Amisten asiaa

ammattiin opiskelevien tavoitteita 2012-2014

Sisältö Sisältö ........................................................................................................... 3 Esipuhe .......................................................................................................... 4 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7

Opiskelu amiksessa .................................................................................. 5 Ennen ammatillisia opintoja ................................................................ 5 Amiksessa ................................................................................................ 5 Keskeyttämisen ehkäisy ........................................................................... 5 Oppilaskuntatoiminta osana arkea .......................................................... 6 Vaikuttavat amikset ................................................................................. 8 Tukea tutoreista ....................................................................................... 9 Pakkohaku ..............................................................................................10

2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5

Opiskelijan hyvinvointi .......................................................................... 10 Liikkuvat ja hyvinvoivat amikset ............................................................. 10 Seksuaalinen häirintä .............................................................................. 11 Ei epäterveellistä energiaa pullosta ........................................................ 12 Opiskeluhuolto osana koulutustakuuta .................................................. 12 Amis, stumppaa! ..................................................................................... 13

3. 3.1 3.2 3.3 3.4

Kämppä ja rahat ....................................................................................... 14 Opiskelijoiden asuminen .......................................................................... 14 Toisen asteen yhteistyö ............................................................................ 15 Maksuton koulutus! ................................................................................ 16 Opintotukea p#rkele! .............................................................................. 17

4. Tasa-arvoisina maailmalle ....................................................................... 18 4.1 Esteettömyys ja yhdenvertaisuus ............................................................ 18 4.2 Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vahvana osana ammattiin opiskelevien arkea ...................................... 19 5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6

Duuniin!? ................................................................................................. 21 Työtä oppii tekemällä .............................................................................. 21 Työssäoppiminen ulkomailla .................................................................. 22 Valmentavat koulutukset ja työpajatoiminta ......................................... 23 Lisää yrittäjyyttä ..................................................................................... 24 Työllisyys ja koulutustakuu .................................................................... 24 Pitkät työurat ja turvatut eläkkeet ........................................................ 25

Lisätietoa ..................................................................................................... 26

Esipuhe Ammattiin opiskelu on enemmän kuin täysipäiväistä luennoilla käyntiä, oppimista ja kasvamista. Se on elämäntapa ja asenne. Päättäessään ammatilliseen koulutukseen suuntautumisesta nuori tekee yhden elämänsä tärkeimmistä valinnoista. Ammatillinen koulutus on portti paitsi työelämään, myös kattaviin jatko-opintomahdollisuuksiin. Amisten asiaa –asiakirjassa Suomen Ammattiin Opiskelevien liiton jäsenistö kokoaa ajatuksiaan ja kannanottojaan. Ammatillisen koulutuksen sekä ammattiin opiskelevien tulevaisuuden näkymiin otetaan monipuolisesti kantaa. Asiakirja linjaa kattavasti niin amisten arjen mahdollisuuksista kuin haasteistakin. Ammatillisen koulutuksen suosion räjähdysmäisen kasvun myötä tulee myös ammattiin opiskelevien mielipiteen saada sen ansaitsema asema. Amisten asiaa –asiakirja on ensimmäinen askel tämän aseman saavuttamisen tiellä.

Aleksej Fedotov Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n puheenjohtaja Helsingissä 30.3.2012

1. Opiskelu amiksessa 1.1 Ennen ammatillisia opintoja Ammatillisen koulutuksen suosio on ollut huimassa kasvussa viimeisten vuosien aikana. Peruskoulun päättävistä nuorista yhä useampi hakeutuu ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta mahdollistaa itselleen paikan työmarkkinoilla, sekä mahdollisuuden jatkokouluttautumiseen. Peruskoulun viimeisten vuosien opintojen ohjaus on merkittävässä asemassa nuoren tehdessä omia ura- ja koulutusvalintojaan. Henkilökohtaisen avun saaminen ja omien mahdollisuuksien kartoittaminen on oltava mahdollisimman tuettua ja suunnitelmallista. Monella nuorella on mielikuva tulevasta ammatistaan ja niitä edeltävistä opinnoista, mutta liian usein mielikuvat eivät vastaa todellisuutta. Taatakseen mahdollisimman realistisen kuvan toisen asteen ammatillisista opinnoista on myös perusopetuksen opinto-ohjaajien syytä olla tietoisia eri ammatillisista aloista ja opintolinjoista. Tämän työn tukemiseksi tiivis yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulun päättäville nuorille on tarjottava mahdollisuutta tutustua tarjolla oleviin koulutusväyliin esimerkiksi oppilaitoskäyntien tai erinäisten koulutusja työelämämessujen kautta. Myös toisen asteen toimivat tutorit ja oppilaskuntatoimijat ovat ensisijaisen arvokkaita tiedonantajia potentiaalisille tuleville opiskelijoille. Tätä yhteistyötä opintojen ohjauksen ohessa onkin syytä käyttää nykyistä tehokkaammin hyödyksi. Jokaiselle peruskoulun päättävälle on aidosti taattava jatkokoulutuspaikka toisella asteella. Koulutustakuun toteutuminen on yksi yhteiskuntatakuun merkittävimmistä kokonaisuuksista. Toteutuessaan se ehkäisee syrjäytymistä ja takaa nuorille eheän ja turvallisen oppimispolun perusasteelta työelämään. Toisen asteen tutkinto on nykyisessä yhteiskunnassa välttämätön. Ilman sitä elinikäisen oppimisen lähtökohdat ja työelämän valmiudet eivät toteudu. Siksi onkin tärkeää, että oppivelvollisuus laajennetaan koskemaan toisen asteen tutkintoa. Näin velvoitetaan myös kuntia, koulutuksenjärjestäjiä ja valtionhallintoa mitoittamaan toisen asteen aloituspaikat siten, ettei yksikään nuori putoa kelkasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun jälkeisistä opinnoista oppisopimuskoulutus on yhä useammalle nuorelle sopivin oppimisen keino. Tätä koulutusta on kehitettävä ja sen asemaa tasavertaisena koulutusmuotona parannettava. Myös muita vaihtoehtoisia koulutusmuotoja, kuten ammattistarttia on kehitettävä nuorten yksilöllisten opintopolkujen parantamiseksi. Yhteishaussa peruskoulun päättävien ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien on oltava etusijalla muihin hakijoihin nähden. Toteutuakseen koulutustakuu

vaatii myös toisen asteen aloituspaikkojen jakamista sinne, missä nuoret ovat. Koulutuspaikkojen ja työmarkkinoiden tarpeen ennakoinnissa on toteutettava monialaista ja – hallinnollista yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien, työelämän ja valtionhallinnon kesken. Näin työelämän tarpeiden ennakointi helpottuu ja sitä kautta myös koulutuspaikkojen määrä ja sijoittaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Yhteiskunnan yhteisenä tavoitteena tulee olla nollatoleranssi syrjäytymiselle. Suomessa on useassa kunnassa käytössä erilaisia toimintamalleja etsivälle nuorisotyölle ja ne on poikkeuksetta havaittu tehokkaiksi. Yhteiskuntatakuun toteutuminen vaatii myös etsivän nuorisotyön lisäämistä ja nuorten henkilökohtaista tapaamista, tukemista ja ohjaamista.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖

jokaiselle toisen asteen tutkintoa koulutustakuun toteutumista osana yhteiskuntatakuuta henkilökohtaisen ohjauksen toteutumista jo peruskoulussa etsivään nuorisotyöhön panostamista

1.2 Amiksessa Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina kasvanut tasaisesti vähintään tuhannen opiskelijan vuosivauhtia. Tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskeli vuonna 2011 yhteensä 269 500 opiskelijaa. Ammatillista koulutusta järjestää noin 215 oppilaitosta. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa selittää osiltaan sen maineen kohottaminen ja työelämän tarpeiden muutokset. Elinikäistä oppimista ja omia jatkokoulutusvalmiuksia parantaakseen yhä useampi peruskoulun päättävä suosii yhdistelmätutkintoja pelkän lukio- tai ammatillisen tutkinnon sijaan. ”Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja, sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Niin ikään tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, tukea elinikäistä oppimista ja antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja jatko-opintoihin, harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen (OPH).”

