Jokka 1/2023

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta 1/2023

Rinta rottingilla Suomen siistein

Oulun kolmanneksi korkeimman asuintalon työmaalla tiedetään, että siisteydestä hyötyvät kaikki. Se pätee myös pienemmillä työmailla.

Pysähdy ja ota opiksi

Rakennusalalla työstetään poikkeamista oppimisen malliprosessia. Uusia ajatuksia haetaan myös muilta toimialoilta. Nesteellä on huomattu, että poikkeamien tutkiminen ja korjaustoimet kannattaa tehdä siellä, mistä poikkeamatkin löytyvät.

Koira on tehokas räjähteiden nuuskija

Koiran nenä on ainutlaatuinen instrumentti, jota voidaan hyödyntää myös rakentamisessa. Kirsu ei kauaa tuhise esimerkiksi räjähteiden etsinnässä. Ruotsissa ja Norjassa räjähdekoirien käyttö on yleistä ja nyt sellaisia löytyy Suomestakin.

Kilpailussa syntyy positiivinen kierre

Rakennusalalla järjestetään valtakunnallisia ja paikallisia työturvallisuuskilpailuja. Niistä ei haeta vain voittoa ja kunniaa, vaan turvallisuuden jatkuvaa parannusta. Kaksi palkittua talonrakennusyritystä kertoo, millä keinoilla ne onnistuivat.

s.6

s.5

s.10

s.4

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

SISÄLTÖ 1/2023

2 Pääkirjoitus

3 Elementissään KIRA-kasvuohjelmalla on kovat ilmasto- ja ympäristötavoitteet, tuore ohjelmajohtaja

Mia Toivanen tietää. Hän kertoo olevansa motivoitunut niiden edessä, koska tavoitteet ovat niin palkitsevia.

3 Tsekkaa tämä eKestävyys-koulutus kertoo, miten rakentamisessa voidaan siirtyä kiertotalouteen ja tunnistaa tapoja mitata sen toteutumista.

4 Kentältä kuultua Kolme vähän eri kantilta olevaa mielipidettä siitä, miksi työhyvinvointiin satsaaminen on yritykselle erinomainen investointi.

4 Poikkeamista voi ja kannattaa oppia Nesteellä poikkeamista oppimista on kehitetty aktiivisesti viimeiset neljä vuotta. Aihe on kuuma myös rakennusalalla. RT on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää poikkeamista oppimista.

5 Räjähdekoira tuo lisäturvaa louhintatyömaalle Räjähdekoirat sopivat työskentelemään louhintatyömaille, louhoksille, sekä esimerkiksi kaivoksille. Yleensä koira selvittää työmaan räjähteet päivässä tai kahdessa alueen koosta riippuen.

6 Siistiä olla täällä töissä Laptin rakennustyömaa Oulussa on asettanut tavoitteekseen olla Suomen siistein työmaa. Idean isä löytyy itsekin työmaalta, ja siististä lopputuloksesta hyötyvät työmaalla ihan kaikki.

9 Tärkeän työkalun uudistus saa kentältä kehuja Ratu on rakentajan tietopakki. Se sisältää tietoa menekistä, työmenetelmistä sekä laadun ja työturvallisuuden varmistamisesta. Nyt siitä on muokattu helppokäyttöinen digitaalinen tietopaketti.

10 Paljon enemmän kuin voittajafiilis

Työturvallisuuskilpailuihin osallistuminen synnyttää työmaalla positiivisen nosteen, joka vaikuttaa muuhunkin kuin vain turvallisuuteen.

12 Narinalista Kvartsipölyn hallinta rakentamisessa selkeytyy, kun yritysten hyödyksi ja avuksi pölynhallintaan on valmistunut 33 ohjekorttia.

KANNEN PIKKUKUVA: PEABIN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JERE HYVÖNEN, TYÖMAAN VASTAAVA MESTARI TUOMAS MARTIKKALA JA TURUN YKSIKÖNJOHTAJA MARIKA SIIRTO SAIVAT ANSAITUT KUNNIAKIRJAT. (KUVA: MARKO KILPELÄINEN)

Turvallisuuskulttuuria kehitetään johtamalla

Johtamisen vahvistaminen on avaintekijä lähdettäessä kehittämään organisaation turvallisuuskulttuuria. Koko henkilöstön panosta tarvitaan turvallisen työympäristön luomiseen, mutta perustana ovat johdon asenteet, ajatukset, työtavat ja sitoutuminen.

Lainsäädännön ja tilaajien turvallisuudelle asettamat vaatimukset ovat minimitaso, jonka päälle rakennetaan vahvaa ja tavoitteellista turvallisuuskulttuuria.

Turvallisuusajatteluun sitoutuvat ja turvallisuutta johtamisessa vahvasti painottavat esihenkilöt pystyvät muokkaamaan yrityksen turvallisuuskulttuuria haluttuun suuntaan. Tasalaatuinen ja tavoitteellinen turvallisuuden johtaminen tukee yhtenäisen turvallisuuskulttuurin muodostumista ja estää samalla poikkeavien alakulttuurien syntymistä organisaatiossa. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeiden tavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista, turvallisuusasioiden nostamista korkealle tilaisuuksien agendalla sekä säännöllisten turvallisuuskeskustelujen käymistä henkilöstön kanssa.

Turvallisuuskulttuuri on kiinteä osa yrityksen arvoja ja kulttuuria, ja sitä rakennetaan yhdessä koko henkilöstön voimin. Avoin ilmapiiri sekä henkilöstön kohteleminen reilusti ja oikeudenmukaisesti lisäävät luottamusta ja muokkaavat työympäristöstä turvallisen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten ajatuksia, kannustetaan luovaan ajatteluun ja rakentavaan erimielisyyteen, mikä edistää toiminnan tehokkuutta ja lisää henkilöstön sitoutumista.

Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista

Jokka ilmestyy kahdesti vuodessa

JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry • www.rt.fi

TOIMISTO : Eteläranta 10, 00130 Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg • jokka@rakennusteollisuus.fi

ULKOASU: Mattsson & Mattsson Oy, Anna Mattsson

PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy • ISSN 2242-3389

Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta. (Vanhan rakentajan sanakirja)

Haastan jokaisen rakennusalalla työskentelevän esihenkilön pohtimaan omaa johtamistaan turvallisuuden näkökulmasta.

Haastankin jokaisen rakennusalalla työskentelevän esihenkilön pohtimaan omaa johtamistaan turvallisuuden näkökulmasta: johdatko omalla esimerkilläsi arjen turvallisuutta, onko turvallisuus korkealla agendallasi ja luotko luottamuksen ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä kaikkine ajatuksineen?

Turvallisemman työympäristön luominen lähtee johtamisesta, ja jokainen meistä vaikuttaa siihen esimerkillään ja omilla valinnoillaan.

Timo Vikström

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Kreate-konsernin toimitusjohtaja

KUVA: KREATE

ELEMENTISSÄÄN

Kasvun mahdollisuudet näkyviksi

KIRA-kasvuohjelma on syntynyt vauhdittamaan kiinteistö- ja rakennusalan kasvua, tuottavuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Haaste on kova. Tuore kasvuohjelmajohtaja peräänkuuluttaa uudenlaista asennetta ja läpileikkaavaa yhteistyötä tavoitteiden saavuttamisessa.

Kuka olet?

Olen Mia Toivanen ja aloitin KIRA-kasvuohjelmajohtajana tämän vuoden tammikuussa. Taustaltani olen valtio- ja hallintotieteilijä ja konsultti, väitöskirjassani tarkastelin digitalisaatiota. Monipuolinen kokemukseni auttaa työssäni kokonaisuuksien ja vaikutusten jäsentämisessä. Sitä kansallisessa kasvuohjelmassa tarvitaan!

