Perussuomalaiset Euroopassa 2015 by Mika Laine

2015

Perussuomalainen

Matti Matikainen

채채nesi Euroopassa

www.ecrgroup.eu

Perussuomalaiset Euroopassa Perussuomalaisten ja ECR-ryhmän europarlamentaarikot Jussi Halla-aho ja Sampo Terho valittiin Euroopan parlamenttiin keväällä 2014.

Jussi Halla-aho on jäsenenä kansalaisvapauksien sekä oikeusja sisäasioiden valiokunnassa ja hän on kiinnostunut erityisesti yhteisestä maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikasta.

Matti Matikainen

Toisen kauden europarlamentaarikko Sampo Terho jatkaa työtään talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Terho seuraa EU:n talouspolitiikkaa tiiviisti, valiokunnassa kiinnostavat erityisesti eurokriisin hoito ja sen kehityssuunnat.

Sisältö

at ika

ine

Veronkiertoepäilyt syövät komission uskottavuutta

Sampo Terho ja Perussuomalaisten uusi ryhmä

Sampo Terhon EU-kriittisyys lisääntynyt lähes nelivuotisen europarlamentaarikkouran aikana.

Eurokriisiä ei ole vielä ratkaistu Jussi Halla-aho puolustaa Suomen etuja Esittelyssä ECR-ryhmä Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät

Ma tt i

Perussopimusta täytyy muuttaa!

Uusi komissio ja uusi ohjelma Älykkäät rajat - katse ulkorajojen hallintaan

a en

Single seat-kampanja vastustaa Strasbourg-rallia

ain tik

5 6 8 12 14 15 16 17 18 20 22

Ma tti

8 Bernd Lucke: Eurokriisiä ei ole vielä ratkaistu

Helsingin opintopäivillä keskusteltiin

Ma tti M

at ik

en ain

12 Jussi Halla-aho puolustaa Suomen etuja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa.

Julkaisija ECR - Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä Kustantaja ECR Group Vastaava päätoimittaja Sampo Terho Tuottaja Maarit Huhtala Kansikuva: Matti Matikainen Ulkoasu Mika Laine Oy Paino Painoyhtymä Oy, Porvoo, Finland 2015

17 Single seat -kampanja vastustaa Strasbourg -rallin jatkumista

5 Juha Roininen / EUP-Images

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toimi Luxemburgin pääministerinä aikana, jona veronkierron epäillään tapahtuneen.

Veronkiertoepäilyt syövät uuden komission uskottavuutta

uden komission alkutaivalta ovat varjostaneet Luxemburg-vuodot (Luxleaks). Kansainvälinen ryhmä tutkivia journalisteja paljasti syksyllä 2014, jonka yhteydessä julkaistiin salaista aineistoa vuosina 2002-2010 Luxemburgissa tapahtuneesta ulkomaisten yritysten veronkevennysohjelmasta. Nykyinen Euroopan komission puheenjohtaja, Jean-Claude Juncker, toimi tuolloin Luxemburgin pääministerinä. Aineistosta selvisi, että monikansalliset yritykset, kuten IKEA, AIG ja Deutsche Bank olivat tehneet salaisia sopimuksia Luxemburgin viranomaisten kanssa. Sopimusten avulla yritysten oli mahdollista keventää verotaakkaansa. Vuodossa paljastettiin

Vuodossa paljastettiin noin 300 ulkomaalaisyritystä, jotka tekivät veronkierroksi määriteltävää verosuunnittelua. noin 300 ulkomaalaisyritystä, jotka tekivät veronkierroksi määriteltävää verosuunnittelua suoraan Luxemburgin viranomaisten myötävaikutuksella. Verojärjestelyiden

avulla monikansalliset yritykset saattoivat kanavoida satoja miljardeja euroja Luxembourgin kautta, säästäen miljardeja niiden veromaksuissa. Lain mukaan verotus kuuluu EU:ssa jäsenvaltioiden toimivallan piiriin, eli jäsenmaat saavat itse päättää muun muassa veroprosenteistaan. Nyt Euroopan komission on määrä selvittää ovatko vuodoissa syytettyjen jäsenmaiden, kuten Luxemburgin, teot olleet laittomia. Luxleaks -skandaali on iso tahra komission uskottavuudessa. Junckerin kaksoisrooli sekä komission johdossa tutkimassa skandaalia että Luxemburgin entisenä pääministerinä on saanut kritiikkiä parlamentilta ja nostanut epäilyjä komission riippumattomuutta kohtaan.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Viime kaudella olimme osa parlamentin pienint채 ryhm채채, mutta nyt ECR on kolmanneksi suurin ryhm채. Matti Matikainen

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Sampo Terho:

Uusi ryhmä

parantanut Perussuomalaisten vaikutusmahdollisuuksia

Sampo Terho ja ECR puheenjohtaja, Iso-Britannian konservatiivipuolueen, Syed Kamall eduskuntavierailulla Helsingissä helmikuussa 2015.

Sampo Terho on ollut europarlamentaarikkona jo kolmen vuoden ajan. Hän kokee tulleensa huomattavasti kriittisemmäksi EU:ta kohtaan europarlamentaarikko-aikanaan: – EU:ta ylistävät julistukset ja unionin ylevät tavoitteet voivat helposti johdattaa harhaan, jollei ole varuillaan ja tutustu asioihin itse. Ymmärsin EU:n juhlapuheiden takana olevan arkitotuuden vasta kun tulin tänne ja näin omin silmin kaiken tämän tuhlauksen, pikkuasioissa näpertelyn ja harvojen hyvien hankkeiden jatkuvan juuttumisen päätöksenteon rattaisiin. Terhon mielestä EU voi edistää kauppaa ja auttaa ratkaisemaan kansainvälistä yhteistyötä vaativia ongelmia, mutta hän paiMatti Matikainen

erussuomalaisten ja ECR-ryhmän europarlamentaarikko Sampo Terho tuli uudelleenvalituksi Euroopan parlamenttiin kevään 2014 vaaleissa. Terhon mukaan vaalit toivat positiivista muutosta parlamenttiin: – EU-kriittiset puolueet saivat eurovaaleissa suuria voittoja ympäri unionin ja liittovaltiokehitystä vastustavien europarlamentaarikkojen määrä kasvoi siten huomattavasti. EU:n suurmaista Iso-Britanniassa halutaan aivan erityisesti muutosta unionin nykyiseen kehitykseen, mutta jopa Saksasta nousi nyt ensi kertaa EU-kriittinen puolue – Vaihtoehto Saksalle – europarlamenttiin. Perussuomalaiset europarlamentaarikot liittyivät vaalien jälkeen Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään eli ECR:n. Terhon mukaan ECR-ryhmä ajaa parlamentissa EU:n uudistamista hyvin samalla tavalla kuin perussuomalaiset Suomessa. ECR haluaa pysäyttää liittovaltiokehityksen, vähentää EU-sääntelyä, torjua tulonsiirtounionin ja keskittyä ennen kaikkea sisämarkkinoiden kehittämiseen. Terho pitää ryhmän poliittista linjaa hyvänä ja toteaa ryhmän olevan vaikutusvaltainen: – Viime kaudella olimme osa parlamentin pienintä ryhmää, mutta nyt ECR on kolmanneksi suurin ryhmä. Tästä ryhmästä käsin pääsemme vaikuttamaan asioihin huomattavasti enemmän, kuin aiemmin.

nottaa, ettei Suomen tule antaa EU:lle yhtään lisää valtaa tai rahaa: – Ne katoavat Brysselin lasipalatsien sisään jälkiä jättämättä, emmekä saa niistä korvaukseksi kuin entistä suuremman sääntelyviidakon. Europarlamentaarikon mielestä Perussuomalaiset on tehnyt hyvää työtä tuodessaan esille uudenlaista näkökulmaa Euroopan Unionia kohtaan: – Suomesta puuttui pitkään uskottava, hyvin perusteltu EU-kritiikki, kun sekä median että vanhojen puolueiden EU-linja on ollut sokean innostunut. Perussuomalaiset ja ECR-ryhmä tekevät tärkeää työtä tuodessaan esille, että EU tarvitsee muutosta toimiakseen.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Bernd Lucke

Eurokriisiä ei ole vielä ratkaistu

lternative für Deutschland (AfD), Vaihtoehto Saksalle, on ensimmäinen eurokriittinen saksalainen puolue Euroopan parlamentissa. AfD perustettiin vuonna 2013 ja puolue keräsi kevään 2014-eurovaaleissa lähes 7 % Saksan äänistä ja sai seitsemän maansa 96-paikasta. Puolueohjelmassaan AfD kertoo vastustavansa EU:n keskittämispolitiikkaa, byrokratiaa ja yhteisvaluuttaa. AfD:n johtohahmo Bernd Lucke aloitti vaalien jälkeen europarlamentaarikkona ECR-ryhmässä. Hän on mikrotaloustieteeseen, kasvuun ja liiketoiminnan sykleihin erikoistunut professori. Lucken mukaan on erittäin harvinaista, että uusi puolue menestyy Saksassa. Silti AfD on onnistunut nostamaan kannatustaan jokaisissa vaaleissa, joissa puolue on ollut mukana perustamisensa jälkeen. Lucken mukaan EU:n kriisimaille myön-

tämät pelastuspaketit olivat todella epäsuosittuja Saksassa ja hän itse lähti mukaan politiikkaan, koska hän koki EU:n talouspoliittiset päätökset virheellisiksi: Kreikan pelastuspaketit ja pelastusmekanismin perustaminen olivat sekä Maastrichtin sopimuksen vastaisia että talouspoliittisesti vääriä päätöksiä. Lucken mielestä EU:n talousongelmat ovat syviä. Hän painottaa, että pankkikriisi ja valtionvelkakriisi jatkuvat yhä. Lisäksi Etelä-Euroopan maat ovat menettäneet kilpailukykynsä, sillä ne eivät voi devalvoida valuuttojaan. Lucken mukaan eurokriisi ei ole vielä ohi: – En usko, että eurokriisiä on ratkaistu. Velat on vain katettu jakamalla kriisimaihin rahaa. Se helpottaa näiden maiden tilannetta väliaikaisesti, mutta perimmäiset ongelmat ovat yhä olemassa. Pankit eivät ole vakaita, maiden velkatasot ovat suurempia

kuin vuonna 2010 ja Kreikalla ei vieläkään näytä olevan todellista pääsyä pääomamarkkinoille. Euroopan parlamentissa Lucke on mukana työstämässä Eurooppalaista ohjausjaksoa. Ohjausjakson aikana EU antaa talouspolitiikkaan liittyviä ohjeita jäsenmaille. Parlamentissa pohditaan muun muassa pitäisikö näiden ohjeiden olla sitovia. Lucke ei kannata ehdotusta: – Mielestäni jäsenmaiden itsenäisyyttä täytyy kunnioittaa ja siksi talouspoliittisen ohjauksen ei tulisi olla sitovaa. Paras ratkaisu olisi se, että maat joutuisivat itse vastuuseen huonoista talouspoliittisista päätöksistään. Pyrin työssäni kehittämään uusia ideoita siihen, miten voisimme saada jäsenmaat uudistamaan talouspolitiikkaansa. Meidän tulisi minimoida riski sille, että tulevaisuudessa tarvitaan pelastusoperaatioita.

Eurooppalainen ohjausjakso Eurooppalainen ohjausjakso pyrkii EU-maiden talouspolitiikan tiukempaan valvontaan. Se on yhtäjaksoinen vuoden kestävä moniportainen prosessi, johon osallistuvat Eurooppa-neuvosto, Euroopan Komissio ja Euroopan parlamentti. Eurooppalaisen ohjausjakson aikana komissio antaa jokaiselle jäsenmaalle maakohtaisia suosituksia. Nämä suositukset sivuavat laajasti useita, perinteisesti jäsenmaille mielletyksi kuuluvia, politiikan sek-

toreita kuten julkista taloutta, rahoitussektoria, rakenteellisia uudistuksia ja sitä, millä tavoin jäsenmaan tulee järjestää työllisyysja sosiaalipolitiikkansa suuret linjat. Viime vuosina maakohtaisista suosituksista on haluttu tehdä entistä enemmän jäsenmaita sitovia ja niiden noudattamatta jättämisestä hankalampaa. Monet Euroopan parlamentin jäsenistä ovat ehdottaneet tottelemattomille jäsenmaille erilaisia sanktioita ja jopa mahdollisuutta haastaa suosi-

tuksia noudattamattomia jäsenmaita oikeuteen. Tämä johtuu siitä, että jäsenmaat ovat laittaneet suosituksia käytäntöön varsin vähäisissä määrissä. ECR-ryhmän jäsenet ovat arvostelleet ohjausjaksoa vallan keskittämisestä ja kyseenalaistaneet prosessin mielekkyyden. Ryhmän jäsenistä on arveluttavaa, että jäsenmaiden demokraattiseen päätöksentekoon yritetään vaikuttaa komissiosta käsin.

9 ECR Group

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Paras ratkaisu olisi se, että maat joutuisivat itse vastuuseen huonoista talouspoliittisista päätöksistään.

Saksalaisen eurokriittisen Alternative für Deutschland (AfD) -puolueen Bernd Lucken mielestä eurokriisiä ei ole ratkaistu. Velat on vain katettu jakamalla kriisimaihin rahaa.

depositphotos.com

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Eurokriisi alkoi vuonna 2009 ja on jatkunut tähän päivään asti EU-instituutioiden useista kriisintaltutusyrityksistä huolimatta. Euromaat ovat rahoittaneet kriisimaita, kuten Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia, pelastuspaketeilla, vaikka EU:n perussopimuksen 125 artikla kieltää velkavastuun jakamisen EU-maiden kesken. Pelastuspaketeista huolimatta näyttää siltä, ettei Kreikan talous ole parantunut. Kreikan vaalien ja äärivasemmistopuolueen vaalivoiton jälkeen jopa mahdollisuus siitä, että Kreikka eroaa eurosta on noussut puheenaiheeksi. Uusi Kreikan pääministeri ei halua jatkaa tukipakettiohjelmien vaatimia säästötoimia maassa ja tämä on tulehduttanut Kreikan ja muiden euromaiden välejä. Maa ei todennäköisesti pysty maksamaan velkojaan takaisin ja velkojen ehtojen helpotuksista keskustellaan jo nyt.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Jussi Halla-aho:

Pyrin puolus maahanmuu

ussi Halla-aho valittiin kevään 2014 eurovaaleissa Euroopan parlamentin jäseneksi ja nyt hän edustaa Perussuomalaisia ECR-ryhmässä. Sitä ennen Halla-aho ehti toimia kansanedustajana eduskunnassa yli kolmen vuoden ajan. Europarlamentaarikon mielestä kotimaan ja EU-politiikan välillä on sekä samankaltaisuuksia, että eroja: – Teknisesti työ on hyvin samantapaista kuin eduskunnassa. Euroopan parlamentista kuitenkin puuttuu Suomen eduskunnalle ominainen jäykkä opposition ja hallituksen vastakkainasettelu. Tämän vuoksi keskustelu on aidompaa ja vähemmän ritualistista kuin eduskunnassa. Halla-aho on yllättynyt myönteisesti parlamentista työympäristönä. Hänen mielestään yksittäisellä edustajalla on jopa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin Euroopan parlamentissa kuin eduskunnassa: – Myös suhtautuminen Perussuomalaisiin on ollut asiallisempaa kuin Suomessa, ja keskustelukulttuuri on muutenkin värikkäämpää kuin kotimaassa. Mitä Unioniin itsessään tulee, mielikuva rahaa nielevästä, byrokraattisesta mustasta aukosta on

