8
Johdon sitoumus
Turvallisuus tavaksi vuoteen 2020 mennessä Rakennusalalla on seitsemän vuotta aikaa juurruttaa työturvallisuus työntekijöiden asenteisiin. Muuten se ei saavuta omaa työturvallisuustavoitettaan. Teksti: Tommi Ahlberg. Kuvat: Matti Matikainen ja Tommi Ahlberg.
R
akennusala on asettanut itselleen tavoitteen, jossa työtapaturmat halutaan nollaan vuoteen 2020 mennessä koko alalla. Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs piti nolla-tavoitetta aikanaan mahdottomana saavuttaa käytännössä – Kun sitten viime vuonna Ruduksella mentiin 1600 työntekijän porukalla lähes puoli vuotta ilman pienintäkään tapaturmaa, ajattelin että nolla tapaturmaa ei olekaan mikään haamuraja, Kivekäs kertoo tyytyväisenä.
Pomot sitoutuvat työturvallisuuteen Tavoitteensa saavuttamiseksi rakennusteollisuus kampanjoi sen puolesta, että ylin yritysjohto sitoutuu henkilökohtaisesti tavoitteen edistämiseen. – Vastuunotto ja oikea asenne pitää saada valumaan ylhäältä
ylimmästä johdosta alas viimeiseen mieheen ja naiseen asti. Sitä ennen ei ole saavutettu vielä paljon mitään. Kaikista suurin rooli on työntekijöillä, Kivekäs sanoo. Hän tuntee aiheen hyvin, Ruduksessa alkoi työturvallisuuden kehittämisessä uusi ajanjakso seitsemän vuotta sitten. Ensin tarvittiin kunnon ravistelu, että ylin johto saatiin hereille. – Vuonna 2006 tapaturmataajuus oli 35, kun emoyhtiö CRH asetti turvallisuuden Suomenkin ykköstavoitteeksi. Ulkomainen omistaja ei jättänyt vaihtoehtoja, työturvallisuutta alettiin kehittää kymmenkertaisella volyymilla suomalaiseen tyyliin nähden, Kivekäs muistelee. Se onnistui, kun CRH:n johto marssi kakkosmiehensä johdolla keväällä 2006 Suomeen, istutti koko johtoryhmän pöydän ääreen kertoakseen, että mikäli vuoden loppuun mennessä ei turvallisuudessa saada merkittävää parannusta aikaan, ei pöydän ääressä silloin istu enää montaa samaa henkilöäkään.
– Silloin tajuttiin, että kaverit ihan oikeasti tarkoittivat mitä sanoivat. Että turvallisuus todella on kai-
Silloin tajuttiin, että kaverit ihan oikeasti tarkoittivat mitä sanoivat. ken toiminnan ykkösjuttu, Kivekäs kuvaa tapahtumia. (NOSTO!) Pöydän ääressä istui vuoden lopulla tyytyväinen ryhmä ja tapaturmat saatiin Ruduksessa kovaan laskuun. Viime vuonna tapaturmataajuus oli alle kolmen, eli CRH:n Euroopan maiden keskitasoa. Vuoden 2006 lähtötilanteeseen verrattuna on kymmenen kertaa vähemmän todennäköistä, että Ruduksen työtekijälle sattuu nyt kuolemantapaus, vakava tai lievä vamma, kuin seitsemän vuotta sitten.
Porkkanat käyttöön Työturvallisuuttakin voidaan edistää kepillä tai porkkanalla. Niistä Lauri Kivekäs valitsisi porkkanan. Palkitseminen on välillinen tekijä, jonka avulla ihmiset saadaan kiinnittämään huomio turvalliseen työskentelyyn omaehtoisesti, hän valistaa. – Henkilö rupeaa muutenkin työskentelemään huolellisemmin, kun joutuu miettimään toimintansa riskejä, Kivekäs uskoo. Työturvallisuudesta halutaan tehdä kaiken toiminnan kulmakivi rakentamisessa. On jo hyviä esimerkkejä siitä, että parantunut työturvallisuus vaikuttaa positiivisesti kaikkeen toimintaan yrityksessä. Ruduksella huomattiin, että esimiesten paneutuminen työturvallisuuteen on parantanut myös muita esimieskykyjä, esimerkiksi kykyä vaatia tulosta ja tuottavuutta. Myös maailmalta löytyy vastaavia esimerkkejä. Kun työprosesseihin on pakko perehtyä, syntyy kehitysideoita, laatua ja tuottavuutta.
Kivekäs toivoo, että työturvallisuus muuttuu koko rakennusalalla osaksi työtekijöiden käyttäytymistä viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Vasta sitten pysyvä parannus työturvallisuudessa on mahdollinen. Myös Ruduksen oma työturvallisuustyö jatkuu. Tänä vuonna tavoitteena on tapaturmataajuuden säilyttäminen alle kolmessa, mieluiten tietysti nollassa. Jos tapaturmia kuitenkin sattuu, niitä yksikään ei saisi olla laadultaan vakava. Sen vuoksi toimialajohtajien tasolla analysoidaan myös kaikki sellaiset tapaturmat, jotka olisivat voineet aiheuttaa vakavan vamman. Esimerkiksi kaatumiset, joissa ei tapahtunut mitään. Siis varmuuden vuoksi, ettei mitään vakavaa tapahtuisi jatkossakaan. •