Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta 2/2023
Suoraan luonnosta vai kierrättämällä? Kiertotaloudessa vain mielikuvitus on rajana. Haasteiden ratkominen vie kuitenkin aikaa. s.6
s.5
s.9
s.10
Puijolla ei kaivettu
Tehoa jätteiden kierrätykseen
Infrasektorin suuret mahdollisuudet
Kustannustehokas ja nopea vaihtoehto perinteisille kaivuumenetelmille ei jättänyt jälkiä luonnonsuojelualueeseen. No-dig-menetelmällä runkovesiputken saneeraus sujui hyvin.
Suomesta löytyy jo rakennus- ja purkujätteitä käsitteleviä, lähes täysin automatisoituja tekoälyrobotiikkaa hyödyntäviä lajittelulaitoksia. Niillä on tärkeä rooli kiertotalouden eteenpäin viemisessä.
Luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisen edelläkävijäyritys uskoo, että menetelmille on kysyntää myös maamme rajojen ulkopuolella. Niissä veden kulkua tarkastellaan hallittuna kokonaisuutena.
Elementissään Rakennustuotteiden standardointityössä askelmittari raksuttaa. Työ on hieman hankalasta nimestään huolimatta arkista mutta erittäin palkitsevaa, kertoo Auli Lastunen palstalla omasta työstään.
3 Tsekkaa tämä Kiertotaloudesta puhutaan paljon, mutta mitä kaikkea se pitää sisällään? Verkkokoulutus kokoaa rakentamisen hiilineutraalin kiertotalouden edistämistä koskevat perustiedot kätevästi yhteen.
4
Kentältä kuultua Betonielementtien uusi elämä. Elementtien purku ehjänä on kuin asennustyö käänteisessä järjestyksessä. Kolme näkemystä siitä, miksi työ kannattaa ja miten se tehdään.
4 Tiekartta viittoo hyvälle polulle Tuore biodiversiteettitiekartta näyttää suuntaa rakennusalalle luontokadon pysäyttämiseen. Yritys voi poimia sieltä itselleen parhaiten sopivia keinoja käyttöönsä.
5 Jälkiä jättämättä Kun luonnonsuojelualuetta halkonut runkovesiputki tuli saneerausikään, pelasti no-dig-menetelmä herkän luonnon suurilta kaivuutöiltä.
6
Raaka-aineet ja rakennusosat kiertoon Edelläkävijäyritykset testaavat kiertotalouden mahdollisuuksia eri näkökulmista. Kiertotalous on jo muuttunut marginaali-ilmiöstä vakavasti otettavaksi liiketoiminnan mahdollisuudeksi.
9 Yhteinen kansallinen etu Kiertotalous voi hyödyntää kaikkia, silti sen edistämisessä kohdataan esteitä, kirjoittaa Pekka Vuorinen Kulmakiviäpalstalla.
10 Infrasektorilla suuret mahdollisuudet Kun infrarakentamisen projekteissa toteutetaan luontopohjaista rakentamista, ei vesi aina päädykään putkeen. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia luontoon.
12 Narinalista Tällä kertaa naristaan siitä, että vieraslajeja voitaisiin torjua rakentamisessa nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Rakennusalalla on poikkeuksellisen suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että haitalliset lajit eivät leviä luonnossa.
12 Betonirakenteiden kosteudenhallinta on tietolaji Päivitetty opas tuo tuoretta tietoa
PÄÄKIRJOITUS
ELEMENTISSÄÄN
Aika vaihtaa kanavaa Viisitoista vuotta sitten alkunsa saanut Jokka-lehti on tullut nykymuodossaan tiensä päähän, mutta jatkaa uusilla urilla.
Kiertotalous on rakennusalalle mahdollisuus kehittyä ja uudistaa toimintaa.
K
un Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri alkoi julkaista Turvallisesti 2000-luvulla -turvallisuuskilpailun tiedotuslehteä, sai se nimensä rakennustelineiden pystypuita sitovasta ja telinelautoja kannattavasta poikkipuusta. Poikkipuulla on ratkaiseva merkitys turvallisuudessa. Uusi Jokka-lehti linjasi tavoitteekseen kertoa turvallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä. Työmaa on yhteinen urakka, josta löytyy paljon hienoja tarinoita. Pian lehdestä saattoi perinteisten aiheiden lisäksi lukea juttuja myös turvallisuuden lähettiläästä, heimokulttuurista ja pienryhmätoiminnasta. Laatuloikka, jätelain kiemurat, vähähiilisyys, biodiversiteetti ja muut laatu- ja ympäristöaiheet tulivat myöhemmin mukaan Jokan sivuille. Jokka muuttui RT:n yhteiseksi lehdeksi, ja laajensimme sen käsittelemiä teemoja. Aloimme julkaista lehteä Rakennuslehden liitteenä, jolloin tavoitimme jäsenyritystemme lisäksi kattavammin alan ammattilaisia. Alan kehittämiseen tarvitaan kaikkia. Vaikka viestintäkanavia on nykyisin tarjolla suuri määrä, hyvästä sisällöstä on usein pulaa. Rakennusalalla kiinnostavat aiheet ja asiat eivät kuitenkaan lopu kesken. Panostamme jatkossakin sisältöihin, mutta siirrymme kokonaan digitaalisiin kanaviin. Tämä on painetun Jokka-lehden viimeinen Toimitukselle juttujen numero. Tästä lähtien voit lukea tekeminen lehteen tutuista teemoista tuoreita tarion osoittanut, miten noita etenkin jäsenuutiskirjeishienoja ja reiluja tämme, uusilta nettisivuiltamme haastateltavia alalta ja somekanavistamme. Toimitukselle juttujen tekemilöytyy. nen lehteen on osoittanut, miten hienoja ja reiluja haastateltavia alalta löytyy. Haastatteluille on raivattu aina aikaa muiden kiireiden keskeltä, ja omista tekemisistä on lehdessä kerrottu suurella ammattiylpeydellä. Kiitos kaikille lehdessä esiintyneille ja sen tekemiseen osallistuneille rakennusalan ammattilaisille. Vaikka kanava vaihtuu, sisältö säilyy. Pysytään linjoilla.
Standardoinnin parissa työskenteleviä kannustaa, kun pääsee vaikuttamaan rakenteiden turvallisuuteen. Eksoottiselta kalskahtavasta nimestään huolimatta standardoinnin haasteet ovat arkisia, ja asioita edistetään askel kerrallaan. Kuka olet? Olen Auli Lastunen, 48-vuotias kouluja oikein urakalla kolunnut diplomi-insinööri. Tällä hetkellä työskentelen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:ssä, Helsingissä standardoinnin parissa. Vastuualueellani on kantavien rakenteiden suunnittelua määrittävät standardit eli eurokoodit. Tyypillinen työpäiväsi? Teen paljon etätöitä, mutta tänä syksynä olen viihtynyt toimistolla jopa enemmän kuin kotona. Toimistolla minulla on tyypillisesti paljon kokouksia ja palavereja, mutta yritän rauhoittaa etätyöpäivien ohjelmaa varsinaiselle työnteolle. Juuri tällä hetkellä eniten työllistää eurokoodien kansallisten liitteiden valmistelu ja sanastojen valmistelu kääntämistä varten. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kantavien rakenteiden suunnitteluun? Ilmastonmuutosta käsitellään kahdella tapaa: Ensisijaisesti rakentamisesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä pitää pystyä vähentämään. Tois sijaisesti suunnittelussa pitää varautua lumi-, tuuli- ja lämpötilakuormien kasvamiseen. Millaisissa tilanteissa koet onnistuneesi?
Toimitus
Kuvassa ensimmäisen Jokka-lehden kansikuva vuodelta 2008. Vanhoja Jokka-lehtiä löytyy ISSUU-palvelusta hakukoneella hakemalla.
