Verkkovalmentaja 1-2022 by Suomen Jalkapallovalmentajat

Verkkovalmentaja 1/ 2022

Sisältö

Valmennustiimi... 4 Valmentaja - taitava johtaja...

Erään tappion opetukset...

Valmentajan ääni kentältä... Jari Väisänen

Nuori mieli urheilussa...

Pelaajan ääni valmennukselle... Juliette Kemppi

Pelaajan ääni valmennukselle... Robert Taylor

Malliharjoituksia... 22 TE3- harjoituskokonaisuus...

MAS-testi... 24 Haastattelussa... 26 Jonathan Johansson 10 laatulupausta lasten ja nuorten urheiluun... 28 Meidän urheilu- kehitysprosessi...

Merkkaa kalenteriisi - syksyn koulutuksia 6.9 Naisten ja tyttöjen valmentajille sekä asiasta kiinnostuneille Tampere, Helmarit Suomi-Ruotsi maaottelun yhteydessä 23.-24.9 Vuoden ValmentajapäivätHelsinki, Huuhkajat Suomi-Romania maaottelun yhteydessä

Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Taitto: Sirpa Vakkila Kannen kuva: Jani Honkavaara, kuvaaja Juha Tamminen 2

Verkkovalmentaja 1/2022

Päätoimittajan palsta

Antti Pennanen on menestynyt valmentaja. Suomalainen jääkiekkovalmennus on kansainvälisesti arvostettua. Menestystä on tullut maajoukkueiden arvokisoissa tasaisesti ja kysyntää suomalaisvalmentajilla on myös arvostettujen liigojen seurajoukkueissa. Lajin kehityksen kärki, ainakin merkittävä osa sitä, tapahtuu jääkiekkoliiton toimesta Vierumäellä ja Pennanen on osa sitä. Hän kävi puhumassa jalkapalloihmisille alueturnauksen yhteydessä Eerikkilässä.

Antti Pennanen on hankkinut osaamisensa monipuolisten valmennuspestien kautta; se auttaa ymmärtämään erilaisten näkökulmien eron ja niiden suhteen toisiinsa. Maailma on erilainen joukkueen päävalmentajan kuin apuvalmentajan tai seurajohtajan lasien läpi katsottuna. Pennasella on kokemusta nuorten ja aikuisten, seura- ja maajoukkuepelaajien, Liiga- ja Mestis-tason valmennuksesta. Hän on toiminut niin apuvalmentajan kuin päävalmentajan tehtävissä, hyvin erilaisten toimintakulttuurien seuroissa. Pennasen viesti valmentajan onnistumisen edellytyksistä, lajista riippumatta, oli selkeä. Valmentajan oman ja seurajohdon arvomaailman tulee ohjata toimintaa samaan suuntaan. Jos jo rekrytointivaiheessa epäilee ristiriitaa tärkeinä pitämissään periaatteissa, on se vahva signaali vetäytyä koko projektista. Mutta… Kuinka usein valmentaja tarvitsee sen työpaikan ja on valmis ”hieman joustamaan” omista

Verkkovalmentaja 1/2022

Kiekkomies kävi kylässä

toimintaperiaatteistaan tai jopa arvoistaan? Pennasen mukaan kaikki ei voi tai saa olla kaupan. On asioita, joissa voi joustaa, mutta myös niitä missä ei. Viisas valmentaja osaa erottaa nämä toisistaan. Pennanen auttoi HPK:n liigamestaruuteen sarjan pienimpiin kuuluvalla pelaajabudjetilla. Kuinka se on mahdollista erittäin kilpaillussa sarjassa, jossa turhan usein raha ratkaisee? Oli löydettävä kilpailuetua ja parempia toimintamalleja asioista, jotka eivät maksa mitään. Joukkueen arvot ovat silloin sieltä tärkeimmästä päästä. Pelaajien sitoutuminen ja sitouttaminen nostavat kollektiivin voiman ylitse muiden. Yksilöt toki ratkaisevat joskus otteluita, mutta joukkueen peruspelaamisen tason sekä suorituskyvyn tasaisuuden määrittää joukkue ja sen sitoutuminen yhteiseen pelitapaan. Se pätee kaikissa joukkuepalloiluissa. Monien viisaiden ja ajatuksia herättävien teesien tai toiminnan kulma-

kivien joukosta esiin nousi kuitenkin yksi valmentajien menestyksen yhteinen nimittäjä: adaptaatio. Valmentaja tietenkin rakentaa osaltaan seuran ja oman joukkueensa toimintakulttuuria ja -tapoja. Mutta tärkeää on myös itse sopeutua muuttuvaan ympäristöön. On kyse sitten uudesta seurasta, sen johdon vaatimuksista, uusista pelaajista, mediasta ja itse pelistä, sen jatkuvasti kehittyvästä sisällöstä. Menestymisen käsite on hankala määritellä. Antti Pennanen painottaa sen olevan jotain enemmän ja kestävämpää kuin pelkkä ottelujen voittaminen. Voittoja tulee ja menee, menestys ei muutu päivittäin. Hyvin valitut ja sisäistetyt arvot ja joukkueen toimintatavat luovat pohjan menestykselle. Kiitos Antti. Voisit tulla kylään jalkapallon puolelle useamminkin!

Teksti: Ilkka Mäkelä 3

Valmennustiimi

Pauliina Miettinen 01.06.2003, Leppävaara, Espoo, UEFA Womens European Championship Qualifying match, Suomi v Sveitsi.

”Mä en tiedä, mutta ratkaistaan yhdessä” Tämä voimauttava lause tuli valmentaja Pauliina ”Pade” Miettisen suusta, kun keskustelimme valmennustiimin rakentamisesta ja siihen liittyvistä ajatuksista. Vuosien saatossa Padesta on tullut valmentajana pehmeämpi. Pehmeys ja vaatimus eivät ole kuitenkaan toisiaan pois sulkevia. Tietty 4

ymmärryksen lisääntyminen on ollut Paden itsensä kannalta voimauttavaa ja se on osaltaan tuonut myös rentoutta itse valmentamiseen. Juuri tuo, että kaikkea ei tarvitse osata ja tietää, mutta niihin halutaan yhdessä löytää ratkaisu, on ollut yksi tärkeä oivallus. Jokainen valmennustiimi muo-

vautuu aina tilanteen mukaan, mutta tietyt asiat nousevat esiin kaikissa tiimeissä. Jokaisen valmennustiimin tulee löytää oma tapansa toimia. Malleja voi hakea muualta, mutta koskaan ne eivät sovi suoraan siirrettynä toiseen tiimiin. Tiimiä rakennettaessa on tärkeää miettiä työn jakoa, mutta ennen sitä

Verkkovalmentaja 1/2022

tulee olla perustus kunnossa. Kaikki lähtee luottamuksesta ja ammatillisuudesta. Kun ne asiat ovat kunnossa, voidaan kääntää katse kohti arjen tiimityötä.

Luottamus Luottamus on kaiken toiminnan lähtökohta. Luottamusta ei voi ostaa. Tämän vuoksi on hyvä pohtia tarkoin, onko ratkaisu ottaa ulkopuolinen valmentaja. Hän voi olla helmi, mutta myös riski. Kaikkien valmennustiimissä tulee ymmärtää yhteinen tavoite ja päämäärä sekä olla valmis tekemään töitä sen eteen. Jokaisen tiimin jäsenen tulee voida luottaa, että sovitut asiat tulee hoidettua. Yhdessä on voitava tehdä muutoksia ja kokeiluja. Näissä hetkissä on tärkeää, että luottamus valmennustiimissä toimii. Aina kaikki kokeilut eivät onnistu, mutta niissäkin hetkissä seistään toisten tukena ja käännetään katse kohti uutta.

Ammatillisuus Ammatillisuuteen liittyy itsensä kehittäminen sekä tiimin jäsenenä ammatillisesti toimiminen. Valmentajien on seurattava, mitä maailmalla tapahtuu, mutta osattava kulkea sopivasti omia polkujaan. Valmentajien tulee haastaa toinen toisiaan. Asioista pitää pystyä keskustelemaan ammatillisesti ja perustellen, jotta tiimin jäsenet haastavat sopivasti toinen toisiaan ja mahdollistaa siten valmentajana kehittymisen jämähtämisen sijaan. Usein kehittämisehdotusten (=muutosten) edessä ensimmäinen reaktio on ei, mutta kun hetken asiaa saa pohtia, valmius kokeiluun löytyy ja myös uusia, toimivia toimintamalleja syntyy. Näissä hetkissä perustelut ajatuksille on se kaikista tärkein työkalu.

Verkkovalmentaja 1/2022

Ammatillisuus on myös sitä, että kerrotaan avoimesti omat vahvuudet ja myönnetään heikkoudet. Mitä enemmän tietämys lisääntyy, sitä vähemmän ajattelee itse osaavansa. Ammatillinen rohkeus puhua avoimesti asioista, on myös pelaajien etu. Taktisella puolella on tärkeää tuoda esille eri näkökulmia. Kyseleminen, uteliaisuus ja uuden oppiminen ovat tärkeitä lähtökohtia pelaajien kehittymisen näkökulmasta. On myös tärkeää, että taktisia näkemyksiä jaetaan ja yhdessä pohditaan vastauksia. Peli voi aina kehittyä, kun uskalletaan yhdessä kokeilla Ammatillisuuteen kuuluu myös sitoutuminen. Omien ajatuksien ja päätöksien perustelu on tärkeää sitoutumisen ja ymmärryksen lisäämisen näkökulmasta. Vaikka aina kaikista asioista et olisi samaa mieltä, on tärkeää hyväksyä erilaiset näkemykset ja tukea yhteisen tavoitteen toteutumisessa.

Tiimityö On tärkeää, että tiimin jäsenet täydentävät toinen toisiaan. Jo luonteeltaan tiimissä tulee olla erilaisia persoonia. Voisi kentän laidalla olla melkoinen meno, jos kaikki valmentajat olisivat hyvin ulospäinsuuntautuneita, tunteella ja hetkessä eläjiä. Joku rauhallisempi pelaaja voisi tuntea melkoista ahdistusta. On siis tärkeää, että tiimistä löytyy rauhallisempaa ja analyyttisempää persoonaa ulospäin suuntautuneen, tunteella eläjän rinnalle. Jokaisen valmentajan tulee olla mukana, vaatia, pysäyttää ja neuvoa. Treeneissä ei saa tyytyä siihen, missä ollaan vaan tsempata pelaajia seuraavalle tasolle. Jokaisella valmentajalla tulee olla johtajuutta, mutta

viime kädessä vastuuvalmentaja on se, joka sanoo viimeisen sanan ja ”ärähtää” myös pelaajille tarpeen niin vaatiessa. On tärkeää, että tiimi pelaa vahvuuksillaan. Fyysisen valmennuksen hoitaa se, kuka sen parhaiten osaa. Nopeus ja voima annetaan sille, joka sen osaa paremmin. Pelaajien näkökulmasta on tärkeää, että kaikki valmentajat vetävät treenejä, sillä jokaisella on oma tapansa valmentaa ja se tuo vaihtelua pelaajille. Pelitilanteissa työnjako tehdään sen mukaan, mikä palvelee joukkuetta. Päävalmentaja voi olla katsomossa, jos se koetaan hyväksi. Vaikka päävalmentaja olisikin katsomon puolella, ei se tarkoita, etteikö hän olisi hyvinkin tiivisti yhteydessä kentän reunalle. Tässä isona apuna on teknologia, joka mahdollistaa monipuolisemman valmennuksen ja pelin havainnoinnin. Jotta toiminta kehittyy, vaatii se jatkuvaa arviointia. Arvioinnin tulee olla säännöllistä ja sen tulee sisältää nostot onnistumisista, kehittämiskohteista, mutta myös epäonnistumisista. Epäonnistumiset tulee myös uskaltaa ottaa esiin, sillä ”moka on lahja”. Ei siis pidä pelätä niitä. Tärkeää kuitenkin on, että niistä otetaan opiksi.

Teksti: Sanna Vara Kuva: Juha Tamminen

Moderni valmentava johtaminen ja opettaminen

Valmennusosaamisen kehitysja koulutustapahtumissa arvojohtaminen ja johtamisosaamisen ovat olleet vahvasti esillä. Moderni johtajuus, ihmisen ja ryhmän voimavarojen vahvistaja, intuitiivinen valmennusote, läsnäoleva vuorovaikutus ja valmentajan itsensä johtamisen taidot sekä oma hyvinvointi ovat olleet viime aikoina tärkeitä teemoja. Esimerkiksi Vierumäellä, Suomen Urheiluopistolla järjestettiin maaliskuussa HUIPPU22 seminaari huippuvaiheen valmentajille ja urheilun johtajille. Mukana oli myös lukuisten yritysten johtoasemissa toimivia henkilöitä. Näitä ristipölytystapahtumia tarvitaan puolin ja toisin lisää.

“ Tiukat paikat ratkeavat henkisellä puolella ” – Peter Gabrielsson 22.3. HUIPPU22 seminaari

Kohti eheää joukkuetta ja eheää yksilöä Hyvä valmennuksen ja johtamisen teema on eheyden tavoittelu. Jalkapallojoukkueessa ollaan samassa veneessä ja menestytään yhdessä, jos menestytään. Se vaatii kaikilta empatiaa, kykyä nähdä toinen ihminen kovien tavoitteiden vallitessa. Huippuvalmentajat panostavat tiimivalmennuksen prosesseissa paljon ihmisten tuntemukseen ja 6

“ Korkea koulutusja osaamistaso on Suomessa arvossaan! Pohjana on tietoa ja taitoa. Hyvä henkinen vire ratkaisee niiden hyödyntämisen ” – Mika Anttonen 22.3. HUIPPU22 seminaari

ryhmän eheyden rakentamiseen. Salibandyn maajoukkuevalmentaja Petteri Nykky on tunnettu keinoistaan saada pelaajat tutustumaan toisiinsa syvällisesti ja saada sitä kautta enemmän välittämisen ilmapiiriä ryhmään. Esimerkiksi yhtenä keinona Nykky pyysi jokaisen pelaajan tuomaan leirille itselleen yhden tärkeän esineen. Leirin edetessä pelaajat kertoivat tarinaa esineestä toisille sopivissa väleissä. Aika yksinkertainen keino. Nykky laittaa pelaajat myös lukemaan kirjoja. Niiden sanomaa käsitellään leirillä.

“ On hyvä olla jostain kotoisin. Kun tunnetaan juuremme, voimme paremmin ” - Marja-Liisa Manka, 22.3. HUIPPU22 seminaari

Eheyden rakentamiseen kuuluu myös sivistynyt väittelykulttuuri. Asioista argumentoidaan ilman, että ketään loukataan. Näin avoimuus etenee ja ihmisen sekä ryhmän sitoutuminen ja omistajuus kehittyy.

Yksi tärkeä mittari on vaihe, jossa virheitä käsitellään. Jos kaikki ärsyttävät virheet myönnetään, niin ryhmän avoimuus kehittyy. Virheen tunnistaminen siirtää energian nopeasti myös virheen korjaamiseen ja siitä oppimiseen. Tämä kaikki luo ryhmän sitä menestyksen kannalta tärkeää turvallisuuden ja välittämisen kulttuuria. Miten itse käsittelet virheet ja miten joukkueessanne virheitä käsitellään?

Rajoja asettava esimerkillinen valmentaja edelleen arvossa Pääkaupunkiseudun Urheiluaakatemian johtaja Simo Tarvonen korosti HUIPPU22 seminaarissa modernin johtajuuden syntyvän parhaimmillaan opettajuuden, valmentajuuden ja johtajuuden roolien kolmiosta. Menestyvä valmennus on hyvä vuorovaikutustilanteissa ja pystyy liekittämään yksilöt ja joukkueet. Nykynuorten kanssa paljon toimiva Tarvonen nosti esille sen, että nuorten kanssa on varattava entistä enemmän aikaa keskusteluun ja kuunteluun. Samalla hän korosti, että rajojen asettamisen ja hyvien valmentajaesikuvien merkitys on edelleen tärkeää, jopa korostetun tärkeää, kun mm. sosiaalisen median aiheuttamat haasteet unelle ja mielelle ovat KUVA: kasvaneet. Olennaisen Mira Lönnqvist tärkeää on varata aikaa johtamiseen. Tästäkin syystä valmennustiimimäinen työote on modernia johtajuutta. Tämä on supermielenkiintoinen teema ja tekisi mieli vielä jatkaa teemasta kirjoittelua. Maltan kuitenkin ja laitan tähän loppuun muutamia teesejä, joita olen poiminut viime aikojen eri koulutuksista.

Verkkovalmentaja 1/2022

VIERUMÄKI – MATKALLA HUIPULLE

Kannattaa pohtia omaa toimintaa niihin peilaten. Jatkuvan kehittymisen puolesta, Marko Viitanen,

Urheilun osaamisyhteisön valmentaja Suomen Urheiluopisto / The Sport Institute of Finland

Katso sähköinen koulutusesitteemme tästä linkistä.

Muutama hyvä ajatus vielä valmentavaan ja opettavaan johtajuuteen: 1. Usko ja luota ihmiseen Anna ihmiselle mahdollisuus ja tilaa olla ajatteleva, valintoja tekevä ja vastuullinen joukkueen jäsen.

2. Ihmisläheinen valmentaminen ja johtaminen alkaa kiinnostuksesta ihmiseen Millä motiiveilla pelaajat ovat mukana toiminnassa? Minkälainen on ihmisen tunnetila? Minkälainen on ryhmän tunnetila ja miten niihin reagoidaan?

3. Kuulluksi tuleminen lisää aitoa sitoutumista Vuorovaikutukseen kuuluu toisten ajatusten ja tunteiden aito kuuntelu. Miten varmistamme isoissakin joukkueissa huomioiduksi ja kuulluksi tulemisen? Miten keräämme palautetta, myös kriittistä palautetta toiminnan yhteydessä?

4. Osallistavat toimintatavat ehdoton edellytys hyvään valmennukseen Valmentajan pedagogisessa pankissa on oltava osallistavia menetelmiä siinä kuin hyviä teknis-taktisia treenejäkin. Näin on mahdollista päästä ongelmista ja haasteista tavoite- ja ratkaisukeskeiseen yhdessä ajatteluun. Miten laaditaan suunnitelmia ja tehdään konkreettisesti yhdessä asioita? Tapoja ja keinoja saavuttaa tavoitteita on useita. Yhdessä niitä keksitään enemmän.

5. Enemmän tunnelmaa, jossa TUNTUU HYVÄLTÄ Ilo ja hauskuus syntyvät yhdessä tekemällä ja oppimalla. Huippusuoritus vaatii sitä, että on hyvä positiivinen meininki. Sen eteen pitää nähdä vaivaa. Hymy on yksi tärkeä merkki, josta näkee, miten sydän ajattelee. Kannattaa katsoa ilmeitä. Muistetaan myös vanha sanonta ”sen minkä iloitta oppii, sen surutta unohtaa”.

Verkkovalmentaja 1/2022

Jani Honkavaara

Erään tappion opetukset Veikkausliigavalmentajan ja valmennustiimin arki koostuu pääosin kolmesta vaiheesta: analysoi, suunnittele, toteuta. Ja näitä vaiheita toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen. Voisikin sanoa, että viikkosuunnitelma on ottelukaudella valmentajien tärkein työkalu. Ottelu analysoidaan, sen pohjalta suunnitellaan koko viikon tai lähipäivien harjoittelu. Harjoittelu toteutuu harvoin juuri sellaisena, millaiseksi se viikon alussa on suunniteltu. Syitä on monia. Esimerkiksi pelaajamäärä vaihtelee tai pelaajan rooli harjoituksessa muuttuu aktiivisesti harjoitukseen osallistuvasta kaikkia fyysisiä kontakteja välttäväksi. Tai pelaaja on vasta palaamassa loukkaantumisen jälkeen aktiiviseen harjoitteluun, ja harjoittelu aloitetaan vaiheittain. Tällöinkin pelaaja voidaan integroida harjoitteisiin esimerkiksi päätypelaajana, jolloin yhteys muuhun joukkueeseen ja sen viikkorytmiin säilyy.

Kauden 2021 SJK:ssa pyrimme harjoittelemaan puolustamista säännöllisesti, vaikka olisimme siinä onnistuneetkin hyvin edellisessä ottelussa. Päiväksi valikoitui usein MD-3 eli kolme päivää ennen ottelua. Eniten puolustamistamme tuolla kaudella kehitti FC Lahdelle koettu tappio heinäkuun alussa. Olimme

tuossa ottelussa erityisen hyviä ensimmäisellä jaksolla, mutta toisella jaksolla aloimme puolustaa huonosti ja samalla se tuhosi myös hyökkäyspelimme. Ongelma oli helppo tunnistaa: kun päädyimme puolustamaan matalaan blokkiin 1-5-4-1, aloimme seistä emmekä enää prässänneet omaa

kaistaamme. Ja koska Lahti toi paljon pelaajia pelinavaamisvaiheeseen, meidän oli vaikea tunnistaa suoria vastustajiamme ja aloimme prässätä vääriä pelaajia. Suoralla vastustajalla tarkoitamme yksinkertaisesti pelipaikan luomaa vastaparia. Tässä tilanteessa keskikentän suora vastustaja on vastustajan keskikenttä.

Kun omaa kaistaa ei matalassa blokissa prässätä, selustan puolustamisesta tulee vaikeaa ja puolustuslinjan edessä oleva tila kasvaa. Esimerkkikuvassa on paljon korjattavaa koko keskikentän kollektiivisessa toimin-

nassa, mutta jos huomiota kiinnittää keskimmäisiin keskikenttiin, yksinkertaisia periaatteita ei toteuteta: paineista omaa kaistaa ja tue viereiset kaistat. Lisäksi omaa suoraa vastustajaa ei tunnisteta, vaan kes-

kikenttä odottaa kärjen prässäävän pallollista pelaajaa, ja toinen keskikenttä kontrolloi turhan läheltä syöttövarjossa olevaa pelaajaa.

Lopputulos oli syöttö linjojen läpi puolustuslinjan eteen, mitä seurasi rangaistuspotku, maali ja tappio. Mutta pelillinen ongelma oli kohtuullisen selkeä.

tia. Ja valmentaja voi toisaalta nostaa käden virheen merkiksi, koska vaihtoja oli vielä jäljellä, mutta tappio toi toisaalta minullekin mahdollisuuden oppia joukkueestani lisää. Oman joukkueen pelaamisen kehittäminen on valmentajan perustyötä.

me keskittyä erityisesti keskikentän kollektiivisen toiminnan parantamiseen, mutta myös linjojen väliseen yhteistyöhön, koska jos keskikentän ohi päästään pelaamaan, keskikentän on tärkeää jatkaa prässiä ja tukea puolustuslinjaa.

