Loma Virossa syksy 2017

Page 1

360180-1703

PAL.VKO 2017-46

€ 4,90

ISSN 2461-3231



2016

Award Winner

Löytöretkeilijänä Virossa

|

1


2017 nro 3

Loma Virossa

ideoita loman viettoon Löytöretkeilijänä Virossa 16 Sipulitie – kaksi kansaa, kolme kulttuuria ja ihastuttava järvenrantaluonto 19 Tapahtumarikas syksy Tartossa 30 Kalamajan kaupunginosa Tallinnassa hengittää omaan tahtiinsa

16

20

54

24

30

12

54 Tiekirkot

Elämästä ja meistä 12 Tõnu Veiler: Tärkein ohjaukseni on vielä edessä

Hyviä makuja etsimässä 24 Erityisiä elämyksiä kolmessa kerroksessa

Muita tärppejä 8 Viron jännittäviä ja salaperäisiä legendoja 20 Kiehtovan kirjava Viron käsityöläisoluiden maailma on tutustumisen väärti 34 Mitä palveluita suomalaisen matkailijan kannattaa Virossa käyttää?


Nauti elämyksistä 43 H urjia ideoita adrenaliinipitoiseen lomaan 46 S UP eli lautamelonta kasvattaa suosiotaan

Sielun ruokaa 48 Kulttuuritapahtumia 50 Näyttelyitä ja museoita

46 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA HÄTÄNUMERO. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .112 VIRON SUUNTANUMERO . .. .. .. .. .. .. .+372 BUSSIINFO. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. +372 680 0900 LUKKOPALVELU 24H . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .+372 528 8833 LIIKENNETILANNEPALVELU . .. .. .. .. +372 611 9300 SUOMEN KONSULAATTIOSASTO. .. .+372 6103 200 Pikk jalg 14, Tallinna Julkaisija: Puhkus Eestis Kirjastus OY Kiisa 8, Tallinn, 11313. Puh:+372 683 5145. info@puhkuseestis.ee, www.puhkuseestis.ee Ideointi: Ariina Süvirand, Rainer Süvirand Toimittajat: Dorris Tiitre, Jaana Kotilainen, Kati Aasov, Katri Sipilä, Leelo Sui, Marko Kaldur, Sergei Mihhailov. Taitto: Olmerk Kujundus OY Kansi: kuva Raul Vaine Julkaisija on tehnyt kaiken voitavansa taatakseen tässä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden. Lehdessä esitetyt tiedot ovat peräisin yhteistyökumppaneiltamme ja julkaisija ei ole vastuussa niiden oikeellisuudesta. HUOM! Suojele ympäristöä, älä heitä lehteä lukemisen jälkeen roskiin! Säilytä se seuraavaa matkaa varten tai anna se jollekulle, joka suunnittelee Viron-matkaa. Lehden tekstien ja kuvien käyttäminen millä tahansa tavoin on kielletty ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

Hyvä lukija! iin vain on kesä taas mennyt menojaan ja monet upeat lomakauden juhlat, festivaalit ja teemapäivät saatu onnistuneesti päätökseen. Syksyn saapuessa Viron kulttuuritarjonta jatkuu edelleen runsaana ja tapahtumakalenteri tarjoaa toinen toistaan mielenkiintoisempia vaihtoehtoja, olipa kiinnostuksen kohteena sitten musiikki, ruoka, elokuvat tai vaikkapa mystiikka ja spiritualismi. Paljon on keskittynyt Tallinnaan, mutta myös muualla Virossa järjestetään jos jonkinlaisia tapahtumia pitkin syksyä. Esimerkiksi 16. syyskuuta Alatskiven kunnassa sijaitsevan Sipulitien asukkaat avaavat pihansa ja tarjoavat vierailijoille parhaita perinneruokiaan. Omaperäisyydessään kiehtovalla Sipulitiellä on paljon nähtävää ja siellä voi tutustua sekä venäläiseen vanhauskoisuuteen, baltiansaksalaiseen kartanokulttuuriin että virolaiseen talonpoikaiskulttuuriin. Jos aikaa on enemmän, voi tehdä vaikka vähän pidemmän Viron-kierroksen ja liittää matkaohjelmaansa useampia kohteita. Eikä aina tarvitse tyytyä tavanomaiseen! Haluaisitko tutustua esimerkiksi virolaisiin pienpanimoihin, kartanoihin, tiekirkkoihin tai kenties moottoriurheilumuseoon? Entä miten olisi kurkistus Tuhalan noitakaivoon tai Tallinnan kummitustaloon? Hurjempaankin menoon Viro tarjoaa monia mahdollisuuksia: laskuvarjohyppyä, vaijeriliukua, helikopterilentoja ja sukellusta vedenalaiselle vankila-alueelle. Kaikista vaihtoehdoista löytyy tarkempaa tietoa syksyn numerosta. Mutta lyhytkin piipahdus Virossa piristää. Tallinna on tarjonnaltaan tänä päivänä niin ylenpalttisen runsas, että pelkkä päiväristeily voi olla riittävä rentouttavaan syyslomaan. Päivän miniloman aikana ehtii kokea monenlaista: kulttuurielämyksiä, kauneushoitoja, makunautintoja, terveydenhoitoa. Eikä onnistunutta lomaa varten tarvita välttämättä isoa matkabudjettia – jo ympäristönvaihdos ja kävely kauniissa Vanhassakaupungissa tai Kalamajan kaupunginosassa sykähdyttävät lomalaisen mieltä. Inspiroivia lukuhetkiä ja ihanaa, kaunista syksyä!


MUKAVA JA VIIHTYISÄ MAJOITUSVAIHTOEHTO Tallinnassa ja Riikassa! www.tallinkhotels.com

4|

Löytöretkeilijänä Virossa


Alkujaan suomalainen paitamerkki EWALDon edelleen voimissaan – perinteet jatkuvat lahden toisella puolella Ewald, Ewald Junior ja Little Sir Ewald ovat virolaisia tavaramerkkejä, joilla on laaja valikoima miesten ja poikien paitoja. "Ewald on alun perin suomalainen tavaramerkki, mutta nykyisin sen omistaa virolainen perheyritys", kertoo Kätlin Ülesoo, joka on yksi yrityksen omistajista. Kätlinin mukaan yritys pitää tärkeänä, että Ewald on vaatteiden suunnittelun, tuotannon ja materiaalin suhteen täysin eurooppalainen. Tällä hetkellä Ewaldin paidat suunnitellaan ja tuotetaan Virossa. Kankaat tuodaan Euroopasta: Hollannista, Tsekistä, Portugalista. Paidat valmistetaan Tallinnassa historiallisen Mayerin tehdasalueella, jossa ne saavat osansa 80-vuotisen paidanvalmistuksen perinteistä ja pohjoismaisesta laadusta. "Ensi alkuun Ewald oli ainoastaan miesten brändi, mutta neljä vuotta sitten lisäsimme valikoimiimme poikien Ewald Junior ja Little Sir Ewald -tavaramerkit. Nykyisin mies voi pukeutua Ewaldin paitaan vaikka läpi elämänsä – pikkumiehestä alkaen", Kätlin toteaa. PAIDOISSA ON JOKIN "JUJU", JOKA EROTTAA MASSASTA "Arvostamme laatua ja pidämme tärkeänä, että se olisi kaikkien saatavilla. Tuotteidemme hinta-laatusuhde on todella hyvä verrattuna joihinkin muihin samantasoisiin paitabrändeihin", Kätlin sanoo ja lisää, että Ewaldilla on klassisia paitamalleja, mutta valikoimasta löytyy myös rohkeampia vaihtoehtoja, joissa on jokin pieni, hauska yksityiskohta. "Meidän paidoissamme miehet takuulla erottuvat massasta", Kätlin vakuuttaa. Saatavilla on siis aina malliltaan ja leikkaukseltaan perinteisiä paitoja, mutta myös erikoisempia, joissa on jokin "juju". "Meidän paitamme tunnistaa jo kaukaa. Yritämme aina keksiä jonkin uuden, jännittävän yksityiskohdan, mikä tekee paidasta kiinnostavan", Kätlin sanoo. METKAT ISÄ-POIKA –YHDISTELMÄT Ewaldin mallistoon kuuluu myös niin sanottuja isä-poika –paitayhdistelmiä. "Se tarkoittaa, että käytämme samoja kankaita sekä miesten että poikien paidoissa, mutta paidat eivät koskaan ole täysin samanlaisia. Yhdistelmiä ostetaan paljon isänpäivä- ja joululahjoiksi ja ne ovat myös hyvin kysyttyjä perhekuviin ja häihin. Olemme varmasti ainoa brändi, jolla on näin laaja valikoima erilaisia vaihtoehtoja“, Kätlin toteaa. Sellaisia lastenvaatteita, joissa yhdistyisivät sekä tyylikkyys että lapsenomainen leikkisyys ei juurikaan ole. Ewald haluaa täyttää tämän tyhjiön ja tarjota pikkuherroille vaatteita, jotka ovat samalla kertaa hauskoja ja tyylikkäitä. NUOREKAS JA MUODIKAS DESIGN Ewald on alkujaan suomalainen brändi, jonka lahtelainen perheyritys loi vuonna 1933. "25 vuotta sitten Ewaldin tuotanto siirrettiin Viroon, ja 10 vuotta sitten ostimme brändin itsellemme“, Kätlin sanoo. Koko sen ajan Ewaldin tuotteita on myyty myös Suomessa, jossa sen tunnettuus välillä jonkin verran väheni. Perinteisen turkulaisen vaatekaupan Aimo Uttula Oy:n kauppiaan Pia Uttulan mukaan Ewald-paidoilla on oma uskollinen ostajakuntansa. "Asiakkaita on mukava palvella, sillä paitojen laatu on todella hyvä. Voisin kyllä myydä niitä enemmänkin nyt, kun palvelua saa Suomessa toimivalta agentilta. Tosi hyvää palvelu on kyllä ollut tähänkin asti, sillä saan heiltä juuri niitä kokoja ja malleja, joita tarvitsen", Pia kertoo. EWALD ON TAAS TUNNUSTETTU JA TUNNETTU Tänä päivänä Ewald on varmasti samaa luokkaa kuin maailman tunnetuimmat brändit, kuten Eton, Stenströms ja Olymp. "Olemme aloitelleet uuden agenttimme Oma Line Oy:n kanssa Ewaldin uutta Suomen valloitusta. Onneksi monet vielä muistavat vuosienkin takaa Suomessa hyvin suositun Ewaldin", Kätlin kertoo. "Aiomme ehdottomasti palauttaa Ewaldin tunnettuuden synnyinmaassaan, mutta samalla kasvattaa sitä entisestään myös Virossa, jossa olemme kahdessa vuodessa saavuttaneet vahvan aseman oman Sangarimme rinnalle", Kätlin toteaa. "Ihmiset rakastavat Ewaldia, Ewald Junioria ja Little Sir Ewaldia!" hän lisää. Täytyy myös mainita, että liikkeessä myytävien paitojen kaulanympäryskoot ulottuvat 56 senttimetriin asti. Tämäkin on yksi Ewaldin vahvuuksista – paitoja voivat käyttää myös hyvin isokokoiset miehet.

Jälleenmyyjiä palvelee Ewald-paitojen agentti OMA LINE OY Mikkolantie 1 A, 00640 Helsinki. info@omaline.fi +358 44 777 0752 • www.omaline.fi Liike Tallinnassa sijaitsee osoitteessa Paldiski mnt 29. www.ewald.ee


Käytkö usein Tallinnassa? Uusi edullinen Tallinn Card Tallinnassa usein vierailevalle! Valitse Tallinn Card ilman kiertoajelua, pääset mukavasti näyttelyihin, museoihin ja kohteisiin, joissa et edellisillä kerroilla ole vielä käynyt.

Lasten kanssa Tallinnassa? Tallinn Cardin aikuisten kortilla kulkee mukana nyt myös kaksi 0-6-vuotiasta lasta, ja 7-17-vuotiaille on oma lasten kortti.

Uutuus! Nyt saatavilla myös sähköinen Tallinn Card. Osta Tallinn Card kotona netistä ja tulosta korttisi mukaan matkalle. Sähköisen Tallinn Cardin voit myös ladata älypuhelimeesi ja käyttää tavallisen Tallinn Cardin tapaan.

Museot & nähtävyydet Julkinen liikenne Lisäksi erinomaisia tarjouksia ja etuja! Tallinn Card PLUS-korttiin Virossa 6 | Löytöretkeilijänä kuuluu myös ilmainen kiertoajelu.

tallinncard.ee Myyntipisteet: online, satama, lentokenttä, hotellit, Tallinnan matkailuneuvonta.


etukortilla saat lomastasi enemmän Olipa suunnitelmissasi lähteä Tallinnaan pidemmäksi aikaa tai vaikka vain yhdeksi päiväksi, kannattaa matkabudjetista varata osa Tallinn Cardin ostoon. Tallinn Cardin sisältämät ilmaistarjoukset, alennukset ja lahjat antavat mahdollisuuden upeaan kaupunkikokemukseen, joka monipuolisuudessaan yllättää kokeneemmankin Tallinnan-kävijän.

Tallinna Cardilla saa ilmaisen sisäänpääsyn yhteensä yli neljäänkymmeneen museoon ja nähtävyyteen, rajattoman ilmaisen julkisen liikenteen käytön sekä yli 30 erilaista bonusta ja alennusta. Kortin voimassaoloajaksi voi valita 1–3 vuorokautta ja sen voi ostaa kätevästi verkkokaupasta jo ennen matkaa. Myös useat matkatoimistot, Viking Linen ja Eckerö Linen laivat sekä Tallinnan matkailuneuvonta ja matkustajaterminaalit myyvät Tallinn Cardia. www.visittallinn.ee/fin/matkailija/tallinncard Monet Tallinnan nähtävyyksistä sijaitsevat Vanhassakaupungissa, joka jo itsessään on yksi suosituimmista turistikohteista. Tallinnaan tutustumista ei kuitenkaan ole syytä jättää vain Vanhaankaupunkiin, sillä Tallinn Cardin avulla onnistuu myös laajempi kaupunkikierros. Vaivattomimmin ja mukavimmin kaupunkikuvaa voi avartaa City Tour -bussien kiertoajeluilla. Hop on, hop off -bussit ajavat kolmea reittiä, joista kukin sisältää 11–12 kohdetta ja on kestoltaan runsaan tunnin mittainen. Tallinn Cardilla kiertoajeluista saa 50 prosentin alennuksen ja Tallinn Card PLUS:lla voi ajella ilman lisämaksua kaikilla kolmella reitillä kortin voimassaolon aikana. Tallinn Cardin kotisivujen pohjalta kaupunkiin tutustumisen voi suunnitella helposti jo etukäteen, mutta nähtävyyksien runsaus ja lyhyet välimatkat mahdollistavat hyvin myös ex tempore -käynnit kiinnostavissa kohteissa. Kaupungilla on annettavaa jokaiseen makuun ja kaikenikäisille, joten myös koko perheen yhteisillä lomamatkoilla kannattaa hyödyntää Tallinn Cardin edut. Tallinnan lukuisista nähtävyyksistä huomionarvoisia ovat esimerkiksi: TALLINNAN TELEVISIOTORNI: 314-metrinen tv-torni on Viron korkein rakennus. 175 metrin korkeudella olevalta 360 asteen näköalatasanteelta avautuu vaikuttava näkymä Itämerelle asti ja pimenevässä illassa tornista voi nähdä myös Helsingin valot. Lokakuun loppuun saakka näköalatasanteella on mahdollista kokeilla reunakävelyä. Tornin turvarakenteisiin valjain kiinnitettävät huimapäät voivat kävellä 22. kerroksen näköalatasanteen reunalla ja heilutella jalkojaan alla avautuvassa tyhjyydessä. www.teletorn.ee/fi/

VIRON TERVEYDENHOITOMUSEO: Vanhassakaupungissa sijaitsevassa museossa on pysyvä ”Avoimesti sinun kehostasi” -näyttely, joka johdattaa vierailijat anatomian ja terveydenhuollon maailmaan. Museossa on teemahuoneita, joiden kosketeltavissa olevat näyttelyesineet sekä tietokoneohjelmat tutustuttavat ihmisen elimistön toimintamekanismeihin. Museo tarjoaa paljon hyödyllistä tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta, riippuvuuksista, hygieniasta ja seksuaalisuudesta sekä kiehtovan katsauksen terveydenhoidon historiaan. www.visitestonia.com/fi/viron-terveydenhoitomuseo ELÄINTARHA: Tallinnan eläintarhan laajalla maa- ja vesialueella asuu kaikkiaan noin 10 000 eläintä. Esillä on useita harvinaisia lajeja, kuten kiinanalligaattori ja amurinleopardi. Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen eläintarhassa on tehty useita laajoja uudistuksia, esimerkiksi suippohuulisarvikuonojen tarhan rakentaminen vuonna 2013. Myös norsuilla on nykyisin tilavat oltavat isoine ulkoaitauksineen ja uima-altaineen. www.tallinnzoo.ee/fi MARSIPAANIHUONE: Viron vanhimman kahvilan Maiasmokan Marsipaanihuoneessa voi seurata marsipaanimaalarin työskentelyä. Marsipaanimaalari maalaa marsipaanihahmoille pensselillä yksilöllisen ilmeen tai tervehdyksen asiakkaiden toiveiden mukaisesti. www.kohvikmaiasmokk.ee LENTOSATAMA: Arkkitehtonisesti ainutlaatuisessa museorakennuksessa on nähtävillä useita aitoja vesikulkuneuvoja, kuten sukellusvene Lembit 1930-luvulta ja lähes satavuotias höyryjäänmurtaja Suur Tõll. 14.1.2018 asti museossa on avoinna ”Mayday. Mayday. Mayday.” -meripelastusnäyttely, jossa on esillä mm. pelastushelikopteri, Estonia-laivan onnettomuudessa käytetty pelastusvene sekä erilaisia simulaattoreita. Näyttely opastaa, mitä tulee huomioida ennen vesille lähtöä ja miten toimia merihädässä. www.meremuuseum.ee/lennusadam/fi Tallinnan nähtävyyksiin tutustui Katri Sipilä Löytöretkeilijänä Virossa

|

7


Tuhalan noitakaivo

kuva: Jarek Jõepera

Viron jännittäviä ja salaperäisiä legendoja Kaikki tiedämme, että legenda on useimmiten suullisesti kerrottu tarina, joka kertoo paikan tai esineen alkuperästä tai unohtumattomasta tapahtumasta. Legendaksi kutsutaan myös keksittyä kertomusta, joskus myös kummitusjuttua. Usein tällaiset tarinat liittyvät johonkin mystiseen tai jopa kammottavaan tapaukseen. Pienessä Virossakin kerrotaan kansan keskuudessa monia salaperäisiä tarinoita – esittelemme niitä tässä hieman tarkemmin. Lukijan päätettäväksi jää, missä kulkee raja todellisten tapahtumien ja legendan tai keksityn tarinan välillä. Parhaiten se onnistuu tietysti käymällä itse legendaan liittyvässä paikassa.

Valkean Neidon legenda

Yksi Viron tunnetuimmista legendoista koskee vaalea-asuista naista, joka on nimetty Valkeaksi Neidoksi (Valge Daam). Elokuisina täydenkuun öinä voi nimittäin Haapsalun kaupungin tuomiokirkon kastekappelin ikkunassa nähdä naisen hahmon – tämä onkin Valkea Neito. Legenda kertoo, että keskiajalla Saarenmaan-Läänemaan piispan hallintoaikana kaikkien tuomiokapitulin jäsenten eli tuomioherrojen piti luostarinlain mukaan elää vaatimattomasti ja yksikään nainen ei saanut koskaan astua jalallaan linnan kynnyksen yli. Kävi kuitenkin niin, että yksi tuomioherroista ja eräs virolainen nuori neitonen rakastuivat intohimoisesti. Koska nuoret eivät kyenneet olemaan erossa toisistaan, nuorimies toi neidon pojaksi pukeutuneena kirkkokuoroon laulajaksi. Eräänä päivänä petos paljastui ja piispanneuvoston päätös oli armoton: tuomioherra heitettiin linnan vankityrmään kuolemaan nälkään, mutta neidolle annettiin pala leipää ja mukillinen vettä ja hänet muurattiin elävältä rakenteilla olleen kastekappelin seinän sisään. Neidon sielu ei kertoman mukaan saanut rauhaa ja niinpä hän sureekin jo vuosisatojen ajan rakastamaansa miestä kastekappelin ikkunalla ja kertoo ihmisille kuolemattoman rakkauden tarinaa. 8|

Muita tärppejä

Valkean Neidon aika on jo kolme vuosikymmentä ollut yksi Haapsalun kesän tärkeimpiä tapahtumia. Kaikkein lähimmäksi täysikuuta osuvana elokuisena viikonloppuna Haapsalun vanhakaupunki muuttuu kuhisevaksi markkinapaikaksi, monipuolista kulttuuriohjelmaa riittää aamusta iltaan ja hämärän saapuessa piispanlinnassa esitetään Valkean Neidon ulkoilmanäytöksiä.

Noidat kaivossa eli Tuhalan noitakaivo

Tuhala on alue Kosen kunnassa Harjumaalla ja sen asutuksen ikä on lähes 3000 vuotta. Sen lähistöllä sijaitsee 11 muinaista asuinpaikkaa ja 30 kuppikiveä, kivihautoja, hiidenpaikkoja jne. Kyseessä on siis todella muinainen paikka. Tuhalan kirkon ja kartanonpuiston väliin jäävällä Heinasoolla sijaitsevat Viron vanhimmat, 200–300-luvuilta peräisin olevat pitkospuut. Tämä on myös Viron suurin karstialue, jossa näkyy kaikkia karstimaalle tyypillisiä piirteitä. Karstialueella virtaavasta Tuhalan joesta 1,5 km kulkee maanalaisena jokena. Kiinnostavaa karstimaisemaa halkoo myös 2,5 km:n pituinen patikkapolku. Yksi karstialueen hämmästyttävimmistä ilmiöistä on Tuhalan noitakaivo, joka sijaitsee Sulun tilan pihan reunalla. Perimätiedon mukaan Noitakaivo alkaa kiehua (eli tulvia suunnattomalla nopeudella) silloin, kun Tuhalan noidat vihtovat kaivossa. Noitakaivo “kiehuu“ 100 litraa sekunnissa, mutta vain silloin, kun Tuhalan joen virtaama on vähintään 5000 litraa sekunnissa. Oikea aika mennä Tuhalaan patikoimaan on silloin, kun Noitakaivo ei


kiehu, sillä tulva-aikana luolat ovat 7 metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Noitakaivosta on muodostunut Viron luonnon symboli. Tuhalan luontokeskus on avoinna vuoden ympäri. Katso tarkemmin: www.tuhalalooduskeskus.ee

Pärnu – Viron kesä- ja kummituspääkaupunki

Pärnu kauniine rantahiekkoineen on Viron kesän ja rakastavaisten pääkaupunki, mutta legendojen ja tarinoiden perusteella sitä voi pitää myös Viron kummituspääkaupunkina. VILLA AMMENDE Rauhalliselle ranta-alueelle vuonna 1905 valmistunut villa on nähnyt aikanaan monia perheitä ja talossa on sijainnut muun muassa saksalaisten upseerien kasino, parantola ja ravintola. Nykyään villa toimii ylväänä majoituspaikkana monille kaupungissa vieraileville. Ylellisessä rakennuksessa kerrotaan kuitenkin kuuluneen öisin pianonsoittoa ja askelia. www.ammende.ee PÄRNUN AALLONMURTAJA Pärnu on aina ollut tärkeä satamapaikka ja eräinä kaupungin tunnusmerkkeinä voidaan pitää kauas merelle ulottuvia kivisiä aallonmurtajia – esimerkiksi Pärnujoen vasemman rannan aallonmurtajaa voi kävellä kaksi kilometriä suoraan merelle päin. Aallonmurtajiin liittyy herttaisia perinteitä. Aallonmurtajat rakennettiin jo vuonna 1769 (aluksi hirsistä) keisarinna Katariina II:n käskystä estämään hiekan kerääntymistä joen suualueelle. Uudet kiviset murtajat valmistuivat 1863–1864 ja kivet näihin tuotiin Häädemeesten ja Kihnun rannoilta. Aallonmurtajat ovat säilyneet merkittävittä korjauksitta nykypäivään saakka, niistä on muodostunut kesälomailijoiden kävelykohde ja ne ovat synnyttäneet ainakin kaksi ihastuttavaa perinnettä. Pärnun aallonmurtajaan liittyy legenda, jonka mukaan rakastuneiden tulisi tunteidensa merkiksi kävellä murtajan päähän asti. Rakastuneilla pareilla onkin Pärnussa kuulemma suorastaan velvollisuus kävellä aallonmurtajan loppuun ja ehdottomasti suudella siellä. Koulunsa päättäneet ovat taas 30-luvulta lähtien käyneet luokittain kävelemässä aallonmurtajalla päättäjäisjuhlien jälkeen.

Haapsalun piispanlinna

SEEGIN TALO Seegin talo on tiettävästi Pärnun vanhin talo. On esitetty, että talo olisi rakennettu alun perin 1250–1350, mutta kukaan ei pysty määrittelemään sen tarkkaa ikää. Talon arvellaan olevan vanha kievari, joka myytiin vuonna 1544 Torin kirkkoherralle, ja vuonna 1658 sinne rakennettiin hoitopaikka (seek eli hospitaali), josta myös Hospidali-katu on saanut nimensä. Kyseessä oli sairaiden ja invalidien hoitopaikka, jota ylläpidettiin lahjoituksilla. Myöhemmin samassa talossa on toiminut myös vanhainkoti. Näiden seikkojen takia kerrotaan tarinaa talossa vaeltelevista kiusanhengistä, jotka nykyäänkin kerjäävät almuja. Kansan keskuudessa kerrotaan talon kellarien olevien todella karmaisevia ja että iltaisin voi kuulla juoksuaskelia ja ketjujen kalinaa. Rakennuksessa toimivat hotelli St. Peterburg ja ravintola Seegi Maja. www.stpeterburg.ee

Villa Ammende

NIKOLAI- JA PIKK-KATUJEN KULMA Pärnun kaupungin kuuluisin kummitustalo sijaitsee Nikolai- ja Pikk-katujen kulmassa, jossa oli 1200–1300-luvuilla rakennettu Nikolain kirkko. Toisen maailmansodan jälkeen kirkosta oli jäljellä vain rauniot ja vuonna 1954 nekin räjäytettiin. Pirstaleiden joukosta löydettiin kertoman mukaan runsaasti ihmisluita, jotka kuuluivat todennäköisesti kirkkoon haudatuille saksalaisille. Kohokuvin koristellut muistolaatat vietiin tiettävästi kaatopaikalle. Nyt eivät sielut eivätkä asukkaat saa rauhaa. On kerrottu koputuksista kolmannen kerroksen ikkunoihin ja oviin, kuultu nyyhkytystä ja huokauksia, alttarin paikalla soivat vanhojen kirkkopyhien aikaan urut, joskus kirkonkellot soivat. Yksi talon asukkaista kertoo, että joskus voi kuulla jonkun huokaavan, vaikka hän on yksin kotona, ja joskus kuuluu koputuksia. Kerrotaan myös perheistä, jotka ovat muuttaneet talosta kummittelevien saksalaisten takia. |9 Muita tärppejä Pärnun aallonmurtaja


Rataskaevu 16 – Tallinnan kummitustalo

Rataskaevu 16, Tallinna

Myös pääkaupungissa liikkuu eriskummallisia kummitusjuttuja. Esimerkiksi Tallinnassa osoitteessa Rataskaevu 16 sijaitseva rakennus tunnetaan yleisesti talona, jossa kummittelee. Legenda kertoo, että entinen talonomistaja menetti omaisuutensa niin harkitsemattomalla tavalla, ettei hän enää tiennyt, mitä tehdä. Eräänä yönä hän päätti tappaa itsensä, sillä velat olivat ajaneet miehen epätoivoon. Samalla hetkellä huoneeseen astui vieras mies, joka pyysi talonomistajalta lupaa ylimmän kerroksen vuokraamiseksi. Vieras lupasi maksaa kuninkaallisesti, mutta vain ehdolla, ettei kukaan vakoilisi hänen juhlimistaan. Vaunut ja vankkurit pysähtyivätkin sovittuun aikaan talon eteen. Kuului ihmisäänien sorinaa, lattiat narisivat, yläkerrassa tanssittiin. Aamulla juhlat kuitenkin loppuivat yllättäen ja selittämättömästi. Vaikutti siltä, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ja jopa hämähäkinseitit olivat vielä paikoillaan. Talonomistaja oli selvinnyt hankalasta rahatilanteestaan ja jatkoi pröystäilevää elämäänsä, kunnes hänen palvelijansa odottamatta kuoli. Ennen kuolemaansa palvelija oli silti ehtinyt kertoa hengenmiehelle, että viereisessä huoneessa oli vietetty paholaisen häitä. Juhlinnan ääniä kuultiin myös myöhemmin ja niinpä huone muurattiin umpeen. Talon julkisivun kolmannen kerroksen vasemmanpuoleisimman ikkunan takana on seinä. Ulkoapäin näyttää siltä kuin ikkunan eteen olisi vedetty verhot, mutta kyseessä on ikkunan takana olevaan muuraukseen tehty maalaus. Legendan mukaan talonomistaja oli sulkenut huoneen oven lopullisesti, mutta salatakseen käyttämättömän huoneen antanut maalata umpeen muuratun ikkunan eteen verhot. Rappukäytävässä voi edelleen kuulla ukkosen lailla jyrisevien raskaiden askelien kaiun. Kunnostustöiden myötä talosta on lisäksi löydetty runsaasti kolikoita, asiakirjoja ja yhden huoneen takaseinästä myös ihmisluita. Legendan todenperäisyyttä epäilevä voi yöpyä talossa sijaitsevassa vierasasunnossa ja päättää sen jälkeen, uskooko vai eikö usko. Samasta osoitteesta löytyy myös ravintola: www.rataskaevu16.ee

Kummituksia Viron kartanoissa

Kartanoiden kukoistusaikana noin sata vuotta sitten Virossa oli yhteensä 1245 pääkartanoa, joiden lisäksi oli vielä 108 pastoraattia eli pappilaa ja lähes kuusisataa karjakartanoa. Moniin niistä liittyy hyytäviä legendoja kummituksista ja arvoituksellisista tapahtumista – tutustutaanpa niihin!

Vihulan kartano

PORKUNIN KARTANO Vuonna 1479 Tallinnan piispa Simon von der Borch rakennutti Porkunin järvellä olevalle saarelle Porkunin piispanlinnan. Linna tuhottiin Liivinmaan sodan aikana eikä sitä rakennettu enää uudelleen. Porkunin kartanonsydän rakennettiin piispanlinnan raunioista muutaman kymmenen metrin päähän saaren eteläkärkeen. Upea historiallinen päärakennus rakennettiin vuonna 1874. Porkunin järven kelluvista saarista, kätketyistä aarteista, ritareista ja kartanon asukkaista on luotu kansan keskuudessa useita legendoja, joita ovat omassa tuotannossaan käyttäneet mm. Friedrich Reinhold Kreutzwald ja Marie Under. Kansa tiesi kertoa yövahdeilta kuultua tarinaa kummallisesta tulimaisesta valosta, joka näkyi Porkunin lammen päällä melkein joka keskiyö. Valo syttyy kuin kynttilä yllättäen veden päälle ja sammuu jälleen tunnin kuluttua. Nykyään monet Porkunin asukkaat ovat todistaneet selittämättömiä ilmiöitä niin linnan luona sijaitsevassa vanhassa kartanorakennuksessa kuin aikoja sitten unholaan vaipuneessa hautapaikassakin. Kartanon suuntaan on nähty kulkemassa mustahattuisia leijuvia miehiä, daameja iltapuvuissaan sekä outoja puoli-ihmisiä, joilla on kaviot. www.paemuuseum.ee VIHULAN KARTANO Vihula on hieno kartanokompleksi, joka sijaitsee Itämeren rannalla keskellä Lahemaan kansallispuiston koskematonta luontoa. Kyseessä on elegantti 1500-luvulla rakennettu kartano. Kartanorakennukset on kunnostettu huolellisesti niiden historiallinen tuntu

Virossa 10 | Löytöretkeilijänä Viljandin järvi


säilyttäen. Kapeat jyrkät portaat, vanhat alkuperäiset lautalattiat ja paksut kalkkikiviseinät ovat saaneet uuden merkityksen ja rakennusten sisätilat on varusteltu nykyaikaisesti – ammoiset kartanonomistajat olisivat epäilemättä yllättyneet kaikki nämä nykyajan ihmeet nähdessään. Vihulassa viehättää ennen kaikkea sen ilmapiiri ja kuvankaunis sijainti. Vihulan kartanossa kerrotaan välillä myös kummittelevan. Öisin yhden ja kolmen välillä siellä piti oleman erityisen viileää. Lisäksi vanhassa päärakennuksessa, jossa sijaitsevat myös majoitustilat, voi tuntea kylmyyttä tietyissä kohdin sekä havaita esineiden liikkuvan ja ovien käyvän. Paikallinen legenda kertoo, että siellä on joskus surmattu nuori tyttö, jonka nuorimies kuristi rakkaudentuskissaan. Jostain syystä paikalla kummittelee juuri poika, joka ei saa rauhaa. www.vihulamanor.com KOLGAN KARTANO Ensimmäiset merkinnät Itä-Harjumaalla Pudisoon joen varrella (Tallinnan tuntumassa) sijaitsevasta Kolgan kartanosta ovat 1200-luvulta. Rakennus sai nykyisen ilmeensä, kun se muunnettiin 1800-luvun alkupuolella kauniiksi klassista tyyliä noudattelevaksi palatsiksi. Kolgan kartanon historia kantaa mukanaan lukuisia salamyhkäisiä legendoja, joista on kerrottu jo 1800-luvun lopussa täällä asuneiden Stenbockien sekä seudun talonpoikien keskuudessa. Esimerkiksi Tarton yliopistosta valmistunut perinnetieteilijä Liis Reha käsittelee maisterintyössään vuonna 1892 syntyneen kartanon palvelijattaren Julie Mikenbergin Viron kansanrunouden arkistosta löydettyjä muistelmia. Palvelijattaren mukaan kartanonrouvan kuolinvuoteella oli tapahtunut kummia: viimeisenä viihdykkeenään tämä oli käskenyt tuoda ikkunansa alle orjia piestäväksi. Rouvan kuoltua Julie sai tämän huoneen itselleen. Mutta sen jälkeen oli julman kartanonrouvan henki tullut joka yö huoneeseen ja jäänyt seisomaan vuoteen päädyssä olleen verhon taakse. Verhon alta näkyivät vain hänet valkoisissa silkkikengissä olevat jalkansa. Toisissa legendoissa kerrotaan pahasta punapäisestä noidasta, joka puree miehiä siten, että he kuolevat vuoden kuluessa. Noidan puraisun uhriksi lankesi väitettävästi myös kartanossa asunut Stenbockien suvun tunnetuin selvännäkijä Carl Magnus Stenbock. Kartanossa toimii ravintola: www.kolck.ee

Legenda Viljandin soutajasta

Käynti Viljandin kaupungissa tarkoittaa vehreyttä, ikivanhoja puita, mahtavan linnoituksen vaikuttavia raunioita, kiemurtelevia mukulakivikatuja ja kaunista järveä. Viljandi oli yksi ensimmäisistä provinssikaupungeista, johon vedettiin puhelinlinjat ja rakennettiin vesi- ja viemäriverkko ja jossa kaupungin katujen petrolilamput vaihdettiin kaasu- ja sähkölamppuihin. Viemäriverkko oli Viljandissa olemassa jo vuonna 1906, vesijohtovettä ryhdyttiin pumppaamaan vesitornista asukkaiden asuntoihin vuonna 1911 ja Viron ensimmäisen puhelinlinjan veti Viljandin teollisuusmies August Aleksander Rosenberg oluttehtaansa toimistosta järven reunalla sijaitsevaan höyrymyllyyn vuonna 1881. Viljandin järvestä tulee monille virolaisille mieleen legenda Viljandin soutajasta, josta on tehty myös tunnettu laulu. Kauan aikaa sitten eräänä kesäiltana Viljandin soutaja vei nuoren neidon järven yli ja rakastui toivottomasti tämän sinisiin silmiin. Kukaan ei tiedä, mitä järvellä tapahtui, mutta vastarannalle päästyään neito vilkutti soutajalle hyvästiksi ja poistui. Soutaja, nyt jo vanha ja harmaantunut, soutaa edelleen järvellä ja toivoo näkevänsä kauniit sinisilmät uudelleen.

Saarenmaan sankari Suur Tõll

Katajaisella Saarenmaalla, jossa on aina asunut sitkeää ja vahvaa merikansaa, kerrotaan hallinneen muinaisen urhean tarunomaisen sankarin Suuren Tõllun. Hän oli muita paljon kookkaampi ja voimakkaampi. Rauhan aikana Tõll viljeli peltoa ja rakensi. Tõllun vaimo Piret, samoin kookas ja vahva nainen, huolehti kodista. Tõll taisteli vieraiden tunkeilijoiden kanssa ja sen lisäksi hänellä oli vielä kavalampi vihollinen – Paholainen, joka yritti kaikin keinoin tehdä kaikki Tõllun pyrkimykset tyhjiksi. Tõll ajoi Paholaisen mereen ja heittäytyi itse pitkäkseen lepäämään. Nykyäänkin saarten asukkaat uskovat Tõllun heräävän uudelleen, jos tämän koko sydämestään rakastamaa maata uhkaa jokin vaara. Sankareille on pystytetty myös veistos “Suur Tõll ja Piret saivat hyvän kalasaaliin“, joka sijaitsee Saarenmaalla kylpylähotelli Meren edessä. Taideteos valmistui vuonna 2002 ja sen loi tunnettu virolainen veistäjä Tauno Kangro. www.visitsaaremaa.ee

Veistos “Suur Tõll ja Piret saivat hyvän kalasaaliin“ Muita tärppejä

|

11


Tõnu Veiler on opettanut balettia kansainvälisissä balettiseminaareissa Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Bulgariassa, Latviassa ja Venäjällä sekä toiminut balettikilpailujen tuomariston jäsenenä.

12 | Löytöretkeilijänä Virossa


Tõnu Veiler:

Tärkein ohjaukseni on vielä edessä Tõnu Veiler on tallinnalainen koreografi, ohjaaja, baletinopettaja ja parfyymisalongin omistaja. Elämässään monessa mukana ollut Tõnu sanoo olevansa etsijä, joka uteliaana ottaa vastaan, mitä eteen tulee. Tärkeintä on olla rohkea ja pyrkiä toteuttamaan unelmansa. Tõnun toteutuneet unelmat ovat tuoneet iloa myös muille. Myöhäiskesän kuumuudessa pieni parfyymisalonki tuntuu miellyttävän viileältä. Ilman täyttää salongissa myytävän kosmetiikan huumaava tuoksu, jota tekee mieli vetää keuhkot täyteen. Toukokuussa avatussa liikkeessä tanssitaiteilija Tõnu Veiler järjestelee hyllyille tuotteita, jotka ovat hänen omasta luonnonkosmetiikkasarjastaan. Tõnun mukaan asiakkaita käy paljon, sillä Virossa suositaan luonnonkosmetiikkaa ja kotimaisia tuotteita. Parfyymisalongissa työskentely on vain osa Tõnun elämää. Hän on tanssinut urallaan balettia ja perustanut Viron ensimmäisen yksityisen balettikoulun Fouettén (nykyisen Noor Ballett Fouetté). Tõnu opettaa koulussa klassista balettia, jonka lisäksi hän ohjaa ja toimii koreografina erilaisissa tanssiproduktioissa. Pitkälle uralle mahtuu myös useita alkuperäisohjauksia. Tõnu on opettanut balettia kansainvälisissä balettiseminaareissa Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Bulgariassa, Latviassa ja Venäjällä sekä toiminut balettikilpailujen tuomariston jäsenenä. Vuonna 2000 Tõnu järjesti Tallinnassa ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan Virossa pidetyn kansainvälisen nuorten balettitanssijoiden kilpailun. Eri ikäluokissa kilpaili kymmeniä lapsia Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista. Kilpailun suojelijana toimi edesmenneen presidentti Lennart Meren puoliso Helle Meri.

Nikita Dolgushinia, joka oli suuri koreografi ja vaikutti vahvasti omaan tanssijanuraani." Lajin ankaruudesta huolimatta Tõnu ei epäröisi valita tanssijanuraa uudelleen, jos saisi toisen mahdollisuuden. Mutta pelkkä fyysisyys ei riitä, tarvitaan myös henkistä kapasiteettia. Pitää ymmärtää musiikkia ja tarinoihin sisältyviä merkityksiä. Tarvitaan ilmaisukykyä ja psykologista silmää. Monilta nykyisiltä balettikoulun aloittavilta nuorilta puuttuu Tõnun mielestä tanssijalta vaadittavaa kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Balettitanssijan pitää tehdä töitä vuosia, ennen kuin tulokset näkyvät. "Balettitanssijalta vaaditaan norsun kärsivällisyyttä. Paljon on hyviä nuoria lupauksia, mutta monet tämän päivän nuoret ovat kuin päiväperhosia. Vaikeudet on opittu kiertämään, ei ylittämään. Vastoinkäymiset kannattaa kuitenkin kohdata, sillä niiden voittamisesta saa suunnatonta iloa. Joskus ihminen kaatuu, mutta sitä on turha jäädä pelkäämään, pitää vain nousta ylös. Omalta kohdaltani voin sanoa, että kaikki on nähty. Vaikeudet elämässä eivät tunnu enää ollenkaan niin raskailta kuin joskus ennen."

Vuonna 2000 Tõnu järjesti Tallinnassa ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan Virossa pidetyn kansainvälisen nuorten balettitanssijoiden kilpailun.

BALETINHARRASTAJAT OLIVAT ENNEN KURINALAISEMPIA Baletti on kuulunut kiinteästi Tõnun elämään noin 30 vuoden ajan. Hän ei ollut enää pikkupoika aloittaessaan tanssimisen, mutta silloisen Leningradin balettimestarit huomasivat Tõnun lahjakkuuden ja kannustivat häntä balettiuralle. Tõnu kertoo, ettei hän ennen balettiopintojaan ollut juurikaan harrastanut urheilua: "Niihin aikoihin olin ennemminkin pelkkä discohai. Toisinaan hölkkäsin aamuisin. Luonto oli ollut minulle suosiollinen jakaessaan liikunnallisia lahjoja, mutta koska olin jo teini-ikäinen, minun piti opiskella kaksin verroin muita kovemmin. Edelleen muistelen kunnioituksella opettajaani

Jos vaikka balettikoululaisten asennoituminen opiskeluun onkin vuosikymmenten saatossa löystynyt, ei opetus ole muuttunut paljoakaan siitä, mitä se oli Neuvostoliiton aikana. "Ja miksi olisikaan. Klassista balettia on opetettu samoin metodein satoja vuosia. Opetus jakautuu venäläiseen, italialaiseen, ranskalaiseen ja englantilaiseen koulukuntaan, jotka painottavat jossain määrin eri asioita, mutta opetuksen sisältö on lähestulkoon sama. Ainoa ero verrattuna omiin opiskeluaikoihini on oikeastaan siinä, että vapaan liikkuvuuden ja internetin myötä tietoa on saatavilla nykyisin verrattomasti enemmän eivätkä erot koulukuntien välillä ole enää niin jyrkät. On oikeastaan kiinnostavaa, kun koulukunnat sekoittuvat keskenään. Mitä itse opetukseen tulee, niin hyvät opettajat ovat samanlaisia kuin silloinkin: vaativia, mutta innostavia. Hyvä opettaja huomaa oppilaansa kehityskohteet ja auttaa tätä saavuttamaan parhaan tasonsa. Tällainen opettaja on ennen kaikkea ihminen isolla i:llä." Elämästä ja meistä

|

13


kuva: Diana Unt

BALETTIKOULULLA ON USEITA YHTEISKUNNALLISIA TEHTÄVIÄ Tõnu perusti oman tanssikoulunsa 25 vuotta sitten. Koulun perustamiselle oli useita syitä, jotka pätevät tänäkin päivänä. Tavoitteena oli ensinnäkin löytää tanssista innostuneita lapsia ja ohjata heidät jo varhain baletin saralle. Sen toivottiin ajan mittaan myös lisäävän virolaisyleisön kiinnostusta balettiin. Kun lapset tutustuvat balettiin jo pienenä, he toivottavasti ovat vastaanottavaisia sille vielä aikuisinakin. Tällä hetkellä Virossa käyvät katsomassa balettia lähinnä suomalaiset turistit, vanhemman ikäluokan koulutetut virolaiset ja balettikoululaiset. Tavallinen virolainen ei käy baletissa, koska ei ymmärrä sitä. Balettikoulu voi myös tarjota lapsille hyvän, liikunnallisen harrastuksen, jonka ei välttämättä ole tarkoitus johtaa tähtitanssijan uralle. Pelkkä omaksi ilokseen tanssiminenkin parantaa ryhtiä, fyysistä kuntoa, rytmitajua ja kurinalaisuutta. Klassinen baletti lisää kehonhallintaa ja antaa hyvän pohjan myös muiden urheilulajien harrastamiselle. Balettikoulu saattaa lisäksi monipuolistaa Viron tanssitarjontaa. Moderni nykytanssi on saavuttanut suuren suosion, mutta sen vastapainoksi halutaan vahvistaa klassisen taiteenlajin asemaa ja tarjota yleisölle kauniin musiikin ja tanssin tuottamia elämyksiä. Noor Ballet Fouetté –tanssikoulussa opetetaan klassista balettia 7–19vuotiaille lapsille ja nuorille. 3-6-vuotiaita pikkulapsia varten on balettistudio, jossa viron- ja venäjänkielisissä ryhmissä tutustutaan tanssin ja rytmiikan perusteisiin. Tõnun ohella koulussa opettaa kymmenkunta opettajaa, näiden joukossa hänen puolisonsa Svetlana Veiler ja heidän tyttärensä Paula Veiler. Tanssikoulu järjestää kotimaassa ja ulkomailla esiintymisiä, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Tõnu. Balettikoulu on vieraillut 14 | Elämästä ja meistä

esimerkiksi Suomessa, Portugalissa, Venäjällä ja Latviassa. Jokakesäisillä Kotkan kesäpäivillä Tõnun koulu on vakioesiintyjä. Elokuussa Fouetté järjesti Tõnun johdolla Keski-Virossa Türillä kansainvälisen balettiseminaarin. Seminaarin osallistui 10-20-vuotiaita balettikoululaisia ympäri maailman, jotka saivat opetusta parhailta kansainvälisiltä mestareilta. Nuoret virolais-, suomalais- ja italialaistanssijat sekä koreografit Virosta, Venäjältä ja Kanadasta järjestivät Türin kulttuurikeskuksessa gaalakonsertin Kesäilta Terpsichoren kanssa. Tõnu toimi konsertin taiteellisena johtajana. TANSSIURAN JÄLKEEN BALETTITANSSIJA EHTII VIELÄ UUSILLE URILLE On oikeastaan ihme, että Tõnulla on baletin lisäksi aikaa enää mihinkään muuhun. Hän itse sanookin, että jos häneltä jotain puuttuu, niin ylimääräistä aikaa. "Olen hyvin onnellinen ihminen ja minulla on rikas elämä. Haluan oppia koko ajan kaikenlaista uutta, mutta tunnit eivät millään riitä kaikkeen. Vapaa-ajallani yritän levätä." Balettitanssijalle eläkeikä koittaa jo 44 vuoden iässä. Tõnu suhtautuu asiaan tyynesti. "Koen sen ennemminkin positiivisena asiana. Silloin balettitanssijalla alkaa toinen elämä ja voi tehdä kaikenlaista muuta kiinnostavaa. Mutta minun balettiurani ei ole vielä ohi! Baletti on kokonaisuus ja siihen liittyy niin paljon muutakin kuin tanssiminen. Itse asiassa uskon, että tärkein ohjaukseni on vielä tekemättä." Parfymerian perustamista Tõnu mietti kahdeksan vuotta. Lähipiirissä kaikki eivät suhtautuneet ideaan varauksettomasti. "Minulta kysyttiin, että mitä ihmettä olen taas saanut päähäni. Minua


pidettiin suorastaan hölmönä. Jotkut olivat sitä mieltä, ettei hajuvesien myyminen sovi lainkaan miehille." Tõnu ei antanut lannistavien kommenttien vaikuttaa itseensä, vaan ryhtyi kosmetiikkayrittäjäksi, kuten oli suunnitellutkin. "Ihmisen ei pitäisi koskaan pettää unelmiaan. Kaikilla on unelmia, mutta ne jäävät usein toteuttamatta, kellä mistäkin syystä. Jos jotain haluaa elämässään saavuttaa, pitää olla valmis luopumaan jostain, usein rahasta tai helposta elämästä." Balettiurallaan Tõnu on toteuttanut monta unelmaansa ja niistä on saanut nauttia myös suuri yleisö. Yksi hänen tavoitteistaan on ollutkin aina tuottaa muille hyvää mieltä. "Toivon, että ihmiset olisivat rehellisiä ja arvostaisivat toisiaan. Pitäisi ajatella ennemminkin, mitä minä voin tehdä muiden hyväksi ja saada heidät iloisiksi, eikä sitä, mikä minut itseni tekee onnelliseksi." Kaikki eivät jaa Tõnun elämänfilosofiaa. Moni ihminen on kroonisesti tyytymätön itseensä ja elämäänsä eikä mielessä ole ensimmäisenä muiden onnellisuudesta huolehtiminen. "Kaikki riippuu siitä, miten ihminen reagoi asioihin ja kuinka hän katsoo maailmaa. Tässä on kyse klassisesta vesilasikeissistä: puolillaan oleva lasi tekee jonkun onnettomaksi, koska lasi on jo puolityhjä, jonkun toisen taas iloiseksi, koska se on yhä puolitäysi." TALLINNAN KIINNOSTAVIMMAT PAIKAT OVAT KÄVELYMATKAN VARRELLA Tõnu sanoo olevansa tavattoman tyytyväinen uusimpaan uraansa parfyymiliikkeen pitäjänä. Sen lisäksi, että Tõnu huolehtii asiakaspalvelusta, hän

opiskelee luonnonkosmetologiaan erikoistuneeksi kosmetologiksi ja kehittelee samalla valikoimiinsa uusia tuoksuja. "Yrityksessäni voin tehdä työtä käsilläni ja nähdä nopeasti työni tulokset - baletin vaatimaa pitkäpinnaisuutta ei tarvita. Lisäksi minulla on tunne, että teen asiakkaideni hyväksi jotain merkityksellistä." Esteettisen tanssitaiteen ammattilaisena ja kauneusalan yrittäjänä Tõnu on tottunut kiinnittämään huomiota ihmisten ulkonäköön. Virosta on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja suomalaisten tyylitajusta ja pukeutumisesta, mutta Tõnu on eri mieltä arvostelijoiden kanssa: "Suomalaiset ovat kauniita ja tyylikkäitä omalla tavallaan ja se juuri on hienoa! Minua miellyttää se, kuinka paljon suomalaiset arvostavat puhdasta luonnollisuutta ja ekologisia vaihtoehtoja. Virolaiset seuraavat perässä!" Tõnu käy työnsä puolesta paljon ulkomailla ja matkustelee mielellään myös lomillaan. Mitäköhän kansainvälisillä areenoilla pyörivä taiteilija suosittelee turisteille Tallinnassa? "Tallinnassa tapahtuu koko ajan kaikenlaista kiinnostavaa. Kannattaa käydä ainakin Viron kansallisoopperassa upeassa Estonia-teatterissa. Siellä järjestetään baletti- ja oopperaesityksiä, musikaaleja ja konsertteja. Myös Kadriorg ja Telliskiven luova keskus ovat tutustumisen arvoisia paikkoja. Kadriorgun kauniilla puistoalueella sijaitsee Kadriorgun palatsi, jonka Venäjän keisari Pietari I Suuri rakennutti kesäasunnokseen. Siellä ovat myös taidemuseo Kumu, laululava, presidentinlinna ja ruusutarha. Balti jaam -rautatieaseman viereisessä Telliskiven luovassa keskuksessa järjestetään lähes päivittäin erilaisia kulttuuritapahtumia. Siellä on kiinnostavia ravintoloita sekä taide-, vaate- ja ruokakauppoja. Ensisijaisesti suosittelen kuitenkin lähtemään kävellen kiertelemään ja löytämään itse oikeat paikat. Jokaisella on omansa." Tõnua haastatteli Katri Sipilä

Elämästä ja meistä

|

15


Sipulitien kahvilapäivä

kuva: Ahto Sooaru

Sipulitie

kaksi kansaa, kolme kulttuuria ja ihastuttava järvenrantaluonto

Sipulitie (Sibulatee) kiemurtelee Peipsijärven rantaa Emajoen suulta pikkuruiseen Kallasten kaupunkiin. Viron yliopistokaupungista Tartosta on Sipulitielle matkaa vain noin 40 km. Sipulitie esittelee vierailijalle aivan omannäköisensä alueen, jossa virolaiset ja venäläiset elävät rinta rinnan ja jossa yritteliäisyys yhdistyy vieraanvaraisuuteen. Useampi Euroopan unionin itärajan eri kulttuuri on juurtunut tänne niin voimakkaasti, että vielä nykyäänkin Sipulitiellä matkatessaan voi aistia vanhojen paikallisten perinteiden elinvoiman. Tällä omaperäisellä reitillä voit syödä, juoda, patikoida, kalastaa, yöpyä, itse kokeilla ja tehdä, katsella, nauttia ja rentoutua! Kerromme kaikesta ihan kohta myös tarkemmin. Sipulitielle voi tulla vaikkapa Tartosta päiväretkelle tai sitten kierrellä täällä monta päivää – tekemistä kyllä riittää! Voit esimerkiksi osallistua käsitöiden työpajoihin ja paikallisista raaka-aineista valmistettavien ruokien oppitunteihin, käydä perinneretkillä, opetella jousiammuntaa, kokeilla Peipsin valloittamista kajakilla tai purjehtien, mittailla kylänraitteja kelkalla. Vierailijat ovat tervetulleita persoonalliselle Sipulitielle niin kesällä kuin talvellakin ystävineen ja tuttavineen. Joka vuodenajalla on oma viehätyksensä ja paikallisesta ruoasta valmistettujen aterioiden ja virkistävää unta tarjoavien yöpymispaikkojen lisäksi Sipulitiellä on runsaasti mahdollisuuksia aktiivilomaan. Ehdottomasti kannattaa vierailla myös kolmea kulttuuriamme esittelevissä nähtävyyksissä ja museoissa, unohtamatta mahtavaa Alatskiven linnaa, söpöillä taloilla reunustettuja vanhauskoisten kyläteitä, kalastusta, suussasulavaa teen kera nautittavaa keittosokeria (keedusuhkur), ihmeen maukasta sipulipiirakkaa ja fantastisia ideoitamme. 16 | Löytöretkeilijänä Virossa

MITÄ SIPULITIELLÄ KANNATTAA NÄHDÄ JA KOKEA? Peipsijärvi itsessään on nähtävyys – kooltaan Euroopan neljänneksi suurin järvi kuhisee talvisin kalastajia. Ota siis itsekin onki käteen tai nauti muuten vain paikallisesta talvisäästä! Lämpimämmällä säällä järven tarjoamat näkymät ovat maalaukselliset. Monet Peipsin rannalle tulevat kutsuvatkin sitä mereksi eivätkä pysty käsittämään, että kyseessä on järvi. Kesäisin voi ottaa aurinkoa ja uida järvessä Kallastella tai Kolkjan kivalla rannalla. Jos tulee hinku päästä itse veneellä järvelle ja/tai kalastaa oppaan johdolla, niin sekin on mahdollista (kts. Vainon kalastusoppaat – www.peipsile.ee). Jos haluat antaa järven tuulien viedä sinua pienellä purjeveneellä, käänny entisen rajavartioaseman Nina Kordonin (www.ninakordon.ee) puoleen, joka on myös miellyttävä yöpymispaikka. Myös saunomisesta voi nauttia aivan järven päällä: tästä huolehtii Mesi Taren saunalaiva (www.mesitare.ee). Kallasten törmärannikko – ihmeellisen kaunis devonikautinen punaisesta hiekkakivestä muodostunut törmärannikko. Kallasten rannikko on yksi maalauksellisimmista Etelä-Viron devonikautisista hiekkatörmistä. Lisäksi täällä sijaitseva paljastumien rivistö (kaikkiaan 11 paljastumaa, joilla satoja miljoonia vuosia sitten kerrostuneet hiekkakivet näkevät päivänvalon) on devonikautisistamme pisin: yli kilometrin mittainen. Paikallinen hiekkakivi on todellakin punaista!


Keväinen jäidenlähtö Peipsillä ja narsisseja kasvava luonnonpelto Varan kunnassa – tarkat ihailuajat voi tarkastaa osoitteesta: www.facebook. com/sibulatee Lintubongaus – keväisellä Peipsillä on tavattu yli 230 eri lintulajia. Patikkapolut – Alatskiven ja Padakõrven patikkapolut yllättävät positiivisesti. Elo- ja syyskuussa kylänraitit Kolkjasta Varnjaan ovat täynnä sipulinmyyjiä. Kesäisestä Sipulitiestä voi nauttia polkupyöräillen – Sipulitie on juuri sopivan pituinen yhden päivän matkaksi eli noin 25 km pitkä reitti, jonka varrelle jäävät tärkeimmät nähtävyydet. Pyöräreitin löydät Sipulitien kotisivulta: www.sibulatee.ee KOLME KULTTUURIA, JOTKA NÄHDÄ OMIN SILMIN SIPULITIELLÄ: • Venäläinen vanhauskoisuus. Peipsin rannoilla asuvat vanhauskoiset kunnioittavat edelleen vanhoja perinteitä. Varnja, Kasepää, Kolkja – kaikki nämä kolme ovat erinäköisiä rivikyliä, joissa kierrellessä kannattaa etsiä paikalliset museot, rukoushuoneet ja hautausmaat. Täältä kannattaa myös ostaa mukaan kalaa ja sipulia sekä muita puutarhanantimia. • Baltiansaksalainen kartanokulttuuri. Vanhaa baltiansaksalaista kulttuuria edustaa arvokas Alatskiven kartano. Keskellä kartanoa sijaitseville vanhoille maakivirakennuksille löydetään jatkuvasti uutta käyttöä. Erityisen huomionarvoinen on hieno Alatskiven linna, jossa esitellään kartanonherrojen ja palvelijoiden elämää erilaisten näyttelyiden avulla. Linnassa on myös Eduard Tubinan museo ja käsityöpajoja. • Virolainen talonpoikaiskulttuuri. Virolaiset ovat kehittäneet toimeliaisuudellaan kyläelämää ja kulttuuria myös tällä seudulla. Tunnetun virolaisen runoilijan Juhan Liivin kotikunnassa oleva museo on vierailun arvoinen ja Viron kansalliseepoksen pääsankarin Kalevipojan tarinoihin liittyviä paikkoja on Sipulitiellä monia. TÄRKEITÄ SIPULITIEHEN LIITTYVIÄ TAPAHTUMIA • Karakatitsa – helmikuussa järjestettävä jääajoneuvojen kulkue Kallastella. Karakatitsa on paikallinen, alueelle omaleimainen tapahtuma, jossa kalastajat esittelevät itse tekemiään talviajoneuvoja karakatitsoja (“mustekalat“). • Kolkjan kelkka – potkukelkkakilpailu. Kelkkakilpailuun voivat osallistua kaikki halukkaat uudella tai vanhalla kelkalla. Kelkan puuttuessa sellaisen voi varata järjestäjiltä rekisteröitymällä etukäteen. Potkukelkkakilpailu alkaa yhteislähdöllä ja ystävällishenkinen kilpailu käydään Kolkjan kyläteillä (800 m). • Alatskiven linnan joulumarkkinat joulukuussa – yli viisikymmentä myyjää tarjoaa linnan saleihin sijoitetuissa myyntikojuissa kaikenlaista itse tehtyä: käsitöitä neuleista koruihin sekä syötävää ja juotavaa. • Alatskiven vanhan tavaran markkinat heinäkuussa – Alatskiven markkinat ovat yhdet Viron rouheimmista! Ja aina vain paranee: elokuusta lokakuuhun järjestetään jokaisessa kylässä sipulitori, joilta voi ostaa myös kaikkea muuta puutarhasta ja metsästä kerättyä sekä järvestä nostettua. Ilman sipulia eivät tietystikään jää myöskään ne, jotka eivät ehdi torille oikeana päivänä – kolme vanhauskoisten kylää muodostavat periaatteessa elokuun keskivaiheilta lähtien yhden suuren ja päättymättömät sipulitorin. • Alatskiven linnan päivät heinäkuun lopussa tai elokuun alussa • Kallasten sipulimarkkinat elokuun lopussa • Varnjan SaunafESTin tapahtumat kolmesti vuodessa

• Sipulitien kahvilapäivä (16. syyskuuta 2017) – Sipulitiellä avataan yhdeksi päiväksi upeita pihoja ja puutarhoja, joihin pystytetään kahviloita. Tarjolla on herkullista purtavaa niin paikalla nautittavaksi kuin mukaan ostettavaksikin. Lähdet täältä mukanasi todennäköisesti omenamehua ja itse tehtyjä hilloja, säilykkeitä sekä purkkisalaatteja. MIKÄ TEKEE PEIPSIN SIPULISTA ERITYISEN? Olemme maininneet sipulin jo monta kertaa kertoessamme Sipulitiestä. Mutta miksi tämä kitkerä mukulakasvi on paikallisille ja virolaisille niin tärkeä? Sipulinkasvatusta alettiin kehittää Peipsin rannoilla 1800-luvun keskivaiheilla, kun paikalliset asukkaat ryhtyivät kasvattamaan Venäjän Penzan alueella Bessonovkan kylässä jalostettua sipulilajiketta. Bessonovkan sipuli sopeutui paikallisiin oloihin erittäin hyvin ja antoi hyvän ja laadukkaan sadon. Tätä sipulia maistaneet vakuuttavat, että peipsiläisessä sipulissa on enemmän makua kuin missään muussa sipulilajikkeessa. Näin ollen kyseessä on yksi Viron aidoimmista ja tunnetuimmista tuotemerkeistä. Peipsin sipuli on ensimmäinen virolainen elintarvike, jolla on valtiollisesti tunnustettu laatuohjelma. Tämä Peipsin sipuli kasvaa korkeilla pientareilla, lannoitteena käytetään kompostoituja aineita sekä kotieläinten lantaa, ja rikkaruohojen torjunta perustuu kitkemiseen. Peipsin sipulin mukula painaa 25–150 grammaa, se on litteä ja sen kärki on litteän pyöreä ja kartiomainen. KEITÄ OVAT SALAPERÄISET VANHAUSKOISET? Peipsin rannoilla asuvat venäläiset vanhauskoiset tulivat Viroon pakoon ortodoksisen kirkon reformeja. Vuosisatoja vainotut vanhauskoiset – starovertsit – noudattavat enimmäkseen edelleen vanhaa uskontoa ja vanhoja tapojaan. Virossa on 11 vanhauskoisten seurakuntaa, joista suurin osa sijaitseekin täällä Peipsin rannalla. Vanhauskoisten jumalanpalvelus kestää tavallisesti pari tuntia, merkittävinä pyhinä useita tunteja. Naiset saavat mennä kirkkoon vain mustissa hunnuissa ja hameissa, hatut ja pitkät housut ovat kiellettyjä. Monet haluaisivat salaa elää sellaista elämää, jota Peipsin vanhauskoiset pikku kylissään elävät, sillä monet pitävät tällaista luonnonläheistä elämää tavoittamattomana rauhana ja ylellisyytenä: kalastat, kasvatat sipulia, valkosipulia, kurkkua, tomaattia ja juureksia, iltasella lämmität samovaarin, keität teetä, nautit sen kanssa syntisen makean sokeripalan ja nautit Peipsijärven laineiden liplatuksesta. Hyödyllistä tietoa löydät täältä: www.sibulatee.ee (myös englanniksi) www.alatskiviloss.ee (myös englanniksi) www.peipsimaa.ee (myös englanniksi)

Sipulitien kahvilapäivä 16.9.2017

Oleme võrgutatud!

Sipulitiellä avataan tuona päivänä 26 pihaa ja puutarhaa ja tarjotaan maukasta paikallista ruokaa Löytöretkeilijänä Virossa | 17


TERVEYTTÄ PUHTAASTA LUONNOSTA

Lomapaketti alkaen

45€

• Hotelli • Spa- ja saunakeskus • Hoidot • Ravintola • Kokoukset • Uniklinikka Täysi pakettien valikoima sekä tarjoukset www.kubija.ee

Unohda arjen huolet ja kohenna terveyttäsi Etelä-Virossa! Männiku 43A, Võru • Tel + 372 50 45 745 • info@kubija.ee • www.kubija.ee

Hinta alkaen 108 € kahdelta/yö

LOGO & SELLE KAITSTUD ALA Logo koosneb selgest ja kitsast logotüübist, mille “Y”-le on lisatud silmi sümboleerivad kaks täppi. Logo kaitstud ala suurus tuletatakse logo proportsioonidest. Logo kaitstud ala sisse ei paigutata teisi graafilisi elemente ega tekste.

Tartto on uusi kylpyläkaupunki! V Spa- ja konferenssihotellissa teitä odottavat:

32 asteen ilmalämpötila ja jopa 42 asteen vesilämpötila • 11 uima-allasta • 11 saunaa • 11 hoitohuonetta • 79 kaikilla mukavuuksilla varustettua hotellihuonetta • 600 hengen konferenssikeskus • 120 hengen à la carte -ravintola Joyce • vesi- ja saunakeskus

18 | Löytöretkeilijänä Virossa

Riia 2, Tartto • www.vspahotel.ee/fi • vspa.ee/fi Hotellin vastaanotto: +372 677 6677 • info@vspahotel.ee Vesi- ja saunakeskus: +372 740 4090 • info@vspa.ee Ravintola Joyce: +372 53 217 500 • restoran@vspahotel.ee


Tapahtumarikas syksy

kuva: Kerly Ilves

Tartto on paikka, jossa kannattaa käydä kaikkina vuodenaikoina. Kun kesän tapahtumat ja festivaalit keskittyvät suurilta osin ihmisiin ja elämäntapaan, niin syksyllä huomio keskittyy taas kaunotaiteisiin ja tieteeseen. Syyskuun alussa kaupungin valloittaa Draama – virolaisen teatterin kuratoitu festivaali, jonka ohjelmisto koostuu parhaimmista esityksistä. Kuun loppupuolella raotetaan tiedemaailman ovea koko perheen festivaalilla Tieteilijöiden yö (Teadlaste öö), jossa tarkastellaan nykytieteen rajattomaan piiriin liittyviä aiheita. Lokakuussa voi eläytyä kansainväliseen opiskelijateatterifestivaaliin ja marraskuun loppuun saakka järjestetään useita kiinnostavia musiikkifestivaaleja, jotka esittelevät vierailijoille eri sukupolvien ja tyylien tuotannon kirjoa. Yhtenä festivaalisyksyn kulminaatiopisteenä voi pitää marraskuussa järjestettävää Pimeiden öiden filmifestivaalia (PÖFF), joka järjestetään tänä vuonna jo 21. kertaa ja johon kuuluvat samaten animaatioiden, lyhytelokukuva: Raul Vaine vien sekä lasten- ja nuortenelokuvien alafestivaalit. Lehtien kellastuessa ei urheilun harrastajien tarvitse nostaa lenkkareita talviteloille, sillä syksy tarjoaa kaikenlaista myös heille! EU-puheenjohtajuuteen liittyen Tartossa Ylösalaisin oleva talo avataan 21. syyskuuta Euroopan urheiluviikko #beActive. Lisäksi urheilun ystäville on luvassa vielä Tarton pyörä- ja kaupunkimaraton sekä Marrasjuoksu (Novembrijooks). Yliopistokaupungin syksystä ei puutu tänäkään vuonna myöskään opiskelijoiden syyspäivät, joita vietetään aidossa opiskelijahengessä ja joiden tänävuotinen motto on “Anna henkesi hengähtää“ (“Puhka vaim välja“). Ohjelmasta löytyy monipuolisesti iltaluentoja, työpajoja, hauskan kummallisia urheilutapahtumia, konsertteja ja muuta mukaansatempaavaa. Kirjavan kulttuuriohjelman lisäksi syyskausi antaa tilaisuuden tutustua uusiin kiinnostaviin paikkoihin ja näyttelyihin. Yksi kutkuttavimmista on eittämättä ylösalaisin oleva talo (Tagurpidi Maja) – kaksikerroksinen harjakattoinen elämystalo, jossa kaikki on kirjaimellisesti päälaellaan. Vierailijan aisteja sekoittaa vielä se, että talo on rakennettu hieman vinoon. Talossa liikutaan kattoja pitkin, jotka itse asiassa ovat lattioita, ja ylösalaisin olemisen huimaava tunne on taattu. Löytämisen riemua tarjoaa myös luovien alojen keskus Aparaaditehas, johon on hiljattain avattu sisäpihan Taskupark-niminen puisto, jossa on mukava viettää aikaa tai aterioida ja jossa lapsia riemastuttavat hiekkalaatikko ja vesilätäköt. Uusista näyttelyistä kannattaa käydä Viron kansallismuseon kansallispukujen näyttelyssä, jon-

TARTOSSA ka 150 pukukokonaisuudesta koostuva kokoelma esittelee läpileikkauksen kaikista Viron pitäjien kansallispuvuista eri vuodenaikoina. Tarton leikkikalumuseossa (Mänguasjamuuseum) on niin Viron kuin myös Suomen tasavallan 100. syntymäpäivän kunniaksi esillä valikoima kummankin maan suosituimmista leluista yhteisnäyttelyssä “Mäng+Peli=100“. Näyttely on avattu tammikuuhun saakka, jolloin se muuttaa lahden yli lelumuseo Hevosenkenkään. Yhteisten lelujen lisäksi Tarton leikki- Tarton leikkikalumuseo kalumuseossa on vuoden loppuun asti avoinna 90-luvun lapsuutta käsittelevä näyttely, joka palauttaa elävästi mieliin muistot esineistä, joita kaupallisen länsimaailman vaikutteet tuolloin Viroon toivat. Marraskuun keskivaiheilla tiedekeskus AHHAA taas yllättää vierailijansa talviurheiluteemaisella vaihtuvalla näyttelyllä, joka on avoinna huhtikuuhun saakka. Kesä toi uudistuksia myös wellnessin maailmaan: vesipuisto Auran kuntokeskuksessa tehtiin kesällä laaja remontti, jossa mm. uusittiin keskuksen saunamaailma. Uudella yhteisellä sauna-alueella sijaitsee aiemman iglusaunan ja sanarium-leposaunan lisäksi kaksi erilämpöistä suomalaista saunaa, katajasauna, aromisauna, höyrysauna, aromi-höyrysauna sekä suolakivisauna. Keskuksesta löytyy myös pore- ja japanilainen allas, jääkone sekä viihtyisä levähdysalue. Makunystyröitä hiveleviä uutuuksia tarjoavat Tartossa keväällä avattu ravintola Fii ja vuosikymmeniä Vildenä tunnetusta ravintolasta muotoutunut viinibaari ja ravintola Vilde & Vine. Tarton ruoka- ja viinifestivaaleilla valittiin kesällä vuo- Vesipuisto AURA den 2017 Tarton maku ja kaupungin viini, jotka ovat saaneet myös myyntiartikkeleina vastaavan merkinnän. Lokakuussa avattavasta uudistuneesta Tarton kauppahallista tulee etelävirolaisten tuotteiden ja raaka-aineiden keskus ja sinne avattavassa uudessa elämyskeittiössä voi tulevaisuudessa nauttia jännittävien tuotteiden maistelusta. Lisää tietoa lomanviettoon Tartossa löydät osoitteesta

www.visittartu.com

Löytöretkeilijänä Virossa | 19


Kiehtovan kirjava

Viron käsityöläisoluiden maailma on tutustumisen väärti

Kaupoistamme löytää yhä enemmän pientuottajien oluita ja vaikuttaa siltä, että Virossa on viime vuosina käynnistynyt suoranainen olutvallankumous, jonka myötä juomavalikoima on laajentunut ja markkinoille on tullut monia yritteliäitä pienpanimoita. Näin ollen voidaankin todeta, että pienpanimoiden ja erimakuisten nk. käsityöläisoluiden trendi on selkeästi saavuttanut myös meidät. Pientuottajien tuotanto on tehnyt ihmisistä aiempaa avoimempia uusien oluiden suhteen, sillä niistä voi löytää aivan uusia ja erikoisia makuja. Esittelemmekin tässä tunnettujen virolaisten käsityöläisoluiden valmistajia hieman tarkemmin!

Lehen PANIMO TEKEE ROHKEITA PÄÄTÖKSIÄ

Lehen panimo on aviopari Tarmon ja Gristelin luoma pieni virolainen panimo Keilan kaupungissa. “Lehen panimo sai alkunsa vuonna 2013, kun päätimme muuttaa vuosia kestäneen kotipanimoharrastuksen perheemme yritystoiminnaksi“, kertoo Tarmo Tali, yksi panimon omistajista. Aloittamispäätökseen on hänestä vaikea mainita yhtä selkeää syytä, mutta kotioloissa oli pantu olutta jo vuosikaudet, ystävien palaute oli erittäin hyvää ja markkinat olivat valmiit virolaisia panimoita varten. “Olimme jo vuosia halunneet perustaa vaimoni Gristelin kanssa yhteisen yrityksen, mutta tämä oli ensimmäinen idea, joista molemmat oikeasti pidimme“, panimomestari lisää. Tarmon mukaan Lehen panimo on suurin yhden perheen omistuksessa oleva virolainen panimo. “Se antaa meille vapauden kokeilla erilaisia tyylejä ja tehdä mielenkiintoisia oluita.“ Nyt on pantu jo 30 erilaista olutta ja saatavilla on koko ajan 15–20 hyvin erilaista olutlaatua. Mahdollisuus ja vapaus tehdä rohkeita päätöksiä on 20 | Muita tärppejä

niin Lehen panimon kuin Lehen oluidenkin erityispiirre. “Olut on taianomainen juoma, joka on ollut olemassa sivilisaation kehdosta lähtien. Olut on jotain huomattavasti enemmän kuin illan aikana ryystetty sixpack“, Tarmo muotoilee. Oikeassa oluessa on hänen mielestään mukana vuosituhansien historiaa ja erilaisia makuja ympäri maailmaa – olut on ystävyyden, hyvän mielen ja mukavasti yhdessä vietetyn ajan juoma. MISTÄ LEHEN TUOTTEITA LÖYTÄÄ? Lehen panimon tuotteita voi Virossa ostaa kaikista erikoisolutmyymälöistä, suosituimpia oluita löytyy myös suurimmista supermarketeista (Rimi, Selver, Prisma). Ajoittain Lehen oluita on myyty myös suomalaisissa olutbaareissa ja syksyllä kannattaa pitää silmät auki myös Alkossa. “Virossa on tällä hetkellä erittäin hyvä valikoima paikallisia käsityöläisoluita – jokainen löytää varmasti jotakin oman makunsa mukaista. Myös me jatkamme kasvuamme perheyrityksenä, sillä tavoitteenamme on tehdä kiinnostavia ja nautittavia oluita, joita oluen harrastajat arvostavat“, Lehen panimomestari Tarmo päättää. Lue lisää: www.lehepruulikoda.ee HUOM! Alkoholi voi vaarantaa terveytesi.


TEKEVÄT VIROSSA MAAILMANTASON KÄSITYÖLÄISOLUTTA Tallinnan Ülemistessä sijaitsee panimo, joka on ollut toiminnassa hieman yli kahden vuoden verran. Pyry Hurula ja Heikki Uotila ryhtyivät suunnittelemaan tätä panimoa runsaat kolme vuotta sitten, sillä he arvelivat, että Tallinnasta voisi tulla seuraava eurooppalaisen käsityöläisoluen pääkaupunki. Sorin tunnuslause onkin: “Vakavaa olutta ei-niin-vakaville ihmisille!“ Panimomestarit muuttivat Suomesta perustaakseen panimon juuri Viroon. Heidän ajatuksenaan oli panna riehakkaita, maultaan uudenlaisia maailmantason oluita. Panimo perustettiin Tallinnaan Ülemiste Cityn vanhan neuvostoaikaisen tehdasrakennuksen kolmanteen kerrokseen. Rakennus itse ja koko seudun historia kiinnostavat niin Sorin perustajia kuin olutharrastajiakin, ja kyseessä on todennäköisesti Tallinnan vierailluin panimo. Sorin panimo, kuten koko pienpanimoteollisuus, kasvaa nopeasti ja Viro on ammattimaisia oluenpanijoita houkutteleva paikka. Yksi Sorin päämääristä oli perustaa panimo, jossa tehtäisiin niin hyvää olutta, että sitä vietäisiin muihinkin maihin. Tässä onnistuttiin: suurin osa Sorin panemasta oluesta viedään eri puolille Eurooppaa ja tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat, Ranska ja Venäjä. Panimossa on Sorin maisteluhuone, joka on avattu tilauksesta, ja keskellä Helsinkiä sijaitsee Sorin taproom – amerikkalaistyylinen ravintola, jossa on 24 oluthanaa. Sori tarjoilee helsinkiläisravintolansa hanoissa myös muita virolaisia käsityöläisoluita lisätäkseen niiden parhaimmiston tunnettuutta. Sorin perustajat ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa laatu ja maku tulevat olemaan tärkeämpiä kuin massatuotettu olut ja suuret määrät. Kaikkien käsityöläisoluita tekevien panimoiden yhteinen tavoite on sivistää ihmisiä ymmärtämään, mitä he juovat. Lue lisää: www.soribrewing.com

Tanker – AINA VIRKISTÄVÄÄ KÄSITYÖLÄISOLUTTA

Tankerin panimossa Harjumaalla valmistuu virolainen ja aina piristävän erilainen käsityöläisolut. Tanker sai alkunsa kolmen oluen kotipanijan yhteisistä tarpeista tehdä suurempia määriä hyvää olutta ja tarjota sitä myös toisille. Ryan ja Jaanis tapasivat viimeksi mainitun autotallissa, jossa he tekivät yhdessä olutta. Koska määrät olivat pieniä, mutta ystäväpiiri laaja ja hyvän oluen sanoma levisi nopeasti, puntaroitiinkin mahdollisuutta viritellä olemassaolevista laitteista yhdessä suurempia. Mitkä ovat Tankerin oluen erityispiirteet? “On sanottu, että olemme Viron suurimmat kokeilijat. Otamme aika helposti riskejä ja testaamme hulluja ideoita. Voi sanoa, HUOM! Alkoholi voi vaarantaa terveytesi.

että Tankerin oluet ovat rohkeita ja kuten sloganimmekin sanoo: aina virkistävän erilaista käsityöläisolutta“, vakuuttaa Tankerin tiimiin kuuluva Ryan Suske. “Meidän mielestämme käsityöläisolut on panimomestarien intohimoisesti ja pikkutarkasti kehittämää. Se on yhdistelmä tiedettä ja taidetta, ja tämän taidon opettelemiseen kuluu koko elinikä. Käytetyt raaka-aineet ovat kaikkein laadukkaimpia ja mikä tärkeintä, olut on puhdasta. Se on valmistettu perinteisin menetelmin ja siinä ei tavoitella tuotantotehokkuutta, joka yhdistetään laajamittaiseen teollisuustuotantoon. Meille se on elämäntapa, tilaisuus päästä nykyaikaisessa yhteiskunnassa jälleen kosketuksiin perinteisen, yksinkertaisen, paikallisuuteen perustuvan elämäntyylin kanssa“, Ryan kertoo. Tankerin käsityöläisolutta voi hankkia kaikista suurista myymäläketjuista (Selver, Rimi, Prisma, Coop, Maksimarket) sekä myös käsityöläisoluiden erikoismyymälöistä (SIP, Uba ja Humal, Gambrinusen olutmyymälät, Koht) Tulevaisuudessa Tankerin tiimillä on suunnitelmissa investoida laitteisiin ja suurentaa tuotantomääriä, mikä mahdollistaisi viennin osan kasvattamisen. Ryanin mukaan myös suomalaisasiakkaat pitävät Tankerin oluesta. “Yksi suomalaisten suurista suosikeista on meidän Sauna Sessionimme, joka on oikea saunaolut, sillä sen panemisessa on käytetty aitoja koivuvihtoja“, mies kertoo. Se on ylipäätään heidän suosituin oluensa, mutta erityisen suosittu juuri suomalaisten keskuudessa. Lue lisää: tanker.ee

Põhjala – VOIMAKKAAN MAKUISET JA AROMIKKAAT OLUET

Põhjalan perusti vuoden 2011 lopussa neli ystävystä ja kotipanijaa, jotka huomasivat, ettei Virossa ollut tuolloin yhtäkään panimoa, joka tekisi “uuden aallon“ käsityöläisoluita. “Joukkoomme liittyi pian myös pääpanimomestari Chris kuuluisasta Brewdogin panimosta Skotlannista. Aluksi panimme oluitamme Genikan panimossa Jürissä, mutta huhtikuussa 2014 valmistui Tallinnan Nõmmelle oma panimomme, jonka koko on nyt nelinkertaistunut“, kertoo yksi Põhjalan perustajajäsenistä ja sen toimitusjohtaja Enn Parel. Põhjala valmistaa vahvan makuisia ja aromikkaita oluita. Se on tunnettu erityisesti tummista ja tammiastioissa kypsytetyistä oluistaan, joista monet kuuluvat sarjassaan maailman parhaimpien joukkoon.

tro v

Sori Brewing – SUOMALAISET PANIMOMESTARIT

a: kuv

Muita tärppejä

ne Re |

e

21

l A


tro v

n Re a: kuv

Ennun mukaan olutmaailma on paljon laajempi ja kiinnostavampi kuin viinimaailma, koska olutlaatuja on niin paljon, että jokainen löytää niistä itselleen sopivan. “Oluen hyvyys riippuu monista asioista – itse valitsen olueni sen mukaan, millainen juuri nyt on sää, mieliala, vuodenaika, tilanne jne. Joskus haluan virkistävää ja humaloitua IPAa, toisinaan täyteläistä imperial ee Alt stoutia, joskus tynnyrissä rov kypsennettyä hapanta olutta“, mies kuvailee. Vuoden 2018 jälkipuolella Põhjala aikoo perustaa uuden panimon, joka on nykyistä noin 10 kertaa tehokkaampi, sekä kasvattaa tuotannon määrän vuoteen 2019 mennessä yli kolminkertaiseksi. “Uuteen panimoon tulee myös Pohjois- ja Baltian l maissa aivan uusi panimon ravintola/ A e e oluthuone (tap room). Amerikassa näitä n Re a: on aina pienpanimoiden yhteydessä, mutta kuv meillä ei ole tähän mennessä ollut tällaista konseptia“, Enn valottaa tulevaisuudensuunnitelmia. Põhjalan olutta löytyy lähes 30 maasta eri puolilta maailmaa, Virossa kaikista Selverin, Rimin ja Prisman super- ja hypermarketeista sekä erikoisoluita myyvistä liikkeistä. “Põhjalan olut maistuu myös suomalaisille – yli 20 % tuotannostamme menee Suomen markkinoille. Haluankin kiittää kaikkia niitä ystäviämme Suomessa, jotka ovat tukeneet meitä alusta lähtien!“ Enn sanoo. Lue lisää: pohjalabeer.com

Õllenaut

– JOKAISELLE ON OLEMASSA TÄYDELLISESTI SOPIVA OLUT! Õllenautin tarina alkoi, kun panimomestari Ilmar ei löytänyt kaupasta yhtäkään kiinnostavaa olutta kokeiltavaksi, ja ryhtyi itse panemaan kotona olutta. Muutamassa vuodessa kysyntä ystävien joukossa kasvoi nopeasti ja niinpä Ilmar Räni ja Urmas Roots löivät vuoden 2012 lopussa kättä ja ensimmäiset Õllenautin oluet tulivat ulos panimosta 26. marraskuuta 2013. Õllenautin oluet ovat käsintehtyjä, pastöroimattomia ja suodattamattomia ale-tyyppisiä oluita, jotka ovat jälkikäyneet pullossa pullottamisen jälkeen. Näin jokaiseen pulloon jää humalasta hieman sakkaa, joka ei yllätä käsityöläisoluita arvostavia. Õllenaut on käsityöläisoluita valmistava panimo, joka käyttää päivittäin paikallisia virolaisia raaka-aineita. “Pidämme sellaisten erikoisten oluiden panemisesta, jotka ovat luonteeltaan voimakkaasti paikallisia“, kertoo Õllenautin panimomestari Ilmar. Myös Õllenautin tiimi on todennut parin viime vuosikymmenen aikana olutmaailmassa tapahtuneen suuria muutoksia. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että alkoholin kulutus on vähentynyt, mutta toisaalta erikoisemman makuisten oluiden kulutus 22 | Muita tärppejä

on kasvanut. Kasvava trendi on se, että juodaan pikemminkin maun takia kuin määriä. Kaikki löytävät itselleen sopivan. Hyvä olut on kuin hyvä ruoka: jos tänään sataa ja rasvaisemman porsaanpaistin sivuun mielii täyteläisempää stoutia, niin huomisen aurinko suosii taas esimerkiksi merellistä salaattia kevyen saisonin kera. “Mielestämme hyvä olut on sellainen, joka sopii jokaiselle kuluttajalle henkilökohtaisesti. Olennaista on, että olut on pantu suuremmitta virheittä, tyylipuhtaasti ja riittävän omaperäisesti“, Ilmar vakuuttaa. Õllenautin käsityöläisoluita myydään ympäri Viroa hyvin varustetuissa käsityöläisolutkaupoissa ja -baareissa, mutta myös Prismassa, Selverissä, Rimissä, Kaubamajassa, Stockmannilla sekä Tallinkin ja Eckerö Linen laivoilla. “Viemme myös Suomeen, Hollantiin, Tanskaan ja Venäjälle“, Urmas lisää. Tulevaisuudessa Õllenaut aikoo tarjota edelleen oluen ystäville laadukasta virolaista käsityöläisolutta ja mahdollisuuksien mukaan suurentaa viennin määrää. “Ja muuten meidän määritelmämme mukaan oluen ystävä ei ole suinkaan se kaveri, joka kaataa kurkustaan perjantaina kolme sixpackiä peräkkäin ja sitten ravaa koko yön vessassa, vaan se, joka oikeasti pitää erilaisten oluiden vaihtelevista makuvivahteista ja jolle maku on määrää tärkeämpi“, Urmas huomauttaa. Õllenautin valikoimassa on myös monia suomalaisten suosimia oluita, kuten rukiilla pantu saison Sesoon ja skotlantilaisilla turvesavumaltaalla pantu vahva savuisen viskinen Turbahunt. Lue lisää: ollenaut.ee

Pöiden PANIMO – AITOA SAARENMAALAISTA

KÄSITYÖLÄISOLUTTA Pöiden panimon perustamisajatus ulottuu vuoteen 2009, jolloin Koit ja Kristel, panimon perustajat, päättivät sitoa perheensä tulevaisuuden Saarenmaahan ja muuttivat Koitun isoäidin kotitilalle Pöideen. “Saarella asuessamme ymmärsimme nopeasti, että uskomaton maalaisidylli saarella on mahdollista vain ryhtymällä itse tuumasta toimeen ja pitää myöntää, että emme ehtineet ajatellakaan muita vaihtoehtoja oluen panemisen lisäksi. Tähän varmaankin vaikutti myös Koitun perheen jokavuotinen perinne tilata juhannukseksi ja jouluksi paikalliselta panimomestarilta aitoa saarenmaalaista kotiolutta“, Kristel kuvailee. Panimon valmistuttua vuonna 2013 olikin suuri yllätys, kun monet muutkin virolaiset pienpanimot alkoivat panna olutta samaan aikaan kuin Pöidessa. “Jossain määrin olimme helpottuneita, että jotkut ehtivät ennen meitä, sillä markkinat janosivat paikallisia mallasjuomia ja mekin huomasimme jo ensimmäisenä toimintavuotena, että kotitalon tuotantomäärällä (noin 25 000 litraa vuodessa) emme pysty tekemään moniakaan oluen ystäviä iloisiksi“, Kristel toteaa. Pöide sijaitsee katajien keskellä Saarenmaan itärannikolla. Villimpinä aikoina Saarenmaa oli tunnettu viikingeistä, jotka pitivät hallussa lännen ja idän välistä laivaliikennettä. Saksalainen ritarikunta päätti lopettaa tämän mielivallan levittämällä kristinuskoa ja Euroopan viimeiseen pakanuuden tyyssijaan perustettiin 1200-luvulla maamerkiksi Pöiden linnoitus. Itsepäiset saarenmaalaiset taistelivat vieraita valtoja vastaan vuosisatoja, mutta nykyinen Pöiden Mariankirkko on säilynyt paikoillaan noilta ajoilta saakka. Siksi Pöidessä pannun oluen etiketissäkin on viite kirkkoon. HUOM! Alkoholi voi vaarantaa terveytesi.


“Koska emme pystyneet kasvattamaan tuotantoa kotitalon tiloissa, mietimme laajentamista. Kauaa tämä ajatus ei ehtinyt kypsyäkään, kun huomasimme vanhan Kuressaaren sähkölaitoksen, joka oli ollut vuosikymmeniä tyhjillään ja aika onnettomassa kunnossa“, Kristel muistelee ja lisää, että uuteen panimoon mahtuu kypsymään useita kertoja suurempi rivistö oluita kuin entiseen vanhaan navettaan. “Uuden rakennuksen myötä tapasimme Tartosta kotoisin olevan panimomestari Haraldin, joka – toisin kuin me – on oppinut ja kokenut panimomestari. Haraldin mukana tuli runsaasti arvokasta tietotaitoa“, Kristel iloitsee. Nykyään Pöiden panimon tuotevalikoimassa on vakituisesti viisi olutta sekä alkoholiton virvoitusjuoma Linnase Limps. Kausittaisia erikoisoluita pannaan ympäri vuoden. “Käsityöläisoluihin liittyy usein tiettyjä vähän karvaita ennakkoaavistuksia, mutta me itse pidämme maultaan tasapainoisista oluista, joissa voi aistia hillitysti niin humalan katkerahkon kuin myös maltaiden makean maun“, Kristel kertoo ja lisää, että kirpeämpiä elämyksiä etsivien on parasta Pöiden oluita maistaessaan valmistautua pehmeämpään makuelämykseen ja ne, jotka taas kammoksuvat kirpeää makua, voivat varautua yllätykseen. Pöiden panimon suureena haaveena on panna jo pian yksi olut täysin paikallisista raaka-aineista: humalaa kasvaa Saarenmaalla villinä kaikkialla ja naapurikylän maatilanpitäjä istutti olutohraakin. Eli nyt siis odotellaan jännityksellä kaikkea tulevaa! Lue lisää: www.poidebeer.com

Mõtsaline – PIENI, MUTTA ERILAINEN

Pienen Põlvamaalla sijaitsevan Mõtsalisen panimon tarina sai alkunsa vuonna 2014 ystävysten yhteisellä työmatkalla Kroatiassa. “Koska matka kesti kaksi päivää suuntaansa, niin meillä oli aikaa miettiä, mitä voisimme tehdä maatilallani“, kertoo panimon isäntä Kaarel Sild. Hän oli sitä mieltä, että rakennuksissa voisi valmistaa jotain. “Olin pannut kotona olutta ja siksi tuumimmekin kolmistaan, että voisi perustaa pienen oluttehtaan. Aloitimme kaikki yhdessä, mutta lopulta meille selvisi, että on kaikille helpompaa, jos jatkan sitä yksin“, Kaarel kuvailee. Mõtsalisen oluen erityisyys piilee siinä, että kaikki erät ovat pieniä ja ne on pantu erityisellä pieteetillä. Pienuus mahdollistaa rohkeammat kokei-

HUOM! Alkoholi voi vaarantaa terveytesi.

lut erilaisilla mauilla ja kuluttajien toivomuksilla. “Tietenkin myös oluen paneminen keskellä metsää antaa sille miellyttävän maanläheisen olemuksen“, panimon isäntä vakuuttaa. Olutmaailma jakautuu Kaarlin mielestä suur- ja pientuottajiin. Yleisesti ottaen pientuottajien oluet ovat maukkaampia ja tarjoavat kuluttajalle alkoholin maun kätkemisen sijaan makuelämyksiä. “Viron käsityöläisoluiden maailma jakautuu vielä itsessään suuriksi toimijoiksi (Põhjala, Õllenaut, Lehe, Tanker jne.) sekä pieniksi (Pühajõe, Mõtsaline jne.). Tuotteiden mauissa huomaa käytettyjen teknologioiden erilaisuuden suurien ja pienien kohdalla ja tämä tekee tämänhetkisen olutmaailman vielä erityisen jännäksi“, Kaarel arvioi ja lisää, että hänen mielestään kaikki käsityöläisoluiden valmistajat panevat hyviä oluita. Tietyn oluen tekee hyväksi ei vain laadukas tuotantoprosessi, vaan myös juojan omat makumieltymykset. Paras olut on se, jonka panija on valmistanut ajatuksella ja joka osuu onnellisen sattuman kautta juuri sille asiakkaalle, joka juuri sillä hetkellä rakastaa sentyyppistä olutta. Tällä hetkellä Mõtsaline suhtautuu oluen panemiseen hyvin rauhallisesti. “Tuotteitamme on ollut saatavilla kaikissa käsityöläisolutmyymälöissä, mutta nyt olemme suurentaneet tehdastamme ja otamme rauhallisesti, ennen kuin tuomme uudet oluemme markkinoille“, Kaarel kertoo. “Jos joku haluaa Mõtsalisen tuotteita juuri nyt, kannattaa ottaa meihin yhteyttä ja lähetämme niitä mielellämme, mutta keskitymme itse nyt tuotekehittelyyn, jotta voimme tarjota kuluttajille uusia yllätyksiä ja elämyksiä.“ Lue lisää: www.motsaline.ee

Pühajõen

PANIMO – OLUTMAAILMA ON IHMEELLINEN JA MONITAHOINEN Võrumaalla sijaitsee toinenkin pienelle maatilalle asettunut panimo, jonka nimi on Pühajõe. “Panimo sai alkunsa siitä, kun maistettuani naapurinmiehen hyviä oluita ja kokeiltuani itse harrastusmielessä oluen panemista tajusin, miten hyvää olutta pystyy itse tekemään. Koska asun Võrumaalla vanhassa maatalossa, niin keksin, että voisin valmistaa tilalla olutta. Panimo sai nimensä Pühajoesta, joka virtaa panimon lähellä“, isäntä Rain Epler esittelee. Pühajõen panimo on Võrumaan ainoa panimo ja se on todennäköisesti Viron pienin panimo. Pühajõe valmistaa useita olutlaatuja, joissa käytetään ruista tai ruismallasta, ja nämä erikoisen rakenteen omaavat mallasjuomat on otettu erittäin hyvin vastaan. Panimon isäntä Rain kuvailee olutmaailmaa ihmeelliseksi ja monitahoiseksi. Kyseessä on juoma, jonka valmistuminen on sopivan mystistä ja jonka valmistaminen on hyvin hauskaa. “Hyvä olut on sellainen, josta pitää. Tilanteesta ja mielialasta riippuen voi hyvinä pitää hyvinkin erilaisia oluita“, mies tietää. Pühajõen tuotteita voi ostaa Sulbin kahvilasta, Võrun, Põlvan ja Antslan kuluttajaosuuskuntien myymälöistä, Gambrinusen olutmyymälöistä Tartosta, Pärnusta ja Viljandista, SIP-olutliikkeestä Tallinnasta ja Tartosta, olutliike Väike Roosasta Tallinnasta, Suur Muna -kahvilasta, Sangasten linnasta ja monesta muustakin pienestä ja kausittain avoinna olevasta ruokapaikasta, joskus harvoin myös markkinoilta. Tulevaisuudessa Pühajõen panimo aikoo ehdottomasti jatkaa hyvän oluen panemista Võrumaalla. “Haluaisin suurentaa tuotantomääriä hieman“, Rain sanoo. Käsityöläisoluiden ystävät ovat erittäin tervetulleita Viroon, sillä löydettävää täällä todellakin riittää! Muita tärppejä

|

23


ERITYISIÄ ELÄMYKSIÄ kolmessa kerroksessa OMAN JUUSTOLAN TUOREJUUSTOT MAISTUVAT LÄPI ATERIAN

Uusi Rae Meierei

RAVINTOLA TARJOAA KOTOISTA RUOKAA TEOLLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Tallinnan ravintolamaailmaan on äskettäin ilmestynyt uusi, harvinaisen mielenkiintoisen tulokas. Vanhaankaupunkiin avatun Rae Meierein tehdasmainen tyyli, hypnoottisena pauhaava musiikki ja 350 asiakaspaikan tila ovat hätkähdyttävä kokonaisuus. Ravintolan erikoisuutta lisäävät oma meijeri ja viinamuseo. Rai Meierei on osa Dunkri-katu 5:n ravintolakompleksia. Ravintolat täydentävät toisiaan kukin omalla tyylillään: kellarikerroksessa toimivalle Korsaarelle on ominaista leppoisa tunnelma, katutason Beer Houselle elävä musiikki ja toisen kerroksen Rae Meiereille ultramodernit, teollisista elementeistä rakennetut puitteet ja oma juustotehdas. Rae Meierei poikkeaa Tallinnan muista ravintoloista myös tilansa puolesta, sillä aiemmin kaupungissa ei ollut ruokapaikkaa, johon 100 hengen seurue olisi mahtunut syömään yhdessä. Rae Meiereiä suunniteltaessa yhtenä tavoitteena oli luoda jotain hätkähdyttävää, joka tuottaisi asiakkaille wau-elämyksen. Siinä ravintola on onnistunut.

Rae Meierein meijerissä valmistetaan mm. burrataa, mozzarellaa, straciatellaa, halloumia ja ricottaa. Juustoihin käytettävä maito on peräisin virolaiselta maatilalta, joka valikoitui yhteistyökumppaniksi lukuisien makutestien jälkeen italialaisten asiantuntijoiden avulla. Juustoilla on itseoikeutetusti tärkeä osa ravintolan ruokalistalla. Vastakohtana kovalle tehdastyylille meny yllättää kotoisilla ruuillaan. Listalla on esimerkiksi pyttipannua ja jauhelihapihvejä. Mukaan mahtuu toki paljon muutakin, sillä listalla on yhteensä 65 vaihtoehtoa. Kiinnostavia ovat esimerkiksi savustettu jättikonnanmonnin filee sekä Saarenmaan peura-stroganoff. Ravintolan pizzamestari leipoo fantastisen pehmeää ja maukasta focaccia-leipää, joka sopii nautittavaksi talon juustojen kanssa. Leipurilta syntyvät kumina-mesileivät, mini-baguetit ja juustoiset vehnäset, jotka tuodaan pöytään heti aterian alkajaisiksi. Juustolan tuotteita on hyödynnetty myös jälkiruuissa: herkutella voi vaikkapa ricotta-kakulla tuoreiden marjojen ja ricotta-jogurttivaahdon kera. Juomavalikoimasta kannattaa mainita mm. itse valmistettu tomaattimehu, savu-cocktail sekä 130 nimikkeen viinilista. Laseittain myydään 25 eri viiniä eikä esimerkiksi samppanjaa ole välttämätöntä tilata koko pullollista. Ruokasalin lisäksi juomia voi maistella ravintolan cocktail-baarissa. Dunkri 5, Tallinna • Avoinna: klo 12-24 (keittiö sulkeutuu klo 23) info@raemeierei.ee • +372 5343 8366 • www.raemeierei.ee www.facebook.com/raemeierei

raemeierei

-•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•MAKUA ARVOSTAVA OLUENYSTÄVÄ JUO HUURTEISENSA

panimoravintola Beer Housessa

Beer Housessa voi maistella panimoravintolan omissa sammioissa kypsyneitä lagereita. Oluen seurana maistuvat BBQ-possunribsit ja monet muut herkut, jotka pitävät makunautinnon balanssissa. Itävaltalaistyylisen olutravintolan rento ilmapiiri sähköistyy viikonloppuisin, kun tanssiorkesteri nousee lavalle. Ravintolasalin seinän takana omassa panimossa valmistetut oluet, konstailematon ruoka sekä miellyttävä palvelu vetoavat asiakkaisiin, jotka haluavat ensisijaisesti syödä ja juoda hyvin maksamatta liikaa. Torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin ravintolassa soittaa livebändi, joten asiakkaat pääsevät myös tanssimaan. 24 | Hyviä makuja etsimässä


Beer Housessa on yli 400 asiakaspaikkaa. 50 hengen VIP-salissa voi järjestää vaikka firman pikkujoulut ja myös pihaterassi on varattavissa yksityiskäyttöön esimerkiksi häitä varten. KOHTUULLINEN OLUENJUONTI VIRKISTÄÄ SISÄISESTI JA ULKOISESTI

Panimomestari Eve Toomelan mukaan Beer Housen panimon vuosituotanto on noin 400 000 litraa. Raaka-aineista hiiva ja humalat tuodaan Saksasta, maltaat Itävallasta. Vesi on peräisin virolaisista lähteistä. Olut valmistetaan seitsemän perusreseptin pohjalta. Beer House Premium, Dunkles Extra, Helles Light, Medovar Honey, Märzen Speziel, Pilsner Gold ja Vana-Viini Lager -oluissa on vaaleaa, tummaa, puolitummaa, toffeen ja hunajan makua. Jos haluaa maistaa kaikkia, kannattaa tilata 25 cl:n laseista tarjoiltava tasting. Toomela kertoi, että jokainen löytää suosikkinsa, mutta mieltymykset vaihtelevat: ”Esimerkiksi hunajaolut on selkeästi kesäolut ja se on myös erityisesti naisten suosiossa.” Beer Housen oluet kypsyvät ilman suodattamista ja pastörointia. Säilyvyyttä parantavalle käsittelylle ei ole tarvetta, koska oluiden varastointiaika on lyhyt. Beer Housen oluet ovat mainioita seurustelujuomia ja kohtuullisella käytöllä voi olla myönteisiä vaikutuksia jopa fyysiseen elinvoimaan: Too-

melan mukaan oluiden sisältämät B-vitamiinit ja mineraaliaineet saavat hiukset ja kynnet kasvamaan vahvempina. Beer Housen menusta vastaa keittiömestari Dmitri Rooz. Listalla on suolaista ja rasvaista hiukopalaa, jonka kyytipojaksi kylmä olut perinteisesti sopii. Tuhdilla liharuoalla on paikkansa itävaltalaistyylisen olutravintolan valikoimissa, mutta lista on varsin monipuolinen ja se on saanut vaikutteita myös muiden maiden keittiöistä. Aterian lopetukseksi sopii erinomaisesti itävaltalaista alkuperää oleva struudeli virolaisen jäätelön kera. Dunkri 5, Tallinna • +372 581 90 670 • info@beerhouse.ee www.beerhouse.ee • Avoinna: su-to 11-24 ja pe-la 11-01 www.facebook.com/beerhouse.ee

-•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•--•LÄMMINHENKINEN TUNNELMA VETÄÄ PUOLEENSA KYLMINÄ SYYSILTOINA

JOS VIIHDYT TUNNELMALLISISSA KELLARIRAVINTOLOISSA,

ravintola Korsaar on sinun valintasi

Korsaaresta tulevat mieleen entisaikain salakapakat ja satamaravintolat. Piilossa olevan ravintolan salaperäisyyttä lisäävät hämyisä tunnelma ja merirosvoaiheinen sisustus. Korsaareen ei tule helposti eksyneeksi, vaikka se sijaitseekin keskeisellä paikalla Tallinnan Raatihuoneentorin kupeessa. Puolihuomaamaton oviaukko Korsaareen laskeutuviin portaisiin löytyy Beer House -ravintolan sisääntuloaulasta merirosvolaivan pienoismallin vierestä. Tallinnalaisravintoloiden joukossa Korsaar on todellinen löytö. Jos haluaa kokea lomallaan jotain jännittävää, kannattaa Korsaarta lähteä etsiskelemään. Korsaaren yksityiskohtia myöten tarkkaan toteutettu sisustus on hämmästyttävä. Koko ravintola on kuin yhtä suurta kaapparilaivaa, jonka kalusteet, ruokailuvälineet ja jopa wc-tilat tuovat mieleen muinaiset merten kauhut. Merirosvolaivaa muistuttavasta sisustuksesta huolimatta ravintola on todella siisti valkoisine kangasliinoineen. Korsaaren intiimi tunnelma on suunniteltu erityisesti aikuiseen makuun ja asiakkaiksi toivotaan vain yli 12-vuotiaita. Rauhallinen ravintola sopii hyvin esimerkiksi romanttiseen illanviettoon tai häiriöttömään liiketapaamiseen.

Korsaaren menu on pääkokki Dmitri Roozin suunnittelema. Ravintolan teemaa noudattaen se sisältää paljon merenantimia, kuten krokotiilinfilettä. Listalta löytyy runsaasti vaihtoehtoja myös liharuokien ystäville eikä kasvissyöjiäkään ei ole unohdettu. Ruoka on todella hyvää, se tarjoillaan kuumana ja annokset ovat riittävän suuria. Myös ruoan esillepanoon on kiinnitetty huomiota. Henkilökunta on valppaana asiakkaiden toiveille. Erittäin kohteliaasti käyttäytyvät tarjoilijat osaavat kertoa annoksista usealla kielellä ja mielellään myös suosittelevat sopivia ateriakokonaisuuksia. Ruoan maistuvuutta käydään tiedustelemassa aterian aikanakin eikä vasta sen jälkeen. Juomavalikoima on runsas ja viinilistalta voi löytää uusiakin tuttavuuksia. Ravintolan erikoisuutena on puolen litran lasisessa pääkallossa myytävä talonrommi, jota voi ostaa 35 eurolla vaikka kotiinviemisiksi. Korsaar on ihanteellinen ruokapaikka viileneviin ja pimeneviin iltoihin. Mikäpä sen mukavampaa kuin istahtaa päivän päätteeksi lämminhenkiseen ravintolaan, syödä hyvin ja nauttia kiireettömästä tunnelmasta. Ravintola on auki joka päivä klo 12-24 • Dunkri 5, Tallinn • +372 666 8064 booking@korsaar.ee • www.korsaar.ee • instagram: korsaar www.facebook.com/restaurantkorsaar

Dunkri 5:n ravintoloissa ruokaili Katri Sipilä Hyviä makuja etsimässä

|

25


Tutustu uusiin makuhermoja hiveleviin

ravintoloihin ja kahviloihin! The Seafood Bar Tallinn

Meren antimien keidas keskellä Viru-katua! Virun portin luona sijaitsevassa The Seafood Bar Tallinnassa on elämys jokaiselle merenelävistä nauttiville taattu! Vieras voi valita, haluaako istua baarissa, toisen kerroksen ravintolassa vai ehkäpä merensinisellä terassilla. Kuten nimi The Seafood Bar antaa ymmärtää, on kyseessä paikka, johon ovat tervetulleita niin meren antimia kaipaavat, jotka haluavat nauttia ravintolan makuelämyksistä, kuin myös ne, jotka haluavat ottaa nopean drinkin baarin puolella. Ruokalistasta löytyy paljon vaihtoehtoja ja yllätyksiä. Siihen lisätään joka päivä jotain uutta, joka tekee sen päivän erityiseksi. Mutta yksi asia ei muutu – kokki ei tarjoa vierailleen ikinä ruokaa, josta hän itse ei nauttisi. Viru 23, Tallinna • ma–su 11–23 • www.seafoodbar.ee

Parrot MiniBar

Palanen eksotiikkaa pohjoisessa Tallinnassa! Tallinnan vanhankaupungin vilskeessä levittelee siipiään uusi mystinen tulokas – Parrot MiniBar. Päältä päin kompaktiin, mutta kiinnostavasti sisustettuun iltaravintolaan kätkeytyy viihtyisä kokoonpano Etelä-Amerikan sademetsien räiskyvästä vihreydestä, paikallisten alkuperäisasukkaiden tarinoista, salaperäisestä 20-luvun Kultahattu-tunnelmasta sekä värien lumoavasta leikistä. Parrot MiniBar on oivallinen valinta, kun haluat unohtaa arjen ja vain nauttia illasta hyvässä seurassa maailman eri makujen, taidokkaan cocktailvalikoiman sekä iloisen talonväen saattelemana. Kultaisen eksoottinen lintu toivottaa sinut tervetulleeksi tiistaista lauantaihin klo 17:stä keskiyöhön. Vana-Posti 7, Tallinna • www.facebook.com/pg/parrotminibar

Ravintola Viihtyisä välimerellinen ruokapaikka Tallinnassa Sikupillin keskuksessa ja Coca-Cola Plazan 1. kerroksessa. Arkisin tarjoamme buffetlounasta klo 11.00–15.00. Tarjolla on kahta erilaista keittoa ja kolmea pizzaa sekä tuoresalaattia. 7,50 eurolla syöt niin paljon kuin jaksat. Maistuva ateria ja iloinen mieli on taattu. Ruokalistalla on useita erilaisia pizzoja, joita voi tilata myös täysjyväpohjalla. Näiden lisäksi valikoimassa on herkullisia pastoja, grilliruokia, keittoja ja jälkiruokia.

Humalakoda

Humalakoda on tyyliltään nykyaikainen panimoravintola, jossa pannaan paikan päällä tuoretta olutta ja tarjotaan raikasta paikallista ruokaa. Täällä oluen ystävä voi omin silmin nähdä, kuinka tapahtuu ihme, jossa vesi muuttuu olueksi. Onnellisiksi tulevat varmasti myös ne, jotka haluavat syödä hyvin, kunnolla ja terveellisesti. Kopli 1, Tallinna (rautatieaseman (Balti jaam) tori) ma–su 9–20 • www.humalakoda.ee

Poska kohvik

Talo osoitteessa Laulupeo 1 liittyy kahden Tallinnan pormestariin. Talo rakennettiin Tallinnan toisen virolaisen pormestarin ja tunnetun valtiomiehen Jaan Poskan toimesta, jonka mukaan myös tämä kahvila sai nimensä. Kahvilan suunnitteli Anton Uesson, joka taas oli kaupungin pormestari maailmansotien välisenä aikana. Kahvilan sisustus henkii pohjoismaista jugendia. Poskassa tarjotaan modernia eurooppalaista ruokaa – herkullista, kevyttä ja värikästä sekä päivän annoksia, joissa loistavat kauden parhaat raaka-aineet. Laulupeo 1, Tallinna • www.poskakohvik.ee 26 | Hyviä makuja etsimässä

Basiilik Sikupillin kauppakeskuksessa Tartu mnt. 87 / +372 5620 2117 • ma–su 11.00–22.00 Basiilik Соса-Cola Plazan 1. kerroksessa Hobujaama 5 / +372 5650 9991 • ma–su 11.30–23.00

info@basiilik.ee • www.basiilik.ee


+372 600 8109

www.wanawiipuri.fi Tallinna, Pikk 33

NOSTALGINEN ILLALLINEN WANA WIIPURISSA Tallinnan Vanhassakaupungissa heti pidoistaan tunnettua Mustapäiden taloa vastapäätä odottaa vieraitaan ainutlaatuinen Wana Wiipuri. Historiallisella Pikk-kadulla keskiaikaisessa kauppiaan talossa sijaitsevassa menestyneessä ravintolassa vaalitaan menneiden aikojen muistoa. Ravintolan menu ojennetaan sanomalehden muodossa ja suomenkielisenä, myös kaikki tarjoilijat puhuvat suomea. Kaikessa on pyritty siihen, että asiakas tuntisi olonsa kotoisaksi. Palvelu sujuu ilman ”valkoisia hansikkaita”, pönöttämättä ja tahdikkaasti. Kellarikerroksen salien holvikatot luovat viihtyisän ilmapiirin intiimeille keskusteluille, takkasalissa on kuin kotonaan, vanhat esineet muistuttavat suomalaisia ajoista ennen pakkosiirtoja ja toista maailmansotaa - ajoista, jolloin ihmiset kokoontuivat juomaan ja laulamaan. Wana Wiipurin salit on kyllästetty nostalgialla, entisten aikojen onnella, rakkailla ihmisillä ja kadotetulla lapsuudella. Tänne tulee usein niitä, jotka muistavat Viipurin ennen sen luovutusta venäläisille ja joiden vanhemmat tai isovanhemmat asuivat tuossa valtavan kauniissa kaupungissa. Täällä voi nähdä kaupungin historialliset vaakunat, katsella valokuvia Alvar Aallon suunnittelemasta kirjastosta, Viipurin linnan, Monrepos’n sillat, joilla isä pyysi äidin kättä. Vieraat voivat tutustua ainutlaatuisiin historiankirjoihin sodasta ja etsiä tuttuja sukunimiä taisteluissa olleiden listalta sekä kuunnella kotimaista musiikkia ajalta ennen sotaa. Wana Wiipurissa on kaksi terassia: yksi kadulla ravintolan edustalla ja toinen takapihalla, piilossa uteliaiden katseilta. Takapihan terassille pääsee vain ravintolan kautta ja siellä voi viettää unohtumattomia hetkiä kauneuden ympäröimänä. Historiasta kiinnostuneille on terassin lattiaan kiinnitetty Viipurin kartta, jota voi tutkiskella aperitiiveja juoden illan pääruokaa odotellessa. Ravintolan pikantti erityispiirre on Marskin ryyppy, joka tarjoillaan jokaiselle ravintolavieraalle, aivan kuten Mannerheimkin sitä tarjosi kaikille sotilailleen. Isojen seurueiden käytössä on myös Mannerheim-sali, johon on pystytetty huolella ja rakkaudella komentajan muotokuva Viipuri taustanaan. 10 hengen seurueet voivat tilata kokin erikoismenun juhla-illallisen tai mitä tahansa ruokia tavallisesta menusta. Menu koostuu pohjoismaisista, virolaisista ja karjalaisista ruoista. Tääl-

lä voi maistaa myös Mannerheimin lempiruokaa – pohjoismaista vorschmackia ja suolakurkkuja Valsbergin tapaan sekä tummassa oluessa haudutettua villisikaa, meriahventa risoton ja valkoisten sienten kera, porsaanpotkaa ja paljon muuta. Makean ystäviä riemastuttavat pannacotta, suussa sulava suklaakakku, hunajakakku sekä jäätelö. Wana Wiipurissa ollaan erityisen ylpeitä kokin valmistamista keisarillisesta, kuvernöörin ja joulunajan menuista, jotka ovat tarjolla yli 10 hengen seurueille. Tällaisen tarjoilun tilattuaan voi viettää useita tunteja ystävien kanssa ja nauttia eri alkupaloista, pääruoista ja tietysti laajasta juomavalikoimasta – aivan kuten kotona ruokapöydän ääressä. Wana Wiipuri ottaa vastaan 40 hengen seurueita, yksittäisiä henkilöitä sekä perheitä. Kaikki mahtuvat mukavasti historiallisilla valokuvilla ja Viipurin näkymillä somistettuihin saleihimme. Täällä ei ole asiakkaita, vaan kaikkia kohdellaan kuin odotettuja vieraita. Tästä syystä meille on kunnia ottaa vastaan tyytyväisten vieraiden lahjoja. Esimerkiksi Viipurin ensimmäisen jääkiekkojoukkueen kapteenin poika lähetti meille kuvan isästään E. Louhesta joukkueensa kanssa (1928), ensimmäisistä Suomen mestareista sekä valokuvan jalkapallojoukkueesta (1939). Toinen vieras lähetti meille harvinaisen sotahistorian kirjan. Kaikkia lahjoja säilytetään huolella vaalien ja monet niistä ovat näyttelykappaleiden tavoin esillä seinillä. Suomalaiset ystävämme täydentävät jatkuvasti kokoelmaa ja joskus meille lähetetään jopa ravintolaamme koskevia lehtileikkeitä suomalaista lehdistä. Näin omistajatkin saivat tietää, ettei Suomessa ole vastaavaa Viipurin historialle omistettua ravintolaa. He kiittävät kaikkia vieraita luottamuksesta ja huomiosta ja ovat aina iloisia uusista asiakkaista. Ravintolassa ehdotetaankin, että jokainen vieras lähettäisi ystävilleen postikortin talon kustannuksella. Saat kortin Wana Wiipurin lehden muodossa ja kirjekuoren – sinun tarvitsee vain merkitä vastaanottaja, kirjoittaa vaikutelmistasi ja pian ystäväsi jo tietääkin, kuinka viihdyitkään meillä. Joskus tällainen kirje käy kutsusta ravintolaamme, ja otammekin ilolla vastaan kaikki, jotka tulevat ravintolaan mainitunlainen kirje kädessään. He voivat henkilökohtaisesti vakuuttua keittiön korkeasta tasosta, tunnelmasta ja kohteliaasta palvelusta. Wana Wiipuri palvelee ilolla! Löytöretkeilijänä Virossa | 27


MMUAH CAFÉ & LOUNGE VIIHTYISIN PAIKKA LAATUAJAN VIETTOON. NAUTI MAUKKAASTA RUOASTA, HYVÄSTÄ KAHVISTA JA KAUPUNGIN PARHAISTA KUPPIKAKUISTA. Arkisin vaihtuvia lounastarjouksia

AVOINNA: MA-LA 11-23, SU 11-21 KAHVILA MMUAH, GONSIORI 2

TALLINNA KAUBAMAJAN 1. KERROKSESSA

+372 683 1199 INFO@MMUAH.EE KOHVIKMMUAH

Nikolai Lehtla - baari Nikolai-kadun varrella sijaitseva baari Nikolai Lehtla, eli Nikolain Lehtimaja, on mukava, hiljainen ja hillitty paikka, jossa voi nautiskella rauhassa. Tarjoamme reilua ja edullista syötävää ja juotavaa keisarille, presidentille, pääministerille ja rivikansalaiselle. Kesäterassillamme voit kuvitella istuvasi aidossa lehtimajassa. Kansa kertoo, että tällä paikalla sijaitsi aikoinaan Nikolai II:n lehtimaja, jossa keisari nautiskeli kesähelteessä vaivihkaa olutta. Hän oli huumorintajuinen mies. Meiltä saa lämmintä ruokaa sulkemiseen asti! Nikolai 7, Pärnu. +372 447 7366 nikolailehtla7@gmail.com www.nikolailehtla.ee Nikolai Lehtla Avoinna:

su–to 11–01 pe–la 11–04

Kokeile Nikolayn piirakoita – tulet rakastamaan niitä!

Anna elämääsi enemmän ylivertaisia makuja, olet sen arvoinen!

J. Vilmsi 45, Tallinna Avoinna: ma–to 11.30–22.00, pe 11.30–23.00 la13.00–23.00, su13.00–20.00 Piirakoita paistetaan joka päivä ja Nikolayssa ei myydä koskaan eilisiä piirakoita. Voit noutaa piirakat keskustan baarista tai tilata niitä kotiin tai toimistoon! Nikolayn piirakoiden lisäksi tarjolla on erittäin suosittuja itse tehtyjä pelmeenejä ja pikkupiirakoita sekä herkullisia kotiruokatyyppisiä keittoja!

Bar-buffet Nikolay • Gonsiori 10, Tallinna ma–la 9–22, su 10–22 • +372 673 2060 • www.nikolay.ee

28 | Hyviä makuja etsimässä

Varaukset: +372 772 6277 www.7urti.ee


Kalevi Jahtklubi Resto Tämä historiallinen paikka sijaitsee 10 minuutin matkan päässä keskustasta, aivan Piritajoen rannalla. Kalevin pursiseuran ravintola tarjoaa hyvää palvelua miellyttävässä ilmapiirissä. Loistava eurooppalainen keittiö ja monipuolinen juomavalikoima ovat hyviä syitä tulla viihtymään luoksemme. Avoinna: ma–su 11–23 • Pirita tee 17, Tallinna +372 623 9158 • www.jahtklubiresto.ee

Ravintola Chakra

tarjoaa monipuolista, herkullista ja aitoa intialaista ruokaa niin seikkailunjanoisille kuin myös perinteistä intialaista ruokaa rakastaville ravintolavieraille.

WOK TO WALK TALLINNA: VANA-VIRU 14

sunnuntai-torstai 10.00-23.00 perjantai-lauantai 10.00-06.00 Bremeni käik 1

+372 641 2615

Uus 19, Tallinnan Vanhakaupunki

info@chakra.ee

www.chakra.ee

Pick up -palvelu! Puh. +372 444 3320 • www.woktowalk.com

Avoinna: su-to 12-23, pe-la 12-01 Hyviä makuja etsimässä

|

29


Kalamajan kaupunginosa

Tallinnassa hengittää omaan tahtiinsa On yllättävää, että Tallinnassa on alue, jossa elämänrytmi on toinen, ihmiset hieman toisenlaisia ja joka hengittääkin vähän eri tahtiin. Tutustuakseen tähän toisenlaiseen Tallinnaan tarvitsee mennä turistien rakastamasta keskiaikaisen Vanhankaupungin ympäristöstä vain parisataa metriä pohjoiseen päin, jossa levittäytyy jännittävä ja yhä uudistuva kaupunginosa. Se kehittyy päivä päivältä, mutta vaikuttaa siitä huolimatta kokonaisuudelta ja tarjoaa jokaiselle jotain kiinnostavaa. Mistä paikasta on kyse ja miksi se on niin erityinen? Kyseessä on Kalamajan asuinalue. Keskiajalla ja sen jälkeenkin Kalamaja oli Tallinnan suurin esikaupunkialue. Tämä on myös yksi Tallinnan vanhimmista esikaupunkialueista ja täällä asui pääasiassa kalastajia ja merimiehiä. Enemmistö asukkaista oli kotoisin maalta ja he olivat tulleet kaupunkiin vapaidemman olojen toivossa. Kalamajan lähellä sijaitseva satama antoi monille paikallisasukkaille elannon – viittaahan Kalamajan nimikin kalasatamaan. Jykevän Tallinnan kaupunginmuurin lähellä ja Tallinnan satamassa olevien sotalaivojen suojeluksessa oli huomattavasti turvallisempaa kuin muissa Tallinnan esikaupungeissa. Nykyään Kalamaja on rauhallinen alue heti Vanhankaupungin vieressä. Se erottuu värikkäillä puutaloillaan, jotka kuuluvat Kalamajan rakennusperintöön. Kalamajan omaperäinen seutu on muuttunut yhä nuorekkaammaksi, sinne on muuttanut paljon luovilla aloilla työskenteleviä ja avattu runsaasti hyviä ruokapaikkoja. Juuri Kalamaja on Tallinnassa se paikka, jossa saa parhaiten käsityksen paikallisten elämästä ja tekemisistä. KALAMAJA – MONIPUOLINEN JA KIRJAVA Tällä seudulla on myös paljon kiinnostavia vierailukohteita. Kalamajassa on kaikkiaan neljä satamaa: Patarein satama, Kalasatama, Lentosatama ja Noblessnerin satama. Alueelle jäävät myös Kalamajan hautausmaapuisto, Kalarannan linnoitus, Patarein vankila ja Tallinnan Kaljun (suom. “kallio“) baptistiseurakunnan kirkko. Perheen kanssa kannattaa käydä Energian oivalluskeskuksessa ja Kalamajan lastenmuseossa Miiamilla. • Patarein satama – matkustajasatama Linnahallin vieressä. Satama on ollut koko toiminta-aikansa käytössä ainoastaan matkustajasatamana. 30 | Löytöretkeilijänä Virossa

• Kalasatama – Kalasatama on Tallinnanlahden kaakkoisnurkassa nykyään lähinnä Vanhaakaupunkia sijaitseva satama. Viime vuosina Kalasatama on merkitty satamarekisteriin pienvenesatamaksi, mutta vuosina 2012–2014 sitä käytettiin pääasiassa matkustajasatamana Aegnan saaren linjaliikenteessä. Vuodesta 2015 lähtien kaikki Tallinnan kaikkien pikkusaarien liikenne lähtee Kalasatamasta. Kalasatamassa sijaitsee myös Tallinnan kalatori sekä kahvila Võrk (suom. “verkko“), jossa voi viihtyä laadukkaan ruoan äärellä. • Lentosatama – merimuseo. Yhdessä Pohjois-Euroopan upeimmassa merimuseossa on aito sukellusvene Lembit, höyryjäänmurtaja Suur Tõll ja paljon muuta kiinnostavaa. www.meremuuseum.ee/lennusadam • Noblessnerin satama-alue – tsaarinaikaisen sukellusvenetehtaan alueella Kalamajassa, Lentosataman vieressä. Tällä on paljon historiallisia teollisuusrakennuksia, jotka lähivuosina rakennetaan uudelleen ja lisäksi satama-alueelle tulee nykyaikainen merelle avautuva asuin- ja liikeympäristö. Noblessnerin sydän on sen huvivenesatama, jossa toimii pursiseura ja purjehduskoulu. www.noblessner.ee • Energian oivalluskeskus – uniikissa teollisuusperintökohteessa sijaitseva koko perheen tiedekeskus keskittyy ensi sijassa luonnon-, tekniikka- ja reaaltieteisiin. www.energiakeskus.ee/perheloma • Kalamajan lastenmuseo Miiamilla – Tämä pikku talo on kaikenlaisten nukkien, nallekarhujen ja muiden lelujen koti. Kokoelmassa ovat edustettuina niin perinteiset kansallispukuihin puetut nuket kuin myös nykyajan lapsien tuntemat Teletapit. www.linnamuuseum.ee/kalamaja-miiamilla


TELLISKIVEN LUOVA KESKUS Vuonna 2009 Kalamajan asuinalueelle perustettiin Telliskiven luova keskus (loomelinnak), joka on luovilla aloilla toimivien yrittäjien keskus. Vanha teollisuusalue on saanut uuden elämän ja jo olemassa olevat rakennukset on otettu uuteen, toisenlaiseen käyttöön. Juuri täällä voit törmätä hyvin omaperäisiin ja oivaltaviin ratkaisuihin. Telliskivessä luovuutta löytyy niin ruokapaikoista kuin persoonallisista puodeistakin. Paikan vuokralaiset suunnittelevat tilansa itse ja tällainen yleinen ja yhtenäinen luovuus antaakin alueelle monipuolisen ja erottuvan ilmeen. Nykyään täällä toimii yli 200 liikettä, kansalaisjärjestöä ja yritystä. Telliskivestä on toiminta-aikanaan muodostunut nopeasti kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikka, jossa käyvät niin paikalliset asukkaat kuin myös kauempaa tulevat. Luova keskus laajentaa Tallinnan ydinkeskustan rajaa yli rautatiekiskojen toiselle puolen rautatieasemaa ja tarjoaa viihtyisän ja boheemin vaihtoehdon Vanhankaupungin nähtävyyksille ja yöelämälle. www.telliskivi.eu RAUTATIEASEMAN (BALTI JAAM) TORI – TALLINNAN UUSIN JA MUODIKKAIN TORI Hiljattain avattu uusi kauppahalli on Virossa ainutlaatuinen liikekokonaisuus, jossa myydään elintarvikkeita, teollisuustuotteita, vanhaa tavaraa ja antiikkia sekä paljon muuta. Torilla toimii lähes 300 eri myyjää. Kauppaa käydään kolmessa eri kerroksessa sekä rakennusten ulkopuolella kioskeissa ja torikojuissa. Torin maanalaisessa kerroksessa on supermarket ja kuntosali, katutasossa suuri kala- ja lihaosasto sekä monipuolinen katuruokaosasto, jossa on lähes 20 erilaista ruokapaikkaa. Toinen kerros on omistettu pääasiassa virolaiselle designille ja käsityölle, vaatteille, päivittäistarvikkeille, antiikille ja vanhalle tavaralle. www.astri.ee/bjt/ Löytöretkeilijänä Virossa | 31


DEPOO-tori on entisestä junavarikosta muokattu kaupparakennus, jonka historia ulottuu uudelleen itsenäistyneen Viron alkuaikoihin. Tämä legendaarinen paikka, josta voi löytää mitä tahansa, ei ole nykyäänkään, DEPOO-nimisenä, kadottanut historiallista ilmapiiriään. Laaja valikoima erilaisia vaatteita ja päivittäistarvikkeita sekä runsaat määrät antiikki- ja vanhoja esineitä ovat vain osa syistä, miksi kannattaa vierailla tällä kiinnostavalla ja omalaatuisella torilla Tallinnan sydämessä. Monet Viron designerit ja tunnetut tavaramerkit ovat myös löytäneet täältä sopivat myyntipaikat. www.astri.ee/depoo/turg/ Alue on todella suuri ja tänne voisi tulla vaikka koko päiväksi, jotta ehtisi katsella kaikkea! Jos haluat jäädä näille seuduin vähän pidemmäksi aikaa (mitä suosittelemme, sillä täällä riittää tekemistä useammaksi kuin yhdeksi päiväksi), niin esittelemme tässä pari hyvää yöpymispaikkaa alueen läheltä. GO HOTEL SHNELLI Hiljattain uusittu hotelli Tallinnan keskustassa rautatieaseman vieressä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat suosittu Telliskiven alue sekä Tallinnan uusin ja modernein tori. Toisella puolella tietä on Shnellin puisto (sopii piknikin pitämiseen, kuntokävelyyn ja lemmikkieläimen ulkoiluttamiseen (lemmikkieläimet ovat sallittuja hotellin standard-huoneissa)) ja Tallinnan Vanhakaupunki. Esimerkiksi Raatihuoneentorille on vain 700 m matkaa. Superior-huoneista on kaunis näkymä Vanhankaupungin suuntaan.

Tilavissa (40–50 m²) perhehuoneissa on keittonurkkaus (huoneisiin mahtuu suurempikin perhe, max 6 hlöä). Lähellä sijaitsevalta rautatieasemalta pääsee kätevästi esim. päivämatkalle Tarttoon, Pärnuun, Viljandiin tai miksei vaikka Narvaan. www.gohotels.ee HOTELLI ECONOMY Myös Economy Hotell sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä ja tämä on viihtyisä pikkuhotelli Kalamajassa, 3 minuutin päässä Tallinnan Vanhastakaupungista. Hotelli Economyn kahdessa kerroksessa sijaitsevissa huoneissa on käytetty kirkkaita värejä ja niissä on elegantit puulattiat. Talossa on yhteensä 40 huonetta, jotka kaikki on sisustettu nykyaikaisesti. Hotellin ylemmän, ullakkokerroksen huoneista avautuu näkymä Vanhaankaupunkiin ja lisäksi näkymää maustaa vastakohtainen rautatieasema. Raatihuoneentori ja Tallinnan raatihuone sijaitsevat noin 700 m:n päässä, matkustajasatama noin 1 km:n etäisyydellä. Tallinnan linja-autoasemalle on matkaa 4 km ja lentoasemalle 5 km. Monet Kalamajan arvostetut kahvilat ja pubit sijaitsevat aivan hotellin lähellä. Ainutlaatuinen Lentosataman museo jää 1 km:n päähän hotellista. Economy Hotell on saanut Green Key -merkin (ympäristömerkki, joka kertoo, että hotellin päivittäisissä toiminnoissa kiinnitetään tavallista enemmän huomiota ympäristöystävällisyyteen). www.economyhotel.ee Yhä muodikkaammaksi muuttuvasta Kalamajasta on muodostumassa aivan kuin oma kaupunkinsa, johon ovat tervetulleita kaikki vierailijat läheltä ja kaukaa!

Juuri kunnostettu 1,5 km satamasta Tilavat perhehuoneet Maksuton pysäköinti Lähinnä Telliskiveä sijaitseva hotelli

Toompuiestee 37, 10133 Tallinna, VIRO

32 | Löytöretkeilijänä Virossa

+372 631 0102

reservations@gohotels.ee

www.gohotels.ee


Kodikas hotelli Kalamajassa Tämän päivän trendikaupunginosassa Kalamajassa sijaitsee yksi Tallinnan ensimmäisistä hotellirakennuksista. Nykyisin hyvin arvostetun ja kodikkaaksi kuvaillun hotelli Economyn huoneet sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja niissä on värikäs sisustus sekä tyylikkäät puulattiat. Talossa on yhteensä 40 huonetta. Kaikki huoneet on sisustettu nykyaikaisesti ja niissä on WC, suihku, puhelin, TV ja langaton internet-yhteys. Hotellin ylemmistä, ullakkokerroksen huoneista avautuu upea näkymä Vanhaankaupunkiin. Autolla tulijoille on ilmainen pysäköinti hotellin suljetulla sisäpihalla. HUOLEHDIMME YMPÄRISTÖSTÄ Economy Hotel ei tarkoita vain “säästömajoitusta”. Olemme päättäneet keskittyä yhä enemmän ympäristöön vaikuttaviin seikkoihin ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. Economy Hotel käyttää lämpimän veden tuotantoon aurinkoenergiaa. Huoneiden lämmittämiseen käytämme pääasiassa ilma-vesilämpöpumppuja. Käytämme huoneissa hajusteetonta ja väriaineetonta shampoota.

HYVÄN OLON LÖYTÖRETKI Hotelli sijaitsee kävelymatkan päässä rautatieasemasta ja Telliskivi-kauppakadun luovasta keskuksesta, josta löytyy paljon erilaisia liikkeitä sekä ruokapaikkoja ja baareja. MITEN PÄÄSET PERILLE Meille pääset suoraan satamasta kävelemällä. A- ja B-terminaaleista kävele Kai- tai Sadama-katua pitkin Põhja puiestee -kadun pysäkille Linnahall, josta raitiovaunut nro 1 ja nro 2 tuovat sinut suoraan hotellin eteen (pysäkki: Balti jaam). D-terminaalista pääset Kai-kadulle kävelemällä ensin Laeva-kadun päähän ja kääntymällä sen päästä Kuunari-kadulle, jonka päästä käänny vasemmalle Kai-kadulle. Jos saavut autolla A- tai B-terminaaliin, aja Sadama-katua pitkin Põhja puiesteelle ja sieltä suoraan Kopli-kadulle, kunnes olet hotellin edessä. Jos saavut autolla D-terminaaliin, käänny Norde Centrumin jälkeisestä risteyksestä oikealle Ahtri-kadulle, aja sieltä edelleen Merekeskuksen ohi ja käänny kadun päästä vasemmalle Põhja puiesteelle.

Ota kaveri mukaan ja tule tutustumaan taloomme. Ja tiesitkö, että jos varaat ennakkoon, saat jopa 15 % alennuksen varauksestasi. Katso lisää economyhotel.ee Tarjoamme ilmaisen kahvin kaikille Loma Virossa -lehden lukijoille!

Kopli 2C, Tallinna • +372 6678 300 booking@economyhotel.ee • www.economyhotel.ee

Löytöretkeilijänä Virossa | 33


Rotermannin kortteli

Noorus Spa

Mitä palveluita suomalaisen matkailijan kannattaa Virossa käyttää? Syitä tulla käymään Virossa tai kierrellä täällä pidempään on lukuisia: Viro on lähellä ja tänne on helppo tulla (erityisesti Suomen eteläosan asukkailla). Tällainen matka on loistava tilaisuus nauttia pikku vaihtelusta ja rentoutua, vaikka minilomallakin. Lisäksi Virossa on edullisempia tuotteita ja palveluita ja pieni naapurivaltio on täynnä kiinnostavia nähtävyyksiä ja ajanviettomahdollisuuksia.Vaikka Suomesta Viroon matkustaakin kaikenikäisiä ja erilaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä, on enemmistölle matkailijoista olennainen tänne tulon syy juuri se, että yhden tai parin päivän matkaan voi sovittaa paljon erilaista tekemistä: ostoksia, erilaisia palveluita (joista yksi merkittävä on ravintolat), kulttuurielämyksiä sekä ihan vain Tallinnan vanhankaupungin ilmapiiristä nauttimista ja mukavaa ajanviettoa ystävien kanssa. KAUPUNKILOMAILU ON ERITTÄIN SUOSITTUA Viron kaupunkilomakohteeksi valikoituu enimmäkseen suurempi kaupunki: Tallinna, Tartto tai Pärnu. Yöpymisen sisältävään kaupunkilomaan kuuluu tietysti majoitus hotellissa sekä ostosmahdollisuudet sekä kiinnostavat kohteet ja kulttuuritapahtumissa käyminen. Kaupunkiloma yhdistyy sujuvasti myös kulttuurilomaan (esim. Tartto) ja terveyslomaan (esim. Pärnu). On kätevää, että Tallinnan tärkeimpien turistikohteiden ja suurempien museoiden tiedot ovat saatavilla myös suomeksi internetissä ja esitteissä. Useimmiten tarjolla on myös suomenkieliset näyttelyopasteet ja oppaan palvelut. Tallinnan tärkeimmässä turistikohteessa – Vanhassakaupungissa – vierailu sujuu suomalaiselta lomailijalta helposti niin omin päin kuin myös järjestetyllä suomenkielisellä opaskierroksella. Tietoa suomeksi löytyy myös Tarton ja Pärnun suuremmista turistikohteista. 34 | Muita tärppejä

Ostoksilla käyntiin sopivat mainiosti niin Tallinnan kuin muidenkin suurempien kaupunkien kauppakeskukset, Tallinnassa erityisesti keskustan kauppakeskukset (Kristiine, Viru keskus, Stockmann), vanhankaupungin putiikit sekä käsityö- ja matkamuistomyymälät, mutta myös keskustan ulkopuolella sijaitsevat ostoskeskukset, kuten Rocca al Mare, Ülemiste, Kristiine keskus, sekä torit ja rakennus- ja puutarhantarvikemyymälät. Tartossa voi käydä ostoksilla Lõunakeskuksessa, Kaubamajassa ja Tasku Keskuksessa, Pärnussa taas Port Arturissa, Kaubamajakassa ja Pärnu Keskuksessa. Erinomaisten ateriaelämysten tarjonnassa on ensisija erityisesti Tallinnan vanhankaupungin à la carte -ravintoloilla. Myöhäisillan viihteestä huolehtivat keskustan ja vanhankaupungin yökerhot, baarit ja lounget. PERHELOMA – KOKO PERHEEN KANSSA VIROON Monipuolisin perhelomakohde on suomalaisen kannalta Tallinna, mutta perhelomailuun sopivat myös Tartto (sekä koko Etelä-Viro) ja Pärnu. Per-


Länsi-Tallinnan keskussairaala

helomaan voi tavallisesti yhdistää joko kaupunki-, kulttuuri- tai terveyslomailun. Perheloman yöpymispaikkana suositaan houkuttelevilla vesipuistoilla varustettuja kylpylähotelleja Tallinnassa, Pärnussa, Tartossa (Dorpat yhteistyössä Auran vesipuiston kanssa) ja Rakveressa. Perheille suunnattuja kohteita löytyy kaikista suuremmista Viron kaupungeista.

ja monipuolisia hoitoja. Lääkinnällisten kylpyläpalveluiden (medical spa) lisäksi yritykset tarjoavat myös hyvinvointipalveluita (wellness), kauneudenhoitopalveluita sekä erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

VIRKISTÄVÄ TERVEYSLOMA Suomalaisille on kehitetty Viron hoitokylpylöissä hieno valikoima palveluita. Länsi-Viron hoitokylpylöiden (Pärnu, Haapsalu, Kuressaare) terveyslomat on suunniteltu suomalaisasiakkaiden toiveet huomioon ottaen. Hoitoja hakeville turisteille tarjotaan tarvittavia palveluita myös Pohjois-Virossa (Narva-Jõesuu Spa, Toila Spa). Hoitokylpylä- ja lääkärin vastaanottopalveluita tarjotaan runsaasti ja samoin kuntoutuspalvelut ovat tasokkaita. Monissa kylpylöissä on vesipuisto, joka helpottaa terveysloman yhdistämistä perhelomaan. Toisaalta monet yrittäjät ovat rajanneet kylpylöihin myös vain täysi-ikäisille sallittuja alueita, jotta hyvinvoinnista kiinnostuneet asiakkaat voisivat viettää aikaa rauhallisemmassa ympäristössä. Vaativalle hyvinvointipalveluita etsivälle asiakkaalle on kohdistettu Vihulan kartanon ekokylpylä, Kuressaaren Grand Rose Spa, Georg Ots Spa ja Arensburg Boutique Hotel & Spa -hotellien palvelut, sekä myös Pühajärve Spa Otepäällä, Noorus Spa Narva-Jõesuussa sekä Hedon Spa Pärnussa. Kuressaaressa, Pärnussa ja Pühajärvellä lisäarvoa tuovat myös lähellä sijaitsevat golfkentät. Luksusta etsivälle voi suositella Muhun saaren Pädasten kartanoa. Tartossa hyvinvointipalveluita tarjoaa hotelli Dorpat Spa, jossa on helppo yhdistää terveysloma kulttuuri- tai perhelomaan. Kylpylälomailusta kiinnostuneiden kannattaa kurkistaa Viron Kylpyläliiton sivustolle www.estonianspas.eu, jonka suomenkielinen sisältö antaa runsaasti tietoa ja auttaa löytämään juuri oikean kylpylän sijainnin ja tarjolla olevien palveluiden perusteella. Viron Kylpyläliittoon kuuluu ainoastaan nykyaikaisia yrityksiä, jotka tarjoavat tasokkaita majoituspalveluita

Hammaslääkäriasema

Happy Smile

Valmistamme erilaisia proteeseja ja kruunuja hampaiden korjaamiseksi sekä kiinnitämme myös implantteja, joilla voidaan korvata puuttuvia hampaita. Valmistamme implanttikiinnitteiset proteesit 24 h:n kuluessa. Esteettisiä korjauksia voidaan tehdä kahdella käynnillä. Konsultoimme sähköpostitse valo- ja röntgenkuvan perusteella.

+372 5687 7124 Ahtri 6a, Tallinna. Admiralin talo B-sisäänpääsy, 4. kerros

ALENNUS

10%

esteettisistä ja implanttihoidoista

Avoinna: ma-pe 9 - 20

Sopimuksesta myös viikonloppuisin ja iltaisin.

info@hshsmbaravi.ee • hshambaravi.ee Muita tärppejä

|

35


Postimaja Hambakliinik

Hammashoito Hammasproteesien valmistus Ortodontia Kirurgia Implantologia Puh. +372 602 009 Hampaiden valkaisu tai +372 5919 8183

Rotermannin kortteli Sisäänkäynti klinikkaan tästä, sijaitsemme 3. kerroksessa

Toimiluvan nro L03909

Narva mnt 1, Tallinna • +372 602 009 / +372 5919 8183 info@postimajahambakliinik.ee • www.postimajahambakliinik.ee

ROTERMANNI KLIINIK Sijaitsemme Tallinnan keskustassa, Rotermannin korttelissa. Klinikkamme palveluihin kuuluvat esteettinen hammashoito, juurihoito, hammasimplanttihoito, hammaskirurgia ja plastiikkakirurgia. Kauneudenhoitopalveluita tarjoaa hoitaja, joka tekee happokuorintaa, biorevitalisaatiohoitoja, mikroneulausta ja täyteainehoitoja.

KYSY KONSULTAATIOAIKAA! Rotermanni 2 • A-sisäänpääsy, Tallinna

+372 666 1540

info@rotermannikliinik.ee • www.ttdental.ee 36 | Muita tärppejä


Kuntoliikuntaa voi harrastaa myös kevyen liikenteen väylillä. Matkailuneuvonnoissa ja kylpylöiden internetsivuilla on myös paljon suomenkielistä tietoa terveyslomailusta. TERVEYSPALVELUITA ARVOSTETAAN Virossa tarjotaan myös korkeatasoisia terveyspalveluita hoitoa tarvitsevia potilaita varten. Laadukkaita suomenkielisiä lääkäripalveluita tarjoavat terveydenhoitolaitokset ovat muodostaneet yhteispalvelu Medicine Estonian. Lue lisää: www.medicineestonia.eu/fi/ Suomalainen asiakas on yhä halukkaampi hoidattamaan hampaitaan ja silmiään, käyttämään laboratoriopalveluita ja käymään terveystarkastuksissa sekä käyttämään kirurgisia ja ortopedisia palveluita Virossa. Suomalaiset käyttävät myös esteettisen kirurgian ja kauneudenhoitopalveluita. Yleisesti ottaen virolaisten hoitolaitosten tarjoamat palvelut ovat suomalaisten mielestä hyvin tasokkaita. Viron merkittävimmät vahvuudet ovat hoitopalveluiden hyvä hinta-laatusuhde, modernit hoitomenetelmät sekä Suomen terveydenhoitojärjestelmään verrattuna lyhyemmät jonot. Hyvä esimerkki on vaikkapa terveystarkastus Itä-Tallinnan keskussairaalassa, joka käytännössä tarkoittaa, että potilas tulee laivalla Viroon, jossa tehdään kaikki tarvittavat tutkimukset. Sitten potilas saa lääkäriltä analyysien tulokset ja suositukset jatkotoimiin. Illalla voi matkata jälleen kätevästi laivalla kotiin (katso: www.itk.ee). Erilaisia terveyspalveluita tarjoaa myös Länsi-Tallinnan keskussairaala, jonka verkkosivusto (www.keskhaigla.ee) on saatavilla myös suomeksi. Länsi-Tallinnan keskussairaala muodostuu 11 huippuvarustellusta klini-

kasta ja sen vahvuuksina ovat kliinisten osastojen ja asiantuntijoiden monipuolisuus sekä poliklinikan yksikkö. Länsi-Tallinnan keskussairaala on erikoistunut erikoissairaanhoitoon. Ensin potilas hakeutuu omalääkärin vastaanotolle, josta hän saa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle. Lähetteeseen liitetään tarvittaessa tehtyjen kokeiden ja annettujen näytteiden tutkimustulokset. Lähetettä ei tarvita gynekologin, hammaslääkärin eikä ihotautilääkärin vastaanotolle. Lääkintäpalveluista puhuttaessa ei voi jättää mainitsematta myöskään Kotka Tervisemajaa (www.tervisemaja.ee – Tallinna, Kotka 12). Tämä on uusi, moderni toimijakokonaisuus, joka kokoaa saman katon alle erilaisia terveydenhoidon alan yrityksiä ja palveluntarjoajia, jotka kukin tarjoavat mahdollisimman laajalti oman alansa palveluita. Kotka Tervisemajassa toimivia klinikoita luonnehtii pitkäaikainen työkokemus, suuntautuminen nykyaikaisiin diagnostiikka- ja hoitostandardeihin sekä kansainvälinen tunnettuus. Eräs erittäin hyödyllinen verkkosivusto on www.medihub.me/fi – TERVEYSPALVELUIDEN HINTAVERTAILU. Sivuston tarjoaman hintavertailun avulla on mahdollista säästää tuhansia euroja. Viroon matkustavista suomalaisista lomailijoista monet pitävät tärkeimmäksi matkustamisen syykseen erinomaisia ostosmahdollisuuksia ja hyviä ravintoloitamme. Perinteisten matkailupalveluiden lisäksi matkustuspäätöksiin vaikuttavat kuitenkin myös tietyt arkielämään liittyvät palvelut (kauneudenhoitopalvelut – kampaaja, manikyyri, pedikyyri; lisäksi autohuolto jne.), jotka ovat Virossa usein edullisempia. Tervetuloa kokemaan hyvää palvelua ja miellyttäviä tunteita!

Toimintalupa L03955

Ensi käynnillä maksuton implanttihoidon konsultaatio

Sveitsiläinen keinojuuri

CERECpaikka

1100 € 1400 €

350 € 450 € Puhumme suomea

www.lhk.ee • info@lhk.ee • Tallinna, Linnamäe tee 3, 4. kerros • Puh. +372 660 0460 Muita tärppejä

|

37


LÄNSI-TALLINNAN KESKUSSAIRAALA on erikoistunut erikoissairaanhoidon palveluihin Länsi-Tallinnan keskussairaalalla (Lääne-Tallinna Keskhaigla) on laaja erikoissairaanhoidon osaaminen. Sairaalan lyhyet odotusajat sekä kielitaitoinen hoitohenkilökunta houkuttelevat asiakkaita myös naapurimaista. Länsi-Tallinnan keskussairaalan tuottamien erikoissairaanhoidon palveluiden kirjo on kattava koko maan mittapuulla mitattuna. Asiakkaista monilla on kiireinen elämänrytmi ja siksi hoidon aloittamisen ja tutkimustulosten saannin nopeuteen on panostettu. Aina ei potilaalle ole selvää, minkä alan erikoissairaanhoidosta hän voisi parhaiten hyötyä, mutta heti ensi käynnillä lääkäri voi alkukartoituksen perusteella neuvoa potilaalle tarkoituksenmukaisenmukaiset palvelut. Osa Länsi-Tallinnan keskussairaalan potilaista tulee ulkomailta, kuten Venäjältä ja Suomesta. Suomalaispotilaat arvostavat erityisesti hoidon nopeutta. Esimerkiksi laboratorio- tai kuvantamistutkimuksiin voi päästä heti samana päivänä tai viimeistään parin päivän sisällä. SAIRAUKSIEN TOTEAMISESSA JA HOIDON SEURANNASSA VOIDAAN KÄYTTÄÄ KUVANTAMISTA Länsi-Tallinnan keskussairaalan 11 klinikkaa ovat Avohoidon klinikka, Sisätautien klinikka, Tartuntatautien klinikka, Anestesiologia- ja tehohoitoklinikka, Diagnostiikkaklinikka, Hammasklinikka, Psykiatrinen keskus, Hermostosairauksien klinikka, Kirurginen klinikka, Kuntoutusklinikka ja Naistenklinikka. Monella klinikalla on käytössään Viron paras lääketieteel38 | Muita tärppejä

linen asiantuntemus. Klinikat ovat varustelultaan moderneja ja esimerkiksi Diagnostiikkaklinikan radiologiaosastolla on kaikki nykyaikaisiin kuvantamistutkimuksiin tarvittavat laitteet: perusröntgen, varjoaineröntgen, ultraääni, tietokonetomografia sekä MRI 1,5T ja 3T -magneettikuvauslaitteet. Tietokonetomografia eli viipalekuvaus on tutkimus, jossa otetaan poikkileikekuvia halutulta kehon tai pään alueelta. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi päänsäryn syiden selvittämiseksi. Tietokonetomografiaa käytetään myös muiden, esimerkiksi erilaisten keuhkosairauksien diagnoimiseksi, vatsakivun syiden selvittämiseksi sekä virtsakivien toteamiseksi. Magneettikuvauksella saadaan todella tarkkoja viipalekuvia esimerkiksi aivoista ja selkärangasta. Magneettikuvaukseen ei liity ionisoivaa röntgensäteilyä, mutta se on tietokonetomografiaan verrattuna hitaampi tutkimusmenetelmä. Magneettikuvausta ei aina tehdä, jos potilaan kehossa on sydämentahdistin tai jokin muu elektroninen laite.


pumusta laktoosi-intoleranssiin, keliakiaan tai rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Syöpäpaketissa kartoitetaan tutkittavan senhetkisen terveydentilan lisäksi mahdollinen perinnöllinen syöpäriski. Vegetaristin paketti on tarkoitettu henkilöille, jotka noudattavat kasvistai jotain muuta erikoisruokavaliota eivätkä aina saa ruoastaan riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. LaboratorioTUTKIMUSPAKETIT AUTTAVAT tutkimuksilla selvitetään muun muassa onko potilaalla YLLÄPITÄMÄÄN TERVEYTTÄ raudanpuuteanemiaa tai B-vitamiinin puutos. Länsi-Tallinnan keskussairaalan ”Minun terveySydänpakettiin sisältyvistä tutkimuksista teni” -tutkimuspaketit on suunniteltu hyvinhyötyvät potilaat, jotka kärsivät esimerkiksi voinnistaan kiinnostuneille asiakkaille, jotka rytmihäiriöistä tai epäilevät sairastavansa eri syistä haluavat tutkituttaa terveydentisepelvaltimotautia. Tutkimuksiin sisältyvät lansa. Erityisesti riskitekijät, kuten tupamuiden ohella EKG, rasitus-EKG, verenpaikointi, runsas alkoholinkäyttö, ylipaino tai neen mittaaminen ja sydämen ultraäänitutsuvussa esiintynyt alttius joihinkin sairaukkimus. siin voivat olla syitä hakeutua tutkimuksiin sairauden toteamiseksi tai ennaltaehkäisePerusteellinen terveystarkastus ja Perusteelmiseksi. linen terveystarkastus PLUS -paketit antavat kattavan kokonaiskuvan henkilön terveydenJokaiseen pakettiin kuuluvat erikseen lueteltilasta. Tutkimusten painopistealueita ovat henlut laboratoriotutkimukset, keskustelu lääkärin Diagnostiikkaklinikan johtaja gitystie- sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Tutkija/tai ravintoneuvojan kanssa sekä loppuraportti. Mehis Bakhoff mukset kattavat esimerkiksi EKG:n, EKG-rasitustestin, Diagnoosin tekemiseen käytetään myös kuvantamista vatsan ultraäänitutkimuksen ja rintakehän alueen röntgensekä muita tutkimusmenetelmiä. kuvauksen. PLUS-pakettiin kuuluvat lisäksi pikkulantion ultraääAineenvaihduntapaketin tarkoituksena on selvittää, onko potilaan oireiden taustalla kenties joku aineenvaihduntahäiriöitä aiheuttava sai- nitutkimukset sekä naisilla gynekologin ja miehille urologin tapaaminen. raus. Veri- ja virtsakokeiden ohella tutkimukset sisältävät muun muasAS LÄÄNE-TALLINNA KESKHAIGLA sa painoindeksin ja verenpaineen mittaamisen. Halutessaan asiakas voi myös tilata lisäpalveluita ja selvittää geenitestien avulla, onko hänellä tai- Paldiski mnt 68, Tallinna • diagnostika@keskhaigla.ee • www.keskhaigla.ee Kuvantamistutkimuksiin suomalaisasiakas tarvitsee lähetteen Suomesta tai vaihtoehtoisesti hän voi varata ajan lääkärille Länsi-Tallinnan keskussairaalasta lähetettä varten. Ennen tutkimuksia ja niiden jälkeen potilas tapaa erikoislääkärin, joka kertoo tutkimuksista sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Radiologian osastolla on myös suomea puhuvia lääkäreitä.

Muita tärppejä

|

39


CRYO21-HOITO vaihtoehto rasvaimulle! Kuulin tuttaviltani, että Viroonkin on tullut ihmelaite Cryo21, jolla on Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa tehty jo vuosia tehokkaaseen kryoterapiamenetelmään perustuvia erilaisia kasvo- ja vartalohoitoja. Kylmähoidon historia ulottuu 1600-luvulle, jolloin sitä käytettiin reumatologian, ortopedian ja neurologian erikoisaloilla. Paikallisella kylmähoidolla lievennettiin kipua ja akuutteja tulehduksellisia prosesseja. Nykyään modernin Cryo21-laitteen avulla voi vapautua ylimääräisistä rasvakertymistä sekä nuorentaa ja silottaa kasvojen ihoa. Koska minunkin housuni kiristivät kesäisten grilliherkkujen jälkeen, päätin suunnata CryoCliniciin, joka sijaitsee aivan sataman A-terminaalin lähellä, heti Tallink Spa & Conference -hotellia vastapäätä. Nykyaikaisessa ja valoisassa odotushuoneessa minut ottaa ystävällisesti hymyillen vastaan terapeutti Astrid Priimägi ja ohjaa minut toimenpidehuoneeseen. Kuultuaan, että haluaisin saada vyötärönympärysmittaani kapeammaksi, hän pyytää minua asettumaan makuulle ja tarkistaa mittanauhan avulla lähtömitan. Astrid kertoo, että ensiksi on tarpeen levittää ongelma-alueelle erikoisgeeliä, joka suojelee ihoa kylmävaurioilta. Sitten hän ryhtyy käsittelemään ihonalaista rasvakudosta erityisellä kylmäsuuttimella, jonka lämpötila laskee toimenpiteen aikana jopa –10 asteeseen. Astrid kuvailee minulle toimeenpiteen sisällön: “Luonnollisen erittäin kylmän lämpötilan seurauksena rasvasolun kalvo hajoaa ja solun sisältö purkautuu ulos. Rasvasolun tyhjentyminen kestää tavallisesti vielä 14 päivää toimenpiteen jälkeen tai jopa kauemminkin ja lopuksi myös solukalvo kiteytyy ja poistuu elimistöstä. Yleensä tulokset ovat nähtävissä jo heti ensimmäisen toimenpiteen jälkeen, mutta ne ovat tehokkaammat ja pysyvämmät, jos terapia otetaan hoitokuurina. 6–10 kerrasta riittää ongelma-alueen ympärysmitan pienentämiseksi jopa 10–12 cm.“ Kuulostaa uskomattomalta, että rasvakertymästä voi vapautua näin helposti ja saavuttaa haluamansa vartalonmuodon. Mutta mitä tällainen ihmeterapia sitten maksaa, kun laite vaikuttaa tekevän kaiken niin helposti, kivuttomasti ja nopeasti? Minulle kerrottiin, että ensimmäisen hoitokerran hinta on 75 euroa ja seuraavat yksittäiset hoitokerrat 130 euroa käynniltä. Edullisempaa on ottaa kuuden kerran hoitokuuri, jonka hinta on 520 euroa. Astrid lisää: “Ensimmäinen hoitokerta on asiakkaalle edullisempi, jotta hän voi itse vakuuttua tuloksista. Laadimme asiakkaalle myös henkilökohtaisen hoitosuunnitelman sen perusteella, mikä on kaikkein ongelmaisin alue ja mikä asiakasta itseään eniten häiritsee. Kerralla voidaan käsitellä vain yhtä vartalon aluetta ja hoitokerroilla pitää olla 2–3 viikkoa

väliä, jotta rasvasolut ehtisivät poistua elimistöstä ja elimistö saisi välillä myös levätä.“ Kylmään perustuvia käsittelyjä on kauneudenhoidossa käytetty jo vuosia ja tiedustelenkin Astridilta, millaisia ihmeitä tällä laitteella voidaan tehdä. “Kylmäterapiasta on apua erityisesti aknen ja kasvojen iho-ongelmien hoidossa, samoin hoidamme menestyksekkäästi ihon ikääntymisestä aiheutunutta couperosaa, ruusufinniä ja rasvaluomia. Voimme tasoittaa pigmenttiläiskien ja pisamien väriä paremmin ihon sävyyn sopivaksi sekä kiinteyttää kasvojen ihoa ja pienentää kaksoisleukaa. Cryo21-laitteella voidaan myös vähentää silmänalusten turvotusta poistamalla nestettä“, Astrid kertoo. Tämä tieto ei mene minulta ohi korvien, sillä neljänkympin toisella puolen alkaa painovoima toimia pikavauhtia ja kasvojen iho löystyy ja menettää kimmoisuuttaan. Haluan heti kokeilla sitä ja Astrid ryhtyykin käsittelemään kasvojeni ihoa ja leuanalusta. “Yhdellä hoitokerralla voidaan käsitellä samalla kasvojen ja vartalon alueita“, Astrid selvittää. “Meillä on tarjota myös pikahoito, joka tekee ihmeitä kasvojen iholle: se virkistää ja silottaa hetkessä ryppyjä niin, että meikki pysyy ihanteellisesti ja voi mennä suoraan juhlimaan.“ Astrid yllättää minut taas lisätessään, että kasvojen ja kaulan sekä dekolteehoitojen hinnat jäävät 45–75 euroon. Puolitoista tuntia on kulunut Astridin kanssa jutellessa kuin siivillä ja ylös noustessani tuskin maltan odottaa tuloksia. Astrid ryhtyy heti mittaamaan mittanauhalla vyötärönympärystäni ja ilmoittaa sen kaventuneen 2 cm:n verran. “Tämä on loistava ensimmäisen kerran tulos“, hän lisää. Peiliin katsoessani huomasin, että löystynyt kaulani ja leukani olivat kiinteämmät ja kasvojen iho sileämpi ja raikkaampi. Kiitin toimenpiteestä ja terapeutti lisäsi huolehtivaan sävyyn: “Seuraavan kahden viikon aikana pitää ehdottomasti juoda tavallista enemmän vettä, jotta rasvasolut poistuisivat nopeammin ja etteivät ne rasittaisi elimistöä.“ Seuraavana päivänä housuja jalkaan vetäessäni huomasin, etteivät ne enää kiristäneetkään vyötäröltä ja napit menivät helposti kiinni. Peilistä minua katsoivat raikkaat ja kirkkaat kasvot. Aion ottaa vielä pari hoitokertaa saadakseni vieläkin paremmat ja pysyvämmät tulokset. Kauneusklinikalla vieraili Leelo Sui

Kai 1, 1. kerros, Tallinna • +372 5309 8636 info@cryoclinic.ee • www.cryoclinic.ee


Vaatteet Sinulle Suoraan Italiasta

Yksi koko sopii kaikille Syysuutta saapuu myymälämme viikottain info@tunika.fi • +372 526 6962 Tallinna, Sadama 6, Sadamarketin talossa, oma sisäänkäynti. A-terminaalista 200 m

Hius- ja kosmetologipalvelut sekä käsi- ja jalkahoidot koko perheelle

Pellavaiset ja puuvillaiset kodin tekstiilit Laaja valikoima pellavakankaita

www.teaspon.ee Tallinnassa: Türi 4 ja kauppakeskus Järve (Pärnu mnt.238, II kerros) • Tartossa: kauppakeskus Zeppelin (Turu 14, II kerros) • Pärnussa: kauppakeskus Port Artur 2 (Lai 11, III kerros) • Haapsalussa: Karja 19 • Kuressaaressa: Kauba 12

CH stuudio on lähellä Tallinnan satamaa sijaitseva salonki, joka käyttää palvelutarjonnassaan kautta maailman tunnustettuja ja erittäin laadukkaita tuotemerkkejä. Työyhteisömme pitää asiakkaidemme ensiluokkaista palvelua hyvin tärkeänä, ja haluamme tarjota asiakkaillemme mieleenjäävän elämyksen luonamme. CH stuudio kuuluu maineikkaaseen Salon Expert -ryhmään. Salon Expertin arvo annetaan sellaisille L’Oréal Professionnelin kumppanuussalongeille, joiden ammattitaidon taso on erityisen korkea. L’Oréal Professionnel -tuotemerkki on aina yhdistetty uusimpiin muotivirtauksiin ja -teollisuuteen. Kyseessä on oikeille kauneudenhoidon asiantuntijoille tarkoitettu tuotemerkki, sillä siihen kuuluu ylellisiä ja arvokkaita tuotteita ja palveluita, jotka seuraavat muodin uusimpia tuulia. DMK on ainutlaatuinen ihonhoitosarja, joka perustuu amerikkalaisten tiedemiehen Danné Montaque-Kingin yli kolmekymmentä vuotta kestäneeseen uutteiden tutkimustyöhön. DMK-menetelmän kantava ajatus on luonnollinen tulos luontoa jäljittelemällä. Danné oli yksi ensimmäisistä tiedemiehistä, joka ymmärsi entsyymien ihovaikutukset ja ensimmäinen, joka kehitti ihon nuorentamismenetelmän. BDR-tuotteet tarjoavat tehokkaan vaihtoehdon Botoxille, kauneusruiskeille ja esteettiselle kirurgialle. BDR -menetelmä on kehitetty yli 35-vuotisen monipuolisen ja käytännön medical beauty -kosmetologikokemuksen ja tieteen saavutusten perusteella. BDR-hoitomenetelmän peruspilareita ovat ihoon lääkkeenomaisesti vaikuttava aktiivihoito, nanoteknologiaan perustuvat vaikuttavat aineet, täydellinen kemiallinen kuorinta ja patentoidut uudet laitteita käyttävät teknologiat. Tuotesarja Cuccio Naturale luotiin vuonna 1999, ja se on ensimmäinen luonnollinen käsien, jalkojen ja vartalonhoidon tuotesarja. Käsi- ja jalkahoitoja teemme Cuccio Naturale -sarjalla, jonka hoitotuotteiden pääasiallisina ainesosina käytetään luonnollista merisuolaa, maitoa, hunajaa, vihreää ja valkoista teeuutetta, erilaisia kasviöljyjä; granaattiomena-, papaija-, guava- ja sitrushedelmien uutteita.

Lootsi 3a, Tallinna • +372 5884 4446 info@chstuudio.ee • facebook.com/chstuudio Muita tärppejä

|

41


TULE JÄÄHYVÄISKIERROKSELLE!

MENEN PERUSKORJAUKSEEN! KÄYTÄ MAHDOLLISUUTTA � TULE JA TEE NOSTALGINEN JÄÄHYVÄISKIERROS KOE MUSEO SEN VANHASSA ULKOASUSSA VIELÄ VIIMEISEN KERRAN! PAKSUN MARGAREETAN PERUSKORJAUS ALKAA VUONNA 2018. VIRON MERIMUSEO PAKSU MARGAREETA

42 | Löytöretkeilijänä Virossa

www.meremuuseum.ee


HURJIA IDEOITA

adrenaliinipitoiseen lomaan Monet meistä tarvitsevat lomaltaan muutakin kuin rentoutumista, joka koostuu enimmäkseen vain lepäilystä ja syömisestä. Usein lomalta odotetaan myös jotain ravistelevaa: uusia elämyksiä ja jännitystä – jotain, joka pumppaa vereen paljon adrenaliinia. Virossa on runsaasti mahdollisuuksia kokea extreme-elämyksiä. Lue, mitä hurjia ideoita me suosittelemme! LAITSE RALLYPARK – AUTOTEEMAPUISTO TÄYNNÄ ELÄMYKSIÄ Ainutlaatuinen teemapuisto vain 30 minuutin päässä Tallinnasta! Laitsen tunnuslause on: “Kilpaile meillä, älä liikenteessä!“ Mitä rallipuisto tarjoaa? • ajo BMW- tai Lada-ralliautoilla • ajo harrastekartingautoilla • ajo kokeneen rallikuskin kanssa • ajo hauskalla temppuautolla • pariradan vuokraus omalla autolla ajoa varten • radio-ohjattavien autojen off-road-rata • kokous- ja koulutustilojen vuokraus • saunallisten mökkien vuokraus • vanhanaikaisten autojen näyttely ja vuokraus huvi- ja hääajeluihin • lasten liikennepuisto ja pelitalo • ruokailu (etukäteistilauksesta). Hingun kylä, Harjun maakunta www.laitserallypark.ee (myös suomeksi) TALLINNAN TELEVISIOTORNI – REUNALLAKÄVELY 175 M KORKEUDESSA Reunallakävely on televisiotornin tarjonnan extreme-kokemus ja se järjestetään Pohjois-Euroopan korkeimman näköalatasanteen reunalla! Enintään neljä ihmistä kerralla voi tehdä täyskierroksen tornin ympäri turva-

valjaisiin kiinnitettyinä. Elämyksestä saa nautiskella jopa 30 minuuttia. Osallistujista otetaan myös kuvia, jotka voi halutessaan tilata ilmaiseksi omaan sähköpostiosoitteeseensa. Televisiotornissa kannattaa käydä tutustumassa myös muihin kohteisiin ja kiinnostaviin näyttelyihin! Kloostrimetsa tee 58 A, Tallinna • www.teletorn.ee LASKUVARJOHYPYT Laskuvarjolla hyppääminen voi olla ainutkertainen kokemus ylittää itsensä – tai sitten urheilua, elämäntyyli ja vapaa-ajanviettotapa niille, joita viehättävät vapaus, nopeus ja rajattomuus. Viron laskuvarjokerhossa (Eesti Langevarjuklubi) ovat sen 18 toimintavuoden aikana tehneet ensimmäisen hyppynsä ja lähteneet valloittamaan taivaita tuhannet aloittelijat. Kerho tarjoaa Viron parhaat mahdollisuudet laskuvarjourheiluun, halusitpa sitten hypätä vain kerran tai jatkaa jo aloitettua harrastusta. Türi 10c, Tallinna • www.skydive.ee KEINUMINEN LAULUKAARESTA Vapaapudotuksesta voi nauttia muutoinkin kuin tekemällä laskuvarjotai benjihypyn, sillä myös hyppäämällä laulukaaren reunalta keinumaan tuntee kyllä perhosia vatsassa. Tunnet, kuinka kehosi putoaa, maanpinta lähestyy ja keinun köysi vetää sinut oikealle liikeradalle. Voit nauttia jonkin aikaa euforian vallassa suuressa kaaressa keinumisesta ja mietiskellä elämää – tämä on omalla tavallaan valaiseva kokemus ja pääsee varmasti elämäsi adrenaliinirikkaimpien elämysten top 10:een! www.alpinist.ee Nauti elämyksistä

|

43


MERIPELASTUSTA KOSKEVA NÄYTTELY LENTOSATAMASSA

44 | Löytöretkeilijänä Virossa


HELIKOPTERILENTO VANHANKAUPUNGIN YLLÄ Elämyslentoja tehdään pienellä Robinson R44 -kopterilla. Lentäjän lisäksi kopteri ottaa kyytiin 3 matkustajaa kerralla, lento 300 metrin korkeudessa kestää noin 5 minuuttia. Kopterikyytiä kokeilemattomalle kaartelu kaupungin yllä tällaisella pienellä koneella on varmasti adrenaliinipitoinen kokemus ja Robinsonit ovat myös erittäin turvallisia lentovälineitä. www.heliest.ee (myös suomeksi) SUPPAILU – TREENIN JA VIIHDYKKEEN YHDISTELMÄ Lautamelonta eli englanniksi stand up paddle surfing (SUP) on Havaijilta lähtöisin oleva vesiurheilulaji, joka on viime vuosina kehittynyt ja muuttunut yhä suositummaksi niin ympäri maailmaa kuin Virossakin. Haluatpa sitten nauttia rauhallisesta lipumisesta järvellä tai joella, surffata aalloilla, meloa nopeasti virtaavissa koskissa, osallistua kilpailuihin, harrastaa laudalla esimerkiksi joogaa – suppailu taipuu moneen useine alalajeineen ja vastaa myös kaikkein vaativimpien lautamelojien toiveisiin. www.aerusurf.com, www.kitesurf.ee VIRON PISIN VAIJERILIUKU Kiviõlissä tullaan tuhkamäeltä alas sekunneissa! Viron pisin vaijeriliuku Kiviõlin seikkailukeskuksessa tarjoaa takuuelämyksen. Liuku etenee mäen huipulle rakennetusta tornista 600 m etäisyydelle vievää vaijeria pitkin ja liu’un aikana laskunopeus voi nousta jopa 80 km/h:iin. Ei ole kuitenkaan syytä murehtia, sillä laskun lopussa on turvallinen jarrutusjärjestelmä, joten kaikki pääsevät kotiin ehjinä ja onnellisina. Kiviõlin seikkailukeskuksesta löytyy myös muuta jännittävää tekemistä! Mäepealse tee 1 (Sonda tee 9), Kiviõli • www.tuhamagi.ee SUKELLUS VEDENALAISELLE VANKILA-ALUEELLE Rummun louhosjärvi on kristallinkirkkaan vetensä, syvyytensä ja monipuolisen järvenpohjansa ansiosta ollut sukeltajien kiinnostuksen kohteena jo pidemmän aikaa. Rummun louhosjärven pohjassa sijaitsee eräänlainen vedenalainen museo, joka tarjoaa sukeltajille tuntuvia elämyksiä. Järven pohjassa on aiemmin vankilalle ja louhoksen alueelle kuuluneita rakennuksia ja autotalleja sekä erilaisia koneita ja kaivostoimintaan käytettyjä laitteita. Paekaldan lomakeskus, Rummu • www.paekalda.ee

BALTIAN SUURIN ELÄMYSURHEILUKESKUS – SPOT OF TALLINN Tallinnan vierellä Peetrissä sijaitseva elämysurheilukeskus Spot of Tallinn on ainutlaatuinen Euroopassa. Se tarjoaa maailmantason mahdollisuuksia ammattiurheilijoille, harrastelijoille ja tulevaisuuden huipuille. Täällä voit harrastaa suosittuja moderneja lajeja kuten pyöräily, BMX-pyöräily, skeittaus, potkulautailu, luistelu, longboarding, tricking, freestylehiihto ja monia muita. Tekemistä ja elämyksiä riittää kaikenikäisille. Krati tee 2, Peetrin kauppala, Harjumaa • www.spotoftallinn.ee MIELEENJÄÄVÄ KOKEMUS SAFARIKESKUKSESSA Mönkijöillä tehtävillä safariretkillä, joita järjestetään Sakun ja Tallinnan (Männikun) välissä sijaitsevilla alueilla, voi tutustua entisiin armeijan harjoitusalueisiin, tankkien testialueisiin, suurella pinta-alalla sijaitseviin louhoksiin ja vesialueisiin, ajaa mäkisillä kilparadoilla ja nauttia mäntymetsien luonnosta. Tarjolla on eri vaikeusasteisia safareita ja myös pidempiä retkiä. Reittejä on niin paljon, että eri reittejä pitkin voisi ajaa jopa 10 päivää! Info: retkioppaan puh: +372 5551 1111, info@safarikeskus.ee www.safarikeskus.ee KANOOTTIRETKET VIRON JOILLA Kanoottiretkestä syntyy muistoja niin suurena tapahtumana kuin ystävysten yhteisenä ajanviettonakin. Kanoottiretkiä järjestetään joka puolella Viroa. Retki joella, syvällä luonnon siimeksessä, on mahtava tapa viettää seikkailulomaa. Sopivat ratkaisut löytyvät niin aloittelijalle kuin myös kokeneelle vesipedolle. Esimerkiksi varhain keväällä järjestettävät kanoottiretket Viron joilla edellyttävät riittävää melontakokemusta sekä erityistä vaatetusta. Kanoottiretkien järjestäjien verkkosivustoja: www.matkajuht.ee • www.kanuu.ee • www.taevaskoja.ee LENTO KUUMAILMAPALLOLLA Tähän loppuun jotain rauhallisempaa, mutta silti hyvin erityistä. Kuvittele vain… koko maapallo on kämmenelläsi ja vain sinä päätät, mihin suuntaan liikutaan. Tavoita tuuli ja koe lapsuuden houkuttelevin unelma – lento kuumailmapallolla. Kuumailmapallo on vanhin ihmisen käyttämä lentoväline. Väike-Männiku 28, Tallinna www.airventures.ee

UNOHTUMATON LENTO SUIHKULAUDALLA Lennä, sukella tai nouse vedestä raketin tavoin – tämä ja vielä paljon muutakin on mahdollista suihkulaudalla eli flyboardilla. Voit lentää veden yllä jopa 12 metrin korkeuteen! Suihkulautaa on helppo ja turvallinen käyttää, sillä jo parissa minuutissa saavutat tasapainon ja tunnet olosi sanoinkuvaamattoman hyväksi. Voit tehdä uskomattomia akrobaattitemppuja, jotka kuivalla maalla eivät olisi mahdollisia, tai vain lentää veden päällä. Kaikenlainen lentäminen laittaa adrenaliinin virtaamaan! www.flyboardeesti.ee ADRENALIINIPITOINEN PAINTBALL-TAISTELU Paintball eli värikuulapeli on runsaasti adrenaliinia ja elämyksiä tarjoavaa, hermoja kutkuttavaa viihdykettä ja Virosta löytyy useita paikkoja, joissa sitä voi harrastaa. Paintballin pelialueina käytetään entisiä armeijan tukikohtia, vanhoja rakennuskomplekseja ja kiinnostavia metsäpelipaikkoja. Asiakas voi ehdottaa myös itse sopivaa taistelupaikkaa. www.paintballitakso.ee (myös suomeksi) • Pelejä eri puolilla Viroa Nauti elämyksistä

|

45


SUP ELI LAUTAMELONTA KASVATTAA SUOSIOTAAN Haluaisitko tehdä jotain uutta ja virkistävää? Ehkä jotain hieman hurjempaa kuin pyöräily tai metsälenkkeily? Siinä tapauksessa voisit kokeilla SUP-melontaa! Tästä jatkuvasti tunnetummaksi muuttuvasta lajista kertoivat meille tarkemmin Time to Surf -yrityksen perustajat Toomas Kõuts, Anna Kõuts ja Andrei Petrov. Tallinnanlahdella Piritan rantavesillä näkyy kaikkina vuodenaikoina runsaasti meloilla ja laudoilla varustautuneita aaltojenmetsästäjiä – mistä urheilulajista on kyse? Kyseessä ovat suppailijat eli lautamelojat. Lyhyesti sanottuna siinä seisotaan surffilaudalla ja liikutaan eteenpäin tai liu’utaan laineilla melaa apuna käyttäen. Tämä urheilulaji tuli meille Havaijin saarelta ja tällaisen toiminnan ensikuvaus on vuodelta 1778. Tästä kehittyi varsinainen urheilulaji tämän vuosisadan vaihteessa. Nykyään SUP-lautailu on levinnyt ympäri maailman, sillä on useita alalajeja ja käytössä on useita erilaisia SUP-lautoja, joista levinneimmät ovat race, wave ja allround. Race – tässä käytetään pitkiä ja kapeita suppailulautoja, joilla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri nopeus tai lautailla pitkä matka; wave – eli lainelautailu, jossa käytetään lyhyempiä lautoja, jotka mahdollistavat aalloilla temppuilun; allround – yleiskäyttöiset laudat, joilla voi liikkua rauhallisesti erilaisilla vesillä ja lautailla pienemmillä aalloilla tai vaikkapa joogata. Lautailetteko kaikkina vuodenaikoina? Viron kyseessä ollessa olemme tottuneet vähän viileämpään ilmaan ja 46 | Nauti elämyksistä

valitsemme myös varusteet sään mukaan. Suppailuun sopii pikemminkin tyyni sää. Riittävän laadukkailla neopreenivarusteilla* voi lautailla myös talvella. Syksyisin kokeneemmat surffarit voivat nauttia ihka oikeasta surffauksesta Ristnan tai Väänan rannikolla, jossa aallonkorkeus on jopa 2 metriä, joskus jopa 3–4 metriä. Kylmällä säällä käytämme lämpimiä alusvaatteita, talvipukuja, neopreenitossuja, pipoja ja hanskoja. Kesällä riittää lyhyt märkäpuku tai tavalliset uimavaatteet. *Neopreeni on materiaali, joka koostuu pienistä ilmakennoista, jotka parantavat huomattavasti lämmöneristävyyttä. Sopivatko Viron vesialueet tämän lajin harrastamiseen? Tavallisestihan surffaus yhdistetään korkeisiin aaltoihin? Tämän urheilulajin viehätys piileekin siinä, että jokainen voi löytää itselleen sopivan lautailutyylin. Järvillä tai rauhallisesti virtaavilla joilla on todella mukavaa järjestää retki – tähän tarkoitukseen valitaan vähän leveämmät SUP-laudat, joilla liikkuvat helposti myös ne, joilla ei ole tästä kokemusta tai jotka eivät ole harjoittaneet tasapainoaan. Vähän kokeneemmat voivat panna itsensä koetukselle nopeammin virtaavilla joilla tai me-


Ida-Virumaa ren aalloilla. Koska oikeiden aaltojen muodostumista on vaikea ennustaa, suosittelemme kokeilemaan aluksi laivojen tuottamilla aalloilla. Satamaan vähän väliä saapuvista matkustajalaivoista tulee tarpeeksi korkeita aaltoja ja jälkiaallokko kestää keskimäärin 10–20 minuuttia – ja tämä kaikki on mahdollista käytännössä katsoen Tallinnan keskustassa. Kenelle SUP-lautailu sopii? Omat lapsemme ovat lautailleet itse jo 10-vuotiaista alkaen ja kerhomme vanhimmat käyttäjät ovat yli 60-vuotiaita, joten sanoisin, että lautamelonta sopii melkein kaikille ikäryhmille. Voi valita itselleen sopivan rasituksen ja harrastustavan sprintistä SUP-joogaan. Veden päällä vietetyn ajan jälkeen olo on paljon parempi ja aika kuluu aivan huomaamatta. Monet kerhomme jäsenet käyvät kesäisin kuntosalin sijaan juuri suppailemassa. Opetatteko myös? Kyllä, kerhomme tarjoaa lautamelonnan ja leijalautailun opetusta. Säistä riippuen lautamelonnan opetuskausi alkaa kesäkuussa ja päättyy lokakuussa. Opetuspäiviksi valitsemme tyynehköjä päiviä ja tarjoamme lautailuopetusta jopa 9-henkisille ryhmille (Russalka-patsaan luona rannalla). Lisäksi järjestämme retkiä ja yritystapahtumia eri puolilla Vironmaata. Millainen on hyvä SUP-lautailuvarustus? Lautojen ja melojen valinta riippuu hyvin paljon melojasta, tarkoituksesta ja lautailukokemuksesta. Suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan useampia vaihtoehtoja ennen valintaa. Itse aloitimme suuremmista ja vakaammista laudoista, olemme kokeilleet myös race-tyyppisiä SUP-lautoja, mutta nyt suosimme lyhempiä ja kevyempiä lautoja. Jos vesi on kylmää tai sää huono, suosittelemme käyttämään keväisin ja kesäisin SUP-lautailijoille tarkoitettua pukua, jossa liikkuvat osat (olkapäät ja jalat) ovat ohuemmasta ja keskivartalon peittävä osa vähän paksummasta materiaalista. Syksyisin ja talvisin sopii vähän paksumpi talvipuku, jonka saumat ovat liimatut. Lisäksi tarvitaan tietysti hyvin lämpimät tossut, hanskat ja pipo. Kun varusteet ovat kunnolliset, ei tarvitse pelätä veteen putoamista. Kesäisin sopivat myös tavalliset uimavaatteet. Käytämme itse O’Neillin pukuja (lisätietoja www.kalipso.ee) ja olemme hyvin tyytyväisiä niiden laatuun.

Toomas, Anna, Andrei

Mitä tässä urheilulajissa tulisi ottaa huomioon? Antaisitteko pari neuvoa aloittelijoille? Omin päin kokeilemisen sijaan suosittelemme kokeilukäyntiä surffikerhossa, jossa kokenut ohjaaja neuvoo, kuinka laudalla seisotaan ja melaa käytetään, mitä voi tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Aalloissa lautailussa on aivan toinen asento ja melontatekniikka kuin esimerkiksi nopeuslautailtaessa. Lautailutyypistä riippumatta SUP-laudalla täytyy pysyä tasapainossa ja meloa, ja näihin käytetään lähes kaikkia lihasryhmiä. Tällainen stressitön liikunta luonnossa ja elävä vesi vaikuttavat positiivisesti koko vartaloon sekä mieleen! Koska kyseessä on kuitenkin vesiurheilulaji, on tärkeää huomioida myös turvallisuus ja vedessä käyttäytymisen taidot. Juovuksissa ei mennä suppailemaan eikä uimaan ja aina kannattaa käyttää pelastusliiviä! Lisätietoja: www.timetosurf.ee Löytöretkeilijänä Virossa | 47


Syksyn tapahtumakalenteri SYYSKUU 8.–9.9.2017

Pärnun taimimarkkinat – suurin puutarhanhoidosta kiinnostuneiden tapaaminen Pärnumaalla. Vallikäärun niitty, Pärnu. www.parnuaiaklubi.ee

9.9.2017

Kesän päättymisen juhla 2017. Tre Raadio kutsuu kaikki päättämään kesä suureen juhlaan. Märjamaan laulukenttä. www.piletilevi.ee

9.9.2017 Jänedan syysmarkkinat. Suuri valikoima syksyisen puutarhan

tuoreista ja värikkäistä antimista. Jänedan kylä, Länsi-Virun maakunta. www.janedaturism.ee

9.9.2017 Türin syysmarkkinat. Perinteiset syysmarkkinat. Türi, Järvamaa. www.tyrilillelaat.ee

9.9.2017 Tarton Marian markkinat. Temaattiset markkinat, joilla tarjolla paikallisia puutarhojen antimia, taimia, metsämarjoja, sieniä, kukkien mukuloita, paikallista ruokaa ja käsitöitä. Raatihuoneentori, Tartto

ja parhaita ruokiaan. Alatskiven kunta, Sipulitie, Tarton maakunta. www.sibulatee.ee

17.9.2017

Virolaisen leivän päivä ja syysmarkkinat. Päivän päätähti on kotimainen ruisleipä, jota voimme kunniakkaasti pitää ruokapöytämme kuninkaana. Esittelemme ruisleivän tekoa viljan puinnista ja jauhojen jauhamisesta tuoreen leivän maistamiseen. Viron ulkomuseo, Tallinna. www.evm.ee/est/avaleht

15.–17.9.2017

Viljandi Music Walk 2017. Pienfestivaali, jonka erityispiirteenä on se, että sen esiintyjät eivätkä esiintymispaikat eivät koskaan toistu. Viljandi. www.vmw.ee

30.9.2017

Türin omenafestivaali. Festivaalin symboli on hauska ja maistuva Türin kunnan omena. Türi, Järvamaa

30.9.2017

Raimonds Pauls ‘Opera’. Estradi- ja oopperamusiikin herkullinen cocktail Raimonds Paulsi laulavan pianon esittämänä. Nordean konserttitalo, Tallinna. www.piletilevi.ee

LOKAKUU

11.9.2017 Yölaulujuhlat. Yölaulujuhlat kokoaa ihmisiä kaikkialta Tallinnasta

25.9.–1.10.2017

15.–16.9.2017

5.–17.10.2017

laulamaan parin tunnin ajaksi isänmaallisia lauluja, jotka lämmittävät sydäntä. Vapaudenaukio, Tallinna. www.ev100.ee/et/oolaulupidu

Kulttuurifestivaali Särin 2017. Kulttuurifestivaali SÄRIN on kaksipäiväinen musiikki-, taide-, elokuva-, kirjallisuus- ja teatterifestivaali, joka kutsuu kaikki RAPLAAN nauttimaan parhaista artisteista, tunnelmasta ja inspiraatiosta. Kolme lavaa ja yli 20 esiintyjää. Rapla. www.piletilevi.ee

Designyö-festivaali. Vuosittainen suurtapahtuma, jossa esitellään Viron ja muiden maiden designerien saavutuksia sekä designyhteisön ajattelutapaa. Tallinna. www.disainioo.ee Kultainen naamio Virossa 2017. Festivaalilla nähdään parhaimpia venäläisiä uusimpien kausien teatteriesityksiä, jotka ovat joko olleet ehdolla Venäjän Kultainen naamio -teatteripalkinnon saajiksi tai voittaneet sellaisen. Tallinna, Tartto, Narva ja Sillamäe. www.goldenmask.ee

Kolmannen silmän festivaali. Ensi kertaa järjestettävä 16.9.2017 Suuri Paunveren näyttely ja markkinat. Tarjolla on kaikkea 7.10.2017 astrologian, mystiikan ja spirituaalisen elämäntavan festivaali tarjoaa ruoasta ja kasveista käsitöihin ja vaatteisiin. Palamuse, Jõgevan maakunta

16.9.2017

Sipulitien kahvilapäivä. Sipulitien alueen asukkaat avaavat puutarhansa ja pihansa vierailijoille tarjotakseen hyviä makuelämyksiä

48 | Sielun ruokaa

vierailleen luentoja Viron tunnetuimmilta astrologeilta, meedioilta ja arkisten selitysten taa katsovilta opettajilta. Koko päivän ajan esittelyitä, työpajoja, show'ita, seminaareja ja yksityisiä tapaamisia selvännäkijöiden, meedioiden, parantajien ja parapsykologien kanssa. Tondiraban jäähalli, Tallinna. www.piletilevi.ee


7.10. ja 8.10

Davi Sings Sinatra - Born Free Tour. Hollywoodin elokuvatähti Robert Davin kaksi Frank Sinatran musiikin teemaista konserttia Virossa. Nordean konserttitalo, Vanemuisen konserttitalo. www.piletilevi.ee

9.10.2017 Bryan Ferryn konsertti. Taas yli kymmenen vuoden jälkeen Tallinnassa konsertoiva muusikko nousee lavalle live-orkesterin kanssa ja esittää niin Roxy Musicin kuin myös oman soolo-ohjelmistonsa parhaimmistoa. Nordean konserttitalo. www.piletilevi.ee

10.–14.10.2017

Viljandin kitarafestivaali 2017. Syksyisen kauniissa Viljandissa järjestetään kitaravirtuooseja yhdistävä kansainvälinen musiikkitapahtuma, jossa esiintyy lahjakkaita muusikoita Virosta ja ulkomailta. Viljandi. www.viljandiguitar.ee

16.–22.10.2017 Heimopäivät 2017. Sarja tapahtumia, jotka esittelevät suomalais-ugrilaisia kansoja ja vahvistaa niiden keskinäisiä siteitä. Viro. www.fennougria.ee

27.–29.10.2017

Tallinnan käsityömessut. Käsitöitä, lahja-ideoita, koruja, työpajoja, viihdettä, ruokaa ja juomaa sekä paljon muuta. Tallinnan käsityömessut pyrkivät popularisoimaan käsityötä. Tallinnan. laulukenttä www.tallinnakäsitöömess.ee

MARRASKUU 1.–7.11.2017

Tallinnan ravintolaviikko 2017. Viikko on täynnä uusia löytöjä, miellyttäviä elämyksiä ja mahdollisuuksia käydä sopivan hinnan ansiosta vertailemassa useita erilaisia ravintoloita. Tallinna. www.tallinnrestaurantweek.ee

9.–12.11.2017

Tarton jazz- ja rytmimusiikin festivaali IDeeJazz. IDeeJazz kutsuu kuuntelemaan hyvää musiikkia, nauttimaan lämpimistä tunteista ja ajattelemaan mukavia ajatuksia! Tartto. www.ideejazz.ee

10.11.2017

Anatheman konsertti. Anathema ja Alcest ovat kaksi jokaisen raskaamman musiikin ystävän jo kauan tuntemaa nimeä. Nämä

kaksi ryhmää heittävät jo 11. marraskuuta Rock Cafèn lavalla faneilleen unohtumattoman ja ravistelevan elämyksellisen keikan. Rock Café, Tallinna. www.piletilevi.ee

16.–19.11.2017 Martin markkinat. Martin markkinoilla esitellään ja myydään parhainta virolaista käsityötä ja järjestetään alansa asiantuntijoiden johdolla mestarityöpajoja käsityögurmaaneille ja -harrastajille sekä opetuspajoja lapsille. Saku Suurhall, Tallinna. www.folkart.ee

17.11.–3.12.2017

Pimeiden öiden filmifestivaali (PÖFF). Festivaali haluaa esitellä yleisölle elokuvien kirjoa ympäri maailmaa ja tarjoaa hengenruokaa moneen makuun ja kaikenikäisille. Viro. www.poff.ee

25.11.2017–7.1.2018

Joulumusiikkifestivaali Kirkkopyhät Marianmaalla. Joulufestivaali tarjoaa ihmeellisen kauniita musiikkielämyksiä läpi koko pitkän joulunajan. Viro. www.corelli.ee

30.11.2017 Konserttiesitys Toisistamme huolehtien (Üksteist hoides).

Tämänvuotisessa konserttiesityksessä esitetään ainoastaan eri kausien parhaimpia hittejä. Konserttiesityksessä ovat mukana Karl-Erik Taukar, Ott Lepland, Nele-Liis Vaiksoo, Birgit, René Soom ja Mamma Mia -laulustudion lapset. Nordean konserttitalo, Tallinna. www.piletilevi.ee

marras 2017 – tammi 2018

Tallinnan joulutori. Tallinnan Raatihuoneentorilla, ylhäisen raadin rakennuksen vieressä järjestetään satumainen joulutori, jossa tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista! Raatihuoneentori, Tallinna. www.christmasmarket.ee

HUOMIO! Tässä esitetty tapahtumakalenteri ei ole lopullinen ja vastaa 15.8.2017 käytettävissä olleita tietoja. Loma Virossa ei vastaa tapahtumien toteutumisesta. Suosittelemme tarkistamaan tapahtumaa koskevat tiedot joko kääntymällä paikallisen matkailuneuvontapisteen puoleen tai kotisivulta www.kultuur.info

VANEMUINE-TEATTERI yhteistyössä CAMERON MACKINTOSHIN KANSSA esittää uuden version BOUBLILIN JA SCHÖNBERGIN musikaalista

148. KAUSI

ENSI-ILTA 25.11.2017 TARTOSSA VANEMUISEN SUURESSA TALOSSA 8.12.2017 TALLINNASSA NORDEAN KONSERTTITALOSSA ESITYSKIELI VIRO, TEKSTITYS ENGLANNIKSI JA SUOMEKSI Les Misérables musikaalin lisenssi kuuluu Music Theatre Internationalille (MTI) yhteistyössä CAMERON MACKINTOSH LTD:n kanssa.

Sielun ruokaa

|

49


Viron moottoriurheilumuseo MOMU ei vain moottoriurheiluun erikoistuneille Vanhaan voimalaitokseen Viron Harjumaalle avattiin kesällä moottoriurheilumuseo MOMU. Koko maailmankin mittapuussa ainutlaatuinen museo on kiinnostava tutustumiskohde jokaiselle, joka on vähääkään kiinnostunut lähihistoriasta tai kulttuurista. Moottoriurheilua seuraaville MOMU on elämys ja museon liki 260 näyttelyesineen tutkimiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Moottoriurheilumuseo MOMU sijaitsee noin 50 kilometrin etäisyydellä Tallinnasta pienessä Turban kauppalassa. Itse museorakennus on vuonna 1923 kalkkikivestä rakennettu entinen Ellamaan sähkövoimala, jonka uusgoottilainen tyyli luo museolle uljaat puitteet. Museotilaa on kunnostettu tähän mennessä noin 4000 neliömetriä kahteen kerrokseen ja myöhemmin tila laajenee vielä kolmanteen kerrokseen parilla tuhannella neliöllä. Näyttelyesineiden keskiössä ovat Virossa valmistetut kilpa-autot: formulat, Vihurin moottoripyörät ja ralliautot. Museolla on maailman suurin kokoelma virolaisia formuloita ja mukaan on saatu myös esimerkiksi S-360 ja Riga-19S -ratamoottoripyörät sekä Moskvitch IZh-Rally ja Lada VFTS -ralliautot, joilla kaikilla on kilpailtu maailmanmestaruuskisoissa. Esineistöön kuuluu lisäksi laaja kokoelma tunnettujen virolaiskuljettajien varusteita, kilpailuihin liittyviä muistoesineitä ja valokuvia. Kiehtovia ovat myös esimerkiksi vanhat henkilöautot, lasten polkuautot, Neuvostoliiton armeijalle kuulunut kalusto ja bonuksena neuvostoliittolaistaiteilijoiden tekniikka-aiheinen näyttely. Museossa on näyttelyesineitä lähes neljästäkymmenestä maasta, eniten Neuvostoliitosta, muista entisistä sosialistisista valtioista sekä Pohjoismaista. Suomalaista moottoriurheiluharrastajaa museossa elähdyttävät erityi-

sesti neuvostoliittolaiset kilpa-ajoneuvot, jotka eivät aiemmin ole olleet missään esillä sekä autot ja moottoripyörät, joista on omakohtaisia kokemuksia. Mielenkiintoisia ovat myös esimerkiksi Teuvo Länsivuorelle, Mika Häkkiselle, Mika Salolle sekä Konela Oy:lle kuuluneet varusteet. KANNATTAA ILMOITTAUTUA OPASTETULLE MUSEOKIERROKSELLE Näyttelyesineet on sijoiteltu väljästi voimalan tilaviin halleihin eikä museon kuraattori Arno Sillat halua jatkossakaan haalia niitä kovin paljoa lisää. Kun näytteillä on sopiva määrä kiinnostavaa tutkittavaa, voi isompikin kävijäjoukko kierrellä ja katsella ilman ahtauden tunnetta. Useimpiin ajoneuvoihin saa koskea ja halutessaan voi vaikka istahtaa kuskin penkille. MOMUssa kannattaa vierailla, vaikkei moottoriurheilu olisikaan kiinnostuksen kohteista ensimmäinen. Museon kulttuurihistoriallinen tehdasmiljöö on vaikuttava ja näyttelyesineet kertovat kukin tarinaansa oman aikansa maailmasta. Esittelytekstit näyttelyesineiden vieressä on kuitenkin jätetty tarkoituksella lyhyiksi, sillä Sillatin mukaan ihmiset eivät useinkaan jaksa lukea laajoista infopaketeista kuin otsikon. Kannattaa sen sijaan ilmoittautua ennakkoon hänen vetämilleen museokierroksille. Sillatilla on valtava tietämys moottoriurheilusta ja hänen innostunut kerrontansa tempaisee mukaansa jokaisen kuulijan. Sillat on itse kilpaillut aikoinaan ratamoottoripyöräilyssä ja työskennellyt esimerkiksi Kavor Motorsport -formula-autotehtaassa (entinen TARK). Kielitaitoinen Sillat puhuu sujuvaa suomea. MOMU soveltuu hyvin myös erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Syntymäpäivät, kokoukset, konsertit ja jopa häät saavat MOMUn ylväässä tehdasrakennuksessa arvoisensa ympäristön. MOMUssa kävi Katri Sipilä

Viron moottoriurheilumuseo • Tööstuse 3, Turba, Harjun maakunta • +372 501 8808 • momu@momu.ee • www.momu.ee Aukioloajat: pe–su klo 12-18, opastetut kierrokset ryhmille ma-to (ilmoittautuminen ennakkoon) 50 | Löytöretkeilijänä Virossa Lippujen hinnat: aikuiset 10€, lapset 5€, perhelippu 20€, Sillatin vetämät museokierrokset 50€


Viron ensimmäisen

ELOKUVAMUSEON upouusi talo avataan vierailijoille lokakuussa

Nuorehko Viron elokuvamuseo on toistaiseksi ollut yksi Viron historiallisen museon osasto, mutta jo lokakuussa museo saa oman rakennuksensa, jonne avataan virolaisen ja maailmanelokuvan historiaa käsittelevä näyttely sekä 210-paikkainen elokuva- ja kokoussali. Elokuvamuseon johtaja Maria Mang valotti meille näyttelyiden ja Viron elokuvahistorian olemusta. Viron elokuvamuseo perustettiin 4. lokakuuta 2006. Hanke oli vireillä jo 1980-luvulla, mutta olosuhteet eivät olleet suotuisat. “Elokuvamuseo luotiin lopulta Viron historiallisen museon yhteyteen virolaisen elokuvan 100-vuotisjuhlaa (2012) varten perustetun toimintaryhmän aloitteesta“, johtaja kertoo. VIRON OMALAATUINEN ELOKUVAHISTORIA Viron elokuvahistoria eroaa selkeästi yleisestä elokuvahistoriasta, mutta toisaalta sillä on paljon yhteneväisyyksiä Latvian ja Liettuan kanssa, kuten historiallamme muutenkin. “Baltian maiden elokuvahistoria on katkonaista ja kehnompina aikoina jäänyt pikemminkin innokkaiden harrastajien harteille. Toisaalta Virossa on jostain syystä säilynyt enemmän ennen 2. maailmansotaa tuotettuja elokuvia kuin Latviassa tai Liettuassa“, kuvailee Mang. NÄYTTELYSSÄ VOI KURKISTAA KULISSIEN TAKAISEEN MAAILMAAN “Edellisen pysyvän näyttelyn kohdalla totesimme, että kulissien takainen pitkä prosessi on museon vierailijalle hyvä lähtökohta, joka auttaa ymmärtämään elokuvanteon monimutkaisuutta“, johtaja kertoo ja lisää, että näin pystytään tuomaan esille myös ihmisiä, joiden työ elokuvassa jää ensikatsomalta huomaamatta, mutta joita ilman yksikään teos ei pääsisi valkokankaalle asti. “Tällä tarkoitan juuri lavastajien, rekvisitöörien, säveltäjien ja kuvaajien merkitystä“, johtaja täsmentää. Viron elokuvahistoriasta on säilynyt niukasti kokonaista materiaalia, mutta katsojalle tarjotaan esineiden ja valokuvien avulla kiinnostavia poimintoja tutuistakin aineistoista. AVAJAISNÄYTTELY “OTTO YKSI“ PURKAA ELOKUVANTEON OSIIN Elokuvamuseon ensimmäinen pysyvä näyttely “Otto YKSI“ (“Duubel ÜKS“) purkaa elokuvan tekoprosessin alkutekijöihinsä ja esittelee kaikille elokuvanteon ja -tekijöiden salaisuuksia. “Näyttelyssä käydään läpi elokuvanteon eri vaiheet läpi kameran toiselta puolelta – näin saa käsityksen käsikirjoituksen, kuvauspaikan, leikkauksen, valaistuksen ja äänimaailman merkityksestä hyvälle filmille ja voi kuunnella monien elokuvantekijöiden tarinoita. Hypätään elokuvamusiikin junaan, kuljetaan ensi-iltaan johdattavaa punaista mattoa pitkin ja päädytään kriitikoiden eteen. Maailmankartalta voi tarkastella, miten virolainen elokuva asettuu kansainväliselle areenalle“, kuvailee johtaja.

kuva: Vahur Lõhmus

Maaginen illuusioiden huone ällistyttää suunnattoman kokoisine koneineen – laitteistolla, jonka kaikki osat toimivat yhden päämäärän hyväksi. Elokuvan syntyajoilta 1800-luvusta vaikutteita saaneet koneet kutsuvat katsojaa kokeilemaan itse, kuinka kuva muuttuu liikkuvaksi. Näyttelyssä voi testata myös omia kykyjään elokuvantekijänä, sillä nk. green screen -studiossa voi jokainen tallentaa oman videonsa ja tuntea itsensä kerran elämässään kuuluisaksi elokuvatähdeksi tai vauhtihirmuksi kuuluisan virolaiselokuvan “Varo kurveja“ (“Vallatud kurvid“) tyyliin. Näyttelyn koostajien joukossa on paljon elokuva-alan ihmisiä, kuten esimerkiksi elokuvan “Loikkarit“ (“Sangarid“) ohjaaja Jaak Kilmi, elokuvan “Must alpinist“ lavastaja Katrin Sipelgas ja elokuvan “Kirsitubakas“ ohjaaja Katrin Maimik. Näyttelyn ovat suunnitelleet Tarmo Piirmets (PINK) ja Polaar Studio. MITÄ YHTEISTÄ ON SUOMEN JA VIRON ELOKUVAHISTORIALLA? “Uskaltaisin väittää, että keskeistä on se, miten virolaisen elokuvaaja Theodor Luts liittyy Suomen ammattimaisen elokuvatuotannon alkuvaiheisiin. Suomi-Filmille hankittiin tarvittava tekniikka hänen ehdotustensa perusteella“, museon johtaja kertoo ja lisää, että Viron elokuvamuseo sai Suomesta lahjaksi Theodor Lutsun Suomessa käyttämän kameran ja 2. maailmansotaa edeltäviä elokuvaprojektorimalleja. Aviopari Theodor ja Aksella Luts tekivät yhteistyössä suomalaisten kanssa vuonna 1931 Viron ensimmäisen ääni- ja tanssielokuvan “Auringon lapset“ (“Päikese lapsed“). Elokuvan menestyksen jälkeen Luts työskenteli Eesti Kultuurifilmissä ja vuodesta 1933 lähtien tusinan vuotta menestyksekkäästi Helsingissä, jossa hän toimi vuodesta 1936 Suomi-Filmin pääkuvaajana. Siellä valmistuivat elokuvat “Salainen ase“ (1943) ja “Varjoja Kannaksella“ (1943). Elokuvamuseon illuusiohuoneeseen on suunnitelmissa tuoda esineitä myös Huhtamon kokoelmasta Suomesta eli siis ennen elokuvaa edeltäneellä ajalla liikkuvaa kuvaa esitelleitä koneita. “Suomen elokuvamuseo suljettiin viime vuonna ja se toimii nyt varastona. Näyttelyitä järjestetään muissa tiloissa“, Mang kertoo. Elokuvamuseo • Pirita tee 64, Tallinna +372 696 8615 • www.ajaloomuuseum.ee/et/filmimuuseum Nauti elämyksistä

|

51


O

EO

uksen A, jää maja”

Kiintoisia näyttelyitä syysvierailuksi Viron museoihin

Saarenmaan museolla on kolme sivuosastoa: Kuressaaren linna (jossa sijaitsee Saarenmaan museon perusnäyttely), Mihklin talomuseo ja Aavikuiden talomuseo. Kuressaaren linna

Mihklin talomuseo

Lossihoov 1, Kuressaare, Saarenmaa

Vikin kylä, Kihelkonnan kunta, Saarenmaa

1.5.–31.8. ma–su 10.00–19.00 1.9.–30.4. ke–su 11.00–19.00

19.4.–21.5. ke–su 10.00–18.00 22.5.–31.8. ma–su 10.00–18.00 1.9.–15.10. ke–su 10.00–18.00

Johannes ja Joosep Aavikun talomuseo Vallimaa 7, Kuressaare, Saarenmaa ke–su 11.00–17.00

+372 455 4463 • muuseum@muuseum.tt.ee • www.saaremaamuuseum.ee

KGB:n vankisellit Pagari 1, Tallinna (Sisäänpääsy osoitteesta Pikk 59) Avoinna: toukokuu–syyskuu ma–su 10–18 lokakuu–huhtikuu ke–su 11–18 www.okupatsioon.ee/kgb

Uusi museo Tallinnassa!

AIDOT KGB:N VANKISELLIT HUO Tallinnan Vanhassakaupungissa, Pagari-kadun talon nro M! 1 kellarissa sijaitsi neuvostomiehityksen aikana yksi pahaUUS maineisimmista ja pelätyimmistä esitutkintavankiloista. I Aiemmin yleisölle suljetut entiset KGB:n vankisellit avattiin vierailijoille heinäkuussa 2017. Pagari-kadun talosta nro 1 muodostui lokakuussa 1940 kauhujen talo, jossa kuulusteltavia (valtiomiehiä, älymystöä jne.) hakattiin ja kidutettiin, minkä jälkeen he joutuivat oikeudenkäyntiin, jossa heidät tuomittiin kuolemaan tai pitkäksi ajaksi vankileirille, jossa useimmiten odotti tuskallinen kuolema. Vuonna 1941 talon kellariin rakennettiin sisävankilasellit, joita pidetään edelleen kommunistisen terrorin vertauskuvana. Vankila tosin oli käytössä vain 1950-luvulle asti, mutta sen tapahtumat elävät edelleen ihmisten muistoissa. Aiemmin yleisölle suljettu vankila tunnetaan Pagarin tyrmänä. Vierailijoiden eteen avautuu kellarin kaksi käytävää, kuusi selliä ja yksi eristysselli. Tyrmä on konservoitu ja avattu vierailijoille sellaisena kuin se on säilynyt. Miehitysten museo • Tallinna, Pagari 1 • www.okupatsioon.ee/kgb TARTOSSA PÄÄSEE TUTUSTUMAAN VIRON HUO AINOAAN YLÖSALAISIN OLEVAAN TALOON! M! UUS Tartossa Roosi-kadulla (lähellä Viron kansallismuseota) I on kummallinen keltainen omakotitalo, jonka perustukset ovat taivaaseen päin. Nyt tämä pään pyörälle paneva, turistimagneetiksi pyrkivä talo on avattu vierailijoille. Niin talo itse kuin sen sisustuskin ovat ylösalaisin – matot ovat katossa ja kattovalaisimet lattialla. Eriskummallisen talon rakentaminen on kuulemma saanut myös rakentajat pyörryksiin, joten majassa käydessä kannattaa huomioida, että siellä voi todellakin alkaa pyörryttää. Ylösalaisin oleva talo on taatusti erilainen ja pään pyörälle saava seikkailu suuremmille ja pienemmille. Tule ottamaan itsestäsi ja ystävistäsi muistoksi hauskoja kuvia! Tartto, Roosi 86 (lähellä Viron kansallismuseota) www.tagurpidimaja.ee NÄYTTELY “PAHAN KUKKIEN LAPSET. VIRON DEKADENTTI TAIDE“ Taiteilijoita ja kirjailijoita on läpi aikojen viehättänyt kaiken kauniin rinnalla myös rumuus ja säädyttömyys. Elämän pimeä puoli kiehtoi myös legendaarista runoilijaa Charles Baudelaire’ia. Hänen synkkä, mutta elegantti ajatus- ja tunnemaailmansa inspiroi 1900-luvun alkupuolella myös virolaisia taiteilijoita. Näyttely on avoinna 9. syyskuuta 2017–25. helmikuuta 2018. Kumun taidemuseo • Tallinna, A. Weizenbergi 34 / Valge 1 www.kunstimuuseum.ekm.ee

52 | Nauti elämyksistä


NÄYTTELY “KANSALLISPUKU PITÄÄ KUTINSA. SÄÄSSÄ KUIN SÄÄSSÄ“ 22. kesäkuuta 2017 Viron kansallismuseossa avattiin Viron kaikkein aikojen suurin kansallispukunäyttely. 150 asukokonaisuutta edustavat kaikkia Viron pitäjiä ja ne kuvastavat kansallispukujen maantieteellistä ja vuodenaikoihin liittyvää moninaisuutta. Näyttely on jaettu vuodenaikojen mukaan neljäksi temaattiseksi tilaksi, joissa kerrotaan kansallispuvuista ja esitellään niitä kesällä ja talvella, keväällä ja syksyllä. Näyttelyn lisäksi annamme tietoa kansallispuvuista ja niiden käyttökulttuurista lukuisien kirjojen, katalogien, ohjemateriaalien ja työpajojen avulla. Näyttely on avoinna elokuuhun 2018. Viron kansallismuseo • Tartto, Muuseumi tee 2 • www.erm.ee MULTIMEDIAA HYÖDYNTÄVÄ TAIDENÄYTTELY “MONET’STA KLIMTIIN – TAIDE LIIKKEESSÄ“

TALLINNAN KAUPUNGINMUSEO Keskiaikainen kaupunkilinnoitus

Näyttelyssä on esillä yli 140 maailmanperintöön kuuluvaa teosta, joiden tekijöinä ovat Claude Monet, Vincent van Gogh ja Gustav Klimt. Tavanomaisten valkeille seinille pikkutarkasti ripustettujen maalausten sijaan katsojalle avautuu ainutlaatuinen 360-asteinen näyttely. Koko jättiläismäinen tila lattiasta kattoon muodostaa ikään kuin kokonaisen kankaan, joka herää eloon suurten taiteilijoiden mielikuvituksesta. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa van Goghin, Monet’n ja Klimtin maalausten täydellisen heijastamisen yli 5 metriä korkeille pinnoille. Tätä tarkoitusta varten luotu ohjelma synkronisoi 30 projektorin toiminnan, mikä mahdollistaa kirjaimellisesti “kävelemisen taiteen keskellä“, kokea sen rajattomasti, tarkastella jokaista pensselinvetoa ja löytää aivan uusia perspektiivejä. Näyttely on avoinna 31. lokakuuta 2017 asti. Helios Hall Tallinn • Tallinna, Sauna 1–3 • www.monet2klimt.ee

• Itämeren maiden mahtavin puolustustorni Kiek in de Kök • Neitsyttornin museokahvila • Bastionien käytävät • Uusi Kiviveistosmuseo Kiek in de Kök ti–su 10.30–18.00 Neitsyttorni ti–la 11.00–18.00 Komandandi tee 2/Lühike jalg 9a

+372 644 6686

www.linnamuuseum.ee

VALOKUVAKILPAILU JA NÄYTTELY “100 HETKEÄ“ Suuri kahden maan valokuvakilpailu, jossa virolaiset tallentavat valokuvaan hetkiä ja elämyksiä, jotka liittyvät heidän mielessään Suomeen ja suomalaisiin. Samaan aikaan suomalaiset kuvaavat kaikkea, mitä Viro heille merkitsee. Parhaista kuvatuista hetkistä koostetaan näyttely. Näin muodostuu yhteiskuva kahdesta naapurista ja siitä, kuinka he toisensa näkevät. Kilpailu: 17.6.–17.9.2017 Näyttely: Viru Keskuksessa Tallinnassa • 3.–19.11.2017 www.soome100.ee NÄYTTELY “UNELMAT JA TODELLISUUS. LAPSUUS 90-LUVULLA“ Millaisista leluista lapset unelmoivat 1990-luvulla? Millä he todellisuudessa leikkivät? Mitkä tekijät vaikuttivat lasten toiveisiin? 1990-luvulla länsimainen kulutusyhteiskunta levisi myös Viroon. Näyttelyssä voikin katsella ja muistella tuon uuden aikakauden ilmiöitä: lelumainoksia, kulttisarjoja, joiden sankarit otettiin myös lasten leikkeihin, televisio-ohjelmat, joita matkittiin tai parodioitiin päiväkodissa ja koulussa, makeis- ja välipalapakkausten sisään pantuja kerättäviä leluja. Lisäksi näkee, millaisia ihmeen asioita lapset keräilivät, pikkukivistä peltisiin olutpurkkeihin. Näyttely on avoinna 21. tammikuuta 2018 asti. Tarton leikkikalumuseo • Tartto, Lutsu 8 • www.mm.ee Nauti elämyksistä

|

53


TIEKIRKOT Käsmun kirkko

Angerjan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko

Väike-Maarjan kirkko

Viroon on rakennettu vuosisatojen kuluessa satoja kirkkoja. Useat näistä ovat kärsineet ajan hampaissa tai ihmisen toiminnan seurauksena, mutta vielä nykyäänkin Marianmaalla on pystyssä lähes tuhat erilaista pyhäkköä ja sakraalirakennusta. Huomattava osa näistä on avattu Tiekirkot-ohjelman (Teeliste Kirikud) johdolla vierailijoille, jotka etsivät rauhaa ja hiljaisuutta, haluavat tuntea pyhän läsnäolon tai ihastella pyhäkköjen arkkitehtuuria ja mahtavuutta. Tiekirkot on hanke, joka ei keskity vain kirkkojen esittelemiseen, vaikka sekin on toki olennaista. Lisäksi tarjotaan majoitusta tai telttapaikkaa niiden pyhäköiden yhteydessä, joissa on tähän sopivat edellytykset. Tämä ei tarjoa kirkoissa vieraileville eli nykyaikaisille pyhiinvaeltajille vain tilaisuutta nauttia pyhäkköjen ylevyydestä, vaan myös mahdollisuuden yöpyä matkantekoa keskeyttämättä matkan varrelle jäävän kirkon luona. Koska kirkkoja ja pyhäkköjä on Virossa joka puolella ja monet niistä ovat liittyneet Tiekirkot-ohjelmaan, luo Loma Virossa tässä katsauksen eri maakuntien erikoisimpiin. Kaikki kirkot on listattu ohjelman kotisivulla: www.teelistekirikud.ekn.ee Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirkoilla on omat aukioloaikansa – tietyn kirkon yksityiskohtaisemmat tiedot voi tarkistaa kaikkein nopeimmin Tiekirkkojen kotisivulta. Rannikkoalueille on rakennettu useita pieniä kivikirkkoja, jotka ovat suojassa myrskyiltä ja tuulilta. Yksi näistä on Leesin Katariinan kirkko (Harjumaa), ympäröivään luontoon sulautuva pienkirkko, jossa on runsaasti ikivanhoja yksityiskohtia. Uskaliaammat rantakylien asukkaat taas rakensivat pyhäkkönsä puusta, sillä mastomännyistä ja rantaan ajautuneista laivoista saatiin runsaasti rakennusmateriaalia. Niinpä kapteenien kylänä tunnetun Käsmun kirkkokin (Länsi-Virumaa) on rakennettu laudoista, mutta tästä huolimatta se on säilynyt ehjänä ja turvallisena läpi vuosisatojen. Viron vanhimpien urkupillien sointia voi kuulla juuri täällä. Neuvostoaikana monien pyhäkköjen kohtalona oli muuttua hylätyksi tai ränsistyä. Osa näistä on sittemmin rakennettu entiselleen, mutta osa on edelleen raunioina. Kohilassa sijaitseva Angerjan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Raplamaa) kuuluu niihin, jotka neuvostomiehityksen jälkeen entisöitiin ja nykyään se herättää huomiota jo kaukaa.

| Löytöretkeilijänä Karksin kirkko Virossa 54Pietarin

Pääsy Pakrin saarille oli suljettu koko neuvostomiehityksen ajan ja vieraan vallan tuhotöiden seurauksena monet siellä sijaitsevat rakennukset hävisivät maan päältä lopullisesti. Hieman parempi onni oli Pakrin Pyhän Olavin kirkolla (Harjumaa), joka kylläkin raunioitui, mutta joka on nyt osittain kunnostettu ja avattu vierailijoille. Sodat – niiden joukossa myös viimeisin Viroa koetellut konflikti – koskettivat myös Viru-Nigulan Pyhän Nikolauksen kirkkoa (Länsi-Virumaa), jonka nykyinen rakennus on sijainnut samalla paikalla jo vuosisatoja. Virumaan vanhimmasta kivikirkosta tekee ainutlaatuisen se, että seurakunta pystyi omin voimin keräämään tarvittavan summan kirkkokartanon ostoa ja rakentamista varten. Vuoden 1944 taistelut osoittautuivat kohtalokkaiksi Mehikoorman kirkolle (Tartumaa), josta on tänä päivänä pystyssä vain rapistuva torniosa. Muu osa kirkkorakennuksesta on täysin raunioina. Miehitysvuosina rappeutui myös Naissaaren Marian kirkko (Harjumaa), joka on nyt kuitenkin entisöity ja jonka yksinkertainen arkkitehtuuri sulautuu kauniisti ympäröivään pikkusaarimiljööseen. Mõisakülan kirkko (Viljandimaa) joutui muutamia vuosikymmeniä sitten hävittävän tulipalon kynsiin ja se oli vuosikaudet raunioina, kunnes sitä ryhdyttiin entistämään Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Lähes valtion rajalla sijaitseva kaunis kirkko seisoo nyt taas koko komeudessaan. Väike-Maarjan kirkko (Länsi-Virumaa) sen sijaan kärsi tuhoista vasta hiljattain. Vuoden 2010 myrskytuulet irrottivat kirkon tornin katon ja heittivät sen viereisten rakennusten päälle. Kului monta vuotta, ennen kuin kirkko sai torniin uuden katon. Myös Karksin Pietarin kirkon (Viljandimaa) torni oli luhistumisvaarassa, mutta se saatiin tuettua. Linnoituksen pihalla sijaitseva kirkko on nykyään eräänlainen “Viron Pisan torni“, joka kallistuu voimakkaasti eteenpäin. Tõrvan kirkko-kamarisalia (Valgamaa) on käytetty jo vuosien ajan konserttitilana. Sodan jälkeen restauroidussa pyhäkössä järjestetään konserttien lisäksi nykyään myös jumalanpalveluksia ja rukoushetkiä.


Entisaikaan ylvästä ja mahtavaa Karulan Marian kirkkoa (Valgamaa) ei ryhdyttykään entisöimään, vaan sen viereen rakennettiin uusi pyhäkkö. Vanhan kirkon rauniot korkeat rauniot näkyvät edelleen kauas. Pikvan Mikaelin kappeli (Harjumaa) sijaitsi alun perin aivan muualla, mutta sen siirron ja kunnostuksen myötä pieni kappeli sijaitsee nyt Pikvan kartanopuiston reunalla. Obinitsan Kristuksen kirkastumisen kirkko (Võrumaa) on itse sijainnut läpi historian samalla paikalla, mutta kirkon sisustus on saatu sota-aikana vaurioituneesta Tõrvan kirkosta. Setumaalla käydessä kannattaa kiinnittää huomiota myös seudun omaperäiseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Riidajan Gerdrutan kappeli (Valgamaa) on paikallisten kartanonherrojen hautakappeli ja se on rakennettu nuorena poisnukkuneen kartanonneidon muistoksi. Silti kappeli on kooltaan monia Viron pieniä kirkkoja suurempi. Lellen Pyhän kolminaisuuden kirkko (Raplamaa) on koruton ja vaatimaton, mutta kirkkoa rakentaessaan talonpojat eivät tarvinneetkaan niinkään upeaa rakennusta, vaan paikkaa, jossa käydä rukoilemassa. Ylängöllä sijaitseva Vahastun kirkko (Raplamaa) ympäröivine puistoineen ja kirkkomaineen on kuin rauhan saareke sitä ympäröivien tasankojen keskellä. Kirkon pihalla voi jaloitella tai levähtää – kukaan ei häiritse mietiskelijän rauhaa. Samankaltainen on myös Välgin Aleksanteri Nevalaisen kirkko (Tartumaa), joka sijaitsee syrjässä valtateiltä ja voi vehreään kesäaikaan jäädä puiden ja pensaiden varjossa lähes huomaamattomaksi. Kärsan metodistikirkko (Põlvamaa) jää samaten piiloon: tänne tulee tavallisesti tarkoituksellisesti vain väkeä jumalanpalvelukseen sekä Viron kirkkoihin ja pyhäkköihin tutustuvia. Myös Eskun kappelin (Länsi-Virumaa) löytämiseen voi kulua hieman aikaa, sillä rakennus on kätkeytynyt Lahemaan metsien varjoon. Hurmaava pieni pyhäkkö soveltuu hyvin rauhalliseen mietiskelyyn ja yksinoloon. Malvasten Profeetta Eliaan kappeli (Hiidenmaa) tuntuu ilmestyneen tyhjästä mäntymetsän keskelle. Jos paikkaa ei tiedä, niin tänne ei eksy sattumalta. Kirkolle päästessä täältä löytyy rauhaa ja hiljaisuutta, mahdollisuus rentoutua kiireisen päivän keskellä – useinkaan tietämättä, että kirkko on rakennettu entisen puodin hirsistä. Kylätiellä soiden ja keidassoiden välissä sijaitsee Laiksaaren Johannes Kastajan kirkko (Pärnumaa). Muusta maailmasta verrattain eristyksissä ja kauaksi jäävässä paikassa sijaitsevan kirkon ympäristö on maalauksellisen kaunis erityisesti syksyllä, jolloin kirkko tuntuu sekoittuvan ympäröivän luonnon värikylläisyyteen.

Ruusmäen rukoushuone (Võrumaa) voi ensi katsomalta vaikuttaa tavalliselta talolta, sillä kyseessä on kyläkoulun talo, joka muutettiin kotoisan viihtyisäksi rukoushuoneeksi. Aegviidun Aleksanterin kirkko (Harjumaa) on pikkuruinen, mutta herttaisesti kätkössä Kõrvemaan metsien keskellä. Vuoden 1944 taisteluissa kärsinyt kirkko-kappeli kutsuu matkalaista poikkeamaan reitiltään ja tutustumaan pyhäkköön. Kassarin kappeli (Hiidenmaa) on romanttinen pieni pyhäkkö keskellä vanhaa kirkkomaata. Kirkon ympäristöstä saa heti vanhanaikaisen vaikutelman – arkkitehtuuri, rakennuksen ruokokatto, kivipihat, puuportit. Tuntuu, kuin olisi aivan toisella aikakaudella. Vigalan Marian kirkon (Raplamaa) tornin alaosasta on tehty erikoinen muistomerkki. Täällä on talonpoikaiskapinoihin, 1. maailmansotaan ja vapaussotaan osallistuneiden muistolaattoja ja -merkkejä – nämä monumentit selviytyivät myös Neuvostoliiton tuhovuosista. Palukülan kirkko (Hiidenmaa) oli tarkoitettu alun perin paikallisten aatelisten hautakappeliksi. Korkealla tornilla varustetusta rakennuksesta tuli vuosien saatossa merimerkki, jota ovat käyttäneet suunnan määrittelyyn niin paikalliset kalastajat kuin merellä seilaavat laivatkin. Kappeli toimii merimerkkinä vielä nykyäänkin. Vormsin Pyhän Olavin kirkon (Läänemaa) turvallinen ilmapiiri kantautuu kirkosta kauemmaskin. Niinpä myös kirkon luona oleva vapaussodan muistomerkki selvisi ehjänä koko neuvostoajasta: siihen ei purrut vieraan vallan hammas eivätkä sitä tuhonneet räjähteet. Hautausmaalla on mielenkiintoinen kokoelma kehäristejä eri aikakausilta ja eri kokoisina – pikkuriikkisistä suuriin. Myös Juurun Mikaelin kirkon (Raplamaa) kirkkomaalta matkaaja löytää vanhoja kehäristejä, mutta rakennus itse edustaa huomattavasti uudempaa barokkityyliä. Taageperan Johanneksen kirkon (Valgamaa) hautausmaalta löytyy mm. ensimmäisen virolaisen kartanonherran Mats Erdelin hautamuistomerkki ja kappeli. Pimeään aikaan valaistu kirkko näkyy yöllä hyvin kaikille maantiellä liikkuville. Ikivanhat kiviristit ympäröivät Ridalan Pyhän Maria Magdalenan kirkkoa (Läänemaa). Massiivinen kivikirkko toimi niin rukoushuoneena kuin myös turvapaikkana vihollisväen mahdollisilta hyökkäyksiltä ja talonpoikaiskapinoissa. Lüganusen Johannes Kastajan kirkon (Itä-Virumaa) torni edustaa Virossa poikkeuksellista pyöreää muotoa. Kirkon seiniltä ja tornista löydetyt keskiaikaiset kirjoitukset kertovat kirkon rikkaasta ja kiinnostavasta historiasta aikoina, jolloin seutu joutui kärsimään jatkuvasti eri vallanpitäjien ja yhteenottojen takia.

Karulan Marian kirkko

Kärsan metodistikirkko

Eskun kappeli

Laiksaaren Johannes Kastajan | 55kirkko Löytöretkeilijänä Virossa


Aegviidun Aleksanterin kirkko

Kassarin kappeli

Juurun Mikaelin kirkko

Kaarman Pietarin ja Paavalin kirkon (Saarenmaa) pääoven viereisellä kivitaulussa olevan tekstin uskotaan olevan vanhin tunnettu vironkielinen lause. Kirkko on koristeltu myös sisäpuolelta hienoilla seinämaalauksilla, piirtokirjoituksella sekä veistoksilla. Võrunkielisiä pyhän kirjan säkeitä voi lukea Kanepin Johanneksen kirkon (Põlvamaa) alttariseinältä. Muista Viron kirkoista poiketen Kanepin kirkon huipulla ei ole ristiä eikä kukkoa, vaan aamutähti. Amblan Marian kirkko on Järvamaan vanhin pyhäkkö. Korkeatornisen kirkon pihalla ja ympäristössä on kuvattu mm. salaperäinen tv-sarja “Süvahavva“. Muinaislaakson reunalta nousee ylväästi taivasta kohti Tarvastun Pietarin kirkon (Viljandimaa) valkoinen torni kurkotellen korkeammas alhaalla laaksossa roihuavista maallisista haluista ja juonitteluista. Puhjan Pyhän Dionysoksen kirkolla (Tartumaa) on kiinnostava suojeluspyhimys – tätä ei tule Virossa usein vastaan. Kirkko itse on yksi Etelä-Viron vanhimpia. Järvamaan suurin yksilaivainen kirkko on Järva-Jaanin Johannes Kastajan kirkko. Rakennus ei ole suuri vain sisäpuolelta, vaan näkyy Järva-Jaania lähestyville jo kaukaa ja auttaa matkalaisia suunnistamaan. Kaukaa näkyy myös Torman Neitsyt Marian kirkko (Jõgevamaa), jota paikalliset kutsuvat jostain syystä myös Nooan arkiksi. Sulavalinjainen Räpinan Mikaelin kirkko (Põlvamaa) kohoaa tekojärven rannalla katsellen suuren vesialueen yli Sillapään linnan majesteettista päärakennusta. Melkein rantaviivalla sijaitsee Saarenmaan Johanneksen kirkko, joka vetäytyy ujosti puiden varjoon. Mutta vain harvat kirkkovieraista tietävät, että rannalta kirkon luota voi löytää fossiileja, jotka ovat peräisin kaukaa ajalta ennen Nooaa ja vedenpaisumusta. Historiallisen romaanin “Totuus ja oikeus“ henkilöhahmot kävivät sunnuntaisin jumalanpalveluksessa juuri Järva-Madisen Pyhän Matteuksen kirkossa (Järvamaa). Se, jonka omatuntoa hiersivät naapurille tehdyt konnuudet, sai lievennystä tukalaan oloonsa juuri tässä kirkossa. Türin Pyhän kolminaisuuden kirkko on Järvamaan ainoa ortodoksikirkko. Se on myös yksi Viron uusimmista kirkoista, sillä se valmistui vuonna 2013. Tapan metodistikirkko (Länsi-Virumaa) on Viron metodistiseurakuntien vanhin puinen rukoushuone – paikallinen metodistiseurakunta oli ensimmäinen laatuaan Manner-Virossa. Pyhäkön arkkitehtuurin yksityiskohdat ovat alkuperäisiä ja säilyneet sen rakentamisesta saakka. Türin Pyhän Martin kirkko kuuluu taas Järva-

Taageperan JohanneksenVirossa kirkko 56 | Löytöretkeilijänä

maan vanhimpien joukkoon. Tämä kirkko on myös yksi harvoista Viron kirkoista, joiden huippua koristaa kukko. Peipsijärven rannalla on paljon erityyppisiä kirkkoja. Alajõen Jumalanäidin syntymän kirkko (Itä-Virumaa) on sympaattinen tiilirakennus, joka edustaa ortodoksikirkon perinteistä rakennustapaa. Kasepään vanhauskoisten rukoushuone (Tartumaa) on vaatimaton – vaatimattomia olivat myös muinoin Venäjältä Viroon vainoja paenneet vanhauskoiset. Kasepään rukoushuone aloitti toimintansa jo satoja vuosia sitten. Rajan vanhauskoisten kirkosta (Jõgevamaa) on enää jäljellä vain kellotorni – muu osa rakennuksesta tuhoutui sodassa – mutta viereisessä rukoushuoneessa voi tutustua samassa kirkossa toimineen maailmankuuluisan ikonimaalarin Gavriil Frolovin tuotantoon. Saatsen Pyhän Paraskevan kirkossa (Põlvamaa) voi ihastella ikoneja suoraan kirkossa – paikan ikonostaasi on suuri ja monipuolinen. Puhumattakaan itse kirkon sisätiloista, jotka ovat ortodoksikirkoille tyypilliseen tapaan hienot ja ylelliset. Narvan Kristuksen ylösnousemuksen pääkirkko (Itä-Virumaa) on nykyään jäämässä sitä ympäröivien teollisuus- ja asuinrakennuksien varjoon, mutta edes nämä uudemmat rakennukset eivät pysty heikentämään kirkon bysanttilaista mahtavuutta. Tsaari Aleksanteri III osallistui henkilökohtaisesti kirkon peruskiven muuraukseen. Kuremäen eli Pühtitsan Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen nunnaluostarin (Itä-Virumaa) tietää varmaankin jokainen virolainen. Jos matkasi vie Kuremäelle, niin kannattaa vierailla kaikissa luostarin alueelle ja sen ulkopuolelle jäävissä kirkoissa. Muista vilkaista myös pääkirkon muotoista mehiläispesää luostarin pihamaalla. Tudulinnan Rauhan kirkon (Itä-Virumaa) historia on kaikkea muuta kuin rauhallinen. Paikallisessa seurakunnassa roihahtanut kirkollinen riita johti siihen, että kaksi kirkkoa sijoitettiin vierekkäin ja kumpikin osapuoli kävi jumalanpalveluksessa omassa kirkossaan. Vanha puukirkko, joka nykyään rapistuu hylättynä, sijaitsee kukkulan juurella parinsadan metrin päässä uudemmasta kivikirkosta. Ruhnun saareltakin löytyy kaksi vierekkäin sijaitsevaa kirkkoa, Ruhnun Pyhän Magdalenan kirkot (Saarenmaa). Vanha puukirkko on arkkitehtuuriltaan omaperäinen ja vain muutaman metrin päässä siitä kohoaa uudempi kivikirkko. Vanhempaa kirkkoa pidetään myös Viron vanhimpana puukirkkona ja siellä kannattaa vierailla mitä pikimmiten, sillä luonnonvoimat ja puuta himoitsevat hyönteiset tekevät vähitellen hävitystyötään. Rannan viereisellä maantiellä liikkuva ei voi olla huomaamatta Seli-Tõstamaan Pyhän Basileios Suuren kirkkoa (Pärnumaa). Tämäkin rakennus


seisoi vuosia hylättynä ja vandaalien rikkomana, mutta nyt korjaustöiden jälkeen rakennus on kaunis ja niin ulkoa kuin sisältäkin miellyttävän viihtyisä. Valitettavasti läheskään kaikkia kirkkoja ei ole vielä saatu korjattua. Esimerkiksi keskellä Sindiä sijaitsee ränsistyvä Sindin Jumalan ilmestymisen kirkko (Pärnumaa), joka on paikoittain jopa sortumisvaarassa. Rakennus on silti ollut hyvin kaunis, minkä huomaa joka askeleella kirkon ympärillä kävellessä. Jos satut Värskaan, on Värskan Pyhän Yrjänän kirkko (Põlvamaa) vierailemisen arvoinen paikka. Rauhallisella seudulla sijaitseva kirkko on ortodoksisen tyylin mukaisesti sisältä kullanvärinen ja ulkoa koruttomampi. Hiljaisella alueella sijaitsee myös Luhamaan Pyhän Hengen kirkko (Võrumaa): kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla kävellessä ajatukset muuttuvat kuin itsestään rauhallisiksi ja syvällisiksi. Viron tasavallan ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin lapsuuden kotikirkko oli Tahkurannan Jumalansynnyttäjän kuolonuneen uinumisen kirkko (Pärnumaa). Lähellä kirkkoa sijaitsee myös Pätsille pystytetty muistomerkki. Yksi Läänemaan vanhimmista kirkoista on Karusen Margareetan kirkko. Tähän kirkkoon haudattiin aikoinaan ritarikunnan suurmestari Otto von Lutterberg. Kirkkomaalla on paljon vuosisatoja vanhoja kehäristejä. Treimanin Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Pärnumaa) on pieni hautauskirkko, joka voi helposti jäädä merenrantaa seurailevaa maantietä kiidettäessä huomaamatta. Pärnumaan rantakylille tyypillinen kirkko on kuitenkin ehdottomasti pysähdyksen ja lähemmän tutustumisen arvoinen. Syvälle kirkkomaan keskelle on kätkeytynyt Nõvan Pyhän Olavin kirkko (Läänemaa) – maakunnan vanhin puukirkko, jossa on Viron vanhin puinen kehäristi. Viihtyisä rantakirkko ottaa mielellään vastaan niin rantaruotsalaisia kuin paikallisia virolaisia ja muitakin kansallisuuksia. Huomaamatta voi jäädä myös Arussaaren Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Viljandimaa), joka sijaitsee kyllä maantien varrella, mutta puiden ja pensaiden ympäröimänä. Kaunis rakennus on siltikin pysähtymisen ja tutustumisen arvoinen, myös sisätiloihin kannattaa ajan salliessa tutustua. Vahingossa saattaa viilettää myös Ilmjärven Jumalan ilmestymisen kirkon (Valgamaa) ohi, vaikka se sijaitseekin korkealla paikalla. Viisikupolinen kirkkorakennus on kuin helmi ympäröivän maaston syleilyssä. Rantaruotsalaisten historia näkyy aidolla tavalla myös heidän kirkoissaan. Rooslepan kappeli (Läänemaa) on eräs niistä paikoissa, joissa rantaruotsalaiset ja muut paikalliset kävivät jumalanpalveluk-

sessa – ja nyt miehitysajan päätyttyä he voivat jälleen tehdä niin. Kiviin ja seiniin kirjoitetut pyhimysten elämäntarinat ja piirtokirjoitukset houkuttelevat Karjan Katariinan kirkkoon (Saarenmaa) tulijoita. Niitä on kaikkialla – jopa katossa. Täältä löytyy myös kristinuskoon kuulumattomia pakanallisia symboleita. Niityn poikki näkyy jo kaukaa Metskülan Herran temppeliintuomisen kirkko (Saarenmaa). Hieman Venäjän lakeuksilta löytyviä pyhäkköjä muistuttava Metskülan kirkko tuntuu lämpimältä ja kotoiselta – ympäri vuoden. Luonnonvoimilta suojassa sijaitseva Hiidenmaan Jumalansynnyttäjän kirkko, joka vielä jonkin aikaa sitten ränsistyi metsän syleilyssä. Nykyään korjattu kirkko kutsuu vierailulle ihailemaan upeaa rakennusta. Kilometrien päähän näkyvä tornin huippu paljastaa jo kaukaa Etelä-Viron suurimman maakirkon Kambjan Martin kirkon (Tartumaa) sijainnin. Kambjan kirkkoon liittyy joukko Viron historian kannalta tärkeitä henkilöitä, kuten talonpoikaiskoulun perustaja ja Raamatun kääntäjä Virginius, urkumestari Thal. Kambjan kirkko oli myös Julius Kuperjanovin kotikirkko. Syvän muinaislaakson reunalla sijaitseva Urvasten Pyhän Urbanuksen kirkko (Võrumaa) näkyy myös jo etäältä – ennen kirkolle pääsemistä pitää kulkea laakson poikki ja vasta sen jälkeen pääsee Võrumaan vanhimman pyhäkön luo. Kursin Marian ja Elisabetin kirkossa (Jõgevamaa) on omaperäinen arkkitehtoninen ratkaisu, jossa on monia pieniä torneja suuren kellotornin lisäksi. Väitetään, että Mustveen kaupungissa on eniten kirkkoja suhteessa asukkaiden määrään. Totuuden tietävät vain tilastotieteilijät, mutta yksi pikkukaupungin kauniista kirkoista on Mustveen Pyhän kolminaisuuden kirkko (Jõgevamaa). Kirkko on täysin kunnostettu, mutta kerrotaan, että tornikupolien pelleissä olisi edelleen jälkiä sodanaikaisista luodinrei’istä. Yhden kuuluisimmista virolaisista kirjoista ja siitä tehdyn elokuvan “Kevät“ tapahtumapaikkana on Palamusen Pyhän Bartolomeuksen kirkon (Jõgevamaa) ympäristö. Joka puolella voi nähdä elokuvasta tuttuja näkymiä ja joelta, johon “Kevään“ hahmo Tõnisson upotti kirjassa lautan, avautuu näkymä kirkolle koko komeudessaan. Vastseliinan linnoitus on pyhiinvaelluksen päätepiste – mutta jos olet päässyt jo tänne asti, voisit käydä myös Vastseliinan Katariinan kirkossa. Ajan hammas on purrut omalaatuista arkkitehtuuria noudattelevaa sakraalirakennusta useampia kertoja, mutta nykyään se seisoo kunnostettuna kauniina tienviittana kaikille matkalaisille. Unohtumattomia elämyksiä matkatessasi ympäri Viroa!

Kaarman Pietarin ja Paavalin kirkko

Rajan vanhauskoisten kirkko

Saatsen Pyhän Paraskevan kirkko

| 57kirkko Värskan Pyhän Yrjänän Löytöretkeilijänä Virossa


AM A

AD L AS

KA

1

SUUR RANNAVÄRAV 47

37

PIKK

69.

45

27 25

25

13

13

11

9.

37

17

1

I ÄG IM EV

OL

7

AIA

15

5 3 1

5

31

3

3

7

MÜÜRIVAHE

2

5

4

A SA UN

VA 2 LLI 6.

4 6.

8

18

10

2

4

12

8B

8A

8A

A 16 16

4 6.

8

10 6A

2

18

22

20 18

20A

7A

SU 5 LE 10 VIM ÄG 8 I

61

59 45

43

7

NE VE 1

VA N

18

5

5

RI UM I

9.

1

KULLASSEPA

3 3

13

7A

27

3

3

3

12

8

14

17A

17

17D

13

3A

AT OO 33

I

LA

PI

15

RÜÜTLI

HARJU

4 6.

VANA-K A ALAM 13 AJA

7 7A

1 9/1 7B

1

BO R

LA 31

17 13

I

1

4

AL G

RAT 14 AS KA EV U

2

24

27

12

17B

7

17E

6.

KA

11

2

3

7

VA SE

9A

7

1

3

LA

7

5

KK

GÜMNAASIUMI

3 15

17

17

8A 8

9.

PST

3

13

8

3B

3V

15

10

17 11A

PÕ 11 HJA

2

3A

9.

2

5

6.

KJ

9.

2

4

12

PIK

1

2

14

4

RAHU KO 3 HT U

8

3

2

1

10

LÜH I

1

1

4

12

26 24

15

11A

3

14

3

1

21

2

28

ITU

5

NI

HE ME

AN

3

1

A

MB

7

9

L

KA LI

UK KA

5

UP KA

TATARI

PS

LE

R

16

A

6.

7

9.

15

T

AL ÄV

13

2

1

2

1

LJU

13

9.

11

9A

15 17

1

1

13

7

5

11

12

17E

9A

9.

5

3

6.

7

5

5

2A

PS

R

3

1

3

7

6. 4

A

12

7A

8A 8

AL ÄV

ISLANDI VÄLJAK

14

M NT

8C

T

10

11

1

30

22

5

KA

Solaris Keskus

KE

27

1

8B

8

1

LA

1

3

5

3

1

3

9. 7

11 11 A

11

4A

A

10

SA

3

4C

3

TEATRI VÄLJAK

8

8

B

10

5

7

4B

SÜDALINN

7

ON ST

E

11

23

9. 11

TATARI

5/7

21

15

SE

ROOSI

2

T

PS

7

IA

4

9.

5A

24

G. O TSA

5

3B

9.

11

8

2

16

Rahvusooper Estonia Estonian National Opera

KAUBAMAJA

P

1

8

Uus turg

3

10

Bussite City Ter

Tammsaare park

3

3A

TOOM-KOOLI

Viru

1

1E

11A

1

4

Viru

13

8A

12

14

2

2

1A

10

5 5 7

3

17

VA LG E

3

9.

it iik

16

15

13

11

ell

4

Sn

4

TO OM 35 PU IE ST EE

8

6.

NA

VIRU VÄLJAK

27A

25

Pe Ma

3 MC IE

2 GR GE

VANA-VIR U

T MN

U

1

19

9. 13

3

A 22 22

10

6E

13

11

13

MT GR

ROSENI

8B

2

17A

8

4

A

3

1

23A

19

16

3A

5A

4

8C

MERE PST

12 10

UUS

33

E

AIA 14

Forum

VIRU Viru Virumägi

38

GR

11

19

TE

20 18

30

33

6.

ÄE

10

AM

24

40

Coca-Cola Pla

INSENERI

N ÄR

Savoy JA SUUR-KAR

23

4

NN

UUS

TI

15

7 11

1

13

15 A 1

13

15 15A

3B

7

5 3

1A

1

3

2

DU

ÄGI

RI

L

Bern

Hellemanni torn

17

Hinke torn

A RJ KA

15

OS

Palace

R

värav

ST

T PS ISt.Barbara L R

HA

E 58 | Löytöretkeilijänä UIS Virossa

TÕNISM

2

15

1

1

6

10A

LI P

A KA

22

Viru Inn

VÄ 3 7 1 I Barons 5KE -

HE 1 RIVA Assauwe MÜÜ torn

3

4

VENE

PL

D

Metropol

1

8

2

VIRU

5

2

Sõprus

1

4B

6.

3

2

A-P

8

6.

MUNGA

8

AR

Munkadetagune torn

5

Vana Wiru

RG TU

1

JP

LT

Kanuti aed

KATARIINA KÄIK

IE

IT

18

A

VA N

VABADUSE VÄLJAK

2

KA

12

10

12

I

1

IT EE

Ingeri bastion

org

8A

TEE

DK

4

3

14

U

EEG

A

Kalev Spa

BREM KÄIK

12

DI

NG

MÜN

AKA

APT

1

ND

48

SAI

KINGA

2

KANUTI

ALL-LINN ENI

Telegraaf

KOJA

Merekeskus

Braavo

Bremeni torn

2

IM AVA ÜH

Old Town Maestro’s

11

Harjumägi Harju

EA

10

IES

7

ARI

34

P

RAE

I

ÄG

M

VI

Schlössle

Domina Inn City

DA

50

44

12

8

VÄRAV RANNA VÄIKE Hattorpetagune torn

SE

K

KUNING

13

AN

3

P TOOM

12

PU

5

ARI

WISM

WISM

46/ 48

34

24

18 ÄI

NIGULISTE

RÜÜTLI NO

E OL

36

DA

1

16

Rootsi bastion

MU

RAEKOJA PLATS

EH E

2

10

7

18

3

OM TO

KO M

Hirvepark

OR IM

St.Petersburg

JALG KE

Kiek in de Kök

FALGI TEE

Lindamägi

VO

RI DUNK

torn

Kuberneri aed

10

8 6.

2

Falgi õu

FI

IK

Paks Margareta

AI

K A, B

50

KI

1 TU

E

Meriton Old Town Garden

RU

RS

PIKK

Merchant House

PT

RI

OLD TOWN

12 HOBUSEPEA

7

1

BE

Taani Kuninga aed Neitsi-

Pikk Hermann

Falgi park

8

RUTU

LOSSI PLATS

20

22A

on Grand l Tallinn

Ü

-R

H KO

1

24A

24

2

L ÜT

M

PIISKOPI

4

26

Pilstickeri torn ja trepp

I

1

KIRIKU PLATS

Kohtuotsa vaateplats

NL

O TO

2

12

IST

PAG A

VA I

6.

8

5

NUNNE

IK

10

30

Landskrone torn

KA

22A

St.Olav BÖ

10

U PÕ

TOOMPEA

CA

ASSISABA

AI

VÄIKE- 10 KLOOSTRI

KIRIK

6.

KIRIKU

. AD

14

KLOOSTRI

10

7A

EV

KGB:n vankisellit VANALINN 2

RA

TÜ UR

E

Toompark

2

16

Imperial

Patkuli trepp ja vaateplats

30

SU

NN

NU Saunatorn

SUURNunnatorn

NI AMSO

LI

2

Kuldjala torn

TOLLI

MA

SADA

PST

Stoltingi torn

Kolm Õde

OL

2

KOO

Nunnadetagune torn

KELMIKÜLA

Plate torn

PÕHJA

68

6.

JA

N

Shnelli

Eppingi MK torn

Köismäe torn

Loewenschede torn

37

Ermitage

8

10

MA

AM

N RA

37

4A

Tornide väljak

TE

ÄE

39

2

Suur Rannavärav Meriton Old Town HotelWulfarditagune torn

LA 5 3A

E

Balti jaam Central Railway Station

estay Uniquestay 2

Rannamägi

Grusbeketagune torn

2B

2C

RE

4

Skoone bastion

5/7

31

RDI POO

2

7

Skåne Economy Hotel 2A 4 4C

LI

4

33

27

2

KA

6. 4 A

KO P

27A

25

23

PST

29

-

TE ISIJA

2A

1

2A

10 8

SK

6.

8

12

1B PÕHJ2A

1A

1

Reval Express

MERE PST

11 A

E

TZ KO

KE

Balti jaama turg

4

1

E

16

9B

14

3

NIIN

21A

RU

4A

4

Domina Inn Ilmarine

35

LINDA LINE

2

6.

21C

2

4

2

9.

11

E BU

6.

8E

KOTZEBUE

21

8

O

4

12

16

20

10

9.

12

SO

37

AR VÕ 6. AN NA RG U 4

I RE

8A

14

1

14A 14

8B

20

3 5A 5 7

14

D

8A

2E 2 2D

4

SE

10KAL

6.

8A

8

14

6A

12 10

1

U

16

8D

2

18

18

1

RIK

6.

4 2 A

C

8E

2B

6.

8

10

18

8B

8

KALAMAJA

20 1 8

A AT -P UR SU

12

22 20 A

18

VA B

24 2 2

Tallinnan Vanhakaupunki SE

1

8

7A

20

5A

14

TU

26

7

22

ÖS

5

9. 22

18

20

3

5

22

Lembit park

VA


C 36 30A C 28 30

14

SAAREMAA

HIIUMAA

MAAKONNAD

B

6 8A 2

Tagamõisa ps

Veere

Lümanda

Kaunispe

Lõmala Salme

.

Haldusjaotus on seisuga 01.04. 2007

.

Kolka

Muratsi

Heltermaa

Valjala

23˚00'

Territoriaalmere piir

Tartu rahu piir

Riigipiir, kontrolljoon

Maakonna piir

Omavalitsusüksuse piir

Suure-Rootsi

Kailuka

Pöide

ik

v

Ruhnu

Ruhnu

Nigula

.

Paatsalu

Virtsu

Hanila

Kõmsi

Hanila

.

Kuijõe

Risti

Lihula

Mihkli

LIHULA

Kihnu

Kihnu

Linaküla

Vaiste

Kõima

Kasti

Võiste

Kabli

AINA ŽI

Ikla

Treimani

SALATSI

HEINASTE

Valgu

Purku

Raikküla

Kaisma

Kergu

Kaisma

SINDI

Taali

Selja

LEMSALU

LIMBA ŽI

STAICELE

Häädemeeste

Tali

Laiksaare

Massiaru

Tahkuranna Tahkuranna

Oru

Ingliste

Eidapere

Jõesuu

Paikuse

Tori

Vändra

Käru

Käru

Kaiu Vahastu

Anna

SUUREJAANI

Reegoldi

VÕHMA

Kahala

Kõpu

Metsküla

Vastemõisa Puiatu

Jämejala

VanaVõidu

Viiratsi

Painküla

Palamuse

Rannu Puhja

Vorbuse Vahi

Lähte

Nõgiaru Meeri

Kärevere

Laeva

l

Kurkula ps

NARVA-

Pataste

Koosa

Mäksa

Melliste

Luunja

Kolkja

Nina

Praaga

Vasknarva

.

Piirissaare Piiri Tooni Piirissaar

Varnja .

Kavastu Meerapalu

Luunja

Tammistu

TARTU

Kõrveküla

Tartu

Vara

.

Peipsiääre

Alatskivi

Alatskivi

KALLASTE

Vaivara

.

Kuningaküla

Kuremäe Illuka

Raudi

Kurtna

SIRGALA

Vaivara VIIVIKONNA

Jaama Alajõe Alajõe

Jõuga Iisaku

Illuka

AHTME

Iisaku

Kodavere

Lümati

Pala

Pala

Vara

Kääpa

Vedu Vasula

Äksi

.

MUSTVEE

.

JÕHVI

Edise

Kauksi Rannapungerja

VäikePungerja

Lohusuu

Avinurme

Raja Kasepää Kasepää Omedu

Torma

SOMPA

Mäetaguse

Tudulinna

Ulvi

Saare

Voore

Ilmatsalu Tähtvere Oiu Rämsi Ulila Valma Väike-Rakke Puhja Tõrvandi

Võrtsjärv

Tõikvere

v a N a r

KUKRUSE

Jõhvi

KÄVA

Pagari Mäetaguse

KOHTLANÕMME Kiikla

PÜSSI

Oonurme Tudulinna

Maidla

Avinurme

Võtikvere

Vaiatu

Torma

Laiuse Kuremaa

Jõgeva

Sadala

Laekvere

Venevere

Paasvere

Laekvere

Puurmani Tabivere

Laeva

Puurmani

Kolga-Jaani Lalsi Kolga-Jaani

Saarepeedi Viiratsi Karula Tänassilma

Saarepeedi

Tääksi

Kamari

Käru

Tudu Muuga

Roela

Vinni Anguse

Rägavere Sonda

Sonda

Savala

KIVIÕLI

Kudina Saduküla Palamuse Luua Kaarepere Tabivere MaarjaMagdaleena

Siimusti Lustivere

Kalana

JÕGEVA

Pajusi Kurista

Kärde

Vaimastvere

Kõo Esku PÕLTSAMAA Väike-Kamari Koksvere Võisiku Põltsamaa Kõo Pikknurme

Olustvere

Rahkla

Rakke

Salla

Rakke

Vägeva

Vao Ervita

Koigi

Päinurme

Triigi

Väike-Maarja

Avanduse VäikePikevere Maarja Simuna

Vao

Koeru Müüsleri Koeru

Pisisaare Retla Imavere Pajusi Kabala Adavere

Särevere Oisu Imavere

Türi

Laupa

Paide

Peetri

Koigi Türi-Alliku

Mäo

Sääse Kiltsi

Karinu JÄRVA- Järva-Jaani JAANI

Ahula Vajangu

Jaagupi

Vinni Pajusti

Aseri

Suur - Tütarsaar

28˚00'

25˚00'

ALOJA

Dikli

Ä VÄIKE-SALATSI

MAZSALACA

L

Veelikse

Jäärja

MÕISAKÜLA

Saarde

Matiš i

T

VOLMARI

SMILTENE

VALMIERA

STRENÈI

I

Linna

Õru

Õru

VALKA

Tõlliste

26˚00'

Saru

Varstu

Tsooru

Gaujena

Hargla

Rõuge

APE

HOPA

Krabi

Peri

Väimela

Lasva

Puiga

27˚00'

Luutsniku

Obinitsa

Võmmorski

Piusa

Orava

Meremäe

ALÛKSNE

Pededze

Laura

Misso Misso

Saatse

PETSERI

Värska

Vana-Vastseliina

Vastseliina Viitka

Ruusmäe

Haanja

Haanja

Treski Orava

Loosi Meremäe Kapera

Vastseliina

Tootsi

Kose Võru

Otsa

Mikitamäe

Niitsiku

Värska

Lüübnitsa

Mikitamäe

Võõpsu Ruusa

Veriora

Navi Kääpa Lasva

VÕRU Nursi

Rõuge Varstu Kuutsi Vastse-Roosa Mõniste Naha

Osula

Parksepa

Sõmerpalu

Sänna

ANTSLA Antsla

Lüllemäe

Himmaste

PÕLVA

Vana-Koiola Suurküla Veriora LahedaTsolgo Leevi

Põlgaste Tilsi

Sõmerpalu

Urvaste

Kuldre

Urvaste Sulbi

Laanemetsa Taheva Mõniste

Koikküla

Kaagjärve

Karula

Tagula

Vana-Antsla Tsirguliina

VALGA

Hummuli Sooru

Hummuli

Kanepi

Vidrike Kooraste Kanepi

Sangaste

Keeni

Sangaste

Tännassilma

Krootuse Saverna

Valgjärve Mammaste

Valgjärve

OTEPÄÄ OtepääSihva Kääriku

Palupera

Puka

Sangla

Aakre Puka

TÕRVA

Helme

Pikasilla Põdrala

Riidaja

Taagepera Patküla Helme Koorküla

Ala

KARKSINUIA

Karksi

VILJANDI

Karksi

RÛJIENA RUHJA

PALUOJA

Abja ABJA-

Kamara

Päri

Heimtali

.

Ust-Luga

Seiskari

k

v

SLANTSÕ

IVANGOROD JAANILINN

Jamm

Seredka

Spitsõno

GDOV

OUDOVA

Soldina Auvere

.

JÕESUU KOHTLAAseri Toila SILLAMÄE LüganuseAa JÄRVE NARVA Kohtla Toila Purtse Rannu Voka Sinimäe

Mahu

Viru-Kabala

Uhtna

Sõmeru

Sõmeru

Ubja

Assamalla ViruTamsalu

Porkuni

Moe

KUNDA

ViruNigula

Letipea

T

Väike - Tütarsaar

Viru-Nigula

.

Karepa

H

RAKVERE

Arkna

Rakvere

Lasila

Lepna

TAMSALU

Ambla

Haljala

Hulja

Kiku

Kadrina

Tapa

TAPA

RoosnaAlliku Kareda

RoosnaPaide Alliku

Lõõla Tarbja

TÜRI

Kurgja

Aravete

Albu

Kaalepi

Vainupea Eisma Vihula

Aaspere Haljala Essu

Viitna

Palmse Võsupere

Vohnja

Ambla Roosna

Lehtse

Käravete Albu

Vergi

Vihula Sagadi

Võsu

Loobu

Vihasoo

A Vaindloo

Kuusalu Kadrina Kihlevere

AEGVIIDU

Järva-Madise

Väätsa

Väätsa

.

Jäneda

Suure-Jaani Sürgavere

Kaansoo

VÄNDRA Suurejõe Vihtra

Pärnjõe

Lokuta

Kehtna

Anija

Lehtmetsa

Kuusalu

PAIDE

Ardu

Kuimetsa

Kaiu

Keava Kehtna Lelle

Valtu

Tori

Vardja

Paunküla Järlepa Habaja Kõue

Juuru

Juuru Purila

Kose

4 Kolgaküla

Kolga

KEHRA

Valkla Kiiu

KoseUuemõisa Alavere Ravila

Raasiku

Kose

Rae

Vaida

Nabala

LOKSA

Kolga-Aabla

I

PAA D

L

27˚00'

6A

Võnnu Ülenurme Poka Samolva Reola Kõpu Roiu Võnnu Lääniste Väluste Kaarlijärve Konguta Pärsti Ülenurme Haaslava Mehikoorma Paistu Ramsi Tõravere Holstre Nõo Tatra Vana-Kuuste Meeksi Surju Pnevo Kureküla Saarde Loodi Nõo Halliste Mooste Meeksi Ahja Annikoru Porsa Kambja VastseKanaküla Sultsi Rannu Rasina Surju Paistu Mustla KuusteAhja ELVA Kambja Räpina KILINGIVastseSoe Kivilõppe Õisu Linte Tuhalaane Mooste Valguta Kuuste Tarvastu NÕMME Rõngu Maaritsa Halliste P Hellenurme Kärstna Suislepa Lapetukme Tihemetsa Kõlleste i RÄPINA Ristipalo Rõngu Nõuni Põlva h Leevaku Taevaskoja Palupera

Paikuse Silla Reiu

Sauga Sauga

Are

Suigu

TOOTSI

Halinga

Libatse

JÄRVAKANDI

P ä r n u Uulu laht

Häädemeeste

Liu

Raikküla Tamme

Kohtru

Are

.

Hagudi Alu

Kohila

Hageri

Jõelähtme

C Kaberneeme

MAARDU

6. Pärispea ps Juminda ps Viinistu Pärispea Juminda Käsmu ps Suurpea Kasispea Käsmu Leesi

4D 4

Loo Kostivere Lagedi Raasiku Jüri Aruküla

Kiili

Rae

.

Prillimäe

Kurtna

Kiisa

Kuusiku

PÄRNU

Papsaare

SALACGRÎVA

Lemsi

24˚00'

Lao Manija

Manilaid

.

Pootsi

Seliste

Jõõpre Lemmetsa

Audru

Tõstamaa Lindi Tõstamaa

L A H T

Matsi

Ahaste Tõhela Audru

PÄRNUJAAGUPI

Kivi-Vigala

Tõnumaa

Vigala Päärdu

Vana-Vigala

Teenuse

Luige

Saku Kiili

RAPLA

Konuvere

Sipa Orgita

Märjamaa

.

Assaku

Varbola Rapla Kodila

Kernu Kernu

Prangli

E

Viimsi ps Püünsi Pringi Viimsi Neeme

Aegna

Kohatu KOHILA

Ääsmäe

Saue

Saku

SAUE

Haiba

MÄRJAMAA

Laukna

Üdruma

Laiküla

Kullamaa

Koluvere

Kullamaa Liivi

Lehetu

Turba

Riisipere

Nissi

Laitse

Vasalemma Padise

Padise

Rõude

KEILA

Keila

Lehola

M

Haabneeme Viimsi

Keila- Vääna Laagri Joa Saue

Muraste

Naissaar

Vasalemma

Klooga

Palivere

Varbla Helmküla Varbla

O

TALLINN

Kõima Oidrema Lõpe Koonga Koonga Vatla Kalli Tõusi LAVASSAARE

Karuse

Tuudi

O

Ellamaa Piirsalu Risti

Kirbla

Martna

Martna

Kirna

6. 2

Türisalu Tabasalu Harku Harku Pakri ps Lohusalu

Vihterpalu

Taebla

Oru

RidalaTaebla

Panga Puise

L I I V I

Ruhnu

.

Linnamäe

Paralepa

Piiri Muhu Kuivastu Pädaste

Tornimäe Kõrkvere Pöide

e

Valjala Laimjala Laimjala

Pärsama

Nõmmküla

Sutlepa

4

Harju-Risti

Pakri s-d

Matsalu laht Matsalu Saastna Metsküla

MUHU Liiva Koguva Hellamaa

Orissaare

Orissaare

Tagavere

Leisi

Roja

Kudjape

Abruka

Dundaga

Maakonna keskus

Pealinn

Kihnu Valla nimi

VILJANDI

TALLINN

22˚00'

.

.

.

S

PALDISKI

6.

6A

Riguldi Variku Nõva Noarootsi

Dirhami

Nõva

8

Noarootsi ps

Pürksi

HAAPSALU

n

Kura kurk

Sääre

Mäebe Iide Torgu Mõntu

Läätsa

Salme

Nasva

I V Ä

Kõiguste Kõljala Sakla Kaali Pihtla Turja Kaarma Püha Tahula Pihtla Sandla

Kaisvere

Aula-Vintri

Kärla Pähkla

KURESSAARE

Lümanda

Aste Kärla

Sauvere

Leisi Karja

.

Triigi

Emmaste

Metsküla

Eikla Kaarma

Võhma

.

Soela väin

Sõru

Suuremõisa

Käina

.

Sviby

.

Põõsaspea n

Rohuküla

Vormsi Hullo

10

Osmussaar

VORMSI

2

Käina Salinõmme Kassari Jausa I Nurste Orjaku Kassari s R E Emmaste M Harju N A

Männamaa

Saxby

4

Hanko ps

Pühalepa Hellamaa Nõmba Pühalepa

Palade

KÄRDLA

.

Lehtma

Tubala

Kõrgessaare

Lauka

Reigi

Tahkuna ps

Küdema Mustjala Mustjala

Panga

Mardihansu laht

Kõpu

Kõrgessaare

Tagaranna

Kalana

Kõpu ps

Kihelkonna

Kihelkonna

Papisaare

22˚00'

22˚00'

VÕRUMAA

PÕLVAMAA

TARTUMAA

VALGAMAA

VILJANDIMAA

JÕGEVAMAA

ILLA

KIV IS

IDAVIRUMAA

50 km

26˚00'

Irboska

a

.

LÄÄNEVIRUMAA

40

HO BU 25˚00' JAA MA

Lavassaar

r

7B 7

8

7A 7C

Löytöretkeilijänä Virossa | 59

VENTSPILS Alev

30

RAPLAMAA JÄRVAMAA

HARJUMAA

PÄRNUMAA

Vilsandi

Nootamaa

20

S O O M E

HANKO

Porkkala ps

Suursaar

6. 8

6.

24˚00'

5

10

5

ä

Vallasisene linn

10

8

EKENÄS

KARJAA

1/3

j

Alev-vald

36

28

H

äi

Linn

0

25/27

10

23A

2 1:1 40030 000

23

29

23˚00'

k

äin ur v

N

ur

k ari

Su

Ä

7 urk

Ä

si k

A

L

/21

19

I

AT IL o Vo

M

R AK MA

LA

6.

43

42

5

3

E ES TI HAL DUS JAO TUS

44

AT BG

9.

1

5

8

Radisson Blu

22

I 3

26

UK

I

59˚00'

NN 5

58˚30'

LE 5A

i r v j ä

A

58˚00'

5

2

LÄÄNEMAA

4

6.

KE 3A

s

E

ARVA MNT

E

3B

7

I

Tallink City 7D

R

2

SIOR

4

MAAKRI 7A

p

M

ps

GON 4

3

6B

KU 1

Foorum

59˚30'

4

1

6. 15

5E

I ER

AT 5 12

eapostkontor ain Post Office 10

Kaubamaja

A .LAIKMAA

UT LA

BO 11

6.

2

8

erminal rminal 5

3

A.

tu I

8

RI u

A EV

e

i

E

rve

Vanasadama jahisadam Yacht Harbour Old City Marina P

N

Sadamaturg

E

57˚30'

SadaMarket

su

ANN 25/1

hu

AHT t

LA

h

6.

4

u Keskus 14

ROT 8 ERM 14

aza

A. LAIKMAA

1 59˚30'

AM

Tallink Spa & Conference a

I NAR KUU

Rotermanni Keskus 12

10

1

17 21 59˚00'

11A 58˚30'

LOGI

A

V

58˚00'

9.

Lo

PIHKVA

PSKOV

26B

UMBI v


Erikoistarjous “Loma Virossa” -lukijalle

Kalev Spa -paketti

”Keskellä kaupunkia ” Hintaan sisältyy:

Hinta/hlö kahden hengen huoneessa: saapuminen su-to 62,40 € / henkilö saapuminen pe-la 71,40 € / henkilö

** ** *

1 yön majoitus Spa-luokan huoneessa Runsas buffetaamiainen ja illallinen Klassinen hieronta (30 min) 1 Spa-hoito : Velus Jet- hierontasänky (15 min) tai suolahuone (40 min) Kylpytakin käyttö

Tarjous on voimassa 20.12.2017 saakka Lisätiedot ja varaukset: kalevspa@kalevspa.ee tai puhelimitse +372 649 3303 Mainitse varauksen yhteydessä salasana “Loma Virossa”

Guinot Hydradermie -kasvohoito ”Double Ionisation”

60 min 35 € (normaalihinta 59 €)

Kauniin ja kirkkaan ihon salaisuus on sen hyvä kosteutus ja puhtaus. Hydradermie-hoidon hellä ionisointi puhdistaa ihoa pintakerrosta syvemmältä käsitellen kasvojen ja kaulan kaikki ihohuokoset. Sen lisäksi ihoa kosteutetaan perusteellisesti ja rikastetaan aktiivisilla aineilla, jotka auttavat ihoa uudistumaan. Hoidossa käytettävät tuotteet valitaan juuri Sinun ihosi tarpeisiin sopiviksi. Hydradermie-hoito päättyy rentouttavaan hierontaan ja iholle sopivaan naamioon ja voiteeseen Tarjous on voimassa 20.12.2017 saakka Lisätiedot ja varaukset: wellness@kalevspa.ee tai puhelimitse +372 649 3350 Mainitse varauksen yhteydessä salasana “Loma Virossa”

60 | Löytöretkeilijänä Virossa


UUSI TALLINK SHUTTLE MEGASTAR

MUOTOILTU JUURI SOPIVAKSI 45 merimailin matkalle Helsingistä Tallinnaan NEITSYTMATKA 2017

www.tallinksilja.fi



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.