Jokka ilmestyy kahdesti vuodessa JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry • www.rt.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg • jokka@rakennusteollisuus.fi ULKOASU: Mattsson & Mattsson Oy, Anna Mattsson PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy • ISSN 2242-3389 Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta. (Vanhan rakentajan sanakirja)
S
uomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa uusien asioiden omaksumista ja oppimista. eKestävyys-verkkokoulutus tarkastelee erilaisia mahdollisuuksia ja keinoja päästöjen hillitsemiseksi. Se kirkastaa ja konkretisoi, mitä kiertotalous tarkoittaa rakentamisessa. Verkkokoulutus kokoaa rakentamisen hiilineutraalin kiertotalouden edistämistä koskevat perustiedot yhteen ja havainnollistaa muun muassa, miten vähähiilisyys, energiatehokkuus ja kustannustehokkuus liittyvät yhteen ja käytäntöön, sekä mitä mahdollisuuksia ja keinoja alalla on päästöjen hillitsemiseksi. Verkkokoulutuksessa käydään läpi esimerkiksi lainsäädäntöä, ohjauskeinoja ja mittareita, sekä rakennusvaiheessa tehtäviä valintoja ja keinoja, joilla vaikutetaan rakennuksen energiankäyttöön sen elinkaaren eri vaiheissa. eKestävyys-koulutus lisää ymmärrystä kestävän rakentamisen ja vähähiilisen kiertotalouden tavoitteiden merkityksestä ja riippuvuussuhteista sekä opettaa arvioimaan eri toimenpiteiden vaikutuksia. Se myös auttaa omaksumaan vähähiilisen kiertotalouden ajattelu- ja toimintamalleja sekä kehittämään, lisäämään ja tukemaan vähähiilistä kiertotaloutta yhdessä muiden kanssa. Rakennusteollisuus RT, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO ja Suomen Rakennusmedia Oy ylläpitävät ja kehittävät eKestävyyttä.
Standardit työmaana
tärkeään asiaan. Työmaaolosuhteet nostetaan oppaassa esiin.
Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista
TSEKKAA TÄMÄ!
Oppia ikä kaikki – kiertotalouden verkkokoulutus
PIIRROS: PEKK A RAH KON EN
3
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Koen onnistuneeni, kun saan eurooppalaisessa standardoinnissa tuotua Suomen kannan esiin ja vieläpä niin, että muitakin maita seuraa mukana. Suomen on vaikea vaikuttaa standardointiin äänestämällä, mutta osallistumalla keskusteluihin hyvin perustelluilla argumenteilla voidaan Suomen etua ajaa myös standardoinnissa. Viimeksi näin tapahtui keväällä, kun italialainen puheenjohtaja halusi tuoda standardin EN 1990 liitteeksi tekstin numeeristen menetelmien käytöstä. Teimme kovasti töitä sen eteen, että tekstin kehitystä jatketaan ennen sen tuomista standardin osaksi. Lopulta äänestettiin ja päätettiin lykätä tekstin mukaan ottamista ja jatkaa sen kehitystä. Miten selvität työssäsi hankalat tilanteet? Hankalista keskusteluista selviää, kun on valmis kuuntelemaan muiden mielipiteet ja muuttamaan omaansa perusteluiden arvioinnin jälkeen. Lähes kaikki ongelmat johtuvat vaillinaisesta kommunikaatiosta. Mikä on sinulle työssäsi tärkeää? Omassa työssäni koen, että tärkeintä on rakenteiden turvallisuuteen vaikuttaminen.
KUVA: RT
SISÄLTÖ 2/2023
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
KUVA SUSAN NA NORDVALL
Jokka
VALOKUVA: JYRKI VESA
2
3
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Tiekartta viittoo hyvälle polulle
KENTÄLTÄ KUULTUA
Elementtien uusi elämä Betonielementtien purkaminen ehjänä kiehtoo monia, ja kuntotutkimukset kannustavat kierrättämään. Kolme ytimekästä näkemystä asiaan. Inari Weijo, toimialapäällikkö korjausrakentaminen, Ramboll Finland Oy Tehtäväni Rambollissa on perusliiketoiminnan kehityksen lisäksi katsoa tulevaisuuteen ja kehittää sekä meidän että alan toimintaa vastaamaan tulevia kestävyystavoitteita. Kiertotalous ja päästöjen minimointi ovat sekä työnantajani että oma henkilökohtainen ambitio. Betonielementtirakentaminen on meille tuttua, ja nyt teemme suunnittelua käytännössä “toisin päin”. Purun ja uudelleenkäytön suunnittelussa käytämme sekä uudis- että korjausrakentamisen osaamista. Näemme irrotettavat runkoelementit hyvinä rakennusosina uusissa kohteissa, niiden kuntotutkimuksissa ei ole havaittu mitään esteitä käytölle.
H
Yhdessä uuteen suuntaan
Gaian vanhempi asiantuntija Virve Viertiö on toiminut tiekartan projektipäällikkönä. Viertiö neuvoo lukemaan tiekarttaa näin: tutustu ensin yleisesti aiheeseen ja tiekartan ennakoimaan muutokseen. Jos aihe tuntuu itselle tärkeältä, voi lukea lisää arvoketjusta, lieventämishierarkiasta ja nettopositiivisuudesta. "Tämän jälkeen voi perehtyä yrityksille suunnattuihin keinoihin ja poimia sieltä omaan liiketoimintaan sopivia sekä yrityksille yhteisistä että toimialakohtaisista keinoista", Viertiö sanoo. "Meillä on edessä globaali haaste luontokadosta. Tiekartoilla voidaan vauhdittaa ja ohjata yritysten toimia, jotta resurssit käytettäisiin nopeassa muutoksessa oikeisiin asioihin. Tiekarttoja tarvitaan myös viemään viestiä sidosryhmille, mitä alan toimijat tarvitsevat systeemisen muutoksen tekemiseen. Se voi toivottavasti vauhdittaa esimerkiksi sääntelyn kehittymistä, mikä taas mahdollistaa paremmat valinnat luonnon puolesta."
Mukaan tarvitaan myös kaikki sidosryhmät kaavoittajista kaupunkien virkamiehiin ja tilaajiin – rakennusalan yritykset eivät yksin voi muuttaa koko rakentamisen suuntaa. "Monella toimialalla yritykset olisivat jo valmiita ottamaan oikeita askelia, kunhan tilaajalta tulisi siihen vaatimuksia ja kannustusta. Esimerkiksi julkisen puolen tilaajat voivat omalla tekemisellään vauhdittaa muutosta paljonkin", Laurila pohtii. Luontoystävällisistä ratkaisuista on tultava taloudellisesti kannattavia ja niitä tulisi suosia esimerkiksi hankintakriteereissä. Myös lupakäytäntöjä ja kannustimia on kehitettävä luonnon monimuotoisuutta edistävään suuntaan.
Betonielementtien ehjänä purkamisessa on paljon yhtäläisyyksiä betonielementtien asennukseen.
Kaksi näkökulmaa SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen puhuu käsitteestä nettopositiivisuus: sitä rakennusalalla on tavoiteltava, ja tiekartta näyttää siihen tietä. Nettopositiivisuus tarkoittaa, että ala tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa ympäristölle. Vaikka pinta-alaa otetaan rakentamisen käyttöön, samalla myös ennallistetaan, säilytetään ja uudistetaan. "Mukana on kaksi näkökulmaa: miten me voimme vähentää alalla vaikutuksiamme ympäristöön ja luontokatoon, mutta samaan aikaan myös, millaista hyvää me voimme tuoda ekosysteemille ja ympäristöön, jonne rakennetaan", Airaksinen sanoo.
Timo Kareisto, työnjohtaja, Umacon Oy Omassa työssäni johdan saneeraus-, peruskorjaus-, kokonais- ja teollisuuden purkukohteita. Työnkuvaani kuuluu työmaatoiminnan johtaminen, töiden suunnittelu, työturvallisuudesta huolehtiminen, urakkalaskenta ja muut tehtävät neuvotteluista työmaan loppuselvitykseen. Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Elementit irrotetaan timanttisahaamalla saumavalut ja kiinnikkeet. Työtä valmistellaan mahdollisimman pitkälle etukäteen muun muassa kiinnikkeiden esiin piikkauksella ja tuennoilla. Varsinaisessa irrotuksessa kappaleet kiinnitetään torninosturiin nostoelimillä, kiinnikkeet katkaistaan ja kappaleet ”esi-irrotetaan” piikkausrobotilla.
Vielä muutama vuosi sitten kaivamaton menetelmä otettiin käyttöön kaikkein hankalimmissa tapauksissa, useimmiten vasta silloin, kun kohteessa ei pystytty kaivamaan. Nyt tilanne on toisin. No-dig yleistyy. Se on kustannustehokas, nopea ja ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteisille menetelmille niin saneerauksissa kuin uudisrakennushankkeissa. Kaivamattomat tekniikat luovat uuden mahdollisuuden. Samalla rahalla saadaan tehtyä paljon normaalia enemmän. ”Kun vesi- ja viemärilinjoja rakennetaan tai korjataan mahdollisimman vähän kaivaen, häiritään ympäristöä ja ekosysteemiä huomattavasti vähemmän. Myös rekkarumba ja maa-ainesten siirto jäävät minimiin”, sanoo no-dig-menetelmiin erikoistuneen Gidon Infra Oy:n toimitusjohtaja Jukka Huusko. Hän näkee, että no-dig on myös hyvä keino vesi- ja viemäriverkoston korjausvelan pienentämiseen. Puijon runkovesijohdon saneeraus sujui hyvin. ”Nyt voi olla turvallisin mielin. Uudistettu putkiosa palvelee loppukäyttäjää pitkään”, Huusko sanoo. Saksalainen putkivalmistaja antaa polyeteenituotteelleen sadan vuoden elinikäodotteen. ”Kun tuote on asennettu rakenteellisesti hyvässä kunnossa olevan valurautaputken sisälle, voitaneen puhua todella pitkäikäisestä ratkaisusta.” Kuopion Vesi Oy:n rakennuttajainsinööri Jani Liukkonen on tyytyväinen Puijolla saavutettuun lopputulokseen. Hän uskoo, että silloin kun edellytykset kaivamattomalle menetelmälle täyttyvät, sitä myös käytetään. ”Kuopiossakin no-dig tulee yleistymään”, hän arvioi.
Kartta opastaa eteenpäin
Tiekartta: rt.fi/luonto
Millaista hyvää me voimme tuoda ekosysteemille ja ympäristöön, johon rakennetaan?
Vaikka Puijon runkovesijohdon saneerauksessa käytettiin isoja laitteita, näytti maisema urakan jäljiltä lähes koskemattomalta.
Vesijohtosaneeraus jälkiä jättämättä Kuopiossa Puijon luonnonsuojelualueen läpi kulkevalle 50-vuotiaalle runkovesijohdolle tehtiin saneeraus. Koska perinteisiä keinoja ei voinut käyttää, päädyttiin no-dig-menetelmään. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI LUUKKONEN
K
uopion Vesi Oy:n rakennuttajainsinööri Jani Liukkonen vie meidät Puijon luonnonsuojelualueelle. ”Allamme kulkee runkovesijohto”, Jani Liukkonen osoittaa juuri ja juuri silmin havaittavaa, kasvillisuuden sekä kuusenneulasten peittämää Natura-alueen halkovaa painannetta. Vesijohto kulkee maan alla noin kolmen metrin syvyydessä, 1960-luvulla käsintehdyissä kanavissa, sukeltaen lähes 45 asteen kulmassa ylävesisäiliöstä alas laaksoon. Putkiosuus on 120 metriä pitkä. Korkoeroa matkalle kertyy noin 45–50 metriä. Puijon runkovesijohto saneerattiin kesällä 2022 kaivamattomalla menetelmällä. Vain putken alku- ja loppupään sorapatjat antavat viitteitä hiljattain tehdystä vesijohtourakasta. Muutoin maisema näyttää koskemattomalta.
KUVA: RU DUS
Jukka Kivimäki, vastaava työnjohtaja, Skanska Tehtäviini kuuluu muun muassa työmaan tuotannonsuunnittelu, kustannus- ja aikatauluhallinta sekä työmaan turvallisuudesta ja laadusta vastaaminen. Työni parhaita puolia on sen monipuolisuus ja ihmisten kanssa työskentely. Betonielementtien ehjänä purkamisessa on paljon yhtäläisyyksiä betonielementtien asennukseen, ja tätä kautta pääurakoitsijana olemme suunnitelleet ja varmistaneet työn turvallista tekemistä. Ehjänä purkua tehdään pitkälti valjastyöskentelynä, ja valjaiden kiinnityspisteiden paikat on täytynyt suunnitella tarkkaan. Torninosturin kuljettajan tarkkaavaisuus on isossa roolissa tässä purkutyössä. Hänen tulee varmistaa, että elementti on varmasti irti kaikista kiinnikkeistään, kun se nostetaan irti.
No-dig on kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto vesija viemäriverkostojen saneerauksiin.
TEKSTI ILONA SAVITIE
Tiekartta on jatkoa viime vuonna julkaistulle biodiversiteettiselvitykselle. Nyt julkaistu tiekartta esittää lisäksi paljon työkaluja ja keinoja luontovaikutusten vähentämiseksi. Tiekartat ovat osa Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa. Rakennusalan biodiversiteettitiekartan on laatinut Rakennusteollisuus RT yhteistyössä Gaia Consulting Oy:n kanssa.
Ykkösasiana ennakointi Vanha sorakuoppa muutettiin ekosysteemihotelliksi Ryttylässä, jonka jälkeen sinne levisi luontaisesti esimerkiksi uhanalaisen masmalon ryhmiä. Monet uhanalaiset perhoset, kuten sinisiipi, elävät juuri masmalolla.
5
No-dig on tulevaisuutta
Lokakuussa julkaistu rakennusalan biodiversiteettitiekartta kannustaa luontokadon pysäyttämiseen ja herättelee yhteistyöhön sidosryhmien kesken. Yritys voi poimia tiekartasta omaan liiketoimintaansa sopivia keinoja.
aaste yhteisiin luontotalkoisiin on heitetty koko rakennusalalle ja sitä ympäröiville sidosryhmille. Biodiversiteettitiekartan tavoitteena on saada kaikki isosti mukaan pysäyttämään luontokatoa. "Alan yritysten tulee ottaa luontovaikutukset osaksi päätöksentekoa ja liiketoimintaa", johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
KUVA: J U KK A HUUSKO
4
Liukkonen kertoo, että Kuopion Vesi Oy uudis taa vedenjakeluverkostoa saneerausohjelman
mukaisesti. ”Tavoitteemme on toimia etupainotteisesti niin, ettei vuotoja eikä isompia katastrofeja pääsisi syntymään. Pyrimme saneeraamaan huonokuntoiset vesijohtoputket iästä riippumatta.” Koska vesijohdon saneeraus luonnonsuojelualueella maata kaivamalla ja työskentely jyrkällä rinteellä tuntuivat mahdottomilta, päädyttiin no-dig-menetelmään. Puijon runkovesijohtohankkeessa suunnit telijana, konsulttina ja valvojana toimi no-dig- menetelmiin erikoistunut Gidon Infra. Toimitusjohtaja Jukka Huusko kertoo, että no-dig- projektien suunnittelussa on keskeistä arvioida kohteen maaperää ja sen rakenteita, hankkeen ympäristövaikutuksia, toteutuksen turvallisuusnäkökohtia, kustannuksia sekä aikataulua. ”Pyysimme tilaajalta mahdollisimman paljon lähtötietoja, joiden pohjalta laadimme esitutkimuksen ja kartoitimme, millaisia menetelmiä ja materiaalivaihtoehtoja kohteen saneeraamiseen oli käytettävissä.”