Olen rakennetun ympäristön, sen palveluiden ja kulttuurin rakastaja. Näen kaupunkiympäristössä valtavasti mahdollisuuksia, sekä vihreään siirtymään että kansalliseen vetovoimaisuuteen ja meidän jokaisen hyvinvointiin!

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Ei sellaista olekaan, ja hyvä niin! Tyypillisin työ, näin ohjelman alkuvaiheessa varsinkin, on yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kontaktointi.

Tänään olen keskustellut yliopiston, muutaman yrityksen sekä meidän ydintiimin kanssa. Eri näkökulmat ovat parasta, ja myös se suurin haaste; miten saadaan eri toimijat yhteistyöhön.

Aloitit vuoden alussa KIRA-kasvuohjelman ohjelmajohtajana. Mitä kasvuohjelmassa tavoitellaan ja miten alku on sujunut?

KIRA-alan yhteinen ohjelma työskentelee tuottavuuden ja kasvun lisäämiseksi. Teemoinamme ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio ja arvonluonti

läpi elinkaaren. Tarvitaan asennemuutosta ja läpileikkaavaa yhteistyötä – koko prosessin toimijat mukaan maankäytön suunnittelusta purkamiseen ja kiertotalouteen. Lisäksi tarvitsemme mukaan esimerkiksi energia- ja liikennealat, uudet ratkaisut ja kasvu eivät usein synny enää vain KIRA-alaan rajautuen. Meidän tulee todella tarkastella mahdollisuuksia ennakkokuulottomasti.

Millaisissa tilanteissa olet eniten omassa elementissäsi?

Kyllä suurin innostus ja ilo tulee eri toimijoiden yhteisten intressien ja ratkaisujen löytämisestä. Rakennetun ympäristön merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tärkeä, koen tämän motivoivaksi. Parasta on, että juuri tässä on yrityksille tosi paljon liiketoiminnan, kasvun ja viennin paikkaa!

Mikä muu on sinulle omassa työssäsi tärkeintä?

Vaikka ohjelmatyö on laaja-alaista ja strategistakin, haluan nopeasti konkreettisia tuloksia, eli hyötyjä yrityksille. Niiden edellytyksenä ovat kontaktit ja yhteistyöhankkeet, joita pidän tärkeinä. Ota rohkeasti yhteyttä - testataan yhdessä ideoita! 

Mia Toivanen, mia@kirafoorumi.fi, www.kirakasvuohjelma.fi #KIRAkasvuohjelma"

Kiertotalous haastaa perehtymään materiaalien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

eKestävyys-koulutus auttaa hahmottamaan, miten rakentamisessa voidaan siirtyä kiertotalouteen, tunnistaa tapoja ja keinoja mitata sen toteutumista, sekä ymmärtää, miten kestävän rakentamisen eri tavoitteet liittyvät toisiinsa.

Koulutusasiantuntija Ulla-Mari Tiainen Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOsta kertoo, että eKestävyys-koulutus on tiivis pikaperehdytys kiertotalouden mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuista rakennusalalla. ”Se havainnollistaa, miten vaikkapa vähähiilisyys, energiatehokkuus ja kustannustehokkuus liittyvät yhteen ja käytäntöön. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.”

Kestävä rakentaminen ja vähähiilinen kiertotalous ovat osa globaalia muutosprosessia, ja muutoksen ymmärtäminen ja sen sisäistäminen vaatii osaamista. ”Toivottavasti mahdollisimman moni löytää koulutuksen ja innostuu sen avulla pohtimaan omaa toimintaa, sekä muuttamaan sitä ympäristöystävällisemmäksi”, Ulla-Mari Tiainen toteaa. Kiertotalous luo mahdollisuuksia ja tarjoaa rakennusalalle merkittäviä keinoja ilmastokriisin hillitsemiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi.

TSEKKAA TÄMÄ!

eKestävyys antaa pikaperehdytyksen kiertotalouteen

KENTÄLTÄ KUULTUA

Investoi välittämiseen

Työelämä on murroksessa ja työssä jaksaminen voi tehdä monille tiukkaa. Työhyvinvointiin satsaaminen on silloin parasta lääkettä. Tässä siihen kolme näkemystä.

Anna Nyrhinen, johtava lakimies, Merikratos Oy

Saan työssäni olla mukana kehittämässä parempaa työelämää upean tiimin kanssa. Ajattelen, että erityisesti mielen hyvinvoinnilla ja sen myötä työssä käytettävissä olevilla voimavaroilla on merkittävä yhteys työssä jaksamiseen ja työsuoritukseen.

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä työssään menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työn viihtyvyyttä, ehkäisee sairaslomia, sitouttaa organisaatioon ja parantaa työsuoritusta. Olen vakuuttunut siitä, että ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen erilaisin mielen hyvinvoinnin palveluin on investointi ihmisiin ja tulevaisuuteen.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen erilaisin mielen hyvinvoinnin palveluin on investointi ihmisiin ja tulevaisuuteen

Mikko Satuli, henkilöstöjohtaja, Lujabetoni Oy Työssäni vastaan HR-toimintojen strategisesta ja operatiivisesta toiminnasta Lujabetonilla. Olen intohimoinen kehittäjä ja haen mielelläni uusia, innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin haasteisiin.

Eräs mieliaiheistani on henkilöstön hyvinvointi. Panostamalla henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin takaamme paremman motivaation ja sitä kautta tuottavuuden ja liiketuloksen. Yhteen sanaan tiivistettynä hyvinvointia voi edistää parhaiten välittämällä. Välittämällä siitä, mitä henkilöstölle kuuluu ja välittämällä siitä, millä tavalla saamme nuo kuulumiset vielä hiukan paremmaksi. Unohtamatta sitä, että välittäminen on myös rajojen asettamista.

Kimmo Anttonen, aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus ry

Omassa työssäni toimin laajasti rakennusalan persoonallisena edunvalvojana. Työnkuvani on rakennusalan monipuolisin ja saan olla kehittämässä yhteistyötä koulutus- ja sopimusjärjestelmässä, rakennusalan sisällä sekä maanpuolustuksessa. Minulle tärkeintä työssäni on turvallisempi, kestävämpi ja sujuvampi huominen. Työhyvinvointiin satsaaminen on välttämätön osa kehitystä. Työn tuottavuus ja yhteiskunnan kehitys syntyvät ihmisistä. Teen myös ratkaisukeskeisen terapeutin työtä ja näen ihmisten kykypotentiaalin kokonaisvaltaisesti. Työhyvinvointia tulee edistää luomalla matalan kynnyksen kohtaamispalveluita ja tukemalla yksilön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja liikunnasta.

Poikkeamista voi ja kannattaa oppia

Poikkeamista oppiminen on havaintoja työpaikan arjesta ja havaittujen epäkohtien korjaamista. Rakennusteollisuus RT:n työryhmä työstää parhaillaan poikkeamista oppimisen malliprosessia, joka valmistuu kesään 2024 mennessä.

TEKSTI: HANNA MOILANEN KUVA: RT

Jos jokin ei rullaa työmaalla toivotulla tavalla, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Mitä tapahtumasta voi oppia ja voiko jotain tehdä jatkossa paremmin? Kyseessä voi olla vaikkapa tyytymätön asiakas, työturvallisuuteen liittyvä huomio tai läheltä piti -tilanne.

Poikkeamista oppiminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan havaintoja työpaikan arjesta ja havaittujen epäkohtien korjaamista. Lisäksi tarvitaan yhdessä sovittu tapa toimia, jotta poikkeamista oppimisesta tulee osa työpaikan kulttuuria ja kaikki nostavat huomioitaan esiin.

”Malli on erilainen kahden ihmisen firmassa kuin isossa konsernissa. Samat elementit ovat kuitenkin molemmissa”, laatupäällikkö Timo Salminen Nesteeltä sanoo.

Ensin jonkun täytyy älähtää, kun asiat eivät mene putkeen. Tähän voidaan rakentaa yrityksen koon mukaan esimerkiksi jonkinlainen tiketti- tai liputusjärjestelmä. Oleellista on, että huomio menee eteenpäin ja siihen tartutaan.

Asian tutkimisen jälkeen päätetään, mitä tehdään jatkossa eri tavalla. Ratkaisusta viestitään henkilöstölle ja seurataan, että uusi tapa toimia juurtuu arjen käytännöksi.

”Mallista ei kannata tehdä liian valmista, kun sitä rakennetaan ensimmäisen kerran. Mietitään ensimmäiset askeleet ja lähdetään kokeilemaan. Jos kuvio toimii, se on hyvä. Jos ei toimi, sitten viilataan ja mietitään, mitä muutetaan”, Salminen sanoo.

Oman työyhteisön malli rakennetaan yhdessä

Nesteellä poikkeamista oppimista on kehitetty aktiivisesti viimeiset neljä vuotta Salmisen johdolla, ja malli itsessään on paljon vanhempaa perua. Nesteen mallissa ei keskitytä vain terveyteen ja turvallisuuteen. Havaintoja tehdään myös laadusta ja tuottavuudesta jatkuvan parantamisen hengessä.

”Keskeistä on keskustelu henkilöstön kanssa siitä, mikä on omaan työyhteisöön sopiva tapa edistää asiaa. Olennaista on ottaa mukaan myös työntekijöitä eikä pelkästään toimihenkilöitä”, Salminen summaa.

Salmisen kokemuksen valossa poikkeamien tutkiminen ja korjaustoimien miettiminen kannattaa järjestää mahdollisimman lähellä tapahtumia eikä niin, että paikalle hälytetään jokin erillinen tutkintaorganisaatio. Työmaalla sattuneista poikkeamista vastaa työmaapäällikkö. Asiakaspalvelussa tehtyihin havaintoihin tarttuu sen puolen vastaava.

”Tekemiseen kannattaa hakea sparrailua ja vertaistukea samassa vaiheessa olevilta yrityksiltä. Oman yrityksen tilannetta on järkevintä verrata siihen, missä oltiin puoli vuotta sitten. Jos itse lähden juoksemaan, en vertaa omaa suoritustani Usain Boltiin”, Salminen sanoo.

Työryhmä laatii prosessimallin Rakennusteollisuus RT on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää poikkeamista oppimista rakennusalalla. Työn alla on parhaillaan malliprosessi poikkeamista oppimiseen. Lisäksi työstetään vinkkejä poikkeamista oppimisen kehittämiseen myös niille organisaatioille, joissa oma malli on jo käytössä.

”Eniten uusista työkaluista ja malleista hyötyvät ne yritykset, joilla ei vielä ole sovittua toimintatapaa ja erillistä turvallisuusorganisaatiota”, työryhmää johtava henkilöstöturvallisuuspäällikkö Iida Peltosaari Consti Oyj:stä sanoo.

Uudet mallit ja työkalut valmistuvat kesään 2024 mennessä. Peltosaaren mukaan asia on erityisen tärkeä tapaturma-alttiilla rakennusalalla, jotta työturvallisuutta voidaan tehokkaasti vahvistaa läpi koko kentän.

”Työntekijöiden mukaan saaminen on olennaista. On tärkeää, ettei haeta syyllisiä, vaan tekemistä ohjaa aito halu oppia ja parantaa omaa tekemistä”, Peltosaari tiivistää. 

Poikkeamista oppimisen malli on erilainen kahden ihmisen firmassa kuin isossa konsernissa, vaikka samoja piirteitä on molemmissa.

Mitä pitää ottaa huomioon, jos tilaa räjähdekoiran työmaalle?

Räjähteiden etsinnässä ei työkoiran nenä yleensä kovin kauan tuhise.

Myös työmaan toiminta voi jatkua muilla alueilla keskeytyksettä, kunhan etenemistapa suunnitellaan etukäteen huolella.

Jos räjähdekoira tilataan esimerkiksi isolle työmaalle, mutta vain tietty alue pitää tarkastaa lähtemättömien räjähteiden varalta, halutaan työmaan toimintaa yleensä jatkaa samaan aikaan muilla alueilla.

Tanja Karpela International K9 Institutesta korostaa, että etenemistapa ja räjähteiden etsintään varattava aika pitää sen takia selvittää etukäteen.

”Karkea arvio on, että räjähdekoira pystyy tutkimaan päivässä tarkasti noin 2 000 neliömetriä tai pari kilometriä suoraa viivaa. Jossakin kohteessa tarkastus voi viedä yhden päivän ja toisessa useita päiviä.”

Lisäturvaa työmaalle

Helpoiten räjähdekoiran voi tilata Karpelan mukaan heidän yrityksestään sähköpostitse tai puhelimella.

”Kustannusarvio laaditaan aina tapauskohtaisesti, mutta eniten siihen vaikuttavat kohteen vaikeakulkuisuus ja tarkastettavan alueen suuruus. Ihan ensimmäiseksi pitää selvittää yhdessä asiakkaan kanssa, mitä löytöjä tai epäilyjä on havaittu työmaalla, millainen maasto on ja miten tiivis maaperä on rakenteeltaan”, hän toteaa.

Entä mitä etuja räjähdekoiran käytöstä on rakennusyritykselle?

”Keskeiset edut ovat koiran tarkkuus, nopeus ja kustannustehokkuus. Ainakaan vielä ei ole pystytty kehittämään ihmisen toimesta laitetta, joka pystyisi tunnistamaan hajuja lähellekään yhtä tarkasti kuin koira. Se pystyy löytämään myös hyvin vanhoja lähtemättömiä räjähteitä. Räjähdekoira tuo luonnollisesti myös lisäturvaa työmaalle”, Karpela vastaa.

Räjähdekoira tuo lisäturvaa louhintatyömaalle

International K9 Institute on tehnyt uraauurtavaa työtä Suomessa räjähdekoirien parissa. Niitä on käytetty jo useilla eri louhintatyömailla lähtemättömien räjähteiden etsinnässä.

TEKSTI: KAISA SALMINEN

Häntä vispaa innostuksesta. Eläintenkouluttaja Tanja Karpelan nelijalkainen kollega tietää, että työpäivä on alkamassa.

”Nämä ovat helppoja työkavereita. Pelkkä räjähteiden etsiminen on palkitsevaa, mutta ihan parasta on päästä työtehtävän jälkeen leikkimään ohjaajan kanssa pallolla”, hän toteaa naurahtaen.

Suomessa räjähdekoiria on käytetty jo pitkään poliisin, rajavartioston ja asevoimien palveluksessa. Ruotsissa ja Norjassa räjähdekoirien käyttö on yleistä myös louhintatyömailla.

”Aloimme miettiä kollegani Karita Häkkisen kanssa, miksei näin voisi toimia Suomessakin, ja ryhdyimme reilu vuosi sitten kouluttamaan räjähdekoiria louhintatyömaille, louhoksille

sekä esimerkiksi kaivoksille”, Karpela kertoo.

