N A N N N A A N R N N A O R V SSAAVON AT M O N SSAANOMAT
11 0 2 / 2 o Nr 011 2 / 1 o r N
ta.fi n a r n o v www.sa
Avoimes puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkanna aja jo vuodesta 1995
Darekon‐Electro Ky vastaa haasteisiin Savonrannalla Savonrannalla sijaitsevan Darekon‐ryhmään kuuluvan Dare‐ kon‐Electro Ky:n mi ava laajennus alkaa olla valmis. Lääke e‐ teen lai eiden ja teollisuuselektroniikan sopimusvalmistukseen keski yvän yrityksen tuhannen neliömetrin laajennus on toteu‐ tunut suunnitelman mukaises . ‐ Laajennusosan päätyyn on rakenne u kaksikerroksinen toimisto‐osa, mu a muu osa on yhtenäistä laa. Nyt käytös‐ sämme on 2400 neliömetriä nykyaikaista ja toimivaa tehdas ‐ laa, tehtaanjohtaja Kimmo Tur ainen kertoo. Tuotanto lat ovat nyt korkeita. Koneet tuo avat lämpöä ja ovat äänekkäitä. Lämpö la pysyy paremmin tasaisena lämmön noustessa ylös ja lojen korkeus hävi ää osan äänistä. Laajennustyön suuri haaste käy äjien kannalta on ollut toi‐ minnan siirtäminen vanhoista loista uusiin ja vanhojen lojen vapau aminen saneerausta varten. Tämä työ on pitänyt tehdä nopeas ja niin, e ä se ei ole häirinnyt tuotantoa. Tällä hetkellä Savonrannan tehdas työllistää noin 50 henki‐ löä. Uudet ja toimivat lat mahdollistavat työntekijämäärän kasva amisen tarvi aessa 70–80:een. Tällä hetkellä suurin osa työntekijöistä on Savonrannan kylältä. Yritys työllistää vaihtele‐ vas myös ympäristökun en asukkaita. ‐ Työllistämme paljon ihmisiä, jolla ei ole alan koulutusta. Koulutamme heidät tehtäviinsä joko oppisopimuksella tai siten, e ä kokenut työntekijä ohjaa heitä. Joihinkin tehtäviin vaadi‐ taan sähköalan perustutkinto. Hyvä työmo vaa o on työnteki‐ jän paras ominaisuus, Tur ainen huomau aa.
‐ Tilanne maailmalla ja Euroopan rahakriisi vaiku avat myös meihin. Suuri osa tuo eista menee vien in päämiesten kau a. Liikevaihto on kuitenkin kehi ynyt koko ajan. Erikoistuminen on se, millä pärjäämme. Investoimme jatkuvas osaamiseen ja tuotantolai eisiin ja ‐menetelmiin. Meidän pitää pystyä valmis‐ tamaan asiakkaiden haluamia tuo eita kilpailukykyises ja ole‐ maan samalla kanna ava, Tur ainen sanoo. Darekon‐ryhmään kuuluu neljä tehdasta ja Espoossa sijaitse‐ va pääkon ori. Darekon työllistää koko organisaa ossa noin 250 henkilöä. Klaukkalan tehtaalla tehdään ohutlevyosia ja loppukokoon‐ panoa. Puolassa tehdään samantyyppistä työtä kuin Savonran‐ nalla. Siellä Darekon keski yy enemmän militääripuoleen. Se valmistaa muun muassa Patrian panssariajoneuvoihin merki ä‐ viä sähkömekaanisia kokoonpanoja. Haapaveden tehtaan eri‐ tyisosaamista on vesipestävien fluksien ja pastojen käy ö tuo eiden valmistusprosessissa. Tehtaalla valmistetaan myös johdinsarjoja käy äen nykyaikaisia katkonta‐, kuorinta‐ ja liitok‐ senvalmistuslai eita. Savonrannan tehtaalla keskitytään eri‐ tyyppisiin elektroniikan ladonta‐ ja loppukokoonpanotöihin se‐ kä testauksiin ja vanhennuksiin. Tuo eiden loppukokoonpanon osuus tuotannossa lisääntyy koko ajan. Raija Heikkilä
Asiakkaan tarpeet tuo eelle ovat nopeita. Tästä johtuen yrityksessä tehdään tarvi aessa osi ain kaksivuorotyötä. Työ on pääasiassa elektroniikan loppukokoonpanoa, testauksia ja vanhennuksia. Vanhennuksessa lämpö laa muutetaan nopeas kahdenkymmenen pakkasasteen ja viidenkymmenen lämpöas‐ teen välillä.
Kiitämme lämpimästi kyläläisiä, talkoolaisia ja ystäviämme yhteistyöstä v. 2011. Toivotamme kaikille
OIKEIN HYVÄÄ JOULUA ja UUTTA VUOTTA 2012!
LUMENLUONTI KATOILTA
SÄIMEN–SÖNKKÄ KYLÄYHDISTYS RY Kylätoimikunta
2
Pasi Mononen esi eli Darekon‐Electro Ky:n uusia toimi loja ja tuotantolai eita Punkaharjulla suomen kieltä opiskeleville maahanmuu ajille.
Itä‐Karjalan Kansanopistossa opiskelevat maahan‐ muu ajat perehtyivät työelämään tutustumalla Darekon‐Electro Ky:n uusiin toimi loihin Savonran‐ nalla.
Kari Muhonen vali in Vuoden yri äjäksi Savonrantalaiset yri äjät antoivat tunnustusta Kari Mu‐ hoselle valitsemalla hänet Sa‐ vonrannan Vuoden Yri äjäksi marraskuun 25. päivänä. Arvos‐ tusta anne in ihan oikealle miehelle, sillä Kari Muhonen on ollut yri äjänä jo kaksikymmen‐ täkahdeksan vuo a.
Yrityksen pyöri äminen yksin on rankkaa. Päivän pituu‐ deksi kahdeksan tun a ei riitä. Pitämä ä jäävät useimmiten niin viikkovapaat kuin vuosilo‐ matkin. Yri ämisen rankkuu a Muhonen ei näytä ulospäin, vaan on aina hyväntuulisena valmis palvelemaan.
Yritystoiminan Kari Muho‐ nen aloi vuonna 1984. Tuol‐ loin hän toimi maatalousyri ä‐ jänä ja maidontuo ajana kah‐ deksan vuoden ajan. Tämän jälkeen yri äjä löysi haasteita samanpituisen jakson metsäko‐ neiden parissa.
Savonrannan Yri äjät ry:n puheenjohtaja Juha Vou lainen luovu Kari Muhoselle kunnia‐ kirjan ja Vuoden yri äjän pal‐ kinnon, joka on savonrantalai‐ sen kultaseppämestarin Ma Honkasen suunni elema.
Tänä päivänä Muhonen työl‐ listää itsensä huoltamalla autoja ja myymällä käyte yjä autoja AutoMet Ky:ssä. Muhosen tallis‐ sa hoituvat erilaiset autojen huoltotyöt siinä missä renkai‐ den ja öljyjen vaihto.
3
Toimi ajan turinoita
Jälleen on se toinen aika vuodesta, kun käsissä on uunituore Savonrannan Sanomat. Tällä kertaa lehdessä on anne u run‐ saas palsta laa paikkakunnan pienimmille. He ovat ope ajien‐ sa johdolla piirtäneet joulu‐ ja maisema‐aiheisia töitä sekä kir‐ joi aneet joulumuistoistaan – muutamat jopa runoilemalla. Tosiasia on, e ä suurin osa nuorista on muu anut ko seu‐ dultaan leveämmän leivän perässä tai opiskelemaan. Nykyajan vies ntätekniikka mahdollistaa hyvin yhteydenpidon, joten lukijat saavat etää, mitä muutamille muualla eläville nuoril‐ lemme kuuluu. Savonlinnan kaupungin kansliapäällikkö An Erämaa on tämän lehden uskollinen kirjoi aja. Hän valo aa muun muassa Savonlinnan kaupungin, aluejohtokunnan ja Savonrannan ke‐ hi ämissää ön tämän hetken asioita. Kehitysnäkymät ovat hyvät – taantumasta ei ole Savonrannalla etoakaan, ainakaan matkailullises . Rönkönvaarassa ihmetellään ammoisina aikoina ollu a ja tapahtunu a sekä eletään tässä hetkessä perustamalla uu a vesiosuuskuntaa. Kylätalolla palaa iltaisin valot kodikkaan kut‐ suvina. Kylätalolla jumpataan, pidetään ikäihmisten kerhoja, tehdään käsitöitä, opiskellaan etotekniikkaa ja kieliä sekä pi‐ detään kokouksia ajankohtaisista asioista. Ei sovi unohtaa niitä kuuluja piirakanpaistotalkoita, joiden tuotolla kylätalo on aikoi‐ naan kunnalta oste u. Kylä näy ää tänä päivänä elinvoimansa sellä vallitsevan hyvän yhteishengen myötä. Säimen‐Sönkkä Kyläyhdistys ry:n kesäinen rantakalajuhla löysi ensä maailmalle. Saksassa ja muualla maailmassa ihme‐ tellään, miten tavalliset tallaajat asuvat para isissaan Saimaan alueella. Ohjelmantekijät haasta elivat paikallisia asukkaita, kyselivät miten he leipänsä enaavat ja miten nau vat elämäs‐ tään? Rönkön lavalla ohjelman haasta elija vasi ainakin kym‐ menen eri kertaa, e ä miten ihmiset hankkivat toimeentulon‐ sa. No – heille on ihme elemistä siinä, mikä meille on luonnol‐ lista. Tämän kulmakunnan parhaita toimeentulon antajia on ei ämä ä Darekon‐Electro Ky, joka mi avan laajennuksen val‐ mistu ua pystyy tarvi aessa tarjoamaan työtä 70 ‐ 80 mo voi‐ tuneelle tekijälle. Oli se luojanlykky, e ä kaupunki ei onnistunut kaappaamaan yritystä keskustaan! Pää äjät unoh vat, e ä yrityksen johdon kanssa olisi hyvä edes keskustella asiasta en‐ nen kuin puuhaan ryhdytään. Meillä on nyt Darekon‐Electro ja Noidanka la hyvinä käyn‐ kor eina ja lisää on valmistumassa. Leko n ja Saarilandian neljä tasokasta vapaa‐ajanasuntoa tarjoavat matkailijoille laa‐ tua asumiseen. Lisää asumis laa on tulossa molempien kohtei‐ den lisäksi myös Kääpäsaareen. Kääpäsaaren nykyisiä mökkejä on kunnoste u ja viime aikoina siltaa yli äessään tarkkaavai‐ simmat voivat huomata valojen vilkkuvan mökeissä en mo‐ lemmin puolin.
4
Mikäpä meidän on täällä asustellessa? Joulu on kynnyksellä. Toivotaan taas kovas puhdasta ja valkoista lunta. Leko tarjo‐ aa laske elijoille virkistystä ja muut voivat hakea sitä murto‐ maaladuilta. Savonrannalla on hyvä hiihdellä. Hiihtäessä voi ajatella syntyjä syviä ja saada silloin tällöin välähdyksen siitä, mikä elämässä on hyvää ja arvokasta. Toivotan lehden lukijoille oikein hyvää joulua ja menestyk‐ sekästä tulevaa vuo a 2012! Raija Heikkilä toimi aja, mummo
Nimi ruotsin kielestä:
KUN SAVONRANTA OLI VUOKALA *Savonrannan Vuokala‐nimistö on peräisin ruotsin kielen sa‐ nasta våg, vog tarkoi aen ’lahtea, järveä’ Vuokolanjärven ni‐ menä, josta koko Vuokala‐nimirypäs on tullut jo ainakin 1400‐ luvulla.* ** Kun Ruotsin sotajoukot miehi vät vähitellen Suomea yhä laa‐ jemmin, Ruotsin herrat o vat haltuunsa kaikki parhaat maa‐ paikat, kalakosket ja muut luonnonvarat. Ja nuo ruotsalaisher‐ rat samalla kirjoi vat torppalue eloihin ja kar oihinsa paljon nimiä ruotsinkielellä, aivan erämaapaikkojen niminä. Jotka nimet si en tuota perua ovat säilyneet nykyaikaan professoreille aivan outoina ja tuntema omina sanastoina. Vaikka he etävät, e ä Suomi oli yli 600 vuo a Ruotsin osa. Näitä nimiä olen nyt avannut kirjoituksessani. Ne ovat selostuk‐ sia ikivanhoista paikannimistä, jo a niitä voidaan selostaa mo‐ nien Pyhien Polkujen vaellusten reiteillä. Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 Sirkka Paikkala se‐ li ää nimen Vuokala Savonrannalta. Kirjassa mainitaan, e ä nimen alkuperänä voisi olla saamen sana *vuogga* ’onki’. Mu a selitys on virheellinen. Suomessa on järviä nimeltä Vuokkijärvi ja Vuokonjärvi. Sa‐ vonrannan Vuokala‐nimistö on ainoa laatuaan. On 28 km pitkä Vuokalanjärvi, jonka pohjoispäässä on Vuokalanpää‐niminen talo Heinäveden puolella.
lainasanoissa muotoon –uo‐. Sana selitetään tarkoin kaikissa muinaisruotsin ja ‐norjan sanastoissa. Tarkoi aa usein pitkänomaisia ja lah maisia virta‐ järviä. Jollainen Vuokalanjärvikin on luonteeltaan. Ruotsissa ja Norjassa on useita tuonnimisiä paikkakun a. Juuan Vuokonjärvi ja Suomussalmen Vuokkijärvi ovat juuri sellaisia, viimemaini u erityises . Sotka‐ mon vaara Vuoka lienee saanut nimensä lukuisista pikkulam‐ mista ja puroista. Pohjoisessa on talonnimiä Vuokila. Nimen *Vuoko* antoivat Savonrannalle tuon kosken ja pit‐ kän järven perusteella ne ruotsalaiset sotaherrat, jotka jo en‐ nen v. 1595 tehtyä Täyssinän rauhaa miehi vät sotaväellään näitä rajaseutuja Pähkinäsaaren v. 1323 tehdyn rauhan jälkeen jo 1400‐luvulla. He rakennu vat jo silloin Orivirran saarron varustuksen. Vasta v. 1829 mainitaan Kerimäen kirkonkirjoissa myöhäi‐ nen nimi *Savonranda*. Oliko silloinen Kerimäen kirkkoherra, läänin maaherra tai kuka muu herra, joka halusi rukoushuone‐ kunnan nimeksi nimen Savonranta v. 1870 sen perusteella, e ä se oli Savon viimeinen pitäjä Karjalan rajalla? Vuokalan nimessä ei siis ole ’kakkuvuokaa’ tarkoi avaa sa‐ naa vuoka eikä saamen ’onkea’ tarkoi avaa sanaa, vaan nimi on vahvaa ruotsinkieltä. Tämä on opete ava Vuokolan/ Vuokalan lapsille koulussa. Ei vain pidä uskoa noiden niin kielitaido omien ja maas‐ tosanastoa ja Suomen valloi ajien historiaa niin heikos tunte‐ vien professoreiden nimiselityksiä, vaan on itse etsi ävä seli‐ tykset niin Vuokalanjärven nimelle kuin muillekin nimille. lmari Kosonen konsul ja metsänhoitaja Jyväskylästä
Muunnimisten vesien läpi järvi laskee Savonrannan kirkolla Orivedestä tulevaan virtaan yksi virran haara, joka on Vuoka‐ lanvirta. Se oli aikoinaan hyvin tärkeä puunui oväylä. Jo vuonna 1562 asiakirjoissa mainitaan *Vokala taifvual* tarkoi aen ilmeises Vuokalanjärven rei n Vuokalankoskea. *Wuokolanjärvi *mainitaan asiakirjoissa v. 1799. Vuokala on kirkon seudun maarekisterikylä. Rukoushuonekunnan nimenäkin maini in *Vuokala* koski‐ lan mukaan jo ennen rukoushuonekunnan perustamista. Vuokalan mylly rakenne in jo vuonna 1860. Koski jauhaa vielä nytkin sähköä paikkakunnalle. Vuok‐nimien ja myös saamen sanan *vuogga* ’onki’ takana on muinaisruotsin sana *våg, vog* ’lah , järvi’. Mu a sanat tarkoi avat myös aivan pientä vesinoroakin, kuten kynnökseen jäte yä ’vesivakoa’. Ja våg tarkoi aa myös ’laineita’. Sanojen pitkänä ääntyvä –oo‐ vain muu uu suomenkielessä
5
SAVONRANNAN YRITTÄJÄT TEKEVÄT YHTEISTYÖTÄ Jos ei viikkoon nähdä, niin jo kaivataan
Pienellä paikkakunnalla yri äjät tuntevat toisensa ja etävät, mitä palveluja kukin yri äjä tarjoaa. Yri äjät kerto‐ vat yhteisissä tapahtumissa ja kokoontumisissa tarjoamis‐ taan palveluista toisilleen. Näin yri äjät voivat kertoa pal‐ veluja kysyvälle myös muiden yri äjien tarjonnasta.
Polarstone Oy:n Allan Ruotsalainen ja Maansiirto ja Au‐ raus Laamanen Oy:n Mikko Laamanen tekevät saumatonta yhteistyötä. ‐ Mikko hoitaa kivien kuljetuksen louhokselta tehtaalle sekä jätekiven kuljetuksen. Hän tekee louhoksella tarvi a‐ vat kaivuupalvelut sekä hoitaa raskaiden koneiden ja lai ei‐ den siirtokuljetukset, Allan Ruotsalainen kertoo.
‐ Yri äjien yhteys edot löytyvät en sen Savonrannan kunnan ne sivuilta osoi eesta www.savonranta.fi. Yri äji‐ en omat ko sivut ovat yleistyneet viime aikoina. Lähes puo‐ let yri äjistä kertoo palveluistaan ko sivuillaan, Juha Vou ‐ lainen lisää.
Mikko Laamanen louhii ylimääräisen aineksen vuoluki‐ ven edestä pois. Hän saa näin tavaraa omaan toimintaansa muun muassa enpohjien rakentamista varten. Laamanen huoleh i myös tarvi aessa lumitöistä sekä louhoksella e ä tehtaalla.
Savonrannan Yri äjät ry täy 30 vuo a marraskuussa. Yhdistykseen kuuluu viisitoista savonrantalaista yri äjäjä‐ sentä. ‐ Paikkakunnalla yri äjiä on kyllä enemmän, mu a kaik‐ ki eivät ole nähneet tarpeelliseksi lii yä yhdistykseen. Toi‐ voisin, e ä useampi lii yisi jäseneksi, jo a voisimme ke‐ hi ää yhteistyötä ja suunnitella paremmin mielekästä toi‐ mintaa yri äjien kesken, toteaa toista kau aan yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Juha Vou lainen.
‐ Yhteistyötä Polarstone Oy:n kanssa on viikoi ain. Use‐ amman vuoden jälkeen yhteistyö on automaa sta. Ostan Allanilta tarvitsemani uunit ja takat. Niitä on tullut han‐ ki ua jo neljä enkä muualta ole tarjouksia kysellyt. Jos em‐ me viikkoon kuule toisistamme, niin alamme jo kysellä, e ä mitä on tapahtunut, Laamanen huomau aa.
En nen Savonrannan kunta ja kuntaliitoksen jälkeen toimintansa aloi anut aluejohtokunta saavat Vou laiselta kiitosta yhdistyksen toiminnan tukemisesta.
Paikkakunnan palvelut etusijalla Allan Ruotsalainen ja Mikko Laamanen käy ävät run‐
6
saas paikkakunnan muiden yritysten tarjoamia palveluja. ‐ Korjaamo Pesonen hoitaa viikoi ain erilaiset korjaus‐ työt, kuten laakereiden vaihdon ja hitsaukset. Arto Pesonen huoleh i kahden viikon välein tuotannossa syntyvän kivijau‐ hon kulje amisen pois. Ainesta kertyy parissa viikossa 8–16 kuu ota. Aimo Muhoselta Rönkönvaarasta hankin suoja‐ esiliinat ja suojahihat. Pol oainetankkaukset hoidan paikka‐ kunnan omalla huoltoasemalla, Juha Vou lainen majoi aa tehtaalla vierailevat asiakkaat sekä asennuskoulutukseen tulevat oppilaat, Ruotsalainen lue elee. ‐ Palveluiden säilyminen kylällä on tärkeää. Toivon, e ä muutkin käy äisivät samalla tavalla oman paikkakunnan yri äjien tarjoamia palveluja, Laamanen lisää. Esimerkki hyvästä yhteistyöstä yri äjien kesken on se, e ä Mikko Laamanen, Arto Pesonen ja Niilo Hämäläinen perus vat yhteisen yrityksen Kaivuupalvelut Savonranta Oy:n. Yhteisen yrityksen rinnalla kukin osakas toimii myös oman yrityksensä nimissä.
PolarStone Oy:n Allan Ruotsalainen (oik.) ja Maansiirto ja Au‐ raus Laamanen Oy:n Mikko Laamanen tekevät ivistä yhteis‐ työtä viikoi ain. Jos toisesta ei viikkoon kuulu mitään, niin aletaan jo kysellä, e ä mikä on, tuumivat molemmat yhteisen kahvipöydän ääressä.
Arto Pesoselta luonnistuvat erilaiset traktorityöt, lu‐ miurakoinnit, likakaivojen tyhjennykset ja ojien kaivaminen. Niilo Hämäläinen urakoi rakentamisen parissa ja Mikko Laa‐ manen hoitaa siirtokuljetuksia, maansiirtoja ja trukkitöitä. Laamasella on siirre ävä roskalava. Hän huoleh i myös lumitöistä ja teiden kunnossapidosta.
.
‐ Yri äjien välinen yhteistyö ivistyy, kun otetaan osak‐ kuuksia toisen yrityksestä. Kaikilla meillä oli tarve a tois‐ temme palveluille, Laamanen kitey ää.
KOKONAISVALTAISTA
SÄHKÖURAKOINTIA T:mi Mikko Käyhkö SAVONRANTA puh. 0440 979 617 kayhko.mikko@gmail.com
7
Historian siipien havinaa Rönkönvaarassa
Yhden aamupäivän mi ainen kävelyretki Akseli Tur aisen ja ‐ Kivikaudella ihmiset etsivät asuinsijoikseen matalia lah a ja Esko Makkosen jalanjäljissä Rönkönvaarassa avaa silmät näke‐ sorakankaita. Myös jokien varret olivat suosi uja asuinpaikkoja, mään, e ä ele y on ennenkin. Eri puolilta kylää löytyy mielen‐ kertoo historianharrastaja ja tutkija Sulo Strömberg. kiintoisia jälkiä asumisesta ja tekemisestä aikoja si en. Vesi on aikoinaan ollut paljon nykyisen vedenpinnan yläpuo‐ Salovaaran en varrella on selväs näkyvissä vii eitä kivikau‐ lella. Penkka pyöreiden asumisen jälkien edustalla antaa vii eitä della eläneiden ihmisten asumuksista. Metsässä joen rannalla siitä, e ä siinä on ollut aikoinaan ranta ja ympärillä oleva maa on pyöreitä kuoppia, jotka ovat pehmeän sammalen pei ämiä. on järven pohjaa. Muoto kertoo, e ä paikalla on joskus ollut ko a. ‐ On selvää, e ä tällä alueella on ollut kivikau sta asutusta. ‐ Joen rannalla sorapohjaisella kankaalla on silmin havai a‐ Ihmisten jä ämiä jälkiä löytyy paljon. Vedenkorkeus näkyy ran‐ via pyöreitä alueita, joissa kasvillisuus poikkeaa ympärillä ole‐ tapenkereissä selväs . Seitsemäntuha a vuo a si en se on vasta. Suuri ja pyöreä pelkästään kellertävää sammalta kasvava ollut tällä korkeudella ja viisituha a vuo a si en tuossa vähän alue muutoin vihreän varpukasvillisuuden keskellä kertoo, e ä alempana. Merkit näkyvät selväs , Strömberg vii löi. paikalla on luultavas sijainnut kivikau nen kota, jossa yhteisö ‐ Tänne saa avat arkeologit tulla lusikalla kaivelemaan, e ä on asunut. Niitä on täällä ollut useampiakin, Akseli Tur ainen josko löytyisi kivikaudenaikaisia esineitä, as oita tai työvälineitä, sanoo ja vii oo kädellään paikkoja osoi aen. Tur ainen tuumaa.
Eletty on ennenkin - kivikautinen kylä, tervahauta ja louhoksia
Esko Makkonen (vas.) ja Akseli Tur ainen tutkivat Lietelammista Saunalahteen laskevasta Suurjoesta löytyneitä kirveellä veiste yjä patolautoja.
8
Tervahauta kertoo tervanpoltosta
on mustaa ja serpen inikuvioista.
Tervahauta ero uu muusta luonnosta pienenä kumparee‐ na. Lähemmin tarkasteltaessa voi huomata, e ä pyöreän hau‐ dan pohja on syvällä. ‐ Tässä keskellä on kuoppa. Kuopan pohjalla oli terva‐as a. Terva‐as an päällä oli hirsikerros ja sen päällä tervahauta. Hii‐ liä voisi löytyä, jos kuopan ympärillä olevaa maata kaivaisi, Esko Makkonen selvi ää. Tervahaudan läheltä Suurjoesta löytyi pari vuo a si en vanhoja kirveellä veiste yjä patolautoja. Laudat löysi Aimo Tur ainen kaivaessaan jokeen uin paikkaa, johon saunomisen jälkeen voisi pulahtaa. ‐ Nämä ovat ihmiskädellä veiste yjä. Toinen pää on muo‐ toiltu pyöreäksi. Nämä löytyivät joesta osi ain soraan hautau‐ tuneina. Huomasin he , e ä nämä ovat vanhempaa tekoa, Aimo Tur ainen huomau aa. ‐ Hyvin ovat osat vedessä säilyneet. Eri äin harvinainen tekele tämä on. Aja elin ensin, e ä kysymyksessä voisi olla vesipato, jolla veden korkeu a on säännöstelty. Tarkemmin katso uani käännyn kuitenkin sille kannalle, e ä kysymyksessä on kalapato. Joen sorapohja jatkuu pitkälle. Vesi on puhdasta. Joessa on voinut hyvinkin elää lohi, Strömberg tuumii.
‐ Isä teki muun muassa uunin arinan tästä kivestä. Sau‐ nanuunikivenä tätä on paljon käyte y, koska tämä kivi ei sisäl‐ lä rikkiä. Aikoinaan louhivat kaksi autokuormallista ja veivät yleisiin saunoihin, Tur ainen muistaa. Noin kahden hehtaarin alue on valla u. Valtaus on savon‐ rantalaisen vuolukiviyri äjän Allan Ruotsalaisen nimissä. Lähellä sijaitsee kumpare, josta on rautakangella irrote u liuskekiveä. Kiviliuskoja käyte in kaikessa, mihin kivilaa oja tarvi in. Valkeiskiveksi sanotaan Akseli Tur aisen kesämökin lähellä Pyöriinniemellä olevaa paikkaa, josta on louhi u kvartsia. Ki‐ veä sanotaan myös piikiveksi ja valkoiseksi kiveksi, koska se on väriltään valkoista. Sitä on louhi u, lasta u laivaan ja viety Pietariin. Pietarissa kiveä on käyte y julkisivumateriaalina. Voidaan todeta, e ä Rönkönvaarasta on löyde y vuoluki‐ veä, jota on louhi u ja viety Saksaan sekä kvartsia, jota on niin ikään louhi u ja viety Pietariin. Kylällä on ollut elämää ja yri ä‐ misen halua jo ammoisina aikoina. Turhaan Rönkönvaaraa ei nime y vuonna 2010 Etelä‐Savon Vuoden kyläksi. Pienemmän louhoksen valkois‐ ta kvartsikiveä eli piikiveä lou‐ hi in ja vie in Pietariin as julkisivumateriaaliksi.
