Sittenkin maisteri?

Tradenomien koulutuspoliittisen ohjelman yksi tavoite on muuttaa YAMK-tutkintonimike muotoon maisteri AMK. Uusi tutkintonimike parantaisi tradenomien asemaa

Miksi YAMK-nimikkeen muutos maisteri AMK:ksi on tärkeä?

Jaakko Hyvönen: Nykyinen nimike ei kerro riittävästi tutkinnon sisällöstä ja tasosta. Maisteri AMK -nimike helpottaisi tradenomien työnhakua ja palkkakehitystä. Myös muualla Euroopassa vastaava tutkinto on maisterintutkinto. Onkin erikoista, että Suomessa pidetään kiinni YAMK-nimikkeestä.

Mervi Vidgrén: Euroopan tasolla olemme tosiaan eräänlainen kummajainen, sillä olemme jääneet kiinni nimitykseen, joka ei selkeästi kerro siitä, minkä tasoisesta ja sisällöllisestä tutkinnosta on kyse. Meidän kannattaisi pysyä kehityksessä mukana ja kuvata myös tutkintonimikkeellä, millainen tutkinto on.

Miksi työkokemukseen liittyvän omaleimaisuuden säilyttäminen osana tutkintoa on jatkossakin tärkeää?

Jaakko: Työkokemuksen vaatiminen pitää ylemmän korkeakoulututkinnon omaleimaisena. Samalla se tuo lisäarvoa työelämään. Kursseilla opittuja asioita pääsee hyödyntämään suoraan työpaikalla.

Juuri työkokemuksen vaaliminen erottaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon akateemisesta ylemmästä korkeakoulututkinnosta. YAMKtutkintoon hakeutuvalla on vahvaa asiantuntemusta jo koulutukseen tullessaan. On kuitenkin kohtuuton vaatimus, että työkokemusvaade täyttyy kaikissa tapauksissa vasta tutkinnon jälkeen. Olisi voitava käyttää harkintaa.

Kannattaako YAMK-tutkinto?

Jaakko: Tradenomien jäsentutkimusten perusteella se syventää asiantuntemusta ja vaikuttaa positiivisesti sekä urakehitykseen että työllistymiseen.

Mervi: Myös tutkimukset antavat viitteitä samasta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tut- kijoiden mukaan muun muassa palkkataso paranee YAMK-tutkinnon myötä. Itse koen, että tutkinnolla on myös yhteiskunnallista merkitystä: YAMK-tutkinto antaa ei-akateemisista perheistä tuleville mahdollisuuden rakentaa koulutus- ja urapolkunsa edellisiä sukupolvia pidemmälle.

Mervi: Itse otan tutkinnon puheeksi aina, kun tapaan päättäjiä ja työelämän edustajia. Pidän tärkeänä myös sitä, että teemme korkeakouluissa alumnit näkyviksi ja nostamme uratarinoita positiivisella tavalla esiin.

Jaakko: Paras myyntivaltti on se, että olemme itse ylpeitä tut- kinnosta. Nimikkeen muuttaminen maisteri AMK:ksi helpottaisi selvästi asiaa, sillä se tekisi tutkinnon helpommin tunnistettavaksi myös esimerkiksi yliopistotaustaisille rekrytoijille ja muille, joille tutkintonimike ei ole vielä tuttu. Kampanjoimme Tradenomeissa sen puolesta, että saamme työnantajat tunnistamaan tutkinnon hyödyt.

Miten jatkopolku tohtoriksi YAMKtutkinnon jälkeen tulisi toteuttaa?

Mervi: Tällä hetkellä tilanne on se, että osa suomalaisista YAMK-opiskelijoista siirtyy tekemään jatkotutkintoa eurooppalaisiin yliopistoihin. Toivon, että keskustelu ja ymmärrys AMK-taustaisille suunnatusta tohtoripolusta aukeaa hiljalleen myös Suomessa. Työsarkaa on kuitenkin vielä paljon edessä.

Jaakko: Myös AMK-taustaisen tohtoritutkinnon tulisi olla työelämälähtöinen, ja se olisi profiililtaan erilainen kuin nykyinen yliopistojen tarjoama tohtorintutkinto. Saksassa Dresdenin osavaltiossa on kokeilussa tällainen malli. Siellä on huomattu, että AMK-taustaiset tohtorit koetaan työelämässä arvok-

Mervi Vidgrén

Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori