SAVONRANNAN SANOMAT 1-2010

15v Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

JUHLAVUODEN NUMERO

1/2010

UUSI KAUPPA AVAA KESÄKUUSSA Lisää seuraavalla aukeamalla...

Tässä lehdessä mm.

Sivu 8

Vuolukiviuuneja Hollantiin

Sivu 8

Oppilaat takoivat puukkoja

Sivu 9

Erwin ihastui Savonrantaan

Sivu 10 Rönkkötalo valmistautuu juhlaan.

Sivu 14 A.O. Väisäsen juhlasympisium Sivu 16 Automet parkkiperhoseksi Sivu 17 Hertalla on taitavat kädet Sivu 18 Säimenen kaupalla tapahtuu Sivu 20 Saimi Pesonen 99 v.

Sivu 21 Turinatuvassa viihdytään Sivu 22 Kansalaisillan satoa Sivu 23 Darekon puhuttaa Sivu 24 Savonrannan lauluntekijät ahkeroivat

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Savonrannan Salen palvelut paranevat ja monipuolistuvat Uusi myymälä – paremmat palvelut Osuuskauppa Suur-Savo on rohkeasti investoinut Savonrannalla. Uusi Sale-myymälä avaa ovensa kesäkuussa sijainniltaan entistä paremmalla paikalla lähempänä vierasvenesatamaa. Myymälän valikoimasta löytyy nyt varmasti kaikki tarpeellinen normaaliin päivittäiseen elämiseen.

Tuotteissa on valinnanvaraa Myymälätilojen kasvaessa myös tuotevalikoimat laajenevat kaikkien tuotteiden osalta. Kokonaistuotemäärä tulee olemaan noin 4000, jossa lisäystä entiseen on noin 1000 tuotetta. Eniten lisäystä tulee tuoretuotteisiin, kuten leipomo- ja välipalatuotteisiin, hedelmiin ja vihanneksiin sekä tuoreeseen

valintalihaan. Makeammalla puolella irtomakeisvalikoima kaksinkertaistuu. Myymälän valikoimiin kuuluu myös pieni määrä meikkaustuotteita. Hintataso on pysyvästi edullinen ja hinnat ovat samat kaikille.

- Myymälässä on enemmän tilaa myös käyttötavaralle, kuten grillitarvikkeille, kalastustarvikkeille, mökkipeleille ja saunatarvik-

Salen kokonaispinta-ala on 830 neliömetriä.

Myyntipinta-ala lähes kaksinkertaistuu. Nykyisten 230 neliömetrin sijasta uudessa myymälässä myyntipinta-alaa on 399 m2. Sale on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7–21, lauantaina klo 7–18 ja sunnuntaina klo 9–18.

Aukioloajat pysyvät samoina ympäri vuoden.

- Vajaan 400 neliön pinta-ala mahdollistaa vapaan aukioloajan, Osuuskauppa SuurSavon aluepäällikkö Hannele Sarvi huomauttaa.

Osuuskauppa Suur-Savo aloitti pankkipalvelujen tarjoamisen toimipisteissään lokakuussa 2007.

Asiakkaat voivat nostaa S-pankin debitkortilla käteistä kassalta kaupan aukioloaikoina. Tuntuu, että tätä asiaa ei ole tiedostettu vielä tarpeeksi hyvin. Myös asiakasomistajapisteestä tulee entistä selkeämpi, myymälänhoitaja Teija Liukko sanoo.

Kesäiseen aikaan Savonrannan väkimäärä lähes kolminkertaistuu. Olli Kontiainen (vas.), Teija Liukko ja Hannele Sarvi odottavat uuden myymälän avautumista yhtä lailla kuin paikkakuntalaiset ja vapaaajanasukkaat.

SAVONRANNAN PALVELUPISTE TIEDOTTAA: Palvelupiste Savonrannalla avoinna arkisin ma–pe klo 8–16, puh. 0444174050, fax (015) 5250252.

Asiakaspääte Kelan ja verotoimiston palveluihin sekä poliisin lupapalveluihin, mm. hakemusten vastaanotto ja lomakejakelu.

Kirjasto avoinna ma ja ke klo 10–16, ti ja to klo 12-19, pe suljettu, arkipyhäaattoina klo 10–15, puh. 0444174437, kulttuuriasiat puh. 0444174565.

Matkailuneuvonta/Vierasvenesatama: Kahvila-ravintola Noidankattila puh. 0408144079.

Vapaa-aikatoimi (leirit, kilpailut yms.): Vapaa-aikaohjaaja puh. 0444174566.

Savonrannan päivystävä kiinteistönhoitaja: Puh. 0444174786.

Rakennustarkastukset ajanvarauksella: tarkastusinsinööri Raimo Biggs, puh. 0444174691.

Jätevesineuvoja: Savonrannalla parittoman viikon perjantaisin klo 8.00–12.00. puh. 0444174688.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI:n päivystysnumerot: Terveyskeskuspäivystys Savonranta ma–pe klo 8.00-15.30 puh. (015) 5277157 Yhteispäivystys keskussairaalassa ma–pe klo16-22 ja viikonloppuisin klo 8–22 puh. (015) 5277777 Yöpäivystys klo 22–8 keskussairaalan ensiapupoliklinikalla puh.

(015) 5277100 Sosterin kattavat puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.isshp.fi.

Palotarkastus, tiedotus, valistus puh. 0201334462 Nuohooja KariSe, ajanvaraus klo 9–15, puh. 0445173010 tai www.karise.fi.

Yleinen hätänumero/Palohälytys 112

SAVONRANNAN SANOMAT 1/2010 Julkaisija Vastaava toimittaja Ilmoitusmyynti Taitto Paino Norppapiirrokset

Savonranta-säätiö Raija Heikkilä, puh. 040 521 0136, email raija.heikkila@nettilinja.fi Tarmo Heikkilä, puh. 045 114 0890, email hermotaikkila@netti.fi Harri Voutilainen www.voutilainen.info Lehtisepät Veikko Luostarinen 2

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Uusi myymälä – paremmat palvelut keille. Nämä ovat sen tyyppisiä tuotteita, joita mökillä tarvitaan, Liukko kertoo.

Asiointi helpottuu Uudessa myymälässä on entistä helpompi asioida. Myymälän ovet avautuvat itsestään, joten sisään ja ulos kulkeminen on vaivatonta. Hyllyjen välit ovat leveämmät ja ostosvaunut ovat uusia ja suurempia. Vaunujen koko on 125 litraa. Iäkkäämmät asiakkaat voivat valita omat seniorivaunut, lapsille on kahdet autovaunut ja ihan pienten lasten kera on helppo asioida vauvakaukalovaunujen kanssa.

Myymälässä on kolme kassaa. Kassojen jälkeen on pieni odotustila, jossa muun muassa kyläkyytiläiset voivat odotella kyytiä kotiin.

Ylimääräistä aikaa voi tappaa vaikkapa pelaamalla Raha-automaattiyhdistyksen peliautomaattia.

Pullon- ja tölkinpalautusautomaatti uusitaan.

Myymälän ulkopuolella on vesipiste, josta muun muassa vapaa-ajanasukkaat saavat veden myymälän aukioloaikoina. Jokakesäinen parkkitilaongelma poistuu. Parkkipaikkoja uuden myymälän yhteyteen tulee 50.

Myymälän sijainti on entistä parempi, jos ajatellaan esimerkiksi vierasvenesatamassa piipahtavien veneilijöiden palvelua. Veneeltä kauppaan on matkaa noin kolmesataa metriä.

Palvelua venäjän kielellä Uudet ja ajanmukaiset työskentelytilat helpottavat työtä, joten henkilökunnan vahvuus ei sanottavasti kasva viime kesästä. Uudessa myymälässä nähdään asiakkaita palvelemassa jonkin verran uusia kasvoja. Osuuskauppa Suur-Savon esimieskoulutettava Olli Kontiainen siirtyy kesän ajaksi Savonlinnan keskustasta laitakaupungille Savonrannalle.

- Normaali henkilökunnan vahvuus talviaikana on kuusi työntekijää. Kesäaikana työntekijöitä tarvitaan kymmenen ja heidän lisäkseen työelämään tutustuvia nuoria ainakin puoli tusinaa. Lisäksi meillä on kaksi tukityöllistettävää, joista Timo Hyvönen kerää keskiviikkoisin kotipalvelutavarat ja Juho Asikainen auttaa kolmena päivänä viikossa myymälässä, Liukko toteaa.

Kari Simanainen. Rakennesuunnittelun on tehnyt niin ikään mikkeliläinen Insinööritoimisto Creo3 Oy. LVIA-suunnittelu on pieksämäkeläisen LVI-Suunnittelutiimi Oy:n käsialaa. Sähkösuunnittelusta vastaa Sähkötoimisto Kaipainen Oy Pieksämäeltä ja pohjarakennussuunnitelmista Ramboll Finland Oy Mikkelistä.

Pääurakoitsijana toimii liperiläinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. Vastaavana mestarina on Juha-Matti Reijonen. Työmaavalvonnasta vastaa kesälahtelainen Insinööritoimisto Tanskanen Oy ja Leo Palsa.

LVIA-urakoitsijana on LVIS-Pesoset Oy Kerimäeltä ja sähköurakoinnista vastaa savonlinnalainen Sioma Oy. Myymälän julkisivumateriaali on peltielementtiä eli tehdasmaalattua Rannila Panelia.

Savonrannalta paljon kiinteistöjä ostaneet sekä muuten paikkakunnalla vierailevat venäläiset saavat palvelua omalla kielellään.

Savonrannalla asuva Natalia Ruotsalainen kuuluu kesällä myymälähenkilökuntaan ja hän palvelee asiakkaita sekä venäjän että suomen kielellä.

Suunnittelu ja rakentaminen ammattilaisten käsissä Sale-myymälän arkkitehtisuunnittelusta vastaa mikkeliläinen Arkkamis Oy ja arkkitehti

KYLÄ-PUOTI PALVELEE HYVIN Savonrannan keskustassa sijaitsevasta KyläPuodista saa hyvää palvelua.

- Monta vuotta olin etsinyt vaaleaa pientä hyllyä seinälle. En löytänyt sopivaa, kun kaikki hyllyt olivat väriltään tummia ja kooltaan sopimattomia. Kylä-Puodissa ihan kuin vahingossa avasin suuni ja kerroin ongelmasta. Myyjä sanoi, että ota hyllyn mitat, niin kyllä minä teen sen. Hyvä että kotiin ehdin, kun hän soitti ja sanoi, että hylly on valmis, Hertta Karvinen kertoo tyytyväisenä palveluun ja välittää samalla lämpimät kiitokset Kylä-Puodin henkilökunnalle.

Kylä-Puoti on valoisa ja viihtyisä myymälä.

Sieltä voi tilata lähestulkoon mitä vain, ja tavara toimitetaan muutaman päivän sisällä.

Käykää tutustumassa!

Pankkipalvelut Savonrannalla.

• Kassapalvelut

klo 09.00 – 12.00 (ma – ke, pe) klo 12.30 – 16.15 (to)

• Muissa asioissa aikavarauksella klo 9.00 – 16.15 Aikavaraukset konttorista tai puhelimitse numerosta 010 257 5701 • Voit hoitaa pankkiasioitasi myös Internetasiakaspäätteellä joka päivä klo 5.30 – 22.00 • Ma – pe klo 10.00 – 16.30 ovat käytettävissäsi asiantuntijamme myös puhelimitse numeroissa Tili- ja korttipalvelut 010 257 5702 Säästämis- ja sijoittamispalvelut 010 257 5703 Luottopalvelut 010 257 5704

3

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Vuosi äkkiväärää Asuin viimeiset 20 vuotta maalla maalaisena, mutta viime vuoden alussa minusta tuli kuntaliitoksen myötä maalla asuva kaupunkilainen. Liitettäessä Savonrannan kunta Savonlinnan kaupunkiin poistui kuntarajoja, mutta matka kodistani Linnosaaresta Savonlinnan keskustaan säilyi edelleenkin 60 kilometrinä. Viiden minuutin työmatka muuttui 55 minuutin työmatkaksi, mutta minkäs sitä maantieteelle mahtaa.

Meistä Savonrannan kunnan palveluksessa olleista siirtyi vain neljä Savonlinnan kaupungintalolle. Minut on vuodessa kotoutettu kaupungintalo Äkkiväärään, enkä enää eksy talon sokkeloihin ja muutoinkin alan oppia talon tavat, mikä on yli 60- vuotiaalta maalaiselta ihan tyydyttävä suoritus. Muutoin Savonrannan kunnan henkilökunnalle kuntaliitos ei tuonut suuria muutoksia, eli edelleenkin opettajat opettaa ja hoitajat hoitaa jne.

Kuntaliitossopimuksessa sovittiin, että palvelut säilytetään Savonrannalla kolmen vuoden ajan vähintään entisellä tasolla. Viime keväänä järjestetyssä kuntalaistilaisuudessa todettiin palvelujen hoituvan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta vähintään yhtä hyvin kuin Savonrannan kunnan aikaan. Viime vuoden lopulla tehtiin aluejohtokunnan toimesta palvelukysely Savonrannan Sanomissa. Kyselyllä selvitettiin Savonlinnan kaupungin tarjoamien palvelujen saatavuutta ja laatua Savonrannalla. Vastauksia tuli valitettavasti valitettavan vähän, mutta tuloksista voidaan todeta, että yleisesti palvelujen saatavuus ja laatu koettiin hyväksi. Vastausten mukaan terveyspalvelujen saatavuudessa koettiin eniten ongelmia. Koska vastausprosentti on pieni, niin selvitys on syytä uusia, jotta palvelujen koetusta saatavuudesta ja laadusta saadaan selkeämpi kuva.

kymmenen lopulla vuokramökeissä noin 1000 vuodepaikkaa ja tämän lisäksi yli 1000 yksityistä loma- asuntoa, joissa on noin 5000 vuodepaikkaa. Tarkoituksena on, että näiden tuoma palvelujen lisäkysyntä turvaa savonrannan asukkaiden peruspalvelut tulevaisuudessa.

Huolimatta kansatalouden vinhasta alamäestä, näyttää Savonlinnan kaupunki tekevän viime vuodelta ihan hyvän tilinpäätöksen, kiitos kaupungin päättäjien ja virkamiesjohdon noudattaman tarkan euron talouspolitiikan. Myös kuntaliitos Savonrannan kanssa on auttanut kaupunkia talouden hoidossa, sillä kuntaliitos tuo vuosina 2009 – 2011 Savonlinnan kaupungin kassaan lähes kuusi miljoonaa euroa ns. porkkanarahaa.

Sillä toteutetaan monta hyvää hanketta talouden taantuman aikana ja parannetaan samalla synkkää työllisyystilannetta.

Vaikka olenkin ollut nyt yli vuoden Äkkiväärässä, niin olen siitä huolimatta yhä sitä mieltä, että savonrantalaisten ja savonlinnalaisten tekemä kuntaliitos oli oikea teko oikeaan aikaan.

Kuntaliitoksen yhteydessä sovituista investoinneista vierasvenesatama on toteutettu. Tänä vuonna toteutetaan keskustan kaukolämmitys yhteistyössä lämpöyrittäjän kanssa. Suurimmat investoinnit, kuntokeskus ja kalastamo (yhdistetty kalastajien tukikohta ja pienkalanviljelylaitos) on tarkoitus toteuttaa vuonna 2011. Tähän asti Savonlinnan kaupunki on toteuttanut kuntaliitossopimusta sämtillisesti. Tämä kuntaliitos onkin Savonlinnan kaupungille näytön paikka, sillä jos tässä liitoksessa Savonlinnan kaupunki töppää, niin se varmasti vaikeuttaa tulevia kuntaliitosneuvotteluja.

Antti Erämaa Savonlinnan kaupungin kansliapäällikkö

Savonrannan kunta olisi pärjännyt itsenäisenä monta vuotta, mutta se olisi vaatinut verojen ja maksujen korotuksia sekä palvelujen karsintaa ja siitä huolimatta olisi kunnan omaisuutta myytävä palvelujen tuottamiseksi. Tämä Huittisten miehen talousstrategia ei tietenkään olisi ollut kestävällä pohjalla.

Savonrantalaiset perustivat pari vuotta sitten Savonrannan kehittämissäätiön ajamaan savonrantalaisten asioita. Säätiö aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Säätiö julkaisee Savonrannan Sanomat lehteä, joka ilmestyy aluksi pari kertaa vuodessa. Säätiö julkaisee myös www.savonranta.fi kotisivuja ja ylläpitää savonrantalaisten yhdistysten kanssa Vuokalan ja Säimenen myllymuseoita sekä virkistysalueita Harjunjärvellä ja Oriniemellä.

