Tenalablade 1-2017

Årgång 20 / 2017 - Nr: 41

Utgiven av Tenala byarådsförening r.f.

r a m n ö d m e o M s n skö e kaikille sää e m k m a t a Toivo ttava u o t ren en m o skan

Nu kör både far och son Nyt ajaa sekä isä että poika Sidan - Sivu 5

Sommaren d är fylld me ! g eveneman Kesä on tapahtumia täynnä!

Självbetjäning ökar öppethållningen Itsepalvelu lisää aukiolotunteja Sidan - Sivu 10

Nytt liv i Bio Arla-huset Bio Arla-taloon uutta eloa Sidan - Sivu 16

Tenalablade och Byarådet

Tenalablade ja kylätoimikunta

I senaste nummer av den här tidningen skrev jag att det är slut på Tenalablade, åtminstone i den form vi har lärt oss känna det.

Men nu läser du det gamla bekanta ”blade” igen. Vad betyder det här? Jo, för läsarna ser allt i stort sett lika ut som förr men för byarådet är läget mycket annorlunda. Från att ha varit en inkomstkälla för föreningen har tidningen blivit en utgiftspost.

Tenalablades framtid är nu beroende av utomstående stöd.

Utan bidrag från Tenala Sparbanksstiftelse skulle det inte gå att ge ut tidningen. Vi kan skatta oss lyckliga för att vi i Tenala har en stiftelse som har lokalkännedom och vet vad som är viktigt för orten och invånarna. Med undantag av ett antal föreningsaktiva är det säkert inte många Tenalabor som vet hur viktig stiftelsen är för många av byns aktiviteter.

I samband med diskussionerna om och planerandet av det nya Tenalablade bläddrade jag i gamla tidningar och blicken föll på en text i det första egentliga Tenalablade, dvs. vårnumret 1989. Den nygrundade Byarådsföreningens första ordförande Mats Lindberg skriver om bakgrunden till föreningens grundande och om att mängder av invånarinitiativ rörande boende, service, trivsel, omgivning och näringsliv kommit fram under föreningens förberedelsetid. Han fortsätter med att beskriva byarådets uppgift och arbetsfält på följande sätt: ”För att de skall kunna föras vidare krävs en neutral part, i detta fall Tenala Byaråd, som kan samordna, engagera och skapa förutsättningar. I detta sammanhang är det viktigt att minnas att byarådet inte är en myndighet på vilken man kan överföra en uppgift eller sitt ansvar och förvänta sig att ”någon” ordnar. Allt det som byarådet kan åstadkomma, eller inte, bygger helt och hållet på den initiativkraft och aktivitet som kan mobiliseras hos invånarna, föreningarna, näringslivet, kommunen och alla andra. Speciellt nu då en koncentration av såväl människor som arbetsplatser till tätorter pågår är det angeläget att invånaraktiviteten är möjligast hög.”

Här i det första numret av det nya Tenalablade kan den för nästan 20 år sedan skrivna texten upprepas oförändrad!

På byarådets vägnar önskar jag läsarna en skön sommar – och glöm inte Tenaladagen!

Tämän lehden viime numerossa kirjoitin, että nyt perinteisen Tenalabladetin tarina on loppu, ainakin sellaisena kun olemme oppineet sen tuntemaan. Mutta nyt luet taas vanhaa tuttua lehteä. Mitä tämä tarkoittaa? Lukijoiden kannalta kaikki on lähes ennallaan, mutta kylätoimikunnan kannalta tilanne on merkittävästi toinen. Kun lehti aikaisemmin on ollut yhdistykselle tulonlähde, on se nyt menoerä. Tenalabladetin tulevaisuus on nyt riippuvainen ulkopuolisesta tuesta. Ilman Tenholan Säästöpankkisäätiön tukea emme voisi julkaista lehteä.

Olemme onnellisessa asemassa, kun meillä on täällä Tenholassa paikallistuntemusta omaava säätiö, joka tietää mikä on seudun ja asukkaiden kannalta tärkeää. Tuskin moni tenholalainen, lukuun ottamatta joitakin yhdistysaktiivisia, tietää kuinka monen tapahtuman ja toiminnan takana säätiö on kylässämme.

Uuden Tenalabladetin suunnittelun yhteydessä selailin vanhoja lehtiä ja silmään sattui ensimmäisessä varsinaisessa Tenalabladetissa, eli vuoden 1989 kevätnumerossa, ollut kirjoitus. Vastaperustetun Kylätoimikuntayhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Mats Lindberg kirjoittaa yhdistyksen perustamisen taustoista ja toteaa, että perustamisen yhteydessä tuli esille runsaasti asumista, palveluita, viihtyvyyttä, ympäristöä ja elinkeinoelämää koskevia asukasaloitteita. Hän jatkaa kuvaamalla kylätoimikunnan tehtävää ja työkenttää seuraavasti: ”Jotta näitä ideoita voidaan viedä eteenpäin, tarvitaan joku puolueeton taho. Tällainen osapuoli on Tenholan kylätoimikunta, joka pystyy yhdistämään, vauhdittamaan ja luomaan uusia mahdollisuuksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että kylätoimikunta ei ole viranomainen, jolle voitaisiin siirtää tehtäviä tai vastuuta itseltään ja odottaa, että asiat järjestyvät. Kaikki mihin kylätoimikunta pystyy ja mitä se voi saada aikaan perustuu siihen aloitekykyyn ja aktiviteettiin, joka mobilisoidaan asukkaiden, yhdistysten, elinkeinoelämän ja kunnan yhteistyöllä. Eritoten juuri nyt kun sekä ihmisiä että työpaikkoja ohjataan kasvukeskuksiin, on asukkaiden suuri oma aktiivisuus elintärkeää.”

Nyt uuden Tenalabladetin ensimmäisessä numerossa tuo lähes 20 vuotta sitten kirjoitettu teksti voidaan toistaa sellaisenaan!

Kylätoimikunnan puolesta toivotan lukijoille hyvää kesää – ja muistakaa Tenholapäivä!

Kent Gustafsson, vice ordförande

Kent Gustafsson, varapuheenjohtaja

2 |

Tenala byarådsförening rf Tenholan kylätoimikunta ry Styrelsen 2017 Hallitus Ordförande / Puheenjohtaja Vakant / täyttämättä Viceordförande / Varapuheenjohtaja Kent Gustafsson 040 504 5171 kent.m.gustafsson@gmail.com Sekreterare / Sihteeri Börje Broberg 044 541 0679 brunos@minmail.fi

Medlemmar / Jäsenet Magnus Selenius 0400 844 030 selema@surfnet.fi Kim Holmberg 040 829 7760 info@carldemumma.com Kjell Lindholm 040 830 3422 kjell.lindholm@gmail.com Kalle Lindström 040 555 9437

ÅRGÅNG 20 - VUOSIKERTA 20 Tenalablade utkommer två gånger per år.

E-post: info@tenala.fi FO-nummer: 2514277-7 Utgivare: Tenala byarådsförening rf Kontaktperson: Kent Gustafsson Redaktör: Agneta Sjöblom Översättningar: Byarådet Produktion: MR MEDIA Oy Ab Upplaga: 1 800 ISSN: 2323-7384 Tenalablade ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Sähköposti: info@tenala.fi Y-tunnus: 2514277-7 Julkaisija: Tenholan kylätoimikunta ry Yhteyshenkilö: Kent Gustafsson Toimittaja: Agneta Sjöblom Käännökset: Kylätoimikunta Tuotanto: MR MEDIA Oy Ab Levikki: 1 800 ISSN: 2323-7384

Omslagsbild / Etusivun pääkuva: Vikstranden / Joakim Österlund

Bli medlem

Bli medlem i Tenala Byarådsförening r.f.

Genom att bli medlem understöder du byarådets verksamhet.

Medlemsavgiften är 10€ per hushåll.

Kontonummer: FI54 4055 5820 0131 62 Vänligen skriv namn och postadress i meddelandefältet så att vi kan posta Tenalablade till din hemadress. De som har fast adress utanför Tenala får Tenalablade hem per post om de betalar medlemsavgiften

Läs tidigare årgångar på nätet tenala.fi

ÅRG ÅNG 18 / 201 r.f. byaråds förening 5 - Nr: 37 Utgiven av Tenala

2014 - Nr: 36 ÅRGÅN G 17 /

Liity jäseneksi!

Tule tukemaan Tenholan kyläyhdistyksen toimintaa ja liity jäseneksi.

Jäsenmaksu on 10€ / talous.

Yhdistyksen tilinumero: FI54 4055 5820 0131 62 Maksaessasi muista ilmoittaa nimesi ja osoitteesi, jotta voimme postittaa sinulle Tenalablade!

Tenholan ulkopuolella vakituisesti asuvat saavat Tenalablade’n kotiinsa maksamalla jäsenmaksun.

Utgi ven

Daghemmetform

av Tena la

byar ådsf

ören ing

r.f.

-biblioteket tar

Päiväkoti

ottua

us alkaa hahm

-kirjastorakenn

s Drömmar uppfyll minen Unelmien toteutta 10-11

Avlopp och gemensa vatten mt i Hult a Hultan kylä vesi ja viemn yhteinen äri

Sid / Sivu

Sid / Sivu 26-27

Sid / Sivu

Ny församling Uusi seurakunta

Naturen

Mera ost från Tena la Enemmän Tenholas juustoja ta

Sid / Sivu 20-21

-I Tenala

hittades

Luonno

-Tenhol Sid / Sivu

asta löy

Prästgården Pappila 7

s nyck

en speciel

Sid / Sivu

l lingonp

noikku

dettiin erik

utvecklas Det var i Tenala fortsätter och i Villa Christine Verksamheten

ia Jon ja Victor ikkansa.

Villa Christinen Tenholasta unelmapa löysivät Jon ja Victoria ja kehittyy.

Christinessä jatkuu Toiminta Villa

Sid / Sivu 16-17

30-31

lanta

oinen puo

lukka

Sid / Sivu 24-26

Christine ia på Villa sitt drömställe.

Jon och Victor fann efterhand. som Jon och Victoria

12-13

Gennarby viken runt 60 år Gennarby

ympäriju nlahden ”Det hä oksu 60 vuotta Tenala Sid / Sivu 32-33 Ten ”Ekenäsn en 2015 - Ten holassa tapah sessa tuu holapäiv ejdkolmo nsa ens sve mm.ä/paikka ä 2015 ”... yms. saanut joukkueen NTH säilyttäatta ns on Tenhola ka ”... försam Hiukan huomaam divisioonaan.

Sid / Sivu 14-15 ling somm palloilulajin 3. ar 2015 ”...

nd er i i trean hållas nakvar NTH vill ”Te ladett lag på n har Tenala fått ag Lite i skymunda i bollsport. division 3-nivå

Sid / Sivu

4-7

Lue vanhat vuosikerrat netistä tenala.fi | 3

BYGGNADSARBETEN RAKENNUSTYÖT Listerbyvägen 8, 10520 Tenala Tel. 019 245 0564, 0400 477 007 E-mail: bygg.gronroos@brev.fi

4 |

Staffan och / ja Nicholas Holmberg

Tredje generationen tar plats bakom ratten Holmbergs stockbilar är sedan decennier en bekant syn på vägarna kring Tenala. Fortsättning följer i och med att en ny generation är redo för chaufförsyrket.

Att Nicholas Holmberg skulle gå i pappa Staffan Holmbergs fotspår var rätt klart redan när han var liten. Intresset har sedan barnsben varit stort. Då intervjun görs är Nicholas inne på slutrakan av sin utbildning vid logistiklinjen på Yrkesakademin i Österbotten. När den är klar kan han titulera sig kombinationsfordonsförare och på heltid börja köra stockbil.

Också för Staffan Holmberg har yrkesvalet gått i arv. Så snart han lärt sig gå började han i likhet med sina bröder vara ute på vägarna tillsammans med sin pappa, Bror ”Brolle” Holmberg.

liitto, ett samarbete vars 50-årsjubileum kunde firas i fjol.

Om dagarna körde Brolle grus, om nätterna virke. Den tidens bilar var enkelt utrustade. Mycket skulle plockas eller skyff-

las på för hand. Brolle hade ändå rykte om sig att vara både snabb och uthållig.

– En gång körde han fast tre gånger på en och samma skogsväg och fick lasta av och på för hand lika många gånger för att ta sig loss och komma vidare. I dag skulle det nog inte finnas tid eller tålamod för det, säger Staffan. ...fortsätter på nästa sida...

Brolle Holmberg i början av sin karriär på 50-talet. | Brolle Holmberg uransa alussa.

Jubileum i fjol Brolle Holmberg skaffade sin första lastbil på 1950-talet. År 1966 började han köra på kontrakt för skogsandelslaget Metsä-

| 5

Pressat schema

Livsstil och hobby

Chaufförsjobbet är numera mindre fysiskt men i stället är tidspressen stor. Lagar och paragrafer styr, bland annat hur många timmar man kan vara ute på vägarna. Jobbar man för länge blir det böter, vilket känns rätt surt då fördröjningar ofta beror på saker man själv inte har någon del i.

– När man kommer hem kan man vara ganska uppe i varv, säger Staffan.

Bilarna har blivit större och tyngre.

Stockbilen som står på gårdsplanen hemma i Gennarby väger 76 ton. Även om också vägnätet förbättrats i viss mån finns en hel del att önska.

– Så mycket pengar som kommer in via bilskatt och bränsleskatt tycker man att mer kunde ges tillbaka till vägarna.

Förvisso investeras det också en del.

Staffan sitter med i de lokala yrkesbilisternas sammanslutning där man förespråkat en rondell i Österbykorsningen.

– Trafikljusen som kom i stället har jag ändå inget illa att säga om. Tenalaborna hör till vinnarna.

Staffan tog tillsammans med äldsta brodern Sture över stockbilsverksamheten efter sin pappa i slutet 80-talet, då man också bildade företaget Br Holmberg Transport Ab. Efter att Sture gick i pension för några år sedan har företaget snurrat på med hjälp av en anställd chaufför.

Med Nicholas med i bilden blir man tre man på två bilar vilket Staffan tycker är rätt lämpligt.

– Tanken är att jag ska köra lite färre timmar själv.

Vintern är högsäsong med det finns jobb för stockbilarna året om. Lite lugnare blir det endast under sågarnas sommarpaus som i år varar i två veckor. Även om det kan vara stressigt trivs både far och son med sitt jobb.

– Det är både en livsstil och en hobby.

Det bästa är friheten. Man kan ganska långt själv lägga upp sin dag.

Foto: Michelle Bäcklund

Kolmas sukupolvi ohjauspyörän taakse Holmbergien puunkuljetusautot ovat vuosikymmenten takaa tuttu näky Tenholan alueen teillä. Jatkoa on luvassa koska uusi sukupolvi valmistautuu kuljettajan ammattiin.

Se että Nicholas Holmberg seuraisi isä-Staffanin jalanjälkiä selvisi jo kun Nicholas oli pieni lapsi. Kiinnostus alaan on koko ajan ollut suuri. Kun tämä haastattelu tehdään, Nicholas on opintojensa loppusuoralla Pohjanmaan ammattiakatemiassa. Valmistuttuaan hän voi esitellä itseään yhdistelmäajoneuvonkuljettajana ja saa aloittaa puunkuljetusauton kokopäiväisenä kuljettajana.

6 |

Myös Staffan Holmbergin ammattivalinta oli perintö. Heti opittuaan kävelemään hän veljiensä tapaan seurasi isäänsä Bror ”Brolle” Holmbergiä pitkin maanteitä.

Puolen vuosisadan juhla viime vuonna Brolle Holmberg hankki ensimmäisen autonsa 1950-luvulla. Vuonna 1966 hän

aloitti sopimuksenmukaiset kuljetukset osuuskunta Metsäliitolle, yhteistyö jonka 50-vuotispäivää voitiin juhlia viime vuonna.

Päivisin Brolle kuljetti soraa, öisin puutavaraa. Sen ajan autot olivat säästeliäästi varustettuja, paljon piti poimia tai lapioida käsivoimin. Brollella oli kuitenkin maine että hän oli sekä nopea että sitkeä.

– Kerran hän jäi kiinni autollaan samalla metsätiellä kolme kertaa ja sai purkaa kuorman ja lastata uudestaan käsin yhtä monta kertaa päästäkseen jatkamaan matkaa. Tänä päivänä sellaiseen ei olisi aikaa eikä kärsivällisyyttä, sanoo Staffan.

Tiukka aikataulu Kuljettajan työ on nykyään vähemmän fyysistä mutta sen sijaan aikapula on suuri.

Lait ja pykälät määräävät esimerkiksi miten monta tuntia saa olla maanteillä liikkeellä. Jos tekee työtä liian kauan seuraa sakot, mikä tuntuu aika happamalta koska viivytykset usein johtuvat asioista johon itsellä ei ole osaa.

– Kun saapuu kotiin voi kauan olla ylikierroksilla, sanoo Staffan.

Tämän päivän autot ovat suurempia ja painavampia. Gennarbyn pihassa oleva auto painaa 76 tonnia. Sen vuoksi on paljon toivottavaa tieverkoston suhteen, vaikkakin se on parantunut.

– Niin paljon rahaa kuin ajoneuvovero ja polttoainevero antavat, tuntuisi että enemmän olisi annettavaa teiden kunnossapitoon.

Vaikka kyllähän niihin investoidaan.

Staffan on mukana ammattiautoilijoiden yhdistyksessä, missä aina on puhuttu liikenneympyrän puolesta Österbyn liittymään.

– En kuitenkaan voi sanoa mitään pahaa liikennevaloista, jotka tulivat ympyrän tilalle risteykseen.

– Tenholalaiset kuuluvat voittajiin.

Lastbils- och chaufförsmode à la 70-tal. | Tältä meininki näytti 70-luvulla.

Elämäntapa ja harrastus Staffan siirtyi veljensä Sturen kanssa toiminnan johtoon 80-luvun lopussa, jolloin myös perustettiin yritys Br Holmberg Transport Ab. Sture jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten ja toiminta on sen jälkeen jatkunut palkatun kuljettajan avuin. Kun Nicholas saapuu mukaan, voidaan käyttää kahta autoa kolmen kuljettajan voimin, mikä Staffanin mukaan on sopivaa.

– Suunnitelmissa on että itse ajan vä-

hemmän tunteja kuin aikaisemmin.

Talvi on puunkuljetuksen huippuaikaa, mutta autoille on käyttöä ympäri vuoden.

Kun sahat ovat kesätauolla voi olla vähän hiljaisempaa. Tänä vuonna sahojen tauko on kahden viikon pituinen.

Vaikka välillä on stressiä, sekä isä että poika viihtyvät työssään.

– Se on sekä elämäntapa että harrastus.

Parasta on vapaus, itse voi suunnitella päivänsä.

Foto: Michelle Bäcklund

| 7

r e m m Su pping ! s ho since 2007

Följ oss Seuraa meitä Gustav Wasas gata 6-8, Ekenäs 045-209 1217  butik.popana.fi

Hos oss får du alla bank-, försäkrings- och fastighetsförmedlingstjänster du behöver.

8 |

Meiltä saat kaikki tarvitsemasi pankki-, vakuutus- sekä kiinteistönvälityspalvelut.

Tidsbokningar

Ajanvaraukset

på tfn 0800 0 2470 eller aktia.fi. Välkommen!

puh. 0800 0 2470 tai aktia.fi. Tervetuloa!

Elin Kurksgatan 11 B, 10300 Karis

Elin Kurksgatan 11 B, 10300 Karjaa

matning@raseborg.fi

mittaus@raasepori.fi

| 9

Snart självbetjäning på biblioteket Ett nytt självbetjäningssystem ökar öppethållningen på biblioteket från och med i höst.

Då blir biblioteket ett så kallat meröppet bibliotek dit låntagare med hjälp av ett giltigt lånekort och en pinkod kan ta sig in även vid tider då det inte finns personal på plats.

Automatiseringen ingick i planerna redan då biblioteket byggdes och många tekniska lösningar finns färdiga. Installeringen, som ska ske i sommar, borde med

andra ord löpa smidigt.

Invändigt förses biblioteket bland annat med kameraövervakning och ett högtalarsystem som meddelar besökaren när det är dags att söka sig ut. Trots den nya tekniken kommer biblioteket nämligen inte att betjäna dygnet runt. Självbetjäningsöppet gäller alla vardagar klockan 8 till 19.

Bibliotekschef / Kirjastopäällikkö Heidi Enberg.

Först i Raseborg – Många har frågat om när självbetjäningen kommer och jag tycker själv att det blir en serviceförbättring som bland annat ger större flexibilitet i användningen, säger bibliotekschef Heidi Enberg.

Tenala blir det första biblioteket i Raseborg att ta i bruk systemet.

– Erfarenheterna på annat håll har varit mest positiva. I Ingå hade man vissa ordningsproblem i början som man nu har löst. När det handlar om teknik är det förstås alltid något som kan krångla.

Och en nackdel är givetvis att man inte får personlig hjälp. Systemet är för den som klarar sig självständigt.

Automatiseringen kommer inte att dra ner på personalresurserna. Antalet timmar med personal på plats förblir detsamma, men omfördelas så att möjlighet till personalbetjäning finns varannan dag.

Avsikten är att det nya systemet ska vara klart att tas i bruk då skolorna öppnar, men det kommer antagligen att provköras inofficiellt redan under sommaren.

Itsepalvelu pian kirjastoon Uusi itsepalvelujärjestelmä pidentää kirjaston aukioloaikaa syksystä alkaen.

Tenholan kirjastosta tulee syksyllä nk. avoin kirjasto, jonne lainaajat pääsevät voimassaolevan kirjastokortin ja pin-koodin avulla myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Automatisointi sisältyi kirjaston rakennussuunnitelmaan ja monet teknisistä ratkaisuista ovatkin jo valmiina. Järjestelmän asennuksen, joka tapahtuu kesän aikana, pitäisi siten tapahtua sujuvasti.

Kirjastoon sisälle asennetaan mm. valvontakamerat sekä kaiutinjärjestelmä, joka ilmoittaa kävijälle, milloin kirjasto sulkeutuu. Uudesta tekniikasta huolimat10 |

ta ei kirjasto nimittäin tule palvelemaan vuorokauden ympäri. Itsepalvelu toimii arkisin klo 8.00 – 19.00.

Ensimmäinen Raaseporissa – Moni on jo kysynyt, milloin itsepalvelu alkaa ja olen sitä mieltä, että tämä parantaa palvelua ja lisää joustavuutta, sanoo kirjastopäällikkö Heidi Enberg.

Tenholan kirjasto on Raaseporissa ensimmäinen, joka ottaa systeemin käyttöön.

– Muualla kokemukset ovat olleet enimmäkseen positiivisia. Inkoossa esiintyi

aluksi järjestyshäiriöitä, jotka on saatu nyt kitkettyä. Kun kyse on tekniikasta, voi tietenkin aina tulla toimintahäiriöitä. Haitta on tietenkin, että henkilökohtainen palvelu puuttuu. Järjestelmä onkin niitä varten, jotka selviävät omin päin.

Automatisointi ei tule vähentämään henkilöstöä. Henkilökunta tulee olemaan paikalla yhtä paljon kuin tähänkin asti, mutta aikataulua tullaan muuttamaan siten, että henkilökohtaista palvelua tulee olemaan saatavilla joka toinen päivä.

Tarkoitus on, että uusi järjestelmä olisi valmiina ja otettaisiin käyttöön koulujen alkaessa, mutta epävirallista testausta tullaan tekemään jo kesän aikana.

Tomter för flera år framåt Med ett utbud på 32 lediga tomter beräknas stadens tomtreserv i Tenala inte ta slut i första taget.

De lediga tomterna finns i Germundby (16 stycken), Kyrkparken (4), vid Mirjam Stäubers väg (3) och vid Gabrielsgränden (9).

Nyast i samlingen är tomterna vid Gabrielsgränden som blev klara 2015.

– Jag tror att tomterna där är något man väntat på, säger Raseborg stads tomtsekreterare Sonja Grönqvist.

Någon direkt rusning kan man ändå inte tala om, vare sig för tomterna vid Gabrielsgränden eller på de andra områdena. År 2015 arrenderades en tomt längs med Mirjam Stäubers väg, i fjol arrenderades

två tomter av vilka en vid Gabrielsgränden och en i Germundby. I år har ytterligare en tomt gått åt vid Gabrielsgränden vilket i och för sig kan sättas i relation till att staden på hela sitt område inte haft åtgång på mer än två tomter.

– Det har varit rätt lugnt på försäljningsfronten. I fjol sålde staden allt som allt tio tomter så vi får se om vi kommer upp till det i år.

Rötterna kallar Stadens tomter kan antingen köpas eller arrenderas.

– Väljer man att arrendera har man möjlighet att lösa in tomten senare, men då är det den dagens kvadratmeterpris som gäller.

För tillfället kostar Tenalatomterna 10 euro per kvadratmeter.

Marknadsföringen sker främst via stadens webbsidor men tillsammans med stadens övriga tomter brukar Tenalatomterna också ges synlighet i samband med mässor såsom Raseborg Expo. Målgruppen är ändå oftast rätt given.

– De som köper tomt i Tenala brukar ha någon anknytning till orten. Kanske är man uppvuxen där och vill flytta tillbaka när man bildat familj. Tomtintresset styrs också mycket av var man har sin arbetsplats och om man vill bo på landet eller i stadsmiljö.

Tontteja useaksi vuodeksi eteenpäin Tarjolla olevien 32 kaupungin tontin uskotaan riittävän kattamaan kysyntä hyvän aikaa.

Vapaita tontteja on tarjolla Germundbyssä 16 kpl, Kyrkparkenissa 4 kpl, Mirjam Stäuberintiellä 3 kpl ja Gabrielinkujalla 9 kpl. Uusimmat tontit, jotka sijaitsevat Gabrielinkujalla valmistuivat vuonna 2015.

– Näitä tontteja on jo odotettukin, sanoo Raaseporin tonttisihteeri Sonja Grönqvist.

Varsinaisesta ryntäyksestä on kuitenkin turha puhua sen enempää Gabrielinkujalla kuin muillakaan alueilla. Vuonna 2015 vuokrattiin yksi tontti Mirjam Stäuberintiellä, viime vuonna vuokrattiin kaksi tonttia, joista toinen Gabrielinkujalla ja toinen Germundbyssä. Tänä vuonna Gabrielinkujalta on mennyt yksi tontti, kun kaupungin

alueelta kokonaisuutena on mennyt kaksi.

– Tonttimyynnissä on ollut hiljaiseloa.

Viime vuonna kaupunki möi kaiken kaikkiaan kymmenen tonttia, nähtäväksi jää, päästäänkö tänä vuonna samaan.

Paluu juurille Kaupungin tontteja voi joko ostaa tai vuokrata.

– Mikäli valitsee vuokrausvaihtoehdon, voi tontin lunastaa omaksi myöhemmin, mutta silloin sovelletaan lunastushetken neliöhintaa.

Tällä hetkellä tonttihinta Tenholassa on 10 euroa per neliö. Markkinointi tapahtuu

pääasiassa kaupungin nettisivuilla, mutta Tenholan tonttitarjonta saa lisää näkyvyyttä yhdessä muiden kaupungin tonttien kanssa messuilla, kuten Raasepori Expossa.

Kohderyhmä on kuitenkin aika selvä.

– Niillä, jotka ostavat tontin Tenholasta, on yleensä joku side paikkakuntaan. Ostaja on ehkä kasvanut siellä ja haluaa muuttaa takaisin perustettuaan perheen. Tontin kiinnostavuus riippuu suuresti siitä, missä työpaikka sijaitsee sekä haluaako asua maaseudulla vai kaupunkiympäristössä. | 11

Öppet må-to kl. 8-16

Brandsläckareservice Brandsäkerhetsutrustning Skyltar och märken

Fredag 8-17

Honda Småmaskiner Gastillbehör och AGA gaser Småmaskinservice

www.tekno-test.fi

Industrigatan 3 10600 Ekenäs tore.lindberg@tekno-test.fi 019 241 3429 / 0400 805 347

VI HJÄLPER DIG ATT FINNA DEN RÄTTA Stationsvägen 6 10600 Ekenäs ekenas@sbhem.fi www.sbhem.fi

Eddi 0440 972 800

12 |

Nette 0440 572 800

Basti 0440 872 800

| 13

Foto: Gun Lundsten

Utställning med jubileumstema Bygdeverksamhet i Tenala runt 1917 heter sommarens utställning i marthornas Hembygdsmuseum.

Utställningen är godkänd som en del av programmet för Finlands 100-årsjubileum.

– Det betyder att vi kan marknadsföra den med Finland 100-logon vilket ger lite synlighet, säger Anne-Maj Wikström som tillsammans med Kathy Lindroos hör till de museiansvariga.

Det är inte bara Finland som fyller jämnt. Det har också gått 140 år sedan klockaren och vaccinatören Gustaf Reinhold Lindqvist med familj flyttade in i den då nybygga klockarstugan; 80 år sedan Tenala Marthaförening köpte stugan med tillhörande ladugård på auktion och 70 år sedan stugan öppnade som museum.

Också sockenmagasinet, som är en av de byggnader som senare flyttats till Museigården, har ett tillkomstår som slutar på en sjua. Byggt 1787 fyller magasinet i år 230 år.

Fotografier och föreningar Olika temautställningar har ordnats i museet allt sedan början av 2000-talet. Först ut var bröllopsutställningen 2003 då man också firade bondbröllop på Museigården.

14 |

I årets utställning kommer man att lyfta fram olika byggnader och genom gamla och nya fotografier visa hur vyerna förändrats. En annan nedslagspunkt är bygdens föreningsverksamhet med bland andra marthaföreningen, ungdomsföreningen, Lotta Svärd, skyddskåren och arbetarföreningen. Till Lotta Svärd finns en nära koppling.

– Då rörelsen efter kriget måste upphöra med sin verksamhet donerade de sin egendom till marthorna.

Donationerna har inte tagit slut med det, utan nya föremål med anknytning till Tenala brukar med jämna mellanrum droppa in till marthornas museum.

– Stora saker måste vi ändå tacka nej till.

Vi har inte utrymme helt enkelt, säger Anne-Maj Wikström.

Tradition Är det svårt att hitta på nya teman för utställningarna? Inte alls, säger Kathy Lindroos.

– En dröm skulle vara att i varje byggnad ha en person på plats som kunde berätta och visa besökarna runt, men det kräver

både folk och pengar. Vi får vara glada att vi har det så bra som vi har det, säger hon.

Verksamheten baserar sig på frivillighet men snurrar också på med hjälp av bidrag från Sparbanksstiftelsen som bland annat gör att man kan ha två sommarjobbare anställda som utställningsövervakare.

Hur många besökare utställningarna brukar locka finns inga exakta siffror på, eftersom långt ifrån alla skriver sitt namn i gästboken. För många är museibesöket ändå en programpunkt som hör sommaren till, i synnerhet bland utflyttade Tenalabor.

– Det finns ett par från Sverige som i samband med Tenaladagen besöker museet varje år, säger Kathy Lindroos, som under sina år som museiaktiv fått höra många intressanta släkthistorier med anknytning till Tenala.

Från den 28 juni till 30 juli är sommarutställningen öppen onsdagar till söndagar klockan 12 till 18, övriga tider enligt överenskommelse.

I samband med Tenaladagen lördagen den 29 juli ordnas hantverksdemonstrationer och lunchservering på Museigården klockan 11 till 14.

Juhlavuosi näyttelyn aiheena Kesän näyttely Marttojen Kotiseutumuseossa on nimeltään Maaseututoiminta Tenholassa 1917.

Näyttely on hyväksytty osaksi Suomen 100-vuotisjuhlaohjelmaa.

– Se tarkoittaa, että näyttelyä voidaan markkinoida Suomi Finland 100 logolla, mikä lisää näkyvyyttä, sanoo Anne-Maj Wikström, joka yhdessä Kathy Lindroosin kanssa kuuluu museovastaaviin.

Muitakin tasavuosia voidaan juhlia. On kulunut 140 vuotta siitä, kun lukkari ja rokottaja Gustaf Reinhold Lindqvist perheineen muutti silloin vastavalmistuneeseen lukkarintupaan; 80 vuotta siitä, kun Tenholan Marttayhdistys osti tuvan ja siihen kuuluvan navetan huutokaupassa sekä 70 vuotta siitä, kun tupa avattiin museona. Myöhemmin museoalueelle siirretyn pitäjänmakasiinin syntyvuosi loppuu myös seiskaan. Vuonna 1787 rakennettu makasiini täyttää tänä vuonna 230 vuotta.

Valokuvia ja yhdistyksiä Museossa on järjestetty erilaisia teemanäyttelyitä aina 2000-luvun alusta asti.

Ensimmäinen oli häänäyttely vuonna 2003, jolloin myös vietettiin talopoikaishäitä museoalueella.

Tämän vuoden näyttelyssä on esillä rakennuksia ja vanhojen sekä uusien valokuvien avulla näytetään miten näkymät ovat muuttuneet. Toinen huomion kohde on seudun yhdistystoiminta, jonka yhteydessä mainitaan mm. marttayhdistys, nuorisoseura, Lotta Svärd, suojeluskunta ja työväenyhdistys. Lotta Svärdiin on läheinen yhteys.

– Kun liikkeen toiminta sodan jälkeen oli lopetettava, he lahjoittivat omaisuutensa Martoille.

Eikä lahjoitukset siihen ole loppuneet.

Lisää Tenholaan liittyviä esineitä tuodaan toistuvasti marttojen museoon.

– Isoja esineitä ei kuitenkaan voida ottaa vastaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi tilaa, sanoo Anne-Maj Wikström.

Perinne Onko hankalaa keksiä uusia aiheita näyttelyille? Ei lainkaan, sanoo Kathy Lindroos.

– Unelmatilanne olisi, jos jokaisessa rakennuksessa voisi olla henkilö paikalla kertomassa näyttelystä ja opastamassa

kävijöitä, mutta siihen tarvittaisiin sekä ihmisiä että rahaa. Täytyy iloita siitä, että asiat ovat näinkin hyvin, hän sanoo. Toiminta perustuu vapaaehtoisuudelle mutta apuna on myös Tenholan Säästöpankkisäätiön tuki, joka mahdollistaa mm. kahden kesätyöntekijän palkkaamisen näyttelyn valvojiksi.

Koska läheskään kaikki eivät kirjoita nimeään vieraskirjaan, ei tarkkaa lukua kävijämääristä ole. Monelle museovierailu kuitenkin on kesään kuuluva ohjelmakohta. Tämä koskee erityisesti muualle muuttaneita tenholalaisia.

– Eräs Ruotsista tuleva pariskunta vierailee museossa joka vuosi Tenholapäivän yhteydessä, sanoo Kathy Lindroos, joka on ollut aktiivisesti mukana museotoiminnassa monta vuotta ja saanut kuulla monta mielenkiintoista Tenholaan liittyvää sukutarinaa.

Kesän näyttely on avoinna kesäkuun 28. ja heinäkuun 30. päivän välisen ajan keskiviikosta sunnuntaihin kello 12 – 18, muina aikoina sopimuksen mukaan.

Tenholanpäivän yhteydessä lauantaina 29 heinäkuuta museoalueella on käsityönäytöksiä ja luonastarjoilua kello 11–14.

| 15

De förser Tenala med hyresbostäder Renovering pågår i Bio Arla-fastigheten som för ett år sedan köptes av Camilla och Johan Lindgren samt deras två vuxna barn, Tobias och Therese.

När renoveringen är klar ska byggnaden rymma åtta hyreslokaler.

Bio Arla är inte den första fastigheten som paret Lindgren tar under sina vingar och rustar upp, dock den första med barnen med som delägare. För tio år sedan köpte de gamla hälsogården och omvandlade den till hyreslokaler. Innan det var det Lojo El vid Bromarvvägen, bestående av en hall, ett egnahemshus, ett kontor, ett lager samt en gårdsbastu. Ytterligare en hyreshall finns vid Käldagränd.

Köpet av Bio Arla var ändå inget man planerat.

– De tidigare ägarna tog kontakt och frågade om vi var intresserade. Efter en tids förhandlingar blev det affär, säger Johan Lindgren.

Liv i kiosken Köpet inkluderade förutom den 800 kvadratmeter stora biografbyggnaden också den lilla röda kiosken invid, ”Holgers glasskiosken”, som en gång var den givna samlingsplatsen i byn. Namnet kommer från Holger Holmberg som tillsammans med hustrun Maj-Lis drev Bio Arla fram till 1980-talets mitt.

Kioskbyggnaden har renoverats och ska med hjälp av unga företagarkrafter hålla öppet i sommar.

– Själva har vi för många järn i elden för att ha i gång kiosken, men hjälper gärna till för att få verksamhet i den.

Vad som ska bli av den tidigare biosalongen hör till saker som är öppna. Efter att biografen stängde har salongen använts som postsortering, men om någon har idéer på vad den 170 kvadratmeter stora salen med en takhöjd på sex meter kunde användas till är Lindgrens idel öra.

– Eftersom salongen hör ihop med den del av byggnaden som nu renoveras, har vi inte aktivt sökt hyresgäster eller marknadsfört den.

Av de åtta hyreslokalerna är en tänkt att bli affärslokal där två eller tre företagare kunde samsas. Är man intresserad av den kan man ta kontakt och själv vara med om planeringen.

Vill erbjuda alternativ

Gammal platskarta över biosalongen. | Rekvisiitta Bio Arlan-ajoilta.

16 |

Att inte omvandla fastigheterna man köpt till ägobostäder är ett medvetet val.

– Alla vill inte köpa bostad. Det finns också de som vill bo på hyra. Vi vill kunna erbjuda ortsborna den möjligheten så att man kan bo kvar i byn. Byn ska vara levande, säger Camilla.

Hyresverksamheten innebär en hel del arbete och binder upp, men är inget man lever på. Båda har sina ordinarie jobb på sidan om. Johan driver sitt elinstallationsföretag, Camilla jobbar på staden.

– Jag brukar säga att det här är vårt fritidsintresse, säger Camilla.

Gräsklippningen vid fastigheterna har man ändå valt att avstå ifrån och ger i stället ut som sommarjobb åt några lokala ungdomar.

Finns det ytterligare någon byggnad i Tenala som skulle ha potential att omvandlas till hyreshus?

– Kommunkansliet, men för tillfället har vi nog tillräckligt att stå i med, säger Johan.

He tuovat Tenholaan vuokra-asuntoja Camilla ja Johan Lindgren sekä heidän aikuiset lapsensa Tobias ja Therese ostivat vuosi sitten Bio Arla-kiinteistön. Nyt on peruskorjaus käynnissä.

Peruskorjauksen valmistuttua rakennukseen tulee kahdeksan vuokra-asuntoa.

Bio Arla ei ole ensimmäinen Lindgrenien haltuun ottama ja kunnostama kiinteistö. Kymmenen vuotta sitten he ostivat vanhan terveystalon ja muuttivat sen vuokra-asunnoiksi. Sitä ennen he ostivat Bromarvintien varrella olevan Lohjan Sähkön, johon kuului halli, asuintalo, konttori, varasto ja pihasauna. Lisäksi heillä on Käldagrändissä vuokrahalli.

Bio Arlan ostaminen ei kuitenkaan kuulunut suunnitelmiin.

– Aikaisempi omistaja otti yhteyttä ja kysyi, olemmeko kiinnostuneita. Jonkun ajan neuvoteltuamme kauppa syntyi, sanoo Johan Lindgren.

Kioskiin uutta elämää Kauppaan kuului 800 neliömetrin elokuvarakennuksen lisäksi vieressä oleva pieni punainen kioski, ”Holgerin jäätelökioski”, joka aikoinaan oli kylän itsestään selvä kokoontumispaikka. Nimi juontaa Hol-

ger Holmbergistä, joka yhdessä vaimonsa Maj-Lisin kanssa johti Bio Arlaa aina 1980-luvun keskivaiheille asti.

Kioskirakennus on peruskorjattu ja pidetään nuorten yrittäjien voimin auki kesällä.

– Itsellämme on liian monta rautaa tulessa, jotta voisimme pitää kioskia, mutta autamme mielellään saadaksemme siihen toimintaa.

Aiemman elokuvasalin tulevaisuus on avoin asia. Elokuvateatterin suljettua, salia on käytetty postin lajittelupaikkana.

Jos jollakin on ajatuksia siitä, mihin 170 neliömetrin pinta-alalla ja kuuden metrin kattokorkeudella varustettua salia nyt voitaisiin käyttää, niin Lindgrenit ovat pelkkänä korvana.

– Koska sali kuuluu nyt peruskorjattavaan rakennuksen osaan, emme ole sitä markkinoineet emmekä ole aktiivisesti etsineet vuokralaisia.

Rakennuksen kahdeksasta vuokrahuoneistosta yhdestä on tarkoitus tulla kah-

den tai kolmen yrittäjän liikehuoneisto.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ja osallistua suunnitteluun.

Vaihtoehtojen tarjoaminen Ostettuja kiinteistöjä ei ole haluttu muuttaa omistusasunnoiksi.

– Kaikki eivät halua ostaa asuntoa. On niitäkin, jotka haluavat asua vuokralla.

Haluamme tarjota paikkakuntalaisille tämän mahdollisuuden, jotta mahdollisimman moni voisi jäädä kylään asumaan.

Kylässä pitää olla elämää, sanoo Camilla.

Vuokraustoiminta sitoo ja siitä koituu paljon työtä, mutta sillä ei elä. Molemmilla on vakituiset työt. Johan johtaa omaa sähköasennusyritystä ja Camilla on kaupungilla työssä.

– Minulla on tapana kutsua tätä vapaaajan harrastukseksi, sanoo Camilla.

Kiinteistöjen ruohonleikkuusta on kuitenkin luovuttu. Siitä tulee paikallisten nuorten kesätyö.

Onko Tenholassa vielä jokin vuokrataloksi muutettavissa oleva rakennus?

– Kunnankanslia olisi, mutta siihen projektiin ei meidän aikamme riitä, sanoo Johan.

| 17

RIVER BYGGNADE

R

FLISAR RÖJER SLY MOTTAGNING AV TRÄAVFALL

Tel. 0400 844 030

Målar inne-ute - Slipar golv och lackar Kaklar - Skylift - även uthyrning Tapetserar - Mattläggning Mindre träarbeten Pålarfvägen 35, 10570 Bromarf, tel. 040 575 6228

18 |

Rolfs TAXI 0400 225 627 Rolf Törnroos

Den mångsidiga bybutiken Välkomna på shopping till vår mångsidiga butik i centrum av Tenala. Hos oss hittar du allt du behöver till hemmet och trädgården. Passa även på att provsmaka Tenala ost och andra delikata ostar i vår ostbod.

Må-to.

8-17 Fredag 8-18 Lördag 9-16 Söndag stängt Restaurang Bakfickan hittar du mitt i hjärtat av Tenala. Vi serverar god, hemlagad lunch alla vardagar 10.30–14.00, samt god a la carte till ett förmånligt pris.

A-rättigheter & uteservering Öppet Må-to: 6-17 Fre: 6-21 Lö: 9-20 Sö: stängt Obs! Förändrade öppettider under sommaren Sockenvägen 19, Tenala 019-245 0100( Butik) 040- 744 22 79 (Bakfickan)

| 19

En Tenalabo till i stadsfullmäktige Vårens kommunval ökade antalet Tenalaledamöter i stadsfullmäktige. Thomas Blomqvist och Michael Nyberg har numera sällskap av Mikael Nylund.

Helt ny inom politiken är Mikael Nylund inte. Vid senaste kommunalval ställde han upp för Kristdemokraterna och knep då en suppleantplats. I våras, som kandidat på SFP:s lista, räckte rösterna ända fram.

Att man är tre Tenalabor i fullmäktige, fyra om man inkluderar Skogbys Ulf Heimberg, tror Mikael Nylund definitivt är en styrka och en bra sak för byn.

– Jag tror att vi alla tre brinner för landsbygden.

Som förtroendevald vill han ändå jobba för hela Raseborg; fokusera på lösningar hellre än problem och verka för proaktivitet.

– Nu ordnas invånarmöten då det är kris och man ska lägga ner skolor. I stället borde man diskutera och samarbeta innan.

Det skulle bidra till en bättre känsla för Raseborg.

Likheter med Österbotten Sett till förutsättningarna tycker han att det finns gott om livskraft och initiativförmåga i byarna i Tenala och Bromarv.

Till det som är bra hör också företagarsamarbetet. Där drar han paralleller till hustruns österbottniska hembygder där familjen bodde i ett år.

– Där väntar man inte på att andra ska fixa saker åt en, utan samarbetar och gör dem själva. Det tycker jag att man ser av också här. Om alla drar åt samma håll får man mycket gjort.

I likhet med många andra beslutsfattare vill han jobba för att få fler företag och

20 |

arbetsplatser till Raseborg. Som ordförande för föreningen Helsinki West ser han många utvecklingsmöjligheter inom turismen.

– Småföretagen inom branschen är många, vilket jag ser som en styrka. Det handlar om att ge dem medel att på olika

sätt öka sin synlighet. Där är mycket på gång just nu som jag tror kan ge utdelning inom några år.

Raseborg kunde också profilera sig inom cleantech-området och försöka locka till sig företag som vill verka miljövänligt.

Många järn i elden Efter några år ute på världen återvände Mikael till sina rötter och byggde hus i Prästkulla 2011. Tillsammans med sin fru Iselin och barnen Josua, Jakob och Junia bor han nu 500 meter från sitt barndomshem.

Arbetsplatsen finns vid Evangeliska folkhögskolan i Hangö där han jobbar som platschef, främst med rehabiliterande verksamhet för långtidsarbetslösa. Vid sidan av jobbet studerar han till en magis-

terexamen i naturresursförvaltning. Från tidigare har han en utbildning som skogsbruksingenjör. Skulle han mot förmodan hinna få tråkigt har han även ett företag som erbjuder trädfällning och ledarskapsutbildning.

– Trädfällningen är mer som en betald hobby. Utöver det är jag också aktiv inom församlingen och har tidigare varit mycket engagerad inom sjöräddningen.

Som medlem av Prästkulla hembygdsförening har han varit med och jobbat för

lekparken som med hjälp av insamlade medel och EU-stöd byggts vid Malmåsa.

Nu planeras följande projekt som blir en näridrottsplats.

– Jag är den som tycker om att ha mycket på gång, konstaterar Mikael Nylund.

Valtuustoon lisää Tenholan edustusta Kevään kuntavaaleissa Tenholan edustajien määrä kunnanvaltuustossa lisääntyi. Thomas Blomqvist, Ulf Heimberg ja Michael Nyberg saivat seuraa Mikael Nylundista.

Mikael Nylund ei ole aivan kokematon politiikassa. Edellisissä kunnallisvaaleissa hän oli ehdolla Kristillisdemokraattien listalta ja nappasi silloin varasijan. Keväällä RKP:n ehdokkaana, sai hän riittävästi ääniä.

Mikael Nylund on sitä mieltä, että vahvistunut Tenhola-edustus on hyvä asia kylälle.

– Uskon, että me kaikki rakastamme maaseutua.

Valtuutettuna hän haluaa kuitenkin työskennellä koko Raaseporin puolesta; hän haluaa mieluummin löytää ratkaisuja kuin keskittyä ongelmiin sekä edistää ennakoivaa toimintaa.

– Nyt asukasiltoja järjestetään, kun kriisi on käsillä ja kouluja suljetaan. Mielestäni tulisi keskustella ja tehdä yhteistyötä ennalta. Se parantaisi käsitystä Raaseporista.

Muistuttaa Pohjanmaata Tenholan ja Bromarvin kylien elinvoimaisuus antaa edellytyksiä kehitykselle.

Hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös yritteliäisyys. Se muistuttaa häntä vaimon pohjanmaalaisesta kotipaikasta, jossa perhe asui vuoden verran.

– Siellä ei odoteta, että joku muu hoitaisi homman, vaan asiat hoidetaan joko yhteistyössä tai itse. Saman olen huomannut myös täällä. Jos kaikki toimivat saman päämäärän eteen saadaan paljon aikaan.

Monien muiden päätöksentekijöiden tapaan hän haluaa myös toimia yritysten ja työpaikkojen saamiseksi Raaseporiin.

Helsinki West –matkailuyhdistyksen puheenjohtajana hän näkee hyviä kehittämismahdollisuuksia matkailualalla.

– Pienyrityksiä on paljon, mikä on minusta vahvuus. Näille pitäisi tarjota erilaisia keinoja lisätä näkyvyyttä. Tällä hetkellä alalla tapahtuu paljon sellaista, mikä alkaa kantaa hedelmää muutaman vuoden kuluessa.

Raasepori voisi myös profiloitua cleantech-kuntana ja houkutella yrityksiä, jotka haluavat toimia ympäristöystävällisesti.

Monta rautaa tulessa Muutaman maailmalla vietetyn vuoden jälkeen Mikael palasi juurilleen ja rakensi talon Prästkullaan vuonna 2011. Nykyisin hän asuu vaimonsa Iselinin ja lastensa Josuan, Jakobin ja Julian kanssa 500 metrin päässä lapsuudenkodistaan. Työpaikka on Evankelisessa kansanopistossa Hangossa, missä hän toimii toimipaikan päällikkönä, lähinnä pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen parissa. Työn ohessa hän opiskelee maisterintutkintoa pääaineenaan luonnonvarahallinto. Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on metsäinsinööri.

Jos vastoin odotuksia hänellä kävisi aika pitkäksi, hänellä on vielä yritys, joka tarjoaa puiden kaatoa ja johtajakoulutusta.

– Puiden kaataminen on enemmänkin palkallinen harrastus. Lisäksi olen seurakunta-aktiivi ja aiemmin olin paljon mukana meripelastustoiminnassa.

Prästkullan kotiseutuyhdistyksen jäsenenä hän on ollut mukana luomassa leikkipuistoa, joka rakennettiin keräysvaroin ja EU-tuen avulla Malmåsaan. Seuraavana suunnitelmissa on lähiliikuntapaikka.

– Tykkään siitä, että on paljon tekemistä, toteaa Mikael Nylund.

| 21

Sofia Wahlsberg är Skogby IK:s nya ordförande. | Sofia Wahlsberg on Skogby IK:n uusi puheenjohtaja.

Skogby IK vill aktivera alla åldrar Jubilerande Skogby Idrottsklubb har en ny ordförande och pigg barnverksamhet. Frisbeegolfbanan lockar till sig folk även längre ifrån.

Det är i år 80 år sedan Skogby IK grundades. Det ska firas med en kaffebjudning i september.

– Åttio år är en fin ålder för en förening, i synnerhet på en liten ort, säger Sofia Wahlsberg som efter Kaj-Erik Kewin är ny ordförande sedan årsskiftet.

En del av jubileumsfirandet är att låta medlemmarna prova på olika grenar. Tidigare i våras bjöds barnen på simhallsbesök.

Till festligheterna i höst finns planer på att leta upp och bjuda in medlemmar från tiden då friidrotten, och också skidåkningen, var stor inom föreningen.

Frisbeegolf sätter Skogby på kartan I dag är det främst motionsidrott som gäller.

22 |

– Målet är att väcka intresset för att röra på sig i alla åldersgrupper, säger Sofia.

Gymnastikgruppen man ordnar för barn har lockat upp mot 15 deltagare till näridrottsplatsen, eller rinken, invid den före detta skolan och daghemmet i Harparskog. Rinken, som är försedd med konstgräs och som vintertid tjänar som skridskobana, är i flitig användning.

I juni och juli förflyttar sig barngruppen till idrottsplanen i Skogby där det blir friidrottsträningar varje torsdag.

Verksamhetsställena inkluderar också en motionsbana samt en frisbeegolfbana.

Föreningens sekreterare Susanna Virtanen är den drivande kraften bakom den 18 korgar långa frisbeegolfbanan som gjort Skogby känd bland frisbeegolffolket och drar till sig utövare även längre ifrån.

I år har där redan ordnats tre officiella tävlingar.

Samarbete För den framtida verksamheten finns flera tankar och idéer. Bland annat funderar man på att ordna simskola, kanske också volleyboll.

– Just nu bor här mycket barn i skolåldern och verksamheten får växa med byn.

Man får också gärna komma med förslag på aktiviteter, säger Sofia.

Samarbetet med andra föreningar är viktigt. Tillsammans med byarådet i Skogby brukar man ordna påskvandring och motionsbingo, tillsammans med Topptrim ett jippo i september.

På Skogby IK:s Facebook-sida hittar man mer information och en händelsekalender.

Skogby IK haluaa kaikki mukaan Tuore puheenjohtaja johtaa urheiluseura Skogby IK:ta.

Seuralla on pirteä junnutoiminta ja frisbeegolfrata kiinnostaa myös kaukaa tulevia.

Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta siitä kun Skogbyn IK perustettiin. Tätä tapahtumaa juhlitaan syyskuussa kahvikutsuilla.

- Kahdeksankymmentä on hieno ikä yhdistykselle, varsinkin pienellä paikkakunnalla, sanoo Sofia Wahlsberg, joka on Kaj-Erik Kewin jälkeen uusi puheenjohtaja tämän vuoden alusta.

Eräänä osana juhlallisuuksista seura antaa jäsenilleen mahdollisuuden kokeilla eri urheilulajeja. Aikaisemmin tänä vuonna lapsille tarjottiin käyntiä uimahallissa.

Syksyn juhlallisuuksiin kuuluu ottaa yhteys ja kutsua jäseniä niiltä ajoilta, jolloin yleisurheilu ja myös maastohiihto olivat suuria lajeja seurassa.

va voima. Rata on tehnyt Skogbyn tunnetuksi ja houkuttelee innostuneita harrastajia kaukaakin. Tämän vuoden aikana on radalla jo järjestetty kolme virallista kilpailua.

Skogby kartalle frisbeegolfin avulla

Yhteistyötä

Nykyään kuntourheilu on SIK:n tärkein toiminta.

- Tavoite on että kaikkien ikäryhmien kiinnostus liikuntaan heräisi, sanoo Sofia.

Lasten voimisteluryhmä on houkutellut jopa 15 osallistujaa lähiurheilukentälle, eli kaukaloon lähellä entistä koulua ja päiväkotia Skogbyn naapurikylä Harparskogissa. Kaukalo, jonka pinta on tekonurmea palvelee talvisin luistelukenttänä ja on silloinkin ahkerassa käytössä.

Kesä- ja heinäkuussa lapsiryhmä siirtyy Skogbyn urheilukentälle ja harjoittelee siellä joka torstai yleisurheilua.

Toimintapaikkoihin kuuluu lisäksi kuntorata ja frisbeegolfrata. Seuran sihteeri Sanna Virtanen on 18-korisen frisbeeradan kanta-

Jatkoa ajatellen seuralla on useita ideoita ja ajatuksia, esimerkkeinä mahdollinen uimakoulu tai lentopallon pelaaminen.

- Täällä asuu juuri nyt paljon kouluikäisiä lapsia ja toiminta saa kasvaa samaa tahtia kuin kylä. Meille voi esittää kaikenlaisia aktiviteettiehdotuksia, sanoo Sofia.

Yhteistyö muiden seurojen kanssa on tärkeää. Niinpä SIK järjestää yhdessä Skogbyn kylätoimikunnan kanssa pääsiäisvaelluksen ja kuntoilubingoa. Yhdessä kuntoiluseura Topptrimin kanssa järjestetään syyskuussa kuntoilijoille ohjelmapäivä.

Skogbyn IK:lla on Facebooksivut josta voi löytää enemmän tietoa sekä tapahtumakalenterin.

Fotbollssatsningen fortsätter Tenalatalangen Felicia Wasström fortsätter sin satsning på fotbollen, den här säsongen i Vasa IFK:s färger.

Tidigare i år tilldelades Felicia Wasström Sparbanksstiftelsens ungdomspris som är avsett för aktiva Tenalaungdomar som visar god förebild. I motiveringarna nämns bland annat hennes inställning och målmedvetenhet. Till träningarna med Salolaget FC Halikko, som hon tidigare representerade, tog hon sig ibland med moped.

Numera ser förutsättningarna annorlunda ut. Felicia går idrottslinjen vid Vörå samgymnasium och spelar fotboll för Vasa IFK. Hur ser dina vardagar ut?

– Det är ganska fullt upp med morgonoch eftermiddagsträningar, klubblagsträningar och skoluppgifter. När man bor på egen hand är det också en hel del andra saker man måste sköta, säger hon.

Motiverad Helt enligt planerna gick det första gymnasieåret inte.

– Jag har haft lite skador som gjort att jag inte kunnat träna som jag hade velat. Samtidigt har jag insett att det är det här jag vill fortsätta kämpa för. Lite motgångar på vägen måste man kunna ta, säger Felicia.

Hon spelar i två av Vasa IFK:s lag, av vilket det ena på mästerskapsnivå och det andra i division I. Sommaren kommer att gå i fotbollens tecken, vilket hon inte har något emot.

– Jag trivs i Vasa och med att få syssla med det jag tycker om.

Felicia har också landslagsmeriter och som anfallare ett antal landslagsmål på sitt konto. Under F17-landslagets senaste landskamp fanns hon på reservlistan.

Målsättningen är att ta sig tillbaka in i laget.

– Det är sådant som motiverar. Det är bara att jobba hårdare för att komma dit man vill.

| 23

ralf@surfnet.fi

24 |

Jalkapallopanostus jatkuu Lahjakas jalkapalloilija Felicia Wasström Tenholasta jatkaa panostustaan jalkapalloon, tänä vuonna Vaasan IFK:n väreissä.

Spel i sommar Efter en paus kan det bli tennisspel i Tenala i sommar igen. Tennisplanen i kyrkbyn har varit i dåligt skick men rustas upp av Tenala IF som införskaffat en nygammal matta till den ena av de två banorna.

Spelandet sker utan bokning, åtminstone den här säsongen. Är planen ledig är det med andra ord fritt fram att gå och spela.

Den som använder planen får däremot gärna betala medlemsavgiften till Tenala IF som är 7 euro per person eller 20 euro per familj.

Kesällä tennistä

Aikaisemmin tänä vuonna Felicia Wasström sai Säästöpankkisäätiön nuorisopalkinnon, joka myönnetään sellaiselle tenholalaiselle nuorelle, joka toimii hyvänä esikuvana toisille nuorille. Perusteluissa mainitaan m.m. hänen asenteensa ja määrätietoisuutensa. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita että hän välillä lähti kotoaan aikaisemmin edustamansa Salolaisseura FC Halikon harjoituksiin mopolla.

Nykyään edellytykset ovat toiset kun Felicia käy vöyriläisen yhteislukion urheilulinjaa ja pelaa jalkapalloa Vaasan IFKssa.

Miltä näyttää normaali arkipäivä?

– Aika työntäyteiseltä. Meillä on harjoitukset aamu- ja iltapävisin, sen lisäksi seurajoukkueen harjoitukset ja koulutehtävät. Ja kun asun poissa kotoa minun pitää hoitaa kaikenlaisia muita asioita, hän sanoo.

Motivoitunut Ensimmäinen vuosi lukiossa ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kertoo Felicia.

– Muutaman vamman takia en ole voinut harjoitella toivomallani tavalla. Samalla olen todennut että tämä on asia jonka puolesta haluan taistella. On pakko hyväksyä hieman vastoinkäymisia matkan varrella.

Hän pelaa kahdessa Vaasan IFK:n joukkueessa, toinen mestaruustasolla, toinen ykkösdivisioonassa. Kesä vietetään jalkapallon merkeissä, mikä on Felicia mieleen.

– Minä viihdyn Vaasassa kun saan touhua sellaisten asioiden parissä joista pidän.

Felicialla on myös meriittejä maajoukkuetasolta ja muutama maali tilillään.

U17-joukkueen viime maaottelussa hän oli reservien listalla. Tavoite on taas ottaa paikka joukkueessa.

– Sellainen motivoi minua. Pitää vain tehdä enemmän työtä saavuttaakseen tavoitteensa.

Muutaman vuoden tauon jälkeen on taas mahdollista pelata tennistä Tenholassa. Kirkonkylän tenniskenttä on ollut surkeassa kunnossa, mutta nyt Tenala IF kunnostaa toisen radoista. Seura on nimittäin hankkinut vähän käytetyn maton tätä varten.

Pelaamaan voi mennä ilman varausta, ainakin tämän kauden aikana.

Toisin sanoin, jos rata on vapaa sinne voi vapaasti mennä pelaamaan.

Toivottavasti kentän käyttäjät maksavat Tenala IF:n seitsemän euron jäsenmaksun, tai jos on kyseessä perhe, yhteinen maksu on 20 euroa.

| 25

Joitain merkintöjä Nyt ei ole enää hiljaista. Meren rannoilla. Metsissä. Niittyjen laidoilla. Linnut ovat saapuneet. Auringon merkintöjä: päivät punoutuvat öiksi, yöt päiviksi. Pitkät kävelyretket johdattavat paikkoihin, jotka eivät ole piilossa tai salaisia. Ne ovat pieniä hiekkateitä, peuranpolkuja, sammalkumpareita. Maan merkintöjä: jälkiä menneisyydestä. Kotiseudulta ei tarvitse lähteä kovin kauas löytääkseen jotain aivan uutta. Kysymykset johdattavat ensihavainnoista pitemmälle: Mitä tämä on?

Mitä tämä merkitsee? Mistä tämä on jälki?

Ympäröivä luonto ja maisema ovat jatkuvassa muutoksessa eri syistä. Ihminen on jättänyt maahan jälkiä merkkinä vuosituhantisesta toimeliaisuudesta. Miksi olisi tärkeää tai edes kiinnostavaa vaalia ja hoitaa menneisyydestä jääneitä jälkiä, historiallisen tai esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä? Ehkä se liittyy identiteettiin: miten asemoimme itsemme osaksi pitkää historian aikaketjua. Tai, miten ymmärrämme ihmisen pyrkimyksiä luoda aina hieman paremmat elinolosuhteet tai yhteyttä, vuorovaikutusta, ympäristön kanssa. Onko menneisyyden ihmisellä jotain yhteistä kanssamme, vaikkakin vuosisadat ovat välissämme?

Kun nousen Ärmdalsbergetin korkealle kalliolle ja löydän menneisyydestä muistuttavan hautapaikan, havainnoin ensin lähialuetta ja näköalaa. Mietin vuosisatojen vaikutusta ympäristössä, muutoksia ja samankaltaisuuksia. Täsmällisten vastausten sijaan esiin näyttää tulevan uusia kysymyksiä, ehdotuksia mahdollisiksi vastauksiksi. Oikeastaan juuri nämä ehdotukset, monet mahdollisuudet, ovat kiehtovia: on heittäydyttävä eräänlaisen epätietoisuuden varaan. Emme voi koskaan tietää aivan varmasti, mutta kuitenkin riittävästi, ymmärtääksemme menneisyyden ihmisen tapoja ja pyrkimyksiä.

Mitä sitten voi konkreettisesti tehdä, jos haluaa hoitaa ja vaalia muinaisjäännöstä, ehkäpä omalla kotiseudullaan? Ehkä syntyy toive ”adoptoida monumentti” vaikkapa yhdessä paikallisen kotiseutuyhdistyksen kanssa? Alkuun voi päästä kysymällä neuvoja ja ohjeita Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta. Kohta kymmenen vuotta sitten Pirkanmaan maakuntamuseo aloitti ”Adoptoi monumentti” toiminnan skotlantilaisen esimerkin jäljillä. Vuonna 2016 pirkanmaalaiset palkittiin ruohonjuuritason työstä ja yhteisöjen innostamisesta kulttuuriperinnön vaalimisen pariin Euroopan Unionin Europa Nostra kult-

tuuriperintöpalkinnolla. Tällä hetkellä hankkeen toimintamuotoa pyritään levittämään maanlaajuisesti.

Mitä ”adoptointi” voisi tarkoittaa Tenholassa? Mitä muinaisjäännöskohdetta tai kohteita olisi mahdollista hoitaa ja vaalia vapaaehtoisvoimin vuodesta toiseen?

Loppujen lopuksi merkityksellisintä ei ehkä ole itse kohteen hoito sinänsä vaan yhteisen kokemuksen, pienen seikkailun, tiedon, kertomusten ja hetkien jakaminen toisten kanssa. Adoptointi ei siten ole mielestäni vain kohteen hoitamista, vaan tapoja kokoontua yhteen, jakaa ja vaalia yhteistä kulttuuriperintöä. Se mikä näyttäytyy paikallisesti merkittävänä, on sitä loppujen lopuksi myös globaalisti.

Lopuksi. Meren merkintöjä: auringonnousu, vuorokausi vuorokaudelta.

Merenlahtien sylissä. Hölklötfjärden.

Gennarbyviken. Lunkbölefjärden. Bromarvsfjärden… Kalliojyrkänteet putoavat mereen, metsän raja taittuu tummaan veden pintaan. Harmaahaikaran siipi viistää yösydännä kevyttä lainetta, joka tyyntyy peiliksi.

Kuva ja teksti: Elina Tuomarila Lisää infoa: www.kulttuuriymparistomme.fi Sandviken, Trollshovda.

26 |

Anteckningar Det är inte längre stilla. Vid havet. I skogarna. Vid ängarna. Fåglarna har anlänt. Dagar och nätter går in i varandra.

Långa promenader leder till platser som inte är gömda eller hemliga. Längs sandvägar, hjortstigar, mossbelupna kullar.

Marken bär spår av det förgångna. Man behöver inte söka sig långt bort för att upptäcka någonting nytt. Observationerna leder till nya frågor. Vad är det spår av?

Vad betyder det?

Landskapen och naturen omkring oss förändras ständigt. Människan har under årtusenden lämnat spår efter sig och sin verksamhet. Varför skulle det vara viktigt eller ens intressant att bevara och vårda spår av det förflutna, fornlämningar från en historisk eller förhistorisk tid?

Kanske har det att göra med vår identitet: hur vi ser oss själva som en del av historien. Eller, hur vi förstår människans strävan efter ett lite bättre liv eller ett samband och en växelverkan med naturen. Har vi och den forntida människan någonting gemensamt?

När jag stiger upp på Ärmdalsbergets krön och hittar en gravplats som påminner mig om det förflutna, noterar jag först näromgivningen och utsikten. Hurdan är den, hurdan har den kanske varit? Istället för exakta svar leder det till nya frågor och förslag på möjliga svar. I själv verket är det de möjliga svaren, de många möjligheterna, som fascinerar. Vi kan aldrig veta något med säkerhet, men ändå veta tillräckligt för att förstå den tidigare människans vanor och strävanden.

Hur kunde ”adoptionen” gå till i Tenala?

Vilken fornlämning kunde vårdas med frivilliga krafter, också på längre sikt? Sist och slutligen är det kanske inte vården i sig som är det viktiga utan det att man delar upplevelsen, det lilla äventyret, vetskapen, berättelsen och stunden med andra.

Monumentadoption är enligt mig inte bara vård av ett objekt utan också ett sätt att samlas och att dela och bevara det gemensamma kulturarvet. Det som är viktigt lokalt är det ofta också globalt.

För den som vill sköta och bevara en fornlämning finns möjligheten att tillsammans med sin lokala hembygdsförening ”adoptera ett monument”. Man kan då börja med att kontakta och rådfråga Västra Nylands landskapsmuseum.

