3 minute read

Melkein valmis

Valmistuminen on iso etappi elämässä. Mutta se voi olla myös mielessä kummitteleva mörkö. Millaisia ovat valmistumiseen liittyvät pelot ja miten niiden yli voisi päästä?

Advertisement

Yksi ruotsin kurssi ja opinnäytetyö. Ne vielä puuttuvat Mikko Salmisen markkinoinnin tradenomitutkinnosta LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Salminen työskentelee kuitenkin jo koulutustaan vastaavassa työssä digimarkkinoinnin asiantuntijana.

– Kaikki omat opiskelukaverit ovat jo valmistuneet. Kun sanon, että olen edelleen opiskelija, niin se herättää huomiota. Aina ei käy heti ilmi, että olen kuitenkin tehnyt oman alan töitä jo useamman vuoden. Mielessä herää vertailun pelko valmistumisesta.

Salminen työskenteli ensin digimarkkinoinnin asiantuntijana pienessä liikkeenjohdon konsultointiyrityksessä. Puolentoista vuoden kuluttua töiden aloittamisesta, maaliskuussa 2022, yritys meni konkurssiin. Salminen päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja perusti digimarkkinointitoimiston. Hän neuvotteli entisen työnantajansa kanssa, että sai hyödyntää yrityksen asiakaskontaktit.

Salminen jatkaa edelleen sivutoimisena yrittäjänä, mutta yrittäjyyden rinnalla hän aloitti työt digimarkkinoinnin asiantuntijana Vihreä Älyenergia -nimisessä energiayhtiössä viime keväänä. Hän yhdistää yrittäjyyden kokopäivätyöhön jatkamalla välillä työpäivää iltaan, tai tekemällä töitä yrityksensä eteen viikonloppuna.

Vuonna 2018 opinnot aloittaneen Salmisen tavoite on edelleen valmistua. Hän arvelee, että lopputyön tekeminen tulee vaatimaan ennen kaikkea hyvää aikataulutusta.

– En jätä asioita puolitiehen. Jotkut asiat vaan vievät pidemmän aikaa ja se pitää hyväksyä.

Tuulinen työelämä pelottaa Opiskelijoita pelottaa valmistuminen työttömäksi, kertoo Salminen. Hän toimi aiemmin tradenomiopiskelijoiden paikallisyhdistyksen hallituksessa kolmen vuoden ajan. Sitä kautta hän sai laajemman perspektiivin opiskelijoiden mielissä pyöriviin huoliin. Työttömyys nähdään Salmisen mukaan häpeällisenä, taakkana yhteiskunnalle. Opiskelijan status taas on yleisesti hyväksytty. Valmistumista voidaan jarrutella, koska opiskelijaelämä tuntuu tutulta ja turvalliselta työelämään ver rattuna.

– Opiskelijat voivat miettiä, mitä tutkinnolla loppupeleissä tekee, kun se ei ole mikään portti työpaikan saamiseksi. Minusta tutkinto on kuitenkin keino erottua massasta.

”Yrittäjyys vaatii paljon rohkeutta. On kuitenkin vapauttavaa ja palkitsevaa, kun saa tehdä asioita juuri niin kuin itse parhaaksi näkee”, Mikko Salminen sanoo.

Salminen korostaa, että kukaan ei tule kotoa töihin hakemaan. Myös hänen työnsaantinsa vaati pitkän polun kulkemisen ja työhakemuksia piti tehdä paljon. Hän uskoo, että yrityksiä kiinnostaa vastavalmistuneessa, minkälainen ihminen hän on ja mitä haluaa vielä oppia.

– Rekrytoijia kiinnostaa, mitä uusi työntekijä pystyy tuomaan yritykseen sen tulevaisuutta ajatellen.

Ota puheeksi valmistumisvaiheen hankalat tunteet

Laurea-ammattikorkeakoulun opintopsykologi

Manne Pyykkö kertoo, että valmistumisahdistus kanavoituu usein opinnäytetöiden tekemisen tai viimeisten kurssien suorittamisen lykkääntymiseen.

– Nuoreen ikään liittyy se, että on täynnä potentiaalia ja maailma on täynnä mahdollisuuksia. Tutkinnon suorittamisen myötä se vielä korostuu. Elämän arvaamattomuus voi kuitenkin heitellä mihin suuntaan vaan. Se voi ahdistaa, sanoo Pyykkö.

