Ubik 4/2015

4 / 2015 | VALINTOJA

SU O M EN A M M AT TIIN O PIS K ELE V IEN LIIT TO – SA K K I RY

AMMATINVALINTA 2.0 s.

JOKAINEN ON ASIANTUNTIJA

PÄÄ PYSTYSSÄ KORKEAKOULUUN

SISÄLTÄÄ LIITTOKOKOUSKUTSUN S.14

SOMETTAA PITÄÄ s.

U BIK

VAL IN TO JA

Sisältö / Pääkirjoitus, Puheenjohtajan kolumni / Ammatinvalinta 2.0 / Uusia naamoja SAKKIn toimistolla, Kaikkienaikojen laajin amistutkimus julki / Pää pystyssä korkeakouluun / Kööpenhaminassa koulutuspulmia ratkomassa / Olet enemmän kuin opintosuoritustesi summa / Somettaa pitää,mutta missä? / Jokainen on asiantuntija / Elokuva-arvostelut / Aktiiveilta opittua / Liittokokouskutsu S. 3

S. 4

S. 8

S. 9

S. 10

S. 11

S. 12

S. 14

S. 16

S. 18

S. 19

Tekijät / SAKKI ry / Salla Niemi / Janne Nurmi / Musa Jallow, Ilona Raivio, Sonja Pääsukene, Jasmina Khabbal, Anna Vuorinen, Laura Kyntölä, Antti Malste, Otto Arola, Sara Sipilä, Simo Rissanen / Hilla Kurki, Tiia Sairi, Henri Salonen / Taru Happonen / Henna Räsänen, Katja Ronkanen / Heta Nuutinen K U S TA N TA J A

PÄ ÄT O I M I T TA J A

TA I T T O

K I R J O I T TA J AT

K U VA A J AT

KUVITUKSE T

S A R J A K U VAT

Ubiikki: kaikkialla oleva, kaikkialla vaikuttava, jokapaikan. Sakkilaiset ja kaikki me ammattiin opiskelevat vaikutamme joka paikassa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Me tarvitsemme omanlaisen äänenkantajan. www.ubik.fi

EDITOINTI

SAKKI ry:n toimittama Ubik-lehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä, SAKKI ry:n jäsenille ja kaikille ammattiin opiske leville tarkoitettu tiedotus-, kulttuuri-, ja mielipidelehti.

Yhteystiedot: Hakaniemenranta 1, 00531 Helsinki puh. 050 337 4655 Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi

Kansikuva: Hilla Kurki

ISSN 2243 3279, numero 4, 2015

llmoitusmyynti: toimitus@sakkinet.fi, puh. 050 337 4654, Marita Kettunen puh. 050 570 0478 marita.kettunen@foxtail.fi

Painopaikka: Sanomapaino Oy, Varkaus

4 / 201 5

UBIK

Löysin itseni juuri sieltä, missä minun kuuluikin olla PÄ Ä K I R J O I T U S S A L L A N I E M I

MUISTATKO, MIKÄ OLI lapsuutesi haaveammatti? Minulla ainakin oli joitakin haaveita siitä, mikä minusta tulee isona. Kaipa lähes jokaisella jokin toiveammatti on ainakin jossakin vaiheessa lapsuutta ollut. Mitä

vanhemmaksi tulin, sitä ohuempia suunnitelmat olivat. Vuosi vuodelta tuntui vaikeammalta päättää, mitä päämäärää kohti pitäisi elää. Eipä se haitannut, sillä elämässä kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Toiset pyrkivät kohti tarkasti valittuja unelmiaan, ja jotkut onnistuvat ne toteuttamaankin, mutta osa meistä päätyy paikkoihin ja tilanteisiin ilman sen kummempia suunnitelmia. On antanut elämän kuljettaa. Tarttunut mahdollisuuksiin. Mennyt kivasti virran mukana. Tehnyt asioita ilman hyötymistarkoitusta. Näin kävi minullekin. Harvat asiat elämässä ilmaiseksi tapahtuvat, enkä nyt sitä tarkoitakaan. Mutta kun tekee lupaamansa niin h yvin

kuin osaa ja opettelee uusia asioita, voi löytää itsensä vaikka mistä. Voi kehittyä ja kulkea eteenpäin ilman sen kummempia viisivuotis suunnitelmia. Ei kysyvä tieltä eksy ja tekevälle sattuu. Kysyvä ja tekevä oppii myös uusia asioita, tutustuu uusiin ihmisiin ja näkee maailman laajemmin. Ja toteaa lopuksi, että onneksi on näin tehnyt, sillä lopussa kiitos seisoo ja palaset solahtavat oikeille paikoilleen. Monille v alinnoille tarkoitus löytyi vasta nyt. Aktiivisuus, vuorovaikutus ja osaaminen. Näillä ajatuksilla teimme vuoden viimeisen UBIK-lehden, minun ensimmäisen UBIK-lehteni sen päätoimittajana. Toivottavasti viihdyt lehden parissa!

Pelaaminen osaksi ammatinvalintaa P U H E E N J O H TA J A N KO LU M N I M U S A J A L LO W

SAKKI ON JÄRJESTÄNYT Next Step -messuja jo vuodesta 1990. Next Step -messut olivat aikak autensa uutuus ja 1990-luvulla tällai sella tapahtumalla oli sekä kysyntää että tarvetta. 2000-luvun alun jälkeen tuli kuitenkin aika myöntää, että Next Step -messut ovat tulleen tiensä päähän. Digiajan tuomat mahdollisuudet tiedonhaussa ja ammatinvalinnassa

livat yksi niistä syistä, miksi tapahtumaa oli o aika uudistaa. Lähdimme liikkeelle samoista kysymyksistä, joita 1990-luvun SAKKI-vaikuttajat varmasti myös aikoinaan pohtivat. Kuinka Next Step voisi palvella nuoria paremmin? Kuinka voisimme tukea nuoria oikean alan löytämisessä? Kuinka ammatillisen koulutuksen arvostusta saadaan lisättyä? Vastaukseksi näihin kysymyksiin syntyi Next Step 2.0 -tapahtuma, jonka idea on vastata nuorten tarpeeseen löytää se oikea ja mielekäs ammatti – vieläpä heti ensimmäi sellä kerralla. Eri ammattien esittely tapahtui nimenomaan ”nuorilta nuorille” -periaatteella, jossa ammattiin opiskelevat esittelivät omin sanoin ja kokemuksin omaa alaansa. Next Step 2.0:lla tahdottiin myös tuoda pelimaailma sekä digitalisaatio osaksi ammatinvalintaa – nuorille mielekkäällä tavalla.

Marraskuun alun jälkeen tuli uuden tekemisen aika. Minkälainen tapahtuma syntyikään yli vuoden suunnittelun ja järjestelyn tuloksena? Emme varmasti osanneet täysin kuvitella lopputulosta ennaltakäsin. Ysiluokkalaiset tutustuivat eri aloihin tekemisen kautta, arvioivat alojen mielekkyyttä digiaikaan sopivan arvioin n in avulla, sekä tutustuivat erilaisiin työelämän ja kolmannen sektorin toimijoihin. Peli toimi. Se toi Next Step 2.0 -tapahtumaan osallistuneille nuorille laajemman kuvan erilaisista vaihtoehdoista ja ammateista. SAKKIlle Next Step 2.0 oli sekä suuri menestys että tärkeä oppimiskokemus. Seuraavaksi mietimme kuinka konseptia tulisi kehittää jatkossa. Miten teemme ammatinvalintapelistä vielä nuoria paremmin palvelevan, ja kuinka ohjaamme nuoret vieläkin paremmin polulle kohti ammattilaisuutta ja tulevaisuuden h uippuosaajaa.

AMMATINVALINTA 2.0 PELAAMALLA TULEVAISUUS SELVILLE T E K S T I I LO N A R A I V I O | K U VAT H I L L A K U R K I

DATANOMI, koneistaja, ulkoasuntoteuttaja, prosessinhoitaja. Tai ehkä minusta olisi tekniseksi eristäjäksi? Peruskoulun päättyessä yhteishaku lähestyy ja tulevaisuutta määrittäviin kysymyksiin pitäisi löytää vastaus. Uudistuneet Next Step 2.0 -messut sukel tavat ammattinimikkeiden taakse ja näyttävät konkreett isesti eri ammattien arjen. Next Step -koulutusmessut kokivat tänä vuonna muodonmuutoksen. Perinteisen messutoiminnan sijaan tämän vuoden tapahtumassa pääsivät yhdeksäsluokkalaiset oikeasti kokeilemaan miltä jonkin tietyn ammatin harjoittaminen tuntuu. Tapahtuma siirtyi Pasilan messutalosta Kaapelihallille, johon oli rakennettu ammatinvalintapeli. Tapahtuman uudistus on vastaus sosiaalisen median ja internetin luomaan murrokseen, jolta myöskään perinteinen messutoiminta ei ole säästynyt. Jos saman informaation löytää netistä, mikä funktio jää messuille? Tätä on mietitty ja vastaus on Next Step 2.0 -tapah tuma. Slogankin sen jo kertoo: "Vähemmän messukrääsää, enemmän tekemistä!" Tapahtuman keskiössä on ammatinvalintapeli, jonka idea paperilla kuulostaa tältä: jokainen osallistuja saa ennen tapahtumaa pelikortin, joka toimii pisteidenkeräyskorttina. Pelissä jokainen osallistuja pääsee kokeilemaan eri ammatteja ja tämän jälkeen pisteyt t ämään kokemuksensa skannaamalla pelikorttinsa iPadissa. Pelin läpäistyä suunnataan opinto-ohjaajan luokse, joka saa myös kortin pistetiedot. Tämän pohjalta opinto-ohjaaja neuvoo mihin tästä olisi hyvä jatkaa.

SAKKI ry:n vt. puheenjohtaja Musa J allow kertoo, että uudella konseptilla pyrittiin ennen kaikkea tukemaan nuorten ammatinvalintaa ja sen oikean alan löytymistä osin digitalisaatiota hyödyntäen. Ammatinvalintapelin pistekorttijärjestelmä on täydellinen esimerkki tästä. Digi t alisaation tehostama informaation kulku eri tahojen kesken helpottaa yhteisen päämäärän saavuttamista: nuoren onnistunutta a mmatinvalintaa.

Omiin korviin kiinteistöhuoltajan ammatti alkaa kuulostaa yllättävän kiinnostavalta. ”Monet ovat olleet kiinnostuneita uudesta konseptista, varsinkin tavasta jolla toimme digitalisaation mukaan”, kertoo Musa Jallow. Uuden konseptin ideoiminen aloitettiin k esällä 2014 ja lopputulosta päästiin kokei l emaan marraskuussa 2015. Tämä vuosi määrittelee varmasti Next Step -messujen 25 vuotta pitkässä historiassa uutta askelta.

MUTTA MITEN PELI TOIMI KÄYTÄNNÖSSÄ? Ysiluokkalaiset kokoontuvat aulaan viiteen eri joukkueeseen. Joukkueiden ohjaajat ovat varustautuneet värikoodatuilla lipuilla. Tunnelma on odottava ja ilmassa levotonta ysi-

luokkalalaisenergiaa. Keltainen tiimi starttaa ja astumme ammatinvalintapelin maailmaan. Peli koostuu viidestä huoneesta, joiden sisältää paljastuu eri ammattialojen pisteet. Y hdessä huoneessa on tarkoitus viettää aikaa 20 minuuttia, noin kolme minuuttia ammatti alaa kohden. Ensimmäinen pisteemme on kiinteistö palveluala, jossa skarpit kiinteistönhuoltajat kertovat mitä heidän työnsä konkreettisesti p itää sisällään. Käy ilmi, että kiinteistöpalveluala ei ole pelkästään talkkarin hommaa. Työ sopii vaihtelunhaluisille, jokainen päivä on erilainen. Työtehtävät koostuvat putkitöistä ovien avaamiseen. Ala on miesvaltainen ja uusia tekijöitä kaivataan. Teoriaa on vähän, opiskeluun kuuluu yksi oppikirja. Esittelijän mukaan 85 prosenttia valmistuneista työllistyy. Omiin korviin kiinteistöhuoltajan ammatti alkaa kuulostaa yllättävän kiinnostavalta. Kun esittely on kuunneltu, on aika pis teyttää ala skannattavaan pelikorttiin asteikolla 1– 10. Kiinteistöhuolto saa minulta täyden kympin. Sitten kuuluu äänimerkki ja joukko siirtyy seuraavan alan pisteelle. Alussa tuntuu olevan pientä epäselvyyttä ja nuoret poukkoilevat pisteeltä pisteelle. Next Stepin vapaaehtoiset kuitenkin onnistuvat kaitsemaan porukan oikeiden pöytien ääreen. Käymme läpi hotelli- ja ravintola-alan pisteen, jossa kokeilemme piparien koristelua. Datanomien yksikössä pääsemme pelaamaan yhdessä viikonlopussa luotua mobiilipeliä. Jos siis trendikäs peliala ja koodaaminen kiinnostavat, on ammattikoulu reitti joka k annattaa v alita.

Ammatinvalintapelissä päästiin tutustumaan tarjoilijan työhön käytännön kautta.

Kierrettyämme kuusi eri pistettä on aika siirtyä seuraavaan huoneeseen. Liikkuessamme kuuluu joukosta kikatusta, energiaa tuntuu riittävän, vaikka informaatiota tulee paljon ja tahti on nopea. Eri ammattialojen pisteet ja esittelijät eivät ole tyytyneet vain kertomaan aloistaan. Kuuma metalli hehkuu artesaani metallityönpisteellä, kun tulevaa tuikkukippoa työstetään. Talonrakentajat näyttävät miten nauloja hakataan, mikä kerää ympärilleen innostuneita vasaran käsitt elijöitä. Hiusalan pisteellä jokaisen letitystaidot pääsevät testiin. Pisteellä tulee hyvin selv äksi, että parturikampaamoalalla ei pidä pelätä kosketusta. Kun asiakkaan hiukset ovat omissa käsissä, tuntee vastuun. ”Ensimmäiset pari viikkoa jännitti. Entä jos pilaan jonkun hiukset?

Tästä kyllä pääsi nopeasti eroon”, kertoi tuleva ammattilainen. ”Teistä varmaan moni on menossa inttin? Lähihoitajakoulutuksesta saa lisäpisteitä esimerkiksi kenttähoitajaksi ja lääkintäaliupseeriksi, se on vuoden homma ja näyttää todella hyvältä CV:ssä.” Nuoret kuuntelevat keskittyneesti kun lähihoitajaopiskelija selittää opis-

”Ennen tätä olin varma, että menen lukioon, mutta nyt en ole varma.”

kelun eduista. Ja sitten harjoitellaan verenpaineenmittausta. Kone- ja metallialan pisteellä yllättää alan monipuolisuus. Työhön kuuluu suunnittelupuoli, jossa käytetään nykyään 3D-mallinnusta ja -tulostinta. Tulostin kerää ympärilleen kiinnostuneita: ”Näin tarkkaa jälkeä ja tällähän voi tehdä mitä vaan!” Mutta miten ysiluokkalaiset ovat ottaneet esittelyt vastaan? Prosessi-, laboratorio- ja kemiantekniikan esittelijät kertovat, että kiinnostuneita löytyy. Nuoria seuratessa huomaa, että innostusta on, vaikka se on välillä peitettävä pienellä teini-ikäisen u holla. Vaikka ei olisikaan haltioitunut sillä hetkellä, jäävät uudet opit päähän myöhempää, oman pään sisällä tapahtuvaa ammatinvalintapeliä varten.

4 / 201 5

UBIK

Talonrakentajien pisteellä otettiin ilo irti vasara kädessä.

”Koulussa ei pääse kokeilemaan, eikä opo välttämättä osaa vastata kaikkiin kysymyksiin.”

OPINTO-OHJAAJA, AMMATTIMAAILMAN MATKAOPAS Pelin päättyessä viisi huonetta ja yli 30 ammattia on käyty läpi. Käsitys monesta ammatista on muuttunut ja ennakkoluuloja tiettyjä aloja kohtaan on rikottu. Parhailla pisteillä ammattinsa edustajat osasivat kertoa hyvin, mitä tavallinen työpäivä pitää sisällään. Välillä pisteytykseen tuntuu myös vaikuttavan kuinka karismaattisesti esittelijä osasi kertoa alasta. Seuraavaksi opinto-ohjaajien puheille. Korttini tiedot luetaan, selviksi ykkösiksi olen arvioinut kiinteistöhuollon, viherrakentamisen ja maanmittauksen. Opo kertoo, että olen selvästi kiinnostunut käsillä tekemisestä ja kaikissa valinnoissani riittää töitä tehtäväksi, työlli

Tapahtumassa ammattiin opiskelevat nuoret esittelivät itse omaa alaansa yhdeksäsluokkalaisille.

syystilanne on siis hyvä. Hieman minua jää vain huolestuttamaan löytyykö näistä ammateista tarpeeksi teoreettista haastetta. Opo kannustaa minua ensin hakemaan ammattikouluun, josta saan käytännönläheisen kokemuksen ja tämän jälkeen jatkamaan ammattikorkeaan tai yliopistoon. Messujen jälkeen kortin tiedot siirretään oppilaan koululle, jolloin niitä voi hyödyntää koulun omassa opinto-ohjauksessa. Olo tuntuu miellyttävän rauhalliselta. Valinnoistani ja kysymyksistäni oltiin kiinnostuneita. Minua kuunneltiin ja epäilyihini pyrittiin vastaamaan.

AMMATTILUULOT POIS Pitäjänmäen peruskoulun oppilaat Laura, Oona ja Jasmin sanovat ammatinvalintapelin

tuoneen ainakin uusia näkökulmia tulevaisuuden valintojen pohtimiseen. ”Olen kiinnostunut sosiaali- ja terveysalasta sekä rakennusalasta. Messujen jälkeen myös hiusalasta, mikä tuli itsellekin yllätyksenä”, kertoo Jasmin. Tärkeimmiksi anniksi tytöt sanovat sen, että tekijöiltä pääsi kysymään suoraan itseä askarruttavia kysymyksiä: ”Koulussa ei pääse kokeilemaan näitä juttuja, eikä opo välttämättä osaa vastata kaikkiin kysymyksiin.” Tytöt jäivät kaipailemaan lisää aikaa alojen pisteille, tiedonjano tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin on siis suuri, kuten pitääkin. Entä pohjimmainen kysymys: lukio vai amis? ”Ennen tätä olin varma, että menen lukioon, mutta pakko sanoa, että nyt en ole varma.” Ammatinvalintapeli onnistui siis tuomaan uusia puolia urapohdintaan.

U BIK

VAL IN TO JA

Uusia naamoja SAKKIn toimistolla SUOMEN Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n toimistolle saapui uutta v irtaa kahden uuden työntekijän mukana, kun järjestöasiantuntija Simo Rissanen ja tiedottaja Salla Niemi aloittivat tehtävissään 15.10. Järjestöasiantuntija Simo Rissanen on 22-vuotias järjestöaktiivi ja ympäristö ekonomian opiskelija. Simolla on kokemusta opiskelija- ja nuorisojärjestöistä Demarinuorten, Eurooppanuorten ja Nuori soasuntoliiton liittohallituksista. Simo vastaa ensi kevääseen asti opiskelijakunnille tarjottavien palveluiden kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä opiskelijakuntiin ja opiskelijoihin kohdistuvasta jäsenrekrytoinnista ja yhteydenpidosta. Lisäksi hän tulee osallistumaan järjestön kou-

lutustoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. ”Lähden innolla kehittämään opiskelijakuntatoimintaa SAKKIssa. Opis kelijat ovat opiskelijajärjestön sydän!” SAKKIn uusi tiedottaja, 27-vuot ias Salla Niemi on työskennellyt aiemmin viestinnän asiantuntijana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUOssa. Koulutukseltaan Salla on muotoilija. ”Rakkaus laadukkaan koulutuksen ja oikeudenmukaisen opintotuen puolustamiseen syttyi minussa jo omina opiskeluaikoina. Nyt on hienoa päästä jatkamaan tätä työtä amisten omassa liitossa! Onhan minulla myös amistausta!” Salla paljastaa. Sallan tehtäviin SAKKIn tiedottajana kuuluu viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen, sekä UBIK-lehden päätoim ittaminen.

KAIKKIEN AIKOJEN LAAJIN AMISTUTKIMUS JULKI SAKKI JULKAISI syyskuussa ensimmäistä kertaa koskaan toteutetun Amisbarometrin tulokset. Amisbarometri on ennennäkemättömän laaja, opiskelijoiden itse tuottama tutkimus amiksista. Tutkimuksen avulla tuotettiin luotettavaa ja monipuolista dataa amisten elämästä, arjesta sekä ammatillisen koulutuksen laadusta kaikkien avoimeen käyttöön. Tutkimukseen vastasi yli 20 000 amista y mpäri Suomen. Amisbarometri tullaan jatkossa toteuttamaan kahden vuoden välein. Tutustu tuloksiin osoitteessa: amisbarometri.fi.

S A R J A K U VA K YS Y K ATJ A LTA, O S A 1

4 / 201 5

UBIK

PÄÄ PYSTYSSÄ KORKEAKOULUUN – AMIKSEN TARINA T E K S T I S O N J A PÄ Ä S U K E N E | K U VA S A L L A N I E M I

AMIKSEN ALKUMETREILLÄ tiesin, että vielä joskus tulevaisuudessa tulen hakemaan korkeakouluun. Suunnitelmani oli tehdä lähihoitajan töitä pari vuotta ja hakea sitten sosionomikoulutukseen. Matkan varrella kuitenkin mieli muuttui monestakin syystä. Äiti painosti aloittamaan opinnot heti amiksen jälkeen, sillä hänelle oli ollut jo vaikeaa hyväksyä se, että en aikonani mennyt lukioon. Amiksen kolmantena vuonna oppilaitokseni vaihtui. Uusi ryhmänohjaaja aloitti keskustelun siitä, miten opinnot ovat edenneet, ja millaisia tulevaisuudensuunnitelmia kenelläkin oli mielessään. Kerroin ryhmänohjaajalleni, että minulla on oppimisvaikeuksia ja lukihäiriö, jotka hidastavat opintojani. Kerroin myös, että haluaisin ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi englannin kielellä, koska kävin peruskoulun englanniksi. Ryhmänohjaajani ilmoitti, ettei minun kannata sinne ammattikorkeakouluun hakea. ”Ethän sä varmaan edes pääse sisään tai pärjää siellä”. Nuo sanat jäivät kummittelemaan päähäni koko lukuvuodeksi. Päätin kuitenkin lähteä tavoit t elemaan unelmiani ja hain opiskelemaan. Samana päivänä, kun amiksesta valmistuvien risteily lähti kohti Tallinnaa, olivat ensimmäiset tulokset ammattikorkeakouluista tulleet. Sain tietää, että minut oli hyväks ytty englanninkieliseen sosionomikoulutukseen. Opettajani ilme oli näkemisen arvoinen, kun pääsin ilmoittamaan asiasta koko luokalle. Suunnitelmani kuitenkin muuttuivat hieman. Tartuin unelmieni työtarjoukseen ja välivuosi oli siis tiedossa. Työskentelin SAKK Illa kahdeksan kuukautta. Äitini ei varsinai s esti riemusta hyppinyt, mutta hän ymmärsi, miten iso asia minulle oli päästä töihin SAKKIin.

Hän pelkäsi, etten aloittaisi opintojani ikinä, sillä välivuodet kuulemma syövät motivaatiota. Aloitin sosionomiopintoni englannin kielellä Metropolia AMK:ssa tänä syksynä. Uudessa ryhmässäni on paljon opiskelijoita, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, joten keskus telemme lounaalla ja tuntien välissä englan niksi. Aluksi tuntui aivan kuin olisin jälleen yläasteellani, jossa iso osa porukasta puhui vain englantia. Tuntui todella hyvältä päästä opiskelemaan englanniksi ja tutustumaan uusiin luokkalaisiin.

”Ethän sä varmaan edes pääse sisään tai pärjää siellä” Kaiken innostuksen keskellä todellisuus iski päin näköä. Kurssit alkoivat, ja deadlinet tehtävien palautuksiin tuntuivat kaatuvan päälle. Tekemistä tuli joka tuutista sisään. Samalla piti oppia, miten kaikkia verkko-oppimisympäristöjä käytetään, ja mistä saan tarvitsemani tiedot koulun palveluista. Opiskelutahti on huomattavasti n opeampi, kuin mihin olin tottunut amiksessa. Esseiden kirjoittaminen tuntuu edelleen ylitsepääsemättömän vaikealta. Onneksi tuutorimme ovat avuksi monella tavalla. Käytävillä vastaan tulless aan he edelleen kyselevät kuulumisia ja vastaavat kaikkiin kysymyksiimme. Ruotsin tunneilla tuntuu, että olen pihalla kuin lumiukko opettajan toistellessa: ”Tämän-

hän te muistattekin lukion kursseilta”. Tuntuu tyhmältä jatkuvasti tulla muistutetuksi siitä, että ei ole käynyt lukiota. Välillä käy mielessä, olikohan amiksen ryhmänohjaajani sittenkin oikeassa. Enhän mä täällä pärjää. S amalla haluan todistaa, kuinka väärässä hän on ollut. Joillakin kursseilla saan loistaa, sillä asiat ovat tuttuja lähihoitaja opinnoista! Opinnoissa oli siis paljon sisäistettävää, mutta se ei riittänyt. Opiskelijakunta METKAnedustajistovaalien alkaessa päätin asettua ehdolle. Opiskelijakuntatoiminta on hyvin erilaista kuin amiksessa, ja vaaleissa oli paljon uusia asioita, joita piti ymmärtää listoista ja vaalirenkaista. Luokkatoverini olivat kannustavia ja heidän tuellaan pääsinkin edustajiston varajäseneksi. Opiskelijabileet ovat ammattikorkeakoulussa aivan uudella tasolla. Päälle puetaan haalarit, joihin saa ommella haalarimerkkejä sormet verillä. He tulevat usein mukaamme varmistamaan, että k aikki menee hyvin (ja tietysti myös juhlimaan). Mielenkiintoista on, että pippalot ovat keskellä viikkoa, vaikka seuraavana aamuna pitää olla pirt eänä luennolla. Onneksi olen hiljalleen löytänyt opiskelurytmin, ja kaikki alkaa sujua. Matkani ammatti korkeakouluun ei ole ollut mutkaton, mutta en kadu hetkeäkään. On paljon asioita, joiden eteen joudun tekemään enemmän töitä, koska en ole käynyt lukiota. Jo opintojen alkumetreillä huomasin, että amisten jatko-opintokelpoisuuteen pitäisi panostaa enemmän. Pää pystyssä kohti uusia haasteita! Vaikka kävin amiksen, vaikka minulla on lukihäiriö ja oppimisvaikeuksia, eivät ne kuitenkaan ole este, vaan korkeintaan hidaste.

U BIK

VAL IN TO JA

KÖÖPENHAMINASSA KOULUTUSPULMIA RATKOMASSA T E K S T I J A S M I N A K H A B B A L | K U VA E H R V E R V S KO L E R N E S E L E V O R G A N I S AT I O N

MATKA TANSKAAN on helppo ja nopea, emmekä kauheasti eksy Kööpenhaminan metroasemillakaan. Yhdessä SAKKIn varapuheenjohtaja Sonja Pääsukenen kanssa olemme matkustaneet lokakuiseen Tanskaan seuraamaan tanskalaisen sisarjärjestömme, Ehrvervskolernes Elevorganisationin (EEO) liittokokousta. EEO ajaa ammattiin opiskelevien etuja Tanskassa samalla tavalla kuin SAKKI Suomessa. Vastassamme Kööpenhaminassa on vanha tuttuni aikaisemmista tapahtumista, ja ilokseni saan kuulla, että hän tulee huolehtimaan meistä koko viikonlopun ajan. Liittokokous pidetään koululla, jossa kaikki ovat Tanskan tapakulttuurin mukaisesti hyvin ystävällisiä, vaikkeivat kumpaakaan meistä tunne. Tämän ansiosta ilmapiiri on rento ja läpänheitto alkaa heti kättelyssä. Liittokokous alkaa Tanskan o petusministeri Ellen Thrane Nørbyn puheella. Hänelle esitettyjen kysymysten määrästä huomaa, että jäsenistö on tosi aktiivista ja poliittisesti hereillä. Kokouksessa on yhteensä 90 osallistujaa, joista seitsemän on vieraita. Meidän lisäksemme ulkomaalaisvahvistukseksi liittariin on saapunut eurooppalaisten opiskelijajärjestö-

jen kattojärjestö OBESSU:n hallituksen jäsen Oona Heiskanen. Kokouksen seuraamista helpottaa koko ajan mukana kulkeva tulkki, joka on enemmän kuin huolehtivainen sen suhteen, että ymmärrämme kaiken tarvittavan ja yleensä myös tarpeettoman. Tarpeen tullen hän selittää tanskalaisen lainsäädännön historiaa sekä vastaa kaikkiin kysymyksiimme kärsivällisesti.

Work hard, party hard. Päiväohjelmaan kuuluu ryhmätöitä ja inten sitiivistä keskustelua. Iltaisin solmiot vedetään otsalle, kauluspaidat ja jakut vaihtuvat minihameisiin sekä erinäisiin kimallehörpäkkeisiin. Jos tanskalaiset jotain osaavat, se on tasa-a rvo sekä vapaalle vaihtaminen. Work hard, party hard. Itse tosin menin nukkumaan jo yhdeltä, mutta seuraavan aamun aamiasella ihmisten hitaahkosta olemuksesta pystyi päättelemään, että myöhään oli tanssilattiaa tampattu.

Liittokokous on järjestetty miltei kokonaan vapaaehtoisvoimin. Keittiötyöntekijät, kios kin pitäjät ja tekniset toimijat ovat kaikki entisiä EEO:n aktiiveja. Täysin palkkiotta he eivät kuitenkaan hommaa tee, vaan vanhaa perinnettä kunnioittaen ”palkka” maksetaan oluina. Ehkä myös tämän ansiosta vapaaehtoiset ovat aina iloisia ja valmiita auttamaan mitä ikinä kukaan tarvitseekin. Joka kerta, kun käyn ulkomailla vierailemassa liittokokouksissa tai osallistun koulutusta koskeviin tapahtumiin, huomaan, kuinka samojen asioiden kanssa me painimmekaan. Leikkaukset koulutuksesta, hyvien työssäoppimispaikkojen vähyys ja ammatillisen koulutuksen sosiaalisen aspektin huomiotta jättäminen ovat pinnalla muuallakin. Yhteisten ongelmien kautta olemmekin tehneet jo jonkin verran yhteistyötä. SAKKI oli mukana allekirjoittamassa manifestia Tanskan opiskelijoihin kohdistuneita kohtuuttomia leikkauksia vastaan. Manifesti lähetettiin Tanskan valtiolle ja opetusministerille, ja se oli Euroopanlaajuisessa levityksessä. Muun muassa tämän takia on tärkeää ylläpitää suhteita muiden maiden opiskelijajärjestöihin. Yhdessä olemme vahvempia.

Jasmina Khabbal ja Sonja Pääsukene osallistuivat EEOn liittokokoukseen Kööpenhaminassa.

SAKKIn nettisivuilta voit lukea lisää kansainvälisestä toiminnasta. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot, mikäli haluat tulla itse mukaan kansaiväliseen opiskelijavaikuttamiseen ja verkostoitua eri maiden opiskelijoiden kanssa. http://www.sakkinet.fi/vaikuta/vaikuta-kansainvalisesti/

Olet enemmän kuin opintosuoritustesi summa T E K S T I A N N A V U O R I N E N | K U VA S A L L A N I E M I

ENNEN KAIKKI ei ehkä ollut paremmin, mutta ainakin moni asia oli yksinkertaisemmin. Kun tällä hetkellä opiskelevien vanhemmat tai isovanhemmat valmistuivat, saattoivat he olettaa jäävänsä eläkkeelle samasta ammatista ja kenties jopa saman työnantajan palveluksesta. Vähintäänkin tuo suoraviivainen polku kohti leppoisia vanhuudenpäiviä oli tuolloin monelle nuorelle täysin realistinen haave. Sinulle, joka nyt opiskelet ja suunnittelet valmistumisen jälkeistä elämää, tulevaisuus ei todennäköisesti näyt-

nustaa. Muista silloin, että olet siinäkin onnekas, ettei nykyään ole epäonnistuminen muuttaa tulev aisuutensa suuntaa. Matkallesi mahtuu kyllä pieniä mutkia tai vaikka täyskäännöksiäkin. Ja ennen kaikkea muista, että osaat enemmän kuin ehkä ymmärrätkään! Toki jo opinnoissasi sinä opit paljon muutakin kuin oman ammattialasi erityistaitoja. Opit tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja toimimaan tiimissä, opit tiedonhakutaitoja, esiintymistä… listaa voisi jatkaa loputtomasti. Lisäksi osaamistasi muovaa koko opintojen ul-

täydy yhtä selkeänä. Muuttuvat yhteiskuntarakenteet ja teknologian huiman kehityksen tahdissa pysyminen tuovat haasteita useille aloille. Ammatteja häviää tarpeettomina ja uusia syntyy tilalle. Kun toisaalla osaajien tarve vähenee, se toisaalla kasvaa huimasti. Päätähuimaavaa tahtia muuttuvan työelämän paineessa voi tuntua toisinaan jopa lannistavalta ajatella tulevaisuuttaan. Varmoja tai turvallisia valintoja ei oikeastaan enää ole. Epävarmuudella on kuitenkin posi tiivinen kääntöpuolensa: sinulle, tämän päivän nuori, maailma loputtomine vaihtoehtoineen on aidosti auki. Koulutuksen kiistatonta merkitystä osaamisesi perustana ei pidä koskaan aliarv ioida. Pysyäksesi maailman tahdissa sinun on kuitenkin sisäistettävä, ettei oman osaamisen kehittäminen rajoitu koulun penkille, eikä p ääty siihen päivään, kun hymyilet kameralle ruusun ja uunituoreen tutkintotodistuksen kanssa. Saatat myös joskus elämäsi varrella huomata, ettei valitsemasi ala enää tunnukaan omalta. Joskus tarve suunnanmuutokseen saattaa olla sinun omasta tahdostasi riippumatonkin. Tulevaisuutta kun on vaikeaa en-

kopuolinen elämä: harrastukset, vapaa-ajan sosiaaliset suhteet ja kokemuksesi vuosien varrella – niin ne kipeät, kuin valoisatkin. Kaikesta oppii. Sinä et ole yhtä kuin tutkintotodistuksesi, etkä samanlainen kuin opiskelutoverisi. Se taitojen ja piirteiden kirjo, joka tekee juuri sinusta aivan erityisen osaajan, ei kartu pelkästään opintosuorituksia kerääm ällä. Koulutuksesi on ainoastaan yksi niistä rakennuspalikoista, jotka tekevät sinusta sinut. Ja se sinä olet työelämässäkin, kokonainen ihminen. Älä siis koskaan jää katumaan valinto j asi – niitäkään jotka tuntuvat jälkikäteen harha-askelilta. Mieti sen sijaan, mikä kyseisessä valinnassa voisi hyödyttää sinua seuraavan askeleen ottamisessa oikeammalta tuntuvaan suuntaan. Olet jokaisen valintasi myötä väistämättä oppinut uusien taitojen lisäksi jotakin uutta itsestäsi: tiedät entistä paremmin, mitä osaat ja mitä haluat juuri sinun näköiseltäsi elämältä. Uskalla siis erehtyä ja uskalla uudistua. Uskalla kyseenalaistaa oma polkusi, ja uskalla nähdä sinun osaamisesi avaamat mahdollisuudet juuri niin rajatto mina t ai epätodennäköisinä kuin haluat.

”Matkallesi mahtuu kyllä pieniä mutkia tai vaikka täyskäännöksiäkin.”

Kirjoittaja on ammatikseen viestivä ikuinen oman polun etsijä, joka on viestijän työssään oppinut muun muassa poraamaan ja pystyttämään teltan, ja joka töiden jälkeen rentoutuu unelmoimalla ja kutomalla sukkia. Hänen osaamisen kirjonsa laajeni erikoispitkällä pinnalla ja kaaoksenhallintataidoilla sen myötä, kun hänestä tuli äiti.

T E K S T I L AU R A K Y N TÖ L Ä | K U V I T U S TA R U H A P P O N E N

SOME

– eli sosiaalinen media – on levinnyt a ivan käsiin tässä viimeisten vuosien aikana. Ennen muinoin, kun kaikki oli vielä kunnollista riitti, että oli ircissä tai vähintäänkin galtsussa. Sitten tuli Facebook ja kaikki oli mennyttä. Nyt jokaiselle naaman kulmalle on oma mediansa. Koska yritän epätoivoisesti pysytellä menossa mukana, olen luonut tilin käytännössä kaikkiin somekanaviin (Askiin en kyllä lähde). Päätoimittajamme pyynnöstä lupasin kirjoittaa somepyristelyideni tuloksista. Tässä siis puolueeton listaukseni tämän hetken suosikkisomekanavista, sekä niiden plus sista ja miinuksista.

INSTAGRAM

TWITTER

Mitä:

Joka tytön, pojan ja muunsukupuolisen kätevin tapa jakaa kuva siitä ihanasta nallenaamasta aamulaten vaahdossa. Instan nimi viittaa välittömästi otettuun ja jaettuun kuvaan, mutta tosiasiassa näitä otoksia suunnitellaan, modaillaan ja lavastetaan tuntitolkulla. Valheen kanava, jonka pääasiall inen tehtävä on saada oma elämä näyttämään filtteröidyltä pumpulilta. Lisäksi jälleen yksi kanava jakaa vauvapäivityksiä kaikille, jotka eivät halua niitä lukea.

Se astetta vakavampi some, jossa pääsee 140 merkillä todistelemaan omaa älykkyyttään ja teräviä analyysejaan ydinvoimasta tai Kardashianin belfieistä koko maailmalle. Plussat: No se, että 140 merkillä pääsee todistelemaan oma älykkyyttään ja nokkelia analyysejaan koko maailmalle! Miinukset: Harvoin näin lyhyt viesti riittää muiden twiittaajien väärien mielipiteiden dumaamiseen ja kunniakkaan voiton saavuttamiseen. Ja Twitter on täynnä vääriä mielipiteitä!

Plussat: Benjamin Peltonen Miinukset: Benjamin Peltonen

Huomioitavaa:

Huomioitavaa: Uudet filtterit ovat täällä. Uuh!

Julkinen somekanava, jossa saa vihamiehiä nopeammin, kuin öisessä nakkikiskajonossa.

Mitä oikeasti ajattelen tästä?

Kuka on Benjamin Peltonen?

Vihdoinkin maailma ymmärtää, kuinka suuri poliittinen ajattelija minä olen!

S A R J A K U VA H E N N A R Ä S Ä N E N

FACEBOOK

SNAPCHAT

TSU

Mitä:

Se pakollinen some.

Uusin oikeasti käytettävä ja hyvä somekanava. Kätevä tapa viestiä kuvin ja videoin maailmalle omia fiiliksiään just tässä ja nyt. Kuvat tai videot näkyvissä vain pienen hetken, mutta tämänkin kiertämiseen on kikkansa.

Uusin somemaailman tulokas suoraan Ameriikan Piilaaksosta. Tsutsuttelu mahdollistaa keulimisen sometuksen aallonharjalla. Näyttää Instagramilta, käytetään kuten Instagramia, toimii kuten Instagram, mutta mainoksilla (joita myös on jo ilmestynyt Instagramiin).

Plussat: Kätevä elämänjärjestelijä ja mediaseurannan kanava. Kukaan meistä ei tietäisi yhdestäkään tapahtumasta, juhlasta, kissavideosta tai uutisesta mitään ilman Facebookia. Mitään!

Plussat: Snäppi päivittyy usein ja pysyy siksi kiinnostavana.

Miinukset: Hyvin epämääräinen ja mielivaltaisesti johdettu sensurointipolitiikka, jolle nännit ovat liikaa, mutta vihaa, rasismia ja seksismiä suoltavat ihmisvihaajien pikku puuhasteluryhmät saavat mellestää vapaana. Lisäksi ikään ja sukupuoleen perustuva täsmämainonta rasittaa. Ei. En ole kiinnostunut hedelmöityshoidoista!

Mitä oikeasti ajattelen tästä? Viime viikolla löysin 70 ikävuotta lähentelevän tätini Facebookista. Tämä viimeistään todistaa FB:n olevan koko kansan kohtauspaikka. Aika siis poistua takavasemmalle.

Helppo käyttää, koska täysi kopio muista somekanavista.

Miinukset: Jotenkin hankala aluksi. Koko ajan on pieni pelko, että nyt lähtee kuvaa väärään osoitteeseen. Noustakseen snäppäilyssä seuraavalle asteelle moni käyttäjä joutuu nöyrtymään ja lukemaan verkon supersnäppääjien blogeja salat sisäistäkseen. Eli ihan liikaa työtä.

Huomioitavaa: FB:n suosion huhutaan laskevan koko ajan, mutta oikeastaan kukaan ei voi koskaan lähteä sieltä. Vaikka lähtisitkin, niin FB omistaa tietosi, kuvasi, elämäsi ja papukaijasi. Myy luultavasti tietoja mainostajille ja tiedonurkkijoille.

Plussat:

Miinukset: Huhujen mukaan tällä voi ansaita rahaa, joten koko Tsu on täynnä mainostajia, botteja ja trolleja. Lisäksi ei ole ihan varmaa, mitä tällä Tsulla nyt sitten pitäisi tehdä. Huomioitavaa: Saattaa olla tai olla olematta pyramidihuijaus.

Huomioitavaa: Saattaa kannustaa tuntemattomia valitettavaan kehon privaattialueiden kuvien jakamiseen.

Mitä oikeasti ajattelen tästä? Miksi?

Mitä oikeasti ajattelen tästä? Mä en tajua tätä. Lisäksi mulla on joku säälittävät 5 snapchat-kaveria, koska snäppivuosissa laskettuna olen 104-vuotias.

MUT JOO. SEURATKAA SAKKIA SOMESSA! Insta ja Twitter: @sakkiry Facebook: fb.com/ammattiinopiskelevat Snapchat: sakkiry

U BIK

VAL IN TO JA

JOKAINEN ON ASIANTUNTIJA T E K S T I S A R A S I P I L Ä & S I M O R I S S A N E N | K U VAT H I L L A K U R K I & H E N R I S A LO N E N

1970-LUKU oli kansalaisvaikuttamisen ja aktivismin kulta-aikaa. Silloin nuoret olivat barrikadeilla milloin minkäkin syyn vuoksi. Nyt vanhempi sukupolvi pitää usein nuorisoa liian laiskana yhteisten asioiden hoitamiseen. Onko todellakin niin, että nuorten tahto vaikuttaa, tulla kuulluksi ja muuttaa maailmaa loppui seinään 1970–80-lukujen vaihteessa? Tuskin. Kun itse toimimme peruskoulussa ja toisella asteella vaikuttamisen parissa oppilasja opiskelijakunnissa, oli suhtautuminen hyvin vaihtelevaa. Jotkut kuuntelivat ideoita pintapuolisesti, mutta päätösten hetkellä kertomamme unohtui ja mielipiteemme sivuut ettiin. Osa taas otti aidosti näkemyksemme huomioon ja auttoi eteenpäin. Olennaista oli se, ettei ajatuksiamme tai meitä ihmisinä sivuu tettu vedoten siihen, että olimme nuorempia tai ettemme osanneet.

Ennakkoasenteet laiskoista nuorista ovat edelleen vahvasti läsnä. Mielikuvat nuo r esta tai kaveriporukasta on helppo yleistää koko ikäryhmään. Yhden nuoren toimettomuus tulkitaan suuremman joukkon piirteeksi, ei vain tämän yksittäisen henkilön.

On helppo lähteä mukaan, kun on jotain konkreettista, mihin tarttua. Olemme huomanneet, että kun nuoret ohjataan ja kannustetaan tuomaan omat mielipiteensä esiin, intoa vaikuttamiseen löytyy. Moni aluksi ajatuksiaan ujosteleva opiskelija innostuu kertomaan omia ideoitaan, kun hänelle luo-

Aktiivina pääsee kokeilemaan monenlaista. SAKKI-aktiivit olivat tämän vuoden Next Step -tapahtuman ammatinvalintapelissä matkaoppaina ysiluokkalaisille.

daan siihen kannustava ympäristö. Nuori saattaa olettaa, että vaikuttamistyössä tarvitsee runsaasti tietotaitoa. Tätä mielikuvaa olemme pyrkineet SAKKIssa murtamaan. On tärkeää muistuttaa nuorille, että jokainen on omien asioidensa asiantuntija. Koulujen opiskelijakuntatoiminta saatetaan nähdä ylimääräisenä asiana, jota tehdään, jos aikaa ja innostusta löytyy. Se on kuitenkin erinomainen kanava lisätä nuorten intoa vaikuttamiseen. Kun nuori kokee mahdollisuutensa konkreettisiksi ja näkee oman toimintansa seuraukset, kannustaa se yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen myös opiskelujen jälkeen. Jos ei amiksessa, niin missä nuoret pääsevät kokeilemaan omia siipiään, epäonnistumaan ja oppimaan? Sitä paitsi nuorten aktivoiminen ja innostaminen on ehkä maailman helpoin homma. Se vaatii aitoa omaa innostuneisuutta ja jotain,

4 / 201 5

UBIK

Kansalaisvaikuttamista. Aktiivit kertovat kehysriiheen matkaaville päättäjille amisnäkökulmaa.

missä aktivoitua. On helppo lähteä mukaan, kun on jotain konkreettista, mihin tarttua. Innostuksen tappavana elementti puolestaan on elämäänsä kyllästynyt aikuinen, joka tyrmää nuorten ideat heti. On hyvä muistaa, ettei jokaista nuorta saa koskaan mukaan, aivan kuten kaikkia aikuisiakaan ei saa äänestämään vaaleissa. Olennaista on taata mahdollisuudet niille, jotka haluavat osallistua. Vähättely tappaa uskon omiin kykyihin, ja byrokratia voi tuhota innostuksen sekä saada vaikuttamistyön näyttämään rakettitieteeltä. Toimivat rakenteet taas tuovat esiin ideoita, jotka parhaimmillaan edistävät koko yhteisön, esimerkiksi oppilaitoksen toimintaa. Hyvä idea voi tulla milloin tahansa ja keneltä tahansa.

Vähättely tappaa uskon omiin kykyihin. Sosiaalinen media luo nuorille uusia mahdollisuuksia tuoda ajatuksiaan ja mielipiteitään esille ja toteuttaa itseään. Ujo ja sisäänpäin kääntynyt nuori saattaa olla aktiivinen bloggaaja tai innokas yhteiskunnallinen kirjoittaja. Syy tähän on matala kynnys toimintaan ja helppo tapa tuoda näkemyksiään esille. Sama kaava pätee vaikuttamiseen. Kun nuoret eivät osall istu ja opiskelijakuntatoiminta näyttää kuolleelta, on syytä siirtyä nuorten syyllistymisestä rakenteiden tarkasteluun. Nuoria kyllä kiinnostaa - kunhan heille annetaan siihen mahdollisuus!

Järjestöasiantuntijat Sara & Simo haastattelivat SAKKIn aktiivia, Pinjaa

Moikka! Kerros vähän itsestäs. Oon Pinja, 18-vuotias Hyvinkään suunnalta.

tarjoilijaopiskelija

Miten olet lähtenyt mukaan SAKKIn toimintaan? Ensimmäistä kertaa olin mukana Opiskelijakuntapäivillä, joille osallistuin kouluni opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Miksi lähdit itse mukaan? Lähdin mukaan hyvin tietämättömänä S AKKIn toiminnasta, enkä osannut edes kuvitella, mitä kaikkea siihen kuuluu. Tiesin kuitenkin, että tämän järjestön kautta voisin päästä käyttämään ääntäni ja vaikuttamaan ammattiin opiskelevien asioihin. Vaikuttamisen lisäksi suuri houkutus toimintaan lähtemiseen tuli kavereiltani. SAKKIn toiminnassa motivoivimpia asioita ovat maailman mahtavin porukka ja yhteishenki, mahdollisuus oppia uutta sekä ehdottomasti myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kuulostaa hauskalta! Mitä olet päässyt tekemään? Kuluneen vuoden aikana olen päässyt osallistumaan moniin hyvin erilaisiin tapahtumiin, jotka kaikki ovat olleet ihan huippuja! Olen vieraillut eduskunnassa ja tavannut kansanedustajia, ottanut osaa mielenosoitukseen, toiminut talkoolaisena Next Step

2.0 -messuilla, saanut esiintymiskoulutusta, kiertänyt SAKKIn oppilaitoskiertueen merkeissä ammattikouluja ympäri Suomea, viettänyt kevätpäiviä aktiivien ja hallituslaisten kanssa rennolla meiningillä Kiljavalla ja paljon, paljon muuta! Millainen asenne nuorilla on vaikuttamiseen sinun mielestäsi? Nuorten asenteet vaikuttamiseen vaihtelevat suuresti. Osa nuorista on hyvinkin tietoisia mahdollisuuksistaan saada äänensä kuuluviin ja käyttävät niitä, osa ajattelee, ettei voi tehdä mitään asioiden hyväksi yksittäisenä ihmisenä. Loppuja ei vain yksinkertaisesti kiinnosta vaikuttaminen. Miten nuoret kiinnostuisivat vaikuttamisesta? Uskon, että nuorten osallistumista päätöksentekoon ja heidän mielipiteidensä sekä ideoidensa esille tuomista voisi kehittää pienilläkin asioilla. Oman kokemukseni mukaan monet eivät edes tiedä kanavia vaikuttamiseen, joten esimerkiksi järjestötoiminnasta kertominen voisi auttaa asiaa. Nuorille pitäisi myös kertoa, ettei vaikuttaminen ole tylsä asia, vaan siitä voi myös saada paljon irti. Millaisia terveisiä haluat lähettää UBIKin lukijoille? Tsemppi- ja jaksuhalit kaikille UBIKin lukijoille! Olkaa ylpeitä koulutuksestanne ja ottakaa kaikki mahdollinen irti amiksesta. Teistä tulee vielä huippuja, oman alanne ammattilaisia.

U BIK

VAL IN TO JA

Elokuvat

Spectre

Yksin Marsissa (The Martian)

Jafar Panahi’s Taxi

Legend

Antti Malste

Otto Arola

Jasmina Khabbal

Antti Malste

Daniel Craig palaa James Bondina val-

Yksin Marsissa on tieteiselokuva lähitule-

Kansainvälisesti palkitussa elokuvassa itse

Legend on tositapahtumiin perustuva brit-

kokankaalle loistavan Skyfallin jälkeen

vaisuudesta. NASA on lähettänyt miehite-

ohjaaja Jafar Panahi on pääosassa tak-

tiläinen rikosdraama 60-luvun Lontoon ala-

Spectressä. Skyfall oli tyylikäs, sopivan synk-

tyn lennon Marsiin, mutta miehistö joutuu

sinkuljettajana. Päivän mittaan kyytiin nou-

maailmaa hallinneista Krayn kaksoisveljek-

kä kokonaisuus, joka kuitenkin oli 007-leffa

operaation aikana ongelmiin. Toiminnan

see laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Puheenai-

sistä Reggiestä ja Ronniesta. Veljeksistä

kaikessa viihdyttävyydessään. Skyfallin jäl-

tuoksinnassa Mark Watney jää kuitenkin

heet vaihtelevat ihmisoikeuskysymyksistä

Ronnie on skitsofreeninen psykopaatti,

keen jäi olo, että tästä on vaikea parantaa.

Marssiin ja joutuu selviytymään siellä.

erinäisiin moraalisiin kysymyksiin sekä

joka levittää kauhea kaikkialle minne me-

kotimaansa totalitarismiin. Panahi ei juuri

nee. Reggie sen sijaan on rauhallisempi,

Spectre jääkin Skyfallin varjoon. Spect-

Olin aluksi hyvin skeptinen elokuvan

re on sekoitus Craigin Bondien synkkyyttä

suhteen, mutta se yllätti kuitenkin monella

kommentoi kyydittäviensä mielipiteitä, joka

harkitseva puolisko, jolle rikollisuus on kei-

ja totisuutta ja aiempien Bondien viihteelli-

tavalla positiivisesti. Vaikka tarina sijoit-

pitää elokuvan kepeähkönä ja dokument-

no parempaan elämään, ei itsetarkoitus.

sempää otetta. Elokuva viliseekin viittauk-

tuukin planeetalle, jossa on vain yksi elävä

timaisena.

sia vanhempiin Bondeihin, niin rikollisjär-

olento, oli elokuva silti yllättävän toimin-

jestö Spectre kuin Q:n vekottimet tekevät

nantäyteinen ja jännittäväkin. Pidin siitä,

hin siskontyttö Hana Saeidi, jonka viaton

Hardy vetää huikean tuplaroolin rikollisvel-

paluun. Myös esimerkiksi Dave Bautistan

että elokuvaan oli tuotu mukaan tiedettä ja

rohkeus hämmästellä asioita, joita ei ole

jeksinä, toinen on karsimaattinen urarikolli-

esittämä Mr. Hinx tuo elävästi mieleen Ro-

faktaa. Yksin Marsissa oli suhteellisen pit-

totuttu kyseenalaistamaan, luo toivoa tule-

nen, toinen väkivaltainen psykopaatti. Har-

ger Mooren Bondien Jawsin.

kä (141 min) ja paikoittan hieman laahaa-

vaisuuteen. Elokuva tuo valoa Iranin valtion

dy luo molemmista veljeksistä uskottavan

va. Pidin kuitenkin elokuvasta paljon, ja se

ongelmiin, kuten sensuurin, sananvapau-

muotokuvan. Ronnien koko olemus uhkuu

kyllä yllätti.

teen ja tasa-arvoon liittyen. Vuonna 2010

väkivaltaa ja vaaraa, samalla kun Reggie on

Jafar Panahin tuomittiin 20 vuoden elokuvi-

rento hurmuri jolle rikos on vain keino päästä eteenpäin.

Vaikka Spectre ei olekaan samanlainen täysosuma kuin Skyfall, on se silti erinomainen Bond-elokuva. Sam Mendesin

Elokuvan valopilkkuna nähdään Pana-

(Skyfall) ohjauksessa ja Hoyte van Hoyte-

The Martian

en ohjaamis- sekä matkustuskielto humaa-

man (Interstellar) kuvaamana Spectre on

Ohjaus: Ridley Scott

nitäärisestä työstään eli propagandastaan

kenties visuaalisesti upein Bond koskaan.

20th Century Fox, 2015

Iranin valtiota vastaan.

Spectre tarjoaa kaksi ja puoli tuntia viihdet-

★★★★✩

Legend on Tom Hardyn (The Dark Knight Rises, Mad Max: Fury Road) näytös.

Välillä elokuva uhkaa hyytyä paikalleen kun tarina keskittyy pitkiäkin aikoja Reggien ja Francesin (Emily Browning)

tä koko rahan edestä, ja jättää innolla odot-

Jafar Panahi’s Taxi

väliseen rakkaustarinaan. Elokuva on ko-

tamaan seuraavaa kertaa, kun pistoolin pii-

Ohjaus: Jafar Panahi

konaisuutena melko viihdyttävä aikamat-

pun eteen astelee 007.

Jafar Panahi Film Productions, Iran 2015

ka 60-luvun Lontoon alamaailmaan, jos ei

★★★★✩

muuten niin loisteliaan Tom Hardyn vuoksi.

Spectre Ohjaus: Sam Mendes

Legend (The Profession of Violence)

Metro-Goldwyn-Mayer Pictures, Columbia

Ohjaus: Brian Helgeland

Pictures, 2015

Universal Pictures, 2015

★★★★✩

★★★✩✩

S A R J A K U VA K YS Y K ATJ A LTA, O S A 2

U BIK

VAL IN TO JA

Aktiiveilta opittua T E K S T I A N T T I M A L S T E , PÄ Ä S I H T E E R I

NEXT STEP 2.0. on ohi. Ensimmäistä kertaa järjestetty, täysin uudenlainen koulutustapahtuma oli menestys. Palaute niin opiskelijoilta kuin opettajilta oli pääosin positiivista ja innostunutta. Toki kehitettävää ja töitä homman hiomisessa on paljon, mutta pilotti osoitti, että uudelle konseptille on olemassa aitoa kysyntää. Tapahtuman päätyttyä mielen täytti valtava huojennus siitä, että kaikki meni hyvin. Ja

Hehkuttaminen sikseen. Kesken Next Stepien hektisintä paahtamista pysähdyin hetkeksi seuraamaan Kaapelitehtaan Merikaapelihallin piippuhyllyltä, kun SAKKIn talkoolaiset johtivat ja ohjasivat ammatinvalintapelin osallistujia. Talkoolaisten draivi ja into sai ihailemaan sitä 110% panostusta ja asennetta, jolla aktiivit laittoivat itsensä likoon onnistuneen tapahtuman toteuttamiseksi. Samalla tuli mietittyä, miksi ihmiset uhraavat kallisarvoisen vapaa- aikansa jonkin järjestön eteen? Oman kokemuksen perusteella järjestötoimintaan mukaan lähtemisessä on neljä olennaista syytä. Se kuinka tärkeä mikäkin syy kenellekin on voi vaihdella, mutta yleensä tärkeimmät syyt löytyvät näistä neljästä. 1) Hyvät tyypit ja se, että osallistuminen on hauskaa, on varsinkin alussa äärimmäisen tärkeää. Hyvä yhteishenki saa vähän tylsemmänkin homman tuntumaan kivalta, kun sitä tekee hyvässä porukassa. 2) Tekeminen. Mahdollisuus päästä tekemään asioita, ja nähdä oman toimintansa jälki on merkityksellistä ja olennaista osallistumisessa. 3) Oppiminen. Op-

det opitut asiat voi huomata vasta jälkikäteen, mutta kuten klisee kuuluu, tekemällä oppii ja järjestömaailmassa pääsee tekemään niin paljon kuin itse haluaa. 4) Merkityksellinen asia. Järjestötoiminnassa pääsee toimimaan itselleen tärkeän asian puolesta. Merkityksellisyys voi kuulostaa kornilta syyltä, mutta se että toimii itselleen tärkeän asian eteen sitouttaa toimintaan ja luo aktiivisuudelle merkitystä. SAKKIn aktiivien toiminnasta Next Stepien aikana paistoi läpi kaikki edellämainitut syyt. Varsinkin aktiivien mahtava yhteishenki teki syvän vaikutuksen. Pitkistä päivistä huolimatta aktiivit hoitivat hommansa hienosti. Järjestötoiminnassa jokainen järjestö saa voimansa aktiiveistaan. Aktiivit mahdollistavat järjestöjen toiminnan ja aktiivit ovat jokaisen järjestön perimmäinen syy toiminnalle. Next Stepien aikana SAKKIn aktiivit, niin talkoolaiset kuin hallituksen jäsenet näyttivät tämän todeksi viikon ajan aamusta iltaan loistavalla asenteellaan ja tekemisellään. Ilman aktiiveita ei olisi SAKKIa. Siksi varsinkin nyt on paikallaan sanoa kiitos jokaiselle aktiiville, joka

toisaalta ylpeys SAKKIsta ja kaikista upeista tyypeistä, jotka mahdollistivat uuden Next Step 2.0:n toteutumisen.

piminen linkittyy olennaisella tavalla tekemiseen. Järjestötoiminnassa pääsee tekemään ja oppimaan uusia asioita ja taitoja. Usein uu-

on mukana tekemässä SAKKIsta sen upean, jatkuvasti kasvavan ja kehittyvän järjestön mitä se tänään on. Kiitos.

U BIK

VAL IN TO JA