Säätiön tavoitteena on muodostaa Kääpäsaaresta lomakyläalue, jonne mahtuu yhteensä noin 100 loma- asuntoa. Kolme alueella olevaa mökkiä on jo kunnostettu nykyaikaisiksi lomaasunnoiksi ja alueen kaavoittaminen loma- asuntoalueeksi on meneillään.

Säätiön strategiana vaikuttaa Savonrannan kehitykseen siten, että Savonrannasta tulee tällä vuosikymmenellä vilkas luontomatkailukeskus. Savonrannalla on ennestään muutamia kymmeniä vuokrattavia lomamökkejä ja Saarilandian sekä Lekotin lomakylät ovat rakenteilla. Kääpäsaaren rakentaminen alkaa tänä kesänä. Tavoitteena on, että Savonrannalla on tämän vuosi-

4

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Anne Käyhkö johtaa Savonrannan kädentaitajia Savonrannan Kädentaitajat ry antaa mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää käsityöharrastusta.

Yhdistys järjestää kursseja ja pitää toiminnassa käsityöasemaa, jossa voi neuvojan ohjauksessa kutoa ja ommella. Lisäksi yhdistys pitää Vuokalan myllyssä myymälää, jossa on myytävänä paikallisten käsityöläisten sekä yhdistyksen työntekijän valmistamia tuotteita.

den mukaisesti. Vuokalan myllyssä hoidetaan myös Savonlinnan kaupungin Savonrannan osan ja Koloveden matkailuneuvontaa.

Yhdistys valitsi vuosikokouksessaan puheenjohtajaksi Anne Käyhkön ja varapuheenjohtajaksi Esko Ollilan. Rahastonhoitaja on Ulla Lindell ja muut hallituksen jäsenet ovat Helena Konttinen ja Kaarina Pesonen sekä heidän varaKäsityöasemalla on neljät kangaspuut. Kudotta- jäsenet Irja Parkkinen ja Vieno Kaihovaara. vien kankaiden valinnassa kiinnitetään huomio- Tilintarkastajaksi vuosikokouksessa valittiin ta uusiin aiheisiin ja haasteellisuuteen. YhdisRitva Turtiainen ja varatilintarkastajaksi Merja tyksen työntekijä huolehtii Vuokalan myllyssä Asikainen. järjestettävien taidenäyttelyjen valvonnasta Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys perii käsimyymälän aukioloaikoina. Yhdistys järjestää erilaisia kädentaitokursseja asiakkaiden toivei- työtuotteiden myynnistä jäseniltään 15 prosentin provision ja ei-jäseniltä 30 prosentin provision. Kesäaikana yhdistys työllistää useita Savonlinnan kaupungin rahoittamia kesätyöntekijöitä ns. ”tonnityöläisiä”, joiden työaika on yhden kaksiviikkoisen jakson aikana viisi päivää viikossa ja kuusi tuntia päivässä. Yhdistyksen palkkaamana työntekijänä toimii Marja-Leena Palkeinen.

Vuokalan mylly ja kädentaitajien myymälä on avoinna ma–pe klo 9– 16 ja la klo 10–14. Sunnuntaisin mylly sekä myymälä ovat suljettuja.

Ystävänpäivän alla Savonrannan kädentaitajat ry järjesti Sampolassa skräppäyskurssin. Kurssilla valmistui monta taidokasta ja omaleimaista päivä- tai ystäväkirjaa.

Savonrantalaisten aluejohtokunnalle tekemiä aloitteita Pirkko Herranen ja 24 muuta savonrantalaista ovat tehneet aloitteen matonpesupaikan rakentamisesta Savonrannan kirkonkylälle. Aluejohtokunta esittää, että matonpesupaikka tehdään vuonna 2011 rakennettavien uimarannan käymälä- ja huoltotilojen yhteyteen.

Maija Kapanen on esittänyt avantouintipaikan järjestämistä vierasvenesataman yhteyteen. Esityksessä toivotaan, että sauna lämpiäisi kerran viikossa ja miesten ja naisten saunavuorot järjestettäisiin erikseen. Muina aikoina pukukopin avainta voisi vuokrata palvelupisteestä omalla vastuulla. Aluejohtokunta on luvannut selvittää avantouintipaikan järjestämistä vierasvenesatamaan alueella toimivan yrittäjän Marita Inkalan kanssa. Vierasvenesataman saunatilojen talvikäyttö edellyttää rakenteellisia muutoksia tiloihin.

Kati Myllys ja Sirpa Karvinen ovat tehneet aloitteen kunnollisen, ison ja betonipohjaisen veneen lasku- ja nostopaikan rakentamisesta vanhalle uimarannalle. Nykyiset kapeat betoniliuskat ovat täysin mudan ja veden alla. Savonrannan paras veneenlaskupaikka entisen lossituvan rannassa on siirtynyt yksityisomistukseen ja omistaja on kieltänyt sekä fyysisin estein estänyt laskupaikan käytön. Aluejohtokunta vastasi aloitteeseen, että veneenlaskupaikan raken-

taminen on toteutettu marraskuussa 2009 ja sitä parannetaan vuonna 2010.

Aluejohtokunta pitää aloitelaatikkoa Savonrannan yhteispalvelupisteessä. Vuonna 2009 laatikkoon on tullut edellä mainittujen lisäksi ainakin seuraavat aloitteet: Nimetön aloite, jonka mukaan penskoille pitäisi hankkia leikkivehkeet, kiikut ym. Parkkisen biitsille (uudelle uimarannalle). Aluejohtokunta on vastannut tähän, että uimarannalle hankitaan kesälle 2010 lapsille leikkivälineitä. Tarvittavista leikkivälineistä pyydetään vapaaaikatoimelta esitys.

Nimetön aloite, jonka mukaan vuokrataloihin pitää asentaa vesimittarit sekä kuumalle että kylmälle vedelle. Aluejohtokunta vastaa, että vuokratalot Savonrannalla kuuluvat Savonlinnan kaupungin omistamille yhtiöille tai Savonrannan vanhusten ja vammaistentuki ry:lle taikka yksityisille. Näin ollen vesimittarien asennus ei kuulu aluejohtokunnan tehtäviin.

Nimetön aloite, jonka mukaan kirjasto pitäisi siirtää Salelta vapautuviin tiloihin. Aluejohtokunta on esittänyt 15.12.2009, että vanhan Salen tiloihin sijoitetaan kuntokeskus.

Aluejohtokunnan jäsenten kokouksessa tekemiä hankintaesityksiä

5

SAVONRANNAN ALUEJOHTOKUNTA Savonrannan aluejohtokunnassa on seitsemän jäsentä, joiden tulee olla Savonrannan alueella asuvia henkilöitä.

Toimiaika 2009-2012.

Puheenjohtajat: Roivio Heli puheenjohtaja, Yläsuluntie 7 58300 Savonranta Karvinen Hannu varapuheenjohtaja, Pomminniementie 150 58390 Rönkönvaara Muut jäsenet: Jääskeläinen Hannele, Männikkötie 16 58300 Savonranta Kautto Anna-Mari, Monninsaarentie 5 58300 Savonranta Soisalo Eila, Tiiliniementie 4 58300 Savonranta Sorri Seppo, Tiiliniementie 16 58300 Savonranta Suomalainen Tapio, Hyvölänniementie 41 58360 Säimen

Vapaa-ajanohjaaja Maija Kapanen on selvittänyt, että kuntosalille tarvittavia hankintoja ovat mm. voimannostotanko, power rack, käsipainot, vatsakone ja voimapyörä. Näiden arvioitu hankintahinta on 4000 euroa. Seppo Sorri on esittänyt aluejohtokunnan kokouksessa, että Savonrannan kuntosalin hankintoihin osoitetaan 2000 €.

Anna- Mari Kautto on esittänyt, että Savonrannan koululle osoitetaan dataprojektori/ dokumenttikamera/läppärisetti hankintaan 1500 €.

Ryhmis Helinä on hakenut 3500 € avustusta mm. sohvien, taulutelevision, dvd-soittimen, mattojen ja muiden sisustus- ja kalustustarpeiden hankintaan. Entiset sohvat ovat vanhainkodilta kierrätettyjä ja rakenteeltaan heppoisia.

Televisio on pieni putkitelevisio, joka vie lapsilta leikkitilaa. Dvd-soitinta Ryhmis Helinä ei omista. Matot ovat vanhoja ja kuluneita.

Heli Roivio on esittänyt, että Savonrannan koululle osoitetaan tyttöjen ja poikien naulakko/ istuinpenkkien hankintaan 1000 € ja että liikuntasaliin lasten kerhoihin osoitetaan 300 € ja että ryhmäperhepäiväkoti Ryhmis Helinälle osoitetaan sohvien hankintaan 800 €.

Aluejohtokunta on keskustellut esityksistä ja keskustelun jälkeen suoritetussa äänestyksessä hyväksynyt yksimielisesti Seppo Sorrin, AnnaMari Kauton ja Heli Roivion tekemät esitykset.

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Toimittajan turinoita Hyvää kesää hyvät Savonrannan Sanomien lukijat! Kädessänne on nyt aivan erinäköinen lehti, kuin mihin aikaisempien neljäntoista vuoden aikana olette tottuneet. Lehteä julkaiseva Savonranta-säätiö päätti, että ainakin tänä vuonna eli lehden ilmestymisen 15. vuonna lehti painetaan tabloidina. Myös lehden taittaja ja painopaikka ovat muuttuneet.

Arkiston ensimmäinen Savonrannan Sanomat on vuodelta 1996. Se on koottu tavallisista A4kokoisista musta-valkoisista valokopioista, joita tulostettiin kunnanvirastolla. Ensimmäisellä sivulla silloinen kunnansihteeri Antti Erämaa lupaa, että lehden toimituslinja tulee olemaan ehdottomasti ja avoimen puolueellisesti savonrantalainen. Lehden tavoitteena on savonrantalaisuuden, Savonranta-hengen ja Savonrantatietouden nostattaminen.

Ensimmäisessä Savonrannan Sanomissa tiedotettiin seitsemästä kesätapahtumasta. Jos vertaa tapahtumien määrää tämän lehden antiin, niin huomaa, että Erämaan toivoma Savonrantahenki on herännyt. Tämän kesän tapahtumaluettelo on pitkä kuin nälkävuosi. Kaikki tapahtumien järjestäjät toivovat, että osallistuisitte niihin mahdollisimman monilukuisesti.

Lehden mainosmyynnistä vastaava Tarmo Heikkilä sanoo, että nyt näkyvät ilahduttavasti paremmat ajat. Tosin paikkakunnan yrittäjät eivät ole hätkähtäneet taantumapuheita, vaan mainostavat entiseen tapaan. Taantumaa hetkellisesti säikähtäneet isommat yritykset ovat palaamassa takaisin, joskin enemmän harkitsevasti ja hieman pienemmin ilmoituksin kuin entisinä parempina aikoina. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mainos ei ole kuluerä, vaan investointi.

Vuoden 1997 lehdessä kerrottiin, että yhdistystoiminta on alkanut virkistyä pitkän hiljaiselon jälkeen. Rönkönvaarassa on pantu tuulemaan kylätoimintapuolella siten, että on syntynyt iltamia, näytelmiä ja paljon muuta. Säimenen kylältä on tullut kuntaan paljon uusia aloitteita ja hankavaaralaiset ovat perustamassa omaa yhdistystä kylälleen. Lehdessä toivottiin, että kunpa kirkonkyläläisetkin heräisivät. Kaikilla edellä mainituilla kylillä kylätoiminta on aktiivista tänäkin päivänä – myös kirkonkylä on herännyt henkiin.

Jos vertaa vuotta 1996 ja 2010, niin voi huomata Savonrannan katukuvan kansainvälistyneen.

Meillä on vakituisten asuntojen ja vapaaajanasuntojen omistajina todella monen eri kansallisuuden edustajia. Tässä lehdessä hollantilainen Erwin Tiesma kertoo, miten hän on löytänyt Savonrannan ja mitä aikoo oman sekä paikkakunnan tulevaisuuden eteen tehdä. Toivon, että tulevaisuudessa lehteen saadaan kirjoituksia paikkakunnalla eri kansalaisuutta edustavilta vapaa-ajanasukkailta.

Toivon, että myös muut vapaa-ajanasukkaat ottaisivat tämän lehden äänitorvekseen. Ottakaa yhteyttä vapaasti ja kertokaa sekä kielteisistä että myönteisistä asioista. Mitään ei kannata hautoa, vaan tänä avoimuuden aikakautena asiat kannattaa nostaa esille. Tehkäämme yhdessä Savonrannan Sanomista savonrantalaisuuden, Savonranta-hengen ja Savonranta-tietouden nostattaja.

Erinomaista kesää kaikille lukijoille toivoen, Raija Heikkilä vastaava toimittaja

Savonrannalla järjestetään kevätmarkkinat Savonrannan vanhan seurakuntatalon pihaalueella järjestetään toukokuun viimeisenä lauantaina eli 29.5 Savonrannan kevätmarkkinat.

Markkinoille on monenlaista ostettavaa aina käsitöistä, kotipaistoisista leivonnaisista ja ruisleivästä kirpputoritavaraan ja Savonrannan Lions Clubin järjestämään huutokauppaan. Huutokaupassa kaupataan muun muassa huonekaluja, pienkoneita, tauluja, mattoja, kuntoiluvälineitä, astioita ja laajaa valikoimaa turhakkeita – retroakin.

Kuivin suin markkinahumua ei tarvitse seurata, sillä Savonrannan Martat paistavat muikkuja ja leijonat makkaraa. Kahvia ja muurinpohjalettuja tarjoaa viime kevään tapaan kesäsavonrantalainen Kaija Karttunen.

Kevätmarkkinoiden järjestäjä Savonrannan Lions Club toivottaa niin myyjät kuin ostajat tai muuten markkinahumusta nauttivat tervetulleiksi markkinoille.

HÄMÄLAINEN TEUVO J. Pirttimäentie 4, 58300 SAVONRANTA

Mursketta, soraa ja hyvää ruokamultaa Puh. 0500 759 490

Nina Huttunen (oik.) ja Kaino Mononen odottavat kesäsavonrantalaisen Kaija Karttusen paistamia suussa sulavia muurinpohjalettuja viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyillä Savonrannan kevätmarkkinoilla.

Lisätietoja tapahtumasta antaa Raija Heikkilä, puh. 040 521 0136.

6

HUOLTO JA KAHVIO PARKKINEN KY SAVONRANTA P. 015-679055 MYYMÄLASTÄ - voiteluaineet - autotarvikkeet - moottorisahat - juomat - veikkaus - arpamyynti

PUBISTA - lounaat - pizzat - pikkulämpimät - elintarvikkeet

ALKON TILAUSPALVELU / MH-ASIAMIES

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Vanhan kansan sääennustuksia Entisinä aikoina säitä pyrittiin ennustamaan, koska elanto oli vuodentulosta ja sadosta riippuvainen. Pitkä perimätieto antoikin pohjaa esimerkiksi kylvö- ja istutusajoille. Tosin Luojaan turvauduttiin ja otollisia säitä rukoiltiin: "Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa, ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa."

On sanottu, että mitä pikemmin uudelta vuodelta suvi tulee, niin sen nopeammin uutinen joutuu. Jos jyrkinpäivän (23.4.) aikaan on kylmä sää, niin väitetään, että kasvit eivät kasva. Vanha kansa tietää myös, että ”Ei tule kesä ennen koillisen kovvoo”.

Tällä se tarkoittaa sitä, että koillisesta pitää tulla kylmä sää ennen kuin kesä tulee.

Pyhäinpäivän aikaan paistava aurinko tietää yhtä aurinkoista päivää kohden yhdeksää poutapäivää kesällä. Pienikin auringonpilkistys pyhäinpäivän ja joulun välissä ennustaa kaunista kesää.

Joidenkin mielestä kesän kuumuus on suoraan verrannollinen talven pakkasiin. Tämän ennustuksen perusteella kesästä tulisi todella helteinen. Olihan vuoden alussa viikkotolkulla kovia pakkasia. Toisaalta sanotaan myös, että mikä tulee talvella lumena, tulee kesällä vetenä. Tämä taas lupaa kesäsateita. Taitaa olla tulossa trooppinen kesä – lämmin ja kostea.

Jos aikaisin syksyllä sataa lumen, niin us-

Kyllä Vanha Kansa Tietää...

kotaan, että keväällä tulee samalla tavalla takatalvi. Kylmiä kelejä lupaa loru: ”Sohvi sopottaa, Ierikkä annoo, Heleka helistää, Nikoteemus nilkuttaa, Kyöstin kylymät 6. kesäkuuta.” Kyöstinpäivään pitäisi näin ollen kylmien kelien viimeistään loppua.

Erkinpäivään (18.5.) on liitetty monia ennustuksia. Sanotaan, että ”Erkki turjus turkki päällä, Urpaanus paita päällä”. Savolaiset sanovat saman asian näin: ”Jos Ierikkä on paita piällä, niin kesä on turkki piällä.

