Pykälin

Kysymys: Pidän tänä vuonna kesäloman useassa osassa, osin myös vajaina viikkoina maanantaista keskiviikkoon. ”Kuluuko” lauantai myös näinä vajaina lomaviikkoina?

Vastaus: Vuosilomalain mukaan työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kertyneestä lomasta 24 päivää on annettava kesälomakaudella ja loput 6 päivää (talviloma) sen ulkopuolella. Loma on annettava yhdenjaksoisena. Mikäli loman antaminen yhdenjaksoisena ei työn käynnissä pitämiseksi ole mahdollista, voi työnantaja määrätä 12 arkipäivää ylittävän loman osan pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin myös sopia, että työntekijä pitää 12 arki- päivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Mikäli lomaa pidetään osissa, työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Sellaista sääntöä ei siis ole olemassa, että vuosilomaan pitäisi sisältyä tietty vähimmäismäärä lauantaita tai että viidestä lomapäivästä vähennettäisiin aina yksi ylimääräinen päivä lauantain osuutena. Vuosilomaa kuluttavat vain lomajakson sisään jäävät arkilauantait sekä lomajakson päättyessä perjantaina sitä seuraava lauantai edellyttäen, että työntekijällä on vielä lomapäiviä, joista vähentäminen voidaan tehdä.

Usein epäselvyys lauantaipäivän kulumisesta loman aikana tulee esille, kun lomaa on pidetty vajaina viikkoina tai arkipyhäviikkoina työntekijän toiveesta. Loma ei siis automaattisesti kuluta lauantaipäiviä, vaan tästä pitää sopia. Käytännössä kuitenkin työnantaja kontrolloi työntekijöiden lomapäivien kulumista päättämällä loman ajankohdasta. Siten työnantaja voi vaatia, että vajaasta lomaviikosta sovittaessa työntekijä hyväksyy lomapäivän sijoittamisen lauantaille. Näin lomaa yhdenjaksoisesti sekä osissa pitävillä on tosiasiallisesti lomaa tasapuolisesti saman verran.

Kysymys: Olen saanut uuden työpaikan. Mitä asioita työsopimukseen on hyvä kirjata? Entä maininta sovitusta etätyöstä?

Vastaus: Työsopimus on työsuhteen tärkein dokumentti, jota allekirjoittaessa on syytä olla huolellinen. Työntekijän kannattaa kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin ehtoihin:

Toisinaan työntekopaikaksi on sovittu kaikki tai kulloisetkin työnantajan tai asiakkaan toimipisteet. Mitä laajemmin työntekopaikka on määritelty, sitä vapaammat mahdollisuudet työnantajalla on määrätä työntekopaikasta yksipuolisesti. Laajasti määritelty työntekopaikka voi aiheuttaa ongelmia myös matkakustannusten korvaamisen suhteen. Siten työntekopaikaksi kannattaa sopia vain yksi toimipiste tai kaupunki.

Mikäli työnantajan kanssa on sovittu etätyöstä, tämä tulisi kirjata työsopimukseen. Suositeltavaa olisi laatia myös erillinen etätyösopimus, jossa määritellään tarkemmin osapuolten vastuut ja oikeudet etätyöhön liittyen.

Työtehtävät kannattaa määritellä työsopimukseen mahdol­

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi lisimman tarkasti. Työtehtävistä voidaan tehdä myös erillinen liite, johon työsopimuksessa viitataan. Olennaista on, että molemmilla osapuolilla on selkeä kuva työn sisällöstä. Jos työtehtäviä ei ole määritelty tai työsopimus sisältää ainoastaan tehtävänimikkeen, työnantaja voi melko vapaasti määrätä yksipuolisesti työtehtävien sisällöstä. Jos sopimus sisältää yleislausekkeen, jonka mukaan työntekijä on velvollinen tekemään myös muita työnantajan määräämiä tehtäviä, kannattaa ehtoa pyrkiä rajaamaan esimerkiksi ajallisesti sanalla ”väliaikaisesti” tai liittämällä määräämisoikeuden sovittuja työtehtäviä liittyviin töihin.

Työehtosopimus tarjoaa pääsääntöisesti työntekijälle lakia paremmat työsuhteen ehdot. Näitä ovat muun muassa lakia pidempi sairausajan palkallisuus, matkustamiseen liittyvät korvaukset, kuten päivärahat ja kilometrikorvaukset, lomarahat, palkan yleiskorotukset sekä perhevapaiden palkallisuus. Mikäli työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, näistä ehdoista tulee sopia yksilöllisesti työsopimuksessa, jotta niihin olisi oikeus.

Muista!

Usein uudessa työsuhteessa on tapana sopia työntekijälle ylimääräistä lomaa ensimmäiselle kesälle, joskus myös kahdelle ensimmäiselle talvelle, joille vuosilomalain mukaan ei ehtisi kertyä vuosilomaa. Sopimus ylimääräisistä lomista on syytä tehdä huolellisesti. Sopimuksesta olisi hyvä käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

1 Miltä osin sovittu ylimääräinen loma on palkallista tai palkatonta. Mikäli työsuhteessa ehtii kertyä vuosilomalain mukaista lomaa, sopimuksessa on hyvä täsmentää, onko lain mukaan kertynyt vuosiloma osa sovittua lomaa vai onko työntekijällä oikeus pitää kertyneet lomapäivät sovitun loman lisäksi.

2 Maksetaanko palkallisiksi sovituista sopimuslomista lomarahaa. Lähtökohtaisesti sopimuslomista ei makseta lomarahaa, ellei tästä ole erikseen sovittu.

3 Sopimuslomia ei lain mukaan katsota vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi. Usein asia ei aiheuta ongelmaa, mutta selvyyden vuoksi sopimukseen on hyvä kirjata, että poissaolo sopimuslomalla olon vuoksi on vuosilomaa kerryttävää aikaa. Etenkin, jos loma on kokonaisuudessaan palkatonta.

4 Miten toimitaan, jos sopimuslomat jäävät pitämättä. Onko työntekijällä esimerkiksi oikeus saada lomista rahallinen korvaus tai voiko työntekijä pitää kyseisiä päiviä myöhemmin työsuhteen kestäessä.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdeneuvonta