Ubik 4/2013

4 / 2013 | SEKSI

Tref f i t N a i set p e l e i s s 채 Ko r t su r a at i

S u o m e n A m m a t t ii n O p iske l e v ie n Lii t t o - S A K K I r y

Twe r k i n g S e ksu a a l i va l i s t u s Po l ya m o r i a

Queer L a p set j a ko u l u H evoso p i s to

S isä ltö S. 3

/ Pääkirjoitus, Puheenjohtajan kolumni,

lä, Tulevaa toimintaa,

S. 8

(usea) Amor (rakkaus), vaisuus, kin, va, S.34

S. 26

S.30

S. 20

/ Treffeille?, S. 19

S. 15

S. 22

/ Oikeaa tanssia

/ Graffiti,

/ Ubikin kortsuraati kokoontuu,

/ Vanhempana koulussa, S. 38

/ Syksy tien päälS. 18

/ Poly

/ Seksuaalivalistuksen historia ja tule-

/ Pornoa ja poneja,

/ Arvostelut

S. 7

S. 32

S. 28

S. 24

/ Sitä tapahtuu täällä-

/ Naisen on oltava vah-

/ Hevosopisto opettaa vastuuta,

/ Hei, toi on se hintti!, Syypäät,

S.39

/ Sarjakuvat.

Tekijät K U S TA NTA J A

/ SAKKI ry,

PÄ ÄTO I M I TTA J A

/ Henri Salonen,

UL KO A S U

/ Toni Halonen,

K I R J O I TTA J AT

Aleksej Fedotov, Niia Virtanen, Ilona Raivio, Vili Äijö, Ilkka Hautala, Antti Malste, Lauri Linna, Ina Mikkola, Jukka Vuorio, Matias Luukkanen, Axu Merkkiniemi, linen,

K UV I TU K S E T

Halonen, E D I TO I NT I

K UVA A J AT

/ Hilla Kurki, Marleena Lahti, Minna Kal-

/ Samuli Saarinen, Elina Brunfeldt, Aino Keskitalo, Toni

S A R J A K UVAT

/ Pasi Kärkkäinen, Henna Räsänen, Katja Ronkanen,

/ Jukka Vuorio

Ubik Ammattiin opiskelevien oma kulttuuri- ja mielipidelehti. Ubiikki: kaikkialla oleva, kaikkialla vaikuttava, jokapaikan.

SAKKI ry:n toimittama Ubik -lehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä, SAKKI ry:n jäsenille tarkoitettu tiedotus-, kulttuuri-, ja mielipidelehti.

Kuten sakkilaiset ja kaikki ammattiin opiskelevat, me vaikutamme joka paikassa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Me tarvitsemme omanlaisen äänenkantajan.

Kansikuva Hilla Kurki

Osoite Hakaniemenranta 1, 00531 Helsinki / Puhelin 050 337 4655 / Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi / ISSN 2243 3279 / Numero 4 / 2013 Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa llmoitusmyynti toimitus@sakkinet.fi, 050 337 4654, Sari Parantainen sari@elamystuotanto.fi /

4 / 2013

pääki rjoitus he nri sa lo ne n

UBIK

Se k s i k i i nn o sta a , e i k iinnos t a P

äätettiin sitten valita tämän lehden teemaksi seksi. Miksikö? Eikö seksiä tule jo tarpeeksi joka tuutista? Asioiden yliseksualisointia ehkä tulee, mutta ei itse seksiä. Yle uutisoi 2010vuosi, että suomalaisten yhdyntäaktiivisuus on itse asiassa vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 20 prosenttia. Se on aika paljon. Itsetyydytyksen määrä on taas kasvanut merkittävästi. Osaksi ilmiötä on selitetty sillä, että mediassa esitetty seksuaalinen kuvasto on liikkunut jo niin kauas todellisuudesta, etteivät odotukset ja todellisuus kohtaa. Itsehän usein koen, että voisin harrastaa enemmänkin seksiä kuin mitä nyt. Usein katson ympärilleni ja miettii että nuokin tuossa varmasti paneskelee kokoajan ja joka paikassa, mutta totuus on varmasti paljon miedompi. Toisaalta jo vanhempana huomaan peilaavani omia ajatuksiani ja halujani vähemmän muihin ja ympäristöön, miettien sitä, että olenko

minä ihan ok ja normaali? Nuorempana sitä teki aika paljonkin. Seksiin liittyviä kysymyksiä on yhtä monta kuin on kysyjiäkin, mutta usein se on ympäristöstämme kiinni miten turvallisesti tai vapautuneesti voimme esittää näitä kysymyksiä. Jos esimerkiksi sinun luokallasi homotellaan tai vitsaillaan ilkeästi seksuaalivähemmistöistä, tai oppilaita kiusataan kokemattomuudesta, seksuaalisesta aktiivisuudesta tai sitten ihan vain kiinnostuksen puutteesta koko aiheeseen – puutu siihen! Vaatii erittäin vahvan henkilön, että pystyisi avoimesti ilmaisemaan ja käsittelemään omaa seksuaalisuuttaan ympäristössä, jossa täytyy perustella oikeutusta olla oma itsensä. Seksi ja seksuaalisuus ovat henkilökohtaisia ja herkkiä asioita elämässämme, mutta kaikessa vaikuttavia. Haluaisin olla se tyyppi, joka antaa toisille tilaa kasvaa ja olla sellaisia kuin ovat.

Puheenjohtaja n ko lu mni Aleksej F ed otov

Os a l l i stu vat a m ik set L

äpi syksyn media on pursunut erinäisten tahojen kommentteja ja kannanottoja siitä miten ammatillista koulutusta tulisi kehittää. Kovin vääntö tullaan käymään siitä, muuttuuko amisten opiskeluarki yhä työelämäpainotteisemmaksi, vai tullaanko koulutukseen lisäämään sivistysaineita. Järjestömme kanta tutkinto-osien uudistusprosessiin on vankka: maailmallakin vertailuissa pärjännyt suomalaisen ammatillisen koulutuksen salaisuus piilee siinä, että meillä koulutus ei ole liian työelämäpainotteista. Opiskelija ehtii sisäistämään aineita myös oppilaitosympäristössä – muiden opiskelijoiden ja asiantuntijoiden turvaverkon ympäröimänä. SAKKI:n tehdessä yhteistyötä Keski-Eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa on käynyt ilmi, että täysin oppisopimus-pohjainen, muun muassa useissa Saksan osavaltioissa ja Tanskassa käytössä oleva koulutusmalli, on suurelle osalle nuorista ylivoimaisen rankka ja korkealaatuisten koulutuspaikkojen löytäminen vaikeaa. Useissa tapauksissa opiskelija on

4 / 2013

jäänyt vaille oppisopimuspaikkaa yritysmaailmasta ja joutunut hätäisesti järjestetylle valtionviraston koulutuspaikalle. Nämä varapaikat ovat usein opiskelijan tulevaa ammattia vastaamattomia sekä epämotivoivia työtehtäviä. Yksi Suomen parhaista kilpailuvalteista on nuorten laadukas koulutus. Monipuoliseen ja pitkälle tähtäävään osaamiseen on sijoitettava huomattavasti enemmän resursseja nykyisestä. Kalifornian Piilaakso tuottaa vuosittain vallankumouksellisia IT-alan ideoita. Me pystyisimme täällä Pohjolassa samaan monilla muilla aloilla. Korkeasti koulutetut työntekijät, jotka pystyvät osallistumaan yhä vahvemmin yritystensä päätöksentekoon ja kehittämiseen on tie menestykseen. Ruohojuuritasolla tehdyt innovaatiot ja parannusehdotukset työpaikoilla sekä tuotannossa voivat tehdä suomalaisista tuotteista vallankumouksellisia. Tätä tulevaisuutta varten yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat ammattiin opiskelevista osallistuvia ja kattavan koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Teksti H en ri Salon en | Ku vat Hi lla Ku rki

syrjässä

Elintarvikealan opiskelija, liity ammattiliittoosi!

Tutustu ja liity ilmaiseksi: www.selry.fi

SEL on elintarvikealan työntekijöiden oma ammattiliitto, jonka jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikanasi. Liiton jäsenyydellä turvaat selustasi sekä työelämässä että työttömyyden varalta. Olet myös mukana parantamassa alan palkka- ja muita työehtoja sekä työoloja. Opiskelijalle liiton jäsenyys ei maksa mitään. Jos teet opiskeluaikanasi palkkatöitä, kesällä tai opiskeluiden ohessa, maksa palkastasi liiton 1,5 %:n jäsenmaksu ja kerrytät työssäoloehtoasi mahdollista työttömyyttä ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausta varten. Opiskelijajäsenenä voit osallistua liiton tapahtumiin ja nuorten toimintaan. Nuorilla eli alle 35-vuotiailla SEL:n jäsenillä on omia tapahtumia, esimerkiksi nuorten risteily.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto

Safety Pack elämäsi turva yhdessä paketissa Kotona, matkalla, vapaa-aikan a, töissä, opiskelussa. ..

Turvan Safety Pack on nuorten aikuisten* oma vakuutuspaketti. Se on kaikki mitä tarvitset. Safety Pack sisältää • kotivakuutuksen • tapaturmavakuutuksen • matkustajavakuutuksen (voi jättää Safety Packista pois, jos sinulla on jo matkustajavakuutus liittosi kautta)

•

Klikkaa

turva.fi/ safetypa ck

henkivakuutuksen (valinnainen) * Saat Safety Packin, kun olet täyttänyt 18 vuotta, mutta et vielä 27 vuotta ja asut itsenäisesti muualla kuin vanhempiesi luona.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

oppikirjat

Ovi l ma ukem ailm atto oih miin in

aina edullisesti kanta-asiakkaille Liity nyt, saat edun heti.

OVI N LUKEMATTOMII MAAILMOIHIN

.com www.suo mala inen

Alennus koskee uusia normaalihintaisia kotimaisia oppikirjoja.

ORTTI

www. suom alain en.co RTTI

K A N TA - A S I A K A S K

KANTA-ASIAKASKO

-10%

OVI LUKEMATTOMIIN MAAIL MOIHIN

Teksti H E nri sa lo ne n

UBIK

Syksy tien päällä SAKKI:n kiertuetiimi ajeli läpi suuren osan Suomen ammatillisista oppilaitoksista.

änä vuonna koettu SAKKI:n oppilaitoskiertue käynnistyi 18. elokuuta. Kiertueen toteuttamisesta vastanneet projektityöntekijä M u s a J a l l o w ja kiertuetyöntekijä A n d r e y V e r e m e n k o viettivät koko yhdeksän viikkoa kestäneen kiertueajan tien päällä. He vierailivat ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri Suomea. 3500 kiertueella liittynyttä uutta jäsentä, 46 vierailtua oppilaitosta ja muutama tuhat ajokilometriä myöhemmin, mitkä fiilikset kavereille jäi? ”Paras kokemus kiertueelta oli se kun pysähdyimme moottoritien varteen Lapissa katsomaan upeaa pohjoista tähtitaivasta. Se oli ihan siistiä”, Musa Jallow kuvailee. ”Eniten jäi mieleen sellaiset oppilaitokset joissa oli infotilaisuudessa todella paljon, yli sata kuuntelijaa” Andrey Veremenko tiivistää omia muisteloitaan.

Sakkilaisia aktiiveja osallistui myös oppilaitoskiertueella ständien pitämiseen ja sakki-infojen vetämiseen yhteensä lähes 30 henkilöä. Ilman heidän apuaan kiertue ei olisi ehtinyt kovinkaan moneen oppilaitokseen vierailemaan. Kiertueella myös edellisenä vuonna mukana ollut Jallow kuvaili, että niin oppilaat kuin opettajatkin antoivat hyvää palautetta uudistetusta SAKKI-infosta jossa järjestöä ja opiskelijakorttia esiteltiin. ”Niin, minusta infojen onnistumista kuvasi parhaiten se, että oppilaat olivat innostuneita ja tulivat juttelemaan sen jälkeen auditoriossa tai myöhemmin SAKKI-ständille”, Veremenko jatkoi aiheesta.

Kier tue tunnelmaa.

Katso kuvia tämän vuoden 2013 oppilaitoskiertueelta SAKKI:n Facebook-sivulta: www.facebook.com/ammattiinopiskelevat

Tulevaa toimintaa Mukaan SAKKI:n valtakunnallisiin tapahtumiin.

1. SAKKI:n Talvipäivät

2. Next Step –messut

3. Liittokokous

Marraskuussa SAKKI:n Talvipäivät kokoaa yhteen amislaiset ympäri Suomea. Paikalle ovat tervetulleita kaikki ammattioppilaitoksissa opiskelevat. Ota luokkakaverit matkaan ja tulkaa yhdessä katsastamaan Talvipäivien meininkiä. Talvipäivät järjestetään 22.-24.11. Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä. Asuit sitten Rovaniemellä tai Helsingissä, matkat kotiovelta Nurmijärvelle maksaa SAKKI. Viikonlopun ohjelma sisältää rentoa yhdessäoloa ja mielenkiintoisia työpajoja.

Next Step-messut ovat toisen asteen opiskelijoille ja peruskoulun päättäville suunnatut koulutus- ja työpaikkamessut. Tällä kertaa messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 22.-23.1.2014. Messuille osallistuminen on SAKKI:n jäsenille maksutonta. Lisäksi messuille voi hakea talkoolaiseksi SAKKI:n huippuun talkoolaistiimiin. Messujen pääteema on nuorisotakuu. Päälavan musiikkiesityksistä vastaavat muun muassa Sini Sabotage ja Kuningasidea.