Monilla on lähipiirissä työelämän kuormittamia tai työssään uupuneita ihmisiä. Työelämä voi näyttäytyä kaiken elinvoiman ihmisestä hotkivana kitana.

– Ennen kohtuus oli hyve. Työelämä ei houkuttele, jos se näyttäytyy opiskelijalle kuin huippuurheiluna.

Ristiriitaisia ajatuksia voi nousta mieleen myös valmistumisen jälkeen – oliko opiskelu kaiken vaivan arvoista? Pyykkö kannattaa valmistujaisjuhlien ja -seremonioiden järjestämistä. Ne voivat toimia siirtymäriitteinä opiskelijan identiteetistä kohti työntekijän identiteettiä.

Oman alan työllistymisen vaihtoehtoja kannattaa miettiä rauhassa. Ensimmäisessä työpaikassa töitä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä kokeiluhengessä, eli pohtia ensimmäiset vuodet, onko työ sellaista mitä haluaa tehdä. Valmistumisahdistus voi nimittäin olla myös tie vie -ahdistusta eli tunnetta siitä, että ei ole vaihtoehtoja.

– Kun haluaa jotain, niin joutuu sulkemaan muita vaihtoehtoja pois. Hataran tiedon pohjalta voi ajautua uralle, joka helposti vie mukanaan.

Valmistuminen on yhden vaiheen päätös mutta se ei välttämättä tarkoita jäähyväisiä opiskelulle.

Tuleva työelämä voi koostua vuoroin työnteosta, opiskelusta ja uudelleen työnhausta.

Vaikka työura olisi mosaiikkimainen niin tutkinto pysyy.

– Tutkintoa ei voi sinulta viedä pois. Se on ansaittu identiteetin kulmakivi. T

Keitä olette ja mitä opiskelette?

Olen Eeva Määttä, Tradenomiopiskelijoiden eduntalvontavastaava. Olen valmistunut taloushallinnon tradenomiksi Savoniasta.

Olen Jesse Koivukoski, markkinoinnin opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, Lappeenrannassa. Olen Tradenomiopiskelijoiden liittohallituksen vai kuttamisviestintävastaava. Olen myös varajäsen Akavan Opiskelijoiden valtuuskunnassa Tradenomien edustajana.

Minä taas olen Viivi Vesala, kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Lapin ammattikorkeakoulussa sekä liittohallituksen edunvalvontavastaava.

Tärkein asia, jota haluat hallituskaudellasi edistää?

Eeva: Haluan edistää edunvalvonnan tunnettuutta kentällä. Haluan myös auttaa luomaan varmempaa pohjaa tulevaisuuden tekijöille selkeämpien perehdytyksien ja koulutuksien kautta.

Jesse: Liiton vaikuttavuuden kasvattaminen. Tärkeää on, että vaikuttamisviestintä ei rajoitu muutamaan blogiin ja kannanottoon vuoden aikana, vaan se olisi systemaattinen ja vankka osa viestintää kokonaisuutena.

Viivi: Minulle on tärkeää tasa-arvo, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, joten tavoitteenani on edistää tietoutta niihin liittyen.

Mitkä ovat vastuualueesi suunnitelmat tai tärkeimmät kehityskohteet tänä vuonna?

Eeva: Toteutimme eduskuntavaalien alla Speak Out -kampanjan, jonka tarkoitus oli aktivoida nuoria äänestämään ja nostaa keskusteluun ajankohtaisia aiheita. Julkaisimme uuden poliittisen ohjelmamme, joka hyväksyttiin liittokokouksessa. Tärkeä osa vuotta on Edunvalvonnan käsikirjan sekä mittareiden luominen.

Jesse: Blogeissa on ollut teemana koulutuspoliittisen ohjelmamme esittely teemoittain. Twitter on toiminut tärkeänä osana vaikuttamisviestintäämme ja olemme päässeet tuomaan omia kantojamme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Viivi: Osallistumme esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyspäivään ja Prideen. Ensi syksyn Haluan Päättää -kampanjan tavoitteena on kannustaa opiskelijoita asettumaan ehdolle edustajistoon ja äänestämään sekä päästä vaikuttamaan oman koulunsa asioihin.

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

This article is from: