Tenalablade 2-2019

Årgång 22 / 2019 - Nr: 46 Utgiven av Tenala byarådsförening r.f.

Gamla Ten a foton // V laanh Tenholaku at vat Sidan - Siv u 12

På besök i museibunkern Irma Vierailulla museobunkkeri Irmassa

Ny service för fyrfotade Nelijalkaisille uutta palvelua

Jouko Lahtinen är årets företagare Jouko Lahtinen on vuoden yrittäjä

Sidan - Sivu 6

Sidan - Sivu 22

Sidan - Sivu 28

Thomas Blomqvist Minister för nordiskt samarbete och jämställdhet Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Tenala i mitt hjärta

Tenhola sydämessäni

Det är nu över tolv år sedan jag första gången invaldes i Finlands riksdag, och ca fem månader sedan jag utsågs till minister i regeringen Rinne. Under åren som riksdagsledamot och framför allt under de senaste månaderna som minister har jag fått uppleva mycket och också resa en hel del. Jag är oerhört tacksam för det förtroende jag fått, de uppdrag jag ålagts att sköta, alla viktiga frågor jag jobbar med, alla härliga människor jag möter i mitt jobb och alla intressanta städer och länder jag får besöka.

Kaksitoista vuotta sitten minut valittiin ensimmäisen kerran Suomen eduskuntaan ja noin viisi kuukautta sitten minut nimitettiin Rinteen hallituksen ministeriksi. Kansanedustajana ollessani ja ennen kaikkea viime kuukausina ministerinä olen saanut kokea paljon ja myös matkustaa aika lailla. Olen erittäin kiitollinen minulle osoitetusta luottamuksesta, annetuista tehtävistä, mahdollisuudesta saada työskennellä tärkeiden asioiden parissa, tavata hienoja ihmisiä ja vierailla kiinnostavissa kaupungeissa ja maissa.

Trots allt det här är ändå min hembygd Tenala fortfarande, och kanske mera nu än någonsin, viktig för mig. Det är hit jag kommer hem och det är här jag känner mig hemma. Det är här jag samlar kraft för kommande uppgifter och det är här jag slappnar av och vilar ut. Det är här i den natursköna treviksbygden som jag tycker att det är som skönast att fara ut och jogga, rullskida eller cykla. De här vägarna och stigarna kan jag, landskapet älskar jag och kan aldrig titta mig mätt på det. Här kan jag få vederkvickelse både för kropp och själ.

Det var en oerhörd rikedom, det inser jag nu, att få växa upp i ett litet samhälle som Tenala, och i min egen by Siggby, med släktingar och andra goda grannar nära, och framför allt i en familj som var både trygg och bra. Det var inte då, och är det kanske ännu mindre nu, en självklarhet för alla. Barndomen och ungdomstiden, och upplevelserna då, har präglat mig på många sätt, och jag är säker på att det gäller nästan alla. För min del har de haft en positiv inverkan, och har hjälpt mig i hela mitt liv.

Jag är glad över att mina barn har fått växa upp i samma trygga omgivning.

För mig är det oerhört viktigt att kunna känna att jag hör hemma någonstans att jag är en del av en större gemenskap eller helhet. Jag gissar att det är så för de flesta. I mitt fall handlar det om min hemgård där jag känner att jag är en länk i en generationskedja sen 1700-talet, där jag i varje åkerplätt, stig, sten eller skogsområde varje dag ser tidigare generationers arbete och påminns om att jag är en del av en större helhet. Det handlar om min hembygd Tenala där jag har så många goda vänner och ännu flera goda bekanta som jag känner och som gör att jag känner mig trygg och hemma.

Jag tror på att det lilla samhället kan bevara sin attraktionskraft och sin styrka. Lokalsamhället Tenala är ett bra exempel, det här är en livskraftig bygd också efter och mitt i alla reformer och förändringar. Här är gott att bo och verka.

2 |

Kaikesta tästä huolimatta Tenhola on kuitenkin edelleen kotiseutuni ja nykyään ehkä entistä tärkeämpi. Tänne tulen kotiin ja täällä tunnen olevani kotona. Täällä kerään voimia tulevia tehtäviä varten ja täällä rentoudun ja lepään. Tämä luonnonkaunis kolmen lahden seutu tarjoaa mukavat puitteet lenkkeilyyn, rul�lahiihtoon tai pyöräilyyn. Tunnen nämä tiet ja polut, rakastan maisemia enkä voi katsoa niitä kyllin. Täällä virkistyy ruumis ja sielu.

Ymmärrän nyt, miten suunnaton rikkaus on ollut saada kasvaa Tenholan kaltaisessa pienessä yhteisössä ja omassa Siggbyn kylässäni, jossa sukulaiset ja hyvät naapurit ovat lähellä, sekä ennen kaikkea hyvässä ja turvallisessa perheessä. Se ei ollut kaikille itsestäänselvyys silloin ja nykyään ehkä vielä vähemmän. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ovat vaikuttaneet minuun monin tavoin. Tämä koskee varmasti melkein kaikkia. Omalla kohdallani näillä kokemuksilla on ollut positiivinen vaikutus, ja ne ovat auttaneet minua koko elämäni ajan. Olen iloinen siitä, että lapseni ovat saaneet kasvaa samassa turvallisessa ympäristössä.

Se, että tunnen kuuluvani johonkin ja että olen osa suurempaa yhteisöä tai kokonaisuutta on minulle tärkeää. Tämä koskee varmaan useimpia. Itselläni tämä tarkoittaa omaa kotitaloani, missä tunnen olevani lenkki aina 1700-luvulta alkaneessa sukupolvien ketjussa. Kun täällä joka päivä näen aikaisempien sukupolvien työn jäljet jokaisessa peltotilkussa, kivessä tai metsäalueessa, se muistuttaa minua siitä, että olen osa suurempaa kokonaisuutta.

Kyseessä on kotiseutuni Tenhola, jossa minulla on monia hyviä ystäviä ja vielä enemmän hyviä tuttuja ja joka saa minut tuntemaan olevani turvassa ja kotona.

Uskon, että pienikin yhteisö pystyy säilyttämään viehätyksensä ja voimansa. Tenhola on hyvä esimerkki. Kaikkien uudistusten ja muutosten myllerryksessä tämä on edelleen elinvoimainen seutu. Täällä on hyvä asua ja toimia.

Tenala byarådsförening rf Tenholan kylätoimikunta ry Styrelsen 2020 Hallitus Ordförande // Puheenjohtaja Emma Friman 0400 783 915 emmafriman1992@gmail.com Medlemmar // Jäsenet Kjell Lindholm kjell.lindholm@gmail.com Jonna Nyström jonnanystrom74@gmail.com Camilla Ragnell camilla.ragnell@suomi24.fi

Annika Forsström-Lindström annika.forsstrom@kontoristen.fi Christoffer Wiik wiikchristoffer@gmail.com Martin Romberg Styrelsen konstitueras under hösten. // Hallitus muodostetaan syksyn aikana.

Christian Söderlund christiansoderlund@2me.fi

Bli medlem!

Bli medlem i Tenala Byarådsförening r.f.

Genom att bli medlem understöder du byarådets verksamhet.

Medlemsavgiften är 10€ per hushåll.

Kontonummer: FI54 4055 5820 0131 62 Vänligen skriv namn och postadress i meddelandefältet så att vi kan posta Tenalablade till din hemadress. De som har fast adress utanför Tenala får Tenalablade hem per post om de betalar ­medlemsavgiften.

ÅRGÅNG 22 - VUOSIKERTA 22 Tenalablade utkommer två gånger per år.

E-post: info@tenala.fi FO-nummer: 2514277-7 Utgivare: Tenala byarådsförening rf Kontaktperson: Emma Friman Redaktör: Agneta Sjöblom Översättningar: Kent Gustafsson och Börje Broberg Produktion: MR MEDIA Oy Ab Upplaga: 1 800 ISSN: 2323-7384 // Tenalablade ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Sähköposti: info@tenala.fi Y-tunnus: 2514277-7 Julkaisija: Tenholan kylätoimikunta ry Yhteyshenkilö: Emma Friman Toimittaja: Agneta Sjöblom Käännökset: Kent Gustafsson och Börje Broberg Tuotanto: MR MEDIA Oy Ab Levikki: 1 800 ISSN: 2323-7384

Omslagsbild // Etusivun pääkuva: Michelle Bäcklund

Läs tidigare årgångar på nätet tenala.fi

ÅRG ÅNG - Nr: 43 r.f. Årgång 21 / 2018 byarådsförening Utgiven av Tenala

Utgi ven

Liity jäseneksi!

Tule tukemaan Tenholan kyläyhdistyksen toimintaa ja liity jäseneksi.

Jäsenmaksu on 10€ / talous.

Yhdistyksen tilinumero: FI54 4055 5820 0131 62 Maksaessasi muista ilmoittaa nimesi ja osoitteesi, jotta voimme postittaa sinulle Tenalablade! Tenholan ulkopuolella vakituisesti asuvat saavat Tenalablade’n kotiinsa maksamalla jäsenmaksun.

18 / 201 5 - Nr: 37

Gamla skolminnen efterlyses // Vanhoja koulumuistoja etsitään

av Tena la

byar ådsf

ören ing

r.f.

Sidan - Sivu 24

Avlopp och gemensa vatten mt i Hulta Hultan kylän vesi ja viem yhteinen äri Sid / Sivu

Naturen

-I Tenala

hittades

Luonno

-Tenhol Sid / Sivu

asta löy

7

Mera ost från Tena la Enemmän Tenholast juustoja a

s nyck

en speciel

Sid / Sivu

l lingonp

noikku

dettiin erik

12-13

30-31

lanta

oinen puo

lukka Gennarby viken runt 60 år Gennarby nlah

gen Fullt hus hos Prästkratäynnä tupa Prästkragenissa Sidan - Sivu 5

styrox Ett drömhem i oti Styroksinen unelmak Sidan - Sivu 8

den ympäriju ”Det hä oksu 60 vuotta nd Sid / Sivu ”Tenalad er i Tenala - Ten 32-33 ag ”Ekenäsn en 2015 - Ten holassa tapah tuu holapäiv mm. / yms ejdens sve ä 2015 ”... ns . d mat brädar automat Hemkör ka kotiin ”... för suoraan samling Lämmintä ruokaa sommar Sidan - Sivu 12 2015”...

Sid / Sivu

4-7

Lue vanhat vuosikerrat netistä tenala.fi

| 3

Sparintresserade Tenalabor bjuds på kurs Sven-Eric Holmström.

Nyfiken på sparande och fonder?

På gratiskursen som Sparbankstiftelsen i Tenala erbjuder Tenalaborna finns chansen att lära sig mer.

Satsningen faller innanför ramarna för stiftelsens syften som bland annat är att främja sparandet. Kursen pågår under tre kvällar, den 28.1, 4.2 och 11.2, och leds av Sven-Eric Holmström som många kanske minns från hans tid som förman för Aktia-kontoret i Tenala åren 2012–2017. Numera är han företagare och placerings­coach, samt också utbildningsansvarig för intresseorganisationen Finlands Aktiesparare, och håller i den egenskapen bland annat föreläsningar om placeringar och ekonomi.

Kursen i Tenala kommer att fokusera på fonder – det blir genomgång av fonder, risker och riskhantering samt hur man väljer och jämför olika alternativ.

– Utbudet av fonder är helt galet stort.

På kursen får man en bild av hur fonder fungerar och det blir lättare för dig att veta hur du själv vill placera, säger Holmström.

Praktiskt och konkret

Upplägget kommer att vara praktiskt och konkret. Av de par timmar som kurskvällarna pågår kommer en del att vara vikt åt frågor och diskussion.

– Har man något man funderar över är det här rätt plats att ställa de frågorna, säger Sven-Eric Holmström.

Han betonar att kursen inte är bunden till någon bank.

– Jag föreläser inte som representant för någon, och är inte heller ute efter att sälja några produkter utan jag är opartisk.

Jag kommer att lyfta fram både negativa och positiva saker med olika fonder så att alla kan bilda sig en egen uppfattning.

Alla välkomna

Ämnet är ett som enligt Holmström kan tänkas intressera en blandad skara människor. Sparar man redan i fonder ger kursen kunskap i hur man ser på sitt innehav med kritiska ögon. Har man

4 |

ännu inte börjat fondspara får man förutom inspiration också verktygen för att från första början göra förnuftiga val.

Vilken bank man är kund i eller hur mycket pengar man har på kontot spelar ingen roll för deltagandet.

– Klarar man av att undvara 10 euro i månaden är det bra, det räcker för att komma igång.

Alla är välkomna med. Den gemensamma nämnaren är intresset för att spara, säger Sven-Eric Holmström.

Kursen hålls i den före detta Aktialokalen och har plats för 50 deltagare.

Anmälningar tas emot på adressen info@ holmstromgroup.com eller 044-7669568.

Kurssi tarjolla säästämisestä kiinnostuneille Tenholalaisille Kiinnostaako säästäminen ja säätiöt? Tenholan Säästöpankkisäätiön Tenholalaisille tarkoitetulla Ilmaiskurssilla voit oppia lisää.

Aloite edistää säätiön tavoitteita, jotka ovat muun muassa säästämisen edistäminen. Kurssi käsittää kolme iltaa, 28.1, 4.2 ja 11.2, ja sitä johtaa Sven-Eric Holmström, jonka monet saattavat muistaa Aktia-konttorin esimiehenä Tenholassa vuosina 2012–2017. Nykyään hän toimii yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana sekä koulutusvastaavana Suomen Osakesäästäjien etujärjestössä ja pitää siihen liittyen luentoja sijoittamisesta ja taloudesta.

Tenholan kurssi keskittyy rahastoihin – siinä käsitellään rahastoja, riskejä ja riskienhallintaa sekä miten valitaan ja vertaillaan eri vaihtoehtoja.

– Rahastojen tarjonta on mielettömän laaja. Kurssilla saat kuvan siitä, miten rahastot toimivat, ja sinun on siten helpompi tietää, miten itse haluat sijoittaa, Holmström sanoo.

Käytännöllinen ja konkreettinen

Kurssilla asioita käsitellään käytännöllisesti ja konkreettisesti. Kurssi-illat kestää pari tuntia ja osa ajasta varataan kysymyksiin ja keskusteluun.

– Jos jokin asia askarruttaa, niin tämä on oikea paikka esittää kysymyksiä, sanoo Sven-Eric Holmström.

Hän korostaa, että kurssi ei ole sidottu mihinkään pankkiin.

– En luennoi kenenkään edustajana enkä halua myydä mitään tuotteita. Olen puolueeton. Tuon esille eri rahastojen sekä negatiivisia että myönteisiä puolia, jotta jokainen voi muodostaa oman käsityksensä.

Kaikki tervetulleita

Aihe voisi Holmströmin mukaan kiinnostaa hyvinkin erilaisia ihmisiä. Jos jo olet rahastosäästäjä, kurssi opettaa tarkastelemaan omaisuuttasi kriittisin silmin.

Jos et vielä ole aloittanut rahastosäästämisen, saat inspiraation lisäksi työkaluja järkevien valintojen tekemiseen alusta alkaen.

Osallistumisen kannalta ei ole mitään merkitystä minkä pankin asiakas olet tai kuinka paljon rahaa sinulla on tilillä.

– Jo 10 euron panostus kuukaudessa riittää. Sillä pääsee alkuun.

Kaikki ovat tervetulleita. Yhteinen nimittäjä on kiinnostus säästämisestä, sanoo Sven-Eric Holmström.

Kurssi järjestetään entisessä Aktiatalossa, ja tilaa on 50 osallistujalle. Ilmoitukset vastaanotetaan osoitteessa info@ holmstromgroup.com tai 044-7669568.

| 5

Unika Irma lockar till besök i Harparskog Bunkern Irma är en verklig pärla.

Tillsammans med övriga Harpar­ skoglinjen firar hon nästa år 80-årsjubileum.

Nyrestaurerade Irma, eller bunker 302, invigdes i juni 2017 efter omfattande insats från en grupp frivilliga med framförallt mark- och dräneringsarbeten.

Inuti bunkern är det mesta autentiskt, som det såg ut 1940. I inkvarteringsrummet med britsplats för 16 mannar kan man pumpa vatten, veva in frisk luft och elda i spisen. Manskapet hade också tillgång till telefon och radio. Elektriciteten hade kommit till byn några år tidigare, 1938, genom Skogby såg.

I andra sektioner av bunkern kan man beskåda den 45 millimeters pansarvärnskanon och maskingeväret som Irma var bestyckad med. En nyinstallerad ljud- och rökanläggning hjälper ta besökarna tillbaka till tiden då Irma var i användning.

– Många brukar bli rörda och vara tårögda när de går ut härifrån, säger Piia Hasselberg och Guy Gröning, två av eldsjälarna bakom museibunkern som har Jörgen Engroos som ansvarsperson och primus motor.

Ett massivt bygge

Bygget av den 40 kilometer långa försvarslinjen över Hangö udd påbörjades i april 1940. Cirka 20 000 civila och soldater deltog och bygget av en bunker beräknas ha motsvarat en arbetsdag för 6 000 män. För transporten av materialet, som kom som donation från Sverige, byggdes en smalspårig järnväg. Utöver bunkrar och andra befästningsarbeten byggdes också inkvarteringsutrymmen, matsalar, lager och kantiner.

Liksom försvarslinjen i sin helhet var bunkrarna välplanerade och också gedigna med 2,5 meter tjocka betongväggar, byggda att stå pall för bombardemang från sovjetiska järnvägskanoner.

Bunkrarna bemannades 1940–1941 men några egentliga närstrider utspelade sig inte här till vilket befästningsverken kan anses ha haft en viktig preventiv roll.

Skapar vi-anda

I dag är Irma något av en träffpunkt och förenande faktor för byn. Av cirka 125 hushåll var en stor del på plats då man i samband med Finland 100-jubileet 2017 reste flaggstången på området utanför.

– Irma skapar vi-anda. Det är lite på samma sätt som under kriget, säger Piia Hasselberg och Guy Gröning.

Med sina många besökare, i somras omkring 2 000, gynnar Irma också det lokala näringslivet. Bland turisterna finns bland annat anhöriga till de 900 svenskar som deltog som frivilliga vid linjen.

Bilder efterlyses till jubileum

Utöver besök i Irma kan man också boka in sig för bunkervandringar. På vandringen som tar cirka tre timmar besöker man

Piia Hasselberg och Guy Gröning med en bild på en sovjetisk järnvägskanon. // Piia Hasselberg ja Guy Gröning ja kuva neuvostoliittolaisesta rautatietykistä.

6 |

sju bunkrar och går längs med pansarhindren som finns i terrängen.

Idéer på hur verksamheten kunde utvecklas ytterligare finns. Från byarådets sida har man gjort upp ett hyreskontrakt med markägaren, Fiskarsbolaget, också på den närliggande transformatorbyggnaden som man tänkt renovera och ta i bruk som infopunkt. I planerna ingår också att nästa år ordna en utställning, 80-årsjubileet till ära. Av den anledningen efterlyses nu bilder som visar hur livet i den omkringliggande bygden tedde sig 1940. Har man bilder som kunde skannas in för utställningen kan man ta kontakt med Piia Hasselberg, som är byarådets ordförande.

Nästa år har också en film om Harparskoglinjen producerad av Johan Ljunqvist premiär.

FAKTA

Harparskoglinjen började byggas våren 1940 som del av försvaret mot Sovjetunionens marinbas på Hangö udd.

Längs linjen fanns över 40 bunkrar av olika slag, därtill pansarhinder i form av cirka 12 000 stenar à 3 500 kilo.

Bunkrarna hade täcknamn - mansnamn i den nordvästra delen, kvinnonamn i den sydöstra.

Irma, bunker nummer 302, har rustats upp och är idag en del av Hangö Frontmuseum. Under sommarsäsongen är Irma öppen alla veckoslut, andra tider enligt överenskommelse.

Ainutlaatuinen Irma houkuttelee vierailulle Harparskogiin Irma-bunkkeri on todellinen helmi.

Se juhlii osana Harparskogin puolustuslinjaa ensi vuonna 80-vuotispäivää.

Kunnostettu Irma, tai bunkkeri 302, vihittiin käyttöön kesäkuussa 2017. Maaja kaivaustöitä sisältäneet kunnostustyöt olivat mittavat, ja ne tehtiin vapaaehtoisvoimin.

Bunkkerin sisäpuoli on lähes alkuperäisessä, vuotta 1940 vastaavassa kunnossa.

Majoitushuoneessa on makuupaikat 16 miehelle. Siellä voi pumpata vettä, veivata raitisilmatuuletinta ja pitää tulta liedessä. Miehistöllä oli myös mahdollisuus käyttää puhelinta ja radiota. Sähkö oli tullut kylään muutama vuosi aiemmin, eli vuonna 1938 Skogbyn sahan myötä.

Bunkkerin muissa osissa voi tutustua Irman varustukseen kuuluvaan konekivääriin ja 45 millin panssarintorjuntatykkiin.

Hiljattain asennetun ääni- ja savujärjestelmän avulla vierailijat viedään ajassa taaksepäin, aikaan, jolloin Irma oli käytössä.

”Monella vierailijalla on liikutuksesta kyyneleet silmissä, kun he tulevat täältä ulos”, sanoo kaksi bunkkerihankkeen tulisieluista, Piia Hasselberg ja Guy Gröning.

Bunkkerin vastuuhenkilö on Jörgen Engroos.

Massiivinen rakennushanke

Hangon niemen ylittävän, 40 kilometriä pitkän puolustuslinjan rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa vuonna 1940. Noin 20 000 siviiliä ja sotilasta osallistui työhön. ... Jatkuu seuraavalla sivulla

| 7

Pansarhinder längs med Harparskoglinjen. // Harparskoglinjan panssariesteitä.

Bunkkerin rakentaminen vaati arviolta 6 000 työpäivää. Ruotsista lahjoituksena saadun rakennusmateriaalin kuljetusta varten rakennettiin kapearaiteinen rautatie. Bunkkerien ja muiden linnoitusten lisäksi rakennettiin myös majoitustiloja, ruokasaleja, varastoja ja keittiöitä.

Bunkkerit, kuten puolustuslinja kokonaisuutena, olivat hyvin suunniteltu ja rakennettu. Vankkojen 2,5 metristen betoniseinien piti kestää neuvostoliittolaisten rautatietykkien tulitusta. Bunkkerit olivat miehitettynä vuosina 1940 –1941 mutta varsinaisia lähitaisteluja täällä ei käyty. Linnoituksilla voidaan katsoa olleen tärkeä ennaltaehkäisevä rooli.

Me-henkeä

Tänään Irma on kohtaamispaikka ja kylää yhdistävä tekijä. Kylän noin 125 kotitalouksista suuri osa oli paikalla, kun Suomen 100-vuotisjuhlan yhteydessä lipputanko pystytettiin alueella.

– Irma luo me-henkeä. Vähän samalla tavalla kuin sota- aikana, sanoo Piia Hasselberg ja Guy Gröning.

Tänä kesänä Irmaa kävi katsomassa noin 2 000 ihmistä. Suuri kävijämäärä on myös hyödyksi paikalliselle elinkeinoelämälle. Turistien joukossa on muun muassa niiden 900 vapaaehtoisten ruotsalaisten sukulaisia, jotka osallistuivat linjan puolustamiseen.

Ajatuksia toiminnan kehittämiseksi on.

Kylätoimikunta ja maanomistaja Fiskars­ yhtiö ovat tehneet vuokrasopimuksen koskien viereistä muuntajarakennusta.

Se on tarkoitus kunnostaa ja ottaa käyttöön infopisteenä. Suunnitelmiin kuuluu myös järjestää näyttely 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Näyttelyä varten peräänkuu-

Harparskoglinjan rakentaminen osaksi puolustusta Neuvostoliiton Hangon niemellä sijaitsevaa laivastotukikohtaa vastaan aloitettiin keväällä vuonna 1940.

Irma-vierailun lisäksi voi myös varata bunkkeriretkiä. Kolmen tunnin vaellus kulkee maastossa olevia panssariesteitä pitkin ja sen aikana käydään seitsemässä bunkkerissa.

FAKTAT

Kuvia peräänkuulutetaan

Linjaan kuului yli 40 erilaista bunkkeria sekä panssariesteitä koostuen noin 12 000 kivestä, joista kukin painoi noin 3 500 kiloa.

lutetaan nyt lähialueen elämää vuonna 1940 kuvaavia kuvia. Jos sinulla on kuvia, joita voi skannata näyttelyä varten, voit ottaa yhteyttä kylätoimikunnan puheenjohtajaan Piia Hasselbergiin.

Ensi vuonna on myös Johan Ljunqvistin tuottaman Harparskogin linjasta kertovan elokuvan ensiesitys.

Bunkkereilla oli peitenimet. Luoteisosassa miesten nimiä ja kaakkoisosassa naisten nimiä.

Irma, bunkkeri numero 302, on kunnostettu ja se on tänään osa Hangon rintamamuseota. Kesäkautena Irma on avoinna viikonloppuisin ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Inuti den snart 80-åriga bunkern är det mesta autentiskt. // Kohta 80 vuotta täyttävä bunkkeri on sisältä melkein alkuperäisessä kunnossa.

8 |

ralf@surfnet.fi

| 9

Café - Lunch & A la carte - Pub & Bar

HEMLAGAD LUNCHBUFFÈ Vardagar 10.30- 14 Lördagar 11.30- 15 Pris: 9,00€

Öppettider under vintern: Öppettider under Må-To 6-17 Frevintern: 6-21 Må-To 6-17 6-21 Lö 9-18 SöFre Stängt Lö 9-18 Sö Stängt (Köket stänger halvtimme tidigare)

(Köket stänger halvtimme tidigare) Förlängda öppettider på sommaren

Bordsreservationer 040 744 22 79

10 |

GRÄVNING SPRÄNGNING TRANSPORTER

KAIVUUTYÖT LOUHINTATYÖT KULJETUKSET

| 11

Villa Höjden Som änka flyttade Josefina Tennberg till Villa Höjden tillsammans med dottern Sylvia 1916 och bodde där till 1931.

På bilden ses förutom Josefina också fogden från Undermalm och på trappan står förmodligen Josefinas dotter Anna Mårtensson som var gift med kommunsekreteraren Albert Sjöstedt, senare utnämnd till kronolänsman.

Om Josefina berättas att hon var en mångsidig person – barnmorska, första kvinnan i Tenalafullmäktige och en framstående jordbrukare.

Villa Höjden köptes senare av Tenala kommun och byggdes om till skola i början av 1930-talet. Huset revs efter att Höjdens skola byggts 1968.

Villa Höjden Tultuaan leskeksi Josefina Tennberg muutti 1916 yhdessä tyttärensä Sylvian kanssa Villa Höjdeniin ja asui siellä vuoteen 1931 asti.

Kuvassa näkyy Josefinan lisäksi Undermalmin vouti. Portailla seisoo luultavasti Josefinan tytär Anna Mårtensson, joka oli naimisissa kunnansihteeri, myöhemmin kruununimismies Albert Sjöstedtin kanssa.

Josefinasta kerrotaan, että hän oli monipuolinen henkilö – ensimmäinen nainen Tenholan kunnanvaltuustossa ja etevä maanviljelijä.

Tenholan kunta osti myöhemmin Villa Höjdenin. Talo muutettiin kouluksi 1930luvun alussa ja purettiin Höjdenin koulun valmistuttua 1968.

Erik Selenius.

Gamla Tenalafotografier kom fram ur svensk gömma Via Tenala-gruppen på Facebook har Mats Hayen fått mer info om bilderna som hans farfar tog i Tenala för 100 år sedan.

Mats Hayen är historiker och jobbar som arkivarie vid Stockholms stadsarkiv.

För somliga är han kanske också bekant som expert från svenska släktforskarserien Vem tror du att du är? För några år

12 |

sedan fick han ärva ett fotoalbum efter sin avlidna faster Margareta Hayen.

– Jag visste att fotografierna tagits av min farfar Georg Hayen som kom till Tenala som skyddskårschef 1919, säger Mats.

Georg Hayen hörde till det tyska truppförbandet Östersjödivisionen som landsteg i Hangö i april 1918 och deltog i slaget om Helsingfors. Efter kriget hamnade Hayen alltså i Tenala där han 1920 gifte sig

med Sylvia Tennberg från gården Undermalm. Parets dotter Margareta föddes i Tenala 1921, medan Mats pappa Fredrik föddes 1925, då familjen flyttat till Ekenäs.

Hjälp via Facebook

Via ett upprop i Tenalagruppen på Facebook kom Mats Hayen i kontakt med Erik Selenius i Undermalm som hjälpt honom identifiera platser och personer på flera av bilderna i albumet.

Lokalhistoria är som många Tenalabor kanske vet en kär hobby för Erik sedan länge.

– Via mitt jobb som forsttekniker på skogsreviret har jag rört mig mycket i bygden, träffat människor och varit nyfiken att ta reda på saker, säger Erik Selenius som genom åren studerat en mängd häradsrättsprotokoll och plöjt igenom kyrkböcker och gårdsarkiv.

När det gällde att identifiera Georg Hayens foton har han också haft hjälp av andra gamla bilder.

Vill besöka Tenala

Prosten Michael Roslin (Fotografen okänd) Fotad i Tenala prästgård på sin 60-årsdag 1912. Roslin var god vän till familjen Tennberg och fadder åt Sylvia. Han dog kort efter att bilden tagits.

Utöver prästerskapet skrev Roslin i tidningen Västra Nyland under signaturen ”Bref från Tenala”. Föremål för klander i Roslins texter var bland annat ungdomens danslystenhet och dåliga nöjen samt dragharmonikan, ett instrument som enligt Roslin trakterades till lust och leda i Tenala. ”Då man i städer numrerar eller möjligen i framtiden beskattar velocipedåkare borde samma process här på landet utföras gentemot den öronpinande harmonikan”. (VN 23.8 1895).

Rovasti Michael Roslin (Valokuvaaja tuntematon) Kuvattu Tenholan pappilassa 60-vuotissyntymäpäivänään 1912. Roslin oli Tennbergin perheen hyvä ystävä ja Sylvian kummi. Hän kuoli vähän sen jälkeen kun kuva oli otettu. Rovastin toimen lisäksi Roslin kirjoitti Västra Nyland-lehteen ’’Bref från Tenala’’ (kirjeitä Tenholasta) nimimerkillä. Roslinin moitteiden kohteena oli usein nuorten tanssihimo ja huonot huvit. Myös harmonikka, haitari, jota soitettin, Roslinin mukaan, kyllästymiseen asti Tenholassa. ’’ Kun kaupungeissa numeroidaan ja mahdollisesti vastaisuudessa verotetaan polkupyöräilijöitä, samaa käytäntöä pitäisi käyttää täällä maaseudulla tätä korvia viiltävää harmonikkaa kohtaan’’. (VN 23.8 1895).

Mats Hayen själv kallar hjälpen han fått via FB-gruppen och särskilt av Erik Selenius som helt ovärderlig.

Har du besökt Tenala?

– Nej, inte än! Jag är ordförande i svenska Bellmanssällskapet och förra året tog ordföranden för Bellmanssällskapet i Finland mig på en guidad tur till Ekenäs.

Nästa gång jag besöker Finland hoppas jag hinna med ett besök i Tenala. Jag skulle väldigt gärna vilja träffa Erik Selenius.

Vi har mycket att prata om, säger Mats Hayen.

Familjen Tennberg på Undermalm (Fotografen okänd) Från vänster: Gerda Mårtensson, Sylvia Tennberg (född 1894), Florentin Tennberg (1825–1899), Anna Mårtensson och Josefina Tennberg (1856–1947, född Granlund, tidigare gift Mårtensson). Anna och Gerda var Josefinas döttrar från ett tidigare äktenskap. Florentin hade också varit gift tidigare och donerade tillsammans med sin första hustru Lovisa orgeln till Tenala kyrka 1888.

Bilden är tagen cirka 1897, i dåvarande salen på Undermalm, senare matsal.

Tennbergin perhe Undermalmissa (Valokuvaaja tuntematon) Vasemmalta: Gerda Mårtensson, Sylvia Tennberg (synt 1894), Florentin Tennberg (1825–1899), Anna Mårtensson ja Josefina Tennberg (1856-1947, synt. Granlund, ent.

Mårtensson). Anna ja Gerda olivat Josefinan tyttäriä aikaisemmasta avioliitosta. Florentin oli myös ollut naimisissa aikaisemmin ja lahjoitti vuonna 1888 ensimmäisen vaimonsa Lovisan kanssa urut Tenholan kirkkoon. Valokuva on noin vuodelta 1897, Undermalmin silloisessa salissa, josta myöhemmin tuli ruokasali.

| 13

Vanhat Tenholakuvat löytyivät Ruotsista Facebookin Tenholaryhmän kautta Mats Hayen sai enemmän tietoa valokuvista, jotka hänen isoisänsä otti paikkakunnalla sata vuotta sitten.

Mats Hayen on historioitsija, joka työskentelee Tukholman kaupunginarkistossa arkistonhoitajana. Joillekin hän on ehkä tuttu myös asiantuntijana ruotsalaisesta sukututkimus-tv-sarjasta ”Vem tror du att du är?” (Kuka luulet olevasi).

Muutama vuosi sitten hän peri tätinsä Margareta Hayenin valokuva-albumin.

– Tiesin että valokuvat oli ottanut isoisäni Georg Hayen, joka tuli Tenholaan suojeluskunnan johtajaksi vuonna 1919, kertoo Mats.

Georg Hayen kuului Saksan Itämerendivisioonan joukkoihin, jotka huhtikuussa

14 |

1918 nousivat maihin Hangossa ja osallistuivat Helsingin taisteluihin. Sodan jälkeen Hayen päätyi Tenholaan ja meni 1920 naimisiin Sylvia Tennbergin kanssa, kotoisin Undermalmista. Pariskunnan tytär Margareta syntyi 1921, Matsin isä Fredrik syntyi 1925, kun perhe oli muuttanut Tammisaareen.

Facebookin avulla

Facebookin Tenholaryhmän kautta Mats Hayen sai yhteyden Undermalmissa asuvaan Erik Seleniukseen. Erik on auttanut Matsia tunnistamaan paikkoja ja ihmisiä, joita näkyy valokuvissa.

Kuten moni tietää, paikallishistoria on Erikille rakas harrastus.

Vid Tenala prästgårds badstrand Tvåa från vänster är Sylvia Tennberg som gifte sig med Georg Hayen 1920. I bakgrunden skymtar Vikstrands Kvarn och Såg som grundades av några större skogsägare i början av 1920-talet, med godsägaren August Örnmark som den största delägaren. Enligt tidningen Västra Nyland brann anläggningen ner den 21 februari 1927. En ny såg uppfördes genast, men ingen ny kvarn. Sågningssäsongen varade i allmänhet från nyår till midsommar och sysselsatte omkring 15 ortsbor. Verksamheten upphörde 1964.

Tenholan pappilan uimarannalla Toisena vasemmalta on Sylvia Tennberg, joka avioitui Georg Hayenin kanssa 1920.

Taustalla näkyy Vikstrandin Mylly ja Saha, jonka perustivat 1920-luvun alussa muutamat metsänomistajat. Suurin omistaja oli August Örnmark. Västra Nyland-lehden mukaan saha ja mylly tuhoutuivat tulipalossa 21.2 1927. Uutta sahaa rakennettiin välittömästi, mutta ei myllyä. Sahakausi kesti tavallisesti tammikuun alusta juhannukseen, jolloin se työllisti n. 15 paikkakuntalaista. Saha toimi vuoteen 1964 asti.

– Metsäreviirin metsäteknikon ominaisuudessa olen liikkunut eri puolilla seutua, tavannut ihmisiä ja uteliaana ottanut selvää asioista, sanoo Erik Selenius.

Hän on vuosien varrella tutustunut moniin kihlakuntaoikeuspöytäkirjoihin ja lukenut läpi kirkonkirjoja ja kartanoiden arkistoja.

Georg Hayenin valokuvien tunnistamisessa hänellä on myös ollut apua muista vanhoista valokuvista.

Haluaa tutustua Tenholaan

Landsvägen vid gamla poststationen i Tenala Här ligger numera hembygdsmuseet. Kvinnan till vänster skulle eventuellt kunna vara Anna Mårtensson. Det skymda huset på vägkanten inrymde såväl poststation från 1891 och från och med något år senare även telefonväxel. Vardera sköttes av Hilda Lovisa Lindqvist, dotter till klockaren Gustaf Reinhold Lindqvist som låtit bygga huset 1877. År 1921 flyttade bägge funktionerna till Sockenbacka, granne till dåvarande Tenala gästgiveri invid Sockenvägen.

Maantie Tenholan vanhan postiaseman luona Tällä paikalla sijaitsee nykyään kotiseutumuseo. Vasemmalla puolella oleva henkilö voisi olla Anna Mårtensson. Tien vieressä häämöttävässä talossa oli vuodesta 1891 postiasema ja vähän sen jälkeen myös puhelinvaihde. Molempia hoiti Hilda Lovisa Lindqvist, lukkari Gustaf Reinhold Lindvistin tytär. Lindqvist oli rakennuttanut talon 1877. Vuonna 1921 molemmat toimet siirrettiin Sockenbacka-nimiseen taloon, silloisen Tenholan matkailijakodin naapuriin.

Mats Hayenin mukaan hänen saama apu FB-ryhmälta ja varsinkin Erik Seleniukselta on ollut korvaamatonta.

Oletko käynyt Tenholassa?

– En vielä. Olen Ruotsin Bellmanseuran puheenjohtajana käynyt opastetulla kiertoajelulla Tammisaaressa Suomen Bellmanseuran puheenjohtajan kutsumana.

Seuraavalla kerralla, kun käyn Suomessa, toivon ehtiväni myös Tenholaan. Haluaisin mielelläni tavata Erik Seleniuksen, meillä on paljon puhuttavaa, sanoo Mats Hayen.

Torget utvecklas – idéer tas emot

Toria kehitetään – ehdotuksia otetaan vastaan

Byarådet kommer under år 2020 att jobba med utvecklingen av torget och torgverksamheten i byacentrum.

Tenholan kylätoimikunta tulee ensi vuona suunnittelemaan kyläkeskuksen toria ja toritoimintoja.

Byarådet strävar efter att hitta lösningar som kunde förlänga säsongen för försäljare och kunder. Inför kommande torgsäsong är flera nya försäljare varmt välkomna med samt gärna en torgkafé-idkare.

Kylätoimikunta hakee ratkaisuja, jotka voisivat pidentää myyjien ja asiakkaiden torisesonkia. Tulevaa sesonkia varten uusia myyjiä toivotaan mukaan, mielellään myös torikahvilayrittäjää.

Tips, frågor och idéer tas tacksamt emot av samtliga medlemmar i styrelsen för Tenala byarådsförening.

Kylätoimikunnan hallituksen jäsenet ottavat kernaasti vastaan vinkkejä, kysymyksiä ja ideoita jotka edistävät suunnitelmia.

Var i Tenala? Tenholassa, missä?

På bilden ser du en del av något, som du kan se i Tenala. Kan du gissa vad det är och var du kan finna det? Om inte, kan du finna svaret längre fram i tidningen. Foto: Michelle Bäcklund // Kuvassa näet osan jostakin, jonka voit nähdä jossain Tenholassa. Pystytkö arvaamaan mitä näet kuvassa? Mikäli et keksi löydät vastauksen myöhemmin lehdessä.

| 15

16 |

Din bokförare och din disponent på Ystadsgatan 3.

Kom in till vårt nya kontor och bekanta dig med våra tjänster

“Vi älskar det jobb du hatar!!”

PAPPER & HUS Ab Oy - Tel: 019 232 800 - E-mail: office@papperohus.fi - Besöksadress: Ystadsgatan 3, 10600 EKENÄS

www.papperohus.fi | 17

Smaklig mordhistoria på Bygdegården Tenala ungdomsförening muntrar upp i vinter med ett helhetspaket innehållande mat, underhållning och hjärngymnastik.

Teaterverksamheten inom Tenala UF har långa traditioner. Allt sedan 1990 har man satt upp farser så gott som årligen.

– Att hitta nya pjäser har blivit väldigt svårt. Det verkar vara ont om författare som skriver roligt, säger Stefan Elf, ordförande för föreningens teatersektion.

I sökandet efter en lämplig pjäs fick han upp ögonen för ett svenskt koncept, gjorde en studieresa västerut och blev själv såld på det han såg. Som följd kommer man i vinter att ha möjligheten att på Bygdegården avnjuta teater i kombination med en trerättersmiddag.

Finlandspremiär

Pjäsen heter En mördares manuskript och är som namnet antyder en deckarhistoria som nu har sin Finlandspremiär i Tenala.

Man inleder kvällen med förrätt, tittar på första akten, avnjuter varmrätten, tittar på andra akten. I samband med efterrätten, och innan den sista, korta akten tar vid, får alla i publiken en liten lapp för att skriva ner vem de själva tror är den skyldiga. Bland alla som gissat rätt lottas det ut ett pris.

Innan publiken går hem får den ännu uppmaningen att hålla tyst om deckargåtans lösning så att också följande gäng som ser pjäsen ska ha möjlighet att gissa.

Att beakta är att det inte kommer att finnas några biljetter till försäljning vid dörren utan alla biljetter bör bokas på förhand.

– Att köra in ett helt nytt koncept är förstås en utmaning. Också pjäsen har sina utmaningar med tio roller för fem skådisar, men vi tror och hoppas att mottagandet ska bli bra, säger Stefan Elf. Föreställningen har premiär den 25 januari, varefter den visas ytterligare 14 gånger fram till den 29 mars. För regin svarar Tapsa Laasonen.

Bygdegårdenin herkullinen murhajuttu Tulevan talven aikana Tenholan nuorisoseura viihdyttää ruokaa, viihdettä ja aivojumppaa sisältävällä kokonaispaketilla.

tumaan siihen, ja oli näkemäänsä innostunut. Tämän seurauksena voi Bygdegårdenilla tänä talvena nauttia teatterista ja samalla kolmenruokalajin ateriasta.

Suomen ensi-ilta Tenholan Uf:n teatteritoiminnalla on pitkät perinteet. Vuodesta 1990 alkaen seura on esittänyt farsseja lähes vuosittain.

– Uusien näytelmien löytäminen alkaa olla vaikeaa. Tuntuu siltä että harva kirjailija kirjoittaa tällaisia tekstejä, sanoo seuran teatterijaoston puheenjohtaja Stefan Elf. Etsiessään sopivia näytelmiä hän löysi ruotsalaisen konseptin, matkusti tutus-

18 |

Näytelmän nimi on ’’En mördares manuskript’’ ja se on nimensä mukaisesti salapoliisitarina, joka saa Suomen ensiiltansa Tenholassa.

Ilta alkaa alkuruoalla, jonka jälkeen katsotaan ensimmäinen näytös, seuraavana pääruoka ja toinen näytös. Kun on jälkiruoan aika, ennen viimeistä näytöstä, yleisö saa paperilapun, johon he voivat kirjoittaa kuka heidän mielestään on syyllinen. Oikein arvanneiden kesken arvotaan palkinto.

Ennen kuin yleisö lähtee kotiin, he saavat vielä kehotuksen olla kertomatta dekkariarvoituksen ratkaisua, niin että seuraavien näytösten katsojat myös voivat arvata.

Huomattavaa on, että ovelta ei voi ostaa lippuja, ne on varattava etukäteen.

– Uuden konseptin sisäänajaminen on tietenkin suuri haaste. Ja näytelmä tarjoaa myös toisenlaisen haasteen, kun viisi näyttelijää esittää kymmenen eri roolia, mutta me toivomme ja uskomme että vastaanotto on hyvä, sanoo Stefan Elf. Näytelmän ensi-ilta on 25. tammikuuta.

Sen jälkeen se näytellään vielä 14 kertaa, viimeisen kerran 29. maaliskuuta. Ohjauksesta vastaa Tapsa Laasonen.

För din trygghet

www.tekno-test.fi Öppet mån-to kl. 8-16 Fredagar kl. 8-17

Brandsläckareservice Brandsäkerhetsprodukter AGA gaser och tillbehör Skyltar och märken Honda Småmaskiner

Sammutinhuolto Paloturvallisuustuotteet AGA kaasut ja tarvikkeet Opasteet ja kyltit Honda Pienkoneet

0400 805 347 I industrigatan 3 10600 Ekenäs I info@tekno-test.fi

| 19

Pinocchio en publikframgång, får fortsättning Drygt 2 000 personer såg pjäsen Pinocchio som visades på Museigården i somras.

Det var första gången som sommarteater ordnades på Museigården. För arrangemangen stod den nygrundade föreningen Skott.

– Responsen var otroligt bra. Både för pjäsen och för själva stället, säger regissören Sixten Lundberg.

Förutom ortsbor och sommargäster lockade Pinocchio besökare också längre ifrån som samtidigt passade på att bekanta sig med Tenala.

– Det var också det som lite var tanken med produktionen – att jobba för att sätta Tenala på kartan, säger Lundberg.

20 |

På nytt i sommar

Framgången med Pinocchio gav blodad tand och bekräftande att det finns efterfrågan och utrymme för mer sommarteaterverksamhet i Västnyland.

Fortsättning följer därför i sommar. Då sätter föreningen Skott upp pjäsen ”Kejsarns nya kläder” som i likhet med Pinocchio kommer att rikta sig till hela familjen.

Teamet bakom produktionen är samma som senast och skådespelarna är redan valda.

Premiär blir det den 2 juli och pjäsen kommer att visas 15 gånger fram till den 2 augusti. Föreningens mål är att locka ännu lite mer publik än senast – 2 500 åskådare.

Pinocchio oli yleisömenestys ja saa jatkoa Museopihalla tänä kesänä esitettyä Pinocchio näytelmää kävi katsomassa hieman yli 2 000 ihmistä.

Se oli ensimmäinen kerta, kun kesä­ teatteria järjestettiin Museopihalla. Järjestelyistä vastasi hiljattain perustettu yhdistys Skott.

– Palaute oli uskomattoman hyvää koskien sekä näytelmää että paikkaa, ohjaaja Sixten Lundberg kertoo.

Paikallisten ja kesävieraiden lisäksi Pinocchio keräsi kävijöitä myös kauempaa.

Nämä saivat samalla tilaisuuden tutustua Tenholaan.

– Eräänä hankeen tarkoituksista olikin laittaa Tenhola kartalle, Lundberg sanoo.

Uudelleen ensi kesänä

Pinocchion menestys lisäsi nälkää ja todisti, että Länsi-Uudellamaalla on sekä tilaa että kysyntää kesäteatterille.

Näin ollen jatkoa seuraa ensi kesänä.

Silloin Skott-yhdistys esittää näytelmän ”Keisarin uudet vaatteet”, joka Pinocchion tavoin on tarkoitettu koko perheelle.

Tuotannosta vastaa sama tiimi, kun viimeksi ja näyttelijätkin on jo valittu.

Ensiesitys on 2. heinäkuuta ja näytelmä esitetään 15 kertaa aina elokuun toiseen päivään asti. Yhdistyksen tavoitteena on houkutella jopa hieman enemmän yleisöä kuin viimeksi – nyt 2 500 katsojaa.

Pjäsen Pinocchio drog mycket publik till Museigården. // Pinocchio-näytelmä keräsi paljon yleisöä Museopihalle.

Bilder/Kuvat: Saara Kantanen

| 21

Terapi för hundar tog honungens plats Hundägare behöver inte längre åka långt för vattenterapi åt sina vovvar. Behandlingar erbjuds av nyöppnade Tenala Aquafysio i Svedja.

För några år sedan lade företagarparet Camilla och Stefan Elf på Mellangård av med sin biodling och stängde Honungsboden. I sökandet efter ersättande verksamhet för den 100 kvadratmeter stora produktionslokalen fastnade man för vattenterapi för hundar. I början av oktober öppnade Tenala Aquafysio.

– Närmaste vattenterapi för hundar har hittills funnits i Lojo och Salo vilket är rätt långt att köra för en halvtimmes behandling. Eventuellt kan det ibland också finnas en språktröskel, säger Camilla Elf.

Nöjda kunder

Själva terapianläggningen är en löpmatta nedsänkt i en liten vattenbassäng. För behandlingarna svarar Kaisa Ylimys som betjänar både på svenska och finska och har lång erfarenhet av fysioterapi för såväl människor som djur.

22 |

En av kunderna är podengo portuguesen Tage som förnöjt vadar fram i vattnet och då och då belönas med lite godis.

– Tage har ett framben som är lite snett och därför behöver han jobba med sin hållning. Tidigare har vi kört till Lojo på vattenterapi. Att nu få den här servicen i Tenala är helt ypperligt, säger matte Päivi Hyvönen som bor i Öby och också har med sig chihuahuan Jymy.

Rehabilitering och friskvård

Vattenterapin riktar sig dels till hundar som behöver rehabilitering efter en skada eller en operation, dels till friska hundar som behöver träna upp kondition och styrka, eller gå ner i vikt.

– Vi har själva haft en hund som gick på vattenterapi efter en operation och sett hur det befrämjar rehabiliteringen, säger Camilla Elf. Vattenmotståndet gör träningen effektiv men skonsam. Styrka och rörlighet förbättras snabbt. Vattennivån och hastigheten på bandet kan justeras enligt hundens storlek och skick, men allting sker på hundens villkor, påpekar Kaisa Ylimys.

– Det gäller att vara observant när man ger fysioterapi åt djur. Det går ju inte att ställa några frågor.

Sidosyssla

Temperaturen i bassängen ligger på behagliga 25 till 30 grader. Ljudet av porlande vatten gör att det blir lite spa-känsla över det hela.

– Tofflor och badrockar har vi inte att erbjuda kunderna men nog handdukar och hundgodis, skämtar Camilla och Stefan som vägg i vägg fortsätter med sin huvudsakliga verksamhet – företaget Elftec.

Tid till terapi kan bokas via Aquafysios hemsida. För det första besöket är det skäl att reservera en timme så att Kaisa hinner gå igenom hundens behandlingsbehov samt så att hunden hinner vänja sig vid bassängen. Efter det räcker det för det mesta med halvtimmesbesök.

Rehabilitering ges ofta i en serie på fem gånger.

Koiraterapia otti hunajan paikan Koirien omistajien ei enää tarvitse matkustaa kauas saadakseen koirilleen vesiterapiaa. Hoitoa tarjoaa vasta avattu Tenala Aquafysio Svedjan kylässä.

Muutama vuosi sitten yrittäjäpari Camilla ja Stefan Elf lopetti mehiläistarhansa Svedjan Mellangårdissa ja sulki hunajapuotinsa. Pariskunta etsi korvaavaa toimintaa sadan neliömetrin kokoiselle tuotantotilalle ja päätyi koirien vesiterapiaan. Lokakuun alussa avattiin Tenala Aquafysio.

– Lähimmät vesiterapiaa koirille tarjoavat yritykset ovat olleet Lohjalla ja Salossa, minne matka on aika pitkä ajatellen sitä, että hoitokerta on yleensä puolen tunnin pituinen. Mahdollisesti on myös ollut olemassa kielikynnys, sanoo Camilla Elf.

Tyytyväisiä asiakkaita

Terapia tapahtuu pieneen vesialtaaseen asetetulla juoksumatolla. Hoidosta vastaa Kaisa Ylimys jolla on laaja kokemus fy-

sioterapiasta sekä ihmisille että eläimille ja palvelee sekä ruotsiksi että suomeksi.

Eräs asiakas on tyytyväisenä kahlaava podengo portugueesi Tage. Silloin tällöin Tage saa palkkioksi namua.

– Tagella on hieman vino etujalka ja tarvitsee siksi apua ryhtinsä säilyttämiseksi.

Aikaisemmin olemme ajaneet Lohjalle vesiterapiaan. On ihanaa saada tämä palvelu Tenholassa, sanoo Tagen omistaja, Öbyssä asuva Päivi Hyvönen jonka mukana on myös chihuahua Jymy.

Kuntoutusta ja terveyden edistämistä

Vesiterapiaa tarjotaan sekä kuntoutusta tarvitseville koirille vamman tai leikkauksen jälkihoitona, sekä terveille koirille joiden esimerkiksi pitää parantaa kuntoaan tai pudottaa painoaan.

– Meillä itsellämme oli koira, joka tarvitsi vesiterapiaa leikkauksen jälkeen.

Näimme kuinka tämä edesauttaa kuntouttamista, sanoo Camilla Elf. Vedenvastuksen johdosta harjoitus on tehokasta ja samalla hellää. Voima ja liik-

kuvuus paranevat nopeasti. Veden korkeus ja juoksunauhan nopeus on säädettävissä koiran koon ja kunnon mukaan.

Kaikki tapahtuu koiran ehdoilla, Kaisa Ylimys huomauttaa.

- Pitää olla huomaavainen kun antaa fysioterapiaa eläimille. Niiltä kun ei voi kysyä miltä tuntuu.

Sivutoimi

Altaan lämpötila on nautittava 25 – 30 astetta. Juoksevan veden ääni antaa kylpylämäisen tunnelman.

– Meillä ei ole tohveleita eikä kylpytakkeja, sen sijaan pyyhkeitä ja koirakarkkia, nauravat Camilla ja Stefan, jotka seinän toisella puolella jatkavat päätyötään, Elftec-yrityksessään.

Aikavarauksen vesiterapiaan voi tehdä Aquafysion kotisivun kautta. Ensimmäistä tapaamista varten on hyvä varata kokonaisen tunnin niin että Kaisalla on mahdollisuus varmistaa koiran hoitotarpeen ja koira voi tottua altaaseen. Sen jälkeen puolituntinen useimmiten riittää. Kuntoutusta annetaan normaalisti viiden kerran sarjoissa.

| 23

Långgatan Pitkäkatu 17, Ekenäs Tammisaari (019) 2411 461

24 |

| 25

Boktips med Tenalakoppling Passionerat närproducerat

RED. BITTE WESTERLUN D

Smaka

Farans år 1948

Vem dödade Bambi?

Villastan är till sitt yttre en fashionabel förort där det under en fest inträffar en brutal gruppvåldtäkt.

Boken Smaka på Västnyland är en läcker lovsång till den lokala matkulturen i ord och bild.

Agentromanen utspelar sig i det efterkrigstida Europa, med ett Finland som kommer i kläm mellan stormakternas intressesfärer. I Washington är man rädd för Sovjetunionens expansion i Europa.

Den hemliga operationen ”Star Lane” som ska motverka detta får grönt ljus. I Moskva smider man planer på att stöda ett kommunistiskt maktövertagande i Finland. I Helsingfors börjar en liten krets inom regeringen och ordningsmakten förbereda motåtgärder under Mannerheims övervakande öga.

Farans år 1948 bygger på verkliga händelser och avslöjar hur nära ögat det var att historien som vi i dag känner den hade tagit en helt annan vändning.

Patrik Berghäll bor i Åbo men tillbringar mycket tid i Tenala, både på stugan och i sitt jobb som utomhuspedagog och vildmarksguide.

Skogarna i Ovanmalm och invid Pitkäjärvi har gett inspiration till hans två första böcker ”I Fjärrpatrullerna” samt ”Vid dödens portar”. Tenalabor figurerar i början av den nya boken.

De fyra förövarna, ”gossarna”, kommer ur stadens högreståndskretsar, liksom offret, deras skolkamrat. Två av förövarnas mödrar är väninnor sedan länge och gör sitt allt för att minska skadan på familjernas rykte. Pojkarnas barndomsvän vill motsatsen. Han meddelar att han ska göra en film om våldtäkten under titeln Vem dödade bambi?

Monika Fagerholms nya roman Vem dödade bambi? handlar om att vilja glömma och om att klamra sig fast vid minnen.

Om berättelser som faller sönder och familjer som går i bitar. Det är också en roman om oskuld och tillit och en kärlek som aldrig dör.

Monika Fagerholm bor i Tenala och hör till Finlands internationellt mest kända och framgångsrika författare. Hon romandebuterade 1994 med ”Underbara kvinnor vid vatten”. Hon har också skrivit böcker som Diva, Glitterscenen, Den amerikanska flickan och Lola uppochner.

Redaktör för boken är Bitte Westerlund, Slow Food-entusiast med ett nära förhållande till Tenala och Bromarv där hon bor deltid i familjens fritidshus i Nitlax. Åtta skribenterna medverkar med texter som tar läsaren på en smakresa genom regionen. Bildmaterialet är rikligt och boken bjuder på en ymnig buffé för både besökare, hemmablinda ortsbor och alla intresserade av matkultur, närmat och slow food.

Det blir besök på odlingar och restauranger, mejerier och bryggerier, rekoutdelningar och sommartorg, gårdsbutiker och delikatessaffärer.

I Tenala görs nedslag bland annat i Tenala mejeri och hos Mats Nyman som odlar grönsaker, främst pumpor, nära Ovanmalmträsket.

Patrik Berghäll debuterade som författare 2013 och är nu aktuell med sin tredje bok, Farans år 1948.

26 |

Smaka på Västnyland

Tenholaan liittyviä kirjoja Vaaran vuosien vakooja

Kuka tappoi Bambin?

Romaani kuvaa sodan jälkeistä Eurooppaa, jossa Suomi joutuu puristuksiin, kun suurvallat taistelevat eduistaan.

Washingtonissa pelätään Neuvostoliiton laajentumista Euroopassa. Vastatoimeksi suunnitellulle salaiselle ”Star Lane” operaatiolle näytetään vihreää valoa.

Moskovassa puolestaan suunnitellaan kommunistisen vallankaappauksen tukemista Suomessa. Helsingissä pieni ryhmä hallituksen ja virkavallan edustajia alkaa Mannerheimin valvonnassa valmistelemaan vastatoimia.

Vaaran vuosien vakooja perustuu tositapahtumiin ja kertoo vuosista, jotka ratkaisivat maan tulevaisuuden ja ihmisistä, jotka vaaransivat elämänsä kylmän sodan keskellä.

Patrik Berghäll asuu Turussa, mutta viettää suuren osan ajastaan Tenholassa sekä mökillä että työssään eräoppaana.

Ovanmalmin ja Pitkäjärven metsät ovat antaneet inspiraatiota hänen aikaisempiin kirjoihin ja uuden kirjan alussa on mukana tenholalaisia.

Tekijät, neljä poikaa tulevat, kuten myös uhri, kaupungin ylimmistä piireistä.

Kahden tekijän äidit ovat pitkään olleet ystävättäriä ja he tekevät kaikkensa vähentääkseen perheiden maineelle aiheutuvat vahingot. Poikien lapsuudenystävä haluaa toisin. Hän kertoo tekevänsä raiskauksesta elokuvan nimeltä ”Kuka tappoi Bambin?”.

Monika Fagerholmin huikea romaani kertoo siitä mitä tapahtuu, kun joku lähtee ja häipyy kuvasta niin että sitä tuskin huomaa. Ja vanhasta rikoksesta, käytännössä jo ratkenneesta, joka vuosien kuluttua putkahtaa pintaan. Lisäksi se kertoo ihmisistä, jotka päätyvät osallisiksi tarinaan, joka ei ole heidän.

Monika Fagerholm asuu Tenholassa ja kuuluu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin ja menestyvimpiin kirjailijoihin.

Hän julkaisi esikoiteoksensa ”Ihanat naiset rannalla” vuonna 1994. Muita hänen kirjojansa ovat Diiva, Säihkenäyttämö, Amerikkalainen tyttö ja Lola ylösalaisin.

Patrik Berghäll aloitti kirjailijan uransa vuonna 2013 ja julkaisee nyt kolmannen kirjansa, ”Vaaran vuosien vakooja”, jonka tapahtumat sijoittuvat vuodelle 1948.

Villastan on ulkoiselta ominaisuudeltaan trendikäs esikaupunkialue, jossa eräässä juhlassa tapahtuu julma joukkoraiskaus.

Makumatka Länsi-Uudellamaalla

”Makumatka Länsi-Uudellamaalla” on herkullinen paikallisen ruokakulttuurin ylistys kuvin ja sanoin.

Kirjan on toimittanut Bitte Westerlund, Slow Food-harrastaja, jolla on läheinen suhde Tenholaan ja Bromarviin. Perheellä on vapaa-ajan asunto Nitlahdessa, jossa hän asuu osa-aikaisesti.

Kahdeksan kirjoittajan tekstit vievät lukijan makumatkalle läpi seudun. Kirjan laaja kuvamateriaali tarjoaa runsaan noutopöydän vierailijoille, paikallisille ja kaikille, joita kiinnostaa ruokakulttuuri, lähiruoka sekä slow food.

Käydään viljelyksillä, ravintoloissa, meijereissä, panimoissa, Reko jakeluilla, kesätoreilla, maatilojen suoramyynneissä ja herkkumyymälöissä.

Tenholassa vieraillaan muun muassa Tenholan meijerissä ja Mats Nymanin luona. Nyman viljelee vihanneksia, lähinnä kurpitsaa.

Anette’s Kitchen på ny adress

Anette’s Kitchen on muuttanut

Sedan oktober finns Anette’s Kitchen vid Sockenvägen 24, i Aktiahuset – samma lokal där bland annat restaurang Lyktan tidigare verkat.

Lokakuusta lähtien Anette’s Kitchenin uusi osoite on Pitäjäntie 24, eli sama paikka missä muun muassa ravintola Lyktan aikoinaan toimi.

Konceptet är det samma som då Anette’s Kitchen fanns vid Arvid Stålarms väg: lunch serveras onsdagar till fredagar mellan klockan 11 och 14, på veckosluten vankas dagens rätt. På den stående menyn hittar man alternativ såsom pepparbiff och husets schnitzel. Fokus ligger på hemlagat och hembakat. Smörgåstårtor, tårtor och pajer görs på beställning, liksom mat för mindre grupper. Ägaren Anette Nordström är nöjd med flytten.

– Jag trivs bra på nya platsen. Nu är det också lättare och bekvämare för kunder att komma in, trappstegen är färre. Alla är hjärtligt välkomna, fast bara för att läsa tidningen över en kopp kaffe, säger hon.

Anette’s Kitchen är öppet onsdag till söndag.

Ravintolan toimintamalli on sama kuin aikaisemmassa osoitteessa: lounasta on tarjolla keskiviikosta perjantaihin kello 11 ja 14 välillä ja viikonloppuisin on tarjolla päivän annos. Pysyvällä ruokalistalla on vaihtoehtoja kuten pippuripihvi ja talon leike.

Ravintola keskittyy kotiruokaan ja kotileivontaan. Kakkuja ja piiraita sekä ruokaa pienemmille ryhmille tehdään tilauksesta.

Omistaja Anette Nordström on tyytyväinen muuttoon.

– Viihdyn hyvin uudessa paikassa. Asiakkaidenkin on helpompi tulla sisään, portaita on vähemmän. Kaikki ovat tervetulleita, vaikkapa vain lukemaan sanomalehteä kahvikupin äärellä, hän sanoo.

Anette’s Kitchen on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.

| 27

Uppskattad företagare inom byggbranschen belönas Priset som årets företagare i TenalaBromarf går i år till byggmästare Jouko Lahtinen.

Priset delas ut av Tenala-Bromarf företagarförenings styrelse. I prismotiveringarna lyfter man fram kvaliteter som god kundkontakt, gott utfört arbete, tidtabeller som håller, nöjda anställda och god stämning på arbetsplatsen.

För Jouko ”Jokke” Lahtinen är priset en glad överraskning.

– Kanske man själv inte riktigt förstått att lägga värde på sitt jobb, utan bara knegat på. Det känns bra att de som valt har tydligen lagt märke till vad man gjort, säger han.

Björneborgare blev Tenalabo

Hur kommer det sig då att den tidigare Björneborgaren blev Tenalabo? Jo, i samband med ett jobb i Ekenäs sommaren 1972 träffade han Lisbeth på torget och det sade klick. Två år senare flyttade paret in i sitt första nybyggda hus i Tenala. Vid det laget hade han också lärt sig svenska.

Jouko studerade till byggmästare i Björneborg och började då han blev klar 1977 jobba heltid på svärfars firma - Tenala Byggservice H. Högberg.

Under 1980-talet hade företaget många stora jobb bland annat på Ekåsenområdet

där man byggde en ny mottagningsavdelning och sanerade avdelningar i sjukhusbyggnaden som numera är stadshus.

Andra projekt var Sparbankshuset i Bromarv, Andelsbankshuset i Tenala (nuvarande Företagarhuset) och radhusen vid Gabrielsbacken.

Under 1990-talet jobbade Jokke ett tag tillsammans med Kalle Jousmaa. Till projekt från den tiden hör bland annat byggandet av det första höghuset på Tammets tomt, operationsavdelningen på Ekenäs sjukhus samt servicehuset i Karis.

Senare slog Jokke och svärfar sig samman på nytt, sanerade bland annat sjukhusets röntgenavdelning och hade uppdrag i Leiras medicinfabrik. Då svärfar drog sig tillbaka från branschen för gott startade Jokke eget företag 1997, fortsättningsvis med Ekåsens och Ekenäs sjukhus som stora kunder.

– Så har det rullat på. Svärfar Harry var känd för att vara en noggrann yrkesman och jag har för egen del försökt fortsätta på samma linje.

Bra anställda, bra kunder

Förutom de redan nämnda projekten har det genom åren också blivit otaliga egnahemshus och sommarstugor samt radhus. Jouko har även gjort många byggnadsritningar och skött bygglovsansökningar för kunders del.

– Jag har räknat att jag fått samarbeta med tiotal olika byggnadsinspektörer. Alltid har det väl gått någorlunda bra, säger han.

Företaget anlitas mest för uppdrag runt om i Västnyland. På senare år har man bland annat tillbringat mycket tid i Hangö och där renoverat gamla trävillor.

– De är arbetsdryga och utmanande men trevliga uppdrag.

Företaget sysselsätter i dag tio personer, däribland de tre sönerna. Mellersta sonen, som är också byggmästare, har övertagit en stor del av Joukos arbetsuppdrag.

– En orsak till att företaget klarat sig bra är säkert att vi haft duktiga anställda och pålitliga underentreprenörer. Vi har också haft turen att få ha att göra med bra kunder, som många kommit till oss via djungeltelegrafen.

Jobbande pensionär

På fritiden blir det en del boll-relaterade aktiviteter. Jouko har spelat volleyboll på hobbynivå i princip hela vuxna livet och för cirka tio år sedan upptäckte han golfen som nu upptar mer och mer tid.

Sysselsättning nummer ett är fortsättningsvis ändå företaget trots att Jokke sedan några år tillbaka officiellt är pensionär.

Arvostettu rakennusalan yrittäjää palkitaan Tämän vuoden yrittäjä Tenholassa on rakennusmestari Jouko Lahtinen.

Palkinnonsaajan valitsee TenholaBromarvin yrittäjäyhdistyksen hallitus.

Perusteluissa korostetaan seikkoja kuten hyviä asiakassuhteita, laadukasta työtä,

28 |

aikataulujen pitäminen, tyytyväisiä työntekijöitä ja työpaikan hyvä tunnelma.

Jouko ’’Jokke’’ Lahtiselle palkinto oli iloinen yllätys.

– Ehkä ei itse ole ymmärtänyt arvostaa omaa työtään, vaan jatkanut uurastamista. Tuntuu hyvältä että valinnan tehneet näköjään ovat huomanneet mitä on tehnyt, sanoo Jokke.

Porilaisesta tuli Tenholalainen

Miten sitten entisestä Porilaisesta tuli Tenholalainen ? No, kun Jokke kesällä 1972 oli työkomennuksella Tammisaaressa, hän tapasi Lisbethin keskellä toria.

Siitä se alkoi. Pari vuotta sen jälkeen pariskunta muutti ensimmäiseen yhteiseen taloonsa Tenholassa. Siinä vaiheessa Jokke oli jo oppinut ruotsinkielen .

Årets företagare Jouko Lahtinen utanför Bab Tenala Företagaråsen, ett av många byggprojekt under karriären. // Vuoden yrittäjä Jouko Lahtinen ja taustalla Bab Tenala Företagaråsen, yksi monesta rakennusprojekteista uran aikana.

Jouko opiskeli rakennusmestariksi Porissa. Valmistuttuaan vuonna 1977 hän aloitti kokopäivätyönsä appensa yrityksessä, Tenala Byggsevice H. Högberg.

1980-luvulla yrityksellä oli monta suurta rakennusprojektia. Mm. rakennettiin Tammiharjun alueelle uusi vastanottoosasto sekä saneerattiin osastoja sairaalarakennuksessa, mikä nykyään on Raaseporin kaupungintalo.

Muita projekteja oli mm. Bromarvin Säästöpankki, Tenholan Osuuspankki (nyk. Yrittäjientalo) ja Gabrielmäen rivitalot.

1990-luvulla Jokke teki hetken työtä yhdessä Kalle Jousmaan kanssa. Sen ajan töihin kuuluvat mm Tammet-alueen ensimmäinen kerrostalo, Tammisaaren sairaalan leikkausosasto ja Karjaan palvelutalo.

Myöhemmin Jokke yhdisti voimansa uudestaan appensa kanssa, saneerattiin mm. sairaalan röntgenosasto ja oli tehtäviä Leiraksen lääketehtaassa. Appensa vetäydyttyä työtehtävistä lopullisesti, Jokke perusti oman yrityksen vuonna 1997,

työt jatkuivat Tammiharjun ja Tammisaaren sairaalassa moninaisina työtehtävinä.

- Siten aika on kulunut. Appiukko Harry oli tunnetusti tarkka ammattilainen ja itse olen omasta puolestani yrittänyt jatka samalla linjalla, hän sanoo.

Hyviä työntekijöitä, hyviä asiakkaita

Jo mainittujen projektien lisäksi on tullut rakennettua lukuisia omakotitaloja ja kesämökkejä myös rivitaloprojekteja. Vuosien varrella Jouko on suunnitellut ja piirtänyt lukuisia rakennuksia sekä hoitanut asiakkaiden rakennuslupa-anomuksia.

– Laskujeni mukaan olen ollut tekemisessä noin kymmenen eri rakennusvalvojan kanssa. Asiat ovat useinmiten sujuneet ihan mukavasti.

Yrityksellä on asiakkaita ympäri Läntistä Uuttamaata. Viime vuosina on m.m ollut paljon vanhojen puuhuviloiden saneerausprojekteja Hangossa.

– Ne ovat työläitä ja haasteellisia, mutta mukavaa hommaa.

Yritys työllistää nykyään kymmenen henkilöä, heidän joukossa kolme omaa poikaa. Keskimmäinen pojista on myös rakennusmestari, joka on ottanut suuren osan Joukon työtehtävistä.

– Yksi syy siihen että yritys on pärjännyt hyvin on varmasti se, että meillä on ollut niin pätevä henkilökunta ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Meillä on myös ollut tuuria saada hyviä asiakkaita. Monet heistä on tullut puskaradion kautta.

Työtätekevä eläkeläinen

Vapaa-aikanaan Jouko harrastaa palloihin liittyvää toimintaa. Miltei koko aikuiselämänsä hän on pelannut lentopalloa kuntoilumielessä ja noin kymmenen vuotta sitten hän tutustui golfiin ja nyt sen harrastaminen vie yhä enemmän ja enemmän vapaa-ajasta.

Oma yritys on kuitenkin vielä puuha numero yksi, vaikkakin hän muutama vuosi sitten virallisesti jäi eläkkeelle.

| 29

Tenalafärg i anrik institution Tidigare Tenalabon Tua Forsström får en viktig post inom den svenska litteraturvärlden då hon i december officiellt tar sitt inträde i Svenska Akademien.

Forsström bor numera i Helsingfors men har varit bosatt i Tenala där hon fortfarande vistas sommartid. Hon räknas till Nordens främsta lyriker och kom i fjol ut med sin tolfte diktsamling Anteckningar.

Genom åren har hon tilldelats ett flertal prestigefyllda priser. Senast i raden är Ferlinpriset som hon erhöll i höstas. Året toppas ändå av invalet i Svenska Akademien där hon intar stol nummer 18. Inträdet kommer att ske vid Akademiens högtidssammankomst den 20 december.

Forsström blir den första finlandssvensken sedan 1800-talet som sitter i Akademien, och den första finlandssvenska kvinnan.

Svenska Akademien instiftades av Gustaf III 1786 och har som uppgift att vårda och värna om det svenska språket. Till den mest kända verksamheten i dag hör utdelandet av Nobelpriset i litteratur samt utgivningen av Svenska Akademiens ordlista.

Akademien kallas även De Aderton enligt antalet ledamöter.

Tenholalaisväria mainekkaassa instituutiossa Entinen Tenholalainen Tua Forsström saa tärkeän paikan Ruotsin kirjallisuusmaailmassa. Joulukuussa hän vastaanottaa paikkansa Ruotsin Akatemiassa.

Forsström asuu nykyään Helsingissä mutta asui kauan Tenholassa, missä hän vieläkin viettää kesänsä. Hän kuuluu Pohjolan johtaviin lyyrikkoihin. Viime vuonna hän julkaisi kahdennentoista runokokoelmansa Anteckningar (Muistiinpanoja).

Vuosien varrella hän on saanut useita maineikkaita palkintoja, viimeisimpänä syksynä vastaanotettu Ferlinpalkinto.

Vuoden kohokohta on kuitenkin valinta Ruotsin Akatemian jäseneksi, jossa hän vastaanottaa tuolin numero 18. Vastaanotto tapahtuu Akatemian juhlaistunnossa 20. joulukuuta.

Forsström on ensimmäinen suomenruotsalainen 1800-luvun jälkeen, joka saa paikan Akatemiassa, ja samalla ensimmäinen suomenruotsalainen nainen.

Ruotsin akatemian perusti kuningas Kustaa III vuonna 1786. Sen tehtäviin kuuluu ruotsinkielen vaaliminen. Tänä päivänä Akatemian tunnetuimpiin tehtäviin kuuluu kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan valitseminen ja Akatemian sanakirjan laatiminen.

Var i Tenala?

Tenholassa, missä?

Svaret är bron över Gennarbyviken vid Krokbyströmmen. // Vastaus on Krokbyn silta, Gennarbylahti.

30 |

tenala.fi &

tenala.place2go.fi

Målar inne-ute - Slipar golv och lackar Kaklar - Skylift - även uthyrning Tapetserar - Mattläggning Mindre träarbeten Pålarfvägen 35, 10570 Bromarf, tel. 040 575 6228

| 31

152 10

7 ARKITEKTPLANERING | RENOVERINGSPLANERING | SITUATIONSPLANER 3D-VISUALISERING | UNDANTAGSLOV | ÅTGÄRDSTILLSTÅND | BYGGLOV k 10

14.0

Planeringsbyrån för dig som bygger nytt eller tänker renovera k

24

P

TA

N

22

32

SG

A

11

N

G

150 6

U

16

14

P

16

funktionalitet

32

individualitet

9

estetik & miljötänk

38 .28

1 = 2 184

18 k

N TT

IN

JS Bygg & Design | Kungsgatan 7 A 3, Ekenäs | 044 575 6359 | janinaskult@gmail.com | www.janinaskult.fi 17P P

D

RO

11

SYNLIGHET TILL JUL! UTOMHUS- & WEBBREKLAM SOM NÅR DINA KUNDER

SE & GÖRA GRATIS!

TJÄNSTER GRATIS!

AKTIVITETER

LÖPSEDELN

DIN SYNLIGHET

GRATIS!

Ta kontakt! 044 732 2940 | info@place2go.fi | raseborg.place2go.fi

k 8