1.3 Keskeyttämisen ehkäisy Ammattiin opiskelevien keskuudessa keskeyttäminen on surullisen yleistä. Valtakunnallisesti keskimäärin 10 % opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Suurin osa keskeyttämisistä tapahtuu opintojen alkupäässä, kun alan opinnot eivät vastaakaan omaa mielikuvaa tai toiveita. Opintojen keskeyttämiseen vaikuttaa suuresti myös toimeentulon niukkuus. Monelle on yksinkertaisesti mahdotonta opiskella täysipäiväisesti pelkän opintotuen varassa, sillä asumisen ja elämisen kustannukset ovat ylitsepääsemättömän suuret. Keskeyttämisen muita syitä ovat usein myös terveydelliset ongelmat, koulukiusaaminen, jaksamisen ongelmat, ulkopuolisuuden tunne tai muut ongelmat oppilaitoksessa. Keskeyttämisen ehkäisemiseksi SAKKI on toteuttanut useita valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita, projekteja ja kokeiluja, joilla on todettu olevat positiivinen vaikutus keskeyttämisen vähentämisessä. Erityisesti tutortoiminnalla ja vertaistuella on suurta merkitystä opiskelijoiden kiinnittymisessä opiskelijayhteisöön. Samoin toimiva ja ennakoiva opiskelijahuolto ovat avainroolissa jaksamisen ja opintojen jatkamisen kannalta.

SAKKI vaatii ❖ tutortoiminnan tukemista ❖ henkilökohtaista tukea ja ohjausta ❖ nollatoleranssia kiusaamiselle

1.4 Oppilaskuntatoiminta osana arkea Oppilaskuntien tehtävää on laissa täsmennettävä ja kirjoitettava kattavammin. Tutor- opiskelijatoimintaa on laajennettava kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin ja opiskelijoiden kuuleminen on kirjattava lakiin. Oppilaskunta- ja tutortoiminnan liittämistä osaksi tuloksellisuusrahoitusta on selvitettävä. Opiskelijademokratiaa on kehitettävä yhdessä nuorisojärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelijademokratiaa toteutetaan lisäämällä yhteiskuntaopin määrää, ja osallistamalla peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat vahvemmin koulunsa ja oppilaitoksensa arkisiin päätöksiin. Äänestysikärajan laskeminen kuuteentoista ikävuoteen ei ole ratkaisu heikkoon äänestysaktiivisuuteen. Erityisesti ammattiin opiskelevien heikot kansalaistaidot vaativat korjausliikettä. SAKKIn tavoitteena on, että jokaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa on

toimiva ja aktiivinen opiskelijoista koostuva oppilaskunnan hallitus. Oppilaitosten on yhä aktiivisemmin kuultava oppilaskuntaa heitä koskevassa päätöksenteossa ja otettava oppilaskunnat mukaan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin ja opetussuunnitelmatyöhön. Tämän seikan kirjaaminen myös lakiin on suotavaa, sillä se takaisi oppilaskunnille aidot vaikuttamismahdollisuudet eri oppilaitosten päätöksentekoelimissä. Lakiin tulee myös kirjata muutos oppilaskunnista opiskelijakunniksi. Toisella asteella opintojaan suorittavat nuoret ovat opiskelijoita, joten he muodostavat luonnollisesti opiskelijakunnan. Oppilaskunta-termi viittaa peruskoulun oppilaisiin, mutta toisella asteella puhutaan opiskelijoista, joista on muodostuttava myös lainsäädännön silmissä opiskelijakunta. Lainsäädäntöön on myös kirjoitettava kattavammin oppilaskunnan tehtävistä esimerkiksi ammattikorkeakoululain hengen mukaisesti: ”Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä, sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.”

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖ ❖

demokratiaa oppilaitosten päätöksentekoon opiskelijoiden aitoa kuulemista opiskelijoiden ottamista mukaan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheisiin oppilaskunnista opiskelijakunniksi opiskelijakuntien tehtävät kirjattava lakiin

1.5 Vaikuttavat amikset Ammattiin opiskelevien yhteiskunnalliset valmiudet ovat muuhun ikäluokkaan verrattuna hälyttävän alhaiset. Tämä näkyy muun muassa heikkona äänestysaktiivisuutena ja tietämättömyytenä omista kansalaisoikeuksista ja – velvollisuuksista. Ammattiin opiskelevien yhteiskuntavalmiuksia tulee johdonmukaisesti lisätä muun muassa tehostamalla yhteiskuntaopin opetusta. Tämä ei tarkoita kilpailua esimerkiksi yrittäjyysopintojen kanssa, vaan vaikuttamista ja yhteiskunnallisia valmiuksia tulee oman opintokokonaisuuden lisäksi opettaa kaikessa oppilaitoksen arjessa ja toiminnassa. Avainasemassa ovat oppilaskunnat ja niiden toiminnan mahdollisuudet. Omaan opiskeluympäristöön vaikuttaminen sitouttaa opiskelijoita oppilaitoksen kehittämiseen, parantaa yhteisöllisyyttä ja parantaa

opiskelijoiden toimintavalmiuksia myös tulevaisuuden vaikuttamisessa. Oppilaskuntatoiminnalle on taattava tarvittavat taloudelliset resurssit. Myös oppilaitoksen on tunnustettava oppilaskuntatoimijat osana koko oppilaitoksen päätöksentekoa ja otettava opiskelijat mukaan päätöksentekopaikkoihin. SAKKI kannustaa oppilaskuntia ja ammattiin opiskelevia toimimaan myös muissa päätöksentekopaikoissa. Alueiden nuorisovaltuustot tai vastaavat toimielimet ovat erinomainen paikka myös amiksille päästä vaikuttamaan omaan opiskelu- ja asuinympäristöönsä laajemmin. Nuorisovaltuustojen toimintaedellytyksiä pitää entisestään parantaa ja myös ammattiin opiskelevia tiedottaa ja kannustaa toimintaan mukaan.

SAKKI vaatii ❖ Aktiivisen kansalaisuuden avaimia kaikille amiksille ❖ Aitoja vaikuttamisen paikkoja koko nuorelle ikäluokalle ❖ Taloudellisten resurssien turvaamista oppilaskunnille

1.6 Tukea tutoreista Tutortoiminta on tärkeä osa vertaistukitoimintaa. Tutortoiminnalla on todettu olevan positiivia vaikutuksia mm. keskeyttämisen ehkäisyssä, ammatillisen koulutuksen arvostuksen edistämisessä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisessa. Tutortoiminta on oppilaitokselle arvokas resurssi. Tutorit ovat ensiarvoisen tärkeä voimavara opettajien kannalta, ongelmien tunnistamisessa ja reagoinnissa. Kaikissa Suomen oppilaitoksissa on oltava tarjolla vertaistukitoimintaa. Vertaistukitoiminta oppilaitosten arjessa on turvattava lainsäädännöllä. SAKKI on edelläkävijä tutoropiskelijoiden ja -toimijoiden kouluttamisessa. Valtakunnallisia hyviä käytänteitä ja kokemuksia tutortoiminnan osalta on levitettävä ja otettava aktiivisesti käyttöön, esimerkiksi osana oppilaitosten keskeyttämisen ehkäisyä.

SAKKI vaatii ❖ Laadukkaan tutortoiminnan turvaamista ❖ Vertaistukitoimintaa jokaiseen oppilaitokseen ❖ Hyvien käytänteiden selvittämistä ja levittämistä

1.7 Pakkohaku Koulutuksenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite poistetaan syksyn hausta, mutta säilyisi kevään haussa sillä ehdolla, että hakuvaihtoehtojen määrää voitaisiin vähentää kolmesta kahteen. SAKKI katsoo kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä on syytä luopua pakkohausta kokonaan.

2. Opiskelijan hyvinvointi 2.1 Liikkuvat ja hyvinvoivat amikset Opiskeluaikaisesta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen edesauttaa opintojen loppuun saattamista ja työelämässä jaksamista. Ammattiin opiskelevien terveydelliset ongelmat ja työkykyyn alentavasti vaikuttavat tekijät on tunnistettu useiden tahojen ja tutkimusten kautta, mutta toimenpiteet näiden epäkohtien parantamiseksi ovat jääneet vähäisiksi. Terveyserojen kasvu näkyy jo varhaisessa iässä esimerkiksi lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä ja tätä kuilua on syytä kaventaa. Hyvinvoivalla opiskelijalla on myös suuremmat mahdollisuudet kiinnittyä työuraan ajoissa ja jaksaa työelämässä pidempään. Ammattiin opiskelevien terveydenhuolto on huolestuttavan vaihtelevaa alueesta ja oppilaitoksesta riippuen. Yleisimpiä terveydenhuoltoon liittyviä ongelmia ovat sen saatavuus, opiskelijoiden tieto omista oikeuksistaan ja hoidon laatu. Parhaimmillaan opiskeluterveydenhuolto ottaa huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet ja ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Ennakoivalla työllä voidaan parhaimmillaan ehkäistä keskeyttämistä, mielenterveyden ongelmia, työtapaturmia ja edistää opiskelu- ja työkykyä. Ammattiin opiskelevien luontainen liikkuminen ja säännöllinen liikunnan harrastaminen on vähentynyt huolestuttavan paljon. Liikunnasta onkin tehtävä olennainen osa opiskelijan arkea. Oppilaitoksissa järjestettävää liikuntaa ei tule nähdä vain suppea-alaisena liikuntatunteihin sisältyvänä urheilu-opetuksena, vaan kokonaisnäkemyksenä, jonka tavoitteena tulee olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen opiskelija. Liikunnan monipuolisuutta tukemalla edistetään opiskelu- ja työkykyä ja aktivoidaan vähän liikkuvia opiskelijoita.

SAKKI vaatii: Perusterveydenhuollon saatavuutta Ennaltaehkäiseviä toimia Tasa-arvoista terveydenhuoltoa Opiskelijoiden liikunnallisuutta ja työergonomiaa edistäviä toimenpiteitä oppilaitoksilta ❖ Liikunnan kirjaamista oppilaitosten strategioihin ❖ ❖ ❖ ❖

2.2 Seksuaalinen häirintä Seksuaalinen häirintä ja -väkivalta ovat valitettavan yleistä Suomen yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalinen häirintä on arkipäivää jopa noin 40 prosentille. Seksuaalista väkivaltaa on kokenut noin 10 prosenttia oppilaista ja toisen asteen opiskelijoista. Häiritsevä ja väkivaltainen seksuaalinen toiminta kohdistuu ennen kaikkea tyttöihin ja voi ilmetä esimerkiksi nimittelynä, ahdisteluna, intiimialueiden kosketteluna ja ehdotteluna. Ongelmia pahentavat asiasta vaikeneminen ja opiskelijoille heikosti tarjolla olevat keskustelukanavat. Ratkaisuksi SAKKI vaatii, että nuorten seksuaalinen hyvinvointi ja turvallisuus taataan julistamalla oppilaitokset seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta vapaiksi alueiksi, sekä ohjeistamalla oppilaitoksia paremmin puuttumaan häiriötilanteisiin. Lisäksi Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä tarvittavat toimenpiteet nuorten turvakasvatuksen edistämiseksi. Julistamalla oppilaitokset seksuaalisesti koskemattomaksi alueiksi rikomme puhumattomuuden rajat. Näin kipeistä, mutta ilmeisen arkipäiväisistä asioista on keskusteltava oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Jokaisella nuorella on oikeus päättää omasta kehostaan. Seksuaalinen turvallisuus on turvallisen oppimisympäristön kannalta olennaisen tärkeää.

SAKKI vaatii: ❖ jokaiselle turvallista opiskeluympäristöä ❖ seksuaalista koskemattomuutta ❖ nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle kouluissa ja oppilaitoksissa

2.3 Ei epäterveellistä energiaa pullosta Nuorten energiajuomien kulutus on kasvanut merkittävästi. Moni nuori juo monta pullollista energiajuomaa päivittäin. Tämä lisää esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä merkittävästi, sekoittaa nuorten elimistöä pahanpäiväisesti, sekä on merkittävä yksittäinen tekijä nuorten suun terveyden heikentymiseen, esim. reikiintyminen ja eroosio. Lisäksi energiajuomat koukuttavat käyttäjiään alkoholin-, huumaus- ja tupakkatuotteiden tavoin. Monet päivittäistavarakaupat ja kioskit ovat siirtyneet käytänteeseen, jossa energiajuomia saavat ostaa vain täysiikäiset. Useat energiajuomavalmistajat ovat jopa itse asettaneet suositusikärajoja tuotteilleen. SAKKI esittääkin energiajuomille kahdeksantoista vuoden ikärajaa. Energiajuomien tarjontaa on myös rajoitettava esimerkiksi oppilaitosten virvoitusjuoma-automaateissa. Automaatit ovat usein oppilaskunnille ensiarvoisen tärkeä tulonlähde, mutta niiden valikoimaan on syytä kannustaa painottamaan energiajuomien sijaan terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten maustettuja ja maustamattomia kivennäisvesiä.