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

stamaan Suomen etua yhteisessä utto- ja turvapaikkapolitiikassa vain vahvistunut. ECR-ryhmää Halla-aho kuvaa hyvin organisoituneeksi ja kiittelee ryhmän sisältä löytyvää eri alojen asiaosaamista, joka helpottaa suuresti yksittäisen edustajan työtä. Ryhmään kuuluu europarlamentaarikkoja viidestätoista eri maasta: – Eri maiden delegaatioilla on varsin erilaisia prioriteetteja, mutta

toisaalta tämä antaa Perussuomalaisillekin tilaa edistää kenenkään estelemättä omille äänestäjillemme tärkeitä asioita. Halla-aho nimeää itselleen mielenkiintoisimmiksi aihealueiksi siirtolaisuuden hallintaan ja yhteiseen turvapaikkahallintaan liittyvät kysymykset, jotka kuuluvat myös hänen oman valiokuntansa toimialueeseen. Europarlamentaarikko on huolissaan myös Euroopan polttavista ongelmista eli euron kriisistä ja Kreikan tilanteesta, suhtautumisesta Ukrainan sotaan sekä EU-alueen rapautuneesta kilpailukyvystä ja työmarkkinoista. Halla-aho pyrkii euro-

parlamentaarikkona tekemään parhaansa niiden tavoitteiden edistämiseksi, joiden vuoksi äänestäjät ovat häntä äänestäneet: – Pyrin puolustamaan Suomen (ja Euroopan) etua esimerkiksi yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa. Halla-aho ei ole juuri ehtinyt tutustua Brysseliin kaupunkina, sillä europarlamentaarikon työpäivät ovat pitkiä ja viikonloput hän viettää perheensä kanssa Suomessa. Hieman ensivaikutelmia kaupungin elämästä hän on kuitenkin jo saanut: – Hyvä julkinen liikenne ja kaupunkipyöräjärjestelmä ovat olleet myönteisiä havaintoja. Toisaalta tietynlainen neuvostobyrokratia elää ja voi hyvin Belgiassa, ja yksinkertaisten asioiden hoitaminen voi viedä ikuisuuden.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

ECR Group

ECR-ryhmän puheenjohtaja on Iso-Britannian konservatiivipuolueen europarlamentaarikko, Syed Kamall.

Esittelyssä ECR-ryhmä E CR eli Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on perustettu vuonna 2009. Sen tavoitteena on ajaa eurorealistista toimintaohjelmaa Euroopan unionille. Eurorealismilla ECR tarkoittaa sitä, että se pyrkii pysäyttämään EU:n liittovaltiokehityksen ja haluaa sen sijaan EU:sta joustavamman organisaation, joka kuuntelee ja kunnioittaa jokaisen jäsenmaan kansalaisia ja Euroopan moninaisuutta. Eurorealistiset puolueet menestyivät hyvin kevään 2014 eu-

rovaaleissa ja ECR nousi Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi 70 jäsenellään. Ryhmässä on jäseniä 15 eri jäsenvaltiosta. Suurimpia ryhmän jäseniä ovat Iso-Britannian ja Puolan konservatiivipuolueet. Perussuomalaiset liittyi ECR-

ryhmään kevään 2014 eurovaalien jälkeen kahdella europarlamentaarikollaan. ECR haluaa tehdä EU:sta toimivan sekä taloudellisesti että kansalaisten kannalta. Ryhmä pyrkii tuomaan EU:n lähemmäksi sen kansalaisia ja avoimemmaksi kaupankäynnille. ECR vastustaa vanhanaikaista eurooppalaista integraatiota, eli vallan keskittämistä Brysseliin ja tulonsiirtojen lisäämistä unionissa. ECR haluaa säilyttää jäsenmaiden itsenäisyyden ja vastuun omasta taloudestaan.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

751

europarlamentaarikkoa GUE-NGL (52) EPP (219)

S&D (191)

ECR (72)

Greens-EFA (50)

EFDD (47)

ALDE (68)

Sitoutumattomat (52)

Parlamentin poliittiset ryhmät

European Union / EP

uroopan parlamentin jäsenet, eli europarlamentaarikot, kuuluvat poliittisiin ryhmiin. Ryhmät eivät ole järjestäytyneet jäseniensä kansallisuuksien perusteella, vaan muodostuvat jäsenten poliittisen arvopohjan mukaan. Lisäksi Euroopan parlamentissa on sitoutumattomia jäseniä, jotka eivät kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. Tällä hetkellä parlamentissa on seitsemän poliittista ryhmää, joista neljä suurinta ovat EPP (Suomesta jäsenenä Kokoomus), S&D (Suomesta Sosialidemokraatit), ECR (Suomesta

Perussuomalaiset) ja ALDE (Suomesta Keskusta ja RKP). Jokainen ryhmä päättää kantansa eri ehdotuksiin ja esityksiin yhteistyössä ryhmän sisäisesti, mutta ketään jäsentä voida pakottaa äänestämään tietyllä tavalla. Ryhmässä tulee olla: - vähintään 25 europarlamentaarikkoa - europarlamentaarikkoja vähintään 7 eri jäsenmaasta. Ryhmän jäsenten täytyy siis edustaa vähintään neljäsosaa jäsenmaista.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Lopetetaan Strasbourgissa ramppaaminen:

Perussopimusta täytyy muuttaa! P

arlamentin matkustaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä on ollut vaaliteemana useissa eurovaalikampanjoissa vuosien aikana. Euroopan parlamentti on toistuvasti ottanut esille aiheen, mutta joka kerta meille on kerrottu, että mitään ei ole tehtävissä asian muuttamiseksi, koska muutos olisi perussopimuksen vastainen. Jos perussopimus on yhden toimipaikan vastainen, perussopimusta täytyy muuttaa. Olen optimisti tässä asiassa ja minut on valittu valmistelemaan raporttia aiheesta. Euroopan parlamentin puheenjohtajien kokous on jo antanut hyväksyntänsä tälle muutokseen pyrkimiselle. Nyt odotamme vain lopullista lupaa työn aloitukseen. Tämä tulee olemaan ensimmäinen kerta, kun Euroopan parlamentti käyttää valtaoikeuksia, jotka sille on annettu Lissabonin sopimuksessa ja vaatii kahden toimipaikan poista-

mista. Eurokriisin aikana, jäsenmaiden hallitusten on käsketty leikkaamaan menojaan. Useiden maiden kansalaiset ovat kohdanneet sosiaalipalveluiden leikkauksia, jotka ovat vaikuttaneet muun muassa heidän eläkkeisiinsä ja terveydenhoitoonsa. Silti näyttää siltä, että Brysselissä voidaan kuluttaa rahaa niin paljon kuin mieli tekee. Vaikuttaa, että EU:ssa eletään eri planeetalla, kaukana monen eurooppalaisen arjesta. Kulut, jotka aiheutuvat matkoista Brysselin ja Strasbourgin välillä eivät ehkä ole suuria, kun niitä verrataan koko EU:n budjettiin, mutta sillä, että Euroopan parlamentti pitää täysistuntoja kahdessa eri kaupungissa on suuri symbolinen merkitys. Se osoittaa, että EU ylenkatsoo kansalaisia, koska kansalaisten tyytymättömyydestä huolimatta, käytäntöä ei ole muutettu. Tässä kaikessa on kyse demokratiasta.

Kun Tanskassa puhutaan EU:sta, kansalaiset mainitsevat usein heti alkuun matkat Brysselin ja Strasbourgin välillä. Nämä matkat ovat sekä kalliita, että tarpeettomia. Ne ovat myös vastoin maalaisjärkeä ja edustavat kansalaisten verorahojen tuhlaamista. Mielestäni EU-johtajien tulee ymmärtää, että meidän täytyy muuttaa tapojamme. Raportillamme on suuri tukiajoukko takanaan. Uskon, että vuoden 2019 eurovaaleihin mennessä olemme saaneet perussopimuksen muutettua.

Kirjoittaja on tanskalainen ECR meppi, Morten Messerschmidt. Messerschmidt on valittu valmistelemaan raporttia, jossa Euroopan parlamentti vaatii perussopimuksen muuttamista sellaiseksi, että parlamentin ei tarvitsisi enää siirtyä Strasbourgiin täysistuntoviikoilla.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Juha Roininen / EUP-Images

ECR Group

Tiesitkö, että • Euroopan parlamentti pitää 12 neljän päivän pituista täysistuntoa Strasbourgissa • Työskentely kahdessa paikkassa aiheuttaa 180 miljoonan kustannukset per vuosi • Strasbourgiin kuukausittain siirtyminen tuottaa 19 000 tonnia ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ilmakehään •Strasbourgin parlamenttirakennus on 317-päivää vuodessa tyhjillään • Yli 2/3 europarlamentaarikoista äänesti viime kaudella yhden työskentelypaikan puolesta • www.singleseat.eu –sivuilta saat lisätietoa mahdollisuuksista vaikuttaa

Single seat-kampanja vastustaa Strasbourg-rallin jatkumista

uurin osa Euroopan parlamentin työstä tehdään Brysselissä, mutta kerran kuukaudessa 751 europarlamentaarikkoa, 3000 parlamentin työntekijää ja yli parikymmentä rekallista työvälineitä ja dokumentteja siirtyvät Strasbourgiin, Ranskaan. Vuosittain Strasbourgissa pidetään 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Isobritannialainen ECR-ryhmän europarlamentaarikko, Ashley Fox on ollut yksi Single Seat -kampanjan johtohahmoista jo useamman vuoden. Single seat -kampanja vaatii nimensä mukaisesti parlamentille yhtä toimipaikkaa, eli haluaa parlamentin kokoontuvan vain Brysselissä ja lopettaa Strasbourg-rallin.

– Strasbourg on kaunis kaupunki ja suosittelisin kaikille siellä vierailua. En haluaisi kuitenkaan kustantaa reissuja veronmaksajien rahoilla. Foxin mielestä kahden toimipaikan sääntö myös syö parlamentin uskottavuutta: – Kahden rakennuksen ylläpito maksaa veronmaksajille 156 miljoonaa euroa vuosittain. Se myös aiheuttaa 19 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Matkat tuhlaavat rahaa ja hiilidioksidia ja lisäksi parlamentti saattaa itsensä naurunalaiseksi toiminnallaan. Miksi sidosryhmiemme tulisi vähentää hiilipäästöjään kun me jatkamme tällaista tuhlausta? Fox kertoo olevansa mukana Single seat – kampanjassa, koska haluaa säästää ve-

ronmaksajien rahoja ja suojella ympäristöä. Suurin osa europarlamentaarikoista on hänen kanssaan samaa mieltä. Valitettavasti kahden toimipaikan sääntö on kirjoitettu EU-perussopimukseen ja sen muuttaminen on siksi vaikeaa: – Kansalaiset tulevat olemaan avainasemassa muutoksen aikaansaamisessa, sillä lopullinen päätös toimipaikoista on jäsenmaiden hallituksilla. Me voimme pitää ääntä täällä parlamentissa, mutta meillä ei ole oikeutta päättää asiasta. Tarvitsemme kansalaisia vaatimaan uudistusta ja tukemaan kampanjaamme kirjoittamalla heidän maidensa päätöksentekijöille.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Matti Matikainen

ECR-ryhmän Helsingin opintopäiville osallistui 41 ryhmän Europarlamentaarikkoa. Edessä ECR-ryhmän puheenjohtaja Syed Kamall ja Timo Soini.

Helsingin opintopäivillä käytiin keskustelua

taloudesta, turvallisuudesta ja energiapolitiikasta

CR-ryhmän kolmen päivän pituiset opintopäivät pidettiin Helsingissä helmikuun 2015 alussa. Helsinki vastaanotti ryhmän talvisena. Pakkasta oli muutaman asteen verran ja maassa lunta. Opintopäiviin osallistui 41 ryhmän europarlamentaarikkoa. Opintopäivien ohjelmassa oli muun muassa talouspolitiikkaan, tuleviin Suomen eduskuntavaaleihin, energiapolitiikkaan ja VenäjäEU-suhteisiin liittyviä työryhmiä. Työryh-

missä käytiin vilkasta keskustelua aiheista suomalaisten asiantuntijoiden johdolla. Perussuomalaisista vieraspuhujina nähtiin puheenjohtaja Timo Soini ja varapuheenjohtaja Jussi Niinistö. Lisäksi kansanedustaja Maria Lohela piti avauspuheenvuoron yhdessä keskustelutilaisuuksista. ECR-ryhmän europarlamentaarikot tekivät opintopäivien aikana myös päiväreissun Porvooseen bio-diesel jalostamoon ja kävivät tutustumassa eduskuntaan. Edus-

kunnassa oli vierailuhetkellä ohjelmassa keskustelu välikysymyksestä eurokriisin hoidosta, Suomen vastuista ja Kreikan tilanteesta ja vierailijat pääsivät seuraamaan keskustelua parvelta. Opintopäivät saivat paljon kiitosta osallistujilta, joiden mielestä oli todella mielenkiintoista saada suomalaista näkökulmaa EU-poliittisiin kysymyksiin.

19 Matti Matikainen

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

ECR-ryhmän europarlamentaarikot kävivät Helsingin opintopäivillä tutustumassa eduskuntaan ja kuuntelemassa Timo Soinin Kreikka-aiheista puheenvuoroa.

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Ongelmaksi onkin muodostunut se, että EU-maiden myöntämiä passeja varastetaan ja myös myydään eteenpäin.

Älykkäät - katse EU:n ulkorajojen

Juha Roininen / EUP-Images

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

lykkäät rajat on hankekokonaisuus yhteisen rajanylitystietojärjestelmän ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamiseksi Schengen-alueelle. Lisäksi päätetään Schengenin rajasäännöstön muutoksesta uusien järjestelmien käytön osalta. Hanketta käsitellään Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeusja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE), jonka ainoa suomalainen varsinainen jäsen on Perussuomalaisten ja ECR-ryhmän Jussi Halla-aho. Halla-aho on myös ECR-ryhmän varjoesittelijä kyseisessä lainsäädäntöhankkeessa.

