Verkkovalmentaja 2-2021

Verkkovalmentaja 2/ 2021

Sisältö Uudet lasten ja nuorten liikuntasuositukset...

Nuorten urheilijoiden drop out...

4 6

Kansallinen liiga 2021... 10 Veikkausliiga 2021... 13 Mikä on SAVAL... 16 Suomi EM-kisoissa... 20

i

Valmentajapäivät järjestetään 9.10.2021 MM-karsintaottelu SuomiUkraina- yhteydessä. Varaa ajankohta kalenteriisi ja seuraa sivujamme jalkapallovalmentajat.fi

Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Taitto: Sirpa Vakkila Kannen kuva: Juha Tamminen 2

Verkkovalmentaja 2/2021

Päätoimittajan palsta Miesten Suomen Cup jalkapallon kilpailumuotona on aloitettu vuonna 1955. Sen kunniakkain historia osuu aiempiin vuosikymmeniin. Juuri nyt sen suosio ja arvostus ovat pohjalukemissa; trendi on ollut nähtävissä jo ennen koronan vaikutuksia. Miten tähän on ajauduttu? Onko ikävään kehitykseen voitu vaikuttaa vai onko se seurausta vääjäämättömästä jalkapallomaailman muutoksesta?

Mikä on valmentajien vastuu?

Suomen Cup 2021 on saatu päätökseen jo toukokuun alussa.

KuPS oli voittaja Olympiastadionin finaalissa. Lauseisiin sisältyy kaksi myönteistä ja yksi kielteinen fakta. Olympiastadionin paluu finaalipaikaksi nostaa varmasti Cupin arvostusta ja kilpailu seuloi potentiaalisen joukkueen europeliedustajaksemme. Sen sijaan finaalin ajankohta tarkoittaa kilpailun aikaista aloitusta, joka taas karkottaa alempisarjalaisia osallistumasta. Niiden joukkueet kun eivät ole valmiina vielä tammikuussa, saati aiemmin. Osallistuvien joukkueiden määrä on pudonnut noin viidesosaan parhaista lukemista. Se on vain yksi mittari, mutta merkittävä.

Viime vuosina Cupin kilpailumuotoon on alkuvaiheessa sisältynyt lohkopelit. Nimen ja kilpailumuodon välillä on siis ristiriita. Toinen niistä kannattaa muuttaa. Lohkopeleillä ja lisenssimääräyksillä on saatu kaikki liigan ja ykkösen joukkueet mukaan. Monet niistä ovat ottaneet lohkopelit hyvinä valmistavina peleinä ennen sarjaa. Kyse on kuitenkin vain 24 joukkueesta.

Kilpailumuodon poistyöntävä vaikutus kymmeniin, jopa pariin

Verkkovalmentaja 2/2021

Vastuu Suomen Cupista

sataan muuhun seuraan on ollut ilmeinen. Palloliitto kilpailun järjestäjänä on Seurojen Palloliitto -hengessä kuunnellut huippuseurojemme toiveita. Vaikutusvaltaa on luovutettu niille, mutta vastuuta ei voi kuitenkaan jakaa. Se on jäänyt Palloliitolle.

Nyt liitto on käynnistänyt Suomen Cupin pelastusoperaation.

Kehittämistyöhön on asetettu työryhmä ja toimeenpanoon on palkattu kehityspäällikkö. Liigan puheenjohtaja ja liiton varapuheenjohtaja Kaarlo Kankkunen on nimetty johtamaan operaatiota. Nyt vastuut ovat selvillä. Oma toiveeni on, että vastuuhenkilöt rohkenevat puuttua myös rakenteisiin ja sisältöön. Suomen Cupin brändi ei kirkastu, ainakaan kestävällä tavalla, jos toimenpiteet rajoittuvat ja painottuvat pelkästään ulkoiseen markkinointiin ja kilpailun nimen myymiseen sponsorille.

Entä mikä on valmentajien vastuu Suomen Cupin suosion ja arvostuksen nostajina? Kenen kanta ratkaisee seuran suhtautumisen Cupiin osallistumiseen?

Onko suomalaisen jalkapallon kokonaisedun mukaista, jos Cup typistyy huippuseurojen keskinäiseksi sarjamuotoa lähestyväksi kilpailuksi? Voisiko valmistautumiskauteen saada hyviä pelejä ja jopa turnauksia olosuhteiden kehityttyä ympärivuotisiksi? Entä jos kalenterissa olisikin tilaa ulkomaanleirille tai kansainvälisiin peleihin? Vaivaa se vaatisi, mutta onnistui se aiemminkin. Vetoankin huippuseurojen valmentajiin; teidän asenteenne ratkaisee paljon.

Annetaan kaikki tukemme Palloliiton ponnisteluihin – Pro Suomen Cup!

Ilkka Mäkelä

3

Uudet lasten ja nuorten liikkumissuositukset käyttöön - seuroilla tärkeä rooli Uudet 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumissuositukset painottavat reipasta ja rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista, jossa ainakin tunnin päivässä liikunnan tulisi hengästyttää ja sydämen sykkeen nousta. Lisäksi vähintään kolmesti viikossa tulisi harjoittaa myös lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikuntaa. Suositukset tuovat esiin notkeutta, tasapainoa ja ketterää liikkumista sekä erilaisia liikuntataitoja kehittävän toiminnan merkityksen. Myös liikkuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tavoitteellisesti urheilevien lasten ja nuorten osalta on vielä tarpeen erilliset urheilijoiden suositukset.

Nämä liikkumissuositukset ovat ns. minitaso. Todellisuus on kuitenkin se, että seuraharrastajissakin on paljon lapsia ja nuoria, joilla on vajavaisuutta jopa minimitason saavuttamisessa. Suomalaisessa kulttuurissa monipuolisen seuratoiminnan käytännöt sekä lapsuuden ja nuoruuden laadukas valmennus ovat isossa roolissa liikkumissuositusten kannalta. Tätä suurta hyvinvointiarvoa on tärkeää tuoda myös esille!

Kevyemmin tai vain vähän harrastaville lapsille ja nuorille tulee usein seuratoiminnan kautta muutamia tunteja ohjattua liikuntaa viikossa.

Parit treenit ja peli viikossa eivät riitä edes liikkumissuositusten minimitason saavuttamiseen, kuten tutkimukset ovat osoittaneet. Liikkeen lisääminen Liikkuva koulu -hengessä koulupäivään ja sen yhteyteen sekä aktivoituminen muuhun liikkumiseen vapaa-ajalla perheen ja kavereiden kanssa on korostetun tärkeää.

Aktiivisesti ja paljon harrastaville lapsille ja nuorille kertyy viikoittain runsaasti organisoitua, kunnolla hengästyttävää, lihaksia ja luustoa sekä taitoja kehittävää liikkumista.

Aktiivisimpien harrastajien liikkumisen tuntimäärät, intensiteetti ja laatu on usein korkea. Heidän osaltaan on tärkeää huolehtia siitä, että arki- ja koululiikunta täydentävät ja tasapainottavat liikkumisen kokonaismääriä.

Seuroissa tulee kunnolla hiki ja saa hyvää valmennusta

• Uudet suositukset painottavat yksilöllisyyttä. Mikäli lapsi ja nuori liikkuu vähän, tarvitaan aikaa, jotta liikkumissuositusten minimitaso saavutetaan. On hyvä, että liikuntamääriä ja laatua lisätään hiljalleen kohti vähimmäissuosituksia.

• On myös hyvä tiedostaa, että noin neljäsosalla lapsista ja nuorista on jokin toimintarajoite. Toimintarajoite voi liittyä liikkumiseen, näkemiseen, ymmärtämiseen, kuulemiseen tai muuhun pysyvään haittaan. Myös muihin vähemmistöihin kuuluvat lapset tai nuoret voivat kokea vaikeuksia päästä tai tulla mukaan.

• Minä opin, minä osaan kokemusten myötä kaikkien innostus kasvaa ja siinä hyvällä valmentajalla on ikimuistoinen vaikutusmahdollisuus!

Tätä osaamista ja erinomaisesti organisoitua laadukasta seuratoimintaa tulee tavoitella ja korostaa!

• Paljon harrastavien osalta on varottava liiallista yksipuolisuutta ja korostettava rasituksen ja levon tasapainoa. Harjoittelusta, matkoista ja kilpailuista palautumiseen on tärkeää varata aikaa, jotta ilo urheiluun pysyy yllä. Korostaisin paljon liikkuvien osalta myös liikunnasta nauttimisen herkkää huomioimista ja elämän tasapainoa.

• Paljon liikkuvat toimivat kaveripiireissä myös muita innostavina persoonina. He laittavat pihapelit käyntiin ja kutsuvat kaverit tutustumaan erilaisiin liikuntamuotoihin.

Tätä kannattaa aikuisten ”peukuttaa”.

• Joukkueiden toimintakulttuuriin rakentuva yhdessä harjoittelemisen, pelaamisen ja urheilemisen kulttuuri on todella kannattavaa ja siihen kannattaa panostaa.

Liikkumissuosituksen toimeenpano koskettaa perheitä, kouluja, lapsen kasvun ja kehityksen tukijoina toimivia ammattilaisia, kuntia, päättäjiä ja monia muita tahoja. Mikä sitten on seurojen ja etenkin valmennustoiminnan rooli tässä kokonaisuudessa? Lähes 90% 9-vuotiaista on mukana seuratoiminnassa, 2/3 lapsista ja 1/3 nuorista on seuroissa (LIITU 2018). Voidaan sanoa, että seurat ovat avainasemassa liikunnan ja harrastamisen edistäjinä.

4

Verkkovalmentaja 2/2021

Kuva: Uudet liikkumissuositukset 7-17-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19.

Valmentaja innostaa ja opastaa koko perheen liikkumaan Urheiluseurojen rooli monipuolisten liikuntataitojen ja urheilullisuuden tason noston näkökulmasta on suuri. Valmentajien on hyvä kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan myös vapaa-ajalla ja pitää teemaa yllä yhteistyössä vanhempien kanssa.

Omasta seurasta ja omalta valmentajalta saatava kannustus monipuoliseen liikuntaan on tärkeää.

Verkkovalmentaja 2/2021

• Viikon ja vuoden harjoitusohjelmiin kannattaa merkitä ohjattujen harjoitusten lisäksi kuvauksia perheiden ja kavereiden kanssa tapahtuvasta liikkumisesta, koulupäivien liikunnasta, omatoimisesta harjoittelusta ja muusta vapaa-ajan liikkumisesta. Seurojen ja lajien esikuvien somevinkit, liikkumisen kampanjat tai laadukkaat esimerkkivideot leviävät nykyään nopeasti.

Niitä kannattaa hyödyntää. Kuitenkin niin, että niistä ei tule stressiä, vaan tuoda ne esille kannustavasti ja mahdollisuutena. Sisäisen motivaation kannalta mahdollisuus vaikuttaa eli ns. autonomian tunne on tunnetusti tärkeä. Lasten ja nuorten oman kekseliäisyyden hyödyntäminen on myös tärkeää.

• Seuroissa harrastavien lasten vanhemmat innostavat usein koko lähiyhteisön perheet mukaan seuroihin ja liikunnan pariin. Liikkuvien vanhempien esimerkkirooli ja merkitys liikunnallisen elämäntavan kannalta tarttuu!

Liikkumissuositukset herättävät toivottavasti paljon keskustelua ja ajatuksia. Kannattaa tutustua niihin tarkemmin UKK-instituutin sivustolla: https://ukkinstituutti.fi/ liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/ Suomi voi olla maailman hyvinvointitulosten kärkeä. Lapsuuden ja nuoruuden aikana rakentuvalla liikunnallisella elämäntavalla on valtava merkitys. Hoidetaan me seuratoimijat oma roolimme innostavasti, yhteistyöllä ja kekseliäästi ilman voivottelua!

Teksti: Marko Viitanen, lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan asiantuntija, Olympiakomitea 5

Pidetään nuoret mukana futiksessa ja sportin parissa pidempään Urheiluharrastusten suosio on suurimmillaan noin 11-vuoden iässä. Sen jälkeen lopettaneiden määrissä on tilastollisesti suurta laskua. Monet tekijät voivat ajaa tilanteeseen, jolloin rakas harrastus päätetään lopettaa. Yläkouluvaiheessa nuoren koulupäivät pitenevät paljon, mielessä ja kehossa myllertää, seurojen eri ryhmissä tehdään erilaisia valintoja ja uusia joukkuekoostumuksia, oma pärjääminen ja panostamisen halu mietityttää ja joskus toimivaa kunnioittavaa tai hyvää yhteistä säveltä ei saa valmentajan kanssa. Jo vuosia on jalkapallossa ja muissakin lajeissa pohdittu miten saisimme innon pysymään yllä pidempään. Samaa haastetta ratkotaan jatkuvasti myös kansainvälisesti.

”As many as possible, as good as possible, as long as possible, in the best environment possible”.

Monessa seurassa ja maassa on käytössä yllä oleva slogan, jolla halutaan viestiä pitkäjänteisemmästä ja paremmasta toimintakulttuurista. Se on tarkoittaa samaa, jota Suomessa Kaikki Pelaa -ohjelman avulla on viety eteenpäin. Monen tasoinen toiminta on kehittynyt, mutta meillä on erittäin paljon mahdollisuuksia hoitaa etenkin tämä haastava nuoruuden vaihe maltillisemmin ja paremmin. Tarvitseeko meidän kiristää toimintaa kovasti, lisätä väärällä tavalla pakkoa ja painetta, aiheuttaa stressiä ja ylikuormittavaa arkea? Olisiko parempi pitää nuoret pidempään mukana heidän itsensä ja lajin sekä ihan huippu-urheilunkin vuoksi? Olisiko meillä valmentajilla vielä lisää opittavissa omaehtoisuutta korostavista lajikulttuureista, nykynuorista ja itsestämme nuorten valmentajina ja vanhempien kumppaneina?

Pidetään nuoret mukana – toimintamallin hyödyntäminen ”Pidetään nuoret mukana” -hankkeen tavoitteena oli vastata kysy6

mykseen: ”Miten pidämme nuoret mukana liikunnassa ja urheilussa?”.

Kyseessä on vuosina 2017−2019 toteutettu kahdeksan maan Erasmus+ Sport -hanke, jossa Suomesta oli mukana Likes. Hankkeessa laadittiin katsaus tutkimuksista, joissa oli tunnistettu niitä tekjöitä, jotka estävät nuorten drop outia eli urheilun lopettamista. Kaikkiaan 150 tekijän todettiin olevan yhteydessä urheilun lopettamiseen nuorten keskuudessa.

Hankkeessa keskityttiin kuitenkin niihin 14 tekijään, joiden tutkimusten perusteella tiedettiin ehkäisevän urheilun lopettamista. Lisätietoa hankkeesta on saatavilla verkosta (www.keepyoungstersinvolved.eu) tai Likesiltä (tuija.tammelin@likes. fi).

Olympiakomitean ja lajien Nuorten liike -toiminnassa hyödynnetään ”Pidetään nuoret mukana” -hankkeessa luotua toimintamallia. Kun Pidetään nuoret mukana -hankkeessa tuotettua tietoa ja työkaluja jaetaan avoimesti, myös harrastustoiminnan parissa toimi-

vat saavat konkreettista tietoa siitä, millaisin toimin nuorten säilymistä mukana harrastustoiminnassa on mahdollista edistää. Tutkimukseen pohjautuvien havaintojen ja teemojen avulla erilaisia toimintamalleja pyritään nostamaan esille entistä laajemmin. Yksittäisen urheiluseuran tai valmennusryhmän kannalta hyödynnettävät keinot ovat konkreettisia toimintatapoja, ohjeita ja käytäntöjä.

Urheilusta pois putoamisella (drop out) tarkoitetaan järjestelmällisen harjoittelun ja kilpailun pitkittynyttä puuttumista. Nuori voi pudota pois joko lajikohtaisesta urheiluharrastuksesta (lajikohtainen lopettaminen) tai kaikesta urheilusta (yleinen urheilun lopettaminen). Suuri osa jonkin lajin lopettaneista nuorista haluaisi löytää jonkin itselleen sopivan uuden harrastuksen.

Verkkovalmentaja 2/2021

Kuva: SJV arkisto

Kuvaus 14 tekijästä, jotka ehkäisevät urheilun lopettamista nuorten keskuudessa

1. Autonomia On tärkeää, että nuori saa kokea valinnanvapautta urheiluun liittyvien tekojen, ajatusten ja tunteiden suhteen. Nuoren tulee saada olla aloitteellinen ja on merkittävää, että hän kokee käyttäytymisensä omaehtoisena.

2. Koettu pätevyys tai minäpystyvyys Jokaisen nuoren on olennaista luottaa kykyynsä toteuttaa urheiluun liittyviä tehtäviä tai ennalta määrättyjä tavoitteita ja

Verkkovalmentaja 2/2021

pärjäämään erilaisissa haastavissa tilanteissa. Harjoittelun ja tehtävien haastetasojen tulee olla innostavia – ei lannistavia.

3. Joukkoon kuuluminen Jokaisen nuoren on tärkeää kokea olevansa osa ryhmää tai seuraa. Nuoren pitäisi kokea lämpöä, kiintymystä, hyväksyntää ja turvallisuuden tunnetta niin itseään kohtaan kuin muiden kanssa olemisesta.

4. Oppimisilmapiiri Jokaisen nuoren pitäisi saada po-

sitiivista vahvistusta läheisiltään, esimerkiksi valmentajilta ja vanhemmilta, kun hän työskentelee ahkerasti ja osoittaa aktiivisuutta. Hyvässä ilmapiirissä nuoret auttavat toisiaan yhteistyön avulla oppimaan ja nauttimaan toiminnasta. Vuorovaikutuksessa korostuu keskusteleva ja kunnioittava kulttuuri.

5. Ajan ja tavoitteiden tasapaino Jokaista nuorta tulee auttaa hallitsemaan aikataulujaan niin, että hänellä on aikaa osallistua urheiluun. Jokaisen seuran tulee 7

pyrkiä järjestämään toimintaa sopivina, joustavina ja helposti käytettävissä olevina aikoina, jotta nuoret voivat osallistua. Seurojen tulisi tasapainottaa aikasitoumuksia osallistumisen tason mukaisesti, esimerkiksi harrastus- ja kilpaurheiluun. Erityisesti runsaasti harjoittelevien ja harrastavien osalta korostuu paikallinen koulun, seuratoimijoiden ja vanhempien yhteistyö toimivien arkien ja viikkojen rakentamisessa. On myös huomioitava aika, jonka nuoret tarvitsevat elämänsä muille osa-alueille – muun muassa opiskeluun ja vapaa-aikaan.

6. Kustannukset Toiminnoissa tulisi huomioida, että jokaisella nuorella on varaa olla mukana urheilussa. Seurojen on tärkeää pyrkiä pitämään osallistumiskustannukset kohtuullisina, jotta osallistumisen taloudelliset esteet vältettäisiin.

Lisäksi seurojen on hyvä pyrkiä tarjoamaan myös kustannuksiltaan erilaisia toiminnan muotoja.

Vähävaraisille on tärkeää luoda erillisiä tukimuotoja eri tahojen yhteistyöllä.

7. Odotusten kohtaaminen Jokaisen nuoren tulisi ymmärtää mitä hän voi odottaa seuratoiminnan eri muodoilta ja toisaalta mitä häneltä odotetaan seuratoiminnassa. Näiden odotusten pitäisi kattaa fyysiset, sosiaaliset, henkiset ja sitoutumisen ja tavoitteellisuuden odotukset.

Jokaisen seuran tulisi ymmärtää, kuinka nuorten odotukset osallistumisesta koskien vaihtelevat iän, sukupuolen, kulttuurin ja sosioekonomisen aseman mukaan 8

sekä mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon nämä vaihtelut odotuksissa ja tarpeissa.

8. Arvot ja merkitykset Jokaisen nuoren tulisi ymmärtää urheiluun osallistumisen merkitys ja hyödyllisyys hänelle itselleen. Jokaisen seuran tulisi arvostaa urheiluun osallistumisen merkitystä nuorille sekä mahdollisuuksien mukaan edistää näitä arvoja. Urheilussa korostuvia reilun pelin, kunnioittamisen, sääntöjen mukaan toimimisen ja muiden arvojen esiin tuominen käytännön teoissa on merkittävä osa toimintaa.

9. Valmentajan ja urheilijan välinen suhde Jokaisen nuoren ja valmentajan suhde tulisi olla mahdollisimman vuorovaikutteinen, joka pitää sisällään niin empaattista ymmärrystä, rehellisyyttä, oikeanlaista vaatimista ja rajoja, tukea, yhteistyötä kuin kunnioitusta. Valmentajan tulee ottaa kontaktia myös nuoren suuntaan, jos hän huomaa nuoren osallistumisessa tai elämässä huolen merkkejä.

Vain osa ottaa haasteitaan puheeksi. Moni nuori on hämmentynyt ja kipuilee vaikeilla hetkillä.

Loukkaantumisten tai poissaolotaukojen jälkeen ei ole helppoa palata toimintaan.

10. Nuorten vertaisten tuki toisilleen Nuorten tulee kokea harrastuksessa kannustusta toisiltaan.

Urheilussa EI saa kokea kiusaamista ja pitää välttää negatiivisella tavalla aiheutettua hermostuneisuutta.

Positiivisen

ilmapiirin luomista on hyvä tehdä niin virallisissa (esimerkiksi järjestetyissä tapahtumissa) kuin epävirallisemmissakin tilanteissa (esimerkiksi vapaa-ajalla). Jokaisen seuran tulisi tarjota nuorelle mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen toimintaan ja kavereiden löytämiseen. Nuoria olisi myös tärkeää kannustaa aktivoimaan kavereitaan mukaan harrastuksiin.

11. Vanhempien tarjoama tuki Jokaisen vanhemman tai huoltajan tulisi rohkaista nuorta osallistumaan urheiluun. Vanhempi tai huoltaja voi tukea nuorta eri toimin. Tukea voi olla esimerkiksi kuljettaminen harjoituksiin tai vaikkapa nuoren rohkaiseminen liikunnan pariin. Seurojen olisi tärkeää tukea vanhempia ja huoltajia eri tilanteissa. On tärkeää keskustella vanhempien kanssa harrastuksen mahdollisista haasteista ja huolehtia hyvän toiminnan ylläpidosta ja jatkomahdollisuuksista myös muutosten hetkillä.

12. Ennalta ehkäisevät käytännöt Jokaisella seuralla tulisi olla ennalta ehkäiseviä käytäntöjä, jotka lisäävät tietoisuutta lopettamiseen liittyvistä tekijöistä ja aktiivisesti pyrkivät ehkäisemään lopettamista. Jokaista seuraa tulee kannustaa hyödyntämään oman lajinsa hyötyjä terveydelle ja hyvinvoinnille. Myös nuoret itse voivat toimia urheiluun ja liikuntaan osallistumisen ja jatkuvan sitoutumisen kannustajina. Avoin ja jatkuva keskustelu toiminnasta nuorten kanssa tukee harrastuksessa viihtymistä.

Verkkovalmentaja 2/2021

13. Saavutettavuus Jokaisen nuoren pitäisi pystyä käyttämään liikuntapaikkoja turvallisesti ja mukavasti. Jokaisen seuran tulisi tehdä tilojensa käytöstä mahdollisimman turvallista ja kätevää niin nuorille kuin perheillekin. On myös tärkeää, että seuran toiminta ja viestintä saavuttavat erilaisista taustoista saapuvat nuoret. Seuran tulee luoda viestintäänsä niin, että se saavuttaa myös esimerkiksi eri kulttuuritaustasta saapuvat tai toimintarajoitteiset nuoret.

14. Tarjolla oleva lajivalikoima Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus osallistua nauttimaansa

Verkkovalmentaja 2/2021

urheiluun, ja hänen pitäisi voida osallistua tasolla, joka on hänelle mukavin – esimerkiksi harrastustai kilpatasolla. Erilaisten lajien tarjonta eri paikkakunnilla tukee nuorten pysymistä harrastusten parissa ja mahdollistaa omien suosikkilajien löytämisen. Myös yksittäinen lajiseura voi mahdollisuuksien mukaan monipuolistaa toimintaansa oman lajin eri muotoja hyödyntäen tai toisten lajien avulla.

Tähän teemaan liittyy paljon kysymyksiä ja teema on moninainen. Erittäin positiivinen asia on se, että nyt on voivoteltu vähemmän ja otettu tutkittu tieto

avuksi, jotta nuoret voisivat olla pidempään mukana toiminnassa. Pysähdytään me valmentajat teeman äärelle ja huolehditaan ainakin siitä, että nuoren on hyvä olla meidän valmennuksessa ja ryhmässä on hyvä henki!

Teksti: Marko Viitanen, lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan asiantuntija, Olympiakomitea

9

Naisten Suomen Cup 2020 loppuottelussa TiPS ja Åland United. Kuva: Juha Tamminen

Kansallisen Liigan juhlakausi käynnissä – 50 v !

Kansallista Liigaa on pelattu jo useita kierroksia ja joukkueiden voimasuhteet ovat alkaneet näkyä.

KUVA: Mira Lönnqvist Kyseessä on juhlakausi, naisten pääsarjaa on pelattu 50 vuotta !

Sarjajärjestelmän mukaisesti huhtikuusta elokuun loppuun pelataan kaksinkertainen runkosarja.

Sen jälkeen joukkueet jaetaan ylempään ja alempaan loppusarjaan runkosarjasijoitusten perusteella.

10

Verkkovalmentaja 2/2021

Viime kauden selkeästi Ykkösen voittanut Helsingin Palloseura (HPS) nousi liigaan uutena joukkueena.

Pääkaupunkiseudulta on sarjassa nyt 6 joukkuetta ja muun Suomen joukkueiden osuus on 4 joukkuetta.

Pohjoisin joukkue löytyy Jyväskylästä. Vahvat junioripelaajien alueet esim. Oulu loistaa poissaolollaan, samoin Pohjanmaa ja länsirannikko.

Joukkueiden kauteen valmistautumiseen on oman mausteensa tuonut koronatilanteen erilaisuus alueilla.

Toivotaan kuitenkin, että pelit ja sarja pystytään pelaamaan loppuun asti ja myös katsojat ja fanit pääsevät katsomoon.

Vuosi sitten vasta sarjan päätöskierroksella ratkesivat mitalit ja karsintoihin joutuva joukkue. Samanlainen käsikirjoitus kelpaisi tällekin kaudelle.

Tätä kirjoittaessa sarjaa on pelattu 5-6 kierrosta ja sarja näyttää jakautuvan kahteen, ehkä jopa kolmeen osaan.

Osa alkukierrosten otteluista ovat olleet jopa yllättävän runsasmaalisia.

Mestarisuosikit kaudelle 2021 Ennustajat ovat ennustaneet vahvimmin ehdolle viime kauden voittaneen Åland Unitedin sekä pronssimitalistin KuPSin. Myös hopeajoukkue TiPS ja kestomenestyjä HJK ovat mestaruustaistossa vahvoilla.

Viime kauden tuplamestari Åland United on muuttunut valmennuksesta lähtien. Steve Beeks palasi joukkueen ruoriin muutaman vuoden tauon jälkeen. Joukkue on uusiutunut. Kymmenkunta pelaa-

Verkkovalmentaja 2/2021

jaa jätti joukkueen. Kova on myös joukkueeseen tulleiden nimilista.

Miten tuo suuri vaihtuvuus ja toisaalta koronan aiheuttama eristetty sijainti vaikuttaa kauteen, sen näemme kauden edetessä. Haastetta tulee myös joukkueelle kesällä , kun Mestarien liigan pelit käynnistyvät.

Kokeneet pelaajat maajoukkuetoppari Anna Westerlundin johdolla auttanevat joukkuetta pysymään kärkikahinoissa tulevallakin kaudella. Naisten Suomen Cupin välierävaiheessa ÅU kukisti KuPSin 4-3 ja selviytyi lokakuussa pelattavaan loppuotteluun.

Kuopion Palloseura otti historiansa ensimmäisen mitalin sarjassa. Nyt tavoitetta on vaan nostettu entisestään aina mestaruuteen asti.

Joukkue on jopa vahvistunut viime kaudesta ja kaksi tehokkainta maalintekijää – Rochi ja Kröger jatkavat joukkueessa. Puolustuslinja on myös vahvistunut.

Seurassa on selvästi panostettu naisten joukkueen toimintaan ja se houkuttelee pelaajia myös muualta. Valmentaja Ollipekka Ojalan mukaan kauteen valmistautuminen on sujunut hyvin ja treenimääriä on lisätty.

Edellisen kauden hopeajoukkue Tikkurilan Palloseura oli ehdottomasti sarjan tasaisin joukkue ja hävisi vain yhden ottelun.

Päävalmenta Pauliina Miettinen uskoo joukkueen mahdollisuuksiin myös tulevana kautena. Joukkue tullee pelaamaan tasaisen ja kurinalaisen kauden . TiPSin joukkue on yksi liigan nuorimpia, mutta on kuitenkin yksi sarjan suosikkeja. Tia Hälinen tuo johtajuutta ja kokemusta lisää ryhmään. Joukkueessa on myös

paljon nuorten maajoukkuepelaajia, mm. Sirenin siskokset Emmi ja Oona sekä Annika Haanpää.

Roosa Ariyo tulee tekemään kauden aikana paljon maaleja ja taistelemaan maalipörssin voitosta.

HJK jatkaa Jonne Kunnaksen komennossa ja oli viime kaudella sijalla 4, joka oli varmasti pettymys seuralle. Joukkue on uusiutunut merkittävästi. Uusia pelaajia on tullut mm. Ilveksen joukkueesta.

Merkittävin menetys on maajoukkuemaalivahti Anna Koivusen siirto naapurimaahan.

Treenikausi on ollut talvella haastellinen loukkaantumisten johdosta.

Tuolla pelaajarosterilla HJK on varteenotettava ehdokas mitalisijoille. Joukkue on omaksi tavoitteekseen ilmoittanut mestaruuden.

Jos pelaajat pysyvät terveinä, niin kaikki on mahdollista.

Haastajat FC Honka, PK-35 Vantaa, PK-35.

FC Honka on asettanut tavoitteekseen myös mestaruuden ja valmentaja Rosa Lappi-Seppälän mukaan joukkueella on siihen täydet mahdollisuudet. Joukkue on vahvistunut ja saanut lisää juoksuvoimaa mm. Hanna Ruohomaan myötä.

Kokeneet pelaajat Katariina Naumanen ja Milla Punsar johtavat esimerkillään joukkuetta. Joukkueen vahvuus tulee olemaan pelaajamateriaali, se kestää loukkaantumisiakin ja tuo kilpailua pelipaikoille.

Punamustien alkukausi lupaa parempaa kuin edellinen kausi. PK35 Vantaa nujersi Suomen Cupin välierässä HJK:n ja selviytyi cupin loppuotteluun.

11

Pauliina Nuora, FC Honka vauhdissa.

Päävalmentaja Jari Väisäsen mukaan pre-season eteni suunnitelmien mukaan, mutta harjoituspelejä pystyttiin pelaamaan vain yksi. Korona vaikeutti näin myös vantaalaisten alkukautta.

Joukkueen runko on pysynyt kutakuinkin samana viime kauteen verrattuna. Joukkueessa on paljon hyviä nuoria pelaajia, riittääkö se mitaleihin - sen aika näyttää.

PK-35 aloitti viime kauden huimasti ja oli pitkään mukana mitalitaistossa. Lopuksi kuitenkin bensa loppui ja lopullinen sijoitus oli 6. mikä oli nousijalle hieno tulos. Rami Rantasen luotsaama ryhmä tavoittelee ylemmän loppusarjan paikkaa.

Joukkueen runko ei hirmuisesti ole muuttunut, 3 pelaajaa Tampereelta saamapuolelle. Jos kaikki natsaa ja pelaajat pysyvät terveenä, ei yläloppusarjan paikka ole mahdoton.

Ilves, JyPK, HPS – alaloppusarjaan ?

Ilveksen valmentaja Mika Lahti12

Kuva: Juha Tamminen

nen kertoo joukkueen tavoittelevan mahdollisimman ehjää kautta, tarkkaa tulostavoitetta ei joukkueelle ole asetettu.

Joukkue on uusiutunut täysin – 14 pelaajaa on siirtynyt muualle viime kauden jälkeen.

Hyvän juniorityön ansiosta joukkuetta on täydennetty pääasiassa omista junnuista. Kovia ja kokeneita vahvistuksia on myös tullut.

Ilves-kasvatti Johanna Salmijärvi palaa Norjasta ja Laura Kattelus TPS:n organisaatiosta.

Kauteen valmistautuminen on sujunut suhteellisen hyvin. Haastellinen kausi tulossa ja JyPK ja HPS ovat sarjassa päävastustajat.

JyPK:n kauteen valmistatuminen on ollut haastavaa. Joukkue on uudistunut todella paljon.

Vesa Stenroos palasi joukkueen valmentajaksi tammikuussa. Lähtijöiden mukana katosi myös arvokasta liigakokemusta. Jyväskylässä on tehty pitkään hyvää juniorityötä ja edustusjoukkuetta on täydennetty omila junioreilla.

Kauteen valmistatuminen on ollut haasteellista koronan ja loukkaantumisten vuoksi.

Liigadebytantteja tulee iso joukko Jyväskylästä sekä muutama kokeneempi vahvistus: TPS:stä siirtynyt Tiia Hirvonen ja jenkeistä tullut keskikenttäpelaaja Claire Oates.

Sarjapaikan säilyttäminen tavoitteena.

Perinteikäs Helsingin Palloseura (HPS) voitti viime kaudella Ykkösen selkeästi ja nousi liigaan.

Seurassa on panostettu myös valmennukseen ja kehitetty pelaajien arkea kohti ammattimaisuutta.

Joukkueen päävalmentajan Toni Anttilan mukaan fyysiseen valmennukseen on panostettu ja se on vienyt joukkuetta eteenpäin.

Uusia pelaajia on kymmenkunta ja kokeneet pelaajat jatkavat joukkueessa. Sarjapaikan säilyttäminen on tavoitteena ja jos kaikki menee putkeen, niin tuo tavoite voi onnistua.

Teksti: Heikki Altonen Kuvat: Juha Tamminen

Verkkovalmentaja 2/2021

Tiukkaa taistelua FC Interin ja KuPSin välillä huhtikuussa pelatussa Veikkausliigan ottelussa. Kuva: Juha Tamminen

Veikkausliigan 2021 ennakkotunnelmia Suomalainen Veikkausliiga on taas alkanut. Ikävä kyllä, olemme edelleen koronan kourissa ja ensimmäiset pelit on jouduttu pelaamaan lähes tyhjillä katsomoilla. Kun nyt valtiovalta on alkanut rajoitteita purkamaan, pitäisi myös katsomoiden aueta. Viime kauden koronarajoituksilla pelatun Veikkausliigan joukkueiden kotiotteluiden yleisökeskiarvot vaihtelivat joukkueittain 870 ja noin 2200 katsojan välillä.

Turvallisesti, turvavälit huomioiden suomalaisiin Veikkausliigaotteluihin voi ottaa useammalle stadionille noin 2500 katsojaa. Jos stadionin yleisökapasiteetti on 8000 ja joka kolmas istuin/paikka on käytössä, kapasiteettihan on silloin noin 2700. Toivottavasti päättäjät heräävät pian!

Pelejä ovat joukkueet pelanneet tätä kirjoittaessani 3-4 kierrosta. Joukkueiden voimasuhteista ei vielä voi vetää kovinkaan suuria johtopäätöksiä. Uutta väriä tämän kauden Veikkausliigaan antavat nousijajoukkueet, perinteinen KTP ja AC Oulu.

Tänä vuonna on tarkoitus pelata taas kauden 2019 tapaan varsinaisen runkosarjan jälkeen kuuden joukkueen Mestaruussarja ja kuuden heikoimmin sijoittuneen Haastajasarja. Viime kaudellahan nämä loppusarjat jouduttiin koronan takia perumaan ja sarja lopetettiin

Verkkovalmentaja 2/2021

runkosarjan jälkeen.

Seuraavassa lyhyet kommenttini vuoden 2021 joukkueista: Mestari, ehkä?

HJK Viime kauden mestari on vahvistunut entisestään. Uusia pelaajia ovat mm. takaisin kierrokselta palannut Filip Valencic sekä Ilveksessä hyvää jälkeä tehneet Jair ja Janne Saksela.

Myös lainassa olleet omat kasvatit Lukas Lingman ja Enoch Banza ovat palanneet. Materiaali on laaja

ja vaihtoehtoja eri pelipaikoille löytyy, joten Toni Koskelan johtaman joukkueen pelaajien kaulaan tullaan todennäköisesti ripustamaan kultamitalit myös tänä vuonna. Toivottavasti tie Euroopan kentillä onnistuu myös laajennetulla materiaalilla paremmin.

Muut mitalisijat: KuPS KuPS on uudistunut tälle kaudelle voimakkaasti. Muutaman vuoden jälkeen paluun Veikkausliigaan tehneen valmentaja Simo Valakarin 13

Kuva: Juha Tamminen

KTP nousi liigaan pudottamalla nousukarsinnassa hieman yllättäen TPS:n. Kuva toukokuun ottelusta KTP-Honka.

johtamassa miehistössä on peräti 13 uutta pelaajaa. Joukkueen iskukyky riippuu tietysti siitä, miten Valakari pystyy hitsaamaan joukkueen toimivaksi kokonaisuudeksi. Kauden alku on ollut lupauksia herättävä ja avauspelin tappion jälkeen kolme seuraavaa ottelua on sujunut ilman tappiota ja bonuksena vielä Suomen Cupin finaalin voitto. Uskon, että KuPS tulee olemaan kovin haastaja HJK:lle tällä kaudella.

Inter Joukkueen valmentajana jatkaa erittäin hyvää työtä tehnyt Jose Riveiro, jonka johdolla kovassa käymistilassa olleen joukkueen toiminta on saatu rauhoitettua. Tänäkin vuonna seurassa kuitenkin on kuohunut, sillä seuran tekninen johtaja jätti pestin14

sä vain muutama viikko ennen sarjan alkua. Joukkueen avauskokoonpano on tälläkin kaudella riittävän vahva taistelemaan mitalisijoista, mutta materiaali on erittäin kapea.

Loukkaantumissuman sattuessa, vaihtopenkiltä ei löydy ainakaan tällä hetkellä riittävän tasokkaita korvaajia. Myöskään Filip Valencicin lähtö ei voi olla näkymättä.

Keskikastia: FC Honka Hongan joukkue ei ole juurikaan muuttunut viime kaudesta. Mielenkiintoista on nähdä, miten paljon joukkueen sielujen Javi Hervasin ja Borjaz Martinin lähdöt vaikuttavat.

Uutena mielenkiintoisena nimenä joukkueeseen on tullut 2003 syntynyt lahjakkuus Niklas Pyyhtiä.

Kaiken osuessa kohdalleen, voi Vesa Vasaran johtama joukkue hyvinkin nousta taistelemaan mitalisijoista.

SJK Jani Honkavaara aloittaa toisen kautensa joukkueen peräsimessä. Suurin osa joukkueen runkopelaajista jatkaa myös tällä kaudella. Viime kauden huono alku vei mahdollisuudet hyvään sijoitukseen. Tämä kausi on alkanut paremmin, kolmen pelatun ottelun jälkeen joukkue on yhä tappioitta. Uskon vahvasti, että tällä kaudella SJK taistelee taas kirkkaammista sijoituksista.

Ilves Jarkko Wiss jatkaa joukkueen peräsimessä nuorten pelaajien kehittämistä. Joukkueessa 25 pelaajan

Verkkovalmentaja 2/2021

ringissä on 18 alle 22-vuotiasta pelaajaa. Joukkue menetti lähes koko avauskokoonpanonsa, 8 pelaajaa siirtyi muihin veikkausliigajoukkueisiin. Lähes ikoninen maalivahti Mika Hilander mm. siirtyi naapuriseura Hakaan. Joukkueen hiomiseen menee varmasti aikaa ja mitalihaaveista on tänä vuonna ehkä liian aikaista puhua. Uskon kuitenkin, että sarjapaikka varmistuu turvallisesti keskikastissa.

MIFK Viime kausi oli saarelaisryhmälle tosi vaikea ja sarjapaikka varmistui vain kahden pisteen turvin. Tämän kauden toista kautta joukkueen peräsimessä toimivan Lukas Syberyjskin joukkue on aloittanut kohtuullisesti. Kolmesta ensimmäisestä ottelustaan joukkue on voittanut kaksi. Joukkue on uudistunut voimakkaasti ja myös MIFKin lopullinen menestys riippuu paljon siitä, miten joukkue hitsaantuu yhteen.

HIFK Myös HIFK on uusiutunut rajusti.

Uusi valmentaja Joaquin Gomez debytoi päävalmentajana Suomessa.

Joukkueen selkärangan muodostavat kokeneet Hannu Patronen, Sakari Mattila ja Mostagh Yaghoubi.

Joukkueen sijoitus on vaikeasti ennakoitavissa. Kokeneiden pelaajien varaan on hyvä rakentaa, mutta miten uusi valmentaja pystyy hitsaamaan joukkueen yhteen. Alku on ollut lupaava.

FC Lahti FC Lahti aloittaa toisen kautensa Ilir Zenelin johdolla. Joukkue on saanut muutamia hyviä vahvistuksia. Suomen kentillä jo kauan viihtyneet Antonio Reguero ja Javi

Verkkovalmentaja 2/2021

Hervas tuovat laatua ja kokemusta joukkueeseen. Vahvistunut FC Lahti voi hyvinkin olla kauden yllättäjä.

Vaikeaa: FC Haka Niukasti yhden pisteen turvin viime kaudella sarjapaikkansa säilyttänyt Teemu Tainion valmentama FC Haka joutunee tälläkin kaudella taistelemaan tiukasti sarjapaikkansa puolesta. Kokenut maalivahti Mika Hilander tuo varmuutta maalin suulle, mutta miten riittää kenttäpelaajien laatu. Sarjan aloitus kolmella tappiolla ei ole omiaan vahvistamaan itseluottamusta. Vaikea kausi on tulossa.

KTP Nousukarsinnassa jopa hieman yllättäen TPS:n tiputtaneen KTP:n kausi on alkanut melko lupaavasti.

Kolmesta ensimmäisestä ottelusta on saldona neljä pistettä. Argo Arbeiterin valmentama joukkue muuttui talven aikana melko maltillisesti.

Mielenkiintoista on nähdä miten joukkueen kausi hyvän alun jälkeen jatkuu?

AC Oulu Toinen nousijajoukkue, Jyrki Aholan valmentama AC Oulu on aloittanut kautensa tahmeasti. Kolmen ottelun jälkeen pistesarake näyttää edelleen pyöreää nollaa. Joukkue ei ole myöskään talven aikana vahvistunut merkittävästi, kokeneempana tulijana 200 liigaottelun Jarkko Hurme. Kaudesta tulee joukkueelle myös vaikea ja ilman lisähankintoja se joutuu varmastikin taistelemaan sarjapaikan säilyttämisestä loppuun asti.

Veikkausliigan loppujärjestys

1. HJK 2. KuPS 3.

FC Inter 4. SJK 5. HIFK 6.

FC Lahti 7. MIFK 8. Honka 9. Ilves 10. KTP 11.

FC Haka 12.

AC Oulu

Syksyllä on mielenkiintoista taas katsoa, osuiko yhtään sijoitusta oikeaan!

Teksti: Hannu Paatelo Kuvat: Juha Tamminen

15

Mikä on SAVAL? Suomen Ammattivalmentajat SAVAL on Suomen Valmentajien vuonna 2002 perustama etu- ja palvelujärjestö ammattivalmentajille ja muille valmennustehtävissä toimiville. SAVAL on erikoistunut urheiluvalmentajien henkilökohtaiseen edunvalvontaan ja vastaa ennakoivasti jäsenistön sekä yhteiskunnan tarpeisiin edesauttamalla työpaikkojen syntymistä, oikeudenmukaista palkkausta työn vaatimuksiin ja määrään nähden sekä työhyvinvointia edistäviä olosuhteita.

Vahvana valmentajien edunvalvojana SAVAL edistää urheilun ja valmentajuuden arvostusta, osallistuu valmentajien osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja tekee laajaa yhteistyötä etenkin työmarkkinajärjestökentässä, mutta myös urheilussa, toimivien tahojen kanssa. SAVAL toimii urheiluvalmentajien ammattiliittona Suomessa. SAVAL on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n jäsenyhdistys, ja kuuluu Akavaan.

SAVAL on Suomen Valmentajien yhteisöjäsen ja kaksi monilajista valmentajajärjestöä tekevät muutoinkin tiivistä yhteistyötä. SAVA16

Lilla ja Suomen Valmentajilla on sekä erillisiä että yhteisiä tehtäviä.

Valmentajayhdistykset täydentävät toinen toisiaan varmistaen sen, että jokaiselle suomalaiselle valmentajalle ‒ vapaaehtoisista päätoimisiin ammattilaisiin ‒ on tarjolla sopivia palveluita.

Mitä SAVAL tekee?

SAVAL tekee työtä urheiluvalmentajien eteen. SAVAL tarjoaa jäsenilleen nopeaa ja henkilökohtaista jäsenpalvelua ‒ apua työsuhdeasioissa. Jäsenet saavat SAVALin kautta myös työttömyysturvaan liittyvät asiat hoidettua. Autamme myös rii-

ta-asioiden neuvotteluissa ja niiden oikeudellisessa selvittelyssä. SAVAL tarjoaa myös muita jäsenetuja ja koulutusta muun muassa työsuhdetaitoihin liittyen.

Näiden lisäksi SAVALin toimintaan kuuluu: • valmentajien työnkuvan ja toimintaympäristön kehittäminen • uusien valmennuksen työpaikkojen syntymiseen vaikuttaminen • valmentajuuden tunnettuuden lisääminen • valmennuksen vaikuttavuuden osoittaminen eri keinoin • urheilun arvojen kirkasta-

Verkkovalmentaja 2/2021

minen ja vaaliminen osana yhteiskunnan arkea.

Henkilökohtaisen jäsenpalvelun osalta toimistolle tulee vuositasolla pitkästi yli toistatuhatta yhteydenottoa. Tyypillisiä yhteydenottojen aiheita ovat olleet jo pitkään useat työsuhteeseen liittyvät aiheet ja ajankohtaisina aiheina on esiin nousseet koronapandemian vaikutukset ja valmentajien kohtaama epäasiallinen käytös:

Työsopimuksesta yleisesti Työsopimuksessa sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä työnteon ehdoista. Keskeisiä ehtoja ovat muun muassa työtehtävät, työntekopaikka, maksettava palkka mahdollisine luontoisetuineen, lomaedut, lomaraha ja työsuhteessa sovellettava työehtosopimus.

Työsopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jos työnantaja haluaa muuttaa ehtoja, muuttaminen edellyttää uuden sopimuksen tekemistä tai irtisanomisperustetta. Jos työntekijä ei suostu työsuhteen ehdon muuttamiseen eikä irtisanomisperustetta ole, työsopimus yleensä jatkuu entisin ehdoin.

Työsopimustarkastuksia tehdään kymmenistä jopa yli sataan tarkastukseen vuosittain. Valitettavan usein sopimuksiin on eksynyt virheitä.

Työsopimuksen muototoistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen?

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on työsopimuksen ensisijainen muoto. Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi tietty rajattu

Verkkovalmentaja 2/2021

työsuoritus, sijaisuus tai harjoittelu.

Jos työn tekemiselle on tarve vähintään yhdeksän kuukautta vuodessa, on työsopimus tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimuslaki ei kuitenkaan rajoita määräaikaisen työsopimuksen solmimista työntekijän omasta pyynnöstä.

Palkka Sopimustarkastusten yhteydessä usein keskustellaan myös palkasta. Myös erillistä palkkaneuvontaa annetaan ja SAVALin toimistolla onkin melko hyvä käsitys toimialan palkkaukseen liittyen.

Työntekijällä on oikeus saada vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole, on oikeus saada alan tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Jos palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan, palkan perusteista on sovittava selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasuositusta voi kysyä SAVALin toimistosta. Työsopimuksessa kannattaa sopia myös säännöllisestä palkantarkistamisesta.

Palkka voi koostua osittain tai kokonaan provisiosta, bonuksista tai vastaavista. Palkkausperusteista on tällöin sovittava niin, että se riippuu vain sellaisista tulostekijöistä, joihin itse voi käytännössä vaikuttaa.

Työaika ja työajanseuranta Työaikaan liittyvät yhteydenotot ovat myös hyvin tyypillisiä. Se mikä on työtä ja mikä ei, voi olla valmentajan työssä haastavaa määritellä.

Valmentajan katsoessa esimerkiksi tulevan vastustajan ottelua kotona, onko tämä työtä vai ei? Jos valmentaja katsoo vastaavaa ottelua työnantajan tiloissa niin se usein lasketaan työksi ja työajaksi. Työsopimuksessa

sovitaan säännöllisen työajan päivittäiset ja viikoittaiset enimmäismäärät. Jos työaika tyypillisesti vaihtelee, voidaan sopia liukuvasta työajasta tai työajan tasoittumisesta sovitulla aikajaksolla. Työaikajoustot sopivat hyvin valmentajan työsuhteisiin, kunhan joustoa tapahtuu tarvittaessa molempiin suuntiin. Järjestelyissä on noudatettava työaikalakia ja työsuhteessa sovellettavaa työehtosopimusta.

Työajan osalta valmentajan työ poikkeaa monesta muusta ammatista. Säännöllistä työtä tehdään usein myös ilta-aikoina, ja harjoituksia ja ottelutapahtumia on viikonloppuisin. Työn tapahtuessa leireillä, ottelutapahtumissa tai vastaavissa olosuhteissa on hyvä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä erikseen.

Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen virallisena jäsenenä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmentajan palkkaetuja varsinaisesta työstä. Työnantajan velvoitteisiin sisältyy tarvittavien sijaisten järjestäminen edustustehtävien ajaksi.

Työajan kirjaamisvelvoite on määrätty laissa. Se on sekä työntekijän että työnantajan turva. Se varmistaa, että työntekijä on töissä sopimuksen mukaisen ajan ja sillä on vaikutuksia työntekijän palkkaan, työajan tasoittumiseen ja lomapäiväkertymään. Lain mukaan työaikakirjanpito on työnantajan vastuulla.

Usein on sovittu käytännöstä, jossa työntekijät itse kirjaavat tehdyt työtunnit, ja työnantaja tarkastaa ja hyväksyy kirjaukset säännöllisesti, sovitulla tavalla.

Yllättävän usein yhteydenotot liittyvät velvoitteisiin. Työlainsäädäntö antaa raamit työntekijän ja 17

työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, joita tulisi työelämässä noudattaa.

Työntekijän ja työnantajan velvoitteet Työntekijän keskeisiä velvoitteita huolellisen työn tekemisen lisäksi ovat kuuliaisuus- ja uskollisuusvelvoitteet. Työntekijän on lähtökohtaisesti toteltava työnantajan työhön liittyviä määräyksiä, vältettävä ristiriitoja ja huomioitava työnantajan etu. Työntekijä ei saa toimia siten, että toiminta voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työnantajalla velvoitteisiin lakien ja sopimusten noudattamisen lisäksi kuuluu kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja työterveydestä, antaa työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista sekä edistää hyvää työilmapiiriä, työsuoriutumista ja ammatillista kehittymistä.

Ajankohtaisina aiheina koronapandemian vaikutukset ja epäasiallinen käyttäytyminen Viime aikoina SAVALin toimistolle tulleet palloilulajien yhteydenotot ovat valtaosin liittyneet koronapandemian aiheuttamiin sopeutustoimiin ja työttömyysturvaan. Poikkeustilanteeseen liittyviin kysymyksiin on annettu apua parhaalla mahdollisella tavalla.

Toinen, valitettavasti toistuva aihe, on ollut valmentajien kokema kiusaaminen tai muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla, mikä voi vaarantaa työntekijöiden terveyden.

Työnantaja onkin velvollinen puuttumaan työpaikalla tapahtuvaan 18

häiritsevään käytökseen saatuaan siitä tiedon. Valmentajan velvollisuus on ilmoittaa kokemastaan epäasiallisesta käytöksestä työnantajalle.

Monilla työpaikoilla on sovittu toimintamalli, miten tulee toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua.

Miten toimia, jos koet epäasiallista kohtelua?

• Ota asia puheeksi huonosti käyttäytyneen henkilön eli tekijän kanssa.

• Mikäli epäasiallinen kohtelu jatkuu, ilmoita asiasta työnantajallesi.

• Mikäli tekijä on johtoon tai ylimpään johtoon kuuluva, epäasiallisesta käytöksestä ilmoitetaan myös tällöin työnantajalle.

• Mikäli ilmoitukseen ei reagoida, selvitä ilmoituksesi vastaanottajalta, onko hän ryhtynyt selvittämään kokemaasi epäasiallista kohtelua.

• Mikäli käsittely ei edelleenkään etene ja olet varmistanut, että työnantajasi on tietoinen tekemästäsi ilmoituksesta, ota yhteyttä työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan tai SAVALin työsuhdeneuvontaan saadaksesi lisäohjeita.

Kiusaamisesta tai muusta epäasial-

lisesta kohtelusta kannattaa keskustella työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös Suomen Ammattivalmentajat SAVALiin ja työterveyshuoltoon.

Asian käsittelyn vuoksi on tärkeää, että kirjaat ylös, miten ja milloin häiritsevää käytöstä ilmenee ja miten olet itse toiminut.

Teksti: Raino Nieminen Toiminnanjohtaja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Kuvat: stock.adobe.com1 ja stock.adobe.com2

Lisätietoja: Työsuojeluviranomaisen valtakunnallinen puhelinneuvonta puh.

0295 016 620 SAVALin työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta puh. (09) 2510 1350, toimisto@saval.fi https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 (28 § häirintä, 18 § työntekijän yleiset velvollisuudet)

Verkkovalmentaja 2/2021

Jalkapallovalmentajaksi ulkomaille – työttömyysturvasta kannattaa varmistua Kun menet töihin EU-/ETA –maahan, tulee työttömyysvakuutus pääsääntöisesti siirtää työskentelymaahan.

Tätä varten tarvitaan U1–lomake, jonka SAVALin jäsenyyteen kuuluva KOKO-työttömyyskassa kirjoittaa pyynnöstä. SAVALin jäsenenä muista ilmoittaa toimistolle ulkomaille muutostasi.

EU/ETA-maat ja Sveitsi sekä Pohjoismaat Ruotsissa ja Tanskassa valmentajan tulee itse liittyä kassaan päästäkseen ansioturvan piiriin. Muissa EU-/ ETA –maissa ja Sveitsissä sekä Pohjoismaissa valmentaja tulee yleensä vakuutetuksi yleisen työttömyysvakuutusjärjestelmän kautta.

Valmentaminen ammattina tulkitaan eri maissa eri tavoin. Suositus on, että joko etukäteen tai mahdollisimman pian maahanmuuton jälkeen olet yhteydessä paikallisiin työ- ja elinkeinoviranomaisiin varmistuaksesi kyseisen maan työttömyysturvavaatimuksista Kun palaat takaisin Suomeen, työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää liittymistä työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit kuulumasta työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään.

Toimita ulkomailla tehdystä työstä Suomeen samat asiakirjat kuin Suomessakin tehdystä työstä: työtodistus, palkkatodistus/palkkalaskelmat ja U1 –lomake.

Työskentely ns. kolmannessa maassa EU-/ETA-maiden ulkopuolella työskentely muuna kuin lähetettynä työntekijänä ei kerrytä työssäoloehtoa.

Henkilön katsotaan kuitenkin olevan työmarkkinoilla, jos hän on työssä, joka Suomessa kerryttäisi työssäoloehtoa.

Jos työssäoloehtosi on täyttynyt ennen EU-/ETA-maiden ulkopuolelle lähtöä Suomessa tehdystä työstä, se on edelleen voimassa, joten kassajäsenyyttä ei kannata katkaista. Ellet tiedä ulkomaan työjakson pituutta etukäteen, on järkevää pitää kassan jäsenyys voimassa kaksi ensimmäistä vuotta.

Lukuisat poikkeukset vaikuttavat mahdollisuuksiin hyödyntää Suomen sosiaalietuuksia, joten kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan hyvissä ajoin ennen muuttopäivää. Ulkomaille lähtijän oikeus julkisiin palveluihin ja tukiin vaihtelee sen mukaan, missä päin maailmaa tuleva työpaikka sijaitsee. Heti kun aloitat palkkatyön tai ryhdyt yrittäjäksi toisessa EU-käytäntöjä soveltavassa maassa, oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan lakkaa.

Tilanne on sama, kun henkilö lähtee kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta noudattavaan maahan. On myös maita, joiden kanssa sosiaaliturvasta ei ole sovittu mitään, tällöin riskinä on putoaminen tyhjän päälle, mikäli oleskelu jatkuu yli 12kk.

SAVAL-jäsen, suunnitellessasi ulkomaanpestiä ole hyvissä ajoin yhteydessä SAVALin toimistoon. Selvitetään työttömyysvakuutukseesi ja muuttoon liittyviä kysymyksiä yhdessä!

Lisätietoja Kelan kansainvälisten asioiden keskus puh. 020 634 0200, inter.helsinki@kela.fi SAVALin työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta puh. (09) 2510 1350, toimisto@saval.fi Yhteystiedot: Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI Käyntiosoite: Kellosilta 7 Puhelin: 09-2510 1370 E-mail: toimisto@saval.fi www.saval.fi

EM-jalkapallo 2021 Suomen jalkapallon historiallinen aika on pian edessämme. Huuhkajat selvisivät sensaatiomaisesti futiksen EM-lopputurnaukseen ja aloittaa urakkansa Kööpenhaminassa ottelulla Tanskaa vastaan 12.6.

Seuraavassa esitellään Suomen joukkue sekä alkulohkon vastustajat Tanska, Venäjä ja Belgia.

Jalkapallon EM 2021 -turnauksessa on mukana yhteensä 24 joukkuetta.

Lohkot muodostuvat neljästä maasta ja niitä on yhteensä kuusi. Maat arvotaan lohkoihin neljästä arvontakorista, joihin joukkueet on jaettu tason

mukaan. Eli 1. arvontakorista löytyy ennakkoon parhaimmat maat ja 4. korista sitten puolestaan ennakkoon heikoimmat maat.

Jokaisesta lohkosta selviää jatkoon kaksi parasta

joukkuetta, minkä lisäksi pudotuspeleihin selviää neljä parasta lohkokolmosta. Näin ollen 16 parasta joukkuetta jatkaa alkulohkon jälkeen pelejään neljännesvälierissä.

Suomi pelaa B-lohkossa, jonka joukkeet ovat:

Venäjä

Belgia

Tanska

Suomi

Suomen vastustajat ovat pelanneet seuraavilla kokoonpanoilla kevään viimeisimmissä MM-karsintaotteluissa

30.3.2021 Slovakia-Venäjä 2-1 (MM)

Päävalmentaja

27.3.2021 Tsekki-Belgia Stanislav Tšertšesov 1-1 (MM)

Lopullinen EM-joukkue # Pelaaja Pelipaikka Seurajoukkue 16 Matvei Safonov Maalivahti Krasnodar (RUS) 1 Anton Shunin Maalivahti Dinamo Moskova (RUS) 12 Juri Djupin Maalivahti Rubin Kazan (RUS) 14 Georgi Dzhikiya Toppari Spartak Moskova (RUS) 3 Igor Diveev Toppari TsSKA Moskova (RUS) 5 Andrei Semjonov Toppari Akhmat Groznyi (RUS) 13 Fjodor Kudrjashov Vasen laitapuolustaja Antalyaspor (TUR) 18 Juri Zhirkov Vasen laitapuolustaja Zenit (RUS) 2 Mário Fernandes Oikea laitapuolustaja TsSKA Moskova (RUS) 4 Vjatsheslav Karavajev Oikea laitapuolustaja Zenit (RUS) 8 Dimitri Barinov Puolustava keskikenttä Lokomotiv Moskova (RUS) 21 Daniil Fomin Puolustava keskikenttä Dinamo Moskova (RUS) 26 Maksim Mukhin Puolustava keskikenttä Lokomotiv Moskova (RUS) 11 Roman Zobnin Keskikentän keskusta Spartak Moskova (RUS) 23 Daler Kuzjajev Keskikentän keskusta Zenit (RUS) 7 Magomed Ozdojev Keskikentän keskusta Zenit (RUS) 25 Denis Makarov Keskikentän oikea laita Rubin Kazan (RUS) 17 Aleksandr Golovin Hyökkäävä keskikenttä AS Monaco (FRA) 15 Aleksei Mirantshuk Hyökkäävä keskikenttä Atalanta (ITA) 6 Denis Tsheryshev Vasen laitahyökkääjä Valencia (ESP) 24 Andrei Mostovoi Vasen laitahyökkääjä Zenit (RUS) 19 Rifat Zhemaletdinov Oikea laitahyökkääjä Lokomotiv Moskova (RUS) 20 Aleksei Jonov Oikea laitahyökkääjä Krasnodar (RUS) 22 Artjom Dzjuba (C) Keskushyökkääjä Zenit (RUS) 9 Aleksandr Sobolev Keskushyökkääjä Spartak Moskova (RUS) 10 Anton Zabolotny Keskushyökkääjä Sotshi (RUS)

26.3.2021 Tsekki-Belgia 1-1 (MM)

Päävalmentaja Roberto Martínez Lopullinen EM-joukkue # Pelaaja Pelipaikka Seurajoukkue 1 Thibaut Courtois Maalivahti Real Madrid (ESP) 12 Simon Mignolet Maalivahti Club Brugge (BEL) 13 Matz Sels Maalivahti Strassburg (FRA) 18 Jason Denayer Toppari Lyon (FRA) 2 Toby Alderweireld Toppari Tottenham (ENG) 4 Dedryck Boyata Toppari Hertha (GER) 5 Jan Vertonghen Toppari

Benfica (POR) 3 Thomas Vermaelen Toppari Vissel Kobe (JPN) 21 Timothy Castagne Oikea laitapuolustaja Leicester (ENG) 15 Thomas Meunier Oikea laitapuolustaja Borussia Dortmund (GER) 19 Leander Dendoncker Puolustava keskikenttä Wolverhampton (ENG) 6 Axel Witsel Puolustava keskikenttä Borussia Dortmund (GER) 8 Youri Tielemans Keskikentän keskusta Leicester (ENG) 26 Dennis Praet Keskikentän keskusta Leicester (ENG) 11 Yannick Carrasco Keskikentän vasen laita Atlético Madrid (ESP) 7 Kevin De Bruyne Hyökkäävä keskikenttä Manchester City (ENG) 17 Hans Vanaken Hyökkäävä keskikenttä Club Brugge (BEL) 10 Eden Hazard (C) Vasen laitahyökkääjä Real Madrid (ESP) 16 Thorgan Hazard Vasen laitahyökkääjä Borussia Dortmund (GER) 24 Leandro Trossard Vasen laitahyökkääjä Brighton (ENG) 22 Nacer Chadli Vasen laitahyökkääjä Basaksehir (TUR) 25 Jérémy Doku Oikea laitahyökkääjä Stade Rennes (FRA) 9 Romelu Lukaku Keskushyökkääjä Internazionale (ITA) 14 Dries Mertens Keskushyökkääjä Napoli (ITA) 23 Michy Batshuayi Keskushyökkääjä Crystal Palace (ENG) 20 Christian Benteke Keskushyökkääjä Crystal Palace (ENG)

31.3.2021 Itävalta-Tanska 0-4 (MM)

Päävalmentaja: Kasper Hjulmand EM-joukkue # Pelaaja Pelipaikka Seurajoukkue 1 Kasper Schmeichel Maalivahti Leicester (ENG) 16 Jonas Lössl Maalivahti Everton (ENG) 22 Frederik Rönnow Maalivahti Schalke (GER) 6 Andreas Christensen Toppari Chelsea (ENG) 3 Jannik Vestergaard Toppari Southampton (ENG) 2 Joachim Andersen Toppari Fulham (ENG) 4 Simon Kjaer (C) Toppari AC Milan (ITA) 13 Zanka Toppari FC Kööpenhamina (DEN) 26 Nicolai Boilesen Vasen laitapuolustaja FC Kööpenhamina (DEN) 5 Joakim Maehle Oikea laitapuolustaja Atalanta (ITA) 18 Daniel Wass Oikea laitapuolustaja Valencia (ESP) 17 Jens Stryger-Larsen Oikea laitapuolustaja Udinese (ITA) 8 Thomas Delaney Puolustava keskikenttä Borussia Dortmund (GER) 23 Pierre-Emile Höjbjerg Keskikentän keskusta Tottenham (ENG) 24 Mathias Jensen Keskikentän keskusta Brentford (ENG) 15 Christian Nörgaard Keskikentän keskusta Brentford (ENG) 25 Anders Christiansen Keskikentän keskusta Malmö (SWE) 10 Christian Eriksen Hyökkäävä keskikenttä Internazionale (ITA) 14 Mikkel Damsgaard Vasen laitahyökkääjä Sampdoria (ITA) 7 Robert Skov

Oikea laitahyökkääjä Hoffenheim (GER) 11 Andreas Skov Olsen Oikea laitahyökkääjä Bologna (ITA) 20 Yussuf Poulsen Keskushyökkääjä RB Leipzig (GER) 12 Kasper Dolberg Keskushyökkääjä Nizza (FRA) 9 Martin Braithwaite Keskushyökkääjä Barcelona (ESP) 21 Andreas Cornelius Keskushyökkääjä Parma (ITA) 19 Jonas Wind Keskushyökkääjä FC Kööpenhamina (DEN)

22

Verkkovalmentaja 2/2021

28.3.2021 Ukraina-Suomi 1-1

Päävalmentaja Markku Kanerva Lopullinen EM-joukkue # Pelaaja Pelipaikka Seurajoukkue 1 Lukas Hradecky Maalivahti Bayer Leverkusen (GER) 12 Jesse Joronen Maalivahti Brescia (ITA) 23 Anssi Jaakkola Maalivahti Bristol Rovers (ENG) 5 Leo Väisänen Toppari Elfsborg (SWE) 4 Joona Toivio Toppari Häcken (SWE) 2 Paulus Arajuuri Toppari Pafos (CYP) 3 Daniel O'Shaughnessy Toppari HJK (FIN) 25 Robert Ivanov Toppari Warta Poznan (POL) 18 Jere Uronen Vasen laitapuolustaja Genk (BEL)

Niko Hämäläinen Vasen laitapuolustaja Queens Park Rangers (ENG) 22 Jukka Raitala Oikea laitapuolustaja Minnesota United (USA) 17 Nikolai Alho Oikea laitapuolustaja Budapest (HUN) 13 Pyry Soiri Vasen laitapuolustaja Esbjerg (DEN) 16 Thomas Lam Puolustava keskikenttä Zwolle (NED) 14 Tim Sparv (C) Puolustava keskikenttä Larisa (GRE) 6 Glen Kamara Keskikentän keskusta Rangers (SCO) 11 Rasmus Schüller Keskikentän keskusta Djurgården (SWE) 19 Joni Kauko Keskikentän keskusta Esbjerg (DEN) 8 Robin Lod Hyökkäävä keskikenttä Minnesota United (USA) 9 Fredrik Jensen Hyökkäävä keskikenttä Augsburg (GER) 24 Onni Valakari Hyökkäävä keskikenttä Pafos (CYP) 7 Robert Taylor Hyökkäävä keskikenttä Brann (NOR) 21 Lassi Lappalainen Vasen laitahyökkääjä Montréal (USA 10 Teemu Pukki Keskushyökkääjä Norwich (ENG) 26 Marcus Forss Keskushyökkääjä Brentford (ENG) 20 Joel Pohjanpalo Keskushyökkääjä Union Berlin (GER)

Ottelukaaviot: livetulokset.com

Verkkovalmentaja 2/2021

23

– Kotimainen tuote tehokkaaseen desinfiointiin – – Desinfioi nopeasti ja helposti kohteet jotka tarvitsevat jatkuvaa puhdistusta. ◊ – Aerosoli tunkeutuu hankalasti desinfioitaviin paikkoihin.

◊ – Soveltuu julkisten tilojen, kovien pintojen, suojainten, maskien, työ- ja harrastusvälineiden, kuntosalilaitteiden, kenkien yms. kohteiden desinfiointiin. Ei vahingoita pintoja ja haihtuu nopeasti.

◊ – Myynnissä hyvin varustetuissa päivittäistavarakaupoissa, tavarataloissa ja teollisuustarvikemyymälöissä ympäri Suomen.

◊ www.attuote.fi – Kysy lisää info@attuote.fi, www.attuote.fi 09 274 5500