”Koko prosessi on hallittava, myös riskit. Pitää ymmärtää, mitkä seikat ovat kriittisen tärkeitä projektin onnistumiselle. Kaikki asiat tulee ajatella läpi etukäteen”, Huusko toteaa.
Sujuvaa saneerausta Kesällä 2022 kaikki oli valmista toimenpiteitä varten. Kuvauksissa vesijohto oli todettu hyväkuntoiseksi. Saneerattavan putken alku- ja loppupäät oli kaivettu esille ja runkovesijohto puhdistettu. Muotoputkisujutuksessa asentajat vetivät laskostetun Kun muoviputki polyeteeniputken vanhan, haloli linjan sisällä, se kaisijaltaan 300-millimetrisen valurautaisen putkilinjan laajennettiin täyteen sisään. Toimenpide suoritetympyrään paineilmaa tiin rinteen alaosasta ylöspäin. ja kuumaa vesihöyryä Kun muoviputki oli linjan käyttäen. sisällä, se laajennettiin täyteen ympyrään paineilmaa ja kuumaa vesihöyryä käyttäen. Asennustyön päätteeksi sisähalkaisijaltaan 280-millimetrinen vesijohto kuvattiin laadun varmistamiseksi. Ennen putkiosuuden käyttöönottoa tilaaja teetti putkiosuudelle vielä painekokeen. Koko operaatio hoitui muutamassa päivässä. Hankkeen tiedot: Puijon runkovesijohtohankkeessa suunnittelijana, konsulttina ja valvojana toimi no-dig-menetelmiin erikoistunut Gidon Infra Oy. Alustavat suunnitelmat olivat Kuopion Vesi Oy:n suunnittelijoiden käsialaa. Toteutuksesta vastasivat Mestar Kuopio Oy sekä muotoputkisujutuksen toteuttaja ruotsalainen Pollex AB. Jutun pidempi versio on julkaistu RIA-lehdessä.
6
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
7
Osien irrottaminen on työvoimavaltaista. Turvallisuudesta huolehtiminen on purkutyössä ykkösasioita. Kuva: Skanska
Meluesteenä ja maisemarakenteena voidaan käyttää betonimurskeella täytettyjä kivikoreja luonnonkivirakenteiden sijaan. Kuva: Rudus
Raaka-aineet ja rakennusosat kiertoon
Kiertotalous on muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa marginaali-ilmiöstä vakavasti otettavaksi liiketoiminnan mahdollisuudeksi. Kiertotalouden edelläkävijöiden arjessa ilmiö näkyy muun muassa pilotteina, kokeiluina ja tietoa lisäävinä tutkimuksina. TEKSTI: HANNA MOILANEN
T
utkimusten mukaan betonielementtejä kierrättämällä voidaan hiilijalanjälkeä ja energian kulutusta pienentää jopa 93–98 prosenttia. Nyt Tampereella tutkitaan, miten käytettyjä betonielementtejä voidaan irrottaa ehjinä ja hyödyntää uusien rakennusten osana. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston johtamaa kansainvälistä ReCreate-hanketta, joka saa rahoitusta EU:lta.
”Osien irrottaminen on työvoimavaltaista eli se vie euroja. Tutkimme pilottikohteessa, mitä elementtien irrottaminen ja kunnostaminen tarkoittaa suunnittelun, toteutuksen ja talouden näkökulmasta”, Skanskan tulosyksikön johtaja Toni Tuomola sanoo. Ylätasolla on helppoa visioida, miten isommatkin rakennusosat lähtevät kiertoon samaan tapaan kuin rakennustyömaiden ikkunat tai monet yksittäiset materiaalit kiertävät eteenpäin jo nyt. Käytännössä isommille kierrätettä-
ville rakennusosille ei ole vielä Suomessa markkinoita tai liiketoiminnallista ekosysteemiä. ”Purkutyö pilottikohteessa valmistuu tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen tehdään vielä erilaisia testejä ja selvityksiä. Tutkittua tietoa purkuvaiheesta saadaan loppuvuodesta 2024”, Tuomola kertoo. Tutkimusverkoston tavoitteena on testata myös purettujen osien uudelleen käyttöä, kunhan osat on ensin kunnostettu. Myös elementtien uudelleen käyttöä on tarkoitus seurata ja tutkia.
Ostajien tulisi luoda kysyntää Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on linjattu, että primääristen raaka-aineiden kulutus ei saa olla Suomessa vuonna 2035 suurempi, kuin mitä se oli vuonna 2015. Käytännössä neitseellisten luonnonvarojen käyttöä tulee pystyä leikkaamaan. Kun luvuista vähennetään viennin osuus, suurin osa eli yli 80 prosenttia raaka-aineista käytetään rakennettuun ympäristöön. Maa- ja kiviainekset muodostavat tästä merkittävän osan, eli rakennusala on avainasemassa muutoksen luomisessa. Miten tässä onnistutaan? Ilmastoratkaisujen yksikönjohtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta painottaa yhteistyön merkitystä ja systeemitason muutosta. Se onnistuu, kun jokai-
nen tietää vastuunsa sekä ymmärtää kiertotalouden mahdollisuudet. Tarvitaan ohjaavaa lainsäädäntöä ja kiertotaloutta kannustavaa verotusta. Tarvitaan mahdollistavaa kaavoitusta ja sujuvaa luvitusta. Tarvitaan myös kiertotalouden mahdollisuudet ymmärtävää suunnittelua ja kiertotalousrakentamisen osaamista. Suunnittelun ja toteutuksen välille tarvitaan lisää joustavuutta. Suunnittelutai aloitusvaiheessa ei välttämättä ole tietoa, mitä kierrätettyjä osia on myöhemmin saatavilla. ”Ostajien täytyy kyetä luomaan kysyntää ja osata vaatia kiertotalousratkaisuja. Julkisten hankintojen rooli kiertotalouden edistämisessä on merkittävä”, Seppälä sanoo.
Skenaariot auttavat ennakoimaan tulevaisuutta Suomen ympäristökeskuksessa tehdään parhaillaan skenaarioanalyysia kiertotalouden tuomista muutoksista. Tavoitteena on tunnistaa, millaisia kiertotaloustoimia talouden eri sektoreilla voidaan tehdä. Rakennusteollisuus RT ja rakennusalan yrityksiä on ollut mukana työskentelyssä. Skenaarioanalyysi mallintaa, millaisia talous- ja ympäristövaikutuksia syntyy, jos maailma muuttuu kiertotalouden suuntaan. Tuloksia analyyseista saadaan jo tämän vuoden lopussa.
”Katsomme, miten eri toimenpiteet vaikuttavat raaka-aineiden kulutukseen, kansantalouteen, luonnonvarojen käyttöön ja bruttokansantuotteeseen”, erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Skenaariotyöskentelyn tuloksena syntyy erilaisia tulevaisuuskuvia. Perusskenaario edustaa ”business as usual” -ajattelua eli tilannetta, jossa asiat menevät omalla painollaan. Muissa skenaarioissa tutkitaan, mitä tapahtuu, jos käyttöön otetaan erilaisia kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä. ”Eniten vaikutuksia tuovat toimenpiteet ovat todennäköisesti niitä, joilla kiertotaloutta edistetään jatkossa”, Savolainen sanoo. Kaikki toimenpiteet eivät sovellu kaikille yrityksille. Ne voivat kuitenkin skenaarioiden pohjalta miettiä, miten niiden mahdollinen toteutuminen vaikuttaa omaan toimintaan.