SAKKI vaatii ❖ 18 vuoden ikärajaa energiajuomien ostamiseen ❖ oppilaitosten virvoitusautomaatteihin terveellisempiä vaihtoehtoja

2.4 Opiskeluhuolto osana koulutustakuuta Opiskeluterveydenhuollon sisältämät epätasa-arvokohdat vaikeuttavat opintojen läpäisyä. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena tulee olla: • opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, sekä opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen • terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille yhdenvertaisesti • terveysongelmien laajapohjainen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen Näitä tavoitteita varten on säädettävä kattava opiskeluhuoltolaki. Opiskeluhuoltolailla varmistetaan, että kunnassa on erikseen nimetyt ja vastuutetut lääkärit sekä hoitajat. Terveyspalvelut tulee olla selkeästi osoitetussa paikassa opiskelijaterveydenhuollon tarkoituksen mukaista tuottamista varten. Yhdellä lääkärillä saisi olla vastuullaan korkeintaan 2500 opiskelijaa ja yksi terveydenhoitaja voi vastata maksimissaan 600 opiskelijasta. Opiskeluterveydenhuolto on parhaimmillaan järjestettynä oppilaitosten

yhteyteen tai välittömään läheisyyteen, jotta opiskelijat tietävät ja tuntevat terveydenhuollon tarjoamat palvelut. Hoitoon pääsy on taattava opiskelupaikkakunnalla asuinpaikkakunnasta riippumatta. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon rahoitus on kohdennettava suoraan opiskeluterveydenhuoltoon. SAKKI pitää tärkeänä, että toisen asteen terveydenhuoltoa ei rahoiteta omavastuuosuuksien avulla, ottaen huomioon toisen asteen opiskelijoiden heikon taloudellisen tilanteen. Oppilaitoksen on luotava yhdessä terveydenhuollon järjestävän kunnan tai kuntayhtymän kanssa erityinen opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva suunnitelma, josta käy ilmi eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Kunnan tai kuntayhtymän opiskeluhuollon vaikuttavuutta ja laatua on seurattava. Kunnan tai kuntayhtymän on laadittava opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva suunnitelma moniammatillisessa yhteistyössä huomioiden opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Oppilaitoksen tulee tarjota opinto-ohjausta jokaiselle opiskelijalle läpi koko opiskelun ajan. Oppilaitoksen tulee parantaa ja lisätä opinto-ohjausta valmistuville opiskelijoille jatko-opiskelu mahdollisuuksien parantamiseksi. Jokaisella tulee olla oikeus keskustella opinto-ohjaajan kanssa jatko-opiskelumahdollisuuksista ja niiden saavuttamistavoista. Ammatillisten oppilaitosten esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on panostettava suuntaamalla lisärahoitusta koulutuksen järjestäjille. Esteettömyyteen ja eritasoisten työntekijöiden palkkaamiseen on kannustettava tiedottamalla työnantajille paremmin tukimahdollisuuksista.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖ ❖ ❖

opiskeluhuoltolakia yhden lääkärin jokaista 2500 opiskelijaa kohden yhden terveydenhoitajan jokaista 600 opiskelijaa kohden terveydenhuollon saavutettavuuden parantamista selkeää vastuunjakoa terveydenhuollon henkilöstön ja oppilaitosten välillä parannuksia opinto-ohjauspalveluihin

2.5 Amis, stumppaa! Monien ammattialojen imago on vuosien saatossa muovautunut päihdemyönteiseksi. Hälyttävää on se, kuinka moni opiskelija kertoo tupakkatauon olevan ainoa hyväksyttävä syy pitää taukoa raskaastakin työstä ja opiskelusta. Myös

oppilaitoksen henkilöstö tai työssäoppimispaikkojen ohjaajat ja henkilöstö antavat pahimmillaan samankaltaista hiljaista signaalia ja esimerkkiä. Tupakointi ja päihteiden käyttö ovatkin suurimpia ammattiin opiskelevien terveyteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Uudistuneen tupakkalain myötä tupakoinnin tulisi olla kiellettyä oppilaitosten alueella, jossa opiskelee myös alaikäisiä. Iso osa oppilaitoksista on tätä lakia noudattanut ja kieltänyt tupakoinnin oppilaitoksen alueella. Ongelma siirtyy kuitenkin usein kadun toiselle puolelle, pois oppilaitoksen alueelta, eivätkä pelkät tiedotteet tupakoinnin kieltämisestä pure itse ongelmaan. Ammatillisen opiskelun, ja monien alojen imagoa on syytä puhdistaa päihteettömyyden suuntaan ja opiskelijoille tulee tarjota apukeinoja tupakoinnin lopettamiseen. Aktiivisella taukotoiminnalla ja muilla virikkeillä on todettu olevan oppilaitoksissa positiivinen vaikutus tupakoinnin vähentämiseen. Oppilaitosten tuleekin tarjota oppilaskunnille ja tutoreille mahdollisuuksia ja resursseja toteuttaa opiskelijoille muuta mielekästä taukotoimintaa ulko- ja sisätiloissa, jotta röökipaikka ei olisi ainoa taukopaikka.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖ ❖

savuttomia ja päihteettömiä ammattioppilaitoksia lisää taukotiloja viihtyisiä ulkoalueita päihdekasvatusta, ei valistusta varhaista puuttumista koulunkäyntiä haittaavaan päihteiden käyttöön

3. Kämppä ja rahat 3.1 Opiskelijoiden asuminen Suuri osa toisella asteella ammattiin opiskelevista muuttaa asumaan itsenäisesti heti peruskoulun jälkeen opiskelupaikan takia. Ammatillinen koulutus keskittyy suuriin koulutuskuntayhtymiin, jolloin yhä harvemmalla on mahdollisuus opiskella kotipaikkakunnallaan. Suuremmilla opiskelupaikkakunnilla on kuitenkin jatkuva pula pienistä ja kohtuuhintaisista asunnoista, ja oppilaitosten yhteydessä tai läheisyydessä olevia asuntoloita on yhä harvemmalla oppilaitoksella. Asuntoloissa on ongelmana valtakunnallisesti vaihtelevat käytännöt ja

säännöt. Olemassa oleviin asuntoloihin on luotava valtakunnalliset, yhtenäiset säännöt takaamaan opiskelijoiden turvallisen asumisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Opiskelija-asuntoihin on pitkät jonot sillä samoihin asuntoihin jonottavat niin toisen asteen opiskelijat kuin korkeakouluopiskelijatkin, eikä opiskelijaasuntoja ole riittävästi. Yksityisillä vuokramarkkinoilla kilpailu on kovaa, eikä opiskelijalla ole aina varaa kalliisiin vuokra-asuntoihin Toisen asteen opiskelijoille on saatava korkea-asteelta tuttu asuntotakuu, jonka avulla jokaiselle kaupunkiin opiskelemaan muuttavalle taataan asunto ennen opintojen alkamista. Joka syksy asunnottomille opiskelijoille järjestetään hätämajoitusta, mutta se ei riitä. Yksikään opiskelija ei saa jäädä asunnottomaksi. Opiskelija-asuntoja on oltava riittävästi saatavilla.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖

asuntotakuu toisen asteen opiskelijoille nollatoleranssi asunnottomuudelle lisää pieniä vuokra-asuntoja kohtuuhinnalla kannustamista sosiaaliseen asumiseen ja sen tukemiseen

3.2 Toisen asteen yhteistyö Peruskoulun päättävistä yhä useampi hakeutuu suorittamaan niin kutsuttua yhdistelmätutkintoa, eli ammatillisen- ja lukiokoulutuksen yhdistelmää. n. 4000 hakeutuu kaksoistutkintoon, noin 2000 suorittaa. Tämä kertoo monesta asiasta; nuorilla on halua täydentää ammatillista osaamistaan esimerkiksi kielten opiskelulla, ammatillinen tutkinto nähdään pohjana ja väylänä korkea-asteen opintoihin ja yleissivistävillä opinnoilla on tätä tukeva vaikutus, elinikäisen oppimisen periaatteita halutaan vahvistaa tai omia työllistymismahdollisuuksia halutaan parantaa. Syitä on varmasti yhtä paljon kuin hakijoitakin. Huolestuttavaa on kuitenkin se, kuinka vain puolella tutkintojen suorittamisen aloittajista molemmat koulutukset saadaan päätökseen. Noin puolet siis keskeyttävät jommankumman tutkinnon suorittamisen, usein lukion. Keskeyttämisten syyt johtuvat useissa tapauksissa rakenteista. Lukujärjestyksiä on käytännössä hankalaa sovittaa yhteen, välimatkat oppilaitosten välillä ovat pitkiä tai opiskelija ei saa tarvittavaa ohjausta ja tukea opinnoilleen.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖

yhtenäisempää toista astetta yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista jokaiselle mahdollisuutta opiskella ammatti jokaiselle mahdollisuutta jatko-opintoihin

3.3 Maksuton koulutus! Maksuton koulutus on yksi maamme suurimmista valttikorteista. SAKKI sanoo jyrkän EI:n lukukausimaksuille kaikilla koulutusasteilla, sillä koulutuksen tulee olla jokaiselle mahdollista varallisuudesta riippumatta. Maksuton koulutus on yksi tasa- arvoisen yhteiskunnan kulmakivistä. Kaikilla on oltava mahdollisuus kouluttautua kykyjensä mukaan kuinka pitkälle tahansa, varallisuudesta riippumatta. Maksuttomasta koulutuksesta puhuttaessa keskustellaan useimmiten juuri lukukausimaksuista. Kuitenkin suurena jo vallitsevana ongelmana vellovat räikeästi rehottavat toisen asteen opiskelijoiden materiaalimaksut, joista suuri osa on jopa lain vastaisia. Henkilökohtaisten suojavälineiden esim. turvakengät yms. tulisi myös olla täysin maksuttomia opiskelijalle. Ammatillisten opiskelijoiden oppimateriaali- ja välinemaksut voivat kohota jopa tuhansiin euroihin. Moni opiskelija on tietoinen esimerkiksi tarvittavista oppikirjoista ja joistakin työvälineistä. Kuitenkin esimerkiksi parturikampaaja- tai rakennusalan opiskelijalla monet hankinnat ja välineet, ja varsinkin niiden hinnat tulevat yllätyksenä vasta hakutilanteen ja opiskelupaikan hyväksymisen jälkeen. Myös opiskelijoiden tietoisuus omista oikeuksistaan materiaalimaksujen suhteen ovat heikolla tolalla. SAKKIn tietoon on tullut useita tapauksia, joissa oppilaitos käyttää häikäilemättä hyväkseen opiskelijoiden tietämättömyyttä perimällä törkeitä maksuja laittomasti. Nykyinen lainsäädäntö ja maksuihin liittyvä ohjeistus jättää oppilaitoksille liikaa tulkinnanvaraa esimerkiksi työvälineisiin ja monistusmaksuihin liittyvien kustannusten arvioimiseen. Opiskelijoille on tiedotettava jo yhteishakumateriaalissa, sekä ennen opintojen alkamista mahdollisesti kertyvistä kustannuksista ja niiden suuruudesta. Laittomien materiaalimaksujen kitkeminen on oltava suunnitelmallista ja vastoin lakia maksuja periviä oppilaitoksia tulee rankaista. Oppilaitoksia tulee valvoa tehokkaammin ja säännöllisemmin, perittävien maksujen suhteen. Osittain valtion tukemat oppikirjat ja/tai työvälineet ovat mahdollisia kaikille toisen asteen opiskelijoille.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖

laittomien materiaalimaksujen poistoa lainsäädännön porsaanreikien tukkimista jokaiselle mahdollisuuden kouluttautua varallisuudesta riippumatta riittävää tiedotusta mahdollisista kustannuksista

3.4 Opintotukea p#rkele! Täysipäiväisen opiskelun on oltava mahdollista riittävän opintotuen avulla. Opintojen edistymisen ja valmistumisen kannalta taloudellinen toimeentulo on merkittävä tekijä. Opiskelijat joutuvat turvautumaan vanhempiensa tukeen tai työntekoon, mikä voi johtaa opiskelijoiden loppuun palamiseen, opintojen viivästymiseen tai keskeyttämiseen. Läheskään aina ei tukea ole saatavissa. Täysipäiväisen opiskelun on oltava mahdollista. Alle 17-vuotiaiden itsenäisesti asuvien, toisella asteella opiskelevien tulee olla oikeutettuja opintotukeen. Tällöin lapsilisä evättäisiin. Opiskelun on oltava varallisuudesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatonta. Siksi on poistettava vanhempien tuloihin perustuva opintotuen tarveharkinta alle 20-vuotiailta opiskelijoilta. Ensimmäiseksi tarveharkinta on poistettava itsenäisesti asuvien opiskelijoiden kohdalla. Alle 17-vuotiaiden opintoraha on korotettava täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden tasolle, jotta kaikilla toisen asteen opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa opintojaan. Koulumatkatuen kehittämisestä on jatkettava opiskelijoita yhdenvertaisemmin kohtelevan tuen suuntaan. Huono joukkoliikennetarjonta ja koulutuksen keskittäminen kasvualueille eivät saa vaikuttaa heikentävästi opiskelijoiden mahdollisuuteen matkustaa opiskelemaan. Opiskelupaikkakuntia on kannustettava tarjoamaan nuorille ja opiskelijoille edullista ja mahdollisuuksien mukaan maksutonta joukkoliikennettä. Koulumatkatuen myöntämisehtoja on selkeytettävä. Koulumatkatuen on oltava saatavilla koko opiskeluajan. Opiskelijoiden asumista on helpotettava siirtymällä asumislisän soveltamisesta yleisen asumistuen piiriin. Asumislisän osuus opintotuesta on korkeintaan 201,60 euroa kuukaudessa, joka ei usein kata edes suurinta osaa vuokrasta. Yleiseen asumistukeen verrattuna opiskelijoiden asumislisä on kohtuuttoman pieni. Toisen asteen Opiskelijoita on kannustettava suorittamaan opintojaan lisäämällä opintorahaan huoltajakorotus. Toisen asteen opiskelijoiden toimeentulon parantaminen on pitkäjänteinen

tavoite ja osa yhteiskuntatakuuta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaatii koulutuksen mahdollistamisen lisäksi myös laajempia toimenpiteitä. Opintolainan verovähennysoikeudesta on luovuttava ja kohdistettava siitä saatavat säästöt uudelleen toisen asteen opiskelijoiden opintotuen kehittämiseen. Yksi opiskelijoiden arkea ja toimeentuloa helpottava parannus olisi joukkoliikenteen maksuttomuus. Tämä kannustaisi myös käyttämään joukkoliikennettä enemmän esimerkiksi oman auton sijaan.

SAKKI vaatii ❖ ❖ ❖ ❖ ❖

opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin opiskelijoille maksutonta joukkoliikennettä koulumatkatuen kehittämistä vanhempien tulojen vaikutuksen poistoa jokaiselle kohtuullista toimeentuloa

4. Tasa-arvoisina maailmalle 4.1 Esteettömyys ja yhdenvertaisuus Ammatillisten opiskelijoiden joukko on yhä moninaisempaa ja opiskelijat tulevat yhä erilaisemmista taustoista. Ammattiin opiskelevien joukkoon mahtuu eri ikäisiä, kokoisia, näköisiä, eri kansallisuuksista tulevia ihmisiä, jotka uskovat eri asioihin ja arvoihin ja joiden lähtökohdat ja kyvyt ovat eritasoisia. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on taata kaikille opiskelijoille taustoistaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua ammattiin ja saada valmiudet toimia työelämässä. Erilaisten oppijoiden kohtaaminen on oppilaitoksissa arkipäivää, mutta lähtökohdan tulee olla se, että kaikki opiskelijat ja oppilaitoksen henkilökunta ovat keskenään yhdenvertaisia. SAKKI vaatii kiinnitettävän huomiota erityisesti oppilaitosten suvaitsevaisuuskasvatukseen. Rasistiset, epäasialliset tai loukkaavat kommentit on suitsittava viipymättä ja kaikelle syrjinnälle on asetettava nollatoleranssi. Erilaisuutta kohdataan päivittäin ja siihen pitää kasvattaa myös amiksissa. On järjestettävä oppilaitoksilla monikulttuuriaiheista keskustelua, jossa maahanmuuttaja-aktiivit otetaan puhumaan ja esittelemään omaa kulttuuriaan.

Oppilaitosten fyysiset tilat on päivitettävä ajan tasalle. Vammaiset opiskelijat tai esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat on huomioitava nykyistä paremmin myös oppilaitosten tiloissa. Yhdenvertaisuuden on toteuduttava nykyistä paremmin myös kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden välillä. Suomen kielen opetus osana ammatillisia opintoja on välttämätöntä opintojen loppuun saattamisen kannalta. SAKKI tukee voimakkaammin aikuisten maahanmuuttajien ammatillisia opintoja ja erityisesti ammattikielen opintoja. Maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista yhä kasvava osa hakeutuu opiskelemaan toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin. Erityisesti valmentavien ja valmistavien koulutusten toimet ovat olleen omiaan parantamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten edellytyksiä opiskella ammattiin. Koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumisessa ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Erilaiset kielelliset valmiudet ja kulttuurierot on voitava ottaa huomioon myös oppilaitoksen arjessa, joka on yhä monikulttuurisempaa ja rikkaampaa. Osana yhdenvertaisuustyötä SAKKI liittyi vuonna 2011 Setan jäseneksi ja järjesti myös Homot amiksessa –seminaarin Suomen Sosiaalifoorumin yhteydessä. SAKKI jatkaa aktiivista työtä seksuaalisen tasavertaisuuden puolesta ammatillisissa oppilaitoksissa.

SAKKI vaatii: ❖ ❖ ❖ ❖

tasa-arvoisia opiskeluympäristöjä nollatoleranssia rasismille erilaisten oppijoiden tukemista yhteisöllisyyden huomioimista

4.2 Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vahvana osana ammattiin opiskelevien arkea Kaikilla toisen asteen opiskelijoilla on oltava mahdollisuus liikkua oppimisen perässä. Kansainvälisyys on osa opiskelijoiden liikkuvuutta. Tulevaisuuden ammattiosaaminen rakentuu voimakkaasti opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden ja kansainvälisen osaamisen varaan. Tietojen ja taitojen vaihtaminen aktiivisesti oppilaitosten ja opiskelijoiden välillä Suomessa ja Euroopassa merkitsee myös kansainvälisyyden esteetöntä avaamista kaikille opiskelijoille. Kansainvälisyyden mahdollistamista kaikille pitää varmistaa turvaamalla rahoitus kaikille oppilaitoksille. Kansainvälisyys rajoittuu usein vain muutaman

tekijän tai oppilaitoksen projektiluontoiseksi puuhasteluksi. Opiskelijoiden asemaa on parannettava erilaisissa vaihto-ohjelmissa, jotta vaihto vastaisi opiskelijoiden tarkoituksia ja edesauttaisi opintoja. Harva opiskelija tietää omista mahdollisuuksistaan suorittaa opintoja ulkomailla. Ammattiin opiskelevien kieli- ja elämänhallintataitojen edistäminen on tärkeää, jotta ammattiin opiskeleva pärjää monikulttuurisessa työyhteisössä ja globaaleilla markkinoilla. Opintojen ohjauksessa on huomioitava kansainvälinen opiskelu ja kerrottava esimerkiksi työssäoppimisen mahdollisuudesta ulkomailla. Jokaiselle vaihtoon lähtevälle opiskelijalle on oltava KV-HOPS, eli henkilökohtainen kv- opintosuunnitelma. Kv- opintosuunnitelmalla varmistetaan, että opinnot ulkomailla täydentävät kunkin opiskelijan opintoja, sekä ne pystytään lukemaan hyväksi osana kotimaan opintoja. Näin varmistetaan myös, että opiskelijalla on käytössään opintotuki vaihdon aikana. SAKKI pitää tärkeänä, että vaihdossa oleville maksetaan korkeampaa opintotukea ja asumislisää kuin kotimaassa oleville, koska järjestelykustannukset ovat suuria vaihtojakson aikana. Kansainvälisyyden mahdollistaminen kaikille vaatii koulutuksen järjestäjiltä kv. resurssien vapauttamista ja turvaamista. Säästöpaineiden kasvaessa vaihtoopiskelu uhkaa karsiutua pois. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella koulutuksen järjestäjällä on vähintään 0,7% budjetista varattuna kansainvälisyyden edistämiseen ja vaihto- ohjelmien toteuttamiseen. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys näkyvät myös suomalaisessa koulutuksessa erilaisista taustoista tulevina opiskelijoina. Yhä moninaisemmassa ympäristössä opiskellessa on hyvä nostaa yhdenvertaisuuskysymykset esille. Oppilaitoksen kaikkia toimijoita ja jäseniä on kunnioitettava ja arvostettava tasapuolisesti taustasta huolimatta. Myös muuta kuin suomea äidinkielenä puhuville opiskelijoille tulee turvata tarvittava kielitaito, jotta integroituminen työelämään olisi mahdollisimman mutkatonta, eivätkä opiskelut keskeytyisi ainakaan kielimuurien takia. Koulutuksen tulee myös olla tasapuolisesti aidosti maksutonta kaikille sinne hakeutuville kansalaisuudesta huolimatta.

