SAVONRANNAN SANOMAT 1 / 2011 by Harri Voutilainen

N A N N N A A N R N N A O R V SSAAVON AT M O SSAANNOMAT

011 2 / 1 o r N 1 1 0 2 / 1 Nro

ranta.fi n o v a s . www

Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kes채asukkaiden 채채nenkannattaja jo vuodesta 1995

Savonrannan kesä on tapahtumia täynnä S

avonrannan kesä tulee olemaan tapahtumia täynnä. Heinäkuussa tapahtumien päällekkäisyyksiä ei voida mitenkään välttää, vaikka niitä miten tarkasti kartoitettaisiin jo edeltä käsin.

Musiikkiyhdistys Sahalammen kiertäjät ry. Järjestää nyt jo neljännen kerran RANNAN KEMUT, koko perheen musiikkitapahtuman.

Näyttelyitä myllyillä

Savonrannan aluejohtokunnan jo kolmannen kerran kokoon kutsuma järjestöpalaveri huomattiin tarpeelliseksi. Järjestöjen edustajat esittelivät palaverissa tulevan kesän toimintaansa.

äimenen mylly on avoinna juhannuksesta heinäkuun loppuun. Vuokalan myllyllä on käsityömyymälä, kudontapiste ja erilaisia taidenäyttelyitä kesän mittaan. Taidetta on tarjolla myös Piippuhallissa ainakin kolmen näyttelyn verran. Kirjastossa taidenäyttely vaihtuu kuukausittain.

- Kulttuuritoimi järjestää perinteisen veteraanijuhlan, Savonranta-päivän, Paasveden Pirun etsintäristeilyn, lasten Halloween-juhlan ja itsenäisyyspäiväjuhlan, Sari Silventoinen luetteli.

Järjestöjen edustajat toivoivat uuden torin valmistuvan jo juhannukseksi. Maansiirtopuolen asiantuntijana Akseli Turtiainen valaisi, että mikäli on tarkoitus tehdä asvaltoitu torialue, niin se ei kyllä tulevalle juhannukselle vielä ehdi.

Savonrannan näytelmäryhmä esittää kuusi kertaa Säimenen kotiseutumuseolla musiikkipitoisen 1960-luvulle ajoittuvan näytelmän Soliferin satulassa. Näytelmäryhmä järjestää myös kaksi lauluiltaa vierasvenesatamassa.

- Maa-aines, puskat ja puut on raivattava pois. Sorapintaisena se ehtii tälle kesälle, mutta asvaltointi siirtyy seuraavalle kesälle.

- Oriniemen Savun toimintaan sisältyvät muun muassa bingo perjantaisin, peli-illat Kokkolahden Kodalla, juhannustanssit, rantakala, Jättiläisen harppaus -patikkaretki ja kuutamoristeily, Raili Merilehti tiedotti.

Viimeisimpänä kysymyksenä ilmoille nousi ajatus Pro Savonranta -järjestön perustamisesta. Kirkonkylällä ei ole vielä kyläyhdistystä, kuten sivukylillä.

Hankavaaran Veto järjestää ohjelmaa erityisesti lapsille. Kaksi maastojuoksukilpailua järjestetään toukokuussa, perinteinen juhannusaaton jalkapallo-ottelu mökkiläiset vastaan paikalliset, yleisurheilun nappuloiden mitalikisa, karkkikisa, lippiksenheittokisa ja saappaanheittokisa kesän mittaan. Kuntotapahtumina seura järjestää Yöttömän yön kävelyn sekä Helvetinlenkkinimisen pyöräilytapahtuman. Pelastakaa Lapset ry tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa. Kolmen eläkeläisyhdistyksen ohjelma on niin ikään tapahtumarikas. Kyläyhdistykset järjestävät omannäköistään ohjelmaa runsaasti. Savonrannan VPK on mukana valtakunnallisessa palokuntien REKRY-tapahtumassa. Meillä on heinäkuussa toritapahtuma, marraskuussa keuhkoahtaumapäivä sekä valtakunnallinen Päivä paloasemalla tapahtuma, Kari Jääskeläinen kertoi.

Savonrannan aluejohtokunnan koolle kutsumina eri järjestöjen edustajat pohtivat tulevana kesänä Savonrannalla järjestettäviä tapahtumia. Ainakin heinäkuu tulee olemaan kovin tapahtumarikas.

SAVONRANNAN SANOMAT 1/2011

HUOLTO JA KAHVIO PARKKINEN KY SAVONRANTA P. 015-679055 MYYMÄLASTÄ - voiteluaineet - autotarvikkeet - moottorisahat - juomat - veikkaus - arpamyynti

Julkaisija: Savonrannan Kehittämissäätiö Vastaava toimittaja: Raija Heikkilä, puh. 040 521 0136, email: raija.heikkila@nettilinja.fi Ilmoitusmyynti: Tarmo Heikkilä, puh. 045 114 0870, email: tarmo3@gmail.com

PUBISTA - lounaat - pizzat - pikkulämpimät - elintarvikkeet

Taitto ja painatus: Harri Voutilainen www.voutilainen.info Kansikuva: www.tilituli.fi Lehden kestotilaus 10.- €/v. tilaukset sähköpostilla toimitukselta

Savonrannan kehittämissäätiö savonrantalaisten asialla S

avonrannan kehittämissäätiön tarkoituksena on säilyttää ja edistää Savonrannan alueen aktiivisuutta ja kansalaistoimintaa sekä huolehtia kaikin tavoin siitä, että Savonranta pysyy kehityksessä mukana. Säätiön tarkoituksena on savonrantalaisuuden ja savonrantalaisen kulttuurin vaaliminen, savonrantalaisten elinolojen parantaminen sekä Savonrannalla harjoitettavien elinkeinojen ja savonrantalaisten virkistystoiminnan edistäminen sekä savonrantalaisten opintojen tukeminen.

vuokramökkeihin tuhat vuodepaikkaa ja yli tuhanteen yksityiseen loma-asuntoon noin viisituhatta vuodepaikkaa.

Kannustusta paikallisille

äätiö muisti viime vuonna savonrantalaisia lottia antamalle heille Savonranta-mitalin. Säätiö on tukenut savonrantalaisia opiskelijoita antamalla kannustuspalkinnon kaikille ammattiin valmistuneille. Myös SM-tason kilpailuissa mitaleja saaneita säätiö on muistanut.

Säätiö julkaisee muun muassa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Savonrannan Sanomat -lehteä sekä viime vuonna uusittuja savonranta-sivuja internetissä. Säätiö pitää yllä yhdessä savonrantalaisten yhdistysten kanssa Vuokalan ja Säimenen myllymuseoita sekä virkistysalueita Harjujärvellä ja Oriniemellä.

Viime vuonna Vuoden kyläksi valitulle Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry:lle säätiö antoi kannustuspalkinnon sekä lahjoitti tuhat euroa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen säilyttämiseksi Savonlinnassa.

Yhteistyötä yhdistysten kanssa

Paljon polemiikkia

uokalan myllyssä toimii Savonrannan kädentaitajat ry:n ylläpitämä käsityöasema. Säätiö ei peri yhdistykseltä vuokraa tiloista ja antaa lisäksi lämmityksen ja valaistuksen ilmaiseksi. Myllyllä järjestetään myös taidenäyttelyitä.

äätiön perustaminen ja Savonrannan kunnan omaisuudesta osan siirtäminen säätiölle on herättänyt paljon porua, tyhjiä puheita ja turhia ennakkoluuloja. Muiden muassa eräs eduskuntaan valittu perussuomalainen väittää kirjoituksessaan, että ”savonrantalaiset siirsivät ennen kuntaliitosta kaiken kunnan omaisuuden säätiölle” ja että ”yritysmaail-massa järjestelyä pidettäisiin moraalittomana”.

Kesäaikaan avoinna olevaa Säimenen myllymuseota hoitaa Savonranta-seura ry. Museoalueella on useita museorakennuksia. Savonrannan näytelmäryhmä on esittänyt alueella jo monena kesänä kesäteatteria.

Päätös säätiön perustamisesta tehtiin syksyllä 2007 ennen Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitosta. Säätiön hyväksyminen oli ehtona kuntaliitosneuvottelujen aloittamiselle. Tästä viisaasta päätöksestä kiitos kuuluu Savonrannan kunnan viimeiselle valtuustolle. Kuntaliitoksissa käy helposti niin, että laita-alueet jäävät kehittämisessä vähemmälle kuin keskusta-alue, koska valtaosa väestöstä asuu keskustassa.

Viime vuonna säätiö rakennutti Oriniemen virkistysalueelle hirsimökin. Samalla vanha leirialueen huoltorakennus purettiin pois. Tavoitteena on kehittää virkistysalueesta pienimuotoinen leirialue. Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry vastaa Harjujärven rannalla olevan uimapaikan ja pienimuotoisen leirialueen ylläpidosta. Säimen-Sönkkä kyläyhdistys ry puolestaan pitää yllä luontopolkua ja urheilukenttää Säimenessä. Säätiö ei peri alueiden käytöstä vuokraa.

Säätiön vuoden 2010 toimintakertomuksesta käy ilmi, että Savonrannan kunnanvaltuusto luovutti perustettavalle säätiölle viisi tilaa ja tiloilla olevat rakennukset laitteineen. Nämä tilat ovat Rönkkö, Koivula, Myllynranta, Koskenranta ja Pohjukka. Metsää tiloilla on yhteensä noin 300 hehtaaria. Lisäksi säätiölle

Säätiön tavoitteena on, että Savonrannasta tulee tällä vuosikymmenellä vilkas luontomatkailukeskus. Tavoitteena on saada

Kuntavisio S

avonlinnan seudun kuntarakenteessa ei ole Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitoksen jälkeen tapahtunut muutoksia. Kaupunki on ollut varsin vaitonainen, sillä naapurikuntia ei ole haluttu painostaa eikä ärsyttää asian esillä pitämisellä. Olemme linjanneet, että aktiivisuutemme herää jos jokin kunta osoittaa kiinnostusta kuntaliitokseen. Puumalan kunta on päättänyt selvittää kuntaliitosmahdollisuutensa. Asian julkistamisen jälkeen otimme yhteyttä Puumalan päättäjiin ja ilmoitimme olevamme kiinnostuneita keskustelemaan asiasta. Yleinen käsitys oli, että Puumala aloittaa neuvottelut Mikkelin kanssa, mutta valtuusto äänestikin Savonlinnan puolesta äänin 11 - 10. Nyt neuvottelut ovat hyvällä menolla ja asialista alkaa olla käsitelty lukuun ottamatta investointeja, avustuksia ja aluejohtokunnan käyttövaroja. Myös muutamia muita pienempiä asioita on vielä hiottava.

velujen järjestämiseen paranevat myös. Maaseudun kannalta on tärkeää, että samalla kun kuntakenttää kootaan yhteen, huolehditaan maaseutualueiden lähipalvelujen säilyttämisestä. Ilman takuuta tästä on vaikea kuvitella liitosten syntyvän muuten kuin viimeisessä pakkotilanteessa. Siksi tarvittaisiinkin laki turvaamaan näiden lähipalvelujen säilyminen ja kehittyminen.

Savonlinnan päättäjille on viisasteltu kuntaliitoksen osalta samalla tavalla kuin Savonrannan liitoksen aikana. On koettu, että nyt mennään merta edemmäksi kalaan. Monet päättäjätkin ovat todenneet, että ensin pitäisi neuvotella lähikuntien kanssa. Tosiasia on kuitenkin se, että jos jäämme odottelemaan lähikuntien ratkaisuja menetämme mahdollisuutemme yhteisen kunnan rakentamiseen juuri Puumalan tyyppisten kuntien kanssa.

Savonlinnan seudun pitäisi nyt nopeasti laatia oma selviytymisstrategiansa. Vähäiset voimavarat pitäisi yhdistää ja aloittaa nopeasti neuvottelut vahvan peruskunnan muodostamiseksi. Tuon kunnan asukasmääräksi pitäisi saada mainittu 60.000 – 80.000 henkeä. Siksi olemme kiinnostuneita keskustelemaan kaikkien alueellamme kuntaliitosta pohtivien kuntien kanssa. Näistä mainittakoon vaikkapa Kesälahti. Tavoitteena on merkittävä Saimaan saaristokunta.