Koira opetetaan ensin jähmettymään Räjähdekoiran tehtävänä on etsiä lähtemättömiä räjähteitä esimerkiksi louhekasan joukosta.

Työympäristön riskit on tunnettava myös koiran koulutuksessa.

”Koira ei saa etsiessään esimerkiksi kaapia maata tai muutoinkaan tehdä mitään kohteelle.

Opetan sen ensin ilmaisemaan löytämänsä kohteen jähmettymällä paikalleen ja tuijottamaan kohdetta, kunnes vapautan sen palkkiomerkillä. Sen jälkeen opetan koiran tunnistamaan erilaisia räjähteitä hajujen perusteella”, Karpela kertoo.

Koulutus tapahtuu autenttisessa ympäristössä.

Räjähdekoirien käyttö soveltuu parhaiten esimerkiksi talonrakentamisen louhituille pohjille ennen syvennyslouhintoja ja jatkorakentamista. Ne ovat suureksi avuksi tehtäessä pengerlouhintaa useammassa kerroksessa, ennen uuden penkereen porauksen aloitusta.

”On hienoa, että Swerock on innostunut tarjoamaan meille kiviainestyömaallaan Salossa hyvät puitteet räjähdekoirien koulutukseen.”

Uusi pentusukupolvi kasvamassa

Karpela on koulutustaustaltaan sosionomi, mutta tehtyään pitkän uran politiikan parissa hän kertoo suorittaneensa eläintenkouluttajan tutkinnon ja perustaneensa työkoirien koulutusta sekä koirahoitolapalveluita tarjoavan yrityksen.

Koulutuspuoli siirtyi pari vuotta sitten International K9 Institute -yritykseen, jonka Karpela perusti yhdessä Häkkisen kanssa. Heillä on paljon muitakin työkoiria, jotka tekevät esimerkiksi liito-oravien ja lutikoiden kartoitusta.

Ruotsissa ja Norjassa räjähdekoirien käyttö on yleistä myös louhintatyömailla.

”Meillä on kasvamassa myös uusi sukupolvi koiranpentuja räjähdekoiriksi. Toivon, että niiden käytöstä tulisi Suomessakin ennen pitkää vakiintunut käytäntö.” 

Swerock on tarjonnut Salossa sijaitsevan kiviainestyömaan räjähdekoirien koulutukseen, Tanja Karpela kertoo.

KUVA: JANNE ERJOLA

Siistiä olla täällä töissä

Opiskelijatornitalon työmaa haluaa olla rinta rottingilla Suomen siistein työmaa. Paras mahdollinen siisteystaso saavutetaan huolellisella ennakkosuunnittelulla, työvaiheiden porrastamisella sekä viestimällä siisteydestä kaikille työmaalla työskenteleville.

Mervi Koponen imuroi Laptin rakennustyömaalla, opiskelijoiden asumiseen rakentuvan Oulun UNOn kolmannessa kerroksessa, jonka porrastasanteella on kyltti ”P1 Alue”. Työmaasiivoojana toimiva Koponen on tällä työmaalla oikeastaan siivouksen viimeistelijä ja pölynhallinnan varmistaja, sillä Laptin rakennustyömaa on asettanut tavoitteekseen olla Suomen siistein

työmaa.

Ideaontyömaanvastaavantyönjohtajan, JaakkoJuolan

”Setarkoittaasitä,ettäjokainensiivoaaomat jälkensä.Tämäpäteesekäomiintyöntekijöihin ettäurakoitsijoihin.Siistiätyömaataylläpidetäänsuunnittelemallakaikkityövaiheetmahdollisimmanpitkälleetukäteenjatoteuttamalla yksityövaihekerrallaankokonaanvalmiiksi niin,etteisamallemestalletarvitseenääpalata samantyöntiimoilta.Tärkeääonmyös

tehdä tavoite siististä työmaasta näkyväksi kaikille työmaalla työskenteleville”, Juola luettelee. Työnjohtaja sanoo kuulleensa tarinoita, joissa johto päättää tavoitteista keskenään, mutta niistä ei koskaan viestitä tekijöille. Tavoitteisiin voidaan kyllä päästä näinkin, mutta varmempaa se on, kun tavoite on yhteinen ja kaikkien tiedossa.

”Eihän tässä lopulta ole kyse mistään uudesta ja mullistavasta vaan siitä, miten saadaan työntekijät mukaan tähän.”

Käytännön toimista Juola mainitsee viikkopalaverit, joissa kaikki työntekijät ovat mukana. ”Tämä on selvä muutos. Aiemmin viikkopalavereissa istui työnjohto, ja viesti meni työntekijöille saakka perille, jos meni. Nyt viesti kulkee suoraan tekijöille. Tämä on paljon tehokkaampi tapa johtaa työmaata.”

Oulun uusi maamerkki

Siisti työmaa lähtee huolellisesta ennakkosuunnittelusta. Kaikki työmaalla tapahtuvat työvaiheet on porrastettu tarkoin siten, että uusi työvaihe ei ala ennen kuin edellinen on saatettu täysin valmiiksi.

Juola on aiemmin toiminut työnjohtajana P1-puhtausluokkaan kuuluvissa julkisrakennushankkeissa, mutta Oulun UNO on hänen ensimmäinen P1-luokkaan kuuluva asuinkerrosta-

TEKSTI: KATI VALJUS KUVAT: MIKKO TÖRMÄNEN

Työmaasiivooja Mervi Koponen on P1-puhtausluokan työmaalla siivouksen viimeistelijä ja pölynhallinnan varmistaja.

lonsa.

”Rakennus on puhdas, kun se luovutetaan asiakkaalle. En näe mitään syytä sille, etteikö tämä olisi tulevaisuutta asuinrakentamisessa.”

Koposelle siistillä työmaalla työskenteleminen on mielekästä.

”Kun kaikki korjaavat jälkensä, oma aikani ei kulu roskien keräämiseen vaan voin huolehtia siitä, että työmaa pysyy pölyttömänä.”

16-kerroksiseksi kohoava UNO sijaitsee aivan Nelostien kupeessa Välkkylässä. Valmistuttuaan se tulee olemaan eräänlainen maamerkki etelän suunnasta kaupunkiin saapuville.

”Työmaa on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Oulun kolmanneksi korkein asuintalo tulee lisäämään kaupungin vetovoimaa opiskelijoiden suuntaan. Välkkylä taas on monelle oululaiselle opiskelumuistoja herättävä paikka, joten alueen kehitys kiinnostaa kaupunkilaisia”, Juola tietää.

Siisteydellä suora yhteys laatuun ja turvallisuuteen

Oulun UNO rakennetaan yhteistoiminnallisena KVR-urakkana. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS, Lapti ja suunnittelijat ovat kehittäneet hanketta alusta asti yhdessä.

”UNO tulee olemaan meidän lippulaivamme.

Ei pelkästään korkeutensa vuoksi vaan siksi,

Vastaava työnjohtaja Jaakko Juola ja runkotyönjohtaja Juha Virrankari pitävät tärkeänä, että siististä työmaasta viestitään kaikille.

Sampo Karisaari asentaa työmaasähköt kiinteästi jokaiseen asuntoon. Rasioiden paikat jäävät maustekaappien taakse.

että rakennuksessa on aidosti panostettu yhteisöllisyyteen ja arjen kohtaamisiin. Alin kerros on pyhitetty kokonaan avoimille oleskelutiloille ja ylimmästä kerroksesta löytyvät muun muassa saunat ja kattoterassi”, kertoo PSOASin kiinteistöpäällikkö Eerik Junnikkala

PSOASin silmissä työmaan siisteys on suoraan yhteydessä laatuun. Tilaajalle myös siisteyden yhteys turvallisuuteen on tärkeää.

”Emme halua, että meidän tilaamillamme työmailla tapahtuu tapaturmia. Haluamme olla myös osaltamme ehkäisemässä esimerkiksi pölylle altistumisesta johtuvia rakennusalan ammattitauteja. Tavoite on tietysti, että työntekijät jatkavat terveinä seuraaviin työkohteisiinsa”, Junnikkala sanoittaa PSOASin yhteiskuntavastuuta.

P1-puhtausluokan työmaata valvoo erityinen puhtaudenhallintakoordinaattori, joka kiertää työmaalla viikoittain. PSOASille P1-puhtausluokka on arvo jo itsessään, sillä se takaa varmuudella puhtaan sisäilman. Tärkeä arvo on myös rakennuksen elinkaariajattelu ja se, että rakennusvaiheessa tehdyt valinnat esimerkiksi kiintokalusteiden ja lattioiden suhteen ovat kestäviä.

”Asiakkaamme eli opiskelijat ovat näissä asioissa myös erittäin valveutuneita”, huomauttaa kiinteistöpäällikkö Junnikkala.

Junnikkala uskoo, että UNO tulee olemaan

opiskelijoiden keskuudessa haluttu kohde, kun se keväällä 2024 valmistuu.

Työmaasähköt kiinteästi jokaiseen asuntoon

Tornitalossa näkee helposti koko asuntorakentamisen kirjon yhtä aikaa käynnissä. Viidennestä kerroksesta löytyy Sampo Karisaari, jota Juola puhuttelee talonmiehen tittelillä. Karisaaren tehtäviin kuuluvat muun muassa tavarantoimittajien logistiikanhallintaan liittyvät työt sekä huolehtiminen työmaan ylläpitävistä toiminnoista, kuten kulkuteistä ja valaistuksesta. Karisaari on myös työmaan työsuojeluvaltuutettu, vaikka onkin vuokratyöntekijä.

Eihän tässä lopulta ole kyse mistään uudesta ja mullistavasta vaan siitä, miten saadaan työntekijät mukaan tähän.

”Pääsääntöisesti Laptilla on paljon omia työntekijöitä. Esimerkiksi sähkö-, putki-ja IV-asentajat ovat omia työntekijöitämme. Työsuojeluvaltuutettu on sen sijaan vuokrafirmasta. Sekin on ihan mahdollista”, Juola sanoo.

Karisaari huolehtii sähköasentajana myös rakennuksen työmaa-aikaisten sähköjen asennuksesta. Ne asennetaan jokaiseen asuntoon

kiinteästi. Rasian paikka sijaitsee maustekaapin takana, jolloin se saa olla paikallaan mahdollisimman pitkään. Tämä takaa sen, että yhtäkään jatkojohtoa ei kulje pitkin lattioita.

Lattioilla ei muutenkaan loju mitään: putkiasentajan työvälineet ovat niille tarkoitetussa kärryssä ja vielä asentamattomat kupariputket on nostettu koukuilla katonrajaan.

”Siisteys lisää turvallisuutta. Rakennustyömaalla yleisin tapaturma on kompastuminen tai liukastuminen”, Juola muistuttaa.

Muottitekniikka vähentää tavaraa

Kompastumisesta puheen ollen: runkotyönjohtaja Juha Virrankari ajeluttaa meidät työmaahissillä kahdeksanteen kerrokseen esitelläkseen PERIn GRIDFLEX-holvimuottijärjestelmän vaikutuksia työmaan siisteyteen.

”Seosmetalliset valumuotit ovat todella kevyitä puisiin verrattuna, ja tavaraa on kerrok-

Haluamme olla osaltamme ehkäisemässä pölylle altistumisesta johtuvia rakennusalan ammattitauteja. Tavoite on tietysti, että työntekijät jatkavat terveinä seuraaviin työkohteisiinsa.

sessa merkittävästi vähemmän. Myös työturvallisuus paranee huomattavasti, kun esteetön kulku on mahdollista kerroksessa heti muottityön jälkeen”, Virrankari kertoo.

GRIDFLEXin tuennoissa ei myöskään ole kolmijalkoja, joihin olisi helppo kompastua. Kaikki valut on tehty paikoilleen. Läpiviennit tehdään valmiiksi valuun, jolloin minimoidaan sotkuisten jälkivalujen osuus työmaalla. Esimerkiksi lämmityspatterien putket ujutetaan suoraan niille varattuihin Sewatek-läpivienteihin.

Yhdeksänteen eli tällä hetkellä ylimpään kerrokseen osa holvimuottijärjestelmästä on jo aseteltu paikoilleen.

Korkealta on helppo nähdä talon keskeinen sijainti Välkkylän ylioppilaskylän reunalla, aivan Ouluhallin kupeessa.

”Tontti on suhteellisen ahdas. Vieressä on vilkas kevyen liikenteen väylä, päiväkoti ja useita PSOASin kerrostaloja. Siksikin logistiikan tarkka suunnittelu on tärkeää. Tontilla ei ole syytä säilöä mitään ylimääräistä, vaan kaikki tavara tuodaan sitä mukaa, kun kerroksia valmistuu. Tämä on myös tärkeä osa siisteysajattelua”, Juola sanoo.

Asuinkerrokset ovat identtisiä, joten kerran suunniteltu on toistettavissa kerros kerrokselta. Runkovaiheessa yhden kerroksen pystyttämiseen kuluu Juolan mukaan kymmenen työpäivää.

Yhdeksännestä kerroksesta käsin saa ymmärryksen myös siitä, kuinka huikeita maisemat ylemmistä kerroksista sekä etenkin talon ylimmästä yhteiskäyttötilojen kerroksesta tulevat olemaan. Niistä avautuu näkymä merelle asti.

Rinta rottingilla Suomen siistein

Juola sanoo pohtineensa, pitäisikö tavoitteen Suomen siisteimmästä työmaasta olla jotenkin

mitattava.

”Tulin siihen tulokseen, että ajatus voi olla enemmänkin ideologinen. Sellainen, että ”ollaan me rinta rottingilla Suomen siistein”. Hankkeen ei myöskään tarvitse olla valtavan laaja ollakseen siisteyden suhteen kunnianhimoinen.”

Etupäässä siisteyskäytännöt on otettu työmaalla hyvillä mielin vastaan, mutta vastustustakin Juola sanoo kohdanneensa.

”Ala muuttuu, mutta hyvä niin. Enää ei voida toimia niin kuin on ennen toimittu. Siistille työmaalle on jokaisen mukava tulla töihin.”

Konkreettista palautetta Juola on saanut paljon: työntekijät ovat kiitelleet siisteydestä, aliurakoitsijat ovat halukkaita tulemaan töihin ja siisteyteen on suhtauduttu yhteisenä asiana.

Juola uskoo, että kokemus siististä työmaasta pysyy UNOn työntekijöiden mukana jatkossakin.

”Paras palaute on ollut se, että vuokratyöfirman työntekijä haluaa jäädä meille töihin. Se on selvä viesti, että on siistiä olla täällä töissä.” 

Oulun UNO

• 16-kerroksinen tornitalo Oulussa, Välkkylän ylioppilaskylässä.

• Valmistuessaan 53,4-metrisenä Oulun kolmanneksi korkein asuinkerrostalo.

• Yhteistoiminnallinen KVR-hanke, jota Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS, Lapti ja suunnittelijat ovat yhdessä suunnitelleet.

• Pääsuunnittelija: Sweco Architects.

• Opiskelija-asuntoja yhteensä 171, joista suurin osa yksiöitä.

• Yhdistää yksin asumisen ja yhteisöllisyyden ainutlaatuisella tavalla. Alimpaan kerrokseen tulee avoimia yhteistiloja ja lasiseinäinen talopesula.

• Rakennuksessa on otettu huomioon myös asukkaiden liikunnallinen elämäntapa muun muassa isojen pyörävarastojen ja kattokerroksen kuntosalin muodossa.

• Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2022. Opiskelijat pääsevät muuttamaan uusiin koteihin maaliskuussa 2024.

Seosmetalliset valumuotit ovat huomattavasti puisia kevyempiä.

Mervi Koponen vie imurin pölypussin betonijätteeseen. Jätteiden lajittelupisteet löytyvät joka kerroksesta. Vastaava työnjohtaja Jaakko Juola sanoo huomanneensa, että näin jätteet tulee oikeasti lajiteltua.

Tärkeän työkalun uudistus saa kentältä kehuja

Ratu on toimiva työkalu niin työmaiden nuorelle väelle kuin kokeneille konkareille. Uudistus on parantanut Ratun käytettävyyttä entisestään, ja palaute on ollut todella hyvää.

TEKSTI: JANI KEMPPAINEN, RAKENTAMISEN KEHITYKSEN ASIANTUNTIJA, RAKENNUSTEOLLISUUS RT

Digitaalisena tietopakettina ja työkaluna palveleva Ratu nopeuttaa ja yksinkertaistaa tekemistä rakennushankkeissa.

Selainpohjainen Ratu on nyt entistäkin ehompi, sillä sitä on uudistettu kentän toiveiden mukaisesti. Uudistus on tehnyt Ratusta yhä helppokäyttöisemmän ja käytännön vaatimuksiin paremmin vastaavan.

Ratussa on kussakin työvaiheessa tarvittavat tiedot menekistä ja työn kestosta, työmenetelmistä sekä laadun ja työturvallisuuden varmistamisesta.

Tietoja pääsee katsomaan ja laskelmia voi tehdä tietokoneella tai kännykällä.

Uudistuksen myötä tarve tulostaa perinteisiä pdf-muotoisia ”Ratukortteja" jää historiaan. Paksujen paperinippujen sijaan tieto on nyt kompaktissa paketissa helposti saatavilla.

Uudistus mahdollistaa myös sen, että tietoja voidaan päivittää hyvin nopeasti, yön yli.

Kattavasti tarvittavaa tietoa ja laskupohjia

RatuPakki sisältää tietoa menekistä, työmenetelmistä sekä laadun ja työturvallisuuden varmistamisesta.

RatuPakki on työväline ja tietolähde. Se sisältää kattavasti rakennushankkeiden suunnittelussa ja työn toteuttamisessa tarvittavaa tietoa. Niin uudiskuin korjausrakentamisessa tarvittava data on koottu helposti käytettäviin nelikenttiin.

Jokaisesta työvaiheesta on RatuPakissa valmiiksi pureskeltua tietoa menekistä ja työn kestosta, työmenetelmistä sekä työturvallisuuden ja laadun varmistamisesta. Menekin ja työn keston määrittämiseen on tarjolla myös helppokäyttöiset laskurit. Lisäksi mukana on linkkejä heille, jotka haluavat perehtyä aiheeseen tarkemmin.

RatuPakki varmistaa, ettei tietoa tarvitse työmailla etsiä hakupalveluista tai muualta netin syövereistä. Etuna voidaan pitää myös sitä, että niin työturvallisuuden kuin laadun varmistaminen kulkevat mukana jokaisessa työvaiheessa ja ne ovat sisäänrakennettuna kaikkeen tekemiseen.

Toukokuussa RatuPakkiin tulee lisää työkaluja laadunvarmistukseen.

RatuPakkia voi hyödyntää niin tarjouslaskennassa, aikataulusuunnittelussa, turvallisuussuunnittelussa, laadunvarmistuksessa kuin työntekijöiden perehdytyksessä. Se sopii tietolähteeksi ja työvälineeksi työmaille, urakoitsijoille, tilaajille, rakennuttajille, suunnittelijoille, rakennusliikkeille ja opiskelijoille.

Työvaiheiden nelikenttäkuvaukset voi liittää mukaan tarjouspyyntöihin. Se varmistaa, että tarjouksen jättävillä urakoitsijoilla on selkeä käsitys tilaajan vaatimuksista.  Mikä uutta RatuPakissa tapahtuu?

Vanhat Ratukortit jäävät historiaan ja kaikki tieto on nyt kätevästi käyttäjien digitaalisesti hyödynnettävissä.

Keitä uudistus koskee?

Kentältä Ratun uudistamisesta saatu palaute on ollut todella hyvää. Kehuttu uudistus tuo Ratulle varmasti lisää uskollisia käyttäjiä.

Tärkeän työvälineen uudistaminen ei lopu tähän. Pyrkimyksenä on lisätä Ratuun jatkossakin materiaalia, jonka käyttäjät mieltävät itselleen hyödylliseksi.

Varsinkin nuorempi polvi on tottunut katsomaan ohjeita videolta, joten niitä ja kuvia on tulossa Ratuun lisää.

Ratu on mitä mainioin työkalu erityisesti työnjohtoon tulevalle nuorelle väelle. Jatkuvasti päivittyvän digitaalisen tiedon käyttö varmistaa, että laadunvarmistukseen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat opitaan heti alussa oikein. Hyödyksi ovat myös menekin ja työajan laskentaan sekä työmenetelmiin liittyvät sisällöt.

Ratu on toki hyvä taustatuki myös kokeneille ja pitkään työmailla olleille henkilöille. 

Uudistus koskee kaikkia, jotka ovat aiemminkin käyttäneet Ratu-tietopakettia työssään. Kun työn laatu, kustannusten optimointi ja työturvallisuus ovat tärkeitä, on RatuPakki siihen oikea käytännön työkalu.

Onko RatuPakin sisältö suunnattu vain työmaille?

Työmaiden lisäksi se on suunnattu urakoitsijoille, tilaajille, rakennuttajille, suunnittelijoille, rakennusliikkeille ja opiskelijoille.

Kuvassa esimerkki RatuPakin nelikentästä.

Me kysyimme, Jani Kemppainen vastasi.

Paljon enemmän kuin voittajafiilis

Kaksi yritystä juhli alueellisen työturvallisuuskilpailun voittoa helmikuussa Varsinais-Suomessa. Työturvallisuuskilpailuihin osallistuminen luo työmaalle yhteisiä tavoitteita ja tuo mukanaan paljon positiivista kaikkeen työskentelyyn.

TEKSTI ILONA SAVITIE

Varsinais-Suomen rakennustyömaiden välisessä työturvallisuuskilpailussa valtakunnallisesti rakentavien sarjan voitti Peabin Turun yksikkö, ja paikallisesti rakentavien sarjan TKU-Rakennus.

Turvalliset työmaat ja lähes sata pistettä

Peabin työmaalla juotiin ansaitut kakkukahvit, kun Naantalin Vuokratalojen kohde Ruotumestarintiellä voitti työturvallisuuskilpailun.

Työmaa sai 96,9 pistettä TR-mittauksessa, jolla kilpailun tulokset ratkaistaan. Vastaava työnjohtaja Tuomas Martikkala oli otettu voitosta.

"Olemme tehneet kovasti töitä työturvallisuuden osalta, ja se näyttää onnistuneen."

Turun alueen yksikönjohtaja Marika Siirto iloitsi myös Peabin voittosijasta. Hän uskoo, että voitto työmaalle tuli oikean asenteen ansiosta.