SAKKI vaatii ❖ esteetöntä ja kaikille avointa kansainvälisyyttä ❖ korkeampaa opintotukea ulkomaanvaihdossa oleville ❖ kansainvälisyyden huomioimista myös omissa opiskeluympäristöissä

5. Duuniin!? 5.1 Työtä oppii tekemällä Peruskoulussa suoritettavien ”työelämään tutustuminen” (TET) –jaksojen on tuettava opintoja ja toisen asteen koulutukseen hakeutumista. Aktiivinen yhteydenpito opinto- ohjaajien ja TET-paikkojen välillä on välttämätöntä. TETharjoittelun tarkoitus on luoda opiskelijalle kokonaiskäsitystä siitä, mitä juuri sillä alalla työskentely on. TET-jaksojen suorittaminen on mahdollistettava myös muualla kuin kotipaikkakunnalla. Työssäoppimisjakso on usein opiskelijan ensimmäinen kosketus työelämään, sillä opintojaksot suoritetaan oikeilla alan työpaikoilla. Työssäoppimista on ammatillisen koulutuksen aikana oltava vähintään 20 opintoviikkoa. Nämä työssäoppimisjaksot ovat ensisijaisen tärkeitä opiskelijoiden työelämätietouden ja työllistymisen kannalta. Opiskelijoiden työmarkkinatietoisuuden varmistamiseksi SAKKIn on vaadittava ammatilliseen koulutukseen työmarkkinatiedotusta yhden opintoviikon verran. Työssäoppimisen aikana opiskelijalla on oikeus ohjaukseen, palautteeseen ja oppimiseen. Opiskelijat eivät ole ilmaista työvoimaa, vaan työpaikoilla oppimassa. Oppilaitosten tulisi korostaa mahdollisuutta saada palkkaa työssäoppimisjaksolta. Opiskelija on työpaikalle mahdollisuus. Työnantajalla on vastuu onnistuneesta työssäoppimisesta, joka täyttää sille annetut odotukset ja oppimistavoitteet. Työssäoppimisen aikana opiskelijalla on oikeus säännölliseen arviointiin ja valvontaan, josta vastaa ohjaava opettaja yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. Työssäoppimispaikka on vastuussa siitä, että opiskelijaa tukee työpaikkaohjaajakoulutuksen käynyt ohjaaja. Näin varmistetaan opiskelijalle riittävä perehdytys työtetävään. Oppilaitosten tulisi tarjota työpaikkaohjaajakoulutusta. SAKKI haluaa kiinnittää työssäoppimisen terminologiaan huomiota. Työssäoppijat ovat pääsääntöisesti toisen asteen opiskelijoita, joiden päätehtävä on oppia työskentelyn kautta. Työharjoittelijat ovat taas usein korkeakouluharjoittelijoita, joilla oletetaan olevan jo toisen asteen tutkinto ja enemmän edellytyksiä suorittaa itsenäisempiä työtehtäviä kuin työssäoppijoilla. Molemmilla on silti yhdenvertainen oikeus ohjaukseen, tukeen ja palautteeseen. Palkallinen työssäoppiminen tai työharjoittelu ei sulje tätä oikeutta pois. SAKKI on huolissaan työssäoppimisen laadun heikkoudesta. Monella opiskelijalla on ongelmia löytää työssäoppimispaikka ja opinnot ovat tämän takia vaarassa venyä. Lisäksi työssäoppijat eivät aina toteuta työssäoppimispaikoilla opetussuunnitelman mukaisia tehtäviä, vaan valitettavan usein työtehtäviin

kuuluu varsinaisen työvoiman paikkaamista, sekä työssäoppijalle kuulumattomien työtehtävien suorittamista. SAKKI vaatii, että työssäoppimisen tila ja laatu selvitetään työssäoppijoiden osaamisen näkökulmasta. Työelämän vaatimukset täytyy ottaa huomioon työssäoppimisjaksojen arvioinnissa, sekä niitä edeltävässä opetuksessa. Oppilaitosten ja työelämän kommunikointia on parannettava, jotta ammatillinen koulutus vastaa työelämän vaatimuksia. Jokaiselle opiskelijalle on taattava opintojen tavoitteisiin sopiva oman alan työssäoppimispaikka, jossa opiskelijalla on mahdollisuus kehittää itseään ammattilaisena. Oppilaitoksella on viime kädessä vastuu työssäoppimispaikkojen järjestämisestä ja siitä että opiskelijalle on annettu työssäoppimispaikalla vaadittavat perustaidot ja –tiedot. Työssäoppimispaikalla suoritettaviin näyttöihin on kiinnitettävä huomiota. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa näyttö myös oppilaitoksessa niin halutessaan. Oppilaitoksen on varmistettava, että opiskelijalla on työssäoppimisen vaatimat työturvallisuuskortit ennen työssäoppimisjakson alkamista. Yleisten työturvallisuussääntöjen vaatimat työturvallisuuskortit on oltava opiskelijalle maksuttomia.

SAKKI vaatii: ❖ laadukasta työssäoppimista: työssäoppimisen on vastattava opintojen tavoitteita ❖ säännöllistä ohjausta ja valvontaa työssäoppimisen aikana ❖ työelämätietoutta opiskelijoille ennen työssäoppimisjaksoja ❖ valtakunnallista arviointia työssäoppimisen tilasta ja laadusta

5.2 Työssäoppiminen ulkomailla SAKKI näkee työssäoppimisjaksojen suorittamisen ulkomailla hyödyllisenä, koska se edistää ammattiin opiskelevien kansainvälisiä valmiuksia ja osaamista. Oppilaitokset saavat rahoitusta kansainvälisiin työssäoppimisjaksoihin esimerkiksi Leonardo da Vinci –ohjelman kautta. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla oma kansainvälisyysbudjetti, jotta opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kansainvälisiin opintojaksoihin. Kansainvälisen toiminnan tulee olla osa tuloksellisuusrahoitusta myös suomalaisen työvoiman kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Opiskelijalla tulee olla oikeus laadukkaaseen ohjaukseen myös ulkomailla suoritettavan työssäoppimisjakson aikana. Ammatillisen koulutuksen näytöt suoritetaan usein työssäoppimispaikoilla

ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa opintojen vaatimat näytöt myös ulkomailla. Oppilaitos on vastuussa siitä, että opiskelijan näyttö on arvioitu ja valvottu oikeudenmukaisesti, tarvittaessa näytön vastaanottaja matkustaa työssäoppimispaikalle ulkomaille, jossa näyttö suoritetaan. Työssäoppimisjakso voi olla monelle opiskelijalle ensimmäinen itsenäinen oleskelu ulkomailla. Koko ulkomaanvaihdon ajan opiskelijalle on taattava säännöllinen yhteydenpito ja arviointi.