‐ Pato saa aa hyvinkin lii yä siihen, e ä tervaa on polte u ja kuljete u veneellä jokea pitkin Saunalahteen, missä se on edelleen laiva u vietäväksi suurempiin asutuskeskuksiin, Akse‐ li Tur ainen puolestaan arvelee.
Akseli Tur aisen maalla olevan vuolukiviesiintymän kivi on hio una väriltään hennonvihre‐ ää. Vuolukivitehdas on ollut kylällä 1900‐luvun alussa.
Paluumatkalla ohi mme Suurvuoden kallion. Lapsuudesta muistan, e ä kallion yläpuolella kaartelivat taivaanvuohet. Kallion päältä voi nähdä hyvällä säällä Joensuun kaupungin keskussairaalan tornin.
Vuolukivitehdas 1900‐luvun alussa
Suuret muurahaispesät metsässä kuusten oksien alla taas kertovat, e ä ainakaan käärmeitä ei alueella tarvitse pelätä. Lapsuuden marjamatkoilla isän ope ama luontoasia oli se, e ä käärmeet eivät viihdy muurahaisten kanssa samoilla tan‐ huvilla.
Akseli Tur aisen lalla on ollut 1900‐luvun alussa vuolukivi‐ tehdas. Vuolukiveä louhi in saksalaisilla koneilla ja vie in Sak‐ saan. Hio una kivi näy ää todella hienolta. Se on väriltään hennon vaaleanvihreää toisin kuin Hankavaaran vuolukivi, joka
9
Hyväkuntoiset asunnot palvelujen lähellä
Savonrannan Vanhustentukiyhdistys ry on peruste u 1972. Tuolloin yhdistys rakennu kunnan omistamille vuokratonteille kaksi vanhusten vuokrataloa. Toiminta kuitenkin hiipui 1980‐ luvulla ja talot siirtyivät monen mutkan kau a Savonrannan kunnan omistukseen. Yhdistystä ei ollut poiste u rekisteristä, joten se heräte in jälleen henkiin 1999. Tuolloin Vanhusten‐ ja vammaistentuki hankki jälleen itselleen vuokra‐asuntoja kun‐ nan keskustasta. Samalla sääntöjä uudiste in ja nimi muu‐ te in Savonrannan Vanhusten‐ ja vammaistentuki ry:ksi. Toiminnan tarkoituksena on ollut parantaa vanhusten ja vammaisten asuinoloja sekä lisäksi tuo aa erilaista viriketoi‐ mintaa asukkaille joko itse tai eri yhdistysten yhteistyön tuella. Asunnot ovat pääsääntöises tarkoite u itsenäises toimeen‐ tuleville vanhuksille ja vammaisille. Paikkakunnan sijain huo‐ mioon o aen asuntoja vuokrataan myös muille henkilöille tar‐ vi aessa. Talot vaa vat kuitenkin korjauksia, joten vuonna 2002 ‐ 2003 teh in mi avia perusparannuksia Vuokalan ja Ruukinky‐ län rivitaloihin sekä vuonna 2007 Pinkkiin ja Puisto‐ lan rivitaloihin. Tällä hetkellä asunnot ovat hyväkun‐ toisia, mu a vuokralaisia kaiva aisiin lisää. Asukkaat ovat paikallisia sekä syrjäkyliltä tulleita lupsakoita ihmisiä, jotka haluavat palvelut lähelleen. Kylältä löytyy terveyspalvelut, apteekki, kaupat ja pankki sekä pos . Peruspalvelut, joita jokainen tarvitsem‐ me, ovat kaikki kävelymatkan päässä asunnoista. Lisäksi Savonrannan kauniit kylämaisemat ja muka‐ vat ihmiset tuovat oman lisän asumiseen.
Vuokalan ja Ruukinkylän kerhohuoneet ovat kaikkien käy‐ te ävissä. Tiloissa järjestävät eri yhdistykset monenlaista toi‐ mintaa vanhuksille ja vammaisille. Tiloja voi myös varata yksi‐ tyiset henkilöt omia laisuuksia varten. Käytäntö on ollut, e ä Vanhusten‐ ja vammaistentuki ry vuokraa lat käy öön, mu a lan käy äjät tuovat tarvitsemansa välineistön sekä siivoavat itse jälkensä, jo a seuraavien on hyvä tulla. Vapaat asunnot: Vuokala: 2 kpl 28 m2:n
Pinkki:
tupakei öitä.
2 kpl 40,5 m2:n 1 h + tupakei ötä. 1 kpl yläkerrassa ja 1 kpl alakerrassa.
Ruukinkylä: 6 kpl 29,0 m2:n
tupakei öitä.
Puistola: 1 kpl 59,0 m2:n
2 h + k.
Kaikissa asunnoissa on myös wc ja suihku lat. Näin lopuksi Savonrannan Vanhusten‐ ja vammaistentuki ry
Vuokalan kaksi rivitaloa sijaitsevat Yläsulun e 3:ssa, kauniin Koskilammen rannalla. Voidaan siis ajatella, e ä tässä täy yy monen haave ”talo kes‐ kustassa järven rannalla”. A‐talossa on myös kerho‐ huone ja sauna lat. Pinkki sijaitsee terveystalon vieressä Lamminnie‐ men e 5:ssä. Pinkki on pieni mukava kaksikerroksi‐ nen neljän huoneiston kerrostalo. Tämä en nen terveystalo on muute u asuinkäy öön peruskorja‐ uksien yhteydessä. Lisäksi talossa on sauna lat. Talo ei kuitenkaan sovellu huonojalkaisille henkilöille. Vieressä virtaa Sahalampi sekä lisän tuo idyllinen vanha mylly. Ruukinkylän kolme rivitaloa sijaitsevat Puisto e 3:ssa ja Puistolan kaksi rivitaloa Puisto e 5:ssä. Nä‐ mäkin asunnot ovat lähellä terveyspalveluja. Ruukin‐ kylässä on lisäksi erillinen rakennus, jossa on kerhohuone, sau‐ na ja pesula. Ruukinkylän pesula lat ovat vuokra u Savonrannan Toimin‐ takeskus ry:lle. Toimintakeskus tarjoaa pesulapalveluja kaikille kyläläisille ja lomalaisille. Toimita e pyykin pesulalle ja se on noude avissa muutaman päivän kulu ua. Hinta sisältää pesun sekä silityksen tai mankeloinnin.
10
haluaa toivo aa eri äin hyvää joulua kaikille ja kii ää kaikkia menneestä vuodesta sekä toivo aa eri äin hyvää ja antoisaa vuo a 2012. Pirjo Väntsi
Oriniemen Savu ry lahjoi urheiluvälineitä koululaisille Orinemen Savu ry:n varapuheenjohtaja Risto Kosonen pii‐ pah eräänä marraskuisena perjantaina lahjoi amassa Savon‐ rannan koululle ja iltapäiväkerholle urheiluvälineitä. Lahjoitus‐ kassissa oli peliliivejä (20 kpl), sählymailoja (10 kpl), sählymaali‐ vahdin maskit (2 kpl) sekä erilaisia palloja. ‐ Urheiluvälineet jäivät Savulle tarpee omiksi, koska töiden vuoksi jumppakerhon vetäminen kävi mahdo omaksi ja uu a vetäjää ei löytynyt, kerhoa aikaisemmin vetänyt Risto Kosonen kertoi. Tällä hetkellä Savulla ei ole mitään erityistä nuorisotoimin‐ taa, vaan toiminta keski yy erilaisten tapahtumien järjestämi‐ seen ja niihin ovat kaikki ikään ja kuntoon katsoma a tervetul‐ leita. Savonrannan koulun rehtori Jukka Yli‐Peltola oli tyytyväinen lahjoitukseen.
Kuvassa vasemmalta oikealle: ope aja Tanja Paukkunen, Senja Staufenbiel, Tiia Mu kainen, Joonas Janhunen, Eki Reinikainen, rehtori Jukka Yli‐Peltola ja Savun varapuheenjohtaja Risto Koso‐ nen, edessä Simo Vou lainen ja Tuukka Mononen. Kuvan o Juho Kosonen.
SAVONRANNAN KUNTOUTUS HANNU LOIKKANEN
‐ Tarpeeseen tulivat. Kaupungin määrärahojen jatkuvas pienentyessä tällainen lahjoitus on hieno ele urheiluseuralta, rehtori Jukka Yli‐Peltola kii eli.
Puisto e 10, 58300 Savonranta
Puh. 040‐538 6359
Karhu kaatui Savonrannalla Nuori uroskarhu kohtasi matkansa pään syyskuussa Savonrannan Hankavaarassa. Karhun ampui ky äysjahdissa Savonrannan karhupäällikkönä toimiva Aki Tur ainen. ‐ Olen jo pitkin kesää ja syksyä seuran‐ nut karhun liikkeitä. Meillä oli aikaisemmin lupa jo neljänä iltana, mu a silloin ei onnis‐ tanut. Nyt se vihdoin saa in kelliste yä, Tur ainen kertoo. Onnekkaaseen metsästykseen osallistuivat karhunkaatajan lisäksi Tero Tur ainen, An Jääskeläinen, Niilo Hämäläinen, Sirkka Hä‐ mäläinen ja Juha Mononen. Suuret kiitokset täytyy antaa An Jääske‐ läisen omistamalle Viklamäen Moskulle. Tämä norjanharmaapystykorva kävi rohke‐ as elävän karhun kimppuun, Tur ainen kehuu. Kaatamisen jälkeen karhu nylje in ja pun‐ ni in metsästysmajalla. Karhun painoksi tode in 150 kg.
Karhunkaataja Aki Tur ainen (oikealla) ja muut tyytyväiset metsästäjät Tero Tur ainen, Niilo Hämäläinen, Juha Mononen ja An Jääskeläinen kanna elevat kaatamansa 150‐kiloisen uroskarhun taljaa.
11
KAIKKI KODIN
PAKARINEN KARI Laadukasta uuni‐ ja takkapuuta, halkoja, koivupropsia ja puunpilkontaa nykyaikaisella koneella.
Kortemäen e 51, 58360 SÄIMEN Puh. 040‐564 5327
12
RÖNKÖNVAARAN KYLÄN VESIHUOLTOHANKE TIEDOTE 11.11.2011
RÖNKÖNVAARAN ALUEEN KIINTEISTÖNOMISTAJILLE
RÖNKÖNVAARAN ALUEEN JA SAUNANIEMEN ASEMAKAAVA‐ ALUEEN VESI‐ JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN RAKENTAMINEN Savonlinnan Savonrannan alueelle Saunaniemeen ollaan kaavoi amassa lomakylää. Kaava‐alue a kutsutaan Saarilandiak‐ si. Saunaniemen ranta‐asemakaavaprosessi on käynnistynyt vuoden 2006 alussa ja ranta‐asemakaava on valmistunut ja tullut lainvoimaiseksi vuoden 2010 aikana. Kaavan laa misesta vastaa alueen maanomistaja, Saarilandia Oy. Kaava‐alueelle ollaan järjestämässä keskite yä vesihuoltoa. Koska alue sijaitsee kaukana jo rakennetuista vesijohto‐ ja viemäriverkostoista, ei ole kustannustehokasta lii ää alue a jo rakenne uihin verkostoihin, vaan alueelle tulee rakentaa ver‐ kostojen lisäksi myös oma vedeno amo sekä jäteveden pienpuhdistamo. Rakenne aessa kaava‐alueelle vesihuolto, olisi samassa yhteydessä mahdollista laajentaa vesijohto‐ ja viemäriverkostoja myös Rönkönvaaran kylälle, jolloin kylän alueella olisi kiinteistöillä mahdollisuus lii yä vesijohto‐ ja viemäriverkostoihin. Rönkönvaaran alueella ei ole tällä hetkellä olemassa olevaa vesiosuuskuntaa, joten vesi‐ ja viemäriverkostojen rakentamis‐ ta varten alueelle perustetaan oma vesi‐ ja jätevesiosuuskunta yhteistyössä alueen asukkaiden ja Saarilandia Oy:n kanssa. Peruste ava osuuskunta tulisi rakennu amaan vesihuollon sekä ylläpitämään vesi‐ ja viemäröin järjestelmiä rakennushank‐ keen valmistumisen jälkeen. Verkostoihin lii yvät kiinteistönomistajat tulevat olemaan myös peruste avan osuuskunnan jä‐ seniä. Rönkönvaaran vesiosuuskunnan perustava kokous pide in sunnuntaina 4.12.2011 klo 12 Rönkkötalolla, os. Rönkön‐ vaaran e 801. Saunaniemen kaava‐alueen sekä Rönkönvaaran alueen vesihuollosta on tehty alustava suunnitelma. Viemäröin järjestel‐ mä toteute aisiin pääosin paineviemäröin nä, jolloin kiinteistöille tulisi kiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamot. Rakenta‐ minen tapahtuisi todennäköises vuosien 2012‐2013 aikana. Vesihuollon edotus laisuus pide in vesiosuuskunnan perusta‐ van kokouksen yhteydessä Rönkkötalolla. LIITTYMISKUSTANNUKSET Varsinaiset lii ymissopimukset vesi‐ ja viemäriverkostoon lii ymisestä tehdään erikseen sen jälkeen, kun hankkeen lopulli‐ set rahoituspäätökset on saatu Etelä‐Savon ELY‐keskukselta ja Savonlinnan kaupungilta. Vesi‐ ja viemärilii ymien lii ymismak‐ sut maksetaan vasta sen jälkeen, kun kiinteistö on liite y toimivaan järjestelmään. Rakentamisaikaisten pääomakulujen ka a‐ miseksi voidaan osa lii ymismaksusta periä jo rakentamisen alkaessa. Lii ymismaksun suuruudesta päätetään sen jälkeen, kun edetään lopulliset rakentamiskustannukset ja lii yjien lukumäärä. Kun kokonaisinvestoin kustannuksista vähennetään avustusten osuus, muodostunee lii yjien makse avaksi ne oinvestoinniksi 10 000 euroa / kiinteistö. Vesihuoltojärjestelmän ylläpito rahoitetaan vuosi ain peri ävällä kiinteällä perusmaksulla ja veden kulutukseen perustu‐ villa käy ömaksuilla. Peruste ava osuuskunta määri ää perusmaksujen ja kulutusmaksujen suuruuden. LISÄTIETOJA HANKKEESTA Tarvi aessa lisä etoja voi kysyä seuraavilta yhdyshenkilöiltä: Rönkönvaara‐Lapinlah Kyläyhdistys: Anne Käyhkö 040 515 6326 Kiuru & Rau ainen Oy: Jyri Rau ainen
KALLE MAKKONEN
010 3872 551
Rönkönvaara‐Lapinlah Kyläyhdistyksen puolesta,
Säimenentie 857, 58300 SAVONRANTA
Savonlinnassa 11.11.2011
Ternimaitoa, sahatavaraa ja runsaasti erilaisia kiviä pihojen rakentamiseen ja koristeluun. Puh. 050-552 8385
Kiuru & Rau ainen Oy
13
SUKUPOLVI VAIHTUI HANKAVAARAN HANKAVAARAN VETO RY:N JOHDOSSA yksitoista vuo a. Sihteerintehtävistä palki in viisitoista vuo a sihteerinä ja rahastonhoitajana toiminut Raija Heikkilä sekä kahdeksan vuo a sihteerinä ja rahastonhoitajana toiminut Sari Hämäläinen.
Urheiluseura Hankavaaran Veto ry:n johto nuorentuu vuo‐ denvaihteessa. Seuraa puheenjohtajana luotsannut Esko Suo‐ malainen sekä sihteerin ja rahastonhoitajan tehtäviä hoitanut Raija Heikkilä ilmoi vat syyskokouksessa antavansa laa nuo‐ remmille.
Hankavaaran Veto ry on peruste u vuonna 1945. Seuran toiminta uinui välillä joitakin vuosia, kunnes se vuonna 1981 heräte in uudelleen henkiin. Muutaman vuoden kulu ua edessä ovat seuran 70‐vuo sjuhlat. Seuran johtotehtävistä vetäytyvät vetosivat nuorempiin, e ä näin iäkkään seuran toi‐ mintaa ei saa päästää loppumaan, vaan nuoruuden innolla ja täysin purjein on porhalle ava eteenpäin.
Jäsenet valitsivat johtokunnan puheenjohtajaksi jo useita vuosia varapuheenjohtajana toimineen O o Makkosen. Hän toimii myös seuran puheenjohtajana. Johtokunta nuorentui muutenkin. Uutena jäsenenä johtokuntaan vali in 16‐vuo as Tomi Ruotsalainen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Maija Ka‐ panen, Riikka Lindholm ja Ari Lajunen.
Hankavaaran Veto ry on yleisurheiluseura, joka järjestää erilaisia kilpailuja ja muita kuntoilutapahtumia. Suosi uja ovat muiden muassa saappaanhei okilpailu, lippiksenhei okilpailu, karkkikisat, lasten yleisurheilukisat ja hiihtokilpailut. Kuntoilu‐ tapahtumista maini akoon Yö ömän yön kävely (24 km) ja pyöräilytapahtuma Helve nlenkki (72 km). Seura osallistuu myös muiden paikkakunnalla toimivien järjestöjen ja yritysten järjestämiin tapahtumiin avustamalla esim. ajanotossa.
Syyskokouksessa muiste in s pendein seuraa ak ivises kilpailuissa myös oman paikkakunnan ulkopuolella edustaneet Juuso Janhunen ja Joonas Janhunen. Muuten ak ivisesta osal‐ listumisesta seuran kilpailuihin ja tapahtumiin palki in Tomi Ruotsalainen ja Säde Ruotsalainen. Seura muis kunniapokaalein pitkäaikaisia toimihenkilöitä. Pokaalin saivat Väinö Makkonen, joka joh urheiluseuraa vuo‐ desta 1989 vuoteen 2000 eli kaksitoista vuo a sekä Esko Suo‐ malainen, joka joh seuraa vuodesta 2001 vuoteen 2011 eli Ikäihmiset väistyvät urheiluseuran johdosta. Ansiokkaasta toiminnasta urheilun hyväksi pal‐ ki in Esko Suomalainen (oik.), Väinö Makkonen, Sari Hämäläinen ja Raija Heikkilä. Juuso Janhunen (vas.) ja Joonas Janhunen ovat edusta‐ neet seuraa hyvällä menestyksellä lukuisissa kilpailuis‐ sa myös oman paikkakunnan ulkopuolella. Tomi Ruot‐ salainen ja Säde Ruotsalainen ovat näy äneet ak ivi‐ suutensa Savonrannalla järjestetyssä toiminnassa.
14
Säimen‐Sönkkä Kyläyhistys viep pikkusormen… Ihmetellä soppii, kuinkas tässä näin kävi? Viime vuosien touhujen ja tohinoiden painolas juuri vuo‐ denvaihteessa 2010‐ 2011 oli mukavas keventynyt. Lupaus itselle: ”Hiukka rauhallisemmasta kesästä”, tuli siinä nanva‐ luun ja ilotulitusten loisteessa vanno ua. ……mu a kuinkas si en kävikään…… Mikäpä sitä jos joku toinen hupsu ylly ää niin pi äähän sitä. Jo kevväällä ol Säimen‐ Sönkkä kyläyhdistyksellä kaiken‐ laista rien oo; Laavuretkiä, risusavo oo jne. Kessee koh hom‐ mat vuan ylty; Tuli Säimenen Myllyalueen kunnostaminen, Säimenen Ui‐ malan rakentaminen, Rannan Kemujen Lastentapahtuman jär‐ jestäminen, Säimenen rukoushuoneen hankintaan kyläyhistyk‐ selle lii yvät tuummailut, onkikilippailut ja laavuretkii. Olhan siinä kesätea eriniin tehtävii Säimenen myllyllä ja myllymuse‐ oon ja valokuvanäy elyyn lii yvii tehtävii. Kohokohtana etys perinteinen Kyläjuhla/Rantakala, jonka imoilta saksalainen televisio kuvas meitä ihan tokumen i varten. Siellähän nuo Saksan TV:ssä pyörähtellöö immeisten ihailtavana meijännii kylän erikoisuuvet. Hyvä kun on vuali u perin eitä. Nyt ne sua in talteen muillennii.
Nyt Joulun ja Uuden Vuoden kynnyksellä ymmärtää mitä pienelle immiselle merkihtöö se, e ä suap osallistuu johonkin, mikä on aivan ommoo ja kuitennii hiukka vierasta. Mikä meijän sytämmiin on piirtäny sen Säimen‐ Sönkkä logon? Ihan vuan se, e ä Ko kylä on rakkain paikka mualimassa. Nyt ymmär ää myös e ei luppauksia kannata an oo, ei ne pijä kuitenkkaan. Kun kyläyhdistyksen toiminta on kerran saanu pikkusormen, niin kyllä se viep koko käjen. Niin, e ä mitä virkoo on tekemä ömillä käsillä tai sormilla, kun niillä voipi suaha aikaan jo ain illoo toisille immeisille. Vie‐ köön vuan, kun hyvässä viepi! Joten ihmetellään vuan mitä se ens vuos tuop tullessaan! Nyt ihme elijä kii ää ja kumartaa, niijoo ja niksau aa: Kii‐ tos teille kaikille: kyläläiset, talkkoolaiset, kesäkyläläiset ja matkkailijat sekä kylä‐ toimikunnan ja ‐yhistyksen jäsenet ja etenniin meijän Kyläpiällikkö, ku Sie niin ahkerast oot meitä ylly ämässä kaikenlaisiin touhhuihin! Rauhallista Joulun Aikaa ja Onnea Vuodelle 2012! Ihme elijänä: Ker u Kyö nen, Säimen‐Sönkkä kyläyhdistyksen jäsen
Talkkoissa ja juhlissa huomas, et oman kylän pärjjeeminen mualiman kartalla on aika tärkkeetä. Arvoon arvaama omaan nous myös tämä ak ivinen kesäkyläläisten joukko, joka osallis‐ tu niin innokkaas et myö hi aammat silimät pyörreinä ihme‐ tel in. Siin myö heijän mukana pela i petankkee, käy i yhes‐ sä talkkoissa ja juhlissa. Yhessä myös nau in oman kylän kau‐ neuvesta!
Mikäpä siinä ol touhutessa, muutaman tunnin talkkoo rup‐ peeman jälkkeen nau in nokipannu kahvii ja makkarroo. Vai‐ he in kuulumiset ja naure in toinen toisillemma. Miulle itselleni tässä kesässä ol parasta, kun suru‐uu sen jälkeen omat voimavarat tuntu tyys n hiipuvan eikä elämä tun‐ tunu löytävän oikeeta polkkuu tallustella, niin ystävän käsi ojentautui ja rauhaisa pyyntö; Tulehan mukkaan, sai ajatukset aurinkopoluille takaisin ja elämän varjot siirtyivät taustalle. Ihannoo ol huomataku ite ei jaksannukkaan tehhä sitä luva uu hommoo, nii joku toinen pyy ee ömäst tarjoutu au ammaan. Nuina kesän päivinä myös huomas, e ä hallaus, tutulta ja vä‐ hän tuntema omaltakin on se parantava liäke, jota myö ihmi‐ set ällä mualimassa tassutellessamme tarvitsemma.
.lankkui pölkkyin piälle vaan, näin tässä ruuva aan , Uimala valmiiks rakenne aan si en ve een pulskahe aan...
SAVONRANNAN TAKSIT Huttunen Mika Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Jani
044 313 2259 0500 257 211 0500 678 315
Käyhkö Pekka Sairanen Erkki Suomalainen Heikki
15
0400 150 114 0400 254 190 0500 679 222
ELÄMÄÄ SAVONRANNAN KAUPUNGINOSASSA VUONNA 2012 Merki ävin tapahtuma Savonrannalla on tänä vuonna ollut Darekon‐hallin laajennus, mikä on turvannut yrityksen työpaikat Savonrannalla. Yritys työllistää nykyisin noin 60 henkilöä, se on yhtä paljon kuin mitä Savonrannan kunta työllis viimeisenä vuotenaan. Hallin laajennuksen ja sanee‐ rauksen kokonaiskustannusarvio on yli 2 000 000 euroa eli Darekon‐hallin rakentaminen on ollut myös yksi Savonran‐ nan suurimmista rakennushankkeista kau a aikojen. Leko n lomakylän rakentaminen on alkanut ja ensim‐ mäiset neljä mökkiä ovat valmiit. Leko n uusi kaava mah‐ dollistaa yhteensä noin 50 mökin rakentamisen. Myös Saari‐ landia Oy:n lomakylän kaavoitus on menossa eteenpäin, ellei siitä nyt taas valiteta. Se kaavahan mahdollistaisi myös yli 40 loma‐asunnon rakentamisen. Savonlinnan kaupungin ja Savonrannan kunnan kuntalii‐ tossopimuksessa sovi ujen ns. porkkanarahainvestoin en toteutus on vielä kesken. Kuntokeskus on tarkoitus to‐ teu aa KRV‐ urakkana. Tarjouspyynnöt on tehty ja rakenta‐ maan on tarkoitus päästä vuoden 2012 puolella. Myös Kää‐ päsaaren lomakylän rakentaminen on tarkoitus toteu aa vuoden 2012 aikana. Savonrannan kehi ämissää ön omista Savonrannan Sampo Oy on kunnostanut neljä Kääpäsaaren lomakylän mökkiä ja vuokraa niitä mm. Lomarenkaan kau a. Asiakas‐ kunnasta yli puolet on ollut venäläisiä. Muiden ulkomaisten asiakkaiden osuus on ollut vähäinen eli reilus alle kymme‐ nen prosen a.
rakennus ja vanha on pure u pois. Savonrannan kirkonkylän asemakaava on menossa kaupunginvaltuuston pääte äväk‐ si ensi helmikuussa ja se mahdollistaa Kääpäsaaren lomaky‐ län huoma avan laajentamisen. Kääpäsaaren vesi‐ ja viemä‐ rilinjojen rakentaminen aloitetaan jo tänä syksynä. Savonrannan aluejohtokunta on vuoden 2011 aikana tee änyt matonpesupaikan Kääpäsaaren pohjoisosaan ja uuden torin Salen parkkipaikan ja Sahalammen väliin. Tosin
Savonrannan Sampo Oy on kunnostanut Orinimen leiri‐ alue a ja vuokraa myös sitä. Sinne on rakenne u uusi pää‐
Juha Rau o vie Ruusintorpalla
‐ Kesä sujui Savonrannalla mukavas . Ruusintorppa oli hyvä paikka työskentelyä varten. Olin suuren osan ajasta yksin. Alku‐ kesän käänsin amerikkalaisen runoja ja loppukesän kirjoi n runoja omaan kokoelmaani, Rau o kertoo.
kesän
Tamperelainen runoilija, kääntäjä Juha Rau o vie viime kesän Kansan Sivistysrahaston kirjailijaresidenssivieraana Ruu‐ sintorpalla. Kesän aikana hän viimeisteli amerikkalaisen Ray‐ mond Carverin runojen suomennostyön ja kirjoi runoja kol‐ manteen kokoelmaansa. Kääntämisen ja kirjoi amisen ohella Juha Rau o teki yhteis‐ työtä Savonrannan kirjaston ja paikallisten asukkaiden kanssa. Hän esiintyi muun muassa Savonranta‐päivillä yhdessä serkkun‐ sa Henri Rau on kanssa sekä ravintola Myllykartanossa nykysir‐ kusryhmä Agit‐Cirkin kanssa.
16
Rau o työskenteli Ruusintorpalla kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Hän on Kansan Sivistysrahaston toinen kir‐ jailijaresidenssivieras. ‐ Toki vieraitakin kävi kesän mi aan. Torpalla kustannustoi‐ mite in, kirjoite in, harjoitel in poikkitaiteellista Periferia‐ projek a, lämmitel in saunaa, soudel in, kalaste in sekä suunnitel in tulevia. En olisi uskonut talvella residenssiä ha‐ kiessani, e ä päädyn paikallisen muusikon Jari Laamasen ko ‐ studiolle ääni ämään iskelmäversiota laulustani, Rau o muis‐ telee.
uusi tori ei kuitenkaan ehdi valmistua vuoden 2011 aikana aivan kokonaan, vaan alueen asfaltoin jää keväällä 2012 tehtäväksi. Miinan puiston leikkikentälle hanki in n. 10 000 eurolla leikkivälineitä, jotka tulevat käy öön vuonna 2012.
ma a vaa vaa erikoissairaanhoitoa ja vaa vaa sosiaalihuol‐ toa. Tämä merkitsee siten myös lukuisten kuntayhtymien purkamista. Nämä uudet suuret, jopa lähes puolen maakunnan ko‐ koiset peruskunnat tulevat luomaan paine a uudenlaiselle paikallishallinnolle, mitä ovat edustaneet tähän as aluejoh‐ to‐ ja toimikunnat.
Aluejohtokunta on tukenut vuonna 2011 savonrantalais‐ ten järjestöjen toimintaa laajas antamalla avustuksia ja s pendejä, mm. Savonrantapäivän juhlan järjestämiseen. Em. lisäksi aluejohtokunta on tukenut Savonrannan koulun toimintaa mm. hankkimalla koululle opetusvälineistöä.
Monessa kaupungissa niiden toiminnan merkitys on jäänyt kuitenkin varsin vähäiseksi ja paikallishallinto on si‐ ten kadonnut en sistä kuntakeskuksista. Jo a näin ei ta‐ pahtuisi, pitäisi aluejohtokun en roolia vahvistaa ja antaa niille mahdollisuus ihan oikeas vaiku aa ja pää ää paikal‐ lisista asioista.
Savonrannan kehi ämissää ö julkaisee tätä kahdes vuodessa ilmestyvää Savonrannan Sanomat ‐lehteä ja ylläpitää www.savonranta.fi ko sivuja. Sää ö tukee Savonrannan kädentaitajat ry:n toimintaa antamalla yhdistykselle Vuokalan myllyn lat käy öön korvaukse a. Tuloja sää ö on saanut sähkövoimalaitoksesta ja puutava‐ ran myynnistä. Viime vuosien huono vesi lanne on kuiten‐ kin laskenut voimalaitoksen tuo oa olennaises . Sää ö omistaa myös Harjunjärven alueen Rönkönvaarassa, joka on anne u rönkönvaaralaisille virkistyskäy öön.
Viime yönä satoi Linnosaareen talven ensilumi ja ilmassa alkaa olla muutoinkin jo talven tuntua sekä joulun odotusta. Ihmiset viri elevät pihoilleen jouluvaloja ja joulukuukin alkaa jo parin päivän päästä, joten toivotan kaikille savon‐ rantalaisille rauhallista joulua 2011 ja onnellista uu a vuo a 2012.
Kuntaken ä elää muutosten aikaa ja Savonlinnankin alueella on vireillä useita kuntaliitoshankkeita.
Kunnille on anne u vuosikymmenten ajan uusia tehtä‐ viä ja pienet sekä taloudellises heikot kunnat ovat me‐ ne ämässä mahdollisuutensa täy ää ala uudistuvan lain‐ säädännön ase amia vaa muksia.
An Erämaa
Pienkun en lalle ovat tulossa suuret vahvat peruskun‐ nat. Uudistuksen tavoi eena on, e ä nämä vahvat perus‐ kunnat pystyvät tuo amaan itse kaikki palvelut lukuun o a‐
Periferia on projek , jonka esityksissä yhdistetään runoa, musiikkia ja sirkusta. Sitä esitetään pienillä paikkakunnilla, kup‐ piloissa ja toreilla. Esiintymisen aikana jutellaan paikallisten ih‐ misten kanssa ja tutustutaan paikalliseen elämään. Juha Rau on esikoisrunokokoelma ”Olen matkinut kaikkia lintuja” julkais in syksyllä 2009. Toinen kokoelma ”Häkki” ilmes‐ tyi vuonna 2011. 1 Juha Rau o vie kesän Ruusintorpalla. Hän oli toinen Suomen Kansansivistysrahaston residenssivieras Savonrannalla. 2 Juha Rau o esiintyi Savonranta‐päivän juhlassa yhdessä serkkunsa Henri Rau on kanssa.
17
Nuoremme maailmalla
Nimi: Eetu‐Pekka Parkkinen, Itä‐Suomen yliopiston historian opiskelija Paikka: Valencia, Espanja Vaihtokoulu: Universitat de Valencia, oikeus eteet Vaihtoaika: 9 kk Viime vuoden syksynä se ajatus vain syntyi; Miksen hakisi vaihtoon vuodeksi? Olin opiskellut jo neljä vuo a Joensuun yliopistossa (nykyinen Itä‐Suomen yliopisto) ja tuntui, e ä olin jo nähnyt Suomessa tarpeeksi opiskelutapoja, elämää ja ihmi‐ siä. Yhtäkkiä minussa vain syntyi tunne, e ä nyt äijä, on aika lähteä vaihtoon! Tunteen perästä seurasivat myös sanalliset vakuu elut itselleni: haluan oppia uuden kielen, haluan tutus‐ tua uuteen kul uuriin, haluan tutustua eri kul uurien ihmisiin, haluan nähdä miten eläminen ja opinnot hoidetaan toisessa maassa jne. Tämän lisäksi esin, e ä haluan oppia itsestä‐ ni jotain uu a, mikä ei tällä hetkellä Suomen
Paikalliset ovat todellakin avoimempia ja väli ömämpiä kuin Suomessa, ainakin ensisilmäyksellä. Paikalliset tuntuvat myös olevan hyvin kiinnostuneita ulkomaalaisista, mu a sy‐ vempi kommunikoin heidän kanssaan on ollut vaikeata yhtei‐ sen kielen puu een takia. Ja isoon maahan mahtuu myös enemmän tai vähemmän avoimempia ihmisiä. Kyllä täältäkin ujoja espanjalaisia löytyy. Olen tällä hetkellä opiskelemassa oikeus eteitä Valencian yliopistossa. On ollut hyvin mielenkiintoista seurata tämän yli‐ opiston opetustapoja ja toimintaa. Tämä siitä syystä, e ä aion tulevaisuudessa valmistua neljän aineen ope ajaksi. Koin vaih‐ toon lähtöni tärkeäksi myös tästä nimenomaisesta syystä: jo a voisin olla parempi ope aja, on minun näh‐ tävä myös vähän elä‐
ITÄ JA E T E I T S U OIKE E E L E K S I mää ASSA A OP J K N K A E P P S ‐ E Suomen ulkopuolella. Tulin U T IIN EE R U U T T syventämään myös etou ani etenkin kansainväli‐ L KU sen lain suhteen, sillä näitä asioita minä pääsen ope amaan PEREHTYY maakamaralla
olisi ollut mahdollista. Niinpä kylmän‐ viileäs pää n lähteä vaihtoon, pis n paperit vetämään Es‐ panjaan ja täällä sitä jo ollaan!
Valitsin Espanjan vaihtomaakseni kahdesta syystä: 1. Espan‐ jan kieltä käytetään monessa maassa ja halusin oppia sen. 2. Täällä ihmisten sano in olevan ystävällisiä ja avoimia, ja tämä tulisi helpo amaan työtäni paikallisiin tutustuessa. Ensinnäkään minkäänlaista kul uurishokkia en ole täällä kokenut kahden ja puolen kuukauden oleskelun jälkeen. Täällä ihmisten tavat ja toiminnat eivät paljon eroa suomalaisten ta‐ voista, mitä nyt asiat hoidetaan täällä vähän lunkimmin. Espan‐ jan kielen opiskelu on ollut vähän hitaanlaista, mu a kielen tunteminen paranee minulla koko ajan. Paikalliset ihmiset har‐ voin osaavat puhua täällä englan a, joten on miltei pakollista osata käy ää espanjan kieltä. Enemmän on kuitenkin tullut tutustu ua muihin vaihto‐opiskelijoihin kuin paikallisiin, mikä vero aa espanjan kielen käy öä. Vaihto‐opiskelijat kun mielel‐ lään käy ävät englannin kieltä kommunikoidakseen toistensa kanssa.
URHO KÄYHKÖ Säimenenniementie 60, 58300 SAVONRANTA Likakaivojen tyhjennykset, lumien linkous, teiden lanaukset, puunajot ja maansiirrot traktorilla, multaa ja pilkkeitä
Puh. 0500 318 842
18
tulevaisuudessa monia vuosia.
Valencia on kaupunkina minulle sopivan iso ja sopivan pieni. Täällä on paljon nähtävää ja täällä kävelee vastaan joka päivä joku tu u, jonka kanssa voi jäädä kadulle rupa elemaan. Joka kulman takaa löytyy aina jokin uusi patsas, muistomerkki, suih‐ kulähde tai rakennus, jota et muista nähneesi ennen. Teke‐ minenkään ei täällä lopu koskaan kesken kunhan vain osaa et‐ siä tarpeeksi tekemistä ja omaa halua toteu aa niitä kave‐ reidensa kanssa. Se on loppujen lopuksi niin paljon ihmisestä itsestään kiinni, millainen vaihtovuosi hänellä tulee olemaan. Itse jo tässä vaiheessa suosi elen lämpimäs kaikille vaih‐ toon lähtöä, joille se vain suinkin on mahdollista toteu aa. Vuosi on loppujen lopuksi lyhyt aika ja kuitenkin siinä ajassa voi oppia niin paljon uu a maailmasta ja itsestään. Kunhan kesällä tulen takaisin Suomeen osaan varmas sanoa paljon enemmän. Koen, e ä olen vasta kokenut pintaraapaisun koko vaihtoajas‐ tani. Jänni ävimmät ajat ovat vasta edessäpäin (tarkoituksenani on mm. kiertää vähän Espanjaa). Hasta luego!
Eetu‐Pekka Parkkinen etualalla edustaa Suomea viikinkipuvussa ja on lähdössä kavereidensa kanssa vie ämään Halloweenia.
Valencian Katedraalitornista on hyvä näköala yli kaupungin. Huipulle saa kiivetä kaksi‐ sataa askelmaa, mu a aukeava näkymä palkit‐ see kyllä vaivan.
19
Nuoremme maailmalla
Käryävä kalauuni ja kään‐ teinen hana ‐ muistoja maailman toiselta puolen ‐Nummer 15!, huutelin kämppäkaverilleni, kun poimin varo‐ vas mustaksi kärventyny ä paahtoleipää savuavasta kalauunis‐ ta. Hetken jäähdy elyn jälkeen o n veitsen ja raapu elin nume‐ ron 15. Ruotsalainen kämppikseni pyyhälsi paikalle, ja huomasin kul uurinvaihdon onnistuneen yli odotusten, kun hän ykskan‐ taan totesi ”No perkkele”. Kuten edelliset neljätoista kertaa, laitoin hänet poseeraamaan kameralle hiiltyneen aamiaisensa kera ja mie mään, kanna aako paahtoleipiä jä ää valvoma a. Karma tasasi lejämme väli ömäs , kun kei ön hana jälleen kerran pärskäy vedet päälleni. Japanilaisen logiikan mukaises hana suljetaan vetämällä sitä ylöspäin.
toriltani huolellisen ohjeistuksen, joten meni likipitäen var tun‐ , kun olin yhtä huolellises eksyksissä. Tietenkin taivaalle hi‐ nautui sopivas sadekuuro. En aikaillut, vaan marssin ensimmäi‐ seen liikkeeseen, joka oli sa umoisin Vodafonen kauppa. Kysyin englanniksi, missä etsimäni ”town hall” (suom. kau‐ pungintalo) mahtoi sijaita. Vastapuoli silmäili kauppaan pyrähtä‐ ny ä gaijinia (gaijin= ulkomaalainen) ja oli selvää, e ei myyjä puhunut sanaakaan englan a. Yri n uudelleen englanniksi, eleh‐ en ja kaavake ani näy äen. Myyjä kutsui jo apuvoimia taka‐ huoneesta, vaikka englanninkielen taso ei siitä juuri kohentunut.
