Työelämä muuttui pysyvästi. Miten tästä eteenpäin?

Työelämän myllerryksessä on paljon haastavia kysymyksiä, joihin vastauksia ei vielä ole. Mutta yhdessä oppimisesta ja kehittämisestä on elintärkeää pitää kiinni työpaikoilla.

Työterveyslaitos selvitti laajasti viime vuosien työelämän muutosnäkymiä. Tutkimuksen nimi, HELP, viittaa hybridi-, etä- ja lähityöhön, mutta tutkimusaihe laajeni, kun kriisi toisensa perään ryöpytti työelämää ja yhteiskuntaa.

– Pandemia kiihdytti muutosta voimakkaimmin, mutta myös Venäjän käynnistämä sota, sitä seurannut energiakriisi, inflaatio, korkojen nousu ja kuluttajien luottamusindeksin romahdus ovat vaikuttaneet työelämän muutosten taustalla, kertoo projektin vetäjä, johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitokselta.

– Suurin historiallinen ja globaali muutos on työelämän jakaantuminen kahtia lähi- ja etätyöhön. Toki keskiarvojen taakse piilou- tuu vaihtelua ja yksilöllisyyttä. Mutta kun katsotaan suurta kuvaa, voi sanoa, että työelämä jakaantui kahtia, Ranki linjaa.

Selkeä trendi uudessa työelämässä on työn itsenäisyyden lisääntyminen. Kotitoimistolla päätökset työn tekemisen tavoista on tehtävä itse, mukaan lukien työturvallisuus ja työergonomia, joista aiemmin huolehti työnantaja.

– Pandemian alussa lähijohtajat olivat huolissaan siitä, miten tukea etätyön tekijöiden työhyvinvointia. Tähän löydettiin uusia vuorovaikutuksen keinoja ja viestintäsovelluksia. Se kannatti, sillä suurin osa työntekijöistä kertoo saaneensa riittävästi tukea esihenkilöltään.

Etätyöhön siirtyminen oli ennen kaikkea viestintävälineiden läpimurto. Niiden suosion räjähdysmäinen kasvu kannusti ohjelmistoyrityksiä kehittämään tuotteitaan. Työnantajat investoivat vuorovaikutusta tukeviin ohjelmistoihin ja niiden käyttökoulutukseen. Etätyön tekijät kokivat, että tekeminen on tämän ansiosta tehostunut ja helpottunut.

– Pandemian myötä moni suorittavaa työtä toimistossa tekevä työntekijä, jolla ei ollut aiempaa kokemusta etätyöstä, sai siirtyä työhön kotoa käsin. Heidän työtyytyväisyytensä kasvoi huomattavasti. He kokivat työstä suoriutumisensa tehostuvan ja työn tuottavuuden kasvavan. Sehän tiedetään, että työn autonomia on työn tuottavuuden kannalta hyvä asia, kertoo Ranki.

– Mutta vaikka moni saa nyt valita työn tekemisen paikan, suurin osa työntekijöistä tekee edelleen lähi-

1. Noin 60 % palkansaajista tekee lähityötä.

2. Noin 28 % suomalaisista tekee hybridityötä, josta yleensä 2–3 päivää viikosta työpaikalla.

3. Ennen pandemiaa vain etätyötä tekeviä oli noin 3 %, nyt määrä on nelinkertaistunut.

Lähde: HELP-katsaus töitä. Palvelutehtävissä toimivien lähityöläisten työssä on usein keskeistä kohdata asiakas, kun taas etätyötä tekevät harjaantuvat digitaidoissaan. Pitää olla tarkkana, ettei digiosaamisesta tule työntekijöitä voimakkaasti toisistaan eriyttävää muutosvoimaa. Myös hybridityön tekijöissä on eroja: toiset viihtyvät erinomaisesti etätyössä, mutta osa kaipaa lähityöyhteisöä. Jakaantuvatko työpaikat nyt kahden joukkueen yhteisöihin?

– Lisääntyneen etätyön oloissa on tärkeää huolehtia siitä, että juuri työmarkkinoille astunut sukupolvi pääsee hyvin mukaan työyhteisöön. Ikääntyvän väestön Suomi tarvitsee työvoiman vahvistusta myös ulkomaisista rekrytoinneista. Voiko lisääntynyt etätyö avata tässä uusia mahdollisuuksia? Meneillään on nyt paljon asioita, jotka vasta muotoutuvat ja joiden vaikutusta emme voi vielä tietää, Ranki pohtii.

Kriisit korostavat työssä oppimisen merkitystä

– Viimeaikojen kriisit ovat tuoneet työpaikoille monenlaisia asioita ratkaistavaksi. Ilmastonmuutos pakottaa työyhteisöjä miettimään, miten ne voivat toiminnallaan vaikuttaa vihreisiin ratkaisuihin. Miten ilmastonmuutos on huomioitava päivittäisessä työssä,

1. Työ itsenäistyi, lähijohtaminen yksilöllistyi.

2. Pandemia kiihdytti digitalisaatiota.

3. Pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa osaajankin.

4. Digitalisaatio kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.

miten siitä tehdään liiketoimintaa ja mitä osaamistarpeita siihen liittyy? Yhteiskunnan tasolla on pohdittava, miten edistetään joukkoliikenteen käyttöä – yksityisautoilu kun lisääntyi hybridityön myötä.