SAKKI:n ensi liittokokous järjestetään 22. -23.3.2014 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Liittokokous on SAKKIn ylin päättävä elin, jonne kokoontuu ammattiin opiskelevia ympäri Suomen. Liittokokous kokoontuu aina kahden vuoden välein päättämään liiton tärkeistä linjoista ja valitsemaan SAKKIlle ja amiksille uuden puheenjohtajan sekä hallituksen.

Lisätietoa tapahtumasta saat osoitteesta: www.sakkinet.fi/ajankohtaista/ tapahtumat

Lisätietoa messuista saat osoitteesta: www.nextstep.fi

4 / 2013

Tule mukaan ja vaikuta!

Teksti H E n ri sa lon en, | Ku vat Hi lla ku rki

Treffeille? Monet niitä jännittävät ja kaikki eivät sellaisilla käy. Minkälaisia oletuksia ja toiveita ammattiin opiskelevilla on treffejä kohtaan? Pyysimme kuutta nuorta tulemaan valokuvastudioon sen näköisenä ja sillä mielellä kuin olisivat menossa romanttiseen tapaamiseen.

4 / 2013

UBIK

Sonja Pääsukene 18 v. Opiskelee lähihoitajaksi Vantaan ammattiopistossa

En ole oikeastaan koskaan käynyt treffeillä. Ihan randomfaktana; mun sukunimi tarkoittaa viroksi pientä pääskystä. Tai oikeastaan pientä suloista pääskystä koska siinä on se kene-pääte. Jos saisin nyt valita, menisin treffeille jonnekin kivaan kahvilaan. Minusta on vähän tyhmää mennä treffeille leffaan jossa päädytään vain istumaan kaksi tuntia hiljaa vierekkäin. Treffeiltä odotan yhdessäoloa ja mukavaa ajanviettoa. Ei sen tarvitse olla mitään ylihienoa. Olisi ikävää jos treffeillä olisi jäinen tunnelma, eikä olisi mitään mistä puhua. Paikan pitää olla sellainen, että kuulee mitä toinen sanoo. En myöskään pitäisi siitä, että toinen toisi kaverin mukaan jos on alun perin sanonut, että mentäisiin kahdestaan. Pyytäisin jotakuta ulos ihan vain silleen, että mennäänkö jonnekin kivaan paikkaan kahville. Olisin miettinyt sitä varten jonkin paikan, vaikka mun lempikahvilan. En ehkä suoraan kysyisi, että mennäänkö treffeille, vaan pyytäisin häntä vain ulos. Nämä vaatteet valitsin oikeastaan tämän mekon takia. Se on minun lempivaatteeni. Takki on siisti mutta ei ylihieno. Sukat on mietitty myös tarkkaan. Omissani on nappeja. Pukeudun ehkä vähän oudosti. Pelkät legginsit ja paita eivät ole mun juttu. En oikeastaan käytä muita värejä kuin punaista, pinkkiä ja mustaa.

4 / 2013

K risto Sylman 24 v. Opiskelee kirvesmieheksi eli talonrakennusta Nurmijärvellä.

Ai, koska kävin viimeksi treffeillä? Mitkä nyt määritellään treffeiksi? Niitä on yksipuolisia ja kaksipuolisia treffejä. Esimerkiksi jokin tapaaminen saattaa olla minulle treffit, mutta eivät ole sitä toiselle, joka on tullut vain hengailemaan. Hahah! Mua ei ole koskaan pyydetty treffeille, mut mä olen kyllä pyytänyt ihmisiä treffeille! Olen aika suorasanainen pyytäessäni toista ulos. Netin kautta on helpompi pyytää, koska ei olla kasvotusten ja voi esittää fiksumpaa mitä on. On aina tarjottava treffikumppanille kaksi vaihtoehtoa mistä valita. Yleensä kysyn, että mennäänkö kahville mun luokse Kontulaan vai kaljalle Kallioon. Ei kai treffeillä, ainakaan omillani, voisi tapahtua mitään ikävää. Jos molemmat ihastuvat toisiinsa niin treffit ovat onnistuneet. Eikös se ole treffien tarkoitus? Pukeudun kevyisiin ja pirteisiin vaatteisiin. Sellaisiin joista löytyy tunnelmaa keventää keskusteltavaa, kuten esimerkiksi nämä minun hampurilaissukat!

4 / 2013

UBIK

Susa Anttilainen 18v. Opiskelee Keudan ammattiopistossa rakennusalaa.

Viime treffeistäni on jo pitkä aika. Pyytäisin toista ulos varmaankin kysymällä, että haluaisiko hän tulla kahville tai jotain sellaista. Mieluiten tekisin treffeillä kuitenkin jotain hullua. Menisin vaikka benjihyppäämään. Treffeillä pitää olla hauskaa. Ikävintä niillä olisi puhumattomuus. En haluaisi mennä ensitreffeille kenenkään kotiin. Se olisi kiusallista ja ehkä väärä paikka tutustua. Onnistuneet treffit ovat sellaiset joilla on hauskaa ja ihminen on sellainen kuin oletit hänen olevan ennen treffeille lähtemistä. Treffeille pukeudun mukaviin vaatteisiin joissa on itsevarma olla. Pukeudun treffeille aika samalla tavalla kuin muutenkin, mutta ehkä lisään jotain pientä ekstraa. Vaihdan esimerkiksi vähän toisenlaiseen meikkiin, laitan hiukset hieman eri tavalla, tai laitan hieman koruja.

4 / 2013

Petri Nikander 26v. Opiskelee yo-lähihoitajan linjalla Helsingin Diakoniaopistossa.

Viimeisistä treffeistäni on pari kuukautta aikaa. Jos pyytäisin jotain tyttöä ulos, keksisin meille jonkin yhteisen jutun joka olisi molemmille hauskaa. Sitten vain kysyisin, että kiinnostaisiko toista lähteä ulos. Kyllä mä varmaan lämmittäisin ilmapiiriä ensin ja sitten pyytäisin siihen juttuun mitä olin miettinyt. Toinen voisi ehkä pelästyä jos kylmiltään heittäisi kyssärin, että lähde kanssani treffeille! Onnistuneet treffit ovat sellaiset joissa molemmilla on kivaa. Ne eivät ole pelkästään toisen viihdyttämistä. Sen pitää olla myös molemminpuolista, että kummatkin yrittävät tehdä toisen olon mukavaksi ja molemmat huomioivat tosiaan. Oma tyylini on smart casual – tyyppistä. Tykkään yhdistellä virallista ja epävirallista pukeutumista.

4 / 2013

UBIK

Vikulovs Eduards 24v. Työskentelee tullivaraston terminaalioperaattorina.

Viimeisistä kunnon treffeistäni on varmaan neljä tai viisi vuotta aikaa ja ne olivat vaimon kanssa. Pyytäisin toista ulos kysymällä ensin mistä toinen pitää ja sitten ehdottaisin jotain paikkaa minne mennä. Treffit riippuvat ihan paikasta minne menee. Olen aika romanttinen ja mietin yleensä tarkasti etukäteen mitä teemme treffeillä. Oikeastaan sellaiset tavalliset kahvilla käymiset eivät ole oikein kunnon treffit. Ne ovat enemmänkin tutustumistapaamisia. Treffien täytyy olla jotain erikoista ja romanttista. Niissä pitää selittää toiselle, että pidät hänestä ja haluat jatkaa tapailemista. Sen pitää tuntua toiselta siltä, että ilta on valmistettu häntä varten. Niin, että toinen tuntee itsensä erityiseksi. Haluan, että toisesta tuntuu kotiin tullessa siltä, että ”Aah, olipa mukavaa ja hyvät treffit”.

4 / 2013

Sini Jukkala 18v. Opiskelee lähihoitajaksi kolmatta vuotta, Lappeenrannassa Saimaan ammattiopistossa.

Kävin viimeksi treffeillä tämän lukukauden alussa, eli elokuussa. Tapa millä pyytäisin toista ulos, riippuisi siitä kuka hän on ja miten hyvin tunnemme ennestään. Jos toista näkee sattumalta, voi pyytää silloin häntä kasvotusten tai laittaa vaikka tekstarin. Enkä aina puhu edes treffeistä, se saattaa olla vain sellaista, että tavataan vain jossain kahdestaan. Treffeillä olisi ikävää jos toinen esittäisi jotain muuta kuin mitä on, eli ei olisi oma itsensä. Onnistuneet treffit ovat sellaiset joista molemmille jää hyvä mieli. Ei ole välttämättä pakko haluta tavata edes uudestaan. Treffit voivat olla hyvät ja onnistuneet vaikka juttu ei siitä jatkuisikaan. Minulle riittää kun on siistit vaatteet. Ei tarvitse panostaa liikaa. Näyttää miltä näyttää. Ulkonäköön pitää kuitenkin kiinnittää huomiota, mutta täytyy olla oma itsensä.

4 / 2013

Teksti Ilona Rai v i o, He nri Sa lo ne n | ku vat hil l a ku r ki

UBIK

Oikeaa tanssia Twerkkaus kuohuttaa enemm채n mediaa kuin tanssipiirej채. Nyt on aika unohtaa moralisointi ja heiluttaa takapuolta entist채 enemm채n.

4 / 2013

arhaisteini-iän diskoista muistuu mieleen Macarena, sitten tuli Las Ketchup. Yksinkertaiset liikkeet omaksui helposti ja sitten porukalla heiluteltiin käsiä eteen ja pään taakse, pyöritettiin lantioita viattoman kömpelösti ja loppuun hyppy. Saatoimme joskus jopa videoida esityksiämme, jos jostain saimme metsästettyä kameran. Tämän puolen metrin pituisen kameran sisällä oli VHS-kasetti ja sen sisältöä ei ladattu nettiin. Jokaisella sukupolvella on omat juttunsa, joihin sen hetkinen pop-kulttuuri vaikuttaa voimakkaasti. Macarena ja muu europoppi on väistynyt, nyt elämme twerkkauksen aikaa. Twerkkaus-termiä luultavasti tietää harva yli 30-vuotias, mutta luultavasti jokainen alle 20-vuotias. Viimeistään M i l e y C y r u k s e n takapuolen heilutus MTV Video Music Awardseissa toi twerk-termin valtamedioihin. Ja niille, jotka ovat vieläkin ulapalla: twerkkaus on tanssiliike, jossa kyykkyasennossa heilutetaan takapuolta ylös alas saaden se, suomalaisittain sanottuna, hyllymään. Oletko sinä aktiivinen toimija vai katseltava objekti?

aikka twerkkaus ei suoranaisesti olisi syntynyt afrikkalaisten heimotanssien ja jamaikalaisen dancehall-tanssin seurauksena, voi selviä yhtäläisyyksiä liikkeissä löytää. Pohjois-Amerikassa twerk-sana tuli suuremmalle yleisölle tutuksi 90-luvun alussa hiphop-kulttuurin kautta. 1990-luvun loppua ja 2000-luvun alkua voidaan pitää hiphop-musiikkivideoiden kultakautena. Juuri tuohon aikaan myös naiset ilmestyivät videoihin, tätähän ennen videoissa lähinnä hengattiin jätkäporukalla kadulla, takapihalla ja taas vähän kadulla. Samaan aikaan tapahtui

kyseisen musiikin seksualisoituminen, naiset eivät olleet tulleet videoihin tekijöiksi vaan objekteiksi. Nousi uusi tähti: naisen takapuoli. Vaikka peput ovat heiluneet musiikkivideoilla jo pari vuosikymmentä, ne eivät ole kertaakaan herättäneet niin paljon närää, kuin Miley Cyruksen tapaus. Musiikkimedia on täynnä naista alistavaa materiaalia, mutta sieltä voi löytää saman kaksinaismoralismin, kuin aika monesta muustakin aihepiiristä. Voimme miettiä, miksi juuri Miley Cyrus sai kohun aikaan? Saako vaaleaihoinen nuori tyttö massoissa isomman suojeluvietin aikaan kuin tummaihoinen, vai onko twerkkaus vain niin sidoksissa mustaan kulttuuriin, että se herättää närkästystä muun tahon esittämänä. Käykö twerkkaukselle, kuten kävi bluesille tai vaikka twistille? Nyt vielä moralisoimme, pian valkoinen kulttuuri ehkä omii ilmiön omakseen, paketoi siistiin pakettiin ja pistää rahoiksi. Myös Suomessa syntyi pieni aiheeseen liittyvä kohu R a a p p a n a n fanien keskuudessa, kun reggaeartistin uudella musiikkivideolla nähtyä dancehall-tanssia paheksuttiin. Syynä närkästykseen oli se, että romanttiseksi koettuun kappaleeseen yhdistettiin tanssia – niin sanotulla dancehall queen tyylillä – jonka koettiin pilaavan kappaleen muuten herkän tunnelman. Euroopassa dancehall-tanssi on edustettuna hyvin kapea-alaisesti. ”Peffansheikkaus, joka on täällä tosi iso juttu, on Jamaikalla vain murto-osa tanssista”, kertovat Bubblin’ Crew:n jäsenet M e r i - T u u l i H i r v o n e n ja S u s a n n a K a j a n d e r , joista Hirvonen oli myös esiintynyt Raappanan videolla. ”Vaikka se peffajuttu tuntuu olevan se asia, joka jatkuvasti hämmästyttää ihmisiä täällä ja nousee siksi jatkuvasti esille”, Kajander jatkaa.

Mikä mua ehkä eniten häiritsee, on asian eksotisoiminen. Sellainen, että vähänkö jännää, että suomalainen tekee tuollaista.

Meri-Tuuli Hir vonen (vasemmalla) opet taa Suomen ainoassa dancehall- tanssiin erikoistuneessa tanssikoulussa Bubblin' Movesissa. Susanna Kajander on taas Bubblin' Crew:ssa pisimpään tanssinut jäsen Hir vosen lisäksi.

4 / 2013

UBIK

Hirvosta ja Kajanderia kuunnellessa alkaa mieleen hiipiä väkisinkin alemmuuskompleksi, kun muistelee viikonloppujen omia moovejaan.

Tanssijat ovat myös huomanneet, että dancehall herättää ihmetystä suomalaisten esittämänä. ”Mikä mua ehkä eniten häiritsee, on asian eksotisoiminen. Sellainen, että vähänkö jännää, että suomalainen tekee tuollaista. Miksi mä en sitten koe sitä niin? Tämä on tanssilaji, jossa on tekniikka ja treenaat tätä ihan helvetisti. Mulla on kädet ja jalat. Ei tässä ole mitään käsittämättömän älytöntä. Ihmeellisten asenteiden takia homma ei mielestäni etene. Tätä tanssilajia pidetään jonain villinä juttuna, jonka sisään ei voi päästä jos ei ole tietynlainen”, Hirvonen kertoo. Entä miettivätkö tanssija sitä, minkälaista naiseutta tai naiskuvaa he kantavat? Edistääkö tämä hyvää naiseutta? ”Onhan se valinta, että esimerkiksi minkälainen meidän crewin imago on, että miten me pukeudutaan”, Kajander sanoo. ”Niin, me ei tehdä mitään Go-Go tyttömeininkiä, missä hilluttaisiin jossain pikkuvaatteissa, vaikka johonkin esitanssijatyyliin”, Hirvonen sanoo. Toisaalta sellaisenkaan vaatekerran valinta ei naisten mielestä olisi väärin. ”Ei, ei olisi! Koska silloin se olisi valinta joka me tehtäisiin. Mutta koska se liittyy tähän lajiin se imago, niin me halutaan puskea tätä tiettyä kuvaa tästä pinnalle”, Hirvonen sanoo. Mitä ei ymmärretä, niin sitä ei nähdä

”

Suomessa ja Euroopassa, se on tullut tosi väärinpäin ulos, se mimmi-staili, joka on siis vain hyvin pieni osa koko lajista. Täällä kaikki tanssi missä pyöritetään vähän peffaa mielletään heti dancehalliksi ja se muu voi olla mitä tahansa. Merkittävin osa lajista on ikään kuin unohtunut ja se on meidän missio, yrittää tuoda sitä esille. Jamaicalla dancehall on ennen kaikkea miesten tanssilaji. Myös

4 / 2013

tämän tanssin perusaskeleet ovat jotain ihan muuta kuin lantionpyöritystä”, Hirvonen jatkaa. Kun tanssi lajina tai harrastuksena ei ole suurelle yleisölle tuttua, voi väärinkäsitys olla yllättävänkin helppoa, kun miettii mitä sitä esimerkiksi itse tietää eri tanssilajeista. Tuskin voidaan väittää, etteikö diskoillan viimeisten tuntien jalkatamppaus ole tanssia, mutta Hirvosta ja Kajanderia kuunnellessa alkaa mieleen hiipiä väkisinkin alemmuuskompleksi, kun muistelee viikonloppujen omia moovejaan. ”Olen sanonut tästä jo aika suoraan, että nämä mediahommat ja julkisuus ovat tehneet suoranaista hallaa tälle lajille ja koko duunille jota olen dancehallin parissa tehnyt. Julkisuus on tuonut myös paljon asiakkaita, totta kai, mutta se lajiin tutustuminen mediassa on tullut jotenkin väärää kautta. Nyt mulla on esimerkiksi ennätysmäärä miesoppilaita kursseilla. Niitä on neljä! Ja eihän ne jäbät tule sinne kursseille, jos se yleinen kuva tästä tanssista on se, että siellä vain peffaa sheikataan”, Hirvonen miettii. Opimmeko tästä siis jotain? No ainakin sen, että massakulttuuri ottaa vaikutuksia pienemmistä piireistä, ja poikkeuksetta laahaa aina pioneerien perässä. Kun dancehall-piireissä haukotellaan twerkkaus-kohulle, kuohuu se valtamedioissa kovimmillaan. Naisen takapuoli herättää meissä laajan skaalan tunteita. Siksi tulisikin nauttia sen aiheuttamista positiivisista tuntemuksista. Unohtaa moralisointi, harvalle se sopii ja sitäkin harvempi on siihen oikeutettu. Heiluttaa takapuolta! Ja muistaa, että se ei vielä ole dancehall-tanssia. Jutun kirjoitti Ilona Raivio ja Bubblin' Crew:n tanssijoita haastatteli Henri Salonen.

Teksti Ilkka H autala | Ku v i t u s Sa mu li Saari ne n

Poly (Usea) Amor (Rakkaus) Kaikki eivät halua rajoittaa romanttisia tunteitaan yhtä ihmistä tai yhtä suhdetta varten. Toimittaja kysyi voiko useampaa henkilöä rakastaa samaan aikaan?

rilaisia ihmissuhteita on yhtä paljon, kuin niitä toteuttavia ihmisiä. Tällä hetkellä kirkollisen instituution ja lainopin mukaan meillä on kovin rajoittunut näkemys siitä, minkälainen yleisesti ottaen on hyvä ja toimiva ihmissuhde. Tätä kutsutaan monogamiaksi. Mies ja nainen yhdessä elämänsä loppuun asti. Tämä on syötetty meille mainonnan ja viihteen monikanavaisesta tuutista ideaalina. Miksi ihmissuhteen tulisi olla suljettu liitto jos tunteet sanovat jotakin muuta? Monelle kysymys on pelottava, absurdi ja ehkä turhakin, mutta toisille hyvin ajankohtainen. Voi rakastaa jotakuta hyvin paljon, mutta samanlaisia tunteita herää toisiinkin ihmisiin. Sitä tapahtuu, eikä siinä ole mitään epänormaalia. Mutta tämä koetaan usein ihmissuhteita rikkovaksi ongelmaksi.

Mustasukkaisuuden suhteen on ollut työstettävää Monta, samanaikaista rakkautta tunnustavat ihmiset ovat äkkiseltään katsottuna järjestäytynyttä porukkaa. Heitä kutsutaan polyamoristeiksi. He pitävät aktiivista verkkosivustoa yllä, järjestävät tapaamisia ja vaihtelevat jopa parejakin. Tämän yhteisön kautta löysin anonyyminä esittäytyvän haastateltavan joka kutsui minut ystävällisesti kotiinsa Helsingin lähiöön. Joimme teetä ja nuori nainen valotti minulle kokemuksia vapauden ja rajoittamattomuuden elämäntavasta. ”On hienoa että voi sanoa elämänsä tärkeimmälle ihmiselle että on rakastunut johonkuhun.” Tuo lausahdus on monelle hyvin hämmentävä. Voiko polyamoria olla hedelmällistä? ”Mustasukkaisuuden suhteen on ollut työstettävää. Monogamiset ihmiset eivät useinkaan koe, että se on työstettävän arvoinen asia.” Kuulostaa loogiselta ja kun tarkasti miettii, on polyamoria hyvinkin paljon helpommin perusteltavissa kuin perinteinen monogamia. Miksi siis ihmiset ovat niin pakkomielisesti ripustautuneet yhteen ihmiseen ja jopa katkeroituvat sen suhteen, että yksi ihminen ei voi taata täyttä onnea? Se jääköön jokaisen omaan harkintaan. Polyamorinen yhteisö kuiten-

kin haluaa julistaa vapaan rakkauden sanomaa sillä aikaa. ”Kun tulin asian tiimoilta kaapista ulos, oli vertaistuki tärkeää. On ongelmia joista on turha puhua monogamisille ihmisille, sillä he eivät välttämättä tajua monisuhteisuuden ongelmia ja takertuvat epäolennaisiin asioihin.” Haastattelijana minua kiinnostaa pakkomielteisesti nimenomaan tämä kysymys: rakastatko kaikkia kumppaneitasi yhtä paljon? ”Rakastatko yhtä paljon isääsi ja äitiäsi? Olen kysynyt samaa kysymystä itseltäni. Rakkaus ei ole hierarkkista, mutta priorisointi on. Joskus koetin vaalia tasavertaista huomiota, mutta nykyään asetan aviomieheni muiden potentiaalisten kumppaneiden edelle. Hierarkia on nimenomaan järki- ja käytännön ratkaisu joka saattaa johtaa suurempaan kiintymykseen sen kumppanin kohdalla joka on elämässä enemmän läsnä. Kiintymyksiä on eritasoisia tilanteisiin rinnastetusti. Ideaalisti saan tehdä mitä haluan, mutta

en halua tehdä asioita jotka rikkovat meidän suhdettamme.” Kokonaisuutena tuntuu että polyamorinen elämäntapa ei tarjoa valmista ratkaisua ihmissuhdeongelmiin, mutta antaa ainakin tilaa liikkua. Kysymys on vapaudesta, mutta myös turvallisuudesta. Pettäminen on sitä että tekee asioita toisen tietämättä. Rehellisyys on siis polyamorisen tulevaisuuden sana, eikä se tarkoita rajoittuneisuutta. Polyamoria on kuin laaja kattotermi, jonka alle mahtuu kaikenlaisia seksuaalisia suuntautumisia. On kuitenkin ihmisiä, jotka sanovat että esimerkiksi pelkkä avoin suhde ei ole polyamoriaa. Loppujen lopuksi jokainen varmasti tahtoo olla onnellinen suhteissaan eikä identifioitua ryhmään. Minun puolestani, hyvät lukijat, ottakaa määritelmän vapaus itsellenne ja olkaa niin onnellisia kuin voitte.

4 / 2013

Teksti Lauri li nna

UBIK

Seksuaalivalistuksen historia ja tulevaisuus Suomalainen seksuaalivalistus on muuttunut paljon sen jälkeen, kun se 1950-luvulla saapui kouluihin perhekasvatuksen nimellä.

Kuvakaappaus RFSU:n opetusvideosta Kar talla seksistä.

eksuaalikasvatus on luonnollisesti aina heijastanut omaa aikaansa. 1950-luvulla seksuaalivalistuksen alkaessa korostuivat murrosiän muutokset, sekä perheen ja avioliiton merkityksen käsittely. Vasta 1970-luvulla kansalaistaidon oppiaineeseen sisältyneeseen valistukseen tuli mukaan raskauden ehkäisy. Samalla aihetta käsittelevissä oppikirjoissa tuli myös esitellyksi niin abortti kuin itsetyydytyskin. Merkittävin murros seksuaalikasvatuksessa tapahtui 1990-luvulla. Tuolloin synnillä ja moraalittomuudella pelottelu vaihtui lopullisesti yksilön vastuun korostamiseen. Uusina oppisisältöinä tulivat mukaan niin aidsin ja klamydian kaltaiset sukupuolitaudit kuin hyväksyvä asenne homoseksuaalisuuteen. Aiemmin ei oltu käsitelty seksin laatua tai orgasmien saamista. Synnin sijaan itsetyydytystä käsitellessä alettiin puhua sen nautinnollisuudesta. 2000-luvun muutokset ovat pitkälti jatkoa 90-luvusta. Uusimpana avauksena on ruotsalaisen RFSU -järjestön Kartalla seksistä-video, joka pyrkii murtamaan niin heterokeskeistä ajattelua kuin yhdyntäkeskeisyyttäkin. Yhä positiivisempi suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen näyttää olevan se tie, jota suomalaisten koulujen seksuaalivalistus etenee. Yksiselitteisesti näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Suo-

4 / 2013

men Vanhempainliitto on kannanotollaan ilmoittanut vastustavansa RFSU:n pyrkimystä muuttaa Suomen koulujen seksuaalikasvatusta. Liitto tyrmääkin Kartalla seksistä–videon otteeltaan enemmän pinnallisena kuin lasten ja nuorten kasvua tukevana.

suomalaiset, miehet kuin naisetkin, suhtautuvat tilapäisiin suhteisiin vuonna 2007 hieman kielteisemmin kuin vielä 1990-luvun alussa Ei ole selvää mitä yhä positiivisempi suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen pitäisi sisällään. Nousevina aiheina voi nähdä ainakin transihmisten olemassaolosta ja oikeuksista kertomisen, sekä erilaisten nyt yhä vaiettujen seksuaalisuuden muotojen kuten sadomasokismin tai fetisismin esiin nostaminen. Sen sijaan tulevaisuuden asenteita seksiin on vaikea arvioida. Esimerkiksi kysymys siitä, tullaanko seksi lähtökohtaisesti tulevaisuudessakin liittämään seurus-

telusuhteisiin, vai muuttuuko asenne myönteiseksi myös irtosuhteita kohtaan, ei ole selvä. Suomalaisten mielipiteet eivät ainakaan tue tällaista kehitystä sillä seksologi O s m o K o n t u l a n tutkimusten mukaan suomalaiset, miehet kuin naisetkin, suhtautuvat tilapäisiin suhteisiin vuonna 2007 hieman kielteisemmin kuin vielä 1990-luvun alussa. Omat haasteensa seksuaalikasvatuksen tulevaisuudelle asettaa lasten älypuhelimien myötä lisääntynyt nettipornon katsominen. Seksuaalisuus on tavalla tai toisella mukana yhä nuorempien elämässä. Siksi asialliselle tiedolle on myös tilausta yhä aikaisemmin. Esimerkiksi Saksassa seksuaalivalistus alkaa kouluissa paikoin jo ensimmäisellä luokalla. Suomessa seksuaalivalistusta sivutaan opetussuunnitelmassa vasta ala-asteen lopulla.

Lähteet: Väestöliitto – Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista

Teksti niia v irtanen | Ku va M é nage à t ro is

Pornoa ja poneja Miten rakentaa eettinen aikuisviihdelehti.

itelen käsissäni Ménage à trois -nimisen lehden toista numeroa, jonka teemana on urheilu. Selatessani lehteä kohtaan muun muassa roller derby -aiheisen kuvasarjan, My Little Pony- pornosarjiksen ja treenisaunaan sijoittuvan pornonovellin.

N: S a i j a N o j o n e n , toinen lehden päätoimittajista, mikä on Ménage à trois? "Ménage à trois on queer-feministinen pornolehti. Lehti on syntynyt tarpeesta tarjota täysi-ikäisille sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville taiteilijoille mahdollisuus julkaista pornografiseksi luettavaa taidetta. Kaikki tekijät eivät kuulu vähemmistöihin, mutta teoksissa tarjotaan toisenlaisia tapoja nähdä sukupuoli tai seksuaalisuus." Parempaa pokea poliittisena tekona

ueerillä viitataan usein sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien määritelmien ja kategorioiden kyseenalaistamiseen ja purkamiseen. Saijan mukaan queer-termistä on monenlaisia määritelmiä. Lehden tekijät haluavat myös pi-

tää sen määrittelyn avoimena ja tarjota taiteilijoille mahdollisuuden tuoda esiin oma näkemyksensä siitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus voidaan nähdä toisin. Feminismi näkyy lehdessä tekijöiden pyrkimyksenä tehdä yhteiskunnallisia valtarakenteita näkyviksi ja purkaa niitä. "Jo queer-feministisen pornon julkaiseminen on feministinen teko. Valtamedian normit ovat kapeat. Lehdellä nostetaan esiin kysymyksiä kuten minkälaisilla kehoilla saa näkyä ja minkälaiset halut saavat näkyä. Itselleni tuntuu tärkeältä, että lehden tekijät saavat ilmentää omia halujaan ja fantasioitaan, vaikka ne saattaisivat itsestäni tuntua oudoilta. Tekijät toimivat esimerkkeinä siitä, että oma seksuaalisuus ja halut ovat hyväksyttäviä." Jokaisen lehden numeron tekeminen alkaa teeman keksimisestä. Ensimmäisten lehtien teemat olivat runkkaus ja urheilu, tämän vuoden loppupuolella julkaistavan kolmannen numeron teemana on karvat. Taiteilijoille annetaan todella vapaat kädet sen suhteen, minkälaisia teoksia he tahtovat teeman ympärillä tehdä. "Joskus juttuja on jäänyt pois, koska ne ovat liian väkivaltaisuuden suhteen koetelleet oman feminismini rajoja.

Tavoitteenamme on kuitenkin, etteivät päätoimittajien mieltymykset rajoita sitä, mitä lehdessä julkaistaan." Omien reaktioiden tarkkaileminen onkin Saijasta päätoimittajan tehtävässä tärkeää. Lehdessä on julkaistu paljon materiaalia, jota hän itse ei haluaisi katsoa. Koska lehden yhtenä tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia esittää asiat toisin, on vaikeissa tilanteissa mietittävä, muuttaako teos omia ajatuksia hyvällä tavalla.

jokainen on itse paras määrittäjä sille, minkälainen seksuaalisuus tai sukupuolen kokemus on itselle sopiva Vapaaehtoisuuden ja feminismin lisäksi yksi lehden tekoa ohjaavista periaatteista on monipuolisuus. "Tätä mietin erityisesti päätoimit-

4 / 2013

UBIK

tajana tilatessani materiaaleja, että tulisi tarpeeksi monipuolinen kuva niin seksuaalisuuden ja sukupuolen ilmaisun kuin kehonkuvankin suhteen. Saamamme materiaali kuitenkin määrittää hyvin voimakkaasti sitä, kuinka hyvin pääsemme tähän tavoitteeseen. Esimerkiksi ensimmäisessä numerossa ongelmana oli se, että vapaaehtoisina oli vain hoikkia nuoria naisia." Kaikille kaikkea vai harvoille jotain?

ksi haaste lehdelle on myös kohdeyleisön monipuolisuus. Vaikka lehti yrittää tarjota kaikille jotain kiinnostavaa materiaalia, toisaalta vaarana on se, että joillekin lehdestä löytyy vain yksi tai kaksi itseä kiinnostavaa teosta. Ainakin omasta mielestäni lehden monipuolisuus toimii. Lehteä selatessa on pieni jännitys yllä, itselle uudet ja yllättävätkin jutut saattavat osoittautua tosi kiihottaviksi. Ja kuten Saija itsekin tuo esiin, kaikkien ei tarvitse pitää kaikesta. N: Miltä tuntuu tehdä omaa pornolehteä? Millaisia ajatuksia se herättää itsessä?

"Se tuntuu tärkeältä. Kyllä queer-pornoa löytyy maailmalta, mutta se voi tun-

4 / 2013

tua vaikeasti saavutettavalta. Lisäksi ulkomailla tehty queer-porno on usein englanninkielistä. Haluamme tuoda esiin, että me ollaan ihan tavallisia, tässä yhteiskunnassa eläviä ihmisiä. Lehden teko ei ole ainoa asia meidän elämässä, se on vain yksi niistä. Ei siinä tarvitse olla mitään sen kummallisempaa. Lehden tarkoituksena on kannustaa lukijoita siihen, että jokainen on itse paras määrittäjä sille, minkälainen seksuaalisuus tai sukupuolen kokemus on itselle sopiva. Erityisesti kun ulkoa tulevia paineita on niin paljon, ja media on täynnä sukupuoli- ja heteronormatiivisia viestejä. Ménage à trois ei ole ehdottomasti valtavirtapornoa vastaan. Tavoitteena on tarjota enemmän ja monipuolisempia samastumisen kohteita kaikille, ei pelkästään naisten lehtien feminiinisiin naisiin ja maskuliinisiin miehiin identifioituville. Kritiikki kohdistuu siis mediaympäristön yksipuolisuuteen sinänsä, ei pornoon. "Kyllähän internetin kätköistä löytyy tosi monenlaisia juttuja. On kuitenkin vaikeaa selvittää, miten eettistä materiaali netissä on. Meille on tärkeää, että tekijät saavat olla oma itsensä ja että he tekevät lehteä vapaaehtoisesti."

Feminismi on läsnä myös Ménage à trois’n tekotavoissa. Kaikki tekijät ja mallit ovat vapaaehtoisia. Mallit saavat itse päättää, miten haluavat tulla nähdyksi. Kaikki julkaistavaksi tarkoitetut kuvat kiertävät ensin mallien kautta, jolloin malleilla on milloin tahansa mahdollisuus kieltäytyä oman kuvansa antamisesta julkaistavaksi. "Porno on yhä herkkä aihe. Yksi syy lehden tekemiselle onkin se, että haluamme vähentää pornon tekemiseen liittyviä leimoja." N: Oletteko harkinneet lehden siirtämistä nettiin? "Paperilehti on meille hyvin harkittu julkaisukanava. Me halutaan tehdä jotain käsin kosketeltavaa ja konkreettista. Lehti on itsessään taide-esine, sitä voi pitää kädessä. Se on ihan eri asia kuin netissä pyörivät pikselit ja bitit." Ménage à trois’n ensimmäinen numero on loppuunmyyty. Toista numeroa myydään täysi-ikäisille muun muassa Akateemisissa kirjakaupoissa.

Graffi ti

4 / 2013

UBIK

4 / 2013

Teksti ina mikkola | Ku v i t u s to ni ha lo ne n

Sitä tapahtuu täälläkin Henkilökohtainen koskemattomuus ja turvallinen opiskeluympäristö ei ole itsestäänselvyys.

len bileissä. Opiskelijabileissä Amerikassa. Nämähän ovat aivan kuten elokuvissa. Punaisia isoja muovimukeja täynnä olutta tai jotakin purkantuoksuista alkoholisekoitusta. Meininki on katossa, tanssilattia on täynnä ja joka nurkasta löytyy toisiaan pussaileva ja hiplaileva nuoripari. Tunnelma on latautunut. Middlebury College sijaitsee pienessä Middleburyn kylässä Vermontin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Koulu on Yhdysvaltojen mittakaavassa pieni, opiskelijoita on alle 3000. Opiskelijat ovat iältään 18-24 -vuotiaita. Liberaalissa koulussa voi opiskella muun muassa humanismia, sosiologiaa ja erilaisia taidealoja. Koulu on niin sanottu eliittikoulu ja lukukausimaksut ovat korkeat. Yksi suuri ero Suomeen nähden on se, miten opiskelijat asuvat. Koko opiskeluaikansa oppilaat asuvat asuntoloissa ympäri koulukampusta. Joillakin on omat huoneet, mutta useimmat jakavat huoneen jonkun toisen kanssa. Bileet ja treffit riskeinä?

ampusalueelta voi löytää jonkinmoiset kekkerit lähes joka ilta. Alkoholin ikäraja on Yhdysvalloissa 21 vuotta, mutta kyllä alaikäiset saavat täällä viinaa käsiinsä aivan kuten Suomes-

sakin. Jos puolestaan on täysi-ikäinen, alkoholia saa opiskelijabileissä ilmaiseksi. Juomingit kustantaa nimittäin bileet järjestävä opiskelijajärjestö. Hätkähdyn bileissä siitä, kuinka seksuaalinen tunnelma siellä on. Näen, kuinka pari nuorta miestä yrittää lähennellä humalaista tyttöä. Tanssilattialla useamman tytön hameenhelma nousee jonkun nuoren miehen toimesta. Pohdin, kuinka monelle tytölle käy huonosti yön pikkutunneilla. Seksuaalista häirintää kokee varmasti todella moni, mutta kuinka moni nuori nainen joutuu raiskauksen uhriksi? Raiskatuksi tuleminen on Yhdysvalloissa paljon yleisempää kuin Suomessa. Jopa joka kuudes nainen Yhdysvalloissa on raiskauksen tai raiskauksen yrityksen uhri. Puhutaan siis miljoonista ihmisistä. Riskiryhmässä ovat juuri college-ikäiset opiskelijat ja vaikka suurin osa seksuaalisen väkivallan uhreista on naisia, uhreista löytyy myös miehiä. "Seksuaalinen väkivalta on ehdottomasti ongelma amerikkalaisissa yliopistoissa. Suurin osa tapauksista tapahtuu kaveripiirien kesken. Sellaisten ihmisten kanssa, jotka jo ennalta tuntevat toisensa. Tapaukset ovat useammin niin sanottuja 'treffiraiskauksia', kuin perinteisesti ajateltuja 'tuntematon raiskaaja hyökkää puskan takaa' –tyyppisiä tapauksia", kertoo Middleburyssa opiskeleva,Turusta kotoisin oleva A s s i A s k a l a .

Askala ei henkilökohtaisesti ole joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa, mutta tuntee kaksi kaveria, jotka ovat saaneet osansa. "Middlebury ei oikein vielä osaa suhtautua tähän. Perinteisesti kaikki ongelmat on lakaistu hiljaa maton alle, koska eihän meidän hienossa liberaalissa yliopistossa mitään semmoista tapahtuisi. Nyt viime aikoina opiskelijat ovat nostaneet vähän enemmän meteliä ja ne yrittää aktiivisesti saada Middleburya myöntämään, että seksuaalinen väkivalta on ihan oikea ongelma meilläkin, ja siihen pitää puuttua", Askala kertoo.

Suurin osa tapauksista tapahtuu kaveripiirien kesken. Sellaisten ihmisten kanssa, jotka jo ennalta tuntevat toisensa. Opiskelijat ovat muun muassa perustaneet "It Happens Here"-nettisivuston, johon he ovat koonneet raiskauk-

4 / 2013

UBIK

M! TA P

S T AU

!? EI ! X X X

! K I I sen uhriksi joutuneiden tarinoita. Näitä tositarinoita on luettu myös koulussa ääneen. Opiskelijoiden sivuston lisäksi koululla on olemassa seksuaalisen väkivallan komitea ja jokaisessa vessassa on yhteystietoja, joihin voi ottaa yhteyttä jos joutuu seksuaalirikoksen uhriksi. Jokaisen opiskelijan on suoritettava seksuaalista väkivaltaa ja alkoholinkäyttöä koskeva nettikurssi ennen kuin saapuu yliopistoon ensimmäistä kertaa. Nettikurssissa kerrotaan siitä, mitä seksuaalinen väkivalta on ja miten siihen puututaan. Nettikurssissa kerrotaan myös vastuullisesta alkoholinkäytöstä, alkoholiin liittyvistä riskeistä ja lainsäädännöstä. Myös perillä koulussa opiskelijoita koulutetaan ensimmäisen kouluviikon aikana samojen asioiden tiimoilta. Monella kampusalueella tytöt voivat myös saada maksuttoman taksikuljetuksen yöllä asuntolaansa tai kotiinsa. Näin pyritään estämään kotimatkalla raiskauksen uhriksi joutuminen. Middleburyssa opiskeleva Helsingistä kotoisin oleva M a tt i S u o m e n a r o kokee, että yksi suuri syy amerikkalaisissa yliopistoissa tapahtuvaan seksuaaliseen väkivaltaan on alkoholikulttuuri. "Suurin osa opiskelijoista, jotka saapuvat yliopistoon ovat ensimmäistä kertaa vapaita vanhempien valvonnasta. Harvalla on aikaisempaa kokemusta alkoholinkäytöstä. Ylilyöntejä sattuu paljon.

4 / 2013

Moni juo itsensä sellaisiin känneihin, ettei muista illan tapahtumia enää seuraavana aamuna. Kenen kanssa tuli vietettyä yö? Saatiinko toiselta osapuolelta suostumus? Yliopistoikäisillä suomalaisilla puolestaan on jo kokemusta alkoholista ja sitä osataan käyttää vastuullisemmin." Alkoholi ei kuitenkaan selitä kaikkea. Oma roolinsa on myös sillä, miten opiskelijat asuvat ja sillä, kuinka paljon ja usein bileitä järkätään. Suomenaro löytää myös eron amerikkalaisten miesten asenteista. "Muistan lukeneeni, että noin kolmasosa miesopiskelijoista ei tiedä, että jos nainen ei ole sanonut 'kyllä' seksiin, niin tapaus voidaan laskea seksuaalirikokseksi." Miehet eivät siis yksinkertaisesti välttämättä tiedä tai ymmärrä, että jos nainen ei suostu seksiin, niin häntä ei saa siihen pakottaa. Tarvitaanko enemmän valistusta

aikka raiskauksien määrä Suomessa ei ole niin suuri kuin Yhdysvalloissa, ei tilanne täälläkään näytä hyvältä. Poliisin tietoon tulleiden raiskaustapauksien määrä on Tilastokeskuksen mukaan lähes kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleensä uhrit ovat nuoria naisia. Huolestuttavinta on kuitenkin katsoa tuoreimman kouluterveyskyselyn

tuloksia. Tarkkoja raiskauksien määriä tulokset eivät kerro, mutta ne kertovat seksuaalisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan määrästä pitäen sisällään myös raiskaustapaukset. Noin puolet peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista on kokenut seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti. Seksuaalista väkivaltaa, eli kehon intiimialueiden koskettelua vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista on kokenut peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista, sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin tytöistä joka viides. Ensimmäisen ja toisen vuoden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kohdalla luku on suurempi: seksuaalista väkivaltaa on kokenut joka kolmas tyttö. Ammattiin opiskelevien korkeamman luvun yksi selittäjä voi olla niin ikään alkoholi. Amikset nimittäin käyttävät alkoholia yli puolet enemmän kuin lukiolaiset. Luvut ovat korkeita, mutta puhutaanko Suomessa tarpeeksi aiheesta? "Suomessa puhutaan tästä jopa vähemmän kuin Amerikassa. En ole paljon huomannut kampanjoita, julisteita tai juttuja tuttujen kesken tapahtuvasta seksuaalisesta väkivallasta", Askala toteaa.

Teksti ju kka v uorio | Ku vat mi nna kalli ne n

Ubikin kortsuraati kokoontuu

4 / 2013

UBIK

okakuisena arki-iltana Sakki ry:n toimistolle kokoontui arvovaltainen kondomeja arvosteleva raati, lyhyemmin sanottuna kortsuraati. Tarkoituksena oli selvittää, mikä kondomimerkki on tämän syksyn kuumin, varmin ja paras valinta rakkauden huuman täyttäviin pimeneviin syysiltoihin. Raati keskusteli omista kokemuksistaan kondomien parissa, sekä haisteli, maisteli ja venytteli kondomeja. Voittajaksi selviytyi hieman altavastaajan asemasta kisaan lähtenyt perinteinen kotimainen merkki, sen sijaan ulkomaiset erotiikkaliikkeestä hankitut erikoiskondomit eivät pärjänneet arvostelussa lainkaan. Kortsuraadin jäseninä toimivat Ubikin päätoimittaja Henri Salonen, toimittaja Jukka Vuorio, valokuvaaja Minna Kallinen, opiskelija ja toimittaja Niia Virtanen sekä kansalaisaktivisti ja punkkari Axu Merkkiniemi. Sultan Ultra Thin, 180mm X 52mm, valmistaja RFSU

Raadin kommentit: •

•

• • • •

Pakettia vaikea saada auki, varsinkin jos on kiire. Eihän tässä ollut liukastetta juuri yhtään! Yksittäisten kortsujen pakkaukset kivasti neliön mallisia, hieman karkki tulee mieleen. Alkaa tehdä mieli harrastaa seksiä. Tuoksu aika neutraali, vähän ilmapallomainen. Magic the Original, 185mm X 53mm, valmistaja RFSU

Tää on tämmöinen kissan oksennuksen värinen. Eiku ihan totta! Mun kissa oksensi aamulla ja se oli ihan saman väristä kuin tää kortsu! Mitäs nää on, jotain tämmöisiä bumpseja? Nämäkö sitten tuntuu hyvältä? Lisääkö ne oikeasti nautintoa? Ai kummankin osapuolen? Kyllä kumppani jäisi mieleen, jos se kaivaisi esiin tämmöisen bumpsy-paketin. Tuoksu on kivan neutraali. Eiks tän nimi ollut ennen Näkki? Miksi vaihtunut muotoon Näcken? Aion testata näitä ihan tositoimissa!

TESTIVOITTAJA Raadin kommentit: • • •

• •

Tylsä paketti, tämä on vähän niin kuin kortsu keski-ikäisille. Paketti on helppo ja nopea avata. Tosi limainen, eniten liukastetta kaikista raadin kokeilemista kondomeista. Olisiko sekstitilanteessa liiankin limainen? Tämähän käy samalla käsirasvana. Kiva vaniljainen mieto tuoksu. Voisin valita tämän ihan tuoksun takia. Näyttää saaneen kylkeensä tarran, jonka mukaan tämä on Väestöliiton suosittelema kondomi. Sakki-kondomi, kokoa ei ilmoitettu, valmistaja Sico

Bubble Gum Rap, 190mm X 54mm, valmistaja EXS Raadin kommentit:

Raadin kommentit:

•

Raadin kommentit: •

Protex, 1 85mm X 53mm, valmistaja Protex / House of Denmark

Näcken Bumpy & Thin, 185mm X 53mm, valmistaja RFSU

• • • • • • •

Hyi helvetti, tää haisee tosi voimakkaasti purkalle. Mitä hittoa, ihan kuin tämä olisi jotenkin myrkytetty! Todella limainen! Mä ehkä tykkään….tai odottakaas, ei sittenkään. Maistuu semmoiselle kolikkoautomaattipurkalle. Alkaa tehdä mieli karkkia. Ainakin tässä tulee mukana oikein kunnon ohjevihko kondomin käyttämiseen. Tässä lukee, että suositellaan vain vaginaseksiin. Kyllä tämä kokonaisuus on liian lapsekas.

• • •

Sakin paketti on kiva, mutta varsinaisen kondomin kääre on aika ruma. No, tämä on tämmöinen perus festarikortsu. Sillä pannaan mikä satutaan ilmaiseksi saamaan. Paketissa on mukana vähän valistussanomaa, se on ihan ok, jos joku nyt sattuu sen lukemaan. Maksuttomuus on tässä kondomissa erittäin suuri plussa. XXL übergrosse, 190mm X 54mm, valmistaja Rilaco

TESTIHÄVIÄJÄ Raadin kommentit:

Raadin kommentit: • • • •

Tulee erittäin perinteinen fiilis. Onpas limainen. Valmiiksi mällinen tunnelma! Näitähän sitä yleensä tulee kuitenkin ostettua. Sormet ihan tässä liukasteessa vielä pitkään.

• •

•

4 / 2013

Saksan kielestä plussaa! Paketti mustakeltainen, nehän on yleensä on jonkun vaarasta varoittavan merkin värit. Ja yksittäispakatut kortsut sinisiä, vähän tulee Ruotsi mieleen, huh huh. Tuoksu ei houkuttele. Eivät ole niin isoja kuin paketti antaa ymmärtää. Koko on pieni pettymys. Myydään mielikuvaa jostain jättikortsusta, ja sitten onkin aika peruskoko. Vedätyksen makua. Ei herätä luottamusta. Paketista tulee mieleen sukkahousupaketti. Onko se nyt sitten muka hyvä asia?

Teksti vili äijö | Kuvat E li na b ru nfe ldt

Naisen on oltava vahva Asiantuntijat kaipaavat kehitystä videopelien hahmogalleriaan.

irjoitin viisi vuotta sitten eräälle keskustelupalstalle netissä pelaavista naisista seuraavasti: "Suurin osa tytöistä on vitun ärsyttäviä. Ne luulee olevansa erikoisia eikä tarvi mitään taitoja - kunhan on vaan tyttö, kaikki annetaan anteeksi; koska hän on tyttö. Eikä kukaan halua, että tytöt vihaa niitä. Ja sit jos huomauttaa jostakin pikkujutusta niin tytöt vetää itkupotkuraivarit. Tai sitten ottaa itteensä jos vitsailee jostain tai sanoo sarkastisesti jotakin." Uskoisin rikoksen jo vanhentuneen, mutta jos joku haluaa syyttää minus misogyniasta, niin olkaa hyvä vain. Nykyään olen tasapainoisempi ihminen. ”Äijät eivät halua pelata muijia” & ”pelit joissa pelataan muijia, eivät myy”, kuuluu kuitenkin myös pelitaloista. Internet on miesten hommaa, kirjoitin minäkin aikoinaan. Kukaan ei kysy miltä muijista tuntuu. Nuorille miehille markkinoitu voimafantasia vahvasta jätkästä ison pyssyn kanssa myy. Naisten rooli peleissä jää uhriksi, hoitajaksi, ämmäksi tai bim-

boksi. Usein pelkäksi taustahahmoksi. "Naishahmoja on nykyään peleissä vähemmän" kirjoittaa minulle sähköpostilla L a s s i L a p i n t i e . Hän toimii avustajana Pelit-lehdessä. "Jos Tomb Raideria ei olisi keksitty jo 90-luvulla, hahmosta ei enää tehtäisi pelejä 2000-luvulla. Noin vahvan naisvetoinen brändi ei tämän hetken peliteollisuudessa enää onnistu uutena, vain reboottina." Suurin osa pelaavista naisista pelaa lauta- ja älypelejä, joissa ei juuri ole hahmoja. Ne jotka pelaavat suuren luokan pelejä toivovat parempaa hahmonkäsittelyä. Pelien naisten arvon oletetaankin kasvavan. Naiset pelihahmoina

merikassa A n i t a S a r k e e s i a n on herättänyt keskustelua aiheesta Tropes vs. Women – pelivideosarjallaan. Se käsittelee naisten trooppeja videopeleissä. Troopit ovat toistuvia toimintamalleja, hahmotyyppejä ja kerronnan välineitä. 13-osaisen sarjan ensim-

mäinen, kolmeen osaan jaettu jakso on nyt julkaistu. Jaksot ovat saaneet paljon kannatusta feministiyhteisöstä, pelitaloilta ja julkisilta puhujilta. Mutta monet ovat skeptisiä Sarkeesianin suhteen. ”Sarkeesianin aihe on toki tärkeä, mutta näkökulma vähän ahdas. Mielestäni hänen argumentointinsa on heikkoa, eikä hän tunnu kunnolla perehtyneen peleihin, joita käsittelee. En tosin ole perehtynyt häneen yhtä videota enempää." Lapintie ei usko Sarkeesianin kykenevän muuttamaan yksikätisesti pelimaailmaa. Videopelialalla työskentelevistä vain viidennes on naisia. Yksi alan suurista tähdistä on R h i a n n a P r a tch e tt . Hän on saapunut Suomeen länsimaista populaarikulttuuria käsittelevään FanFest-tapahtumaan. Pratchett istuu Hotelli Paasitornissa ja syö välipalaa. Hän on kirjoittanut alkuvuodesta julkaistun Tomb Raider-pelisarjan uusimman, sarjan uudelleen alusta käynnistävän osan. Pratchett on käsikirjoittanut, tai ollut mukana käsikirjoitta-

4 / 2013

UBIK

massa muitakin vahvoista naishahmoista tunnettuja videopelejä, mukaan lukien Mirror’s Edge ja Bioshock: Infinite. Puhumme naisista ja videopeleistä. Tomb Raider joutui pienen kohun kohteeksi, ja Pratchett sen keskipisteeseen. Pelissä päähenkilö Laraa uhkaa seksuaalinen hyökkäys, ja kun pätkä siitä näkyi pelin trailerissa, arveli tabloidilehdet pelin menneen jo liian pitkälle. Pratchett kuitenkin puolustautuu: ”Koko asiaa on paisuteltu! Nyt kun kohtauksen läpi pelaa, voi vain ihmetellä mistä kohu oikein johtui. Mitään raiskausta ei pelissä kuvata, vaan sen aikomuksesta ainoastaan vihjataan. Sen tarkoitus on antaa Laralle ajava voima ensimmäiseen surmaan.”

Minä kyllä en lähtökohtaisesti pidä naispelaajia huonompina, mutta..

elaamistaan hahmoista Tegelmanin henkilökohtainen suosikki on vielä vuosienkin jälkeen Aeris Gainsborough Final Fantasy VII –pelistä. ”Hahmo kiertää troopit, on omapäinen mutta samalla myös feminiininen. Hahmon pystyi halutessaan viemään vielä treffeillekin.” Toiseksi vahvaksi pelihahmoksi Tegelman nostaa Tiny Tinan Borderlands 2-pelistä. Hänen mukaan nuoressa tytössä on paljon energiaa ja potkua, ja hahmo rikastuttaa peliä yliampuvuudellaan. Toinen Borderlands 2 –esimerkki löytyy uhkean ja viettelevän Moxxin tyt-

On muitakin tapoja olla seksikäs, ja muita tapoja tuoda esiin seksikkyyttä kuin pelkät isot tissit tai isot lihakset. Peli on saanut paljon kiitosta arvostelijoilta Laran kasvutarinasta. ”Lara on pelin alussa viaton tyttö, ja hän joutuu tekemään päätöksiä jotka muovaavat hänestä tuntemamme vahvan hahmon.” Jatkuva kapea kuvaus puuduttaa Pratchettia. Hän kertoo olleensa hyvin pettynyt Grand Theft Auto V-peliin. Vaikka pelin yksi suuri kerronnallinen puoli on perspektiivinmuutos, ei peliä silti voi pelata naisen näkökulmasta. ”Pelaajakunta kasvaa jatkuvasti, myös iässä, ja naispelaajia on koko ajan enemmän. Pelintekijät kuitenkin tuntevat nuoren pelaajakuntansa hyvin, ja jatkavat samojen asioiden tuuttaamista. He kieltäytyvät erilaisesta lähestymistavasta. On muitakin tapoja olla seksikäs, ja muita tapoja tuoda esiin seksikkyyttä kuin pelkät isot tissit tai isot lihakset.” ”Kyllä minä olen tottunut pelaamaan mieshahmoilla”, kertoo turkulainen peliarvostelija Aino Tegelman. ”Olen pelannut pelejä pienestä pitäen, eikä vaihtoehtona ollut aina naishahmoa. Mutta jos roolit vaihdetaan, nousee haloo. Minusta on lähinnä naurettavaa jos joku ei suostu pelaamaan naishahmolla, vain sen takia että hahmo on nainen. Joskus minäkin valitsen mieshahmon, täysin esteettisistä syistä.”

4 / 2013

tärestä, joka ei niinkään välitä kauneusihanteista, vaan nauttii autonkorjauksesta aavikolla. ”Juuri tuollaisia hahmoja tarvitaan lisää. Eivät tissit ole ketään koskaan tappaneet, mutta nainen pystyy olemaan muutakin kuin tyttöystävä jääkaapissa tai putipuhdas prinsessa”, Tegelmann kiteyttää, viitaten tunnettuihin trooppeihin. Pratchett jatkaa samaa linjaa. ”Game of Thronesin Cersei Lannister on loistava esimerkki hyvin kirjoitetusta hahmosta. Hän on aivan kamala ja julma, mutta erittäin mielenkiintoinen nainen.” Asenteet naisia kohtaan näkyvät myös netissä. Yleinen tervehdys tytöille on "Näytä tissit tai poistu". Mutta pelkän suoran hyökkäyksen lisäksi koettelemuksia tulee myös pelin sisällä. ”Oli kyse uusista esineistä tai pelaamisen taidosta, olen joutunut todistamaan oman arvoni. Ryhmän muut jäsenet eivät. Olen joutunut kestämään kaiken mitä vain voi tulla vastaan." Tegelman ei kuitenkaan ole katkera. Paineeseen on vain tottunut. Pratchett painottaa pelaajien yhteis-

tä vastuuta luoda peliympäristöstä kaikille miellyttävä tila toimia. ”Jos joku sanoo jotain asiatonta, käske häntä lopettamaan sellainen paska. ” Anita Sarkeesian joutui suuren skaalan seksististen solvausten kohteeksi, ja hänestä tehtiin jopa peli jonka tarkoitus oli hakata Sarkeesian henkihieveriin. Hänen rahankeruukampanjansa keräsi vastareaktiona noin 160 000 dollaria. Lassi Lapintie epäilee Sarkeesianin kampanjan kykenevän suureen muutokseen, mutta kertoo pelialan olevan monen paikoin rassaamisen tarpeessa. ”Se ei ole pelkkä sukupuolikysymys, sillä pelit kaipaisivat monimuotoisempia hahmoja monessa muussakin suhteessa kuin sukupuolijakaumassa. Jos tässä asiassa kehitystä on ollut, se on ollut mielestäni vain huonompaan suuntaan. Vaikka pelien kerronta koko ajan kehittyykin, hahmot pysyvät samanlaisina.”

Pratchett painostaa pelaajien yhteistä vastuuta peliympäristön luomiseksi kaikille mahdolliseksi. ”Jos joku sanoo jotain asiatonta, käske häntä lopettamaan sellainen paska. Tekstin alussa oleva vanhan viestini on esimerkki selkeästä ajatusmallista joka osissa yhteisöjä hallitsee: tytöt pois poikien leikeistä. Eikä kukaan kysy vieläkään, miltä muijista tuntuu. Arvokeskustelu on kuitenkin yhä nousevissa määrissä syynättävänä. Myös nettikäyttäytyminen on tapetilla ja muutoksessa. YouTube haluaa käyttäjien kirjoittavan omalla nimellään. League of Legends -pelin kehittäjä Riot Games on saanut tuloksia aikaan pelkästään muuttamalla pelaajien välisen viestittelyn valinnaiseksi. Se on oletuksena pois päältä.

Teksti Matias Luukka ne n | Ku v i t u s AI NO KE SKI TA LO

4 / 2013

UBIK

Vanhempana koulussa Miten sovittaa opiskelijan arki ja elämä pienen lapsen kanssa?

uomessa oikeus opiskeluun on perusoikeus, joka takaa kaikille mahdollisuuden sivistää itseään ja parantaa asemaansa työmarkkinoilla elämäntilanteeseen katsomatta. Erityisesti nuorten perheellisten kohdalla päätös opiskelun jatkamisesta voi olla hyvin vaikea yhteiskunnan tukiverkoista huolimatta. Koulun käymisen ja lastenhoidon yhteensovittaminen voi olla hankalaa, ja tämän kysymyksen kanssa painivien opiskelijoiden lukumäärä saattaa olla korkeampi kuin mitä voisi kuvitella. Suomalaisten koulutustaso on nykyään niin korkea, että ammatin hankkiminen koulun penkkiä kuluttamalla on lähes pakollista jos haluaa ponnistaa siedettävän elintason turvaavaan työhön. Opiskelijaelämä on välillä loputonta senttien laskemista, jopa yksin eläville, joten miten kukaan onnistuu selviämään lapsen kanssa samassa tilanteessa? Opetusministeriön vuoden 2010 Opiskelijat-selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijoista noin kymmenen prosenttia on perheellisiä, mutta vaikka toisen asteen ammatilliseen tutkintoon opiskelevista ei kattavia tilastoja ole saatavilla, kyse ei todennäköisesti ole pienestä porukasta. Tukiverkostot arjen hallintaan

iia Pirttinen on kahden lapsen äiti ja valmistumassa lähihoitajaksi Jyväskylän ammattiopistosta. ”Nyt käyn opiskelun ohessa myös töissä, joten raha-asioiden kanssa on helpompaa”, Piia kertoo. Hän korostaa, että perheellisten opiskelijoiden suurin ongelma on juuri toimeentulon varmistaminen. ”Myös ajankäyttö on välillä hankalaa jos joutuu esimerkiksi lukemaan kokeisiin ilta-aikaan.” Pirttisten perheessä asiat ovat kuitenkin poikkeuksellisen hyvin, sillä talouden turvaa Piian töissä käyvä mies. Ystävien ja sukulaisten muodostama tukiverkosto heillä on riittävän hyvä auttamaan ajankäytön hallinnassa hankalinakin hetkinä. Piian koulussa elämäntilanne on otettu hyvin huomioon ja

4 / 2013

koulu on tullut aikataulujen yhteensovittamisessa hyvin vastaan. Ajan rajallisuus on keskeinen ongelma perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittamisessa. Oulun yliopistossa viime vuonna tehty tutkimus perheellisten opiskelijoiden hyvinvoinnista mainitsee juuri ajankäytön suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi. Kun lapsi sairastuu yllättäen, saattaa olla mahdotonta keksiä muuta ratkaisua kuin jäädä itse kotiin. Silloin on opettajan ymmärryksestä ja myötätunnosta kiinni, miten menetetty aika korvataan.

Lapsen päivähoito helpottaa huomattavasti, mutta lapsen sairastuessa on pakko löytää lapsenvahti, tai mitään ei saa tehtyä. A u r e l i a W e s t e n d o r f opiskelee sosiaalityötä Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulussa toista vuotta raskauden aikana vietetyn välivuoden jälkeen. Vaikka heidän elämäntilanteensa ovat äitiyttä lukuun ottamatta hyvin erilaisia kuin Pirttisillä, ovat ongelmat hyvin samanlaisia. ”On paljon vaikeampi opiskella, kun en voi lukea myöhään illalla, koska lapsi herää yleensä kuudelta aamulla. Joten on pakko aikatauluttaa tarkkaan milloin ja miten saan kotitehtävät tehtyä.” Aurelia on yksivuotiaan lapsen osa-aikainen yksinhuoltaja ja kotoisin Saksasta, joten tukiverkostot ovat väkisinkin heikommat, johtuen lähellä asuvien sukulaisten puuttumisesta. ”Lapsen päivähoito helpottaa huomattavasti, mutta lapsen sairastuessa on pakko löytää lapsenvahti tai mitään ei saa tehtyä.”

Aikaa itselle

pintotuen ongelmallisuus perheellisten opiskelijoiden kohdalla on huomioitu myös ministeriötasolla ja jo vuonna 2009 julkaistussa opetusministeriön Opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmämuistiossa on todettu, että perheellisyys olisi otettava huomioon opintotukijärjestelmässä. Yksin asuvalle opiskelijalle opintotuki on pieni, mutta suoraviivainen tukimuoto. Opintoraha ja asumislisä eivät vaadi ylimääräisiä selvityksiä, mutta perheellinen opiskelija joutuu yleisen asumistuen piirin, missä tulorajat ja vuokrasopimuksen sisältö vaikuttavat tuen suuruuteen. Monille opiskelijoille yleinen toimeentulotuki onkin tapa selvitä opiskeluajasta ilman uhkaa nälkäkuolemasta. Sekä Piia että Aurelia ovat molemmat kuitenkin selvinneet omista vaikeuksistaan ja suosittelevat opiskelun ja lapsen yhteensovittamisen vaikeutta miettiville lähtemään rohkeasti koulun penkille. ”Ei se loppujen lopuksi ole niin hankalaa, kunhan on lähipiirissä edes muutama ihminen valmiina auttamaan jos ongelmia tulee”, sanoo Aurelia. Perhe-elämään totuttautuminen ja lapsesta huolehtiminen on väkisinkin elämänmuutos, josta on selvittävä ja omien tulevaisuudennäkymien parantaminen kouluttautumalla ammattiin on varmasti myös koko perheen etu. Vaikeasta elämäntilanteesta ja aikataulujen yhteensovittamisesta selviää hyvin pitkälti oikealla asenteella ja uskolla omiin kykyihin. ”Opiskelun ja lastenhoidon kiireiden keskellä on tärkeää olla unohtamatta pitää huolta myös itsestään järjestämällä vapaa-aikaa ja päästää irti stressistä”, kiteyttää Aurelia oman selviytymisstrategiansa.

Teksti H en ri Salon en | ku vat Mi nna K a lli ne n

Hevosopisto opettaa vastuuta Kolmoistutkintoa suorittava Johanna Soiluva tiesi jo nuorena, että halusi ammatin hevosten parissa. Johanna Soiluva pitää tot tuneesti Ypäjän Ystiina nimistä suomenhevonesta valjaista.

4 / 2013

UBIK

päjän Hevosopisto on yksi Suomen yhdeksästä hevostaloutta opettavasta ammatillisesta oppilaitoksesta. 300 hehtaaria toimialaa ja 70 rakennusta tekevät Ypäjän opistosta yhden pohjoismaiden suurimmista vastaavista. Kävimme haastattelemassa yhtä koulun noin 280 nuorisopuolen opiskelijasta. Kolmoistutkintoa Ypäjällä suorittava yhdeksäntoistavuotias J o h a n n a S o i l u v a on tyytyväinen oman opintopolkunsa valintaan. ”Olen harrastanut hevosia aika pitkään. Vuodesta 2003 saakka. Tiesin jo silloin, että halusin tehdä myös tulevaisuudessa jotain hevosten kanssa.” Kolmoistutkinto tarkoittaa sitä, että opiskelija tekee täysimääräisenä ammatillisen tutkinnon ja lukion. Tavoiteaika tämän tutkinnon suorittamiseen on neljä vuotta, verrattuna kaksoistutkinnon kolmeen ja puoleen vuoteen. ”Vuosikurssini on ensimmäinen jolle tarjoutui mahdollisuus käydä koko kolmoistutkinto. Alun perin suunnitelmani oli, että käyn ensin lukion sitten tulen sen jälkeen tänne, mutta kun molemmat sai tehtyä samaan aikaan täällä, niin tulin suoraan tänne.” Johanna ei myöskään koe kahden tutkinnon suorittamista erityisen raskaaksi. ”Se riippuu kai siitä mitä kokee raskaaksi. Mulle olisi paljon raskaampaa tehdä pelkkää lukiota. Tästä saa tärkeää kivaa vaihtelua koko ajan. Saamme myös paljon hyväksiluettua Hevosopiston kursseja, jolloin me ei käytännössä tehdä lukiolla sitä täyttä 75 kurssia.” Kun nuoret hevoset eivät ole vielä niin osaavia, niin niiden kehityksen huomaa tosi nopeasti. Että äsken hevonen ei osannut tuota, mutta nyt se osaa jo tämän. Lukio-opetuksessa Johanna käy Loimaan lukiossa. Kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavat käyvät vastavuoroisesti lukiota ja ammatillista koulutusta aina noin seitsemän tai kahdeksan viikon jaksoja, joissa keskitytään vain toisen koulutuksen kursseihin. ”Normaalisti meillä ei ole yhtä aikaa kahta koulutusta, mutta joskus lukion jälkeen voi kuitenkin olla ratsastustunteja.” Johannan opiskelijaidentiteetti ei ole selkeästi lukiolaisen tai amislaisen. ”Hirveän vaikea valinta. Lukion käynti on mulle helppoa, että siinä mielessä lukiolainen. En mä osaa sanoa oikein suoraan siis kumpi enemmän. Mä olen tämmöinen sekoitus molempia ja tämä on mulle hyvä systeemi.” Hevosalan opiskelu on suosittua ja naisvaltaista

alosta kotoisin oleva Johanna joutui muuttamaan Ypäjälle opiskellakseen alaa. Koululla arkipäivinä asuminen onkin yleistä, sillä monet oppilaat tulevat kouluun hyvin kaukaa. Hevosalan opiskelulla on melko feminiininen maine, ja Johanna kertookin noin yhdeksän kymmenestä opiskelijasta olevan naispuolisia. Ypäjän Hevosopiston tiedottaja Kirsti Piminäinen kertoo, että viime vuosikymmeninä ratsastuksesta on jostain

4 / 2013

Jutuntekopäivänä Ypäjällä oli myös vieraileva opettaja ja luennoitsija Gillian Higgins. Higgins havainnollisti hevosen f ysiologiaa ainutlaatuisella tavalla: hän maalasi hevosen luuston ja lihakset kar vaan.

syystä tullut nuorten naisten laji, mutta toisaalta noin puolet Suomen Ratsastajainliittoon liittyvistä uusista jäsenistä on miehiä. Suurta sukupuolijakaumaa ei myöskään nähdä Ypäjälle ongelmana. ”Ei ole innostuttu kiintiöistä. Opetusala on sellainen ala, että pätevyys ja osaaminen ratkaisee. Kengityssepän ala on meillä esimerkiksi sellainen linja, joka vetää enemmän miehiä”, Piminäinen sanoo. Ratsastus tai hevosten harrastaminen ei myöskään ole sieltä harrasteiden halvimmasta päästä. Kouluun voi hakea ilman aiempaa taustaa hevosten parissa, mutta eräille linjoille hevoskokemusta vaaditaan. ”Se riippuu mille linjalle hakee. Hevosten hoitajakoulutuksessa ei edellytetä ratsastustaitoja etukäteen. Mutta jos hakeutuu ratsastuksenohjaajan koulutuksen, niin siellä edellytetään kohtuullista perusratsastustaitoa. Sen koulutuksen aikana ei ehdi saavuttaa niitä taitoja, jos joudutaan lähtemään nollapisteestä”, Piminäinen sanoo. Opistolta valmistumisen jälkeen Johannan toiveena on päästä opiskelemaan eläinlääketiedettä Helsinkiin. Halu työskennellä eläinten parissa myös tulevaisuudessa, sekä halu jatko-opiskella saavat eläinlääketieteen tuntumaan Johannasta oikealta ratkaisulta. Johanna on suuntautunut ratsuhevosten koulutukseen ja pitää eniten nuorten hevosten parissa työskentelystä. ”Kun nuoret hevoset eivät ole vielä niin osaavia, niin niiden kehityksen huomaa tosi nopeasti. Että äsken hevonen ei osannut tuota, mutta nyt se osaa jo tämän. Se on todella hienoa, että pystyy näkemään oman työnsä tulokset nopeasti.” Ypäjän Hevosopisto on auki vuoden jokaisena päivänä. Loma-ajat myös aikataulutetaan eri tavalla kuin oppilaitoksissa, jotka sulkeutuvat kesän edessä ja avautuvat taas syksyllä. Ihmisten aikatauluja tuntemattomat hevoset vaativat huolenpitoa pyhistä riippumatta. Kesälläkin Ypäjällä on opiskelijoita koulussa. ”Meillä hevoshoitajalinjalaisilla on kesälomaa viisi viikkoa. Vertailun vuoksi, lukiolaisilla on kesälomaa se kymmenen viikkoa.”

Maataloustyöstä raviradalle ja harrastesarjaan

piskelu on myös fyysisesti vaativaa. Tallitytön ja -pojan työ on rankkaa. Niin vasaran kuin trimmerinkin on pysyttävä kädessä ja työskentelyyn vaativien eläinten parissa tarvitaan paljon kirjatietoa esimerkiksi vitamiineista, rokotteista ja eläinten fysiologian tuntemisesta. Hevostalouden tulevaisuuden Johanna näkee erityisesti palvelualana. ”Hevosten asema työnteonvälineenä vähentyy edelleen, mutta harrastuksenahan tämä ala koko ajan kasvaa. Nimenomaan palvelualalana. Ei kyse ole enää tuotannosta, vaan enemmän siitä, että palvellaan niitä hevosten omistajia ja ratsastajia ja niitä jotka haluavat sitä elämää hevosten kanssa.” Hevosten asema on menneisyyteen verrattuna kääntynyt täysin päälaelleen. Hevosten käyttö maatalouden tuotantotyössä on nykyään erittäin harvinaista. Sotienjälkeisessä Suomessa oli 450 000 hevosta ja koko maatalousyhteiskunta oli pitkälti hevosten varassa. Niillä tehtiin työt ja niillä liikuttiin. Maailma oli erilainen. 1960-luvulla maatalouden koneellistuessa suurimmasta osasta hevosia luovuttiin ja 80-luvun alkupuolella hevosten määrä Suomessa oli pienimmillään. Tällä hetkellä hevosten määrä Suomessa on noin 75 000 yksilöä. Nykyinen hevostalous keskittyy harraste- ja urheilutoimintaan ja ala on kasvava. Johannan tuodessa hevosen ulos juttua varten kuvattavaksi, minua ja valokuvaajaa, hevosiin tottumattomina, jännittää olla ison eläimen lähellä. Johannakin myöntää olleensa tilanteissa, joissa hevonen pelottaa. ”Olen joo. Monta kertaa. Mutta se opettaa kärsivällisyyttä. Sä et pääse siitä tilanteesta mihinkään, vaan se tilanne on aina pakko hoitaa. Lähtemällä uhkaavasta tilanteesta vain pois, menee se helposti vain huonompaan suuntaan.” Nyt Johanna silittää sekä hymyilee hänen kättään nypläävälle hevoselle ja näyttää varmalta. Tämä näyttää hyvältä. Olen vaikuttunut.

U BIK

AR VO STE LUT

Levyt

E l o k uvat

Katukauppaa

Be cool

Suutele betonii

Rokkari ja isukki

Ilkka Hautala

Niia Virtanen

Henri Salonen

Ihan kelpoa heavymetallia myivät Eestin

LE1F tekee tummasävyistä, syksyyn

Betoniyö tekee kotikaupungistani Helsin-

Knucklebonehead on fiktiota ja doku-

naapurit kädestä käteen Stockan kulmalla

sopivaa räppiä. Tree House -mixtape on

gistä uhkaavan, jopa tunnistamattoman.

menttia sekoitteleva elokuva ja tästäkin

notkuessaan. Kyseessä on ensilevy ja

monipuolinen kokonaisuus matalatem-

Elokuvan päähenkilölle, teini-ikäiselle

syystä kiinnostava. Elokuva käsittelee 40

sen kuulee hieman yksinkertaisista riffi-

poisista, cloud rap -fiilistelyistä housahta-

Simolle tarjoutuu ainoastaan maailmaan

vuotiaan Oskari Martimon vaikeuksia yh-

tyksestä, mutta nuori, suoraviivainen ja

vaan Jack-kappaleeseen.

synkästi suhtautuvia vaikutteita. Isoveljen

distää vuosikymmeniä kestänyttä rokkarin

matkassa opitaan pelon kautta ahdas ja

sekoiluelämää ja perhe-elämää tuoreena

ankea maailmankuva.

isänä. Niin, se on vaikeaa.

energinen asenne tyypeillä on. Se tekee levystä nautittavan. Minusta on sympaattista, että teh-

Mielenkiintoisinta Tree Housessa on LE1Fin flow, joka leikittelee rytmeillä ja artikulaatiolla vivahteikkaasti läpi mixtapen.

Elokuva herättää katsojassa

Elokuva on itsessään viihdyttävä

dään heavykappale siitä, että äiti kehottaa

Kuumia sanoituksia korostaa räppärin

ajatuksia huono-osaisuuden periytymi-

ja hienon näköinen, mutta en ihan läm-

luottamaan itseensä. Levyä voi olla vaikea

tapa maistella niitä suussaan.

sen mekanismeista ja siihen liittyvästä

mennyt näin käsikirjoitetulle fiktio-do-

epäoikeudenmukaisuudesta. Mahdol-

kumentille. Pitäähän sitä nyt tietää, että

ostaa Suomessa, mutta Spotifysta voi

Olen itse kuunnellut mixtapea

kuunnella valtavaa 17 biisin levyä. Kyllä

mp3-soittimesta kävellessäni kaupungil-

lisuuksien tasa-arvo tuntuu huonolta

näytelläänkö jokin elokuvan keskustelu

tämä minun mittarissa nousee ainakin

la. Niinä hetkinä kuvittelen, että katu on

vitsiltä Betoniyössä, jossa viattomuutta ja

vai eikö sitä näytellä.

Eestin heavymetallin kärkikastiin.

catwalk ja minä lähes yhtä cool kuin LE1F.

rakkautta ei saa näyttää.

LE1F – Tree House

Betoniyö, 2013

Ohjaus: Oskari Pastila

Defrage – Jackal

Ilmaiseksi netistä ladattava mixtape

Ohjaus: Pirjo Honkasalo

★★✩✩✩

2012

2013

Oy Cinema Mondo Ltd

★★★✩✩

★★★★✩

Puhuttua jazzia.

Levy, joka lupasi

Vili Äijö

Knucklebonehead, 2013

Ei Oscaria Oppipojalle Ina Mikkola

Parikymppisenä Nycissä Runsas.

Laulu lämmittää, kunhan nasaali kelpaa.

Lyhyt.

Hälyttävän hyviä vetoja, Jumitan ja Ava-

Polskiva, välillä räpiköivä.

ruuden Sulttaani asialohkaisut. Naiivius

Frances ha kuvaa kaksikymppisen

saarelle ryhtyäkseen majakkamestarin

Hämärä. Räväkkä.

käy, ja jos country kelpaa niin sitä löytyy.

nuoren naisen elämää New Yorkissa.

oppipojaksi. Mestari asuu saarella

Täynnä.

Kapakkablues ja söpöt sanat tulevat

Elokuva koostuu lyhyistä, katkelmallisista

vaimonsa, tyttärensä ja poikansa kanssa.

Kuvia, hetkiä, maisemia.

sydämestä. Silti levyllä on liikaa demon

otoksista, tarjoten melko pinnallisia mutta

Aluksi mestari ei usko pojan taitoihin,

Sääilmoituksia. Tunnepaloja.

tuntua. Tämä korvan taakse: Prinssi

tunteita herättäviä välähdyksiä Francesin

mutta ottaa hänet lopulta oppiinsa.

Sopimatonta, varauksella. Hedonistista,

rohkea avautuu.

elämästä. Pääosassa ovat Francesin

Elokuvan traileri antaa odottaa jännitystä,

ystävyys- ja perhesuhteet sekä tanssijan

jopa psykologista trilleriä, mutta sellaista

uran tavoittelu.

jäädäänkin odottamaan elokuvan päätty-

rappiollista. Tappiotonta.

Muuan Mies – Mä olen iloinen

Taiteen vasarointia

Helmi Levyt, 2013

★★★✩✩

Niia Virtanen

Orpokodissa kasvanut nuori mies saapuu Ahvenanmaan ulkosaariston majakka-

Frances selviää ihailtavan tyynesti tilanteista, joissa itse olisin lamaantunut

miseen saakka. Hakkaava isähahmo, joka käskee hu-

Hertell & Hertell – Meitä on Monta

kiusaantuneisuudesta. Myötähäpeäni

kuttamaan koiranpennut säkissä mereen,

Helsinki Poetry Connection, 2013

kanavoituu nauruksi. Elokuva on tyylikäs

on niin nähty. Miksi isän ajan hengenkin

★★★★✩

kokonaisuus sen mustavalkoisuudesta

mukaista “poikia näpeille ja vyöllä sel-

musiikkivalintoihin asti.

kään” asenteen väkivaltaisuutta ei viety pidemmälle, jolloin roolihahmoon olisi

Frances ha, 2012

saatu tuotua jotakin aidosti poikkeavaa ja

Ohjaus: Noah Baumbach

kiinnostavaa? No, oli elokuvassa sentään

Oy Atlantic Film Finland Ab

kauniit maisemat, kiva vene ja majakka.

★★★★✩ Oppipoika, Lärjungen, 2013 Ohjaus: Ulrika Bengts Långfilm Productions

★★★✩✩

3 / 2013

ARVOSTE LUT

UBIK

Nymfit

Epäonnen säätäjät Helsingin sumussa

Gonzon isä

Vili Äijö

Henri Salonen

Jukka Vuorio

Tutkija Jussi Perälä oli paikalla kun

Näinä aikoina journalismin objektii-

mutta jättää puolivälissä jälkeensä. Sivu-

Helsinki on kuvattu kirjaan yksityis-

tutkimusaiheita jaettiin. Sosiologi ja valtio-

visuudesta puhutaan ja kirjoitetaan

raiteille lähtevä juoni ja reaktiokyvyttömät

kohtia väistellen. Vaikutteita on haettu

tieteiden tohtori Perälä tutki vuosia miten

paljon. Minun mielestäni objektiivista

(tai ylireagoivat) hahmot pilaavat kirjan

varmasti kontemporiaalisesta elokuva- ja

pääkaupunkiseudun huumemarkkinat

journalismia ei edes voi olla olemassa.

realismia tavoittelevan tunnelman. Tai

tv-maailmasta.

toimivat ja minkälaisia henkilöitä ja rooleja

Toimittajan tekstiin vaikuttavat joko

niillä markkinoilla vaikuttaa. Tutkimuk-

tietoisesti tai tiedostamatta aina kulttuuri

Nymfit tempaisee nopeasti mukaansa,

niin realismia tavoittelevan, kuin nymfejä

Maailma on ympäripyöreä, ja

Kaiken kaikkiaan kirja on peh-

ja satyyrejä pursuava maailma vain voi

motarina. Se on välillä pikkutuhma,

sesta julkaistu kirja, Ikuinen säätö, on

missä elämme, kieli jota puhumme, omat

tarjota.

välillä se yrittää olla dramaattinen, mutta

mielestäni kiinnostavimpia tänä vuonna

elämänkokemukset, yhteiskunnallinen

kompastuu omaan mahdottomuuteensa.

ilmestyneitä kirjoja.

sosiaalis-taloudellinen tilanne, koulutus

luku kerrallaan, hieman Game of Thro-

Sen hyvät yritykset laajemman myyttisen

Kirja itsessään on helppolukuinen ja asia

ja kirjoittajan oma mielipide kulloinkin

nesin tyyliin. Kirjan nymfit ovat muinaisia

alamaailman luomiseen jäävät kiinni

pitää otteessaan vaikka ajoittain tapah-

käsiteltävänä olevasta aiheesta. Noin niin

ja myyttisiä olentoja. Aina täydenkuun

matalien aitojen ylitykseen.

tumien ja ilmiöiden kuvailu on kuivakkaa

kuin ihan aluksi.

Lukija saa seurata montaa hahmoa

aikana alkaa nymfien kiima, ja silloin he

tutkimuskieltä. Diilereistä ja narkomaa-

Hunter S. Thompson oli yhdysvalta-

viettelevät. Nymfien pauloihin joutuneet

Sari Luhtanen & Miikko Oikkonen

neista joiden kanssa Perälä vietti aikaa

lainen reportteri, joka kehitti gonzo-jour-

miehet kuolevat. Nuori Didi, joka saa kuul-

Nymfit – Montpellierin legenda

maalataan inhimillinen ja traaginen

nalismina tunnetun tyylisuuntauksen. Hä-

la kirjan alussa olevansa nymfi, ei halua

Gummerus Kustannus. 2013

kuva. Alamaailmassa hyvin harva todella

nen tapansa tehdä lehtijuttuja oli mennä

tappaa. Didi joutuu tasapainottelemaan

381 s.

nettoaa taloudellista hyötyä säätämisel-

paikalle tapahtumaan, kokea sitä kaikilla

kirjan aikana tuoretta superseksuaalisuut-

★★✩✩✩

lään ja kaikesta joudutaan ennen myötä

aisteilla, siinä sivussa vetää huumeita ja

vastuuseen.

viinaa ja kirjoittaa sitten pitkä reportaasi

taan, läheisten kuolemaa, ilkeitä satyyreja

siitä miltä kaikki hänestä tuntui ja näytti.

ja lisäksi taitoa olla nolaamatta itseään

Suuri Hainmetsästys on kirja, joka

ihastuksen edessä. Jussi Perälä

jokaisen nuoren journalistin tai sellai-

jatkuvaan lässytykseen dialogissa. Jos

Ikuinen säätö –

seksi aikovan tulisi lukea. Opus nimittäin

joudun vielä kerran lukemaan ”painoi

Helsingin huumemarkkinat

sisältää kaikki Thompsonin tärkeimmät

pehmeän suudelman huulille”, juon itseni

Like Kustannus Oy 2013

reportaasit.

hengiltä.

300 s.

Minulta paloi kirjaa lukiessa päreet

★★★★★

Jos joudun vielä kerran lukemaan ”painoi pehmeän suudelman huulille”, juon itseni hengiltä.

Suuri hainmetsästys Hunter S. Thompson Sammakko, 2010 716 s.

★★★★★ Sianmaito hommissa Henri Salonen

Jarno Latva-Nikkolan Ukkometsola oli häiriintynein sarjakuvakirja jonka olen vähän aikaan lukenut. Tykkäsin kovasti! Kirja kertoo taloudellisten vaikeuksien

Suomen Chicago

parissa kamppailevasta Ukkometso-

Henri Salonen

lan sikatilasta, joka innovoi loistavan uuden tuotteen – sianmaidon! Uudesta

Blogosfäärissä parasta juuri nyt on:

ja menestystä tulevaan. Bonaria vielä

kuvista. Kukaan ei oikeastaan kiinnosta,

maidosta toivotaan sukutilan pelastajaa.

Lahtiblogi. Käykääs katsastamassa!

harvinaisista videopostauksista, joita

ja samalla pitäisi jotenkin ottaa vakavasti

Kyliltä maailmalle karanneet veljespojat

Tässä blogissa jotkut tyypit, jotka

voisi kyllä olla vielä enemmänkin.

popliinitakkiset etsivät ja ruumishuoneella

noudetaan takaisin tilalle auttelemaan

vaikuttavat vähän hipstereiltä, eli

nukkuvat lääkärit. Koko hahmokavalkadi

ja menestys tulee olemaan taattua, vai

varmaan ovat jotain Lahden Muotoi-

ja heidän ajavat voimansa on jo niin nähty.

tuleeko?

luinstituutin hang-around opiskeli-

Hahmot ovat kuin Hevoshullun sarja-

Tarina on roisi ja täynnä sattumia.

joita, keräävät kaikenlaista hämärää

Didi. Hänen päämäärätön juoksentelunsa

Piirrosjälki ja etenkin värienkäyttö kirjassa

uutista ja kuvamateriaalia Lahdesta

paikasta toiseen ja käsittämätön suhtau-

on kaunista. Kivasti liikutaan reaalimaa-

blogiinsa. Tai sitten voi olla, että eivät

tuminen ympäröivään maailmaan saattaa

ilmassa ilman mitään mieltä hämmen-

ole opiskelijoita ollenkaan, vaan vain

tuoda viihdykettä ironisesti lukevalle,

täviä madonreikiä tai todellisuuden

ihan tavallisia pulliaisia. Suomalaisia,

mutta ei muille.

vääristymiä.

Lahesta.

Jarno Latva-Nikkola

iltapäivälehtien aivot korvasta lusikalla

UKKOMETSOLA

ulos muljauttavan urpoja otsikoita.

Huudahuuda 2013

Hienoa! Miten tästä ei voi olla pitämät-

200 s.

tä. Toivonkin Lahtiblogille pitkää ikää

Raskain hahmo kuitenkin on päähenkilö

ttp://lahtiblogi.tumblr.com/

Lihamukeja, kännisiä pyllyjä ja

★★★★★

3 / 2013

U BIK

AR VO STE LUT

Jannika B Laulaja

Nuori, sinä onnistut! Meille kaikille on olemassa se mun juttu. Itse halusin musiikista ammatin jo lapsena. Uskalsin lopulta tarttua hetkeen ja onnistuin. Nuorisotakuu on mahdollisuus juuri sinulle. Kokeile rohkeasti, löydä oma juttusi ja onnistu. www.nuorisotakuu.fi

Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan. Tutustu tarkemmin netissä! 4 / 2013

ARVOSTE LUT

UBIK

Frank on ystäväsi, joka hoitaa sinulle parhaat edut parhaaseen opiskelijaelämään. Liittymällä SAKKIn jäseneksi pääset nauttimaan opiskelijoiden omistaman Frankin eturivin eduista.

myfrank.fi

Mitä sinä tarvitset?

TYÖSSÄOPPIMISPAIKKA HAKUSESSA? Työharjoittelu – portti työelämään -projekti auttaa liikuntavammaisia opiskelijoita työssäoppimispaikan etsimisessä. Suomen CP-liiton Työharjoittelu – portti työelämään -projekti tarjoaa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisille opiskelijoille työssäoppimispaikkojen välityspalvelua. Palvelu on suunnattu ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijoille. Välityspalvelussa projektin työntekijät etsivät työssäoppimispaikkaa yhdessä opiskelijan kanssa hyödyntäen projektin työnantajaverkostoa sekä ottamalla yhteyttä uusiin työpaikkoihin.

Kiinnostuitko? Lisätietoja projektista: www.tyossaoppimispaikat.fi. www.facebook.com/tyossaoppimispaikat.fi Suomen CP-liitto ry

Hae apurahaa kulttuuriprojektiisi! Opiskeluun ja harrastusluonteiseen toimintaan jaetut apurahat vaihtelevat 100 – 1.000 euroon. Apurahaa voit hakea vaikka oman opinnäytetyösi toteuttamiseen. hakuaika on 1.11.-31.12.3013. Kansan sivistysrahasto on työväen liikkeen itsenäinen säätiö joka tukee omaehtoista kulttuurityötä 4 / 2013

Katso apurahojen hakuohjeet sivulta

www.sivistysrahasto.fi

Teksti A xu Merkki nie mi | Ku va m a rlee na lah ti

” H e i ! To i o n se h in tti.” E

n yläasteaikoina tuonut esille homouttani millään tavalla. En käynyt Pride-kulkueissa, en kulkenut pinsseissä joissa vaaditaan oikeutta HBLTQI-ihmisille tai todetaan homofobian olevan perseestä. Homoudestani ei tiennyt todellisuudessa kuin muutama ystäväni. Silti kaikki tiesivät tai olivat tietävinään. Join pikku rilli pystyssä lasista, kävelin kuin nainen, puolustin yhteiskuntaopin ja terveystiedon tunneilla syrjittyjen oikeuksia, istuin jalat ristissä tai katselin liian pitkään sukupuoleltaan pojaksi luokiteltavaa. Joka ikinen välitunti sain kuulla olevani homo, minua uhkailtiin, tönittiin, heiteltiin lumipalloilla ja tyhjillä limupulloilla ja kotitalouden tunneilla kenkieni sisään laitettiin suklaata. Aloin muuttamaan ominaisuuksiani niin että olisin enemmän normaali. Keskityin siihen miten sormeni ovat kun juon, tai siihen miten jokainen askeleeni olisi vähemmän naismainen. Hiljenin tunneilla kun puhuttiin ihmisoikeuksista ja toisiin kohdistuvasta vallankäytöstä, pidin kantapäät maassa ja piilotin kenkäni pesuhuoneeseen kotitalouden tuntien ajaksi. Samaan aikaan kun tein muutosprosessia oloni paheni. Olin masentunut, kou-

lumatkalla sain paniikkikohtauksia, aloin pelkäämään ihmisiä ja itsekunnioitukseni oli viety. Vaikka kuinka yritin, niin aina toimin väärin. Lopulta tutustuin internetin kautta muihin homoihin ja sain heiltä tukea. Pikku hiljaa ymmärsin, että en voi muuttaa itsestäni ominaisuuksia joita minulla on vain sen takia, että ”olisin kuin muut”. Aloin taas juoda lasista keskittymättä siihen mikä sormi nousee vai nouseeko mikään, istua jalat ristissä ja katsoa poikia silmiin. Eihän se kiusaamistani lopettanut, mutta sain itselleni kerrottua, että kaikkeen paskaan ei tarvitse alistua. Teini-ikäni onnellisin päivä oli yläasteen päättäjäispäivä. Tiesin, etten tulisi enää kohtaamaan kiusaajiani ja saisin olla vapaa. Annan kaiken tukeni heille, jotka potkivat kaapin ovet palasiksi, astuvat ulos, sanovat sen mitä miettivät ja tekevät sen mitä muut eivät ymmärrä. Axu Merkkiniemi on queer-aktivisti ja viittä vaille valmis lähihoitaja. Teksti on julkaistu aiemmin Normit nurin -hankkeen verkkosivuilla www.normit.fi / www.normer.fi

pääsih teerin kolumn i Ant ti m a lst e

S y y p ä ät J

ulkinen keskustelu nuorista ja nuorten tilanteesta yhteiskunnassa on saanut viime aikoina surullisia piirteitä, kun erilaiset yhteiskunnalliset vaikuttajat ja media ovat löytäneet nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen syypäiksi nuoret itsensä. Yhteiskunnallisten ongelmien syiden ulkoistaminen nuorille on yksinkertaisesti sanottuna typerää. Nuorten syyllistäminen heidän ongelmistaan on edesvastuutonta ja julmaa. Nuoret eivät ole syypäitä talouden taantumaan. Nuoret eivät ole syypäitä julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Nuoret eivät ole syypäitä siihen sosiaalisen ympäristöön johon he ovat syntyneet. Nuoret eivät ole syypäitä ylenkatsovaan asenteeseen, jonka liian monet Suomessa heihin kohdistavat. Nuoret eivät ole tämän yhteiskunnan ongelma, vaan sen tulevaisuus. Klisee, joka pitää paikkansa. Nyt ja huomenna.

Nuorille tulee tarjota laadukasta koulutusta, tukitoimenpiteitä ja mahdollisuuksia työllistyä, ja päästä osaksi yhteiskuntaa. Nuorten tukeminen ja heidän auttamisensa pärjäämään omillaan on oikeus joka jokaisella nuorella tulee olla, ja joka hyödyttää myös koko yhteiskuntaa, ei vain nuoria itseään. Vuoden alusta käynnistynyt nuorisotakuu ei ole taikatemppu, joka silmänräpäyksessä tuo kaikille nuorille mansikkaa ja mannapuuroa, mutta se tarjoaa käytännöllisiä ratkaisuja moniin nuoria koskeviin haasteisiin. Nuorisotakuussa on ongelmansa, mutta on täysin aiheellista kysyä mikä nuorten tilanne Suomessa olisi ilman nuorisotakuuta. Tammikuussa 2014 Helsingin messukeskuksessa järjestettävien Next Step – messujen teemana on nuorisotakuu. Tuolloin on luvassa keskustelua nuorisotakuun vahvuuksista, heikkouksista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

P yöreitä vuosia täy ttävä Ant ti Malste huolehtii edelleen nuorison tulevaisuudesta.

4 / 2013

UBIK

Katja Ronkanen

Pasi K채rkk채inen

Henna R채s채nen

4 / 2013

HELSINGIN MESSUKESKUS 22.–23.1.2014 Suomen laajimmat koulutus- ja työpaikkamessut vuodesta 1990 Esiintymässä

Sini Sabotage ja Kuningasidea

Sisäänpääsy SAKKI:n opiskelijakortilla

0€ Tapahtuman järjestää Ammattiin Opiskelevat - SAKKI ry yhteistyössä alueellisten koulutuksen järjestäjien, opetus- ja työvoimaviranomaisten ja opinto-ohjaajien kanssa.