SAKKI vaatii: ❖ kansainvälisyysbudjetteja koulutuksenjärjestäjille ❖ laadukasta ohjausta myös ulkomailla suoritettavaan työssäoppimiseen

5.3 Valmentavat koulutukset ja työpajatoiminta Ammattistartti ja muut valmentavat koulutusmuodot ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja vaikuttavuutensa. Näiden asemaa tulee vahvistaa entisestään ja varmistaa valmentavassa koulutuksessa oleville tutkintoon johtava opiskelupaikka valmentavan jakson päätyttyä. SAKKI on huolissaan maahanmuuttajille suunnatun valmentavan koulutuksen kohdentumisesta ja riittävyydestä. Valmentavien koulutusten vaikuttavuutta on arvioitava erityisesti koulutustakuun toteuttamisen lähtökohdista. SAKKI pitää työpajatoimintaa tärkeänä työkaluna saattaa nuoret koulutuksen piiriin. Työpajatoimintaa on syytä vahvistaa lisäämällä oppilaitosten ja työpajojen välistä yhteistyötä. Työpajoissa on mahdollistettava opintojen suorittaminen, jotka auttavat koulutukseen hakeutumisessa, ja jotka tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Valmentavat ja kuntouttavat koulutukset, sekä työpajatoiminta on otettava entistä laajemmin huomioon jo yhteishaussa.

SAKKI vaatii: ❖ ammattistarttipaikkojen turvaamista ja vakiinnuttamista ❖ työpajojen hyödyntämistä opintojen suorittamisessa

5.4 Lisää yrittäjyyttä Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Angry birds tai Nokia eivät yksin riitä, vaan on mahdollistettava alueellisten yritysten syntymistä. Yrittäjyysopinnot eivät yksin tue yrittäjyyttä, vaan aito yrittäjyys syntyy työn ja ajatusten kohtaamisesta. Tämän vuoksi on tärkeää yhtenäistää toisen asteen koulutusta, ja mahdollistaa joustavia opintopolkuja toisen asteen opiskelijoille. Perinteinen kaksijakoinen koulutuspolku ei tuo työn ja ideoiden maailmaa tarpeeksi yhteen, joten uusia yrityksiä ei synny. Koulutuksellisten rajapintojen poistaminen lisää ihmisten kohtaamista ja mahdollistaa uusien projektien syntyä. Tarvitsemme alueellisia kokonaisuuksia, missä lukio ja ammatillinen koulutus ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa, ja muodostavat elinkeinoelämän kanssa kolmikantayhteistyön. Jos pidämme keinotekoiset rajamme pystyssä, emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja menetämme tuhansia luovia nuoria yrittäjiä. Yrittäjyyden tulee aina perustua itsenäisyydelle ja vapaudelle luoda uutta. SAKKI sanookin jyrkästi EI pakkoyrittäjyydelle, ja puhuu aidon yrittäjyyden edistämisen puolesta. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan parhaiten kehittämällä osuuskunta-, tiimi- ja mentorointi yrittäjyystoimintaa. Yhteiskunnan on tuettava nuoria aloittavia yrittäjiä esimerkiksi verohelpotuksin.

SAKKI vaatii: ❖ tukea nuorille yrittäjille ❖ toisen asteen yhteistyötä yrittäjyyden lisäämisen nimissä ❖ opiskelijoille tilaa toteuttaa itseään ja ideoitaan

5.5 Työllisyys ja koulutustakuu Nuorisotyöttömyyttä on kitkettävä suuntaamalla nuorille laaja tukipaketti, jolla työttömille nuorille varmistettaisiin kuukauden sisään työ-, opiskelu- tai työharjoittelupaikka. Koulutustakuun on toteuduttava aidosti: jokaiselle peruskoulun päättävälle on taattava opiskelupaikka toisella asteella. (Oppivelvollisuutta on laajennettava kattamaan myös toisen asteen opinnot. ) Lisäksi kunnat on velvoitettava järjestämään opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville. Hallituksen lupaama nuorten yhteiskuntatakuu on yksi SAKKIn pitkäaikaisista tavoitteista. Sen toteutuminen on ensiarvoisen tärkeä askel syrjäytymisen ehkäisyn tiellä. Yhteiskuntatakuun on myös huomioitava esimerkiksi vammai-

set tai osatyökykyiset nuoret. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen laadullisia mittareita on selvitettävä ja kehitettävä. Hallituksen on yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien kanssa lisättävä työelämätietoutta oppilaitoksissa ja opiskelijoiden keskuudessa.

SAKKI vaatii: ❖ jokaiselle nuorelle työ-, koulutus tai harjoittelupaikkaa ❖ yhteiskuntatakuun aitoa toteutumista ❖ oppivelvollisuuden laajentamista

5.6 Pitkät työurat ja turvatut eläkkeet Tämän päivän ammattiin opiskelevat ovat huomisen työntekijöitä ja myös tulevaisuuden eläkeläisiä. Vastuu tämän ikäpolven tulevista eläkkeistä on nyt vallassa olevilla päättäjillä. Nuorten on voitava luottaa eläkelupauksiin ja aikanaan saamansa eläkkeen riittävään toimeentulon takuuseen. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi on solmittava sukupolvisopimus, jossa sovitaan muun muassa eläkemaksuista, nuorten työllisyyssitoumuksesta ja suurten ikäluokkien hoivakuluihin varautumisesta. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän työvoimaa kuin tulee tilalle. Tämä vaje on suuri uhka koko työmarkkinoille ja myös työssäjaksamiselle. Yhä pienempi joukko tekee yhä suuremman määrän työtä. Tästä syystä korkea työllisyysaste on varmistettava esimerkiksi koko ikäluokan koulutuksella ja yhteiskuntatakuulla. Myös ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuttajien työkyky ja mahdollisuudet kouluttautua on taattava työvoiman turvaamiseksi. Työelämään kiinnittymisen jälkeen työssä pitää myös jaksaa entistä pidempään. Työssäjaksamisesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää myös ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi. Työuria on voitava pidentää tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja jakamalla työtä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi osatyökykyisille. Eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu ongelmaan, vaan pahimmillaan lisää vain työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää. Jokaisella tullee olla oikeus mielekkääseen ja motivoivaan työhön ja eheään työuraan. SAKKI näkee, että ihmisten on jaksettava työssä nykyistä pidempään. Eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan teknisenä toimenpiteenä ratkaise todellisia ongelmia esimerkiksi työssäjaksamisen tai työkyvyttömyyden lisääntymisen osalta. Monelle nuorelle eläkeikään on vielä pitkä aika. Nykyiset työssäolevat mak-

savat nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä. Kun työelämään tulevien määrä tulevaisuudessa pienenee, myös nykyisen nuoren sukupolven tuleva eläkkeiden maksajajoukko pienenee. Yksi merkittävä keino taata nuorten tulevat eläkkeet on taata jokaiselle riittävän pitkä ja eheä työura. Toinen merkittävä keino on kuitenkin työeläkemaksujen nostaminen vielä, kun työssäkäyviä maksajia riittää. Jos korotusta lykätään liiaksi, maksut jakautuvat yhä pienemälle joukolle yhä rasittavammissa määrin. Nuorten on saatava lunastettua eläkelupauksensa, eikä oltava vain maksajan roolissa.

SAKKI vaatii: ❖ ❖ ❖ ❖ ❖

työelämän laadun parantamista nuorten eläkkeiden turvaamista työeläkemaksujen korottamista kestävälle tasolle työkyvyttömyyden syiden ehkäisemistä sukupolvisopimusta

Lisätietoa Aleksej Fedotov puheenjohtaja p. 040 961 8847 aleksej.fedotov@sakkinet.fi Jussi-Pekka Rode edunvalvontasihteeri jussi-pekka.rode@sakkinet.fi p. 050 337 4653