Tieto lisääntyy vähitellen Yksi haasteista on myös se, että kiertotaloudesta tiedetään lopulta aika vähän. Tällä hetkellä ei myöskään ole selkeää määrittelyä kiertotaloustuotteelle. Yhteiset standardit ja merkinnät ovat vasta kehittymässä. ”Säätely kuitenkin etenee kansallisella ja EU:n tasolla. Voidaan varmasti sanoa, että erilaiset raportointivelvollisuudet lisääntyvät jatkossa yrityksille ja niihin kannattaa varautua jo ennalta”, Jyri Seppälä sanoo. Hannu Savolaisen mukaan nykyisin lähestytään datan osalta perustasoa. Se tarkoittaa, että jossain määrin pystytään jo tekemään mallinnuksia ilman, että aikaa täytyy käyttää ensin datapohjan rakentamiseen. ”Tieto vähentää epävarmuutta ja parantaa riskinhallintaa. Yritysten kannattaa miettiä, miten voi kehittää omaa toimintaa uutta tietoa hyödyntäen”, Savolainen sanoo. Oman haasteensa tuo myös se, että ympäristöystävällisyys on paljon kiertotaloutta laajempi ilmiö. Siihen kuuluu esimerkiksi se, millaisella
energialla tuotteita on tuotettu, mikä puolestaan ei kuulu kiertotalouden piiriin. Tieto ei myöskään ole ristiriidatonta. ”On yleinen hokema, että korvataan uusiutumattomat luonnonvarat uusiutuvilla. Jos uusiutumattomat materiaalit saadaan kiertoon, asetelma muuttuu. Ison kuvan luominen ei ole helppoa tutkijoillekaan”, Seppälä pohtii.
Kelpoisuuden osoittaminen on haastavaa Ennen kuin kierrätettyjen rakennusosien markkina pääsee täyteen vauhtiin, täytyy ratkaista osien saatavuus, markkinan rakenne sekä hankinta- ja logistiikkaketjujen toimivuus. Toinen tärkeä näkökulma on kysymys kelpoisuudesta eli miten ja missä kierrätettyjä osia voidaan käyttää. Uusille rakennustuotteille on selkeät tavat, miten niille saadaan esimerkiksi CE-merkinnät ja tyyppihyväksynnät. Käytetyissä osissa ja rakenteissa sen sijaan ei ole samana pysyvää prosessia, kuten tehdasolosuhteissa on. ”Käytettyjen osien ominaisuudet ovat voineet muuttua erilaisilla tavoilla. Mitä pitäisi testata ja kuinka tiheästi, jotta Betonielementtejä voidaan osoittaa kierrätettyjen tuotteiden soveltuvuus käyttökierrättämällä kohteeseen”, standardointivoidaan hiilijalanjälkeä päällikkö Tuuli Kunnas Rakenja energian kulutusta nusteollisuus RT:stä pohtii. pienentää jopa Uudet tuotteet ovat kelpoisuuden kannalta ennakoita93–98 %. vissa, mutta käytetyissä tuotteissa vastaava ennakoitavuus puuttuu. Miten varmistetaan, että osat ovat riittävän toimivat esimerkiksi 50 vuoden päästä? Avoimia kysymyksiä on paljon. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valmius hyväksyä uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden tai kierrätysmateriaaleja sisältävien tuotteiden käyttö on
8
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
KULMAKIVIÄ
niistä oleellisin. Toistaiseksi tilaajien valmiudet vaihtelevat paljon rakentamisen arvoketjun eri vaiheissa. “Vakiintuneet toimintatavat, kuten masuunikuonan käyttö betonissa, eivät aiheuta keskustelua, mutta vieraampien raaka-aineiden kohdalla tilanne on toinen. Uudelleenkäytön kohdalla vastuukysymyksillä on merkittävä rooli. Voisiko tilaaja ottaa vastuun uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden käyttämisestä, jolloin lasku ei kaadu pelkästään urakoitsijalle, jos jokin ei toimikaan 30 vuoden päästä”, Kunnas kysyy.
Automatisaation voimin Suomeen on viime vuosina rakennettu myös rakennus- ja purkujätteitä käsitteleviä, lähes täysin automatisoituja lajittelulaitoksia. Tuorein näistä on Kuljetusrinki oy:n Helsingin Tattarisuolla sijaitseva tekoälyrobotiikkaa hyödyntävä laitos.
Betonimurskeen matka jätteestä tuotteeksi Yhteisen tiedon lisäämisen ja standardien kehittämisen tarve näkyy myös Ruduksen toiminnassa. Syksyllä 2022 tuli voimaan asetus, jonka myötä tietyt arviointiperusteet täyttävä betonimurske voidaan laskea tuotelainsäädännön eikä jätelainsäädännön piiriin kuuluvaksi. Tämä
Kiertoon lähtevät osat merkataan ennen irrotusta purkukohteessa. Kuva: Skanska
Säätely etenee kansallisella ja EU:n tasolla. Erilaiset raportointivelvollisuudet lisääntyvät jatkossa yrityksille ja niihin kannattaa varautua jo ennalta.
avaa uusia mahdollisuuksia betonin kierrättämiseen. ”Markkinat eivät ole vielä ihan valmiit tälle muutokselle. Esimerkiksi valmisbetonin kiviaineksen laatuvaatimukset eivät täysin sovellu betonimurskeelle. Asioita täytyy selvittää ja tässä ei voi hätiköidä, koska rakentamisen laatu halutaan pitää edelleen korkeana”, kierrätystoimialan liiketoimintajohtaja Henri Kylä-Utsuri Rudukselta sanoo. Kierrätetylle materiaalille on Ruduksella löydetty jo uusia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi viherrakentamiseen ja maisemarakentamiseen on luotu uusia tuotteita. Meluesteenä ja maisemarakenteena on käytetty betonimurskeella täytettyjä kivikoreja luonnonkivirakenteiden sijaan. ”Olemme myös mukana hankkeessa, jossa selvitetään betonimurskeen käyttöä kantavassa kasvualustassa. Seuraamme esimerkiksi rakenteen läpi suotautuvan huleveden laatua”, Kylä-Utsuri kertoo.
Muutos helpottaa urakoitsijan arkea Lainsäädännön uudistus on Kylä-Utsurin mukaan herättänyt myös hämmennystä. Markkinoilla on tällä hetkellä kahdenlaista betonimursketta, joista osa on edelleen jäteluokituksen alaista ja osa tulkitaan materiaaliksi. ”Jäteluokituksen alaisesta murskeesta täytyy tehdä ELY-keskukselle hyödyntämisilmoitus. Uuden asetuksen alaista kierrätysmursketta saa käyttää kuin luonnonkiviainesta, kunhan varmistaa, että esimerkiksi pohjavesien suojeluun liittyvät reunaehdot täyttyvät”, Kylä-Utsuri muistuttaa. Muutos sujuvoittaa urakoitsijan arkea. Materiaalia tarvitaan usein työmaalle nopealla syklillä, ja hyödyntämisilmoituksen käsittelyyn menee keskimäärin 5–10 arkipäivää. Uuden ase-
Jokka
Kuljetusrinki oy:n uudella laitoksella on lupa käsitellä vajaat 100 000 tonnia jätteitä vuodessa. Lajittelua suorittavat robotit pystyvät tekemään tunnissa yhteensä yli 6000 poimintaa. Yhden nostettavan kappaleen maksimipaino voi olla 30–40 kiloa.
Kiertotalouden edistäminen on yhteinen kansallinen etu Elementtejä nostetaan rakennuksesta maahan. Periaatteessa purku tehdään päinvastaisessa järjestyksessä kuin rakentaminen. Kuva: Skanska
tuksen alaisessa murskeessa tämä aika säästyy, kun tuotteen saa ottaa välittömästi käyttöön
Myös maa-ainekset kiertoon? Tulevaisuudessa Kylä-Utsurin mukaan vahvistuva alue on rakennustyömaiden ylijäämämaiden käsittely ja kierrättäminen. Ylijäämämaista syntyy merkittävä virta, mutta suurin osa materiaalista menee maankaatopaikoille läjitykseen. ”Osa maa-ainesvirroista on haastavia, mutta hyödynnettävääkin löytyy. Osa kitkamaista voisi olla käytettävissä sellaisenaan, jos vaan välivarastointi pystytään toteuttamaan järkevästi.” Ruduksen omassa toiminnassa maa-aineksista kierrätetään tällä hetkellä vajaa 4 prosenttia, kun taas louheet kiertävät jo sataprosenttisesti. ”Maa-aineksen läjittäminen on niin halpa vaihtoehto, että jalostamiskustannukset ovat sitä korkeammat. Jos jäteveropohja laajenee tulevaisuudessa myös maa-aineksiin, se edesauttaisi niiden tehokkaampaa hyödyntämistä”, Kylä-Utsuri sanoo.
Rakentamisen kiertotalouden kiristyvä sääntely ja eri markkinavetoiset ohjelmat tavoittelevat samaa päämäärää: saada erilaiset jäte- ja sivutuotevirrat paremmin hyödynnettäviksi. Edelleen kohtaamme kuitenkin esteitä, joiden poistaminen ei ole sujunut toivotusti.
Kuljetusringillä on vuosien kokemus vaativien rakennustyömaiden, saneerauskohteiden ja purkutyömaiden kierrätyspalveluista. Yritys tarjoaa jätehuoltosuunnitelmat sekä kattavat rakennus- ja purkujätteiden keräysvälineratkaisut. Keräämisen jatkona nyt käyttöönotettu tekoälyrobotiikkaan perustuva uusi jätteenlajittelulaitos mahdollistaa entistä paremmin lajittelumääräysten toteutumisen. Käsittelyn tuloksena syntyy kelpoisia uusiomateriaaleja hyödynnettäväksi teollisuuden raaka-aineena, suomalaisessa energiantuotannossa sekä maanrakentamisessa. NHK Rakennus on yksi Kuljetusringin rakentamisen jätehuoltopalvelujen hyödyntäjä. Yrityksen palvelut kattavat korjausrakentamisen koko kirjon: asuintalojen täydelliset peruskorjaukset, toimitilamuutokset, asunto-osakeyhtiöiden putkiremontit sekä vaativat julkisivu- ja vesikattokorjaukset. ”Korjausrakentamisen määrä on selvässä kasvussa samalla kun rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistavoitteet kiristyvät. Kun toimimme ahtaissa kohteissa, syntyvien jätemateriaalien vaadittu työmaalajittelu ei ole mahdollista. Tämän mahdollistaa meille jätehuoltotoimijan tarjoama automatisoitu jätelajittelu tehdasmaisissa olosuhteissa”, toteaa NHK Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Soila.
Me kysyimme, Pekka Vuorinen vastaa.
Miksi Suomi tulee jälkijunassa purkujätteiden hyödyntämisessä?
Emme ole onnistuneet luomaan toimivia uusiomateriaalimarkkinoita, jäte- ja sivutuotevirrat jää meiltä hyödyntämättä.
PEKKA VUORINEN (YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAJOHTAJA, RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT)
Käytettyjen osien markkinapaikka toimii jo Oslossa Norjassa on perustettu käytettyjen rakennusosien markkinapaikka Osloon. Liike on auki ajanvarauksella, ja tuotteita voi selata verkossa ennen paikalle tuloa. Ajatuksena on, että ostaja tietää, mitä on hakemassa. Markkinapaikka on suunnattu yrityksille eli yksityishenkilöt eivät pääse ostoksille. ”Norjan mallissa kiinnostavaa on se, että siellä tarjotaan varastotilaa vuokralle käytetyille osille”, standardointipäällikkö Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:stä pohtii. Norjassa aloitteen taustalla on valtiollinen suomalaista Senaatti-kiinteistöä vastaava taho. Kunnas pitää sitä hyvänä ratkaisuna. ”Näkisin, että myös Suomessa tarvitaan julkisen tahon roolia kierrätettyjen rakennusosien markkinan mahdollistajana. Lisäksi tarvitaan tilaajien rohkeutta sallia kierrätettyjen osien käyttäminen.”
S
uomi on jäämässä pahasti jälkeen EU:n jätedirektiivin rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisen tavoitteista. Se joutuu siirtämään tavoitetilan saavuttamista usealla vuodella. Suomi ei ole onnistunut edistämään toimivien uusiomateriaalimarkkinoiden syntymistä. Se vaatisi muun muassa kiertotaloutta tukevan lainsäädännön nopeaa kehittämistä ja lupakäytäntöjen sujuvoittamista. Myös määräysten yhteneväinen tulkinta on keskeisessä asemassa. Hyvänä esimerkkinä uudesta ilmastotavoitteita asettavasta ja samalla kiertotalouden edistämistä vauhdittavasta sääntelystä toimii kestävän rahoituksen luokittelu eli EU-taksonomia. Se pyrkii ohittamaan hitaasti kehittyvän kansallisen sääntelyn valjastamalla vihreän rahoituksen nopeuttamaan vihreää siirtymää. Tämäkin on huomioitava nopeasti uusiomateriaalien parempaa hyödyntämistä tukevassa kansallisessa sääntelyssä, jos Suomi haluaa olla rakentamisen kiertotalouden edelläkävijämaa eikä perässäkulkija.
Uusiomateriaalien käytön ja samalla kiertotalouden edistämisen esteeksi on osoittautunut myös osaamisen ja tiedon puute rakentamisen pitkässä päätös-, suunnittelu- ja toteutusketjussa. Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien ymmärtämisen ja hyödyntämisen lisäksi uusiomateriaalien käyttöön tarvitaan koulutusta, jotta niitä osattaisiin ja uskallettaisiin ottaa todellisiksi vaihtoehdoiksi laajemmin ja järjestelmällisemmin. Oleellista on tuottaa tietoa myös eri ratkaisujen elinkaarisista ympäristövaikutuksista. Sääntelyn kehittämisen ja osaamisen parantamisen rinnalla myös asenteiden on muututtava. Tarvitsemme etenkin julkisia rakennuttajia ja päättäjiä, jotka haluavat toimia rohkeasti kiertotalouden edelläkävijöinä. Uusiomateriaalien hyödyntämisen pilotteja meillä on jo riittävästi. Nyt niistä on nopeasti yhteisvoimin siirryttävä normaaliin liiketoimintaan, tavaksi toimia, tukemaan todellisten kiertotalousmarkkinoiden syntymistä.
Miten asiaa pitäisi korjata?
Kiertotaloutta tukevaa lainsäädäntöä pitää kehittää ja muutenkin sujuvoittaa käytännön asioiden hoitoa. Alan toimijoiden koulutusta tarvitaan, jotta uskalletaan tarttua kiertotalouden tuomiin mahdollisuuksiin hanakammin.
Kenen pitäisi nyt reagoida?
Etenkin julkisten rakennuttajien pitäisi näyttää suuntaa. Päättäjien tietoisuutta pitää lisätä, jotta kiertotaloutta edistäviä päätöksiä saadaan aikaiseksi.
9
10
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
Jokka
Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta
NÄIN ME ONNISTUIMME
Koskikunnostus on luontopohjaista rakentamista.
Infrasektorin suuri mahdollisuus Luontopohjainen rakentaminen ja siihen liittyvät ratkaisut on tärkeä saada mukaan kaikkeen rakentamiseen. Perheyhtiö R. Ajalin -konserni haluaa luoda kestäviä käytäntöjä alalle. Pilottiprojekti kosteikon rakentamisesta Dalkarbybäckenin valuma-alueelle avasi silmiä. TEKSTI: TIA HÄRKÖNEN KUVAT: PERHEYHTIÖ R. AJALIN
R
akentamisella on aina vaikutuksensa luontoon – ja myös vesialueisiin. Koska ihmissilmä ei näe pinnan alle, on niiden muutoksia haastavampi hahmottaa. Siksi teiden, siltojen ja rautateiden rakennusprojekteihin pitäisi aina sisältyä myös vesienhoidon toimenpiteitä. Infrarakentamisen projekteissa on tyypillistä, että vesi johdetaan putkeen ja sitä pitkin äkkiä pois. Näin vesi saadaan kauemmas kohteesta, mutta todennäköisesti vahinko kertaantuu muualla. Vesi tulvii sinne, minne se helpoiten pääsee eli esimerkiksi teille, pelloille ja talojen rakenteisiin. Perheyhtiö R. Ajalin -konsernissa asiasta on otettu vahvasti koppia. ”Veden kulkua tulee tarkastella kokonaisuutena ja löytää valuma-alueelta ne kohteet, joissa
veden kulkua voi viivyttää. Haluamme luoda kestäviä käytäntöjä vesien suojelemiseksi. Asia on tärkeä, koska rakentamisella on aina vaikutuksia luontoon ja vesistöihin”, kertoo konsernin ympäristöjohtaja Elina Erkkilä. Tämä vauhditti myös konserniin kuuluvaa Ralf Ajalin Oy:tä toteuttamaan Dalkarbybäckenin varrella pilottihankkeen, jossa valuma-alueelle rakennettiin kosteikko. Kokonaisuuteen kuului myös tulvakosteikko ja pohjakynnysten ketju. Lisäksi paikalla sijaitsevaa patoa muokattiin siten, että kaloille ja muille vesieliöille aukeaa kulku.
Ympäristövaikutukset ovat myös mahdollisuus Elina Erkkilän koulutustausta on ympäristösuunnittelusta ja biologiasta. Nyt hän on työs-
kennellyt kolme vuotta Perheyhtiö R. Ajalin -konsernin ensimmäisenä ympäristöjohtajana ja luontopohjaisen liiketoiminnan vetäjänä. Sitä ennen hän toimi 13 vuotta WWF:llä johtavana asiantuntijana vesiasioissa. ”Rakentamisella tulee aina olemaan ympäristövaikutuksia, mutta toisaalta kyse on myös mahdollisuuksista. Luontoasiat pitää saada sisäänrakennettua yritysten toimintaan kaikilla tasoilla. Jäljittelemällä luonnon Ympäristöongelmat ovat globaaleja, ja siksi yritysmekanismeja voidaan ten ja koko elinkeinoelärakentaa luontopohjaisia män on oltava vahvasti ratkaisuja. Tällaisille mukana, jotta ongelmia ratkaisuille ja voidaan hillitä ja kääntää suunta kestävämmälle osaamiselle on pohjalle”, hän kiteyttää. ehdottomasti kysyntää Erkkilän mukaan Permyös Suomen rajojen heyhtiö R. Ajalin -konserulkopuolella. nissa on jo pidemmän aikaa kehitetty toimintaa miettimällä, miten asioita voidaan tehdä paremmin luonnon näkökulmasta. Kehitystyön alla on uusia liiketoimintamuotoja, joilla voidaan ratkaista myös erilaisia ympäristöon-
Luontovaikutuksissa keskitytään yleensä negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Yritysten on tärkeää keskittyä myös positiivisten vaikutusten kasvattamiseen, Elina Erkkilä kannustaa.
gelmia. Lisäksi Perheyhtiö R. Ajalin -konsernissa laaditaan parhaillaan omaa ympäristöohjelmaa. ”Perkaamme läpi kaikki tuottamamme ympäristövaikutukset ja toimenpiteet, joilla negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ja positiivisia kasvattaa. Yritämme hahmottaa omaa luontojalanjälkeämme, sillä se tukee konkreettisesti suunnitelmaamme kehittää koko konsernia biodiversiteetinkin kannalta.” Erkkilä toteaa, että tekemällä kestäviä ratkaisuja ympäristölle, tehdään kestäviä ratkaisuja taloudelle. ”Ympäristöasioiden huomioiminen tuo yrityksille kilpailukykyä ja kilpailuetua. Tavoitteemme on muuttaa ajatusmallia isommassa mittakaavassa, ja lähdemme liikkeelle itsestämme. Ympäristö ja luonto rakennetaan sisään kaikkeen toimintaamme.”
Vesienhoito kuuluu kokonaisuuteen Kaupungeissa ja kunnissa tehdään paljon vesienhallintasuunnitelmia, mutta jos vesiä hallitaan siellä missä ongelmat näkyvät, ollaan usein myöhässä. Perheyhtiö R. Ajalin -konsernissa nähdään, että jo kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa pitäisi huomioida kattavasti alueen ympäröivä luonto ja vesienhallinta sen mukaisesti. ”Luontopohjainen rakentaminen on tulevaisuuden tapa, jolla kokonaisuutta hoidetaan kestävän kehityksen arvoilla. Siksi se on tärkeä saada kaikkeen rakennus- ja infrapuolen tekemiseen. Kaavoittajalla ja suunnittelijalla on todella iso rooli siinä, mitä tehdään. Urakoitsijalla on tilauksen jälkeen enää vähänlaisesti
Vesienhoitokokonaisuuteen kuuluvan kosteikolla jäljitellään suon toimintaa. Se toimii vesivarastona tasaten niin tulvien kuin kuivuudenkin vaikutuksia.
muutosmahdollisuuksia, vaan se toteuttaa kohteen valmiilla suunnitelmilla”, Elina Erkkilä huomauttaa. Ympäristöjohtaja miettii myös maailmanlaajuisia luonnonkatastrofeja, kuten tulvia. ”Sään ääri-ilmiöistä on tullut todellisuutta myös suomalaisille. Jäljittelemällä luonnon mekanismeja voidaan rakentaa luontopohjaisia ratkaisuja. Luontohan ei kuormita itseään vaan esimerkiksi aineet ja energiat kiertävät. Tällaisille ratkaisuille ja osaamiselle on ehdottomasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.”
Ratatyön kunnostus avasi silmät Vesialueiden kunnostaminen ja ennallistaminen ovat konkreettinen ympäristöteko ja vastuullista toimintaa luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Raaseporin Pohjassa rantaradan kunnostustyö sai urakkaa hoitaneen rakentamisliiketoimintaa tekevän Ralf Ajalin Oy:n tositoimiin. Huomattiin, että valuma-alueella kärsitään toistuvista tulvista ja uomien eroosiosta. Dalkarbybäckenin uoma laskee Pohjanpitäjänlahteen, joka oli umpeenkasvanut ja rehevöitynyt. Merenlahden vesi oli myös hyvin sameaa. Koska alueella on laajoja peltoaukeita, mutta vähän järviä, lampia tai soita, jäi vesi sateiden jälkeen seisomaan pelloilla. Valuma-aluetta halkova rantarata oli osaltaan vaikuttanut veden kulkuun. Ja vesi puolestaan vaikuttanut rataan, jota nyt kunnostettiin. ”Veden levähdyspaikkoja ei ollut riittävästi, ja vesiolosuhteet olivat noidankehässä. Kun sataa, vesi tulvii pelloille, joista irtoaa maa-ainesta, joka tukkii uoman. Tämä johtaa siihen, että uoma kasvaa umpeen, ja vedelle jää
entistä vähemmän tilaa, Erkkilä summaa tilannetta. Pilottiprojektissa Dalkarbybäckenin vesien valuma-alueelle rakennettiin luonnonsuon vaikutuksia jäljittelevä vesienhoitokokonaisuus. Siihen kuuluu kosteikko, tulva- ja kausikosteikot, uoman eroosiosuojausta eli kiveämistä ja pieniä luonnon koskia jäljitteleviä rakenteita. ”Vesialtaassa on eri syvyisiä osuuksia monipuolisine kasveineen, mikä hillitsee veden virtausnopeutta. Myös veden mukana kulkeutuva irtain maa-aines ravinteineen jää kosteikkoon, eikä kulkeudu mereen asti sitä rehevöittämään”, Elina Erkkilä kertoo.