En todellakaan ennyt, mikä ihme kaupungintalo voisi olla japaniksi. Japanin kielen viehä ävä puoli kuitenkin on, e ä sii‐ hen on laina u runsain mitoin sanoja muista kielistä. Melkein mitä tahansa englannin sanaa voi siis kokeilla, jos vain muu aa ääntämisasun japanilaiseksi. Veikaten voi oon, aja elin, ja ky‐ syin: ”Tauno hooru (= town hall) wa doko desu ka?” (”Missä kau‐ pungintalo on?”). Myyjä o sateenvarjonsa ja saa oi minut kä‐ destä pitäen oikeaan osoi eeseen. Kalauunikommelluksista alkaa olla jo yli kuusi vuo a aikaa. Aloi aessani 2004 Joensuun yliopistossa, eksyin sa umalta japa‐ Syksyn leh ä ja kirsikankukkia nin kielen tunneille. He toisena opiskeluvuonna hakeuduin vaihtoon Japaniin. Opiskelin syyslukukauden 2005 Ryukokun Japanissa toinen toistaan upeammilta rakennuksilta ja puu‐ yliopistossa, joka tunnetaan yhtenä maan vanhimmista buddha‐ tarhoilta ei voi mitenkään väl yä, ellei si en kulje silmät kiinni. laisista yliopistoista. Perinteikäs opinahjo on peruste u jo vuon‐ Tosin silmätkin ummiste uina ero aa esimerkiksi syksyllä pui‐ na 1639 ja se on ripoteltu kolmelle kampukselle Kioton maise‐ den tuoksun. Vuodenajat piirtyvät selväs niin kuin meillä Suo‐ miin. messakin, mu a voisin väi ää, e ä emme kiinnitä niihin samalla tavalla huomiota kuin japanilaiset. Esimerkiksi syksyyn kuuluu Tauno Hooru Japanissa ”momiji”, jolla viitataan syksyisten värien ihasteluun. Ennen luulin, e ä meillä Suomessa on kovas byrokra aa. Tätä voi harjoi aa erityises buddhalaisten temppelien alueilla, Se, mitä meillä kutsutaan turhaksi papereiden pyöri elyksi, on joiden yhteydessä on usein upea puutarha. Keväällä puolestaan Japanissa kuitenkin vasta lämmi elyä. Yli 20 sivun opiskelijavaih‐ odotetaan kirsikkapuiden kukintaa, ja kukkimisen vaiheista ker‐ tohakemus terveystodistuksineen ja keuhkoröntgenkuvineen oli rotaan TV:ssä erityisissä kukkasää edotuksissa. Hieman jänni ä‐ vasta alkusoi oa. Erityises vaihto‐opiskelijoille erilaisia lomak‐ vämpää verra una meidän siitepölyennusteisiimme! keita ja lipukkeita ilmaantui jatkuvas täyte äväksi. Pelkkä Uuden vuoden juhlinnan jälkeen maan tapa on käydä temp‐ täy ely ei toki rii änyt, vaan papereita tuli kiiku aa myös erilai‐ pelissä hakemassa ennustus seuraavalle vuodelle. Itse suuntasin siin virastoihin leima aviksi. Kiyomizu‐deraan, ”Puhtaan veden temppeliin”, joka on yksi Kio‐ Jokin tuiki tärkeä lomake oli määrä viedä kaupungintalolle, ja ton merki ävimmistä nähtävyyksistä. Uuden vuoden ennustuk‐ jostain syystä olin liikkeellä yksin. Olin saanut japanilaiselta tuu‐ set on paine u pienille paperilapuille. Hyvä ennuste kanna aa
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyötahoja vuodesta 2011 ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnellista vuotta 2012!!
• Teiden auraukset, lanaukset ym. kunnostukset • Soraa, multaa, täytemaata • Traktori- ja kaivinkonetyöt
20
pitää. Huonon taas voi taas sitoa temppelin aitaan, jolloin se ei pääse toteutumaan. Kävin temppelissä japanilaisen tuutorini kanssa, ja kun pyysin häntä tulkkaamaan ennustukseni, hän pyöri eli vakavana päätään. Allekirjoi aneen vuodesta 2006 tuli ennakko‐odotuksista huolima a hyvä, liekö osasyynä si en kiotolaisen temppelin aitaan visus sido u paperinpalanen.
sillä valtavat kävijämäärät koe elevat linnan puisia la oita. Ihan loppuun as mie y ju u läpsykät eivät kuitenkaan ole, sillä vierailijoiden tasapainoa ja reak onopeu a testataan hui‐ kean jyrkissä ja kapeissa portaissa, jotka vievät linnan ylimpään kerrokseen saakka. Näkymät palkitsevat uhkarohkean kiipeili‐ jän. ***
Valkoisen haikaran linnassa Yksi vaiku avimpia historiallisia kohteita joihin olen saanut tutustua on Himejin linna. Se liite in Unescon maailmanperin‐ tölue eloon vuonna 1993. Se kantaa lisänimeä Valkoisen hai‐ karan linna, sillä sen puiset seinät on kalki u valkoisiksi. Paikal‐ le rakenne in linnoitus ensimmäisen kerran jo vuonna 1333. Nykyinen linnoitus saa in valmiiksi kahdeksan vuoden rakenta‐ misen jälkeen vuonna 1609.
Loppujen lopuksi maailmalla matkatessa ei juuri kiinnitä huomiota kul uurin eroihin ja omituisuuksiin, vaan siihen, mi‐ ten samankaltaisia ihmiset pohjimmiltaan ovat. Siksi kysymyk‐ seen ”Millaista siellä Japanissa nyt si en oli?” on vaikea vastata kovin kiinnostavas – jaa‐a, asuin asunnossa, kuljin bussilla koululle, kävin ruokakaupassa, nukuin ja söin. Arki on arkea, oli maa mikä vain. Kiintoisaksi sen kuitenkin tekevät uudet maise‐ mat, kul uuri, historia ja asiat, joita ei voi kokea muualla.
Linnaan pääsee tutustumaan, mu a omat kengät on jä‐ te ävä vierailun ajaksi lokeroon. Vierailijat saavat puutarhakenkiä muistu avat läpsykät,
Teks ja kuvat: Marjukka Räisänen 2011
Marjukka Ja Josefine Osakassa
Marjukka Räisänen Kiyomizuderassa Kiotossa.
Himejin linna on Unescon maailmanperintökohde.
21
Nuoremme maailmalla
Olipa kerran nuori ty ö, joka halusi nähdä maailmaa. Ty ö päätyi Rovaniemelle opiskelemaan fysioterapiaa ja aikanaan ajautui hetken mielijohteesta koulunsa vaihto‐ koordinaa orin koirankopin kokoiseen huoneeseen puhumaan vaihto‐opiskelusta. Leikkimielises siinnyt ajatus kasvoi, ja ennen kuin hän huomasikaan, oli hakupaperit Shanghain Ins tute of Medical Scienceen lähete y matkaan. Vaihto‐opiskelu Kiinassa kävi kuin kävikin toteen, ja ty ö astui 9. syyskuuta 2011 koneeseen, joka kiidä hänet koh idän ihmemaata ja Shanghaita.
keskusteluihin, ja harjoi elu pohjautuikin pikemminkin tarkkailuun kuin tekemiseen. Olimme harjoi elussa yhdeksän viikkoa maanantaista keskiviikkoon, ja tällä ajalla kerkesimme nähdä useanlaista linkkaajaa ja menijää. Me olimme heille yhtä suuri ihmetyksen lähde päätellen kaikesta siitä tuijotuksen määrästä, jota osaksemme saim‐ me. Meitä osoitel in ja kuva in, meille naure in ja huudel in ”Hello!” kun kävelimme ohi. Kaikki tämä oli pikemminkin hyvätahtoista uteliaisuu a kuin töykeää ilkkumista. Olimme kuin supertäh ä.
SINNE JA TAKAISIN – Vaihtokohteena Shanghai Laura Kosonen kertoo Shanghai (上海) on Kiinan suurin kaupunki noin kahdellakymmenellä miljoonalla asukkaallaan. Se on yksi Kiinan tärkeimmistä kaupallisista, taloudellisista ja vies nnällisistä keskuksista, ja sen katuja koristavat tuhannet pilvenpiirtäjät. Shanghai ei ole paitsi geologises , vaan myös kulturellis täysin erilainen paikka kuin yksikään Suomen kaupungeista. Shanghaita voisi kuvata suurena muurahaiskekona, joka kuhisee elämää niin monilla eri tasoilla ja tavoilla, e ä niitä on hankala kuvitellakaan näkemä ä niitä itse. Yksikään päivä ei mene ohi näkemä ä jotain uu a, joka tuuppaa maail‐ mankuvaasi vielä hieman toisenlaiseen asentoon. Parhaimpana esimerkkinä voisin mainita päivän vaihdon loppupuolelta, kun matkus n linja‐autossa ja aja elin, e ä Shanghai lienee jo nähty. Kerkesin ehkä juuri lope aa ajatukseni, kun linja‐auton ikkunasta näen jalankulkukäytävällä kävelevän kamelin. Ja kyllä, tässä konteks ssa kameli tarkoi aa juurikin sitä kaksimetristä, kahta ky yrää karvaisella selällään kan‐ na elevaa nisäkästä, joka asuu Luoteis‐Kiinan aavikoilla. Voi e siis vain kuvitella kuinka väärässä olin. Kiinaan ei totu hetkessä, eikä kahdessa kuukaudessa.
Mu a kuten kaikki supertähdet, myöskään me emme voineet viihdy ää ihmisiä ikuisuuksiin. Joulukuun alussa, he harjoi elun lopu ua suuntasimme pakolliselle pitkälle viikonloppureissulle Pekingiin. Kun saavumme jouluksi ko in, on Kiinasta nähty‐ nä kaksi sen merki ävintä kaupunkia, Kiinan Floridan eli Hainanin, ja sen kauneimmat vuoret, Huangshanin. Uskon, e ä se rii ää vaihtoreissun saldoksi. Sitä paitsi, tulihan sitä jo ikävä suomalaista ruokaa kaikesta kunpao kanasta huolima a, ja onko parempaa tapaa palautella sen maku mieleen, kuin jouluaterialla? Kiinaa suosi elen siis lämpimäs kaikille niille, jotka haluavat vähän mausteita elämäänsä. Ruokaansa, ja muutenkin. Laura kui aa. Over and out.
Kiinalaiset ihmiset olivat kuitenkin suurin yllätysten lähde. Eniten kosketusta pai‐ kallisiin tuli ken es sairaalassa, johon pääsimme suori amaan syventävää harjoi elujaksoamme. Kielimuurin vuoksi emme juuri päässeet sisälle
22
Välivuosi Itä‐Karjalan kan‐ sanopistolla Punkaharjulla Menin lukioon, jo a saisin aikaa mie ä tulevaisuu ani, koska aja elin kolmen vuoden olevan rii ävän pitkä aika sii‐ hen. Si en kävikin niin, e ä oli jo kolmannen vuoden kevät ja tajusin, e ei minulla ollut aavistustakaan jatkosuunnitelmista. Vanhempani ehdo vat Itä‐Karjalan kansanopistoa ja sieltä lasten‐ ja kodinhoidon linjaa. Mitä enemmän mie n asiaa, sitä enemmän lämpenin ajatukselle ja kohta olen kohta opiskellut tätä linjaa kolme kuukau a. Ensimmäiset kaksi viikkoa meni niin, e ä vie n paljon aikaa omassa huoneessani huonekaverini kanssa, olimme kumpikin ujoja luonteita emmekä olleet tutustuneet kovinkaan moneen ihmiseen. Lisäksi itselläni oli pelko, e ä jäisin täysin yksin, ku‐ ten kävi lukiossa. Pikkuhiljaa aloin sosiaalistua ja uskalsin pu‐ hua ihmisille yhä enemmän ja enemmän, mu a varsinaisia kavereita en vielä saanut. Si en eräänä aurinkoisena päivänä vie n aikaa opiston asuntolan pääoven luona ihmisten kanssa, ja ennen kuin ehdin kunnolla tajuta asiaa, istuin maassa nyppi‐ mässä ruohoa. Lui e aivan oikein, nyppimässä ruohoa. Taisim‐ me koristella kenkiämme ja kaverin kainalosauvaa. Siinä samal‐ la ju elimme, tutustuimme ja lopulta ystävystyimme. Kolmen kuukauden jälkeen olen sosiaalisempi kuin koskaan aikaisem‐ min. Tästä haluan kii ää ystäviäni, sillä ilman heitä en olisi iloi‐ sempi ja nauravaisempi.
sisäpiiriä. Lukiossa koin sitä kovin vähän, peruskoulussa vielä vähemmän. Vaikka opistolla jokainen on yksilö, muodostamme kuitenkin ikään kuin yhteiskunnan pienoiskoossa ja opitaan vastuuta ja toisten huomioimista. Joskus välillä tulee sellainen olo, e ei jaksa muiden seuraa, mu a ei onneksi kovin usein. Sitä paitsi, opistolla tulee harvoin sellaisia hetkiä, jolloin jäisi oikeas yksin, koska aina löytyy joku, jonka seurassa vie ää aikaa. Tärkeimpiä asioita, joita olen oppinut opistolla, ovat sosiaa‐ liset taidot sekä monet käytännön taidot, joita tarvitaan tavalli‐ sessa arkielämässä. En ollut aikaisemmin juurikaan lai anut ruokaa tai ommellut, paitsi yläasteella viimeksi. Opistolla opin molemmat, tällä hetkellä työn alla on vauvanvaate. Kaikkien näillä edellä maini ujen taitojen lisäksi voin sanoa olevani tä‐ män vuoden jälkeen valmiimpi muu amaan omilleni eikä mi‐ nun tarvitse mureh a pärjäämisestäni. Ja sosiaalisista taidoista maini akoon sen verran, e ä hallitsen ne nyt paljon parem‐ min, kuin esimerkiksi lukion alussa, puhuma akaan peruskou‐ lusta. Kaiken kaikkiaan olen muu unut opistolla nuoresta tytöstä aikuiseksi naiseksi, joka on löytänyt itsestään sen jota on kauan kaivannut. Kiitos Juulia, Maria ja kaikki muut opistolla olevat. Mirva Muhonen Rönkönvaara
Pidän opistolla erityises yhteishengestä. Kaikki tulevat toimeen keskenään eikä ketään jätetä ulkopuoliseksi. Opistolla tunnen ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu kuulua johonkin, olla
SAVONRANNAN SANOMAT 2/2011 Julkaisija:
Savonrannan Kehittämissäätiö
Vastaava toimittaja: Raija Heikkilä, puh. 040 521 0136, email: raija.heikkila@nettilinja.fi Ilmoitusmyynti: Tarmo Heikkilä, puh. 045 114 0870, email: hermotaikkila@netti.fi Taitto ja painatus: Harri Voutilainen harri@voutilainen.info www.voutilainen.info Kansikuva: Piippuhalli, Rita Kuismin 7. lk Lehden kestotilaus 10.- €/v. tilaukset sähköpostilla toimitukselta
23
KOULUMAAILMASTA
Jouluna Kerran pukki tuli meille, lahjat jakoi kaikille. Iloises lauloimme hälle. Pukki onnellises läh . Lahjat nopeas ava in, ja kinkkua syö in, ahmi in. Nukkumaan men in keskiyöllä, joulukuusi lois kyn lävyöllä. Maiju Mononen 6. lk Maiju Mononen 6 lk
** Lumityöt tee ja glögille mee. Siinä on joulumieltä, jee. Voi o Kon nen 6. lk **
Jouluaamuna
On jouluinen aamu, olen kuin haamu. Katsoin ulos ikkunasta. Näin tontun. Ton u se sieltä vain katseli ja etsiskeli rekeään. Samu Silventoinen 6. lk **
Ajatukseni joulusta
Veera Mononen eskari
Ville Soisalo 4 lk
Aja elen joulusta kaikkea kivaa, esimer‐ kiksi: joulukuusta, lahjoja, lunta, kinkkua, punaista väriä, rauhaa, pipareita, joulu‐ tor uja, glögiä, herkkuja ja joulumielisiä ohjelmia. Jouluna voi olla ulkona pitämäs‐ sä hauskaa kaverei en kanssa, lasketella rinteillä, hiihtää, luistella, laskea pulkka‐ mäkeä. Petra 5. lk ** Paras joulumuistoni on, kun toin iskän kanssa joulukuusen sisälle. Joulukuusi oli niin iso, e ä se o joka paikkaan kiinni. Si en kun laite in kuusi jalkaan, niin jalka kaatui. Siten, kun mie koristelin, niin oksa katkesi. Jani 5. lk **
Runo/laulu Joulumuori
Vilma Jääskeläinen 3 lk
Ju a Soivio 7 lk
Joulumuori, joulumuori, ilman partaa, vanha tä , eikös leivonnaiset paina selkää, käypä kei öön, en mä pelkää. Joulumuori, joulumuori, hyvä leipomaan, huono ajamaan. Leipää lisää, kakkuja ei pannukakkuja, käy toimistoos et sä pelkää. Kiitos, kiitos, kil t tontut, herkkusuut, pikku‐ukot, apurit joulupukin. Sanoi aja: Juhana Immonen 5. lk
valkoparta vanha ukki, punatakki, puna‐ lakki. Antoi hän meille joululahjat, ava in ja syö in kinkkua. Oli juhlat parhaat. Iida Jääskeläinen 6. lk **
Erikoinen ja jännä päivä Korvatunturilla Eräänä kauniina jouluaa ona joulupukki heräsi kauheaan töminään, kun joulu‐ muori juoksi sisään pukin huoneeseen. ”Pe eri on varaste u!” muori huusi. ”Voi ei”, pukki sanoi ja läh etsimään Pe eriä lentämällä. Hän kulki kolme kilometriä, näki poron ja laskeutui poron luo. Se söi poronjäkälää. Pukki kysyi porolta: ”Pe eri, mitä nenällesi on tapahtunut?” Samaan aikaan muori oli jo valmistele‐ massa pukin syntymäpäiviä. Muori oli hommannut paikalle Korvatunturin par‐ haan bändin, joka oli lupautunut soi a‐ maan pari kappale a. Si en kaikki tontut tulivat paikalle ja kertoivat muorille, e ä he olivat lai aneet reen lentokuntoon ja Pe eri oli jo valmiina iltalähtöön. Muori soi pukille, e ä tontut löysivät Pe erin. Kun pukki kuuli sen, hän kii ton uja. Muori sanoi pukille, e ä tontut tulisivat hakemaan tätä Pe erin kanssa. Si en kotona muori ja bändi olivat vas‐ tassa. He söivät kinkkua, si en Pukki läh matkaan ja huusi: ”Ho Ho Ho Ho Hoo Hyvää Joulua!!!!! Pasi 6. lk **
Jouluaa opäivä Aamulla, kun herään, koristellaan joulu‐ kuusi. Si en ripustetaan jouluvalot ulos. Päivällä menemme mummolaan syö‐ mään. Mummolassa vietämme aikaa noin tunnin. Sieltä menemme ko in odo a‐ maan lahjoja. Illalla avaamme lahjat. Mi‐ nulla on yleensä sohvan pituinen lahjaka‐ sa. Meidän koirakin saa hirveäs lahjoja. Si en se aukaisee ne tassulla ja kuonolla. Äi ja iskä eivät saa kuin viisi tai kuusi lahjaa. Siihen pää yy meidän jouluaa o. Noora Mononen 5. lk
** Paras joulumuistoni oli oma helikopteri. Kinkku paiste in ja sen jälkeen sitä maiste in. Illalla elokuva katso in ja ruokaa santsa in. Kirjaa lue in ja lauluja laule in. ** Joulupukki ylös nousi, joulumuori puuroa kuusi metsästä etsi in ja si en se kat‐ ko in. kei . Lahjoja ava in ja Joulupukki takin hei . Puuro oli kuumaa, tämän joulun huumaa. kirjeitä kirjoite in. Kari Suomalainen 5. lk Kun joululahjat oli anne u ja kinkkua maiste u, alkoi olla ilta, tämän joulupukin paras ilta. ** Kerran jouluaa ona sain lahjan. Jee, se On jouluaamu. Herään kuin haamu. oli haauuskaaa. Joku oveen kopu aa. Se taitaa olla pukki,
24
Joonas Janhunen 4 lk
Aapo Käyhkö 7 lk
Tanja Mu kainen 8 lk
Joulun aikaa
Jouluruno
Ai, kuinka ihanaa! Hevosillakin voi ratsastaa. Joulun rauha, rakkaus, ystävät, kaikki asiat nuo niin tärkeät. Pipareja paistellaan ja hymy suussa tor ujakin maistellaan. Pullat niin ihanat, lämpiävät uunissa. Saunaakin taas lämmitetään ja puuroa vaan keitellään. Nau taan joulun an mista, ihanista sen suomista. Muistellaan joulun merkitystä. Yhdessä sitä pohditaan ja tarinoita kerrotaan. Säde Ruotsalainen 5. lk
Joulun täh kaunis on, koristeena verraton. Kyn lät, piparit, ton uset, puut lumiset ja valkoiset. Kaikki ne lii yvät jouluun, voi, kun ei tarvitsisi mennä kouluun. Markus 9. lk
**
Kirje joulupukille Olen pieni 11‐vuo as poika Savonrannal‐ ta. Tykkään joulusta ja talvesta, kun voi lasketella, luistella ja hiihtää. Jouluna on hyviä ruokia ja on hauska olla perheen kanssa. Hauskaa, kun tulet taas tänä joulu‐ na Savonrannalle. Mitä Korvatunturille kuuluu? Tänne kuuluu hyvää. Kimi 5. lk ** Joulu tullut on ‐ vai onko? Valkeat hongat ja hehkuvat hanget Joulu tullut on ‐ vai onko? Kulkusten kilinä ja lahjojen rapina Joulu tullut on ‐ vai onko? Piparin tuoksu ja kinkun huntu Joulu tullut on ‐ vai onko? Rauha päällä maan ja kaikki on sees Joulu tullut on ‐ Hyvää Joulua! Leena Syrjälä 9. lk
Joonas Sairanen 2 lk
**
Joulu 2001 Odotetaan Joulupukkia. Linda 5 v. nousee seisomaan ja kysyy: ”Tuleeko ne jeesukset meille?” Linda 9. lk P.S. Hyvää Joulua!
Hannes Käyhkö eskari
** Joulusuklaata Sain vitosluokalla joululahjaksi suklaata eräältä tytöltä. No, hautasin ne lumen alle piiloon. Isoveli löysi ne sieltä ja söi ne. Poika 8. lk ** Kävin ennen jouluaa oa risteilyllä ja os n sieltä kaverilleni suklaalevyn joululahjaksi. Kun syntymäpäiväni koi (8. tammikuuta) kaverini ojensi sen saman suklaalevyn syn ärilahjaksi!! Teemu 8. lk
Elli Suomalainen 2 lk
** Yhtenä jouluna pukki tuli tuomaan lahjoja. Menin pukin syliin ja revin hänen partansa ir . Samalla huomasin, e ä pukki oli mei‐ dän naapuri. Sen jälkeen meille ei ole tul‐ lut joulupukkia. Konsta Pesonen 8. lk ** Eräänä jouluna sain joululahjaksi vain yh‐ den lahjan, mu a se oli niin hyvä, e ä en tarvinnut muuta‐ Poika 8. lk
25
Tanja Muhonen 4 lk
KOULUMAAILMASTA
Siri Suomalainen 4 lk
Karoliina Hirvonen 1 lk
Nyt alkaa päivä uusi ja loistaa joulukuusi. Hauda u suklaa Oudolta kinkku maistui, kun se liikaa Muutama vuosi si en jouluna annoin paistui. eräälle pojalle joululahjaksi suklaata. Hän Kun joulupukki tuli, niin kaikki lumi suli. oli niin paniikissa, e ä hautasi suklaat On joulukuusi suuri kuin vanha Kiinan lumen alle, e ä hänen äi nsä ei saisi muuri. etää. Hänen isoveljensä löysi suklaat ja On jouluton u pieni kuin Paavo pesusie‐ söi ne. ni. Kun joulupukki kinkkua syö, niin repeää Moona 8. lk häneltä XL‐vyö. ** Meinaa pieleen mennä joulun tarina, kun Joulu on kivaa aikaa, ruoka on hyvää ja pukilta hajoaa Toyota Carina. sitä on paljon. Myös sukulaisten luona Juuso Janhunen 6. lk käyn kuuluu jouluun. En tosin iloitse siitä. Lahjatkaan ei oo niin tärkeitä. Mu a ** Jouluaamu onhan se joskus kiva jotain saada. Myös kuusi hankitaan joka joulu. Siinä kaikki Heräsin siihen, kun Täplä söi korvaani. joulusta. Avasin radion ja laitoin vaa eet päälle ja juoksin alas. Näin, e ä lunta oli satanut ja pääs n Täplän ulos. Menin syömään aa‐ Poika 11 v. mupalaa. Söin hetken, kunnes muis n, e ä oli jouluaa o. Kun olin syönyt, pääs‐ ** n Täplän sisälle ja menin ylös syömään Jouluna sisälle kannetaan kuusi. Joskus suklaata ja juomaan mehua. Samalla pukki kaataa sen, mu a se ei hai aa. kuuntelin musiikkia ja katsoin ulos, ja Pukki syö aina koko kinkun eikä jätä mi‐ näin joulupukin. nulle yhtään. Se ei ole haauuskaaa. Jos‐ kus puurosta löytyy kokonainen manteli Tuomas 6. lk ja silloin saa toivoa jotain hauskaa. Joulu‐ pukilla on punainen takki ja se keulii Tun‐ ** turi Tigerillä. Joulun Ongelma Pieni poika 9 v. si en ** Jouluna ihmiset usein tapaavat tu ujaan. Jouluna kuusi otetaan sisälle ja syödään kinkkua ja muita jouluruokia. Joulujuoma on usein glögi. Myös suklaa kuuluu jou‐ Muori sanoi Pukille: ”Sinun pitää hankkia luun. jostain ton uja.” Poika 8. lk ”Kuule Muori hyvä, kyllä minä ne tontut ** hankin jostain”, sanoi Pukki. On Joulu ”Miksi et käytä etokone a?”, kysyi On joulua edeltävä yö. Lapset ja vanhem‐ Muori. mat nukkuvat. Lapset ovat varanneet pukille maitoa ja pipareita. Joulupukki ”En minä osaa käy ää etokone a”, saapuu lai amaan lahjat kuusen alle ja tuskaili Pukki. hän syö piparit ja lähtee takaisin korva‐ tunturille. Pukki ja Muori mie vät, mitä tekevät. Si en Pukki sai loistavan idean, e ä kaik‐ Aamulla lapset heräävät ja näkevät poron ki lapset, jotka halusivat, saivat olla jälkiä lumihangessa ja huutavat yhteen ton uja. ääneen: ”Jee joulupukki kävi täällä!” He Seuraavana päivänä Pukin idea toteutui ryntäävät rappuset alas ja rupeavat avaa‐ maan lahjoja. Oh, what a Christmas ja lapsia tuli ainakin kaksisataa. He aa‐ mulla lapset olivat työn touhussa. Jotkut Nimetön lapsista olivat au amassa Muoria pipa‐ ** rei en ja kinkun teossa. Jotkut paketoi‐ TÄH, joulu… vat lahjoja, joita Pukki lue eli. Joulukuun 23. päivä, kauhea hälinä, koristeet ikkunoissa ja Possulla pärinä. Jouluaa ona vain kuusi lasta sai tulla Ei lapsilla huolta kun ruokaa on, mukaan jakamaan lahjoja. Kahdestasa‐ dasta nimestä arvo in kuusi nimeä. Nä‐ mut onko joulupukki kuolematon? mä Onnekkaat olivat: Janne, Simo, Niina, Kun joulu tulee ei hätää, ei minua sa unut huuleen… Onni, Annika, Nico. Pukki ja apulaiset jakoivat lahjat ja kaikki olivat tyytyväisiä. By Rita Oli kaksi päivää jouluun. Joulupukin pajal‐ la kaikki tontut olivat sairastuneet in‐ fluenssaan. Muori antoi kaikille tontuille puuroa ja glögiä.
Noora Mononen 5 lk
Juhana Immonen 5 lk
Severi 6. lk Linda Väntsi 9 lk
26
Siikalah vaarassa
Monthagarn Suepchat 8 lk
Olen asunut koko ikäni, yli 60 vuo a, Siikalahden ran‐ nalla. Innokkaana kalamiehenä ja luonnonystävänä tun‐ nen perin pohjin tämän vesialueen – myös sen haavoi u‐ vuuden. Siksi pidänkin eri äin hyvin perusteltuna sitä esi‐ tystä, jonka ympäristöpäällikkö Ma Rau ainen oli val‐ mistellut Savonlinnan ympäristölautakunnan lausunnoksi, joka oli tarkoitus antaa Korkeimmalle hallinto‐oikeudelle sen käsitellessä Vapon Siikasuolle kaavaileman uuden tur‐ vetuotantoalueen lupahakemuksesta tehtyjä valituksia. Rau aisen esityksessä todetaan muun muassa, e ä valituksen kohteena olevassa luparatkaisussa on tyydy y yleises turvetuotannolle myönne yihin lupamääräyksiin, jotka eivät väl ämä ä ota huomioon paikallisia olosuhtei‐ ta, joista erityisen keskeisiä tässä tapauksessa ovat purku‐ vesistönä toimivan Siikalahden mataluus ja veden huono vaihtuvuus. Sikalah sijaitsee nimi äin Suomen Natura 2000 ‐verkostoon kuuluvan Joutenvesi‐Pyyvesi ‐kohteen väli ömässä läheisyydessä ja lahden vedet kulkeutuvat lopulta sinne. Seurauksena onkin enemmän kuin todennä‐ köises ensin Siikalahden veden humuspitoisuuden nou‐ su, rehevöityminen ja lie yminen sekä myöhemmin seu‐ rausten leviäminen Natura‐alueelle.
Juuso hanhunene 6 lk
Mia Eklund 9 lk
Edelleen esityksessä todetaan, e ä muualta saatujen kokemusten mukaan esite yjä selvityksiä turvetuotannon vaikutuksista Siikalahteen ei voida pitää usko avina eikä lupamääräyksissä tuotantoalueelle asete uja vesiensuoje‐ lutoimenpiteitä rii ävinä. Ju a Sairanen 1 lk
Joulun taikaa
Tästä huolima a lautakunta pää äänin 4 – 3 hyväk‐ syä vastaesityksen, jonka mukaan tässä asiassa tehdyissä valituksissa esille tuodut seikat ”eivät pidä paikkaansa”!
Joulupukille kirje
Aurinko paistaa ikkunaan, taloon Hyvä Joulupukki! Mitäs oot teh‐ ja kaikkialle maailmaan. ny? Onko ollu hirveitä kiireitä? Joulukuusen alla lahjoja ‐ pieniä Miulla on ollu. Toivo avas tulee lunta, e ä pääset tulemaan. ja isoja. T: Aapo K Ulos menen, hevoseni haen. Sen ** valjastan, reen perään asetan. Joulumaa Lähdemme liikkeelle lumiselle Alla mistelin oksien, elle. vieressä parhaan kaverin. Kulkuskellot kilisevät, kaviot Piparkakkuja paistaen maahan kopisevat. ja taikinaa maistellen. Kuusen alla leikkien Ihmisiä ilahdutamme, suklaata ja lahjoja availlen. jakelemme. Löydän eni sinne, Ihmisiä kyy in otamme, joululau‐ missä joululaulut raikaa ja ilmassa on taikaa. luja laulamme. Maria O Se on joulun aikaa, sitä oikeata taikaa. Elisa 6. lk
Näiden omatekoisten asiantun joiden olisikin syytä käydä opintomatkalla turvesuolla. Siikasuon ohella olisi aihe a tutustua vaikka Pylkönmäen Luotojärvellä synty‐ neisiin karmiviin tuloksiin – vaikka asete uja lupaehtoja on e äväs noudate u. Siellä kalaiset vedet, joilla ennen oli vahvat kuha‐, siika‐ ja muikkukannat, ovat nykyään kuin muisto vain: arvokalat ovat kuolleet ja jäljelle jääneet ah‐ venet ja särjet ovat mustanpuhuvia. Eikä ihme, sillä vesis‐ sä ajeleh i turve a niin, e ei siellä voi enää kalastaa eikä uidakaan. Sama kohtalo odo anee ennen pitää myös Siikalahtea. Ja tuskinpa alueen norpatkaan enää pystyisivät siellä elä‐ mään. Kaiken kaikkiaan turvetuotannon aloituksella olisi yleisen edun kannalta niin moninaiset ja kalliit seurausvai‐ kutukset, e ä yksi äisen liikeyrityksen tavoi elemia ta‐ loudellisia etuja ei mitenkään voitane pitää tärkeämpinä! Käyköhän tässäkin asiassa niin, e ä vasta EU‐ tuomioistuin saa viranomaiset ruotuun? Aulis Kaihovaara
27
HANKAVAARAN VETO RY:N TOIMINTAA:
HUOLTOASEMA
la 18.2. klo 14 perinteinen potkukelkkaviesti. Kolmihenkisin joukkuein potkutellaan Sahalammen ympäri. Sarjat: naiset, miehet, sekajoukkueet. Kilpailuasu vapaa. Paras asu palkitaan. Lähtö Myllykartanon piha-alueelta. la 31.3. klo 10–14 pilkkikilpailut Lekotin edustalla Kaitajärvellä. Osanottomaksu 10 euroa sisältää makkaran, kahvin ja munkin. KAIKKI TERVETULOA!
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiitokset kuluneesta Vuodesta! Kaivuupalvelut Savonranta Oy
28
Savonrantaa markkinoidaan Saksassa yhtenä ihanimmis‐ ta para iseista Saksalainen kameraryhmä filmasi Claudia Buckenmaierin johdolla viime kesänä Säimen‐Sönkkä Kyläyhdistys ry:n kesäjuh‐ lassa, miten rantakalaa keitetään sekä Rönkönvaara‐Lapinlah Kyläyhdistys ry:n latotansseja Rönkön lavalla. Ryhmä liikkui Sai‐ maan alueen pienillä paikkakunnilla aina Lappeenrannasta Jo‐ ensuuhun as . Ryhmä kuvasi tavallisten ihmisten elämää tuhan‐ sien järvien maan useissa para iseissa.
Saksalainen filmiryhmä tallentaa rantakalan valmistamista Säimenen myllyllä järjestetyssä kesätapahtumassa.
Saksalaisella lähes puolen tunnin mi aisella filmillä esitel‐ lään edellä maini ujen tapahtumien lisäksi muun muassa tu‐ kinui oa, savusaunan lämmitystä, kirkkovenesoutua, haudan‐ kaivajan amma a, nuotanvetoa jne. Asiasta tarkemmin kiinnostuneet voivat katsoa filmin osoi eessa: h p://www.ardmediathek.de/ard/servlet/ content/3517136?documentId=8158738
29
Tervehdys Savonranta!
Olen asunut USA:ssa vuodesta 1995 läh en, Alaskaan muu n vuonna 1997. Alaskan ilmasto on hyvin samankaltai‐ nen kuin Suomen, pitkät talvet ja kesä aina liian lyhyt. Minä asun Anchoragessa, joka on Alaskan suurin kaupunki. Täällä on noin 260000 asukasta. Alaska on suuri ja kau‐ nis osaval o. Täällä on paljon vuoria, eläimiä ja kalaa. Minusta onkin si en tullut suuri kalastaja ja metsästystä tulee myös harraste ua. Pakkanen on aina täynnä lohta ja hirvenlihaa. Minulla on yksi poika, Renny 15‐vuo as teini, ja olen uusissa naimisissa Warren Hoflichin kanssa. Olen opinto‐ ohjelmasihteeri yhdessä kaupungin luki‐ oista. Olin matkailualalla pitkään, mu a 9/11 toi paljon muutoksia tähän maa‐ han, joten vuonna 2009 pää n, e ä nyt on aika vaihtaa alaa. Elämä täällä on hyvä, mu a sil aina kaipaan Suomeen, Savonrantaan ja ko i‐
ni, missä kasvoin, Monninsaareen. Vii‐ meksi olen ollut siellä kolme vuo a si en, valite avas äi ni hautajaisissa. Suomi on aina mielessä, ja olen aina ylpeä perinteistäni. Elämä hei ää meitä sinne ja tänne, mu a SISU on se, millä mennään. Hyvää Joulun odotusta kaikille ja toivot‐ tavas nähdään ensi kesänä! Minna A very proud FINN
Perhekuva niiltä ajoilta, kun Minna ja Warren menivät naimisiin. Kuvassa ovat myös Warrenin pojat sekä Minnan Renny, joka on tällä hetkellä äi ään pidempi. Minnan kodin ovipielessä Alaskan Anchoragessa liehuu sekä USA:n e ä Suomen lippu. Minnan ko seudulla on paljon eläimiä, joten metsästys on Minnalle luonnollinen harrastus.
Muistoja kylä‐ koulusta
Ensimmäisten joukossa olivat lau‐ luharjoitukset. Laulut pi osata ulkoa sanasta sanaan, ja kuorossa lauloivat kaikki. Äänialoja taisi olla yhtä monta kuin laulajiakin. Aili‐ ope aja soi tarmokkaas urku‐ harmonia, e ä pysyimme jotenku‐ Kävin neljä ensimmäistä koulu‐ ten nuo ssa ja tahdissa. vuo ani Hankavaaran kansakou‐ Joulujuhlasta ei kuitenkaan lua, joka oli tuon ajan tyypillinen käyte y nimeä joulujuhla tai edes kyläkoulu. Ele in 50‐luvun loppu‐ vaan kaikki sanoivat, puolta. Koulussa oli ala‐ ja yläluo‐ ekuusijuhla, ä mennään kuuselle. Joulukor‐ kat ja yhteensä kaksi ope ajaa. teissakin luki osoiterivillä Yläluokkien ope ajat vaihtuivat, Kuka ne kor t mahtoi mu a alaluokkien ope ajana oli `kuusella´. Joulupukkiko? Ja kuinka koko ajan Aili Ihalainen. Koulura‐ jakaa? monella mahtaa olla aarteena kennus oli komea puna ilinen silloisia pieniä joulukor eja? Itsel‐ talo, ja siellä oli luokkahuoneiden lisäksi asunnot ope ajille ja vah ‐ läni on säilynyt muutama. mestarin perheelle, Kar usille. Juhlan ajankohta oli erikoinen, Usko oli vah mestari ja Hilkka‐ sillä kuuselle men in aikaisin aa‐ vaimo kei äjä. mulla pitkienkin matkojen päästä. Jos oli kova pakkanen, pi pukeu‐ Syksyllä hyvissä ajoin alkoivat tua sen mukaises ja ainakin ty ö‐ valmistelut joulujuhlaa varten. jen juhlavaa eet vaihde in vasta
30
paikan päällä. Muistan, miten vah mestari ennen juhlan alkua syty kuusen ylimmäiset kyn ‐ lät kar akeppiin sidotulla kyn ‐ lällä, sillä kuusi oli korkea ja komea ja latva hipoi ka oa. Luokkahuoneiden välinen palje‐ ovi ava in, sillä varmaankin joka kodista tul in juhlaan. Vä‐ keä oli salin täydeltä. Nykyinen uskonnonvapaus oli tuntematon käsite, eikä olisi tullut kuuloonkaan, e ei juhlas‐ sa olisi laule u ainakin Enkeli taivaan ‐vir ä. Pienen koulum‐ me laisuus oli hyvin harras, joskin loppua koh ohjelma keveni. Enkeleillä ja Jeesus‐ lapsella aloite in ja ton uihin lopete in. Laululeikkejä oli harjoiteltu ahkeras , sillä jokai‐ sen askeleen oli osu ava koh‐ dalleen. Pukeutumis lana toimi koulun kei ola, jossa keijunsii‐ vet ja ton ulakit odo vat hy‐ vässä järjestyksessä. Juhlan pää eeksi saimme todistukset syksyn puurtamises‐ ta. Vasta ko matkalla päivä rupesi valkenemaan. Siitä alkoi joululoma ja varsinainen joulun odotus. Maija Pursiainen Turku
Rönkönvaara‐Lapinlah Kyläyhdistys ry järjestää 17.12. Joulumyyjäiset Rönkkötalolla klo 10‐ 14 17.12. Erätulet Rönkön lavalla klo 15.00 31.12. Uudenvuoden vastaan‐ oton Rönkkötalolla klo 21.30 Kaikki ovat lämpimäs tervetulleita!
Kerimäen e 4, 58200 KERIMÄKI Puh. +358 15 541 146, Jyrki Kosonen GSM: +358 400 272 829 kosonen(at)matka-kosonen.fi www.matka-kosonen.fi 31