täin vaikeaa väärentää. Ongelmaksi onkin en piirissä. Laittomasti maassa olevat joumuodostunut se, että EU-maiden myöntätuvat helposti hyväksikäytetyiksi pimeillä miä passeja varastetaan ja myös myydään työmarkkinoilla, tai joutuvat turvautumaan suoranaiseen rikollisuuteen itsensä elättäeteenpäin. Koska rajavartija voi käyttää vain joitakin sekunteja yhtä matkustamiseksi. jaa kohti ja henkilön tunnisRajanylitystietojärjesteltaminen voi olla vaikeaa, mä auttaisi myös seuerehdyksen mahdolraamaan liikkumista Rekisteröityjen lisuus on huomatEuroopan maiden matkustajien tava. ja Lähi-idän ja Älykkäät Afrikan konohjelma (RTP) rajat -hankfliktialueiden keella pyrivälillä. Niin • Rekisteröityjen matkustajien ohjelman tavoitteena tään estäkutsutut on mahdollistaa kevyemmät rajatarkastukset etumään myös vierastaiskäteen tehdyssä huolellisessa tarkastuksessa riskittelijat, jotSchengtömiksi arvioiduille henkilöille. Järkeä rajoihin ka ovat viien-alueel• Tavoitteena on sujuvoittaa ohjelmaan hyväksyttyjen, Älykkäät rajat – hankkeen tavoitteena on la oleskeme aikoina usein matkustavien, kolmansien maiden kansalaisluoda tekniset edellytykset sääntöjen palun ehtojen syyllistyneet ten rajanylityksiä monikertaviisumin tapaan. remmalle valvomiselle, ei muuttaa Schengrikkominen, terroritekoi• Samalla kun rajanylitykset nopeutuisivat, rajaen-alueelle tulemisen tai siellä oleskelun hin Eurooesimerkiksi tarkastajille jäisi enemmän aikaa muiden ehtoja. Hanke pyrkii siihen, että ulkorajan laillisen olespassa, käyttävät matkustajien profilointiin. ylittävä henkilö tunnistettaisiin biometrikeluajan ylittämutkikkaita matminen. Merkittävä kustusreittejä viosa alueella laittomasranomaisten harhautti oleskelevista henkilöistamiseksi, mikä vaikeuttaa tä on saapunut alueelle laillisesriskihenkilöiden tunnistamista. ti, mutta jättänyt poistumatta oleskeluajan Rekisteröityjen matkustajien ohjelma on täytyttyä. Tällä hetkellä rajavartija joutuu tarkoitettu helpottamaan niiden kolmansimanuaalisesti laskemaan maassaoloajan en maiden kansalaisten Schengen-alueelle passiin lyödyistä leimoista. Tämä on hidasta tuloa, joilla on moitteeton aiempi matkusja hankalaa, minkä lisäksi leimat ovat usein tushistoria, ja joiden ei tästä syystä ole syytä heikkolaatuisia ja vaikeasti luettavia. olettaa aiheuttavan ongelmia. Henkilö voiKeskitetyn Entry-Exit-järjestelmän myösi hakeutua RTP-ohjelman ”asiakkaaksi” ja käyttää sen jälkeen rajanylityspisteissä autä henkilön saapuminen Schengen-alueelsesti, esimerkiksi skannaamalla hänen sortomaattisia portteja. Tunnistaminen tapahle kirjautuisi yhteiseen tietokantaan. Mikämenjälkensä tai iiriksensä, tai käyttämällä tuisi tällöinkin biometriikkaa, esimerkiksi li henkilö ei poistuisi alueelta määräaikaan mennessä, viranomaisilla olisi automatisoitua kasvojentunnissormenjälkiä, käyttämällä. Meppi Hallatamista. Näitä tietoja veraho huomauttaa, että RTP:stä olisi erityistä tieto laittomasta oleskerattaisiin passin silusta Schengen-aluhyötyä Suomelle: Maahantuloruun tallennettuieella. Tällä hetkellä – Suomella on pitkä ja vilkas Venäjänhin biometrisiin ei ole tietoa siitä, vastainen ulkoraja, mutta erittäin vähän ja maastalähtötietoihin. Näin paljonko Euhenkilöstöresursseja liikenteen valvomijärjestelmä (EES) roopassa on seen. Jos riskittömäksi katsotut matkustavoitaisiin saavuttaa käylaittomasti jat voisivat käyttää rajalla itsepalveluportte• Schengen-maiden omat rajanylitystietojärjesteltännössä saoleskelevia ja, tämä lyhentäisi jonotusaikoja ja toisaalta mät halutaan yhdistää ja modernisoida. vapauttaisi rajaviranomaisten resursseja niitaprosentkolmansi• Tavoitteena on rekisteröidä kolmansien, eli Schengtinen varen maiden den matkustajien valvontaan, jotka saattaeniin ja Euroopan unioniin kuulumattomien, maiden muus siitä, kansalaisia. vat olla ongelmallisia. kansalaisten Schengen-rajanylitykset yhteiseen tieettä matHalla-aho tojärjestelmään (EES). Riskit ja hyödyt puntarissa kustusasiahuomaut• Järjestelmä poistaisi passien leimaamisen tarkirja todella taa, että laiVielä ei ole päätetty, mitä biometrisiä tunpeen ja mahdollistaisi sujuvammat tarkaston alueella nisteita järjestelmä käyttäisi; sormenjälkiä, kuuluu hentuskäytännöt eri rajoilla. Järjestelmä kilölle, joka sitä oleskelu on onautomaattista kasvotunnistusta vai jotakin myös parantaisi EU:n ulkorajojen käyttää. Europarnäiden yhdistelmää. Mahdollisuuksia kargelmallista: hallintaa. lamentaarikko Jussi – Laiton maassatoitettiin syksyllä 2014 ja vaihtoehtoja on olo on ongelma moHalla-ahon mielestä tarkoitus testata valikoiduissa rajanylityshanke on hyvä: nestakin syystä, muun mupisteissä tämän vuoden aikana. – Nykyaikaisia koneluettavia assa siksi, että tällaiset ihmiset Keskustelua on herättänyt miten kaueivät voi työllistyä laillisilla työmarkkinoilan tietoja säilytettäisiin järjestelmässä, ja matkustusasiakirjoja, kuten Suomessakin käytössä olevia biometrisiä passeja, on eritla, eivätkä he ole sosiaaliturvajärjestelmi-

rajat hallintaan

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Älykkäät rajat... Jatkoa edellisestä sivulta

Uusi komissio aloitti 5-vuotisen urakkansa syksyllä

usi 28-jäseninen komissio nimitetään joka viides vuosi. Komissioon valitaan yksi jäsen kustakin EU-maasta. Komission valintaprosessia kritisoidaan usein siitä, ettei se ole demokraattinen eivätkä kansalaiset voi juuri vaikuttaa oman maansa komissaarin valintaan. Neuvosto ehdottaa ensin määräenemmistöllä komission puheenjohtajaa. Euroopan parlamentin jäsenten hyväksyvät tai hylkäävät neuvoston ehdokkaan. Kukin jäsenmaa ehdottaa tämän jälkeen

komissaaria ja uusi puheenjohtaja hyväksyy ehdokkaat. Seuraavaksi ministerineuvosto hyväksyy ehdotetun kokoonpanon ja asettaa sen parlamentin arvioitavaksi. Parlamentin annettua hyväksyntänsä voidaan uusi komissio nimittää virallisesti. Komissio on ainoa EU-instituutioista, joka voi tehdä lakialoitteita ja siksi sen vaikutusvalta on huomattava. Siksi olisi tärkeää, että komission valintaprosessi olisi demokraattinen ja sen toiminta läpinäkyvää. Euroopan Unioni / EP

kenellä olisi pääsy näihin tietoihin. Halla-aho toteaa, että varsinkin RTP:n osalta olisi tietysti matkustajan oma etu, että säilytysaika olisi verrattain pitkä, eikä hänen tarvitsisi hakeutua jatkuvasti uudelleen ohjelman piiriin. Europarlamentaarikon mielestä perusteltavissa olisi, että myös lainvalvontaviranomaisilla olisi myös pääsy matkustajatietoihin, vaikka järjestelmä onkin tarkoitettu ennen kaikkea rajaturvallisuuden kohentamiseen, Esimerkiksi rikospaikalle jääneitä sormenjälkiä voitaisiin verrata EES-järjestelmään tallentuneisiin biometrisiin tietoihin. Halla-aho painottaa, että lisääntyvä rajaliikenne Schengen-alueelle vaatii EU:lta toimia, niin matkustamisen sujuvuuden kuin Euroopan sisäisen turvallisuudenkin kannalta ja ihmettelee osan parlamentin ryhmistä kielteistä suhtautumista hankkeeseen: – Etenkin parlamentin vasemmistosiipi, vihreät sekä liberaaliryhmä ovat suhtautuneet koko Älykkäät rajat -hankkeeseen hyvin kriittisesti, jopa vihamielisesti. Tietosuojakysymykset on luonnollisesti otettava vakavasti, mutta on vaikea välttyä vaikutelmalta, että niitä käytetään lähinnä keppihevosena paketin kaatamiselle. Europarlamentaarikon mielestä joillakin tahoilla EU:n “vapaan liikkumisen” periaate on ymmärretty virheellisesti: – EU ja Schengen merkitsevät unionin kansalaisten ja sen alueella laillisesti oleskelevien vapaata liikkumista EU-alueen sisällä. Se ei merkitse, eikä sen pidä merkitä, kolmansien maiden kansalaisten rajatonta oikeutta tulla EU-alueelle, eikä varsinkaan heidän oikeuttaan oleskella EU-alueella laittomasti. Halla-aho huomauttaa, että sisäinen vapaa liikkuvuus edellyttää tehokasta ulkorajojen valvontaa. – Monet rajaturvallisuuden parissa työskentelevät ovat sitä mieltä, että yhteinen rajanylitystietojärjestelmä olisi pitänyt luoda jo ennen kuin sisäisestä rajavalvonnasta luovuttiin.

Komission johdossa on Luxembourgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker.

Komission työohjelma

usi komissio aloitti työnsä syksyllä 2014. Komission johdossa on Luxembourgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker. Joulukuun puolivälissä komissio julkaisi suunnitelmansa vuodelle 2015. Työohjelmassa painotetaan työllisyyden, kasvun sekä investointien parantamista EU:ssa. Komissio on käynnistänyt investointiohjelman, jolla yritetään saada EU-alueelle julkista ja yksityistä rahoitusta yli 315 miljardin euron arvosta. Keskeisinä teemoja ovat myös veropetosten kitkeminen, sisämarkkinoiden syventäminen, energiaunioni ja turvallisuus. Lisäksi komissio haluaa keventää ja parantaa sääntelyä. Uudessa työohjelmassa on hieman vähemmän

aloitteita kuin aikaisemmin ja komissio on esittänyt kymmeniä vanhoja asetuksia tarkastettaviksi tai peruutettaviksi. ECR-ryhmä on ollut tyytyväinen komission lupauksiin pyrkiä helpottamaan liiketoimintaa EU:ssa. Ryhmä toivoo, että komissio keskittyisi vieläkin enemmän uusien projektien määrän vähentämiseen ja keskeneräisten projektien loppuun saattamiseen. ECR on huomioinut myös, että kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan investointipatentin lisäksi vaikeiden ongelmien ratkaisemista. EU:ssa on paljon rakenteellisia esteitä investoinneille, esimerkiksi liikaa byrokratiaa.

Euroopan Unioni / EP

Perussuomalaiset Euroopassa 2015

Seuraa meppejäsi! ECR-ryhmän jäsenenä

www.ecrgroup.eu

Puheenvuorot ja muu toiminta Euroopan parlamentissa

www.europarl.europa.eu/portal/fi Sampo Terho Euroopan parlamentin jäsen (ECR/FI) sampo.terho@ep.europa.eu Parlement européen | Rue Wiertz 60 Bât. Altiero Spinelli | 04F265 B-1047 Bruxelles | Belgique puh. +32 228 45757

www.sampoterho.net JUSSI HALLA-AHO Euroopan parlamentin jäsen (ECR/FI) jussi.halla-aho@ep.europa.eu Parlement européen | Rue Wiertz 60 Bât. Altiero Spinelli | 04F265 B-1047 Bruxelles | Belgique puh. +32 (0)2 28 45121

www.halla-aho.com

www.ecrgroup.eu www.twitter.com/ecrgroup www.facebook.com/ECRgroupEU www.flickr.com/ecrg www.youtube.com/ECREuroParl