Kuntarakenteet ovat muutoksessa. Kysymys on vain aikataulusta. Hidastelemalla annamme etumatkaa syntyville kuntakokonaisuuksille, joiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa monista asioista. Tulevassa kuntakentässä myös koolla on väliä. Pienet, alle 20.000 asukkaan kunnat jäävät auttamattomasti kilpailussa jalkoihin. Vahvat peruskunnat kokoavat alueelleen 60.000 – 80.000 asukkaan määrän. Vaikka väestön määrä ei olekaan itsetarkoitus, on määrällä silti väliä. Kunnan kiinnostavuus kasvaa sen ollessa riittävän suuri. Toiminnalliset edellytykset pal-

Matti-Pekka Parkkinen Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja

luovutettiin Savonrannan Sampo Oy:n osakkeet sekä 50 000 euroa peruspääomaksi.

Parkkinen. Säätiön asiamiehenä toimii Antti Erämaa.

Savonlinnan kaupunki ei liitoksen yhteydessä suinkaan jäänyt nuolemaan näppejään, vaan sai 400 kpl sähköyhtiön osakkeita, 600 hehtaaria metsää sekä hyvässä kunnossa olevat rakennukset ja infran. Näihin sisältyy mm. remontoitu koulu ja uusi vanhainkoti.

Säätiön hallinto

avonrannan kehittämissäätiön hallitus muodostuu Savonrannan kunnan viimeisestä kunnanvaltuustosta. Puheenjohtajana toimii Juha Hirvonen, varapuheenjohtajana Jouko Makkonen sekä jäseninä Aarne Hirvonen, Satu Laamanen, Tapio Suomalainen, Matti-Pekka Parkkinen, Raija-Liisa Parkkonen, Tuomo Reinikainen, Heli Roivio, Eila Soisalo, Esko Makkonen, Tero Turtiainen, Allan Ruotsalainen, Hannu Karvinen, Hannele Jääskeläinen, Anna-Mari Kautto ja Esko Suomalainen. Säätiön hallituksen valitsemaan säätiön hoitokuntaan kuuluvat Juha Hirvonen, Heli Roivio, Jouko Makkonen ja Matti-Pekka

Osuuskunta Savonrannan Savuko vuokraa Oriniemen Majoja. Sijainti rauhallisella alueella Saimaan rannalla n. 5 km taajamasta. Majoituspaikkoja alueella 14 henkilölle. Katso tarkemmin www.savonranta.fi/matkailu

Toimittaja turinoi… S

avonrannan Sanomien ulkonäössä on palattu tutunoloiseen entiseen malliin. Viime vuoden kaksi numeroa lehteä toimitettiin tabloidina. Lukijat olivat kuitenkin viidentoista vuoden aikana tottuneet lehden aikaisempaan ulkoasuun, joten heidän toivomuksestaan lehteä tehdään jatkossa entisen kaltaisena. Tässä lehdessä syntyjuuriltaan savonrantalainen Ulla-Maija Rouhiainen kannustaa savonrantalaisia kehittämään matkailupalveluja saunateeman ympärille. Saunojahan meillä riittää. Tarvitaan vielä rohkeutta rakentaa saunomisen ympärille ehjä elämyksellinen kokonaisuus. Tulevaisuudessa matkailijat haluavat viipyä yhä pitempiä aikoja paikkakunnalla. Heille täytyy luoda siihen mahdollisuus. Savonrannan matkailua ollaan kehittämässä kovalla rytinällä. Rönkönvaaraan rakennetaan kylpylää, Lekottiin mökkikylää ja Kääpäsaareen lomaosakekylää. Kun valmista tulee, niin lomalaisten kelpaa nauttia Savonrannan neitseellisistä maisemista, luonnonrauhasta ja verkkaisesta ajankulusta. Kiireettömyys kiehtoo nykypäivän ihmisiä. Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen esittelee kuntavisionsa ja jätevesineuvoja Teemu Oittinen tuo kirjoituksessaan selkoa jätevesiasioihin. Muut Savonrantaa koskevista päätöksistä vastuuta kantavat eivät ehtineet tähän lehteen kirjoittamaan, mutta heidän vuoronsa tulee vielä.

Toimitus toivottaa kaikille antoisia hetkiä lehden parissa. Lämmin ja pitkä kesäkään ei olisi pahitteeksi kylmän ja lumisen talven vastapainoksi.

Lehdessä on kattava luettelo kesän tapahtumista. Joitakin tapahtumia on esitelty tarkemmin erillisten kirjoitusten muodossa. Myös savonrantalaiset järjestöt ovat esitelleet toimintaansa lehden sivuilla. VPK valmistautuu juhlimaan 70-vuotista taivaltaan ja kantaa samalla huolta siitä, miten saada nuoret innostumaan vapaaehtoistoiminnasta.

Kiireetöntä kesää toivotellen Raija Heikkilä vastaava toimittaja

Yksityiset henkilöt ovat osoittaneet aktiivisuuttaan. Kauniita maisemia on saatu videoitua. Niitä voi käydä katsomassa Savonranta-sivuilta netissä. Runoja on tallennettu cd-levylle sekä runoja ja kauniita maisemia on yhdistetty runokorteiksi. Savonrannan näytelmäryhmä matkaa ohjaajansa Anja Tiaisen mukana 60-luvulle. Esityksiä voi käydä katsomassa Säimenen Kotiseutumuseon alueella heinäkuussa.

Savolaisuudesta sanottua:

avolainen mies ei koskaan itke. Savolainen ilmaisee riemunsa ja surunsa vain kielenkärjellä. Naama pysyy värähtelemättä. Ei edes kuulu savolaisen tapoihin suuresti nauraakaan, kun kuulee vihlovan sukkeluuden. Jos nauraakin, niin se on lyhyttä, joskin äänekästä.

Ensi kesänä järjestetään Piippuhallissa kolme taidenäyttelyä, Ennen Vuokalaa, Vuokala 11 Mitä kummaa ja Vuokalan jälkeen. Nyt kannattaa siis käydä katsomassa, koskapa Ritva-Liisa Virtanen omien sanojensa mukaan ei järjestä Vuokala näyttelyitä enää tässä muodossa Savonrannalla.

Savolainen on usein leikillisillä sutkauksilla koettanut manata alas suurimman pöpönsä, hallan aikaansaamat tuhotyöt. Hän on nälänkin tuskat koettanut lieventää leikinlaskulla. Se on onnistunut, sillä pyhä kevytmielisyys lienee sittenkin paras keino, kun on hirvittävä onnettomuus kestettävissä. Kaikille luonteille se ei sovi; savolaiselle ehkä paremmin kuin monelle muulle, sillä savolainen kansa on jo lapsesta saakka tottunut kuulemaan leikkiä sekä pyhistä että pelottavista seikoista.

Tämän lehden julkaisijana toimii Savonrannan kehittämissäätiö. Säätiön toiminnasta ja tarkoituksesta voit lukea enemmän lehden sivuilta. Lehti jaetaan ilmaiseksi entisen Savonrannan kunnan alueella vakituisesti asuville sekä alueella vapaaajanasunnon omistaville. Lehteä on saatavana myös paikkakunnan palvelupisteistä. Muut voivat tilata tätä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää avoimesti puolueellista Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattajaa kestotilauksena toimituksesta.

T. Raija

Savonrannalle uusi tori S

avonrannan tori siirtyy vanhan seurakuntatalon pihaalueelta lähemmäksi Sale-myymälää. Sijaintia on kaavailtu myymälän vastapäätä tien toiselle puolelle lähelle Sahalammen rantaa. Aluejohtokunnalla on varattu uuden torin perustamiskuluihin noin 50 000 euroa.

toivoivat uuden torin valmistuvan jo juhannukseksi. Maansiirtopuolen asiantuntijana Akseli Turtiainen valaisi, että mikäli on tarkoitus tehdä asvaltoitu torialue, niin se ei kyllä tulevalle juhannukselle vielä ehdi. - Maa-aines, puskat ja puut on raivattava pois. Sorapintaisena se ehtii tälle kesälle, mutta asvaltointi siirtyy seuraavalle kesälle, Turtiainen sanoi.

