Loma Virossa kesä 2018

Page 1

360180-1802

€ 4,90

ISSN 2461-3231

PAL.VKO 2018-33



2016

Award Winner

Löytöretkeilijänä Virossa

|

1


Loma Virossa

4

ideoita loman viettoon 2018 nro 2

36

Viroa edustaa tänä vuonna kesäkuun alussa Torinossa järjestettävissä karsinnoissa keittiömestari Pavel Gurjanov

14

Ratamoottoripyöräilijä Anastassia Kovalenko Kaikkein vaikeinta moottoripyöräilyssä onkin päästä pelostaan yli kaatumisen jälkeen.

44

Virossa on lähes jokaisessa kaupungissa vähintään yksi tori

TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA

56

HÄTÄNUMERO. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .112 VIRON SUUNTANUMERO . .. .. .. .. .. .. .+372 BUSSIINFO. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. +372 680 0900 LUKKOPALVELU 24H . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .+372 528 8833 LIIKENNETILANNEPALVELU . .. .. .. .. +372 611 9300

2|

Löytöretkeilijänä Virossa

SUOMEN KONSULAATTIOSASTO. .. .+372 6103 200 Pikk jalg 14, Tallinna


Hyvä lukija! iron neljästä hyvästä vuodenajasta paras eli kesä on vihdoinkin saapunut, ja eteläisempään tyyliin Virossa saadaan tavallisesti nauttia Suomea pari astetta korkeammista lämpötiloista, ja myös kevät ja syksy jättävät kesälle auliisti hieman enemmän tilaa. Kesä on nautintojen aikaa, ja yksi suurimmista nautinnoista on kiistämättä ruoka. Tässä numerossa kerromme virolaisen keittiön kehittymisestä uusi virolainen ruoka -sloganin sekä arvostetun Bocuse d'Or -kokkikilpailun avulla. Käytännön ruoka- ja juomapuolen vinkkejä on tarjolla terveellisempää kesäruokaa käsittelevässä artikkelissa ja lisäksi esittelemme valikoiman toreja. Torit ovatkin Virossa kehittyneet huimasti perinteisistä ja ehkä hieman nuhjuisistakin kauppapaikoista moderneiksi viihtymisalueiksi, jotka kuitenkin ennen kaikkea antavat tiedostavalle asiakkaalle mahdollisuuden olla harvinaisesti suoraan yhteydessä tuottajiin. Kesänautintoihin kuuluu myös helppo ulkoilu: aurinkosuojaa päälle ja turhia pakkailematta ulkomaailmaan. Pikku vinkkejä löytyy kesäisen meikkilaukun sisältöä rakentavasta artikkelistamme, ja paikkakuntasi menot voit tarkistaa kätevästi kattavasta tapahtumakalenteristamme. Matka taittuu kätevästi omalla autolla, moottoripyörällä, pyöräillen tai vaikka kokonaisuudessaan kattavan bussi- ja rautatieverkoston avulla. Tässä numerossa esittelemme erityisesti Länsi-Viron maakuntia, jonne myös virolaiset itse suuntaavat mieluusti kesänviettoon. Virossa luonto on lähes jatkuvasti välittömästi läsnä ja historiallisia ja kulttuurikohteita vaikuttaa olevan lähes joka nurkan takana, joten tule retkeilemään metsiimme, tutustumaan uusiin paikkoihin, nauttimaan lämpimistä kesäöistä ja -konserteista upeissa miljöissä. Loma Virossa -lehden toimitus toivottaa sinulle upeaa kesää!

Julkaisija: Puhkus Eestis Kirjastus OY Türi 10c, Tallinn, 11313. Puh:+372 683 5145. info@puhkuseestis.ee, www.puhkuseestis.ee Ideointi: Ariina Süvirand, Rainer Süvirand Toimittajat: Dorris Tiitre, Jaana Kotilainen, Kati Aasov, Katri Sipilä, Leelo Sui, Sergei Mihhailov. Taitto: Olmerk Kujundus OY Kansi: kuva Rene Jakobson

Julkaisija on tehnyt kaiken voitavansa taatakseen tässä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden. Lehdessä esitetyt tiedot ovat peräisin yhteistyökumppaneiltamme ja julkaisija ei ole vastuussa niiden oikeellisuudesta. HUOM! Suojele ympäristöä, älä heitä lehteä lukemisen jälkeen roskiin! Säilytä se seuraavaa matkaa varten tai anna se jollekulle, joka suunnittelee Viron-matkaa. Lehden tekstien ja kuvien käyttäminen millä tahansa tavoin on kielletty ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

Löytöretkeilijänä Virossa 4 1 00 Virolle tärkeää ja

tutustumisen arvoista kohdetta

Elämästä ja meistä 14 Ratamoottoripyöräilijä Anastassia Kovalenko unelmoi oikeusministerin urasta 52 Raskaushierontaan erikoistunut Tarmo Mill uskoo jatkuvaan kehittymiseen

Kulttuuritapahtumat 18 Kulttuuritapahtumat, museot, näyttelyt

Hyviä makuja etsimässä 36 Ruokataiteilijat – uuden virolaisen keittiön suurlähettiläät 42 Terveydestään huolehtivan virolaisen kesäinen ruokapöytä

Muita tärppejä 44 Tori elämyksiä 50 Mitä laittaa kesällä meikkilaukkuun? 56 Omaperäiset yöpymispaikat, jotka eivät ihan heti unohdu Löytöretkeilijänä Virossa

|

3


1

Virolle tärkeää ja tutustumisen arvoista kohdetta Hyvä lukija! Esittelemme vuoden 2018 aikana Viron 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljässä Loma Virossa -lehdessä 100 meille tärkeää ja tutustumisen arvoista paikkaa, jotka liittyvät jollain lailla Viron historiaan. Joka numerossa kerromme noin 25 kohteesta, joilla ei välttämättä ole eniten kävijöitä, mutta jotka ovat meille historiallisesti tärkeitä. Kyse ei siis ole suosituimmuusjärjestyksestä, vaan olemme tehneet valinnat yhteistyössä maakuntien matkailuneuvojien kanssa. Tästä numerosta löydät Läänemaan, Pärnumaan, Saarenmaan ja Hiidenmaan tärkeät ja tutustumisen arvoiset kohteet.

LÄÄNEMAA

1

Taidemaalari Ants Laikmaan kotimuseo

4|

Löytöretkeilijänä Virossa

Ants Laikmaa (1866–1942), yksi Viron taidehistorian värikkäimmistä persoonista, syntyi Vigalan kunnassa Läänemaalla. Taiteilija opiskeli maalaamista Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, ja jakoi myöhemmin oppejaan Viron ensimmäisessä taideoppilaitoksessa. Hän oli 1900-luvun alun merkittävimpiä virolaisia taiteilijoita. Virtuoosi maalasi pääasiassa luontomaisemia sekä Viron oppineiden ja länsivirolaisen maalaisväestön muotokuvia, ja hänen suosikikseen muodostui pastellitekniikka. Kadarpikun kylässä Lääne-Nigulan kunnassa Läänemaalla sijaitsee Ants Laikmaan kansallisromanttista tyyliä edustava kotitalo, joka avattiin talomuseona vuonna 1960. Taidemaalarin kotimuseon alakerran näyttely tutustuttaa hänen elämänvaiheisiinsa, kun taas yläkertaan jäävät ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine tavaroineen ja vanhoine etnografisine keräilyesineineen. Kiinnostava fakta: Ants Laikmaan kotimuseo, jota ympäröi upea luonnonpuisto ja jossa sijaitsee myös hänen viimeinen leposijansa, rakennettiin taiteilijan itse tekemien suunnitelmien mukaan. Osoite: Kadarpikun kylä, Lääne-Nigulan kunta, Läänemaa Avoinna: syys–huhtikuu: ke–su klo 11–16 touko–elokuu: ma–su klo 10–18 Kassa suljetaan puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

www.salm.ee

2

Haapsalun raatihuone

Haapsalussa sijaitseva vanha raatihuone on rakennettu 1770-luvulla ja se kertoo kaupungin 190 vuoden pituisesta historiasta kylpyläkaupunkina. Ulkoasultaan yksinkertainen kalkkikivirakennus, joka aikoinaan rakennettiin keskustatorin itäreunalle, edustaa myöhäisbarokkista tyyliä ja sillä oli huomattava osa vanhan keskustan kaupunkitilan rakentumisessa. Vanhassa raatihuoneessa perustettiin vuonna 1929 yksityisestä aloitteesta Läänemaan museo keräämään ja esittelemään maakunnan kulttuuriperintöä. Valtiomuodon muutoksen myötä Virossa lakkautettiin yksityiset museot vuonna 1940 ja Läänemaan museon varoilla perustettiin valtiollinen museo, joka avattiin yleisölle vuonna 1950. Raatihuoneen laajat restaurointityöt saatiin päätökseen vuonna 1979 Haapsalun kaupungin 700-vuotispäivän kunniaksi, jolloin rakennus valmistui nykymuotoonsa. Historiallisessa rakennuksessa avattiin vuonna 2014 pysyvä näyttely Matkaopas kylpyläkaupunkiin, joka esittelee elämää Haapsalussa kesämatkailijan näkökulmasta 1800-luvun lopulta vuoteen 1940. Näyttelyssä voit kävellä lomailijoiden kanssa kaupungin halki, käydä mutahoitoloissa, pitää hauskaa konserteissa, purjehtia merellä, kävellä rannassa ja tavata useita tunnettuja henkilöitä. Näyttelyn tekstit ovat viroksi, venäjäksi, englanniksi ja suomeksi. Pysyvän näyttelyn lisäksi talon toisessa päädyssä järjestetään erilaisia vaihtuvia teemanäyttelyitä. Osoite: Kooli 2, Haapsalu Avoinna: syys–huhtikuu: ke–su klo 11–17, touko–elokuu: ma–su klo 10–18 Ryhmävierailuvaraukset: +372 5919 6712


2

www.salm.ee

3

4

www.aiboland.ee

3

Rantaruotsalaisten museo

Tuhatvuotiseen rantaruotsalaisten asutukseen Virossa meidät tutustuttaa Haapsalussa sijaitseva Rantaruotsalaisten museo, joka tutkii, säilyttää ja esittelee vironruotsalaisten historiaa ja kulttuuriperintöä. Ruotsin kuninkaan avaamassa museotalossa voi tarkastella 20 metrin pituista kirjailtua mattoa, joka kertoo yhtä jos toistakin rantaruotsalaisten elämästä. Siinä on myös osio, jossa kerrotaan, kuinka ruotsalaiset talonpojat ostivat Suur-Pakrin saaren Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla vuonna 1345 – Ruotsin kuningas Carl Gustaf kiitteli kuvamattoa kiittelemästä päästyään! Rantaruotsalaisen maton ovat kirjailleet vironruotsalaiset naiset, jotka tarinoita muistellessaan ahkeroivat rantaruotsalaisten historiaa talteen myös tuleville sukupolville. Rakennuksessa on myös kirjasto, joka on aiheensa kattavin koko Virossa. Museotalon viereen on rakennettu vierailijoiden silmien edessä kolme perinteistä rantaruotsalaista venettä: vormsilainen vene, ruhnulainen lotja ja jaala. Lisäksi museossa järjestetään säännöllisesti mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä, kuten kalansavustuspäivät ja talvinen perhepäivä. Museo pyrkii olemaan improvisoitu kulttuurikeskus, joka tarjoaa yleisölle paljon mahdollisuuksia näyttelyiden katsomisesta konferenssien järjestämiseen. Museossa toimii myös kauppa, josta voi ostaa mukaan paikallisten mammojen käsitöitä sekä rantaruotsalaisten historiaa ja kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta. Osoite: Sadama 32, Haapsalu Avoinna: syys–huhtikuu: ti–la klo 10–16, 2.–31.5. ti–la klo 10–18 kesä–elokuu: ti–la klo 10–18, ma ja su klo 10–16

kuva: Vormsi talumuuseum

4

Vormsin maatilamuseo

Vormsin saari oli yksi tärkeimmistä ruotsalaisten vuosisatojen ajan asuttamista paikoista Länsi-Virossa – varhaisimmat tunnetut asiakirjat kertovat jopa 1200-luvulta peräisin olevasta asutuksesta. Vormsilla asui vuoteen 1944 saakka rantaruotsalaisia, joiden esivanhemmat saapuivat saarelle 1200–1300-luvuilla Etelä-Suomesta ja Ruotsin itäosista. Tämän lähes 700-vuotisen asutuksen historia päättyi, kun alueen asukkaat pakenivat Ruotsiin. Vormsille jäi vain joitakin yksittäisiä rantaruotsalaisia. Vormsin maatilamuseo on entistetty rantaruotsalainen maatila. Tämä yksi harvoista toisen maailmansodan ajoilta säilyneistä rakennuksista esittelee meille rantaruotsalaisten historiaa ja kulttuuria valokuvien ja kirjallisten lähteiden avulla. Museossa voi tutustua taidokkaasti korjattuihin ruokokattoisiin rakennuksiin ja savusaunaan, katsella valokuvanäyttelyitä ja tarkastella käyttöesineitä. Vormsin maatilamuseo (Pearsgården) sijaitsee Vormsilla pienessä Svibyn kylässä 1 km:n etäisyydellä satamasta Hulloon päin. Museopuodissa on myynnissä vormsilaisia käsitöitä sekä matkamuistoja ja täällä voi pitää myös pienen kahvitauon. Osoite: Svibyn kylä, Vormsin kunta, Läänemaa Avoinna: 28.5.–31.8. ke–su klo 10–17 tai sopimuksesta puh. +372 5308 8320 Löytöretkeilijänä Virossa | 5


Evald Okasen museo

5

Viron taidehistorian suurmies on taidemaalari, graafikko ja Firenzen taideakatemian kunniajäsen Evald Okas (1915–2011), jonka teoksia löytyy myös taidemuseoiden kokoelmista eri puolilta maailmaa. Haapsalussa sijaitseva taidemaalarin nimeä kantava museo perustettiin vuonna 2003, ja se kerää, säilyttää ja esittelee taiteilijan ja hänen perheenjäsentensä tuotantoa. Kyseessä on yksityinen museo, jossa järjestetään taidekurssien ohella myös kulttuuritapahtumia. Evald Okasen museon pihaan on rakennettu kursseja ja työpajoja varten omaperäinen lasistudio, joka uuneineen ja varusteineen on tällä hetkellä ainoa laatuaan Virossa ja jonka työpajat tarjoavat kiehtovaa katseltavaa. Museo on erityinen siitä syystä, että täällä järjestetään kansainvälistä suosiota saavuttanut Kuuma Klaasi Sümpoosion (Kuuman lasin symposiumi) eli Haapsalun lasipäivät. Tapahtumassa esitellään yleisölle erimaalaisten taiteilijoiden lasitaidetta sekä sen tekemistä: sulaa lasia puhalletaan ja valetaan yhdessä, ja tuloksena on taideteos tai käyttöesine. Lisäksi museossa järjestetään kesäisin taidekasvatuksellisia kesäkouluja, joissa voi osallistua maalaus-, grafiikka- ja piirustuskursseille, sekä konsertteja, Pärnun antropologisten elokuvien festivaali sekä erilaisia täydennyskursseja. Museotalo on historiaa henkivä rakennus, joka oli alun perin rakennettu kapakaksi ja jonka historia ulottuu 1800-luvun keskivaiheille saakka. Vierailijoita otetaan vastaan kesäkuukausina.

6

HUOM! Evald Okas on Elmar Kitsen ja Richard Sagritsan ohella yksi Estonia-teatterin kattomaalauksen tekijöistä. Osoite: Karja 24, Haapsalu Avoinna kesäkuukausina, museon uusi kausi alkaa 2. kesäkuuta 2018 Tarkemmat tiedot puh. +372 554 9024, +372 5560 9891

Martnan kirkko

6

Martnan Pyhän Martin kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa. Yksilaivainen epätavallisen leveä (14,9 m) rakennus on hyvin omaperäinen kirkko, jonka 1600- ja 1700-luvuilta peräisin oleva hautausvaakunoiden kokoelma on laajuudeltaan kolmas Tallinnan tuomiokirkon ja Nigulisten kirkon jälkeen. Vuonna 2004 kirkon alttarihuoneen seiniä peittävän värikerroksen alta paljastui keskiaikaisia seinämaalauksia, joita pidetään yhtenä Viron suurimmista historiallisista löydöistä. Kirkossa on myös gotlantilaistyyppinen kastemalja, arvokas alttariseinä ja empiretyyliä edustava saarnastuoli, joka valmistui vuonna 1820. Alkuperäinen alttarimaalaus “Kristus ristillä“ ja alkuperäisessä muodossaan säilynyt “Viimeinen ehtoollinen“ koristavat kirkkoa kauneudella, jota kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan omin silmin. Osoite: Martnan kylä, Lääne-Nigulan kunta, Läänemaa Avoinna etukäteen sopimalla. Puh. +372 5809 3633, +372 5323 2438

5

www.evaldokasemuuseum.ee

8

martna.eelk.ee kuva: Athanasius Soter

6|

Löytöretkeilijänä Virossa

www.eliisabet.ee

9


PÄRNUMAA Viron tasavallan itsenäisyyden julistamisen muistomerkki

7

Viron tasavallan itsenäisyyden julistamisen muistomerkki sijaitsee keskellä Pärnua Rüütli-aukiolla, ja se esittää historiallisen Endla-teatterin parveketta alkuperäisessä koossaan, sillä juuri täällä luettiin ensimmäistä kertaa julkisesti 23. helmikuuta 1918 Manifesti koko Viron kansalle. Tuolloin Endlan teatteri- ja seuraintalon parveke sijaitsi nykyisen hotelli Pärnun paikalla. Muistokivi on valmistettu lujasta graniitista ja sen tekijät ovat Viron taiteilijoiden liiton jäsen Karel Eelma, näyttelijöiden liiton jäsen Mart Aas ja arkkitehti Mikk Mutso. Yksi muistomerkin tärkeimmistä piirteistä on siinä oleva sanoma eli itse manifestin teksti, joka on tarkoitettu kaikkien nähtäväksi ja luettavaksi, sillä se on kirjoitettu sekä vanhassa että nykykielessä ja sokeille tarkoitetussa pistekirjoituksessa. Muistomerkki toimii myös edustustehtävissä (paraatit, merkkipäivät ja tärkeät viralliset tapahtumat) sekä julkisten tapahtumien järjestyspaikkana (esiintymis- ja konserttipaikka, puhujanpönttö sekä kokoontumis- ja kävelypaikka).

7

Muistomerkki, jonka juurella jokainen voi pysähtyä ja lukea koko Viron kansaa koskevaa manifestia, kunnioittaa julistuksen laatimisen aikaisten terävien päiden yhteistyössä saavuttamaa. Osoite: Rüütli-aukio, Pärnu, Pärnumaa

8

Pärnun Elisabetin kirkon pääoven kohdalla on merkintä “Anno 1747“, sillä juuri tuona vuonna asetettiin maakivistä rakennetun kirkon tornin huipulle nuppi ja kuparinen kukko. Kirkko valmistui lopulliseen muotoonsa vasta 1950-luvulla. Pärnun keskustassa sijaitseva, kaunis ja yksi Viron huomattavimmista barokkityylisistä pyhistä rakennuksista houkuttelee astumaan sisään ja ihastelemaan 1800-luvun puolivälistä peräisin olevaa uusgoottilaistyylistä saarnastuolia ja alttaria sekä alttarimaalausta “Ylösnousemus“. Koska nykyinen Pärnun Elisabetin seurakunta on samalla niin aiemman Pyhän Johanneksen seurakunnan kuin myös vuonna 1944 Elisabetin seurakuntaan yhdistetyn Nikolain seurakunnan laillinen seuraaja, kirkko kunnioittaa suojeluspyhimyksinään kolmea kirkon historian kannalta erittäin merkittävää henkilöä: unkarilaista Elisabet Pyhää eli Elisabet Thüringeniläistä, Pyhää apostolia ja evankelistaa Johannesta ja Myran Pyhää Nikolausta. Tästä samaisesta kirkosta löytyvät myös eräät Viron parhaista uruista ja musiikin ystävien iloksi kirkko on myös suosittu konserttipaikka. Historiasta tiedetään kiinnostava seikka, että kirkko on nimetty Venäjän keisarinnan Elisabetin kunniaksi, jonka ansiosta valtion kassasta myönnettiin 8000 ruplaa uuden luterilaisen kirkon rakentamiseksi Pärnuun. Osoite: Nikolai 22, Pärnu, Pärnumaa Avoinna: ti–pe klo 10–14, la klo 10–12 Pastorin keskusteluaika perjantaisin klo 10–12

9

8

10 7

www.parnumuuseum.ee

Pärnun Elisabetin kirkko

Pärnun museo

Pärnun museo muutti vuonna 2011 uuteen kunnostettuun aittarakennukseen, jossa avattiin vierailijoille 25. toukokuuta 2012 uusi pysyvä näyttely 11 000 vuotta historiaa – elämyksiä menneiltä ajoilta. Pärnun museon näyttely ulottuu kiviajalta nykypäivään, ja täällä menneiden vuosituhansien ja -satojen henki välittyy useiden aitojen esineiden, valaisevien tietojen, leikkien ja elämysnurkkausten avulla. Pysyvä näyttely alkaa ensimmäisten asukkaiden saapumisesta Pärnumaalle, jonne he perustivat jääkauden päättyessä tiedettävästi ensimmäisen Viron alueella sijainneen asuinpaikan. Tuon ajan harvinaisista löydöksistä ovat edustettuina piikiviterät, varhaiset työ- ja metsästysvälineet ja yhtenä kiinnostavimpana kivikauden näyttelyesineenä voi pitää Viron ja samalla koko lähiympäristön vanhinta ihmishahmoa, joka on valmistettu hirvensarvesta yli 8000 vuotta sitten. Keskiajan sali esittelee vierailijalle hansaliiton kaupankäynnin sekä pyhiinvaellusten seurauksena avautuneita uusia mahdollisuuksia ja kontaktien maailmaa. Barokkikauden näyttely koostuu Pärnun kaupunkilinnoituksen varuskuntaa, entisiä raatiherroja, kaupankäyntiä ja Pärnun yliopistoelämää käsittelevistä harvinaisista esineistä. Valtaosa pysyvästä näyttelystä on kuitenkin omistettu kansallisen heräämisen ajalle 1800-luvun keskivaiheilla, mutta myös Pärnu kylpyläkaupunkina saa osansa huomiosta. Pysyvän näyttelyn viimeinen osa keskittyy 1900-luvun jälkipuoleen, ja se kertoo elämyksellisesti miehityksen alkuajoista ja metsäveljistä, arkielämästä Neuvostoliitossa ja tuonaikaisesta kylpyläkaupungista. Museossa toimii kahvila sekä kauppa, josta voi hankkia paikallisten käsityöläisten ja mestarien tekemiä töitä. Sijainti: Aida 3, Pärnu, Pärnumaa Avoinna: ti–su klo 10–18. Pyhäpäivinä suljettu. Löytöretkeilijänä Virossa

|

7


10

Kihnun museo

Vuonna 1974 avattu museo sijaitsee Kihnun saarella vanhassa koulurakennuksessa ja se esittelee meille Kihnuun liittyvää perinnekulttuuria. Perusteellisesti uudistettu museo avattiin vuonna 2009. Kihnun museo toimii kiinnekohtana UNESCOn maailmanperintökohteiden luetteloon merkityn Kihnun kulttuurialueen säilyttämisessä ja esittelemisessä. Täältä löytyy kaikkea kihnulaiseen arkielämään liittyvää – työkaluja, vaatteita, käsitöitä, kalusteita – sekä lisäksi kuuluisien kihnulaismiesten, kotiseutututkija Theodor Saaren, itseoppineen kapteeni Enn Uuetoan ja hopeaseppä Peeter Rooslaidin, työtä esittelevä näyttely sekä kihnulaisten naivistien taidetta. Näyttely ulottuu ajallisesti jopa sadan vuoden taakse. Tavallista esineistöstä koostuvaa pysyvää näyttelyä on museossa täydennetty multimedianäyttelyllä, joka sisältää filminpätkiä, kuvaesityksiä ja äänitaustan. Näyttely on rakennettu eri teemoiksi, joista paikalliset oppaat kertovat historian, tapakulttuurin ja kiinnostavien nykyseikkojen avulla. Vaihtuvien näyttelyiden huoneessa on esitellään erilaisia Kihnuun ja muuhunkin maailmaan liittyviä aiheita. Työpajoissa voi tutustua paikallisiin tapoihin ja perinteisiin. Museon yhteydessä on myös museopuoti, josta voi ostaa paikallisten käsityömestarien ja yrittäjien tuotteiden parhaimmistoa. Osoite: Linaküla, Kihnun kunta, Pärnumaa Avoinna: ti–pe klo 10–14, ma, la–su suljettu

11

www.saaremaamuuseum.ee

10

C. R. Jakobsonin maatilamuseo Kurgjalla

Viron ensimmäinen valveutunut maanviljelijä, poliitikko, ajankohtaisia teemoja käsitellyt kirjailija ja pedagogi Carl Robert Jakobson (1841–1882) perusti vuonna 1874 Vändran lähelle Kurgjalle mallimaatilan, jonka oli tarkoitus toimia esimerkkinä muille maanviljelijöille. Valitettavasti näin ei käynyt, sillä isäntä itse sai nauttia kättensä töistä tässä talossa vain kahdeksan vuoden ajan. Kansankirjailijan odottamaton sairastuminen keskeytti hänen elämäntyönsä, ja Carl Robert Jakobson haudattiin Kurgjalla sijaitsevaan sukuhautaan. Isänsä kuoleman jälkeen Kurgjan maatilaa ryhtyi hoitamaan perheen poika siihen saakka, kunnes vuonna 1948 perheen tytär Linda perusti Kurgjalle isänsä nimeä kantavan museon tämän muistoksi. Carl Robert Jakobson suunnitteli itse kaikki Kurgjan maatilan rakennukset, jotka on nyttemmin kaikki rakennettu täysin tai osittain entiselleen. Tilakokonaisuuden kaikkein vanhin rakennus, aitta, on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan joen vastarannalta. Museon päärakennuksessa on kynämiehen elämää ja työtä esittelevä näyttely, ja tilalle on rakennettu uudisrakennuksena Jakobsonin suunnitelmien mukaan valmistunut yhdistetty riihi ja viljankuivaamo. Nykypäivänä museosta tekee erityisen täällä toimiva maatila, jolla viljellään maata ja kasvatetaan karjaa: virolaisia maatiaislehmiä, valkopäisiä lampaita, eestinhevosia, kukkoja, kanoja, kalkkunoita. Kurgja on luonnonkaunis paikka, jossa kuulee linnunlaulua ja veden solinaa... Elämä kulkee täällä omaa rauhallisesti omaa polkuaan. C. R. Jakobsonin maatilamuseossa järjestetään tutustumiskierroksia ja käytännön koulutuspäiviä. Täällä voi järjestää perhe- ja yritystilaisuuksia, kokoontumisia, leirejä ja kesäpäiviä. Myös ruokailu onnistuu etukäteistilauksesta. Vuonna 2010 maatilamuseossa aloitti maatilakulttuurikoulu, joka kutsuu ympäri vuoden joka kuukauden yhtenä tai kahtena sunnuntaina Kurgjalle ahkeria ihmisiä osallistumaan käytännönläheiseen opetuspäivään, jonka puitteissa opetetaan maatilatöitä ja käsitöitä. Vuonna 2018 maatilamuseossa järjestetään 15–50 hengen ryhmille tarkoitettuja erilaisia opetusohjelmia: maatilan syksy, martin- ja katrinpäivä, maatilan joulu, maalaislapsen askareet, virolainen ruokavuosi maatilalla, puun käyttäminen maatilalla yms. Ohjelman yhteydessä esitellään C. R. Jakobsonin ajatuksia maatilanpidosta ja ruoasta, tutustutaan vanhoihin työkaluihin ja -esineisiin, leivotaan leipää, ruokaillaan ja tarinoidaan sopivista aiheista. Ilmoittautuminen etukäteen! Osoite: Kurgjan kylä, Põhja-Pärnumaan kunta, Pärnumaa Avoinna: kesäkaudella 15.4.–15.10. ma–su klo 10–17 talvikaudella 16.10.–14.4. ma–su klo 10–16 8|

12

Löytöretkeilijänä Virossa

kihnu.kovtp.ee/muuseum kuva: Olev Mihkelmaa

SAARENMAA 12

Saarenmaan museo

Saarenmaan museo on yksi Viron vanhimmista (perustettu vuonna 1865) ja suurimmista museoista, ja siellä käy vuosittain 70 000 – 80 000 vierailijaa. Maakuntamuseona se on yksi tärkeimmistä Saarenmaan omaperäisestä luonnosta, historiasta ja kulttuurista muodostuvan alueellisen identiteetin säilyttäjä ja vahvistaja. Kuressaaren linnalla ja linnoituksella on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena arkkitehtonisena muistomerkkinä sekä yhtenä Viron tärkeimpänä matkailukohteena merkittävä osa tässä identiteetissä, ja museo avaa sen tarinaa esittelemällä sitä koko maailmalle. Museon keskiössä on 1300–1400-luvuilla rakennettu piispanlinna, jossa on esillä laajoja pysyviä näyttelyitä Saarenmaan luonnosta (3 salissa), vanhemmasta historiasta (3 salissa) ja lähihistoriasta (7 salissa) sekä erilaisia vaihtuvia näyttelyitä. Täällä järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, mukaelmia piispan järjestämistä juhla-aterioista yms. tapahtumia.


11

13

www.kurgja.ee

www.muhumuuseum.ee

Linnan ympärille 1300–1800-luvuilla kohonnut linnoitus on omalaatuinen sota-arkkitehtuurin ulkomuseo, jossa voi tutustua puolustusrakennelmien kehitykseen aikojen saatossa. Linnoituksen eteläisen bastionin ruutikellarissa on kesäkaudella avoinna vuoden 1941 kommunistista terroria kuvastava pysyvä näyttely, pohjoisen bastionin tykkikellarissa historiallisten aseiden näyttely sekä Kuressaaren kaupungin historiasta kertova näyttely. Läntisen bastionin neljässä kellarissa toimii historian hengessä erilaisia käsityöpajoja ja pohjoisen bastionin kyljen alaosaan on entistetty vanha tykkiasema. Osoite: Lossihoov 1, Kuressaare, Saarenmaa Kuressaaren linna ja linnoitus ovat avoinna: touko–elokuu: ma–su klo 10–19 (kassa avoinna klo 10–18) syys–huhtikuu: ke–su klo 11–19 (kassa avoinna klo 11–18)

13

Muhun museo

Koguvan kylä Muhun saaren länsirannikolla on yksi huomattavimmista virolaisen talonpoikaisarkkitehtuurin näytteistä, ja se on kiehtonut kan-

satieteilijöitä jo 1900-luvun alkupuolella. Tämä omaleimaisessa maastossa sijaitseva, hieman erikoisen historian omaava kylä, jonka maatilarakennukset ovat säilyneet verrattain hyvin, on tunnettu Virossa ennen kaikkea kirjailija Juhan Smuulin syntymäpaikkana. Koguvasta tuli suosittu matkailukohde jo kirjailijan elinaikana ja hänen syntymäkodissaan avattiin ensimmäinen näyttely heti kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1971. Juhan Smuulin kotimuseo avattiin vuonna 1973 nykyisen Saarenmaan museon museokohteena. Vuodesta 1990 alkaen museon nimi on ollut Muhun museo ja se kuuluu Muhun kunnalle. Kylän museoalueeseen kuuluu neljä maataloa, ja lippukassa ja kylän kartta löytyvät Tooman tilalta. Vierailija voi nauttia maatila-arkkitehtuurista ja tutustua muhulaisiin kansallispukuihin, vanhaan kyläkouluun, useisiin Muhun historiaa käsitteleviin näyttelyihin sekä taidenäyttelyihin ja museokauppaan. Osoite: Koguvan kylä, Muhun kunta, Saarenmaa Avoinna: kesäkaudella 15.5.–15.9. joka päivä klo 9–18 talvikaudella 16.9.–14.5. ti–la klo 10–17 Kunstitall (Taidetalli), kesä–elokuu: joka päivä klo 11–18 Löytöretkeilijänä Virossa

|

9


14

Kaalin kraatteri ja meteoriitti- ja kalkkikivimuseo

dyksissä muodostuneita metalliseoksia eri puolilta maailmaa. Geologian osasto antaa perusteellisen selvityksen Saarenmaan geologisen kallioperän rakenteesta, Saarenmaan mineraalilöydöksistä sekä kalkkikiven ja dolomiitin käyttömahdollisuuksista. Mahdollisuus katsoa audiovisuaalisia ohjelmia Kaalin ja Viron meteoriittikraattereista. Osoite: Kaalin kylä, Saarenmaan kunta, Saarenmaa Avoinna: Kaalin opastuskeskus kesäkaudella 1.6.–31.8. vuorokauden ympäri, museo klo 9–20 talvikaudella 1.9.–31.6. varausten mukaan

Mitä kiinnostavia historiallisia tietoja salaperäinen kraatterikenttä kätkeekään meiltä sisäänsä? Kaalin kraatteri on meteoriitin putoamisesta ja sitä seuranneesta räjähdyksestä muodostunut kraatteri Saarenmaalla. Halkaisijaltaan 110-metrisen pääkraatterin lisäksi alueella on vielä 8 pienempää kraatteria. Tuoreimpien mittausten perusteella kraatterien arvellaan muodostuneen 1530–1450 eKr. Kesällä 2005 Kaalin kraatterikentälle avattiin historiaa henkivä Kaalin opastuskeskus. Rakennuksessa sijaitsevat meteoriitti- ja kalkkikivimuseo, kokoussali, pieni hotelli, sauna ja myymälä. Kaalin opastuskeskus sijaitsee 15 3 km Kuivastun–Kuressaaren maantiestä, 18 km Kuressaaresta ja 62 km Karjan Katariinan kirkko sijaitsee Pohjois-Saarenmaalla Saarenmaan kunKuivastusta. nassa Linnakan kylässä. Kirkon rakensivat Ojamaan (Gotlannin) mestarit Kiinnostava fakta: Kaalin kraatteri on kahdeksannella sijalla maailman 1200-luvun viimeisellä neljänneksellä tai 1300-luvun alussa. Kirkon perusnuorimpien tunnettujen jättikraatterien joukossa. Kaalin kraatterikenttä tamisesta ei ole säilynyt kirjallisia merkintöjä. Jo ennen kivikirkon rakenSaarenmaalla on Viron ainutlaatuisin luonnonmuistomerkki ja samaten tamista, vuonna 1254, Karjassa oli puukirkko. Kirkko on ollut toiminnassa koko ajan. Euraasian näyttävin kraatterikenttä. Kirkko on yksilaivainen ja se on säilyttänyt rakentamisen ajan mukaisen Meteoriitti- ja kalkkikivimuseossa vierailija voi tutustua jättimeteoriitin putoamista koskeviin aineistoihin, Viron meteoriittikraattereihin, tarkas- ilmeensä. Kirkko toimi alkuaikoinaan myös puolustusrakennelmana, ja tella aitoja meteoriitinpaloja ja meteoriittien maahan törmäämisen räjäh- tähän viittaavat korkealla sijaitsevat kapeat ikkunat ja rakennuksen paksu

Karjan Katariinan kirkko

14

15

karjakirik.weebly.com

17

www.padaste.ee

10 | Löytöretkeilijänä Virossa

18

www.anglatuulik.eu


muuri. Myös Karjan kirkon muotoratkaisu on huomiota herättävä: seinäpinta-alan määrä on vähennetty minimiin. Karjan kirkossa on yksi pohjoiseurooppalaisten maalaiskirkkojen suurimmista kiviveistoskokoelmista. Kirkon holvit ovat kaksi kertaa korkeammat kuin sen seinät. Kyseessä on Saarenmaan pienin kirkko. Osoite: Linnakan kylä, Saarenmaan kunta, Saarenmaa Avoinna: ma–la klo 10–17, su klo 11–17

16

Valjalan Martin kirkko

Valjalan kirkko on Viron vanhin säilynyt kivikirkko. Se on rakennettu romaaniseen ja goottilaistyyliin. Kirkko oli myös puolustusrakennelma ja sitä ympäröi lähes pyöreä kiviaita. Kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan Valjalaan vuonna 1227, kun ristiritarit alistivat Valjalan muinaislinnan, joka oli pakanoiden viimeinen linnake. Ensimmäinen pyhäkkö oli pieni ja muistutti kappelia. Kirkossa on 1200-luvulta peräisin oleva romaanista tyyliä edustava kastemalja, jota pidetään yhtenä Baltian maiden erikoisimmista kiviveistoksista. Osoite: Kiriku tee, Valjalan pienkauppala, Saarenmaan kunta, Saarenmaa Avoinna: kesäkuukausina ti–su klo 9.30–18.00, ma suljettu

16

17

Pädasten kartano

Pädasten kartano sijaitsee Pädasten lahden rannalla idyllisellä Muhun saarella Viron länsirannikolla. Kartanon historia vie meidät takaisin 1400-luvulle: joitakin tuonaikaisista ikivanhoista seinistä on edelleen säilynyt kartanorakennuksen sydämessä. Kaikkiaan viisi rautakivirakennusta yhdistävät kartanon yhdeksi hevosenkengän muotoiseksi kokonaisuudeksi, joka avautuu Itämerelle päin. Kartanokompleksi käsittää 7 hehtaaria kaunista puistomaata, jota ympäröi 22 hehtaaria maalauksellisia niittyjä ja ikimetsää. Kartanopuiston ja siellä sijaitsevat rakennukset kokoaa yhteen vuosisatoja vanha rautakivistä tehty aita, jota peittää paikoiten ikivanha suojeltu sammalkate. Vuosisatojen ikäinen vanha kartano on ainoa viiden tähden hotelli Tallinnan ulkopuolella. Täysin uudistetussa kartanossa toimii nykyään ylellinen hotelli ja kylpylä. Pädasten kartano tarjoaa vierailijoille majoitusta 24 erilaisessa huoneessa viihtyisistä vaunuvajassa sijaitsevista huoneista päärakennuksen ylväisiin huoneisiin. Ravintola Alexander sijoittuu kartanon päärakennuksen keskeisimmälle ja arvokkaimmalle paikalle rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja ravintolan väki tarjoaa ylpeänä Pohjolan saarten keittiön maistuvia ruokia, joissa huomioidaan vuodenaikojen vaihtuminen ja käytetään mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita. Monet vihanneksista ja yrteistä ovat peräisin kartanon omasta puutarhasta ja kasvihuoneesta. Osoite: Pädasten kylä, Muhun kunta, Saarenmaa Avoinna: ympäri vuoden Katso tarkemmin: www.padaste.ee

18

Anglan tuulimyllyt

Anglan kylän sydämessä on herännyt uudelleen eloon viisi tuulenpyytäjää. Anglan tuulimyllyt muodostavat yhden Viron parhaiten säilyneistä tuulimyllyryhmistä, ja se sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Anglan tuulimyllymäellä. Tätä kokonaisuutta voi epäilemättä pitää yhtenä Saarenmaan suurimmista nähtävyyksistä. Tuulimyllyistä neljä on jalkamyllyjä, joiden myllyaitta on käännettävä, mutta viides on kahdeksantahkoinen mamsellimylly, jossa vain yläosa kääntyy. Vanhin Anglan tuulimyllyistä on siinä olevien rakennuspäiväysten mukaan 1800-luvun alusta peräisin oleva Reinun tuulimylly. Nykyään kylässä on tuulimyllyjen lisäksi Anglan perinnekulttuurikeskus, jossa voi osallistua mestarien ohjauksessa savi-, villa- ja huopatyöpajaan. Anglan perinnekulttuurikeskuksen leipähuoneessa ja pihan katoksien alla voit nauttia kansallisia makupaloja, maistella Anglan ruisleipää ja yrttiteetä tai juoda kupillisen kahvia. Myös lapsille löytyy sopivaa tekemistä. Kolmanteen kerrokseen on avattu Saarenmaan museon Karjan pitäjän kulttuurihistoriaa esittelevä näyttely.

kuva: Britt-Marie Sohlström

Osoite: Anglan kylä, Saarenmaan kunta, Saarenmaa Avoinna: syyskuu: klo 9–18 loka–huhtikuu: klo 9–17 touko–elokuu: klo 9–20 Löytöretkeilijänä Virossa | 11


24

HIIDENMAA 19

Vaemlan villatehdas

Tämä pitkä, valkoinen kivitalo on yksi harvoista edelleen pystyssä ja käytössä olevista Vaemlan kartanon rakennuksista. On tiedossa, että rakennus rakennettiin 1800-luvun puolivälissä kartanon heinäladoksi, mutta nykyään täällä toimii perheyritys Hiiu Vill. Täällä ei uskoisikaan, että eletään nykypäivää, sillä rakennuksessa jyrisevät koneet, joilla lampaanvillasta tehdään lankaa, ovat todella iäkkäitä. Vanhimmat koneista (villasusi, karstauskoneet ja säiekone) on tuotu Puolasta, jossa niitä ryhdyttiin valmistamaan jo 1860-luvulla. Villatehtaankin koneet ovat oletettavasti 1800-luvulta, vaikkei tarkka valmistusvuosi olekaan tiedossa. Hiiu Villan luonnolliset ja terveelliset tuotteet ovat tunnettuja niin Virossa kuin ulkomaillakin. Osoite: Vaemlan kylä, Käina, Hiidenmaa Avoinna: ma–pe klo 9–18, la klo 10–16, su suljettu

20

23

Soeran maatilamuseo

Sooäären tilan, jona maatila aluksi tunnettiin, historia ulottuu ainakin 200 vuoden päähän. Nykyisen riihiasumuksen vanhimman osan muodostaa 1800-luvun alkupuoliskolta peräisin oleva multalattiainen riihitupa, jossa asuttiin ja jossa kuivattiin syksyisin viljaa. Riihenpuintia varten talossa oli puimahuone eli rehealune 'riihenalinen'. Asuinhuone kamareineen on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Maatilamuseokokonaisuuteen kuuluvat lisäksi savusauna, paargu eli kesäkeittiö, aitta, kellari, vaunuvaja ja ruokala (tilan entinen navetta). Säilynyt on myös vanha kuilukaivo. Kaikissa näissä rakennuksissa on esillä tilalla entisaikaan tarvittuja työkaluja ja käyttöesineitä. Soera edustaa tyypillistä 1800-lukulaista hiidenmaalaista maatilaa. Osoite: Paladen kylä, Pühalepa, Hiidenmaa Avoinna: kesäkaudella 15.5.–31.8. ma–su klo 12–18, talvikaudella 1.9.–15.9. ma–pe klo 12–16. Muina aikoina etukäteen sopimalla.

21

20

Tobiaksen kotimuseo

Rudolf Tobiaksen kotimuseo avattiin 27. toukokuuta 1973 osana Hiidenmaan museota. Museo sijaitsee Seljan kylässä Käinan pienkauppalasta länteen. 1800-luvun alkupuolella rakennettu talo on yksi harvoja säilyneitä tämäntyyppisiä rakennuksia Virossa: kaupunkitalo, jossa on tallella maalaistalon elementtejä. Tämän talon peräkamarissa syntyi 29. toukokuuta 1873 virolaisen klassisen musiikin uranuurtaja Rudolf Tobias, joka asui täällä suurimman osan lapsuudestaan. Hänen isänsä Johannes oli Käinan kirkon lukkari ja urkumestari. Historiallisesti arvokkaassa näyttelyssä esitellään säveltäjän elämää Virossa, Pietarissa ja Berliinissä sekä hänen tuotantoaan. Esillä on huonekaluja ja musiikki-instrumentteja 1800- ja 1900-luvuilta. Kotimuseon pihalla sijaitsevat aitta, liiteri, kellari ja Hiidenmaalle ominainen tuulimylly sekä tyypillinen kaivo. Vierailijalle avautuu suurenmoinen näkymä lintujen kansoittamalle lahdelle, joka varmaankin inspiroi myös pientä Rudolf Tobiasta. Osoite: Seljan kylä, Käina, Hiidenmaa Museo on avoinna etukäteen sopimalla. Puh: +372 463 2091 12 | Löytöretkeilijänä Virossa

kuva: Enn Veevo

22

Kõpun majakka

Kuin valkeisiin pukeutunut pyylevänpuoleinen maalaisnainen konsanaan kohoaa punaisessa palmikossaan ja silmät säihkyen mäen päällä ikivanha Kõpun majakka. 6000 kivitonnia ja 36 metrin korkeus puhuvat kyllä itse puolestaan. Hiidenmaan symbolina tunnettu Kõpun (Dagerort) majakka sijaitsee keskellä Kõpun niemen korkeinta kohtaa. Kompassin käyttöönoton jälkeen kauppalaivat purjehtivat 1300-luvulta lähtien Itämeren yli suoraan Tallinnaan. Kõpun niemen metsäinen mäki Hiidenmaalla oli ensimmäinen maamerkki, jonka lännestä saapuvat merimiehet horisontissa näkivät. Oli hyvin tärkeää tietää tämän niemen sijainti, jotta voitiin ottaa oikea kurssi. Meri oli Kõpun niemen lähistöllä tunnettu vaarallisuudestaan ja salakavaluudestaan, ja merenkulkijoita uhkaava Hiidenmaan matala (Suurrahu eli Nekmansgrund, kansansuussa tunnettu myös nimillä Näkman ja Näkimadalad 'näkkimatalikko'). oli yksi merkittävimmistä syistä rannikkomme ensimmäisen majakan rakentamiseen. Hansaliiton tiedetään vaatineen pookin eli valaisemattoman majakan pystyttämistä Kõpun niemelle ensi kerran jo 1490-luvulla. Pookin eli tunnusmajakan rakentamisen Kõpun niemelle käynnisti Tallinnan raati. Rakennusta ryhdyttiin pystyttämään vuonna 1514 ja työ kesti keskeytyksineen vuoteen 1538 saakka rakennuksen kohotessa yhä korkeammaksi. Majakan korkeus maanpinnasta on 36 metriä ja sen valolaite sijaitsee 102,6


21

22

kuva: SA Hiiumaa muuseumid

19

www.militaarmuuseum.ee kuva: Mart Mõnistem

hiiuvill.ee kuva:Mihke Valdmam

metrin korkeudella merenpinnasta – tätä korkeampia majakanvaloja Itämeren rannoilla ei ole. Kiinnostava fakta: Kõpun majakka on yksi maailman vanhimmista keskeytyksettä toiminnassa olleista navigointimerkeistä ja myös Pohjois-Euroopan vanhin majakka. Osoite: Mägipen kylä, Kõrgessaare, Hiidenmaa Avoinna: kesäkaudella 1.5.–15.9. avoinna joka päivä klo 10–20 talvikaudella 16.9.–30.4. avoinna vain etukäteen sopimalla

23

Hiidenmaan sotamuseo

Hiidenmaan värikäs sotahistoria esittäytyy koko kirjavuudessaan Tahkunan niemen alueella. Aikakauden esineiden aitoudesta ja säilyttämisestä huolehtii Hiidenmaan sotamuseo, jolla on ulko- ja sisätiloissa näytteillä museo-esineitä vanhasta kiisselipaketista panssariajoneuvoihin. Museon näyttely esittelee Hiidenmaan rannikkopuolustuksen rakennuksia, aseistusta ja ampumatarvikkeita. Jokaisella esineellä on oma tarinansa: mistä ja milloin se on löydetty, kuka sen löysi ja mitä mielenkiintoista tästä on kerrottu. Neuvostoliiton rajavartioston aikakautta ei Hiidenmaalla voi ohittaa: täällä esitellään kasarmialuetta, valvonta- ja viestintälaitteita ja piha-alueelle on rakennettu rajavyöhykkeen rekonstruktio. Neuvostoliiton armeijan omaperäinen armeijatyyli on suorastaan helpottanut museonpitäjien työtä, koska museoarvoa on silläkin, miten

www.tuletornikohvik.ee

käytännössä tyhjästä tehtiin naulakoita ja miten kasarmin huonekaluja suunniteltiin. Museon ylpeydenaihe on rannikkopuolustuksen tykkiputkikokoelma: näytteillä on 180 mm:n, 130 mm:n ja 100 mm:n tykkiputket. Ulkonäyttelystä löytyvät panssaroidut miehistönkuljetusvaunut BTR-70 ja BRDM-2, maastokuorma-autot ZIL-157 ja GAZ-66 sekä muita autoja, väestönsuoja, rajavartioalus, merimiinoja, panssarintorjuntatykki, rajavartiotorni sekä tutka- ja radiomastot. Osoite: Tahkunan kylä, Kõrgessaare, Hiidenmaa Avoinna: kesäkaudella 15.5.–15.9. ti–su klo 10–18

24

Kassarin kappeli

Kassarin kappeli on Kassarin saarella Esikülassa sijaitseva pyhäkkö, joka on rakennettu todennäköisesti 1700-luvulla. Kappeli on ainoa toiminnassa oleva kivipyhäkkö, jolla on ruokokatto. Rakennuksessa on myös goottilaistyylisten kirkkojen torneja muistuttava torni. Kappelia ympäröivälle kirkkomaalle on haudattu Kassarin kartanon omistaneen Stackelbergien suvun jäseniä. Hautausmaalla lepää useita kulttuurihistorian tuntemia henkilöitä: runoilijoiden Marie Underin ja Debora Vaarandin esivanhemmat, kesät Hiidenmaalla viettänyt näyttelijä Olev Eskola, Voldemar Panson kirjasta Naljakas inimene tunnetuksi tullut Lepan Anna. Osoite: Kassarin Tagukülan bussipysäkki, Tagukülan kylä, Käina, Hiidenmaa Avoinna: kesäkaudella 15.6.–31.8. pe–la klo 11–16, ma–to, su suljettu Löytöretkeilijänä Virossa | 13


Ratamoottoripyöräilijä ja Tallinnan kaupunginvaltuuston jäsen Anastassia Kovalenko (26) kertoo urheilu-urastaan, gastronomisista mieltymyksistään sekä ensiaskelistaan politiikassa.

Ratamoottoripyöräilijä

Anastassia Kovalenko unelmoi oikeusministerin urasta

Aloit harrastaa moottoripyöräurheilua 20-vuotiaana. Eikö se ole vähän liian myöhään? Olen pienestä asti tuntenut vetoa rankempiin urheilulajeihin. Niin kauan kuin muistan, olen aina halunnut kokeilla jotain erikoista, vaikkapa laskettelua, lumilautailua tai rullalautailua. Mutta äitini on vähän jarrutellut minua. Hänen tahdostaan menin seuratanssikursseille ja musiikkikouluun, mutta koska minulla ei ollut absoluuttista sävelkorvaa, piti minun tehdä kaksin verroin töitä muihin lahjakkaampiin lapsiin verrattuna. Tottakai vanhempani olivat suorastaan järkyttyneitä siitä, että halusin kokeilla moottoripyöräurheilua, mutta tuolloin olin jo aikuinen ja tein itse omat päätökseni. Mitä ikään tulee, niin 20-vuotiaana aloittaminen ei ole ollenkaan myöhäistä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aloittaneet moottoripyöräurheilun vielä myöhemmin. Onko seuratanssiharrastuksesta ollut apua ratamoottoripyöräilijän urallasi? Paljonkin. Seuratanssien ansiosta koordinaatiokykyni on hyvä, ja moottoripyörällä ajaessa se on erittäin tärkeää. Pitää kyetä hallitsemaan kehoaan: 14 | Elämästä ja meistä

käytät jalkojasi vaihteiden vaihtoon ja kääntymiseen, kädet ovat vastuussa kytkimen ja jarrun käytöstä, ja vartalo auttaa tasapainon säilyttämisessä. Tässä urheilulajissa kaatumista ei voi välttää. Miten pyrit välttämään loukkaantumiset? Nykyaikaisissa ajopuvuissa on turvatyynyt, jotka laukeavat kaaduttaessa. Tämä on uutta teknologiaa, joka kehittyy koko ajan. Ajopuvun sisään on rakennettu erityinen laite, joka seuraa liikkeitäsi GPS-signaalin avulla. Tekniikka analysoi kaikkea ja jos kaadut, turvatyyny laukeaa jo ennen, kuin kosketat maata. Tällaisia teknisiä ratkaisuja käyttävät nykyään kaikki huippumotoristit, myös kylmäverisenä tunnettu italialainen Valentino Rossi. Tällaisten teknisten ratkaisujen ansiosta loukkaantumisten määrä moottoripyöräilyssä on huomattavasti vähentynyt. Tällaisella ajopuvulla rauhoittelen myös vanhempiani, sillä muuten he kyselevät jatkuvasti, milloin viimeinkin lopetan ratamoottoripyöräilyn. Mikä on kovin voittosi? Toinen sija Euroopan junioreiden mestaruuskamppailun yhteispisteissä vuonna 2015. Tämä oli koko kauden suoritusten yhteenlaskettu tulos. Sinä


kuva: Marija Vie

vuonna ylsin ensimmäistä kertaa kansainväliselle tasolle. Se vuosi oli hyvin vaikea, kaaduin monta kertaa, mutta niistä huolimatta saavutin lopuksi toisen sijan. Onko kaatumisen jälkeen vaikea mennä seuraavaan starttiin? Kaikkein vaikeinta moottoripyöräilyssä onkin päästä pelostaan yli kaatumisen jälkeen. Psykologisesti se on hyvin vakava hetki. Kerran minulta murtui kilpailussa käsi. Luu ei kasvanut umpeen ja käteeni laitettiin kaksi ruuvia, ne ovat minulla vieläkin. Ne ovat pieniä ja eivät hälytä lentokenttien turvatarkastuksissa. Minulta on murtunut myös solisluu, mutta jo kahden viikon kuluttua kilpailin Virossa ja sijoituin toiseksi. Tuolloin kamppailin kauden yhteispisteissä voitosta enkä voinut sallia itseni jättää yhtä osakilpailua väliin. Voitin tuolloin Viron mestaruuden. Ratamoottoripyöräilyssä miehet ja naiset kilpailevat yhdessä. Onko se reilua? Valitettavasti kansainvälinen moottoripyöräilyliitto ei halua jaotella miehiä ja naisia eri luokkiin. Jostain syystä ajatellaan, että tässä lajissa naiset pystyvät kilpailemaan miesten rinnalla, vaikka miehet itse, muun muassa

Valentino Rossi, ovat toista mieltä. Miehet ovat ylipäätään kaikissa urheilulajeissa – esimerkiksi uinnissa, tenniksessä ja juoksussa – naisia vahvempia fysiikkansa takia. Aloitin ajamalla moottoripyörää, jonka moottorin kuutiotilavuus oli 600 cm3, mutta juuri ennen Italian-kilpailuja vaihdoin tarkoituksella toiseen luokkaan – 300-kuutioisiin moottoripyöriin. Tässä luokassa minun on helpompi kilpailla tasavertaisesti miesten kanssa, koska kehon painolla on siinä suuri merkitys: mitä vähemmän painat, sitä nopeammin pystyt ajamaan ja sitä vähemmän tarvitsee rehkiä. Virossa taso on matalampi. Täällä voin kilpailla myös 600-kuutioisella moottoripyörällä, mutta Euroopan tasolla se on hyvin hankalaa. Mitkä ovat tavoitteesi uudelle kaudelle? Jatkan kilpailemista Italiassa korkeintaan 300-kuutioisten luokassa. Paikallinen taso on siellä hyvin korkea ja haluaisin oppia italialaisilta ajotyylistä ja oppia ajamaan yhtä nopeasti. Virossa on vain yksi iso moottorirata, ja täällä ei ole nopeita kilpailijoita eikä ketään, jolta oppia. Paikalliset urheilijat suhtautuvat Italiassa minuun erittäin hyvin. Jos onnistuu, niin haluaisin osallistua edes yhteen maailmanmestaruusosakilpailuun. Elämästä ja meistä

|

15


Anastassia ja hänen tiimikaverinsa Simon Vivas

Pidätkö Italiasta myös maana? Erittäin paljon. On myös kivaa, että kilparadat sijaitsevat luonnonkauniissa paikoissa. Kilpailun jälkeen sinne voi jäädä pariksi päiväksi ja lepäillä rannalla sekä tutustua nähtävyyksiin. Mikä maa tai kaupunki on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen? Nostaisin esiin Singaporin ja Dubain. Pidän ylipäätään eteläisemmistä kaupungeista, mutta nämä kaksi miljoonakaupunkia erottuvat muista vaikuttavalla infrastruktuurillaan – millaisia sään, kulttuurin ja teknologian yhdistelmiä ne ovatkaan. Olet moottoripyöräilyn ammattilainen, mutta sinulla ei ole moottoripyöräkorttia. Miksi? Jokin aikaa sitten mietin tosissani, että hankkisin sellaisen, mutta Viron lakien mukaan oikeutta kuljettaa A-luokan moottoriajoneuvoa ei anneta alle 24-vuotiaille. Kun täytin 24 vuotta, minulla ei ollut enää motivaatiota hankkia moottoripyöräkorttia. En pidä erityisemmin moottoripyörällä ajamisesta kaupungissa, sillä ajan todella paljon radalla – treeneistä ja kilpailuista saa riittävästi adrenaliinia. Meidän moottoripyörissämme ei ole muutenkaan valoja, peilejä eikä vilkkuja, joten niillä ei saa ajaa kadulla. Myös tallinnalaisessa ajokulttuurissa on parantamisen varaa, sillä meillä päin autonkuljettajat eivät edelleenkään useinkaan huomioi moottoripyöräilijöitä. Mikä on nopeutesi kilparadalla? Keskinopeus on vähän yli 100 kilometriä tunnissa, joillain osuuksilla ajan jopa 260 km/h tai vielä nopeammin. Sellaisten nopeuksien jälkeen moottoripyöräily kaupungissa ei ole enää kiinnostavaa, vaan tulen toimeen ihan autolla. Liityin muuten Viron tielaitoksen nopeusrajoitusten noudattamista tukevaan kampanjaan eli en riko liikennesääntöjä. Millaista musiikkia kuuntelet autossa? Kuuntelen kaikkea klassisesta popmusiikkiin. En pidä vain musiikin, vaan myös kiinnostavien radio-ohjelmien kuuntelusta. Pidän erityisesti radioasemasta, jonka perusti hiljattain talouslehti Äripäev. Onko Tallinnassa sujuvaa liikennöidä autolla? Tallinnan ongelma on sen pinnanmuodossa. Tänne on vaikea rakentaa uusia teitä. Pitää pyrkiä kehittämään joukkoliikenneverkkoa, sillä muuta keinoa ruuhkaongelmien ratkaisuun ei ole. Nyt Tallinnan tilanne on sellainen, että autojen määrä vain kasvaa vuosi vuodelta. Onko Viron teiden tilanne kokonaisuutena parantunut? Tällä hetkellä olemme huimasti Saksaa jäljessä, ja meillä on vähän teitä, joilla olisi kaksi kaistaa yhteen suuntaan. 16 | Elämästä ja meistä

Olet ladannut itsellesi mobiilisovellus Woltin, jolla voi tilata ruokaa erilaisista ravintoloista. Kuinka usein käytät sitä? Viime aikoina olen käyttänyt sitä vain vähän, mutta se on tosi kätevä. Suosittelin juuri hiljattain yhdelle ystävättärelleni sen lataamista, ja hän on siitä aivan innoissaan. Hänellä ei ole aikaa laittaa kotona ruokaa, ja nyt hän tilaa koko ajan ruokaa Woltin sovelluksen avulla. Onko sinulla itselläsi aikaa olla kotona hellan ääressä? Valitettavasti ei. Treenien ja muiden asioiden takia olen harvoin kotona. Tallinnassa ei ole kilparatoja, ja siksi minun pitää aina mennä Tarttoon tai Pärnuun harjoittelemaan. Olen muuten Tartossa myös tohtorikoulutettava. Mutta osaat laittaa ruokaa? Osaan kyllä, erityisesti pastaruokia, mutta koska minulla ei ole oikein aikaa tehdä ruokaa, niin syön pastaa muualla. Tallinnasta suosittelen Vapianon ravintoloita ja omaperäisiä ja eksoottisia ruokia etsiville vanhassakaupungissa sijaitsevaa Rae Meierein ravintola-juustolaa. Iltaisin siellä käyskentelee vuohia, joita saa ruokkiakin. Se on todella jännä paikka ainutlaatuisen ilmapiirinsä, sisustuksensa ja hyvin harkitun ruokalistansa ansiosta. Miten suhtaudut pikaruokaan? Tunnustan: jumaloin pikaruokaa. Se on nopeaa ja maistuvaa. Ja minulla on ollut hyvä tuuri geenien suhteen, koska en vain liho. Tietysti myös kova harjoittelu sallii minun syödä aivan mitä tahdon. Treenisihän eivät koostu vain moottoripyörällä ajamisesta? Eivät. Juoksen myös. Talvisin juoksen kuntosalin juoksumatolla, kesäisin ulkona. Lenkkien pituudet riippuvat harjoitteluohjelmasta. Joskus juoksen 10 km hitaalla sykkeellä, joskus lenkki on lyhyt, mutta vaihtelen juoksun rytmiä jyrkästi. Ammattiurheilu on raskasta työtä. En pidä raudan nostamisesta ja käsivarsiharjoittelusta, mutta minun on pakko tehdä niitä, koska jos tuntinopeus putoaa yllättäen 260 km:stä 50 km:iin, ilman vahvoja käsivarsia ja hartioita ei pärjää. Pystytkö kuvittelemaan elämääsi ilman moottoripyörää? Tuskin. Vaikka talvella tosin heräsikin epäilys, pystynkö jatkamaan urheilu-uraani. En kyennyt löytämään itselleni sponsoria enkä tiennyt, pystynkö jatkamaan uudella kaudella. Se aika oli minulle hyvin vaikeaa. Ja vaikka aloittelenkin poliittista uraani ja olen tohtorikoulutettava, on nimenomaan moottoripyöräurheilu on vuosikausia ollut elämäni tarkoitus, ja siitä luopuminen olisi hyvin vaikeaa. Eli urheilusta luopuminen ei ole koskaan juolahtanut mieleesi? On kyllä. Kun on ärsyyntynyt ja tuntuu, ettei mikään onnistu, niin sellaisia


ajatuksia kyllä juolahtaa mieleen. Niinä hetkinä ajattelen, että olisi parempi olla kirjoittamassa tieteellistä tutkimustyötä yliopistolle. Kirjoittamisen aikana taas herää aina ajatus, että kunpa pääsisi kilpailemaan. Viime vuonna saavutin yhdessä Italian osakilpailussa kolmannen sijan. Oli kesä ja todella kuuma. Uuvuttavan kilpailun jälkeen en jaksanut edes olla iloinen, koska ulkona oli 30 astetta lämmintä, ja minulla oli ylläni ajopuku, hansikkaat ja kypärä. Sellaisina hetkinä päässä pyörii kaikenlaisia ajatuksia. Olet uusi tulokas politiikassa. Tuntuuko sinusta siltä, että tiedoissasi on vielä puutteita? Tuntuu. Käsitän, että koko ajan tulee oppia lisää, myös toisilta. Kiinnostavaa on myös se, että mitä enemmän opin, sitä useammin huomaan ajattelevani, etten tiedä aiheesta juuri mitään. Mutta pidän politiikasta ja olen nyt Tallinnan valtuuston jäsen. Valtuustoryhmämme on oppositiossa eli emme pysty valitettavasti tekemään todellisia päätöksiä. Aiotko asettua ehdolle riigikoguun eli parlamenttivaaleissa? En tiedä vielä. Puoluehallituksessa vasta aletaan miettiä ehdokasluetteloa. Jos asetun ehdolle ja pääsen riigikoguun, niin minusta olisi mielenkiintoista työskennellä laki– ja talousvaliokunnissa. Kenen urheilumaailman henkilön kanssa keskustelet mieluiten politiikasta? En keskustele poliittisista aiheista muiden urheilijoiden kanssa. Ehkä vastaus selviää kesällä, kun meillä alkaa uusi kilpailukausi. Minustahan tuli poliitikko vasta syksyllä, ja tuolloin edellinen kausi oli jo päättynyt. Kuka poliitikoista on perehtynyt parhaiten urheiluun? Virossa useat poliitikot pitävät urheilusta. Pääministeri Jüri Ratas ja presidentti Kersti Kaljulaid ovat juosseet maratoneja. Ratas oli nuoruudessaan ammattilaiskoripalloilija. Jotkut harrastavat hiihtoa. Mutta jos mietitään urheilumaailman ongelmia, niin niistä on hyvin perillä kulttuuriministeri Indrek Saar, jonka vastuulle tämäkin osa-alue kuuluu. Mistä urheilulajeista vielä olet kiinnostunut? Mitä seuraat? Pidän kovasti tenniksestä. Suosikkipelaajani on Roger Federer. Hän selvisi vaikeista ajoista, jolloin hän ei pystynyt vammojensa takia palaamaan aiemmalle tasolleen, mutta nyt ongelma on selätetty ja talvella sveitsiläinen nousi joksikin ajaksi ensimmäistä kertaa viimeisten kuuden vuoden aika-

na maailman ykköspelaajaksi. Seuraan myös naisurheilijoidemme Kaia Kanepin ja Anett Kontaveitin tuloksia. Me muuten treenaamme Kanepin kanssa samalla kuntosalilla. Hän tekee todella rankkoja käsitreenejä, joihin en itse pysty. Kontaveit tavoittelee pääsyä maailman kärkikymmenikköön. Pidätkö sitä realistisena? Miksi ei? Hän on lahjakas ja hyvin nuori. Kaikki on vielä edessä, mutta hänellä on jo nyt vahvoja näyttöjä. Luetko sinua käsittelevien artikkeleiden kommentteja? En lue, en ehdi. En ehdi valitettavasti vastata kaikille Instagramissakaan, jossa minulla on 102 000 seuraajaa. Facebookissa minulla on yli 50 tuhatta seuraajaa. He odottavat minulta uutisia, mutta en ehdi vastata kaikkiin heidän kommentteihinsa. Kerro muutamalla sanalla seuraajistasi. Suurin osa heistä asuu ulkomailla, ja he ovat ennen kaikkia moottoripyöräurheilufaneja. Monet heistä ovat italialaisia, sillä Italiassa ratamoottoripyöräily on erittäin arvostettu laji. Puhut täydellisesti venäjää ja viroa. Tunnetko itsesi enemmän venäläiseksi vai virolaiseksi? Varmaan enemmän venäläiseksi. Isäni on kotoisin Valko-Venäjältä ja äitini Kaliningradista. Kotona puhumme venäjää, mutta minulla on paljon virolaisia ystäviä. En valitse ystäviäni etnisyyden, vaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Mitä persoonallisuutesi piirrettä haluaisit muuttaa? Haluaisin olla rauhallisempi ja tasapainoisempi stressitilanteissa. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua? Ehkä minulla on silloin jo perhe ja lapsia. Olen itse suuresta perheestä: minulla on 5 veljeä ja sisko. Haluan itsellenikin suuren perheen. Mitä politiikkaan tulee, niin toivon, että menestyn siinä. Haluaisin antaa oman panokseni yhteiskuntamme kehitykseen. Haluan, että meillä olisi yhteiskunta, jossa kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet. Olen itse koulutukseltani juristi ja jos puhutaan omista tavoitteistani, niin haluaisin päästä oikeusministeriksi. Sergei Mihhailov

MOOTTORIPYÖRÄTAPAHTUMAT KESÄ 2018 • 15.–17.6. Otepää Tour 2018. Kansainväliset kokoontumisajot Annimatsin leirintäalueella. www.mcotepaa.ee • 6.–8.7. Mustjõe Moto 2018. Virolaisten vanhojen moottoripyörien kokoontumisajot Mustjõen Kõrtsitalun lomakeskuksessa. www.unic-moto.ee • 13.–15.7. SMASH 2018 Rutjan lentokentällä. www.smash.hunta.ee • 20.–22.7. Mototoober Saarenmaalla Karujärven äärellä. www.oselmc.ee • 21.7. MotoNostalgia LaitseRallyPark-autoteemapuistossa. www.motonostalgia.eu • 26.–29.7. Jõgevatreff. www.jogevamc.ee • 19.8. Naismoottoripyöräilijöiden WIMA Estonia -yhdistyksen juhlatapahtuma. • 25.8. Valkean neidon (Valge Daam) Bike Show Haapsalussa. • 5.–9.9. Sata vuotta pyörillä. Museoajoneuvojen kokoontuminen ja näyttely LaitseRallyParkissa. www.oldtimer.ee/fi Elämästä ja meistä | 17


18 | Kulttuuritapahtumat


Kesän tapahtumat 2018

K

ESÄKUU

2.–8.6. Käsmun kauniit konsertit 2008. Nauti ihmeellisen kauniista virolaisesta musiikista meren äärellä. Käsmun merilava on yksi koko Viron kauneimmista konserttipaikoista. Käsmun kylä, Länsi-Virumaa. www.kaunidkontserdid.ee

8.–10.6. Festivaali Luige Nokk 2018. Ensimmäistä kertaa järjes-

tettävä festivaali kokoaa kolmena päivänä yhteen lähes 50 Viron rakastettua näyttelijää, koomikkoa, runoilijaa, ohjaajaa, taikuria ja muusikkoa. Luigen varastoalue, Kiilin kunta, Harjumaa. www.luigenokk.ee

9.6.–9.8.

Luken kartanon kesäkonsertit 2018. Esiintymässä Dagö, Traffic, Shanon, Ines yhtyeineen, Estonian Voices, Hendrik Sal-Saller ja Erko Laurimaa. Luken kartanopiha, Tartumaa. www.piletilevi.ee

13.–17.6. Suverock 2018: Smilers / Tanel Padar. Rakastettujen kotimaisten artistien unohtumaton konserttielämys parimpine hitteineen. Eri puolilla Viroa. www.piletilevi.ee

14.–17.6.

Sõru Jazz 2018. Festivaali tarjoaa erittäin korkeatasoisia esiintyjiä erilaisiin makuihin niin Virosta kuin muualta maailmastakin. Sõrun satama, Hiidenmaa. www.sõrujazz.ee

8.6. Kesän avausjuhla 2018. Kesän lyövät käyntiin suositut viro- 16.–17.6. laiset artistit, kuten Ivo Linna, Shanon, Patune Pool ja Nexus. Märjamaan laulukenttä, Raplamaa. www.piletilevi.ee

9.6.

Etelä-Viron kesän suuri avausjuhla 2018. Legendaarinen tyttöbändi Nexus juhlistaa 15-vuotista taivaltaan. Esiintyjinä myös Smilers, Ines, Arop, Kapriiz. Intsikurmun laulukenttä, Põlva. www. piletilevi.ee

9.6.

Saarenmaan tanssijuhlat Tuhansien tunteiden saari (Tuhande tunde saar). Saaren omia tanssijuhlia kaunistavat saaren asukkaiden itse keksimät tanssit. Kuressaaren kaupunginstadion. www.piletilevi.ee

9.–15.6. Tallinnan kitarafestivaali 2018. Festivaali tarjoaa jo 13. vuotta pitkäksi aikaa mieleen jääviä musiikkielämyksiä tuomalla Viroon kaikenlaisten tyylien kitaramusiikin huippunimiä eri puolilta maailmaa. Tallinna. www.kitarrifestival.ee

9.6. Deep Purple – The Long Goodbye Tour. Kuuluisa brittiläinen rockyhtye juhlistaa 50-vuotista uraansa. Saku Suurhall, Tallinna. www.piletilevi.ee

Kiviõlin Motofestival 2018. Viron mahtavin motocrossjuhla järjestetään jo 11. kertaa. Kiviõlissä kilpailee kaikkiaan yli 300 kilpailijaa 22 maasta. Kiviõlin seikkailukeskus, Itä-Virumaa. www.motokross.ee

16.–23.6.

XXI Suure-Jaanin musiikkifestivaali. Festivaalilla kuullaan useiden virolaisten säveltäjien teoksia sekä maailman musiikkiklassikoita ja nykyaikaista tuotantoa. Festivaalin suurin vetonaula on nk. suokonsertti, joka järjestetään klo 3 yöllä Hüpassaaren suosaarella. Suure-Jaani, Viljandimaa. www.piletilevi.ee

16.–17.6. XXIV maalaismarkkinat. Kaakkois-Viron paras koko

perheen tapahtuma tarjoaa monipuolista kulttuuriohjelmaa ja markkinaelämyksiä. Vastseliinan pienkauppala, Võrumaa. www.kultuur.info

17.6. Suurkonsertti 5 isänmaallista laulua (5 isamaalist laulu).

Ivo Linnan johdolla järjestettävä mahtikonsertti, jolla juhlistetaan 30 vuoden kulumista Alo Mattiisenin, Jüri Leesmendin ja Henno Käon "viiden isänmaallisen laulun" ensiesityksestä tässä samassa paikassa. Tarton laululava saa ennen konserttia myös tästä kertovan muistotaulun. Tarton laululava. www.piletilevi.ee Kulttuuritapahtumat

|

19


20 | Kulttuuritapahtumat


22.–23.6.

Pühajärven juhannuskokko 2018. Luonnonkauniin Pühajärven äärellä järjestettävä Pühajärven juhannuskokko saa tänä vuonna vieraakseen englantilaisen tanssimusiikin kuuluisuuden Examplen, EDM-duo Tungevaag ja Raabanin sekä Viron kautta aikojen menestyneimmän popmuusikon Kerlin. Pühajärven puisto, Otepää. www.jaanituli.ee

23.–24.6. Opiskelijoiden laulu- ja tanssifestivaali Gaudeamus 2018. Baltian maiden suurin opiskelijafestivaali järjestetään Tartossa. Tartto. www.piletilevi.ee

28.–30.6.

Haapsalun Tšaikovski-festivaali. Pienellä Virolla ja vielä pienemmällä Haapsalulla on kerrottavanaan muuan upea musiikillinen tarina. Haapsalu tchaikovskyfestival.ee

29.–30.6.

Seto Folk 2018 Peo peal. Folkartisteja meiltä ja muualta leppoisassa festivaalitunnelmassa. Erityisprojektina järjestetään ensimmäiset setujen tanssijuhlat. Värskan laululava ja Setukaisten maatilamuseo. www.setofolk.ee

4.–6.7. Õllesummer festival 2018. Viron suurin ulkoilmafesti-

vaali Õllesummer viettää 25-vuotisjuhlaansa ja lavalla nähdään laadukas kattaus ulkomaisia ja kotimaisia artisteja. Tallinnan laulukenttä. www.ollesummer.ee

5.–6.7.

Pärnun oopperapäivät 2018. Pärnun oopperapäivillä kohtaavat kaikki oopperaa rakastavat. Pärnun konserttitalo. www.piletilevi.ee

5.–8.7. XXII Muhun tulevaisuuden musiikin festivaali Juu jääb

2018. Viron saarten vanhin jazz- ja maailmanmusiikkifestivaali järjestetään jo 22. kertaa Muhun saarella. Konserttien pääpaikkana on Muhun musiikkitalo, mutta festivaalikonsertteja järjestetään myös muualla Muhun saarella, Kuressaaressa, Tartossa ja Tallinnassa. Eri puolilla Viroa. www.juujaab.ee

5.–8.7.

XXIV Võrun perinnetanssifestivaali. Ainutlaatuinen kansan- ja perinnetanssien maailmanlaajuista moniulotteisuutta esittelevä tanssijoiden ja soittajien suurjuhla. Võru. www.vorufolkloor.ee

29.–30.6. Retrobest Festival 2018. Tämän kesän suurin tiettyä 5.–8.7. tyyliä ja aikakautta edustava festivaali. Festivaalin teemana on tällä kertaa kesäloma, joka tuo tullessaan paljon yllätyksiä, etelän rytmejä, tyylikkäitä vieraita ja kesän parhaan viikonlopun. Pühajärven puisto, Otepää. www.retrobest.ee

29.6.–1.7.

Pärnun hansapäivät. Keskiaika- ja perinnekulttuurifestivaalin tämänkertainen teema on ”Paluu juurille. Maatilaelämän kauneus”, jonka myötä yleisö pääsee nauttimaan virolaisen kylän aitoudesta ja kauneudesta. Keskiaikainen tori, käsityömarkkinat, lintu- ja eläinmarkkinat, jännittävät jousiammunta- ja ritariturnajaiset, lastenkylä kiinnostavine kohteineen sekä erilaisien vanhojen kädentaitojen työpajoja. Pärnu. www.hansa.parnu.ee

29.6.–15.7.

XX festivaali Seitsemän kaupungin musiikkia (Seitsme linna muusika). Festivaalin alkuperäisestä ideasta – seitsemän päivää, seitsemän konserttia, seitsemän kaupunkia – on muotoutunut kahdenkymmenen konsertin suurtapahtuma erilaisilla kiehtovilla konserttipaikoilla Itä-Virumaalla. Tämänvuotinen ohjelma on kuin katsaus festivaalin historiaan, ja siitä löytyy jokaiselle jotain. Itä-Virumaa. www.concert.ee/7linna

29.6.–5.8.

Kablin auringonlaskun festivaali (Kabli päikeseloojangu festival). Keskellä kesää järjestettävä neljäviikkoinen festivaali houkuttelee Kabliin lomanviettoon Viron parhaalla musiikkitarjonnalla, kiinnostavilla tapaamisilla, lumoavalla auringonlaskulla ja mukavalla ilmapiirillä. Kabli, Pärnumaa. www.kablifest.com

H

EINÄKUU

4.–8.7. XXV Haapsalun vanhan musiikin festivaali. Festivaali kokoaa yhteen Viron muusikoiden kerman ja alansa merkittävimmät mestarit kautta Euroopan tavoitteenaan tarjota yleisölle unohtumattomia elämyksiä. Haapsalun tuomiokirkko ja Johanneksen kirkko (Jaani kirik). www.studiovocale.ee

XIX keskiaikapäivät. Näinä päivinä Tallinnan vanhassakaupungissa vallitsee kukoistavan hansa-ajan ilmapiiri. Raatihuoneentorilta löytyy keskiaikainen tori kauppiaineen ja käsityöpajoineen. Esiintymässä muusikoita ja tanssijoita läheltä ja kaukaa. Keskiaikainen kulkue ja paljon muuta. Tallinna. www.kultuur.info

6.–7.7.

Setujen juhannuskokko. Perinteisellä festivaalilla esiintyvät setujen leelo- eli runokuorot ja tanssiryhmät sekä pop-rockyhtyeet. Pääesiintyjänä Ruslana Ukrainasta. Kären festivaalialue, Setumaa. www.setojaanituli.ee

6.–8.7.

InvestointiFestivaali (InvesteerimisFestival) 2018. 3-päiväisessä täpötäynnä elämyksiä olevassa piensijoittajien suurtapahtumassa kohtaavat käytännön sijoitusideat. Viron menestyksekkäimmät sijoittajat ja viisaat rahan käyttäjät kertovat kokemuksistaan. Kallasten matkailutila ja Padisen kartano, Harjumaa. www.investeerimisklubi.ee/investeerimisfestival

6.–8.7. Kihnun merijuhlat 2018. Käsitöitä, taidetta, laulua, tans-

sia, soittoa, perinneruokaa – juhliin kuuluu kaikki, mikä kuuluu kihnulaiseen elämään. Pääesiintyjinä Metsatöll ja Terminaator. Kihnun satama. www.kultuuriruum.ee

7.–8.7.

Tarton hansapäivät. Yleisö voi kahtena päivänä nauttia elävän musiikin konserteista, leikkimielisistä esityksistä ja paljosta muusta, jotka kutsuvat niin nuoria kuin vanhojakin hansapäiväläisiä osallistumaan. Paikalla järjestetään myös perinteiset runsaat hansamarkkinat. Tartto. www.hansapaevad.ee

12.–17.7. Festivaali Lasihelmipeli (Klaaspärlimäng) 2018. Tämä

tunnettu festivaali keskittyy erilaisiin instrumentteihin, odottamattomiin kokoonpanoihin sekä liittymäkohtiin muiden taiteenalojen ja filosofian kanssa. Jokakesäinen musiikkifestivaali on tällä kertaa ammentanut inspiraatiota Hermann Hessen samannimisen romaanin aineksista. Tartto. www.klaasparlimang.com

13.7. E-Type Live Band. Kesäpääkaupunki Pärnussa lavalle nousee legendaarinen 90-luvun skandinaaviyhtye. Tästä tulee yhtä hittisadetta! Pärnun vallihauta (Vallikäär). www.piletilevi.ee Kulttuuritapahtumat

|

21


ewert and the two dragons

trad.attack! tom odell

27.–28.7.

kulttuurikattila, tallinna

www.sweetspot.ee

Tallinnan keskustaan nousee heinäkuussa täysin uudenlainen huippuartistien festivaali. Sweet Spot Festival -niminen tapahtuma kerää Kulttuurikattilan alueen neljälle lavalle 27.-28. heinäkuuta kansainvälisiä indie-musiikin sekä rockin, popin, jazzin ja elektronisen musiikin mielenkiintoisimpia esiintyjiä. Viron parhaaksi matkailukohteeksi viime vuonna valittu Kulttuurikattila ei täyty pelkästään musiikista vaan myös mittavasta pienpanimoiden ja huippuravintoloiden täyttämästä visuaalisesti näyttävästä maailmasta. Festivaalialueelle on myynnissä molempina päivinä vain 10 000 lippua, mikä takaa yleisölle intiimin musiikkinautinnon niin Kulttuurikattilan sisätiloissa kuin alueen tunnelmallisen puistoalueen ulkolavoilla. Festivaalille on tulossa kaikkiaan yli 40 artistia ympäri maailman, heidän joukossaan mm. brittiläinen London Grammar, tanskalainen ikisuosikki Mew, ruotsalais-argentiinalainen laulaja-lauluntekijä José González, irlantilainen Roisin Murphy sekä kotimaisista suursuosikeista huikeaa soolouraansa tekevä Pyhimys ja kovassa nosteessa oleva tuottaja-lauluntekijä Onni Boi.

Festivaalilla nähdään myös suuri joukko virolaisia sekä itäisen Euroopan maiden artisteja, jotka tuova oman pikantin lisänsä artistien mittavaan kansainväliseen kattaukseen. Tapahtumaa suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota artistien edustaman musiikin laajaan monipuolisuuteen eikä niinkään siihen, mihin genreen heidän musiikkinsa voitaisiin luokitella. Eikä pääosassa ole pelkästään musiikki vaan huikean tunnelmallinen yhdessäolo tuhansien muiden hyvän musiikin ystävien kanssa korkeatasoisine juoma- ja ruokatarjoiluineen. Myös visuaalisuuteen on kiinnitetty huomiota erityisen paljon, ja meren läheisyys tuo Sweet Spot Festivaliin vielä oman ainutkertaisen tunnelmansa. Lisäksi festivaalin aikana voi osallistua lukuisiin työpajoihin ja esitelmätilaisuuksiin. Kulttuurikattila sijaitsee aivan Tallinnan sataman tuntumassa. Kahden päivän liput maksavat alkaen 79 euroa. Festivaaliin myydään lippuja Suomessa Lippupisteessä ja Tiketissä sekä osoitteessa www.sweetspot.ee.

+ monta muuta!

london grammar roisin murphy

www.sweetspot.ee

noËp

José gonzález

little dragon

5’nizza

gilles peterson


13.–15.7.

American Beauty Car Show 2018. Baltian maiden suurin amerikanrautojen näyttely, tapaaminen ja kiihdytysajot. Haapsalun piispanlinna. www.american.ee

13.–15.7. Tallinnan meripäivät. Viron suurin maksuton merel-

linen perhetapahtuma. Viron parhaat artistit tarjoavat korkealaatuista viihdettä, lisäksi täältä löytyy lasten alue, ulkokahviloita, markkinat ja paljon jännittävää kaikenikäisille. Tallinna. www.tallinnamerepaevad.ee

13.–15.7.

Hiidenmaan kamarimusiikkipäivät. Vuonna 1999 aloittanut kamarimusiikkitapahtuma rikastuttaa Länsi-Viron toiseksi suurimman saaren kesäistä musiikkielämää. Hiidenmaa. www.hiiukammer.ee

14.7.

Haitarifestivaali Harmonikka (Harmoonika). Erilaiset juhlat, joissa esillä ovat Viron parhaat haitarinsoittajat, joiden säestyksellä esiintyy myös muutamia tunnettuja popartisteja. Intsikurmun laulukenttä, Põlva. www.kultuur.info

14.–15.7. Südamemuusika Festival (Sydämen musiikin festi-

vaali) 2018. Festivaali tarjoilee makuelämyksiä ja koskettavan rehellistä musiikkia yhdeltä sydämeltä toiselle: Curly Strings, Adeele Sepp yms. Roosikun kylä, Võrumaa. www.piletilevi.ee

19.–22.7.

XIV Hiidenmaan perinnemusiikkifestivaali Hiiu Folk 2018. Perheystävällinen perinnejuhla: konsertteja, työpajoja, elokuvaohjelmaa, luontoretkiä ja paljon muuta. Hiidenmaa. www.hiiufolk.ee

19.–28.7. Saarenmaan oopperapäivät. Baltian maiden suosituin oopperafestivaali järjestetään historiallisella Kuressaaren linnanpihalla, jossa vieraita odottaa 2000-paikkainen oopperatalo. Kuressaare. www.saaremaaopera.com

20.–22.7. Kansantaiteen markkinat. Paikallisten mestarien käsitöitä, käsityöpajoja, esiintymässä pieniä muusikoita. Raatihuoneentori, Tallinna. www.folkart.ee

21.7. Rock in Tartu. Etelä-Viron suurin ja kuumin rockjuhla. Tarton laulukenttä. www.piletilevi.ee

22.7. Põltsamaan linnan päivät. Käsityömarkkinat, kulttuurioh-

jelmaa, lastenohjelmaa. Klo 20 alkaa kansanjuhla, jossa tanssittaa Rock Hotel -yhtye ja Kaire Vilgats ja Band. Põltsamaan linnanpiha, Põltsamaa. www.kultuurikeskus.eu

21.7. Iloisten lasten festivaali (Rõõmsate laste festival). Festivaa-

li on kaikenikäisten lasten ja lapsenmielisten kesän odotetuin tapahtuma – paikallisille lähes pakollinen ja muille hyvä syy tulla Pärnuun. Pärnu. www.lastefestival.ee

26.–29.7.

XXVI Viljandin perinnemusiikkifestivaali. Neljän päivän perinnejuhla ulko- ja sisälavoilla, soittoa, työpajoja, käsityöpiha, näyttelyitä ja paljon muuta. Viljandi. www.folk.ee

26.7.–5.8. XXVI Raplan kirkkomusiikin festivaali. Yksi Viron

pitkäaikaisimmat perinteet omaavista festivaaleista, jolla esitellään ammattimaista äänitaidetta ja suurten nimien tuotantoa. Raplamaa. www.raplafestival.ee

27.–28.7. Sweet Spot Festival. Festivaalia voisi kuvailla elämän-

tapafestivaaliksi, joka on tarkoitettu ihmisille, jotka arvostavat taidetta, kulttuuria ja nykyaikaista eurooppalaista elämäntyyliä. Kultuurikatel-kulttuurikeskus, Tallinna. www.piletilevi.ee

27.–28.7. Punk ja Rock Festival 2018. Kaksi päivää musiikillista mannaa Viron parhailta punk- ja rockyhtyeiltä. Raadin kartanopuisto, Tartto. www.piletilevi.ee

28.7. East Beach Fest 2018. Rantafestivaali, jonka ainekset muo-

dostuvat suositusta musiikista ja kuumasta viihteestä. Narva-Jõesuun ranta. www.piletilevi.ee

28.7. X kansainvälinen Valgan sotahistorian festivaali. Festivaalin merkkipäivä on käsillä. Valga. www.isamaalinemuuseum.ee

28.7.

Uulun lammasjuhlat (Uulu lamba vest) 2018. Koko perheelle tarkoitetuilla Uulun lammasjuhlilla järjestetään lampaanlihan grillauksen Viron-mestaruuskilpailut sekä paikallisten käsitöiden ja tuotteiden markkinat. Uulu, Pärnumaa. www. facebook.com/lambavest

28.–29.7.

Joogafestivaali. Joogafestivaalilla esiintyvät parhaat joogaopettajat Virosta ja ulkomailta. Tilaisuus kokeilla yli kymmentä joogatyyliä sekä kuunnella luentoja ja osallistua työpajoihin. Haapsalu. www.joogafestival.ee

28.–30.7.

Võrun lastenfestivaali Maapallo raikaa riemusta (Rõkkab rõõmust maakera). Festivaali muuttaa Võrun kaupungin yhdeksi suureksi ja hauskaksi koko perheen leikkipuistoksi. Võru. www.vorulastefestival.ee

27.–28.7.

Majakkakonsertti (Tuletorni kontsert). Kaksipäiväinen minifestivaali tarjoaa laatumusiikkia eri tyylien edustajilta. Kuultavana on poppia, rockia, jazzia, bluesia ja folkia tunnettujen tekijöiden esittämänä. Rannapungerja, Itä-Virumaa. www.tuletornikontsert.ee

28.–29.7.

XXVII Jänedan maatilapäivät. Maalaisille kaksi parasta ja kaupunkilaisille kaksi kivaa kesäpäivää. Paikalla kesän antimien markkinat, näyttelyitä, tanssia ja harrastelijakonsertteja. Jäneda, Länsi-Virumaa. www.janedaturism.ee

28.7.–12.8.

Tallinnan XXXII kansainväliset urkufestivaalit. Yksi vanhimmista musiikkifestivaaleista, jonka keskipisteenä on alkuajoista saakka ollut Tallinnan historiallinen Nigulisten kirkko. Tallinna. www.concert.ee

30.7.–5.8.

Hiidenmaan tanssifestivaali 2018. Nykyaikaisen tanssin ja teatterin festivaali Hiidenmaan Käinassa tarjoaa niin kokeneille tanssin ystäville kuin uusien elämyksien etsijöillekin tilaisuuden tutustua nykyaikaisen tanssin ja teatterin saralla tapahtuvaan. Käina, Hiidenmaa. www.tants.org

31.7.–4.8.

XXIV Kuressaaren kamarimusiikin päivät. Viron vanhin ja tunnetuin kamarimusiikkifestivaali on yleisön suosima ja odottama musiikkitapahtuma. Kuressaare. www.kammerfest.ee Kulttuuritapahtumat

|

23


XI pohjoismaisen musiikin festivaali

Viru Folk unsaasti ohjelmaa sisältävällä koko perheen Viru Folk -festivaalilla käy vuosittain lähes 10 000 folkin ystävää. Viru Folk järjestetään idyllisessä Käsmun kalastajakylässä, todennäköisesti Pohjois-Euroopan kauneimmalla festivaalipaikalla. Tänä kesänä Viru Folk on omistettu 100-vuotiaalle Viron tasavallalle ja siksi festivaalilavalle nousevat pääasiassa vain virolaiset artistit ja yhtyeitä hillitystä Naised Köögistä jyrisevään Metsätölliin. Ja väliin mahtuu monia muita: Marko Matvere & VLÜ, Tom Valsberg & Väelaulud, Svjata Vatra, Zetod, Kukerpillid, Johansonid, Curly Strings, Estonian Voices, Revals, Pööriöö, Kiriko, Mandotrio, Trio Romansid, Sibul & Tuksam, Sööt & Maaker, Lauri Saatpalu, Andres Roots, Aapo Ilves ja vielä paljon muita. Mukana myös Länsi-Virumaan isoimmat kokoonpanot: Virumaan Nuortenorkesteri, Kamarikuoro Solare ja Kansantanssiyhtye Tarvanpää. Viru Folk kunnioittaa myös edesmenneen ulkovirolaisen Peeter Kop-

villemin muistoa: tribuuttikonsertissa esiintyvät Kopvillemin Kanadassa asuvien tyttärien lisäksi joukko hänen muusikkoystäviään ja ihailijoitaan: Riho Sibul, Vaiko Eplik, Jaan Elgula, Toomas Lunge, Jäääär ja monet muut. Viron kuoromusiikin suurhahmo Veljo Tormisen tuotantoa esittävät puolestaan Liisi Koikson, Kadri Voorand, Jaak Sooäär ja Paul Daniel. Tervehdyskonsertein 100-vuotiasta Viroa onnittelevat lähinaapurit Auli Latviasta, Iva Nova Pietarista ja Tuuletar Suomesta. Festivaalin elokuvaosiossa esitetään virolaisia elokuvia, teatteriosiossa esiintyvät kiertueteatteri Vaba Vanker ja projektiteatteri Must Kast. Ympäristöosiossa esitellään Käsmua ja sen upeaa luontoa. Myös kaikkein pienimpiä festivaalivieraita on ajateltu – viihdyttämisestä vastaa Lotte ystävineen. Lisäksi festivaalilla voi tutustua kauniisiin virolaisiin käsitöihin ja herkutella maukkaalla virolaisruoalla.

PÄÄS PO N S O R I

10.-12. elokuuta 2018 METSATSVJATAÖLLVATRANAISED KZETODÖÖGIS VIRON VUOSI

Käsmu

Hanki lippusi www.piletilevi.ee tai paikan päältä. Lisätietoja: www.virufolk.ee

curly strings Pööriöö Klapp (Vabarna/Priks/Valk) Kiriko (Laks/Vaikmaa/ Vaigla/Rull/Põldsepp) FOLKMILL Peeter Kopvillemi laulude gala Sibul & Tuksam Sööt & Maaker Estonian Voices Revals VLÜ Puuluup Lauri Saatpalu Mandotrio Tuuletar (FI) Iva Nova (RU) Auli (LV) jpM


E

LOKUU

2.–5.8.

Augustibluus 2018. Festivaali tekee Haapsalun kaupungista hyvän musiikin ystävän paratiisin. Haapsalu. www.augustibluus.ee

3.–4.8. Intsikurmun festivaali 2018. Intsikurmun festivaalin sa-

laperäisessä metsäpuistossa paras virolainen nykymusiikki ja lupaavat ulkomaiset artistit kohtaavat ehdottomasti kaikkein parhaimman festariyleisön. Intsikurmun metsäpuisto, Põlvamaa. www.intsikurmu.ee

3.–4.8. Leigon järvimusiikkifestivaali. Konsertteja ja upeita tuliesityksiä. Leigon maatila, Valgamaa. www.leigo.ee

3.–5.8.

Tarton ruoka- ja viinifestivaali. Aitoja virolaisia makuja pientuottajilta ja paikallisista raaka-aineista valmistettuja makuelämyksiä katuruokapisteistä. Kaikki voivat osallistua maisteluihin, joissa selvitetään Tarton maku 2018. Tartto. www.maitsevtartu.ee

4.8.

Setumaan kuningaskunnan päivä. Lauletaan setujen hymniä, kansa valitsee mestarit ja setujen uuden edustajan (sootskan), laulajat (sõnolised) ja kansantanssin (kargus) tanssijat kilpailevat, valmistetaan setujen perinneruokia ja käsitöitä, setujen sotaväki esittäytyy. Illalla vierailijat ovat tervetulleita kirmaskiin eli setujen kyläjuhlaan, jossa voi nauttia soitosta, setujen laulusta eli leelosta sekä tanssista. Lüübnitsan kylä, Setomaan kunta. www.setomaa.ee

5.–11.8.

Pärnun musiikkifestivaali 2018. EFFEn (Europe for Festivals, Festivals for Europe) laatuleimalla tunnustetusta klassisen musiikin festivaalista on kasvamassa yksi koko Euroopan huomattavimmista orkesterifestivaaleista. Lähes 300 muusikkoa jopa 20 maasta, erinomaisia solisteja ja kamarimusiikkia. Pärnu. www.parnumusicfestival.ee

10.–11.8. Pärnun XXI kiltapäivät. Käsityö- ja käyttötaidejuhla Pärnun keskustassa. Pärnu. www.maarjamagdaleenagild.ee

10.–12.8.

Viru Folk 2018. Pohjoismaisen musiikin koko perheen festivaali, jossa kuulee niin jyrisevää Metsätölliä kuin myös lauhkeampaa Naised Köögis -yhtyettä ja muita. Käsmu, Länsi-Virumaa. www.virufolk.ee

10.–12.8. Emajoen festivaali 2018. Tarton tärkein luontosymbo-

li Emajoki muodostaa keskuksen tälle festivaalille, jolta löytyy urheilu- ja kalastuskilpailuja, lastenalue hauskoine vieraineen sekä jokikulkue veneilijöineen. Tartto. www.emajoefestival.ee

11.8.

Rummu Rock ja ylämäkiajo (Mäkketõus). Viron mestaruuskilpailujen 4. etappi moottoripyörien ylämäkiajossa, jossa kilpaillaan neljässä luokassa: cross, juniorit, single ja unlimited. Tunnelmaa luovat 5Miinust, Daniel Levi ja Winny Puhh, ja paikalla on myös Rummun vankilan viimeinen vanki Venno! Rummun avolouhos, Harjumaa. www.piletilevi.ee

13.–18.8.

Tarton rakkauselokuvien festivaali tARTuFF. Kuuden päivän aikana Tarton Raatihuoneentorilla esitetään 12 elokuvaa, joista jokainen kertoo suoraan tai epäsuorasti rakkaudesta. Tarton Raatihuoneentori. www.tartuff.ee

11.8.

Augustiunetus. Pärnun keskustassa ja rannan alueella voi unettoman elokuisen illan ja yön aikana kokea erilaisia teatteri-, kirja-, musiikki-, tanssi-, muoti- ja ruokataide-elämyksiä. Pärnu. www.augustiunetus.ee

16.–18.8.

Weekend Festival Baltic 2018. Baltian suurimmalla festivaalilla on tarjota festarivieraalle useiden lavojen runsaan ohjelman lisäksi paljon muutakin kiinnostavaa. Pärnuun kauniille rannalle pystytetään 4 lavaa, joissa esiintyy kolmen päivän aikana yli 70 artistia. Pärnu. www.piletilevi.ee

9.–18.8. Birgitta Festival 2018. Muutamiksi elokuisiksi illoiksi 17.–18.8. arvokas Piritan luostari muuttuu nykyaikaiseksi oopperataloksi, jossa voi nauttia musiikkiteatterin eri lajeista: klassisesta oopperasta, baletista, oratorioista, modernista tanssista ja musiikillisesta huumorista. Piritan luostarin rauniot, Harjumaa. www.filharmoonia.ee/birgitta

9.–11.8. Kuressaaren meripäivät 2018. Perinteiseen merifesti-

vaaliin kuuluu kiinnostavia tapahtumia ja rannan täydeltä festivaalihumua. Raiekiven niemi, Saarenmaa. www.merepaevad.ee

9.–12.8.

13. kansainvälinen puhallinsoitinfestivaali Mürtsub pill (Soitin jytisee). Kesän suurin puhallinsoittajien ja soittajien laulu- ja soittojuhla. Tartto. www.murtsubpill.com

9.–12.8. Haanjamaan savusaunaviikko. Savusaunaperinnettä ja -elämäntapaa kuuluttava kulttuuri- ja elämäntyylitapahtuma, joka on merkitty myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Haanjan kylä, Võrumaa suitsusaun.haanja.eu

10.–11.8. Arvamusfestival (Mielipidefestivaali) 2018. Festivaali on

koko yhteiskuntaa osallistumaan kutsuva erilaisille keskusteluille avattu tapaamispaikka, jonka tavoitteena on kehittää mielipidekulttuuria ja kansalaistietoisuutta. Paide. www.arvamusfestival.ee

Urissaaren countryfestivaali 2018. Mukaansatempaavan musiikkiohjelman lisäksi festivaali tarjoaa countrysta kiinnostuneille unohtumattomia elämyksiä lastenalueineen, markkinoineen, työpajoineen sekä muiden vetonaulojen ja kilpailujen muodossa. Cowboyhattu ja -saappaat mukaan – saluunassa tanssitaan rivitanssia aamuun asti! Urissaaren karjatila, Viljandimaa. www.urissaarekantri.ee

17.–18.8. III kansainvälinen senioritanssifestivaali Naaber, tule tantsima! (Naapuri, tule tanssimaan!) Rapla. www.kultuur.info

17.–19.8.

Ekofestivaali. Festivaali kutsuu kaikki ympäristöä säästävää elämäntapaa ja kotimaista tuotantoa arvostavat ihmiset Põlvamaalle! Põlvan talonpoikaismuseo, Põlvamaa. www.ecofest.ee

18.8.

Katuruokafestivaali Makujen promenadi. Tervetulleita ovat kaikki, joissa ruoka, maut ja Haapsalun kesä herättävät intohimoja. Haapsalu. www.kultuur.info

18.8. Filminauhafestivaali 2018. Tämänvuotista festivaalia teemoit-

taa road movie. Vanhan tekniikan säilytyspaikka ja Järva-Jaanin elokuvamuseo, Järvamaa. www.kinosoprus.ee/et/filmilindifestival2018 Kulttuuritapahtumat

|

25


18.8. Varnjan SaunafEST. Saunomisen ystävät voivat nauttia yh- 23.–26.8. Tallinnan tornit -festivaali. Tyylikkäitä konsertteja ja tenä iltana rajoituksetta erilaisista kuumaksi lämmitetyistä saunoista Varnjan kylätien varrella. Varnjan kylä, Peipsiäären kunta, Tartumaa. www.sibulatee.ee

18.8. Vanamõisan käsityömarkkinat. Perinteinen perhetapahtu-

ma, joka tuo paikalle joka vuosi lähes 400 kauppiasta ja tuhansia vierailijoita kaikkialta Virosta. Vanamõisan ulkoilmakeskus, Harjumaa. www.käsitöölaat.ee

19.8. Baltian speedway-liiga. Kilpailijoita Virosta, Latviasta, Suo-

mesta, Ukrainasta ja Venäjältä. Kohtla-Nõmmen moottoriurheilukeskus. www.piletilevi.ee

kaunista musiikkia perinteisillä ja yllättävillä konserttipaikoilla, musiikkiteemaisia kävelyretkiä, yhteislaulua ulkoilmassa, loppukesän auringonlaskuja, hurmaavia näkymiä niin Tallinnan kaupunkiin kuin myös kauas meren yli. Tallinnan kuuluisan ”kalasäilykesiluetin” eri tornit. www.corelli.ee

24.–26.8. Valkean neidon aika (Valge Daami aeg). Kaikkein lä-

himpänä elokuista täyskuuta olevana viikonloppuna Haapsalun vanhakaupunki muuttuu vilkkaaksi markkinapaikaksi, jossa monipuolinen ohjelma kestää aamusta iltaan ja hämärän saapuessa piispanlinnassa esitetään Valkean neidon ulkoilmaesityksiä. Haapsalu. www.valgedaam.ee

19.–31.8. XIV Tallinnan kamarimusiikin festivaali. Viron klas- 25.8. sisen musiikin huipputapahtuma on ansainnut Euroopan festivaalien liiton EFFEn laatumerkin vuosiksi 2015–2018. Tallinna. www.kultuur.info

20.08. Tahkurannan kurkkufestivaali. Kurkkukaudella järjestet-

tävällä festivaalilla voi maistella erilaisia kurkkusäilykkeitä, ostaa paikallista ruokaa ja käsitöitä mukaan vietäväksi, kuunnella kansanlauluja ja laulaa mukana, osallistua työpajoihin ja tehdä itse käsitöitä. Tahku Taren kyläkeskus, Pärnumaa. www.rannatee.ee

23.–25.8. We Love The 90s 2018. Euroopan suurin retrofestivaali

nostaa lavalle No Mercyn, La Bouchen, Nanan ja Loonan. Tallinnan laulukenttä. www.piletilevi.ee

Jäätelöjuhla (Jäätisepidu). Makein juhla koko perheelle. Jäätelötehdas Premia tarjoaa kaikille vierailijoille ilmaista jäätelöä. Tallinnan laulukenttä. www. piletilevi.ee

25.8. Kulttuuriyö 2018. Tallinnan kaupungin sydämessä ja meren

rannalla järjestettävä kulttuuriyö on kaikille ilmainen. Konsertteja, esityksiä, avoimia museoita ja gallerioita, ja voit osallistua kiehtoviin työpajoihin ja tutustumisretkiin. Kaikille riittää tekemistä. Tallinna. www.visittallinn.ee

25.8. Muinaistulien yö ja Viron tasavalta 100. Illan tarkoituksena on sytyttää Itämeren rannoille tulia. Myös Viron tasavallan merkkivuotena muinaistulien yö kertoo uutta tarinaa… Tapahtuman kantavana ajatuksena on yhdessä tekeminen ja yhdessäolo ja

U M M

18 0 2 . 8 0 11.

U R

ma | START

lem OJÄRVI, Vasa UMMUN TEK

R

R

14.00

K C O

!

IMB L C L L I &H

MOTOCROSS / JUNIORIT / SINGLE / UNLIMITED

LIPUT MYYNNISSÄ! 26 | Kulttuuritapahtumat

ge EMV 4th st0a start 14.0


tähän liittyen huomion kiinnittäminen yhtenäisyyteen ja siihen liittyviin arvoihin. Eri puolilla Viroa. www.muinastuled.ee

tus – nämä kolme poimuvat Tihemetsassa yhteen sienitapahtumaksi. Tihemetsa, Pärnumaa. www.kultuur.info

25.8. Kallasten kala-ja sipulimarkkinat. Perinteinen loppukesän 19.–23.9. Hiidenmaan ruoka- ja taidefestivaali. Paikallista ruokaa ja tapahtuma Peipsin rannalla, jossa myyjät tuovat markkinoille erilaisia tuotteita, ml. kuuluisaa Peipsin sipulia. Kallaste, Tartumaa. www.sibulatee.ee

26.8. Tarton rullaluistelumaraton. Baltian ja Skandinavian suurin rullaluistelutapahtuma, jonka tapahtumiin osallistuu n. 1500 rullaluistelijaa. Tartto. www.tartumaraton.ee

31.8.–2.9.

Aparaaditehtaan festivaali. Kolmatta kertaa järjestettävä Aparaaditehtaan festivaali tarjoaa kahden päivän aikana monipuolista kulttuuriohjelmaa, jossa yhdistyy talon toimijoiden tarjonta, yökino, kirpputori, katuruoka ja musiikki. Aparaaditehas, Tartto. www.aparaaditehas.ee

S Te

YYSKUU

1.–9.9. Narvan oopperapäivät ContempArt. Kansainvälinen nykymusiikkifestivaali. Festivaalin tavoitteena on tuoda lavalle nykyaikaisten säveltäjien musiikkia, erityisesti lavamusiikkia (ooppera, baletti) sekä myös musiikin suurmuotoja. Narva. www.contemparteesti.ee

15.–16.9. Sienifestivaali 2018. Syksy, sienet ja ympäristökasva-

taidetta, aidosti luovia ihmisiä. Hiidenmaa. www.hiiumaamaitsed.ee

21.9.

The Rasmus. Miljoonien suosikin ja suomalaisten ylpeydenaiheen The Rasmuksen konsertti. Rock Cafe, Tallinna. www.piletilevi.ee

26.–28.9. Tutkijoiden yö 2018 (Teadlaste Öö). Tutkijoiden yö

eli TÖF on koko perheelle tarkoitettu festivaali, jonka monipuolinen ohjelma raottaa tiedemaailman ovia ja arvostaa tietoa. Halukkaat voivat tutustua salaisiin laboratorioihin ja tutkijoiden työhön sekä osallistua useisiin ilmaisiin työpajoihin, tiedeteatteriesityksiin, elokuvailtoihin ja kokeisiin. Eri puolilla Viroa. www.teadlasteöö.ee

28.–30.9.

Kihnun viulufestivaali 2018. Festivaali tuo paikalle parhaat viulunsoittajat ja on erinomainen vapaa-ajan viettokohde kaikenikäisille. Rootsiküla, Kihnu. www.kultuur.info

HUOMIO! Tässä esitetty tapahtumakalenteri ei ole lopullinen ja vastaa 15.5.2018 käytettävissä olleita tietoja. Loma Virossa ei vastaa tapahtumien toteutumisesta. Suosittelemme tarkistamaan tapahtumaa koskevat tiedot verkkosivulta www.kultuur.info

Integratsiooni

Sihtasutus

Kulttuuritapahtumat

|

27


Käytkö usein Tallinnassa? Uusi Uusi edullinen edullinen Tallinn Tallinn Card Card Tallinnassa Tallinnassa usein usein vierailevalle! vierailevalle! Valitse Tallinn Card ilman kiertoajelua, pääset Valitse Tallinn Card ilman kiertoajelua, pääset mukavasti mukavasti näyttelyihin, museoihin ja kohteisiin, joissa et edellisillä näyttelyihin, museoihin ja kohteisiin, joissa et edellisillä kerroilla kerroilla ole ole vielä vielä käynyt. käynyt.

Lasten kanssa Tallinnassa?

Tallinn Tallinn Cardin Cardin aikuisten aikuisten kortilla kortilla kulkee kulkee mukana mukana nyt nyt myös myös kaksi kaksi 0-6-vuotiasta 0-6-vuotiasta lasta, lasta, ja ja 7-17-vuotiaille 7-17-vuotiaille on on oma oma lasten lasten kortti. kortti.

Uutuus!

Nyt Nyt saatavilla saatavilla myös myös sähköinen sähköinen Tallinn Tallinn Card. Card. Osta Tallinn Card kotona netistä ja tulosta Osta Tallinn Card kotona netistä ja tulosta korttisi korttisi mukaan mukaan matkalle. matkalle. Sähköisen Sähköisen Tallinn Tallinn Cardin Cardin voit voit myös myös ladata ladata älypuhelimeesi älypuhelimeesi ja ja käyttää tavallisen Tallinn Cardin tapaan. käyttää tavallisen Tallinn Cardin tapaan.

Museot Museot & & nähtävyydet nähtävyydet Julkinen liikenne Julkinen liikenne Lisäksi Lisäksi erinomaisia erinomaisia tarjouksia tarjouksia ja ja etuja! etuja! Tallinn Card PLUS-korttiin Tallinn PLUS-korttiin Kulttuuritapahtumat 28 | Card kuuluu myös ilmainen kiertoajelu. kuuluu myös ilmainen kiertoajelu.

tallinncard.ee tallinncard.ee Myyntipisteet: online, satama, lentokenttä, Myyntipisteet: online, satama, lentokenttä, hotellit, Tallinnan matkailuneuvonta. hotellit, Tallinnan matkailuneuvonta.


NOUSE TAIVAALLE! Pohjoismaiden korkein avoin näköalatasanne

TELEVISIOTORNI

5 syytä käydä Pohjois-Euroopan korkeimmalla näköalatasanteella

Kaikki virolaiset tietävät, että Tallinnan televisiotorni on korkea ja hieno, mutta tiedämmekö tarkalleen, miksi siellä kannattaisi käydä juuri nyt?

Ikimuistoinen näkymä Viron korkeimmasta rakennuksesta!

Televisiotornissa sijaitsee Pohjois-Euroopan korkein yleisölle avoin näköalatasanne – tämä on elämys, joka on itse koettava ja nähtävä ja jota todennäköisesti et koskaan unohda. 175 metrin korkeudelta katsottuna ikivanha Tallinna ja kimmeltelevä Itämeri näkyvät selkeästi. Sään salliessa voi erottaa jopa Suomen pääkaupungin Helsingin valot. 314-metrinen Tallinnan televisiotorni on Viron korkein rakennus. Tämän lisäksi se on myös nykyaikainen näköalatasanne, huoliteltu näyttelytila ja elämyskeskus. Tallinnan televisiotornin 21. kerroksessa sijaitsevasta pysyvän näyttelyn salista avautuu panoraamanäkymä ja siellä on korkeudesta lumoutuvalle lattiaan rakennetut ikkunat, joiden alla avautuu 170 m tyhjyyttä.

Tornin historiallinen merkitys ja näyttely

Tallinnan televisiotorni on Viron uudelleen itsenäistymisen symboli. 20. elokuuta 1991, juuri ennen keskiyötä, Viron tasavallan korkein neuvosto (nyk. parlamentti eli riigikogu) päätti, ettei Viro enää kuulu Neuvostoliittoon ja on jälleen itsenäinen tasavalta. Aamuvarhaisella 21. elokuuta neuvostojoukot yrittivät vallata Tallinnan televisiotornin, mutta ympäri Viroa saapui kansaa suojelemaan tornia. Televisiotornin 2. kerrokseen on avattu interaktiivinen historianäyttely. Joka vuoden 20. elokuuta Televisiotornin pihalla järjestetään koko perheen päivä, josta on muodostunut yksi suosituimmista itsenäisyyden palauttamisen juhlallisuuksiin liittyvä avoin tapahtuma.

Kahvila-ravintolan näkymät ovat kaupungin parhaat ja kokkaustaidot huippuluokkaa

22. kerroksen kahvila-ravintolasta avautuu kauniit näkymät Tallinnaan ja kauemmaskin. Sisustus henkii hieman 80-luvun retroa ajasta, jolloin televisiotorni rakennettiin, mutta ruokalista nojaa pikemminkin nykyaikaisiin ruokatrendeihin. Tarjolla on tuoreista kauden raaka-aineista valmistettuja ruokia, joita voisi kuvailla kikkailemattomiksi, ravitseviksi ja värikkäiksi. Ravintolan keittiömestari on Mihkel Kalbus.

Hurja kävely kuin rotkon reunalla

Teletorniin on avattu hurja ja ainutlaatuinen mahdollisuus reunallakävelyyn, joka suoritetaan 175 metriä korkean näköalatasanteen reunalla! Tornin ympäri voi kävellä turvavaljaisiin kiinnitettyinä kerrallaan korkeintaan neljä henkilöä. Elämyksestä voi nauttia jopa 30 minuuttia.

8

NÄYTTELYT JA NÄHTÄVYYDET: ma–su 10–19 RAVINTOLA: ma–su 10–23 LIPUT: pilet.teletorn.ee teletorn.ee/fi

9км 10€ 34a, 38, 49

Suosittu ja humoristinen näyttely

Tänä kesänä avataan uudelleen televisiotornin sisäänkäyntitunneliin viime vuonna huippusuosituksi osoittautunut näyttely Banaaneja ei ole – aikamatka neuvostoajan arkipäivään. Näyttely on humoristinen katsaus ajanjaksoon, jolle voimme nyt jo hymähtää. Tuon ajan elämästä kerrotaan runsain kuvin ja esinein, jotka on varustettu perinpohjaisilla suomenkielisillä opastuksilla. Tervetuloa Tallinnan televisiotorniin! Kulttuuritapahtumat

|

29


KGB:n vankisellit Pagari 1, Tallinna (Sisäänpääsy osoitteesta Pikk 59)

Avoinna:

ma-su 10-18

PALKITTU

www.okupatsioon.ee/kgb

Neitsitornin Museokahvila / Lühike jalg 9 a

TALLINNAN KAUPUNGINMUSEO 10 porttia Tallinnan historiaan • Keskiaikainen kaupunki ja linnoitus • Pietari Suuri ja venäläinen kultuuri • Tutustu historiaan perheesi kanssa Kaupunginmuseo / Vene 17 Kiek in de Kök & bastionien käytävät / Komandandi tee 2 Neitsitornin museokahvila / Lühike jalg 9 a Valokuvamuseo / Raekoja 4/6 Tallinnan venäläinen museo / Pikk 29 a Pietari Suuren museo / Mäekalda 2 Lastenmuseo Miia-Milla Kadriorgissa / Koidula 21 C; Kalamajassa / Kotzebue 16

www.linnamuuseum.ee Museo ja uusi pysyvä näyttely ovat avoinna heinäkuusta 2018 alkaen.

30 | Kulttuuritapahtumat


Kiinnostavia

Kauan odotettu jääkarhumaailma on vihdoin avattu!

näyttelyitä VIRON HISTORIALLINEN MUSEO 3. toukokuuta avattiin Viron historiallisen museon Maarjamäen tallirakennuksessa Viron teatteri- ja musiikkimuseon näyttely Vapauden ääni! Viron populaarimusiikin historia. Näyttely esittelee Viron populaarimusiikin menestystarinaa ja siinä mukana olleita merkittävimpiä henkilöitä, kokoonpanoja, säveltäjiä ja tapahtumia vuosilta 1901–2001. Näytteillä on esimerkiksi Viron ensimmäinen äänilevy, Uno Loopin kitara, Tõnis Mäen esiintymisasu ja Euroviisu-voitosta saatu palkinto. 4. toukokuuta lähtien näyttely on avoinna Maarjamäen tallirakennksessa tiistaista sunnuntaihin kello 10–18. www.ajaloomuuseum.ee

KUMU Michel Sittow. Virolainen taidemaalari renessanssiajan Euroopan hoveissa. 8.6.–16.9.2018 Vuonna 2018 Viron taidemuseo järjestää yhteistyössä Washingtonin kansallisgallerian kanssa laajan näyttelyn virolaissyntyisestä taidemaalarista Michel Sittowista (n. 1469-1525), josta tuli 1400- ja 1500-lukujen taitteessa Euroopan hoveissa kysytty ja korkealle arvostettu taiteilija. www.kumu.ekm.ee/fi

TALLINNAN TAIDEHALLI 13. Baltian triennaali. Kuraattori: Vincent Honoré. 30.6.-2.9.2018 Baltian triennaali on Baltian maiden vuoden 2018 suurin kansainvälinen taidefestivaali. Tämä on ensimmäinen kerta vuonna 1979 perustetun Baltian triennaalin historiassa, kun näyttelyn järjestävät kaikki kolmen Baltian maata yhdessä. Tallinnan taidehallin (Tallinna Kunstihoone) näyttely avataan juhlavasti 29. kesäkuuta 2018 performanssi-illalla. Näyttelyä seuraa syyskuun ohjelma Kanuti Gildin SAALissa. Näyttelyn järjestää Virossa Viron nykytaiteen keskus (Kaasaegse Kunsti Eesti Keskus) yhteistyössä Tallinnan taidehallin kanssa. Vabaduse väljak 8, Tallinna • www.kunstihoone.ee/en/programme

KADRIORGUN LINNA

Eläintarha on avoinna joka päivä!

Näyttely Kadriorg 300 21.7.–21.10.2018 Kadriorgin linna- ja puistokokonaisuus avaa 300-juhlavuotensa kunniaksi näyttelyn, jonka keskiössä ovat ihmiset: hallitsijat, kesävieraat, sana-, kuva- ja elämäntaitelijat. Näyttelyesineet – historialliset asut, taideteokset, kirjalliset dokumentit ym. – ovat Eremitaasista, Aleksandr Vassiljevin säätiöstä sekä Viron ja Latvian museoista. www.kadriorg300.ee/en

VIRO100 SUURI KESÄVIIKKO

TALLINN ZOO Länsiportti Ehitajate tee 150 Tallinn www.tallinnzoo.ee

Pohjoisportti Paldiski mnt. 145 Tallinn

18.–25.8.2018 Suuren kesäviikon alussa järjestetään Tallinnan laululavalla Viron kansan maailmanlaajuinen yhteislaulutilaisuus. Välillä teemme löytöretkiä Viroon maalla ja merellä, jalan ja polkupyörällä ja kuuntelemme konserttia kauniissa paikoissa ympäri Viroa. Kesäviikko loppuu Muinaistulien yönä Viron kansallisen sinfoniaorkesterin konserttiin Tõnu Kaljusten johtamana Kakumägin satamassa ja Naissaarella. www.ev100.ee/en Kulttuuritapahtumat

|

31


LAIVAPARAATI TALLINNAN LENTOSATAMASSA!

meremuuseum.ee/lennusadam/fi

100 VUOTTA VESILLÄ. VIROLAISIA LAIVOJA 1918–2018 -näyttely on auki 13. tammikuuta 2019 saakka.


T

allinnan Lentosatamassa on parhaillaan esillä Viron merimuseon pysyvä näyttely, jonka tunnetuin alus lienee Lembit-sukellusvene. Lentosatama rakennettiin sata vuotta sitten Venäjän tsaari Nikolai II:n käskystä osana Pietari Suuren meripuolustusta. Vuonna 2012 Merimuseo otti tämän erityislaatuisen rakennuksen käyttöönsä, jonka johdosta sille on myönnetty useita palkintoja. Viron 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Lentosatamassa avattiin helmikuussa kiehtova 100 vuotta vesillä. Virolaisia laivoja 1918–2018 -näyttely. Näyttelyssä paljon aitoja aluksia ja muuta esineistöä

Juhlanäyttelyssä on sadan vuoden ajalta jokaista vuotta kohden yksi alus, joka jollakin tavoin liittyy Viron historiaan tai johonkin uudempaan merkitykselliseen tapahtumaan. Mukana on purjelaivoja, höyrylaivoja, sotalaivoja ja moottorilaivoja. Laivojen tarinat on kerrottu tekstein, kuvin, ääninauhoin, videotallentein ja esinein. Esillä on yli 130 esinettä ja 42 laivan pienoismallia, niiden joukossa harvinaisia metallista valmistettuja pienoismalleja. Tutustua voi myös erityisesti juuri tätä näyttelyä varten tehtyihin videopätkiin sekä harvinaisiin arkistotallenteisiin. Näyttelyn vaikuttavuutta lisää sitä varten suunniteltu ympäristö valaistuksineen. Värikkäitä laivatarinoita menneisyydestä nykypäivään

Virolaislaivojen historia on hyvin tapahtumarikas. Näyttelyyn on valittu esimerkiksi päiväntasaajan ylittänyt laiva, miinalaiva, sodan jaloista lähteneiden pakomatkallaan käyttämä laiva, omaa aikakauttaan symboloiva tehdasmitattu kalastusalus, Viron sadan aarteen joukkoon valittu kale-purjevene ja Itämeren modernein matkustajalautta Megastar. Joillakin näyttelyn aluksista on hallussaan jokin ennätys: vanhin, suurin tai ensimmäinen. Monien tarinat kytkeytyvät Suomeen – osa aluksista on rakennettu Suomessa, jotkut, kuten legendaarinen Georg Ots, ovat liikennöineet Tallinnan ja Helsingin väliä ja joillakin on myös ollut kunnia kuljettaa Viron ja Suomen valtionjohtajia. Oma paikkansa näyttelyssä on Valkoisella laivalla, jota turhaan odotettiin Viron satamaan. Valkoinen laiva edusti toivoa neuvostomiehityksen päättymisestä ja 50-luvulta lähtien sen vertauskuvallinen hahmo on ollut osa Viron kulttuurihistoriaa. Museon ulkotiloissa on Hoppet, Viron vanhin meriä yhä kyntävä purjelaiva sekä Suur Tõll, joka on yksi kolmesta säilyneestä Itämeren alueen 1900-luvun alun jäänmurtajahöyrylaivasta. Vesilentokonehallissa museovierailla on pääsy Lembit-sukellusveneeseen. Vuoteen 2011 saakka Lembit oli vanhin vedessä ollut sukellusvene. Näyttelyä täydentää vaikuttava valokuvateos

Kaikkiin näyttelyssä kerrottuihin tarinoihin voi tutustua myös 100 vuotta vesillä. Virolaisia laivoja 1918−2018 -teoksessa. Virolaisten meriasiantuntijoiden ylistämää kirjaa on saatavana vironja englanninkielisenä. Runsaasti valokuvia sisältävä kovakantinen teos on arvokas lahja jokaiselle merikulttuurin ystävälle. Lentosataman näyttely ja sitä täydentävä kirja ovat kunnianosoitus näyttelyn aluksilla työskennelleille, palvelleille, opiskelleille ja matkustaneille. Ja tietenkin myös kaikille heille, jotka eivät koskaan palanneet satamaan. Näyttely 100 vuotta vesillä. Virolaisia laivoja 1918−2018 on auki 13. tammikuuta 2019 saakka. Lentosatamassa tavataan!


34 | Kulttuuritapahtumat


Muuseumi tee 2, Tartto Avoinna: ti–su 10–18, ke 10–20

+372 736 3051 www.erm.ee

Ulkoa kuin helmi, sisällä kokonainen maailma

VIRON KANSALLISMUSEO

S

aavuitpa sitten hevoskyydillä tai junalla, kävellen tai lentokoneella, niin Tartosta ei voi lähteä käymättä Viron kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum, ERM). Pitkän historian omaava museo joutui odottamaan ihka omaa kotiaan 107 vuotta, mutta kärsivällisyys on palkittu. Museon päärakennus on majesteettinen arkkitehtoninen maamerkki, joka on käynnistänyt aivan uuden kaupunginosan muodostumisen vain kävelymatkan päässä Tarton kaupungin sydämestä. Pariisilaisten arkkitehtien luomus sitoo useista eri historian vaiheista koostuvan alueen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sekä tekee mahdolliseksi toteuttaa Viron suurin ja teknisesti modernein perusnäyttely, joka on yhtä aikaa opettavainen ja viihdyttävä.

Jalkapallokentän kokoisella näyttelyalueella on kaikkiaan kaksi perusnäyttelyä sekä joukko suurempia ja pienempiä vaihtuvia näyttelyitä. Viron kulttuurihistoriaa käsittelevässä perusnäyttelyssä Kohtaamisia tutustutaan tavallisten Viron asukkaiden arkielämään niiden 11 000 vuoden aikana, jolloin täällä on ollut ihmisiä. Jokainen näistä tarinoista tarjoaa myös vastauksia siihen, miksi virolaiset ovat sellaisia kuin he nykyään ovat. Tarinoista löytyy paljonkin tuttua, sillä kaikki kulttuurit lainaavat jotain läheisiltä ja kaukaisemmilta naapureiltaan, mutta samaten omintakeista, joka on muotoutunut ainutlaatuisen elinympäristön ja joka kansan ainutkertaisen historiallisen kokemuksen sanelemana. Maailman mittakaavassa vertaansa vailla oleva perusnäyttely Uralin kaiku on omistettu virolaisten kielisukulaisille eli niille itsenäisyyttä vailla oleville suomalais-ugrilaisille alkuperäiskansoille, jotka asuttavat suunnattoman suurta aluetta Euraasian pohjoisreunalla Skandinaviasta ja Itämereltä Siperiaan Taimyrin niemimaalle ja Jenisei-joelle asti. Suomalais-ugrilaisten asuttama alue ulottuu etelässä paikoin jopa Tonavan ja Volgan keskijuoksulle. Näyttelyn kantava ajatus leikittelee naisten ja miesten arkitoimien ja maailmankatsomusten eroavaisuuksilla. Näyttelyssä kerrotaan suomalais-ugrilaisten naisten ja miesten elämismaailmojen risteämisistä arkitoimissa, elämänkulkuun kuuluvissa rituaaleissa sekä kansantaiteessa. Kesän loppuun saakka on avoinna kaikkien aikojen suurin Viron kansallis-

pukunäyttely, jossa esittelemme eri vuodenaikoina ja eri yhteyksissä käytettyä 150 kansallisasukokonaisuutta, jotka edustavat kaikkia Viron pitäjiä. Talonpoikien paikkaan kytkeytyneen elämäntavan myötä muotoutui selkeitä alueellisia eroja ja tätä vastaavaa kokonaiskuvaa ja rikkautta ei näe edes laulujuhlilla. Monilla näyttelyn tuhansista esineistä on jo itsenäisen symbolin arvo. Näistä merkittävin ja virolaisille rakkain on alun perin opiskelijajärjestön käyttöön vuonna 1884 valmistettu kaikkein ensimmäinen sini-musta-valkoinen kansallislippu, joka on Viron valtiota 34 vuotta vanhempi ja joka on hyvän onnen sekä yksittäisten henkilöiden urheuden ansiosta selvinnyt kaikista Viroa 1900-luvulla kohdanneista koettelemuksista. Nykyaikaisen Viron into ottaa kaikki uudet sähköiset ratkaisut nopeasti käyttöön löytää sijaa myös museossa. Vain sirukorttia vilauttamalla voi vaihtaa satojen tekstinäyttöjen, elokuvatekstitysten ja kosketusnäyttöjen kielen itselleen sopivaksi (tällä hetkellä viron lisäksi ovat saatavilla englanti, saksa, ranska, suomi, venäjä ja latvia), mikä tekee näyttelyihin syventymisen helpommaksi myös ilman opasta tai tulkkia. Leikinomainen interaktiivisuus, joka sopii myös perheen pienimmille, kuuluu perusosana kaikkiin näyttelyihin. Viron kansallismuseo on tehty monipuoliseksi koulutus- ja kulttuurikeskukseksi. Tämä tarkoittaa, että museorakennus täyttyy päivittäin konserteista, elokuvaesityksistä, teatteri-illoista sekä muista kulttuuritapahtumista. Museon lähes 40 hehtaarin kokoisen ulkoalueen potentiaalia ei ole vielä kauttaaltaan otettu käyttöön, mutta kesäkaudella sielläkin voi nauttia kulttuurista. Rakennuksen sisällä vierailijan voimista huolehtivat ravintola ja kahvila, joissa yhdistyvät taidokkaasti perinteet ja modernin maailman maut. Ainoa asia, jota museovierailulla voi jäädä kaipaamaan, on riittävästi aikaa kaikkeen tutustumiseksi. Vierailija viipyy Viron kansallismuseossa keskimäärin yli 4 tuntia ja on tavallisesti lähtiessään sitä mieltä, että uusi käynti on tarpeen, sillä tästä kaikenkattavasta virolaisesta maailmasta jäi vielä niin paljon näkemättä ja lukematta. Kulttuuritapahtumat

|

35


R

uokataiteilijat – uuden virolaisen keittiön suurlähettiläät

ienenä ja nuorena valtiona Viro on aina pitänyt kaikenlaisista rankinglistoista, joissa näkee itsensä vanhojen ja jo tunnettujen tekijöiden rinnalla. Vaikuttaa siltä, että viime vuosina rankinglistat ovat alkaneet pitää myös Virosta, ja tämän huomaa myös gastronomian saralla tapahtuneissa suurissa hyppäyksissä.

aailmanlaajuisesti tunnetut huippukokit kaikilta mantereilta tapaavat perinteisesti kahden vuoden välein Ranskan Lyonissa, jossa järjestetään legendaarisen keittiömestarin, tämän vuoden tammikuussa taivaallisia lusikoita liikuttelemaan siirtyneen Paul Bocusen mukaan nimetty kilpailu Bocuse d’Or. Viro osallistuu tähän kansankielellä “kokkien olympialaisiksikin“ kutsuttuun kilpailuun jo kuudennetta kertaa, mutta ennen finaaliin pääsyä on selviydyttävä Euroopan karsintakierroksesta. Viroa edustaa tänä vuonna kesäkuun alussa Torinossa järjestettävissä karsinnoissa keittiömestari Pavel Gurjanov, joka kokkaa leipätyökseen Bordoo- ja DOM-ravintoloissa.

www.bocusedor.ee 36 | Löytöretkeilijänä Virossa

Pääkokki Gurjanovin on ylitettävä Piemonten alueeseen kuuluvassa Torinossa monta, yhä korkeammalle asetettua rimaa. Ensiksi hänen on päästävä kahdenkymmenen kilpailijan joukosta ei vain kahdentoista, vaan kymmenen parhaimman joukkoon. Toisaalta hänellä on takanaan kokemusta työskentelystä Piemonteen rajautuvalta Sveitsin italiankieliseltä alueelta, ja hän tuntee paikalliset raaka-aineet, tuotteet ja ruoanvalmistuksen perinteet hyvin. Valitettavasti löytyy myös ilmiselviä miinuksia, joista hankalinta on ilmeisesti vaikuttaa kohtalon sanelemaan esiintymisjärjestykseen: kuten hiljattain Eurovision laulukilpailussa, järjestetään Torinossakin semifinaalit kahtena eri päivänä. Viro on sattunut tällä kertaa erityisen ankaraan kilpailuun, sillä Gurjanovin on otettava mittaa kaikista Skandinavian maista, kuten moninkertaisesta kultaloistosta nauttineesta Norjasta, kilpailun voittaneista Ruotsista ja Tanskasta sekä finaaleissa myös korkeita sijoja napanneesta Suomesta – Pohjoismaista vain Islanti kilpailee ensimmäisenä päivänä. Samassa semifinaalissa Viron ja Gurjanovin kanssa kilpailee myös Italia, jolla on kotikenttä- ja tuttujen tuotteiden etu. Bocuse d’Orissa nimetään aina etukäteen joitakin pakollisesti käytettäviä raaka-aineita: tänä vuonna pakollisia ainesosia ovat vasikan sisäfilee ja kateenkorva sekä risottoriisi, toisessa ruoassa on käytettävä kananmunaa ja Castelmagnon sinihomejuustoa. Näytöksellinen, mutta samalla teknistä huippuosaamista ja sataprosenttista keskittymistä vaativa kilpailu, joka kestää yhteensä viisi ja puoli tuntia, ei välttämättä sovi joka kokin hermoille. Onneksi Gurjanov pitää esiintymisestä ja hän kertoo suuren yleisön ja lavalla syntyvän rokkitähtifiiliksen henkilökohtaisesti kiehtovan häntä. Hänen oikeana kätenään kilpailussa toimii apulaiskokki Martin Kasperovitš. Kuten huipulla aina, voi tähti loistaa korkeilla sijoilla vain silloin, kun hänen ympärillään on hyvin toimiva ja tukea tarjoava tiimi. Gurjanovia on valmentanut kilpailuun hänen entinen mentorinsa ja kollegansa Dmitri Haljukov ravintolasta Cru, jolla itsellään on vyön alla 14. sija Lyonin loppukilpailusta vuodelta 2015. Lisäksi häntä neuvoo myös Emmanuel Wille, joka on auttanut Viron eri kokkeja valmistumaan Bocuse d’Oriin lähes joka kilpailukaudella ja tuntee hyvin ranskalaisen keittiön salaisuudet. Vakaata tukea Gurjanoville tarjoaa myös Viron Bocuse d’Orin nykyinen presidentti, Mon Repos- ja


Tchaikovsky-ravintoloiden keittiömestari Vladislav Djatšuk, joka oli kaikkein ensimmäinen Viron edustaja vuonna 2007 Stavangerin kilpailussa. Tuolloin ravintola Egoistin keittiömestarina työskennellyt Djatšuk toi finaalista kotiin 15. sijan ja se loi vankan perustan myös hänen henkilökohtaiselle menestystarinalleen. Moraalista tukea uudelle kilpailijalle tarjoavat myös Lyonista 14. sijan saavuttanut Heidi Pinnak ja yhtä hyvin pärjännyt Dmitri Rooz. On itsessään huikeaa, että ottaen huomioon huippukokkien rankan kilpailun ja ylipäätään tiukan aikataulun ovat aivan kaikki tähän mennessä Viroa edustaneet kilpailijat pystyneet silti tukemaan uutta kilpailijaa neuvomalla ja auttamalla. Osatakseen arvostaa Viron nuoren, vasta itseään etsivän ruoanlaittoperinteen kunnianhimoista päämäärähakuisuutta ja jatkuvaa menestystä Bocuse d'Orissa – jossa muuten on päästy finaaliin viidellä kerralla kuudesta – on katse käännettävä yli 10 vuoden takaiseen aikaan, jolloin virolaisen gastronomian grand old man, Viron Bocuse d’Orin kunniapresidentti ja tänä vuonna Viron tasavallan presidentiltä ruokakulttuurin edistämisestä IV luokan Valkoisen Tähden kunniamerkin saanut Dimitri Demjanov ryhtyi kamppailemaan Viron sijoituksesta huippujen joukossa. Tuolloin ei sanakolmikkoa uusi pohjoismainen keittiö tunnettu Virossa vielä kovinkaan hyvin ja paikan päällä leivotun mustan leivän, silakan, karhunlaukan ja raparperin sijasta “salonkikelpoisissa“ paikoissa tarjottiin pikemminkin erilaisten hyvin tunnettujen maailmankeittiöiden, kuten Ranskan ja Italian, ruokia. Pohjolan kokkien nousu ja voittokulku Bocuse d’Orissa oli taas alkanut jo 10 vuotta aiemmin vuonna 1995, jolloin Lyonin loppukilpailussa todettiin ensi kertaa ääneen, että seuraava suuri maailmankeittiö taitaa tulla Pohjoismaista. Dimitri Demjanov oli tutustunut virolaiseen talonpoikaiskeittiöön syvällisemmin jo vuosikymmenien ajan (hän suosittelee lämpimästi kaikille luettavaksi kansatieteilijä Aliise Mooran järkälettä Eesti talurahva vanem toit (Vanha virolainen talonpoikaisruoka)) ja tullut tulokseen, että paikallista keittiötä on sekä mahdollista että myös tarpeen jalostaa. Tarvittiin vain suuri kertomus, johon historia tarjosikin sopivan tilaisuuden: vuonna 2004 ravintola Noman perustaja Claus Meyer julkaisi uuden pohjoismaisen keittiön manifestin ja oli oikea hetki tarttua härkää sarvista, jotta myös suuri osa Viron ravintoloista ottaisi ohjenuorakseen nämä periaatteet eli ennen kaikkea kausiluonteisuuden ja kotimaisen tuoreen raaka-aineen. Samaan aikaan Viron onnistui saada ensimmäistä kertaa kutsu osallistua Bocuse d’Oriin, ja tästä on suuresti kiittäminen Demjanovin omia ponnistuksia. Vuonna 2007 nuori Vladislav Djatšuk ylsikin finaaliin saakka ja kuten sanotaan, loppu on historiaa: Bocuse d’Or ja virolaisen keittiön menestystarina alkoivat edetä hyvinkin samassa tahdissa. Tästä pääsemmekin siihen, ettei menestys rankinglistoilla ole tullut yllättävien tähtien esiin putkahtamisesta, vaan sen taustalla on pitkäaikaista strategista työtä ja omistautumista. Saavutettu asema gastronomian raskassarjalaisten joukossa oli tarvis säilyttää sekä samalla jatkaa Viron oman ruokakulttuurin edistämistä valamalla siihen uskoa itseensä. Virolainen keittiö etsi itselleen vankkaa tukirankaa ja uuden pohjoismaisen keittiön sanoma sopi siihen, vaikka alkuvuosina tarvittiinkin vielä reippaasti tukea. Kokkien omantunnonarvon kannalta on tärkeää, ettemme kopioi ketään, vaan että huomaamme asemamme – kulttuuriltamme idän ja lännen rajalla, mutta maantieteellisesti kuitenkin Pohjolassa – ainutlaatuisuuden. Huipuilla ja heidän hyvillä kilpailutuloksillaan on tapana inspiroida suurempiakin ihmismassoja sekä vasta kasvavaa sukupolvea. Ei ole ainoastaan markkinatalouden ansiota, että Virossa on nykyään yli 800 ravintolaa, vaan kiitos kuuluu myös julkisuuskuvan muuttamiselle. Vertailuna: 20 vuotta sitten ravintoloita oli tuskin 200. Ruoka ja ruokakulttuuri sekä

ulkona syöminen on muuttunut tärkeäksi osaksi ihmisten identiteettiä ja itseilmaisua. Kokin ammatin imago oli vielä kymmenisen vuotta sitten Virossa yleisesti pikemminkin työläismäinen, mutta nykyään sitä arvostetaan yhä enemmän niin luovana kuin myös hyvin palkattuna työnä. Bocuse d’Orin pitkä kilpailukausi ja prosessi ovat kehittäneet omalta osaltaan myös yhtä tähän asti virolaisten ravintoloiden laadun heikointa lenkkiä eli tuottajien ja ravintoloiden välistä yhteistyötä. Omintakeisia keittiöitään pyörittävät kokit ovat myös itse tulleet tietoisemmiksi ja vaativammiksi raaka-aineiden saatavuuden sekä niiden tasaisen laadun suhteen. Bocuse d’Oriin valmistautuminen on auttanut löytämään Virosta useita pientuottajia, jotka tekevät ensiluokkaisia asioita paikallisesta juustosta viiriäisten kasvatukseen. Virolla on vielä yksi kunnianhimoinen Bocuse d’Or -kilpailuun liittyvä tavoite: kun tähän asti kokkimme ovat esitelleet tasoaan ulkomailla, niin Torinossa haetaan Kroatian, Suomen ja Puolan ohella myös seuraavan Euroopan osakilpailun järjestämisoikeutta. Vuoden 2020 keväällä järjestettävä kilpailu toisi Tallinnaan arviolta viidestä kuuteen tuhatta kilpailun fanittajaa, joiden vierailu tekisi Virosta tuolloin Euroopan kuumimman gastronomian keskipisteen. Mari Roonemaa

Löytöretkeilijänä Virossa | 37


THE FINEST SPICES & GENUINE RUM LIQUEUR

Caution: This is an alcoholic beverage. Alcohol may cause damage to your health.

38 | Löytöretkeilijänä Virossa


Gelato Ladiesin jäätelöissä maistuu Italia

Tallinnan vanhankaupungin kapeat kujat hohkavat lämpöä. Kädenlämpöinen pullovesi ei tuo helpotusta helteeseen, vaan tarvitaan järeämpiä elvytyskeinoja. Astun sisään Gelato Ladies -jäätelökahvilaan: – Tarjoilija, saisinko kunnon annoksen! Eteeni tuodaan kahvilan vaihtuvista kausimauista koottu jäätelöpallokeko: avokadoa, seljankukkaa ja minttua, vaaleaa kahvia, stracciatellea sekä raparperia. Ensimmäinen lusikallinen väläyttää mieleeni kuvan pohjoisitalialaisesta rantakahvilasta, jossa kauan sitten koin siihenastisen elämäni vaikuttavimman jäätelöelämyksen. Voimakkaan makumuiston yllättämänä kysyn kahvilan johtaja Sindy Püssalta, miten on mahdollista, että virolaisessa kahvilassa myydään aitoa italialaista, herkullista gelatoa. Asiassa ei lopulta ole mitään ihmeellistä. Püssa kertoo, että kahvilan koulutetut jäätelömestarit valmistavat gelaton italialaisin menetelmin ja vain tuoreista ja korkealaatuisista raaka-aineista.

Italialaista käsin tehtyä jäätelöä, aina tuoretta, tulvillaan makuja laadukkaista raaka-aineista. Italiassa oppinsa saaneet mestarit valmistavat jäätelön paikan päällä. Tästä kesästä lähtien myös Balti jaaman torilla!

Gelato Ladiesit ovat jalostaneet ja testanneet yli 150 makua Sekä Püssa että kahvilan toinen perustaja Kristen Tuulmets ovat opiskelleet jäätelömestareiksi Italian Bolognassa suuren jäätelökonevalmistaja Carpigianin jäätelöyliopistossa. Opinnot antoivat valmiudet kahvilan perustamiseen, mutta oleellinen osa Gelato Ladiesin menestystarinaa on ollut Püssan ja Tuulmetsin kokeilunhalulla ja taidolla tarjota asiakkaille ikimuistoisia makunautintoja miellyttävässä ympäristössä. – Kehittelemme jatkuvasti uusia makuja. Kesäaikaan valikoimissa on noin 18 erimakuista gelatoa, joista puolet on kermajäätelöitä ja puolet sorbetteja. Sorbetit ovat vegaanisia, maidottomia ja rasvattomia. Gluteenia on vain tällä hetkellä vain parissa keksiä sisältävässä jäätelössä. Valmistuksessa käytämme paljon raikkaita satokauden tuotteita, kuten mansikoita, sitruunaa, vesimelonia ja veriappelsiineja, Püssa kertoo. Puhtaista raaka-aineista ilman lisäaineita valmistettu gelato sopii hyvin pienillekin lapsille. Varttuneemmille asiakkaille on toisinaan tarjolla myös alkoholisorbetteja esimerkiksi proseccosta tai amaretosta. Kahvilan jäätelökoneet valmistavat jatkuvasti tuoretta herkuteltavaa, sillä gelaton tiivis rakenne ja ainesosien makuominaisuudet alkavat heiketä jo muutamassa päivässä. Asiakkaat voivat seurata lasin takaa gelaton valmistusprosessia. Jäätelön ohella kahvilassa voi nauttia mm. vohveleita, vastapuristettua mehua, virolaisia käsityöoluita, italialaisia talonviinejä, limoncelloa ja baristan valmistamia erikoiskahveja. Kahvilassa on myös ulkoterassi. Balti jaaman torin myyntipisteestä voi ostaa jäätelöä mukaan. Katri Sipilä

Tallinnan vanhassakaupungissa Uus 28

Balti jaaman torilla


CAFÉ VELVET

Piritan kaupunginosasta muodostui 1900-luvun alussa pääkaupungin eliitin lomanviettopaikka ja vuonna 1929 merenrantaan avattiin kylpylärakennus – sekä kahvila. Tänä päivänä kylpylän kahvilan perinnettä jatkaa jo kymmenettä vuotta Café Velvet ja usko tai älä, mutta juuri täällä on tarjolla perinteisen rantamenun lisäksi myös erittäin hyvää sushia. Täällä voit nauttia elämästäsi mukavien ihmisten, hullaannuttavien juomien ja hienostuneiden ruokien kera. Tallinnassa ei ole montaa paikkaa, joissa voisi nauttia merinäkymästä, kaupungin mieleenpainuvasta siluetista sekä sushista samaan aikaan. Kyseessä on täysin ainutlaatuinen paikka, jossa voit antaa itsesi täyttyä aivan toisenlaisesta kylpylähengestä tai tehdä niin vuoden 1929 tyyliin – Café Velvet on luotu tätä tarkoitusta varten. Kesäisinä viikonloppuina paikalla soi elävä musiikki, tarjoilijat säntäilevät saadakseen kaikki ruoka-annokset pöytiin, juomat virtaavat jokina... Merivälja tee 5, Tallinna +372 621 8070 • cafevelvet.ee

40 | Hyviä makuja etsimässä


Lahemaan makuelämyksiä

Ravintola Chakra

tarjoaa monipuolista, herkullista ja aitoa intialaista ruokaa niin seikkailunjanoisille kuin myös perinteistä intialaista ruokaa rakastaville ravintolavieraille.

-satamaravintolassa!

Bremeni käik 1 Piiri 6, Võsu, Länsi-Virumaa • +372 524 8804 • info@wose.ee

wöse

+372 641 2615

Uus 19, Tallinnan Vanhakaupunki

info@chakra.ee

www.chakra.ee

Avoinna: su-to 12-23, pe-la 12-01

Muhu Leib akuaistin

LEIPOMOT

Muhun leipä on muuttanut monen ihmisen käsityksen mustasta leivästä, joka on jo pitkän aikaa kuulunut virolaiseen ruokapöytään. Leipuri Martin Seppingillä (Muhu Pagarid -leipomon perustaja) onnistui luoda erinomainen resepti, jolla valmistuu huomiota herättävän herkullinen leipä. "Joka osta kerran, osta jatkossakin" Leipä on suunniteltu juuri makua silmälläpitäen ja siinä käytetään parhaita mahdollisia raakaaineita. Hyvän Muhun leivän resepti on: ensiluokkaiset leipurit, parhaat ainekset, jatkuva välitön palaute kuluttajilta ja rakentava yhteistyö jälleenmyyjien kanssa.

www.muhuleib.ee

taa m Leipä, joka valloit

MUHU KAHVILA JA LEIPOMO. Poordi 3, Tallinna. avoinna: ma–pe 9–18, la 10–16. Perinteisten Muhun leipomotuotteiden lisäksi tarjolla myös omista leivistämme tehtyjä voileipiä sekä aamiaista ja lounasta. TELLISKIVEN LUOVIEN ALOJEN KESKUS (LOOMELINNAK). Telliskivi 60A B-rakennus, Tallinna. avoinna: ma–pe 9–18, la 10–16 • BALTIAN RAUTATIEASEMAN TORI. Kopli 1, Tallinna. avoinna: ma–la 9-19, su 9–17 • PIRITA. Merivälja tee 22, Tallinna. avoinna: ma–pe 10–20, la 10–16 • MUSTAMÄE KESKUS. Tammsaare tee 104a, Tallinna. avoinna: ma–su 10–19 • NÕMMEN TORI. Turu plats 8, Tallinna. avoinna: ma–la 9–18, su 9–17 • PÄRNAMÄEN KAUPPAKESKUS. Pärnamäe tee 4a, Tallinna. avoinna: ma–pe 10–20, la 10–19, su 10–18 • TABASALU GURMEE GARAAŽ. Klooga mnt 5a, Tabasalu. avoinna: ma–pe 9–19, la 11–19 • TARTON APARAADITEHAS-KESKUKSEN SISÄPIHA. Kastani 42, Tartto. sähköposti: tartu@muhuleib.ee. avoinna: ma–pe 9–18, la 9–15

Hyviä makuja etsimässä

|

41


T

ERVEYDESTÄÄN HUOLEHTIVAN

virolaisen kesäinen ruokapöytä

uonto ympärillämme on ihmeellinen ja eri vuodenajat tuovat runsasta vaihtelua ruokapöytään. Mitä lähemmäs kesä tulee, sitä tuoreempia ja värikkäämpiä aineksia käytämme. Oleskelemme kesäisin paljon raikkaassa ulkoilmassa ja lämpimään vuodenaikaan virolaiset haluavat viettää aikaa yhdessä: grillata, mennä rannalle ja retkeillä metsissä, käydä festivaaleilla ja tapahtumissa yms. Jotta saisit yhdessä vietetystä ajasta vielä enemmän irti, annamme tässä hyviä ja käytännöllisiä vinkkejä, kuinka tehdä omasta, perheesi ja ystäviesi kesäisestä ruokapöydästä tällä kertaa hieman terveellisempi.

L

M

ikä on hyvä ja terveellinen kesäjuoma?

Keskivertovirolainen nauttii usein juuri kesäkaudella runsaasti virvoitusjuomia ja mietoja alkoholipitoisia janon sammuttajia. Mutta miksi näin? On helpompaa ostaa juomat kaupasta kuin ryhtyä valmistamaan niitä itse, ja lisäksi kaupasta hankitusta juomasta saa nopeasti paljon energiaa, se on makeaa ja vielä kuplivaakin. Mutta ennen kuin laitat sen ostoskoriin, kannattaa ajatella askeleen verran pidemmälle – onko juomasi hyväksi terveydelle? Kuinka paljon sokeria ja erilaisia lisäaineita se sisältää? Virvoitus- ja miedoille alkoholijuomille on todellakin olemassa vaihtoehtoja: puhdas juomavesi, raikkaat maustetut vedet, kotitekoinen marjamehu jms. Kesällä puutarhapenkistä kerätyt tuoreet maustekasvit ja marjat lisäävät valinnanvaraamme, ja siksi kannustammekin sinua tekemään terveellisempiä valintoja. Mikset järjestäisi itsellesi sopivana kesäiltapäivänä vähän aikaa ja valmistaisi kesän antimista hyvää ja maistuvaa mehutiivistettä raparperistä, 42 | Hyviä makuja etsimässä

kuva: Hele-Mai Alamaa

puutarhamansikoista ja piparmintusta. Tästä voi sekoittaa helteisenä kesäpäivänä kätevästi marjamehua tarjottavaksi lapsille ja vieraillekin. Herkullinen tiiviste sopii myös loistavasti monien jälkiruokien, kuten jäätelön, lisukkeeksi sekä tervetuliaisjuomaan väkevämmän juoman mikseriksi. Ja mikä tärkeintä, tiivisteen valmistus onnistuu jokaiselta, jolla on vähänkin tahtoa ja intoa. Tiivisteen valmistukseen tarvitaan kupillinen mansikoita, yksi raparperinvarsi ja iso kourallinen tuoretta piparminttua. Kaikki ainesosat paloitellaan ja laitetaan kattilaan, johon lisätään kupillinen sokeria (mieluiten tummaa ruokosokeria) ja kupillinen vettä. Tiivistettä keitetään, kunnes mansikat ja raparperi ovat pehmenneet, ja sen jälkeen mehu siivilöidään, annetaan sen jäähtyä ja pullotetaan. Tiivisteestä valmistettu terveellinen marjamehu virkistää kuumalla kesäilmalla, ja se sopii tarjottavaksi myös merkkipäivinä tai grillijuhlissa.

M

itä valmistaa herkullisista uusista perunoista?

Vaikka peruna onkin yksi virolaisten tavallisimmista ja yksinkertaisimmista ruoka-aineista, tarjoavat vuoden ensimmäiset uudet perunat aivan omaa luokkaansa olevan makuelämyksen. Uusien perunoiden mausta tulee monipuolisempi keittämällä ne aina kuorineen, sillä näin kaikki vitamiinit säilyvät. Keitinveteen kannattaa ehdottomasti lisätä hieman merisuolaa ja jos mahdollista, myös jotain yrttiä, kuten tarkoitukseen erinomaisesti sopivaa tilliä. Jännittävän makuelämyksen antaa myös mintun lisääminen keitinveteen, sillä yllättävää kyllä, se sopii erittäin hyvin perunan kanssa.


TEE YRTEISTÄ HALUAMASI YRTTILEVITE Keitettyjen uusien perunoiden lisukkeeksi sopii mainiosti saatavilla olevista yrteistä tehty maustelevite. Yrttilevitteen valmistukseen sopivat tilli, ruohosipuli, valkosipulin naatit, basilika sekä muut yrtit. Hurjemman makuvivahteen saat lisäämällä levitteeseen myös tuoreita silputtuja kuusenkerkkiä. Viimeinen hetki niiden keräämiseen on kesäkuussa. Niistä voi valmistaa levitteitä, juomaa tai käyttää niitä smoothieissa. Kuusenkerkät sisältävät runsaasti vitamiineja ja niitä voi käyttää useissa erilaisissa suolaisissa ja makeissa ruoissa. METSÄLTÄ MAISTUVA VÄHÄKALORINEN KESÄRUOKA Lämpimänä kesäpäivänä on keitetyt uudet perunat ja sienikastike aina varma valinta, ja tämä ruoka maistuu kaikille perheenjäsenille. Kesällä kerättäviin suosikkisieniin kuuluu ehdottomasti kantarelli. Niitä kasvaa kaikenlaisissa metsissä, mutta erityisesti mänty- ja sekametsissä. Vietä perheesi kanssa mukava kesäpäivä metsässä jaloitellen ja kuin siinä sivussa yhdessä keltaisia kantarelleja keräten. Niistä voi valmistaa illalliseksi varmasti maistuvan ja herkullisen kastikkeen. Tämän ruoan lisukkeeksi sopii hyvin esimerkiksi tuorekurkkusalaatti. GRILLAUSILTAAN RAPEITA UUNIPERUNOITA Kun ystävät tulevat odottamatta kylään, on aika laittaa kuorineen keitettävät uudet perunat liedelle porisemaan. Kun perunat ovat pehmenneet, laita ne uunivuokaan ja riko niiden pinta kevyesti haarukalla. Sekoita sitten perunoihin öljyä, mausta merisuolalla ja lisää halutessasi timjamia tai rosmariinia. Lopuksi laita perunoiden viereen kuorimattomia valkosipulinkynsiä. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes perunat ovat kullanruskeita ja päältä rapeita. Tarjoilua varten purista paahdettujen valkosipulinkynsien sisus perunoiden päälle ja sekoita. Lisukkeeksi sopii hapankermakastike makusi mukaisilla yrteillä, kevätsipulilla ryyditetty hapankerma-rahkasekoitus tai tuore hapankurkku. Grillausiltaa vauhdittaa terveellinen ja maistuva kanasaslikki. KESÄISEN KEVYET LIHA- JA KALARUOAT Monet meistä syövät mielellään lihaa ja näin erityisesti kesällä, kun on grillauksen huippukausi. Grillimakkaroita, raakamakkaroita, saslikkia, grillilihoja – virolainen pitää rasvaisesta ja tukevasta vatsantäytteestä. Grillauskaudesta seuraa usein myös lisäkiloja, joista on myöhemmin vaikea päästä eroon. Oletko ajatellut, että tällä kertaa kesän voisi aloittaa vähän toisella tavoin – syömällä terveellisemmin? Siksi kannattaisi sianlihan sijaan syödä kevyemmin lintua tai kalaa. Voisit kokeilla itse maistuvan ja terveellisen ruoan valmistamista, sillä on todettava, että itse tehty on epäilemättä moninkertaisesti houkuttelevampaa ja mikä tärkeintä – terveellisempää.

K

Aloita marinadin valmistus kuorimalla ja paloittelemalla raparperi ja sipuli. Raasta inkivääri ja pilko valkosipuli pieneksi. Laita kaikki marinadin ainekset kattilaan ja hauduta niitä matalassa lämpötilassa noin 10 minuuttia. Sen jälkeen anna jäähtyä. Laita kana jäähtyneeseen marinadiin ja anna sen maustua yön yli tai vähintään 3–4 tuntia. Grillaa vartaassa! Kanasaslikin lisukkeeksi sopii mainiosti kevyt salaatti, johon kannattaa valita kotimaisia värikkäitä aineksia. Tarjoa pääruoan lisäksi jälkiruoaksi paikallisia hedelmiä ja marjoja. Miksei tehdä niistä makea marja-hedelmäsalaatti tai raikas smoothie! Molemmat maistuvat niin aikuisille kuin lapsillekin. JÄNNÄ JA HIEMAN TOISENLAINEN UUNILOHI Jännä ja omaperäinen, mutta erittäin herkullinen ruoka valmistuu chilin, tuoreen raparperin ja inkiväärin kera tarjotusta uunilohesta. Tähän tarvitaan: • 500–700 grammaa nahallista kalafileetä (lohta tai kirjolohta) • 1 tuore ja mehukas raparperinvarsi • pala inkivääriä • 0,5–1 tl chilirouhetta • 1 rkl sokeria (mieluiten tummaa) • suolaa, mustapippuria Aseta kala leivinpaperin päälle uunipellille, mausta se suolalla ja pippurilla ja levittele kalan päälle pilkottu raparperi, inkivääri ja chilirouhe. Lopuksi sirottele sokeri sen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia.

M

Mitä meillä on jälkiruoaksi?

Yksi kesän suosikeista on ehdottomasti viilentävä jäätelö. Haluamansa herkun voi ostaa kaupasta tai tehdä itse. Kotijäätelön valmistaminen on itse asiassa varsin helppoa, ja siihen tarvitaan vain kolme ainesosaa: kuohukermaa, kondensoitua maitoa ja marjoja mielen mukaan. Valmista kotijäätelö vaahdottamalla 400 ml kuohukermaa kuohkeaksi. Lisää kondensoitu maito. Sen jälkeen sekoita joukkoon pilkotut marjat, jotka voivat olla vaikka mansikoita, mustikoita tai vadelmia. Laita seos pakastimeen. Jäätelö on syöntivalmis heti, kun se on kiinteytynyt. Kesä on lepäämisen ja nautiskelun aikaa, ja terveellinen ruoka ja raikas ulkoilma tekevät sen vieläkin nautinnollisemmaksi, joten pysytään terveinä ja syödään terveellisesti! Kaunista kesää!

evyt kanasaslikki raparperimarinadissa

Raparperimarinoitu kana on maukasta ja kaikin puolin terveellistä ja kevyttä ruokaa, joka sopii nautittavaksi lämpimänä kesäiltana tai leppoisissa grillijuhlissa. Tähän tarvitaan: • 700 grammaa kanan koipi-reisipaloja Marinadin tekoon tarvitaan: • 250 grammaa raparperiä • 0,5 sipulia • pala inkivääriä • 2 valkosipulinkynttä • 1,5 tl chilirouhetta • 2 rkl soijakastiketta • 1 rkl sokeria (mieluiten tummaa) • puolikkaan sitruunan mehu • suolaa, mustapippuria Löytöretkeilijänä Virossa | 43


Päivä Tallinnassa Nõmmen tori

tarjosi

Balti jaaman tori

neljä erilaista torielämystä Keskustori

Sataman tori

Virossa on lähes jokaisessa kaupungissa vähintään yksi tori, jonne paikalliset kokoontuvat tekemään ostoksiaan ja seurustelemaan tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Tallinnan ohella voi vilkkaaseen torielämään tutustua esimerkiksi Pärnun ja Tarton toreilla.

Suomessakin torit ovat tärkeä osa kaupunkikulttuuria. Parhaat kotimaiset mansikat ja uudet perunat löytyvät kesätorilta. Usein torilta haetaan myös leivät, kalat ja kesäkukat. Ostosten lomassa istuskellaan torikahvilassa ja nautitaan kesästä. Mutta miksi mennä aina tutulle lähitorille? Virossa on lukuisia mielenkiintoisia toreja eikä laivamatka Tallinnaan kestä kuin pari tuntia. Virossa torimyynti ei useinkaan rajoitu pelkkiin ulkotiloihin, vaan torin yhteydessä voi olla sisähalli liha- ja kalatiskeineen ja niiden lisäksi vielä pikku myymälöitä. Tallinnassa tällaisia torikomplekseja on useita ja vaikka torit ovatkin tyyliltään erilaisia, ovat kaikki omalla tavallaan kiehtovia. Jo yhteen torikäyntiin uppoaa helposti tunti jos toinenkin, joten ei kannata ahnehtia kaikkia toreja kerralla. Loma Virossa -lehti vieraili Tallinnassa neljällä isolla torilla: Nõmmen torilla, Balti jaaman torilla, Keskustorilla ja Sataman torilla. 44 | Löytöretkeilijänä Virossa


paktilta ulkotorilta heti sisäänkäynnin yhteydestä löytyvät perinteiset kesätorin antimet kuten marjat, hedelmät ja ruukkukukat. Lisää kasvukauden tuotteita on myynnissä torin sisätiloissa. Torirakennus koostuu kolmesta kerroksesta. Maanalaisessa kerroksessa voi pistäytyä esimerkiksi supermarkettiin, kampaajalle tai pesulaan. Suuret liha- ja kalahallit on rakennettu katutasoon ja saman kerroksen myymälöistä voi ostaa esimerkiksi juustoja, viinejä, terveystuotteita ja Kalevin suklaata. Katutasossa on myös parikymmentä ruokapaikkaa. Ylimmän kerroksen liikkeissä myydään mm. vaatteita, virolaisia käsitöitä, koruja, laukkuja, antiikkiesineitä, lasia ja posliinia. Kopli 1, Tallinna • avoinna ma−la 9−19, su 9−17

KESKUSTORIN BASAARISTA VOI TEHDÄ EDULLISIA LÖYTÖJÄ KESÄGARDEROBIIN

NÕMMEN TORILLA VOI HENGITTÄÄ RAIKASTA HAVUPUIDEN TUOKSUA

Keskustorille (Keskturg) pääsee kätevästi kävellen tai kakkosen raitiovaunulla läheltä Viru-hotellia. Keskustori on huokea ja kansanomainen paikka, joka positiivisella tavalla tuo tuulahduksen menneiltä ajoilta. Tällä torilla kaikki myyjät eivät puhu viroa, mutta se ei kaupankäyntiä haittaa. Kojuissa ja katetussa torihallissa tekevät vilkkaasti kauppansa mm. Virossa hyvin suosittu karhunlaukka, etikkakurkut, hunaja ja valkosipuliniput. Tarjolla on myös mm. vanhoja kirjoja, työkaluja ja muuta pienrautaa. Suuressa sisähallissa on monipuolinen valikoima maito- ja lihatuotteita sekä muita elintarvikkeita. Itämaistyylisillä myyntikujilla on esillä runsaasti vaatteita eri tilanteisiin: jakkuja, housuja, hameita, kesämekkoja ja rintaliivejä. Torilta voi ostaa pikkurahalla myös käytettyjä vaatteita. Keldrimäe 9, Tallinna avoinna ma−la 7−17, su 7−16

Nõmmen tori sijaitsee Tallinnan eteläosassa noin puolen tunnin ajomatkan päässä Viru-keskuksesta. Nõmme on pikkukaupunkimainen ja tunnelmaltaan viehättävä kaupunginosa, jossa on paljon omakotitaloasutusta ja jykeviä mäntyjä. Itse tori on yleisilmeeltään todella siisti, rauhallinen ja viihtyisä. Runsaudensarvia muistuttavat ulkopöydät rönsyilevät rehevinä yrttejä, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, kukkia ja taimia. Pienissä, kahta puolin kävelykujaa rakennetuissa mökeissä myydään mm. lihaa, kalaa, leipomotuotteita, vaatteita sekä eläkeläisten kutomia mattoja. Buxhöwdenin leipomosta voi ostaa esimerkiksi hapatettua ruisleipää sekä pavlovaa ja muita leivonnaisia. Taluõun-puoti myy oman tilan omenoista puristettua sokeroimatonta omenamehua. Sisähallin alemmassa kerroksessa on myynnissä mm. lihaa virolaisilta maatiloilta sekä maalaisjuustoja ja muita maitotuotteita. Ylemmässä kerroksessa on tarjolla jos jonkinlaista pientavaraa. Nõmmen torille kannattaa vaivautua, vaikkei mitään aikoisi ostaakaan. Vehreä ja hyvin hoidettu ympäristö sekä torialueen levollinen atmosfääri houkuttelevat istahtamaan ja hengähtämään hetkeksi. Tallinnan keskustaan verrattuna ilma on Nõmmella selvästi raikkaampaa. Turu plats 8, Tallinna • avoinna ma−la 9−18, su 9−17

BALTI JAAMAN TORIN TARJONTA

YLLÄTTÄÄ RUNSAUDELLAAN

Rautatieaseman vieressä sijaitseva Balti jaaman tori avattiin vuonna 2017 perusteellisesti remontoituna. Tänä päivänä Balti jaaman tori on moderni ja tyylikäs kauppapaikka, jossa kävijöitä palvelee liki 300 yrittäjää. KomLöytöretkeilijänä Virossa | 45


SATAMAN TORILTA SAA VIELÄ VIIME

HETKEN TULIAISET

Sataman torilla käynti on käytännöllisintä jättää vierailukohteista viimeiseksi, mikäli aikoo jatkaa matkaa laivalla. A- ja B-terminaalien naapurissa sijaitseva Sataman tori koostuu sisätorista myymälöineen ja tuoretiskeineen ilman ulkomyyntiä. Osan pinta-alasta kattaa alkoholimyymälä ja vähintään yhtä suuren osan ruoka- ja lahjatavarapuoli. Näiden lisäksi torilla toimii kahvila. Jos kesäjuomia tai grilliherkkuja ei jaksa kanniskella kauempaa, voi ostokset aivan hyvin jättää Sataman torille - kaikkea löytyy. Elintarvikkeet ovat peräisin virolaisilta yrityksiltä ja pientilallisilta. Kesäpöydässä maistuvat vaikkapa savukinkku, paikan päällä leivottu virolainen musta leipä tai hapankaali. Makeampia makunautintoja tarjoavat virolaismetsien hunaja ja Saarenmaan naisten keittämä hillo. Viemisiksi kesämökille tai veneeseen sopivat hyvin Sataman torilla myytävät merihenkiset koriste- ja käyttöesineet. Kannattaa tutustua myös torilla myytäviin virolaisiin käsitöihin. Sadama 25 • avoinna ma−su 9-19 Katri Sipilä

TARTON TORI MYY PUHDASTA RUOKAA

LAATUA ARVOSTAVILLE

Tarton tori on Etelä-Viron arvostetuin ja tärkein tori niin pientuottajille, vastuullisille kauppiaille kuin laatua ja tuoreutta arvostaville asiakkaillekin. Tarton tori luo ja kehittää ympäristöä, jossa korkealaatuiset tuotteet kootaan samaan paikkaan ja välitetään kuluttajille lyhintä mahdollista reittiä ilman turhia välikäsiä. Tämä takaa myös sen, että tuotteiden alkuperätiedot ovat aina kuluttajien saatavissa. Tarton torilla on kaksi toimipaikkaa: historiallinen ja arvokas torirakennus, jossa on tarjolla suuri valikoima ruokatarvikkeita sekä Dorpat-hotellin vieressä sijaitseva laaja ulkotori, josta löytyy kotipuutarhan antimien lisäksi myös runsaasti erilaisia taimia puutarhankasvattajille. Vabaduse pst 1, Tartto (ruokatarvikkeita) • Soola 10, Tartto (ulkotori)

PÄRNUN TORIEN VIROLAISHERKUT

HOUKUTTELEVAT OSTAJIA KAUEMPAAKIN Pärnu-keskuksen Maatilatori on avattu vuoden 2012 lokakuussa. Kotoisa tunnelma ja suuri valikoima Virossa kasvatettuja ja paikallisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita houkuttelevat kävijöitä läheltä ja kaukaa. Tunnemme hyvin kaikki maatilayrittäjämme ja myynnissä olevien tuotteiden tuotantoprosessit. Hyvä maku, uteliaisuus, innovatiivisuus, yritteliäisyys ja rohkeus yhdistävät toimijoita, joiden tuotteet valikoituvat myyntiin Maatilatorille. Torikahvilassa voi nauttia kevyen aamiaisen, munakasta, keittoa tai salaattia – kaikki on valmistettu Maatilatorin tuotteista. Leipureiden loihtimat piiraat, kakut ja muut leivonnaiset tuntee koko Pärnu. Kotimaisuus ja omien mestareidemme tuotteet ovat lähellä sydäntämme! Aida 7, Pärnu • avoinna ma−su 10−20 Pärnun tori avattiin uudistettuna vuonna 2017. Uudessa torirakennuksessa voi kierrellä kaupungin suurimmissa liha- ja kalahalleissa sekä monissa myymälöissä. Luonnollisesti paikalla ovat myös vakiotorikauppiaat, jotka jo vuosikymmenten ajan ovat myyneet torilla puutarhojensa vastakorjattua satoa. Suur-Sepa tänav 18 46 | Muita tärppejä

TUOTTAJATORI Soola 10, Tartto (keskusta)

MA–PE 7–17 LA–SU 7–16 Tuoreita lähituotteita joka päivä! facebook.com/tartuturgas www.tartuturg.ee

Aito ja erilainen!


AVOINNA 10-21

Paras valikoima Virossa kasvatettuja ja paikallisista raakaaineista valmistettuja tuotteita ja kahvilassa maukasta ruokaa sekä suussasulavia leivonnaisia.

Viron maaseutuministeriö valitsi tänä vuonna Pärnun maakunnan vuoden 2018 ruoka-alueeksi.

www.taluturg.ee | Pärnu-Keskuksen Maalaistori +372 5817 1504 Aida 7, Pärnu

Tartossa olemme Lõunakeskuksessa, Ringtee 75.

Vuoden ruoka-alueen titteli tukee paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden ja paikallisen ruokakulttuurin esittelemistä. Tänä vuonna huomion keskipisteenä on Pärnun maakunnan ruokakulttuuri. Paikallisten elintarviketuottajien ja -tarjoajien tunnettuutta kasvatetaan yhteistyössä ja alueelle odotetaan entistäkin enemmän vierailijoita erilaisien ruokaan liittyvien tapahtumien avulla. Vuoden mittaan sekä Pärnun kaupungissa että maakunnassa järjestetään paljon ruokatapahtumia, joista vierailijat voivat löytää paljon uutta. Ruoka on ollut merkittävässä asemassa Pärnumaan alueen kehittämisessä jo useita vuosia, ja tätä osoittaa ruokatapahtumien runsaus kaikkina vuodenaikoina. Pärnumaalla on paljon reippaita aktiiveja, jotka kasvattavat paikallisia raaka-aineita ja haluavat tehdä ne tutuiksi myös laajemmalti. Esimerkiksi Romanttisen rantatien tapahtumat ovat tehneet Pärnumaata tunnetuksi jo vuosien ajan, ja näistä pitkäaikaisimmat perinteet on Tahkurannan kurkkufestivaalilla. Soomaan alue on tunnettu paitsi viidestä vuodenajastaan myös maukkaasta pop-up-kahvilatapahtumastaan, joka koostuu kahdesta kahvikierroksesta Soomaan ympäri. Ruokavuoden myötä tulee myös lisää uusia tapahtumia.

PÄRNUN TORI •H edelmät, juurekset ja vihannekset • Metsätaloustuotteet, luonnontuotteet • Liha ja kala • Maitotuotteet • Kukat & taimet • Käsityöt

Ruoka-alueen tapahtumakalenteri käynnistyi jo keväällä, mutta kesäkalenterikin on täynnä kiinnostavaa toimintaa, ja uusia houkuttelevia tapahtumia on odotettavissa myös syksyllä. Syyskuussa järjestetään Marian maatilalla (Maria talu) Pärnumaan sadonkorjuujuhlat, jossa paikalliset ruoat saavat seurakseen Pärnumaalla valmistettuja juomia. Viron juhlavuoden kunniaksi sadonkorjuujuhlassa tarjotaan ainakin 100 erilaista alueella valmistettua juomaa.

RAVINTOLAT: • Pärnu Kalamajaka Kohvik • Hõbe Taldrik • Elleni Pagariäri • Sarmikate Pagariäri • Perfecto Cafe

TORI: ma–su 8–16

Suur-Sepa 18, Pärnu

MYYMÄLÄT: ma–pe 9–20, la–su 9–18

www.parnuturg.ee

RAVINTOLAT: ma–su 8–23

PÄRNUMAALTA LÖYTYVÄT VIRON PARHAAT MAUT

Tutustu Pärnumaan ruokatapahtumiin (www. visitparnu.com/maitsed/parnumaa-maitsed-tahtsundmused-2018) ja maista alueen tarjoamia makuelämyksiä eri vuodenaikoina. Tule meille kylään!


48 | Löytöretkeilijänä Virossa


NARUSAIPPUA Olemme lisänneet saippuan käyttömukavuutta suihkussa peseytymiseen kehittämällä narusaippuan, joka estää saippuan putoamisen. Narun avulla saippuan voi kiinnittää ranteeseen suihkussa käynnin ajaksi ja käytön jälkeen ripustaa kuivumaan. Näin saippua säilyttää ulkomuotonsa ja ominaisuutensa kuivuttuaankin. Saippua on 100 % luonnollinen ja se ei sisällä väri- tai säilöntäaineita eikä hajusteita. Kaikki tuotteet on valmistettu käsityönä kylmämenetelmällä. Saippuat valmistetaan Virossa. JÄLLEENMYYJÄT:

Suuri valikoima pellava- ja puuvillatuotteita! Verhoja, rullaverhoja, koristetyynyjä, pöytäliinoja, sisustuskankaita ja paljon muuta!

Tallinna: Türi 4 ja kauppakeskus Järve, Pärnu mnt.238 • Tartto: kauppakeskus Zeppelin, Turu 14 • Pärnu: kauppakeskus Port Artur 2 , Lai 11 • Haapsalu: Karja 19 • Kuressaare: Kauba 12

TALLINNA Tallinnan Kaubamaja Looduspere-liikkeet: Piritan Selver, Viru Keskus Apollo-myymälät: Kristiine Keskus, Solaris Keskus TARTTO Kirjakauppa Apollo, Tarton Kaubamaja Looduspere-liikkeet: Kvartal, Lõunakeskus PÄRNU Luomu- ja luontaistuoteliike Riiamarii, Pühavaimu 20 ...sekä monet muut design- ja käsityöliikkeet eri puolilla Viroa www.voh.ee

www.teaspon.ee Muita tärppejä

|

49


Olet kaunis! Kesällä kaikki on kauniimpaa – myös naiset ovat kauniimpia ja viehkeämpiä. Kaunis nainen ei tarvitse tähän vuodenaikaan paljoa meikkiä, vaan silmien korostaminen ja kirkas sekä hehkuva iho riittävät.

kesällä meikkilaukkuun? MITÄ LAITTAA

Kesä on toimeliasta aikaa, jolloin matkustelemme paljon, otamme aurinkoa, käymme uimassa ja polkupyöräilemme. Olemme silloin hyvin aktiivisia ja samaan aikaan nautimme täysin rinnoin lämmöstä ja auringonpaisteesta aina sään salliessa. Kesäaikaan kannattaa jokaisen naisen valita kesäiseen meikkilaukkuunsa käytännöllisiä ja ihoystävällisiä tuotteita. Kesäisin käytettävät ihonhoito- ja apteekkituotteet, hyönteiskarkotteet, aurinkolasit, hatut ja tunikat – juuri tällaisia tarpeellisia asioita käsittelemmekin seuraavaksi. VEDENKESTÄVÄ RIPSIVÄRI Kesällä on lähes mahdotonta tulla toimeen ilman vedenkestävää ripsiväriä: polttavan kuuma aurinko, vesi... – aina tulee tilanteita,

joissa kuumuus saa otsan hikoilemaan. Käyttäessäsi vedenkestävää tuotetta ei sinun tarvitse murehtia, pysyykö ripsiväri vai onko se levinnyt alaluomelle. Maybelline, L’Oréal, Lumene, Bourjois, Mascara ja muut tunnetut tuotemerkit – valikoima on laaja. Mikä olisi hyvä ja tehokas ripsiväri, joka kestää myös äärimmäisissä tilanteissa? Blinc on kosmetiikkabrändi, joka valmistaa erityisesti silmille ja kulmakarvoille tarkoitettuja tuotteita ja jonka kaikki tuotteet ovat vedenkestäviä sekä hoitavat ihoa tai ripsiä. Blincin tuotteisiin on lisätty vitamiineja ja ne eivät sisällä hajusteita eivätkä väriaineita. Hyvä esimerkki on Blinc Amplified Mascara -ripsiväri, joka on kliinisesti testattu ja sopii myös herkille silmille.

AURINGOLTA SUOJAAVA MATTAPINTAINEN KASVOVOIDE

Kuumana kesäpäivänä keho hikoilee tavallista enemmän ja siksi kannattaa silloin käyttää hellävaraisempia, allergisoimattomia kosmetiikkatuotteita, jotka eivät tuki ihohuokosia ja jotka antavat ihon hengittää. Tällaisia tuotteita löytyy luontaistuotekaupoista ja apteekeista. Mattapinnan jättävät aurinkovoiteet suojaavat kesällä kasvojen ihoa ja antavat sille kauniin matan ilmeen. Laadukkaat voiteet sisältävät antioksidantteja ja kosteuttavat ihoa. Suosittelemme tutustumaan tuotteen valmistusaineisiin ennen sopivan voiteen ostamista sekä valitsemaan omalle ihotyypillesi sopiva parabeeniton aurinkosuojan sisältävä kasvovoide.


Valitse vedenkestävä aurinkovoide

äivettyneet kasvot saavat ryhtiä aurinkopuuterista eli helmistä. Puuterihelmirasioissa on yleensä kolmea eri helmisävyä, jotka sekoittuessaan luovat ihanan sävyn ja hehkun. Levitä puuteria varovasti poskipäihin ja anna itsesi hehkua! Puuterihelmien ansiosta kesämeikkisi on luonnollinen.

Aurinkoa puuterihelmistä

TEE ITSE VIRKISTÄVÄ KASVOSUIHKE Kasvosuihke on näppärä apuväline, joka soveltuu erinomaisesti kevyeen kosteutukseen keskellä kuumaa kesäpäivää. Sitä voi käyttää myös silloin, kun olet meikannut. Erittäin hyvä tuote on Kiehl’sin kaktuksenkukkaa ja tiibetiläistä ginsengiä sisältävä kosteuttava kasvosuihke, joka kaiken lisäksi tasoittaa ihoa. Tämä kosteussuihke tekee ihosta pehmeän, sileän ja raikkaan. Myös itse valmistetut kauneustuotteet toimivat yhtä tehokkaasti. Miksei kokeilisi itse virkistävän, ravitsevan ja kehoystävällisen kosteuttajan tekemistä helposti saatavilla olevista aineista? Tähän tarvitset kaksi sitruunaa ja saman verran appelsiineja. Valmista suihke kuorimalla hedelmät, laittamalla niiden kuoret kulhoon ja kaatamalla niiden päälle kuumaa vettä. Anna imeytyä yön oli, siivilöi aamulla ja lisää saatuun nesteeseen kahden E-vitamiinikapselin sisältö (E-vitamiini auttaa tuotetta säilymään). Sekoita ja kaada saatu neste pieneen suihkepulloon. C-vitaminoitu kasvovesi raikastaa erinomaisesti!

LUONNOLLINEN HUULIRASVA ON PARAS VALINTA Koska tuuli ja aurinko kuivattavat huulia, suosittelemme varautumaan kesään hyvällä ja kosteuttavalla aurinkosuojan sisältävällä huulirasvalla. Se on käytännöllinen ja sitä tarvitaan aina. Mutta ennen kuin päätät, millaisen huulirasvan ostat, kannattaa tutustua sen valmistusaineisiin, sillä jos kosteutat huulia vääränlaisella hoitavalla aineella, saatat tehdä itsellesi karhunpalveluksen ja saavuttaa kosteutuksen sijaan päinvastaisen vaikutuksen. Kauppojen hyllyillä myynnissä olevat hoitavat huulirasvat, -voiteet ja -punat sisältävät usein parafiinia, joka kuivattaa huulia enemmän kuin kosteuttaa. Alkoholia, kamferia, mentolia, fenolia ja salisyylihappoa sisältäviä tuotteita tulisi välttää, sillä niitä sisältävät huulirasvat voivat vahingoittaa huulia ja aiheuttaa huulirasvasyndrooman. Tämä ilmenee siten, että huulesi tarvitsevat jatkuvaa kosteutusta etkä voi olla käyttämättä huulirasvaa. Huulesi ovat kuivat, kutisevat ja kihelmöivät, ja kätesi hamuaa koko ajan huulirasvaa. Hyvä valinta on sen sijaan luonnollinen huulirasva, joka todellakin suojaa ja kosteuttaa huuliasi. Tyrniöljy, manteliöljy, sheavoi, kaakaovoi, mehiläisvaha yms. luonnollisen huulirasvan ainesosat ovat tehokkaita ja sopivat myös lasten käytettäviksi. Löydät laajan valikoiman luonnollisia kosteuttavia tuotteita parhaista luontaistuotemyymälöistä.

Suojaudut kätevimmin kesäiseltä auringonpaisteelta aurinkosuojakertoimen (SPF) sisältävän voiteen avulla. Voiteiden kohdalla kannattaa huomioida, että esim. merkintä SPF 15 tarkoittaa sitä, että voit oleskella auringossa ilman auringonpolttamaa 15 kertaa kauemmin kun ilman aurinkosuojaa. Vaaleampi-ihoisten kannattaa ehdottomasti valita suurempi kerroin, esimerkiksi SPF 30. Kannattaa valita ihoystävällinen, vedenkestävä suojavoide. Kyllä, tällaisia ihoystävällisiä tuotteita todellakin on olemassa ja ne on tarkoitettu nimenomaan herkälle iholle. Tällainen tuote on esimerkiksi Anthyllisin vedenkestävä aurinkosuojavoide (SPF 30). Anthyllisin aurinkosuojavoiteet eivät sisällä kemiallisia aurinkosuojafilttereitä eivätkä säilytysaineita, ja mikä tärkeintä, ne ovat luonnonmukaisia. GEELIÄ PALANEELLE IHOLLE Ennen rannalle lähtöä kannattaa ehdottomasti sujauttaa kesäiseen meikkilaukkuun varmuuden vuoksi mukaan myös auringonpolttamia lieventävä voide. Aloeta ja teepuuöljyä sisältävät geelit ovat erittäin hyviä tuotteita, jotka rauhoittavat ja kosteuttavat ihoa sekä lieventävät auringonpolttaman aiheuttamaa kipua. Hyvä ja kohtuuhintainen on esimerkiksi Dermosil Aloe Geeli, joka sopii koko perheelle. Lisäksi aloegeeli helpottaa myös hyönteisten puremista aiheutuvaa kutinaa ja se ei sisällä parabeeneja eikä väriaineita. KÄTEVÄ HYÖNTEISKARKOTE Hyönteiset ovat ärsyttäviä otuksia ja ne kiusaavat meitä erityisesti juuri kesäisin. Vaihtoehtona kaupan hyllyltä löytyville kemiallisille hyönteiskarkotteille kannattaa kokeilla itse tehtyä karkotetta, joka tehdään tutuista yrteistä. Yrttisuihkeen valmistamiseen tarvitset: • Vesitiiviin lasipurkin • 200 ml kuumaa vettä • 2–3 rkl yrttejä: piparminttua, sitruunaruohoa, laventelia (kuivattuja tai tuoreita) • 2–3 mausteneilikkaa • 200 ml maustamatonta viinaa Valmista ensin uute kaatamalla kuuma vesi purkkiin ja lisäämällä yrtit. Sulje purkki ja anna sen jäähtyä. Sitten siivilöi, lisää viina ja pullota suihkepulloihin. Säilytä tuote jääkaapissa.

Aurinkolasit, hatut, rantatunikat…

Kesälook viimeistellään muodikkailla aurinkolaseilla. Ne ovat samalla myös käytännölliset ja suojaavat silmiä kirkkaalta auringonvalolta. Rannalle mennessä kannattaa käyttää rantahattua ja ilmavaa tunikaa, jotka suojaavat myös tehokkaasti auringolta. VALITSE MUODIKKAAT JA ERIKOISET AURINKOLASIT Hyvät aurinkolasit ovat laadukkaat ja niissä on UV-suoja. Voit myös liittyä virolaisten suunnittelijoiden kannattajien kasvavaan joukkoon valitsemalla tämän kesän suosikeiksesi ProsaWood -brändin kehittämät ainutlaatuiset puukehyksisest aurinkolasit. Kevyissä sekä erittäin kauniissa laseissa on UV 400 -suoja ja polaroid-linssit. Kaikilla ei olekaan käsityönä tehtyjä aurinkolaseja, mutta miksipä sellaiset eivät voisi löytyä juuri sinun kesälaukustasi! Puukehyksiset aurinkolasit tekevät sinusta persoonallisen ja tyylikkään. RANTATUNIKAT JA -HATUT OVAT AINA MUODISSA Kesällä rantahattu on muodikas ja tarpeellinen asuste. Se ei vain suojaa sinua auringolta, vaan viimeistelee myös asusi. Mikset hankkisi täksi kesäksi itsellesi kaunista, persoonallista hattua! Tunika on helppo pukea vaikka rannalla auringon ottamisen tai uinnin jälkeen. Tämän luonnollisen ja kevyen puuvillasta valmistetun asusteen soisi kuuluvan joka naisen vaatekaappiin. Ja useimmiten se mahtuu meikkilaukkuunkin! Toivotamme sinulle ihanaa kesän alkua!


Raskaushierontaan erikoistunut

Tarmo Mill uskoo jatkuvaan kehittymiseen

Loma Virossa -lehden toimitus otti selvää, miten Tarmo Mill päätyi ainoana virolaisena hieronnan maailmanmestaruuskilpailuihin Kööpenhaminaan. Kuinka päädyit hierojaksi? On myönnettävä, että minussa heräsi halu auttaa ihmisiä jo aikoja sitten. Olen ollut hyvin tiiviisti sidoksissa urheiluun ja treenaamiseen. Hankin Tallinnan yliopistosta valmentajan ja opettajan koulutuksen, ja siinä samassa sain ensimakua myös hieronnasta. Viimeiset kaksi vuotta olen opiskellut ja hionut tekniikoitani Viron hieronta- ja terapiakoulussa. Tunne, että pystyn auttamaan ihmisiä ja tarjoamaan ratkaisuja heidän murheisiinsa on parasta, mitä voi olla. Auttamisen ja palvelemisen tunteen pitää tulla sisältä päin, ja jos ei tätä halua ei ole, kyseessä on vain rutiinityö. Olet hiljattain avannut hierontasalongin. Ketkä ovat asiakkaitasi? Pitää paikkansa, avasin syntymäpäivänäni 17. helmikuuta oman hienon ja avaran salongin. Käytin sen suunnittelussa apunani nuoria ja lahjakkaita virolaisia sisustussuunnittelijoita, ja mielestäni tulos on upea. Etsin kauan omaa paikkaani alalla ja kartoitin vuoden ajan Viron hierontapalveluiden tarjontaa. Mitä sitä salailemaan, Virossa on hyvin paljon hierontapalveluita ja minun oli tarpeen erottautua niistä jollain tavalla. Tapasin sattumalta muutaman raskaana olevan naisen, jotka surkuttelivat, ettei Virossa ole tarjolla hyvää raskaana oleville tarkoitettua hierontaa. Kävin heti sen jälkeen raskaushierontakoulutuksen ja todellakin petyin todetessani, ettei tarjottava ja opetettava palvelu vastaa raskaana olevien

naisten odotuksia. Raskaana oleva nainen ei tarvitse ravistelua eikä venytyksiä, vaan hän tarvitsee aivan samanlaista rentouttavaa ja jännitystiloja laukaisevaa hierontaa kuin kaikki muutkin ihmiset. Tämä aihe ei jättänyt minua rauhaan ja niinpä minulle ei jäänytkään muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä etsimään ja työstämään uudenlaisia ratkaisuja raskaana oleville ja vasta synnyttäneille naisille. Kului puoli vuotta ennen kuin löysin Amerikasta sellaisen tuotteen, jolla raskaana olevat naiset voivat vatsallaan maaten oikeasti nauttia hieronnasta. Jonkin aikaa meni vielä siihen, että työstin raskaana oleville tarkoitettua hierontatekniikkaa, joka ottaisi huomioon heidän vartalonsa ominaispiirteet – tämä sama koskee muuten myös vasta synnyttäneitä naisia. Juuri tässä kohdassa peliin tulee kuntoutuspuoli, sillä hieronnan lisäksi käydään läpi myös kuntoutusta tarvitsevat lihakset, esimerkiksi suorat vatsalihakset (mahdollinen diastaasi) tai lantionpohjan lihakset jne. En ole tietysti unohtanut myöskään tavallista klassista hierontaa enkä miellyttävää rentouttavaa hierontaa. Mitkä ovat suosituimmat palvelusi? Nyt kaikkein suosituin palvelu on tosiaan raskaana olevien naisten hieronta, koska näin hyvätasoista raskausajan hierontaa Virossa yksinkertaisesti ei ole tarjolla. Tietysti minun pitää myös kumota kaikenlaisia myyttejä, joita raskaushieronnasta kerrotaan. Jaetulla toisella ja kolmannella sijalla ovat synnytyksen jälkeinen hieronta ja rentouttava hieronta.

– Hieronnan MM-kilpailut – missä, miksi ja kenelle? – Jo toista vuotta järjestettiin arvokisat nimeltään hieronnan maailmanmestaruuskilpailut. Minulla oli erittäin suuri kunnia edustaa ainoana virolaisena maatamme ja näyttää, mitä osaamme ja mihin pystymme. Kilpailut järjestettiin 19.–20.5. Kööpenhaminassa ja sinne oli saapunut kilpailijoita hyvin monista maista. Kilpailin itse klassisen hieronnan kategoriassa, vaikka valittavissa oli monia muitakin kategorioita. Päädyin kuitenkin klassiseen hierontaan, koska mielestäni se on hieronnan ABC ja jos saavutat siinä hyvän tuloksen, ei pidä jännittää muitakaan luokkia. Kilpailu on ja oli tarkoitettu hierojille, jotka haluavat kerryttää kokemuksiaan ja nähdä uusia tekniikoita sekä tutustua uusiin ihmisiin ja hierontatrendeihin.

52 | Elämästä ja meistä


Millainen vaikutelma jäi ja oletko tyytyväinen tulokseen? Olen todella tyytyväinen, että osallistuin tähän erinomaiseen kilpailuun. Näin myös hyvin paljon erilaisia tekniikoita, kiinnostavia ihmisiä ja sain runsaasti hyviä kokemuksia. Olen hyvin tyytyväinen omaan suoritukseeni, vaikka aina voi vähän marista. Kotiintuomisiksi ei tullut kultamitalia, mutta koska tämä oli ensimmäinen kilpailukokemukseni, niin ensi vuonna olen varmasti viisaampi ja tiedän valmistautua paremmin. Valmistauduin tähän kilpailuun yli puolen vuoden ajan ja keskityimme enimmäkseen tekniikan ja ernogomian hiomiseen, mutta valitettavasti tuomarit olivat kiinnostuneempia uusien ja kiehtovien tekniikoiden näkemisestä, ja juuri näitä aionkin heille ensi vuonna näyttää. Menestyisivätkö virolaiset hierojat maailmalla? Hieronnan opetus on meillä erittäin korkeatasoista. Minusta oli mukava tavata siellä myös Suomesta ja Saksasta tulleita kilpailijoita, joiden taso ja osaaminen ovat hyvin samanlaiset kuin virolaisilla. Tähän varmasti vaikuttaa yhteinen kulttuurialueemme ja historiamme: keskitymme enemmän tekniikkaan ja ergonomiaan, kun toiset taas näyttävyyteen eli pikemminkin rentouttavaan hierontaan kuin tosiseen työhön. Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi? Eroan toisista hierojista ilmeisesti siinä, että haluan koko ajan kehittää itseäni ja nostaa teknistä tasoani. En pelkää taitojeni jakamista ja esittelemistä suurkilpailuissa, sillä niissä juuri laitatkin oman kehityksesi ja kokemuksesi koetukselle – objektiivisen arvion voivat antaa vain muut, et sinä itse. Tähän liittyen olen suunnitellut meneväni lokakuussa Lontooseen hierontakilpailuihin ja helmikuussa Moskovassa järjestettäviin mestaruuskilpailuihin. Jos nyt sanon ihan rehellisesti, niin näiden koulukuntien erot ovat hyvin suuret, sillä yksi arvostaa tekniikkaa ja ergonomiaa yms. ja toinen

taas näyttävyyttä. Koska Viro sijaitsee näiden kahden suuren koulukunnan välissä, niin tehtävänämme onkin poimia kummastakin vain parhaat osat. Kilpailujen lisäksi pyrin lähiaikoina tarjoamaan myös uusia palveluita, kuten esimerkiksi kinesioteippaamiseen liittyvät palvelut. Näitä voisivat olla vaikkapa lymfateippaus, raskaana olevien teippaus, diastaasin teippaus, lihasjännitysteippaus yms. Joka tapauksessa minulla on halua olla Viron hierontamaailman nouseva ja loistava tähti ja tarjota asiakkailleni maailmanluokan hierontaa. Jos tunnet tarvitsevasi hierontaa, kysy lisätietoja tarmomill.ee

Kulmien/ripsien värjäys

-10%

alk. 12 € Kasvohoito

Hieronta

alk. 20 €

alk. 45 €

KAUNEUSSALONKI

Kestopigmentointi alk. 135 €

• kampaamo ja parturi • kosmetologi • manikyyri ja pedikyyri • depilaatio • meikkaus Liivalaia 33, Tallinnan Radisson Blu Hotel Olümpia 1.krs (aulabaarin vieressä) +372 631 5655 • www.geetestudio.ee

Kauneussalonki Aulis Lootsi-keskuksen 1. ja 2. kerroksessa, Lootsi 8, D-terminaalia vastapäätä. Varaa aika etukäteen! Puh. +372 5810 0000 aulis@aulis.ee • www.aulis.ee

Muut palvelut: parturi-kampaamopalvelut, käsi- ja jalkahoidot, vartalohoidot, ripsienpidennykset, lash lift.

DMK Danné, Christina, Estel, Londa, Wellaplax, Depiléve, NOXX

Elämästä ja meistä

|

53


Lomapaketti alkaen

TERVEYTTÄ PUHTAASTA LUONNOSTA

45

• Hotelli • Spa- ja saunakeskus • Hoidot • Ravintola • Kokoukset

Unohda arjen huolet ja kohenna terveyttäsi Etelä-Virossa! Männiku 43A, Võru, Estonia • Tel +372 50 45 745 • info@kubija.ee • www.kubija.ee

Grand Hotel Viljandi

NELJÄN TÄHDEN LAATUA TARJOAVASSA GRAND HOTEL VILJANDISSA ON: · 50 ainutlaatuista art deco –tyyliin sisutettua huonetta, niiden joukossa 6 sviittiä, 4 allergiahuonetta ja 2 invahuonetta · 50 hengen a la carte –ravintola · konferenssikeskus Tapaamisiin Viljandissa! Tartto 11/ Lossi 29, Viljandin kaupunki • +372 43 55 800 info@ghv.ee • www.ghv.ee

54 | Muita tärppejä


Niitvälja Golf

Miksi lähteä Viroon pelaamaan golfia?

H

uhtikuun lopussa alkoi Suomessa aivan kuten Virossakin golfkausi ja nyt on juuri sopiva ajankohta kääntyä Viron golfliiton puoleen ja hieman kysellä, mitä kaikkea jännittävää on suunnitteilla tälle kaudelle ja miksi suomalaisten kannattaisi lähteä pelaamaan golfia juuri Viroon. Kysymyksiini vastaa Marko Kaldoja, joka on toiminut Viron golfliiton puheenjohtajana vuoden 2017 keväästä lähtien. Marko aloitti golfinpeluun vuonna 2004 ja hän on ollut mukana kehittämässä useita virolaisia golfkenttiä. Marko aloittaa: ”Suomessa on 150 golfkenttää, mutta Virossa vain seitsemän täysmittaista kenttää. Näistä kolme sijaitsee Tallinnan lähistöllä, kaksi Pärnussa, yksi Saarenmaalla ja yksi Etelä-Virossa Otepäällä. Kaikki seitsemän ovat korkeatasoisia ja omanlaisiaan, pelaajille mielenkiintoisia kenttiä, sillä ne poikkeavat toisistaan erilaisen maisemasuunnittelunsa puolesta. Otepäällä pelaajat voivat nauttia erikoisesta kupolinmallisesta maastosta, Saarenmaalla golfkentän väylät mutkittelevat kauniiden katajien välissä ja Jõelähtmen kentällä pelaajien eteen avautuu upea merinäköala. Ja kannattaa muuten mainita, että Saarenmaan, Pärnu Bay Golf Links- ja Jõelähtmen Estonian Golf & Country Clubin (EGCC) -kentät ovat tunnetun suomalaisen golfkenttäsuunnittelija Lassi Pekka Tilanderin käsialaa.” Marko jatkaa kertomalla virolaiskenttien saamasta tunnustuksesta: ”Vuonna 2015 avattu Pärnu Bay Golf Links on Viron uusin kenttä, mutta se on ehtinyt saada jo paljon kehuja niin paikallisilta kuin ulkomaalaisiltakin golfinpelaajilta. Arvostettu World Golf UK -aikakauslehti nosti sen vähän aikaa sitten maailman 50 parhaan kentän joukkoon 45. sijalle. World Golf Awards (maailman golfpalkinnot) valitsi kyseisen kentän kerhorakennuksen maailman seitsemän parhaan joukkoon.” Mitä tarjottavaa virolaiskentillä on ulkomailta tuleville pelaajille? ”Kun golfari suunnittelee lähtevänsä Viroon pelaamaan, kannattaa hänen ensin olla yhteydessä kiinnostavaan kenttään ja esittää omia toiveitaan. Kentät tarjoavat yhteistyökumppaniensa kanssa täyden palvelun golfpaketteja, joihin kuuluvat majoitus ja ateriat. Esimerkiksi EGCC:llä ei tarvitse lähteä kovin kauaksi yöpymään, sillä pelaajien mukavuutta ajatellen on viihtyisiä golfvilloja sijoitettu heti kentän yhteyteen. Myös White Beach Golfissa majoitustilat ovat kentän välittömässä läheisyydessä. Jos ei ole tulossa omalla kyydillä, voi varata palveluun kuuluvan edestakaisen kuljetuksen Tallinnan satamasta. On myös mahdollista tulla Viroon niinkin nopeasti kuin yhdessä tunnissa: suomalaiset matkanjärjestäjät ovat järjestäneet kylpylämatkalaisille jo usean vuoden ajan tilauslentoja Saarenmaan Kuressaareen, jossa golfkenttä on vain muutaman kilometrin etäisyydellä. Pian aletaan kunnostaa myös Pärnun lentokenttää, josta pelaajat pääsevät tulevaisuudessa nopeasti kauniille Pärnun kentillemme”, Marko sanoo. Miksi suomalaiset suosivat juuri Viron golfkenttiä? ”Viron upeat golfkentät ovat koko ajan suositumpia suomalaispelaaji-

en keskuudessa. Suosioon vaikuttaa moni asia: Viro on lähellä Suomea, meillä on kaunis luonto, luksustason kylpylöitä, joissa voi nauttia rentouttavista spa-hoidoista pelin jälkeen, herkullisia makunautintoja tarjoavia ruokapaikkoja, isoja kauppakeskuksia. Kaikki golfkenttämme järjestävät joka kaudella 50−100 kilpailua, joista tärkein Viron golfliiton kalenterissa on ehdottomasti Estonian Amateur Open (kansainvälinen mestaruuskilpailu kaikille mies- ja naisamatööreille). Tällä kaudella se järjestetään Saarenmaalla ja mestaruus ratkeaa 54 reiän lyöntikilpailun jälkeen 26.−27. toukokuuta. Ensimmäisenä päivänä pelataan 36 reikää ja finaalipäivänä 18 reikää. Kilpailuun voivat osallistua 78 parasta pelaajaa, jotka valitaan ensin WAGR:n ja sen jälkeen HCP:n perusteella. Kilpailu kuuluu WAGR-järjestelmään.” Lopuksi Marko vielä toteaa: ”Suomalaiset kilpailevat mielellään Virossa, koska kisajärjestelymme ovat hyvällä tasolla ja myös siksi, että varsinaisen kilpailuosuuden jälkeen luvassa on vielä tapahtuman ehkä paras osa: sauna, hyvää ruokaa ja juomaa, muhkeat palkinnot ja mukavaa seurustelua pikkutunneille asti. Suomalaiset, jotka ovat kerran pelanneet korkeatasoisilla kentillämme, palaavat aina uudelleen. Esimerkiksi Suomen jääkiekkomaajoukkue on käynyt jo vuosien ajan pelaamassa säännöllisesti Niitväljan kentällä ennen raskaan kauden alkua. Pohjoismaissa golf on jo kansanurheilua ja sitä se tulee olemaan ennen pitkää myös Virossa. Meillä laji on vielä suhteellisen uusi ja kehitys vie aina oman aikansa.” Leelo Sui GOLFKENTÄT VIROSSA: • Pärnu Bay Golf Links (Tahkuranna) www.parnubaygolf.com • Pärnu White Beach Golf (Valgeranna) www.wbg.ee • Saarenmaalla Saare Golf www.saaregolf.ee • Otepää Golf Etelä-Virossa www.otepaagolf.com • Golf X Rae (Suuresta) www.golfx.ee • Estonian Golf & Country Club (Jõelähtme) www.egcc.ee • Niitvälja Golf www.niitvaljagolf.ee

Muita tärppejä

|

55


JOTKA EIVÄT IHAN HETI UNOHDU letko kyllästynyt tavanomaisiin hotelleihin, majataloihin ja kotimajoitukseen, joista ei yleensä jää minkäänlaista muistijälkeä? Jos näin on päässyt käymään, on korkea aika esitellä joukko virolaisia majapaikkoja, jotka tarjoavat hieman toisen sortin muisteltavaa. Mitäpä jos kerrankin tekisi jotain takuuvarmasti mieleen jäävää ja yöpyisi paikassa, joka on kaikkea muuta kuin tavanomainen? Esimerkiksi kelluvassa tynnyrimökissä, pyramidissa tai noitamajassa? Vaihtoehdot eivät tähän lopu. Tarkastellaanpa jännittävimpiä heti tarkemmin.

Keldrimäen majatalo, Kassari, Hiidenmaa www.keldrimae.ee

Uhtjärven Muinaislaakson Noitamaa, Uue-Antsla, Antslan kunta Võrumaa. www.noiariik.ee EKSOOTTINEN YÖPYMISKOKEMUS KANANJALKAISESSA NOITAMAJASSA Jos vierailu maailman pienimpään ja kummallisimpaan maahan kiinnostaa, kannattaa ottaa suunta kohti Võrumaata ja Uhtjärven muinaislaakson Noitamaata. Siellä vieraita vastassa on noitaperhe, joka esittelee Noitamaan tiluksia ja kertoo jännittäviä tarinoita. Majoittumaan pääsee toki myös – tarjolla on viihtyisiä huoneita päärakennuksissa tai jos haluaa kokea jotain vieläkin sykähdyttävämpää, voi kavuta yöpuulle kananjalkojen kannattelemaan noitamajaan. Vapaa-ajan aktiviteetteja riittää koko päiväksi niin yksin matkaaville, perheille kuin kaveriporukoillekin. Noitamaan erikoisuutta – luudanheittoa – pitää ehdottomasti jokaisen vieraan kokeilla. 56 | Muita tärppejä

Ohessaaren törmä, Torgu, Saarenmaa www.saaremaatuulik.ee

HIIDENMAALLA VOI VETÄYTYÄ YÖKSI PYRAMIDIIN Hiidenmaan luonnonkauniilta Kassarin saarelta löytyy Keldrimäen majatalo, joka sijaitsee entisen Kassarin kartanon päärakennuksen paikalla. Kalkkikivestä tehdyn kivijalan raunioille on tehty monta kotoisaa grillausja nuotiopaikkaa. Majatalon vehreällä takapihalla on mökki, joka muistuttaa Egyptin pyramidia pienoiskoossa. Mökki vastaa pyramidia mittasuhteiltaan ja sen sivut on suunnattu oikeiden ilmansuuntien mukaan. Vain lyhyen matkan päässä majatalosta on Sääretirbin uimaranta, jonka rantavedestä mitataan kesäisin Viron korkeimpia lukemia. TAI JOS YÖPYISIKIN TUULIMYLLYSSÄ SAARENMAALLA? Kuinka moni voi sanoa nukkuneensa aidossa tuulimyllyssä? Saarenmaalla Sõrvenniemessä, Ohessaaren törmän lähistöllä tällainenkin unelma on toteutettavissa. Ohessaaren tuulimylly on rakennettu uudelleen vuonna 2010 täsmälleen samaan paikkaan, jossa aiemmin jauhoi pukkituulimylly. Tuulimylly on kokonaisuudessaan vieraiden käytössä – alakerrasta löytyy eteishuone ja yläkerrasta kahden hengen makuuhuone. Eteishuoneessa on yhden hengen divaani ja lisäksi on mahdollisuus vielä kahteen lisävuoteeseen. Yhteensä tuulimyllyssä voi siis yöpyä viisi ihmistä. Bio-wc ja suihku ovat ulkona tuulimyllyn vieressä. Suihkun vesi lämpenee aurinkoenergialla, mutta onneksi Sõrve on Viron aurinkoisin paikka – lämpimän veden saannista ei tarvitse olla huolissaan.


NINA-OLKITALOIHIN KANTAUTUU PEIPSIN LIPLATUS Omalaatuiset ja ympäröivään luontoon hyvin istuvat Nina-olkitalot tarjoavat yösijaa perheille ja muille pienille seurueille. Kolmesta vaihtoehdosta voi valita kahden, kolmen tai neljän hengen talon. Puulämmitteiset olkitalot ovat vaatimattomia, mutta talviasuttavia. Jokaisessa talossa on keittiönurkkaus – käymälä ja suihku löytyvät pihalta. Ihmeellisintä Nina-taloissa on niiden sijainti. Peipsi liplattaa hiljaa aivan talon edustalla maalaten ikkunaan silmiä hivelevän järvimaiseman. Todellakin – Peipsi-järvi on vain noin kolmenkymmenen metrin päässä. 1600-luvun loppupuolella muodostunut Nina-kylä on Peipsiä ympäröivistä kalastajakylistä vanhin. LAITURILLA LILLUVAT TYNNYRIMÖKIT KEINUTTAVAT RAUHAISAAN UNEEN Jos veden läheisyys on se, mitä erityisesti toivot majapaikaltasi, ihastut varmasti veden päällä keinahteleviin tynnyrimökkeihin. Tällaista ainutlaatuista majoitusmahdollisuutta tarjoaa Paekaldan lomakeskus Harjumaalla. Tynnyrimökit soveltuvat parhaiten hiljaiseen ja rauhalliseen oleiluun. Mökkejä on kaikkiaan viisi ja jokaiseen mahtuu kaksi aikuista. Kullakin mökillä on kahdenistuttava terassi. Lasisen etuseinän ansiosta tuntuu, kuin nukkuisi keskellä luontoa paljaan taivaan alla. Auringonlaskun aikaan seinän täyttää satumaisen kaunis järvimaisema. Tämä on ihanteellinen pysähdyspaikka perheille, luonnonystäville sekä elämysmatkailijoille. RIIPPUTELTASSA VOI UINUA MAAN JA TAIVAAN VÄLILLÄ Riipputeltan pystyttämisessä on vain taivas rajana. Enää ei tarvitse etsiskellä teltalle tasaista maata, sillä tarvitaan vain pari puuta ja kreisi Nina-kylä, telttaretki voi alkaa. Taevaskodan lomakeskuksessa voi telttailla Peipsiääre kunta puiden siimeksessä metsän ääniä kuunnellen. Henkilökunta www.ninamajad.voog.com ripustaa teltan roikkumaan ja vieraiden tehtäväksi jää vain tuoda makuupussit mukanaan. Tarjolla on kahden ja kolmen hengen telttoja.

Taevaskojan turisti- ja lomakeskus OÜ Taevaskojan kylä, Neitsikoopa tee 10 www.taevaskoja.ee

Paekaldan lomakeskus, Rummun järvi, Harjumaa Löytöretkeilijänä Virossa | 57 www.paekalda.ee


AM A

AD L AS

KA

1

SUUR RANNAVÄRAV 47

37

PIKK

69.

45

27 25

25

13

13

11

9.

37

17

1

I ÄG IM EV

OL

7

AIA

15

5 3 1

5

31

3

3

7

MÜÜRIVAHE

2

5

4

A SA UN

VA 2 LLI 6.

4 6.

8

18

10

2

4

12

8B

8A

8A

A 16 16

4 6.

8

10 6A

2

18

22

20 18

20A

7A

SU 5 LE 10 VIM ÄG 8 I

61

59 45

43

7

NE VE 1

VA N

18

5

5

RI UM I

9.

1

KULLASSEPA

3 3

13

7A

27

3

3

3

12

8

14

17A

17

17D

13

3A

AT OO 33

I

LA

PI

15

RÜÜTLI

HARJU

4 6.

VANA-K A ALAM 13 AJA

7 7A

1 9/1 7B

1

BO R

LA 31

17 13

I

1

4

AL G

RAT 14 AS KA EV U

2

24

27

12

17B

7

17E

6.

KA

11

2

3

7

VA SE

9A

7

1

3

LA

7

5

KK

GÜMNAASIUMI

3 15

17

17

8A 8

9.

PST

3

13

8

3B

3V

15

10

17 11A

PÕ 11 HJA

2

3A

9.

2

5

6.

KJ

9.

2

4

12

PIK

1

2

14

4

RAHU KO 3 HT U

8

3

2

1

10

LÜH I

1

1

4

12

26 24

15

11A

3

14

3

1

21

2

28

ITU

5

NI

HE ME

AN

3

1

A

MB

7

9

L

KA LI

UK KA

5

UP KA

TATARI

PS

LE

R

16

A

6.

7

9.

15

T

AL ÄV

13

2

1

2

1

LJU

13

9.

11

9A

15 17

1

1

13

7

5

11

12

17E

9A

9.

5

3

6.

7

5

5

2A

PS

R

3

1

3

7

6. 4

A

12

7A

8A 8

AL ÄV

ISLANDI VÄLJAK

14

M NT

8C

T

10

11

1

30

22

5

KA

Solaris Keskus

KE

27

1

8B

8

1

LA

1

3

5

3

1

3

9. 7

11 11 A

11

4A

A

10

SA

3

4C

3

TEATRI VÄLJAK

8

8

B

10

5

7

4B

SÜDALINN

7

ON ST

E

11

23

9. 11

TATARI

5/7

21

15

SE

ROOSI

2

T

PS

7

IA

4

9.

5A

24

G. O TSA

5

3B

9.

11

8

2

16

Rahvusooper Estonia Estonian National Opera

KAUBAMAJA

P

1

8

Uus turg

3

10

Bussite City Ter

Tammsaare park

3

3A

TOOM-KOOLI

Viru

1

1E

11A

1

4

Viru

13

8A

12

14

2

2

1A

10

5 5 7

3

17

VA LG E

3

9.

it iik

16

15

13

11

ell

4

Sn

4

TO OM 35 PU IE ST EE

8

6.

NA

VIRU VÄLJAK

27A

25

Pe Ma

3 MC IE

2 GR GE

VANA-VIR U

T MN

U

1

19

9. 13

3

A 22 22

10

6E

13

11

13

MT GR

ROSENI

8B

2

17A

8

4

A

3

1

23A

19

16

3A

5A

4

8C

MERE PST

12 10

UUS

33

E

AIA 14

Forum

VIRU Viru Virumägi

38

GR

11

19

TE

20 18

30

33

6.

ÄE

10

AM

24

40

Coca-Cola Pla

INSENERI

N ÄR

Savoy JA SUUR-KAR

23

4

NN

UUS

TI

15

7 11

1

13

15 A 1

13

15 15A

3B

7

5 3

1A

1

3

2

DU

ÄGI

RI

L

Bern

Hellemanni torn

17

Hinke torn

A RJ KA

15

OS

Palace

R

värav

ST

T PS ISt.Barbara L R

HA

E 58 | Löytöretkeilijänä UIS Virossa

TÕNISM

2

15

1

1

6

10A

LI P

A KA

22

Viru Inn

VÄ 3 7 1 I Barons 5KE -

HE 1 RIVA Assauwe MÜÜ torn

3

4

VENE

PL

D

Metropol

1

8

2

VIRU

5

2

Sõprus

1

4B

6.

3

2

A-P

8

6.

MUNGA

8

AR

Munkadetagune torn

5

Vana Wiru

RG TU

1

JP

LT

Kanuti aed

KATARIINA KÄIK

IE

IT

18

A

VA N

VABADUSE VÄLJAK

2

KA

12

10

12

I

1

IT EE

Ingeri bastion

org

8A

TEE

DK

4

3

14

U

EEG

A

Kalev Spa

BREM KÄIK

12

DI

NG

MÜN

AKA

APT

1

ND

48

SAI

KINGA

2

KANUTI

ALL-LINN ENI

Telegraaf

KOJA

Merekeskus

Braavo

Bremeni torn

2

IM AVA ÜH

Old Town Maestro’s

11

Harjumägi Harju

EA

10

IES

7

ARI

34

P

RAE

I

ÄG

M

VI

Schlössle

Domina Inn City

DA

50

44

12

8

VÄRAV RANNA VÄIKE Hattorpetagune torn

SE

K

KUNING

13

AN

3

P TOOM

12

PU

5

ARI

WISM

WISM

46/ 48

34

24

18 ÄI

NIGULISTE

RÜÜTLI NO

E OL

36

DA

1

16

Rootsi bastion

MU

RAEKOJA PLATS

EH E

2

10

7

18

3

OM TO

KO M

Hirvepark

OR IM

St.Petersburg

JALG KE

Kiek in de Kök

FALGI TEE

Lindamägi

VO

RI DUNK

torn

Kuberneri aed

10

8 6.

2

Falgi õu

FI

IK

Paks Margareta

AI

K A, B

50

KI

1 TU

E

Meriton Old Town Garden

RU

RS

PIKK

Merchant House

PT

RI

OLD TOWN

12 HOBUSEPEA

7

1

BE

Taani Kuninga aed Neitsi-

Pikk Hermann

Falgi park

8

RUTU

LOSSI PLATS

20

22A

on Grand l Tallinn

Ü

-R

H KO

1

24A

24

2

L ÜT

M

PIISKOPI

4

26

Pilstickeri torn ja trepp

I

1

KIRIKU PLATS

Kohtuotsa vaateplats

NL

O TO

2

12

IST

PAG A

VA I

6.

8

5

NUNNE

IK

10

30

Landskrone torn

KA

22A

St.Olav BÖ

10

U PÕ

TOOMPEA

CA

ASSISABA

AI

VÄIKE- 10 KLOOSTRI

KIRIK

6.

KIRIKU

. AD

14

KLOOSTRI

10

7A

EV

KGB:n vankisellit VANALINN 2

RA

TÜ UR

E

Toompark

2

16

Imperial

Patkuli trepp ja vaateplats

30

SU

NN

NU Saunatorn

SUURNunnatorn

NI AMSO

LI

2

Kuldjala torn

TOLLI

MA

SADA

PST

Stoltingi torn

Kolm Õde

OL

2

KOO

Nunnadetagune torn

KELMIKÜLA

Plate torn

PÕHJA

68

6.

JA

N

Shnelli

Eppingi MK torn

Köismäe torn

Loewenschede torn

37

Ermitage

8

10

MA

AM

N RA

37

4A

Tornide väljak

TE

ÄE

39

2

Suur Rannavärav Meriton Old Town HotelWulfarditagune torn

LA 5 3A

E

Balti jaam Central Railway Station

estay Uniquestay 2

Rannamägi

Grusbeketagune torn

2B

2C

RE

4

Skoone bastion

5/7

31

RDI POO

2

7

Skåne Economy Hotel 2A 4 4C

LI

4

33

27

2

KA

6. 4 A

KO P

27A

25

23

PST

29

-

TE ISIJA

2A

1

2A

10 8

SK

6.

8

12

1B PÕHJ2A

1A

1

Reval Express

MERE PST

11 A

E

TZ KO

KE

Balti jaama turg

4

1

E

16

9B

14

3

NIIN

21A

RU

4A

4

Domina Inn Ilmarine

35

LINDA LINE

2

6.

21C

2

4

2

9.

11

E BU

6.

8E

KOTZEBUE

21

8

O

4

12

16

20

10

9.

12

SO

37

AR VÕ 6. AN NA RG U 4

I RE

8A

14

1

14A 14

8B

20

3 5A 5 7

14

D

8A

2E 2 2D

4

SE

10KAL

6.

8A

8

14

6A

12 10

1

U

16

8D

2

18

18

1

RIK

6.

4 2 A

C

8E

2B

6.

8

10

18

8B

8

KALAMAJA

20 1 8

A AT -P UR SU

12

22 20 A

18

VA B

24 2 2

Tallinnan Vanhakaupunki SE

1

8

7A

20

5A

14

TU

26

7

22

ÖS

5

9. 22

18

20

3

5

22

Lembit park

VA


26B 9.

UMBI

LOGI

A 11A

25/1

21

17

Tallink Spa & Conference 8

6.

SadaMarket 6A

Sadamaturg 10

I NAR KUU

Vanasadama jahisadam Yacht Harbour Old City Marina A EV

PAA D

I

LA

AHT

RI

4 6B

5

6.

14

C

4D 4 14

12

Rotermanni Keskus 10

4

5

8

2

I

1/3

7D

7A

4

eapostkontor ain Post Office 1

12

ANN

aza

10

HO BU JAA MA

6.

ROT 8 ERM

Foorum

5

7

ARVA MNT 6.

2

4

4

6A

3A

6.

Tallink City

5A

3B

8

6.

erminal rminal

5

A. LAIKMAA

u Keskus

3 10

5

GON

SIOR

4

2

4

3

2

1

7

8

KIV IS

2

4

ILLA

6.

15

A .LAIKMAA

6.

8

11

1

Kaubamaja

I

1

Radisson Blu 3

6 B 28 28A 2

30

C 36 30A C 28 30

I

3

9.

14 42 44

8

22

7B 7

8

AT

7A 7C

BO 6.

AM

AT IL 43

5

LA

1

I ER

29

5E

UT LA

AT BG

25/27

A.

tu

36

UK

23A

NN

23

LE

/21

5

I

MAAKRI

26

5

KE

KU

19

R AK MA

6.

Löytöretkeilijänä Virossa | 59


Terveellinen loma Pärnussa!

ESTONIA Medical Spa & Hotel www.spaestonia.ee/medical | sales@spaestonia.ee +372 447 6905 | Pärna 12/Sääse 7, Pärnu

Spakeskus TERMID Ma-Su klo 6.30-22 Sääse 7

4* kylpyläloma Pärnussa!

ESTONIA Resort Hotel & Spa**** www.spaestonia.ee/resort | resorthotel@spaestonia.ee +37260440 1017 | A.H. Tammsaare pst 4a/6, Pärnu | Löytöretkeilijänä Virossa

Spakeskus SPA & SAUN Ma-Su klo 10-22 A.H. Tammsaare pst 6


Tere tulemast meie satamiimme! sadamatesse! Tervetuloa

www.slmarinas.ee


LYT RISTEI MAAN L TUKHO

aL

€ 25 ILÖ

/HENK

KeSÄILOA YKSI PERHERISTEILY TUKHOLMAAN – 40 ONNELLISTA TUNTIA YHDESSÄ


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.