"Työmaalla on hyvä yhteishenki ja loistava asenne työturvallisuusasioiden hoidossa: välitetään, halutaan onnistua ja olla parhaita", Siirto kehuu.

Myös toisen työmaan rakentajilla oli syytä iloita voitosta. Paikallisten rakennusliikkeiden sarjan voittajaksi nousi TKU-Rakennus Oy, jonka kohde As Oy Raision Sointu 2 keräsi TR-mittauksessa 97,5 pistettä. Työpäällikkö Tuomas Vataa näkee kilpailun hyvänä mittarina yrityksen työturvallisuustasosta.

"Kilpailussa ulkopuolisen tekemä tarkistus auttaa työmaan työturvallisuuden mittaamisessa. Kisassa menestyminen on totta kai mukava bonus, vaikka työturvallisuudesta ei

huolehditakaan itse kilpailun takia. Marginaalit eri työmaiden pisteissä ovat pieniä, joten kyllähän voitto yllätti meidätkin", Vataa toteaa.

Asia pysyy mielessä

Osallistuminen työturvallisuuskilpailuun nähdään molemmissa voittajayrityksissä tärkeänä. Pienen kilpailuhengen lisäksi se on oivallinen tapa pitää turvallisuusasiat mielessä ja esillä.

"Tällainen kilpailu usein sparraa entisestään turvallisuusasioiden hyvään hallintaan. Jos kilpailussa sattuu vielä pärjäämään, tuskin siitä ainakaan mitään haittaa on", Peabin turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen pohtii.

Hyvä yhteishenki ja loistava asenne työturvallisuusasioissa: välitetään, halutaan onnistua ja halutaan olla parhaita.

Tuomas Martikkalan mielestä kisa antaa hyviä käytäntöjä ja rutiineja, joita saadaan, kun koko työmaa ajattelee työturvallisuutta.

"Ilman muuta työturvallisuuden tasosta kannattaa kilpailla, siinä voittaa kaikki. Työturvalli-

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Kisassa menestyminen kannustaa parantamaa turvallisuutta entisestään, työpäällikkö Tuomas Vataa (kuvassa oikealla) ja vastaava mestari Valtteri Ahonen pohtivat As Oy Sorsapuiston työmaalla.

Työturvallisuus on hyvässä jamassa

Työturvallisuus on aihe, jota on tärkeää pitää esillä jatkuvasti. Näin se pysyy kaikilla työmaalla työskentelevillä mielessä ja kaiken toiminnan ohjenuorana, näkee Peabin turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen.

Rakennusalan työturvallisuuskilpailut perustuvat TR-mittaukseen, jolla on tilastollisestikin tapaturmia ehkäisevä vaikutus.

"Pidän TR-mittaria muutenkin oivallisena turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden työkaluna. Sillä on ollut mielestäni erittäin suuri merkitys Suomen työmaiden työolosuhteiden kehityksessä, jopa osin suurempi kuin lainsäädännön kehityksellä. Rohkenen sanoa, että työmaamme eivät olisi näin hyvässä kunnossa ilman TR-mittaria", Kilpeläinen arvioi.

suuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä ja tällainen kisa tai muu työturvallisuuteen liittyvä teemapäivä tai -viikko kannustaa työntekijöitä pohtimaan mitä omassa työympäristössä voitaisiin tehdä työturvallisuuden parantamiseksi", Marika Siirto lisää.

Täydet sata pistettä?

Kun työturvallisuudessa kilpaillaan, ovat kriteerit korkealla. Kilpailun tulos perustuu TR-mittaukseen, jossa pienikin epäkohta laskee pistemäärää. Tuomas Martikkalan mukaan Peabin kohteessa yksittäisistä tekijöistä pistemäärää laski pölynhallinta.

"Aina voi löytyä täynnä oleva roskis tai jokin pölyinen alue. Seuraavissa kohteissa keskitytään siihen entistä paremmin."

Tuomas Vataa miettii hetken täysien pisteiden todennäköisyyttä.

"En ole itse tainnut koskaan nähdä täyden sadan pisteen TR-mittauksia työmaalta, jossa tehdään vielä rakentamisen eri työvaiheita", Vataa sanoo.

Mariko Siirto näkee, että sataan pisteeseen voidaan yltää, jos jokainen pienikin tekijä pystytään pitämään kunnossa.

"Kun työmaalla työskentelee kymmeniä työntekijöitä ja työn alla on saman aikaan useita työvaiheita useassa eri työkohteessa, herkästi joku asia ei olekaan kunnossa: roskis on täynnä tai johto kulkutiellä. Silloin tulos ei ole sataprosenttinen. Täydet pisteet voi saada, jos kaikki ovat sitoutuneet kokoaikaisesti ylläpitämään turvallista työympäristöä ja hoitavat oman osuutensa."

Käytännössä täydet sata pistettä voi olla hankala saavuttaa.

"Erittäin harvinaista, varsinkin esimerkiksi runkovaiheen aikana. Tilanteet työmailla elävät koko ajan, ja hetkelliset virhetilanteet ovat hyvinkin mahdollisia. Historiasta tulee mieleen vain yksi sataprosenttinen kilpailumittaus. Uudenmaan turvallisuuskilpailussa viime vuosina TR- keskiarvot ovat olleet hieman yli 90", Marko Kilpeläinen kertoo.

Työkaluja turvallisuuteen

Työkaluja työmaan turvallisuuden parantami-

seen on paljon, ja niitä myös käytetään. Valmiit kännykkäsovellukset kulkevat monella työmaalla työntekijöiden taskussa, ja turvavartit ovat rutiinia.

"Meillä tehdään aktiivisesti turvallisuushavaintoja ja havaintoja läheltä piti -tilanteista. Havaintojen korjaaminen on myös tehokasta. Teemme myös kaikista tapahtuneista työtapaturmista tapaturmailmoitukset, olivat ne sitten omille tai aliurakoitsijoiden työntekijöille tapahtuneita. Parin-kolmen viikon välein pidämme lisäksi työntekijöiden kesken viikkopalaverin, jossa käydään läpi muun muassa kaikki työturvallisuusasiat sekä kaikilla Peabin työmailla Suomessa sattuneet työtapaturmat", Martikkala luettelee.

Marika Siirto kiittää Martikkalaa ja muuta tiimiä siitä, että voittoisalla työmaalla tehtiin eniten turvallisuushavaintoja koko Peabin Turun yksikön alueella.

"Se näkyy hyvänä turvallisuustilanteena. Olemme yhteisesti havainneet, että turvallisuusasioiden huomioimisella on mittava positiivinen vaikutus", Siirto huomauttaa.

Kaikkiaan Peabin Suomen työmailla tehdään vuosittain lähes 15 000 turvallisuushavaintoa.

"Niiden avulla jatkuvasti havainnoidaan ja poistetaan ennaltaehkäisevästi juuri niitä puutteita, jotka tapaturmia aiheuttavat. Samaa kehitystyötä tehdään TR-mittarin avulla, mutta sitä käytetään vain viikoittain, turvallisuushavaintoja jatkuvasti", Kilpeläinen summaa.

Urakoitsijat tärkeässä roolissa

Tuomas Vataa näkee hyvän kehityksen tuoneen yhtenäisyyttä rakennustyömaiden työturvallisuuteen.

"Aloitin kesätyöt rakennuksella vuonna 1989. Ala on siitä ajasta muuttunut huimasti, varsinkin vuosien 2000–2010 aikana. Työskentelin silloin Skanskalla. Sinä aikana työmaiden ilme yhtenäistyi ja työturvallisuuteen panostettiin monin tavoin. Nykyisin samat turvallisuusperiaatteet ovat käytössä lähes kaikilla työmailla."