Savonrannan vakinaiset torikauppiaat kokoontuivat huhtikuun lopulla katsastamaan uutta torialuetta. Samalla heidän toiveensa kirjattiin ylös ja ne saatetaan Savonlinnan kaupungin päättäjien tietoon.

Tähän asti torikauppiaat ovat saaneet toripaikkansa ilmaiseksi. Nyt ilmaan jää kysymys, muuttuvatko toripaikat maksullisiksi ja minkä verran ne maksaisivat.

- Toripöydät ovat jo valmiina. Torikatos tulee profiilipellistä. Torin yhteyteen tulee ilmoitustaulu, Antti Erämaa selvitti. Torikauppiaiden toivelistalla olivat sähkö, valo ja yleisökäymälä. Torialueen siivous askarrutti myös kauppiaita.

- Savonlinnan kaupunki hinnoittelee toripaikat. Vuokrista käydään keskustelua. Savonlinnan torilla toripaikasta ei tietenkään saa sitä hintaa, mitä Helsingissä, Erämaa sanoi.

- Siivous liitetään kaupungin alueen siivoukseen. Myös valotolppa kytketään kaupungin valoihin. Sähköä saadaan vedettyä roikalla, Erämaa lupasi.

Paljon eri toreja kiertänyt Pekka Rautiainen tiesi kertoa, että Heinävedellä ja Liperissä toripaikka maksaa 10 euroa.

Asvalttia ei vielä tänä kesänä

- Savonlinnassa pieni pöytä maksaa 8–12 euroa. Toivottavasti hinta ei muodostu ainakaan tätä korkeammaksi, Rautiainen toivoi.

orialueen asvaltointiin kauppiaat suhtautuivat myönteisesti. Myös eri järjestöjen edustajat omassa palaverissaan

Torikauppiaiden toiveita kuultiin yhteisessä palaverissa. Torialueeseen tutustuttiin ensin paperilla ja sen jälkeen käytiin paikan päällä tutustumassa alueeseen.

Savonrannan torikauppiaat tutustuivat Savonlinnan kaupungin kansliapäällikkö Antti Erämaan (vas) johdolla uuden torin alueeseen. Antti Pesonen, Eila Soisalo, Otto Makkonen, Raija Heikkilä ja Pekka Rautiainen toivovat asiallisia ja toimivia tiloja.

Mökilleen lomalle tullut kaupunkilainen kyseli saavuttuaan paikalliselta talonisännältä: Onkohan huomenna pouta? Isäntä vastasi ykskantaan: Suattaapa olla että on, vuan suattaapa olla että ei ookkaan. Teiden auraukset, lanaukset ym. kunnostukset Soraa, multaa, täytemaata

Amerikasta asti Kääpäsaareen sukulaisiaan katsomaan tullut jenkki meni suuruudentunnossaan kehumaan sukulaismiehen vaimolle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa. Vaimo ei jäänyt yhtään huonommaksi, vaan vastasi: Minäpä oon muannu auringossa.

Traktori- ja kaivinkonetyöt

Kirjoittaja: Ulla-Maija Rouhiainen (ent. Hirvonen, Kukunmäeltä Lapinlahden kylältä, sittemmin kirkonkylän kirjastosta)

SAUNA ON SUOMEN JA SAVONRANNAN PARAS MATKAILUPALVELU S

uomessa on 5,3 miljoonaa ihmistä kohti yli kaksi miljoonaa saunaa. Suomalaiset perheet isä, äiti ja keskimäärin 1,8 lasta kylpevät kaksi kertaa viikossa, mutta matkailijoille sauna ei aina lämpiä ja sen kynnys on korkea. Matkailijoille pitäisi esitellä lähemmin vieraanvaraisuutemme keskeisintä kokemusta.