– Kun pohditaan turvallisuuteen liittyviä kriisejä, puhutaan riskienhallinnasta hyvin laajasti. Niihin voivat liittyä niin fyysiset, taloudelliset kuin liiketoiminnallisetkin riskit tai huoltovarmuuden kysymykset. Hyvin nopeasti työpöydille on ilmaantunut kaikki toimialat läpäiseviä, uutta osaamista vaativia kysymyksiä.

Työhyvinvointi vai tuottavuus

– vai molemmat?

– Hybridityön myötä on noussut entistäkin kirkkaammin näkyväksi se, että työhyvinvointi ja tuottavuus ovat erottamattomasti samaa kokonaisuutta. Jos työntekijät ovat hajaantuneina kukin omille tahoilleen, se vaikeuttaa työyhteisön yhteistä oppimista eikä hiljainen tieto välity organisaatiossa eteenpäin.

– Tuottavuuden kannalta keskeisin asia on yhdessä pohtiminen, osaamisen jakaminen ja oppiminen.

juuri nyt:

• Polarisaatio (etätyö–lähityö)

• Työssäjaksamisen ja vuorovaikutuksen haasteet

• Uutta osaamista vaativat, kriiseistä kumpuavat riskien hallinnan kysymykset

haasteisiin:

• Vuorovaikutuksen ja kohtaamisten varmistaminen

• Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen

• Työssäoppimisen mahdollistaminen

Lähde: Sinimaaria Ranki/HELP-katsaus

Jos sitä ei tapahdu eikä oivalluksia synny, niin miten kehitetään innovaatioita ja organisaatioiden toiminta uudistuu? Jos organisaatio ei kykene uudistumaan, se ei pitkällä aikavälillä menesty kilpailussa, Ranki painottaa.

– Osaaminen on olennainen osa työhyvinvointia, ja hyvinvoivassa työyhteisössä luovuus kukkii, koetaan työn imua, ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan ja vastuuta kannetaan oma-aloitteisesti. Näin hyvä henki ja kannustava ilmapiiri kasvattavat myös taloudellista tulosta. Johtamisen kannalta onkin ymmärrettävä aiempaa syvällisemmin, miten työyhteisön hyvinvointi ja organisaation tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa.

Oliko vanhassa vara parempi?

– Paluu vanhaan ei työelämässä ole enää mahdollinen. Kun työn autonomia on merkittävästi lisääntynyt erityisesti työn tekemisen paikan suhteen, ajatus pakollisesta työpaikalle paluusta ei ole hyvä ratkaisu. Mutta jos haluamme pitää kiinni etätyön vapaudesta, on kannettava vastuu vuorovaikutuksen, yhteisen oppimisen ja kehittymisen hyvistä edellytyksistä.

– Tärkein tekijä, joka pitää huomioida tulevaisuuden työelämässä, on ihmisten välinen vuorovaikutus. On löydettävä keinoja, miten huolehtia siitä, että tilaisuuksia kohtaamiseen ja vuorovaikutusta on riittävästi. Ilmapiirin tulee myös kannustaa ja rohkaista uuden oppimiseen, sanoo Ranki. T

KONSULTTIYHTIÖ EY Suomen tavoitteena on rakentaa paremmin toimivaa maailmaa yrityksille ja julkiselle sektorille. Yrityksen kehittämä toimintamalli katsoo työelämän muutosta kokonaisvaltaisesti.

– Hyvin toimivia työtapoja ja työympäristöä kehittäessä on mentävä suoraan pehmeän pääoman ytimeen eli ihmisiin, heidän toiveisiinsa ja mieltymyksiinsä. Työnteon ja työympäristön kehittämisessä tulee olla holistinen näkökulma, jossa perustana on avoimuus, kuuntelu ja osallistaminen, sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus, sanoo EY Suomen Workplace Transformation Lead Patrik Etelävuori.

Parhaillaan yrityksessä uudistetaan Helsingin ydinkeskustan toimintaa ”tulevaisuudenkestäväksi” työympäristöksi. Yrityksen päätoimipaikan loppusuoralla oleva remontti tukee uudenlaista työntekoa, joka perustuu joustavaan hybridityömalliin.

– Taloon tulee alueita, jotka antavat puitteet kanssakäyntiin työkavereiden ja asiakkaiden kanssa, yhdessä tekemiseen, keskittymistä vaativaan työhön ja rentoutumiseen kuntosaleineen. 5C-konseptissa (Communication, Collaboration, Concentration, Chill-Out, Co-Creation) työntekijälle löytyy sopiva tila joka tilanteeseen.

– Esimerkiksi keskittymistä vaativaa työtä varten varatulla alueella kännykät pidetään äänettömänä eikä kukaan tule koputtamaan olkapäälle. Kollegat löytävät toisensa eri alueilta smart office -sovelluksen kautta, joka on työympäristön käyttöliittymä ja digitaalinen ”kaksonen”, Etelävuori kertoo.

Luvassa on myös erilaisia yhteisöllisiä tiloja, kuten katettu valopiha, liikuntatilat ja terassit, joilta avautuvat näkymät Helsingin ylle.

– Fyysinen ja digitaalinen työympäristö tukevat työskentelymalliamme pian entistä paremmin. Myös tulevaisuudessa huomioidaan henkilöstön muuttuvat tarpeet keskustellen ja kuunnellen, sekä hyödyntämällä tilojen käyttöön liittyvää sensoripohjaista dataa.

Työntekijöiden lienee helppo sanoa heipat kotikonttorille, kun kuuntelee Etelävuoren kuvailua. Tätäkö ovat tulevaisuuden työpaikat? Toivottavasti.