Ongelma oli osittain myös fyysinen, koska olosuhteet olivat raskaat, mikä varmasti haittasi keskittymistä eikä periaatteita enää jaksettu toteuttaa, mutta ammattiurheilussa toteuttamista pitää myös kollektiivisesti vaa-

Verkkovalmentaja 1/2022

Suunnitelma oli siis selvä. Meidän pitää parantaa harjoittelemalla oman kaistan paineistamista ja viereisten kaistojen tukemista. Päätim9

Harjoite 1 oli pelaajille jo ennestään tuttu – hyökkääjät timanttimuodossa – mutta tällä kertaa teimme sen puolustuspelin näkökulmasta ja keskityimme valmentamaan puolustavia pelaajia. Halusimme helpottaa puolustamista ensimmäisellä kierroksella ja hyökkääjien oli otettava vähintään kaksi kosketusta. Kukin pari puolusti vuorollaan minuutin, hyökkääviä pelaajia kierrätimme.

Kilpailuelementti tulee maalien estämisestä ja niiden tekemisestä. Kuka pystyy puolustamaan niin laadukkaasti, että voittaa pallon ja syöttämään sen maaliin. Koska etäisyydet ovat tässä harjoituksessa lyhyet, todella moni puolustava pari meni tilanteisiin niin sanotusti all-in, jolloin he saivat toki riistoja, mutta päästivät myös paljon maaleja. Eniten harjoituk-

sessa joutui valmentamaan sitä, että pelaajat ymmärtävät puolustavaa enemmän maalia ja maalialuetta, yrittävät toisin sanoen estää etenemisen, mutta voimakkaalla prässillä ja tuella. Toisella kierroksella moni pari pystyi jo prässäämään timantin pohjaa, koska prässin ajoittaminen alkoi sujua.

Harjoite 1

Jorge Braz

Harjoite 2 jatkoi edellisen teemaa, mutta oli pelipaikkakohtainen. Harjoittelimme keskikentän kollektiivista toimintaa ja tiiviyttä. Tavoitteena oli voimakas oman kaistan (5x5m) prässi ja viereisen kaistan tuki. Ajattelimme aluksi rajoittaa hyökkäävän joukkueen syöttämisen vain viereiselle kaistalle, mutta se ei lopulta ollut tarpeen. Eli hyökkäävä joukkue sai kierrättää pallon vaikka 10

reunalta reunalle. Varmasti monet tämäntyyppisiä harjoitteita tehneet valmentajat muistavat, että eniten saa valmentaa puolustajia vaihtamaan tehtävää prässistä tukemiseen. Eli todella usein pelaajat jäävät prässin jälkeen seisomaan eivätkä palaa linjaan, jotta voisivat tukea seuraavan kaistan prässiä. Toisaalta joitakin pelaajia sai muistuttaa jatkuvasti siitä, että

oman kaistan prässi pitää tehdä, koska muuten linjan läpi pelataan helposti (kuten Lahti-pelissä). Myös voimakasta liikettä poikittain pitää korostaa. Jos linjan läpi päästiin pelaamaan, minimaalien välissä oleva puolustaja (jonka tavoitteena on myös ohjata edessään olevia puolustajia) aktivoitui puolustamaan, ja omia kaistojaan puolustaneiden

Verkkovalmentaja 1/2022

keskikenttäpelaajien tehtävänä oli tukea takaprässillä. Ratkaisu oli erittäin toimiva, ja kaistaprässien lisäksi tuli hyviä onnistumisia myös takaprässeissä. Harjoitteen voi tehdä molempiin suuntiin, eli keskikentän rooleja puolustuksesta hyökkäykseen voi vaihtaa antamalla pallo toiselle joukkueelle. Jos riisto syntyy, on

Harjoite 2

mahdollista myös hyökätä heti. Valmentajan on syytä myös miettiä, kuinka paljon puolustavien pelaajien liikettä rajoitetaan: saavatko he ylittää oman alueensa tai liikkua toiselle kaistalle? Jos oman kaistan prässin antaa mennä liian syvälle, harjoite saattaa muuttua matalasta prässistä korkean prässin harjoitteeksi. Harjoitetta voisi hyvin

muokata myös sellaiseksi, jos se on tavoitteena. Epäilin ennen harjoitusta kaistojen kokoa, mutta 5x5-metrinen alue puolustaville pelaajille oli yllättävän sopiva. Haastetta puolustamiseen totta kai tuo kaistojen koon kasvattaminen.

Harjoituksen kolmas harjoite oli pääharjoite. Sen tavoitteena oli harjoitella kaistaprässiä oikeilla etäisyyksillä, oikeassa pelin kontekstissa. Pelaajamäärä toi hieman haasteita, joten jouduimme tekemään kompromissin puolustuslinjassa ja puolustimme neljällä viiden sijaan. Mielestämme se ei haitannut, koska neljällä puolustaessa puolustuslinja joutuu ”liukumaan” prässin puolelle voimakkaammin. Jos sitä harjoitellaan neljällä, sen täytyy toimia myös viidellä. Harjoitusta suunnitellessa pohdimme, käytämmekö kaistoja myös tässä harjoitteessa, mutta päätimme luopua niistä. Ja

kohdistimme paljon ”koutsausta” keskimmäisiin keskikenttiin, jotta nimenomaan heiltä kaistaprässiä syntyisi. Ja samat haasteet toistuvat, eli jos pelaajat eivät palaa muotoon ja vaihda tehtäviä prässin tukemiseen, keskikentän läpi pelataan kohtuullisen helposti. Eli ”koutsata” saa ja pitää. Harjoitus toimi hyvin ja edellisten harjoitteiden siirtovaikutuksen näki selvästi. Kehitimme harjoitetta vielä siten, että keskikentän tuntumaan rajatut vastustajajoukkueen topparit saivat liikkua kuljettamalla alueelle, mutta se toisaalta vain selkeytti harjoitetta, koska tällöin kes-

kikentät siirtyivät pelaamaan ylemmäs ja olivat lähempänä puolustavia keskikenttiä. Toisaalta tällöin laidoille alkoi syntyä tilaa enemmän, jolloin puolustuslinjan ”liukumista” poikittain joutui valmentamaan enemmän. Me pyrimme säilyttämään harjoitteessa muotomme ja valitsemaan suoran vastustajamme omalta kaistaltamme sen sijaan, että alkaisimme rikkomaan muotomme seuraamalla vastustajan pelaajia. Suoraa vastustajaa on vaikeampi tunnistaa, mikäli puolustusmuoto hajoaa.

huomattavasti, koska puolustimme paremmin jo harjoituksissa. Hyvä harjoite ja sen luomat mallit säilyvät pelaajien jaloissa pitkään.

Kiitos valmennustiimi: Ramiro Munoz, Toni Lehtinen, Juha-Jaakko Ulvila sekä Luis Fernando. Teksti ja harjoitteet: Jani Honkavaara Kuva: Juha Tamminen

Harjoite 3

Valmennustiimimme oli erityisen tyytyväinen siihen, miten paljon vaikutusta harjoitteesta siirtyi peliin, mutta myös siitä, että myös hyökkäyspelimme harjoittelu parantui 12

Verkkovalmentaja 1/2022

Valmentajan ääni kentältä - Kansallisen liigan PK-35 Vantaan Jari ”Väikkä” Väisäsen haastattelu -

Saimme kokeneen, UEFA Pro koulutetun ja vuodesta 1995 alkaen jalkapallon valmennustehtävissä toimineen Jari ”Väikkä” Väisäsen haastatteluun.

Kuva: Jari Väisänen

Olet toiminut pitkään ja erittäin menestyksekkäästi naisten jalkapallon huippuvaiheessa. Toimit edelleen valmentajana PK-35 Vantaan Kansallisen liigan joukkueessa. Millä ajatuksilla ja tunnelmilla uusi kausi on rakentunut ja lähtenyt liikkeelle? Kauden 2019 jälkeen on nykyistä joukkuetta rakennettu ja nyt tuntuu sekä näyttää siltä, että moni osa-alue on hyvällä tasolla ja toimii, eikä tarvitse koko ajan pitää ns. rakennusvaihetta päällä. Joukkueessa on uusia pelaajia sopivasti, muutamia uusia nuoria ja kokeneita paluumuuttajia tuli myös takaisin. Ikäjakauma joukkueessa on erityisen hyvä. Uuden fysiikkavalmentajan vaikutus alkaa näkymään, kun osaalueeseen on kiinnitetty paremmin huomiota. Terveystaso on hyvä ja fysiikka kehittynyt myös kokeneilla pelaajilla. Palautumiseen ja yksilölliseen tekemiseen on kiinnitetty huomiota. Riittävä pärjääminen rohkaisee jatkamaan samalla linjalla.

Verkkovalmentaja 1/2022

kohtaisesti muuttavat suunniteltua). Valmennusympäristössäsi Pelin avauksessa, rakentamisessa ja yhdistyvät menestyvän murtautumisessa meillä on selkeitä joukkueen rakentaminen malleja ja pelissä on selkeitä periaatja usein varsin nuorten teita. Niiden rajoissa annamme tilaa pelaajien kehittäminen. myös luovuudelle ja ennen kaikkea Mitä käytännössä teet, jotta pelirohkeudelle. molemmissa tavoitteissa Vuoden valmentaja: Toni Koskela, HJK Fakta on, että joukkueemme pevoitte onnistua?

Vuoden nuorten valmentaja: Miika Nuutinen, KäPa litavassa tulee olla riittävän taitavia Joukkueen taitotaso, tempo ja tepelaajia. Se ympäristö kehittää joukkeminen on 2019 jälkeen saatu keAnsiokkaasta työstä: kuetta ja yksilöä. Kaikkiaan pienet hittymään ja nyt ollaan taas liigan Anna Signeul, SPL naiset asiat pelin sisällä ovat tärkeitä meikärkipään tasolla. Vahvuutemme Ollipekka Ojala, KuPS naiset dän valmennukselle. Peli voitetaan on pidempään yhdessä toiminut Arpad Mester, EPS tytöt voittamalla ”pienet pelit”. valmennusryhmä ja sopiva kehitys. Pasi Jaakonsaaren, Jouni Puttosen SJV onnittelee! Miten kokenut valmentaja (maalivahtivalmennus) ja fysiikkehittää itseään jatkuvan kavalmentaja Jani Häggin kanssa oppimisen ajatuksella? muodostamme hyvän tiimin. VJS aikana kehitettiin paljon valNuorten tai kokeneempien pemennuslinjaa ja opin silloin paljon laajien eteenpäin vieminen ja heistä perusasioita. Olen päässyt tutustuvälittäminen on erittäin motivoivaa, maan mm. UEFA Pro koulutuksen opettavaista ja tärkeää. Pelaajan saaja Palloliiton vierailujen ansioista ma palaute on tärkeä osa välittämisulkomaisiin huippuseuroihin, kattä. Välittämistä pitäisi saada vieläkin sonut hirveästi pelejä ja tehnyt niistä lisää. Henkisesti on tärkeää oivaltaa, klippejä, joiden avulla olen voinut että kukaan ei tee tahallaan virheitä. kehittää joukkueen pelin prinsiippeVastuun antaminen on myös jä. Tapa on auttanut paljon pelaajien yksi tärkeä keino. Voimme antaa kanssa asioista kommunikoitaessa pelaajille vastuuta esim. erikoistija opettanut itselle paljon. Esimerlanteissa, kunhan oikeasti tietävät kiksi pidä pallosta huolta on meille mitä tekevät (eli miten pelitilanne13

Kuva: Juha Tamminen

Minkälainen osaaminen ja huipputason pelaamisen osatekijät ovat Suomessa viime vuosina kehittyneet ja miksi? Pelaajia on mukavasti ulkomailla ja taso riittää kansainväliseen sopimukseen. Olemme menneet eteenpäin monessa osa-alueessa ja etenkin urheilullisuudessa. Pieni huoli on siitä, miten pysymme kilpailussa mukana.

Mihin tulisi sinun mielestäsi kiinnittää erityistä huomiota ja miten?

Naisten Suomen Cup 2021 Loppuottelu PK-35 Vantaa - Åland United

tärkeä prinsiippi ja sitä teemaa käydään monin tavoin läpi. Haemme prinsiippien tueksi klippejä omasta pelistä ja kansainväliseltä huipputasolta. Jokainen kausi on erilainen ja aina pitäisi oppia uutta tai ymmärtää paremmin. Myös valmentaminen yhdessä Pasi Jaakonsaaren kanssa on opettavaista. Hän katsoo tarkasti yksityiskohtia ja se taas rikastuttaa omaa oppimistani. Toinen valmentaja näkee eri tavoin ja välillä ollaan sopivasti eri mieltä.

Miten toimintakulttuuri ja pelaajat ovat vuosien aikana muuttuneet ja mitkä ovat vaikutukset valmentamiseen? Voittamisen kulttuuri on ollut PK35 Vantaan toiminnassa tärkeää ja Pauliina Miettisen aikakaudella 14

siinä päästiin erityisen hyvin eteenpäin. Se on edelleen tärkeää ja sen kumpuaminen joukkueen ja yksilöiden sisältä ja toiminnan eri osista on tavoitteena. Rakenteet ja prinsiipit ovat tulleet vielä selkeämmin osaksi valmennusta, jolloin pienille asioille löytyy paikkansa ja olennaisimmat asiat korostuvat. Meidän pelissä on vastuita ja vapauksia. Tarvitaan molemmat ja prinsiipit auttavat. Joukkueet ovat myös vaikkapa vuoteen 2014 verrattuna tasaisempia, taktisempia ja paremmassa kunnossa. Hieman on tullut viimeisinä vuosina myös jopa liian fyysistä pelaamista, ”kahvafutista”, jolla rikotaan. Tämä haastaa paljon taitojalkapalloa korostavaa tapaa, mutta trendiin on pakko sopeutua.

Kilpailijamaiden toiminnan ja kehityksen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälisellä huipputasolla on oltava todella valmiutta kamppailla. Perusasiat on tärkeää pitää edelleen kunniassa. Esimerkiksi nopeilta pelaajilta on tärkeää vaatia kykyä kuljettaa ja harhauttaa. Nopeus on tärkeää, mutta korkeammilla tasoilla se ei riitä. Pallon pitäminen, vaikeista tilanteista pois pääseminen ja se, että ei laita toista vaikeuksiin syötöllä ovat hyviä mittareita. Peliälyn opettaminen on valtavan tärkeää – näissä mm. prinsiipit auttavat.

Terveiset erityisesti lasten ja nuorten jalkapallon parissa valmentaville. Pidetään huolta hauskuuden ja vaatimustason eli päivittäisen hyvän tekemisen ja uuden oppimisen yhdistelmästä. Ei välttämättä aina uusia harjoitteita, vaan tehdään jokin asia paremmin. Meillä esimerkiksi tänä vuonna on keskitytty enemmän mm. pääpeliin, erilaisiin keskitysalueisiin ja keskitystekniikoihin. Haluamme, että aina on ajatusta ja halua onnistua. Kysymykset: Marko Viitanen Kuva: Juha Tamminen

Verkkovalmentaja 1/2022

NUORI MIELI URHEILUSSA – Valmentajan rooli mielen hyvinvoinnin edistäjänä

Tänä päivänä urheiluvalmennuksessa puhutaan kokonaisvaltaisesta valmennuksen periaatteesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että eri valmennuksen osa-alueet (tekninen, taktinen, teknistaktinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen) ovat aina yhdessä osa valmennustapahtumaa eikä niitä tulisi erottaa toisistaan vaan ajatella kokonaisuutena. Tällaista ajattelutapaa edustaa mm. portugalilaisen Vitor Fraden luoma harjoitusten ohjelmointimetodologia tactical periodization (Bordonau & Villanueva, 2018). Tässä kirjoituksessa lähestyn hieman enemmän henkistä valmennusta lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun sekä mielen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Koronan jälkeen lapsia ja nuoria on jäänyt pois urheiluseuratoiminnasta. Syitä on varmasti monia. Korona on tietenkin syy numero yksi, mutta olisiko tässä kohtaa myös koronan jälkiaallossa mahdollisuus pohtia tätä kysymystä myös erilaisesta näkökulmasta: onko urheiluseuroissa toiminta sellaista, että lapset ja nuoret haluavat palata sinne? Tiedän, että pahimman korona-ajan jälkeen tämä kysymys on äärimmäisen hankala ja jopa epäreilukin, mutta haluaisin kuitenkin kannustaa urhei-

Verkkovalmentaja 1/2022

luseuroja miettimään ja pohtimaan ennen kaikkea seuraavia kysymyksiä, puhutaan koronasta tai ei: • Onko toiminta seurassamme henkisesti turvallista? • Saavatko lapset ja nuoret kokea onnistumisen tunteita seuramme toiminnassa? • Kokevatko lapset ja nuoret yhteenkuuluvuutta seurassamme? • Miten valmentajat seurassamme osoittavat arvostusta lapsille ja nuorille?

• Onko toiminta seurassamme lapsi- ja nuorilähtöistä? Tarkoituksenani ei ole syyttää yhtäkään urheiluseuraa mistään. Seurat tekevät mielestäni fantastista työtä ja kunnioitan suuresti jokaista urheiluseuraa lasten liikuttamisessa, kilpaurheilun mahdollistajana sekä hyvinvoinnin ja kansanterveyden ylläpitäjinä. Arvostan myös kaikkia valmentajia, koska he käyttävät aikaansa lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkoitukseni on pohtia ja 15

haastaa urheiluseurat miettimään, että voisiko tässä asiassa olla tarkastelun paikkaa. Kuten Räikkönen kirjoittaa (Räikkönen, 2021), jokaisella lasten ja nuorten valmentajalla on mahdollisuus jokaisessa harjoituksessa tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Usein tämä lähtee liikkeelle siitä, että tervehditään jokaista harjoituksiin tulevaa henkilöä. Eräs tuttu jalkapallovalmentaja loi omassa joukkueessa rutiinin, että aina pukukoppiin tultaessa pelaajat tervehtivät toisensa sekä joukkueen toimihenkilöt. Parissa kuukaudessa tämä valmentaja huomasi, että ilmapiiri joukkueessa muuttui ja pelaajat hymyilivät enemmän ja ilmapiiri niin kopissa kuin harjoituksissa muuttui. Uskon tällä pienellä rutiinilla olleen suuri vaikutus joukkueen pelaajien mielen hyvinvointiin, koska se on äärimmäisen konkreettinen toimenpide siihen, että luodaan joukkueen tai harjoitusryhmän sisällä me-henkeä ja yhteenkuuluvuutta. Tässä yhteydessä nostaisin myös yhdeksi tärkeäksi asiaksi joukkueen sisällä toimihenkilöiden ja urheilijoiden yhdessä sopimat pelisäännöt. Niiden avulla voidaan edistää toimintakulttuuria siihen suuntaan, että kaikkien on hyvä olla. Hyvin usein on helpompi toimia, kun tiedetään yhteiset periaatteet ja toimintatavat. Tällä näkisin olevan varsinkin lasten ja nuorten toiminnassa äärimmäisen suuri merkitys, koska sillä tavoin saadaan joukkue tai harjoitusryhmä toimimaan yhteiseksi hyväksi ja kunnioittamaan joukkueen tai harjoitusryhmän tapahtumia merkityksellisinä hetkinä. Valmentajilla on tässä tärkeä rooli toimintakulttuurin vaalijoina, vuorovaikuttajina sekä oman esimerkin 16

kautta tapahtuvalla johtamisella. Erkka Westerlund mainitsee, että tiimi muodostuu hyvinvoivista, henkisesti terveistä yksilöistä. Tämä lähtee liikkeelle siitä, että valmentaja arvostaa jokaista yksilöä (Westerlund, 2021). Usein valmentajien on helpompi arvostaa pidemmälle kehittyneitä tai edistyneempiä urheilijoita, koska heidän kanssaan on mahdollista mennä eteenpäin nopeammin tai tehdä jopa tulosta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen urheilija on yksilö, joka ansaitsee tulla kohdatuksi ja valmentajan huomioimaksi. Lasten ja nuorten valmentajilla on uniikki mahdollisuus olla turvallinen aikuinen, johon lapsi tai nuori voi luottaa ja luoda merkityksellisen ihmissuhteen. Tästä syystä kannustan jokaista lasten ja nuorten kanssa toimivaa valmentajaa pohtimaan, että miten omilla toimintavoilla ja tekemisellä voi luoda lapsille ja nuorille arvostavan ja turvallisen ilmapiirin liikunnan ja urheilun parissa, jossa he kokevat tulevansa arvostetuiksi. Pienelläkin kohtaamisella, huomioinnilla ja eleellä voi olla lapselle ja nuorelle äärimmäisen iso merkitys. Tervehtiminen on tähän loistava alku, mutta myös keskusteluilla ja kohtaamisilla on tähän ratkaisevan suuri merkitys. Eräs jalkapallovalmentaja, joka on pitkään vaikuttanut lasten ja nuorten maailmassa totesi kerran eräässä koulutustilaisuudessa: ”Emme voi vaikuttaa siihen millä mielellä lapset tulevat harjoituksiin, mutta siihen voimme vaikuttaa, että millä mielellä he sieltä lähtevät.” Tässä on minusta todella hieno muistutus siitä, että valmentajalla tai ohjaajalla ja hänen kyvyllään kohdata lapset ja nuoret todella on väliä. Miten valmentaja voi toimia ur-

heilijoita arvostavasti ja huolehtien turvallisesta ilmapiiristä? Kokkonen huomauttaa, että ominaista tällaiselle ympäristölle on se, että lapsi tai nuori kokee kuuluvuutta ja hyväksyntää (Kokkonen, 2018). Hyvin tärkeää lienee siis, että valmentaja kykenee toiminnallaan ja käytöksellään luomaan sellaisen ympäristön, jossa lapsi tai nuori kokee, että on hyvä tulla ja saa olla oma itsensä. Tässä korostuu aiemmin mainittu kohtaaminen heti harjoitusten alussa, mutta myös palautteenanto harjoitusten aikana sekä jälkeen eli valmentajan keinot kohdata urheilijansa. Nostaisin tässä kohtaa todella isoksi asiaksi myös, että valmentajalla tulisi olla aikaa myös jutella joukkueensa pelaajien tai harjoitusryhmänsä urheilijoiden kanssa myös muista asioista kuin lajisuorituksista. Ne voivat liittyä niinkin arkisiin asioihin kuin koulunkäyntiin tai kaverisuhteisiin tai kuulumisiin, mutta kuitenkin asioihin, joilla on lapsen ja nuoren arjessa merkitystä. Myös sillä, että valmentaja kohtelee jokaista pelaaja oikeudenmukaisesti, on todella tärkeä merkitys. Tämä vaatiikin valmentajalta selkeitä arvoja ja periaatteita sekä niiden viestimistä valmennettavilleen. Jotta tähän päästään, on valmentajalla oltava hyvin selkeä ja jäsennelty valmennusfilosofia ja käsitys siitä, miten hän omassa toimintaympäristössään sitä toteuttaa. Tämän pohjana olisi hyvä, että valmentajalla on ihmis- ja oppimiskäsitys mihin nojaa toimintaansa. Valmentajan rooli mielenterveyden edistäjänä ei edellä kuvattujen asioiden kautta ole välttämättä mitään avaruustiedettä tai sellaista, että siitä tulisi ottaa mitään ylimääräistä painetta. Se on ennen kaikkea oman toimintaympäristön vaalimista, it-

Verkkovalmentaja 1/2022

selle tärkeiden asioiden kirkastamista, omien arvojen esiin tuomista, vuorovaikutusta, lasten ja nuorten arvostavaa kohtaamista. Se vaatii sitä, että valmentaja on jäsennellyt itselleen millaisia asioita, haluaa omassa toimintaympäristössään näkyvän ja tapahtuvan sekä millaista ilmapiiriä, yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä haluaa joukkueeseensa syntyvän sekä millaisilla pelisäännöillä halutaan edistää näitä asioita, jotta jokaisen joukkueeseen tai harjoitusryhmään osallistuvan yksilön on hyvä olla osana sitä yhteisöä. Hyvin usein näitä asioita tapahtuu huomaamatta valmentajan toiminnassa tai valmentajalla on hyviä toimintatapoja näiden toteuttamiseksi, mutta valmentajan olisi mielestäni tärkeää joskus pysähtyä pohtimaan ja miettiä miten kyseiset asiat toteutuvat omassa ympäristössä, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi kokea valmentajaltaan huomiota ja tulla yksilöllisesti huomioiduksi. Yksi tärkeä osa-alue tässä on varmasti, että valmentaja kouluttaa itseään ja pyrkii lisäämään omaa tietoaan ja osaamistaan mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Olennaista tässäkin on, että valmentaja ei lähde tekemään taikatemppuja vaan pyrkii löytämään ja tunnistamaan luontaisia toimintatapoja ja toimintamalleja, joiden avulla mielen hyvinvoinnin huomioiminen tapahtuu osana normaalia valmennusprosessia.

-hanke, jonka tavoitteena on auttaa 10–15-vuotiaiden valmentajia löytämään toimintatapoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja huomioimiseen urheiluvalmennuksen arjessa yli lajirajojen. Hankkeessa on luotu materiaaleja mm. mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksista, valmentajan keskustelunavauksia urheilijoille sekä vanhempien tukipaketti. Lisäksi hankkeessa on luotu kaksi maksutonta verkkokurssia, jotka suorittamalla valmentaja saa työkaluja mielen hyvinvoinnin edistämiseen omassa toimintaympäristössään. Lyhyempi verkkokurssi on 30 minuutin mittainen ja siinä herätellään valmentajaa siihen, että hän osaa ottaa käyttöön mielen hyvinvointia edistäviä toimintatapoja harjoituksen toteutuksessa. Näitä kutsutaan verkkokurssilla Hyvän harjoituksen tunnusmerkeiksi. Syventävässä verkkokurssissa, joka on noin 3 tunnin mittainen, valmentajaa opastetaan useampien materiaalien käyttöön (valmentajan keskustelunavaukset ja urheilijan pohdintatehtävät) sekä sisällyttämään mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi valmennussuunnitelmaa ja valmennusarkea. Verkkokurssit auttavat valmentajaa huomaamaan, että mielen hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljon asioita ihan perustoiminnassaan ja siihen liittyy usein elementtejä, jotka jo toteutuvat omassa valmennuksessa. Verkkokurssit tarjoavat erinomaisen kanavan valmentajille kirkastaa näitä asioita sekä kehittää omaa valmennusosaamistaan sekä mielenterveysosaamistaan.

MIELI ry:llä on ollut vuodesta 2020 alkaen Nuori mieli urheilussa

Näiden verkkokurssien julkistamistilaisuus tapahtui webinaarina

Verkkovalmentaja 1/2022

16.5.2022. Tilaisuuden juonsi Tero Karhu, keskustelemassa mielen hyvinvoinnista olivat valmentaja, urheilupsykologian asiantuntija sekä vanhempi ja lapsi. Tilaisuus oli maksuton ja tallenteen voi katsoa jälkikäteen osoitteessa mieli.fi/nuorimieliurheilussa. Mikäli mielen hyvinvointi tai Nuori mieli urheilussa -hanke herätti mielenkiintoa, niin voit olla yhteydessä hankkeen asiantuntijoihin: Katri Lilja, katri.lilja@mieli.fi Joni Reijo, joni.reijo@mieli.fi Teksti ja kuva: Joni Reijo, Nuori mieli urheilussa -hankkeen asiantuntija. Jalkapallovalmentaja ja valmentajakouluttaja (UEFA B lisenssi). Lisäluettavaksi: Bordonau, Villanueva. 2018. Tactical Periodization – A Proven Successful Training Model. Soccer Tutor. Viitattu 2022. Kokkonen, Lotta. 2018. Viestintätieteilijä kentän laidalla. Prologos. Viitattu 2022. https://prologos.fi/viestintatieteilija-kentan-laidalla/ Lahtinen, Miia. 2021. Erkka Westerlund: menestys nousee yhteistyöstä ja hyvinvoivista yksilöistä. Ratsastusuutiset. Viitattu 2022. https://www.hevosurheilu.fi/ ratsastus/ratsastusuutiset/erkka-westerlund-menestys-nousee-yhteisty%C3%B6st%C3%A4-jahyvinvoivista-yksil%C3%B6ist%C3%A4 Räikkönen, Timo. 2021. Nuoren urheilijan mieli tarvitsee turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia. Suomen jalkapallovalmentajat ry:n valmentaja blogi. Viitattu 2022. https://www.jalkapallovalmentajat.fi/ valmentajablogi2/Suomen Jalkapallovalmentajat ry Räikkonen, Timo. 2021. Oppia kentälle ja elämään – hyvinvointitaidot urheilussa https://mieli.fi/blogit/oppia-kentalle-jaelamaan-hyvinvointitaidot-urheilussa/

PELAAJAN ÄÄNI VALMENNUKSELLE

Juliette Kemppi

62 A-maaottelun pelaaja ja tällä hetkellä IFK Kalmarin pelaajana Ruotsissa. AIEMMAT SEURAT: 1. seura: Kaarinan Nappulat MUUT SEURAT: KaaPo, TuPy, TPS, Åland United, AIK (SWE), Kolbotn IL (NOR), Lillestrøm SK (NOR), Bristol City (ENG), London City Lionesses (ENG), Växjö DFF (SWE)

Kuva: Juha Tamminen

Erinomaiseen valmennukseen ja valmentajien kehittymiseen kuuluu olennaisena osana pelaajien kanssa yhdessä asioiden kehittäminen. Urheilijakeskeinen valmennus on nykyaikaista valmennusta. Nyt haluamme valmentajien verkkolehdessä kuulla pelaajan ääntä KUUSI kysymystä huippupelaajalle teemassa.

1.Sinulla on ollut uran aikana jo useita valmentajia eri ympäristöissä kotimaassa ja ulkomailla. Mitä kokemuksia sinulla on? Valmentajan kommunikaatiotaito, riittävä läheisyys, matala kynnys käsitellä asioita vs. suuri hierakia ovat olleet tärkeitä asioita. Kunnioitus puolin ja toisin on parhaissa valmennussuhteissa korostunut. Ajoittain olisi toivonut tiukan kaavamaisuuden sijaan vapaampaa otetta valmennuksessa. Vastuunantoa pelaajille, jotka käyttävät omaa ajattelua yhdessä muiden pelaajien kanssa. Suomessa ollaan ajoittain 18

melko kaavamaisia ja pelaajat oppivat tekemään valmentajan haluamalla tavalla ja saavat positiivista palautetta valmentajan käskemistä tavoista ratkoa pelin tilanteita. Hyvissä kokemuksissa avoimuus on myös ollut tärkeää. Kun annetaan kehittävää rehellistä palautetta, niin on annettu myös positiivista, kun asiat etenevät halutulla tavalla. Ihmisen kohtaavat ja pelaajan vahvuuksia huomioivat valmentajat ovat olleet parhaita (eivät pidä pelaajaa pelinappulana).

2.Mitä erityistä valmennuksellisesti nostaisit

esille pelaajakehityksen sekä joukkueen menestymisen näkökulmasta ulkomaan kokemuksistasi? Vaikka olen mennyt ulkomaille ammattilaiseksi tekemään joukkueelle joukkueen kanssa tulosta, minun ympäristöissä on haluttu kehittää yksilöä, ihmistä kokonaisuutena ja tukea yksilön vahvuuksia. Nyt Ruotsissa tuntuu hyvältä, kun on asioissa hyvä tasapaino. Huomaan, että olen ollut onnekas hyvän valmennuksen suhteen myös Suomessa. Kaikkiaan korostaisin valmennuksessa kommunikaation tärkeyt-

Verkkovalmentaja 1/2022

tä. Haastavistakin asioista puhumista yksilöllisissä palavereissa ja sitä tunnetta miten yhdessä ratkotaan mahdollisia haasteita. Kaikki osapuolet haluavat, että pelaaja pelaa hyvin.

3. Valmennus on nykyään tiimityötä. Mikä pelaajan näkökulmasta on keskeistä valmennustiimin ja muun taustaryhmän toiminnassa? Tiimityön toimivuuden arvon huomaa varsinkin silloin, kun homma ei toimi. Heikosti toimiva tiimi vaikuttaa koko joukkueen toimintaan. Jos on eriarvoisuutta tai yhteistyö ei toimi, niin se aiheuttaa tosi paljon sekavuutta ja hämmennystä. Silloin, kun asiat toimivat ja roolit ovat selvät, arki on helppoa. Käytännössä se näkyy esimerkiksi niin, että ei tarvitse kolmelle eri ihmiselle sanoa, että on kipeä.

4.Pelianalyysit ja pelistä saatava datan määrä on kehittynyt paljon. Miten sinä hyödynnät tietoa oman ja joukkueesi pelin kehittämisessä ja mitä toivot valmennukselta? Me käymme pelit ja vastustajat läpi. Opin eniten, kun näen aidosti omaa peliä, omia liikkeitä. Minulle on tärkeää, että valmentajalla on aikaa käydä klippejä läpi. Katsomme omaa peliä ja muiden huippupelaajien esimerkkivideoita. Polar ja muuta fysiikkadataa käymme myös läpi. Niissä on varottava, että ei keskitytä niihin liikaa. Olennaisinta on se miten pelataan. Ja datan tulkinnoissa on huomioitava, että jokainen pelaaja ja peli on erilainen. Vertailua omaan itseen ja sopivaa itseanalyysiä on hyvä tehdä.

Verkkovalmentaja 1/2022

5. Sinä olet tunnetusti taitava ja urheilullinen pelaaja. Sinulla on jopa salibandyn maailmanmestaruus U19 tasolta. Voit olla moneen asiaan tyytyväinen, mutta mitä erilaista tai lisää olisit vielä toivonut omalta valmennukselta Suomen ajoilta? Mihin kehitysalueisiin nyt huippujalkapalloilijana keskityt valmentajien kanssa sekä itsenäisesti? Mitä konkreettisesti? Minulla on ollut erittäin modernit kokonaisvaltaista kehitystä tukevat valmentajat. Hyvä, että valmennus on mennyt enemmän siihen suuntaan. Omien kokemusten myötä näen, että on tärkeää kouluttaa pelaajia kestämään haastavampaa ympäristöä ja vaikeita vaiheita uralla. Kritiikki voi olla yllättävän kovaa kansainvälisessä ympäristössä ihan faneilta asti. Olisi tärkeää oppia selviämään haasteista ja huolehtia, että on taitoja sekä omia ja yhteisön voimavaroja käydä vaikeita jaksoja läpi. Valmennuksen on hyvä ymmärtää, että pelaajalla on paineita. Esimerkiksi usein maalintekijöiltä odotetaan aika paljon. Olisi hyvä, jos painetta jaetaan valmentajien kanssa! Ja kaikkiaan olen oppinut, että on tärkeää tavoitella tasapainoa elämässä ja varmistettava, että futisidentiteetti ei ole koko elämä. Tällä hetkellä omassa kehityksessä päähuomio on joukkueena pelaamisessa ja yhteyden löytämisessä muiden kanssa. Oman pelin analysoinnin osalta analysoin monia osa-alueita. Pyrin keskittymään hyvin ja toisaalta vältän liikaa stressiä ja ylianalysointia. Tasapaino ja hyvä vireys saavat osaamisen parhaiten esille.

6. Mikä olisi sinun mielestäsi tärkein vinkkisi nuorten valmentajalle? Harjoittelusta olisi hyvä pystyä tekemään mielekästä. Valmentajan oma heittäytyminen ja hyvä avoin kommunikointi on tärkeää. Näin pelaajat pystyvät olemaan avoimempia, pelottomampia, voidaan yhdessä jopa nauraa myös virheille. Hyvässä toiminnassa yhdistyy rento, mielekäs kilpailu ja täysillä tekeminen.

Kuva: Juha Tamminen 19

Robert Taylor

24 A-maaottelun Huuhkajapelaaja ja tällä hetkellä Inter Miami CF:n pelaaja AIEMMAT SEURAT: 1. seura: JJK MUUT SEURAT: Nottingham Forest, Huima, Lincoln City, Boston Town, Villiketut, RoPS, AIK, Trömsö I

Kuusi kysymystä pelaajalle Kuva: Juha Tamminen

1.Sinulla on ollut uran aikana jo useita valmentajia eri ympäristöissä kotimaassa ja ulkomailla. Mitä kokemuksia sinulla on? Ulkomailla on suurten resurssien vuoksi enemmän valmentajia, jotka pystyvät auttamaan pelaajaa. Sitä kautta tulee vielä lisää yksilöllistä valmennusta treeneissä, pelipaikkakohtaisissa ryhmätapaamisissa, fysiikan, palautumien muiden osaalueiden teemoissa. Videoanalyytikot auttavat paljon valmentajia ja esitykset ovat todella hyvin tehtyjä ja teemat rajattuja. Kaikkeen on omaa erityistä apua tarjolla. Pelaajalle ja joukkueelle tulee fiilis, että halutaan panostaa todella paljon. Suomessa RoPS:n aikana oli myös 20

melko hyvin yksilöllistä valmentajaresurssia. Minulla on ollut onni, että valmennuskokemukset ovat olleet hyviä Suomessa ja ulkomailta.

2.Mitä erityistä valmennuksellisesti nostaisit esille joukkueen menestymisen näkökulmasta ulkomaan kokemuksistasi Brittein saarilta, Ruotsista, Norjasta ja nyt USA:n Miamista? Voittaminen ja etenkin sen ylläpitäminen on vaikeaa. Silloin, kun on mennyt pitkään hyvin, treeneissä on ollut erittäin kova taso ja vaatimustasoa on pystytty pitämään yllä. Peleihin lähtiessä on ollut it-

sevarmempi, mutta riittävän nöyrä tunne. Nöyryys on kaikkiaan pakko säilyttää, jos haluaa voittaa pelejä toisensa perään ja katsottava aina yhtä peliä kerrallaan. Kokeneet pelaajat, joilla on kokemusta erilaisista vaikeistakin vaiheista, ovat tärkeitä. Kun he näyttävät oikeata esimerkkiä ja tuovat arvoja peliin, on niillä iso merkitys. Osaan itsekin havainnoida ja aistia melko hyvin mitä joukkueessa tapahtuu. Jos on liian rentoa, sen aistii ja toisaalta, kun on hyvä meininki, tietää että kohta mennään pelissä lujaa.

3.Valmennus on nykyään tiimityötä. Mikä pelaajan näkökulmasta on keskeistä Verkkovalmentaja 1/2022

PELAAJAN ÄÄNI VALMENNUKSELLE

valmennustiimin ja muun taustaryhmän toiminnassa? Suurin haaste voi olla kommunikaatiossa. Myös pelaajan on huomioitava, että tieto ei välttämättä kulje valmennustiimin sisällä. Esim. tieto fysiikkavalmentajalta päävalmentajalle ei aina toimi itsestäänselvyytenä. Huipputasolla on oletusarvo, että homma on tiimin toiminnan osalta erittäin hyvin hoidettu, mutta joskus organisointi ja roolijako voi pettää ammattilaistasollakin. Kommunikointia tukivat Ruotsissa ja Norjassa Whatsapp ryhmät ja mm. Welness test aplikaatio, jossa aamuisin täytettiin uni, fiilis ja muut tiedot. Nyt Miamissa käytössä on TeamWorks aplikaatio jossa on joukkueen lähes kaikki olennainen sisäinen viestintä. Hyvät tarkat ohjeet kenttäpelaajille, maalivahdeille, ruokailuajat, tiedot median tulosta treeneihin, valmentajien viestit jne.

4.Pelianalyysit ja pelistä saatava datan määrä on kehittynyt paljon. Miten sinä hyödynnät tietoa oman ja joukkueesi pelin kehittämisessä ja mitä toivot valmennukselta? Kunkin osa-alueen valmentajat hyödyntävät dataa pelipaikkakohtaisissa palavereissa ja sitten ne vedetään koko joukkueen kanssa yhteen. Se tuntuu toimivalta. Itse käytän dataa vaihtelevasti. Jos on mennyt hyvin, en kovasti käytä energiaa datan penkomiseen. Heikosti menneissä peleissä pysähdyn itse ja koko joukkue pysähtyy tarkemmin. Katsomme pelaajien kanssa yhdessä melko yksinkertaisia asioita, joita lähdemme sitten korjaamaan. Teknologiaa on nykyään valtavasti. Kameroita on joka puolella ja teknologiaa hyödynnetään ihan

Verkkovalmentaja 1/2022

älyttömästi. Ehkäpä tulevaisuudessa eletään VR lasien avulla tilanteita uudelleen läpi. Lukuja käymme joukkueen ja pelaajien kanssa läpi. Fysiikasta, syötöistä, kamppailuista ja monesta muusta on lukuja tarjolla. Jos on ollut huono peli, käymme lukuja tarkemmin läpi. Minusta sopiva määrä videoklippejä on hyödyllisintä dataa. Joskus numerot eivät kerro koko totuutta. Itselleni pelin analysoiminen on mielenkiintoista myös siitä johtuen, että valmentaminen kiinnostaa peliuran jälkeen ja haluan oppia jo matkan aikana.

vottavasti saman pääsevät kokemaan juniorit nykyäänkin. Nyt aikuispelaajana minulla on painopisteenä kaksinkamppailujen ja kakkospallojen voittaminen. Pallon kanssa osaaminen on jo korkealla tasolla. Seuraan mm. parhaiden pelaajien pelin lukua ja pelitekoja. Kevin De Bruyine on erityisesti seurattavana. Kysymys on pelin lukemisesta, oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemisesta. Pitää osata lukea, jos vastustajan pelaaja on puskemassa huonossa asennossa jne.. Nyt pääsen keskikenttäpelaajana kehittämään paljon kahden suunnan pelaamista.

5.Sinä olet tunnetusti taidokas ja juonikas pelaaja, joka kesytti palloa lapsena monipuolisesti. Voit olla moneen asiaan tyytyväinen, mutta mitä olisit toivonut vielä erilaista tai lisää omalta valmennukselta Suomen ajoilta? Mihin kehitysalueisiin nyt huippujalkapalloilijana keskityt valmentajien kanssa sekä itsenäisesti? Mitä konkreettisesti?

6.Mikä olisi sinun mielestäsi tärkein vinkkisi nuorten valmentajalle?

Petri Kuhmonen ja Paul Taylor olivat todella mainiot valmentajat juniorivuosinani. Arvostan edelleen samoja arvoja. Esimerkiksi, jos teet virheen, niin tärkeintä on reagoida oikein, virhe ei sinänsä haittaa. Edelleen yritän pysyä samoissa arvoissa kiinni. Meidän joukkueessa oli sopivasti tilaa kikkailla ja olla luova. Oikeat arvot antoivat pelaajille tilaa olla omanlaisiaan, valmennus oli pelirohkeutta tukevaa ja kaikki treenasivat paljon omalla ajalla. Joukkueella ei ollut erityisen tiukkaan raamitettua taktiikkaa. Meillä oli hyvän ”kasvatuspelisilmän” omaavat valmentajat ja joukkue oli hyvä. Toi-

Vaikka valmentajalla on oma peliidea, niin anna pelaajille tilaa ilmaista itseään. Jos joku pelaaja triplaa kolmen ohi ja menettää, on tärkeämpää kiinnittää siihen kolmen ohittamiseen positiivista huomiota. Englannissa oli pari kertaa hieman ylikontrolloivia valmentajia, jotka vaativat esim. seinänsyötön vain tietyllä tavalla ja rajoittivat mm. ulkosyrjän käyttöä. Itse näen, että luovuutta ja taidon monipuolisuutta on tärkeää ruokkia. Opiskele jalkapalloa, katso pelejä, löydä oma hyvä tapa pelata jalkapalloa ja kirkasta oma ajatus.

Kysymykset: Marko Viitanen Kuvat: Juha Tamminen

MALLIHARJOITUKSIA

Puolustamisen teknistaktinen valmennus Paine •Pallollista lähestyminen

HARJOITEPOHJA HARJOITE/IKÄ:

(U10) 3v3 (+ 1) kolmella alueella SISÄLTÖ:

AIHE: Paine

Pallollista lähestyminen

HARJOITETYYPPI:

PISTEIDENLASKU:

Muokattu peli

Maalinteko

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

8 ((+1) 1)

26m x 21m

PIIRROS: 7m

SÄÄNNÖT: Pallo pitää käydä molemmilla laidoilla ennen kuin saa tehdä maalin Pelaajat pelaavat koko ajan omilla kaistoilla Maalivahdit pelaavat oman maalin edessä, eli eivät kuljettele pelialueella Maalinteko normaalisti Jokeri ei saa tehdä maalia, mutta saa liikkua vapaasti koko kentän alueella

2 26m

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Valm mentaja

• • • • •

• Miten lähestyn vastustajaa? Mitä en saa tehdä? • Mitä minun tulee nähdä vastustajan pallollisesta tilanteesta? • Mitä muuta minun kannattaa tehdä kuin riistää? Onko tärkeämpää riistää vai se että ei päästä pallollista ohi? • Mitä aluetta minun pitää erityisesti puolustaa ja mihin valmistautua? *************************************************************** • Lähestyttäessä vastustajaa, havainnoi ja pyri peittämään syöttöjä • Liiku lähelle terävästi mutta ryntäämättä, vastustajan tilan, ajan ja vaihtoehtojen vähentämiseksi • Jos vastustajalla pallo on hallussa tai syöttö on hyvä, pysähdy lähelle. Jos ei HARJOITEPOHJA lähesty ja paineista vastustajaa

21m

Merkkaaminen•Vastustajan blokkaaminen

HARJOITE/IKÄ:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

(U12) 5 v 4 + 5 + mv SISÄLTÖ:

AIHE:

Vastustajan blokkaaminen

Merkkaaminen

40m x 30m

PIIRROS:

PISTEIDENLASKU:

HARJOITETYYPPI: Peli

HARJOITEPOHJA HARJOITE/IKÄ:

Puolustuksen tuki •Priorisoi tuen tehtävät PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

(U12) 5v5+1 + 1mv

AIHE: Puolustuksen tuki HARJOITETYYPPI: Aalto

Valmentaaja

• Miksi vastustaja pääsi maalipaikkaan? Mitä pitää nähdä? • Mitä pallosta luopuva hyökkääjä tekee? Mihin se ei saa päästä? Mikä on vaarallinen alue? • Miten estät pallottoman vastustajan liikkeen selustaan? • Miten estät pääsyn eteenpäin, mitä ruumiinosaa voit käyttää? *************************************************************** • Vastustajan liikkeen ennakointi selustaan varmistamalla laadukas sijoittuminen • Vastustajan liikkeen vaikeuttaminen ja estäminen puolustuksen selustaan • Oman kropan käyttäminen liikkumalla hyökkääjän eteen sekä käsien käyttäminen eri tavoin (sekä palloton että pallosta luopuva vastustaja)

Alue 1

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Alue 2

Maalinteko ‐ SÄÄNNÖT: y yy aina kuvan mukaisesta tilanteesta. Laitajokerit j saavat liikkua • Peli käynnistyy laidalla Alueella 1, mutta eivät Alueelle 2. Kentällä oleva jokeri saa liikkua vapaasti. Päätyjokerit pysyvät omilla tötsillä esim. 6m tolpista. Laitajokeri saa syöttää päätyjokerille, jos ei voi antaa hyvää syöttöä keskustaan • Pelaajat saavat liikkua Alueelle 2 kun pallo on pelattu laita‐ tai päätyjokerille; laitajokerilla yksi kosketus ja päätyjokerilla kaksi kosketusta. • Puolustajien P l ji tavoitteena i on bl blokata k pystyjuoksuja j k j Al Alueelle ll 2 jja sitten i maalin li edessä, maalitekotilanteissa

SISÄLTÖ: Priorisoi tuen tehtävät

32m x 20m

PIIRROS:

PISTEIDENLASKU: 12m

Maalinteko ja kuljetus päätyyn

SÄÄNNÖT: Alue 1

16m

• Alueella 1 aina alussa 4v3 4v3, toiseen päätyyn edetään syötöllä keskeltä läpi tai laitojen kautta kuljettamalla porttien läpi • Kaikki pelaajat saavat liikkua vapaasti kun syöttö pelattu alueelle 2, jokeri aina pallollisen puolella • Puolustajien maalinteko toisen päädyn keltaisten porttien läpi kuljettamalla

16m m

Alue 2

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT: • Mitä havainnoit? Mikä on tuen tilanne ja missä on oma vastustaja? • Oliko pallollinen vastustaja paineen alla vai ei? • Jos ei ole, miten toimit tuen ja oman vastustajan kanssa? • Kuinka säätelen etäisyyttä omaan vastustajaan? ***************************************************************** • Jos pallollinen vastustaja on paineen alla, sijoitu oman vastustajan lähelle • Jos pallollinen vastustaja on vapaa vapaa, anna tukea lähemmälle joukkuekaverille ja kontrolloi omaa vastustaja etäisyyttä säädellen • Tunnista aina mikä on pallollisen vastustajan tilanne

20m

Laatinut: Jari Karjalainen

Käytännöllinen MAS -testi kestävyyden mittaamiseen Maximum aerobic speed -testi eli MAS-testi on kestävyystesti, jossa juostaan yhteensä 1200 metriä. Testissä juostaan 20 metriä edestakaisin, 40 metriä edestakaisin ja 60 metriä edestakaisin viidesti. Palloliiton suositusten mukaan tätä yhteensä 1200 metrin pituista MAS-testiä käytetään Huuhkaja- ja Helmaripolkuun kuuluvissa ikäluokissa, eli 10-15 -vuotiaissa. Tässä jutussa Palloliiton fyysisen valmennuksen asiantuntija Joni Ruuskanen kertoo hieman tarkemmin, minkälaisesta testistä on kyse, miksi testi on valittu liitossa uudeksi kestävyyden testitavaksi sekä muutamia muita huomioita testaamisesta yleisesti.

- Testin vauhti on tasainen, mutta loppua kohti kiihtyvä tai maksimaalinen, Ruuskanen kertoo. - Testillä voidaan epäsuorasti arvioida pelaajan maksimaalista hapenottokykyä samalla tavoin kuin kestävyyssukkulajuoksulla.

Mikäli MAS-testi toteutetaan ohjeistuksen mukaan, ei se rasittavuudeltaan eroa merkittävästi esimerkiksi Move! -mittausten kestävyyssukkulajuoksusta, joka järjestetään kaikille koululaisille 11 ikävuodesta eteenpäin. Kestävyyssukkulajuoksussakin juostaan viivajuoksua nousevalla tahdilla.

MAS-testi helposti toteutettava myös seuraympäristössä

1500 metrin testiä, jolla pystytään laskemaan pelaajan maksimaalinen aerobinen nopeus, mikä on olennaista vanhemmille ikäluokille. Se ei kuitenkaan ole yhtä käytännöllinen kuin 1200 metrin MAS-testi, joka on osoittautunut selkeästi käytännöllisemmäksi toteuttaa. - Piip- eli YoYo-testeillä on pitkä historia jalkapallossa, ja niitä on käytetty myös Suomessa. Testissä vauhdinjako tapahtuu CD:ltä tulevan äänimerkin mukaan. Testi ei kuitenkaan ole niin käytännöllinen seuraympäristössä, mikä oli yksi syy, miksi testin halusimme vaih-

taa. 1200 metrin testin on osoitettu korreloivan muiden kestävyys- ja MAS-kestävyystestien kanssa, joista pystyy myös laskemaan pelaajan maksimaalisen aerobisen nopeuden, eikä sen järjestämiseen tarvitse muuta kuin mittanauhan, jolla mitataan 20, 40 ja 60 metrin matkat, Ruuskanen kertoo.

Palloliitossa on käytetty kestävyyden testaamiseen monenlaisia testejä, mutta on havaittu, ettei niitä ole ollut käytännöllistä toteuttaa seuraympäristössä. 1200 metrin MAStesti on nyt valikoitunut Palloliiton suosituksiin nimenomaan sen käytännöllisyyden vuoksi. - Aloimme miettiä vaihtoehtoja, miten saisimme helposti mutta riittävän luotettavasti tehtyä testiä niin, että se mittaisi haluttuja ominaisuuksia riittävän tarkasti. Muissa maissa käytetään muun muassa 24

Verkkovalmentaja 1/2022

Testin toteutusohjeet ja testaamisen näkökulmia

Huuhkaja- ja Helmaripolun vanhemmissa ikäluokissa, eli noin 13-vuotiaista eteenpäin, MAS-testeistä saatavat tulokset auttavat ja tukevat valmentajia, kun he organisoivat muuta harjoittelua niin, että harjoitusten teho on oikea. Nuoremmissa ikäluokissa testejä tehdään vähemmän, ja osittain niiden tarkoituksena on toimia harjoituksina, jotta testejä osataan vanhemmalla iällä tehdä oikein. - MAS-testiä tehdään myös lasten maailmassa, koska testin tekemistä pystyy opettamaan. Lisäksi testien perusteella voi avata keskus-

telua sekä pelaajien että vanhempien kanssa esimerkiksi siitä, miten tärkeää on, paljonko lapsi liikkuu vapaaajalla. Kokonaisliikunnan määrä on se keskiössä oleva juttu, Ruuskanen painottaa. Erityisesti lasten maailmassa kaikkien testien hyödyllisyyden kannalta on tärkeää, että valmentajat osaavat suhtautua niihin oikealla asenteella ja kommunikoivat testitulosten merkityksen lapsille oikein. - MAS-testissä mitataan yhtä ominaisuutta, jota voi kehittää, ja joka ei millään tavalla leimaa junio-

ria pelaajana tai ihmisenä. Minusta keskustelun tästä voi aloittaa lasten kanssa hyvin varhaisessa vaiheessa. Kehittyä voi lisäämällä kokonaisliikunnan määrää, menemällä kävellen kouluun ja lisäämällä arkiliikuntaa vapaa-ajalle. MAS-testiä ei pidä esitellä lapsille siltä kannalta, että tämä testi määrittäisi heitä pelaajana, eivätkä he pääsisi pelaamaan, jos testi ei menekään hyvin. Lapsille testi on harjoittelua ja opettelua kokeilemaan omia rajojaan, Ruuskanen sanoo. - Kaikkien testien toteuttaminen on lapsille vapaaehtoista, ja niitä suositellaan tekemään lasten vaiheessa muutaman kerran vuodessa.

Tulokset ja viitearvot Jalkapallossa 1200 metrin MAStestiä käytetään muun muassa Portugalissa, josta on saatu hyviä ja vertailukelpoisia tuloksia. Testin on osoitettu korreloivan myös muiden MAS-testien kanssa, joten viitearvoja voidaan johtaa myös niistä. - FIFA:n julkaisemassa Youth Football -materiaalissa on esitetty viitearvoja pelaajan MAS-tuloksille. Ne on esitetty myös meidän koulutusmateriaaleissamme, ja niitä on hyödynnetty luodessamme viitearvoja omaan ympäristöömme, Ruuskanen päättää. Haastattelussa: Joni Ruuskanen, SPL

Lähteet: Brew & Kelly (2014): The reliability of the 1.2 km shuttle run test for intermittent sport athletes. Kelly & Wood (2013): The correlation

Verkkovalmentaja 1/2022

between the 30-15 intermittent fitness test and a novel test of running performance. Rowan (2019): A comparison of maximal aerobic speed and maximal

sprint speed in elite youth soccer players. Fitzpatrick (2018): Dose-Response Relationship Between Training Load and Changes in Aerobic Fitness in Professional Youth Soccer Players. Science for Sport (2017): Maximal Aerobic Speed >> Opetushallituksen Move-testit >> FIFA Youth Football -materiaalit >>

Jonatan Johansson – 10 kysymystä 1. Miten suomalainen sarjajalkapallo on muuttunut 15 ulkomailla vietetyn vuotesi aikana? Paljon positiivista on tietenkin tapahtunut, pelaajat ovat teknisempiä ja atleettisempia kuin 15 vuotta sitten. Sport science on tuonut paljon edistystä lajille ja sitä mukaan myös peli on teknisempää, nopeampaa pelaavampaa. Kaikki tämä on todistusta siitä, että valmentamisen taso on noussut ja pelaajat ovat saaneet paremman peruskoulutuksen kuin ennen. Nykyään on tietysti paljon enemmän tietoa ja koulutusta, joten ollaan paljon kansainvälisempiä nykyään.

2. Miten vertaisit englantilaista ja suomalaista jalkapalloa toisiinsa? On vaikeaa verrata Englantia ja Suomea, koska ero on niin suuri. Tämän takia ajattelinkin tehdä vertailua Skotlannin ja Suomen välillä. On erittäin suuri ero kulttuurissa ja historiassa. Lapset pelaavat enemmän, joten perusymmärrys pelistä on parempi. Kovempi kilpailu tarkoittaa isompaa määrää laadukkaita pelaajia, joista valita. Pelaajat ottavat Skotlannissa enemmän vastuuta kentällä ja ovat proaktiivisempia sekä kilpailullisempia. Toisaalta pelaajat Suomessa ovat kuuliaisempia ja hyväksyvät ohjeita helpommin. Skotlantilaiset pelaajat vaativat vähemmän ohjeita.

Suurin ero otteluissa on tempossa, miten nopeasti liikutat palloa kentällä. Skotlantilainen peli on myös fyysisempää, he ovat kovempia kaksinkamppailuissa niin ilmassa kuin maassa.

3. Mitkä ovat tärkeimmät mukaan tarttuneet oppisi ulkomailla vietetyiltä vuosiltasi? Tärkeintä on että uskot itseesi ja teet joka päivä parhaasi, ura menee ylös ja alas, kova työ ja nöyryys pitää pysyä. Hyvä kommunikaatio ihmisten kanssa on tärkeä ja rehellisyys aina mukana, pidä yhteyttä hyviin ihmisiin. Luotettavat kontaktit ovat tässä työssä tärkeitä.

4. Mitä olet pystynyt tuomaan mukanasi arjen toimintaan Turun Palloseurassa? Toivon että olen tuonut seuraan ammattimaisemman ja vaativamman ympäristön. Ilmapiiri on silti positiivinen ja siinä ollaan mielestäni onnistuttu FC TPSssa, tämän kautta ollaan pystytty jo auttamaan pelaajia eteenpäin uralla.

5. Mikä on tämänhetkinen sopimustilanteesi, mitä sen jälkeen? Sopimukseni loppuu tämän kauden jälkeen, sen jälkeen katsotaan. Tottakai haluan urallani eteenpäin mutta tällä hetkellä nautin matkasta!

6. Minkälainen sarja on Ykkönen tällä hetkellä? Erittäin tasainen ja kiinnostava. Paljon hyviä, lupaavia nuoria pelaajia

ja kokeneita profiileja. En tiennyt, mitä odottaa viime kaudella, mutta kokonaisuudessa Ykkönen oli erittäin positiivinen kokemus minulle.

7. Minkälainen on normaali harjoitusviikkonne nyt maaliskuussa? Nyt on olleet ykkös cupin pelit lauantaisin ja ollaan pidetty sunnuntaina vapaata. Suomessa, kun joukkueilla ei ole omia treenikeskuksia niin kenttävuorot määräävät vähän viikkorytmiä. Maanantaina meillä on aamulla jalkapallotreenit ja gymi iltapäivällä. Tiistaina on viikon kovin päivä, aamulla kentällä ja iltapäivällä gymissä. Keskiviikkona tehdään enemmän "individual work", kaikki pelaajat tarvitsevat vähän eri asioita ja jotkut lepäävät. Torstaina aamulla ollaan kentällä ja iltapäivällä on nopeusharjoitus. Perjantaina on lyhyempi päivä ja käydään läpi game plan ja erikoistilanteet. Taktisesti tiistaina ja torstaina on tärkeimmät pelipäivät. Pidetään kolme kerta viikossa taktisia palavereita, lyhyet max 15 min.

8. Minkälainen joukkue TPS on juhlavuonna 2022? Tällä hetkellä hyvätasoinen mutta pieni ryhmä, etsitään vielä 3-4 pelaaja. Uskon että ollaan parempia kuin viime kaudella tässä vaiheessa. Yritetään kehittää varsinkin hyökkäyspeliä, että nähdään offensiivinen ja aktiivinen TPS.

Verkkovalmentaja 1/2022

9. Miksi mielestäsi suomalainen jalkapallo on harpannut isoin askelein eteenpäin kuluneen muutaman vuoden aikana? Olosuhteet ovat parantuneet paljon, valmennukseen ollaan satsattu ja Huuhkajien tulokset ovat tuoneet tietysti uskoa ja luottamusta satsata lajiin enemmän.

10. Milloin pitkäaikainen asuinmaasi Englanti voittaa arvokisat? Haha, pelaajamateriaalin puolesta he ovat maailman huippua ja se on vain ajan kysymys. Pelaajat ovat tottuneet voittamaan seurajoukkueissa ja Southgate on luonut hyvän kulttuurin joukkueeseen. Hänen jatkosopimuksensa oli tärkeä että kehitys voi jatkua. Fanien odotukset ja median vaatimukset ovat aina olleet ongelma Englannille….

Teksti: Hannu Paatelo Kuva: Juha Tamminen

Verkkovalmentaja 1/2022

Tutustu lasten ja nuorten laatulupauksiin 10 laatulupausta käsittelevät laajalti lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua käsitteleviä teemoja. Jokaiseen laatulupaukseen pureutuvat videopodcastit ovat katsottavissa Suomen Olympiakomitean YouTube-kanavalta: • Katso lasten ja nuorten 10 laatulupauksia käsittelevät videopodcastit tästä.

Kaikista laatulupauksista on katsottavissa videopodcast, joissa aihetta avataan eri asiantuntijavieraiden kanssa. Esimerkiksi lapsilähtöisestä toiminnasta keskustelevat yhdessä Koripalloliiton seura- ja kilpailutoiminnan johtaja Susanna Strömberg, Hiihtoliiton koulutuspäällikkö Henna Tanhuanpää, joka vetää nykyään Suomen Valmentajien ja urheiluyhteisön Meidän Urheilu -projektia ja Palloliiton lapsuusvaiheen valmennuspäällikkö Santeri Suvala. Laatulupauksiin voit tutustua myös Olympiakomitean materiaalipankista: • Tutustu lasten ja nuorten urheilun 10 laatulupaukseen tästä. 28

Verkkovalmentaja 1/2022

Laatulupaukset edistävät positiivisten liikunta- ja urheilukokemusten syntyä. Lasten ja nuorten urheilun laatulupaukset on työstetty laajassa lajiyhteistyössä lasten ja nuorten liikunnan kehitystyöprosessissa. Laatulupausten avulla halutaan edistää lasten ja nuorten hyvien ja positiivisten liikunta- ja urheilukokemusten syntyä. Laatulupauksissa syvennytään niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalisten taitojen huomioimiseen. Laatulupaukset toimivat hyvänä

Verkkovalmentaja 1/2022

pohjana toiminnan suunnittelussa ja antavat samalla konkreettista tukea valmennukseen. 10 laatulupausta voivat toiminnassaan hyödyntää lajit ja seurat sekä näissä toimivat valmentajat. Laatulupausten yhteisenä tavoitteena kaikkien lajien kanssa korostuu unelma siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa liikunnasta ja urheilusta positiivisia kokemuksia osaavan ja ammattitaitoisen valmennuksen tuella. 10 laatulupauksen työstössä pohja-aineistona on hyödynnetty

arvostettua kansainvälistä iCoachKids-ohjelmaa. Toivottavasti valmentajat, valmennuskouluttajat ja koko suomalainen sporttiväki pysähtyy näiden aineistojen äärelle ja löytää sieltä inspraatiota sekä ideoita oman toiminnan laadun kehittämiseen. Teksti:Marko Viitanen Jalkapallovalmentaja ja valmennusosaamisen innokas kehittäjä Vierumäellä Suomen Urheiluopistolla 29

Henna Tanhuanpää

Meidän urheilu -kehitysprosessi

vauhdittaa suomalaista valmennuskulttuurin muutosta yhdessä urheilun tekijöiden kanssa Suomalainen valmennuskulttuuri on muutoksessa. Ollut jo vuosien ajan. Valmennusosaaminen on ratkaiseva tekijä niin kilpa- ja huippu-urheilussa, lasten urheilussa kuin urheilun yhteiskuntavastuussakin. Hyvällä valmennuksella voimme saavuttaa kilpailuetua useassa eri asiassa, yksi niistä on huippuurheilumenestys. Näin uskomme ainakin Suomen Valmentajissa sekä Suomen Ammattivalmentajat SAVALissa.

Verkkovalmentaja 1/2022

Suomen Valmentajien johtaman Meidän urheilu -kehitysprosessin tavoitteena on seuraavan kolmen vuoden aikana vauhdittaa käynnissä olevaa valmennuskulttuurin muutosta kohti urheilijalähtöistä valmennusta urheilun jokaisella tasolla. Meidän urheilu on opetusja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama kehitysprosessi suomalaisen valmennuksen laadun kehittämiseksi, jota toteutetaan yhdessä suomalaisen urheilun osaamisverkoston kanssa. Meidän urheilu -kehitysprosessin etenemistä ei ole suunniteltu loppuun asti valmiiksi. Ajatus siitä, että edetään kohti urheilijalähtöisen valmennuskulttuurin valtavirtaistamista, antaa suunnan kehitystyölle. Prosessiin halutaan osallistaa suomalaisen urheilun tekijät – ennen kaikkea urheilijat, valmentajat ja valmennusosaamisen kehittäjät. Tavoitteena on yhdessä rakentaa ajatusta suomalaisesta valmennuskulttuurista, hyvästä valmentamisesta ja urheilijalähtöisestä toimintatavasta sekä edistää ajatusten muuttumista valmennuksen arjessa tapahtuvaksi toiminnaksi. Meidän urheilu -kehitysprosessin ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa määritellä millaista urheilua ja valmennusta haluamme Suomessa edistää, miten Suomessa valmennetaan ja mitä erilaiset määritelmät

Verkkovalmentaja 1/2022

1. Valmennuksen laatu on tärkeä tekijä urheilijan kehittymisessä ja motivaatiossa jatkaa harrastamista. Laadukas valmennus on suomalainen kilpailuetu tulevaisuudessa niin lasten, nuorten kuin huippuvaiheen urheilussa sekä urheilun yhteiskuntavastuussa. 2. Suomalaista valmennuskulttuuria kehitetään yhdessä urheilun osaamisverkoston kanssa Meidän urheilu -kehitysprosessissa. 3. Meidän urheilu -kehitysprosessi on kolmen vuoden mittainen, jonka jälkeen toiminta jatkuu urheilun toimijoiden omassa toiminnassa ilman prosessin tukea.

tarkoittavat valmentajien ajatuksissa ja toiminnassa. Tavoitteena on luoda yhteistä ymmärrystä suomalaisesta tavasta toimia. Toisessa vaiheessa tavoitteena on löytää toimintamalleja ja käytännön toimenpiteitä, miten voimme yhdessä keskeisimpien toimijoiden ‒ kuten akatemioiden, valmennuskeskusten, oppilaitosten, lajiliittojen ja seurojen ‒ kanssa edistää urheilijalähtöistä valmennusosaamista Suomessa. Näiden toimintatapojen jalkautumista laajemmin suomalaiseen urheiluun edistetään kehitysprosessin viimeisessä vaiheessa. Kaikilla urheilun parissa toimivalla valmentajilla on siis mahdollisuus vaikuttaa Meidän urheilu -kehitysprosessin etenemiseen, sisältöön ja tapaan toimia. Kevään 2022 aikana Meidän urheilu

-teemalla kierretään ympäri Suomea olemassa olevissa tapahtumissa kohtaamassa urheilun parissa toimivia valmentajia, valmennuspäälliköitä, urheilujohtajia, urheilijoita sekä muita toimijoita. Tapaamisia järjestetään myös etänä. Lisäksi Meidän urheilu saa oman tunnistettavan ilmeensä, nettisivut ja sosiaalisen median kanavat. Olethan mukana osallistumassa, seuraamassa ja tukemassa Meidän urheilu -kehitysprosessia!

Teksti ja kuva: Henna Tanhuanpää , Meidän urheilu -hankevastaava 31