Jos Ierikkä on turkki piällä, niin kesä on paita piällä.”

Pihlajanmarjoja lienee turha toivoa tulevana syksynä, koska sanotaan: ”Kahta eivät pihlajan oksat kanna – marjoja ja lunta. Menneenä talvena puiden oksilla oli niin paljon lunta, että pihlajanmarjoja lienee turha toivoa. Syksyllä on taas uuden ennustuksen aika. Jos on paljon pihlajanmarjoja, niin tulee vähäluminen talvi.

Erään savonrantalaisen ennustus on pitänyt aina paikkansa: ”Jos vappuna varikset hyppii hangella niin on lunta maassa.” tai ”Jos on vappuna lunta katolla niin on sitä maassakin.”

Hyvää aurinkoista ja lämmintä kesää jokaiselle!

n

7

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Savonrannalta vuolukiviuuneja Hollantiin Savonrannalla sijaitseva Polarstone Oy on tehnyt sopimuksen hollantilaisen EnergiekProductin kanssa savonrantalaisesta serpentiinivuolukivestä valmistettujen takkojen, leivinuunien ja grillien markkinoimisesta Hollantiin ja Belgiaan.

Sopimus käsittää aluksi kolmenkymmenen uunin markkinointitavoitteen vuotta kohti.

Myöhemmin markkinointia on tarkoitus tehostaa lähes kahdensadan uunin vuosimenekkiin.

- Polarstonella on nyt vahva jälleenmyyjä Hollannissa. Myös tuotteiden markkinointi Belgiaan kuuluu sopimukseen, Polarstone Oy:n tuotantopäällikkö Allan Ruotsalainen vahvistaa.

Hollannissa arvostetaan ”vihreää energiaa”. Valtio tukee uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Vuolukivitulisijat eli vastavirtauunit ovat tehokkaita lämmöntuottajia.

EnergiekProductin toimitusjohtajalla Ewald Tenhagenilla on Geesteren kaupungissa uusi uunistudio, jonka alakerrassa on 170 neliömetrin näyttelytilat ja yläkerrassa toimistotilat.

Ensimmäisen kerran Ewald Tenhagen otti yhteyttä Polarstonen tuotantopäällikkö Allan Ruotsalaiseen neljä vuotta sitten. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen hän on käynyt neljä kertaa Suomessa.

Allan Ruotsalainen on vieraillut kaksi kertaa Hollannissa. Hän uskoo vahvasti me-

Polarstone Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kärkkäinen (oik.), hollantilaisen EnergiekProductin toimitusjohtaja Ewald Tenhagen ja Polarstone Oy:n tuotantopäällikkö Allan Ruotsalainen allekirjoittavat vuolukivitulisijojen markkinointisopimuksen.

nestykseen tulevaisuudessa.

- Kasvun edellytykset ovat olemassa. Kun panostamme tuotannossa ennen kaikkea laatuun, niin muu kasvu tulee hyvän laadun myötä. Hollannissa kaikki uunimme

ovat uniikkeja, koska jokaisen uunin kiven kuviointi on erilainen, Allan Ruotsalainen sanoo ja sivelee kädellään yli kahden miljardin vuoden ikäisen kiven pintaa omassa uunistudiossaan Savonrannalla.

Puukon tekeminen vaatii kärsivällisyyttä Savonrannan peruskoulun 8–9 luokkien valinnaisryhmän oppilaat ovat valmistaneet koulun teknisen työn tunneilla puukon. Puukon ja tupen tekeminen alusta loppuun käsityönä on vaatinut oppilailta kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

- Koko yläkoulun ajan oppilaiden kanssa on puhuttu, että puukko saadaan vielä tehdä. Nyt oppilaiden toive on toteutunut, rehtori Jukka Yli-Peltola huomauttaa.

Puukkoprojekti on kestänyt pitkään. Ensin oppilaat tekivät suunnitelman ja piirustuksen. Niiden mukaan puukko sitten valmistettiin. Tupen valmistukseen käytettiin kasviparkittua nahkaa. Se ommeltiin käsin ja koristeltiin polttokuvioin.

- Työssä on pyritty alusta asti laatuun. Kaikki eivät edenneet ihan suunnitelman mukaan, mutta hyviä puukkoja näistä tuli. Eräät ovat ihan kympin arvoisia, rehtori vakuuttaa.

Puukon kahvaan oppilaat ovat käyttäneet haluamaansa materiaalia. Vesa Karttunen on valinnut materiaaliksi hirvensarvea, Roope Jääskeläinen visakoivua, Ville Dyster tammea, Jali Lajunen ja Miko Pietilä omenapuuta ja niin edelleen.

Puukon terä on tehty metalliluokan puolella. Oppilaat opettelevat teroittamaan puukon vielä ennen koulun loppumista.

- Olen tilannut koululle hyvän sähkötahkon. Se käy kaikkien työkalujen teroittamiseen. Oppilaat voivat

tuoda kotoa vielä kevään aikana tylsiä työkaluja teroitettavaksi, rehtori lupaa.

Puutyöluokan perusvälineistö on kunnossa. Metalliluokan puolelle tarvittaisiin rautasorvi ja uusi levytaivutuskone. Nykyisellä levytaivutuskoneella oppilaat pystyvät taivuttamaan savustuspöntön kulmia. Savustuspönttöjen tekemisen he aloittavat vielä kevään aikana ja jatkavat työn loppuun syksyllä kesäloman jälkeen.

Kun oppilailta kysyy, että mitä on jäänyt mieleen teknisen työn tunneilta, niin suurin osa vastaa, että hitsaus.

Osa oppilaista taas nimeää puukon valmistuksen jääneen parhaiten mieleen.

Savonrannan peruskoulun oppilaat ovat tehneet talven mittaan näyttävän rivin puukkoja.

Taitavat tekijät: Niko Pietilä (vas.), Kevin Pursiainen, Jali Lajunen, Roope Jääskeläinen ja Ville Dyster. Rehtori Jukka Yli-Peltola on tulokseen tyytyväinen.

- Viime syksynä pääsimme puutöiden tekemisen makuun, kun valmistimme koulun kukkapenkkien aidat lehtikuusesta. Oli siinä tekemistä, kun kukkapenkkejä on monta ja jokainen reunalauta muotoiltiin toisesta päästä pyöreäksi, rehtori sanoo.

Roope Jääskeläinen ja Jali Lajunen ovat sitä mieltä, että heidän valmistamansa puukko on käyttöesine ja se tulee omaan käyttöön. Osa oppilaista laittaa puukon kaapin hyllylle odottamaan parempia aikoja.

Puukot ovat aitoa käsityötä alusta loppuun. Puukon tupen valmistukseen on käytetty paksua kasviparkittua nahkaa. Lopuksi tuppi on koristeltu erilaisin kuvioin ja ompelein.

8

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Takaisin luontoon - koe Suomi Saavuin Savonrannalle ensimmäistä kertaa vuoden 2006 kesäkuussa. Minä ja poikani Dennis tahdoimme retkeillä kanooteilla. Joka vuosi yritimme löytää sopivan hetken retken toteuttamiseen, mutta perheemme naiset, vaimoni ja kaksi tytärtäni, vetivät joka kerta pidemmän korren ja lomamme olivatkin shoppailureissuja suurkaupunkeihin. Kanoottiretkelle ei ollut aikaa. Vuonna 2006 minä ja Dennis päätimme lähteä viikoksi eräretkelle. Googletin sanat ”kanootti” ja ”selviytyminen” ja hakutulokseksi tuli Frans Samsonin eli Sammin omistama yritys nimeltä Finoutdoor.

Emme nauttineet pelkästään retkestämme kuuman alkukesän aikaan, vaan Suomesta ja Savonrannasta ylipäätään. Ennakkoluulomme karisivat; puhe kylmästä säästä ja hyttysistä ei pitänyt alkuunkaan paikkansa. Rakastuimme Suomeen. Viimeisimmät matkamme olivat suuntautuneet Norjaan ja Ruotsiin, ja seuraavaksi suunnitelmissa oli suunnata matkailuautomme kohti Italiaa. Minun ja Dennisin innostuneet tarinat Suomesta saivat minut ja vaimoni saapumaan Savonrannalle ja ostamaan tontin lokakuussa 2006. Ystävystyimme Sammin ja Maritan kanssa.

Emme tavanneet ainoastaan Savonrannalla vaan myös Hollannissa. Omistin pienen tietotekniikkaan keskittyvän yrityksen, jossa työskenteli lisäkseni muutama muu, mutta haeskelin toisenlaista työtä. Myin yritykseni ja aloitin freelance-ohjelmoijana ja tietotekniikkapäällikkönä. Panostin aikani ja rahani rakentaakseni mökin tontilleni. Rakentamisen aikana tapasin paljon suomalaisia. Vastaanotto oli erittäin lämmin.

Kun Sammi lähti Filippiineille vuonna 2007, hän tarjosi minulle yritystään Finoutdooria. Se oli unelmieni täyttymys ja hyvä syy viettää enemmän aikaa Suomessa (jes!). Pääsimme sopimukseen asiasta ja seuraavana vuonna olin ohjelmapalveluyrityksen ylpeä omistaja. Koska olen yrittäjä ja hollantilainen, pyörittelen aina mielessäni uusia liikeideoita. Näen monenlaisia mahdollisuuksia sekä hollantilaisille että suomalaisille. Ajatuksissani on pyörinyt esimerkiksi hollantilaisen juuston myyminen suomalaisille ravintoloille sekä saunamökkien toimittaminen Hollantiin. Tällä hetkellä vien perinteisiä hollantilaisia herkkuja, kuten ”stroopwafels” ja ”sambal”, Maritalle Noidankattilaan, ja toimitan hollantilaisille ys-

Aurinkoinen Frans Samson (vas) vaikuttaa tällä hetkellä Filippineillä. Erwin Tiesma viettää ainakin kesät Sasvonrannalla

tävilleni Koskenkorvaa ja tervalöylytuoksuja.

Kuluvasta vuodesta sopii odottaa tuottoisaa Savon alueen matkailun osalta, sillä RyanAir avasi uuden reitin Weezestä (kaupunki Saksan ja Hollannin rajalla) Lappeenrantaan. Matkailijat tekevät varauksensa helpommin ja aikaisemmin kuin ennen. Tänä vuonna aloitin uudessa yrityksessä nimeltä Brainout, joka toimii yhteistyössä sauerlandilaisen Outdoor Germany -koulutusyrityksen sekä kahden yrityskoulutuksiin ja retkeilyyn perehtyneen hollantilaisen kanssa. Yrityksemme tarkoituksena on järjestää yrityksille koulutusjaksoja sekä tarjota ohjelmapalveluja niin Sauerlandissa, Saksassa kuin Savonrannalla. Toivottavasti tämä pidentää sesonkia, jotta voin käydä Suomessa yhä useammin.

Olen ryhtynyt promotoimaan Savonrantaa useilla messuilla. Hollannissa luullaan, että Suomi on kylmä, sateinen ja täynnä hyttysiä. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Selitän, miten asiat ovat, kun kerron Savonrannasta messuilla. Seuraavien vuosien tavoitteeni ovat: oppia puhumaan suomea, houkutella lisää matkailijoita Sa-

vonrannalle ja laajentaa liiketoimintaa Hollannin ja Savonrannan välillä yhteistyössä savonrantalaisten kanssa. Perheeni asuu Ravensteinissa, pienessä kaupungissa keskellä Hollantia. Talomme on hyvin vanha ja sijaitsee kaupungin sydämessä. Ehkäpä järjestän suomalaisille ystävilleni vierailun Hollantiin.

Terveisin, Erwin Tiesma

Fin-outdoor Marktstraat 15 5371 AC Ravenstein The Netherlands e-mail: erwin@fin-outdoor.nl puh.: +31 486 416371 kännykkä: +31 6 51987597 Suomennos: Marjukka Räisänen

Kyydin tarpeeseen Huttusen taksi tarvittaessa vaikka kaksi Myös tilausajot ajetaan ja traktorityöt hoidetaan

www.taxihuttunen.fi Puh. 044 313 2259

9

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Rönkkötalo eli entinen Rönkönvaaran koulu täyttää 80 vuotta Tervetuloa juhlimaan!

Elokuun 22. päivänä Rönkönvaarassa juhlitaan kunnolla. Kyseisenä päivänä vietetään nykyisen Rönkkötalon eli entisen Rönkönvaaran koulun 80-vuotispäiviä. Juhlat aloitetaan ruokailulla, jonka jälkeen on luvassa monipuolista ohjelmaa ja taidenäyttely.

- Juhliin kutsutaan erityisesti kaikki Rönkönvaaran koulua käyneet oppilaat sekä koulun entiset opettajat ja työntekijät. Toivon, että kutsu tavoittaa tämän lehden välityksellä mahdollisimman monta, sanoo Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Akseli Turtiainen.

Juhlahumu aloitetaan ruokailulla klo 11. Varsinainen pääjuhla alkaa klo 12. Juhlapuheen on lupautunut pitämään koulun entinen oppilas Asko Mustonen. Koulun pitkäaikainen opettaja Jaakko Jakkula esittää talon historiikin. Koulun entinen oppilas Erkki Luostarinen on lupautunut muistelemaan kouluaikoja ja kertomaan, mihin kyläkoulu on oppilaansa heittänyt.

Syntymäpäiväjuhlan taiteellisesta annista vastaavat Heidi Jakkula, Veikko Luostarinen ja Ilakka.

Heidi Jakkula laulaa vanhoja koululauluja. Rönkönvaarassa syntynyt, kyläkoulua käynyt ja edelleen kylällä asuva Veikko Luostarinen kokoaa juhlapäivän ajaksi näyttelyn omista öljyvärimaalauksistaan. Kansanmusiikkiyhtye Ilakka on harjoitellut 1940-luvun lauluja, joten jotain kaunista laulantaa ja jouhikonsoittoa on juhlaan luvassa.

- Entiset oppilaat, opettajat ja työntekijät sekä nykyiset kyläläiset ja lomalaiset olette sydämellisesti tervetulleita juhlaan, Akseli Turtiainen toivottaa.

paikka, missä kyläläiset voivat kokoontua viettämään äitienpäiviä ja joulujuhlia sekä pitämään kokouksia ja saamaan opetusta kansalaisopiston ym. kursseilla, Akseli Turtiainen huomauttaa.

Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry vuokraa kylätaloa juhlien ja kokousten pitopaikaksi.

Kylätalon yläkerran huoneet on kunnostettu ja niissä voi majoittua edulliseen hintaan.

Kyläyhdistyksen naiset ovat paistaneet karjalanpiirakoita niin paljon, että saivat piirakkarahoilla lunastettua koulun Savonrannan kunnalta kyläläisten omaksi. Piirakanpaisto on edelleen naisia yhdistävä aktiviteetti. Kyläläiset ja paikkakunnalla vierailevat lomalaiset voivat tehdä piirakka- tai leivonnaistilauksen Aila Rahkolalle.

Karjalan lihajalosteita myyvä auto pysähtyy Rönkkötalon pihassa kesäkuun 3. ja 17. päivänä klo 17.00–17.30. Heinäkuussa auto käy joka toinen perjantai klo 17.30–18.00 eli 2., 16. ja 30. päivänä. Autosta voi ostaa grillimakkaroita, maalaishyytelöä, hirvibalkania, palvikylkeä, ylikypsää palvikinkkua ja 400 gramman säilykepurkeissa hirveä, poroa ja villisikaa. Autosta saa myös maitoa ja muita ruokatarvikkeita, esim. erinomaista Matin sinappia ja herkullisia vesirinkeleitä.

Yläkuva Rönkkötalon eli entisen Rönkönvaaran koulun 80-vuotisjuhlia suunnittelemassa Salme Karvinen (vas.), Raija Heikkilä, Esko Makkonen, Akseli Turtiainen, Jaakko Jakkula ja Anne Käyhkö.

Ala vasen kuva Rönkönvaaran koulun puutarha ei toteutunut ihan ympäristösuunnitelman esittämässä laajuudessa, mutta erikoisen hyviä omenia omenapuut tuottivat, tietävät kertoa eräät omenavarkaissa käyneet. Rikos lienee jo vanhentunut, joten se ei estä osallistumista 80-vuotisjuhliin. Alakuva Akseli Turtiainen iloitsee hyvästä kylätalosta. - Näin hyvää kylätaloa ei ole monessa kylässä. Kyllähän kyläläisillä on oltava paikka, missä kokoontua, Turtiainen tuumaa.

Koulusta kylätalo Rönkönvaaran entinen koulu on kunnostettu toimivaksi kylätaloksi. Remontin ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi. Remontissa lämmitys on muutettu maalämmölle ja huoneisiin on asennettu lattialämmitys.

- Tämä on hyvä kylätalo. Kylällä pitää olla keskittyä tekemiseen. Viimeistely vain jäi huomiseksi. Tarkoitus on mustata pöntöt vanhan näköisiksi ja lisätä niihin kiinnitysnarut. Heti yhdeksältä aamulla tehdään se, niin valmista on, Kirjosiepot, talitintit ja punarinnat saavat olla rehtori tuumaa. onnellisia, sillä päivähoitolapset valitsivat juuri Luonto tutuksi pienestä pitäen nämä lajit kohteiksi, joiden asuntotuotantoa he päättivät lisätä tänä keväänä. Savonrannan peSavonrannan Ryhmäperhepäiväkoti Helinässä ruskoulun puutyöluokassa Oskari 4 v, Daniel 5 työskentelevä hoitaja Heli Mikkonen kertoo, että v, Miika 5 v ja Mikael 6 v valmistivat linnunpäivähoitolasten kanssa luonnonihmeitä on seupönttöjä rehtori Jukka Yli-Peltolan johdolla. rattu lumien sulamisesta lähtien.

Työ sujui leikiten. Ensin sahattiin laudasta neljä - Lintujen tuloa olemme seuranneet. Lapset ovat samanlaista kappaletta pöntön seiniksi ja yksi huomioineet, että talvella oli hiljaista, mutta nyt neliön muotoinen pala katoksi. Seinälevyjen ala- kuuluu jo paljon lintujen ääniä. Kohta käydään osaan sirkkelöitiin ura, johon irrotettava pohja- katsomassa sammakkojen kutemista ja seurataan lauta työnnetään. Pesäpönttö on näin helppo sammakonpoikasten kehittymistä. Joku lapsista puhdistaa ennen linnun seuraavaa pesintää. Etu- on nähnyt jo leskenlehden tienvarressa, Heli kerseinään porattiin reikä, josta lintu pääsee pesätoo. pönttöön ja sieltä ulos.

- Niin ja Enonkosken teatteriretkellä nähtiin - Yllättävän hyvin työ sujui. Lapset malttoivat joutsenia, lisää Miika.

Päivähoitolapset lintujen asialla

10

Päivähoitolasten lisäksi pesivien lintujen asuntopulaa helpottamassa ovat olleet 1 – 4 luokkien oppilaat. He ovat rakentaneet linnunpönttöjä puutyötunneilla.

Savonrannan Ryhmäperhepäiväkoti Helinän hoitolapset Mikael (vas.), Oskari, Miika ja Daniel rakensivat linnunpönttöjä peruskoulun puutyöluokassa rehtori Jukka Yli-Peltolan opastuksella.

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

TERVEYSASEMAN PUHELINNUMEROT Ajanvaraus terveydenhoitajille/ lääkärille Aikuisneuvola ma 7.30–15.00 ti–pe 9.30–11.00 Lasten-, äitiys-, aikuisja perhesuunnitteluneuvola Kouluterveydenhoito ma–pe 9.30–11.00 th. Kirsi Kangas Kotisairaanhoito ma, ke ja pe 7.00–14.00 sh. Minna Rautiainen

015-527 7171

044-417 2220

Päivystys Kerimäki arkisin klo 8.00–15.30

015-527 7157

Yhteispäivystys Savonlinna Ark. klo 14.00–22.00 ja viikonloppuisin

015-527 7777

Yöpäivystys Savonlinna/Ensiapupoliklinikka

015-527 7100

044-417 2223

Hammashoitola 044-417 2221 ma ja ke 8.00–15.00 hh. Arja Karvinen/hml. Raimo Kiviniemi Mitä eroa on vessapaperilla ja savolaisella?

No - Savolainen on yksinkertainen

Savonrannan taksit PÄIVYSTYSLISTA kesä-elokuu 2010 Kesäkuu 28.5-3.6 4.6-10.6 11.6-17.6.

18.6-24.6.

25.6-1.7.

Heinäkuu 2.7.-8.7 9.7.-15.7 16.7-22.7 23.7-29.7

Sairanen Erkki, Huttunen Mika Käyhkö Pekka, Suomalainen Heikki Sairanen Jani, Parkkinen Matti-Pekka Huttunen Mika, Sairanen Erkki Suomalainen Heikki, Käyhkö Pekka

Parkkinen Matti-Pekka, Sairanen Jani Sairanen Erkki, Huttunen Mika Käyhkö Pekka, Suomalainen Heikki Sairanen Jani, Parkkinen Matti-Pekka

KAIKKI MAANRAKENTAMISEEN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TYÖT

KAIVUUPALVELUT SAVONRANTA OY Puh.050-581 5292 / Arto Pesonen Syvyysmittalaitteella varustetut 15 t. ja 23 t. tela-alusteiset kaivinkoneet + traktorikaivurit • •

Elokuu 30.7-5.8.

6.8-12.8.

13.8-19.8 20.8-26.8

•

Huttunen Mika, Sairanen Erkki Suomalainen Heikki, Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka, Sairanen Jani Sairanen Erkki, Huttunen Mika

Huttunen Mika Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki Sairanen Jani Suomalainen Heikki

044 313 2259 0400 140 114 0500 257 211 0400 254 190 0500 678 315 0500 679 222

•

Nikke-Rakennus Oy

- Rakennusurasointi

Rakennusten pohjat ja tiet Pihojen tasaukset Viemäröinti ja kaivojen teko Kaapelien asennukset

Koneurakointi Arto Pesonen

- Likakaivojen tyhjennykset - Siirtokuljetuksen ja trukkityöt - Lumityöt - Teiden hoito, roskalava - Maansiirtotyöt - Kuorma-auto ja traktorityöt

Puh. 0400-843 391 Puh. 050-581 5292 11

Maansirrto ja Auraus Mikko Laamanen

Puh. 0500-762 603

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

SAVONRANNAN KESÄTAPAHTUMAT 2010 Ke 26.5. klo 17.30 Maastojuoksukilpailut koulun maastossa.

Järj. Vapaa-aikatoimi ja Hankavaaran Veto ry

La 19.6. klo 12.00 Yleisurheilun mitali-nappulakisat urheilukentällä.

Järj. Hankavaaran Veto ry

La 29.5 klo 9 –15 Savonrannan kevätmarkkinat vanhan seurakuntatalon pihassa.

21.–23.6. Lasten leiri 7–9 -vuotiaille Kirveslahdessa.

Järj. Vapaa-aikatoimi ja Savonlinna-Säämingin seurakunta

KESÄKUU

Pe 25.6. klo 12.00 Juhannusaaton jalkapallo-ottelu urheilukentällä, loma-asukkaat vastaan paikalliset. Järj. Hankavaaran Veto ry

Ti 1.6. klo 18.00 Lentopalloa Säimenen urheilukentän uudella pelikentällä.

Lentopalloillat jatkuvat tiistaisin läpi kesän.

Järj. Säimen–Sönkkä Kyläyhdistys ry

Pe 25.6. klo 20.00 Juhannuskokko Kokkolahden kodalla.

Järj. Oriniemen Savu ry

To 3.6. klo 18.00 Petanque-pelit Säimenen kaupan pihalla. Pelaamista jatketaan torstaisin läpi kesän. Järj. Säimen–Sönkkä Kyläyhdistys ry

Pe 25.6. klo 22.00 Juhannuskokko Ravintola-Kahvila Noidankattilan rannassa

La 5.6. illalla Mikko Alatalo esiintyy Ravintola-Kahvila Noidankattilassa Pe 25.6. klo 22.15 Juhannustanssit Ravintola-Kahvila Noidankattilassa.

Solistina Jani Wickholm

Ke 9.6. klo 18.00 Lasten karkkikisat urheilukentällä.

Ilmoittautuminen klo 17.30. Järj. Hankavaaran Veto ry

La 26.6. klo 20.00 – 24.00 Juhannustanssit Rönkönvaaran lavalla, orkesteri Unikuva. Kokko poltetaan klo 22 pudotuslaiturin rannassa.

Järj. Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry

10.–13.6. klo 13.00 alkaen A. O. Väisänen 120 v. Juhlasymposium Savonranta, Vuokala Juhlasymposiumin ohjelma: To 10.6. klo 13-16 Sampola: Alkusoitot, jouhikot, kantele ja sarvet: Kirsi Ojala, Ilkka Heinonen ja Eila Hartikainen & Puol`villaset-jouhikkoyhtye. Esitelmät:Kaari Raivio, A.O.Väisäsen tytär:“Kieli laski lausehia”, A.O.Väisänen runoilijana. Heikki Laitinen, prof.: “A.O.Väisäsen tie tutkijaksi”.

To 10.6. klo 20 Sampola: “Laulunostaja” muistikuvia A.O.Väisäsen keruumatkoilta. Liput 10€.

Esitys japanilaisen noo-teatterin keinoin. Käsikirjoitus, lavastus ja puvustus: Mia Pätsi, Eila Hartikainen, Maari Kallberg ja Anneli Kont-Rahtola. Ohjaus: Mia Pätsi. Muusikot: Eila Hartikainen, Maari Kallberg ja Anneli Kont-Rahtola. Lukija nauhalla: Mikko Rahtola Pe 11.6. klo 11–15 Sampola: Esitelmät: Pekka Huttu-Hiltunen, MuT: “Kenttätyötä runonlaulajien mailla”. Risto Blomster, FT: “AOV ja ääni arkistosta”, otteita Väisäsen haastetteluista. Anneli Kont-Rahtola, MuM: Jouhikonsoittaja Juho Villasen viulusoitteet. Välisoittoja.

Pe 11.6. klo 19 Savonrannan kirkko: Suomalaisia legendoja -konsertti. Ohjelma 10€ Seppo “Paroni” Paakkunainen (1943): Kantaesitys: SUGRIL- sarja viululle ja sellolle.

Susanna Mieskonen-Makkonen,viulu, Matti Makkonen, sello Pekka Jalkanen (1945): Toccata, Legenda, Tähdet yllä ja tähdet alla laulusarja. Eila Hartikainen, laulu, Elisa Kerola, kantele Säveltäjien Jalkanen ja Paakkunainen tapaaminen ennen konserttia seurakuntatalolla klo 17.30.

La 12.6. klo 12 Sampola: Gambaamo, koko perheen kansanmusiikkikonsertti.

Vapaa pääsy.

Trio Gambala, Olli Knuth, balalaikka, Katri Susitaival, gamba ja Pia Rask, harmooni.

La 12.6. klo 14 Sampola: “Onnittelujamit”, eri esiintyjiä. Vapaa pääsy.

Su 13.6. klo 13 Savonrannan kirkko: “Kilpistä ja Bachia alttoviululla ja cembalolla”-konsertti.

Ohjelma 10€ Nana Lehtinen, alttoviulu, Petteri Pitko, cembalo Järj. Kulttuuriagentit ry.

HEINÄKUU La 3.7. klo 12.00 Saappaanheittokisat urheilukentällä (osallistumismaksu 3 euroa).

Myös joukkuekilpailu 3-henkisin joukkuein. Järj. Hankavaaran Veto ry La 3.7. illalla Irwinin lapset -yhtye esiintyy Ravintola-Kahvila Noidankattilassa Pe 9.7. klo 18.00 Hiekkahentuset-näytelmän ensi-ilta Säimenen myllyllä.

Esittää Savonrannan näytelmäryhmä La 10.7. klo 12.00 lippiksenheittokisa Ravintola-Kahvila Noidankattilan rannassa (osallistumismaksu 3 euroa) Myös joukkuekilpailu 3-henkisin joukkuein. Järj. Hankavaaran Veto ry La 10.7. illalla Janne Hurme esiintyy Ravintola-Kahvila Noidankattilassa Su 11.7. klo 16.00 Rantakala Kokkolahden kodalla.

Järj. Oriniemen Savu ry Ma 12.7. klo 18.00 Hiekkahentuset-näytelmä Säimenen myllyllä Esittää Savonrannan näytelmäryhmä Ti 13.7. klo 17.30 Lasten ja nuorten rantaonkikilpailu Vihtakannan kanavalla Järj. Savonrannan urheilukalastajat ry Ke 14.7. klo 14.00 ja klo 18.00 Hiekkahentuset-näytelmä Säimenen myllyllä. Esittää Savonrannan näytelmäryhmä Pe 16.7. päivällä Itä-Savon piirin kesäpäivä Kokkolahden kodalla.

Järj. Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry

La 12.6. klo 20.00 Yöttömän yön kävely eli Kakonsalon lenkki 24 km.

Lisätietoja puh. 0444174566/Maija Kapanen (osallistumismaksu 5 euroa). Järj. Vapaa-aikatoimi/Hankavaaran Veto ry

Pe 16.7. klo 18.00 Hiekkahentuset-näytelmä Säimenen myllyllä Esittää Savonrannan näytelmäryhmä

16.–18.6. Nuorten leiri 10–12 -vuotiaille Kirveslahdessa.

Järj. Vapaa-aikatoimi ja Savonlinna-Säämingin seurakunta.

La 17.7. klo 10.00 Helvetin lenkki 72 km pyöräillen. Lähtö vanhan seurakuntatalon pihasta Osuuspankin edestä. Lisätietoja puh. 040 5210136/Raija Heikkilä (osallistumismaksu 7 euroa). Järj. Hankavaaran Veto ry

Ke 16.6. klo 18.00 Peli-ilta Kokkolahden kodalla. Peli-illat ovat joka keskiviikko koko kesän ajan. Järj. Oriniemen Savu ry

12

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

SAVONRANNAN KESÄTAPAHTUMAT 2010 La 17.7. Rannan Kemut Savonrannan Sampolassa, klo 16.00 -18.00 Lasten kemut, klo 20.00 alkaen Koko perheen kemut.

Järj. Musiikkiyhdistys Sahalammen kiertäjät ry

NÄYTTELYT Savonrannan kirjasto 3. – 27.5.

Jaana Makkosen valokuvanäyttely ”Tassun jälkiä”

Su 18.7. klo 18.00 Hiekkahentuset-näytelmä Säimenen myllyllä Esittää Savonrannan näytelmäryhmä

31.5. – 1.7. Outokumpulaisten taiteilijoiden Anja Karhapään ja Eija Kokon maalaus-ja veistosnäyttely ”Outokummajaisia”

Ti 20.7.klo 18.00 Lauluilta Säimenen myllyllä, laulattajana Heli Sairanen Järj. Savonrannan näytelmäryhmä Pe 23.7. illalla Jamppa Kääriäinen esiintyy Ravintola-Kahvila Noidankattilassa

5. – 29.7.

Päivi Mustosen luontovalokuvia

2. – 26.8.

Ulla Suomalaisen valokuvia

30.8. – 30.9. Heikki Suutarisen puutyönäyttely ”Luonnon muovaamia”

La 24.7. klo 10.00–15.00 Toritapahtuma Rönkkötalolla.

Järj. Rönkönvaara–Lapinlahti kyläyhdistys ry.

Piippuhalli 1.7. – 1.8. Vuokala 10 Totttako – taidetta Itä-Suomesta

La 24.7.klo 11.00 Savolaeset seleviytyjät – urheilukisat Savonrannan urheilukentällä Järj. Oriniemen Savu ry

Säimenen mylly 1.– 31.7.

Timo Hyvösen valokuvanäyttely

La 24.7. klo 18 Perinteinen kyläjuhla ja rantakala Säimenen myllyllä.

Ohjelmaa ja hyvät arpajaiset. Järj. Säimen–Sönkkä Kyläyhdistys ry

Vuokalan mylly 1.-31.8.

Timo Hyvösen valokuvanäyttely

La 24.7. klo 20.00 – 24.00 Heinätanssit Rönkönvaaran lavalla. Orkesteri HC Porlammi.

Järj. Rönkönvaara–Lapinlahti kyläyhdistys ry

Rönkkötalo 22.8. Veikko Luostarisen öljyvärimaalauksia

SAVONRANTA-PÄIVÄ

Su 25.7. klo 18.00 Lauluilta Säimenen myllyllä, laulattajana Heli Sairanen Järj. Savonrannan näytelmäryhmä

”Meidän kylä” la 31.7.2010 vierasvenesatamassa

26.–30.7. eli viikolla 30 Uimakoulut Savonrannalla.

Järj. Vapaa-aikatoimi.

La 31.7. klo 12.00 Savonranta-päivä vierasvenesatamassa.

Järj. Savonlinnan kaupunki, kulttuuritoimi La 31.7. illalla Laura Voutilainen esiintyy Noidankattilassa.

ELOKUU Ti 3.8. klo 18.00 Rantakalailta Savonrannan vierasvenesatamassa. Vieraana europarlamentaarikko Riikka Manner.

Järj. Savonlinnan keskustan kunnallisjärjestö La 7.8. klo 9.00–16.00 Suur-Saimaan lohimestaruus-10 Paasivedellä.

Kilpailukeskus vierasvenesatamassa.

Järj. Savonrannan urheilukalastajat ry

klo 12 Perinteinen rantakala klo 13 Ohjelmaa aikuisille ja lapsille

La 7.8. illalla Puolikuu-yhtye esiintyy Ravintola-Kahvila Noidankattilassa Su 8.8. klo 10.00–14.00 Piirinmestaruus-rantaonkikilapailu Vihtakannan kanavalla.

Järj. Savonrannan urheilukalastajat ry

Juhlapuhe: Professori Eero Uusitalo/Suomen Kylät ry Vuoden 2010 Savonrantalaisen julkistaminen Savonranta-päivän lämpötila-arvauskilpailun voittajan julkistaminen Lapsille kasvomaalausta, seikkailurata, pomppulinna ja gladiaattoripatja Myytävänä paikallisia kädentaitotuotteita ja leivonnaisia Myyntipöytien varaus kirjastosta puh. 044 417 4437 heinäkuun 26. päivään mennessä Sydämellisesti tervetuloa!

La 14.8. klo 11.00 Jättiläisen Harppaus -patikkaretki. Lähtö Kokkolahden kodalta.

Järj. Oriniemen Savu ry Su 22.8. klo 11.00 Rönkkötalon 80-vuotisjuhla alkaa ruokailulla. Juhlaohjelma alkaa klo 12.00.

Järj. Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry La 25.9. (varmistuu myöhemmin) Kuutamo/Paasivedenpiru-risteily Savonrannalla

Järj. Savonrannan aluejohtokunta ja Savonlinnan kaupunki/Savonrannan kulttuuripalvelut

13

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

A.O.Väisänen 120v. Juhlasymposium 10.-13.6.2010, Savonranta, Vuokala Kalevalaseurassa kymmeniä vuosia. Juhlassa on esillä myös viulu, joka oli Väisäsen oma soitin.

Rönkönvaaran kyläyhdistys hoitaa Sampolan kahviota tunnetun tehokkaasti.

Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 120 vuotta Armas Otto Väisäsen syntymästä. Savonrannalla syntynyt ja Savonlinnan Lyseosta v.1909 ylioppilaaksi valmistunut Armas Otto Väisänen oli yksi Suomen merkittävimmistä kansanmusiikinkerääjistä, ja -tutkijoista. Vuosien 1912–1966 aikana hän teki kansanmusiikin tallennusmatkoja Viroon, Suomen-, Vienan- ja Aunuksen Karjalaan, Mordvaan, Vepsään, Petsamoon ja Ruotsin Lappiin,yhteensä 18 matkaa.

Matkoiltaan hän keräsi äänitteinä ja nuotinnoksina lähes 6000 sävelmää. Hän ei ollut kiinnostunut vain sävelmistä ja niiden tallentamisesta, vaan kirjoitti ylös myös laulujen tekstit, keräsi soittimia, pukuja ja muuta kansatieteellistä esineistöä. Lisäksi hän otti useita satoja valokuvia.

Matkapäiväkirjoihin A. O.Väisänen kirjasi tietoa sävelmien esittäjistä, heidän elinympäristöstään, tavoistaan ja ylipäänsä kaikesta mitä hän matkoillaan kuuli, näki ja koki. Matkoilta keräämäänsä aineistoa Väisänen on tuonut ansiokkaasti esiin lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa ja julkaisuissa.

Tämän vuoden A.O.Väisänen 120v. Juhlasymposiumin ohjelmassa huomioidaan Kalevalan 175v. juhla, koska Väisänen toimi eri tehtävissä

Ohjelma alkaa torstaina 10.6. klo 13 Sampolassa. Puol`villaset -jouhikkoyhtye johtajanaan Eila Hartikainen avaa juhlan mahtipontisen energisesti svengaten, solisteina jouhikisti Ilkka Heinonen ja muusikko Kirsi Ojala.

Sen jälkeen kuullaan prof. Heikki Laitisen erittäin mielenkiintoinen esitelmä A.O.Väisäsen tutkijan tiestä Vuokalan kylältä maailmalle ja A.O.Väisäsen tytär Kaari Raivio kertoo isästään runoilijana.

Torstaina illalla klo 20 Sampolassa on vuorossa musiikkitapahtuma “Laulunostaja”.

Liput ovelta 10€. Vanhan japanilaisen noo-teatterin keinot ovat käytössä tässä suomalais-ugrilaisessa esityksessä, jossa on muistikuvia A.O.Väisäsen keruumatkoilta. Laulajat Eila Hartikainen, Maari Kallberg ja Anneli-Kont-Rahtola. Ohjaaja Mia Pätsi.

Lauantai-aamuna tehdään kävelyretki Vuokalan kylällä, Armas Otto Väisäsen lapsuuden maisemissa, käydään myllyllä ja kädentaitajien luona.

Trio Gambala kutsuu kaikenikäisiä Sampolaan, iloiseen kansanmusiikkikonserttiin “Gambaamoon”, lauantaina klo12. Vapaa pääsy.

Muusikot Olli Knuth, balalaikka, Katri Susitaival,gamba ja Pia Rask, harmooni.

Onnittelujamit jatkaa Sampolan lauantaipäivää.

Esiintymään ja onnittelemaan on jo etukäteen ilmoittautunut mm.Savonlinnan taidelukion Takamus-ryhmä, savonrantalaiset lasten laulu- ja tanssiryhmä Hulabaloo sekä kansanmusiikkiryhmä Ilakka. Aikaisempien vuosien tapaan jameissa toimii seremonian vuoromestarina Eila Hartikainen.

Savonrannan kirkossa on sunnuntaina 13.6. jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen on tarjolla Lähetyspiirin järjestämänä omakustanteinen lounas seurakuntatalolla.

A.O.Väisänen Juhlasymposiumin päätöskonsertti on Savonrannan kirkossa 13.6.klo 13. Ohjelma 10€ . Nana Lehtinen ja Petteri Pitko esittävät “Kilpistä ja Bachia alttoviululla ja cembalolla”.

Perjantaina 11.6. klo 11 Sampolassa jatkuvat Säveltäjä Yrjö Kilpinen oli A.O.Väisäsen hyvä puheenvuorot, keskustelut ja esitelmät. ystävä ja naapuri kymmenien vuosien ajan.

MuT Pekka Huttu-Hiltunen tulee kertomaan tutkimuksistaan otsikolla "Kenttätyötä runonlaulaji- He järjestivät yhdessä monia tapahtumia en mailla" ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mm.Savonlinnan Musiikkipäivät 1950-luvulla.

Tuo heidän musiikkijalanjälkensä johtaa nykyiedustajan FT Risto Blomsterin aiheena on "AOV ja ääni arkistosta", otteita Väisäsen haas- seen Savonlinnan Musiikkiakatemiaan. tatteluista.

Jouhikonsoittaja Juho Villaselta on Väisänen Koko tapahtuma kertoo vahvasti aidosta paikallitallentanut myös viulusoitteita. Niistä ja Juhon sen perinteen esiinnostamisesta ja ylläpitämisesviulunsoitosta kertoo MuM Anneli Konttä, onhan A.O.Väisäsen elämäntyön muistamisen myötä mukana myös viulun- ja jouhikonsoittaja Rahtola.

Perjantaina illalla klo 19 Savonrannan kirkossa Juho Villasen soitot ja omin käsin rakennetut lukuisat Villasjouhikot. Esiintyvistä muusikoison Suomalaisia legendoja- konsertti. Ohjelma 10€. Kaksiosaisessa konsertissa on ensin kanta- takin on pääosa Savonranta-Savonlinna seudulta. esitys Seppo “Paroni” Paakkunaisen SUGRILsävellyksestä. Muusikkoina Susanna Mieskonen -Makkonen, viulu ja Matti Makkonen, sello.Toisessa osassa kuullaan Pekka Jalkasen moderneja kanteleteoksia. Esiintyjinä ovat Eila Har- Espoossa 2.5.2010 tikainen, laulu ja Elisa Kerola, kantele.

Säveltäjät Paakkunainen ja Jalkanen ovat tavat- Hilkka-Liisa Pitkänen tavissa ennen konserttia seurakuntatalolla.

Seppeleen laskeminen sankarivainajien haudoille Aluejohtokunta on päättänyt jatkaa Savonrannan kunnan ja Savonrannan seurakunnan perinteistä tapaa laskea seppeleet sankarivainajien haudoille kaatuneiden muistopäivänä ja Suomen itsenäisyyspäivänä.

Seppeleet laskevat aluejohtokunnan puolesta kaatuneiden muistopäivänä 2010 Anna-Mari Kautto ja Tapio Suomalainen.

Savonlinna-Sääminki seurakunta on ilmoittanut, että Savonrannan kirkkopiiri jatkaa tätä perinnettä seurakunnan puolesta.

14

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Eila Harju hopealle avantouinnin MM-kisoissa Osa-aikasavonrantalainen, Säimenen myllymökissä asuva Eila Harju (vas.) pääsi palkintopallille avantouinnin maailmanmestaruuskisoissa Slovenian Bledissä kuluvan vuoden helmikuussa. Eila ui hopeaa sekä 25 metrin rintauinnissa että 25 metrin vapaauinnissa. Palkintopallilla kaverina on punkaharjulainen Anja Selenius, joka voitti kaikki kolme lajia, joihin osallistui. Myös Savonrannan vakiasukas Erkki Makkonen osallistui kilpailuun, vaikka ei palkintopallille naisten kanssa nousut. Taustalla siintävät vuoret luovat juhlavan tunnelman.

Juhlava on myös Bledin kaupungin pormestarin asu ja ilme erittäin tyytyväinen heti palkintojen jakamisen jälkeen.

kahvila Noidankattilan seinällä olevasta mittarista. Kahden euron hintaisia arvauksia on myyty pitkin kesää. Arvauskilpailun järjestää Savonrannan Lions Club ry.

Heinäkuun 31. päivä eli lauantai on päivä, jolPerinteisesti Savonranta-päivänä on järjestetty loin vierasvenesatamassa vietetään jo perinteekpaikalliset markkinat. Moni on tottunut saamaan si tullutta Savonranta-päivää. Päivä aloitetaan suuhunsa esimerkiksi Pekka Rautiaisen ja Otto klo 12 rantakalalla. Oriniemen maa- ja kotitaloMakkosen mansikoita, Marttojen muurinpohjausseura kantaa vastuun keiton mausta. lettuja, Lions Clubin leijonien paistamaa makkaSavonranta-päivän juhlaohjelma on monipuoli- raa, Lions ladyjen tarjoamaa kahvia ja kahvileinen. Juhlapuheen pitää professori Eero Uusitalo. pää sekä yksityisten valmistamia herkullisia koJuhlassa julkistetaan Vuoden 2010 Savonranta- tileivonnaisia. Kaikille on tarjolla hattaroita ja lainen. Jokainen voi äänestää suosikkiaan paipopcornia, kuten hyvissä tapahtumissa kuuluu kallisissa liikkeissä olevilla äänestyslipukkeilla. olla. Äänestyspaikat ovat: Kirjasto, Sale, Ruusu ja Satamassa on myytävänä paikallisten kädentaiRuukku/Posti, Noidankattila, Seo, Säimenen tajien tuotteita, mutta kirpputorit on suljettu takauppa, Rönkkö-talo ja Kokkolahden kota. Ääpahtuman ulkopuolelle. Myyntipöytiä voi varata nestysaika on 21.6.–26.7.2010. Äänestäjien kes26.7. asti Savonrannan kirjastosta, puh. 044 417 ken arvotaan palkinto. Tässä kilpailussa toimii 4437. Kannattaa tulla markkinoille, koska hardemokratia. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. voin on jaossa ilmaisia myyntipaikkoja.

Toinen juhlassa julkistettava voittaja on SavonSavonranta-päivänä ei ole unohdettu lapsia. Sisranta-päivän lämpötila-arvauskilpailun voittaja. ko Brigatti maalaa heidän kasvonsa. Heidän Lämpötila katsotaan la 31.7. klo 13 Ravintola/ ilokseen ja riemukseen on tulossa seikkailurata,

Savonranta-päivää vietetään satamassa

15

Panda pomppulinna sekä aikuisille ja lapsille sopiva gladiaattoripatja.

Savonranta-päivän päätteeksi voi panna jalalla koreasta Ravintola/kahvila Noidankattilan järjestämissä tansseissa. Illan esiintyjä on Laura Voutilainen. Mikäpä on upeassa paikassa kuunnella arvostettua artistia, tanssia hyvän musiikin tahtiin ja nauttia samalla kauniista järvimaisemista.

Savonranta-päivään osallistujien kannattaa huomioida, että satamassa ei ole pysäköintipaikkoja autoille. Parkkitiloja on lähialueilla, muun muassa Sampolan piha-alueella.

Savonranta-päivän järjestelyistä vastaa toimikunta, johon kuuluvat Hannu Karvinen pj, Hannele Jääskeläinen, Heli Sairanen, Esko Makkonen, Pauli Kettunen, Kirsti Suniala ja Sari Silventoinen. Järjestäjä toivottaa kaikki paikkakuntalaiset, loma-asukkaat sekä paikkakunnalla vierailevat tervetulleiksi viettämään leppoisaa Savonranta-päivää vierasvenesatamaan.

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

AutoMet

jatkaa pysäköintiaikaa kaupungin keskustassa

Savonlinnan Savonrannassa sijaitsevan AutoMetin yrittäjä ja omistaja Kari Muhonen haluaa luoda myönteistä ilmapiiriä omassa kotikaupungissaan. Vaikka ydinkeskustaan on matkaa lähes kuusikymmentä kilometriä, kantaa yrittäjä huolta kaupungin antamasta ensivaikutelmasta.

Muhonen on mukana ParkkiPerhosten toiminnassa. Hänellä on oma kummiperhonen, joka jatkaa autoilijoiden pysäköintiaikaa kaupungin keskustassa.

- Mikään ei tunnu niin pahalta kuin saada 35 euron pysäköintivirhemaksu juuri silloin, kun on hyvillä mielin tullut kaupunkiin ostoksille. Siinä kyllä ostohalut häviävät, Muhonen sanoo.

ParkkiPerhonen valvoo valppaana pysäköityjä autoja. Pysäköintiajan loppuessa ParkkiPerhonen käy ostamassa lisää pysäköintiaikaa ja vie auton tuulilasinpyyhkijän alle yrityksen logolla varustetun lapun, jossa kerrotaan, että pysäköintiaikaa on jatkettu.

- ParkkiPerhosen toiminnan ansiosta autoilija välttää pysäköintivirhemaksun. Haluan olla mukana tässä toiminnassa, koska kyse on kotikaupungista, jossa alkaa olla jo tekemisen meininkiä muutenkin, Muhonen toteaa.

Itä-Savon tekstiviestiosastolla oli viesti, jossa väitettiin, että kaupungin taloutta yritetään saada kuntoon pysäköintivirhemaksuilla.

- Jos näin on, niin se on todella ikävä asia. Olen enemmän ParkkiPerhosten kannalla. He auttavat autoilijoita näkyvästi liikkuen yhtenäisissä asuissa joko rullaluistimilla tai potkulaudalla. Rahaa tämä maksaa, mutta menee se raha nopeasti monta kertaa turhempaankin, Muhonen sanoo.

Tästä toiminnasta Kari Muhonen ei odota sen suurempaa kassan kilahtelua. Hän toivoo, että yrityksen logolla varustetun lapun tuulilasinpyyhkijän alla nähdessään autoilijalle tulisi hyvä mieli.

Yrittäjä Kari Muhosella on Savonlinnan kaupungin ydinkeskustassa oma kummiperhonen, oka jatkaa autoilijoiden pysäköintiaikaa siten, että nämä välttävät pysäköintivirhemaksun.

Mikäs se olkaan Tarzan savoksi…?

PÖHHEIKÖN PIÄLLYSMIES hehheh

16

AutoMet T:mi Kari Muhosen yritykseen asiakkaat toivotetaan tervetulleiksi savonrantalaiselle vuolukivelle käsin maalatulla kyltillä. Kuva alla

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Hertalla on taitavat kädet Savonrannalla asuva Hertta Karvinen on taitava käsistään. Jo lapsesta asti käsitöiden tekeminen on ollut hänelle mieluista puuhaa.

- Päästötodistuksessa oli kymppi käsitöistä ja lisäksi maininta, että käsityöt kuuluvat erikoisharrastuksiin, Hertta sanoo.

Hertta sai päästötodistuksen kanssa sadan markan stipendin, jonka hän pani säästöön pankkitilille.

- Jos olisin ostanut satasella jotain, niin olisin jotain saanutkin, mutta pankkitilillä satanen muuttui markaksi ja markalla en saanut enää edes karamellia. Mitä tästä opimme? Säästäminen ei kannata, Hertta kertoo.

Savonrannalle kangaspuut mukana Hertta on syntynyt Kerimäen Kumpurannassa.

Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kuusi lasta – tyttöjä kaikki. Hertan isä oli valokuvaaja.

Hän oli taitava käsistään ja askarteli käsitöinä tyttärelleen kangaspuut. Tosin kangaspuiden valmistuminen kesti, koska isä kokosi ne pala palalta sitä mukaa kun sai osia valmiiksi.

Kumpurannassa asuessaan Hertta opetteli kutomaan kaksi kuukautta kestävällä kutomakurssilla. Hän kutoi 1,5 metriä leveää pöytäliinakangasta kyläläisille tilauksesta. Savonrannalle muuttaessaan Hertta otti kangaspuut mukaan.

- Ensimmäisenä talvena leveät kangaspuut olivat tässä tuvassa. Nyt ne eivät enää mahtuisi mihinkään nurkkaan. Pihasaunassa on kangaspuille hyvä paikka. Naapurin Sylvin kanssa kudoimme siellä loimiripsiliinoja suuren määrän, Hertta sanoo.

Savonrannalla asuessaan Hertta on tehnyt mitä moninaisimpia käsitöitä kansalaisopiston käsityökursseilla.

- Marita Larinaho oli hurjan kiva opettaja. Myös Leila Lajunen ja Seija Palm ovat minua opettaneet.

Hertan kotona silmiin osuu taitavia käsitöitä joka puolelta. Ikkunoissa on itse virkatut pitsiverhot, sängyllä peite ja sohvatyyny, pöydillä ja kirjahyllyissä liinoja. Hertan kädentaitojen monipuolisuutta kuvaa se, että pelkästään liinoja hän on valmistanut virkkaamalla, neulomalla, kutomalla, nypläämällä, merkkaamalla, revinnäistyönä ja ristipistoilla.

- Neulomalla tehty liina vaatii oman tekniikkansa. Aloitan kahdella puikolla. Parin kerroksen jälkeen lisään kolmannen puikon ja sitten neljännen. Valmiin liinan tärkkään rasvattomassa maidossa. Asettelen liinan naulojen avulla levylle kuivumaan. Kuivuessaan liina kovettuu oikeaan muotoonsa, Hertta selvittää.

Seinillä on kehystettyinä isoja tauluja, jotka on tehty kanavatekniikalla. Kanavatyöt Hertta on kehystänyt ja laittanut lasin alle. Taulujen aiheina ovat muiden muassa Tuhkimo, Kuningatar Blanca, Suojelusenkeli ja Prinsessa Ruusunen.

Kanavatöiden aiheina on myös rakennuksia, kuten Olavinlinna ja Kerimäen kirkko.

Tietokonetta en halua räplätä Hertta ehti olla avioliitossa puolisonsa Taito ”Tatu” Karvisen kanssa lähes 47 vuotta. Tatu tunnettiin hyvänä rakentajana Savonrannalla.

Hän ehti tehdä pitkän uran myös kunnan palveluksessa.

- Lapset hankkivat Tatulle tietokoneen. Kyllähän lapset lupasivat opettaa minuakin sitä käyttämään, mutta en halunnut. Sanoin, että viekää vaan pois. Minä en rupea tietokonetta räpläämään, kun siitä ei jää mitään pysyvää. Käsitöitä kun teen, niin valmista syntyy ja onpahan mitä viedä tuliaisiksi kyläpaikkaan mennessä, Hertta vakuuttaa.

Hertta ei ole myynyt käsitöitään, vaan on jakanut niitä lahjoiksi ja vienyt tuliaisiksi suurella sydämellä. Haastattelija ja jutun kirjoittajakin sai pois lähtiessään mukaansa suuren luonnonvalkoisen virkatun liinan, joka näyttää uskomattoman hyvältä olohuoneen tummalla pöydällä.

Yläkuva Tämä liina oli todella suuritöinen. Ehdin jo ajatella, että näinköhän tästä ikinä valmista tulee, tuumaa Hertta Karvinen revinnäistekniikalla tekemänsä pöytäliinan synnystä.

Ala vasen kuva Neulomalla tehty valkoinen pitsiliina näyttää hyvältä tummaa alustaa vasten.

Ala oikea kuva Hertta pingottaa kevytmaidossa tärkätyn liinan naulojen kanssa alustalle; missä se kuivuessaan kovettuu tasaiseksi ja pyöreäksi niin, että sitä ei tarvitse enää silittää.

17

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Kevätmarkkinat Säimenen kaupalla kossa. Asiakas voi tilata isomman erän tavaraa kerralla ja noutaa kaupalta tukkureissun jälkeen.

Sateisesta säästä huolimatta porukkaa kävi mukavasti Säimenen Kaupan ja Pubin järjestämillä Kauppiaspariskunta Jari Väistö ja Marja-Liisa Voutilainen ovat aktiivisesti mukana Säimenkevätmarkkinoilla äitienpäivän aattona. Viime Sönkkä Kyläyhdistys ry:n toiminnassa. vuonna isäinpäivän aattona ensimmäistä kertaa järjestetystä markkinatapahtumasta on tarkoitus - Yhdessä kyläyhdistyksen kanssa järjestämme tehdä muutaman kerran vuodessa toistuva perin- rantakala- ja karaokeillan. Muuten järjestämme pubissa karaokeiltoja silloin tällöin, kesällä tiene.

Kaupan piha täyttyi ympäri Suomea markkinoita tenkin enemmän. Kaupan pihassa pelataan kekiertävistä kauppiaista. Yhdestä kojusta voi os- säisin kerran viikossa betanqueta, Voutilainen sanoo. taa poppanoita, toisesta lihajalosteita, kolmannesta paistettuja muikkuja ja muurinpohjalettuja. Lelukauppa kävi Varastorakennukseen katoksen alle olivat pöyKirpparipöydän omille leluilleen varannut 10tänsä pystyttäneet kirpputorikauppiaat. Säimenvuotias Säde Ruotsalainen oli tyytyväinen, kun Sönkkä Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Kirsti Suniala sekä kosmetologiksi pian valmistuva Sisko Brigatti esittelivät tuotteitaan pubin puolella. Pubin puolella markkinaväkeä viihdytti myös trubaduuri Topi Suuronen.

- Syksystä asti on soviteltu aikatauluja. Tämä päivä tuntui sopivan. Jatkossa on tarkoitus tehdä markkinatapahtumasta perinne ja lisätä kauppiaiden määrää vähän kerrassaan, kauppias MarjaLiisa Voutilainen kertoi.

Vaikuta kyläkaupan säilymiseen

sai kaikki lelut kaupaksi.

- Melkein jokainen maksoi enemmän kuin hintalappuun olin kirjoittanut, Säde tuumasi tyytyväisenä tyhjää laatikkoa autoon pakatessaan.

Marita Ardell myi itse ompelemiaan Baby Born -nuken vaatteita. Markkinoiden jälkeen nukenvaatteita on saatavana Säimenen kaupassa.

Kaikkien yhteinen toive on, että kaupan ovi kävisi niin tiuhaan tahtiin kesän aikana, että syksyllä tavattaisiin jälleen iloisissa merkeissä syysmarkkinoilla.

Kyläkauppa säilyy, jos ovi käy Säimenen kylän asukkaat ovat siitä onnellisessa asemassa, että kylällä on vielä kauppa. Kaupan säilymiseen kyläläiset voivat parhaiten vaikuttaa käyttämällä kaupan palveluja. Jos kaupan ovi ei käy tarpeeksi usein, niin säilymismahdollisuudet hiipuvat vähän kerrassaan ja kauppa kuolee.

Kerran kuollutta kauppaa on vaikea elvyttää henkiin.

- Lehdissä ja radiossa olen nähnyt ja kuullut sanottavan, että Savonrannalla on vain yksi kauppa. Sillä tarkoitetaan Sale-myymälää taajamassa.

Harva muualla tuntuu tietävän meidän olemassaolosta, joten näitä markkinatapahtumia järjestämme osittain myös tietoisuuden parantamiseksi, Voutilainen huomauttaa.

Säimenen kauppa palvelee asiakkaita hyvin.

Tuoretta tavaraa haetaan tukusta 2–3 kertaa vii-

Säimenen Kaupan ja Pubin kauppiaspariskunta Jari Väistö ja Marja-Liisa Voutilainen toivovat, että asukkaat säilyttäisivät kaupan palvelut kylällä. Palvelut säilyvät, mikäli kyläläiset kuluttavat kaupan oven saranoita.

URHO KÄYHKÖ Säimenenniementie 60, 58300 SAVONRANTA Likakaivojen tyhjennykset, lumien linkous, teiden lanaukset, puunajot ja maansiirrot traktorilla, multaa ja pilkkeitä

Puh. 0500 318 842

uusittu pilkekone

18

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Säimenessä pelataan lentopalloa ja petanqueta Säimenen vanhalle urheilukentälle on tehty uusi lentopallokenttä, jossa voi käydä pelailemassa lentopalloa mukavassa porukassa tiistai-iltaisin. Petanqueta taas voi pelata Säimenen kaupan pihassa torstaiiltaisin.

Luontopolut-esite ohjaa patikoinnista pitävät kyläyhdistyksen talkoilla rakentamalle Eräkämmen-laavulle, jossa voi keitellä nokipannukahvia ja paistaa makkaroita. Kolme vaikeusasteeltaan erilaista reittiä on merkitty karttaan, jota jaetaan luonnossa liikkujille Säimenen kaupalta, matkailuyrityksistä ja infopisteistä aina Savonlinnan keskustaa myöten.

Luontopolulla järjestetään lasten tapahtuma, jonka ohjaa Sönkässä asuva, satukirjoitaan ja runoistaan tuttu Kerttu Kyöttinen.

Säimenen myllyllä järjestetään perinteinen kyläyhdistyksen rantakala 24.7.

Säimenen myllyssä on heinäkuun ajan

nähtävänä Timo Hyvösen uusia valokuvia.

Näyttelyn rakentamisessa Timoa avustavat Erkki Hirvonen ja Kerttu Kyöttinen.

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys ry valitsi vuosikokouksessaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi uudestaan puheenjohtajaksi Kirsti Sunialan. Uusina jäseninä kylätoimikuntaan valittiin Leena ja Kalervo Mäkelä Säimenestä. Muut kylätoimikunnan jäsenet ovat: Kerttu Kyöttinen sihteeri, Arto Pesonen, Erkki Hirvonen, Pentti Merivirta, Aarne Hirvonen, Jouko Makkonen, Tuula Karttunen, Marja-Liisa Voutilainen ja Eila Harju.

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys ry:n tehtävänä on edistää kylien kaikkien asukkaiden yhteistoimintaa ja lisätä yleistä viihtyvyyttä.

Toimintansa toteuttamiseksi yhdistys tekee aloitteita ja järjestää erilaisia kilpailuja ja tapaamisia.

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Kirsti Suniala (yläkuva) esitteli markkinoilla kyläyhdistyksen tarjontaa. Muun muassa luontopolusta on valmistunut uusi esite kolmella kielellä.

Säimenen kevätmarkkinoilla kansaa viihdytti trubaduuri Topi Suuronen (alakuva).

ARVAA MITÄ?

1

2

4

3

5

Yläpuolella näet viisi erilaista kuvaa.

MITÄ NE ESITTÄVÄT? Vastaukset löydät sivulta 27

Kauppinen meni Savoon kauppiaaksi, mutta kyllästyi siihen, kun savolaiset sanoivat häntä "Kaappiseksi". Kauppinen muutti nimensä oikein virallisesti Kaappiseksi, mutta lopputulos ei ollut paljoa parempi: nyt häntä kutsutaan "Kuappiseksi".

Miksi Eilatin matkat ovat savolaisten suosiossa?

- Koska Savon murre on israelilaisillekin täyttä hebreaa

19

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Savonrannan vanhin asukas taitaa vieläkin ompelemisen Ompelemisen lisäksi Saimin mielipuuhiin on kuulunut Kauniiden ja rohkeiden seuraaminen Vanhainkoti Päivärinteen asukas Saimi Pesonen televisiosta. Sarjasta ei saanut jäädä yhtään jaksoa väliin. vietti 99-vuotissyntymäpäiviään viime pääsiäisenä. Juhlia vietettiin Päivärinteessä lähimpien Saimi tykkää saunomisesta ja nimenomaan vassukulaisten ja talon henkilökunnan voimin. tan kanssa. Punaisen Ristin ystäväpalvelukerholaiset ovat käyneet vanhainkodissa pitämässä Saimi Kinnunen syntyi Savonrannan kunnan vastantekotalkoita. Se on arvokasta palvelua Säimenen kylän Hyvölänniemessä 5.4.1911. vanhainkodille, jonka henkilökunta ei kiireiltään Korkeasta iästään huolimatta Saimi luettelee ehdi koivumetsään. sisarusparveen kuuluvien nimet kuin vettä.

- Vasta on hyvä olla saunassa. Ei se kuiva vasta - Lyyli oli sisko – ja Elsa ja Olga. Veljiä olivat kuitenkaan voita oikeaa vastaa, joka kesällä tehOtto, Pekka ja Jussi. Isä ja äiti elivät vielä sildään suoraan koivusta, Saimi tietää. loin, muistaa Saimi.

Hopeatee auttaa yskään Lapsuusmuistoista Saimin mieleen nousee ensimmäisenä vanha ompelukone, jonka hänen Saimi muutti Hyvölänniemestä Savonrannan isänsä kunnosti ompelusta tykkäävälle tyttärelkirkonkylälle palvelujen äärelle joskus 1990leen. luvun puolivälissä. Aluksi hän asui kymmen- Sillä koneella minä aloin ommella. Sisarusten kunta vuotta vanhusten palvelutalossa. Vuodesta 2004 lähtien hän on ollut Päivärinteen vakituilapsille olen ommellut vaatteita. Ompeleminen nen asukas. on ollut mieluinen harrastus koko ajan, Saimi vakuuttaa.

- Kun minulla on yskää, niin juottavat minulle Harrastuksina Kauniit ja rohkeat sekä saunomi- täällä hopeateetä. Siihen tulee vettä, maitoa ja hunajaa. Se auttaa. Yskiminen loppuu, Saimi nen Saimi meni naimisiin Olli Pesosen kanssa. Jälki- kertoo. polvea pariskunnalle ei syntynyt. Sisarusten lap- Pienen juttutuokion jälkeen Saimi kaivaa käsityökorista esille mekon, jonka helmaa hän on set ja lapsenlapset ovat olleet rakkaita. Saimi parhaillaan lyhentämässä. Ohut neula ja rihma muistaa hyvin Minnan, jonka isotäti hän on. pysyvät hyvin hyppysissä. Hyvin taitavasti neula - Kyllä minäkin muistan Saimista sen, että hän jauhoi kahvinpapuja ja keitti kahvin vastajauhe- sujahtaa kankaan läpi ja valmista syntyy. tusta kahvista, kun kävimme hänen luonaan Hy- Välillä on kuitenkin hyvä vähän levätä. Saimi laittaa tarkasti neulan kiinni siihen kohtaan, mivölänniemessä, Minna sanoo.

Saimi Pesonen 99 v

20

hin on ommellessaan päässyt. Mekon hän taittelee koriin ja köllähtää sänkyyn pitkäkseen. Silmät vilkkuvat veitikkamaisesti, kun hän kiittelee käynnistä ja toivottaa tervetulleeksi toisenkin kerran.

Savonrannan Hyvölänniemessä syntynyt ja nyt vanhainkoti Päivärinteessä asuva Saimi Pesonen täytti pääsiäisenä 99 vuotta. Hän on nykyään Savonrannan vanhin asukas.

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Päivärinteen turinatuvassa viihdytään Vanhainkoti Päivärinteessä järjestettävä turinatupa on saavuttanut suuren suosion paikkakuntalaisten keskuudessa. Monta kertaa vuodessa väki kyliltä kokoontuu viettämään yhteistä iltapäivää ruokailun, kahvin ja monipuolisen ohjelman merkeissä.

Tämän kevään viimeinen turinatupa huhtikuussa sujui laulaen ja runoja kuunnellen. Laulamisesta ja laulattamisesta vastasi kansanmusiikkiryhmä Ilakka.

Marja Laasonen veti mukavan lyhyen jumppatuokion, jonka aikana väki venytteli itsensä vetreäksi. Kaikki eivät malttaneet venytellä valssin tahdissa, vaan Pirkko Herranen ja Oili Muhonen pistivät tanssiksi Anna-Maija Pölläsen laulaessa.

Anna-Maija Pöllänen ja Oili Muhonen tulivat turinatupaan tapaamaan tuttaviaan. Molemmat asuvat Syvälahdessa. Tie oli jo sen verran kuivunut, että autolla pääsi hyvin liikenteeseen.

- Ainakin kaksi kertaa vuodessa käydään. Mukava täällä on laulella ja jutella tuttujen kanssa, Anna-Maija Pöllänen vakuutti.Ilakassa laulava Pirkko Herranen oli etsinyt 1940-luvun laulukirjasta laulettavaksi vanhoja lauluja. Turinatuvan väki lauloi vuorotellen Ilakan kanssa.

Ilakka esitti laulut: Jos voisin laulaa, Aamulla varhain, Kalliolle kukkulalle, Vanha kevätlaulu, Oravan jäljillä, Häämatka, Taivas on sininen ja valkoinen, Lähteellä, Tähtilaulu ja Ei kauniimpaa.

Yhteiset laulut löytyivät Päivärinteen omasta lauluvihkosta: Ystävän laulu, Tuonne taakse metsämaan, Väliaikainen, Emma, Äidin sydän, Liljankukka, Partisaanivalssi ja Oi muistatko vielä sen virren.

Lisää laulantaa esitti Hulabaloo, jossa lauloivat Anni, Senja, Marita ja Hanna. Lapset esittivät reippaasti Pentti Rasinkankaan laulut Pullaa ja persiljaa, Jänikseltä housut puttoo, Leija ja Kuuden ikäinen.

Marja Dyster lausui runot Jos mie oisin pikkuinen piika ja Onni.

Turinatuvan väelle tuli selväksi, että onnesta tärkein on tasapainoinen mieli. Ihminen on onnellinen silloin, kun osa tuntea ja ajatella tasapainoisella mielellä.

Esko Makkonen toi tilaisuuteen kaupunginjohtajan terveiset.

Hän oli ollut samana aamuna kaupunginjohtajan aamukahvilla Savonlinnassa ja totesi Äkkiväärän nimensä veroiseksi rakennukseksi.

- Kaupunginjohtaja Janne Laine lupasi tulla seuraavaan turinatupaan, joka järjestetään 13.8. Silloin tiedetään myös miten sopu on syntynyt Sosterissa. Seniorineuvosto kokoontuu 1.6. Rönkkötalolla, Esko Makkonen valisti.

Turinatuvan järjestivät Savonrannan lions-ladyt. He maksoivat osan päivän aikana tehdyistä jalkahoidoista ja hiustenleikkauksista. He auttoivat myös ruokailussa ja kahvitarjoilussa. Tämä ns. palvelupäivän järjestäminen on osa lions-ladyjen vuotuista ohjelmaa.

Yläkuva Heli Sairanen säesti kitaralla Hulabaloota, jossa esiintyivät Marita (vas.), Hanna, Anni ja Senja.

Keskikuva Kansanmusiikkiryhmä Ilakka lauloi 1940-luvun laulukirjasta kerättyjä lauluja.

Alakuva Valssi on sellainen jumpan tahdittaja, että se vei Oili Muhosen ja Pirkko Herrasen parketille asti. Anna-Maija Pöllänen (vas.) antaa tanssille tahdin laulamalla.

21

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Kansalaisillan satoa Tilastojen mukaan Savonlinna on Suomen kuudenneksi vetovoimaisin matkailukaupunki. SaiRitva Wahl esitti Savonrannan aluejohtokunnan maan alueella matkailuun sijoitetaan yli 300 Savonrannan peruskoululla järjestämässä kansa- miljoonaa euroa, mikä on saman verran kuin laisillassa, että paikkakunnan tyhjiin vuokraLapissa. asuntoihin sijoitettaisiin pakolaisia. Savonlinnaan on tulossa touko-kesäkuun vaihteessa bur- Lastenkoti entisen kunnantalon malaisia. Savonrannan Säppi Oy:n vuokratiloihin asunnoista kymmenkunta on tyhjänä.

Lasten määrä vähenee Savonrannalla rajusti.

Samaa ajatusta on lämmitelty Savonrannan van- Tarvitaan lisää lapsia ylläpitämään palveluita. husten ja vammaisten tukiyhdistyksessä jo vuo- Paikkakunnalla selvitetään mahdollisuutta sijoitden ajan. Yhdistyksellä oli vielä tuolloin useita taa Savonlinnaan tulevaa lastenkotiyksikköä entyhjiä asuntoja. Nyt yhdistyksen hiljattain retisen kunnanviraston tiloihin Savonrannan montoimat 48 asuntoa ja entiseltä Savonrannan kirkonkylässä. kunnalta ostetut ja kunnostetut kaksi kiinteistöä Oppilaiden väheneminen koulussa on nostanut ovat täynnä. esiin huolen koulun säilymisestä Savonrannalla.

Olemme anoneet Raha-automaattiyhdistykseltä Jouko Makkonen kysyi kansalaisillassa rehtori kolmivuotista projektia, jonka yhtenä tarkoituk- Jukka Yli-Peltolalta koulun tulevaisuuden sena olisi sopeuttaa maahanmuuttajia paikallisiin näkymiä. oloihin. Tarkoitan kuitenkin heitä, jotka ovat jo Ensimmäistä kertaa koululaisten lukumäärä on kolme vuotta asuneet Savonlinnassa ja oppineet pudonnut alle sadan. Tällä hetkellä oppilaita on jonkin verran kieltä, Esko Makkonen sanoo.

96. Syksyllä esikouluun on tulossa seitsemän Projektihakemus on pitänyt jättää toukokuun oppilasta. Pienet koulut ovat valtakunnallinen loppuun mennessä. Mikäli Raha-automaattihaaste. Opetuksen demokraattisuus ja tasayhdistys myöntää rahaa, niin toiminta voidaan arvoisuus joutuvat koetukselle mikäli oppilaat aloittaa vuoden kuluttua joutuvat käymään koulua esimerkiksi Kerimäellä. Olemme kuitenkin aloitteellisia ja mietimme itsekin ratkaisuja. Sivistystoimen suunnitelmiin Matkailussa läpimurto ei kuulu koulun lakkauttaminen, rehtori vakuutSavonlinnan alueella matkailuun investoidaan taa.

120 miljoonaa euroa. Tästä lähes 50 miljoonaa on Savonrannan osuus. Savonrannalla kehitetään Savonlinnan kaupungin tekninen johtaja Kari Tikkanen näkee, että koulutoimea ei Savonrankyläkeskusta ja kolmea mökkikylää.

Rönkönvaarassa Saarilandian kohdalla osayleis- nalla voida vetää muuten kuin omalla koululla. kaavamuutos on hyväksytty. Tosin siellä on kaavavalitus menossa. Lekotin kaavoitus on käyn- Nettiyhteydet surkeita ja hitaita nistetty ja Kääpäsaaren kaavoitus aloitetaan tänä Yksi kansalaisillassa esille nousseita kysymyksiä kesänä. Nämä hankkeet tuovat kysyntää kirkon- on hitaat tai toimimattomat nettiyhteydet. Alukylän palveluille, kaupunginjohtaja Janne Laine eella on vielä yhtiöiden ponnisteluista huolimatta uskoo. katvealueita, joissa laajakaista ei toimi, vaikka

Savonrantaan halutaan pakolaisia

sähköisessä verkossa liikkuminen kuuluu tänä päivänä ihmisen perustarpeisiin.

- Laajakaistaa on käsitelty maakuntahallituksessa. Haja-asutusalueelle sijoitettava sadan megan kuituverkko on haastava investointi kaupungin taloudelle. Verkkojen rakentamista ei voida aloittaa, koska ei tiedetä käyttävätkö ihmiset niitä. Harva on valmis maksamaan kaapelista 5000 euroa, Teemu Hirvonen huomauttaa.

Savonlinnan kaupungin alueella laajakaistahankkeen kokonaiskustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus olisi 33 prosenttia eli 1,3 miljoonaa euroa.

Toimivat nettiyhteydet on kunnallistaloudellinen kysymys. Päättäjät joutuvat miettimään sitä budjettikysymyksenä. Infra ei tule kaupungin omistukseen. Tällä hetkellä toivotaan, että teknologia kehittyy ja löytyy edullisempia ratkaisuja.

KYLÄ-PUOTI Taloustavaroita, pienrautakauppa, rakennustarvikkeiden tilausmyynti, keittiökalusteita, leluja, karkkia, ym.

Avoinna: Ma – Pe: 10 – 17, La: 9 – 14 Kauppatie 3, Savonranta Puh: 0440 543 181

Osuuskunta Savonrannan savuko Isännöintiä ja kiinteistöhoitopalveluja Vuokalanratti 1, Savonranta Puh: 0440 679 167

Savonrannan aluejohtokunnan järjestämä kansalaisilta kokosi peruskoulun liikuntasalin täyteen kiinnostuneita kuulijoita.

22

Savonrannan Toimintakeskus ry Tarvitsetko tekijää: siivoukseen, remonttiin, pihatöihin, pesulaa, ym.

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Darekonin työpaikat pyritään säilyttämään Savonrannalla Kiinteistö Oy Savonrannan Teollisuuskulma omistaa Savonrannalla teollisuushallin, jota laajennettiin vuonna 2007. Laajennuksella pyrittiin takamaan vuokralaisena toimivalle DarekonElectro Ky:lle toimintaympäristö, jossa se voi toimia pitkällä tähtäimellä. Toimitilojen jäähdytys on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi.

Nykyisten tilojen osalta ongelman ratkaisemiseksi käytännössä ainut vaihtoehto on uuden laajennusosan rakentaminen. Laajennus mahdollistaa vuokralaisena toimivan yrityksen toiminnan jatkamisen ja myös laajentamisen. Alustava kustannusarvio investoinneista on noin 1,7 miljoonaa euroa.

Savonlinnan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 17.5. esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 1,6 miljoonan euron määrärahaa teollisuushallin laajentamiseen. Sijoitus tehdään yhdistymisavustuksesta, jolloin se ei lisää lainan määrää. Savonrannan kehittämissäätiön varoista teollisuushallin laajentamiseen käytetään 100 000 euroa.

Määräraha koostuu seuraavasti: Osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämispalveluista Savonlinnan seudun kuntayhtymälle annettavasta elinkeinopoliittisesta tuesta vähennetään 300 000 euroa vuosina 2011-2013, palelukeskus Päivärinteen investoinnista miljoona euroa vuosina 20152016, mahdollisesta ELY-keskuksen avustuksesta ja rakennuskustannusten minimoinnista 300 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelukeskus Päivärinteen suunnitellusta laajennuksesta

luovutaan kokonaan.

Raija-Liisa Parkkonen otti kansalaisillassa kantaa siihen, että pitääkö yrityksen toimitiloihin satsata näin paljon, kun Savonlinnassa olisi tiloja muuallakin.

- Käytännössä laajennus on edullisempi tehdä Savonrannalle. Tätä voidaan perustella kiinteistötaloudellisuudella ja julkisten palvelujen säilyttämisellä. Jos näin ei tehtäisi, niin nykyinen halli jäisi tyhjäksi ja työpaikat siirtyisivät Savonrannan alueelta pois. Olennainen asia on työpaikkojen säilyminen, kaupunginjohtaja Janne Laine valisti.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja MattiPekka Parkkinen selvitti, että nykyisiä tiloja ei voida saneerata ilman viiden kuukauden tuotan-

Alueellinen jätteenkeräys käynnistyy Savonrannalla

kään kodinkoneita, huonekaluja eikä rakennustai rakennusten purkujätteitä tai muita vastaavia kookkaita jätteitä, jotka kohtuuttomasti täyttävät jäteastiat.

Keräyspisteiden käytöstä peritään maksu Sekalaisille talousjätteille tarkoitettuja keräyspisteitä saavat käyttää vain ne Savonrannan kaupunginosan alueella sijaitsevien kiinteistöjen haltijat, jotka maksavat kaupungin perimän ja kerran vuodessa laskutettavan jätteenkeräyksen käyttömaksun.

- Aluekeräyksestä perittään myöhemmin määrättävä vuosimaksu. Maksu tullaan perimään kaikilta niiltä, jotka eivät ole hankkineet omaa jäteastiaa tai liittyneet keräysrinkiin. Tältä vuodelta maksua peritään noin puolet, koska vuodesta ehtii kulua kutakuinkin puolet ennen kuin keräys saadaan käyntiin. Tätä käyttömaksua ei pidä sekoittaa teknisen lautakunnan kaikilta kotitalouksilta perimään ekomaksuun, jolla katetaan kotitalouksille ilmainen ongelma- ja hyötyjätehuolto, Rautiainen huomauttaa.

Keräysastiat tyhjennetään kesäkaudella yleensä

Kesäkuun alussa on tarkoitus aloittaa Savonlinnan Savonrannan kaupunginosassa tavanomaisen jätteen eli kotitalouksissa päivittäin syntyvän jätteen yhteiskäyttöisiin jäteastioihin perustuva alueellinen jätteenkeräys.

Keräys mahdollistaa jätelain 11 §:ssä kaikille, myös kesämökkikiinteistöille, asetetun velvoitteen liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Alueella on kiinteistöjä, jotka eivät ole täyttäneet jätelain asettamaa velvoitetta.

- Tarkoituksena on käyttää entisen Savonrannan kunnan alueella jo valmiina olevia hyödynnettävien jätteiden keräyspisteitä, joita on kymmenen, Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kertoo.

Sekalaiset talousjätteet ovat lähinnä erilaisia tuotepakkauksia, rikkoutuneita esineitä ja tavaroita.

Ne voi tuoda mihin tahansa järjestelmän keräyspisteeseen. Keräyspisteisiin ei saa tuoda ongelma- tai biojätteitä. Pisteisiin ei saa tuoda myös-

tokatkosta. Tuotantokatkos taas siirtäisi yrityksen muualle.

- Toimitiloja pitää ensin laajentaa rakentamalla uutta, johon tuotanto siirretään ja sen jälkeen muut tilat saneerataan yrityksen tarpeisiin sopivaksi ottaen huomioon yrityksen mahdolliset laajennustarpeet.

Sekä Laine että Parkkinen ovat sitä mieltä, että tarvitaan jämäkkää, nopeaa ja loogista päätöksentekoa, jolla turvataan työpaikat.

Teemu Hirvosen puolusti työpaikkojen säilyttämistä Savonrannalla. Hänen mielestään 40–50 työpaikkaa ei ole koskaan turhaa.

- Jos Savonrantaa ja yritystä verrataan Savonlinnaan ja vastaavaan yritykseen siellä, niin se tarkoittaisi tuhatta työpaikkaa. Jos Teollisuuskulma kaatuu, niin velat tulevat kaupungin niskoille, Hirvonen valotti.

Hirvosen puheenvuoron jälkeen Parkkonenkin kallistui sille kannalle, että Darekon-Electro Ky:n työpaikat on järkevintä säilyttää Savonrannalla.

Savon Parketti & Rakennuspalvelu Raija-Liisa Parkkonen kyseli Savonrannan aluejohtokunnan järjestämässä kansalaisillassa, että pitääkö Savonrannan Teollisuuskulma Oy:n omistamaan teollisuushalliin käyttää vielä niin paljon rahaa, vaikka Savonrannan kunta on aikanaan siihen jo paljon sijoittanut.

Parkettien ja laminaattien asennus * Puulattioiden hionta ja lakkaus

Oiva Mononen puh. 050 585 6216 yhden tai kahden viikon välein ja talvikaudella neljän tai kahdeksan viikon välein. Keräysastioiden ylitäyttymisestä, ilkivallasta sekä keräyspisteiden roskaantumisesta ja muiden kuin kerättävien jätteiden tuomisesta keräyspisteisiin tulee ilmoittaa suoraan jätteenkuljetusyrittäjälle, jonka yhteystiedot käyvät ilmi jäteastioiden kyljestä tai jätepisteeseen pystytetystä opastaulusta.

- Alueellinen jätteenkeräys ei tuo suuria muutoksia. Mökiltä ei kuitenkaan saa enää tuoda jätteitä vakituiselle asunnolle, ellei se sijaitse aivan lähietäisyydellä. On myös huomioitava, että keräyspisteverkko voi viivästyä, ellei maanomistajilta saada lupia ajoissa. Myös kuljetusyrittäjien tarjouksen pitää olla kohtuullinen. Tarvittaessa järjestämme Savonrannan asukkaille ja vapaaajanasukkaille tiedotustilaisuuden asiasta, Rautiainen lupaa.

Lisätietoja sekalaisen talousjätteen keräilystä antaa Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh. 044-417 4685.

Raija Heikkilä

Jäteneuvontaa tarjolla Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy tarjoaa maksutonta neuvontaa muun muassa Savonrannalla. Jäteneuvojaa voi pyytää paikkakunnalle luennoimaan esimerkiksi kompostoinnista. Jätelain mukaan biojäte pitää erotella tavanomaisen jätteen joukosta lajittelemalla.

Lajittelu ei ole vaikeaa, kun siihen hetkisen paneutuu. Biojätettä ovat ruokajätteet, juuresten ja hedelmien kuoret, kahvin ja teen porot suodatinpusseineen, kananmunankuoret, talouspaperi ja lautasliinat, biojätesangon suojapaperi tai -pussi, kukkamullat ja kasvinosat, lemmikkien jätökset ja kissanhiekka, kalat ja kalanperkuujätteet.

Biojätteeseen ei saa laittaa nesteitä tai liemiä erilliskeräyksessä (kompostiin saa laittaa hiukan), tupakantumppeja, tuhkaa tai kalkkia, pölypusseja tai siivoustomua, muovia, metallia, lasia tai ongelmajätteitä.

Neuvontaa voivat pyytää järjestöt, yhdistykset, taloyhtiöt tai vaikkapa yksityisistä ihmisistä koottu ryhmä. Neuvontaa antaa Nousialan jäteaseman neuvoja puh. (015) 557 161.

23

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Rakkauslauluja Savonrannalta Savonrantalaiset lauluntekijät ovat jälleen ahkeroineet. Rakkauden monet kasvot -niminen levy julkistettiin Säimenen kaupan markkinatapahtumassa 8.5.

Laulujen sanat on kirjoittanut Savonrannan Sönkässä asuva Kerttu Kyöttinen. Sävellyksestä vastaavat niin ikään savonrantalaiset Jari Laamanen ja Hanna Jääskeläinen. Sovitus on Jari Laamasen käsialaa.

Levylle ovat laulajina oman panoksensa antaneet Jari Laamanen, Aarne Hirvonen, Arto Pesonen, Eila Mäntyranta ja Hanna Jääskeläinen.

Levyn punaisena lankana poika kertoo tarinaa: Tyttö laittaa Nirunarukengät jalkaansa jatkaakseen elämää. Mies haluaa tuon tanssivan Salaperäisen naisen omakseen. Naisen Orvokkisilmät vilahtelevat kutsuvasti. Mies valloittaa naisen sydämen. Nainen huokaa miehelle: Kuinka Kauniisti nimesi soi. Pian, liian pian Onnenperhoset unohtuvat ja nainen muuttuu Roudan ja jään kuningattareksi. Saadessaan Kielletyn suudelman nainen unohtaa kaiken entisen. Hän kuulee kutsuvan laulun; Nadja. Se tarjoaa hänelle aitoa Rakkauden kuiskintaa. Nainen seuraa sydämensä ääntä ja kuiskaa: Tähän jään!

- Kappaleet syntyvät impulsiivisesti paketeissa.

Joskus kahden viikon aikana saattaa syntyä kymmenen kappaletta ja joskus saattaa mennä vuosi, että ei tapahdu mitään, Jari Laamanen huomauttaa.

Aarne Hirvonen laulaa Salaperäisestä naisesta sekä Nadjasta. Moni varmaan ihmettelee, miten arvostetusta metsurista on kehkeytynyt huippulaulaja.

- Olen harrastanut karaokea yli kymmenen vuotta. On tullut kierrettyä melkein kaikki lähitienoon karaokepaikat. Kansa on tykännyt lauluistani. Usein ihmiset pyytävät laulamaan esittämäni laulun uudestaan, Aarne kertoo.

Arto Pesonen laulaa levyllä kolme kappaletta: Orvokkisilmät, Roudan ja jään kuningatar, Auringonlaskun häävalssi.

- Olen aina tykännyt laulamisesta. Lapsena todistuksessa oli laulusta kymppi ja lauloin koulun juhlissa. Olisi ollut mukava ottaa laulutunteja, mutta siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Lauloin

kyllä sekakuorossa viisi vuotta. Kerimäen Mieslaulajissa yritin, mutta harjoitusohjelma oli niin rankka, että ajanpuutteen takia piti lopettaa. Jarille ja Kertulle haluan sanoa kiitokset, kun näkevät niin paljon vaivaa levyjen aikaansaamiseksi, Arto sanoo.

lä viime marraskuussa, kun yhdessä teimme Koivula-valssin. Yhteistyö meillä on sujunut saumattomasti, Hanna Jääskeläinen kuvailee.

Levy äänitetään Ari Kaartisen studiossa Savonlinnassa. Ari Kaartinen vastaa kappaleiden sovituksesta ja levyn tuottamisesta. Levyllä kuullaan musiikkia monipuolisesti, sillä soittimista edusUusi levy tulossa tettuina ovat piano, kitara, haitari, viulu, huilu ja Kerttu Kyöttinen kertoo, että lisää levyjä on työn alla. Kesän aikana valmistuu levy, jonka nimi on basso.

Sateenkaaren alla. Kerttu on tehnyt sanat kaikTunnusmusiikkia tilauksesta kiin levyllä esitettyihin lauluihin.

Kerttu ja Hanna ovat tehneet yhdessä oman le- Levyn laulut kertovat pikkutytön matkasta vyn Hannan ystävän omistamalle lastenkoti Vilnuoruuden ja aikuisuuden kautta seesteiseen ja laNutulle. Palvelukoti Koivula on saanut oman onnelliseen vanhuuteen. Elämänmatkalla kipeät nimikkovalssinsa, joka on soinut radiossa. Pari ja ihanat hetket saavat kultaiset siivet ja muuttu- on tekemässä parhaillaan vanhainkoti Päivärinvat muistoiksi, Kerttu Kyöttinen sanoo. teelle omaa laulua.

Levyn kaikki kymmenen laulua laulaa Hanna - Olemme kiinnostuneita tekemään lauluja tilaJääskeläinen, joka on myös säveltänyt laulut. uksesta. Teemme mielellämme nimikkolauluja Hanna on harrastanut laulua 17 vuoden ikäisestä lastenkoteihin, vanhainkoteihin tai vaikkapa hääasti – aluksi sotkamolaisen kanttorin kanssa. valsseja hääpareille. Henkilökohtaisista lauluista Suoritettuaan laulututkinnon musiikkiopistossa olemme kiinnostuneita, Kerttu ja Hanna vakuuthän opiskeli äänenmuodostusta oopperalaulajan tavat. ohjauksessa.

Naisilla on hanat auki, sillä vuoden alusta lähtien - Oman levyn tekeminen on ollut haaveena jo uusia lauluja on syntynyt jo kaksikymmentä. He teini-iästä lähtien. Olen tehnyt lauluja aiemmin. ovat saaneet tukea savonrantalaisilta yrityksiltä, Vuonna 2007 olin tekemässä omaa levyä, kun kuten AutoMet Tmi:ltä ja Polarstone Oy:ltä. muutto Savonrannalla sotki kuviot. Tämä kuvio, Myös yksityiset ihmiset ovat avustaneet hanketta että Kerttu sanoittaa ja minä sävellän, alkoi meil- rahallisesti tai kannustaneet muuten.

Savonrantalaiset musiikin moniosaajat Kerttu Kyöttinen (vas), Kari Muhonen, Hanna Jääskeläinen, Arto Pesonen, Aarne Hirvonen, Jari Laamanen

Rakkauden monet kasvot -levy on äänitetty Jari Laamasen (vas.) kotistudiossa. Sanoituksista vastaava Kerttu Kyöttinen ja lauluja säveltänyt Hanna Jääskeläinen (oik.) seuraavat tarkasti Aarne Hirvosen laulantaa.

Yli kymmenen vuotta karaokelaulua harrastaneen Aarne Hirvosen (vas) ääntä kuullaan jo kahdella levyllä. Savonrannan Säimenessä asuva Hanna Jääskeläinen (kes) on laulanut kymmenen laulua Sateenkaaren alla -levylle, joka kertoo naisen elinkaaresta lapsuudesta vanhuuteen. Arto Pesonen (oik) laulaa uudella levyllä kolme kappaletta.

24

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Vuokalan ja Säimenen mylly edustavat paikkakunnan historiaa 2001 alkoi sekä myllyn että voimalaitoksen saneeraus. Voimalaitoksen tekniikka uusittiin ja automatisointi saatettiin ajan tasalle. Savonrannalla käytetään tänäkin päivänä oman voimalan sähköä.

Vuokalan myllyssä on nykyisin paljon toimintaa: myllytoiminnan ja sähköntuotannon näyttely, Savonrannan historian perusnäyttely, harrastajataiteilijoiden taidenäyttelyjä, Savonrannan kädentaitajien käsityönäyttelyjä ja käsityömyymälä sekä Koloveden kansallispuiston opastuspiste.

Vuonna 1978 Savonranta-Seura ry vuokrasi myllyn tontteineen Savonrannan kunnalta kotiseutumuseon alueeksi. Myllyä kunnostettiin talkootyönä ja sen uusia avajaisia juhlittiin vuonna 1994. Kotiseutumuseon alueelle on pystytetty useita rakennuksia, kuten sepän paja, Airaan tupa, maitolaituri jne.

Myllyn asiapapereiden joukossa on säilynyt vuodelta 1928 oleva välikirja, jolla isäntä Juho Heikki Käyhkö otti Säimenen myllyyn mylläriksi seppä Eino Gustafssonin. Palkakseen mylläri sai neljännen osan myllyn tullista, mikäli tulli Säimenen mylly tulisi tullirahana tai elona.

Säimenen mylly on rakennettu joskus 1880Sopimuksen mukaisesti mylläri sai jauhattaa luvulla. Sen omisti Juhana O. Käyhkö. Myllyn yhteydessä oli myös pärehöylä, jolla päreitä teh- omat jauheensa ilman tullia. Asuinrakennuksen vuokrasopimuksen mukaan myllärin piti 400 tailtiin koko kylän kattotarpeiksi. markan vuosivuokran lisäksi pitää rakennukset Säimenen mylly peruskorjattiin vuonna 1920, kunnossa, myllyn edusta puhtaana ja olla lisäksi jolloin voimanlähteenä ollut vesiratas vaihdettiin vielä mukana savensotkussa. uudenaikaiseen turbiiniin. Sen yhteyteen asenNykyisin mylly on avoinna kesällä. Myllyssä on nettiin tuolloin sähköä tuottava generaattori.

Vuokalan mylly nähtävillä lukuisa määrä esineitä sekä tupakkaMyllyn omistajan Juho Heikki Käyhkön kerro- näyttely. Tänä kesänä myllyssä on nähtävänä Ensimmäinen Vuokalan mylly perustettiin jo 1860-luvulla. Sen omisti vuosikymmeniä Savon- taan kuolleen sokeritautiin vuonna 1931. Periheinäkuun ajan savonrantalaisen Timo Hyvösen rannalla vaikuttanut Kansasen suku. Vesivoimal- kunta myi myllyn Savonrannan kunnalle vuonna valokuvanäyttely. Savonrannan näytelmäryhmä la toimiva mylly muutettiin höyrymyllyksi vuon- 1938. Myllyssä tehtiin täysi remontti. Mylly lo- on esittänyt jo monena kesänä naurettavat kesäpetti toimintansa vuonna 1960. na 1898. teatteriesityksensä kotiseutumuseon alueella.

Myllyn yhteyteen perustettiin sähkölaitos 1910luvulla. Sähkölaitos toimitti sähköä Vuokalan eli nykyisen keskustan taloihin.

Vuokalan myllyyn liitettiin vehnämyllyosasto vuonna 1941. Vehnänjyvä kiersi myllyssä elevaattoriputkia pitkin neljä kilometriä ennen kuin se oli valmista jauhoa. Sesonkiaikoina ruista ja vehnää jauhettiin vuorokauden ympäri neljän myllärin voimin noin 20.000 kiloa viikossa.

Nykyinen Vuokalan mylly ja sähkölaitos on rakennettu vuonna 1937. Ukko-Pekka Kansasen rekisteröimä Vuokalan Mylly ja Sähkö U. P. Kansanen lopetti toimintansa vuonna 1995.

Myllyn siirryttyä Savonrannan kunnalle vuonna Viime vuosisadan alussa Savonrannalla jauhettiin viljaa vielä käsikivillä. Raskaan ja aikaa vievän työn hoitivat pääasiassa naiset. Myllyjen yleistyminen vapautti naiset tästä raskaasta työstä.

Savonrannalla oli 1860-luvulla kaksi tullimyllyä: Vuokalan mylly ja Säimenen mylly. Myllyjä sanottiin tullimyllyiksi, koska ne maksoivat toiminnastaan veroa kruunulle. Molemmissa myllyissä voimanlähteenä oli vesi.

Savonrannalla oli erittäin huonot kulkuyhteydet 1800-luvun lopulla. Teiden rakentaminen saattoi kestää vuosikymmeniä. Esimerkiksi Savonrannan ja Kerimäen välisen tien rakentaminen kesti 17 vuotta.

Huonot kulkuyhteydet johtivat siihen, että myllyjen määrä kasvoi nopeasti. Parhaimpina aikoina Savonrannalla on ollut neljäntoista veroa maksavaa myllyä sekä lisäksi kotitarvemyllyjä.

Säimenen mylly ylhäällä. Kuva Kaija Karttunen Vuokalan mylly vasemmalla

25

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Miten savolainen talitintti laulaa?

- Titipähyvinniityy!

Entäs...

Mikä on savolaisten vaakunalintu?

- Huarapiäsky.

SÄILYTÄ LÄHIKAUPPA LÄHELLÄSI

-

Palveleva lihatiski Kahvila-pub Tarmo tarjoukset Asiamiesposti Karaokeiltoja

Avoinna

ma - pe la su

9 - 18 9 - 16 10 - 15

SÄIMENEN KAUPPA JA PUB puh (015) 478 312 Säimenentie 636 58360 SÄIMEN

26

Noidankattilan ulkoterassi Vierasvenesataman Ravintola/kahvila Noidankattilan rakennus on muilta osin valmis lukuun ottamatta lämmityspattereiden asennusta ja takaterassin rakentamista.

Rakennukselle olisi tilauksia myös talviaikana, mutta käyttö edellyttää pattereiden hankkimista. Rakennuksen monipuolisempi kesäkäyttö edellyttää takaterassin rakentamista valmiiksi.

Toimitilapäällikkö Paula Kokkonen on tehnyt 16.11.2009 seuraavan ehdotuksen: Anomme, että aluejohtokunta osoittaa vierasvenesataman pattereiden hankintaan 4.000 euroa mahdollisimman pian ja ulkoterassin rakentamiseen 29.000 euroa toukokuulle 2010.

Aluejohtokunnan kokouksessa Seppo Sorri esitti, että esitettyä 4000 euroa ei myönnetä aluejohtokunnan rahoista. Aluejohtokunta on jo investoinut 50.000 euroa. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kansliapäällikön esitys sai 2 ääntä ja Seppo Sorrin esitys 5 ääntä. Aluejohtokunta hyväksyi Seppo Sorrin esityksen.

Viimeisin tieto terassin kohtalosta on se, että aluejohtokunta on varannut 14.400 euroa terassin tekemiseen. Tilapalvelun mukaan se riittää. Terassin rakentaminen aloitetaan vielä tämän kesän aikana.

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

Vastaukset kuva-arvoitukseen: 1 Housuntaskuun pesun ajaksi jäänyt kampa 2 Kengurun kakkaa 3 Hevosen suokengät 4 Noidansilmät (jälkiruoka) 5 Sfinx eli karvaton kissa

HANKAVAARAN VETO RY:N KESÄN 2010 TOIMINTAA Ke 26.5.2010 klo 17.30 Maastojuoksukilpailut koulun maastossa Järj. Vapaa-aikatoimi/Hankavaaran Veto ry Ke 9.6.2010 klo 18 Lasten karkkikisat urheilukentällä.

Ilmoittautumisia otetaan vastaan klo 17.30.

La 12.6.2010 klo 20 Yöttömän yön kävely eli Kakonsalon lenkki 24 km.

Lisätietoja puh 044 4174566/Maija Kapanen (osallistumismaksu 5 euroa).

Järj. Vapaa-aikatoimi/Hankavaaran Veto ry La 19.6.2010 klo 12.00 Yleisurheilun mitali-nappulakisat urheilukentällä Pe 25.6.2010 klo 12.00 Juhannusaaton jalkapallo-ottelu urheilukentällä oma-asukkaat vastaan paikalliset.

Tervetuloa kannustamaan!

La 3.7.2010 klo 12.00 Saappaanheiton pitäjänmestaruuskisat urheilukentällä (osallistumismaksu 3 euroa).

Myös joukkuekilpailu 3-henkisin joukkuein.

La 10.7.2010 klo 12.00 Lippiksenheittokisa vierasvenesatamassa (osallistumismaksu 3 euroa).

Myös joukkuekilpailu 3-henkisin joukkuein.

La 17.7.2010 klo 10.00 Helvetinlenkki 72 km pyöräillen. Lähtö vanhan seurakuntatalon pihasta Osuuspankin edestä. (osallistumismaksu 7 euroa) Lisätietoja tapahtumista: 050 585 6180/Esko Suomalainen tai 040 521 0136/Raija Heikkilä

27

SAVONRANNAN SANOMAT 1 - 2010

28