Jokka 2/2022

Betoniteollisuus leikkaa hiilijalanjälkeä

Ei enää jätettä

Rakentamista ja luontokatoa selvitetty

2 Pääkirjoitus

3 Elementissään Pienikin virhe moninkertaistuu tai pieni onnistuminen näkyy moninkertaisesti, kun tehdään töitä huipulla. Korkealla rakentamisen taitaja ja neljän lapsen isä viihtyy tuulisessa työpaikassa, jossa asiat tehdään sovitusti ja järjestelmällistä asennetta arvostetaan.

3 Sarjakuva

3 Tsekkaa tämä RAKI-koulutus auttaa ymmärtämään, miksi rakennusalan on siirryttävä vähähiiliseen kiertotalouteen. Sen avulla muuntuvat kiertotalouden puheetkin käytännön teoiksi.

4 Kentältä kuultua Kun jokainen pitää omat mestansa kunnossa ja aidan toisellekin puolelle kurkitaan, pysyvät rakennustyömaat siisteinä. #Siistiraksa-kampanja sai ajatukset lentoon siistin työympäristön merkityksestä.

4 Maailmantilanne näkyy energiaremonttien kannattavuudessa Korjausten takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet merkittävästi ja euro on hyvä ympäristökonsultti. Ehjän ja toimivan korjaaminen on kuitenkin tuhlausta.

5 Eroon jätestatuksesta Syyskuussa voimaan tullut betoni-EEJ-asetus kertoo, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Murskeen käyttö on vapaampaa ja laajempaa kuin MARA-asetuksessa.

6 Nurmikko on viherrakentamisen

turhake Pienistä teoista syntyy suuri virta, sanonta pätee myös luonnon monimuotoisuuteen. Viher- ja talonrakentamisen kestävän kehityksen huippuasiantuntijat kertovat, miksi rakennusalalla on suuri rooli biodiversiteettivaikutusten hallinnassa.

9 Ilmahygienia mukaan tartuntojen torjuntaan Ilmavälitteisyys on tärkeä reitti koronavirustaudin ja monien muiden hengitystievirusten leviämisessä. Maassamme ei asiaa virallisesti tunnisteta.

10 Vähähiilisen betonin käyttö sujuvoituu Vähähiilistä betonia on kuvattu eri tavoin, mutta uusi luokitus tuo betoninvalmistajat samalle viivalle.

12 Narinalista Turvallinen työympäristö kuuluu jokaiselle on asia, joka pitäisi oppia jo koulun penkillä. Uusi opetusmateriaalipaketti paikkaa turvallisuusopetuksen puutteita.

Kannen kuva: Luja-yhtiöt

Luonto esiin rakentamisessa

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Rakennetussa ympäristössä piilee kuitenkin vielä pitkälti hyödyntämätön mahdollisuus: lajeille voidaan tarjota sen puitteissa toissijainen elinympäristö.

Hallitusohjelman tavoitteita konkretisoimaan julkaistu kestä vyystiekartta asettaa tavoitteet luonnon monimuotoisuu delle vuodelle 2030. Keskeisin tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.

Suomessa vain kolme prosenttia maan kokonaispinta-alasta on raken nettua ympäristöä, mutta asian merkitys on sen lukuarvoa suurempi.

Ensinnäkin suurelle osalle suomalaisista jokapäiväinen luontokoke mus syntyy juuri rakennetussa ympäristössä. Lajien näkökulmasta rakentamisella voidaan luoda niille toissijainen elinympäristö, ja näin osaltaan turvata monimuotoisuuden säilyminen. Olemme vasta herää mässä siihen, että perinteisen suojelun lisäksi tulevaisuudessa tunnis tettaisiin yhä paremmin rakennetun ympäristön mahdollisuudet toimia luonnon monimuotoisuuden alustana.

Monimuotoisuuden näkökulmasta rakentamisen merkittävimmät päätökset tehdään jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Keskeisintä on tunnistaa jokaisessa vaiheessa niin sanottu mitigaatiohierarkia. Sillä tarkoitetaan toimia seuraavassa jär jestyksessä: vältä – lievennä – kun nosta – kompensoi.

Kompensaatio on tulossa Suo men lainsäädäntöön vapaaehtoi sena toimena, mutta se on hierar kiassa vasta viimeisenä. Rakentamisessa pystytään lieventämään hait toja luonnolle ja myös tuottamaan luontoarvoa. Kiviainesten ottopaikka voidaan käytön jälkeen kunnostaa lukuisten lajien elinympäristöksi.

Rakennusala on tunnettu edelläkävijäyrityksistä, jotka ovat jo pit kään kehittäneet luonnon huomioimista omassa toiminnassaan. Edellä kävijöiden lisäksi muutkin rakentamisen toimijat tarvitaan nyt mukaan monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Rakennusala on uuden edessä, mikä edellyttää myös uudenlaista osaamista. Monimuotoisuustyön valtavirtaistamiseen tarvitaan selkeät hankintakriteerit ja mittarit. Kiertotalous alkaa viimein vuosien odotte lun jälkeen näkyä rakennusalan hankintatoiminnassa.

Luonnolla ei kuitenkaan ole varaa odottaa. Biodiversiteettinäkökul man vahvistaminen rakennusalalla edellyttää tutkimuksen ja ymmär ryksen lisäämistä. Voisiko kokeilukulttuuri olla rakennusalalla vastaus nopean ja ketterän kehittämisen tarpeeseen?

Juha Laurila

INFRA ry:n johtaja, elinkeinopolitiikka Ympäristö ja yhteiskuntavastuu, kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat

Rakennusteollisuus

Rakennusala on uuden edessä.

KUVA: RT

Elementissään

Huipulla tuulee

Korkealla rakentamisessa on omat etunsa mutta myös haasteensa. Pienistä ongelmista tulee korkealla helposti suuria, mutta varautumalla ja hyvällä asenteella niistäkin selvitään.

Kuka?

Olen Mika Kuukkanen, 36, neljän lapsen isä Hyvinkäältä. Työskentelen SRV:llä vastaavana työnjohtajana As Oy Helsingin Lumo One -pilvenpiirtäjässä. Koulutukseltani olen raken nusmestari (AMK).

Millainen on työpäiväsi?

Aamun aloitan kello 6.00 kahvin keitolla ja valmistautumalla tulevaan työpäivään. Päivä koostuu palavereista, työmaakäynnistä ja ennakkoon valmistautumisesta. Ennakkosuun nittelu on tärkeä osa työpäivää, kuin myös yhteistyö eri osapuolten kanssa. Myös esimerk kinä toimiminen on tärkeä osa työtäni kaikilla osa-alueilla.

Millaista on rakentaa korkealla?

Korkean rakentamisen haasteet poikkeavat peruskerrostalorakentamisesta korkeuden, logistiikan ja olosuhteiden osalta. Näissä korostuu ennakointi ja ennakkosuunnittelu. Pienikin virhe moninkertaistuu tai pieni onnis tuminen näkyy moninkertaisesti. Helpottava tekijä on myös toistojen määrä, joka korostuu mitä ylemmäksi mennään. Eli kun opitaan toteutus, voidaan päästä vauhtiin ja viedä oppeja käytäntöön toistojen kautta, mikä perustuotan nossa ”keskeyttää” oppimisen, kun mesta

valmistuu. Sanonta ”huipulla tuulee” pitää paik kansa.

Millaisissa tilanteissa koet olevasi omassa elementissäsi?

Oma osaaminen korostuu järjestelmällisyy dessä ja suunnitelmallisuudessa. Uusien asioiden läpivienti tiukassa aikataulussa sekä usko omaan tekemiseen ovat vahvuuksiani.

Lumo Onen rungon kierron nopeuttaminen edellisiin pilvenpiirtäjiin verrattuna on tästä vahva esimerkki: kierto nopeutettiin noin runsaasta kahdesta viikosta yhteen viikkoon.

Tulevissa pilvenpiirtäjissä tätä on mahdollista myös tehostaa lisää.

Miten selvität hankalat tilanteet?

Tykkään olla kuskin paikalla ja pidän siitä, että asiat tehdään sovitusti. Poikkeamiin puutun jämäkästi. Haasteellisissa tilanteissa otetaan välittömästi istunto ja tuodaan osapuolet pöydän ääreen, jotta asiat saadaan ratkaistua heti ja päästään jatkamaan töitä eteenpäin. Tarvittaessa keskeytetään työt, jotta saavute taan sovittu toimintatapa tai ratkaisu.

Mikä auttaa jaksamaan työssäsi?

Tärkeintä on se, että näen oman kädenjäljen ja pystyn jakamaan kokemuksiani. Haluan olla ylpeä omasta tekemisestäni.

Rakentamisen kiertotalous käytännön teoiksi verkkokoulutuksella

Kiertotalous tarjoaa keinoja ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta vaatii osaamisen kehittämistä.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa yli kolman neksen kaikista Suomen kasvihuonekaasu päästöistä, joten rakennusalalla on mahdol lisuus olla edelläkävijä päästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämisessä. Rakentaminen ja kiertota lous RAKI -koulutus tutustuttaa käytännönläheises ti siihen, mitä kaikkea kiertotalous tarkoittaa ra kentamisessa ja kuinka päästöjä sekä ympäristö vaikutuksia voidaan hillitä.

”RAKI-verkkokoulutus syntyi rakennusalan yri tysten toiveesta ja huolesta, että alalla ei ole katta vaa, konkreettista kiertotalouskoulutusta. Tieto ja koulutus ovat olleet hajallaan ja alan kiertotalous osaaminen on vasta kehittymässä”, kertoo rehtori Heidi Husari koulutuksen toteuttaneesta Rakennus teollisuuden koulutuskeskus RATEKOsta.

Talonrakennustuotantoon keskittyvä RAKI-kou lutus auttaa ymmärtämään, miksi rakennusalan on siirryttävä vähähiiliseen kiertotalouteen. Koulutuk sessa käydään läpi muun muassa nykyistä ja tule vaa lainsäädäntöä, erilaisia ohjauskeinoja ja mitta reita, rakennusvaiheessa tehtäviä valintoja sekä keinoja, joilla vaikutetaan rakennuksen energian käyttöön sen elinkaaren eri vaiheissa.

Koulutus tukee kestävän rakentamisen ajatteluja toimintatapojen omaksumista ja uusien työtapo jen viemistä käytäntöön läpi koko rakentamisen ketjun.

Tutustu koulutukseen: www.rakikoulutus.fi

Palapelitehtävässä raahataan vähähiilisen rakennuksen palat oikeille paikoilleen.

RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Tsekkaa tämä!

KUVA: SRV

KUVA: RAKI

PIIRROS: PEKKA RAHKONEN

#Siistiraksa sai liikkeelle

Syksyllä järjestettiin siisteyteen kannustavia siivoustalkoita #siistiraksa-kampanjan tiimoilta. Kolme roskapihteihin Helsingin Kalasatamassa tarttunutta henkilöä kertoo, miksi siisteys kannattaa.

Jukka Moisio, SRV, Kalasataman neljännen tornitalon Vision työmaan työnjohtaja

Lähdin mukaan talkoisiin siivoa maan ja katsomaan mitä roskia Kalasataman alueella leviää. Teem me omalla työmaalla joka viikko katsauksen sisä- ja ulkopuolen siisteyteen. Sekin pitää muistaa, ettei aiheuteta haittaa ulkopuolisille ja alueen asukkail le. Kyllä tämä on ennestään tuttua hommaa.

Vastaan Vision työmaalogistiikasta, ja järjestys ja siisteys ovat omassa työssäni keskeisiä juttuja. Kun tavaraa tulee työmaalle sisään, on jokaisen velvollisuus huolehtia, että työmaa on siistissä kun nossa ja tavarat ja henkilöt liikkuvat turvallisesti.

Kun jokainen urakoitsija hoitaa omat välineensä –roskat mukaan lukien – pois työn loputtua, pääsee seuraava urakoitsija silloin hyvin jatkamaan.

Asiassa on päästy viime vuosina eteenpäin, mutta vielä on asenteissa parannettavaa jätteiden kierrä tyksen ja siisteyden suhteen.

Maailmantilanne näkyy energiaremonttien kannattavuudessa

Talonrakennusteollisuuden asiantuntija muistaa ajan, jolloin energiatehokkuutta parantavissa remonteissa ei ollut taloudellisessa mielessä järkeä. Nyt tilanne on toinen.

Energian hinnan nousu on lisännyt energiatehokkuutta parantavien kor jausten kiinnostavuutta. Erityisesti sähkönkulutusta vähentävien korja usten takaisinmaksuajat ovat lyhen tyneet merkittävästi.

VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion karkea, suuntaa-antava arvio on, että takaisinmaksuajat ovat tällä hetkellä noin puolet siitä mitä ne olivat vielä vuosi sitten.

”Jos saneerauksen takaisinmaksu kesti aiem min 14 vuotta, nykyisillä energian hinnoilla se kestää viidestä seitsemään vuotta.”

Euro on hyvä ympäristökonsultti

Talonrakennusteollisuuden asiamies Jani Kemppainen sanoo suoraan, että Suomessakin elettiin pitkään aikaa, jolloin energia oli niin halpaa, ettei energiatehokkuutta lisäävissä saneerauksissa ollut taloudellisessa mielessä mitään järkeä.

Ympäristövastuullisuutta edistävien sanee rausten perustelu ja päätösten läpivieminen on todennäköisesti helpompaa nyt, kun ratkaisuja voi perustella euroilla. Sanonta kuuluu, että euro on hyvä konsultti. Sen lisäksi euro on hyvä ympäristökonsultti.

”Hiilijalanjäljen pienentäminen saneeraa malla tietää tänä päivänä usein sitä, että lompa kon pohjalle jää enemmän euroja”, Kemppainen kuvaa.

loissa lisäeristys voidaan tehdä suoraan vanhan elementin pinnalle”, Vainio toteaa.

Eristämisen vähentää lämmitysenergian tar vetta, mutta muitakin hyötyjä on.

”Asukkaille on suuri arvo myös ulkoa tulevan melun vaimenemisella. Meluun on voitu tottua niin, että hiljaisuus tulee iloisena yllätyksenä”, Vainio sanoo.

Harkiten hyvä tulee

Maltti on valttia myös korjausrakentamisessa ja energiaratkaisuissa. Nyt esimerkiksi aurinkopa neelien kysyntä on kovaa. Vainio muistuttaa, että paneelien asentaminen tarkoittaa samalla myös kattoremonttia katon kunnon ollessa huono.

Päätöksiä tehtäessä tulee aina ottaa huo mioon myös nykytilanne. Kaukolämmön vaih taminen maalämpöön ei läheskään aina ole ilmastoteko. Vainio toteaa, että suuressa osassa Suomea kaukolämpöä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Muutosta on näkyvissä myös siinä, että mark kinoille on tullut kustannustehokkaita korjausra kentamiseen räätälöityjä tuotteita. Vainio mainit see esimerkkinä poistoilmalämpöpumput, jotka ovat varta vasten vanhoihin kerrostaloihin kehi tetty lämmöntalteenottoratkaisu.

Helmi Loukonen, ympäristöasiantuntija, ja Johanna Pakarinen, HSE asiantuntija, Skanska

On todella tärkeää miltä työmaiden ympäristössä näyttää, ja siinä siis teydellä on suuri merkitys. Roskat eivät saa päästä leviämään, jokaisen rakennusliikkeen tulisi kantaa siitä omalta osaltaan vastuu. Asun itse Kalasata man alueella, ja tulin mukaan siivoustalkoisiin van hempainvapaalta. Olen huomannut, että lapset löytävät helposti roskia leikkeihin. Jos niitä lentelee alueella, seassa voi olla vaarallistakin jätettä. Piste tään siisteys kuntoon kaikilla työmailla, Helmi sanoo.

Johanna Pakarinen kertoo, että Skanskassa on tavoitteena vähentää maahan päätyvien roskien määrää jo ennaltaehkäisevästi. Aiheesta koulute taan ja järjestetään tietoiskuja, jotta asiaan kiinni tettäisiin enemmän huomiota. Siisteydellä on työ maa-aidan sisäpuolella merkitystä myös työssä jak samisen ja viihtymisen sekä työn tuottavuuden kannalta. Skanska on rakentanut Kalasataman ympäristössä paljon ja siksikin on tärkeää, että annamme myös jotain alueen asukkaille: siistin asuinympäristön alusta lähtien, Johanna painottaa.

Kuvassa: Skanskan Helmi Loukonen (vas.) ja Johanna Pakarinen osallistuivat siivoustalkoisiin.

Ehjän ja toimivan korjaaminen on tuhlausta, Vainio toteaa. Energiatehokkuuden parannus kannattaakin yhdistää välttämättömiin kor jauksiin.

”Julkisivukorjauksen yhteydessä edistetään energiatehokkuutta lisäämällä eristeitä. Siitä aiheutuu marginaalinen lisäkustannus verrat tuna pelkkään pintaremonttiin. Elementtita

Painetta energiatehokkuuden parantamiseen luovat myös viranomaispäätökset. Rakennus ten energiatehokkuusvaatimuksia kiristävä direktiiviuudistus nuijitaan EU:n päätöksente ossa Kemppaisen arvion mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Euroopan tasolla korjausvelkaa on paljon, joten rakennusten energiatehokkuuden lisää misellä saadaan aikaan merkittävää energian säästöä. Kemppainen uskoo, että porkkanan eli erilaisten avustusten lisäksi luvassa on myös keppiä. 

Rakennusteollisuus

Kentältä kuultua

Roskien määrää kannattaa vähentää ennaltaehkäisevästi.

Vuonna 1973 valmistuneeseen pesubetonipintaiseen kerrostaloon tehtiin putkiremontti ja julkisivuremontti. Remontin yhteydessä taloon asennettiin poistoilmalämpöpumppu ja automaatiojärjestelmä sekä katolle aurinkopaneelit.

Betonimurskeen tuotekehitys vauhtiin

Tähän asti betonimursketta on voinut käyttää lähinnä maarakentamisessa, mutta uusi ”ei-enää-jätettä” (EEJ) -asetus laajentaa käyttöaluetta. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia tuotekehitykseen.

TEKSTI KAISA SALMINEN VALOKUVA RT

Valtioneuvoston uusi beto ni-EEJ-asetus (466/2022) määritte lee arviointiperusteet sille, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Asetus astui voimaan 1.9.2022. Se sisältää säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista, betonimurskeen hyväk sytyistä käyttötarkoituksista ja käyttötarkoitus kohtaisista laatuvaatimuksista.

”EEJ-asetus helpottaa tietysti myyntiämme, mutta ehkä vielä tärkeämpää on se, että meillä on viimeinkin mahdollisuus kehittää jotain uutta”, Rudus Oy:n betoni- ja kivimateriaalien kierrätyksestä vastaava liiketoimintajohtaja Henri Kylä-Utsuri toteaa.

Rudus valmistaa jatkossa vain EEJ­mursketta

Suurimpana hyötynä Kylä-Utsuri pitää sitä, että EEJ-murske voidaan rinnastaa neitseelliseen luonnonkiviainekseen, eli sitä voidaan käyttää lähtökohtaisesti kuin mitä tahansa kiviaines tuotetta tai -raaka-ainetta.

”Mikäli hyödyntämiskohde ja käyttötarkoi tus täyttävät asetuksen mukaiset reunaehdot, on EEJ-murskeen käyttö huomattavasti vapaam

paa ja laajempaa kuin niin sanotun MARA-ase tuksen turvin”, hän vertaa.

Kylä-Utsuri pitää yhtenä isona muutoksena sitäkin, että EEJ-murskeelta vaaditaan kolman nen osapuolen hyväksyntä. Betonimursketta on voinut käyttää tähänkin asti MARA-asetuksen tai ympäristöluvan turvin, mutta laadunvarmis tuksen kolmannen osapuolen hyväksyntää ei ole vaadittu.

Rudus aikoo valmistaa jatkossa pelkästään EEJ-mursketta, jota pyritään tuomaan markki noille jo tänä syksynä.

”Jos markkinoilla on imua, saatamme löytää uusiakin käyttötarkoituksia esimerkiksi viher kattojen alle runkotuotteeksi tai kivikoreihin. Sil loin päästötkin vähenisivät merkittävästi, koska betonimurske sitoo kivikorissa hiilidioksidia.”

Uusi väylä puhtaimman betonimurskeen hyödyntämiseen

Ensimmäiset kansainväliset EEJ-kriteerit helpoille jakeille – lasimurska ja tietyt metallit kuten alumiini, teräs ja kupari – laadittiin jo kymmenisen vuotta sitten. EEJ-kriteereitä voi laatia myös kansallisella tasolla, mitä ympäristö ministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen

Uusi asetus vaatii kolmannen osapuolen valvontaa – Standardeja kehitetään eteenpäin

Betoni-EEJ-asetus tuo muutoksia totuttuihin käytäntöihin etenkin sitomattomien kiviainesten puolella.

EEJ-asetuksessa on eroteltu betoni- ja sitomaton kiviai nes, koska niillä on molemmilla oma, erillinen harmoni soitu tuotestandardinsa – eli ne CE-merkitään eri stan dardien pohjalta.

Betonimurskeen maa- ja viherrakennuskäytön laadun valvontajärjestelmää koskeva suomalainen standardi SFS 5884 on hiljattain päivitetty. Se toimii myös beto ni-EEJ-asetuksen 466/2022 edellyttämän laadunvarmis tusjärjestelmän sertifioinnin referenssidokumenttina.

Parhaillaan työn alla on suomalainen standardi beto nimurskeen betonikäytön laadunvalvontajärjestelmää koskien. Sen on standardin SFS 5884 tavoin tarkoitus toi mia betoni-EEJ-asetuksen 466/2022 edellyttämän laa dunvarmistusjärjestelmän sertifioinnin referenssidoku menttina.

Isoimpana muutoksena aikaisempaan nähden stan dardisointipäällikkö Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:stä pitää sitä, että betoni-EEJ-asetus vaatii kolmannen osapuolen valvontaa.

”CE-merkintäjärjestelmään kuuluvalta suoritustason pysyvyyden arvioinnilta ja varmentamiselta (AVCP) vaa ditaan silloin luokkaa 2+. Betonipuolella se on ollut tie tyissä käyttökohteissa jo vaatimuksena, mutta sitomatto mien puolella ei olla siihen totuttu”, hän toteaa.

Kunnas uskoo, että EEJ-asetus tarjoaa mahdollisuuk sia edelläkävijäyrityksille betonin ja betonituotteiden val mistuksessa.

”Samalla pitää muistaa, että kaikki betonimurskeet, jolla pystytään korvaamaan neitseellistä luonnonkiviai nesta, ovat plussaa sekä kustannusten että ympäristön kannalta.”

Betonimurskeen maa- ja viherrakennuskäytön laadunvalvontajärjestelmää koskeva suomalainen standardi SFS 5884: https://sales.sfs.fi/fi/index/ tuotteet/SFS/SFS/ID2/5/1147179.html.stx

kuvaa toiseksi tasoksi EEJ-tuotestatusten hierar kiassa. Lisäksi on kolmas hierarkiataso, missä ympäristöviranomaiset voivat sallia paikallisella tasolla tapauskohtaisesti EEJ-tuotesta tuksen.

Betoni-EEJ-asetus on ensim mäinen kansallisen tason EEJ-asetus Suomessa.

”Se luo uuden väylän hyö dyntää kaikkein puhtainta betonimursketta, ja toivoisin sen johtavan myös uusien betonituotteiden kehittelyyn”, Nissinen toteaa.

Asetus koskee pelkästään valmistajia, joilla on ympäristölupa betonijätteen murskaamista varten tai valmistajia, jotka murskaavat betoni jätettä niin sanotun betoniasema-asetuksen perusteella. EEJ-mursketta ei siten voi valmistaa työmaalla, mikä on luonnollisesti harmittanut purku-urakoitsijoita.

”Edelleen pitää huolehtia siitä, että saastuneet elementit saadaan pois uudelleen käytettävien materiaalien virrasta”, Nissinen perustelee reu naehtoja. 

EEJ-asetuksen soveltamisohje (EEJ-otsikon alla): ym.fi/jatelainsaadanto

Meillä on viimeinkin mahdollisuus kehittää jotain uutta.

EEJ-mursketta ei voi valmistaa työmaalla, mikä harmittaa purku-urakoitsijoita.

Niittyä nurmikon sijaan

Luonto kiittää, kun rakennusala lähtee torjumaan luontokatoa. Alan teoilla on väliä, sillä luonnonvarojen kulutuksesta noin puolet liittyy rakentamiseen. Moni rakennusyritys panostaa biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen jo nyt hyvillä tuloksilla.

Eräässä SRV:n rakennuskohteessa löydettiin arvokasta luontoa, joka haluttiin säilyttää. Kasveja siirrettiin turvaan ekosysteemi hotelleihin.

”Alueelta siirrettiin kasvilajeja niin sanottuihin hotelleihin odottamaan, ja palautettiin sitten takaisin. Oli muun muassa kosteikkokasveja sekä kunttapohjaa, jotka viih tyivät alueella hyvin”, SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen kuvailee.

Ekosysteemihotelli oli käytännössä alkupe räisen kaltainen kasvuympäristö, johon kasveja siirretään evakkoon rakentamisen ajaksi.

Pienet suuret teot

Pieneltä tuntuvat teot ovat osa suurempaa biodi versiteettivaikutusten hallintaa. Samaan aikaan, kun rakennusala tuottaa EU:ssa reilun kolmanneksen kaikesta jätteestä ja käyttää puolet kaikesta EU:ssa käytetystä materiaalista, on Euroopan tavoitteena olla päästötön vuoteen 2050 mennessä. Suomi tavoittelee jo vuotta 2035. Rakentamisen ala on keskeisessä roolissa siinä, että tavoite toteutuu.

”Meillä on kyllä keinot olemassa, mutta hihat on käärittävä ja keinoja hyödynnettävä. Olen silti optimistinen”, Miimu Airaksinen sanoo. Airaksinen toimii Rakennusteollisuus RT:n

kestävän rakentamisen toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana.

”Puhutaan arvoketjusta, joka ulottuu pidem mälle kuin vain yksittäisen rakennuksen elin kaareen. Arvoketjuun kuuluvat niin raaka-ai neen tuotanto kuin rakennustyömaa ja sen ylin johto, tilaajat, virkamiehet ja poliittinen päätök senteko, käyttäjä, ylläpito, purku ja kierrätys”, hän luettelee.

Työkoneet sähkölatauksella

Tampereella on päästy jo hyvään vauhtiin. Monissa rakennushankkeissa on ollut mukana VRJ, joka on toteuttanut uudenlaisia viherraken teita ja hulevesijärjestelmiä kaupunkikohteisiin. Tänä vuonna yritys on siirtynyt käyttämään sähkökäyttöisiä työkoneita, sen puitteissa mitä markkinoilta on toistaiseksi saanut.

”Meillä on esimerkiksi sähkökäyttöisiä maan tiivistäjiä, mutta niihin ei saa vielä akkuja. Pian kaikki pienkoneemme toimivat sähköllä”, VRJ:n Länsi-Suomen alueen varatoimitusjohtaja Henrik Bos kertoo.

”Sähkö on oleellinen osa kehitystä, kun mie timme, miten rakennushankkeet toteutetaan kaupunkiympäristössä niin, että saadaan kau pungin päästömääriä pienemmäksi.”

Henrik Bos on pitkän linjan vaikuttaja vihera lalla. Päivätyönsä lisäksi hän vaikuttaa Euroo

VRJ:n Henrik Bos on ylpeä kotikaupunkinsa Tampereen puolesta. Tampereella on lähdetty aktiivisesti rakentamaan vihreät arvot edellä. Uusi Ranta-Tampellan asuinalue sai viime vuonna Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon.

Kattopihat ovat kaupunkirakentamisen nykypäivää. Kun maapinta-alaa on rajallisesti, käytetään katot ja tasanteet myös ylemmissä tasoissa hyödyksi. VRJ on toteuttanut Tampereen keskustaan paljon viheristutuksia, joiden yhteydessä on myös hulevesiä viivyttäviä rakenteita. Materiaalit, siemenet ja taimet ovat kotimaisia ja usein lähialueella tuotettuja.

pan viherrakentajien järjestön ELCA:n puheen johtajana Brysselissä. Bos on myös mukana Green Building Councilin toiminnassa, INFRA ry:ssä ja alan työryhmissä.

Hän uskoo, että Brysselin työhuoneelta aukeaa hyvä näköala vaikuttaa myös suomalaisen ympä ristörakentamisen kulttuuriin. Hän arvelee, että kulttuurin kehitys on vasta aluillaan.

”Meillä on suorastaan velvollisuus käydä maailmalla katsomassa uusia toimintamalleja ja tuoda vihreitä arvoja tänne Suomeen.”

Hallittua yhteiskuntaohjausta

Hollanti on Bosin mukaan maailman kärkimaita siinä, kuinka ympäristöarvot ohjaavat infraa, kunnossapitoa ja kaikkea muutakin.

”Myös Norjassa rajoitetaan päästöjä huomat tavasti. Oslon kaupunkialueella on kielletty die selkäyttöiset koneet rakentamisessa ja kunnos sapidossa. Joka vehje siellä toimii sähköllä”, Bos jatkaa.

”Tämä on sitä yhteiskuntaohjausta, mitä Suo messa voisi tehdä enemmän. Se pitää tehdä halli tusti, ja miettiä mihin ratkaisuihin pystymme ja millä aikataululla.”

Bosin mielestä on vaikutettava yhteiskunnal listen rahavarojen ohjaamiseen.

”EU on suurimpia rahoittajia infra- ja raken nushankkeille etenkin kehittyvissä yhteiskun

nissa. Rahoitus on saatava ohjattua niin, että se tukee vihreän yhteiskunnan rakentamista.”

Bos puhuu Euroopan mittakaavasta, mutta muistuttaa, että sama täytyy skaalata myös koti maiseen rakentamiseen. Bosin kotikaupungissa Tampereella rakennushankkeen on osoitettava toteuttavansa vihreitä arvoja, jotta rakennus lupa heltiää.

”Nämä ovat isoja asioita, ja näiden eteen me teemme työtä.”

Päästötön työmaa

Energiankulutus aiheuttaa paljon päästöjä rakentamisessa. Miimu Airaksinen jakaa rakentamisen energiankulutuksen karkeasti kolmeen osaan: työkoneet kuluttavat noin 20, sähkö 40 ja lämmitys 40 prosenttia.

”Energiaa kuluttaviin asioihin on kiinnitet tävä huomiota. Käytämme mahdollisimman paljon päästöttömiä energianlähteitä, esimer kiksi kaikki käyttämämme sähkö on päästö töntä. Pyrimme myös ottamaan maalämmön käyttöön jo rakennusvaiheessa, jos se on muu tenkin tekeillä kohteeseen”, Airaksinen taus toittaa.

Nykyisiin ympäristötoimiin SRV:n työmailla hän on tyytyväinen. Näilläkin työmailla on vaihdettu työkalut ja koneet sähkökäyttöisiin tai polttoaine on vaihdettu biopolttoaineeseen.

Työmaat ovat olleet päästöttömiä tämän vuoden ajan lähes kokonaan.

”Olemme vähentäneet päästöjä 85 prosenttia. Vain osa kaasuista, joita työmaalla on pakko käyttää, ovat olleet vaikeita korvata. Vielä mie timme, miten saamme loputkin kaasuista kor vattua. Jäljelle jääviä päästöjä vastaavan määrän istutamme puita”, Airaksinen kertoo.

Minimoi ja kompensoi

Kun biodiversiteettijalanjälkeä halutaan rakentamisessa pienentää, tarvitaan siihen monenlaisia keinoja. Rakenta minen kuluttaa aina luonnonva roja, ja siksi kaikki on tehtävä tehokkaasti: rakennetaan ener giatehokkaasti ja vähähiilisesti, käytetään materiaalit tarkkaan ja huomioidaan ympäröivien alueiden suojaaminen.

”Turhinta on rakentaa rakennus tai alue, joka ei olekaan vetovoimainen kymmenen vuoden kuluttua. Se on hirveää luonnonvarojen hukkaa.”

Toisaalta rakentamisella voidaan Airaksisen mukaan myös lisätä biodiversiteettiä, esimer kiksi uudistamalla vanhoja teollisuusalueita ja lisäämällä kasvillisuutta. Olennaista on korjata luonnolle aiheutuneet vahingot ja huolehtia

Hermannin alueella luonnon monimuotoisuutta on parannettu rikkaalla kasvillisuudella, joka houkuttelee myös hyönteisiä ja lintuja ja tarjoaa niille suojaa ja ravintoa. (kuva: SRV)

Kyse on globaalista suunnasta, jossa Suomi ja muut Pohjoismaat ovat askeleen edellä muita.

ennallistamisesta. Lisänä voidaan vielä kom pensoida muita haittoja.

Luontoympäristöä voi lisätä konkreettisella viherseinällä tai viherkatolla. Se ei sellaisenaan korvaa menetettyä luontoa, mutta parantaa kau punkiympäristön monimuotoisuutta.

Yrityksen tehtävä on kouluttaa

Rakentamisen sanastossa on resurssiviisautta, kiertotaloutta ja biodiversiteettiä. Airaksinen toteaa, että uudet termit saattavat kuulostaa vaikeilta, mutta samaa on tehty ennenkin ja on osattu istuttaa puita myös kaupunkiympäris töön.

”Terveellä järjellä pääsee pitkälle. Siinä mie lessä tarvitaan uutta osaamista, että ennen rakentaminen on ollut väljempää. Nyt rakenne taan tiiviimmin, ja esimerkiksi istuttamisesta on tiedettävä enemmän. Millaista maa-ainesta tarvitaan, kuinka paljon juuret tarvitsevat tilaa

Kompensoinnin avulla rakentamisen nettovaikutukset voidaan jopa nostaa plussan puolelle.

ja niin edelleen. Nyt mietitään tarkemmin, mil laiset kasvit ja hyönteiset juuri tällä alueella ovat viihtyneet, ja millaiset vesiaiheet juuri täällä auttavat viivästyttämään hulevesiä.”

Henrik Bos näkee, että yritysten on osattava itse kouluttaa työntekijät uudenlaiseen osaami seen.

”Ennen ajateltiin, että oppilaitokset opettavat alalle, tullaan puolivalmiina yritykseen töihin, ja yrityksessä enää hiotaan valmiiksi. Tämä on muuttunut.”

Osaavan työvoiman löytymiseksi Bos haluaa myös lisätä alan tunnettuutta.

”Tavoitteeni on, että rakentaminen tunne taan koko Euroopassa ’landscape professionals’ -alana, joka on erikoistunut luonnon monimuo toisuuteen.”

Viherkatot ja kasvuseinät

Kiertotalous näkyy selkeinä käytännön esimerkkeinä uudella Ranta-Tampellan asuina lueella Tampereella.

”Täällä on huomioitu, mitä alueella pysty tään paikallisesti tuottamaan, ja vältetään logis tiikkakustannuksia. On hyödynnetty niitä materiaaleja, mitä on paikan päällä olemassa ja on haettu sivutuotteita, mitä voidaan hyödyntää infran rakentamisessa. Esimerkiksi kaikki kai vettu kiviaines menee uudelleen käyttöön. Osa siitä on vielä varastossa, mutta mitään ei dum pata pois, vaan kaikki käytetään alueelliseen rakentamiseen”, Bos luettelee.

Kaikki kasvualustat Ranta-Tampellan vihe ralueella on valmistettu Bosin mukaan kiertota louden periaatteilla, viheralueet ovat niittyjä ja kaikki siemenet on kerätty Suomesta.

”Nurmi onkin täysin turhake. Kunnossapi don näkökulmasta sitä leikataan, siitä on kus tannuksia, mutta sitä ei käytä kukaan.”

Kivet ovat kotimaisia ja paikallisia – rantarai tin varrella voi nähdä muun muassa Hämeen

tien vanhoja katukiviä, jotka purettiin raitiolin jan tieltä pois.

Istutuksissa on kotimaista pajua, tyrniä ja muita vähän vähemmän käytettyjä kasveja.

”On valittu sen mukaan, mitkä täällä viihty vät, mitä ne edustavat ja mikä on luonnonarvo. Pieneläimistö viihtyy täällä nyt myös hyvin.”

Viherkatot on tehty lähes kaikkiin alueen kerrostaloihin. Lisäksi kattopihat ja tasanteet on rakennettu viheralueiksi. Niiden tehtävä on lisätä viherpinta-alaa ja viihtyvyyttä, mutta viheralueet toimivat myös hulevesiä viivyttä vänä elementtinä.

Bos ennustaa viherrakentamisen tarvitsevan lisää pinta-alaa tulevaisuudessa. Julkisivutkin muuttuvat tavalla tai toisella kasvupohjiksi.

Nostalgisessa, villiviinin peittämässä sei nässä voi nähdä siten myös hyviä puolia. Viher seinä taittaa lämpöheijastuksen pois, ja sillä on Bosin mukaan suuri vaikutus sekä energiate hokkuuteen että ihmisten viihtyvyyteen.

Ranta-Tampella sai viime vuonna Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon. 

Kiertotalouden green deal valmistelussa

Rakennusteollisuus RT julkaisi heinäkuun alussa selvityk sen rakennusalan biodiversiteettivaikutuksista ja niiden hallinnasta. Kyseessä oli ensimmäinen koko rakentami sen alaa koskeva tarkastelu aiheesta Suomessa.

Alalle luodaan jatkossa yhteisiä pelisääntöjä biodiver siteettitavoitteiden asettamisesta.

Biodiversiteettiselvitys on osa laajempaa kestävän rakentamisen toimenpideohjelmaa, jota Rakennusteolli suus RT toteuttaa. RT on sitoutunut myös valmistelemaan kiertotalouden Green dealia.

Green deal on vapaaehtoinen sopimus, jolla valtio, yri tykset ja julkinen sektori tavoittelevat yhteisesti asetet tuja ympäristötavoitteita.

Kiertotalouden green dealin valmistelu on aloitettu keväällä 2022. Valmisteluun lähti mukaan 80 eri yritystä, kuntaa ja maakuntaa.

Rakennusteollisuus

Hyönteishotellit ovat Tampereen Ikean pihalla osa uudenlaista viherrakentamista. Niiden ympärille on istutettu kotimaista niittysiementä perinteisen nurmikon sijasta.

Tankkauksen sijasta kone jätetään lounastunnilla lataukseen. Henrik Bos kertoo, että sähkökäyttöisten koneiden kanssa työ on suunniteltava vähän uudella tavalla entiseen verrattuna.

Kulmakiviä

Ilmahygienia mukaan virustartuntojen torjuntaan

Covid-19 jäi keskuuteemme pysyvästi. Myös syksyn influenssakausi on aktivoitumassa ja tartunnat kasvussa. Nyt olisi sopiva hetki muistuttaa hyvän sisäilman merkityksestä.

TEKSTI ILKKA SALO TOIMITUSJOHTAJA TALOTEKNINEN TEOLLISUUS JA KAUPPA RY

Korona-aika opetti etteivät perinteiset konstit yksin riitä: hyvän käsi- ja yski mishygienian lisäksi tulee huolehtia myös ilmahygieniasta. Ilman on vaih duttava ja maskia kannattaa käyttää. Samat konstit pätevät muidenkin virusinfektioiden ehkäisyyn.

Hengitystieinfektiot tarttuvat yleisimmin ilmavälitteisesti. Jostain syystä tämä ei meillä ole näkynyt koronan torjunnan suosituksissa riittävästi. Nyt kun koronavirukseen suhtaudu taan yhtenä taudinaiheuttajana muiden virusten joukossa, olisi viimeistään hyvä hetki nostaa esiin ilmahygienian konstit virustartuntojen torjunnassa.

Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate: epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajata ja epäpuhtauspitoisuus hengitysil massa laimentaa. Maskit vaimentavat pisaroin tia paikallisesti ja rajoittavat muiden riskiä pisa ratartunnalle. FFP 2/3 -maskit suodattavat myös pienempiä hiukkasia. Ilmassa oleva viruksia sisältävä aerosolipitoisuus taas laimenee tehok kaan ilmanvaihdon ja suodatuksen avulla. Mas kien käyttö ja hyvä ilmanvaihto yhdessä vähen tävät merkittävästi tartuntariskiä sisätiloissa.

Ilmanvaihdossa tulee käyttää ulkoilmaa, mikä Suomessa onkin normaali käytäntö.

Käsien pesu ja maskien käyttö ovat helposti todettavia ja ymmärrettäviä asioita, mutta niin ovat myös hyvä sisäilma ja ilmanvaihto. Viruksia erittyy sisäilmaan ihmisten hengi tysteistä. Ihmisperäisen epäpuhtauden, ja sitä kautta ilmanvaihdon toimivuuden, hyvä indi kaattori on sisäilman hiilidioksidipitoisuus (CO2, ppm).

Ei siis tarvitse mitata ilmavirtoja, vaan voi daan seurata lopputulosta eli sisäilman laatua hyvin edullisella ja yksinkertaisella tavalla. Kun tunnetaan raja-arvot oikealle CO2-pitoi suudelle, voidaan huoneessa olevasta näytöstä helposti lukea, onko ilmanvaihto riittävää, pitääkö sitä tehostaa vai olisiko syytä poistua tauolle.

Ilmavälitteisyys on tärkeä reitti koronavirus taudin ja monien muiden hengitystievirusten leviämisessä. Varotoimenpiteiden tulisi painot tua rokotuskattavuuden ohella pääasiassa ilmanvaihtoon, ilmavirtoihin, ilmansuodatuk seen ja maskien käyttöön. Ilmahygienian paran taminen tuo lisäkustannuksia, mutta saavutet tavat hyödyt ovat moninkertaisia.

Ilmahygienialle tukea tutkimuksista

Suomi ei ole ainoa maa, jossa ilmavälitteisyyttä ei virallisesti riittävästi tunnisteta. On kuitenkin yhä useampia maita, joissa asiaan on herätty.

Hyvän sisäilman merkitys virusinfektioiden torjunnas sa saa tukea monista tutkimuksista. Suomessa on tehty korkeatasoista tutkimusta (AIRCO, L2B, TUPA), jossa on ollut mukana laaja-alaisesti tutkijoita eri tutkimuslaitoksista ja tieteenaloilta. Hyvänä esimerk kinä on TUPA-hankkeen ravintolassa tehdyt mittaukset. Asiaan on paneuduttu myös kansainvälisesti. Eurooppalainen REHVA on ohjeistanut ilmanvaihdon käytöstä tartunnan estämiseksi. Lisäksi 239 tutkijaa 32 eri maasta on allekirjoittanut kirjeen WHO:lle todistaen, että aerosolitartunta on yksi leviämistapa. Myös WHO pitää ilmavälitteisyyttä mahdollisena tar tuntareittinä. Yhdysvalloissa taas U.S. Centers for Disease Control and Prevention (CDC) on päivittänyt ohjeistustaan huomioimaan aerosolitartunnan. Yhdysvaltalaiset tutkijat osoittivat, että kouluissa ilmanvaihdon nostaminen Yhdysvaltojen ilmastoin tialan yhdistyksen ASHRAE:n suosituksen tasolle vas taa vaikuttavuudeltaan yli 50 prosentin rokotuskatta vuutta, kun sitä vertaa huonoon ilmanvaihtoon. Ilmanvaihtokertoimena ASHRAE:n suositus on lähellä myös kotimaisia suosituksia. Viime syksyltä on myös tuore raportti Airborne transmission of respi ratory viruses, jossa Wang kumppaneineen osoittaa ilmavälitteisyyden olevan tärkein tartuntareitti Covi d19:n leviämisessä.

Monissa maissa asiaan on jo herätty. Belgian mää räykset sisäilman CO2-mittauksista, Saksan ohjeistuk set ilmanvaihdosta sekä Irlannin tutkimuslaitosten ja ammattiliittojen vaatimukset ilmanvaihdon lisäämi seksi ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Miten hyvä sisäilma liittyy influenssakauteen?

Hengitystieinfektiot tarttuvat ilmavälitteisesti. Muiden toimien lisäksi ilmanvaihdolla on iso rooli virusten torjunnassa.

Miten ilmanvaihdolla voidaan torjua viruksia?

Kuten maskeilla, ilmanvaihdolla kin voidaan laimentaa epäpuh tauspitoisuuksia. Asiaa on helppo seurata sisäilman hiilidioksidipi toisuuden kautta.

Osataanko maassamme jo tätä hyödyntää?

Suomessakin on tehty asiaa tuke vaa tutkimusta, mutta jostain syys tä ilmavälitteisyyttä ei virallisesti tunnisteta. Esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa ollaan jo pidemmällä.

Hyvä sisäilma on samalla terveysturvallista.

Me kysyimme, Ilkka Salo vastasi.

KUVA VENNI AHLBERG

Vähähiilisen betonin käyttö sujuvoituu

Uusi vähähiilisyysluokitus tuo rakennusalalle yhtenäisen tavan kuvata erilaisia, vähähiilisiä betonilaatuja. Tämä helpottaa vähähiilisen betonin tilaamista. Luokituksen myötä betonin toimittajien tarjoukset kohdistuvat selkeästi samaan asiaan ja ovat keskenään vertailukelpoisia.

”Luokitus tuo betoninvalmista jat samalle viivalle. Aiemmin jokainen on tehnyt vähähiili syyslaskelmia vähän omalla tavallaan ja yhteistä ankkuri pistettä ei ole ollut”, valmisbetoniyksikön joh taja Markus Haatainen Lujabetonilta sanoo.

Ensisijaisesti valmisbetoneille tarkoitettu BY-vähähiilisyysluokitus toimii jatkossa raken nuttajan ja suunnittelijan apuvälineenä. Suun nitteluvaiheessa voi sen avulla helposti laskea, mitkä ovat valettavan rakenteen CO2-päästöt. Taulukosta näkee myös suuntaa antavasti, miten kunkin lujuusluokan valmisbetonia on tällä hetkellä saatavilla vähähiilisempänä.

Laskelmien pohjalta suunnittelija voi kysyä betonin valmistajilta, saisiko heiltä tietyn GWP-luokan betonia. Valmistajat kertovat, mikä onnistuu käytännössä ja mitä se maksaa.

”Tämä helpottaa ja selkiyttää tekemistä koko rakentamisen ketjulle. Toistaiseksi luokitus kos kee vain valmisbetonia. Betonielementtien tilanne on monimutkaisempi”, Haatainen sanoo.

Työryhmä kasasi luokittelun

Luokituksen työstäminen sai alkunsa, kun Beto niyhdistykselle alkoi tulla kysymyksiä vähähii lisestä rakentamisesta. Yhdistys julkaisee ohjeistuksia ja betonialan hyvää rakentamis tapaa kehittävää aineistoa, joten luokituksen työstäminen tuntui luontevalta.

Betoniyhdistyksen lisäksi vähähiilisyysluo kituksen tekoon tulivat mukaan Betoniteolli suus ja Aalto-yliopisto. Laaja-alainen työryhmä ohjasi työskentelyä.

”Mukana oli esimerkiksi suunnittelijoita, betonin valmistajia, Helsingin kaupunki ja

ympäristöministeriö. Kokouksissa päästiin hyvinkin rakentavaan vuoropuheluun”, työryh mässä mukana ollut Haa tainen kertoo.

Luokitus tehtiin vuo sien 2021–2022 aikana, ja se julkaistiin kesällä 2022. Työskentelyyn kului aikaa noin vuoden verran.

”Työryhmiin ei aina tahdo löytyä porukkaa, koska niissä työskennel lään oman työn ohessa.

Asian merkityksestä kertoo, että tässä oli iso porukka mukana”, Haatainen pohtii.

Paineet päästövähennyksiin kasvavat

Lähitulevaisuudessa rakennusalan päästöjen vähentämistä kirittävät uudisrakennusten pääs törajoitukset. Tulevassa rakentamislaissa vaadi taan ilmastoselvityksen tekoa ja asetetaan rakennuksille lupavaiheessa hiilikatto.

Se tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa tarvitaan tietoja eri rakennusmateriaalien CO2-päästöistä. Ilmastoselvityksen piiriin kuu

Uusi vähähiilisyysluokitus tekee betonin valmistajien tarjouksista vertailukelpoisia.

Näin me onnistuimme

TEKSTI HANNA MOILANEN KUVAT LUJA-YHTIÖT

Aiemmin jokainen on tehnyt vähähiilisyyslaskelmia vähän omalla tavallaan, mutta uusi ensisijaisesti valmisbetoneille tarkoitettu BY-vähähiilisyysluokitus tuo betoninvalmistajat samalle viivalle.

luvat rakennuksen energian käytön lisäksi myös rakennustuotteiden valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Paineita päästöjen vähentämiseen tuo myös EU:n päästökauppa. Ilmaiset päästöoikeudet vähenevät koko ajan, ja päästöoikeuksien hinta on lähtenyt nousuun. Lisäksi EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä tuo omat vaikutuksensa.

Taksonomian avulla luodaan kriteeristö sille, millainen liiketoiminta on kestävää ympäristön kannalta. Suurempi rakennushanke voi tulevai suudessa jäädä ilman rahoitusta, jos katsotaan, ettei kohde täytä taksonomian kestävän kehi tyksen vaatimuksia.

Vähähiilistä betonia kysytään päivittäin

Vähähiilisyys näkyy jo nyt betoninvalmistajan arjessa päivittäin, vaikka vähähiilisen betonin kokonaisvolyymi on vielä toistaiseksi ykköspro sentteja koko valmisbetonin tuotannosta.

Suunnittelijat ovat yhteyksissä ja kysyvät, miten vähähiilisen betonin käyttö eroaa tavalli sen betonin käytöstä. Myös se askarruttaa, onko vähäpäästöinen betoni jotenkin erilaista nor maalipäästöiseen verrattuna.

”Vastaamme yleensä kysymällä, mitä olet tekemässä ja milloin. Vastaukset riippuvat siitä, millaista valua tehdään ja missä olosuhteissa”, Haatainen sanoo.

Esimerkiksi vähähiilisen betonin lujuudenke hitys on vähän hitaampaa kuin normaalibeto nilla, jos valu tehdään viileissä olosuhteissa. Vähähiilisessä betonissa käytetään paljon seosaineita, mikä hidastaa lujuuden kehitystä.

”Kun tehdään paksuja rakenteita, kuten paa lulaattoja, lämpimissä olosuhteissa, vähähiili nen betoni on jopa parempaa perinteiseen beto niin verrattuna. Lujuus kehittyy tasaisesti eikä tule liikalämpenemisongelmaa”, hän täydentää.

Sen sijaan keskitalvella rakennettavan ker rostalon ontelosaumaan Haatainen ei suosittele vähähiilistä betonia.

”Se on haasteellinen kohde, jos ei ole lisäläm pöä saatavilla. Myös materiaalia menee tähän rakenteeseen niin vähän, että säästö CO2-puo lella on pieni.”

Myös betonielementit kannattaisi luokitella

Sementin valmistuksen CO2-päästöt ovat isot ja se heijastuu suoraan betonin valmistuksen pääs töihin. Päästöjen suuruus syntyy valtavista tuotantomääristä. Jos jokaisesta kuutiosta saadaan pienikin säästö, kokonaisvaikutus on merkittävä.

”Vähähiilisyysasiassa kaikki säästöt ovat tär keitä. Kaikkien tavaran valmistajien ja toimitta jien on tärkeää miettiä, miten päästöjä saadaan helpoiten karsittua. Kannattaa kuitenkin pitää maalaisjärki mukana ja huomioida toimintaym päristö”, Haatainen painottaa.

Kestävän rakentamisen ytimessä on raken nusten pitkäikäisyys ja koko rakennuksen elin kaaren aikana syntyvät päästöt. Rakennusmate riaaleilla on oma osansa laajemmassa yhtälössä. Suuri merkitys on myös esimerkiksi lämmitys tavan valinnalla ja lämmityksestä rakennuksen koko käyttöaikana syntyvistä päästöistä.

Haatainen toivoo, että valmisbetonin vähä hiilisyysluokituksen tekijät tarttuvat jatkossa

Luokitus tuo selkeyttä rakennusalalle

BY-vähähiilisyysluokituksen keskeiset ohjeet, taulukot ja laskuri on koottu yhdelle verkkosivulle.

BY-vähähiilisyysluokitus on vapaaehtoinen menetel mä betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Luokituk sen tarkoituksena on luoda rakennusalalle tuotemer keistä riippumaton yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisiä betonilaatuja.

”Vähähiilisyysluokituksen teossa pidettiin tär keänä, että betonin mekaanista kestävyyttä ja säily vyyttä ohjaavista standardeista ja määräyksistä ei lähdetä tinkimään. Vaikka tehdään vähähiilistä, rakennuksen pitkäikäisyys ja materiaalien säilyvyys ei saa vaarantua, toimitusjohtaja Mirva Vuori Suo men Betoniyhdistyksestä sanoo.

Valmisbetonin vähähiilisyysluokkia merkitään tunnuksella GWP.NN. Alkuosa GWP tulee sanoista global warming potential. Sen jälkeen olevat nume rot tarkoittavat betonin päästötasoa referenssita soon verrattuna.

”Esimerkiksi GWP.85 tarkoittaa, että betonin hiili dioksidipäästöt ovat enintään 85 prosenttia verrat tuna referenssitasoon”, Vuori sanoo.

Referenssitaso vastaa suomalaisten betoninval mistajien keskimääräistä päästötasoa vuonna 2021. Jo puolet valmisbetonista yltää tällä hetkellä refe renssitasoon. Lisäksi taulukossa on luokat 85, 70, 55 ja 40 prosentin päästötasoille, ja niitä on mahdollista luoda myöhemmin joustavasti lisää.

Luokitukseen liittyvä materiaali on koottu yhdelle verkkosivulle. Sivulta löytyy betoninvalmistajien käyttöön tehty vähähiilisyyslaskuri sekä käyttöohjeet suunnittelijalle, tilaajalle ja betonin valmistajalle. Sivuille on tallennettu myös vuosittain päivitettävä taustaraportti.

Laskelmien luotettavuus varmistetaan sillä, että päästölaskelmien teko edellyttää betonin valmista jalta sertifiointia ja kolmannen osapuolen valvontaa.

Lue lisää: www.vahahiilinenbetoni.fi

elementtien luokitukseen. Se on astetta haasta vampaa, koska elementeissä on mukana myös esimerkiksi teräsosia ja nostolenkkejä. Elemen tissä voi olla eristettä, ja myös valutekniikka vai kuttaa päästöihin.

”Tähänkin tarvittaisiin vertailukelpoiset arvot, ettei jokainen valmistaja mieti niitä itse. Silloin eri val mistajilla voi olla hyvin erilai nen linja ja erilaiset laskelmat”, Haatainen tiivistää.

”Valmisbetonissa muuttuvia tekijöitä on vähän, jolloin pääs tään hyvin lähelle todellisia päästöjä. Elementeissä muuttu jia on niin paljon, että tarkan päästötason määrittämisen vaikeuskerroin kasvaa.”

Rakentajilta Haatainen toivoo ennakointia. Betonin valmistajiin kannattaa olla yhteyksissä jo hyvissä ajoin, kun uusi rakennusprojekti on suunnittelupöydällä.

”Voimme katsoa yhdessä, mikä on mahdollista ja miten vähähiilisen betonin käyttö vaikuttaa työmaan arkeen. Uskon, että kaikki betonin val mistajat ovat valmiita tästä keskustelemaan.”

Vähähiilisyys näkyy jo nyt betoninvalmistajan arjessa päivittäin.

Monia kiinnostaa, miten vähähiilisen betonin käyttö eroaa tavallisen betonin käytöstä.

Narinan kohde: Työturvallisuuden opetusmateriaali

Havaittuja puutteita: Työturvallisuuden tärkeyttä oppiaineena on hyvä terävöittää rakennusalan oppilaitoksissa.Opetta jien käytössä pitää olla ajanmukainen, kattava turvallisuuden opetuspaketti.Turvallinen työym päristö kuuluu jokaiselle ja siihen panostaminen pitää oppia jo koulunpenkillä.

Korjaustoimet: Rakennusteollisuus RT on teettänyt yhdessä ra kennusalan yritysten kanssa Työturvallisuus ra kennusalalla -opetusmateriaalipaketin, jonka johtotähtenä on rakennustyön turvallisuuden hal linta riskinarvioinnin ja suunnittelun avulla. Materiaali on vapaasti opettajien käytettävissä.

Kuka: Jouni Ruotsalainen, lehto ri, rakennusalan työnjohdon tutkintovastaava, Metropolia

Työnkuva: Ohjaan opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja ja ope tan rakennustuotannon aineita. Tutkintovastaavan tehtävät, opiskelija- ja tutkintoasiat sekä opetussuunnitelman kehit tämistyö haukkaavat ison osan työajastani.

Koulutus: Rakennusinsinööri, korjausrakentamisen YAMK.

Biodiversiteetti näyttää suunnan

Metropoliaan rakennusalaa opis kelemaan saapuvista monilla on jo työkokemusta alalta, ja työ turvallisuuden aiheet koetaan pääosin kiinnostavina. Tilanne on sama sekä päiväpuolen- että aikuiskoulutuksen moni muoto-opetuksen opiskelijoiden kohdalla.

Meillä ei ole aiemmin ollut opettajille käy tössä kattavaa, yhdenmukaista ja ajanta saista opetuspakettia turvallisuudesta, vaan jokainen opettaja on koostanut opetusmate riaalin itse.

Nyt saatavilla olevaa uutta materiaalia voi daan hyödyntää jo heti opiskelun alussa talonrakennuksen perusteiden opintojak sossa, mutta yhtä lailla opettaja voi räätälöidä materiaalia omien tarpeidensa mukaan ja nostaa kulloinkin sopivia aiheita esiin ope tuksen eri vaiheissa. Esimerkiksi turvalli suussuunnittelu löytyy aineistopaketista vasta vähän myöhemmin, mikä sopii hyvin, jos käy sitä järjestelmällisesti läpi.

Uusi turvallisuuden opetuspaketti istuu hienosti meidän työturvallisuuden opintojak soon. Materiaalissa on 21 aihealuetta, joista opettaja voi valita kulloinkin sopivat tunnille.

Meidän opiskelijat sijoittuvat työelämässä pääosin työnjohtotason tehtäviin. Heidän kohdallaan nostaisin esiin turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun. Turvallisuus on asia, jonka pitää lähteä jo suunnittelijan pöy dältä. Riskit pitää arvioida etukäteen eri vai heissa, että saadaan työt hoidettua turvalli sesti. Lopputulos näkyy sitten kyllä työ maalla.

Materiaalissa on esimerkkitapauksia, ne tuovat hyvää konkretiaa ja kiinnostavat aina oppitunneilla. Niistä saadaan aikaan myös hyviä keskusteluja oppitunneilla.

Siisteys, järjestys ja muut ihan perusasiat ovat niitä mistä turvallisuus lähtee. Henkilö suojainten käyttö pitää tuntea, kunhan työ maalla kaikki muu on ensin hoidettu kun toon. Turvallisuus ei ole pelkkää tekniikkaa, määräyksiä tai suojavarusteita. Kun asenne on kunnossa ja toiminta sen mukaista, menee turvallisuusoppikin perille ja valmistumisen jälkeen on kaikkien turvallista työskennellä rakennustyömaalla. 

Opetusmateriaaliin voi tutustua ja sen voi ladata osoitteesta rakennusteollisuus.fi/opetusaineisto

Biodiversiteetti eli elollisen luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Se on tällä hetkellä monin tavoin uhattuna. Rakentaminen on yksi luonnolle eniten paineita synnyttävistä toimialoista.

Maan- ja merenkäyttö ja käytön muutokset Eliölajien suora hyödyntäminen Ilmastonmuutos Saastuminen Vieraslajit

Esimerkkejä arvoketjun vaikutuksista:

Tietyömaan alle kuivatettu kosteikko Puumateriaalien kestämätön hyödyntäminen Rakennuksen käyttöön tarvittavan energian määrä ja tuotantotapa Rakentamisessa käytetty vesi, sadevedet sekä sulamis vedet voivat kuljettaa mukanaan haitta-aineita vesistöön Maamassojen tai raaka-aineiden kuljetus alueelta toiselle

Ensimmäinen koko rakennusalan toimialaa koskeva selvitys alan biodiversiteettivai kutusten tarkastelusta ja hallinnasta valmistui kesällä. Selvitys tehtiin Rakennusteol lisuus RT:n kestävän rakentamisen toimenpideohjelman tueksi ja sen toteutti Gaia Consulting Oy.

Biodiversiteettivaikutuksia tarkastellaan selvityksessä kokonaisvaltaisen sirkulaa risen arvoketjun avulla, jossa liiketoiminnan suorat ja epäsuorat vaikutukset luonnon

monimuotoisuuteen voidaan tunnistaa. Arvoketjusta löytävät paikkansa niin maa-ai nesten prosessoijat, rakennustuotteiden tuottajat kuin erilaisten kohteiden rakenta jat tai purkumateriaalien käsittelijät. Arvoketjun eri vaiheissa toimijat tekevät pää töksiä, joista muodostuu lopulta rakentamisen synnyttämät biodiversiteettivaikutuk set koko elinkaaren ajalta.

Lue tarkemmin ja lataa raportti osoitteessa rakennusteollisuus.fi/biodiversiteettiselvitys

Turvallisuusosaaminen on hankittava etukäteen ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Parhaiten se onnistuu, kun oppiminen alkaa jo koulunpenkillä.

Jouni Ruotsalainen