Loma Virossa Kevät 2017

2016

Award Winner

Löytöretkeilijänä Virossa

|

1

2|

Löytöretkeilijänä Virossa

Raekoja plats 5, Tallinna, 10123 Estonia. Puh. +372 5191 0504, www.tuleestonia.ee

2017 nro 1

Loma Virossa

ideoita loman viettoon Löytöretkeilijänä Virossa 7 Läänemaa

Läänemaalla laulavat sekä muuttolinnut että rantahiekat.

19 S etumaa

Vieraanvarainen ja omailmeinen

Elämästä ja meistä

7

18

14 Mika Keränen

Suomalainen virolaiskirjailija

24 Sandra Vungi - kasvisruoasta ja siihen liittyvästä elämäntavasta

Hyviä makuja etsimässä uoden 2017 virolaisen 17 V

ruoka-alueen valinta 28 Virolaiset maut 10 parhaassa ravintolassa Millainen on virolainen keittiö ja mitä ovat virolaiset maut?

24

28

Muita tärppejä 8 Itämeren Taidesatama

- viiden merivaltion 100. syntymäpäiväksi avattava taidetori Pärnun sydämessä

10 Viron tasavallan

100 - vuotispäivän viettäminen alkaa jo 44 Mitä Viro tarjoaa pyörätuolimatkailijoille

11

34

Vabalaud.ee on Virossa toimiva ravintoloiden varausjärjestelmä.

Hakukoneemme avulla voit varata verkossa nopeasti pöydän haluamaasi ruokapaikkaan.

info@vabalaud.ee www.vabalaud.ee 4|

Löytöretkeilijänä Virossa

Hyvä lukija!

Nauti elämyksistä 34 Erikoisempia hoitoja

Viron kylpylöissä

M

48 Ideoita ajanviettoon

Virossa

Sielun ruokaa 51 Tule messuille Tallinnaan

ja Tarttoon

52 Näyttelyitä ja museoita Alennuskupongit Parranajo voi olla muutakin kuin jokapäiväinen rutiini

Tutustu verkkokauppaamme

Majoitus ja aamiainen Allasosaston, saunojen ja kuntosalin vapaa käyttö niiden aukioloaikoina.

-25%

Kaikki spa-hoidot

-15%

Pubin ruokalistasta

-10%

Varaukset viimeistään 15.06.2017

TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA HÄTÄNUMERO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .112 VIRON SUUNTANUMERO . .. .. .. .. .. .. +372 BUSSIINFO . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. +372 680 0900 LUKKOPALVELU 24H. .. .. .. .. .. .. .. .. .. +372 528 8833 LIIKENNETILANNEPALVELU. .. .. .. .. +372 611 9300 SUOMEN KONSULAATTIOSASTO. . . . .+372 6103 200 Pikk jalg 14, Tallinna Julkaisija: Puhkus Eestis Kirjastus OY Kiisa 8, Tallinn, 11313. Puh:+372 683 5145. info@puhkuseestis.ee, www.puhkuseestis.ee

atkustaminen ei ole vain nähtävyyksiin ja historiallisiin paikkoihin tutustumista.

Oletko huomannut, että matkalta palatessaan ihmiset puhuvat todella paljon ruoasta? Hyvät makuelämyksethän jäävät useimmiten mieleen.

Viro on paikka, jossa koet taatusti erinomaisia makumatkoja! Meillä on runsaasti tasokkaita ruokapaikkoja, joissa laadukkaat raaka-aineet sekä huolellisesti rakkaudella valmistetut ruoat kulkevat käsi kädessä. Virolainen on oppinut arvostamaan hyvää ruokaa ja haluaa tarjota sitä myös vierailleen.

Tässä numerossa käsittelemmekin paljon ruokaa – voit lukea vaikkapa avartavaa artikkelia Viron huippuravintoloista ja siitä, millaisia Virolle ominaisia ruokia niissä tarjotaan.

Etelä-Virosta kotoisin oleva Sandra Vungi kertoo elämäntavastaan eli veganismista ja sanoo Viron olevan loistopaikka asua: täällä voi toteuttaa itseään ja elää mukavasti.

Suosittelemme myös tutustumaan Läänemaahan ja sen ihmeelliseen luontoon sekä kokemaan voimakkaita kulttuurielämyksiä Setumaalla.

Kaiken muun lisäksi teemme tässä numerossa pienen katsauksen Viron kylpylöiden tarjoamiin hieman erikoisempiin hoitoihin, joiden joukkoon mahtuu niin eksoottisia hoitoja kuin Viron puhtaan luonnon innoittamia toimenpiteitä.

Loma Virossa -lehden toimitus toivottaa Sinulle kaunista kevättä ja ihania löytöretkiä Viroon.

Kivoja lukuhetkiä!

Ideointi: Ariina Süvirand, Rainer Süvirand Toimittajat: Dorris Tiitre, Jaana Kotilainen, Kati Aasov.

Taitto: Olmerk Kujundus OY Kansi: kuva Rain Pohlak / malli Sandra Vungi Julkaisija on tehnyt kaiken voitavansa taatakseen tässä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden. Lehdessä esitetyt tiedot ovat peräisin yhteistyökumppaneiltamme ja julkaisija ei ole vastuussa niiden oikeellisuudesta.

HUOM! Suojele ympäristöä, älä heitä lehteä lukemisen jälkeen roskiin! Säilytä se seuraavaa matkaa varten tai anna se jollekulle, joka suunnittelee Viron-matkaa. Lehden tekstien ja kuvien käyttäminen millä tahansa tavoin on kielletty ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

Löytöretkeilijänä Virossa

|

5

Tule mereltä tai maalta!

Hangon satama–Dirhamin satama 47 meripeninkulmaa (mpk) Tallinnan satama–Dirhamin satama 106 kilometriä (km)

Pieni satamakylä Dirhami odottaa Sinua!

SATAMA. MAJATALO. KOKOUS-, KULTTUURI- JA JUHLAKESKUS. KALAJALOSTAMO. KALASTAJIEN TALO. RANTAKAHVILA.

Majoitus

Majoitus ja täydellinen buffetaamiainen kahdelle Hinta alkaen 57€ Veneilijän buffetaamiainen varauksella 9€

59.209426 N, 23.497577 E

Rantakahvila

Kesäisin: kesä-elokuu 11-23 Syksyisin, talvisin, keväisin: torstai-lauantai 12-21, sunnuntaina 11-18

Satamapalvelut Laituripaikat jopa 60 alukselle, veneluiska, peseytymistilat, polttoaineasema, juomavesi, sähkö, WiFi, jätehuolto, veneiden huolto ja säilytys

6|

Löytöretkeilijänä Virossa

Dirhamin kylä, Lääne-Nigulan kunta, Läänen maakunta 91214, VIRO info@dirhami.ee

Satama +372 5623 4523 Majatalo +372 5682 5901 Rantakahvila +372 512 8800 Kalajalostamo +372 5682 5902 Veneiden huolto ja talvisäilytys +372 5623 3232

Läänemaa Kuva: Ivar Leidus

L

Haapsalun kuursaal (rantasalonki)

äänemaalla laulavat sekä muuttolinnut että rantahiekat. Täällä käy vuosittain miljoonia muuttolintuja, mutta tilaa riittää myös luontolomasta haaveileville ihmisille.

tävien lintujen tarkkailuun. Lukuisat tarkkailutornit Matsalun lahden rannoilla, lintujen tarkkailuretket kokeneiden oppaiden johdolla, opettavaiset näyttelyt ja seminaarit Matsalun luontokeskuksessa (5) – sopivaa ajanvietettä löytävät niin aloittelevat lintuharrastajat kuin kokeneet ornitologitkin.

Nõvan pitkillä hiekkarannoilla (1) voi tuulisella ilmalla kuulla harvinaista ääntä – hiekkadyynien laulua. Menneiden aikojen rantakalastajat pitivät tuulessa liikkuvien hiekanjyvien hankauksesta aiheutuvaa ääntä merenneitojen lauluna ja tämä legenda on saattanut aiheuttaa useammankin haaksirikon. 1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelityyppinen pieni puukirkko, jonka ikkunoilla olevat pergamenttikuvat näyttävät ensi silmäyksellä aidoilta lasimaalauksilta. Nõvan kirkko on yksi harvoista säilyneistä puukirkoista Virossa.

Miljoonia vuosia sitten suuri katastrofi runteli Itämeren edeltäjää. Merenpohjaan syntyi meteoriitin osumasta Neugrundin kraatteri (2). Törmäyksessä sulanutta ja kraatterista paiskautunutta sulanutta kiviainesta – breksiaa – voi huolellisesti etsimällä löytää nykyisinkin sekä Nõvan rannoilta että Osmussaaren rantaviivalta.

Läänemaan rannat ovat olleet Viron ruotsalaisten eli rantaruotsalaisten historiallisia asuinalueita. Jo keskiajalta lähtien Ruotsista muuttaneet rantaruotsalaiset asuttivat rantakyliä Nõvalta Noarootsiin (6). Vaikka pääosa rantaruotsalaisista pakenikin vuonna 1944 takaisin Ruotsiin, jäi heistä muistuttamaan ruotsalaistyyppinen arkkitehtuuri ja kaksikieliset paikannimet, esimerkiksi Dirhami/Derhamn (7), Riguldi/Rickul (8), Pürksi/Birkas (9) jne.

Maalauksellisen Osmussaaren (3) rannalla vetelehtii breksian lisäksi joukoittain vaarattomaksi tehtyjä ammusten hylsyjä. Viikinkien pääjumalan Odinin hautapaikkana pidetty Osmussaar (Odensholm) oli nimittäin neuvostoaikana yksi Itämeren tärkeimmistä sotilastukikohdista. Tänne perustettiin monta tykistöpatteria, joiden hylkäämiin katakombeihin voivat rohkeimmat laskeutua edelleenkin tutustumaan.

Rauhaa ja hiljaisuutta etsivälle tämä pieni avomeren maatilkku on kuitenkin ihanteellinen piilopaikka – jos saarella liikuskelevia lammaslaumoja ei oteta huomioon, Osmussaarella voi viettää päiviä tai jopa viikkoja täydellisessä yksinäisyydessä.

Läänemaa muuttuu todella meluisaksi paikaksi vain lyhyeksi aikaa keväisin ja syksyisin.

Lintujen muuttoaikaan tuhannet parvet ylittävät Läänemaan rantaviivan matkallaan pohjoisesta etelään tai päinvastoin.

Yksi Euroopan arvostetuimmista muuttolintujen seurantapaikoista on Matsalun kansallispuisto (4), joka tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia yli len-

Rantaruotsalaisia asui myös Vormsin saarella (10). Vormsin Pyhän Olavin kirkon (11) vieressä on maailman suurin rengasristikenttä. Vanhimmat säilyneistä risteistä ovat 1700-luvun alusta, mutta näiden omalaatuisien hautamerkkien käyttö alkoi siellä jo monta vuosisataa aikaisemmin.

Vormsin silmälaseiksi (prillid) tai kahdeksikoksi kutsuttu kylätie kulkee saaren kaikkien tärkeimpien nähtävyyksien kautta ja kierroksen päättyessä väsymyksen auttavat voittamaan Saxbyn majakan (12) lähistölle rantaviivalle pystytetyt sadat energiapylväät.

Talvikautena Vormsille pääsyä ei tarvitse odotella lauttajonossa. Meren jään paksuudesta riippuen mantereen ja Vormsin välille avataan jäätie (13).

Samanlainen jääreitti on myös Noarootsista Haapsaluun matkaavien käytössä, kylmimpinä talvina avataan Euroopan pisin jäätie Haapsalusta Hiidenmaalle ja joskus harvoin Virtsusta Muhumaallekin.

1200-luvulla rakennettu Haapsalun piispanlinna (14) ja tuomiokirkko kuuluvat Viron parhaiten säilyneisiin keskiaikaisiin rakennuksiin. Konventtirakennuksessa sijaitsee museokokonaisuus: näyttelysalit linnoituksesta löydettyine esineineen ja salaperäiset holvikellarit, Bonifatiuksen nimeä kantava alkemialaboratorio ja keskiaikaisia hoitomenetelmiä esittelevä hospitaali. Voi kiivetä kellotorniin, josta avautuu kaunis näkymä Haapsaluun.

Linnoituksen vallihaudassa on lapsille rakennettu jännittävä keskiaikainen leikkikenttä. Tuomiokirkon kastekappelin ikkunalla näkee elokuun täydenkuun öinä kummittelemassa Valkean neidon (Valge Daam), jolle omistetaan samaan aikaan runsaasti ulkoilmatilaisuuksia ja esityksiä.

Löytöretkeilijänä Virossa

|

7

Haapsalun piispanlinna

Toiselle kuuluisalle Haapsalun daamille – lukuisten Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajalle Ilon Wiklandille – on Haapsalussa omistettu Ilonin Ihmemaa (15). Siellä lapset voivat viettää päivän askarrellen, leikkien ja kuuluisiin kirjahahmoihin tutustuen.

Tsaarinaikaisen kylpyläkaupungin Haapsalun helmi on Virossa ainoana alkuperäisessä muodossaan säilynyt kuursaal eli rantasalonki, jonka kauneutta voi ihailla kävelemällä romanttisella rantapromenadilla. Promenadi alkaa eksoottisen nimisestä Afrikan rannasta ja päättyy Suklaapromenadiin, joka nimettiin täällä aikoinaan toimineen kahvilan mukaan.

Maailmankuulu säveltäjä Pjotr Tšaikovski lomaili Haapsalussa vuonna 1867. Hänen kunniakseen pystytettiin muistopenkki Suklaapromenadille paikkaan, josta maestro tapasi seurata auringonnousua ja ihailla joutsenia.

Haapsalussa Tšaikovski jatkoi työtään ooppera Vojevodan parissa ja kirjoitti pianosarjan Souvenir de Hapsal. Kuultuaan virolaisen kansanlaulun Kallis Mari (”Rakas Mari”) hän käytti melodiaa myöhemmin kuuluisassa 5. sinfoniassaan. Laulun alkunuotit on kaiverrettu myös dolomiittiseen muistopenkkiin. Nykyisin penkissä on laitteisto, jonka avulla voi kuunnella musiikkia ja tietoa säveltäjästä.

1900-luvun alussa rakennettu Haapsalun rautatieasema on tunnettu siitä, että valmistuessaan sen 216 metrin pituinen asemalaituri oli Pohjois-Euroopan pisin katettu asemalaituri. Siitä, että rautatieasema rakennettiin Venäjän hovin käyttöön, todistaa erillinen keisarin paviljonki ja se, että asemalaiturin pituus mitoitettiin tsaarin junan pituuden mukaan. Nykyisin Haapsaluun ei tosin voi matkustaa junalla, mutta rautatieasemalla toimii Viron rautatiemuseo ja asemarakennus on suosittu kuvauspaikka elokuvantekijöiden keskuudessa.

8|

Löytöretkeilijänä Virossa

Haapsalun lähellä Pullapäällä on omaperäinen Venäjän tsaari Aleksanteri III:n muistomerkki (16), sillä tsaari kävi usein viettämässä kesää ja lomailemassa Haapsalussa ja Pullapäällä.

Puhtu-Laelatun suojelualueella (17) sijaitsevalle Puhtulaiulle pystytti vuonna 1813 tuolloinen kartanonherra muistomerkin saksalaiselle runoilijalle Friedrich Schillerille.

Rohukülan satamaan vievän tien varteen jäävät Ungrun linnan (18) rauniot kuuluvat epäilemättä Viron kaikkein majesteettisimpien joukkoon.

Linnaa itseään ei saatu koskaan rakennetuksi valmiiksi.

Lihulan kartano ja linnoituksen rauniot (19) olivat muinaisen Läänemaan keskus. Kartanossa toimii Läänemaan museo ja linnoituksen raunioilta näkee hyvällä säällä merellekin.

Virtsun vasallilinnoituksen (20) isännän väitetään keskiaikana harrastaneen merirosvoutta ja ryövänneen kauppalaivoja. Tämä johti konfliktiin, jonka yhteydessä sotalaivat hävittivät vasallilinnoituksen maan tasalle. Virtsun linnoituksen muureja on ryhdytty konservoimaan ja kunnostamaan vasta nykyaikana.

Hiljattain restauroidun Koluveren linnoituksen (21) ulkomuodossa silmä lepää.

Kasarin teräsbetonisilta (22) oli valmistuessaan vuonna 1904 Euroopan ja Venäjän pisin silta. Nykyisin sillä ei ole enää autoliikennettä, mutta pitkällä sillalla voi kävellä ja seurata joen rannalla puuhastelevia kalastajia.

Kõmsin tarhakalmistot (23) ovat yli 2500 vuotta vanhoja ja sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä maantiestä. Kunnostetut haudat antavat vihiä muinaisista hautaustavoista sekä historian hämärissä tapahtuneesta.

Ridalan kirkon (24) pihalla seisoo massiivisia kiviristejä, jotka ovat aiko-

Matkustajakoti Lahe Maja Matkustajakoti Lahe Maja sijaitsee vanhankaupungin laidalla, Haapsalun lahden rannalla.

Lyhyen kävelymatkan päässä ovat kaupungin molemmat uimarannat, linnanpiha ja keskustan kahvilat, kaupat ja galleriat.

Lahe 7, Haapsalu +372 516 3023 www.lahemaja.com

jen kuluessa ehtineet jo puoliksi vajota maan sisään. Ristejä kutsutaan myös katumusristeiksi, joiden luona voi pohdiskella tekosiaan.

Martnan kirkon (25) alttaritilasta löydettiin vuonna 2004 keskiaikaisia seinämaalauksia ja on mahdollista, että kyseessä on yksi Viron merkittävimmistä historiallisista löydöistä.

Kivilaatoissa Karusen kirkon (26) ympäristössä on pakanallisia symboleita ja niitä pidetään Viron vanhimpina tunnettuina veistotaiteen teoksina.

Auringonlaskun lähestyessä kannattaa suunnata askeleet Marimetsan rämeen (27) retkipolulle. Muutaman kilometrin matka vie suon laitaan, jossa voi seurata näköalatornista auringon katoamista horisontin taa sekä kullankeltaisten ja verenpunaisten valonsäteiden leikkiä rämemaastossa ja suolampien pinnassa.

KIINNOSTAVIA FAKTOJA • Läänemaa on Viron suojelluin maakunta: noin kolmannes alueesta sijaitsee 16 suojelualueella, joista suurin on Matsalun kansallispuisto.

• Haapsalu on Viron vanhin kylpyläalue, joka tunnetaan hoitavasta merimudasta. Vuoden 2010 kesällä Haapsalun promenadilla oli samalla kerralla mutakylvyssä 51 ihmistä, jotka tekivät näin maailmanennätyksen.

• Haapsalun huivi on todellinen käsityön ihme – se on niin ohut, että se mahtuu sormuksen läpi.

• Virossa kasvaa 36 luonnonvaraista orkidealajia, mikä on enemmän kuin naapurimaissa. Jopa yli puolet näistä voit löytää juuri Läänemaalta.

• Nõvan kirkko on mitoiltaan (13,6 x 7,1 m) yksi Viron pienimmistä. Kirkossa on erilaiset penkit miehille ja naisille.

Kohteiden koordinaatit 1N õvan ranta 59.222076,23.602581 2 Neugrundin kraatteri 59.324082,23.516922 3 Osmussaar 59.288902,23.401437 4M atsalun kansallispuisto 58.779992,23.659873 5 Matsalun luontokeskus 58.714772,23.815709 6 Noarootsi 59.022242,23.567058 7 Dirhami 59.209444,23.497766 8 Riguldi 59.11961,23.541979 9 Pürksi 59.005849,23.522984 10 V ormsin saari 58.991575,23.243208 11 V ormsin Pyhän Olavin kirkko 58.999373,23.233016 12 S axbyn majakka 59.027532,23.117316 13 J ääteiden alku 58.910829,23.423871 14 H aapsalun piispanlinna 58.947468,23.538771 15 Ilonin Ihmemaa (Iloni Imedemaa) 58.949,23.540606

16 Venäjän tsaari Aleksanteri III:n muistomerkki 58.941305, 23.454850 17 Puhtu-Laelatun suojelualue 58.559496, 23.550510 18 U ngrun linnan rauniot 58.917243, 23.483113 19 Lihulan kartano ja linnoituksen rauniot 58.693297, 23.838718 20 Virtsun vasallilinnoituksen rauniot 58.588867, 23.524311 21 Koluveren linnoitus 58.905607, 24.103837 22 K asarin teräsbetonisilta 58.733749, 23.989248 23 K õmsin tarhakalmistot 58.620360, 23.627532 24 R idalan kirkko 58.877614, 23.605133 25 Martnan kirkko 58.857917, 23.812468 26 Karusen kirkko 58.636746, 23.690472 27 Marimetsan rämeen retkipolku 58.969950, 24.053369

Haapsalun matkailuneuvontakeskus: Karja 15, Haapsalu.

Puh: +372 473 3248 Löytöretkeilijänä Virossa

|

9

Tarton rauhansopimuksen allekirjoittajan Jaan Poskan veistos Kadriorgun puistossa

Viron tasavallan 100-vuotispäivän vietto alkaa jo

V

iron valtion perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta. Kyseessä on epäilemättä valtion tärkein merkkipäivä, joka koskee kaikkia asukkaitamme. Pyöreiden täyttäminen tarjoaa tilaisuuden ryhtyä toteuttamaan yhdessä Virolle tärkeitä hankkeita, jotka ovat odottaneet oikeaa hetkeä ja valmistelevat parempaa tulevaisuutta. Viron tasavallan sadanteen syntymäpäivään liittyviä tapahtumia koordinoi EV100 -järjestelytoimikunta, ja tapahtumia ja valmisteluja voi seurata verkkosivun www.ev100.ee välityksellä (sivusto on viroksi, englanniksi ja venäjäksi).

Juhlakausi alkaa jo tänä keväänä Viron tasavallan 100-vuotissyntymäpäiviä vietetään vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2020 helmikuuhun, toisin sanoen pidemmän aikaa.

Yksikään valtio ei synny päivässä. Sen hyväksi on tehty kovaa työtä ja syntyhistoriassa on paljon muistelemisen arvoisia tapahtumia. Ohjelma alkaa tämän vuoden huhtikuussa, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta virolaisten asuinalueiden yhdistämisestä, huipentuu Viron tasavallan 100-vuotispäivään 24. helmikuuta 2018, muistelee vuonna 2019 sadan vuoden takaisia vapaussodan tärkeimpiä ratkaisevia taisteluita ja päättyy helmikuussa 2020, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Tarton rauhan solmimisesta.

Jokainen voi antaa Virolle lahjan Jokainen yksityishenkilö, yhteisö tai kunta voi osallistua aktiivisesti Viron tasavallan 100-vuotissyntymäpäivien viettoon järjestämällä tapahtumia tai antamalla lahjoja. Lahjoilla tarkoitetaan erilaisia tapahtumia ja aloitteita, jotka tuovat ihmisille, yhteisöille tai koko kansalle iloa ja onnea ja luovat parempaa tulevaisuutta. Kaikki Virolle omistetut hankkeet, joita kutsumme yhteisnimityksellä lahjoiksi, ovat tärkeitä ja tervetulleita EV100 -ohjelmaan.

EV100:n tärkein periaate on osallisuus. Se on tapahtuma, jonka luovat ennen kaikkea ihmiset itse. EV100:n huomion keskipisteessä ovat myös lapsemme ja nuoremme, sillä valtiota rakennetaan juuri heille.

Monet kiinnostavat yhteislahjat ovat jo käynnissä. Esimerkiksi Viron valtionkanslia kannustaa kaikkia Viron asukkaita istuttamaan Viron tasaval-

10 | Muita tärppejä

lan 100-vuotispäiväksi oma tammi, samoin eri puolille Viroa on perusteilla Viro 100 -tammipuistoja. Aloitteella ”Jokaisella lapsella oma soitin” hankitaan musiikinopetusta tarjoaville laitoksille uusia soittimia, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus oppia soittamaan. Arkkitehtuuriohjelman ”Hyvä julkinen tila” puitteissa taas halutaan muuttaa monien Viron kaupunkien ydinkeskustat inhimillisemmiksi ja miellyttävämmiksi.

Paitsi että vuonna 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta Viron tasavallan synnystä, on Viro vuoden 2017 toisella puoliskolla Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa. Nämä kaksi tapahtumaa muodostavat merkittävän yhdistelmän myös kansainvälisessä toiminnassa.

Kansallisooppera Estonia onnittelee omasta puolestaan Suomea lähestyvän syntymäpäivän johdosta ja ilahduttaa suomalaisia useamman viikon kestävällä ohjelmalla vierailemalla Tampereella ja Helsingissä marraskuussa 2017. Ohjelmistossa on balettiesityksiä, mutta myös opetusprojektit ”Konsertti kaikkein pienimmälle”, ”Susi ja seitsemän kiliä” sekä ”Oopperakin kuulostaa tutulta”. Lisäksi esitetään parhaita paloja kansallisooppera Estonian ohjelmistosta. Marraskuun 25. päivänä on Helsingin Musiikkitalossa ohjelmassa suuri gaalakonsertti, jolla onnitellaan Suomea ja kutsutaan suomalaiset viettämään kymmenisen viikon kuluttua koittavaa Viron syntymäpäivää.

Suomi100 ja EV100 järjestävät yhdessä valokuvakilpailun ”100 hetkeä”, jonka puitteissa kaikki halukkaat voivat jakaa kuviaan Suomesta ja Virosta. Valokuvakilpailu alkaa heinäkuussa ja parhaista hetkistä kootaan näyttely, joka avataan syksyllä 2017 Tallinnassa Viru Keskuksessa ja Helsingin ydinkeskustassa Sanomatalossa.

Viro-instituutti ja Virka-galleria avaavat lokakuussa 2017 Helsingissä yhteisnäyttelyn ”Silta – terveisiä kahdesta tasavallasta”, joka kertoo kahden maan tarinaa sekä historian että taiteen näkökulmasta.

Virolainen säätiö SA Archimedes avaa vuonna 2018 Helsingissä PopUp Universityn, jossa esitellään Viron yliopistoja ja mahdollisuuksia hankkia korkeakoulutus Virossa.

Suomessa EV100 -ohjelman päättää joulukuussa 2018 järjestettävä Helsingin Taidehallin ja Tallinnan taidehallin (Kunstihoone) yhteistyönäyttely.

Millainen on Viron uusi brändi?

V

irolla on nyt uusi merkki. Ihmiset varmaan odottivat, että Viron merkiksi tulisi esimerkiksi selkeä ja yksiselitteinen logo, mutta kyseessä on merkityksellisempi ja kokonaisvaltaisempi asia.

Pyysimme Viron yritystoiminnan kehittämissäätiön (Ettevõtluse Arendamise Sihtasutus) markkinointipäällikköä Piret Reinsonia kertomaan tarkemmin Viron uudesta merkistä, sillä juuri hän koordinoi mm. Viron imagon kehittämiseen liittyvää toimintaa.

Piretin mielestä yhtä maata on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, kuvailla kaikenkattavasti yhdellä merkillä. Meidän merkkeinämme ovat lippumme ja vaakunamme. Markkinointiviestinnässä käytämme lisäksi sanamerkkejä lisäämällä etumääritteen valtiomme nimen eteen. Esimerkiksi matkailualalla käytämme lausetta ’visit estonia’, e-kansalaisuudesta tai e-valtiosta puhuttaessa ’enter estonia’, kulttuuriyhteyksissä ’enjoy estonia’ jne. ”Me olemme vielä verrattain vähän tunnettuja maailmassa, joten käytämme näkyvyyden ja julkisuuden lisäämiseksi maamme nimeä niin paljon kuin suinkin mahdollista,” kertoo Reinson.

Kolme eri verkkosivustoa Viron merkin suunnittelijaryhmä kehitti Viron brändin tarpeisiin työkalupakin, joka koostuu kolmesta eri verkkosivustosta: • estonia.ee – Viroa esittelevä verkkoympäristö: portti, jonka kautta saa yleistietoa Virosta ja josta lähetetään viestejä niille, jotka haluavat vierailla Virossa.

• brand.estonia.ee – brändin käyttöopas verkossa (sisältää ohjeita ja vinkkejä, millä tavalla esitellä Viroa, mitä kertoa, mitä näyttää; mm. kerrotaan myös siitä, miksi ja miten käyttää lohkareaihetta).

• Toukokuussa valmistuu vielä mediapankki, josta on hyvin helppoa ja kätevää hakea ja ladata tarvittavia kuvia, suunnitteluelementtejä, dioja, videoita yms.

Viron brändin konseptin keskeisiin osiin kuuluu yhtenäinen kirjasintyyppi (nimeltä Aino), runsaasti Viroa ja virolaisia kuvailevia viestejä ja kuvakkeita sekä kantavana ajatuksena siirtolohkareaihe ja sähköisyyteen viittaava kirjain ”e”.

Miksi juuri siirtolohkare?

Kolme keskeistä viestiä Meillä on kolme pääviestiä, kolme erityispiirrettä, joilla Viro erottuu edukseen ja joiden avulla se huomataan maailmassa:

Yhdeksi osaksi Viron brändiä valittiin siirtolohkare, mikä herätti paljon kiihkeää keskustelua kansan keskuudessa. Tästä johtuen luullaan edelleen, että se onkin merkkimme. ”Itse asiassa se on yksi graafisen suunnittelun elementti, havainnollistava kuva, jonka avulla voimme muuttaa markkinointiviestintäämme mielenkiintoisemmaksi,” sanoo Reinson ja lisää, että vaikka tuntuukin uskomattomalta, 65:stä Euroopassa sijaitsevasta siirtolohkareesta 60 ja niistä suurin löytyvät juuri Virosta. Tällaisten ​​ainutlaatuisten tapauksien suomia mahdollisuuksia voimme ilman muuta hyödyntää markkinointiviestinnässä.

• ainutlaatuinen digitaalinen yhteiskunta, • puhdas ympäristö ja • kekseliäät ihmiset.

Viron esittely ja tunnetuksi tekeminen merkitsee jatkuvaa työtä, johon yksittäinen logo ei pysty. Pystymme siihen vain yhteisvoimin useita yhteisiä elementtejä hyödyntämällä.

Muita tärppejä

|

11

ITÄMEREN TAIDESATAMA -

viiden merivaltion 100. syntymäpäiväksi avattava taidetori Pärnun sydämessä Origamityylinen päärakennus muistuttaa samalla paikalla kaupungin siluetissa sijainneesta Pyhän Nikolauksen kirkosta

Viron kauniissa kesäpääkaupungissa Pärnussa voi vuoden päästä vierailla ainutlaatuisessa Itämeren maiden taidesatamassa, jossa esitellään täkäläisten kansojen ja valtioiden kulttuurisaavutuksia. Päärakennuksen ohella taidesataman osia tulevat olemaan myös erilliset veden päällä uivat näyttelypaviljongit, joista jokainen esittää yhtä Itämeren rannan valtiota.

I

tämeren itärannalla asuvilla kansoilla on pian lähestymässä suuri juhla – 100 vuotta valtiollista itsenäisyyttä täyttyy. Todennäköisesti vuodeksi 2017/2018 viiden syntymäpäiväsankarin – Puolan, Suomen, Latvian, Liettuan ja Viron – johdolla onnistuu rakentaa valmiiksi Itämeren kansojen kulttuuritori, jossa on jatkossa tilaa kaikille yhdeksälle Itämeren rantavaltiolle. Yhdeksän maan (lisäksi autonomisen Ahvenanmaan) uivat paviljongit tulevat sijaitsemaan Pärnun keskustan satamalaiturin reunalla, siksi nykyaikaisen kulttuuritorin nimeksi tuleekin Itämeren taidesatama (Läänemere kunstisadam). Alustavien suunnitelmien mukaan taidesatamassa aletaan esitellä merivaltioiden kansantaidetta ja ammattitaiteilijoiden mestariteoksia.

Tämän uuden ja mittavan kulttuuriprojektin ajatuksen puuhamies on virolainen elokuvaohjaaja ja poliitikko Mark Soosaar, joka on kumppaneineen kehittänyt Itämeren taidesataman ajatusta jo pitkän aikaa. Hän on Pärnun nykytaiteen museon taiteen museon perustaja ja Pärnun kansainvälisten dokumentti- ja antropologiaelokuvafestivaalien järjestäjä. Mark Soosaaren elokuvat ovat ansainneet kansainvälisillä festivaaleilla tunnustusta, hänen elokuviensa katsauksia on esitetty Pariisissa, Berkeleyssä ja New Yorkissa.

Ainutlaatuista muotoilua ja urbaani konsepti Vuoden 2013 kesällä Pärnun nykytaiteen museo julisti yhteistyössä Pärnun kaupungin ja Viron arkkitehtiliiton kanssa kansainvälisen visiokilpailun taidepuistosta. Koska Pärnun kuuluisiin puistoihin ei annettu rakennuslu12 | Muita tärppejä

paa, syntyi ajatus sijoittaa yhdeksän Itämeren maan näyttelyt uiville alustoille Pärnujoelle Suursillan viereen ja rakentaa näyttelyn päärakennus ranta-alueelle Pärnun konserttitalon ja joen väliin, uivien paviljonkien välittömään läheisyyteen.

Kilpailuun saapui 78 työtä kaikkialta maailmasta, etäisimmät osallistujat olivat Australiasta, Brasiliasta, Kanadasta, Iranista, Koreasta ja Japanista.

Suurin osa luonnoksista tuli kuitenkin Euroopan unionin alueelta. Koska enemmistö kilpailijoista oli nuoremman sukupolven arkkitehtejä, kilpailua siivittivät todella raikkaat 21. vuosisadan ajatusten tuulet.

Arkkitehtuurikilpailun voitti nuorten puolalaisarkkitehtien työ, joka lähti halusta palauttaa toisessa maailmansodassa tuhoutunut Pärnun historiallinen siluetti. Voittanut työ antaa Pärnun kaupungille takaisin muiston Nikolain kirkon tornista, joka alkaa nyt koristaa taidesataman päärakennusta – näyttelyhallia. Tällä tapaavat kohta taiteilijat, arkkitehdit ja tiedemiehet – Itämeren kulttuurin tekijät. Itämeren taidesatama yhdistää historiallisen hansakaupungin Pärnun menneisyyden ja kulttuurikaupungin tulevaisuuden.

Miksi uivia paviljonkeja?

Taidesatama suunnitellaan perustettavaksi kahdessa osassa. Alkuun rakennetaan maanpäällinen osa, jossa sijaitsevat yleiset rakennukset, ja sitten vedenpäällinen osa, joka sisältää kymmenen uivaa kansallista paviljonkia.

Arkkitehtuurikilpailu esitti vaatimuksen, jonka mukaan uivat paviljongit pitää rakentaa siirrettävinä, sillä kylmien säiden saapuessa ne täytyy

hinata Talvisatamaan. ”Me aloimme pitää ajatuksesta vedenpäällisistä paviljongeista, sillä kun kyseessä on Itämeren maiden yhteinen teemapuisto, meri ja joki sopivat siihen loistavasti. Kun näyttelypaviljongit ovat siirrettäviä, ne voi tarvittaessa kuljettaa myös Kihnuun, Haapsaluun tai vaikka Riikaan, Klaipedaan tai Gdanskiin, ja se antaa taidetorille lisämahdollisuuden”, sanoi hankkeen johtaja Mark Soosaar. Taidesataman tavoitteena on muovata Pärnuun joki- ja merikaupungille ominainen miljöö, jossa puistojen ja puistokatujen ohella näyttäytyvät veden päällä uivat näyttelypaviljongit.

me yhdessä Suomen, Liettuan, Viron, Puolan ja Latvian tasavaltojen sadatta elinvuotta”, sanoo Soosaar.

Taidesatama symboloi Itämeren kulttuurien yhteenkuuluvuutta Suunniteltu Itämeren taidesatama tuo uusia tuulia Pärnun kaupungin sydämeen ja lisää toivottavasti huvimatkailijoiden määrää Pärnussa yli miljoonaan vierailuun vuodessa. Taidesatama elävöittää Pärnun konserttitaloa ja joen vasemmalla rannalla olevaa aluetta ja on houkutteleva käyntikortti kaikille Pärnuun saapujille. Tavallisiin näyttelyihin verrattuna vierailijoiden määrää lisää varsinkin se seikka, että Itämeren taidesatamasta voi näyttelyesineitä katsomisen lisäksi myös ostaa. Siten Pärnussa ollaan luomassa kansainvälisiä taidemarkkinoita, joilla pyritään herättämään henkiin muinaisen hansaliikkeen olemus – kulttuurinvaihto näyttelyn, vaihtamisen, kaupankäynnin ja lahjoittamisen kautta.

Ensimmäinen näyttely Suomen syntymäpäivänä Suomen tasavallan 100-vuotispäivänä eli 6. joulukuuta 2017 on suunnitelmissa muurata taidesataman peruskivi. Näyttelyhalli ja viiden valtion kansallispaviljongit on tarkoitus avata sydänkesällä 2018 - vuonna, jona Liettua, Viro, Puola ja Latvia täyttävät 100 vuotta. Toivon Taidesatama on taidetori, mukaan ensimmäinen ohjoka muistuttaa Hansaliiton jelmanumero on videoesiaikoja ja symboloi Itämeren tys, jossa esitellään syntykulttuurien yhteenkuulumäpäiväsankarien – viiden vuutta.

Itämeren maan kulttuurisaavutuksia itsenäisyyden Näyttelyitä uivissa pavilensimmäisen vuosisadan jongeissa aletaan järjestää aikana. keväästä myöhäissyksyyn.

Päärakennusta ja sen toi”Toivomme voivamme sen kerroksen näyttelysaleja avata Itämeren taidesataman täydellisenä vuoden 2018 1930-luvun alkupuolen näkymä Pärnun ponttonisillasta ja kaupungin suunnitellaan pidettäviksi avoimina ympäri vuoden. sydänkesällä juhlistaaksem- siluetista, jossa näkyy myös Nikolain kirkko Muita tärppejä

|

13

Suomalainen virolaiskirjailija

Mika Keränen

Jo yli 20 vuotta sitten tarttolaistunut Mika Keränen on kirjoittanut viroksi useita lastenkirjoja. Suomalaisillekin lapsille tuttu Divari-salaseura majailee Tarton Supilinnan (Soppalinna) kaupunginosassa, jonka vierellä virtaa Emajoki. Mika valitsi tapaamispaikaksemme jokirannan, jossa positiivisuutta huokuva kirjailija kertoi suhteestaan kaupunkiin ja jokeen, kirjoittamisesta ja vapaa-ajan vietosta.

Miten sattuikin niin, että suomalainen kirjoittaa kirjoja virolaisille lapsille?

En oikeastaan tiedä. Ihan aluksi viroksi kirjoittaminen oli minulle haaste tyyliin “katsotaan, onnistuuko“. Kun huomasin, että tekstiä pukkaa ihan luonnostaan, niin enpä ole sitä sen koommin miettinyt.

Onko kirjojasi saatavilla myös suomeksi?

Kaisu Lahikainen on suomentanut kaksi kirjaani ja näissä Soppalinnan salaseuran nimi on salaseura Divari. Miksi näin, se selviää sarjan ensimmäisessä osassa, jonka nimi on Oranssi polkupyörä. Toinen Divarin seikkailu on nimeltään Hopeinen aarrearkku. Molemmat kirjat löytyvät myös kirjastoista. Nämä ovat siis käännöksiä, sillä olen kirjoittanut tarinat viroksi.

Kokeilin kerran myös suomeksi kirjoittamista: Maaliviivalla-kirjan kustansi WSOY. Olen siitä ylpeä, vaikkei se minusta suomalaiskirjailijaa tehnytkään.

Kuinka sinusta tuli kirjailija?

Minusta tuli kirjailija lukijoiden ansiosta: kirjoitin yhden lastenkirjan keksimäni iltasadun pohjalta, jonka jälkeen kysyttiin, milloin seuraava kirja ilmestyy. Kolmannen kirjan julkaisemisen jälkeen minua puhuteltiin etumääritteellä kirjailija.

Onko kirjailijoilla mielestäsi jotain erityisiä luonteenpiirteitä?

En osaa puhua muiden puolesta, mutta joku näyttämisen tarve minulla ainakin kai on. Julkisuudessa pitää olla niin fiksu ja filmaattinen, että välillä käy hirvittämään. Kotioloissa ja kaveriporukassa yritän käyttäytyä normaalisti ja antaa muillekin puheenvuoron.

Onko lapsille helpompaa vai vaikeampaa kirjoittaa kuin aikuisille? Miksi?

Vaikeampaa. Lapsi jättää kirjan kesken jo ensimmäisellä sivulla, jos se on tylsä, mikä on ihan oikein. Ei huonoa ruokaakaan halua syödä, eikä pitäisikään.

Mitä haluat sanoa kirjoillasi lapsille?

Pitäkää kavereista huolta. Elämä on joukkuelaji. Tämä on ihana maailma.

14 | Elämästä ja meistä

Tartto on maailman paras kaupunki. Tytöt voivat tehdä samoja juttuja kuin pojat. Nämä lauseet saattavat pilkistää rivien välistä.

Muistatko ensikosketustasi Viroon? Milloin ja miksi se tapahtui ja millainen vaikutelma sinulle jäi?

Tulin pääsiäisenä 1993 kyläilemään mukavan virolaistytön vanhempien luo, se oli kiva reissu. Virolaiset tuntuivat tuolloin vähemmän itsekkäiltä kuin suomalaiset ja perheen merkitys oli myös suurempi kuin Suomessa.

Kuvaile vähän virolaisia ja suomalaisia. Mitkä ovat selkeimmät yhteiset piirteet ja eroavaisuudet?

Yhteinen kieliperimä merkitsee paljon. Virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät myös metsän päälle ja osaavat arvostaa luontoa, jos verrataan moniin isompiin kansoihin. Useimmat kaupunkilaisetkin osaavat liikkua luonnossa. Erojakin toki löytyy, eniten yhteiskuntarakenteissa. Viron matalamman elintason johdosta täällä joutuu raatamaan enemmän toimeentulonsa eteen. Virolaisilla on sen takia kestostressi päällä. Suomessa monet asiat ovat paljon paremmalla tolalla kuin siellä asuvat ajattelevatkaan.

Vaativatko lepohetket kiireen keskellä suunnittelua?

Minua on auttanut kalenterin pito. Aikataulut on suunniteltava siten, että kalenterissa olisi joka päivä ilmaa, omaa aikaa – se on sitä vapautta. Sama pätee myös pitkällä aikavälillä. Viime syksynä minulla oli joka viikko 2–3 kouluesiintymistä ja se oli jo niin paljon, että rukkasin kalenteriini perjantait varatuiksi itselleni. En ahnehtinut enempää esiintymiskeikkoja kuin jaksoin hymyssä suin tehdä. Jokaisen meistä on jotenkin löydettävä aikaa itselleen – luppoaikaa, kuten isäni sanoi.

Millainen on sinun ihannelomasi? Missä ja miten tykkäät lomailla?

En suunnittele lomiani. Raivaan vain kalenterin tyhjäksi tiettyinä aikoina ja yritän olla mahdollisimman paljon läsnä lapsilleni. Vapaa-aikani vietän enimmäkseen kotioloissa täällä Tartossa. Käyn kerran vuodessa kirjoitta-

massa ulkomailla ja yleensä vietän kirjoitusjakson päätteeksi pienen loman ja teen jotain, mistä olen koko kirjoittamisajan salaa uneksinut. Pari vuotta sitten Kreikassa lähdin kuuden viikon kirjoittamisen jälkeen reissuun pienelle Hydran saarelle nauttimaan merituulesta ja hyvästä ruuasta.

Missä päin Viroa olet käynyt? Mikä paikka on tehnyt suurimman vaikutuksen?

Tunnen Viron paremmin kuin Suomen, koska kouluvierailut kuuluvat ammattiini. Olen käynyt lukuisissa virolaiskouluissa, kaikissa isommissa kaupungeissa ja monissa kylissä. Tartto on tietenkin luissa ja ytimissä: klassinen yliopistokaupunki, jossa asuu mukavia ihmisiä, joille raha ei ole maailman tärkein asia.

Missä paikassa et ole vielä ehtinyt käydä, mutta haluaisit?

Haluaisin veneillä pitkin Emajokea. Ostin syksyllä kanootin ja ensi vuonna aion kalastaa sillä, koska olen joki-ihmisiä. Kuumana kesäiltana Emajoen rannalla on upeaa, niin kaupungissa kuin kauempanakin!

Mitä Viron kohteita suosittelisit suomalaisille?

Virossa on aina kivaa, rohkaisen kuitenkin matkustamaan eteläisimpään Viroon, koska suomalaisia näkee täällä harvemmin ja paikalliset matkailualan yrittäjät ovat ihan aidosti innostuneita, kun suomalaisia tulee heidän kotikonnuillensa. Toinen paikka on saaret. Minulla oli kesällä Saarenmaalla aivan yhtä antoisa työ- ja lomareissu kuin aiemmin mainitsemallani Kreikan Hydralla. Saarenmaalla oli jopa hieman rennompaa, ja paljon kotoisampaa.

Tuoreimmassa kirjassasi, Jõmmussa, seikkaillaan sinulle tutummissa paikoissa – kerro vähän uusimmasta kirjastasi.

Nimi Jõmmu on peräisin 25 tonnin painoiselta puusta tehdyltä lotjalta ja tarina alkaa siitä, kun tämä jokilaiva eräänä kesäyönä varastetaan. Koko kirjan ajan liikutaan Emajoen vesistössä, mutta enempää en uskalla kirjan juonesta kertoa. Pääosassa ovat jälleen Soppalinnan lapset. Jokiseikkailun kirjoittaminen oli haastavaa, sillä minun piti palata ajatuksissani kauas lapsuuteeni Vantaanjoen seudulle ja kesällä 2016 kävin myös etsimässä inspiraatiota Emajoelta sekä moottoriveneellä että kanootilla.

Kirja on otettu erinomaisesti vastaan ja eräs tarttolainen teatteri on lupautunut tekemään kesäteatteriesityksen samasta aiheesta. Jõmmu-näytelmän ensi-ilta on 10. heinäkuuta 2017 Emajoen rannalla, paikan nimi on Lodjakoda. Mukavaa, että Teatribuss [tarttolainen liikkuva teatteri] innostui Jõmmusta, koska Tartto on kuitenkin kotikaupunkini. Tallinnalaisen Draamateaterin ohjelmistossa on jo useamman vuoden ajan ollut kirjojeni pohjalta tehtyjä näytelmiä ja tälläkin hetkellä siellä esitetään kahta näytelmää, Vana roosa maja ja Kuldne Lurich.

Milloin voimme odottaa sinulta uutta kirjaa ja voisitko vähän paljastaa, mistä se kertoo?

En koskaan kerro uudesta produktiosta enempää kuin sen, missä sitä teen. Kirjoitan seuraavaa kirjaa Kolin maisemissa Hupelissa, ehkä jonkin verran myös Ilomantsissa. Tartossa kirjoitan vähän, sillä on hankalaa keskittyä kaunokirjalliseen työhön, kun täällä tapahtuu niin paljon kaikkea kivaa.

Mitä muuta teet kirjojen kirjoittamisen lisäksi?

Kirjoittaminen vie ison osan aikaani, mutta vielä isompi osa ajasta menee kouluesiintymisiin. Olen kiertänyt viimeisen viiden vuoden aikana yli 150 koulussa ja kirjastossa pitkin Viroa ja tahti jatkuu samana. Tulen toki mielelläni myös Suomeen, jos kutsutaan, mutta toistaiseksi keikkaa on pukannut täällä Virossa niin paljon, että ihan itseänikin ihmetyttää. Jokainen kutsu on minulle kunnia-asia ja pyrin aina pääsemään paikalle. Rautaa on taottava silloin, kun se on kuumaa, ja ehkä muutaman vuoden päästä minua ei kutsuta samalla tavalla kouluihin. Tuntuu, että nyt on minun aikani.

Vapaa-aikanani lepään vaikka kalastaen Emajoella. Kynä ja pala paperia on silti aina matkassa.

Lomaile kulttuuriympäristössä!

TAMPERE MAJA

eli Tampere-talo on Tarton ja Tampereen ystävyyskaupunkien yhteinen kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Talon taidegalleriassa on esillä niin virolaisten kuin suomalaistenkin taiteilijoiden näyttelyitä. Seminaaritilassa järjestämme kirjaesittelyitä, kirjallisuusiltoja, konsertteja ja muita kiinnostavia tilaisuuksia. Tampere Maja auttaa kaikin tavoin ystävyyskaupunkien välisen yhteistyön kehittämistä.

MAJATALO

Rakennuksessa toimii myös majatalo. Ilmapiiriltään ystävällinen majatalo tarjoaa majoitusta seitsemässä huoneessa (24 makuupaikkaa).

Vuonna 1737 rakennettu talo on yksi Tarton vanhimmista säilyneistä puutaloista ja täällä voit yöpyä aivan kaupungin ytimessä historiallisessa miljöössä ja nykyaikaisista mukavuuksista nauttien.

Kaikissa huoneissa on WC ja suihkutila, suuremmissa huoneissa myös keittiönurkkaus.

• Pysäköinti sisäpihalla

• Seminaaritilan ja saunan vuokrausmahdollisuus

• WiFi

Hinnat alkaen: 44 €/yö yhdelle, 66 €/yö kahdelle *Hintaan sisältyy runsas aamiainen.

Jaani 4, Tartto • +372 738 6300 • www.tamperemaja.ee Elämästä ja meistä

|

15

UNESCOn kirjallisuuskaupunki Tarton ilmapiiri inspiroi

V

iron toiseksi suurin kaupunki Tartto hyväksyttiin vuonna 2015 UNESCOn luovien kaupunkien verkostoon. Tämä vuonna 2004 luotu verkosto kattaa seitsemän kategoriaa: elokuvakaupungit, käsityön ja perinteisen taiteen kaupungit, designkaupungit, gastronomiakaupungit, kirjallisuuskaupungit, mediataiteen kaupungit sekä musiikkikaupungit. Yhteensä luovia kaupunkeja on tällä hetkellä 116.

Kirjallisuuskaupunkeja ovat myös Bagdad, Barcelona, Dublin, Dunedin, Edinburgh, Granada, Heidelberg, Iowa City, Krakova, Ljubljana, Lviv, Melbourne, Montevideo, Norwich, Nottingham, Óbidos, Praha, Reykjavik ja Uljanovsk.

Luovien kaupunkien verkoston päätavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä kaupunkien välillä, mikä tarkoittaa, että UNESCOn luovat kaupungit vaihtavat keskenään kokemuksia ja toteuttavat yhteisiä hankkeita.

Miksi juuri Tartto?

Yksikään virolainen tuskin kyseenalaistaa seikkaa, että Tartolla on vankat perinteet kulttuuri- ja sivistyskaupunkina. Niin tarttolaiset itse kuin myös tänne tulleet vieraat ovat aistineet kaupungin rauhallisen ja innostavan ilmapiirin, joka tosin muuttaa muotoaan vuodenaikojen vaihtuessa, mutta on aina Tartossa olemassa – kutsuttakoon sitä sitten Tarton hengeksi tai joksikin muuksi. Tämä ilmapiiri ympäröi monenlaisia ilmaisutapoja ja erilaisia taidemuotoja, mutta sen vaikutus ilmenee olennaisimpana, monelta taholta tarkasteltuna jopa keskeisimpänä, kirjoitetussa sanassa. Tarton vilkkaassa ja monipuolisessa kirjallisuuselämässä on säilytetty monia perinteitä ja arvoja, mutta yhtä lailla siinä on tilaa uusille ideoille ja kasvamiselle. Sillä on myös runsaasti yhtymäkohtia muiden taiteiden kanssa.

Mitä kirjallisuuskaupungin status merkitsee Tartolle?

Kirjallisuuskaupungin status ja verkostossa avautuvat yhteistyömahdollisuudet merkitsevät Tarton kirjallisuuselämälle sekä tunnustusta että jännittäviä tulevaisuudennäkymiä ja ne edistävät virolaisen kirjallisuuden vientiä maailmalle. Perinteisenä kirjallisuus-, kulttuuri- ja sivistyskaupunkina Tartto pyrkii rikastuttamaan kirjallisuuselämää ja avaamaan sille uusia näkymiä, samoin tarjoamaan kirjailijoille enemmän mahdollisuuksia osallistua residenssiohjelmiin, syventämään lukuharrastusta ja kansantajuistamaan kirjallisuutta. Tartto haluaa myös edistää luovaa kirjoittamista, kirjallisuuden opetusta ja tukea luomisen vapautta sekä kulttuurista monipuolisuutta.

Tavoitteet vain korkeammalle Tähän mennessä on saatu aikaan jo paljon ja kansainvälisesti tunnettuna ja inspiroivana kirjallisuuskaupunkina Tarton tavoitteet vain kasvavat. Halutaan innostaa lapsia lukemaan enemmän, nostaa nuorten kiinnostusta kirjailijanuraa kohtaan, saada kirjailijoita innostumaan enemmän ympäristöstämme. Suunnitelmissa on nostaa tarttolaisten tyytyväisyyttä elinympäristöönsä sekä oppi- ja kulttuurilaitoksiin. Tarttoon odotetaan myös enemmän kulttuurituristeja.

Tartto on tittelin saatuaan panostanut vahvasti juuri lasten ja nuorten lukuharrastuksen suurentamiseen, mikä olikin yksi päätavoitteista kaupungin hakiessa paikkaa UNESCOn luovien kaupunkien verkostosta. Kaupunki 16 | Muita tärppejä

palkitsee vuosittain ansioitunutta lastenkirjallisuutta, tukee kirjallisuustapahtumien järjestämistä kouluissa ja kouluttaa lastentarhanopettajia lukemista koskevissa aiheissa.

Bussissa voi lukea runoja Kaupunki on myös investoinut kirjallisuuskaupungin edustuskeskuksen, Tarton kirjallisuustalon (Tartu Kirjanduse Maja) kunnostukseen, löytänyt kaupunginkirjailijan (runoilija ja prosaisti Kristiina Ehin) ja kouluttaa kirjallisuuskaupungin oppaita. On saatu valmiiksi maksutta jaettava Tarton kartta kirjallisuuteen liittyvistä paikoista (viroksi ja englanniksi), josta löytyy mm. Tartto-aiheisia lukusuosituksia. Eräs esimerkki kansainvälisistä yhteistyöhankkeista on se, että busseissa voi lukea muiden kirjallisuuskaupunkien kirjailijoiden runoutta.

Tuoretta tietoa Tarton kirjallisuuselämässä tapahtuvasta voi seurata sekä kirjallisuuskaupunki Tarton kotisivulta että kirjallisuuskaupungin Facebook-sivulta.

Kirjallisuuskaupunki Tarton toimintaa koordinoi Viron kirjallisuuden seura (Eesti Kirjanduse Selts).

Kirjallisuuskaupunki Tarton kotisivu: tartu.kirjandus.ee Sähköposti: eks@kirjandus.ee Puhelin: +372 742 7079

Domus Dorpatensis Loma-asunnot

Tarjoamme rauhallista ja turvallista majoitusta Tarton ydinkeskustassa raatihuoneen vieressä. Kymmenessä viihtyisässä loma-asunnossamme on olemassa kaikki tarpeellinen, jotta voisitte tuntea olevanne kuin kotona. Talossa on myös kauneussalonki ja ravintola-vinoteekki. Paras sijainti Tarton vanhankaupungin ja kiinnostavimpiin nähtävyyksiin tutustujille, perhelomailijoille ja kulttuurin ystäville!

Raekoja plats 1/Ülikooli 7, Tartto +372 5333 3031; +372 733 1345 • www.dorpatensis.ee

• sauna • polkupyörien vuokraus • veneiden vuokraus • kalastus • wifi • kestitys sopimuksen mukaan

Narva 9C, Mustvee, Jõgevamaa +372 504 1067

us

peipsirent.eu puhkekeskus

us

puhkekeskus

ESKI

kus

ESKI

kus

Hotel Kalameestemaja Kalameestemaja on mukava hotelli, joka sijaitsee Peipsi-järven rannalla, muutaman minuutin päässä rantaviivasta.

Hotellissa on kuusitoista kahden-, kolmenja neljän hengen huonetta, jotka on suunniteltu niin mukaviksi kuin mahdollista.

Jokaisessa huoneessa on suihkutila, jossa WC, ja oma sisäänpääsy terassilta. Tarjoamme majoitusta myös talvella. Ovemme ovat avoinna sekä lapsiperheille, kalastajille että maaseutumatkailun ystäville.

KOSEVESKI puhkekeskus

KOSEVESKI lomakeskus Koseveskin puhkekeskus

Lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa paikassa Kose-järven rannalla. Koseveski on ihanteellinen paikka suurtilaisuuksien järjestämiseen. Yhteensä 31 majoituspaikkaa.

Olemassa on myös laulukaari ja tanssilattia. Tule lepäämään rauhallisesti linnan melusta tai nauttimaan aktiivista lomaa – kysy melonnasta, pyöräilystä ja kalastuksesta.

Rentoutumiseen meillä on tarjottavana puulämmitteinen sauna, sähkölämmitteinen sauna ja kylpytynnyrit.

Koseveskin kylä, Saaren kunta, Jõgevamaa +372 502 6498 • www.koseveski.ee

Vuoden 2017 virolaisen ruoka-alueen valinta

V

irolainen ruoka heijastaa eniten täkäläistä puhdasta luontoa. Meidän runsaslajiset niittymme, viljavat peltomme, runsaat metsämme, rämeemme ja suomme, meri, järvet ja joet ovat jo vuosisatojen ajan olleet tärkeitä ravinnon lähteitä. Tämä varmistaa sen, että virolaisten ruokapöydällä on hyvää ja aitoa ruokaa kaikkina neljänä vuodenaikana.

Virolaista ruokaa esiteltäessä ei voi jättää mainitsematta niitä elintarvikkeita, jotka ovat täkäläisille asukkaille korvaamattomia. Viron kotien ruokapöydillä perinteisimmät elintarvikkeet ovat leipä, maito, kala, vihannekset ja erilaiset metsän antimet.

Ruoka-alueen valitsemisen tavoite Vuoden ruoka-alue valitaan paikallisen ruoan ja ruokakulttuurin esittelemiseksi. Ruoasta on tullut yksi merkittävistä maan ja myös alueen tunnuksista.

Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän se, mistä heidän pöydällään oleva ruoka on kotoisin ja kuka sen on valmistanut ja miten.

Virossa osataan kasvattaa hyvää raaka-ainetta ja tehdä siitä maukasta ja omailmeistä ruokaa.

Siksi Viron maaseutuministeriö on käynnistänyt vuonna 2016 aloitetun perinteen valita vuosittain yksi virolainen ruoka-alue ja julistaa tuon alueen makujen vuosi.

Viron ensimmäiseksi ruoka-alueeksi julistettiin 1. toukokuuta 2016 Hiidenmaa.

Tänä vuonna Viron ruoka-alueeksi valittiin Peipsijärven rantakuntien muodostama Peipsimaa. Peipsimaan ruoka-alueeseen kuuluu 20 kuntaa Itä-Virumaalta, Jõgevamaalta, Tartumaalta ja Põlvamaalta, mukaan luettuina Räpinan, Mikitamäen ja Värskan kunnat.

Juhlallinen tittelin ja kiertopalkintohaarukan luovutus Peipsimaalle tapahtuu 1. toukokuuta 2017.

Alueellisten makujen vuosi antaa Virosta ja ulkomailta tuleville vieraille vielä yhden tärkeän syyn matkustaa juuri tuolle alueelle, ja paikallisille toimijoille alueellisten makujen vuosi on tunnustuksen lisäksi myös Tallinna yllyke uusien tuotteiden ja ratkaisujen luomiseen.

Lisätietoa www.estonianfood.eu Käytetyt tiedot ja valokuva www.eestitoit.ee Hyviä makuja etsimässä

|

17

18 | Löytöretkeilijänä Virossa

Vieraanvarainen ja omailmeinen

Setumaa Setumaa on yksiä harvoja paikkoja Euroopassa, joissa perinnekulttuuri on edelleen osa elämäntapaa. Setut (setot, setukaiset) itse pitävätkin maataan ja kulttuuriaan kaikkein kauneimpana. He ovat olleet kovia tekemään työtä sekä osanneet elää iloisina ja jaksaneet laulaa vaikeinakin aikoina. Aikojen saatossa heidän arkensa on muuttunut paljonkin, mutta huomiota herättävä osa setujen kulttuurista on säilynyt nykypäivään. Tähän erikoiseen seutuun kannattaa ehdottomasti tutustua, mutta ennen sitä on suositeltavaa valmistautua vähän etukäteen, joten kerromme tässä olennaisia tietoja Setumaasta.

Missä Setumaa tarkalleen sijaitsee?

Ajoittain Setumaan tarkka sijainti aiheuttaa päänvaivaa ja kiistojakin, sillä virallista sen nimistä maakuntaahan meillä hallintoyksikkönä ei ole, vaan kyseessä on historiallisiin rajoihin perustuva alue. Silloin tällöin jopa Võrumaata ja Setumaata pidetään yhtenä ja samana, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Jos tarkastellaan Setumaan sijaintia ilmansuuntien mukaan, niin se sijoittuu Viron kaakkoisnurkkaan ja sen alueviivat piirtyvät Võrumaan, Latvian, Venäjän ja Pihkovanjärven mukaan.

Nykyään Setumaa sijaitsee hallinnollisesti kolmella alueella: yksi osa kuuluu Võrun maakuntaan, toinen Põlvan maakuntaan ja kolmas Venäjän itsehallinnollisen Pihkovan alueen Petserin piiriin. Setumaa ja Võrumaa sijaitsevat maantieteellisesti vierekkäin ja paikalliset tunnustavat näiden maakuntien välillä luonnon asettamia rajoja: Setumaa ulottuu Pihkovanjärvestä Mädajokea ja Piusan jokea pitkin Vastseliinaan ja Meeksiin saakka.

Historiallinen Setumaa ja Võrumaa on merkitty kyltein, joten siellä on helppo liikkua ja suunnistaa.

Eli lyhyesti ja ytimekkäästi – Setumaan rajana on koillisessa Pihkovanjärvi, idässä ja kaakossa sen naapurina on Venäjä, etelässä Latvia ja lännessä Võrumaa.

Alueen suurin etäisyys pohjoisesta etelään on 65 km ja lännestä itään 40 km.

Setumaan historiaa Setumaan vanhemmasta historiasta kertyy uutta tietoa lähes joka vuosi. Arkeologisten löytöjen perusteella ihmisasutus Setumaalla on lähes 8400 vuotta vanhaa ja tällä hetkellä vanhin tunnettu kiviaikainen asuinsija on löydetty Meremäen kylästä. Muut vanhat asuinpaikat sijaitsivat Värskan lahden rannoilla ja Irboskan lähellä.

Löytöretkeilijänä Virossa | 19

Muinais- ja keskiajalla oli vielä turhan aikaista puhua setuista kansana. Itämerensuomalaisia, ml. setuja, kutsuttiin kronikoissa tšuudeiksi. Ammoisina aikoina seutu ei ollut suinkaan mitään peräkylää, sillä tšuudien maan halki kulki useita merkittäviä kauppareittejä. Seudun suurimmat keskukset olivat Pihkova ja Irboska.

1300-luvulta lähtien alkoivat yhtäällä Pihkovan ruhtinaskunta ja toisaalla Tarton hiippakunta vakiinnuttamaan vaikutuspiirejään. 1500–1700-lukujen sotien aikana (kylät kärsivät kaikissa suurissa sodissa) Setumaalla kävivät kaikki tuon ajan mahtavimmat kuninkaat. Sodista, rutosta ja nälkävuosista huolimatta setut kykenivät säilyttämään kylänsä ja kulttuuriperintönsä. Vuodesta 862 vuoteen 1930 Setumaa kuului venäläisten hallitsijoiden valtapiiriin ja vuosina 1920–1940 Viron tasavaltaan, jolloin se muodosti oman maakuntansa – Petserinmaan.

Setuperhe Pohjoisleirissä palvelleiden sotilaiden kanssa

Kenties juuri kirjavan ja vaikean historiansa takia setut ovatkin vieraita kohdatessaan aluksi varovaisia, keskenään pysytteleviä ja konservatiivisia. Setut ovat kylläkin luonteeltaan avuliaita, mutta omaksi ottaminen tulee ansaita (sanonta õkaütte tohi-i’ usku’ eli kaikkiin ei kannata luottaa). Mutta se, joka osaa kunnioittaa setujen kansaa ja heidän tapojaan, saa osakseen yltäkylläistä vieraanvaraisuutta, joka jää pitkäksi ajaksi mieleen Setumaalta lähdönkin jälkeen.

Setumaalla ei ole koskaan ollut maaorjuutta eikä kartanonherroja, vaan suurin osa maasta on kuulunut luostarille. Vaikka setu olikin köyhä, oli hän siltikin vapaa.

Tutustu Setumaahan Seto Külävüün reitin opastuksella Seto Külävüün matkareitti opastaa matkailijan Setumaan eri paikkojen halki. Mutta mistä tällainen nimi – külävüü eli kylävyö? Nimi tulee siitä, että kylien väliset tiet pujottelevat Setumaalla kuin kansallispukujen vyöt konsanaan laaksoista mäille ja metsien keskeltä laakeille peltomaille. Reitin pituus on noin 100 km.

Esittelemme tässäkin reitin tärkeimmät kohdat, mutta ennen matkalle lähtöä tutustu tarkemmin reittiin ja sen varrella sijaitseviin nähtävyyksiin sivustolla www.visitsetomaa.ee. Samalta sivulta voit tulostaa itsellesi myös Seto Külävüün kartan.

1) Matka alkaa Põlvan maakunnassa sijaitsevasta Võõpsusta eli setuksi Võõpsosta, joka on kilometrin pituinen, venevajojen reunustama pittoreski tiekylä. Vierailun arvoisia kohteita: Võõpsun pyhättö ja tsasouna eli kyläkappeli, sipuli- ja kalamarkkinakylä Lüübnitsa sekä järven rannalla sijaitseva torni, josta avautuu näkymä järvelle ja rantakyliin. Matkan varrelle jää myös Laossinan tsasouna.

2) Seuraava pysähdys on Mikitamäellä. Tutustu tarkemmin: Mikitamäen vanha tsasouna, joka on yksi Viron vanhimpia hirsirakennuksia.

Setumaan pitsipäivät 20 | Löytöretkeilijänä Virossa

3) Matka jatkuu Värskaan, jossa sijaitsi ensimmäisen tasavallan aikana Viron Tasavallan Puolustusvoimien Petserin Pohjoisleiri.

Tänne saapui jalka- ja ratsuväkeä sekä tykistöä kaikkialta Virosta suorittamaan asepalvelustaan. Vierailun arvoisia kohteita: Setukaisten maatilamuseo (Seto Talumuuseum) kahviloineen (tsäimaja, jossa tarjotaan aitoa setulaista ruokaa), Värskan sanatorio,

Värskan kirkko, juomavesiyritys AS Värska Vesi, Treskin kylän tsasouna ja Podmotsan kylän tsasouna.

4) Seuraava pysähdys – Saatse. Sinne päästäkseen tulee kulkea nk. Saatsen saappaan läpi, joka on Venäjän federaation hallinnassa oleva alue, jossa ei saa pysähtyä eikä kulkea jalkaisin. Tällainen pikavisiitti Venäjälle ilman viisumia on mahdollista vain kulkuneuvolla eli menemällä pyöräillen, bussilla tai autolla Saatsen saappaan läpi. Nähtävyyksiä: Saatsen kirkko ja hautausmaa ja Saatsen Setukaismuseo.

5) Matkaa jatkaessasi päädyt Mustojan maisemansuojelualueelle, jota kaunistavat valkorunkoiset koivikot, hiekka-alueet ja kanervikot. Suojelualue on marjastajien ja sienestäjien suosiossa.

6) Sitten tie vie vierailijan Piusan luolille, joihin on muodostunut lasihiekan kaivamisesta 10 metrin korkuisia erivärisiä maanalaisia hiekkakivipylväitä ja -holveja. Tutustu lähemmin: Piusan luolien vierailukeskus ja museo.

7) Piusan joen toisella puolen tulee vastaan Obinitsan vanha kirkkokylä. Nähtävyyksiä ja kiinnostavia paikkoja: Obinitsan kirkko, Setukaisten seuraintalo (Seto seltsimaja), lauluäidin muistomerkki, setukaisten ateljee ja galleria (Seto Ateljee-Galerii) sekä Obinitsan museo.

8) Seuraavaksi matka käy Meremäen suuntaan. Tien viereen jää Tobrovan tsasouna, jonka vierellä sijaitsee 150 vuotta vanha Luikjärven maatila suljettuine pihapiireineen eli Tobrovan linnoitustalo. Meremäe on yksi Setumaan vanhimpia asutettuja paikkoja: täällä on asuttu jo 8000 vuotta. Vieraile ehdottomasti näissä: Setumaan matkailutila (Setomaa Turismitalu), Meremäen mäki ja näköalatorni.

9) Reittiä jatkaessasi saavut Vastseliinan ritarilinnoitukselle, joka sijaitsee kahden kulttuurialueen, Setumaan ja Vanhan-Võrumaan, rajalla. Tässä lähellä sijaitsee myös Miiksen (Meeksin) kirkko.

10) Seuraavaksi Külävüü johdattaa seikkailijan Kirikumäen retkipolulle, Tsiistren kylätalolle, Tsiistren pellavamuseoon (Linamuuseum) ja Tsiistren teehuoneeseen. Tie poikkeaa myös Noprin maatilameijerille, joka on Kaakkois-Viron suurin ja merkittävin sõiran eli kuminalla maustetun rahkajuuston valmistaja.

11) Seuraava pysähdys on Misson kauppala, josta etelään sijaitsee suuri ja kaunis vesistö, Hinojärvi. Setumaan järvien linnusto on runsas ja niinpä Hinon maisemasuojelualueellakin on tavattu 40 eri lintulajia.

12) Seto Külävüü päättyy Luhamaan metsiin, joiden kätköissä on järviä, haja-asutettuja maatiloja ja yksi pieni pyhättö – Luhamaan apostolinen ortodoksikirkko.

Setumaan tapahtumia Setumaalle kannattaa suunnata erityisesti jonkin perinnetapahtuman aikaan. Tärkein näistä on Setumaan kuningaskunnan päivä (5. elokuuta), jolloin voi yhden päivän aikana tutustua setukulttuurin eri ulottuvuuksiin – setujen kieleen, käsityöhön, musiikkiin ja ruokaperinteisiin. Joka vuosi setut julistavat yhdeksi päiväksi oman kuningaskuntansa eivätkä tunnusta silloin Viron hallitusta.

Heillä on oma kuninkaansa, lippunsa, valuuttansa ja kuningaskunnan rajan ylittääkseen vieraiden pitää lunastaa viisumi.

Tapahtumia Setumaalla SETO FOLK

16.–18. kesäkuuta, Värska.

OSTROVAN FESTIVAALI 21.–22. heinäkuuta, Ostrova.

SETUMAAN KUNINGASKUNNAN PÄIVÄ 5. elokuuta, Luhamaa.

KAHVILAPÄIVÄ

12.–13. elokuuta eri paikoissa Seto Külävüü -reitillä.

LÜÜBNITSAN SIPULI- JA KALAMARKKINAT 26.–27. elokuuta, Lüübnitsa.

Tutustu tapahtumakalenteriin www.visitsetomaa.ee Visit Setomaa Löytöretkeilijänä Virossa | 21

Seto Folk. Kuva: Aivo Põlluäär Paikalla on tietysti myös esiintyjiä, kilpailuohjelmaa ja käsityö- ja ruokamarkkinat. Juuri kansa päättää, kenestä tulee setujen edustaja eli ülemsootska (“ylisootska“) seuraavaksi vuodeksi. Muinoin setuja edusti heidän jumalansa Peko, joka lepää nyt Petserin luostarin luolissa – juuri nimetty ülemsootska on vuoden ajan se, jonka avulla Peko välittää viestinsä kansalle ja kauemmaksikin. Eikä kuningaskunnan päivä lopu vielä ülemsootskan valintaan – päivän päättää setukaisarmeijan paraati ja pitkää iltaa voi jatkaa vielä yhdessä laulaen, tanssien ja juhlien.

Setumaan pitsipäivät järjestetään toukokuussa (4.–25.5.) jo 24. kertaa.

Sen yhteydessä järjestetään kilpailutöiden näyttely ja useita muitakin näyttelyitä, avoimia pitsipäivien avaus- ja päätöstapahtumia, värillisen pitsin tekemisen työpajoja yms. Setumaan pitsipäivät ovat auttaneet säilyttämään esivanhempien pitsinvirkkausperinteitä ja toimineet käynnistävänä voimana Setumaan käsityökulttuurin kehittämisessä. Tapahtuma järjestetään Värskassa Setukaisten maatilamuseossa.

Ketään ei varmaankaan yllätä, että setut tunnetaan kaikkialla ennen kaikkea heidän upean vaikuttavasta laulustaan. Setuille itselleen laulaminen on luonnollista ja tavallista. Omaperäinen musiikkitapahtuma on epäilemättä Seto Folk (16.–18. kesäkuuta Värskassa), jonka nimi on tällä kertaa Metsään päin (Metsa poole). Vuonna 2015 Seto Folk valittiin innovatiivisimpien eurooppalaisten festivaalien joukkoon ja se on saavuttanut laatumerkin EFFE (Europe for Festivals, Festivals for Europe). Seto Folkilla elämykset syntyvät musiikin ja luonnon yhteisvaikutuksesta. Oma osansa on myös jännittävillä konserttipaikoilla, retkeilyohjelmalla, ulkoilmaluennoilla, perheet huomioivilla lastenalueilla ja täna vuonna myös SUFFin jurtalla, jossa näytetään Suomalais-ugrilaisen elokuvasäätiön elokuvia sekä paikallisen käsityön ja ruoan suurmarkkinoilla. Juhlat Värskan metsien lomassa kestävät kolme päivää ja ne ulottuvat Saatseen asti.

22 | Löytöretkeilijänä Virossa

Räpina Hotell

Kiudoski Restoraan

Kun haluatte käydä tutustumassa Setumaahan, setukaisten maakuntaan, ja kauniiseen Kaakkois-Viroon, on Räpina Hotell siihen sopivin pysähdyspaikka.

Viihtyisässä 1930-luvun tyylisessä hotellissa on 16 huonetta. Liikuntavammaiselle ja allergikoille on myös oma huoneensa. Hotellissa on kokoustila, sauna ja à la carte -ravintola ulkoterasseineen.

Tartu mnt 2, Räpina, Põlvamaa +372 7300 460 • www.rapinahotell.ee

Setumaan kahvilapäivällä Heinäkuun 13., 20. ja 27. iltana Setukaisten maatilamuseo tarjoaa tilaisuuden tutustua setujen kulttuuriin ja kansallispukuihin juuri laulun, tanssin ja soiton avulla (iloõtak’ud). Setukaisten maatilamuseon pihalla, keskellä Setumaan historiaa ja maatila-arkkitehtuuria, leelokuorot laulavat vanhoja setujen rekilauluja – UNESCOn aineettomaan kulttuuriperintöönkin kuuluvaa setujen runonlaulantaa eli leeloa. Samalla voi ihastella setunaisten hienoja kansallispukuja ja aitoa setujen hopeaa.

Setujen perinteisestä ruokakulttuurista kiinnostuneet voivat nauttia paikallisesta vieraanvaraisuudesta sen aidoimmassa ympäristössä kiertelemällä ympäristössä Setumaan kahvilapäivien aikaan (12.–13. elokuuta). Vain näinä kahtena päivänä vuodessa Seto Külävüün kahvilapäivien (kostipäiv) aikaan voit löytää Setumaalla kahvilan talon pihamaalta. Kahvilapäivien elämys syntyy paikallisesta keittiöstä ja puhtaasta luonnosta saaduista puutarhan ja metsän antimista.

(Metsänvartijan pub) Jaama 16, Põlva • +372 799 5110

Hyvä tietää!

Vierailija on aina tervetullut Setumaalle ja paikalliset ovat hyväsydämisiä ja avuliaita. Ystävällistä avun tarvitsijaa autetaan aina eli apua ei tarvitse arastella kysyä. Setumaalla voi liikkua jalkaisin, pyörällä tai autolla. Kaikki Setumaan tiet eivät ole suoria, sileitä ja päällystettyjä, vaan välillä tulee puikkelehtia myös kylä- ja metsäteillä, mutta juuri niillä kohdin saakin kaikein aidoimman annoksen Setumaan taikaa. Setumaalla on erityisen kiinnostavaa olla juuri setujen juhlapyhien tai juhlien aikaan: kyläjuhlat (kirmask), Setumaan kuningaskunnan päivä, Setumaan leelopäivä eli setujen laulujuhlat, setunaisten käsityöiltamat (isteliste õhtu), pääsiäinen ja muut kirkolliset ja kylien pyhät. Matkalla ollessasi kannattaa tarkkailla, ettei polttoaine lopu odottamattomasti kesken matkan, sillä Seto Külävüün reitin ainoa polttoaineasema ja pankkiautomaatti sijaitsevat Värskassa. Myös tavallisimmat lääkkeet ja ensiapulaukun voisi varmuuden vuoksi ottaa mukaan.

Kahvila

F. Tuglase 2, Põlva • +372 799 4333

Jäägri Pubi monipuolisine ruokalistoineen on vaativampienkin asiakkaiden lempipaikka. Meiltä löydät perinteisen pubimenun, jota on täydennetty mm. naudan-, lampaan- ja kaniininlihalla. Lisäksi meillä on erilaisia erikoistarjouksia pyhiksi ja juhlatilaisuuksiin. Pubin terassi on avoinna kesäisin.

Aal on viihtyisästi sisustettu ja lämminhenkinen kahvila luonnonkauniissa paikassa, aivan järven vieressä. Kesäisin vieraiden käytössä on klubin terassi, josta avautuu kaunis panoraamanäkymä Põlvan patojärvelle. Aalin ruokalistalta löytyy tuhteja paisteja, keittoja, kevyitä salaatteja ja tietenkin jälkiruokia.

• Arkisin edullinen päivän tarjous • Tilat yksityistilaisuuksiin • Ilmainen pysäköinti Odotamme teitä vierailemaan Etelä-Virossa! info@aal.ee •

+372 517 1818 • www.aal.ee

Löytöretkeilijänä Virossa | 23

Sandra on kiitollinen siitä, että on syntynyt maassa, jossa on kaikki mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja miellyttävään elämään.

kuva: Armin Mitt

24 | Löytöretkeilijänä Virossa

Sandra Vungi Etelä-Virosta kotoisin oleva Sandra Vungi esittelee kasvisruokaa ja siihen liittyvää elämäntapaa sekä Virossa että ulkomailla. Hän on kirjoittanut useita keittokirjoja, jotka antavat inspiraatiota ja vinkkejä, miten valmistaa herkullisia ruokia sataprosenttisesti kasvikunnan tuotteista. Ruoanlaiton lisäksi hän soittaa rumpuja death metal -yhtyeessä Neoandertals.

Kasvissyönti elämäntapana – milloin ja miten päädyit siihen?

Päädyin siihen vuonna 2007. Koska olen koko elämäni arvostanut ja rakastanut eläimiä erittäin paljon, ymmärsin yhtenä hetkenä, miten liha päätyy lautaselleni. Viimeisen sysäyksen antoi video, joka oli kuvattu teurastamossa. Itkin koko filmin ajan ja sen jälkeen en ole enää lihaa syönyt. En halua tukea kukkarollani tuollaista veristä teollisuutta. Varsinkaan nykyisenä aikana, jona voi oikein hyvin elää myös ilman sitä.

Vegaani- versus kasvisruoka – ovatko ne eri asioita?

Se vähän riippuu. Viron kielessä voin sanoa itsestäni, että olen sekä kasvissyöjä että vegaani. Englannin kielen vegan tarkoittaa kuitenkin kasvissyöjää, joka ei käytä lihan lisäksi myöskään muita eläinperäisiä tuotteita kuten munia tai maitoa. Vegaanit eivät osta nahkaa, villaa, silkkiä eivätkä eläimillä testattuja tuotteita. Virossa kasvissyöjä tarkoittaa sekä vegaania että henkilöä, joka esimerkiksi ei syö lihaa, mutta muuta eläinperäistä kyllä.

Miten läheisesi suhtautuivat/suhtautuvat elämäntapaasi?

Ymmärtävästi ja tukien. Nyt olen jo ollut niin kauan vegaani (10 vuotta), että enää ei herää kysymyksiäkään. Varsinkin kun olen koko vegaaniuden ajan syönyt hyvin monipuolisesti.

Elämäntavastasi ja ajatuksistasi on ilmestynyt monta keittokirjaa – mikä niistä on sinulle läheisin?

Luultavasti on aina niin, että viimeisimpänä kirjoitettu kirja on kaikkein lähinnä sydäntä. Se myytiin myös hyvin nopeasti loppuun ja jo pian otettiin uusintapainos. Kaikki kirjani ovat minulle kuitenkin hyvin tärkeitä. Kaikilla on oma tarinansa ja aiheensa, ja olen panostanut kaikkiin hyvin paljon.

Jokaisen kirjan luomisprosessi on kirkkaana mielessäni. Kirjojani myydään Virossa lähes kaikkialla, missä kirjoja ylipäätään myydään. Apollo-kirjakaupasta niitä voi tilata myös ulkomaille. Myös englanninkielinen keittokirjani ”Vegan Dinner Party” on saatavana Amazonin verkkokaupassa.

Miten reseptisi syntyvät, miten löydät uusia ideoita?

Reseptini syntyvät monin eri tavoin. Olen käynyt esimerkiksi ystävän luona kylässä ja hän on valmistanut jonkin ruoan, joka on inspiroinut minua.

Elämästä ja meistä

|

25

Tai olen keskustellut jonkun kanssa tietystä elintarvikkeesta tai ruoasta.

Tai olen nähnyt vaikka elokuvassa jonkin ruoan, joka on todella herättänyt ruokahaluni ja josta olen halunnut tehdä oman versioni. Minua inspiroivat myös lapsuuden maut ja muistot sekä omat aiemmat kokemukseni ruoanlaitosta. Tai sitten usein tiedän jo päässäni, mitkä ruoka-aineet sopivat yhteen ja uusi resepti onkin syntynyt. Sitten vain ostan tarvittavat ainekset ja ryhdyn kokkaamaan. Kirjoitan kaikki tarkkaan ylös ja jos olen maistaessani tulokseen tyytyväinen, alan ottamaan ruoasta kuvia. Se on oma iso prosessinsa. Hyvä valaistus on tärkeää (käytän aina päivänvaloa), hyvät kuvakulmat, koristeet jne. Kaikkein tärkeintä on, että ruoka olisi ruokahalua herättävä ja ymmärrettävä. Sen jälkeen käsittelen valokuvat tietokoneella. Sitten kirjoitan reseptit viroksi ja englanniksi ja lisään ne kahteen blogiini. Sitten alan mainostaa uutta postitusta sosiaalisen median kanavissa. Olen vuosien mittaan muuttunut jatkuvasti kriittisemmäksi työni suhteen ja reseptin täytyy olla todella hyvä, jotta julkaisisin sen sivulla.

Millaisia neuvoja antaisit aloittelevalle vegaanille – mihin tulee kiinnittää huomiota, mistä aloittaa?

Suosittelen esimerkiksi kokeilemaan, miten omat vanhat suosikkiruoat voisi muuttaa kasvisruoiksi. Joillekin voi sellainen siirtyminen olla helpompaa. Kermaisessa pastassa korvaat lehmän kerman kaurakermalla tai soija-

kuva: Rain Pohlak

26 | Elämästä ja meistä

O len kiitollinen, että synnyin juuri tässä maassa. kermalla tai vaikka kookosmaidolla. Bolognesen teet jauhelihan asemesta soijarouheesta. Kotletit teet pavuista ja vihanneksista. Munakkaan voit tehdä kikhernejauhosta. Kaikki nämä reseptit ovat myös minun reseptisivullani olemassa. Jos tunnet, että tarvitset enemmän tukea, etsi joku asiantunteva vegaani, jolta voit kysyä neuvoa. Minullekin voi aina kirjoittaa! On olemassa myös paljon opettavaisia ja inspiroivia filmejä ja keskustelupalstoja.

Onko Virossa vegaanin tarvitsemia raaka-aineita hyvin saatavilla?

On kyllä! Niitä löytyy maaseudultakin. Prisma on tietenkin minun suurin suosikkikauppani. Kun satun kaupunkiin, ostan aina Prismasta kasviperäisiä juustoja, makkaroita, kermaa, kotletteja, jäätelöä jne. Myös ilman valmistuotteita voi toki syödä erittäin maukkaasti ja edullisesti.

Käytkö myös erilaisissa virolaisissa ruokapaikoissa – miten niitä arvioit?

Yksi harvoista ylellisyyksistä, joita itselleni sallin, on ulkona syöminen.

Kun laittaa itse päivittäin niin paljon ruokaa, niin on hyvä välillä syödä muidenkin valmistamia ruokia. Suosikkipaikkani Tartossa ovat Aparaat ja Hot Pot. Pahupidi Kohvik tarjoaa myös gluteenittomia vegaaniruokia. Ennen Tartossa ei ollut yhtäkään hyvää vegaanille sopivaa ruokapaikkaa. Nyt niitä on niin paljon, että voi valita! Viljandissa on loistava ruokapaikka, Amrita, josta saa ihania tuoreita pizzoja vegaanijuuston kera, ja kaikenlaisia muitakin maukkaita ruokia. Tallinnassa on myös monta kivaa paikkaa. Tokumarussa saa maailman parasta vegaaniramenia ja -sushia, Vegan Restoran V:ssä on sen sijaan koko menu on vegaaninen ja maukas.

Mitä vielä puuhaat – kerro harrastuksistasi?

Soitan rumpuja death metal -bändissä Neoandertals. Pidän myös videopelien pelaamisesta. Erityisiä suosikkejani ovat Civilization 5, kaikki Fallout-sarjan pelit, Mass Effect -sarjan ja vanhana suosikkina on The Sims 2.

Lisäksi avopuolisoni kanssa pidämme erilaisista TV-sarjoista ja elokuvista.

Käyn myös uimassa, joogassa ja juoksemassa.

Onko Viro hyvä paikka asua/lomailla?

Viro on loistava. Minä todella rakastan kotimaatani ja täällä on erittäin hyvä asua ja levätä. Olen kiitollinen, että synnyin juuri tässä maassa. Täällä on kaikki mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja mukavasti elämiseen.

Ne tulee vain osata nähdä ja niiden hyväksi tulee tehdä työtä. Pidän erityisestä maalla olemisesta, koska olen koko elämäni ollut maalaistyttö ja asun nytkin metsän keskellä.

Ole hyvä ja suosittele, missä Virossa pitää ehdottomasti käydä?

Koska olen itse etelästä kotoisin, en voi olla suosittelematta Etelä-Viroa.

Nyt asun Valgamaalla ja se sopii metsäisyytensä ja vähäisen asutuksensa vuoksi minulle oikein hyvin. Kaupungeista suosikkejani ovat Tartto ja Otepää. Tartto on riittävän iso ja riittävän pieni sekä äärettömän kaunis kaupunki, jossa on kaikkea. Otepää on yksinkertaisesti hyvin lähellä sydäntäni, koska rakkaani on sieltä kotoisin ja olen siihen kaupunkiin läheisesti sidoksissa. Valgamaalla on myös upeita retkipolkuja, joilla kannattaa käydä.

Jos lukijoillamme heräsi kiinnostus saada tietää sinusta lisää, miten sinuun saa yhteyttä?

Ehdottomasti kannattaa ensin tutustua reseptisivustooni taimetoit.ee (englanninkielisenä vegansandra.com). Siellä ovat kaikki yhteystietoni, mukaan lukien sähköpostiosoitteeni ja sosiaalisen median tilini. Suosittelen katsomaan YouTubesta myös minun englanninkielisiä ruoanlaittovideoitani, joissa opetan valmistamaan useita suosikkireseptejäni.

Ole hyvä ja suosittele meidän lukijoillemme jotain helppoa suolaista ja jotain makeaa haukkapalaa, jotka voi valmistaa nopeasti - joitakin Sinun suosikeistasi:

Papu-kesäkurpitsakotletit Suolaiseksi valitsin oman suosikkini kasviskotletit eli papu-kesäkurpitsakotletit. Nämä ovat niin helppoja valmistaa! Nämä sopivat sekä hampurilaisen väliin että perunan ja kastikkeen kanssa.

• 2 purkkia punaisia papuja (1 purkki on 400 g) • 3 isompaa sipulia • y ksi pieni tai puoli keskikokoista kesäkurpitsaa (400 g) • 3 tl curryjauhetta • s uolaa maun mukaan (yhdestä kahteen teelusikallista) • 120 g kokojyvävehnäjauhoa (grahamjauhoa) tai kaurajauhoa • öljyä paistamiseen

Omaperäinen ravintolamme tarjoaa myös majoitusta Tallinnan Vanhankaupungin ytimessä. Ruokalistamme edustaa modernia skandinaavista keittiötä ja käytämme aina tuoreita sesongin raaka-aineita. Ravintolassamme on kolme ruokasalia ja kesällä voi aterioida myös ulkoterassilla. Olet aina tervetullut viihtymään ystäviesi kanssa tai järjestämään suuremmat juhlat!

Avoinna: ma–la 9–23, su 10–22 Kiriku põik 4a, Vanhakaupunki, Tallinna +372 6313827 info@ororesto.ee • www.ororesto.ee

Siivilöi ja huuhtele pavut, kaada isompaan kulhoon ja hiero käsillä muusiksi. Lisää hienoksi silputut sipulit, kuutioiksi leikattu kesäkurpitsa, curryjauhe, suola ja kokojyväjauho.

Hiero ja sekoita kaikki käsin kunnolla, kunnes ainekset ovat sekoittuneet ja maustuneet kunnolla. Maista kotlettitaikinaa ja lisää tarvittaessa suolaa. Lämmitä pannu kuumaksi, kaada siihen pari ruokalusikallista öljyä, muotoile taikinasta käsin kotletteja ja aseta ne kuumaan öljyyn. Paista molemmilta puolin rapeiksi. Jos kotlettitaikina ei tahdo pysyä koossa, lisää vielä jauhoa. PS! Suosittelen paistamaan kahdella pannulla kerrallaan, sujuu tuplanopeasti. Tarjoile esimerkiksi perunan ja kastikkeen kanssa, leivän päällä sinapilla siveltynä tai vaikkapa hampurilaisen välissä.

Parempi kuin Raffaello Makeaksi valitsin äärettömän yksinkertaiset kookospallot eli kotoiset Raffaellot. Nämä sopivat hyvin myös lahjaksi!

• 4 00 g purkki kookosmaitoa (rasvapitoisuus vähintään 16-17 %, minun suosikkini on Santa Marian liila purkki) • 3 kukkurallista rl tomusokeria •½ tl vaniljasokeria • 8 0 g kookoshiutaleita • 1 00 g mantelilastuja + kookoshiutaleita tryffelien päälle Pidä kookosmaitopurkki yön yli jääkaapissa. Käännä seuraavana päivänä purkki ylösalaisin, avaa ja kaada päältä neste pois. Kaavi pohjalle jäänyt paksu kookoskreemi syvempään kulhoon. Lisää sokerit ja sekoita varoen haarukalle.

Lisää kookoshiutaleet ja mantelilastut.

Sekoita haarukalla, maista ja lisää tarvittaessa sokeria. Muotoile massasta pieniä palloja. Lopuksi pyörittele palloja kookoshiutaleissa. Säilytä jääkaapissa.

ViRON PARAS PiZZERiA! Avoinna: ma-la 11-20, su 12-17

Kahvila Amrita Tallinna tn 29A, Viljandi +372 435 8388 Elämästä ja meistä

|

27

M

illainen on virolainen keittiö ja mitä ovat virolaiset maut? Virolaiset ovat eläneet vuosisatoja yhdessä useiden kansojen kanssa ja siksi virolainen keittiö on omaksunut muiden kansojen keittiöistä niiden parhaat puolet ja lisännyt niihin oman jäljittelemättömän vivahteensa sekä pyrkimyksen kohti täydellisyyttä. Tämän ansiosta virolaiset maut ovat äärettömän jännittäviä ja monipuolisia. Mutta ketkäpä tietäisivät virolaisesta ruoasta vielä enemmän kuin Viron parhaissa ravintoloissa työskentelevät huippukokkimme? Virossa on todellakin paljon hyviä ja erittäin hyviä ravintoloita, ja tämänvuotiseen Viron parhaiden ravintoloiden listaukseen valittiin 102 ruokapaikkaa kautta maan. Otimmekin yhteyttä listauksen kärjessä olevien eli kymmenen parhaimman ravintolan huippukokkeihin ja kysyimme, miten he esittelevät ravintolassaan virolaista ruokaa ulkomaisille vieraille. Halusimme myös tietää, millaiset ruoat heidän listallaan ovat virolaisia ja juuri Virolle tyypillisiä sekä mitä heille merkitsee ilmaisu ”virolainen maku”. Jokaisella ravintolallahan on myös niin sanottu talon erikoisuus – ruoka, josta ollaan todella ylpeitä ja joka on vieraiden keskuudessa erittäin suosittu. Niinpä tiedustelimme huippukokeilta, mitkä annokset ovat juuri heidän ravintolansa ylpeydenaiheita.

ka-aineisiin, olkoonpa kyseessä sitten peruna, vehnä tai vaikkapa meidän ilmastossamme melkoisen vieras vesimeloni – maku on se, joka tulee kotimaan mullasta ja antaa raaka-aineelle sen ominaisen vivahteen.

Noa Peakoka Saal -ravintolan konseptina on tarjota asiakkaille viiden tai seitsemän ruokalajin maistelumenua, johon kätkeytyy miellyttävä makumatka. ”Henkilökohtaiseksi suosikikseni tässä kokoonpanossa on osoittautunut annos, johon kuuluu paahtoperunakreemiä, haudutetusta kaalista tehtyä kastiketta sekä raakakypsytettyä munankeltuaista”, kertoo Orm Oja.

ALEXANDER

NOA PEAKOKA SAAL NOA Peakoka Saal eli NOAn keittiömestarin sali voitti Viron parhaan ravintolan tittelin (eikä vasta ensimmäistä kertaa) ja teki historiaa myös toisella tavalla: ensimmäistä kertaa Viron ykkösravintola on parempi kuin Suomen paras ravintola. Tämän osoittavat White Guide Nordic 2017 -ravintolaoppaan pisteet.

Keittiömestari Orm Ojan mukaan NOA Peakoka Saal on paikka, jossa vieraille esitellään virolaista kansallisruokaa uudenlaisen lähestymisen kautta käyttämällä vanhoja reseptejä, joita täydennetään yllättävillä elementeillä. ”Haluamme yllättää ihmiset toisenlaisella ajatustavalla”, Oja sanoo. ”Ruokalistamme on verrattain vaihtuva ja se sisältää usein Virolle tyypillisiä makuja. Siinä on annoksia, joissa perusraaka-aineena on hirveä, perunaa tai vaikka porkkanaa, ja joka askeleella yritämme kunnioittaa perinteitämme ja makujamme”, keittiömestari lisää.

Hänestä ilmaisu ”virolainen maku” liittyy paikallisiin laadukkaisiin raa-

Orm Oja ja Tõnis Siigur. Kuva: Siiri Kumari 28 | Hyviä makuja etsimässä

Pädasten keittiömestari Matthias Diether Alexander-ravintolassa Pädastessa Muhun saarella on tarjottu jo useiden vuosien ajan Pohjolan saarille ominaisen keittiön ruokia, joiden nykyaikaistettuja versioita ovat innoittaneet Viron saarten parhaat vanhat reseptit. Alexander on johtanut modernin virolaisen ruoan uudelleensyntyä jo lähes kymmenen vuotta. Nyt tästä voi nauttia myös Tallinnassa, jossa Toompealle on avattu Alexanderin keittiömestarin pöytä (Alexander Chef’s Table). Mainitsematta ei voi jättää myöskään upeaa näkymää Tallinnan Vanhaankaupunkiin.

Pädasten keittiömestari Matthias Diether on Viron ainoa Michelin-tähden saanut kokki. Hän on yltänyt ravintoloissaan Michelin-tähteen jo kahdeksan vuotta peräkkäin.

Kaikki Alexanderin ruoat ovat saaneet inspiraationsa pohjoismaisten saarten keittiöstä. Menussa käytetään paljon Pädasten kartanon omasta puutarhasta sekä metsästä poimittuja villejä yrttejä, kukintoja, silmuja, juureksia, sieniä ja marjoja. Erittäin suosittuja annoksia ovat Muhun hirvenfilee glögissä, porsaankylki valkokaalin kera ja sampi sellerin kera.

Virolaiset maut kehittävät tämän päivän virolaista keittiötä ja tekevät siitä rikkaamman. Ne ovat makuja lähinnä Viron saarilta saatavista raaka-aineista. Alexander-ravintolassa käytetään paljon paikallisten maanviljelijöiden, metsästäjien ja kalastajien hankkimia laadukkaita raaka-aineita. Omille toimittajille järjestetään vuosittain myös juhlava lounas, jossa he pääsevät itse maistamaan näitä ruokia. Virolainen maku on peräisin puhtaasta luonnosta ja se perustuu ikivanhoihin saarilla käytettyihin valmistusmenetel-

Varaa pöytä www.vabalaud.ee

miin. ”Näitä ovat esimerkiksi kuivaus, suolaus ja marinointi. Yhdistelemme vanhoja perinteitä tuoreisiin saarilta saataviin raaka-aineisiin. Nämä ovat Alexanderin keittiön perusta.”

Yksi osuva esimerkki ruokalistalta on keittiömestarin oman reseptin mukaan valmistettu savuankerias punakaalin ja katajanmarjajäätelön kera. Annos on valmistettu perinteisistä puhtaista saarilta saaduista raaka-aineista, mutta maistuu hyvin modernilta.

meren rannassa. Villinä kasvavia raaka-aineita on käytetty jo yli 10 vuotta ja heidän tietonsa paikallisista villeistä ja syötävistä kasveista täydentyvät roimasti vuosi vuodelta. ”Kaikessa tässä on kuitenkin tärkeintä se, että jokainen annos maistuisi yksinkertaisesti todella hyvältä”, on pääkokki Rannon kanta. Kaiken muun lisäksi ravintola Ö:n ruokalistoja on muokattu erilaisten ruokayliherkkyyksien ja ruokavalioiden huomioimiseksi.

RAVINTOLA Ö

Art Priori yhdistää tyylikkäästi korkeatasoisen taiteen ja loistavan ruoan.

Ravintolan sisätilat on rakennettu luovien erikoissuunnitelmien mukaan esikuvanaan Tallinnalle ominainen goottilainen arkkitehtuuri. Vanhan maailman ideat ovat liitetty modernisti uusiin. Art Priorin menu edustaa nykyaikaisia pohjoismaisia ruokatrendejä ja puhtaita makuja sekä terveellisiä yhdistelmiä.

Pääkokki Mart Klaas kertoo, että he eivät tarjoa ravintolassaan varsinaisesti virolaisia kansallisruokia, mutta kylläkin virolaista ruokaa etenkin raaka-aineiden osalta. Virossa on paljon pientuottajia, joilta saa erittäin laadukkaita raaka-aineita. ”Yritämme aina saada mahdollisimman paljon raaka-aineita juuri paikallisilta tuottajilta ja mainitsemme myös annoksia esitellessämme, mistä ja keneltä ainekset ovat peräisin”, pääkokki kuvailee.

Kaikkia ravintola Art Priorin annoksia voidaan pitää Virolle tyypillisinä, sillä käytettävät ainekset ovat pääosin Virossa kasvaneita ja Virolle ominaisia. ”Kaikkein virolaisimmaksi listallamme voisi pitää kai ”Puuroa” (Puder), joka on sellainen rustiikki ja tuhti annos, kuten enemmistö virolaisista kansallisruoista. ”Puuro” koostuu erilaisista viljoista ja siemenistä, jotka tulevat Kaarlin maatilalta. Siihen on lisätty itse poimimaamme karhunlaukkaa, jota olemme keväästä säilöneet, ja annos tarjoillaan juustokastikkeen kera. Itse ruoka muistuttaa hieman peruna-ohraryynimuhennosta (mulgipuder), koska siinä on erilaisia ryynejä”, Klaas kuvaa ja lisää, että myös muut raaka-aineet ovat virolaisia.

Mart Klaas vakuuttaa myös, että hänelle virolainen maku ei välttämättä tarkoita perinteistä ohraryyneistä, hapankaalista ja sianlihasta valmistettua pataa (mulgikapsad) tai mustaaleipää. Maku alkaa ennemminkin virolaisista raaka-aineista: kun ruoan kaikki ainesosat ovat kasvaneet Virossa, ruoka edustaakin ”virolaista makua”.

Menun suosituin ruoka on ”Punajuuri” (Peet), johon tulee marinoituja ja paistettuja kantarelleja, kuivattua punajuurta, marinoituja kuusenversoja ja sienilientä. ”Ruokalistaltamme esimerkiksi naudanlihatartar kaikissa variaatioissaan herättää myös aina keskustelua”, sanoo pääkokki.

Ranno Paukson ja Martin Meikas Ö on fine dining -ravintola ja sen makumenujen oikeaoppiseen nauttimiseen suositellaan varaamaan 2–4 tuntia. Ravintola Ö tarjoaa vierailleen pohjoismaisen keittiön nautintoja ja illallinen on kuin pieni esitys, joka kertoo oman tarinansa.

Ravintolan pääkokin Ranno Pauksonin mielestä virolaisella ruoalla ei ole kovin selvää identiteettiä ja meidän ruokapöytäämme ovat muokanneet hyvin erilaiset Viron historian aikakaudet. ”Perinteistä hapankaalia ja talkkunavelliä emme tarjoa, sillä rehellisesti sanottuna, kuka sitä ostaisi?” mies kysyy. Sanapari ”virolainen ruoka” merkitsee heille Virossa kasvaneita ja valmistettuja perusraaka-aineita eli näin ollen suositaan maanviljelijöiden ja pientuottajien puhtaita ja maistuvia tuotteita. ”Jatko eli se, mitä niistä tehdään, onkin jo kokkiemme mielikuvitusta”, sanoo Paukson.

Ruokalistojen laadinnassa ravintola Ö lähtee luonnollisesti myös maailman ruokatrendeistä ja siitä, mikä milloinkin on muodissa. ”Silti silloinkin, kun jokin annoksista kuulostaa vierasperäiseltä, ruoka perustuu suurelta osin meille tyypillisiin paikallisiin raaka-aineisiin ja makuihin”, mies vakuuttaa. Hän toteaa, että olemme kasvaneet näiden makujen saattelemina ja ne on niin sanotusti koodattu meihin. ”Käyttämämme ruoanvalmistustekniikat eivät ole kovin ihmeellisiä – toiveemme on, että meidän ruokamme maistuisivat ja näyttäisivät selkeiltä ja puhtailta. Vähemmän on enemmän. Meidän annoksissamme on vähemmän ainesosia, mutta sitä vastoin ne ovat erittäin huolellisten ja perusteellisten kokeilujen tuloksena päätyneet parhaiksi mahdollisiksi yhdistelmiksi”, ravintola Ö:n pääkokki kuvailee.

Ravintola Ö:n kaikkein suosituin annos on yhdestätoista ruokalajista koostuva makumatka. ”Tästä menusta olemme todella ylpeitä”, Paukson sanoo. Jokainen ruoka sekä niiden keskinäinen järjestys on suunniteltu erittäin loogisesti ja niistä välittyy niiden kehittäjien käsitys nykyaikaisesta virolaisesta ravintolasta. ”Tähän on ehdottomasti vaikuttanut se, että olemme kotoisin saarilta. Olemme etsineet käsiimme Viron parhaat ja kiinnostavimmat raaka-aineet”, hän lisää ja kertoo heidän käyvän viikoittain metsässä ja

Varaa pöytä www.vabalaud.ee

ART PRIORI

Ravintola Art Priori

Pääkokki Mart Klaas Hyviä makuja etsimässä

|

29

HORISONT Korkeuksissa (Swissotel Tallinn -hotellin ylimmässä kerroksessa) sijaitsevaa ravintola Horisontia luonnehtivat huikean kauniiden näkymien lisäksi laaja valikoima huomiota herättäviä ja ruokahalua kutkuttelevia ruokia, jännittäviä cocktaileja ja myös kevyempiä suupaloja.

Ravintolan pääkokki Marko Sõmer kertoo, ettei Horisont ole virolaiseen kansallisruokaan keskittyvä ravintola, jonka vuoksi sitä ei sellaisena ulkomaisille vieraille myöskään esitellä. ”Tarjosimme tosin jonkin aikaa sitten virolaisesta kansallisruoasta inspiraatiota saanutta maistelumenua, joka oli kiinnostavaa vaihtelua”, hän kuvailee. Maistelumenu vaihdetaan noin 4–5 kertaa vuodessa, joten nyt vieras voi nauttia jo uusista annoksista.

Nyt käytössä olevalla ruokalistalla ei ole mitään sellaista, jota Marko kuvailisi suoranaisesti Virolle tyypilliseksi tai virolaiseksi. Tarkkasilmäinen huomaa kylläkin joitakin tuttuja komponentteja – esimerkiksi alkuruokana tarjottavasta lohesta appelsiinisuolan kera saattaa punajuuri-piparjuurimajoneesi olla makuaistille tuttua. ”Listallamme on ollut aiemmin annoksia, joita voin pitää virolaisina, kuten savuankerias tarjoiltuna kurkkuhyytelön, keitetyn perunan ja tilliranskankerman kera tai porsaankylki verimakkaran ja omena-piparjuurisoseen kera”, Horisontin pääkokki kertoo. Jälkiruoista hän mainitsee esimerkiksi

Ravintola Tchaikovsky edelleen uskollisesti noudattavan Tchaikovskyn uusimpia annoksia on innoittanut musiikki.

Illallisista elävän klassisen musiikin saattelemina on tullut ravintolan tavaramerkki. Nyt ruoka liitetään musiikkiin vieläkin selkeämmin, sillä ravintolassa järjestetään säännöllisesti illallisia, joissa annokset ovat saaneet inspiraationsa juuri siitä musiikista, jota ruokailun ohessa voi kuunnella.

Uusi suunta on ollut helppo omaksua, sillä itse asiassa Tchaikovsky on liittynyt musiikkiin sekä visuaalisesti että henkisesti koko ajan.

Ravintolan pääkokki Vladislav Djatšuk valitsee raaka-aineensa huolellisesti ja asettaa virolaisen raaka-aineen ulkomaisen edelle.

CRU

Ravintola Horisont vuohenmaitojäädykkeen, tomaattisorbetin ja ruisleipäkorpun. Kaikki nämä liittyvät toki virolaisiin makuihin, mutta ne valmistetaan ja tarjoillaan Horisontin ja fine dining -tyylin mukaisesti. Annoksissa käytetään useita aineksia, mikä mahdollistaa monien erilaisten koostumusten ilmaisemisen. ”Virolainen maku tarkoittaa minusta ensinnäkin ruokia, joihin olemme lapsesta asti tottuneet, ja toiseksi ruokia, jotka liittyvät meidän historiaamme”, pohtii Sõmer ja lisää, että myös metsistämme ja pelloiltamme saatavilla raaka-aineilla on tärkeä rooli virolaisen maun muodostuksessa.

Horisontin suosituin annos on tällä hetkellä vasikan sisäfileestä valmistettu pääruoka, joka on peräisin niin sanotusti maalta ja mereltä. Vasikanlihaa juureksien, katkarapujen ja äyriäiskastikkeen kera on erittäin kiinnostava ja maukas yhdistelmä ja se on kiehtonut lukemattomia ravintolavieraita.

Ennen uusien annosten lisäämistä menuun niitä arvioidaan yhdessä ravintolan tiimin kanssa ja jokaisen annoksen kohtalo selviää vasta pitkän kokeiluvaiheen jälkeen. ”Olen ylpeä koko Horisontin ruokalistasta, sillä sen taustalla on harkittu, jännittävä ja johdonmukainen seikkailu”, Marko vahvistaa.

Historialliseen miljööseensä ihmeellisessä Tallinnan Vanhassakaupungissa tukeutuva ravintola CRU pyrkii löytämään klassisen ja modernin keittiön välisen rajan, mikä muuttaa ravintolaelämyksen CRUssa todella ajattomaksi.

Yleensä noin puolet CRUn ruokalistalla olevista annoksista on valmistettu paikallisista raaka-aineista, ja tarjolla on virolaisia ruokia kuten hirveä, jättikonnamonnia ja erilaisia erittäin maukkaita juustoja.

Ilmaisu ”virolainen maku” merkitsee CRU-ravintolalle paikallista makua – esimerkiksi jättikonnamonnia, joka on maustettu perinteisellä virolaisella etikkamarinadilla. Annoksen kuvaus puhuu jo puolestaan ja sitä täytyy kokeilla! Jättikonnamonni on samaten listan suosituin ruoka ja ravintola on siitä erityisen ylpeä.

Pääkokki Dmitri Haljukov

TCHAIKOVSKY Kymmenen vuotta historiaan vivahtavalla ranskalais-venäläisen keittiön linjalla pysynyt ravintola Tchaikovsky on nyt muuttanut hieman suuntaansa. Kuuluisan säveltäjän nimi velvoittaa: keittiön tähänastisia periaatteita 30 | Hyviä makuja etsimässä

Ravintola CRU

Varaa pöytä www.vabalaud.ee

NOAn kokki Joonas Koppel kertoo, että he eivät tarjoa suoranaisesti virolaista kansallisruokaa, mutta että he kyllä suosivat ja käyttävät mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita. ”Vieraille tarjoamamme leipä on täysin virolainen tuote ja valmistettu vanhojen perinteiden mukaan”, hän sanoo.

Tyypillisiä tämän kauden virolaisia ruokia ruokalistalla edustavat savustettu possu ja virolainen kala. ”Minulle virolainen maku merkitsee kaikkea, mitä Virossa syöt ja mikä on Virosta peräisin”, Koppel sanoo. Hänen mukaansa yksi NOAn menun suosituimmista ruoista on ehdottomasti kala, tuore paistettu kala. ”Virolaiset ovat kalakansaa. Mikä maistuisi vielä paremmalta kuin katsella merelle hyvää virolaista kalaa syöden ja päivästä nauttien”, mies sanoo.

HÕLM Pääkokki Rado Mitro

Ravintola Ribe

RIBE Ribe-ravintolan pohjoismaistyyliset ruoat valmistetaan tuoreista lähialueen raaka-aineista parhailla ruoanlaittotiedoilla ja -taidoilla. Menua tukeva runsas viini- ja käsityöolutlista ottaa huomioon sekä perinteisen linjan että tämän hetken trendit. Ravintolan pääkokki Rado Mitro on kotoisin Slovakiasta ja hän kertoo aina rohkaisevansa ravintolavieraita kokeilemaan Riben tulkintaa virolaisesta ruoasta. ”Ruokien olemus riippuu erittäin paljon kaudesta ja parhaillaan saatavilla olevista aineksista”, hän sanoo ja lisää, että Virolle ominaisista ruoista tarjotaan sellaisia, jotka sisältävät esimerkiksi marinoitua silakkaa, sianposkea, verimakkaraa, viiriäistä tai Virossa kasvatettua nautaa. ”Minusta virolainen maku muuttuu kauden mukaan. Se saa alkunsa ensimmäisestä keväisestä huhtasienestä ja karhunlaukasta ja jatkuu kaikenlaisella kesän ja syksyn tarjoamalla toinen toistaan herkullisemmalla päättyen talviseen hapankaaliin”, Mitro kuvailee.

Ylpeitä ollaan kaikista omista annoksista. ”Tietyn ruoan suosio riippuu hyvin paljon vieraista ja heidän valinnoistaan, mutta viime aikoina raviolit metsäsienten ja naudanlihan kera ovat olleet erittäin suosittuja”, kertoo Ribe-ravintolan pääkokki.

NOA Ravintola Noa erottuu sekä sijainnillaan, arkkitehtuurillaan että sisustussuunnittelullaankin. Ja täältä löydät varmasti parhaat maut yhdistettyinä Tallinnan siluettiin ja merelle avautuviin unohtumattomiin näkymiin.

Pääkokki Joonas Koppel

Ravintola Noa

Varaa pöytä www.vabalaud.ee

Ravintola Hõlm kuuluu White Guide Nordic 2017 -oppaan valitsemien parhaiden pohjoismaisten ravintoloiden joukkoon. Täällä jokainen tuntee olevansa tervetullut. Keittiömestari Lauri Ülenurmen johtama keittiö luo unohtumattomia makuelämyksiä, joissa kaikki yksityiskohdat ovat huolellisesti harkittuja, valmistettuja ja tarjoiltuja.

Keittiömestarin mukaan ravintolan menu on yhdistelmä uusia ja vanhoja makuja. ”Vanhat maut ovat peräisin Lydia Grünmann Holmin reseptikokoelmasta, jonka hän kirjoitti vuosina 1925–1926 ja jotka lisäävät meidän menuumme autenttista virolaista makua”, hän kuvailee ja lisää, että nämä maut

Pääkokki Lauri Ülenurmen

Ravintola Hõlm

yhdistetään nykyaikaisiin ja perinteisiin kansainvälisiin makuihin. ”Mielestäni tästä muodostuu varsin kiinnostava sekoitus uutta ja vanhaa, virolaista ja kansainvälistä makua”, toteaa Ülenurm. Lydia Grünmann Holmin reseptikokoelmasta on muuten saanut inspiraationsa myös ravintolan nimi – Hõlm.

Ruokalistassa pyritään käyttämään paljon paikallisia ja sesongin raaka-aineita. ”Käymme itsekin metsässä keräämässä esimerkiksi kuusenversoja, marjoja ja sieniä”, keittiömestari kertoo. Tärkeä rooli on myös paikallisilla raaka-aineilla ja esimerkiksi vuohenjuusto tulee paikallisesta meijeristä. ”Minusta myös Lydia Grünmann Holmin reseptit ja tekniikka välittävät menussamme tyypillisiä virolaisia makuja”, mies vahvistaa. ”Virolainen maku” yhdistyy Laurin mielessä ennen kaikkea kotoisuuteen ja raaka-aineisiin. Hän esimerkiksi käyttää kastikkeena heraa, joka oli jokin aikaa sitten virolaisten keskuudessa varsin suosittu, mutta nykyisin hieman unohdettu maku, joka luo oikeaa tunnelmaa tuomalla mieleen muistoja.

Mistä annoksesta ollaan ylpeimpiä? ”Selvää suosikkia listalta on vaikea mainita, koska muutamme sitä usein. Toisaalta, kun menu on lyhyt, annoksen pääsyä siihen edeltää kunnollinen testausvaihe, jonka vuoksi voi sanoa, että kaikesta listalle pääsevästä voi olla ylpeä”, vakuuttaa Lauri. Mustaherukanlehtijäätelö on hänen mielestään kiinnostavan makuinen ja pääruoista siika ja nauta lisukkeineen myös hienoja annoksia.

Lisätietoja Viron parhaista ravintoloista löydät osoitteesta flavoursofestonia.com Hyviä makuja etsimässä

|

31

Ravintola Viihtyisä välimerellinen ruokapaikka Tallinnassa Sikupillin keskuksessa ja Coca-Cola Plazan 1. kerroksessa.

Ravintola Linnuküla syntyi nuoren perheen toiveesta perustaa vanhaan taloon mukava paikka sekä oman perheen asumiseen että ystäville ja vieraille miellyttävään ajanviettoon. Siitä ei pitänytkään tulla liian hienoa tai loistokasta, tärkeää oli kodikkuus ja maistuva ruoka, kuin tulisi kotiin. Kesäaikaan ei ole mitään parempaa kuin meidän puutarhamme, jossa voi oleskella joko terassilla tai vaikkapa omenapuun alla istuen.

Avoinna: ti-to 11-21, pe 11-23, la 12-23 Nõmme tee 20, Tallinna • +372 5693 4483 • resto@linnukyla.ee

Linnukyla

Arkisin tarjoamme buffetlounasta klo 11.00–15.00. Tarjolla on kahta erilaista keittoa ja kolmea pizzaa sekä tuoresalaattia.

7,50 eurolla syöt niin paljon kuin jaksat.

Maistuva ateria ja iloinen mieli on taattu.

Ruokalistalla on useita erilaisia pizzoja, joita voi tilata myös täysjyväpohjalla. Näiden lisäksi valikoimassa on herkullisia pastoja, grilliruokia, keittoja ja jälkiruokia.

Ravintola Chakra

tarjoaa monipuolista, herkullista ja aitoa intialaista ruokaa niin seikkailunjanoisille kuin myös perinteistä intialaista ruokaa rakastaville ravintolavieraille.

Basiilik Sikupillin kauppakeskuksessa Tartu mnt. 87 / +372 5620 2117 • ma–su 11.00–22.00 Basiilik Соса-Cola Plazan 1. kerroksessa Hobujaama 5 / +372 5650 9991 • ma–su 11.30–23.00

Bremeni käik 1

info@basiilik.ee • www.basiilik.ee 32 | Hyviä makuja etsimässä

+372 641 2615

Uus 19, Tallinnan Vanhakaupunki

info@chakra.ee

www.chakra.ee

Avoinna: su-to 12-23, pe-la 12-01

Kalevi Jahtklubi Resto Tämä historiallinen paikka sijaitsee 10 minuutin matkan päässä keskustasta, aivan Piritajoen rannalla. Kalevin pursiseuran ravintola tarjoaa hyvää palvelua miellyttävässä ilmapiirissä.

Loistava eurooppalainen keittiö ja monipuolinen juomavalikoima ovat hyviä syitä tulla viihtymään luoksemme.

Avoinna: ma–su 11–23 • Pirita tee 17, Tallinna +372 623 9158 • www.jahtklubiresto.ee

Vene 4, Tallinna +372 600 4977 www.restoranspot.ee

Ravintola Spot kutsuu sinut tutustumaan maukkaaseen ruokaan, hyviin viineihin ja sampanjaan, rentoon ilmapiiriin sekä hyvään musiikkiin. Herkullisten annostemme takana on osaava henkilökunta. *Edullisia lounastarjouksia huhtikuun loppuun asti

WOK TO WALK TALLINNA: VANA-VIRU 14

sunnuntai-torstai 10.00-23.00 perjantai-lauantai 10.00-06.00 Pick up -palvelu!

Puh. +372 444 3320 • www.woktowalk.com

Tule nauttimaan. Olet sen arvoinen!

Hyviä makuja etsimässä

|

33

Erikoisempia hoitoja

Viron kylpylöissä Ei ole mikään salaisuus, että nykyajan kiireinen elämänrytmi johtaa usein stressiin, joka tekee meistä kireitä ja kyllästyneitä. Talven lopulla meitä kiusaa usein myös kevätväsymys. Miten palauttaa omaan elämään tasapaino ja hyvänolontunne? Varmastikaan ei kannata unohtaa terveellisen ravinnon ja riittävän liikunnan merkitystä, mutta hyvä lisä lihasjännityksien laukaisuun, kehon vahvistamiseen ja mielen virkistämiseen on kylpyläkäynti sopivasta upeasta hoidosta nauttien. Annamme tässä esimerkkejä Viron kylpylöiden tarjoamista rentouttavista ja kiinnostavista hoidoista.

Kylpyläympäristö on luotu jännittyneisyydestä vapautumiseen ja miellyttävien hoitojen lisäksi tarjotaan tavallisesti myös mahdollisuuksia erilaiseen aktiiviseen toimintaan. Kylpyläloma merkitsee mukavaa majoitusta, terveellistä ruokaa, rentouttavaa vesipuistoa ja tervehdyttäviä hoitoja eli toisin sanoen – velvollisuuksista vapaata aikaa itsensä tai itselle tärkeiden ihmisten kanssa.

Skeyndor – ylellinen safiirivartalohoito Ylellinen safiirihoito täyttää uudella energialla, jota saadaan kehon ja sielun täydellisestä rentoutumisesta ja tasapainottumisesta. Se kohottaa hetkeksi ikään kuin toiseen ulottuvuuteen ja keho ja sielu vapautuvat jännitteistä. Ylellinen safiirikääre muuttaa ihon kuninkaallisen säteileväksi.

Hoito aloitetaan koko vartalon kuorinnalla luonnollisella ja termisellä Salies de Bearn -suolalla. Tämän jälkeen voi nauttia raikastavasta termaalivesikylvystä, jossa kivennäisaineiden ja termaaliveden yhteisvaikutus avaa kehon ja sielun täydellisesti jännityksiä purkavalle ja ihoa hemmottelevalle safiirikäärerituaalille. Aidolla safiirijauheella on voimakas stressiä alentava ja ihoa hemmotteleva vaikutus. Seuraavaksi siirrytään korukivien vaikutuspiiriin, jossa jokainen tiettyyn chakraan vaikuttava korukivi vapauttaa siihen kerääntyneet jännitteet ja tasapainottaa. Hoidon päättää itämainen hieronta, jossa käytetään vuorotellen korukivi- ja käsihierontaa.

Hoidon kesto: 90 minuuttia • Hinta: 69 €, jäsenkortilla 62,10 € Tallinn Viimsi SPA • Randvere tee 11, Viimsi www.spatallinn.ee • +372 606 1000

• Emeraude Spa -rituaali - RENTOUTTAVA retki korallien maailmaan Hoito alkaa tui na -johdannolla, jossa kehoa keikutellaan, venytetään sekä painellaan hitaasti ja rauhallisesti. Keholle asetetaan lämpimiä pyyhkeitä ja sitä hierotaan vaaleanpunaisella graniittikivellä. Hieronnassa käytetään hierontabalsamia ja asiakkaan toiveiden mukaista aromiöljyä.

Hoitoon on yhdistetty lisäksi hieronta käsin, kasvonaamio (90 minuutin hoidossa) sekä miellyttäviä seerumeita ja voiteita. Silkkisiveltimen hellät silitykset vievät monet unten maille. Hoidossa käytetään Phytocéanen 100 % luonnollisia seerumeita, naamioita ja voiteita sekä lisäksi intialaisia mausteita ja merellisiä vaikuttavia aineita. Miellyttävä toimenpide kerrataan myös selkäpuolella. Kaikki hoidon vaiheet ja aineet tähtäävät henkilön saattamiseen sellaiseen tilaan, jossa hän on rentoutunut jokaisella ihosolullaan ja irrottautunut arkisista mietteistään – siksi hoidon aikana usein nukahdetaan. Hoito on hellävarainen, pehmeä ja hento.

Hoidon kesto ja hinta: vartalohoidon kera – 60 min 52 €, lisäksi kasvohoito – 90 min 75 € AQVA Hotel & Spa • Parkali 4, Rakvere www.aqvahotels.ee • +372 326 0015

•

Algoane – hyvän olon selkähoito itselämpiävällä mudalla Erinomainen selkähoito antaa todellakin välittömän hyvänolontunteen!

Koska pääosa lihasjännityksistä kerääntyy selkään, on huomio koko hoidon ajan suunnattu selän alueelle. Merileviä ja -mutaa sisältävät ylelliset hoitoaineet poistavat elimistöstä kuona-aineita ja vaikuttavat samalla virkistävästi herätellen elimistöä. Itselämpiävää mutaa ja merellisiä aktiiviaineita sisältävä selkänaamio rentouttaa ylellisesti ja terveellisesti. Hoidon jälkeen iho on puhdistunut ja se tuntuu paremmalta, ja asiakkaan valtaa miellyttävä lämmön tunne.

Hoidon kesto ja hinta: 55 min – 59 €, 25 min – 25 € Fra Mare Thalasso Spa • Ranna tee 2, Haapsalu www.framare.ee • +372 472 4600 Nauti elämyksistä

|

35

„LOMA VIROSSA“ LUKIJALLE ERIKOISTARJOUS

Hintaan sisältyy:

Hinta saapuessasi Su-To 68,40€/hlö/vrk; saapuessasi Pe ja La 77,40€/hlö/vrk Yhden hengen huoneen lisämaksu 27€/vrk.

• 1 vrk majoitus Spa luokan huoneessa • • Klassinen hieronta (30 min) • 1 Spa-hoito seuraavasta valikoimasta: infrapunasauna (30 min), Velus Jet hierontasänky (15 min), suolahuone (40 min) • Vesivoimistelu ryhmässä klo 9.30 • Kalev Spa vesipuiston, saunojen ja kuntosalin rajaton käyttö aukioloaikoina • Kylpytakin käyttö

Tarjous on voimassa 20.12.2017 asti.

Lisätieto ja varaukset: kalevspa@kalevspa.ee tai puhelimitse +372 6493303 Varauksen yhteydessä mainitse salasana „Loma Virossa“

Kalev Spa Kauneussalongissa Hinta vain 37€ (normaalihinta 63€)

• Klassinen Alessandro-kynsienhoito 45 min • Guinot Virkistävä kasvohoito 30 min Tarjous on voimassa 31.06.2017 asti.

Lisätieto ja varaukset: wellness@kalevspa.ee tai puhelimitse +372 6493350 Varauksen yhteydessä mainitse salasana „Loma Virossa“

36 | Löytöretkeilijänä Virossa

KALAHARI-HOIDOT Etelä-Afrikasta peräisin olevan Kalahari Spa -tuotesarjan inspiraationa on ollut erikoinen matka maagiseen Kalaharin autiomaahan. Vuosisatoja salassa pidettyjen Afrikan aavikon kauneusreseptien mukaan valmistettuja Kalahari Spa -tuotteita käyttämällä voit kokea luonnon aarteiden todellista ylellisyyttä. Ihoa uudistavat, puhdistavat ja kosteuttavat ainesosat on saatu eksoottisista afrikkalaisista puista ja kasveista, kuten apinanleipäpuu, Kalaharin meloni, marula-hedelmä jne.

Kaikki nämä tuotteet ovat luonnonmukaisia ja pakkaukset on valmistettu 100 % kierrätetyistä materiaaleista. Koko tuotantoprosessi täyttää ekologiset vaatimukset. Kalahari osallistuu aktiivisesti myös hyväntekeväisyyteen auttamalla avun tarpeessa olevia afrikkalaisia perheitä.

Kalahari-kasvohoito Hoidon kesto: 45 minuuttia • Hinta: 48 € Kalaharin aavikkohiekkahieronta Vapaudu stressistä ja koe aavikon henkäys eksoottisen, syvärentouttavan ja ikivanhan kokovartalohieronnan avulla.

Hieronnan lopuksi tarjotaan orgaanista, elimistöä puhdistavaa rooibos- eli punapensasteetä. Jokainen Kalaharin hierontahoidosta nauttija saa lahjaksi strutsinmunan kuoresta valmistetun rannerenkaan, joka symbolisoi henkistä tasapainoa ja hyvänolontunnetta.

Hoidon kesto: 60 minuuttia • Hinta: 55 € Kalaharin selkähoito Tässä hieronnassa voit vapautua lihasjännityksistä ja väsymyksestä jo puolessa tunnissa.

Hoidon kesto: 30 minuuttia • Hinta: 35 € Vartalokuorinta aavikon suolakristalleilla Mineraaleilla rikastettu ja laadultaan mitä puhtain suola on peräisin Kalaharin aavikon suolaesiintymistä. Suolakristalleja on rikastettu luonnonmineraaleilla ja ne kuorivat ihoa hyvin tehokkaasti ja tekevät siitä pehmeän, puhtaan ja hehkeän. Suola stimuloi myös verenkiertoa ja edesauttaa ihon nuorentumista.

Hoidon kesto: 45 minuuttia • Hinta: 40 € Kalahari-jalkahoito aurinkoisella kalebassi-hedelmällä Hoito alkaa punaisen teen jalkakylvyllä, joka edistää kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Sen jälkeen jalat kuoritaan aavikon hiekalla, joka jättää ihon silkkisen pehmeäksi, puhtaaksi ja nuorekkaan hehkuvaksi.

Hieronta kalebassi-hedelmällä vaikuttaa energiakanaviin ja rentouttaa jalkalihaksia.

Hoidon kesto: 30 minuuttia • Hinta: 35 € Kalev SPA • Aia 18, Tallinna • wellness@kalevspa.ee kalevspa.ee • +372 649 3350 Nauti elämyksistä

|

37

38 | Löytöretkeilijänä Virossa

ESTONIA Resort Hotel & Span suositukset todellisille saunanautiskelijoille Saunarituaalit Saunarituaalit suoritetaan saunamiehen kanssa, joka tietää tarkalleen, miten ja miksi vanhan ajan Virossa käytiin saunassa. Hän suosittelee vihtomiseen oikeaa vihtaa, yrttikylpyyn sopivaa yrttisekoitusta ja vartalonkuorintaan parhaimpia aineita. Saunaloitsut auttavat vapautumaan huolenaiheista. Sille, joka on valmis luopumaan huolistaan ja vaivoistaan, saunaloitsu on hyvä apuri!

Saunarituaali ryhmässä, 60 min, hinta 15 € hengeltä* Saunarituaali ”Ensimmäinen saunakokemus”, 35 min, hinta 15 € kahdelta (aikuinen ja enintään 14-vuotias lapsi)* Yrttikylvyt Virolaisesta puusta rakennetuissa miellyttävissä kahden hengen tynnyreissä voi nauttia yrttikylvyistä. Käytämme yrttikylvyissä ennen kaikkea tuoreita kotimaisia kasveja, kuten angervoa, lehmusta, rohtovirmajuurta, piparminttua, melissaa, meiramia, mustaherukkaa, vadelmaa, mansikkaa, kuivattua omenaa, ruusua, mäntyä, kuusta, salviaa ym. Terapia elvyttää verenkiertoa, rauhoittaa ja vapauttaa lihasjännityksistä. Suosittelemme ottamaan yrttikylpyjä spa-käynnin päätteeksi, jotta yrttien vaikutus iholla kestäisi kauemmin.

Yrttikylpy, 20 min, hinta 11 € yhdeltä hengeltä, 16 € parilta* Saunarituaali ja yrttikylpy pareille, 60 min, hinta 40 € parilta* Saunahieronta Saadaksesi kylpyläkokemuksesta kaiken irti suosittelemme lisäksi rentouttavaa saunahierontaa.

Saunahieronta, 15 min, hinta 10 € hengeltä* Saunahieronta ja vihdonta, 30 min, hinta 20 € hengeltä* Saunarituaaleja, yrttikylpyjä ja hierontaa tarjotaan SPA & SAUNassa perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin alkaen kello 14.00. *Kaikkiin hintoihin lisätään spa- ja saunakeskuksen sisäänpääsyn hinta.

SPA & SAUN sijaitsee ESTONIA Resort Hotel & Spassa**** (spa- ja konferenssitalon 3. kerroksessa) A. H. Tammsaare 6, Pärnu • Avoinna ma-pe 10.00-22.00 www.spaestonia.ee/resort • +372 440 1014

•

Nimikkohoito – kylpylän kauneusnautinto Tämä on ylellinen kasvot ja vartalon käsittävä hoito, joka koostuu parhaista hoitomuodoista ja -tuotteista. Hoitoon on valittu maailman johtavia ihonhoidon tavaramerkkejä ja ne on yhdistetty kokeneiden asiantuntijoiden parhaisiin tekniikoihin. Tuloksena on kaiken käsittävä hemmotteleva hoito, joka auttaa rentoutumaan ja pakenemaan ylelliseen hyvänolon maailmaan. Kauneusnautinnossa yhdistyvät hemmotteleva kasvo- ja vartalohoito sekä ylellinen hierontakylpy. Nimikkohoito virkistää koko kehoa ja antaa iholle levänneen ja hohtavan värin.

Hoidon kesto: 90 minuuttia • Hinta: 75 € Grand Rose SPA Hotell • Tallinna 15, Kuressaare, Saarenmaa www.grandrose.ee • +372 666 7018 Nauti elämyksistä

|

39

MUKAVA JA VIIHTYISÄ MAJOITUSVAIHTOEHTO Tallinnassa ja Riikassa! www.tallinkhotels.com

40 | Nauti elämyksistä

Suklaahieronta Suklaahieronta sopii kaikille, jotka haluavat paeta stressiä ja huolehtia itsestään. Suklaalla on erityinen vaikutus kehoihimme sekä tunne-elämän osalta että fysiologisesti. Suklaan toimesta vapautuu ns. onnellisuushormoneja, olo paranee ja kehon aineenvaihduntaprosessit nopeutuvat. Suklaahieronta on todellinen nautinto, josta jää iholle miellyttävä ja houkutteleva aromi.

Hoidon kesto: 45 minuuttia • Hinta: ma–to 39 €, pe–su 42 € Spa Tervise Paradiis • Side 14, Pärnu www.terviseparadiis.ee: • +372 447 9220

•

Matka vanhan ajan Viroon Pohjoismaisen kotoinen retki virolaiseen tervehdyttävään maailmaan.

Matka alkaa saunasta, jossa koivuvihta ja kunnon kuuma löyly rentouttavat kehoa ja avaavat aistit jatkoa varten. Saunarituaali koivuvihdalla kestää 20 minuuttia. Sen jälkeen levähdät tervehdyttävässä, ihoa kuorivassa mutakääreessä. Kuorimisrituaalin kesto on 40 minuuttia. Matkan miellyttäväksi päätteeksi terapeutit palauttavat sinulle täydet voimasi muinaisella virolaisella hieronnalla nimeltä soonetasumine. Tämä ikivanha virolainen hieronta on paikallista kansanviisautta sen aidoimmassa merkityksessä.

Siinä vaikutetaan lähinnä erilaisiin lihasryhmiin, niveliin, sisäelimiin, verenkiertoon, imusolmukkeisiin, hermojärjestelmään ja ihoon. Se stimuloi koko kehoa ja antaa sinulle takaisin tasapainon ja kadonneen voimasi.

Hierontaan käytetään ekologisesti puhdasta kotimaista hamppu-porkkanaöljyä.

Hoidon kesto: 120 minuuttia • Hinta: pe–su 90 €, ma–to 80 € Hedon Spa & Hotel • Ranna puiestee 1, Pärnu www.hedonspa.com • +372 449 9011

•

Nopea Garra rufa -kalahoito jaloille Jos pidät uusien asioiden kokeilemisesta, suosittelemme eksoottista ihonhoitoa – kalaterapiaa. Tohtorikalat (Garra rufat) puhdistavat ja kuorivat jalkoja syömällä ihon kuolleita pintasoluja. Samalla kalat myös mikrohierovat, joka virkistää ihoa ja parantaa verenkiertoa. Poistut ahkerien kalojen luota erittäin kiitollisena ja jalat huomiota herättävän kauniina.

Hoidon kesto: 20 minuuttia • Hinta: 1 hengeltä 19 €, 2 hengeltä 27 € V Spaa • Ujula 2, Tartto www.vspa.ee • +372 740 4070

•

Hieronta kuumilla kasvipalloilla Hieronta suoritetaan kuumilla kasvipalloilla, joissa puuvillakankaaseen on kiedottu runsaasti yrttejä ja rohdoskasveja. Pallot lämmitetään ennen hoitoa, jotta kasvien tervehdyttävä voima pääsee valloilleen. Hoidossa vaikuttaa niin kasveista lähtevä erityinen aromi kuin palloilla tehtävä hierontakin.

Yrttipalloilla aikaansaatava paine stimuloi sisäelimiä, parantaa verenkiertoa ja vähentää lihas- ja nivelvaivoja. Kokonaisuutena hoito vapauttaa stressistä, levottomuudesta ja väsymyksestä.

Hoidon kesto: 75 minuuttia • Hinta: 55 € Kubija hotell-loodusspaa • Männiku 43A, Võru, Etelä-Viro www.kubija.ee • +372 504 5745 Nauti elämyksistä

|

41

Helmihoito Helmiä on arvostettu kauniina koruina jo vuosituhansia. Helmet ovat kuitenkin erityisiä myös ominaisuuksiensa puolesta ”elämän katalysaattoreina”.

Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä on hyödynnetty helmipuuterin sisältämiä kivennäisaineita, proteiineja ja aminohappoja.

Kylpylän helmihoito on hemmotteleva vartalohoito, joka parantaa ihon kuntoa, edistää ihon hapensaantia, lisää ihon elastisuutta ja pehmeyttä sekä kaunistaa ihoa helmiäisheijastuksella.

Hoidon kesto: 75 minuuttia • Hinta: 55 € Toila Spa • Ranna 12, Toila, Itä-Virumaa www.toilaspa.ee • +372 334 2900

Energeettinen Tequila Sunrise – rentouttava kasvohoito miehille Erityinen kasvohoitococktail on kehitetty miehen iholle, joka kärsii suurkaupungin elämänmenon aiheuttamasta jatkuvasta stressistä. Cocktailin yksi osa puhdistaa ihoa kuolleista soluista entsyymikuorijan avulla. Toinen osa – aromaattinen öljy rentouttavaan hierontaan – valitaan ihon tarpeiden mukaan.

Cocktail-hoidon perusosana on erityinen viiden kasviuutteen naamio, joka syväkosteuttaa, pehmentää ja tasoittaa pieniä ryppyjä. Viimeisenä aineksena iholle levitetään ihotyypin mukaista voidetta ja tulosta ei tarvitse kauaa odottaa.

Hoidon kesto: 50 minuuttia • Hinta: 45 € Noorus Spa Hotel • L.Koidula 19d, Narva-Jõesuu, Itä-Virumaa www.noorusspahotel.com • +372 356 7100

“ na sa sa ros a l i sa a V m o „L

• päivä- tai iltameikin yhteydessä pikakasvohoito maksutta • hiusten värjäyksen yhteydessä leikkaus maksutta

• hiusten leikkauksen yhteydessä maksuton tuuheuttava tai kosteuttava hiushoito.

• klassinen hieronta 45 min + refleksiologia jaloille 15 min = 30 €

* Jokaisen tarjouksen mukana LAHJA Kauneushoitola Chloe sijaitsee Tallinnan Kaubamajan 1. kerroksessa •

42 | Nauti elämyksistä

Avoinna joka päivä 9.00–21.00 • +372 5555 5846

• www.chloesalong.ee

THALGO ”High Precision Shaping Treatment” Innovatiivinen selluliitin vastainen Thalgo-hoito kohdistuu kahteen velttoa ihoa ja selluliittia aiheuttavaan rasvatyyppiin. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi hoito koostuu kolmesta vaiheesta: 1. Happea sisältävä vartalokääre, jonka tärkein ainesosa on aktiivihappi.

Se auttaa vähentämään selluliittia ja rasvakertymiä.

2. Vartaloa muokkaava Perfect Sculpt -hieronta sopii tehokasta selluliittihoitoa hakeville. Jokainen hierontaliike lipolyysin nopeuttamiseksi, solujen mikrokierron stimuloimiseksi ja niiden hapella rikastamiseksi on tärkeä. Hoidon jälkeen voidaan havaita ihon elastisuuden paranemista.

3. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi käytetään yksilöllisesti asiakkaan ihotyypin mukaan valittua voidetta. Hoidon tuloksena kehon linjat muuttuvat hoikemmiksi, selluliitti vähenee ja iho on sileämpi.

Hoidon kesto: 75 minuuttia • Hinta: 75 € Meresuu Spa & Hotel • Aia 48a, Narva-Jõesuu, Itä-Virumaa www.meresuu.ee • +372 357 9600

•

Intialainen päähieronta Champi Intialainen päähieronta Champi on luonnollinen hoitomuoto, osa ayurveda-hoitojärjestelmää, joka opettaa huolehtimaan itsestä päivittäin. Intialaisessa päähieronnassa käsitellään energiakanavia ja hierotaan pään, niskan, kasvojen ja olkapäiden alueet. Tavoitteena on puhdistaa energiakanavat tukoksista, jotka synnyttävät negatiivista energiaa ja aiheuttavat siten terveysongelmia. Ennen hierontaa ja sen jälkeen kannattaa juoda vettä, ettei päätä alkaisi särkeä ja että myrkyt poistuisivat kehosta nopeammin. Hieronta tapahtuu istualtaan ja hierottava paljastaa hartiansa.

Hieronta suoritetaan erilaisilla öljyillä tai vaihtoehtoisesti ilman öljyä.

Hoidon kesto: 40 minuuttia • Hinta: 32 € Pühajärve Spa & Puhkekeskus Pühajärven külä, Otepään kunta, Valgamaa www.pyhajarve.com • +372 766 5500

•

Mutakylpy Mutakylvystä saa miellyttävän rentoutuneen olon. Hoitomuta vaikuttaa elimistöön termisenä, mekaanisena ja kemiallisena ärsykkeenä. Tämä aiheuttaa muutoksia hermo-, sydän- ja verenkiertojärjestelmässä, ihossa, veren koostumuksessa ja aineenvaihduntaprosesseissa. Mutahoidon vaikutuksesta pulssi kiihtyy, hoidon alussa samoin myös hengitys, ja verenkierto paranee. Hoitokuurin alussa krooninen sairaustila voi lievästi aktivoitua, sillä aineenvaihdunta kiihtyy. Mutahoidon käyttöaiheita ovat reumaattiset sairaudet, krooniset nivel- ja lihastulehdukset, selkärangan sairaudet, lihasatrofia, vammojen ja leikkausten jälkeiset kiinnikkeet ja arpeumat, krooniset ihosairaudet (psoriasis, ekseema), krooniset naistentaudit ja krooniset sisätaudit.

Hoidon kesto: 10 minuuttia • Hinta: 11 € Värska Sanatoorium & Veekeskus • Väike-Rõsna, Põlvan maakunta www.spavarska.ee • +372 799 3900 Kaikki kylpylät tarjoavat mielenkiintoisia ja erikoisia hoitoja, mutta ennen varausta kannattaa ehdottomasti tarkastaa kylpylöiden kotisivuilta hoitojen perusteelliset kuvaukset.

Nauti elämyksistä

|

43

Mitä Viro tarjoaa pyörätuolimatkailijoille?

Millaisia mahdollisuuksia Virossa lomailuun on niillä, jotka tarvitsevat liikkumiseen pyörätuolia? Kaikilla ihmisillähän pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään, toimia aktiivisesti yhteiskunnassa ja elää täysipainoista elämää. Täysipainoiseen elämään kuuluu epäilemättä myös lomailusta nauttiminen, mutta millainen tämä tilanne Virossa tarkalleen on? Voivatko pyörätuolilla liikkuvat henkilöt nauttia täällä täysipainoisesta lomasta?

T

utkimme asiaa ja kysyimme paljon muutakin Villu Urbanilta, joka on ammatiltaan esteettömän liikkumisen asiantuntija. Se tarkoittaa, että juuri hän tietää erittäin hyvin, millaisia liikkumismahdollisuuksia liikuntarajoitteisilla henkilöillä on (tai pitäisi olla), jotta he voisivat ongelmitta käydä ja asioida erilaisissa rakennuksissa, laitoksissa, kuljetus- ja matkailukohteissa. Villu käyttää itsekin pyörätuolia, urheilee aktiivisesti ja toimii myös liikuntarajoitteisille yleisurheilua järjestävässä ryhmässä.

On selvää, että liikuntarajoitteisen henkilön kannattaa tehdä varsin perusteellista valmistelutyötä ennen lomalle lähtöään. Villun mukaan hyvä tietolähde on liikkumisvapauden kotisivu (www.liikumisvabadus.invainfo.ee), jota voi lukea niin viroksi, englanniksi, suomeksi kuin venäjäksikin. Apua on myös Google Street Viewistä eli katunäkymästä sekä yritysten ja laitosten kotisivuista. ”Usein on hyvä ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, esimerkiksi soittaa yritykseen ja kysyä, millaiset olosuhteet todellisuudessa tarkalleen ovat”,

44 | Muita tärppejä

Villu kertoo. Vaikeampi tilanne on niillä henkilöillä, jotka käyttävät sähköistä pyörätuolia, sillä he tarvitsevat kaikkein erityisimpiä puitteita. ”Mitä pienempi vamma, sen helpommin ihminen selviää. Jotkut kulkevat pitemmät matkat pyörätuolilla, mutta pystyvät myös kävelemään lyhyen välimatkan – he pärjäävät yleensä erittäin hyvin myös tavallisissa olosuhteissa”, Villu tietää. ”Joskus on niin, että paikka on kyllä pyörätuolille esteetön, mutta inva-wc:tä ei ole, joten esityö täytyy tehdä varsin huolellisesti ja kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin”, hän lisää.

Villu kertoo, mitkä paikat Virossa ovat jääneet hänelle mieleen poikkeuksellisen myönteisinä ja jopa yllättäneet esteettömyydellään ja muilla mahdollisuuksillaan. ”Soomaan retkipolut ovat hyvin kuljettavissa ja esimerkiksi Jääkauden keskuksessa on myös helppo liikkua. Piusan luolien vierailukeskuksessa on inva-wc. Myös vanhempiin rakennuksiin rakennetaan nostimia ja luiskia, joten tilanne muuttuu yhä paremmaksi”, Villu sanoo. Mutta on myös kielteisempiä esimerkkejä. Valitettavasti kesäpääkaupunki Pärnun kaunis rantapromenadi ei ole esteetön. ”Siellä on korkeita

L iikuntarajoitteisen henkilön kannattaa tehdä varsin perusteellista valmistelutyötä ennen lomalle lähtöään. Usein on hyvä ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, esimerkiksi soittaa yritykseen ja kysyä, millaiset olosuhteet todellisuudessa tarkalleen ovat. askelmia, joiden vuoksi pyörätuolilla ei pääse liikkumaan. Ainoastaan jos autetaan, sillä nousut ovat jyrkkiä”, hän kertoo.

Onko pyörätuolinkäyttäjän helpompi tulla toimeen kaupungissa vai maalla? Villun mielestä tilanne on maaseudulla epäilemättä kehnompi kuin kaupungissa. ”Kaupungissa on enemmän valinnanmahdollisuuksia”, hän sanoo. ”Maalla matkustettaessa on hyvä, jos on joku mukana, sillä maastossa tarvitaan joka tapauksessa tukea. Pieniin maaseutukauppoihin ei usein pääse lainkaan, ja sitten pitää taas pyytää apua”.

Kaupungissa taas mukulakiviteillä ei ole mahdollista liikkua ilman apua.

Historiallisissa vanhoissakaupungeissa, esimerkiksi Tallinnassa tai Tartossa, on hyvin paljon sellaisia katuja. Toisaalta tavallisesti on ajateltu kaikkia tienkäyttäjiä tekemällä tienpinta tasaiseksi ja käyttämällä matalia reunakiviä. Monien kaupat, ravintolat ja kahvilat on varustettu luiskilla. Useisiin museoihin ja nähtävyyksiin pääsee hissillä aivan yläkerroksiin asti. Kaupungissa kulkee matalalattiabusseja ja -raitiovaunuja.

Siten Viron suurimmissa kaupungeissa esteettömät pääsymahdollisuudet julkisiin kohteisiin ovat yleisesti ottaen hyvät.

Keskusteltaessa vielä joukkoliikennevälineillä Virossa matkustamisesta selviää, että Sebe-yhtiön bussilinjoilla on olemassa muutamia nostimilla varustettuja linja-autoja, mutta sellainen täytyy omalle linjalle tilata. ”Ihanteellinen tapa matkustaa Virossa on kuitenkin käyttää Elronin junia – niissä kaikki on samassa tasossa, on olemassa inva-wc ja loivat luiskat. Ne ovat erittäin hyvä esimerkki siitä, miten asioiden pitäisi todellisuudessa olla – juuri näin pitäisi toimia myös muissa asioissa eli tehdä kokonaisuus kaikille ihmisille esteettömäksi. Se on erittäin tärkeää”, Villu kuvailee.

Villun kanssa keskustellessa on erityisen ilahduttavaa todeta, että tilanne on viime vuosina muuttunut varsin hyväksi. Se on tietenkin pääasiassa sellaisten kulun esteettömyyden parissa toimivien asiantuntijoiden ansiota, jotka itsekin käyttävät pyörätuolia. ”Kymmenen vuotta sitten tilanne ei ollut läheskään niin hyvä kuin nyt, mutta sen nimissä olemme tehneet itsekin hyvin paljon työtä”, Villu kertoo. ”Lisäämme jatkuvasti myös liikkumisvapauden kotisivulle uusia kohteita. Hiljattain kokosimme Tallinnan matkailureitit pyörätuolinkäyttäjille niin lentokoneella, laivalla kuin linja-autolla saapuvillekin. Tutkimme, millaisia esteitä ja millaisia mahdollisuuksia pyörätuolia käyttäville Tallinnassa liikuttaessa on – minne on mahdollista mennä, millaisia nähtävyyksiä pääsee katsomaan ja millaisia hotelleja ja ruokapaikkoja voi käyttää”, mies kuvailee.

Villu katsoo tärkeäksi mainita myös sen, että matkailutiloilla on puutteita esteettömän kulun suhteen. ”Joskus invamerkki on näkyvissä, mutta olosuhteet eivät vastaa sitä”, hän sanoo ja on sitä mieltä, että matkailutilojen tulisi huomioida liikuntarajoitteisten tarpeet paremmin. Myös jotkut retkipolut on tehty vain osittain pyörätuolilla kuljettavaksi. Se tarkoittaa, että kovin kauas ei pääse, mutta peruskierroksen voi kuitenkin tehdä. Retkipolkujen tilanne kuitenkin jatkuvasti paranee, tietenkin yhteistyössä liikuntarajoitteisten henkilöiden kanssa, jotka antavat neuvoja.

S uhtautuminen muuttuu koko ajan myönteisemmäksi ja se on muuttunut nimenomaan inhimillisemmäksi.

Jos liikuntarajoitteinen henkilö matkustaa omalla autollaan, voi automaattihuoltamoiden käyttö aiheuttaa vaikeuksia, sillä automaatit ovat yleensä korkeita ja niissä on lähelle tulemista estävät reunat. ”Silloin pitää jälleen pyytää apua, mutta tähän sisältyy riski, sillä toisen ihmisen luonnetta ei voi tietää. Esimerkiksi oman pankkikortin antaminen vieraalle ihmiselle ei ole turvallista”, hän toteaa. ”Yleensä käytän huoltamohenkilökunnan apua, mutta katson ensin netistä, millaisia mahdollisuuksia on. Tai esimerkiksi ajan huoltamolle, soitan siellä olevaan puhelinnumeroon ja huoltamon työntekijä tulee auttamaan minua”, hän kertoo.

Virolaiset ovatkin yleensä ystävällisiä ja avuliaita. Suhtautuminen muuttuu koko ajan myönteisemmäksi ja se on muuttunut nimenomaan inhimillisemmäksi. Villusta tuntuu siltä, että se on parantunut juuri muutaman viime vuoden aikana. Voisi jopa sanoa, että vielä viisi vuotta sitten ihmiset olivat jotenkin välinpitämättömämpiä. Tärkeää hänen mukaansa on myös se, että avun tarjoaja kysyisi pyörätuolinkäyttäjältä aina ensin, tarvitaanko apua. ”Ei niin, että menet heti auttamaan, sillä se on aika kyllästyttävää.

Siitä voi aiheutua onnettomuuksiakin. Ihmisiä on esimerkiksi vahingossa työnnetty pois tuolista”, Villu kertoo. Joten ensin kannattaa aina kysyä, tarvitaanko apua. ”Joskus on kyllä hyvä, että apua tarjotaan. Tulee heti hyvä tunne, silloinkin, vaikkei juuri sillä hetkellä tarvitsisi apua. On sinällään hienoa, että ihmiset huomioivat ja juttelevat”, Villu pohtii.

Vaikka meillä onkin paikkoja, joihin pyörätuolilla ei pääse, voi Virossa silti lomailla. Ennen lomalle lähtöä pitää vain tehdä perusteellista esityötä ja selvittää olosuhteet tarkalleen. Maaseudulle matkustettaessa on parasta ottaa mukaan ystävä, joka tarvittaessa auttaa hankalammissa paikoissa. Ilahduttavaa on myös tietää, että ansiokkaiden asiantuntijoiden työn tuloksena on esteellisiä paikkoja jatkuvasti vähemmän ja että pyörätuolinkäyttäjien liikkumismahdollisuudet paranevat jatkuvasti.

Kun päätät matkustaa Viroon, löydät tietoa matkan valmisteluihin myös Viron matkailusivustolta www.visitestonia.com (sivusto on monilla eri kielillä), josta liikuntarajoitteinen vieras löytää tietoa esteettömästä liikkumisesta. Tiedot sisältävät muun muassa listauksen esteettömiksi luokitelluista majoituspalveluista.

V aikka meillä onkin paikkoja, joihin pyörätuolilla ei pääse, voi Virossa silti lomailla.

Ilahduttavaa on myös tietää, että pyörätuolinkäyttäjien liikkumismahdollisuudet paranevat jatkuvasti.

Muita tärppejä

|

45

IHANIA ELÄMYKSIÄ VIROSSA

Viron kansallismuseo 46 | Löytöretkeilijänä Virossa

IDEOITA AJANVIETTOON VIROSSA

Viroon on helppo tutustua, sillä täällä pääsee minne tahansa korkeintaan muutamassa tunnissa. Jos et tarkalleen tiedä, mitä Virossa nähdä ja missä viettää aikaa, niin tässä on nippu ideoita, joista löytyy jokaiselle jotain: historiasta kiinnostuneille, kulttuurin ystäville, mukavuudenhaluisille, hyvän ruoan ja juoman arvostajille, perhelomailijoille ja musiikin ystäville.

NUKU-museossa avautuu satumainen teatterimaailma, joka on täynnä kiinnostavia tarinoita, kehittävää tekemistä ja erikoisia teatterinukkeja!

Käy parhaissa ravintoloissa Ei ole Viroa ilman hyvää ruokaa! Viron ravintolakulttuuri on viime aikoina herännyt kuin uuteen elämään ja saa jatkuvasti lisää tuulta purjeisiinsa.

Kaikkialle Viroon avataan jatkuvasti yhä uusia, kiinnostavia ravintoloita, jotka tarjoavat unohtumattomia makuelämyksiä. Näiden joukosta löydät sekä kansainvälisiä keittiöitä että perinteistä paikallista ruokaa. Katso Viron parhaiden ravintoloiden ja niiden tarjoamien virolaisten makujen esittelyä sivuilta 28-31.

Vilkaise Viron kansallismuseota Oikeastaan pelkkä vilkaisu ei riitä, sillä upouusi museo on niin suuri, että edes yhdessä päivässä on vaikeaa ehtiä tutustua kaikkeen tarjottavaan. Kyseessä on Viron ja ilmeisesti yksi koko Euroopan nykyaikaisimmista museoista.

Museossa on kaksi pysyvää näyttelyä. ”Kohtaamisia” on näyttely tavallisista virolaisista, jotka ovat asuneet tässä maassa läpi aikojen. Näyttely ”Uralin kaiku” esittelee suomalais-ugrilaisten kansojen ja samojedien perinteistä arkikulttuuria. Näyttelytilojen lisäksi rakennuksessa on elokuva- ja konferenssisali, black box -teatteri, kahvila, ravintola ja museokauppa.

Osoite: Muuseumi tee 2, Tartto Käy muissakin jännittävissä museoissa Virossa toimii 250 museota, jotka tarjoavat runsaasti historia- ja kulttuuriretkiä paikallisista perinteistä kaikkein nykyaikaisimpiin kansainvälisesti tunnettujen nimien taideteoksiin. Taidemuseoiden käyntikortti on KUMU (vuoden eurooppalainen museo 2008), ja poikkeuksellisen kokemuksen tarjoaa ensimmäinen näin mittavaan teräsbetonikupuiseen rakennukseen sijoitettu merimuseo Lentosatama (Lennusadam), tiedettä popularisoivat AHHAA-keskus ja Energian oivalluskeskus (Energia avastuskeskus), teatteri- ja nukketaiteen lumoa esittelee nukkemuseo NUKU. Miehitysten museon (Okupatsioonide muuseum) perusnäyttely ja ja elokuvat luovat katsauksen miehitysaikaan, sortotoimiin, kansalliseen vastarintataisteluun ja laulavaan vallankumoukseen Virossa vuosina 1940–1991.

Tietoa Viron museoista löydät osoitteesta www.muuseum.ee

Toimintaa riittää koko perheelle!

Tervetuloa!

Nukketeatteri ja museo NUKU Kahvila, käsityökauppa, lippumyymälä Avoinna ti–su Lai 1/Nunne 4 · 10133 Tallinn · Estonia kassa@nuku.ee +372 6679 555 www.nuku.ee

Nauti elämyksistä

|

47

NOUSE TAIVAALLE! Tallinnan televisiotornin 170 metrin korkeudella sijaitsevasta panoraamakerroksesta avautuva näköala ei ole ainutlaatuinen pelkästään Virossa, vaan koko Pohjois-Euroopassa!

Vietä aikaa erinomaisessa kylpylässä Laadukkaat hotellit ja kylpylät sekä muta- ja vesikeskukset ovat vuosien mittaan ottaneet Virossa vastaan kymmeniä tuhansia turisteja. Kylpyläperinne on ollut Virossa aina vahva. Yksi syy ensimmäisten kylpylöiden syntyyn oli varmasti paikallinen hoitomuta, jota käytetään edelleenkin. Sekä Tallinna että Haapsalu, samoin pitkän terveyslomailuhistorian omaavat Pärnu, Narva-Jõesuu ja Kuressaare, ovat erittäin arvostettuja kylpyläkaupunkeja.

Nykyisin myös Tarton voi lukea kylpyläkaupungiksi, sillä marraskuussa 2016 Tartossa avasi ovensa V kylpylähotelli ja konferenssikeskus, joka on yksi Baltian suurimpia ja johon mahtuu päivässä jopa 1200 vierasta.

Näin kylpylänautintoja voi kokea lähes kaikissa Viron kaupungeissa. V:n lisäksi suurimmat kylpylät ovat: Tervise Paradiis Pärnussa, Aqva Hotel & Spa Rakveressa, Fra Mare Thalasso Spa Haapsalussa, Kalev Spa Hotell & Veekeskus Tallinnassa, Grand Rose SPA Hotel Kuressaaressa, Värskan sanatorio ja vesiparatiisi Põlvamaalla ja lukuisat muut. Katso lähemmin: www.estonianspas.eu Erikoisemmista kylpylähoidoista lue sivuilta 34-43.

Tallinnan Vanhakaupunki – kaunis kaikkina vuodenaikoina Vierailu Tallinnan Vanhassakaupungissa on lähes pakollista, sillä se kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon ja sitä pidetään yhtenä Pohjois-Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista. Vanhakaupunki on todella lumoava – vahvojen kaupunginmuurien väliin kätkeytyy kiinnostavia, vuosisatojen ikäisiä punaisten tiilikattojen suojaamia rakennuksia ja kiemurtelevia mukulakivikatuja. Nauti hurmaavasta kävelyretkestä Vanhankaupungin kapeita katuja pitkin ja ihaile ikivanhojen kirkkojen kauneutta. Vieläkin jännittävämpiä vaikutelmia janoava voi tehdä Vanhankaupungin retken asiantuntevan oppaan johdolla. Tutki tarkemmin esimerkiksi sivustolta www.visittallinn.ee Nauti virolaista käsityöolutta Käsityöolut kerää Virossa jatkuvasti enemmän suosiota ja koko ajan syntyy uusia panimoita, jotka valmistavat laadukasta ja maistuvaa suunkostuketta.

Jokaisella niistä on omat keinonsa ja reseptinsä parhaan oluen panemiseen, ja jokaiselle oluen ystävälle löytyy useimmiten sopivan makuinen, vahvuinen ja värinen olut.

Panimot kokeilevat jatkuvasti uusia kiinnostavia makuja kuten kataja, jäkälä, koivu jne. Käsityöoluiden koostumuksesta voi löytää myös ruista ja korianteria, mutta jopa appelsiinia ja mangoakin. Oluen ystävälle todellakin riittää löydettävää ja yllätyksiä. Virolaista käsityöolutta löytää paitsi elintarvikekaupoista, myös seuraavista paikoista: Põhjalan panimo (Põhjala pruulikoda), baari Pudel, olutravintola Põrgu, olutkellari HOP, Hiiu Õlle Koda, Hell Hunt ja Püssirohukelder Tartossa.

Käy Tallinnan televisiotornissa

NÄYTTELYT JA NÄHTÄVYYDET: ma–su 10–19 PANIMORAVINTOLA 22. KERROKSESSA: ma–su 10–23 LIPUT: pilet.teletorn.ee

9км 10€ 34a, 38, 49

314 metriin kohoava Tallinnan televisiotorni Teletorn on elämyksellinen turismi-, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus. Piritan kaupunginosassa sijaitseva rakennus on sekä Tallinnan että koko Viron korkein. Teletornissa on monipuolisesti jännittävää tekemistä: reunakävely 175 m korkeudella, 360-asteen panoraamanäkymä Tallinnaan, nousu 170 m korkeudelle alle minuutissa (pikahissi), ravintola ja paljon, paljon muuta mieleenpainuvaa.

Tämän lisäksi on 21. kerroksen panoraamahuoneessa sijaitsevaan perusnäyttelysaliin rakennettu lattiaikkunat, joista avautuu 170 m:n näkymä alas tyhjyyteen.

Syksyllä Teletornissa avattiin Viron parhaiden luontovalokuvien näyttely.

48 | Nauti elämyksistä

Näyttelyssä on 60 suurikokoista viime vuosina palkittua Eesti Loodus -luontolehden valokuvakilpailun kuvaa. Näyttely on avattu 16. huhtikuuta 2017 saakka. Tietoja Teletornista on saatavilla myös suomeksi sivustolta www. teletorn.ee Näyttely ”BANAANEJA EI OLE” Näyttely “Banaaneja ei ole – aikamatka neuvostoajan arkipäivään” on vilkaisu aikakauteen, jolle voi nykyään jo vähän hymähtää. Ulkomaalaisille, joilla ei ole välitöntä nostalgista sidettä neuvostoaikaan, avautuu tilaisuus kurkistaa rautaesiripun takana eläneiden ihmisten arkipäiväelämään.

Keskitymme ajanjaksoon 1970-1980. Tuolloin neuvostovalta oli kestänyt jo riittävän kauan, jotta ihmiset käsittivät pulan ja vajeen olevan pysyvä tila.

Elämä 70- ja 80-lukujen Neuvosto-Virossa oli tulvillaan paradokseja.

Toisaalta maassa vallitsivat ankarat rajoitukset, jäykkä ideologia ja kaikkien päivittäistavaroiden puute, toisaalta monet tuon ajan ihmiset olivat poikkeuksellisen kekseliäitä, luovia ja nokkelia. Tuolloin ei ollut itsestäänselvää, että kaiken tarpeellisen sai kaupasta. Oli vain valtion suunnittelukomitean päättämät tuotantosuunnitelmat ja useiden tavaroiden puuttuessa tarvitsi käyttää päätään. Ilmaisu “vaje” eli defitsiit ei liittynyt valtion budjettiin, vaan jokapäiväiseen elämään. Neuvostoaikana vitsailtiin yleisesti: “Mitä kaikkea Neuvostoliitossa ei olekaan! Lämmintä vettä ei ole, puhelimia ei ole, banaaneja ei ole...” Banaaneja oli nähty vain kuvissa tai elokuvissa.

Näyttelyssä vieraileva voi kokea mainitun ajanjakson kulkemalla samoja reittejä, mitä tavalliset perheetkin aikoinaan.

taistelee tunteitaan vastaan torjuen Oneginin rakkaudentunnustuksen yhdessä kiihkeimmistä ja sielukkaimmista kohtauksista, joita balettilavoilla on nähty.

Tapahtumapaikka: Kansallisooppera Estonia, Tallinna Ajankohta: 5.5. klo 19.00, 7.5. klo 17.00, 27.5. klo 19.00, 3.6. klo 19.00, 8.6. klo 19.00, 21.6. klo 19.00 Liput saatavilla Piletilevistä jo nyt! www.piletilevi.ee Pjotr Tšaikovskin baletti Joutsenlampi Yhtenä klassisen baletin huipputeoksista Joutsenlampi tarjoaa unohtumattoman elämyksen romantiikan, virtuoosimaisen tanssitaiteen ja Tšaikovskin upean musiikin yhdistelmästä. Ensiesityksen vuonna 1877 saamasta tyrmäävästä kritiikistä huolimatta tästä baletista on tullut yksi rakastetuimmista ja eniten esitetyistä teoksista balettilavoilla.

Vaikka Joutsenlampea onkin vuosien varrella esitetty monina versioina, on enemmistö baleteista ottanut lähtökohdaksi Lev Ivanovin ja Marius Petipan vuonna 1895 mukauttaman version.

Toomas Edurin muokkaamassa uudessa versiossa yhdistyvät kaunis klassinen tanssi ja rakastettu tarina romantiikasta, noituudesta ja hyvän ja pahan välisestä taistelusta.

Tapahtumapaikka: Kansallisooppera Estonia, Tallinna Ajankohta: 26.2. klo 17.00, 17.3. klo 19.00, 31.3. klo 19.00, 11.5. klo 19.00, 20.5. klo 19.00, 31.5. klo 19.00, 11.6. klo 17.00, 16.6. klo 19.00 Liput saatavilla Piletilevistä jo nyt! www.piletilevi.ee

Tuolloin yritettiin valtakunnallisesti yhdenmukaistaa kaikki. Autot olivat samanlaisia, kaupat kehnoine valikoimineen samanlaisia, talot olivat samanlaisia, samanlaisia olivat myös asunnot, joissa asuivat samanlaisesti pukeutuvat samanlaiset ihmiset mahdollisimman samanlaisine ajatuksineen. Valtion yrityksistä huolimatta ihmiset yrittivät siltikin olla erilaisia.

Yritettiin jäädä eloon, tulla toimeen ja mielellään mahdollisimman mukavasti. Niukoista oloista huolimatta. Tästä näyttelymme kertookin!

Käy pop- ja rockmusiikkitapahtumissa

Näyttely tarkastelee tätä kiinnostavaa ajanjaksoa ennen Neuvostoliiton hajoamista. Mahdollisuus välittömästi kokea tuon ajan jokapäiväistä elämää jättää vierailijalle lopuksi positiivisen ja mukavan tunteen.

Tallinnan televisiotorni (Teletorn) Kloostrimetsa tee 58 A, Tallinna Avoinna: ma–su 10–19 www.teletorn.ee

Sunnuntaina 11. kesäkuuta esiintyy Tallinnan laulukentällä saksalaisten ylpeydenaihe RAMMSTEIN. Saksalaisen industrial rockin lippulaiva vierailee Virossa ensimmäisen kerran yli seitsemään vuoteen. Tallinnan konsertti tulee olemaan Rammsteinin ensimmäinen ja ainoa ulkoilmashow Baltiassa.

Katso taitavia balettiesityksiä Balettitaide liittyy vahvasti tämän päivän virolaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Käydessäsi ihmeellisessä balettiesityksessä saat tietää, mikä asema baletilla on maassamme ja mitä se kertoo meidän ihmisistämme. Annamme tässä pari suositusta siitä, millaisia balettiesityksiä kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan, mutta näitä on tietysti lisää.

Enemmän tietoa baleteista, oopperoista ja opereteista löydät www.piletilevi. ee (myös suomeksi) ja www.opera.ee (englanniksi).

John Crankon baletti Onegin Balletti kertoo ylpeästä ja kyllästyneestä aristokraatti Oneginista, joka torjuu nuoren ja naiivin Tatjanan rakkaudentunnustuksen. Vasta tavatessaan Tatjanan uudelleen kymmenen vuotta myöhemmin hän ymmärtää, että on menettänyt mahdollisuuden olla todella rakastettu. Tatjana

Musiikkitapahtumien taso Virossa on loistava ja jo aivan kohta voit mennä katsomaan tunnettuja kansainvälisiä artisteja. Lippuja saa osoitteesta www. piletilevi.ee jo nyt. Muutamia esimerkkejä konserteista: RAMMSTEIN

SCOOTER 25-vuotisjuhlaa viettävän saksalaisen tekno- ja tanssimusiikin suurnimi Scooterin pyrotekniikalla ja erikoisefekteillä maustetusta täyspitkästä soolokonsertista pääsee nauttimaan 23. elokuuta Tallinnan laulukentällä. Scooter tuo mukanaan suuren pyrotekniikkavarustuksen lisäksi myös mahtavat LED-kuvaruudut sekä lähes 100 tonnia lava-, ääni- ja valaisutekniikkaa.

Retrofestivaali We Love The 90s We Love The 90s käynnistää kolmipäiväisen festivaalin kovilla millennium-aikakauden tähdillä. Elokuun 24. päivän neljä ulkomaista artistia ovat Cascada, Sash!, Benassi Bros. ja Groove Coverage.

Artistiluetteloon tulee vielä lisää kotimaisia ja ulkomaisia saman aikakauden tunnetuimpia nimiä.

Festivaali järjestetään vuonna 2017 kolmipäiväisenä retrorytmisenä tapahtumana 24.–26. elokuuta Tallinnan laulukentällä.

Nauti elämyksistä

|

49

kulttuuritapahtumat MESSUT Näyttelyitä museoita

50 | Sielun ruokaa

Kulttuuritapahtumia keväällä helmikuu

huhtikuu

18.2. klo 16.00–17.30 HELIN-MARI ARDER & ANDY FITE (Viro-USA) / Talvijazz 6.–13.4.2017 Virolaisen musiikin päivät 2017. Vuodesta 1979 lähtien jär2017. Helin-Mari Arder on Viron aktiivisimpia ja luovimpia laulajattaria. Hänen monien konserttiensa anti sisältää ranskalaista chansonia, brasilialaista bossanovaa, hengellisiä lauluja ja jazzklassikoita sekä virolaisten säveltäjien että hänen omia teoksiaan. Tallinna, Kumun auditorio. www.jazzkaar.ee, www.helinmari.ee

25.2. klo 16.00–17.30 RYO KAWASAKI & LEVEL 8 (Viro-Japani-Brasilia) / Tal-

vijazz 2017. Kitaristi ja säveltäjä Ryo Kawasaki on ollut 60-luvun lopulta saakka yksi fuusiojazzin merkittävimmistä kehittäjistä. Tallinna, Kumun auditorio. www.jazzkaar.ee

25.–26.2.2017 Tallinn Motor Show 2017. Tallinn Motor Show tuo Saku Suurhalliin yhdeksi viikonlopuksi kansainväliset moottoripyörä- ja mönkijämessut. Vuoden 2017 helmikuun viimeisenä viikonloppuna voi nauttia adrenaliinista upeiden moottoripyörien, tehokkaiden mönkijöiden ja tietysti kauniiden naisten keskellä. Tallinna, Saku Suurhall. www.motorshow.ee

maaliskuu 3.3. klo

19.00–20.30 RHIZOTTOME (Ranska) / Talvijazz 2017. Rhizottome-duo Ranskasta tarjoaa piristävän ja mukaansatempaavan live-esityksen, josta saattaa kehkeytyä kunnon tanssijuhlaksi. Tallinna, jazzklubi Philly Joe's. www.jazzkaar.ee

4.3.2017 Eesti Laul 2017. Vuoden suurimmassa musiikkimittelössä selviävä

paras laulu edustaa Viroa Eurovision laulukilpailussa. Tallinna, Saku Suurhall. www.piletilevi.ee

1.3. klo 19.00–20.30 ja 4.3. klo 17.00–18.30 RAGGA GRÖNDAL & GUÐMUN-

DUR PÉTURSSON (Islanti) / Talvijazz 2017. Islantilainen laulajatar Ragga Gröndal tunnetaan ainutlaatuisesta tyylistään, jossa yhdistellään folkia ja poppia. Hän laulaa enimmäkseen islanniksi, vivahteikkaasti ja ilmeikkäästi.

Viron kansallismuseon näyttelytalo Tartossa (Kuperjanovi-kadulla) ja Kumun auditorio Tallinnassa. www.jazzkaar.ee

8.–12.3.2017 Ladyfest Tallinn 2017. Viron ainoa säännöllisesti järjestet-

tävä voittoa tavoittelematon feministinen kulttuurifestivaali. Festivaali koostuu luennoista, työpajoista, näyttelyistä, elokuvailloista ja konserteista.

Tallinna. www.ladyfest.ee

12.3. klo 17.00–18.30 LIISI KOIKSON, SILVER LAAS, RAIVO TAFENAU & BAND

“Kummardus Valter Ojakäärule” / Talvijazz 2017. Valter Ojakäärun 93. syntymäpäivän konsertissa Liisi Koikson, Silver Laas ja Raivo Tafenau kvintetteineen kumartavat virolaisen jazzin suurhahmolle. Tallinna, Kumun auditorio. www.jazzkaar.ee

16.–17.3.2017 Tallinn Fashion Week. Keväisellä Tallinn Fashion Weekillä

Viron muotisuunnittelijat esittelevät kokoelmiaan ja syksyllä TFW:llä jaetaan Kuldnõel- eli Kultaneula-palkinto. Tallinna, hotelli Hilton Tallinn Parkin konferenssikeskus. www.estonianfashion.eu

21.–25.3.2017 Visuaalisen kulttuurin festivaali Maailmafilm. Festivaalil-

la esitetään antropologisia ja etnografisia dokumenttielokuvia. Tartto. www. worldfilm.ee

27.3.–2.4.2017 Tallinn Music Week 2017. TMW on yksi Euroopan johtavista uuden musiikin ja kaupunkikulttuurin festivaaleista. Tallinna. www.tmw.ee

jestetty festivaali keskittyy virolaisten säveltäjien uusimpaan tuotantoon.

Tallinna. www.eestimuusikapaevad.ee

7.4.2017 klo 19.00 Festivaali Acoussion Spring Lentosatamassa. Pop-up-mu-

siikkifestivaalin yllättäville improvisoiduille lavoille nousee kuusi artistia, joiden joukossa on niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin. Tallinna, Lentosatama. www.acoussion.com

14.–23.4.2017 XI japanilaisen animaation ja elämäntavan festivaali JAFF. Jokavuotinen festivaali tuo Tallinnan, Tarton, Pärnun ja Narvan elokuvateattereihin uusia animaatio-, dokumentti- sekä kokoillan elokuvia Japanista. Eri puolilla Viroa. www.animefest.eu

20.–23.4.2017 Telliskiven luovien alojen keskuksen 8. syntymäpäivä. Lu-

ovien alojen keskuksen perinteiseen syntymäpäiväviikkoon kuuluu erilaisia perinteisiä ja uusia tapahtumia. Jokavuotisten yllätyksien lisäksi järjestetään kaupungin kehitysseminaari, kiertokävelyitä, kirpputori, kasvisruokapäivä, syntymäpäiväkonsertti Jazzkaar-festivaallla sekä paljon muuta kiinnostavaa. Tallinna, Telliskiven luovien alojen keskus (Loomelinnak). www.telliskivi.eu

21.–30.4.2017 Jazzkaar 2017. Tallinnan kansainvälinen festivaali Jazzkaar

on Baltian suurin jazzfestivaali, joka on järjestetty vuodesta 1990 lähtien. Eri puolilla Viroa. www.jazzkaar.ee

28.–30.4.2017

Haapsalun kauhu- ja fantasiafilmifestivaali HÕFF. HÕFF on keväisin Viron mutapääkaupunki Haapsalun valloittava kolmipäiväinen kauhu- ja fantasiaelokuvien maraton. HÕFFin ohjelmasta löytyy viime vuosien kauhu- ja fantasiaelokuvien parhaimmistoa ja kadonneita klassikoita, trash- sekä kultti-, friikki- ja extreme-elokuvia. Haapsalu. www.hoff.ee

28.–30.4.2017

Tallinn Swing Weekend 2017. Jo viidettä kertaa järjestettävä festivaali on jälleen tulvillaan swingtanssia, työpajoja ja musiikkielämyksiä. Festivaalille odotetaan ohjaajia Liettuasta, Puolasta ja Venäjältä ja muusikoita Virosta ja Puolasta. Tallinna, taiteilijayhdistys ARSin talo. www.tsds.ee/tsw/

toukokuu 5.–6.5.2017 Tallinn Craft Beer Weekend 2017. Põhjalan panimon järjes-

tämä Viron ensimmäinen kansainvälinen pienpanimofestivaali. Tämä on olutfanien festivaali – ihmisille, jotka hakevat oluesta uusia ja kiinnostavia maku- ja aromielämyksiä. Olutta tarjoillaan 50 ml:n annoksina ja jokainen osallistuva panimo esittelee 8 maailmanluokan olutta. Näin vierailijat voivat maistella yli 240 erinomaista olutta 2 päivän aikana. Tallinna, Kultuurikatel www.kultuurikatel.ee. www.piletilevi.ee

5.–12.5.2017 Pärnun kansainvälinen oopperamusiikin festivaali PromFest.

Festivaali oopperamusiikin ystäville. Pärnu. www.promfest.ee

6.–7.5.2017

Vanamõisan suuret kevätmarkkinat. Markkinoilla on suuri valikoima erilaisia tuotteita, lasten leikkialue peleineen ja kilpailuineen, pienoiseläintarha, kiinnostavaa puuhaa koko perheelle ja hyväntekeväisyysarpajaiset. Sauen kunta, Vanamõisan ulkoilmakeskus. www.facebook.com/kevadlaat

11.5.2017 Smilersin mukavan leppoisa akustinen rock-konsertti. Tule viet-

tämään kaunista iltapäivää nauttien Hendrik Sal-Sallerin miellyttävästä äänestä ja mukaansatempaavista melodioista! Tartto, Viron kansallismuseo. www.piletilevi.ee

Sielun ruokaa

|

51

17.5.2017 Grupirovka Leningrad 20 vuotta lavalla. Leningrad on yhtye, joka

todistaa, että jos ihmiset tykkäävät, niin ei ole mitään hävettävää, vaan tulee pikemminkin iloita. Tätä iloa he epäilemättä levittävät kiertueellaankin.

Tallinna, Saku Suurhall. www.piletilevi.ee

18.5.2017 Patricia Kaas. Loistava ranskalaislaulajatar esiintyy uudella konserttiohjelmallaan. Tallinna, Nordean konserttitalo. www.piletilevi.ee

lamäen kulttuurikeskuksessa, työpajoja ja festivaalin loppujamit. Sillamäe, Itä-Virumaa. www.jazztime.ee

21.–23.5.2017 Safronovin taikuriveljekset. Venäjän ykköstaikurit esittele-

vät ihka uusia temppujaan parhaimpien ohjaajien, koreografien, taiteilijoiden ja puvustajien lavastamassa suureellisessa esityksessä. 21. toukokuuta Pärnun konserttitalossa, 22. toukokuuta Tartossa Vanemuisen konserttitalossa, 23. toukokuuta Tallinnassa Nordean konserttitalossa. www.tcc.ee

19.–21.5.2017

27.5.2017

20.5.2017

29.5.2017

Türin kukkamarkkinat. Türin kukkamarkkinoilla tuotteitaan esittelee 700–800 tarjoajaa. Markkinoilla vierailee kymmeniä tuhansia ihmisiä. Edustettuina ovat puutarhanhoitoyritykset, taimitarhat ja yksityispuutarhat, joiden runsaista valikoimista jokainen löytää kotipuutarhaansa sopivaa täydennystä. Türi. www.tyrilillelaat.ee

Museoyö 2017. Kerran vuodessa toukokuisena lauantai-iltana museot ja muut muistiorganisaatiot avaavat ovensa tavallista myöhemmin ja ilmaiseksi juhlistamaan eurooppalaista museoiden yötä. Eri puolilla Viroa. www.muuseumioo.ee

Orastavan kuorosäveltäjän ohjelman gaalakonsertti (Tärkava koorihelilooja programm). Ohjelmaan osallistuu säveltäjiä, jotka eivät ole valmistuneet korkeakoulusta säveltäjäksi. Gaalakonserttiin odotetaan yhteensä 500–600 vierasta Virosta ja ulkomailta. Tartto, Viron kansallismuseo www.sahtlistsaali.ut.ee Tallinnan balettikoulun gaala. Juhlavassa gaalassa esiintyy balettikoulun nuoria tanssijoita, sieltä jo valmistuneita sekä Viron kansallisbaletin solisteja. Tallinna, kansallisooppera Estonia. www.piletilevi.ee

31.5.–4.6.2017 20.–21.5.2017

Kansainvälinen festivaali JazzTime. Tapahtuman ohjelmaan kuuluu esityksiä katukuvassa, ulkoilmakonsertteja, iltakonsertteja Sil-

Tallinnan Vanhankaupungin päivät. 31. toukokuuta ja 4. kesäkuuta välisenä aikana Vanhankaupungin pihat, aukiot, kahvilat ja salit täyttyvät musiikista, taiteesta, teatterista ja monista muista pienemmistä ja suuremmista tapahtumista. Tallinna, Vanhakaupunki. www.vanalinnapaevad.ee

Messu-uutisia Tallinnan messukeskus 17.–19.3.2017 Merimessut. Tämänvuotisiin merimessuihin osallistuu yli 105 yritystä Virosta ja ulkomailta, 180 venettä ja moottorivenettä, purjevenettä ja huvipurtta. Messuilla esitellään ja myydään veneilyvaatteita ja -varusteita. Pienveneilyyn liittyvät seurat ja viranomaiset jakavat tietoa.

Eesti Näitused -messukeskuksessa, Pirita tee 28, Tallinna Lisätietoja: www.meremess.ee 5.–8.4.2017 Viro rakentaa. Virossa rakennuskauden avaavat jo vuodesta 1997 lähtien vuosittain järjestettävät rakennusmessut, jotka keskittyvät uusien teknologioiden, rakenteiden ja rakennusmateriaalien, -koneiden, -laitteiden ja -työvälineiden esittelemiseen; kiinteistöjen kehittämisen, kiinteistöhuollon ja -hallinnon sekä monien muiden aiheiden käsittelyyn sekä tuoreimpien ammattitaitoa koskevien kokemuksien ja tietojen jakamiseen.

Eesti Näitused -messukeskuksessa, Pirita tee 28, Tallinna Lisätietoja: www.fair.ee/eestiehitab 21.–23.4.2017 Sisustusmessut. Jo 20. kerran järjestettävillä huonekalu-, sisustusarkkitehtuuri-, design- ja kiinteistömessuilla alansa ammattilaiset esittelevät parhaimpia ideoitaan. Messuilla esitellään uudisprojekteja, kekseliäitä designratkaisuja ja uudissaneerauksia. Messujen ohessa järjestetään jo toista kertaa myös designmarkkinat (Disainilaat), jossa virolaiset ja ulkomaiset muotoilijat, harrastajat ja taiteilijat esittelevät omaa tuotantoaan.

Eesti Näitused -messukeskuksessa, Pirita tee 28, Tallinna Lisätietoja: www.sisustusmess.ee 21.–23.4.2017 Puutarhamessut. Puutarhamessut kuuluvat Viron perinteikkäimpiin erikoismessuihin ja niiden tavoitteena on tarjota alan yrityksille rajoittamattomat mahdollisuudet tuotteidensa ja palveluidensa esittelemi52 | Sielun ruokaa

seen ja myymiseen. Messukeskuksessa järjestetään samanaikaisesti myös huonekaluihin, sisustusarkkitehtuuriin ja designiin keskittyvät sisustusmessut (Interjöör 2017).

Eesti Näitused -messukeskusessa, Pirita tee 28, Tallinna Lisätietoja: www.aiandusmess.ee Tarton messukeskus 24.–26.3.2017 Motoexotika. Motoexotika on Viron vanhimmat moottoripyörämessut, joilla esitellään vierailijalle ennen pyöräilykauden alkua moottoripyöriin ja elämäntapaan liittyviä uutuuksia. Messuilla on esillä uusia, muunneltuja ja kunnostettuja moottoripyöriä ja pyöräilyvarusteita.

Tartu Näitused -messukeskus, Fr. R. Kreutzwaldi 60, Tartto. www.motoexotika.ee 20.–22.4.2017 Maaseutumessut. Maamess eli maaseutumessut on Baltian merkittävimmät maaseutuun keskittyvät messut, jotka koostuvat kolmesta osa-alueesta: maatalous, metsänhoito, puutarhanhoito ja ruoka. Messujen tasoa osoittaa niiden kuuluminen Euroopan suurimpien maatalousnäyttelyiden järjestäjien liittoon EURASCOon. Messuille osallistuu lähes 500 yritystä Virosta ja ulkomailta.

Tartu Näitused -messukeskus, Fr. R. Kreutzwaldi 60, Tartto. www.maamess.ee 5.–6.5.2017 Koko perheen ILU-messut. ILU-messut kokoavat yhteen terveellisten elämäntapojen edistäjiä sekä laadukkaita kauneudenhoitotuotteita tarjoavia ja terveelliseen elämään kannustavia yrityksiä. Messut on tarkoitettu koko perheelle ja kiinnostamaan kaikenikäisiä. Messuilta löytyy tekemistä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveellisistä elämäntavoista, oikeanlaisesta ruokavaliosta, liikunnasta, luonnonmukaisista tuotteista ja aktiivisesta vapaa-ajasta.

Tartu Näitused -messukeskus, Fr. R. Kreutzwaldi 60, Tartto. www.ilumessid.ee

Näyttelyitä ja museoita UUSI! Tallinnan ritarikuntien museo (Tallinna Rüütliordude Muuseum) Tammikuussa avatussa museossa on esillä yli 700 arvokasta arvo- ja kunniamerkkiä eri puolilta maailmaa. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin kunniamerkkikokoelma.

Museon kokoelma sisältää monien kuuluisien ritari- ja veljeskuntien arvomerkkejä, esim. Burgundin Kultaisen taljan ritarikunnan, Englannin kuninkaan perustaman Sukkanauharitarikunnan, Dannebrogin, Maltan ja Preussin Mustan kotkan ritarikuntien kunniamerkkejä, samoin Ranskan Kunnialegioonan ja Itä-Aasian ja Venäjän keisarillisia kunniamerkkejä sekä useita Viron valtiollisia ansiomerkkejä.

Kuninga 3, Tallinna www.tallinnmuseum.com

JOKAISELLA TALOLLA ON OMA TARINANSA!

Viron Arkkitehtuurimuseo

Virolaisen ruoan museo (Eesti Toidu Muuseum) Museo järjestää virolaisen ruoan teemanäyttelyitä ja halukkaille kansallisruokien valmistamisen työpajoja ja virolaisten ruokien maistajaisia.

Masina 20, Tallinna +372 671 7110

Viron luonnontieteellinen museo (Eesti Loodusmuuseum) Viron luonnontieteellisessä museossa avattiin 20. tammikuuta näyttely “Mystinen alkumeri“ (“Müstiline ürgmeri“), joka kutsuu tutustumaan salaperäiseen merenpohjaan 600 miljoonan vuoden takaisista ajoista nykypäivään. Näyttelyn keskiössä ovat nyt jo sukupuuttoon kuolleet eriskummalliset merenelävät, joiden elämästä, oloista ja ulkomuodosta kertovat fossiilien perusteella mallinnetut videot.

Näyttelyn “Mystinen alkumeri“ ohella voi Viron luonnontieteellisessä museossa tutustua 20. tammikuuta lähtien myös näyttelyyn “Meidän meremme“ (“Meie meri“). Tämä näyttely esittelee Itämeressä eläviä lajeja ja niiden välisiä sidoksia, kertoo ihmisen osuudesta Itämeren kuntoon sekä herättää ajattelemaan, kuinka tiheästi me kaikki olemme sidoksissa toisiimme.

Molemmat näyttelyt ovat avoinna Viron luonnontieteellisessä museossa vuoden 2018 maaliskuuhun.

Lai 29a, Tallinna www.loodusmuuseum.ee

Ahtri 2, Tallinna Avoinna: ke–pe 11–18, la–su 10–18 www.arhitektuurimuuseum.ee

Miehitysten museo Pienen kansan tarina historian myllerryksessä

Viro 1940–1991 Vaihtuvia teemanäyttelyitä Opastus tilauksesta Toompea 8, Tallinna • Avoinna: ti-su 11.00-18.00 • www.okupatsioon.ee

VIRON SOTAMUSEO

- KENRAALI LAIDONERIN MUSEO

MAYDAY. MAYDAY. MAYDAY. Miten merellä ja merenrannalla toimitaan? Mitä tehdä, jos joudut hätään?

Kuka tulee auttamaan sinua?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen uudessa käsinkosketeltavassa näyttelyssä Lentosatamassa. Tutustu meripelastuksen historiaan ja nykypäivään, kuuntele pelastajien omia kertomuksia ja tutustu

Avoinna ke–su 11–18 • Raskaan kaluston näyttely (300 m museosta). Touko-lokakuussa pe–su 11–18 ILMAINEN sisäänpääsy • Mõisa tee 1, Viimsi +372 621 7410 • www.esm.ee

Museoon pääsee Viru Keskuksen bussiterminaalista bussilla 1A, jää pois pysäkillä ”Viimsi vallamaja” (kesto n. 25 min).

Sielun ruokaa

|

53

Saarenmaan museolla on kolme sivuosastoa: Kuressaaren linna (jossa sijaitsee Saarenmaan museon perusnäyttely), Mihklin talomuseo ja Aavikuiden talomuseo.

Kuressaaren linna

Mihklin talomuseo

Lossihoov 1, Kuressaare, Saarenmaa

Vikin kylä, Kihelkonnan kunta, Saarenmaa

1.5.–31.8. ma–su 10.00–19.00 1.9.–30.4. ke–su 11.00–19.00

19.4.–21.5. ke–su 10.00–18.00 22.5.–31.8. ma–su 10.00–18.00 1.9.–15.10. ke–su 10.00–18.00

Johannes ja Joosep Aavikun talomuseo Vallimaa 7, Kuressaare, Saarenmaa ke–su 11.00–17.00

+372 455 4463 • muuseum@muuseum.tt.ee • www.saaremaamuuseum.ee

tarkemmin oikeaan pelastuskopteriin ja muihin varusteisiin, joilla hätään joutunutta autetaan.

Näyttelyssä opit myös, kuinka toimia merellä ja rannalla tietoisemmin, millaisia valintoja eri tilanteissa voi tehdä ja mitä ihmisen päässä ja kehossa tapahtuu kriisitilanteessa. Matkustajalautta Estonian katastrofista hengissä selvinneet kertovat oman tarinansa.

Näyttelyä täydentävät monet interaktiiviset näyttelyesineet ja simulaattorit. Voit osallistua pelastajien kouluttamiseen, ottaa vastaan hätäviestin pelastusoperaation päällikön roolissa, kokeilla vesistön jään paksuutta ja tehdä paljon muuta jännittävää.

Tämä näyttely koskee meitä kaikkia: niin rantahuveista nauttivaa kuin kalastajaakin, laivamatkustajaa ja kaukomatkojen kapteenia, pelastajaa ja pelastettavaa. Olemme kaikki olleet tavalla tai toisella tekemisissä suuren vesialueen kanssa.

Näyttely on valmistunut laaja-alaisessa yhteistyössä Viron meripelastuksen johtavien asiantuntijoiden ja vastuullisten instituutioiden kanssa.

Näyttely on avoinna 24.3.2017–14.1.2018.

Lentosatama (Lennusadam) Vesilennuki tee 6, Tallinna meremuuseum.ee/lennusadam

Näyttelyt Miehitysten museossa (Okupatsioonide muuseum): Narvan vuoden 1993 autonomiaäänestyksestä kertova näyttely “Kuinka Narva jäi Viroon“ on avoinna 5. maaliskuuta asti.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli suurin osa Viron venäjänkielisestä väestöstä tilanteessa, jossa heitä ei erityisemmin edustettu valtion hallinnossa. Monien tärkeiden lakien hyväksyminen parlamentissa aiheutti suurta närkästystä, koska ne rajoittivat huomattavasti tämän ryhmän mahdollisuuksia osallistua politiikan tekoon ja taloudelliseen toimintaan. Myös näiden henkilöiden juridinen asema kyseenalaistettiin – suurin osa heistä oli nyt ilman kansalaisuutta.

Tämän seurauksena rajakaupunki Narvassa järjestettiin 16.–17. heinäkuuta 1993 kansanäänestys autonomiasta, minkä tarkoituksena oli taata, 54 | Sielun ruokaa

että kaupungin hallinto voisi käyttää Narvan kaupungin alueella veto-oikeutta Viron laillisten viranomaisten antamia säädöksiä vastaan. Narvalaisten kannatuksesta huolimatta jäi autonomia kuitenkin saavuttamatta.

Helmikuussa avaamme kylmää sotaa ja maaliskuussa naisten oikeuksia käsittelevän näyttelyn!

Toompea 8, Tallinna www.okupatsioon.ee

Viron arkkitehtuurimuseo (Eesti Arhitektuurimuuseum) “Tilan tavoittelijat“ (Ruumipüüdjad). Arkkitehtuuriaiheisen valokuvakilpailun parhaimmiston näyttely “Tilan tavoittelijat“ on arkkitehtuurimuseon järjestämään arkkitehtuuriaiheiseen valokuvakilpailuun osallistuneista parhaimmista töistä koostettu näyttely. Arkkitehtuurivalokuvauksen kuin hyvinkin erityisen valokuvauksen lajin elävöittämiseksi järjestettyyn kilpailuun odotettiin Virossa sijaitsevia rakennuksia ja tilaolosuhteita kuvaavia 2–4 valokuvasta koostuvia sarjoja. Näyttelyssä jokainen valokuvaaja antaa myös lyhyen kirjallisen kuvauksen kuvasarjansa muodostumisesta tai kohteen valinnan perusteista.

Näyttelyn avulla muistelemme myös museon aiemmin vuonna 2001 järjestämää arkkitehtuuriaiheista valokuvakilpailua. Asettamalla rinta rinnan näyttelyt, joilla on 15 vuotta ikäeroa, tulee esiin useita jyrkkiäkin muutoksia niin arkkitehtuurin kuin valokuvauksenkin saralla.

Näyttely on avoinna 27.1.–26.3.2017 Ahtri 2, Tallinna Rotermannin suolavarasto www.arhitektuurimuuseum.ee

”LUONNOLLINEN KUOLEMA” TERVEYDENHOITOMUSEON NÄYTTELY Vuonna 2015 Viron parhaimmasta perusnäyttelystä palkitussa Viron terveydenhoitomuseossa avattiin viime lokakuussa näyttely ”Luonnollinen kuolema”. Näyttelyn tarkoitus on avata kuolemaan liittyviä kysymyksiä ja tunteita näyttämällä kuolema elämän luonnollisena osana, jota ei tarvitse pelätä eikä mystifioida.

Näyttely kertoo kuolemasta luonnollisesti ihmisen elämään kuuluvana osana ja sen tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan elämän rajallisuutta.

Näyttelyssä selvitetään, miksi ja miten ihmiset kuolevat, kuvaillaan kehossa kuoleman jälkeen tapahtuvia muutoksia, käsitellään kuolevan kohtelemisen eettistä puolta sekä muita kuolemaan liittyviä teemoja.

Näyttely on avoinna 31. elokuuta 2017 asti.

Lai 30, Tallinna +372 641 1886 www.tervishoiumuuseum.ee

Viron kansallismuseo Suomalais-ugrilainen perusnäyttely “Uralin kaiku“ esittelee suomalais-ugrilaisia kansoja kulttuuriin sidottujen sukupuoliroolien valossa. Suomalais-ugrilaisten naisten ja miesten maailmaa kuvaillaan kotitöiden, elannonhankinnan ja maailmankuvan avulla. Näyttely vastaa myös suomalais-ugrilaisia kieliä, geenejä, asuinalueita ja näiden kansojen edustajien määriä koskeviin kysymyksiin.

Muuseumi tee 2, Tartto www.erm.ee



0.399 us

et kulj UTTA KS

Parranajo voi olla muutakin kuin jokapäiväinen rutiini

MA

Tutustu verkkokauppaamme

• ulkosaunat • kylpytynnyrit • leirintämökit Ota meihin yhteyttä: ulla@saunasell.ee +358 40730 1059 • www.saunasell.ee/fi

3

1- een n u h o unoja a s o ulk

Majoitus ja aamiainen Allasosaston, saunojen ja kuntosalin vapaa käyttö niiden aukioloaikoina.

-25%

Kaikki spa-hoidot

-15%

Pubin ruokalistasta

-10%

Varaukset viimeistään 15.06.2017



Parranajo voi olla muutakin kuin jokapäiväinen rutiini

HUUM-KIUKAAT OVAT NOSTANEET SAUNAN TÄYSIN UUDELLE TASOLLE

Tutustu verkkokauppaamme

ELÄMYS

Huumin tavoitteena on tarjota parhaimmat saunaelämykset. Tavallisesta saunassa käymisestä tulee todellinen kokemus. Pelkkä kiukaaseen vilkaisu riittää ymmärtämään, että kyseessä on jotain poikkeuksellista.

LAATU

Huum edustaa pohjoismaisen saunan parhaita ominaisuuksia. Kiukaittemme luomisessa käytämme alueemme kansojen vuosisatojen pituista kokemusta ja lisäämme siihen nykyaikaisen teknologian ja laadukkaat materiaalit.

Tuloksena on paras saunaelämys.

MUOTOILU

Meille design ei merkitse vain ulkonäköä, vaan myös käyttömukavuutta ja tehokkuutta. Drop-kiukaan ainutlaatuinen muoto pitää kivet kauemmin lämpiminä ja antaa paremman löylyn.

INNOVAATIO

Meidän kiukaissamme kaikki on innovatiivista – aina kiukaan lämmittimestä UKU-ohjauskonsoliin ja älysovellukseemme saakka, jolla voit käynnistää saunasi lämmityksen missä ja milloin tahansa.

Pühajärven spa- & lomakeskus Pühajärven kylä, Otepään kunta.

GPS: 58° 2’ 50” N, 26° 27’ 47” E

+372 766 5500 • sales@pjpk.ee • www.pyhajarve.com Pühajärven kylpylähotelli sijaitsee kauniissa järvimaisemassa Otepään kaupungin välittömässä läheisyydessä. Kylpylän läheltä löytyvät kuntopolut, upeat pyöräilumaastot sekä Viron parhaat hiihtoladut.

Hotellissa on monipuoliset kylpylä-, kuntoilu- ja hyvinvointipalvelut, viihtyisä ravintola, pubi ja tornikahvila, josta on upeat näkymät. Spa-keskus koostuu kahdesta eri osasta: terveys-spasta ja wellness-spasta.

HUUMin uusin tuote HIVE WOOD-kiuas edustaa HUUMin pohjoismaista muotoilulinjaa ja vanhaa kiukaanrakennuksen viisautta. Kivien suuri määrä varmistaa monipuoliset ja pitkät löylyt. Laadukas tulisija takaa kiukaan pitkän käyttöiän.

+372 5322 9839 huum.fi Turu 45d, Tartto, Viro

TÄÄLLÄ

Helsinki-Tallinna laivaliikenteen uusi aika on alkanut.

TERVETULOA MEGASTARILLE.

LUOTU ITÄMERTA VARTEN

megastar.tallink.com

AM A

AD

KA

1

SUUR RANNAVÄRAV 47

27 25

13

11

17

13

9.

37

25

7

AIA

15

5 3 1

5

31

3

3

7

MÜÜRIVAHE

2

5

4

A SA UN

VA 2 LLI 6.

6A

4 6.

8

18

10

2

4

12

8B

8A

8A

A 16 16

18

4 6.

8

10 12

2

20 18

20A

7A

SU 5 LE 10 VIM ÄG 8 I

1

I ÄG IM EV

OL

NE VE 18

HARJU

37

PIKK

69.

45

61

59 45

43

9.

7

1

4

5

5

RI UM I AT OO 33

I 1

VA N

11

7 7A 3 3 3

3 3A

1

BO R

LA

1

1

2

PI

15

KULLASSEPA

24

LA 31

17 13

I

LA

AL G

RAT 14 AS KA EV U

2

3

12

8

14

17A

17

17D

VANA-K A ALAM 13 AJA

4 6.

VA SE

L AS

7

17B

9.

17E

6.

8A 8

8A

ID I 13

7A

27

1

3 7

5

KJ

27

17

10

9A 7B

3

KK

GÜMNAASIUMI

3 15

17

7

1

2

15

3

NI

LJU

13

12

17 11A

PST

9.

KA

1 9/1

17

8

9.

PÕ 11 HJA

2

2

3

2

4

12

PIK

9.

5

6.

14

1

2

RAHU KO 3 HT U

4

1

8

LÜH I

1

22

15

7 21

2

3

1

3V

13

13

13

4

10

26 24

6.

12

28

13

7

1

3

7

6. 4

1

ITU

5

NI

HE ME

AN

3

1

A

MB

7

9

L

KA LI

UK KA

5

UP KA

TATARI

PS

LE

R

16

A

7A

8A 8

R

12

T

AL ÄV

M NT

8C

PS

ISLANDI VÄLJAK

14

KE

27

1

8B

A

11

2

3B

15

VA LG E

17E

7

11A

15 17

14

3A

it iik

2

3

1

ell

1

6.

5

11

9A 5

RÜÜTLI

22

5

3 30

24

9.

13

7

5

11

3

11

16

9A

9.

Solaris Keskus

AL ÄV

3

2A

T

10

1

1

LA

KA

3

3

5

1

3

11 11 A

1A

13

15 A 1

13

1

3

15 15A

3B

7

5 3

1

9.

7

11

4A

8

SA

7

4C

A

10

5

11

9. 11

TATARI

5/7

23

4B

3

TEATRI VÄLJAK

8

8

B

10

1

E

SÜDALINN

7

ON ST

3

21

15

SE

ROOSI

2

T

PS

7

IA

4

9.

5A

1

5

Sn

8

2

G. O TSA

5

3B

9.

TO OM 35 PU IE ST EE

16

Rahvusooper Estonia Estonian National Opera

KAUBAMAJA

P

11

8

Bussite City Ter

Tammsaare park

Uus turg

U

1

10

T MN

3

3A

TOOM-KOOLI

Viru

1

1E

11A

1

Viru

13

8A

NA 4

1A

12

14

2

19

4

Pe Ma

3 MC IE

2 GR GE

VIRU VÄLJAK

27A

25

2

17A

4

A

8

6.

33

10

6E

13

VIRU Viru Virumägi

38

11

13

19

9.

13

3

A 22 22

ROSENI

8B

2

33

8

4

Forum

VANA-VIR U

10

5 5 7

3

17

ND A

3

9.

16

3

1

15

13

11

23

18

3A

5A

4

8C

MERE PST

12 10

UUS

GR

15

MT GR

R

Coca-Cola Pla

INSENERI

N ÄR

Savoy JA SUUR-KAR

23

E

AIA 14

B

TE

20 18

30

33

6.

ÄE

10

AM

24

40

27

4

RDI POO

NN

6.

TI

Palace

11

1 3

2

DU

ÄGI

RI

HA

E

IS LU

TÕNISM

2

22

OS

6

10A

7

A KA

VENE

1

A RJ KA

2

3

4

T PS ISt.Barbara L R

Metropol

1

8

Bern

Hellemanni torn

17

Hinke torn

ST

AR

D

värav

1

VÄ 3 7 1 I Barons 5KE -

HE 1 RIVA Assauwe MÜÜ torn

1

4B

2

Viru Inn

15

A-P

Sõprus

LI P

KA

15

8

2

Kanuti aed

Munkadetagune torn

5

MUNGA

VIRU

5

VA N

VABADUSE VÄLJAK

LT

3

2

1

JP

UUS

50

18

A

BREM KÄIK

Vana Wiru

RG TU

PL

Kalev Spa

KATARIINA KÄIK

IE

IT

A

KANUTI

ALL-LINN ENI

12

I

10

12

EEG

RAEKOJA PLATS

KUNING

13

IT EE

12

U

1

11

ND

48

DI

NG

MÜN

AKA

APT

Domina Inn City

DA

Bremeni torn

2

SAI

KINGA

2

KOJA

Merekeskus

Braavo

Telegraaf

8

DK

6.

4 14

34

IM AVA ÜH

1

Ingeri bastion

org

8A

TEE

ARI

46/ 48

44

12

P

RAE

I

ÄG

M

VI

Schlössle

K

8

VÄRAV RANNA VÄIKE Hattorpetagune torn

SE

Old Town Maestro’s

RÜÜTLI NO

E OL

36

34

18 ÄI

NIGULISTE

Harjumägi Harju

EA

10

IES

9.

ARI

WISM

KASSISABA

AN

3

P TOOM

12

PU

7

Hirvepark

IK

EH E

2

10

MU

6.

8 6.

1

16

KO M

Rootsi bastion

WISM

8

Kiek in de Kök

FALGI TEE

Lindamägi

OR IM

RI DUNK

torn

Kuberneri aed

VO

St.Petersburg

JALG KE

Taani Kuninga aed Neitsi-

Pikk Hermann

Falgi park

22A

FI

RU

RS

PIKK

Merchant House

7

18

OM TO

5

A. AD

NUNNE

1 TU

E

Meriton Old Town Garden

12 HOBUSEPEA

7

1

BE

PT

2

20

22A

3

2

RUTU

LOSSI PLATS

Falgi õu

Ü

-R

H KO

1

24A

24

riton Grand otel Tallinn

2

L ÜT

M

PIISKOPI

4

26

Pilstickeri torn ja trepp

I

1

KIRIKU PLATS

Kohtuotsa vaateplats

NL

O TO

2

12

RI

OLD TOWN

24

VÄIKE- 10 KLOOSTRI

IK

8

5

10

U PÕ

10

30

Landskrone torn

NI AMSO

St.Olav BÖ

10

KIRIK

6.

TOOMPEA

HNIKA

2A

DA

E 7A

CA

L’Ermitage

14

Imperial

Patkuli trepp ja vaateplats

KIRIKU

questay Uniquestay 2

16

IST

PAG A

VA I

2

KLOOSTRI

Nunnatorn

Toompark

10

NN

NU Saunatorn

SUUR-

EV

VANALINN

AI

2

Kuldjala torn

KELMIKÜLA

LI

KOO

Nunnadetagune torn

Paks Margareta

AI

K A, B

50

KI

Loewenschede torn

OL

2

Köismäe torn

RA

TÜ UR

TE

N

Shnelli

Plate torn

Tornide väljak

AM

N RA

37

Eppingi MK torn

30

SU

JA 3A

ÄE

4A

TOLLI

MA

SADA

PST

Stoltingi torn

Kolm Õde

5/7

31

PÕHJA

68

6.

MA 5

2A

39

Balti jaam Central Railway Station

4

8

LA 2B

2C

E

2

Suur Rannavärav Meriton Old Town HotelWulfarditagune torn Grusbeketagune torn

37

2

Rannamägi

7

Skåne 4 4C

LI

2

Skoone bastion

KA

6. 4 A

KO P

4

33

27

2

-

RE

4

1

2A

10 8

SK

27A

25

23

PST

29

10

KE

6.

8

1B PÕHJ2A

1A

1

Reval Express

MERE PST

11 A

E

TZ KO

12

TE ISIJA

ÜGISE

1

23A

19

14

3

E

21A

RU

4A

NIIN

Domina Inn Ilmarine

35

LINDA LINE

2

4

21C

2

4

2

11

3

E BU

6.

4

6.

KOTZEBUE

21

8

O

8E

16

9B

8

20

10

9.

12

SO

37

AR VÕ 6. AN NA RG U 4

I RE

9.

10

16

1

14A 14

8A

14

8A

2E 2 2D

4

8B

20

3 5A 5 7

14 12

D

Balti jaama turg

4

10KAL

6.

8A

8

14

6A

12 10

1

U

16

8D

2

18

18

1

RIK

6.

4 2 A

C

8E

2B

6.

8

10

18

8B

0 18

KALAMAJA

20 1 8

A AT -P UR SU

12

22 20 A

18

VA B

24 2 2

Tallinnan Vanhakaupunki SE

1

8

7A

20

5A

22

14

TU

26

7

24

ÖS

5

9.

1 22

18

20

TÖ

3

5

22

Lembit park

VA

26B 9.

UMBI

LOGI

A 11A

25/1

21

17

Tallink Spa & Conference 8

6.

SadaMarket 6A

Sadamaturg 10

I NAR KUU

Vanasadama jahisadam Yacht Harbour Old City Marina A EV

PAA D

I

LA

AHT

RI

4 6B

5

6.

14

C

4D 4 14

12

Rotermanni Keskus 10

4

5

8

2

I

1/3

7D

7A

4

eapostkontor ain Post Office 1

12

ANN

aza

10

HO BU JAA MA

6.

ROT 8 ERM

Foorum

5

7

ARVA MNT 6.

2

4

4

6A

3A

6.

Tallink City

5A

3B

8

6.

erminal rminal

5

A. LAIKMAA

u Keskus

3 10

5

GON

SIOR

4

2

4

3

2

1

7

8

KIV IS

2

4

ILLA

6.

15

A .LAIKMAA

6.

8

11

1

Kaubamaja

I

1

Radisson Blu 3

6 B 28 28A 2

30

C 36 30A C 28 30

I

3

9.

14 42 44

8

AT IL 43

7B 7

8

AT

7A 7C

BO 6.

AM

22

LA

1

5

29

5E

I ER

UT LA

AT BG

25/27

A.

tu

36

UK

23A

NN

23

LE

/21

5

I

MAAKRI

26

5

KE

KU

19

R AK MA

6.

KIINNOSTAVIA FAKTOJA VIROSTA JA VIROLAISISTA Viro on muiden joukossa verrattain pieni maa, mutta siitä huolimatta se on erityinen ja omailmeinen paikka. Meidän ihmisemmekin ovat ainutlaatuisia ja mieleenpainuvia. Tarkastellaan lähemmin, mitä erikoisia faktoja Virosta löytyy. Esittelimme kiinnostavia faktoja jo edellisessä numerossa ja nyt seuraa jatkoa!

Virolla on uusi presidentti ja pääministeri Viron tasavallan presidentti on 10. lokakuuta 2016 alkaen Kersti Kaljulaid. Hän on Viron ensimmäinen naispresidentti. Saimme hiljattain myös uuden pääministerin, jonka nimi on Jüri Ratas.

Meillä on useampia pääkaupunkeja Viron virallinen pääkaupunki on tietysti Tallinna, mutta maamme on erityinen siksi, että meillä on muitakin huomattavia pääkaupunkeja. Joidenkin näiden asema pääkaupunkina perustuu vuodenaikojen vaihteluun. Tartto on Viron kulttuuripääkaupunki, Pärnu tunnetaan kesäpääkaupunkina, Türin pääkaupunkivuoro on keväällä ja Otepää ottaa kapulan talveksi.

Kaksi itsenäisyyspäivää Meistä tuli ensimmäistä kertaa itsenäinen valtio 24. helmikuuta 1918. Uudelleenitsenäistyminen tapahtui 51 vuotta kestäneen miehityksen jälkeen 20. elokuuta vuonna 1991.

Paljon meteoriittikraattereita Ottaen huomioon Viron pienen pinta-alan on meillä erittäin paljon meteoriittikraattereita (pinta-alaan nähden eniten maailmassa). Kuuluisin näistä on Saarenmaalla sijaitseva Kaalin meteoriittikraattereiden ryhmä. Pääkraatterissa (halkaisija 110 m) on törmäys- ja räjähdyskraatterin tunnusmerkkejä. Sitä ympäröivät 8 pienempää meteoriittikraatteria ovat tyypillisiä törmäyskraattereita, joista on löydetty meteoriitin kappaleita.

Kraatteriryhmä on vähintään 4000 vuotta vanha.

Kuuluisa shakin suurmestari Shakin suurmestari Paul Keres syntyi Virossa. Kun hän kuoli vuonna 1975, hänen hautajaisiinsa saapui yli 100 000 henkilöä (se on lähes 10 % Viron kokonaisväestöstä).

Laatuviina Ei ole mikään salaisuus, että Virossa valmistetaan laadukkaita alkoholijuomia ja tunnetuimmat tavaramerkit ovat Viru Valge ja Saaremaa viin.

Euroviisuvoitto Pieni Viro yllätti monet vuonna 2001 voittaessaan Eurovision laulukilpailun laululla “Everybody“. Laulun esittivät Dave Benton ja Tanel Padar.

60 | Löytöretkeilijänä Virossa

Tammi jalkapallokentällä – Euroopan vuoden puu Saarenmaalla Orissaaren kauppalassa on eräs erikoinen jalkapallokenttä, jollaista muualta ei löydy: keskellä kenttää kasvaa nimittäin suuri tammi.

Vuonna 2015 tämä jylhä tammi voitti Euroopan vuoden puun tittelin. Ääniä annettiin lähes 60 000 (äänisaalis oli 32 % kaikista äänistä). Kaikki virolaiset olivat ylpeitä.

Saaret, järvet ja joet Meillä on 2222 saarta, 2811 järveä ja 2084 jokea.

Koukussa kylpylöihin Virossa on todella paljon kylpylöitä ja pienessä Kuressaaressa on eniten kylpylöitä maailmassa. Arvostetun hoitomudan, saunojen ja tervehdyttävän meri-ilman ansiosta Virosta muodostui spa-paratiisi jo keisarien aikaan. Hoitava muta, mäntymetsät ja hiekkarannat tekivät Haapsalusta ja Narva-Jõesuusta ihanat lomakaupungit jo 1800-luvulla.

Internet tekee elämän helpoksi Viron yleiseen käyttöön tarkoitetut internetjärjestelmät ovat niin helppoja käyttää, että voit huoletta tehdä veroilmoituksesi alle 10 minuutissa. Tai haluatko ehkä perustaa yrityksen? Virossa sekin onnistuu internetissä alle 5 minuutissa.

Viron lipun symboliikka Viron lipussa on kolme eri väriä: sininen, musta ja valkoinen. Sininen merkitsee uskoa, lojaaliutta ja omistautumista. Musta symboloi synkkää menneisyyttä ja kärsimyksiä (sekä mustaa multaa, joka on antanut virolaisille ruokaa). Valkoinen väri merkitsee vapautta, pyrkimyksiä ja valoa.

Me yksinkertaisesti “Hoidamme homman!“ Viron ainutlaatuinen siivouspäivä on saanut nimen “Teeme ära!“ (“Hoidamme homman“). Tämä koko Viron kattava talkoopäivä käynnistyi vuoden 2008 suuresta roskienkeräyksestä ja sitä vuonna 2009 seuranneista ajatustalkoista. Vuodesta 2010 lähtien on talkoiden järjestäminen ollut jokaisen aktiivisen kansalaisen, yhteisön ja seuran tilaisuus tehdä jotain elinympäristönsä hyväksi. Osallistujat saavat itse valita, mikä täytyy hoitaa kuntoon kotiympäristössä tai kauempana. Vuoden 2015 talkoopäivänä ympäri Viroa järjestettiin 1808 erilaiset talkoot, joihin osallistui yhteensä 47 136 henkilöä.

LIIVALAIA 53 • AVOINNA Ma-La 9-21 • Su 10-21 • WWW.STOCKMANN.EE