"Meillä ei ole erityisiä työkaluja työturvallisuuteen. Työturvallisuus on mukana urakkaneuvotteluissa, työmaan perehdytyksissä ja työmaakokouksissa. Työturvallisuus koostuu

Kilpeläisellä on pitkä tausta työsuojeluhallinnossa ja nyt jo yli 17 vuotta Peabin turvallisuuspäällikkönä. Lisäksi hän on opettanut ammattikorkeakoulussa työturvallisuutta tuleville rakennusinsinööreille ja -mestareille 22 vuoden ajan.

"Arviolta 3 000–4 000 opiskelijaa on oppinut kauttani työturvallisuuden perustyökalut", Kilpeläinen laskee.

Alan konkari näkee turvallisuusasioiden olevan hyvässä jamassa.

"Työympäristössä on enää rajallisesti kehitettävää, toki sitäkin yhä on. Suurin osa tapaturmista liittyy suoraan yksilön toimintaan. Jos haluamme jatkossa alentaa tapaturmataajuuksia, pitäisi pystyä paremmin vaikuttamaan yksilön toimintaan, keskittymiseen ja oman työn vaarojen miettimiseen, ja hieman tulisi huolehtia myös työkaverista. Tämä voi olla työnantajan näkökulmasta haastavampaa kuin työympäristön kehittäminen."

Kevättalvella oman yrityksen työmaan voitto alueellisessa turvallisuuskilpailussa lämmitti Kilpeläisen mieltä.

"Kaikki kunnia menestyksestä kuuluu työmaalle ja sen linjaorganisaatiolle. Voitto kertoo siitä, että siellä on tehty oikeita asioita ja työmaa on ollut loistavassa kunnossa. Kaikki taika tapahtuu loppupeleissä linjaorganisaatiossa, oma työni on vain auttaa ja tukea työmaita sekä yksiköitämme."

monista eri asioista ja käytämme usein samoja aliurakoitsijoita, jotka hoitavat myös oman osuutensa työturvallisuudesta. Kumppaneilla on iso merkitys, jotta kaikki sujuu mallikkaasti hankkeen loppuun asti. Työmaalla työskentelee useita urakoitsijoita samanaikaisesti, mutta työvaiheiden ajallinen ja alueellinen lohkotus takaa, että kaikilla on mahdollisuus tehdä oma urakkasuorituksensa valmiiksi turvallisesti ja laadukkaasti", Vataa summaa.

Peabilla aliurakoitsija sitoutetaan yhteisiin turvallisuuden pelisääntöihin jo tarjouspyyntövaiheessa.

"Kerromme, miten meidän työmaillamme työturvallisuusasiat huomioidaan ja mitä odotuksia meillä on. Kun asiat on sovittu jo sopimuksessa, työmaavaiheeseen jää tehtäväksi huolehtia, että sopimusta noudatetaan", Siirto kertoo. 

Peabin vastaava työnjohtaja Tuomas Martikkala huomasi kilpailun aikana, että pölynhallinnassa on vielä parannettavaa.

HENKAN NARINALISTA

Narinan kohde: Kvartsipölyn hallinta työmaalla

Havaittuja puutteita: Vuoden 2020 alussa astui voimaan uusi Valtioneuvoston asetus (1267/2019) työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta. Sen myötä työnantajan on selvitettävä ne työtehtävät, joissa voi altistua kvartsipölylle, ja riskienarvioinnin perusteella ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin. Ohjeiden ja oikeiden keinojen löytäminen ei kuitenkaan ole aina ollut yksinkertaista.

Korjaustoimet: Työterveyslaitos on toteuttanut Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa -nimisen tutkimushankkeen. Hankkeessa on tuotettu yritysten hyödyksi ja avuksi pölynhallintaan 33 ohjekorttia. Eri työvaiheiden mukaisesti lajitellut kortit voi ladata suoraan netistä omaan käyttöön maksutta. Ohjekorteissa esitetään eri riskienhallintatoimenpiteitä, joilla altistuminen kvartsipölylle voidaan estää tai sitä oleellisesti vähentää.

Kuka: Henri Litmanen, työturvallisuusasiantuntija, Rakennusteollisuus RT

Työnkuva: Rakennusalan työturvallisuuden kehittäminen ja tukeminen RT:n turvallisuusryhmän ohjauksessa. Rakennusteollisuus

RT:n sisäisen työturvallisuustoiminnan koordinointi. Alan turvallisuussääntelyyn osallistuminen, sekä monenlainen yhteistyö monenkirjavissa sidosryhmissä.

Lataa verkosta käyttöösi 33 ohjekorttia kvartsipölyn hallintaan

Kvartsipöly on yksi keskeisistä syöpävaaraa aiheuttavista tekijöistä rakennusalalla. Kvartsipöly on kivipölyä, jota muodostuu monissa rakennusalan työvaiheissa. EU:n syöpädirektiivin päivityksen myötä kvartsipölylle asetettiin sitova raja-arvo vuoden 2020 alussa. Niinpä pölynhallinnasta rakennusalalla tuli kerralla entistäkin tärkeämpää.

Pöly sisältää aina erikokoisia hiukkasia ja mitä pienempiä ne ovat, sitä haitallisempia. Pölyhiukkaset leviävät ilmaan helposti ja leijuvat pitkään. Suurin karhunpalvelus työkavereille on poistaa pölyä paineilmalla puhaltamalla. Hankalimmat hienojakoiset kvartsipölyhiukkaset eivät pääse keuhkorakkulasta pois. Altistumisen jatkuessa keuhkorakkulat täyttyvät kiviaineksesta ja aiheuttavat keuhkosairauden.

Kvartsipölyn hallintaan on monia hyviä keinoja. Keskeisessä roolissa ovat olleet työn hyvä suunnittelu sekä oikeiden työmenetelmien ja -tapojen valinta. Pölynhallinnan avuksi ja yritysten hyödyksi on nyt julkaistu Työterveyslaitoksen toteuttamana 33 käytännön ohjekorttia. Kortit on jaoteltu rakentamisen työvaiheiden mukaan. Rakennusten purku, monttuvaihe ja muu infrarakentaminen, runkotyövaihe, sisätyövaihe sekä purkuvaihe ovat saaneet omat ohjekorttinsa.

Työturvallisuus on myös yksi tuottavuuden

tärkeimmistä tekijöistä. Pölynhallinnalla voidaan muun muassa vähentää sairauspoissaoloja. Hyvät ja turvalliset työolot myös vahvistavat työntekijöiden sitoutumista työpaikkaan.

RT järjestää yhdessä viranomaisten ja yhteistyökumppaneidensa kanssa kvartsipölyn hallinnan infotilaisuuksia viidellä paikkakunnalla kevään ja alkukesän aikana. Tämän lehden ilmestyessä jäljellä olevat tilaisuudet ovat Tampereella 24.5., Oulussa 6.6. ja Kuopiossa 12.6. 

Pölynhallinnan avuksi ja yritysten hyödyksi on nyt julkaistu Työterveyslaitoksen toteuttamana 33 käytännön ohjekorttia.

33 käytännön ohjekorttia kvartsipölyn hallintaan on ladattavissa ttl.fi-osoitteesta hakusanalla ”Ohjeet kvartsipölyn hallintaan”

Ilmoittautuminen Näin torjut kvartsipölyä rakennustyömaalla- infotilaisuuksiin ja lisätietoa osoitteessa tyosuojelu.fi. Sivulta löytyy myös infotilaisuuden videonauhoite.

Henri Litmanen