För snart tio år sedan startade Birkalands landskapsmuseum en verksamhet som kallas ”Adoptera ett monument”, med förebild från Skottland. I fjol belönades museet med EU:s Europa Nostra-pris för sitt inspirerande arbete på gräsrotsnivå.

Just nu pågår ett försök att sprida verksamhetsformen globalt.

Till slut. Anteckningar från havet: soluppgång, dygn efter dygn. I fjärdarnas famn.

Hölklötfjärden, Gennarbyviken, Lunkbölefjärden, Bromarvsfjärden..Klipporna stupar ner i havet, skogsbrynet böjer sig i den mörka vattenytan. Gråhägerns vinge sveper över vågorna som under nattens djupaste timmar stillar sig till en spegel.

Text och bild: Elina Tuomarila Mer info om adoption av monument finns på sajten: www.varkulturmiljo.fi

Midsommarstången på ny plats

Juhannussalko uudessa paikassa

Torsdagen den 20 juni klockan 18 bjuder Tenala UF in alla intresserade till lövning av byns midsommarstång.

Deltagarna får gärna ta ängsblommor med sig, enligt vad som är i säsong just då. Det finns uppgifter som passar alla, i alla åldrar, och de medverkande bjuds på tilltugg.

Tenholan nuorisoseura (Tenala UF) kutsuu kaikki kiinnostuneet juhannussalon koristeluun torstaina 20. kesäkuuta kello 18.

Osallistujat saavat mielellään ottaa mukaan siihen aikaan saatavilla olevia niittykukkia. Tehtäviä on kaikille ja kaiken ikäisille ja tarjolla on pientä purtavaa.

Nytt för i år är att midsommarstången i stället för på Bygdegården kommer att resas på torget.

– Vi beslöt att vi vill vara mitt i byn. Det är ändå där som folk samlas, säger Tenala UF:s ordförande Kia Elenius.

För ändamålet lånas Lionsklubbens julgransfot.

Resningen sker på midsommaraftonen klockan 11 enligt traditionellt mönster och med program i form av musik och tal.

Juhannussalolla on tänä vuonna uusi paikka. Bygdegårdenin pihan sijasta salko pystytetään torille.

– Päätimme, että haluamme olla keskellä kylää missä ihmiset kuitenkin kokoontuvat, sanoo Tenala UF:n puheenjohtaja Kia Elenius.

Salkoa varten lainataan Lionskerhon joulukuusenjalka.

Pystytys tapahtuu perinteisellä tavalla juhannusaattona kello 11 ja ohjelmaan kuuluu musiikkia ja puheita. | 27

Perinteinen kirpputori

Traditionellt loppis

Lauantaina 1. heinäkuuta Tenhola-Bromarvin Lions-klubi järjestää perinteeksi muodostuneen kirpputorinsa museopihalla.

Myynti alkaa klo 13, mutta tarjontaan voi tutustua jo tuntia aiemmin.

Kirpputorikävijät maksavat sisäänpääsymaksun ja osallistuvat samalla arpajaisiin. Tapahtuma päättyy huutokauppaan.

Vapaaehtoiset Lions-veljet keräävät lahjoituksia tapahtumaan koko vuoden ajan ja yleensä kaikki otetaan vastaan.

Voiko kirpputorilla vielä tehdä löytöjä?

- Jokaisella on tietysti oma makunsa, mutta ilman muuta voi, vastaa klubin presidentti Carl Gustaf Rappe.

Tapahtuman tuotto ohjataan mm. kotona asuvien vanhusten joululahjoihin sekä Tenholan-Bromarvin alueen nuorten stipendeihin.

Lördagen den 1 juli är det dags för Tenala-Bromarf Lions traditionella loppmarknad på Museigården.

Försäljningen inleds klockan 13, men möjlighet att spana in utbudet finns redan en timme tidigare.

Loppisbesökarna betalar ett inträde och deltar samtidigt i ett lotteri. Det hela avslutas med en auktion.

De donerade föremålen samlas in längs med året av Lionsbröderna som jobbar på frivillig basis. I princip det mesta tas emot.

Kan man fortfarande göra fynd på loppisen?

– Smaken är ju olika, men visst kan man det, säger klubbpresidenten Carl Gustaf Rappe.

Intäkterna från evenemanget går bland annat till inköp av julklappar åt hemmaboende äldre, samt till stipendier åt ungdomar från Tenala-Bromarv-området.

coa@surfnet.fi - 10570 Bromarf

28 |

MOPOKLUBBEN I GENNARBY kl.10-15, Utställning av gamla traktorer, mopeder, korvgrillning, laxsoppa, lotteri, parad genom byn. Taxitransport till och från Gennarby / Vanhojen traktoreiden ja mopojen näyttely, makkaran grillaus, lohikeittoa, arpajaiset, paraati kylän läpi. Taksikuljetus Gennarbyhyn ja takaisin. Arr. / Järj. Mopoklubben Racerborg BYGDEGÅRDEN kl. 9-15, Utdelning av lotterivinster, toaletter och program. / Arpajaisvoittojen lunastus, vessoja ja ohjelmaa. Arr. / Järj. TUF BYGDEGÅRDEN kl. 8-15, Bakluckeloppis / Takaluukkukirppis Arr./Järj. Tenala Byarådsförening PÅ TORGET / TORILLA kl. 8-15, försäljning, program och café / Myyjäiset, ohjelmaa ja kahvila FÖRETAGARHUSET / YRITTÄJÄTALO kl. 9-13, fotoutställning / Valokuvaesittely

I RINKEN / HIEKKAKENTÄLLÄ kl. 11-14, Traditionell mästerskap i stövelkastning m.m. / Perinteinen saappaanheiton mestaruuskilpailu y.m. Arr. / Järj. TIF ARENAN / AREENA kl. 13.30 Lokala förmågor utmanar politiker i parfotboll / Paikalliset kyvyt haastavat poliitikot parijalkapalossa. Arr. / Järj. TIF HÖJDENS SKOLA / HÖJDENIN KOULU kl. 10-14 Granskning av skumsläckare / Vaahtosammuttimien tarkistus Arr. / Järj. TeknoTest HÖJDENS SKOLA / HÖJDENIN KOULU kl. 11-14 Brandbilar / Paloautot Arr. / Järj. THOB MUSEIGÅRDEN / MUSEOPIHA kl. 11-14 lunchservering, hantverkarstuga. Utställning: Bygdeverksamhet i Tenala år 1917. / Lounastarjoilu, käsityöpaja. Näyttely: Maaseututoiminta Tenholassa vuonna 1917.

Arr. Tenala Marthaförening / Järj. Tenholan Martat

FRIMANS Hoppval och simbil / Pomppuvalas ja uimaauto Arr. / Järj. Folkhälsan FRIMANS Djurutställning / Eläinnäyttely Arr. / Järj. NSP FINSKASKOLSBACKEN / SUOMENKIELISEN KOULUN MÄESSÄ kl. 11-14, Backformula / Mäkiformula Arr. / Järj. Företagarna / Yrittäjät

I KYRKAN / KIRKOSSA kl. 10-13 Siffe kyrkråttas krumelurjakt, start vid torget. Kl. 13 minikonsert i kyrkan för 100-åriga Finland, Niels Burgmann, orgel. / Siffe kirkko­ rotan kiemurajahti, lähtö torilta. Klo. 13 minikonsertti kirkossa 100-vuotiaalle Suomelle, Niels Burgmann, urku.

Arr. Församlingen / Järj. Seurakunta

STORA SCEN / ISOLLA LAVALLA 10:00- Dagens öppning, författare Sture Lindholm/ Päivän avaus, kirjailija Sture Lindholm 10:15- Livemusik/ Livemusiikkia 11:00- Mopoparad/ Mopoparaati 11:15- Kim Wist, trollkarl/ taikuri 12:00- ”Annat va de då faffa va unger”, författare Patrik Berghäll berättar om flydda tider och reflekterar över den unga nationen som fyller 100 år. / Kirjailija Patrik Berghäll kertoo menneistä ajoista ja pohtii nuorta kansakuntaa joka juhlii 100 vuotta.

12:15- Apan Anders konsert/ konsertti 13:00- Dansuppvisning / Tanssiesitys

Sale Tenala

Sockenvägen 21

Tfn. 010 76 26810

(0,0835 €/samtal + 0,1209 €/min)

Må.-fr. 8-21 Lö. 8-18 Sö. 12-18

Ägarens visitkort

30 |

GRÄVNING SPRÄNGNING TRANSPORTER

KAIVUUTYÖT LOUHINTATYÖT KULJETUKSET

| 31

ELEFONTJÄNST UHELINALVELU

/mån/kk

DATADATABETALSKYDD SKYDD KANALER TIETOTIETOMAKSUTURVA TURVA KANAVAT

från/alk. från/alk.

från/alk.

/mån/kk /mån/kk

INTERNET & INTERNET & KABEL-TV KABEL-TV KAAPELI-TV KAAPELI-TV

TELEFON-

TELEFONTJÄNST TJÄNST PUHELINPUHELINPALVELU PALVELU

från/alk.

från/alk.

/mån/kk

från/alk. /mån/kk

/mån/kk /mån/kk Du kommer väl ihåg, att inom hela Tenala bys område – Borgbacken, Kyrkmalmen och Snicknäs medräknat – kan du ansluta dig till Karis Telefons fibernätverk!

/mån/kk

Muistathan, että koko Tenholan kylän alueella Borgbacken, Kyrkmalmen ja Snicknäs mukaanlukien voit liittyä Karjaan Puhelimen kuituverkkoon!

EKENÄS/TAMMISAARI Grönalundsg./Viherlehdonk. 7 019 278 480 | ftth@ktab.fi

facebook.com/fiberhem

BETAL-

BETAL-KANALER KANALER MAKSUMAKSUKANAVAT KANAVAT

från/alk.

/mån/kk

/mån/kk