Perheyhtiö R.Ajalin Oy muodostaa konsernin, johon kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta; infra-rakennuspalvelut, maa-aines ja kuljetuspalvelut, kierrätyskasvualustoihin ja orgaanisiin lannoitteisiin keskittyvä liiketoiminta sekä rakenteilla oleva ympäristöliiketoiminta. Infra-rakennuspalveluita tarjoava Ralf Ajalin Oy on yksi harvoista laatusertifioiduista yrityksistä, joka tekee myös haastavia silta- ja ratojen päällysrakenneprojekteja. Konsernissa panostetaan vahvasti ympäristötyöhön, sillä ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen haastavat muuttamaan vanhoja menetelmiä.
11
12
Jokka
JUKAN NARINALISTA
Vieraslajit osaksi luontokadon torjuntaa Narinan kohde: Rakennusalan herättävä vieraslajien torjuntaan.
Havaittuja puutteita: • Tietoa vieraslajeista ja osaamista niiden torjumiseksi ei ole tarpeeksi • Yleiset toimintamallit alalla vielä puutteellisia
Korjaustoimet: • Johdon tietoisuutta asiasta tulee lisätä • Kaikkien osapuolten tulee ymmärtää vastuunsa asiassa
Kuka: Jukka Viitanen, Head Of Sustainability, NRC Group
Työnkuva: Vastuullisuusasioiden kehittäminen, edistäminen ja raportointi NRC Groupissa.
Jukka Viitanen
Koulutus: Geologi
Vesakkoja on osattu torjua tienvarsilta vuosikymmeniä, mutta uudenlainen suunnitelmallinen ajattelutapa vieraslajien torjuntaan tekee nyt tuloaan rakennusalalle.
A
ggressiivisia vieraslajeja on levinnyt ja leviää Suomeen tulevaisuudessakin, huomaamme kaikki niitä esimerkiksi maanteiden varsilla runsaslukuisina kasvamassa. Viheliäiset vieraslajit valtaavat tilaa kotoperäisiltä lajeilta. Vieraslajien torjunta on erittäin ajankohtainen aihe rakentajille. Rakennusteollisuus RT julkisti lokakuussa yhteisen biodiversiteettitiekartan, johon haitallisten vieraslajien torjunta sisältyy ja josta rakentajat saavat hyvää tietoa aiheesta. Luontokadon pysäyttäminen koskettaa kaikkia työmailla työskenteleviä. Ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat vieraslajien torjunnan lähtökohtia ja myös kustannustehokkain torjuntakeino. Esimerkiksi maamassojen hallintaan liittyy paljon kiertotalouden mahdollisuuksia. Ilmastovaikutuksia voidaan minimoida lyhyillä kuljetusmatkoilla sijoittamalla massat lähelle alkulähdettä. Samalla on oltava kuitenkin hereillä siitä, millaista kasvillisuutta kuormaan voi sisältyä. Jos vieraslajia ennakoinnista ja suunnittelusta huolimatta kuitenkin alueella esiintyy, on sen havaitseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tärkeää, ennen kuin laji ehtii levitä laajemmalle. Kun rakennustyömaa tulee valmiiksi, tulee kaikille olla itses-
Betonirakenteiden kosteudenhallinta on tietolaji Päivitetty opas antaa eväitä myös uuden lainsäädännön noudattamiseen. TEKSTI: TIINA ÖRN
A
vainasemassa betonirakentamisen kosteudenhallinnassa ovat työmaaolosuhteet. Sitä mieltä on betonirakentamisen kosteudenhallinnan asiantuntija Tarja Merikallio. ”Työmaaolosuhteiden hallinta olosuhteita mittaamalla ja ohjaamalla on helpompaa kuin betonirakenteiden kosteuden tarkka mittaaminen”, hän sanoo. Merikalllio on mukana Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen -oppaan päivittämisessä. Vanha opas on vuodelta 2007. Uudistettu kirja keskittyy betonilattiarakenteiden kosteudenhallintaan ja nimestäkin jää päällystäminen-sana pois. Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppaisen mukaan päivitetty kirja on "hyvä pläjäys" kaikille betonirakentamisen parissa työskenteleville. Siihen on koottu tärkein tieto, joten sitä ei tarvitse etsiä monesta eri lähteestä. ”Tähän asti olemme toimineet aika pitkälti olettamuksien varassa. Toivoneet, että jospa betonilattian kuivaus olisi osunut kohdalleen
ennen jatkotoimia”, Kemppainen kuvaa. Rakennesuunnittelijoita, työmaatoimijoita ja miksei myös vaatimuksia määritteleviä tilaajatahoja palveleva kirja vaati päivittämistä jo lainsäädännön vuoksi. Päivittämisessä on huomioitava muun muassa lainsäädännössä esitetyt hankkeen kosteudenhallinnan vaatimukset. Kosteusvaurioiden välttämisen lisäksi kirjan opit varmistavat, ettei aikaa ja resursseja tuhota myöskään liialliseen kuivattamiseen, Merikallio sanoo. Myös Kemppainen pohtii, että betonirakentamisessa on tärkeää ymmärtää olosuhteiden merkitys. On tunnistettava, mitkä tekijät mahdollistavat betonirakenteen kuivumisen ja myös se, millaisissa olosuhteissa kuivuminen ei todennäköisesti etene. Kirjan päivittämistyö on sisällön osalta loppusuoralla. Valmistuminen viivästyi hieman, koska muovimatolla päällystettävien betonilattioiden osuus paisui omaksi Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman julkaisuksi. Nyt Muovimatolla päällystetyt betonilattiat -opas on ladattavissa hankkeen sivuilta.
tään selvää, että vihertöissä käytetään puhtaita ja turvallisia materiaaleja. Torjunta koskee myös eläimiä, kuten vaikkapa espanjansiruetanoita, joiden munia voi kulkeutua maamassojen mukana.
Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Rakennusalan vastuulliset toimijat haluavat rakentaa viihtyisää ja toimivaa ympäristöä luonnon monimuotoisuuden ehdoilla. Vieraslajien torjunta ei vaadi yrityksiltä isoja panostuksia, kun se otetaan mukaan heti suunnitteluvaiheessa. Lainsäätäjien tulee välttää ylilyöntejä, sillä kaikki vierasperäiset lajit eivät ole haitallisia ja luonnossa tapahtuu myös ihmisestä riippumatonta lajien siirtymistä. Olen täysin vakuuttunut, että rakennusala on erittäin halukas omaksumaan keinot vieraslajien torjuntaan, kunhan tietoa asiasta saadaan riittävästi.
Betonilattiarakenteiden kosteusmittauksesta väitöskirjansa tehnyt Merikallio tietää, että kirjaan on toivottu seikkaperäisempiä ohjeita muun muassa siitä, mistä kohtaa rakennetta kosteutta pitäisi mitata. ”Sellaisia ohjeita on kuitenkin mahdotonta antaa. Tämän vuoksi on onneksi vihdoin käynnistynyt hanke, jossa asiaan tartutaan”, Merikallio kommentoi. Kyseessä on Suomen Betoniyhdistys ry:n Vähähiiliset ja toimivat betonilattiat – rakennusaikaisen kuivattamisen optimointi -hanke. Hanke on saanut tukea ympäTähän asti ristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelolemme toimineet masta, jonka rahoitus tulee aika pitkälti EU:n kertaluonteisesta elpyolettamuksien misvälineestä (RFF). varassa. Tavoitteena on luoda työmaa-aikaisen kuivattamisen optimointiin uusi menetelmä, jonka avulla saadaan vähennettyä työmaan hiilidioksidipäästöjä, hallittua aikaisempaa paremmin työmaan aikataulua ja parannettua siten toiminnan tuottavuutta. Samalla halutaan edistää betonirakenteiden kosteudenhallintaa nimenomaan lisäämällä ymmärrystä työmaaolosuhteiden optimoinnista. Opas by 76 Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta 2023 julkaistaan Betoniyhdistyksen tekniset oppaat sarjassa. Julkaisu tulee myyntiin Rakennustiedon verkkokauppaan.