SAVONRANNAN SANOMAT 2-2010 by Harri Voutilainen

www.et-team.fi

Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

15 v. JUHLAVUODEN NUMERO

2/2010

Tässä lehdessä mm. Sivu 2

Vuoden 2010 kylä Rönkönvaara-Lapinlahti

Sivu 3

Rönkkö-talolla juhlittiin

Sivu 7

Vireä Säimen-Sönkkä kyläyhdistys

Sivu 9

Kirkon totuus

Sivu 11

Kuntokeskus-uimala puhuttaa

Sivu 12

Matti-Pekka Parkkinen

Sivu 13

Teemu Hirvonen

Sivu 14

Missä laajakaista luuraa?

Sivu 15

Hoidontarve lisääntyy…

Sivu 16

Koulu hyötyi kuntaliitoksesta

Sivu 17

Varsinaista hulabaloota

Sivu 19

Laura Voutilainen kävi laulamassa

Sivu 20

Jätevesiasiaa

Sivu 21

Esko ja Tomppa perusti firman

Sivu 21

Vuoden yrittäjä 2010

Sivu 23

Savonrannan näytelmäryhmä

Sivu 24

Vuoden Savonrantalainen valittu

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Rönkönvaara-Lapinlahti Etelä-Savon vuoden kyläksi 2010 R

önkönvaara-Lapinlahti kylä valittiin tänä vuonna Etelä-Savon vuoden kyläksi 2010. Kylä on Savonlinnan pohjoisin, jossa asukkaita on noin 160. Etelä-Savon vuoden kylä on nimitys, jonka Etelä-Savon maakuntahallitus myöntää vuosittain jollekin ansioituneelle maakunnan kylälle. Usein valintaperusteina on mainittu kyläyhdistyksen aktiivisuus ja kylän vireä toiminta muuten kuihtuvassa maakunnassa. Valinta perustuu JärviSuomen Kylät ry:n (Jäsky) esitykseen.

den omarahoitusosuuden rahoittamiseksi. Avoin ja säännöllinen tiedottaminen on hoidettu kylän nettisivujen kautta sekä jakamalla postissa tiedotteita. Myös kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Savonrannan Sanomissa kyläyhdistys on tiedottanut toiminnastaan. Kylätalon edessä on iso ilmoitustaulu, jossa on omien ilmoitusten lisäksi myös Savonlinnan kaupungin tiedotteita.

Pitkäjänteistä toimintaa kylä on harjoittanut pitämällä yllä Harjujärven virkistysaluetta, uimarantaa ja saunaa. Mikkelin läänin ja Etelä-Savon Vuoden kylä on valittu joka vuosi vuodesta 1989 alkaen. Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta. Onnea Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry:lle menestyksestä!

Esitystään Jäsky perustelee mm. seuraavasti: Pieni kylä on toteuttanut suuria hankkeita, talkootyö ja yhteistoiminta ovat voimissaan, tiedotus on avointa ja säännöllistä sekä kylän toiminta on pitkäjännitteistä. Suurista hankkeista voidaan tässä yhteydessä mainita Rönkönvaaran entisen koulun ostaminen ja kunnostaminen kylätaloksi, josta on muodostunut kylän keskipiste. Talkootyönä on toteutettu monia korjaustöitä. Myös naisten karjalanpiirakkaryhmä on paistanut ja myynyt valtavan määrän piirakoita ja muita leivonnaisia eri hankkei-

Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry kokoaa toiminnallaan kyläläisiä yhteisiin tapahtumiin Rönkkötalolle. Tässä kyläläiset ovat kokoontuneet juhlimaan kylätalon eli entisen Rönkönvaaran koulun 80-vuotisjuhlia elokuussa.

Kotitalousvähennys joulu- ja uudenvuodensiivouksesta

yt viimeistään kannattaa pohtia, voisiko käyttämättömän kotitalousvähennyksen käyttää esimerkiksi joulu- tai uudenvuodensiivouksen teettämiseen.

Savonrannan taksit Huttunen Mika Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki Sairanen Jani Suomalainen Heikki

044 313 2259 0400 150 114 0500 257 211 0400 254 190 0500 678 315 0500 679 222

Kotitalousvähennyksen saa tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Työ tulee tehdä vähennystä vaativan henkilön käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vähennyksen saa esimerkiksi joulusiivouksesta, jos se on teetetty omaan tai vanhempien kotiin. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa kullekin verovelvolliselle. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin, jolloin vähennykseen oikeuttavaa työtä voi teettää 6000 eurolla. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa kutakin verovelvollista kohden.

SAVONRANNAN SANOMAT 2/2010 Julkaisija: Savonranta-säätiö Vastaava toimittaja: Raija Heikkilä, puh. 040 521 0136, email: raija.heikkila@nettilinja.fi Ilmoitusmyynti: Tarmo Heikkilä, puh. 045 114 0870, email: tarmo3@gmail.com Taitto: Harri Voutilainen www.voutilainen.info Paino: Lehtisepät Norppapiirros Veikko Luostarinen

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Rönkkötalolla juhlittiin rakennuksen 80-vuotispäiviä R

önkkötalon eli entisen Rönkönvaaran koulun 80-vuotista merkkitaivalta juhlittiin elokuun 22. päivänä. Kylätalolle kokoontui koulun entisiä oppilaita, opettajia ja työntekijöitä sekä tietenkin kyläläisiä yhteiseen juhlaan muistelemaan menneitä ja iloitsemaan rakennuksen nykyisestä olemuksesta ja käyttötarkoituksesta. Juhla aloitettiin yhteisellä ruokailulla. Muuripadoista tarjotut kasvis- ja lihakeittovaihtoehdot runsaine lisukkeineen tekivät hyvin kauppansa – olihan juhlijoiden joukossa myös pitkästä matkasta tulleita. Rönkönvaaran koulun entinen oppilas Asko Mustonen iloitsi juhlapuheessaan muun muassa siitä, ettei entinen Savonrannan kunta lähtenyt hötkyilemään koulua myydessään, vaan malttoi katsoa, löytyisikö kiinteistölle muuta käyttöä. - Yleensä on käynyt niin, että lakkautettujen koulujen rakennukset menevät sellaiseen käyttöön, että niistä ei ole enää hyötyä kyläläisille. Olen voinut sivullisena, mutta ”hengessä” mukana olevana seurata koulun muuttumista kylätaloksi. Se on ollut upea suoritus, Mustonen kiitti. Mustonen asetti kyseenalaiseksi yhteiskunnan mahdollisuudet hoitaa velvoitteensa ja vastuunsa tulevaisuudessa, koska niin valtio kuin kaupungit ja kunnat kamppailevat yhä pahenevan velkaantumisen keskellä.

- Paljon puhutaan ns. kolmannesta sektorista eli auttavista käsistä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä yhteiskunnan hyväksi ilman erillistä korvausta. Tämä taito Rönkönvaarassa on osattu aina. Kylässä, jossa matka palvelujen ääreen on pitkä, on jouduttu toimimaan paljon omatoimisesti. Poru palveluista onkin suurinta siellä, missä palvelut ovat lähimpänä. Voidaankin kysyä, että auttaako yhteiskunta kyläläisiä pärjäämään vai auttavatko kyläläiset yhteiskuntaa palvelujen tarjoajina ja tuottajina, Mustonen huomautti. Mustonen korosti puheensa lopussa jo yli 100-vuotiaan koulutusjärjestelmämme tärkeyttä. - Koulutus on kaiken perusta. Tänä päivänä jokaisella on mahdollisuus käydä koulua perheen varallisuudesta riippumatta niin pitkälle, kuin lukuhaluja riittää. Koulutuksen tehtävänä on palvella yhteiskunnan tarpeita ja koulutuksessa pitää huomioida yhteiskunnan tarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Koulutus ja kouluttautuminen ovat elämän mittaisia tapahtumia, Mustonen vakuutti. Opettajat ja oppilaat tapasivat toisiaan Rönkönvaaran koulun entisistä opettajista juhlaan osallistuivat Pirkko Suomalainen (Hamnström), Anneli Laitinen (Paimio), Helka ja Veikko Tabell sekä Sirkka-Liisa ja Jaakko Jakkula.

Asko Mustonen korosti juhlapuheessaan koulutuksen merkitystä sekä kolmannen sektorin tärkeyttä yhteiskunnan auttajana.

Vuosina 1965–1975 opettajina toimineet Tabellit saapuivat Keiteleeltä asti. Veikko Tabell esitteli sanoin ja kuvin muistoja kuusi- ja seitsemänkymmentäluvulta. Hän oli koonnut yläluokan seinille runsaasti suurikokoisia valokuvia, joista juhlaväki tunnisti niin edesmenneitä kuin vielä elos(Jatkuu sivulla 4)

Liisa Kinnusen aktiivisuus palkittiin

avonrannan Rönkönvaarassa asuva Liisa Kinnunen vastaanotti Suomen Kylätoiminta ry:n myöntämän hopeisen ansiomerkin. Merkki myönnetään aktiivisesta toiminnasta kylällä. Merkin saamisen edellytyksenä on vähintään 12 vuoden aktiivinen kylätoiminta. Liisa Kinnunen on osoittanut kunnioitettavaa aktiivisuutta jo 21 vuoden ajan. Tästä ajasta hän toimi 17 vuotta RönkönvaaraLapinlahti Kyläyhdistys ry:n sihteerinä. Kinnusen toimeliaisuus ei näytä vieläkään osoittavan laantumisen merkkejä. Ansiomerkkiä Kinnuselle on hakenut oma kyläyhdistys ja sen on hyväksynyt JärviSuomen kylät ry, jonka puolesta merkin luovutti Rantasalmella asuva JäSKY:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Leena Suhonen. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Akseli Turtiainen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen myhäilevät taustalla.

Pankkipalvelut Savonrannalla. • Kassapalvelut

klo 09.00 – 12.00 (ma – ke, pe) klo 12.30 – 16.15 (to)

• Muissa asioissa aikavarauksella klo 9.00 – 16.15 Aikavaraukset konttorista tai puhelimitse numerosta 010 257 5701 • Voit hoitaa pankkiasioitasi myös Internetasiakaspäätteellä joka päivä klo 5.30 – 22.00 • Ma – pe klo 10.00 – 16.30 ovat käytettävissäsi asiantuntijamme myös puhelimitse numeroissa Tili- ja korttipalvelut 010 257 5702 Säästämis- ja sijoittamispalvelut 010 257 5703 Luottopalvelut 010 257 5704

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Rönkkötalolla juhlittiin ... räkätin pesille kiivettiin teryleenihousut jalassa.

(Jatkoa sivulta 3)

sa olevia tuttuja.

- Muistan saaneeni aika paljon jälki-istuntoja. Kuudennella luokalla alkoi englannin kielen opiskelu. En antanut silloin kielen opiskelulle mitään arvoa, vaikka olisi pitänyt. Nyt jälkeenpäin olen käyttänyt työkielenä englantia jo 26 vuotta. Suomen lisäksi olen joutunut työskentelemään 21 valtiossa, joista Australiassa, Sambiassa ja Chilessä olen käynyt kerran – muissa useammin, viittä kieltä sujuvasti puhuva Luostarinen laskeskeli.

Vuosina 1972–1998 opettajina toimivat Jakkulat. Jaakko Jakkula kertoi muistoja omalta opettajakaudeltaan. Heidi Jakkula esitti sisarensa Kirsi Ojalan säestämänä lauluja, joita lauletaan koulussa sekä lauluja, joita tehdään koulusta. Isä-Jaakko osallistui esitykseen näyttämällä opettajakaudelta kertyneitä lauluihin hyvin soveltuvia valokuvia. Anneli Laitista ja Pirkko Suomalaista kiinnosti, ovatko vessat ennallaan. Aikoinaan piharakennuksessa olivat erikseen tyttöjen ja poikien vessa sekä pienempi vessa opettajille.

Vähän historiaa Jaakko Jakkulan laatiman ja kyläyhdistyksen sihteeri Anne Käyhkön päivittämän historiikin alussa todetaan, että Rönkönvaaraan perustettiin koulupiiri jo vuonna 1924. Ensimmäiset kuusi vuotta koulua pidettiin Pesolanmäellä.

- Muistan, kun istuin hämärissä mitään huomaamatta Yrjö Turtiaisen viereen viereiselle reiälle. Ei siihen aikaan vessassa ollut sähkövaloja, Pirkko Suomalainen muisteli nauraen. Pirjo Pietikäinen (Nissinen), Paula Puustinen (Nissinen) ja Hellä Kräkin (Nissinen) ovat sisaruksia, jotka tallasivat koulutietä 1960-luvulla. Tyttöjen tie vei 60-luvun loppupuoliskolla Varkauteen.

Rönkönvaaran koulun entiset opettajat Pirkko Suomalainen (vas.) ja Anneli Laitinen tutkivat, ovatko ulkohuussin reiät pitäneet kuosinsa vuosien saatossa.

Paula Puustinen on työskennellyt Kerman Savella 31 vuotta. Myös Hellä Kräkin ehti olla kahdeksan vuotta samassa työpaikassa sisarensa kanssa. Paula koristeli ja Hellä lasitti kuuluja Kerman Saven astioita. Pirjo Pietikäinen toimii nykyisin vammaisten aikuisten ohjaajana ja hoitajana sekä ohjaajana palvelutalossa Pieksämäen kaupungin palveluksessa. Jokaiselle heille kuuluu hyvää. Vanhimmat sisaret Terttu ”Anis” ja Liisa eivät päässeet juhlaan. Etelä-Suomesta entisen kansakoulunsa juhlaan saapuivat myös Kauppisen sisarukset Eeva-Liisa Sainio (Kauppinen), Eila Nevalainen (Kauppinen), Kirsti Villanen (Kauppinen) ja Raimo Kauppinen. - On mukava tavata nuoruuden aikaisia naapureita ja koulukavereita. Lähinaapureitani Aira Parkkista (Turtiainen) ja Anita

Koulun rakennusurakasta laadittiin huutokauppailmoitus. Urakoitsijaksi valittiin Nikolai Hana, koska hänet tunnettiin ”kykeneväksi ja varmaksi urakoitsijaksi”. Koulutyö uudessa koulussa aloitettiin vuonna 1930 syyslukukauden alussa. Koulua kävi tuolloin 33 oppilasta. Koulun peruskorjaus otettiin esille vuonna 1967. Koulu peruskorjattiin, lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljyllä toimivaksi vesikeskuslämmitykseksi ja luokkien ja asuntojen sisustus uusittiin. Myös vesihuoltojärjestelmä rakennettiin ja viemärit uusittiin, joten oppilaat saivat lämpimät vessat.

Paula Puustinen (vas.), Pirjo Pietikäinen ja Hellä Kräkin kävivät Rönkönvaaran kansakoulua 1960luvulla.

Herttuaista (Turtiaista) en ole nähnyt aikoihin, kertoi Eeva-Liisa, jolla on Hämeenlinnassa oma menestyvä ompelimo.

Vuonna 1975 siirryttiin kansakoulusta peruskouluun. Tällöin lakkautettiin kolmas opettajan virka ja 5–6 luokkien oppilaat siirtyivät kirkonkylän koululle. Takaisin Rönkönvaaran ala-asteelle 5- ja 6luokkalaiset palasivat 1979. Vuodesta 1975 lähtien 7–9 luokkien oppilaat (silloinen yläaste) kävivät koulua Liperissä.

Espoossa nykyisin asuva Erkki Luostarinen muisteli kansakouluaikojaan, jolloin

Esikouluopetuslupa saatiin Rönkönvaaran ja Sönkän kouluille lukuvuodeksi 1987– 1988. Opetukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Sitä käytettiin kuitenkin sata-

HANKAVAARAN VETO RY TIEDOTTAA:

sille. Järjestelyissä mukana vapaaaikatoimi.

la 12.2.2011 klo 14 Perinteinen potkukelkkailun Ruukinviesti 3-henkisin joukkuein. Kierretään potkukelkalla Sahalammen ympäri. Sarjat: naiset, miehet, sekajoukkueet. Lähtö ja maali Myllykartanon piha-alueella. Paras kilpailuasu palkitaan. Tervetuloa myös yritykset ja järjestöt! la 26.2.2011 klo 12 Lasten hiihtokilpailut koulun maastossa. Sarjoja kaikenikäisille lap4

la 26.3.2011 klo 10–14 Pilkkikisat Lekotin edustalla Kaitajärvellä. Osanottomaksu 10 euroa sisältää makkaran, kahvin ja munkin. la 16.4.2011 klo 16 Kevätkokous ravintola Myllykartanossa. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan tapahtumiin! Lisätietoja: Puh. 050-585 6180/ Esko Suomalainen pj

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

prosenttisesti.

Rönkönvaaran koulua 1960-luvulla käyneet Tuula Ihalainen (Mustonen), Anita Herttuainen (Turtiainen), Eeva-Liisa Sainio (Kauppinen) ja Aira Parkkinen (Turtiainen) tapasivat toisensa pitkästä aikaa.

1980- ja 1990-luvuilla Rönkönvaaran koulu oli edelläkävijä: koulussa pidettiin Savonrannan kunnan ensimmäinen leirikoulu, oppilaiden käyttöön hankittiin ensimmäisenä Windows-käyttöjärjestelmällä toimiva tietokone, Savonrannan kunnan koulujen ensimmäinen sähköpostiosoite ja toimivat kotisivut olivat Rönkönvaaran koululla ja oppilaat ovat mitanneet ilmatieteen laitokselle lumen syvyyttä yli 20 vuoden ajan. Varsinaisen koulutyön ulkopuolista toimintaa on ollut runsaasti. Rönkkötalolla on laulettu kauneimpia joululauluja, vietetty äitienpäiväjuhlia, pidetty piirakanpaistotalkoita, juhlittu syntymäpäiviä ja jopa häitäkin. Kylätalolla on kokoontunut ikäihmisten kerho ja siellä on pidetty kansalaisopiston kursseja, joiden teemoina ovat olleet muun muassa jumppa, käsityöt ja vieraiden kielten opiskelu.

Tilaisuus päätettiin yhteisesti Savolaisen laululla, minkä jälkeen oli aikaa vapaaseen seurusteluun täytekakkukahvien irrotellessa kielenkantoja. Kylän oma taiteilija Veikko Luostarinen oli tuonut maalaamansa öljyväritaulut esille kylätalon seinille sekä näytille että myyntiä varten.

Rönkönvaaran koulussa opettajana toimineen Veikko Tabellin kokoama valokuvanäyttely sai Raakel ja Erkki Luostarisen muistelemaan hyvällä menneitä aikoja.

Musiikkia ja täytekakkukahvit

Rönkönvaaran koulun entisistä opettajista 80vuotisjuhliin ehtivät Helka ja Veikko Tabell. Heitä jälleennäkemisestä iloiten tervehtivät sisarukset Marja-Leena Böök os. Luostarinen (vas.) ja Marjatta Silvennoinen os. Luostarinen.

Tervetuliaissanat juhlassa lausui Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistyksen puheenjohtaja Akseli Turtiainen. Tilaisuuden juonsi ja juonnon ohessa Jaakko Jakkulan laatiman kylätalon historian esitteli Jari Käyhkö. Akseli Turtiainen ja Anne Käyhkö ottivat vastaan kyläyhdistyksen naisten onnittelut koristellun ruisleivän muodossa. Matti-Pekka Parkkinen toi Savonlinnan kaupungin tervehdyksen ja kertoi, että koululla opetellaan nyt iltaisin vaikeampia aakkosia, kun opiskellaan venäjää. Myös Parkkinen iloitsi siitä, että kunnan luottamushenkilöt tekivät aikoinaan viisaan päätöksen, kun päättivät myydä koulun kylätaloksi.

Vuosikymmenen Rönkönvaaran koulussa opettajana toimineille Veikko ja Helka Tabellille (vas.) maistui lihakeitto ja kuulumisten vaihtaminen kyläläisten kanssa.

URHO KÄYHKÖ Säimenenniementie 60, 58300 SAVONRANTA Likakaivojen tyhjennykset, lumien linkous, teiden lanaukset, puunajot ja maansiirrot traktorilla, multaa ja pilkkeitä

Puh. 0500 318 842

KOKONAISVALTAISTA

SÄHKÖURAKOINTIA T:mi Mikko Käyhkö SAVONRANTA puh. 0440 979 617 kayhko.mikko@gmail.com

Kansanmusiikkiyhtye Ilakka esitti ohjaajansa Ari Kaartisen johdolla kolme laulua: Koulutie, Kasvupaikka ja Ei kauniimpaa. Kaartinen esitti yksin laulaen laulun, joka alkaa sanoilla Sua kiitän mä Luojani armollinen. Heli Sairanen esitti sanoittamansa ja säveltämänsä laulun Poikien kujeet.

Rönkönvaaran koulun ensimmäinen keittäjä Kyllikki Karvinen kokeilee, miten padan hämmentäminen onnistuu juhlapäivänä. - Musta iso pata oli tuotu liedelle, kun tässä rakennuksessa keittäjänä aloitin, muisteli Karvinen.

Uusi torialue ensi kesäksi

Liikuntasalimaksut tulevat

orikauppiaat saavan uuden torin lähelle nykyistä Sale-myymälää. Tori rakennetaan Savonlinnan kaupungin ja Salen omistamalle maalle. Entinen tori vanhan seurakuntatalon vieressä jäi torikauppiaiden mielestä syrjään asiakasvirroista, kun Osuuskauppa SuurSavo rakennutti uuden Sale-myymälän ravintola Myllykartanon viereen. Entinen tori palveli aikansa niin torikauppiaita kuin asiakkaitakin. Nyt on uuden ja entistä ehomman torin vuoro.

avonrannan koululla järjestetyssä kansalaisillassa Savonlinnan kaupungin vapaa-ajanohjaaja Simo Räty sai vastattavakseen kysymyksen liikuntasalivuokrista. Tähän asti salista ei ole peritty vuokraa sen käyttäjiltä. - Yhtenäiseen käytäntöön mennään koko kaupungin alueella. Salin sijainnilla ei ole merkitystä, vaan vuokra määräytyy salin koon mukaan. Se tarkoittaa sitä, että tämän kokoisen salin vuokra on 16 euroa tunnilta ja pienempien salien vuokra on 12 euroa tunnilta. Alle 18-vuotiaat saavat (Jatkuu sivulla 8)

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Arvostakaamme maaseutua!

meillä on majoitustilaa. Majoitustilat eivät kuitenkaan täyty, ellei meillä ole tarjota mielekkäitä palveluja ja monipuolista oheisohjelmaa.

Harmittava takaisku paikkakunnan majoituskapasiteetille on Bed & Breakfastin toiminnan loppuminen. Yrittäjä sai seitsemän vuotta palvella matkailijoita ennen kuin jollakin välähti, että rakennuksen käyttötarkoituksenmuutos on tekemättä.

e laitakaupungin asukkaat saamme nauttia puhtaasta valkoisesta lumesta ja asuinpaikasta, missä on tilaa hengittää. Maaseudulla voimme elää rennommin ja hitaammin kuin kaupunkien kiireisissä ruuhkissa. Osaammeko antaa tälle ylellisyydelle sille kuuluvan arvon? Suurkaupunkien loskaisia katuja tallatessa joutuu tämän tästä pysähtymään liikennevaloihin – olipa liikkeellä jalkaisin tai autolla. Autolle ei tahdo etsimälläkään löytyä parkkipaikkaa, ja jos sen onnistuu löytämään, pysäköiminen maksaa mansikoita. Meillä täysinäisiä pysäköintialueita näkee harvoin. Viime kesänä upouuden Salen täysi parkkipaikka oli ilo silmälle. Tuhatkunta uutta tuotetta valikoimassa saivat mökkiläiset painamaan kaasua Kuortin ABC:n kohdalla. Moni mökkiläinen kertoi tekevänsä ostokset Salen hyvistä valikoimista. Jospa Salen tuotteiden hinnat saataisiin Prisman hintoja edullisemmiksi, niin pisimmällä tien päässä asuvan ei tarvitsisi aina maksaa sitä korkeinta hintaa. Toisenlaisella hinnoittelulla ehkä saataisiin kaupungin asukkaiden asiointiliikenne suuntautumaan maaseudulle päin. Heinäkuussa Savonrannalla on vilkasta. Toivottavasti suunnitteilla olevat matkailupalvelut tuovat toteutuessaan vilskettä myös talvikaudelle. Saarilandian, Lekotin ja Kääpäsaaren investointien toteuduttua

Linnalan opisto SAVONRANNAN KURSSIT KEVÄT 2011 KIELET Venäjä 2, ma 10.1.-21.2. ja 4.4.-18.4. klo18-19.30 (20 h), 15 €, Rönkkötalo. Venäjä 3, to 13.1.-24.3. klo 18-19.30 (20 h), 15 €, Koulukeskus. Espanja 1, pe 14.1.-25.2. ja 1.4.–15.4. klo 16-17.30, (20 h), 15 €, Rönkkötalo. Tuntiopettaja Raija Heikkilä. KÄDENTAIDOT Käsin tekemisen iloa, ke 12.1.-23.3. klo 17.45-20.15 (30 h), 27 €, Rönkkötalo. Huiveja eri tekniikoin, to 10.2.-10.3. klo 17.45-20.15 (12 h), 13 €, Koulukeskus.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen liike- ja asuinkiinteistöstä majoituskiinteistöksi on kallista, koska hinnoittelussa perusmaksun lisäksi joutuu vielä maksamaan jokaisesta neliöstä. Omistaja päätti lopettaa majoitustoiminnan, vaikka huoneet oli juuri saatu remontoitua viihtyisiksi.

eikä syyttä. Kyläläiset touhuavat yhdessä pyyteettömästi. He ovat lunastaneet kyläläisten yhteiseen omistukseen entisen kyläkoulun ja remontoivat siitä parhaillaan toimivaa kylätaloa.

Me savonrantalaiset olemme olleet savonlinnalaisia jo kaksi vuotta. Kuntaliitoksesta voidaan todeta, että aluejohtokunta on meille välttämätön myös jatkossa. Aluejohtokunnassa on paikallistuntemusta. Lisäksi se tekee päätöksiä nopeasti ja ottaa niissä huomioon paikallisten asukkaiden edun.

Hyvää yhteishenkeä on myös Säimen– Sönkkä kyläyhdistyksessä. Kylällä vanha mylly on kunnostettu matkailijoiden nähtäväksi. Sen esineistöä on luetteloitu ja myllyssä on järjestetty erilaisia näyttelyitä. Parhaillaan kyläläiset kunnostavat itselleen uimapaikkaa ja maisemoivat myllyn ympäristöä.

Savonranta-päivän juhlapuhuja professori Eero Uusitalo kiitteli savonrantalaista esimerkkiä ja piti meidän aluejohtokuntaa uranuurtajana maassamme. Puhujan mielestä meidän omaksumaa käytäntöä voisi toteuttaa muidenkin kuntaliitosten yhteydessä.

Maaseudun tekevät viihtyisäksi sen asukkaat. Uskon vahvasti, että maaseudun arvostus tulee nousemaan. Maksukykyiset eläkeläiset palaavat kaupungin melskeessä työuran tehtyään juurilleen. Pidetään itse huoli siitä, että maaseutu pysyy elävänä ja meille parhaana paikkana asua ja elää.

Hyvää esimerkkiä paikallisväestön aktiivisuudesta meillä näyttävät kyläyhdistykset. Rönkönvaara–Lapinlahti kyläyhdistys sai Etelä-Savon vuoden kylä 2010 –tittelin,

Askartelu– ja käsityökurssi koululaisille Sampola, to 13.1. - 14.4. klo 16 - 17.30 (24 h) 16€ Tuntiopettaja Raija Heikkilä TEATTERI Savonrannan näytelmäryhmä la 12.2.–16.4. klo 11–15 (24 h) joka toinen lauantai, Sampola. Näyttelemisestä kiinnostuneet ottakaa yhteys puh. 040 521 0136/Raija Heikkilä. Pidetään suunnittelupalaveri vuodenvaihteessa. Ohjaaja Anja Tiainen. MUSIIKKI Kansanmusiikkikurssi. Bändikurssi. Piano. Mus.opettaja Ari Kaartinen.

Raija Heikkilä

TIETOTEKNIIKKA Tietotekniikkaa helposti ja vaivattomasti, jatko, ke 12.1.-16.2. klo 16-18.45 (20 h), 21 €, Koulukeskus. Tuntiopettaja Pekka Hynninen. Tietotekniikkaa helposti ja vaivattomasti, jatko, ke 12.1.-23.3. klo 13-14.30 (20 h), 21 €, Rönkkötalo. Tuntiopettaja Pekka Hynninen. Valokuvat kenkälaatikosta tietokoneelle, la 15.1-26.3. klo 8.30-13.15 (36 h), 36 €, joka toinen lauantai, Koulukeskus. Tuntiopettaja Markku Lybeck. Ummikon tietotekniikka, la 19.3.-14.5. klo 8.30-14, (36 h), 36 €, joka toinen lauantai, Koulukeskus. Tuntiopettaja Markku Lybeck.

Kaunista keväiseen kotiin, to 17.3.-14.4. klo 17.45-20.15 (15 h), 16 €, Koulukeskus. Artenomi Anu Redsven.

TANSSI

LINNALAN OPISTO

Lasten musiikkiryhmä Hulabaloo, Sampola. Ohjaaja Heli Sairanen.

Puutyö- ja entisöintikurssi, ma 10.1.4.4. klo 18-20.30, (36 h), 23 €, Koulukeskus. Puuseppä Ilkka Hirvonen.

Sotilaspojankatu 7, 57100 Savonlinna p. 015 511 80

Em. kurssien ajankohdat ilmoitetaan Lin nalan opiston kevät 2011 esitteessä ja kotisivuilla www.linnala.net joulukuun aikana.

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistyksen kuulumisia -rantakala 24.7.10 oli kyläyhdistyksen päätapahtuma. Siellä Oili ja Erkki Hirvosen sekä Tiina Pesosen keittämän herkullisen rantakalan lisäksi nautimme Arto Pesosen ja Aarne Hirvosen lauluista. Tapahtumaan osallistui noin 90 -100 vierailijaa ja kylän asukasta.

äimen-Sönkkä Kyläyhdistys on kuluvan vuoden aikana kantanut kortensa kyläyhdistysten vilkkaaseen toimintaan. Vaikka naapurimme RönkönvaaraLapinlahti Kyläyhdistys valittiin EteläSavon vuoden kyläksi, laakereilla ei meidänkään kyläyhdistyksen jäsenet ole lepäilleet. Onnea Naapurikylälle SäimenSönkän väeltä! Kevään aikana meidän kyläyhdistyksellemme valmistui Säimenen Kangasjärven maaston luontopolkujen esite, jonka avulla entistä useampi retkeilijä on löytänyt kauniin luontomme ja viettänyt viihtyisiä hetkiä Eräkämmen laavulla. Laavun vieraskirjan mukaan siellä ovat retkeilleet niin kotikuin ulkomaisetkin vieraat. Myös monien järjestöjen ja yhdistysten jäsenet ovat kokoontuneet laavulle nauttimaan yhdessäolosta ja luonnon kauneudesta. Kesällä kyläyhdistys järjesti laavulla Lastentapahtuman ja Akkainlaavun, josta pyritään saamaan vuotuinen perinnetapahtuma laavulle koko yön kestävine ohjelmineen.

Kesäillan iloa lentopalloa pelaten.

Kyläyhdistys on aloittanut Säimenen myllyalueen kehittämis- ja entisöintihankkeen. Rantaa on ennallistettu ja sinne on siirretty uimakoppi ja hirret tulevaa siltaa varten. Työt jatkuvat ensi keväänä. Kyläyhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet myös RannanKemut tapahtumaan järjestämällä tikkakilpailut, Savonranta päivään sketsillä: Savonranta on paras sekä Hanna Jääskeläisen ”Sateenkaaren alla” levyn julkaisujuhlaan.

Kesällä Säimenen kaupalla perinteinen petangue-peli on vakiinnuttanut kävijämäärän noin 15 pelaajaan torstai- iltaisin. Myös lentopallopeli-illat Säimenen kentällä ovat keränneet innokkaita osallistujia nauttimaan pelin riemusta tiistaisin. Petanguepelin perinteinen joukkuekilpailu käytiin 28.8.10 Säimenen kaupan pihalla, jolloin Unton voittoisa joukkue pokkasi kolmannen perättäisen kerran ”pokaalin” itselleen. Syksyn tullen darts-tikanheitton harrastajat kokoontuvat Säimenen kaupalle, torstaisin klo 18.00. Tervetuloa mukaan! Timo Hyvösen näyttelyt: Koivulassa sekä Säimenen- ja Vuokalan myllyillä ovat saaneet suuren suosion. Timon näyttelyn vieraskirjaan on nimiä kirjoitettu aina kaukomaita myöten. Timo on myös aktiivisesti kannustanut kylämme lauluntekijöitä toivomalla paikallista musiikkia Etelä-Savon Onnenhetket lähetyksessä. Säimen-Sönkkä Kyläyhdistyksen Kyläjuhla

Kesäonkikilpailu 2.8.10 Kangasjärven rannalla Lemmenkallion maastossa sai pienen, mutta innokkaan joukon onkiharrastajia mukaan. Iloinen puheensorina ja vieruskaverin: ”Tule sulle pieni kala, tule mulle iso kala” loruilu, siivitti leikkimielistä onkikilpailua. Kilpailun nuorin osanottaja Eki Reinikainen voitti koko kilpailun.

Petanguen voittaja joukkue 2010

Myös Palvelukoti Koivulassa ovat kyläyhdistyksen jäsenet käyneet laulamassa ja viemässä vanhuksille jouluterveiset. Samalla he ovat ammentaneet sydämensä täyteen joulurauhaa ja hiljaisuutta viettämällä hetken vanhusten seurassa. Koivula valssin sanoin: ”Täällä ystävä ystävän kohtaa, käsi käteen liittyy siihen jää. Täällä menneisyys, nykyisyys hohtaa, tämän hetken syliin mä jään.”

Eräkämmen laavuretkellä: Verne ja Veera Stenius, Muhos Nia Portaankorva, Jesse Tinnilä, Järvenpää Julia Väliheikki, Muhos

Vuokalantie 212, SAVONRANTA Puh. 0400 177 721

Toivotamme Rauhaisaa Joulunaikaa ja Onnea Vuodelle 2011 Kyläyhdistyksen puolesta: Kerttu Kyöttinen

Vanha mummo tuli kävellen kahta isoa mustaa roskasäkkiä raahaten. Yhdessä säkissä oli reikä ja sieltä luiskahti ulos yksi satanen. Sen huomasi poliisi, pysäytti eukon ja kysyi mistä on kysymys. - Kiltti konstaapeli, sanoi eukko. Koko säkki on täynnä satalappusia, mutta älä luule että minä olen varastanut ne. Minä asun aivan jalkapallokentän vieressä ja miehet käyvät pissillä puutarhassani kun on jalkapallomatsi. Silloin kyttään siellä puutarhasaksien kanssa ja sanon. "Satanen tänne tai muuten leikkaan pippelin". - Sehän ei ollut hullumpi idea, nauroi poliisi. Ovatko ne satasen seteleitä tuossa toisessakin säkissä? - Ei, sanoi eukko. Se on niin, että kaikki eivät halua maksaa! 7

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010 (Jatkoa sivulta 5)

käyttää salia veloituksetta, Räty kertoi. Maksullisena salien käyttö on tehostunut. Tyhjiä vuoroja on peruttu. Mikäli sählyä pelaamassa käy kolme kentällistä, niin salivuokra nokkaa kohti on vain euron. Se ei ole työssä käyvälle kallis investointi oman terveyden eteen.

Sosteri ei pelitä

avonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esitteli kaupungin talousarvion Savonrannan peruskoululla järjestetyssä kansalaisillassa. - Sosiaali- ja terveyspiiri Sosterin toiminnot on huono asia talouden kannalta. Neljässä vuodessa menot ovat kasvaneet 27 prosenttia. Jos nousu jatkuu, vuonna 2012 on tuloveroprosentin nostaminen vääjäämättä käsillä, Laine sanoi.

Kuntosalin laajennus paikallaan

avonrannan peruskoululla toimiva kuntosali Hikipisara on ainakin torstaisin käynyt liian pieneksi - tai kello yhdentoista kuntoiluporukka on kasvanut liian suureksi. Seitsemäntoista käyttäjää ei salissa mahdu ponnistelemaan samanaikaisesti. Kuntoilijat toivovat nimenomaan koululla sijaitsevan Hikipisaran laajentamista ja toimivien suihkutilojen rakentamista kuntosalin yhteyteen. Laitteita kuntosalilla on näiden käyttäjien tarpeisiin riittävästi – tosin muutamat laitteet kaipaavat pientä korjausta. Porukka on tottunut käyttämään koulun tiloissa olevaa kuntosalia ja haluaa käydä siellä edelleen. Entisen Salen tiloihin suunniteltua kuntokeskusta he vierasta-

vat. - Meillä on tässä toimiva kuntosali. Isompi vaan saisi olla. Jospa viereisen luokan puolelle voisi seiniä levittää. Hyvä olisi olla miesten ja naisten erilliset wc:t ja suihkutilat, moni mietti. - Minä kyllä mielelläni kävisin myös uimassa. Se kun on nivelystävällinen liikuntamuoto, eräs sanoi. Toivottavasti hyvä ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu löytyy. Entisen Salen tiloista on vedetty köyttä. Osa haluaa tiloihin uimaaltaan ja osa ei. Kaksi kertaa kuntaliitoksen vaikutuksia selvittävässä kansalaisillassa on uimahallista äänestetty. Kädennostoäänestyksen voittivat uimahallin vastustajat. Päättäjien korkeimmalta pallilta on kuitenkin kantautunut viesti, että mikään ei pysty uima-altaan rakentamista estämään.

Kaupungin olisi pitänyt ottaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut itselleen. Perusongelmana on se, että ihmisille haettiin oikeaa hoitopaikkaa. Kolmessa vuodessa tuloksia ei ole tullut. - Ongelmallista on se, että kaupungin työntekijöiden terveyshuolto ei enää tapahdu Savonrannalla, vaan Savonlinnassa. Kaupunki voisi käyttää omaa ohjausta antamalla kultaisen kädenpuristuksen sairaanhoitopiirin johtajalle, rehtori Jukka YliPeltola neuvoi. Teemu Hirvonen totesi, että ellei Sosteria olisi pistetty pystyyn, erikoissairaanhoito olisi karannut Mikkeliin. Luksusta on se, että 27000 asukkaan kaupungissa on olemassa täyden palvelun keskussairaala.

Hiihtoladut pidetään kunnossa

avonrannalla on yhden, kolmen ja viiden kilometrin hiihtolatu niin koulun maastossa kuin Lekotissakin. Noin 15 km pitkä latu on Lekotista Sönkkään. Viime talvena koululaiset saivat hiihtää umpihangessa, kun ladut avattiin vasta iltakäyttäjille. Samoin meneteltiin luistelukaukalon kanssa. Tulevana talvena pitkää latua pidetään auki vain viikonloppuisin. Lyhyet ladut pidetään auki myös viikolla. Hiihtolomaviikolla hoidetaan kaikkia latuja.

Jouluvalot Savonrannalle Savonrannalla asuva Hanna Hanikka on tehnyt aluejohtokunnalle aloitteen jouluvalojen hankkimisesta paikkakunnalle. Jouluvalot toisivat kieltämättä piristystä ja valoa laitakaupungille.

Syrjäkylällä asuva teini-iässä oleva poika valitteli isälleen, että elämässä ei ole mitään nautintoja.

Hanna ehdottaa sopiviksi paikoiksi valojen ripustamista varten Noidankattilan grillikatoksen vieressä olevaa isoa kuusta tai paloaseman pihassa olevaa isoa mäntyä. Myös keskustassa on pari isoa kuusta, joihin valot voisi ripustaa.

- Kyllä niitä on. Kun menet illalla nukkumaan, niin heitä peitto päältäsi ja ole ilman niin kauan, että tulee vilu. Kun sitten vedät peiton päälle, niin jo on nautinto, isä vakuutteli.

Hanna puolustelee aloitettaan sillä, että kun olemme nyt savonlinnalaisia, niin meille kuuluisi edes murto-osa siitä jouluvalojen määrästä, joka kaupungin keskustassa on. Kerimäellä kirkonmäellä kasvava kuusi saa jouluna valot, kuten myös linjaautoaseman kuusi. Miksipä ei myös meillä?

HYVÄ HANNA! Valoa meille kaikille SAVONRANTALAISILLE

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Kirkon totuus Jumalaton maailma elää omaa elämäänsä. Kristuksen kirkolla on valonaan Jumalan sana, jota se seuraa. Se kertoo meille sen, mitä Jumala tahtoo meidän tietävän. Itse asiassa tiedämme uskonasioista vain vähän, mutta tarpeeksi pelastustamme varten. Ihmisjärki on sokea Jumalan totuudelle. Emme tunne syntiämme emmekä erityisesti Kristuksen ristiä. Vaikka koko maailma huutaisi muuta kuin Raamattu sanoo, me pidämme kiinni Jumalan sanasta. Sanoohan Raamattu, että kaikki kansat ovat Jumalan edessä " kuin tomuhiukkanen vaa'assa ".

änä päivänä tavallista Raamattuun luottavaa kristittyä lyödään median toimesta rankasti. Miten voimme pitäytyä Raamatun sanassa? Mielipiteet Raamatusta ovat nykyään niin kirjavia, että joku Raamattua heikosti tunteva on aivan ymmällään. Mitä voimme uskoa, mitä oikein ajatella? Yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Kuka voi sanoa, että toinen ihminen on väärässä? Kai hänellä on oikeus omaan elämäänsä ja omiin mielipiteisiinsä? Jokainen luo oman maailmankatsomuksensa niin kuin haluaa. Me olemme erilaisia ja koemme asiat eri tavoin.

hmisellä on hämärä taju Jumalasta ja siksi ihminen etsii Jumalaa. Tämän vuoksi maailmassa on uskontoja. Tarvitsemme puhetta häneltä, jota emme näe. Puhe on Raamattu. Se on elävää Jumalan sanaa. Se toimii elämän tasolla. Se on kuin valo pimeässä. Se ei kerro kaikkea. Se ilmoittaa kuitenkin valon lähteen. Miten me voisimme sen varmasti tietää? Se täytyy testata. Voimme panna sen testiin omassa elämässämme. ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.” (Joh 7:17)

Useimmat ihmiset uskovat sydämessään johonkin yliluonnolliseen. Mitä se on ja miten he sen itse kokevat, siinä he seuraavat milloin sanomalehtiä, milloin omia tuumailujaan tai mediaa. Myös kirkon piirissä olevat ihmiset seuraavat mielellään ajanmukaista kristillisyyttä ja hylkäävät pois loukkaavat Raamatun kohdat. Monet ajattelevat näin: Maailma on niin kamala paikka, että ihmiset ovat kyllin ahdistuneita ilman kirkkoakin. Kirkko ei ole tuomari, vaan lääkäri. Siksi ei saa puhua siitä, mitä Jumala vaatii, vaan siitä, mitä Jumala antaa. Länsimaisen yhteiskunnan perustana on moniarvoisuus. Tämä moniarvoisuus on viime vuosikymmeninä kotiutunut kirkkoomme. Yhteiskunnallista moniarvoisuutta vastaa kirkossa erilaiset Raamatun tulkinnat ja niistä nousevat opit. Vaikka suvaitsevaisuus tiettyyn pisteeseen asti on kristillinen hyve, monet keskenään ristiriitaiset opetukset aiheuttavat sekaannusta. Olemme keskellä sekamelskaa. Kaikilla tuntuu olevan oma totuutensa.

Jaakko Parkkinen Savonlinna-Säämingin seurakunta Savonrannan kirkkopiiri

Vanhan tarinan avulla voisimme hahmottaa tilannetta. Eräs maallikko seurasi ystäväänsä rovastia yhden päivän ajan. Ensimmäisen tilaisuuden jälkeen rovastin luo tuli innokas ihminen, joka ajoi voimakkaasti omaa mielipidettään. Rovasti katsoi häntä silmiin ja totesi: "Olet aivan oikeassa." Siirryttiin toiseen tilaisuuteen, jonka jälkeen rovastin luo tuli toinen ihminen ja alkoi puhua aivan samasta asiasta, nyt täysin päinvastoin. Rovasti katsoi häntä silmiin ja totesi: "Olet aivan oikeassa." Ällistynyt ystävä otti autossa asian puheeksi. "Miksi ihmeessä sinä voit tehdä noin? Hehän puhuivat aivan toisiaan vastaan! Sinun olisi pitänyt sanoa toiselle, että hän on väärässä ja toiselle, että hän on oikeassa. Ei noin voi tehdä! Rovasti katsoi häntä silmiin ja totesi: "Olet aivan oikeassa." Kysymme mikä on totuus? Jo antiikin aikana kiistettiin, että onko olemassa jotakin sellaista kuin totuus. Onko jokaisella vain oma totuutensa? Kristuksen Kirkossa hallitsee vain yksi totuus, Jumalan sana. Kristillinen usko ei perustu ihmisten tuumailuun eikä tuntemuksiin, vaan Jumalan ilmoitukseen. Tämä ilmoitus on meillä Raamatussa. Se ilmoittaa selvästi, että on olemassa oikea ja väärä tie, taivas ja kadotus. Ihminen joko on taivaan tiellä tai sitten ei ole. Harmaata välialuetta ei ole. Kun Jeesus syntyi maailmaan, pimeyteen syttyi valo. Tämä oli ennustettu noin 700 vuotta aikaisemmin profeetta Jesajan toimesta. Tämä jouluna tutuksi tullut ilmoitus kuuluu: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Silloin pyhä Jumala kääntyi syntistä maailmaa kohti ja lähestyi ihmiskuntaa. Hän raivasi Kristuksen ristillä syntiselle ihmiselle tien taivaan pyhyyteen. Joka sen uskoo, on autuas ja matkalla taivaaseen. Joka sen torjuu, on onneton ja matkalla kadotukseen. Tämä on totuus, joka ei muutu toiseksi siitä, että ihminen torjuu sen tai siitä, että ihminen ei koe sen koskettavan hänen omaa elämäänsä.

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Savonrannan kehittämissäätiön toiminta vuonna 2010

avonrannan kehittämissäätiö perustettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on turvata kuntaliitoksen jälkeen savonrantalaisen kulttuurin säilyminen ja Savonrannan elinkeinoelämän edistäminen. Vuoden 2010 aikana on säätiön toiminta alkanut saada omat muotonsa. Savonrantalaisten viihtyvyyttä edistettiin pitämällä yllä eri kylillä virkistysalueita yhteistyössä savonrantalaisten yhdistysten kanssa. Rönkönvaaran Harjujärven rannalla oleva Harjujärven virkistysalue on ollut Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistyksen hoidettavana. Säimenen myllyn aluetta hoitivat Savonranta-Seura ja Säimen-Sönkkä kyläyhdistys. Säimenen mylly oli auki kesäaikaan ja myllyn alueella järjestettiin myös kesäteatteriesityksiä. Säimenen Koivula-tilan alueelle on rakennettu retkeilyreittejä ja uimaranta kyläläisille. Vuokalan myllyä hoitivat Savonrannan kädentaitajat. Vuokalan myllyn tiloissa on toiminut käsityömyymälä ja kädentaitajien harrastustilat sekä mylly- ja sähkövoimalamuseo. Kaikki edellä mainitut tilat annettiin yhdistyksen käyttöön korvauksetta. Em. lisäksi säätiö kehitti Oriniemen leirialuetta rakentamalla alueelle uuden päärakennuksen. Uusittujen Oriniemen tilojen vuokraus aloitettiin syyskesällä 2010. Säätiö julkaisi vuonna 2010 kaksi numeroa Savonrannan Sanomat -lehteä. Numerot ilmestyivät keväällä ja joulukuussa. Säätiön kotisivuja www.savonranta.fi kehitettiin entistä monipuolisemmiksi vuoden 2010 aikana. Näiden viestinten tavoitteena on ennen kaikkea Savonranta-tietouden levittäminen ja savonrantalaisen kulttuurin edistäminen. Savonrannan kehittämissäätiö on osallistunut Savonrannan elinkeinoelämän edistämiseen mm. lupaamalla 100.000 euron takauksen Darekon Ky:n hallin saneeraamiseen ja laajentamiseen. Tämä laajennus mahdollistaa yrityksen toiminnan jatkamisen ja laajentamisen Savonrannalla. Säätiö aloitti vuoden 2010 alussa Kääpäsaaren lomakylän kehittämisen kunnostamalla kolme lomamökkiä ja saunan. Vuoden lopulla saadaan neljäs mökki kunnostettua vuokrauskuntoon. Loma-asuntojen vuokraus on alkanut varsin onnistuneesti. Vuoden 2011 aikana aloitetaan uusien loma-asuntojen rakentaminen Kääpäsaaren eteläosaan Savonlinnan kaupungin ja yrittäjien toimesta. Kääpäsaaren keskialueen asemakaava valmistuu vuoden 2010 lopulla. Se mahdollistaa Kääpäsaaren kehittämisen suureksi lomakyläalueeksi. Säätiö on jakanut Savonranta-mitaleja ansioituneille savonrantalaisille ja palkinnut lajissaan Suomen mestaruustasolla menestyneitä savonrantalaisia. Kaikille ammatillisen tutkinnon vuonna 2010 suorittaneille savonrantalaisille on annettu stipendi. Säätiö on antanut pienen lahjoituksen Itä-Suomen yliopistolle opettajainkoulutuksen säilyttämiseksi Savonlinnassa. Em. lisäksi säätiö myönsi tunnustuspalkinnon RönkönvaaraLapinlahti kyläyhdistykselle, koska kylä valittiin vuoden kyläksi Etelä-Savossa.

Antti Erämaa Savonrannan kehittämissäätiön asiamies

Maaherra oli entisessä Savonrannan kunnassa tarkastuskierroksella. Hän kysyi kunnanjohtajalta, että minkälainen kuolleisuus on ollut pitäjässä? No, se on meillä pruukannu olla yks nokkoo kohti, kunnanjohtaja vastasi. 10

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Kuntokeskus-uimala puhututti kansalaisillassa K

untokeskus-uimala puhututti kansalaisillassa

Yhdeksi mielenkiintoisimmista keskustelunaiheista Savonrannan koululla 23.11. järjestetyssä kansalaisillassa nousi suunnitteilla oleva kuntokeskus-uimala. Sen puolustajat ja vastustajat kävivät tiukkaa kädenvääntöä. Entisen Sale-myymälän tyhjiin tiloihin suunnitellaan rakennettavaksi kuntokeskus, johon kuuluisi myös pienimuotoinen uimala ja kahvio. Hanke toteutettaisiin ns. Sirkan ja Siirin perintörahoilla, joita on 283.000 euroa. Perinnön sai entinen Savonrannan kunta, kun perinnönjättäjillä ei ollut omia perillisiä. Savonrannan kunnan valtuusto teki aikoinaan päätöksen kuntokeskus-uimalan rakentamisesta. Savonlinnan kaupunki on kuntaliitossopimuksessa sitoutunut tähän päätökseen. - Kaupunki noudattaa rehellisyysperiaatetta tässä asiassa. Savonrannan silloisella valtuustolla on ollut legitiimi oikeus tehdä tämä päätös. Me noudatamme valtuutettujen tekemää päätöstä, kaupunginjohtaja Janne Laine totesi. Hankkeen tulee toteuttamaan Savonlinnan Yritystilat Oy. Se edellyttää kuitenkin, että Savonrannan kehittämissäätiö sitoutuu vastaamaan käyttökustannuksista sen jälkeen, kun perintörahat on käytetty loppuun.

hankkeet tuovat toteutuessaan paikkakunnalle matkailijoita, jotka toivon mukaan päivän lasketeltuaan kävisivät vielä illalla uimassa. Kuntokeskus-uimala edistää parhaiten paikallisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

tapauksessa kuntokeskus-uimala on suljettuna, Hirvonen totesi.

- Kokoustiloja ei tarvita lisää. Kaikki savonrantalaiset mahtuisivat nykyisiin tiloihin pitämään kokouksiaan vaikka samana iltana. Hanke toteutetaan KVR-urakkana, jotta rahat saadaan riittämään. Halli- ja kahvilatoiminnan pyörittämiseen tarvitaan yrittäjä. Säätiö tarvitaan mukaan kustannuksiin, Matti-Pekka Parkkinen sanoi.

- En ole kuntokeskuksen enkä uimahallin kannattaja. Päätös on kuitenkin tehty ja siinä pitää pysyä. Hankkeen toteutuessa sitä pyörittämään tarvitaan paljon vapaaehtoisia ja paljon tarvitaan käyttäjiä sitä käyttämään.

Raija-Liisa Parkkonen esitti, että Sirkalle ja Siirille perustetaan rahasto ja perintö sijoitettaisiin niin, että se tuottaisi.

Vilkkaan keskustelun jälkeen Janne Laine esitti, että savonrantalaiset kokoaisivat sil-

Savonrannan silloisella valtuustolla on ollut legitiimi oikeus tehdä tämä päätös. Me noudatamme valtuutettujen tekemää päätöstä, kaupunginjohtaja Janne Laine totesi. Teemu Hirvonen ei ole lämmennyt kuntokeskus-uimalalle. Hän pelkää hankkeen aiheuttamia kovia käyttömenoja. - Kymmenen vuoden kuluttua täällä on paljon vähemmän asukkaita kuin tällä hetkellä. Valtuusto teki aikoinaan huonon päätöksen. Mielestäni huonoja päätöksiä pitäisi saada muuttaa. Entäs sitten, kun säätiön varat ovat lopussa. Pahimmassa

loisen valtuuston kasaan ja tekisivät uuden päätöksen, jossa antaisivat oikeuden päätöksentekoon nykyiselle Savonlinnan kaupunginvaltuustolle. - Itse päätöksenteossa mukana olleena esitän, että ei muistella vanhoja eikä kerätä valtuustoa uudestaan kasaan. Pysytään tehdyissä päätöksissä, esitti Juha Hirvonen lopuksi. Suurin pulma Savonrannalla on saada paikkakunnalle työpaikkoja, jotka houkuttelisivat tänne lapsiperheitä. Matkailijat yksistään eivät takaa kuntokeskus-uimalalle tarpeeksi käyttäjiä tasaisesti ympäri vuoden, vaan käyttäjiksi tarvitaan myös paikallisväestöä.

Seppo Sorri toivoo kuntokeskus-uimalan sijaan rakennettavaksi monitoimitaloa, jossa olisi kokoontumistiloja järjestöille ja erilaisia mahdollisuuksia nuorten harrastustoiminnalle.

Kirjoittajan mieleen palaa entiset hyvät ajat 1980-luvun alkupuolella, jolloin nykyisellä teollisuusalueella oli 120 työpaikkaa. Paikkakunnalla oli vähintään kolme kaikkia niitä palveluja, joita nyt on yksi (mm. kaupat, kampaamot ja pankit). Perhepäivähoitajia, joita nyt on kaksi, oli tuolloin 18 ja he kaikki olivat täystyöllistettyjä. Lieneekö totta, että ”Aika entinen ei koskaan enää palaa.”

- Uimalahankkeesta on tehty äänestyksiä kyläläisten keskuudessa ja vastustus on kasvanut koko ajan. Mitään kustannusarviota ei hankkeesta ole vielä tehty eikä suunnitelmia esitetty. Kaupunginjohtaja on sanonut, että hankkeesta ei saa aiheutua kaupungille käyttökustannuksia. Toiminta tulee olemaan tappiollista. Kenellä on varaa käyttää kuntokeskus-uimalaa? Ketkä ovat vastuunkantajia? Sorri penäsi Savonlinnan ja Savonrannan kuntaliitos toi 2,4 miljoonaa euroa Savonrannalle. Nyt suunnitteilla olevat ja aloitetut matkailu-

Raija-Liisa Parkkonen esitti, että Sirkalle ja Siirille perustetaan rahasto ja perintörahat pannaan poikimaan sen sijaan että ne käytettäisiin isoja käyttökustannuksia aiheuttavaan kuntokeskus-uimalaan.

Savon Parketti & Rakennuspalvelu Parkettien ja laminaattien asennus * Puulattioiden hionta ja lakkaus

Oiva Mononen puh. 050 585 6216 11

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

a k k e P i t t n Ma e n i k k r a P Yhteinen etu

siin. Nyt on kuitenkin lupailtu, että tulevaisuudessa painopiste siirtyisi enemmän olemassa olevan tieverkon kunnossapitämiseen.

aaseudun väestökehitys on ollut vuosikymmenten ajan laskeva. Monet työikäiset ovat muuttaneet pois ja jäljelle on jäänyt ikääntyvien joukko. Monilla kylillä uskotaan, että kohta viimeinen sammuttaa valot. Joillakin kylillä ihmiset ovat alkaneet itse taistella apatiaa vastaan ja työskennellä eri keinoin kylän elinvoiman säilyttämiseksi. Yhteinen tekeminen yhdistää ja luo hyvää henkeä kylälle. Viihtyvyyttä voi edistää monella tavalla; yhteiset tilat, pikkujoulut, hirvijuhlat, kansalaisopisto ym. asiat kokoavat väen yhteen. Vaikka väki väheneekin kylältä ja keski-ikä nousee, on kaikkien hyvinvoinnista huolehdittava. Kun kylällä on hyvä henki ja asukkaat viihtyvät, näkyy se myös ulkopuolelle. Se saattaa houkutella myös uusia asukkaita kylälle. Voi siis syntyä myös positiivinen kierre.

Matkailuhankkeiden eteneminen luo edellytyksiä myös tiestön peruskorjauksille, sillä kriteerinä tulee kuitenkin olemaan liikennemäärät. Kesämökkiläiset irtautuvat arjestaan sillä, että he tulevat maaseudulle tekemään jotain leipätyöstään poikkeavaa. Siksi he haluavat rakentaa ja korjata. Viettää viikonlopun tai lomakuukauden työleiriä kesämökillään. Paikallisten asukkaiden on vaikea ymmärtää miksi he eivät halua olla joka viikonloppu ravintolassa, tanssimassa tai laulamassa karaokea. Tätä kaikkea on tarjolla ympäri vuoden jokaisessa kaupungissa. Loma ajan tarjonnan pitää olla erilaista, kuten kesäteatteria, musiikkitapahtumia tai vaikkapa saappaan heittoa.

Kylän kehittämistä pitäisi osata katsoa myös pitemmällä tähtäimellä. Maa- ja metsätalous eivät nykyisellään työllistä paljoakaan, joten ne eivät yksin voi säilyttää maaseudun runkoasutusta. Matkailu on edelleen kehittyvä elinkeino ja siksi kylien tulisikin suunnitelmissaan pohtia riittävän ajoissa kaavoituksellisia mahdollisuuksia, jotta elinkeinon sijoittumiselle olisi edellytyksiä. Maaseutukylille tulisi saada tarjolle myös asuntotontteja, sillä monet arvostavat maaseutumaista asuinympäristöä ja riittävän isoja tontteja.

Aikanaan MTK mainosti, ettei ”Suomalaista maaseutua voi tuoda”. Meillä joko on tai sitten ei ole elävä maaseutu. Elintarvikkeita voi tuoda, mutta ei maaseutua. Onneksemme maaseudun arvo on nousemassa. Kotimaisen energian kysyntä kasvaa, puhdas vesi nousee arvoon arvaamattomaan ja suomalainen ruoka lähellä ja luonnonmukaisesti tuotettuna saa kuluttajilta yhä suurempaa arvostusta. Hyvät asiat pysyvät ja paranevat. Näin myös suomalainen maaseutu.

Matkailijat ja kesäasukkaat pelastavat yhä useamman maaseutukylän palvelujen säilymisen. Perusasutus ei luo riittävää kysyntää esim. lähikaupan palveluille, mutta yhdessä mökkiläisten ja lomailijoiden ostovoiman kanssa se pystyy säilyttämään palveluja. Myös kesäasukkaiden on miellyttävämpi tulla lomailemaan, jos mökkiseudulla on elävä maaseutu ja toimiva kylä.

Matti-Pekka Parkkinen

Alempi tieverkko on viime vuosina päässyt rapistumaan, kun valtion toimien pääkohde on ollut uusien väylähankkeiden rakentaminen. Rahaa ei ole riittänyt tarpeeksi kaikkiin kohtei-

Eduskuntavaalit 17.04.2011

tät y l l mie kkin o ö m n e s d i o iva ka , j k n m i u a s o a at j säa mailem e u t k eu s o s l ö a y a a l M m tu l ä v i ä p l väm lla on e u seud kylä. 12

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

u m e e T n e n o v r i H Välitilinpäätös irjoitan tätä kolumnia 19 tunnin vaikuttamisen sekä autoilun jälkeen, lehden päätoimittajan paineen alaisena maanantain ja tiistain välisenä yönä. Joten katsokaa sormien läpi niitä mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia joita tämä teksti voi sisältää.

ottamaan, mutta sen määrä onnistuttu pitämään valtakunnan keskiarvon alapuolella. Valitettava tosiasia kuitenkin on että tulevaisuudessa odottavat massiiviset investoinnit, jotka tulevat vääjäämättä nostamaan kaupungin velkaantumisastetta.

Savonranta on kohta ollut kaksi vuotta Savonlinnan kaupunginosa, joten lienee paikallaan tehdä välitilinpäätös ja vetää yhteen alkanutta taivalta Saimaan saariston keskuskaupungissa.

Elinkeinopolitiikassa ja edunvalvonnassa Savonlinna on onnistunut olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin. Kaupungin tehokkaalla myötävaikutuksella matkailuhankkeiden investointikanta on n. 100 miljoonaa euroa, UPM kehittää vaneritehdasta n. 20 miljoonalla eurolla, rinnakkaisväylän työt on saatu käyntiin ja uusia yrityksiä on syntynyt kiitettävästi.

Kaupunkimme on ollut kovien haasteiden edessä maailmanlaajuisen talouden taantuman iskiessä rajusti myös syrjäiseen nurkkaamme Savossa. Vaikka kaupungin talous onkin ollut kovilla ja vakava työttömyys runnelleet seutukuntaa, olemme selvinneet tähän asti ilman laajoja peruttamattomia ongelmia.

Savonrannalla tärkeän Darekon Electron toimitilojen remontointi käynnistyy monien vaiheiden jälkeen ensi keväänä. Toivottavasti yritys säilyy kaupunginosassa ja työllistää tulevaisuudessa vielä suuremman joukon työntekijöitä, sen verran kovasti remontin puolesta jouduimme taistelemaan.

Keskeinen haaste on siis ollut talous. Korkea työttömyys, heikko verotulojen kehitys ja suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve laittaa kaupungin kuin kaupungin koville. Ikäviin säästötoimenpiteisiin on jouduttu turvautumaan ja vaikeilta päätöksiltä ei ole voitu säästytty.

Savonlinnan vene- ja rakennusteollisuus on nousemassa laman jäljiltä, venäläisten matkailijoiden määrä on kasvu-uralla sekä kaupunkimme kuuluisimman asukin, saimaannorpan kanta on pääsemässä yli laskusuhdanteestaan. Ja asumme puhtaan Saimaan äärellä Suomen kuudenneksi vetovoimaisimmassa matkailukaupungissa. Eli on meillä rasitteistamme huolimatta myös syytä iloita ja olla ylpeä.

Peruspalvelut on kuitenkin pystytty järjestämään kuntalaisille, ja ne on onnistuttu säilyttämään myös hyvätasoisina. Erityismaininnan ansaitsee ehdottomasti savonlinnalaisten lasten laadukas koulutus. Tuntikehys ja oppilaiden terveydenhuoltopalvelut ovat selvästi maan keskitasoa parempia, ja oppimistuloksiakaan ei tarvitse hävetä. Tämä on hieno saavutus meiltä savonlinnalaisilta, kun ottaa huomioon talouden realiteetit ja suomalaisen koulutuksen kansainvälisestikin verraten korkean tason.

Maailmanlopun maalailuja olemme jokainen saaneet lukea lehdistä ihan riittämiin, joten halusin kirjoittaa jotain positiivista. Toivottavasti positiivinen vire kaupungissamme tarttuu myös asenteisiimme. Tulevaisuuden haasteet eivät tule olemaan helppoja, mutta kun niihin tarttuu oikealla asenteella, niin suurtenkin pulmien ratkaisu on helpompaa.

Työttömyyden ongelmaan Savonlinna on pyrkinyt vastaamaan ennakkoluulottomalla elinkeinopolitiikalla ja lisäämällä merkittävästi työllisyyden hoitoon tarkoitettua rahoitusta. Iloiten voi todeta että työllisyyden hoidon tärkeydestä on vallinnut vankka yhteisymmärrys kautta eri poliittisten ryhmien.

Ollaan siis ylpeitä kotikunnastamme Saimaan saaristossa, ei anneta maailman masentaa vaan muutetaan se. Kohtalo on omissa käsissämme.

Savonlinna on myös tänä aikana onnistunut kattamaan vanhat alijäämänsä. Ja voi siinä mielessä hengähtää helpotuksesta. Tarkkaa taloutta ei kuitenkaan kannata unohtaa tai muuten vajoamme siihen samaan suohon josta olemme juuri pääsemässä ylös.

Teemu Hirvonen Kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

e m m a st a n n iku t ta o e k n ä n an it a a i e t e p e l t , uu is y stossa i m s n e. n i a a m r a a a l v m l a O taa käsissä ns n a e a s Saim man ma omissa il maa htalo on o se. K

Kaupunki on investoinut voimakkaasti peruspalvelukiinteistöihin sekä elinkeinopoliittisesti tärkeisiin hankkeisiin. Velkaa on jouduttu

Käytä äänioikeuttasi

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Missä laajakaista luuraa? K

untaliitoksen käytännön vaikutuksia selviteltiin marraskuun 20. päivänä Rönkkötalolla Järvi-Suomen Kylät ry:n pitämässä seminaarissa. Vastauksia kuntalaisten kysymyksiin antoivat Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen ja Savonlinnan kaupungin kansliapäällikkö Antti Erämaa. Savonlinnan kaupunki ei ole mukana valtakunnallisessa laajakaistahankkeessa. Veikko Simelius Heinäveden Varistaipaleelta halusi tietää, missä laajakaista luuraa? - Odotamme laajakaistaa. Odotamme kehitystä. Haluamme toimia niin että kenenkään ei tarvitse olla kylällä viimeinen, joka sammuttaa valot, Simelius vaati. Kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan ensin seurataan mitä muut saavat aikaan. Myös laajakaistan korkea hinta arveluttaa. On laskettu, että yksityiskäyttäjän maksettavaksi jää seitsemän euroa metrille, mikä maaseudulla merkitsee helposti jopa 14.000 euron kustannuksia taloutta kohti. HUOLTO JA KAHVIO PARKKINEN KY SAVONRANTA P. 015-679055 MYYMÄLASTÄ - voiteluaineet - autotarvikkeet - moottorisahat - juomat - veikkaus - arpamyynti

- Pilottina ei kannata lähteä ensimmäisten joukossa. Laajakaistan hinta tulee yksityiskäyttäjälle korkeaksi, Laine totesi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja MattiPekka Parkkinen pitää toimivaa ja nopeaa laajakaistaa etätyön kannalta olennaisena asiana. - Kuntaliitoksen yhteydessä henkilöstö ei meinannut millään ymmärtää, että työkaveri voi tehdä töitä Savonrannalta käsin. Kuntaliitosten yhteydessä kunnan toimintoja pitää säilyttää liittyvissä kunnissa, jotta maaseutualueella säilyy työpaikkoja. Asenteissa on vielä paljon korjaamista, Parkkinen sanoi. Seminaarin paneelikeskustelijat eivät pysty vakuuttamaan Simeliusta siitä, että odottaminen on viisasta. - Kuinka moni tuli tänne Mersulla, kun olisi päässyt Ladalla? Simelius kysyi. - Minä tulin tänne Skodalla, Laine vastasi. - No sitten minä ymmärrän tämän hintakeskustelun, Simelius vastasi. Savonrannalla siis odotetaan yhä nopeaa ja jokaisen kyläläisen sekä loma-asukkaan saatavilla olevaa laajakaistaa – etätyön kannalta erittäin tarpeellista kaistaa, joka yhdistäisi syrjäkylien asukkaat muuhun maailmaan.

PUBISTA - lounaat - pizzat - pikkulämpimät - elintarvikkeet

ALKON TILAUSPALVELU / MH-ASIAMIES

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine (vasemmalla), kansliapäällikkö Antti Erämaa ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen vastasivat Rönkkötalolla järjestetyssä paneelissa kuntaliitoksen vaikutuksesta esitettyihin kiperiin kysymyksiin.

www.k-rauta.fi/savonlinna

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Hoidontarve lisääntyy – säilyykö yhdenvertaisuus K

untien varat eivät tulevaisuudessa riitä kattavaan terveydenhuoltoon. Tarvitaan valtiota asettamaan hoidot tärkeysjärjestykseen. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti vuosina 2030–2040. Hoidettavien tautien määrä kasvaa väestön vanhetessa. Samalla kasvaa potilaiden eriarvoisuus terveydenhuollossa. Näitä asioita Savonrannan Lions Club ry:n marraskuun kokouksessa piipahti selvittämässä Sosterin eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulosaluejohtaja Saku Linnamurto. Sosterin hallintosääntö on uudistettu. Elämänkaarimalli on purettu, joten palveluja ei jaeta enää lapsiin, aikuisiin ja vanhuksiin kohdistuviksi. Tulevaisuudessa jokainen terveysasema huolehtii omien palveluidensa kehittämisestä, joita Sosteri tukee mm. kansan terveystyön ylilääkärin panoksella. Erikoissairaanhoidosta maksaa se, joka palveluja käyttää. Miten uudet hinnat näkyvät kuntalaskuina? - Tähän saakka esimerkiksi hammaslääkärissä käynti on maksanut 80 euroa. Kuntalaskutuksessa se voi olla kalliimpi. Kaikille

suoritteille laaditaan laskutushinnat. Suoritteita tuli paljon lisää. Aiemmassa yhteislaskutuksessa kustannusten jakautuminen toteutettiin tasalaskutusperiaatteella. Nyt valtuustot ja hallitukset joutuvat puntaroimaan tarkoin kaikkia kustannuksia, Linnamurto sanoo. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on 46.000 asukasta. Päivystyksen ylläpito on miltei yhtä kallista kuin 100.000 asukkaan piirissä. - Uusi terveydenhoitolaki astuu toivottavasti voimaan 1.5. Silloin nähdään miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lainsäädäntöä yhdistetään. Mikäli paikallisessa kehittämisessä Itä-Suomen sairaanhoitopiiri toteutuu, siinä olisivat mukana Savo-Karjalan kunnat. Tällöin sairaanhoitopiirin alueella olisi 600.000 asukasta. Jouduttaisiin myös päättämään, miten kukin sairaala erikoistuu. Valtuustoon tarvittaisiin 54 kunnan edustus, Linnamurto selvittää. Valtioneuvosto vaatii tämänhetkisen tiedon mukaan kesäkuun loppuun mennessä jokaiselta kunnalta vastausta, mihin 20.000 asukkaan perusterveydenhuoltopiiriin kukin kunta haluaa kuulua.

Sosterin tulosaluejohtaja Saku Linnamurto selvitti terveydenhuollon tulevaisuudennäkymiä Savonrannalla.

Savonlinnassa saa hyvää hoitoa Savonlinnassa hoitotakuu toteutuu parhaiten. Uhkasakot eivät paina samalla tavalla päälle kuin Etelä-Suomessa. - Savonlinnassa saa Suomen parasta tekonivelkirurgiaa, koska oman ammattitaitoisen ortopedin ohella kirurgiaa ostetaan Kuopiosta. Helena Puonti pystyy tekemään rintasyöpäleikkaukset siten, että tuntohermot säilyvät. Se on erikoista Suomessa. Mikäli Itä-Suomen sairaanhoitopiirin toteutuessa rintasyöpäleikkaukset päätettäisiin keskittää Savonlinnaan, niin joka vuosi leikattaisiin 600–700 rintasyöpää, Linnamurto tietää. Kruunupuisto Punkaharjulla on voittanut Kelan kilpailuttaman reumakuntoutuksen. Se tulee vahvistumaan kuntoutusyksikkönä. Savonlinnan ainoa vanhainkoti Päivärinne sijaitsee Savonrannalla. Se on toiminut liian pienellä miehityksellä, joten sinne on palkattu kaksi lähihoitajaa lisää. - Omaishoitoa kannattaa tukea, koska se on inhimillistä ja edullista. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Sitä kannattaa tukea, jos vaan löytyy omainen, joka jaksaa tehdä raskasta hoitotyötä, Linnamurto lisää. Vanhusväestön määrän jatkuva kasvu asettaa terveydenhuollolle haasteita muun muassa potilaiden tasa-arvoisessa kohtelussa.

Kiitämme asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Majoitustoimintamme on päättynyt elokuussa 2010. SAVONRANNAN BED AND BREAKFAST 15

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Koulu hyötyi kuntaliitoksesta S

avonlinnan kaupungin opetuspäällikkö Tuija Kauppinen kertoi Savonrannalla järjestetyssä kansalaisillassa, että opetustyössä on käynnissä suuri murros. Kaupungissa on kolme yhtenäiskoulua, joista kaksi ydinkaupungissa ja yksi Savonrannalla. Opetussuunnitelmia päivitetään vuoden 2011 alussa. - Oppilasmäärä Savonrannalla on n. 80. Koulurakennus ja koulu säilyvät, mutta ryhmäjakoja ja sisäisiä järjestelyjä joudutaan miettimään, Kauppinen huomautti. Rehtori Jukka Yli-Peltolan mielestä kuntaliitos on tuonut enemmän hyvää kuin huonoa. Ainoana haittana hän näkee byrokratian. - Enemmän on ollut hyvää. Opettajat ovat voineet kouluttautua työajalla. Sijaisia on saatu hyvin. Myös koulunkäyntiavustajille on annettu mahdollisuus tehdä sijaisuuksia, Yli-Peltola kertoi. Savonrannan koulu on mukana KivaKouluhankkeessa ja laatuhankkeessa. Koululla on neljän hengen kehittämisryhmä. - Kehittämisryhmän perustimme, koska emme halunneet odottaa mitään tekemättä sitä tuomionpäivää, jolloin henkilökuntaa vähennetään. Säilytämme opetuksen tason. Vertaistuki ja mahdollisuus kollegojen tapaamiseen ovat kuntaliitoksen mukanaan tuomia hyviä asioita. Ongelman tullessa voi aina kilauttaa kaverille ja apu löytyy, Yli-Peltola huomautti.

Juuso Janhunen (vas.), Joonas Janhunen ja Noora Mononen osallistuvat aktiivisesti niin hiihto- kuin yleisurheilukilpailuihin kotipaikkakuntansa lisäksi myös ympäristökunnissa.

Koululaiset voivat lähteä luottavaisin mielin maailmalle peruskoulun oppimäärän suoritettuaan. Savonrannalla opetus on laadukasta. Kuvassa keväällä 2010 peruskoulunsa päättäneitä koulun juhlasalissa.

Nuorissa on urheiluhenkeä ankavaaran Veto ry palkitsi kolme urheilullisesti aktiivista nuorta syyskokouksessaan. Stipendin saivat Noora Mononen, Joonas Janhunen ja Juuso Janhunen.

Juuso edusti Savonlinnan joukkuetta minimaakuntaviestissä. Molemmat ottivat osaa Koululiikuntaliiton hiihtokisoihin Mikkelissä ja Prisma-hiihtoihin Savonlinnassa.

Noora Mononen on ottanut osaa kotipaikkakunnalla järjestettyjen kilpailujen lisäksi myös naapurikunnassa Kerimäellä järjestettyihin juniorihiihtoihin sijoittuen niissä ensimmäiseksi. Mikkelissä Noora osallistui Koululiikuntaliiton hiihtokilpailuihin.

Kerimäellä järjestetyissä Maastocupin kisoissa Juuso oli lyömätön. Joonas sijoittui kahdesti ykköseksi ja kahdesti kolmanneksi. Yhteistuloksissa molemmat nappasivat ykkössijan.

Kesällä Noora on osallistunut Kerimäellä järjestettyihin yleisurheilukilpailuihin. Kuulassa hän on ollut lyömätön. Juoksussa hän sai hopeaa ja pituudessa pronssia. Kerimäellä järjestetyssä viiden kunnan ottelussa Noora sijoittui 60 metrin juoksussa hopealle.

Yleisurheilu-cupin kisoissa Kerimäellä molemmat ottivat ykkös- ja kakkossijoja. Yhteistuloksissa Juuso oli ykkönen ja Joonaksen sijoitus oli kolmas. Pojat kilpailivat myös Savonlinnassa järjestetyissä Piirikunnallisissa kisoissa, Heinävedellä S-Marketin ja Seurakunnan kisoissa sekä Juvan piirihuipentumassa.

Veljekset Juuso ja Joonas Janhunen ovat olleet aktiivisia niin hiihdossa kuin yleisurheilussakin. Molemmat osallistuivat Junioricuphiihtoihin Kerimäellä. Lopputuloksissa Joonas oli toinen ja Juuso kolmas.

Veto haluaa kannustaa nuoria liikkumaan. Vuoden 2011 talousarviossa stipendien lisäksi varattiin 350 euroa matkakustannuksiin, joita vanhemmille aiheutuu nuorten kilpailumatkoista.

Pikku-Kalle läksi ensimmäisenä kouluaamunaan reippain mielin kouluun. Hän jäi seisomaan koulun kohdalle tien toiselle puolelle. Koulun päätyttyä opettaja pysähtyi kotimatkallaan Pikku-Kallen kohdalla ja kyseli, että miksi tämä ei ole ollut koulussa koko päivänä. - No, kun äiti sanoi, että ei saa mennä tien yli ennen kuin auto on mennyt. Tästä ei ole koko päivänä mennyt yhtään autoa, Pikku-Kalle vastasi. 16

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

VARSINAISTA

asten ja nuorten Hulabaloo-musiikkiryhmää ohjaavalla Heli Sairasella saa olla silmät edessä ja takana, kun 18 virkeää lasta osallistuu harjoituksiin. Linnalan opintoryhmä pyörii Savonrannalla jo neljättä vuotta. Lapset osallistuvat niin monilukuisesti, että ryhmä on pitänyt jakaa kahteen osaan. Pienemmät askartelevat sillä aikaa, kun ohjaaja harjoittelee isompien kanssa. Piirustusvälineet ovat koko ajan esillä. Tauoilla lasten käsissä on syntynyt ystävänpäivä-, joulu- ja äitienpäiväkortteja sekä erilaisia piirustuksia, käpytonttuja ja korvakoruja. - Nyt olemme harjoitelleet enemmän laulamista. Olen opettanut samat laulut sekä pienille että isoille, jotta pystymme tarvittaessa esiintymään yhdessä. Tänä syksynä harjoituksissa on otettu 2ääni käyttöön. Lapset laulavat sopraanoa ja minä alttoa. Kaikki pysyvät hyvin äänessä, Heli kertoo.

Harjoitusten tauolla voi askarrella vaikkapa joulukortteja. Kuvassa askartelijat Hanna Ojuva (vas.), Senja Staufenbiel, Marita Nousiainen, Maria Ojuva, ohjaajat Heli Sairanen ja Arja Rantala, Petra Silventoinen, Jonna Sairanen ja Noora Mononen.

Esiintymisvarmuuden lisääntymisestä kertoo se, että nyt lapset uskaltavat laulaa ilman ohjaajansa tukea. Aikaisemmin Helin piti

reografian sekä valmistanut esiintymisasuja. Myös Tahkolla töissä oleva Anna Sairanen ohjaa lapsia tanssin ja piirtämisen maailmaan Savonrannalla käydessään. Lasten valokuvista ja piirustuksista koottu näyttely ”Lasten puuhia” oli esillä kirjastossa lokakuussa. - Osa näyttelyn kuvista piirrettiin viime joulun alla ja osa on talven ja tämän syksyn aikana tehtyjä. Osa kuvista on Lasten Kemujen satoa. Kemuissa, jotka Helin kanssa kahdestaan vedimme heinäkuussa, oli noin 70 lasta. Piirustukset ja kuvat kertovat kaikesta siitä, mitä lasten kanssa olemme tehneet, Arja kertoo. Hulabaloon harjoituksissa on mukava käydä. Esiintyminenkin on kivaa. Toivomme, että Savonrannalla järjestettäisiin myös askartelu- tai käsityökursseja nuorille. Neulomiskerho olisi mukava. Koulussa neulomme lapasia ja sukkia. Neulomiskerhossa voisimme tehdä uudet ja paremmat, toivovat Iida Jääskeläinen ja Jutta Soivio. Savonrannan Sale on tukenut Hulabaloota sponsoroimalla harjoitusten mehut ja keksit. Tukensa ovat antaneet myös Savonlinnan kaupungin kulttuuritoimi, Savonrannan kulttuuripalvelut ja aluejohtokunta.

Hulabaloo esiintyy mielellään. Tässä he laulavat ohjaajansa Heli Sairasen säestäminä Päivärinteen turinatuvassa tänä syksynä.

laulaa aina mukana. Linnalan antama tuntimäärä 2 h/viikko ei kuitenkaan riitä, vaan esiintymisiä varten tarvitaan ylimääräisiä harjoituskertoja. Lapset oikein kinuavat, että milloin meillä on esiintymisiä. He ovat rohkeita ja aktiivisia. Suuri osa heistä käy pianotunneilla. Olemme esiintyneet muun muassa Päivärinteen turinatuvassa, kesäteatterin näytelmissä ja Savonranta-päivässä, Heli luettelee. Ensi kesänä Hulabaloo ohjaajineen esiintyy Rannan Kemujen Lasten Kemuissa. Aktiivista toimintaa Hulabaloo on paljon muutakin kuin laulua ja tanssia. Erilaisten esiintymisten lisäksi lapset ovat kalastaneet, marjastaneet, ajelleet mönkijöillä ja lumikelkoilla sekä savustaneet kalaa. Näissä tapahtumissa he tekevät kaikkea muuta kuin mitä lauluja tanssiharjoituksissa tehdään. Arja Rantala seuraa lasten edistymistä Tampereelta käsin ja vastaa askartelun ohjauksesta. Puhelin ja sähköposti ovat hyviä ja nopeita apuvälineitä. Arja on aiemmin suunnitellut tansseihin ko-

Sampolan harjoituksissa kaikki kolme ohjaajaa samanaikaisesti läsnä. Kuvassa takana Maria Ojuva (vas.), Heli Sairanen ja Anna Sairanen sekä edessä Jutta Sairanen, Arja Rantala, Vilma Jääskeläinen ja Petra Silventoinen.

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Eevan myllymatka

lettiin sotatalvea rajan pinnassa. Miehet olivat sotimassa Naiset joutuivat hoitamaan kotona myös miehiset askareet. Eevan isä oli muiden mukana ”siellä jossakin”.

Pakkanen narskui kengän alla. Oli vielä pimeää. Naapurin leskiemäntä oli pyytänyt 14vuotiasta Eevaa seurakseen myllymatkalle. Matkaa myllylle oli 25 kilometriä. Hevospelillä piti lähteä varhain liikkeelle. Kuorma oli lastattu täyteen viljaa. Lisäksi kuormaan piti ottaa hevosen syömiset – heinää ja kauraa. Matka taittui lampaan vuodasta tehdyn lämpimän vällyn alla. Myllyssä viljat jauhatettiin jauhoiksi. Jauhoja odotellessa hoidettiin muut tärkeät asiat. Äkkiä pillit alkoivat soida. Tuli ilmahälytys. Eeva ja naapurin emäntä joutuivat odottelemaan kauan hälytyksen loppumista. Kotimatka siirtyi pitkälle iltapäivään hämärän ja pimeän rajamaille. Kotimatka ei sujunut odotusten mukaisesti. Kokonaisen päivän pakkasessa seissyt hevonen uupui. Se ei jaksanut enää jatkaa matkaa. Ei auttanut muu kuin etsiä yösijaa. Matkalaiset poikkesivat ensimmäiseen tien vierellä olevaan taloon. Talonväki otti ystävällisesti vastaan niin matkalaiset kuin hevosenkin. Hevoselle järjestyi lämmin tallipaikka. Talon emäntä oli paistanut päivällä leipää. Leivän tuoksu viipyi vielä isossa tuvassa. Väsyneet matkalaiset nauttivat lämmintä ruisleipää uunijuuston kera. Ruuan päälle oli nautinto nousta tuvan uunille nukkumaan. Tupa oli iso. Iso oli uunikin. Sinne mahtui hyvin vieretysten. Uni saavutti nopeasti kylläiset matkalaiset lämpimän uunin päällä. Aamulla oli hyvä jatkaa kotimatkaa. Hevonen oli levännyt ja virkeä. Matka taittui nopeasti. Kotona kukaan ei ollut ehtinyt hätäillä, koska sota-aikaan viipyminen oli luonnollista toistuvien ilmahälytysten takia.

Tositarinan myllymatkastaan kertoi vuonna 1925 syntynyt Eeva Muhonen PS Eeva olisi mielellään ilmoittanut kotiin myllymatkan yllätyksistä, mutta sota-aikaan ei ollut vielä kännyköitä eikä sähköposteja.

Ystävän käsi Ei aamulla koskaan tietää voi, mitä päivä tänään eteen tuo joku hetki tuo surun ja kyyneleet, joku ilon, kauaksi pois kadonneen. Ystävä kun käden ojentaa, ja auttaa hädässä avun tarvitsijaa, täyttää sydämen usko vielä huomiseen, ja päivään ovet aukenee. Siksi tunnen: Kuinka näinä päivinä, valuu rakkaus peitoksi ylleni, olen pieni lapsi suojassa elämäntuulelta, ja Ystävän lämmin käsi saa uskomaan, että siivet kantavat taivaan rannan taa. Ei ilta koskaan lupaa kysele, ei eilisen menneitä usein mietiskele, joskus äkkiä kaikki pois katoaa, polku elämän tiellä hetkeksi katkeaa. Siksi tunnen: Kuinka näinä päivinä, valuu rakkaus peitoksi ylleni, olen pieni lapsi suojassa elämäntuulelta, ja Ystävän lämmin käsi saa uskomaan, että siivet kantavat taivaan rannan taa. Kerttu Kyöttinen

Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry tiedottaa: Kevätkokous ja kyläyhdistyksen 30vuotisjuhla sunnuntaina 20.2.2011 Rönkkötalolla. Pilkkiongintakilpailut sunnuntaina 3.4.2011 Harjujärven uimarannalla.

KYLÄ-PUOTI Taloustavaroita, pienrautakauppa, rakennustarvikkeiden tilausmyynti, keittiökalusteita, leluja, karkkia, ym. Avoinna: Ma – Pe: 9 – 17, La: 9 – 14 Kauppatie 3, Savonranta Puh: 0440 543 181

Kun kyydin tarve koittaa Meille voit aina soittaa...

Osuuskunta Savonrannan savuko SAVONRANNAN KUNTOUTUS HANNU LOIKKANEN Puistotie 10, 58300 Savonranta Puh. 040-538 6359

TAKSIT TILAUSAJOT TRAKTORITYÖT

Isännöintiä ja kiinteistöhoitopalveluja Vuokalanratti 1, Savonranta Puh: 0440 679 167 Savonrannan Toimintakeskus ry Tarvitsetko tekijää: siivoukseen, remonttiin, pihatöihin, pesulaa, ym.

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Laura Voutilainen kokosi väkeä Noidankattilaan L

aulaja ja viihdetaiteilija Laura Voutilainen kokosi Savonrannan vierasvenesatamassa sijaitsevan Ravintola-kahvila Noidankattilan täyteen väkeä Savonranta-päivänä 1.8.2010. Kansa osoitti suosiotaan esiintymislavan edessä seisten ja laulamalla esiintyjän mukana. Laura Voutilainen sai tänä vuonna Tapsan Tahdeissa 10. kerran jaetun IskelmäFinlandian, joka on arvostettu kevyen musiikin tunnustuspalkinto. Sen saajan valitsi tänä vuonna näyttelijä, laulaja Pirkko Mannola, joka perusteli valintaansa seuraavasti: Laura Voutilainen on kansainvälinen, karismaattinen, lahjakas ja muuntautumiskykyinen taiteilija, joka on kaatanut moni raja-aitoja.

Nykyisin Voutilainen toimii myös omien levyjensä tuottajana yhdessä miehensä Juha Heikkilän kanssa, sekä tekee itse levyihinsä sävellyksiä ja sanoituksia. Laura on mukana 19.9.2010 alkaneessa MTV3:n Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailussa. Lauran parina ohjelmassa nähdään Marko Keränen. Pari sijoittui kilpailussa toiseksi.

Niin Savonrannalla lomailevat kesäasukkaat kuin paikallisväestö pitivät kovasti laulajan luonnollisesta ja rennosta esiintymisestä. Kuulijoiden toivelauluista tuli niin pitkä lista, että kaikki laulamalla yö ei olisi riittänyt alkuunkaan.

Laura Voutilainen on taiteilijanimi. Laulajan virallinen nimi on Sanna Laura Heikkilä (os. Voutilainen). Hän on syntynyt 17.5.1975 Jyväskylässä. Nykyään hän asuu Hollolassa miehensä muusikko Juha Heikkilän ja kahden lapsensa kanssa. Voutilainen aloitti musiikkiopinnot jo viisivuotiaana. Ensimmäisen bändinsä Kevytlinjan hän perusti 15-vuotiaana. Varsinaisesti suuren yleisön tietoisuuteen ja tunnetuksi Laura tuli pari kuukautta myöhemmin ilmestyneen toisen cd-singlensä Kerran / Kyynelvirta siivittämänä. Vuonna 1994 julkaistua ensimmäistä albumia Laura Voutilainen on myyty 135 000 kpl. Voutilainen on itse tuottanut useita konserttija show-kiertueita. Televisioesiintymisiä Voutilaiselle on kertynyt jo reilusti yli 200 eri kertaa.

Laura Voutilainen otti yleisönsä Savonrannalla luonnollisella ja rennolla esiintymisellä. Kansa tungeksi aivan laulajan eteen, jossa se lauloi artistin mukana.

Sytykeruusut Itse en raaskisi ruusuja uuniin panna, mutta ruusumestari Else kertoi niiden olevan mitä parasta sytykettä.

esällä kirpparille asteli kaksi reipasta naista. Aikansa pyörivät ja katselivat. Eivät juuri mitään löytäneet, mutta pois lähtiessään toinen kysyi, ettei sattuisi tyhjiä kananmunakennoja mistään löytymään?

Lopuksi voidaan tunnustaa, että Else Päivinen (os. Behm) on kotoisin Savonrannalta. Uimaan hän on oppinut leipomon vierellä olevassa suvannossa (sama paikka on teräsvaari Erkki Makkosen terveyskeskus).

Löytyihän niitä. Tarkkana tyttönä säästän kaikkea mahdollista. Kipaisin kotoa muovikassillisen munakennoja ja utelin, että mitähän näistä syntyy – uusiopaperia kenties? Ei syntynyt paperia.

Else laittaa ruusujen myötä Myllykoskelta terveiset kaikille Savonrannan Sanomien lukijoille. Viimeistään ensi kesänä hän palaa Hankavaaran mökille nauttimaan lämpimistä kesäpäivistä.

Olin jo autuaallisesti unohtanut munakennot, kun sain sähköpostilla kuvan upeista ruusuista. Else Päivisen käsissä tyhjät munakennot olivat muotoutuneet värikkäiksi ruusuiksi. Ruusuja käytetään takan ja saunanuunin sytykkeinä.

Raija Heikkilä

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Maltti jätevesiremontissa varjelee suurilta kustannuksilta Rakennusinsinööri Seppo Kosonen:

enenkään ei pidä nyt hätäillä jätevesiremontin kanssa. On hyvä malttaa ja odottaa niin kauan, kunnes viranomaisen asettama aikaraja vahvistetaan, neuvoo tänä syksynä oman yrityksen perustanut rakennusinsinööri Seppo Kosonen. Seppo Kosonen tarjoaa syyskuussa perustamansa Ins.tsto S. O. Kosonen Oy nimisen yrityksen palveluina muun muassa jätevesiselvityksiä ja -suunnitelmia viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Oma yritys perustuu vankalle ammattitaidolle Seppo Kosonen on valmistunut rakennusinsinööriksi Lappeenrannan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1988. Valmistumisen jälkeen hän on hankkinut yli 20 vuoden kokemuksen rakennesuunnittelusta eri työnantajien palveluksessa. Viime vuosina Kosonen on suunnitellut rakenteet erinäisiin kohteisiin, joista voidaan mainita muiden muassa Ruokolahden liikuntahalli, Kajaanin Sotilaskoti, Vii

- Suunnitelmassa katsotaan vanhat jätevesikaivot kuntoon ja tehdään tai jatketaan imeytyskenttiä tarpeen vaatiessa. Tarkoituksena on, että kukaan ei tee omin päin turhaan kalliita hankintoja, kun asiantuntijapalvelut ovat käytettävissä, Kosonen sanoo.

tasaaren yläaste, Marjoniemen Palvelukoti, Savonlinnan hoivakoti Hoiva10 sekä Kerimäen koulukeskus ja Tanhuvaaran urheiluopisto.

Muita yrityksen tarjoamia palveluja ovat erilaiset rakennussuunnitelmat aina pienistä vapaa-ajanasunnoista suuriin liike- ja teollisuusrakennuksiin. Kosonen taitaa myös erikokoisten rakennustyömaiden vastaavan mestarin työt.

- Vankka työkokemus ja sen aikana suoritetut pätevöitymiset sekä jatkokoulutukset ja kurssit rohkaisivat perustamaan oman yrityksen. Teen mielelläni töitä Savonlinnan talousalueella, koska asun Savonlinnassa ja minulla on vapaa-ajanasunto Savonrannalla, Kosonen sanoo.

- Teen esimerkiksi vapaa-ajanasunnon perustussuunnitelman ja jätevesisuunnitelman. Paikallistuntemusta omaavana voin hankkia urakoitsijan, joka pystyy asentamaan umpisäiliön ja kaivamaan myös imeytyskentän. Etenkin Etelä-Suomesta kotoisin olevat rakennuttajat ovat helpottuneita, kun voin taata heille luotettavat urakoitsijat, Kosonen vakuuttaa.

Katso lisää yrittäjän kotisivuilta osoitteessa www.seppokosonen.fi.

Harrastuksista hyvää oloa

Rakennusinsinööri Seppo Kosonen on nykyisin itsenäinen yrittäjä. Syyskuussa hän perusti oman yrityksen aikomuksenaan toimia rakennusasioissa asiakkaan apuna siten, että työt hoituvat viranomaisten määräysten mukaisesti.

- Hyvän kuntoni salaisuus on keilailu. Kuulun savonlinnalaiseen Full-Roller keilaseuraan. SM-kisoja olen kolunnut vaihtelevalla menestyksellä. Saavutuksistani voisin mainita kovatasoisen seuramme mestaruuden tänä vuonna. Nikkarointia Kosonen harrastaa Savonrannan veistokerhossa. Hänen soitintelineessä komeilee neljä omatekoista sähkökitaraa. Suurimpana nikkaroinnin kohteena on oman kesäpaikan rakentaminen Kaitajärven Lennonlahteen Savonrannalla.

Seppo Kosonen sanoo rakkaimmaksi harrastuksekseen musiikin. Hän säveltää sekä soittaa kitaraa ja laulaa Headicknimisessä Hurriganes-coverbändissä. Kosonen on ollut järjestämässä Savonrannan suurinta musiikkitapahtumaa Rannan Kemuja.

Aluejohtokunta päätti tarjota Savonrannan Yrittäjät ry:lle 300 euroa jouluvalojen järjestämisestä Savonrannan kirkonkylän keskustaan vuonna 2010.

Sähkötoimisto Kuuramaa Oy Asentajat: Kaasinen 050-5670 495, Enonkoski Punnonen 050-5670 516, Louhi Tuukka Kuuramaa 050-3026 375 Marja Kuuramaa 050-5643 305 Työtilaukset suoraan myös asentajilta

Eräs savonrantalaisrouva piipahti taannoisella Australian matkallaan lihakauppaan ostamaan siankinkkua. Hän kun ei tainnut kieltä, niin taputti pulleaa takapuoltaan ja sanoi: Röh… röh… röh… Kauppias sattuikin olemaan suomalainen ja kysyi: Kinkkuakos rouva tarkoittaa? – Hyvänen aika! Työhän puhutte suomea. Turhaan mie teille englanniksi selitin, vastasi rouva.

KAIKKI KODIN REMONTTITYÖT • • • • •

Keittiöremontit Kylpyhuone WC Muut rakennustyöt Suunnittelu ja mitoitus

Puusepänliike Ossi Räsänen Puh. 0400 465 074 Email: ossi.rasanen@luukku.com Kalusteasennus Alvo Immonen Puh. 050 366 4728 Email: alvo.immonen@netti.fi

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Kysyntä rohkaisi perustamaan oman yrityksen Yrityksellä on kalustoa erilaisiin rakennusja korjaustöihin. Myös metsätöissä tarvittavat laitteet on olemassa.

Esko Silvennoinen ja Tomi Pesonen palvelevat

rilaisia rakennusja metsäalan palveluja tarjoava ET-Team Oy aloitti toimintansa syyskuun alussa Savonrannalla. Yrityksen perustajina ovat paikkakunnalla asuvat Esko Silvennoinen ja Tomi Pesonen.

Esko Silvennoinen on koulutukseltaan puuseppä. Hän on tehnyt erilaisia rakennustöitä jossain määrin koko elämänsä ajan. - Työkaluja on ainakin kertynyt kokonainen autokuorma, Silvennoinen huomauttaa.

- Ihan kysynnän pohjalta lähdettiin perustamaan yritystä. Niin mökkitalkkaripalveluja kuin rakennusja remonttipalveluja meiltä on kysytty paljon, Tomi Pesonen sanoo.

Tomi Pesonen on valmistunut ammattikorkeakoulusta tradenomiksi. Häneltä sujuvat muiden töiden ohessa yrityksen pyörittämisessä tarvittavat paperityöt.

Yritys tarjoaa myös kiinteistönhoitopalveluja, metsänhoitopalveluja, polttopuiden tekopalveluja ja myös polttopuiden myyntipalveluja.

- Jos jotain työtä emme itse osaa, niin etsitään osaaja. Muutama yhteistyökumppani meillä jo on. He ovat valmiita lähtemään hommiin tarvittaessa, yrittäjät vakuuttavat.

- Mökkiläiset käyvät mielellään mökillään talvellakin, jos mökki on valmiiksi lämmitetty ja tie aukaistu perille asti. Voidaan lämmittää saunakin valmiiksi, kun tiedetään saapumisaika, Esko Silvennoinen lupaa.

Jatkossa yrittäjät toivovat voivansa tehdä asiakkaidensa kanssa pidempiaikaisia sopimuksia, muun muassa vuosisopimuksia. Yrittäjät toimivat aluksi Savonrannan ja Kerimäen alueella

Tomi Pesonen (vas.) ja Esko Silvennoinen perustivat yrityksen, joka tarjoaa rakennusja remonttipalveluja sekä mökkitalkkaripalveluja Savonrannalla. Katso lisää www.et-team.fi

uusittu pilkekone Omenamehuasema

Arto Pesonen Vuoden yrittäjäksi 2010

avonrannan Säimenessä asuva Arto Pesonen valittiin Vuoden yrittäjäksi 2010. Valinnan teki Savonrannan Yrittäjät ry kokouksessaan 10.12.2010. Arto Pesonen on toiminut yrittäjänä jo pitkään. Oman Koneurakointi Arto Pesonen -yrityksen lisäksi hän on osakkaana Niilo Hämäläisen ja Mikko Laamasen kanssa yrityksessä, jonka nimi on Kaivuupalvelut Savonranta Oy. Oman yrityksensä puitteissa Arto Pesonen tyhjentää likakaivoja, tekee lumitöitä ja maansiirtotöitä sekä niittää tienvarsia. Osakeyhtiön nimissä valmistuu rakennusten pohjia ja teitä, pihojen tasauksia, viemäröintitöitä ja kaivoja sekä kaapelien asennuksia. Yhtiöllä on syvyysmittalaitteella varustetut 15 ja 23 tonnin tela-alustaiset kaivinkoneet ja traktorikaivurit. Arto Pesonen harrastaa metsästystä. Hirvenmetsästysaikaan hän näki tänä syksynä pihapiirissään pellon laidassa karhun useaan ottee-

seen. Arto ruokkisi mielellään karhuja riistapellon avulla. Tämä siksi, että karhut eivät sitten tulisi niin helposti ihmisten pihapiireihin syötävää etsimään. Artolta sujuu myös laulaminen. Hän on nuorena haaveillut lauluopinnoista. Liikkuva ja työntäyteinen elämä on estänyt lauluopinnot. Tänä syksynä Arto on aloittanut lauluharrastuksen Linnalan kansanmusiikkiryhmä Ilakassa. Karaoke Artolta on sujunut hyvin tähänkin asti sekä erilaiset lauluesitykset ystävien ja tuttujen juhlapäivinä. Arto on laulanut myös paikallisin voimin tuotetuille levyille useita kauniita lauluja. Onnea Vuoden yrittäjälle!

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry:llä vireää ja runsasta toimintaa monia, monia vuosia sitten, heti SaJ ovonrannalle muuton jälkeen, havaitsin kuinka runsasta ja monimuotoista toimintaa ja tapahtumarikasta elämää Savonrannalta löytyy. Erityisesti kesäkausi on päällekkäisyyksiin asti täynnä lukemattomia mielenkiintoisia tilaisuuksia.

Tapahtumista löytyy toukosiunaus, siivoustalkoot keväällä, pilkkikisat, ulkoilupäivät ym. Kaikkia tapahtumia, joihin jäsenillä on mahdollisuus osallistua, on mahdotonta listata. Se on todettava, että halutessaan olla ”joka paikan höylä”, hiki tulee pintaan.

Minulle henkilökohtaisesti yksi tämän vuoden retkistämme kohoaa yli muiden. Se Lounas oli juhlava sinivalkoinen tilaisuus. Lounas sattui vaimoni syntymäpäiväksi ja siksi hän sai Marskin ryypyn tuplana eikä kehdannut edes humaltua. Tervetuloa jäseneksi ja mukaan toimintaan! Tervetulleita ovat kaikenikäiset vauvasta vaariin! Alle 16-vain vanhempien luvalla.

Eläkeyhdistyksemme vetäjäksi tämän vuoden alusta valittuna havaitsin konkreettisesti kuinka monipuolista ja aktivoivaa toiminta voi olla yhden yhdistyksen sisällä. Joka toinen maanantai eläkekerhomme kokoontuu vanhiksella. Osanottajamäärä on yleensä noin 25 henkeä. Tapaamiset alkavat yhteislaululla, jota seuraa kahvit lisukkeineen. Kerhotilaisuuksiin pyrimme saamaan ulkopuolisen puhujan. Mm. seuraavat kerhossa jo käyneet tulevat mieleen: diakonissa Sirpa Litmanen, seurakuntapappimme Jaakko Parkkinen, toimintakeskuksen vetäjä Pekka Lindholm ja kansalainen Tarmo Heikkilä. Uskon, että parasta meille ikäihmisille on tuleminen yhteisiin kerhoihin, toistemme tapaaminen, yhdessä jutteleminen ja juoruilu hyvässä mielessä. Yhdistyksemme matkapäällikkö Esko Makkonen järjestää toimintavuoden aikana useita terveys-, teatteri- ja konserttimatkoja ja matkoja muuten vaan eri kohteisiin. Aika usein bussit täyttyvät. Yhdistyksessämme on monia palveluhenkisiä toimijoita. He käyvät mm. Päivärinteellä ulkoiluttamassa vanhuksia. Yhdistystoiminta antaa mahdollisuuden osallistua myös naapurikuntien yhdistysten tilaisuuksiin. Niistä ilmoitetaan lehdissä ja niihin toivotaan väkeä. Itsekin pyrimme lisäämään ilmoituksilla osallistujia mm. rantakalatapahtumaan. Yhdistykset vuorollaan järjestävät kesäjuhlan. Meidän vuoromme oli viime kesänä ja juhla oli oikein onnistunut. Eläkeliitto on yli 126 000 jäsenen valtakunnallinen liitto ja jo oman alueemme jäsenistöstä löytyy juhliin monen alan esiintyjiä.

suuntautui Eläkeliiton lomakeskukseen Lehmirantaan elokuussa. Paikka on viehättävä ja se tarjoaa monipuolisia terveys- ja kokouspalveluja. Matkan kaikkein mieliin painuvin osio oli Marskin majaan tutustuminen ja eritoten Marskin lounaan nauttiminen.

Seppo Sorri Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry:n puheenjohtaja.

SavonlinnaSavonlinna-Säämingin seurakunnan Savonrannan kirkkopiirin piirineuvosto toimii

untaliitoksen yhtenä seurauksena oli vuoden 2009 alusta Savonrannan kirkkopiirin irtautuminen Kerimäen seurakunnasta ja liittyminen SavonlinnaSäämingin seurakuntaan Savonrannan kirkkopiirinä. Kirkkopiiriin kuuluu kirkkoneuvoston nimeämä piirineuvosto. Piirineuvoston kaudeksi on määritelty kaksi vuotta. Jakso on mielestäni liian lyhyt, mutta kai siihenkin on omat syynsä. Meidän piirineuvostomme jäsenmäärä on kuusi lisättynä seurakuntapastorilla virkansa puolesta. Piirineuvoston kokouksiin voivat läsnäoloja puheoikeuksilla osallistua Sln-Ski kirkkoneuvoston valitsema edustaja, srk:n kirkkoherra ja talousjohtaja. Piirineuvostolle myönnetään vuotuinen määräraha kirkkopiirin oman toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Määrärahan kohdentamisesta päättää piirineuvosto. Määräraha ei ole suuri, mutta siihen on tyytyminen. Olen itse kokenut piirineuvoston merkittäväksi mahdollisuudeksi tehdä kirkkoneuvostolle parannus- ja kehittämisehdotuksia. Ymmärrykseni mukaan seurakuntamme talous on hyvin hoidettu ja antaa mahdollisuuksia toteuttaa piirineuvoston ehdotuksia. Usein piirineuvoston ehdotukset ovat lähtöisin seurakunnan työntekijöiltä tai seurakuntalaisilta. Sillä ei ole väliä mistä parannusehdotukset tulevat. Pääasia on, että kehitys menee eteenpäin.

Piirineuvoston muiksi tehtäviksi on määritelty suunnitella ja ideoida kirkkopiirin alueen toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa ja olla tarvittaessa työntekijöiden tukena. Piirineuvoston kokouksissa olemme jo kuulleet melkein kaikkia työntekijöitä. Kuulemisilla on haluttu saada käsitys työntekijöiden olosuhteista, heidän parannusehdotuksistaan, heidän työssä viihtymisestään jne. Ts. tarkoitus on ollut kartoittaa vaikuttamismahdollisuuksia työntekijöiden työssä viihtymiseen. Henkilökohtaisena käsityksenäni totean saaneeni erittäin hyvän kuvan kirkkopiirimme nykyisistä työntekijöistä. Kaikki asiat heidän kanssaan ovat hoituneet esimerkillisesti. Olen jo parina kesänä käynyt mielihyvällä ottamassa valokuvia hyvin hoidetusta sankarihautausmaaosiosta. Piirineuvoston tehtävänä on myös jakaa kiitosta. Kiitos hautausmaatamme hyvin hoitaneelle henkilökunnalle. Lopuksi esimerkki eräästä piirineuvostolle seurakuntalaisehdotuksena tulleesta asiasta, jonka veimme eteenpäin. Toivomuksena esitettiin, että kirkon tiloihin hankittaisiin sopiva WC ja että sille keksittäisiin sopiva nurkkaus. Ei mennytkään pitkään, kun jo saimme nähtäväksemme yhden mallivaihtoehdon. Asia etenee! Kiitos päättäjille ripeästä toiminnasta. WC olisi tärkeätä saada mm. kauempaa tuleville kirkossa kävijöille kuin myös kirkon työntekijöille. Seppo Sorri piirineuvoston vpj.

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Suvun salaisuudet paljastuivat syntymäpäivillä V

iime kesänä Savonrannan näytelmäryhmän Säimenen kotiseutumuseon alueella esittämässä näytelmässä paljastettiin salaisuuksia. Näytelmässä suku oli kokoontunut Esteri-mummon 80vuotispäiville. Juhlapäivän aikana paljastuivat vähitellen perheen salaisuudet. Jokaisella oli jotain ikävää salattavaa. Näytelmä kertoi myös vanhusten asemasta nykyaikana. Omaishoitajan osakaan ei ole mukava, joten Esteri-mummon lapset päättivät laittaa äitinsä laitoshoitoon. Rakkaus ja ystävyys eivät kuitenkaan katso elettyjen vuosien määrään. Salaperäinen nuoruudenrakastettu astui kuvioihin. Näytelmässä kävi loppujen lopuksi hyvin vain Esteri-mummolle. Hiekkahentuset-niminen näytelmä oli neljäs Anja Tiaisen Savonrannan näytelmäryhmälle kirjoittama ja ohjaama näytelmä. Aikaisemmat näytelmät ovat olleet Albatrossi, Haetannooko tuo mittää ja Jouluksi kotiin. Savonrantalainen Heli Sairanen vastasi näytelmän musiikista. Vanhojen tuttujen laulujen lomassa kuultiin myös ihan uusia sanoituksia ja sovituksia. Lukemattomia ovat olleet ne tunnit, jotka Heli on viettänyt kitaran ja pianon seurassa lauluja sanoittaessaan ja sovittaessaan. Äänentoistosta ja miksauksesta vastuun kantoi Ville Räisänen. Näytelmäryhmä koostuu eri-ikäisistä harrastajista. Nuoret ovat olleet ahkerasti mukana joka kesä. Useamman kesän kokemuksella näyttelevät koululaiset Jonna Sairanen, Jutta Soivio ja Ida Jääskeläinen. Ensimmäistä kertaa mukana oli Ahti Kautto. Aikuisista näytelmän Esteri-mummoa esitti aikaisemmilta vuosilta tuttu Annikki Karvinen. Myös Heli Sairanen, Anna-Mari Kautto, Esko Suomalainen, Seppo Sorri ja Raija Heikkilä ovat osallistuneet kesänäytelmän tekemiseen aikaisemmin. Pirkko Sorri on toiminut kuiskaajana ja jatkoi samassa roolissa edelleen. Hiekkahentuset-näytelmän esitykset olivat Säimenen myllyllä 9.-18.7. Esityksiä oli yhteensä kahdeksan. Viime kesänä katsojia ei karsinut sade eikä ukkonen. Jatkuva helle sen sijaan sai ainakin iäkkäämmän väen pysymään kotosalla ja etsimään varjoisia paikkoja. Muun muassa Palvelukoti Koivulan ja Vanhainkoti Päivärinteen väki ei helteen takia voinut tulla näytelmää katsomaan. Vähän hullu pitää olla Ohjaaja Anja Tiainen sanoo, että kesäteatterissa näyttelevän pitää olla jonkin verran hullu.

Savonrannan näytelmäryhmä palkitsi itsensä viime kesän uurastuksesta tekemällä teatterimatkan Varkauden teatteriin katsomaan Zorbasta. Ennen esitystä ryhmä nautti maukkaan aterian ravintola Oskarissa.

- Jonkin sortin ihmisille näytteleminen iskee, mutta toisille se on uhrautumista. Näytteleminen vaatii sitoutumista. Harjoituksissa ja esityksissä pitää olla mukana, Tiainen sanoo. Kouvolassa vakituisesti asuvalla Anja Tiaisella on vapaa-ajanasunto Savonrannalla, joten kesäteatteriesitysten ohjaus onnistuu kyllä suunnittelemalla ja sovittelemalla aikatauluja yhteen. Tiainen on ollut harrastajateatterissa mukana kuusitoista vuotta. Näytelmiä hän on kirjoittanut ja ohjannut vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 2001–2004 hän suoritti työnsä ohessa draamakasvatuksen cumlaudearvosanan Jyväskylän yliopistossa. Nykyisessä työssään Tiainen toimii opintoohjaajana ja ilmaisutaidon opettajana Kouvolan Lyseon lukiossa. Näytelmäryhmä jakoi stipendejä Savonrannan näytelmäryhmässä harrastajanäyttelijät näyttelevät ilman palkkaa. Syksyllä esitysten jälkeen katsotaan, jääkö

viivan alle jotain. Sen verran on aina jäänyt, että näyttelijöille on järjestetty ilmainen teatterimatka ruokailuineen. Tänä vuonna matka suuntautui Varkauteen. Siellä katsottiin Varkauden teatterin esittämä musikaali Zorbas. Zorbaksessa pääosaa näytellyt Ossi Ahlapuro hurmasi. Nuoret pitivät hyvänä luonnenäyttelijänä Zorbaksen apulaista. Näytelmäryhmän varttuneempi väki pohti, että olikohan näytelmässä esitetyt alastonkohtaukset liian raflaavia nuorille. Näin ei kuitenkaan ollut. Nuoret pitivät esityksestä, mutta eivät itse riisuuntuisi näytelmässä. Savonrannan näytelmäryhmä jakoi neljälle nuorelle 80 euron stipendin teatterimatkalta paluun aikana. Näin nuoria halutaan kannustaa terveellisen harrastuksen pariin. Nuoret oppivat toimimaan ryhmässä. Esiintyminen antaa heille rohkeutta muun muassa koulun suullisten esitysten tunneille. Nuoret olivat tyytyväisiä ja pitivät rahamäärää sopivana palkkiona uurastuksestaan.

Kerimäentie 4, 58200 KERIMÄKI Puh. +358 15 541 146 Jyrki Kosonen GSM: +358 400 272 829 kosonen(at)matka-kosonen.fi www.matka-kosonen.fi 23

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

Aila Rahkolasta Vuoden savonrantalainen 2010

avonrannan Rönkönvaarassa asuva Aila Rahkola valittiin tänä vuonna Vuoden savonrantalaiseksi. Valinnan tekivät savonrantalaiset äänestämällä eri puolilla entisen Savonrannan kunnan aluetta olevissa äänestyspisteissä. Kunnian puuhakas Aila sai vastaanottaa Savonranta-päivän juhlassa heinäkuun viimeisenä päivänä.

KAIKKI MAANRAKENTAMISEEN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TYÖT

KAIVUUPALVELUT SAVONRANTA OY Puh.050-581 5292 / Arto Pesonen Syvyysmittalaitteella varustetut 15 t. ja 23 t. tela-alusteiset kaivinkoneet + traktorikaivurit • • • •

Nikke-Rakennus Oy

- Rakennusurakointi

Rakennusten pohjat ja tiet Pihojen tasaukset Viemäröinti ja kaivojen teko Kaapelien asennukset Koneurakointi Arto Pesonen

Maansiirto ja Auraus Mikko Laamanen

- Likakaivojen tyhjennykset - Siirtokuljetukset ja trukkityöt - Lumityöt - Teiden hoito, roskalava - Maansiirtotyöt - Kuorma-auto ja traktorityöt - Tienvarsiniitto

Puh. 0400-843 391 Puh. 050-581 5292

Puh. 0500-762 603

Aila Rahkola on aktiivinen toimija Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistyksessä. Hän on yksi niiden ahkerien piirakanpaistajien joukossa, joiden käsissä syntyneillä karjalanpiirakoilla on lunastettu Rönkönvaaran entinen koulu kyläläisten yhteiseksi kylätaloksi. Kylätalo on lunastettu entiseltä Savonrannan kunnalta käteisellä. Piirakanmyynti jatkuu edelleen kyläyhdistyksen hankkeiden hyväksi. Seuraavaksi Rönkkötalolla toteutetaan keittiöremontti. Piirakoiden lisäksi kylätalolla kokoontuva ryhmä paistaa kalakukkoja ja muita leivonnaisia. Aila Rahkola ottaa tilauksia vastaan puh. 050 326 2800.