Satu meni saunaan

ain vuonna 2007 työnantajaltani Haaga-Helia ammattikorkeakoululta toimeksiannon tutkia saunan hyödyntämistä suomalaisen maaseutumatkailun kehittämisessä. Perustimme opiskelijoiden kanssa saunaryhmän ja aloimme töihin. Aihe tuntui alussa vähän tylsältä opiskelijoista ja minustakin. Saunaa oli lämmitelty ja markkinoitu kaikissa matkailuesitteissä vuosikymmeniä, emme uskoneet että siitä enää mitään sen kummempaa irtoaisi. Kokosimme erilaista aineistoa tontuista ja sauna-arkkitehtuurista, morsiussaunoista ja nokkospiiskauksen tehosta. Opiskelijat muistelivat lapsuutensa tärkeimpiä kokemuksia, ne liittyivät usein saunomiseen isovanhempien tai vanhempien kanssa.

Matka oppaaksi

ähdin maailmalle Savonrannalta, kirkonkylän kirjastosta vuonna 1975 ja aloitin työt matkailualalla. Ensimmäiset kuusitoista vuotta suunnittelin suomalaisille ulkomaan matkoja eri puolille maailmaa, lähialueille, Eurooppaan ja valtamerien taakse. Matkojen suunnittelun, hinnoittelun ja organisoinnin lisäksi sain tilaisuuden toimia monella keikalla myös oppaana ja opin arvostamaan oppaan työtä. – Opastusta aloin opettelemaan jo aikoinaan Ukko-Pekka Kansasen Kääpäsaaren lomakylässä 1970-luvun alussa. Silloin opastimme ulkomaalaisia vieraita suomalaisen rantakalan, ruisleivän ja keskioluen maailman.

Sitten teimme haastattelun Suomessa asuvien eri-ikäisten ulkomaalaisten saunakokemuksista. Haastattelun tulokset osoittivat, että saunan kynnys vieraille oli ollut korkea, he olivat pelänneet saunomista. He olivat uskoneet, että sauna on kuuma pätsi, johon kaikkien on pakko mennä alasti paistumaan, juosta kuumasta pökerryksissä hankeen tai jääkylmään veteen ja lopuksi juoda itsensä umpikänniin. Tällaisen käsityksen suomalaiset olivat omalla leuhkimisellaan saunomisesta antaneet. Me suomalaiset näemme saunan hyvin läheltä emmekä aina ymmärrä miten siitä vieraalle kerrotaan. Sauna on suomalaisen perhe-elämän ja vieraanvaraisuuden keskiössä, se on ihan nenän edessä ja saunasta puhuminen koetaan varsinkin ulkomaa-

Ulkomaanmatkailun jälkeen olen parikymmentä vuotta toiminut kotimaan matkailun kehittämistehtävissä, kirjoittanut muutaman kirjan, opiskellut, opettanut ja opastanut. Olen suorittanut myös matkaoppaan ammattitutkinnon. Palkkatyön ohella toimin silloin tällöin myös auktorisoituna Helsinki-oppaana. Nyt olen urani huipulla, sillä minusta on tullut myös saunaopas.

laisille jotenkin kiusallisena.

Saunaoppaan kokemuksia

Saunaan uskallettuaan haastattelemamme vieraat olivat kuitenkin ihastuneita – he olivat kokeneet ruumiillisen ja henkisen rentoutumisen lisäksi selittämättömän sielullisen puhdistautumisenkin. Läheinen yhteys luontoon, hiljaisuus, alastomuus sekä yhteisöllisyys yhdessä hyvin yksityisen kokemuksen kanssa oli monille antanut tilaisuuden kokea jotain arkista suurempaa – he olivat kokeneet meditatiivisen tai rukoukseen verrattavan rauhan. Ruumiin lisäksi myös henki ja sielu puhdistuivat.

irjan julkaisemisen jälkeen minulle sitten tuli haaste tositoimiin. Helsinkiin saapuu useita ulkomaisia lehdistövieraita ja kaikki ne haluavat tietää ja kirjoittaa jotain saunasta. Tarvittiin sopivia saunoja ja saunaoppaita eikä kutsusta voinut kieltäytyä kun kerran olin mennyt jo kirjassa neuvomaan saunaopastusta. Kollegani Leena Kuosmanen Pohjois-Karjalan Kuusjärveltä on kaunis ja taitava Suomi-Helsinki-opas ja me päätimme tuotteistaa saunaopastuksen ulkomaisille mediavieraille. Tällainen meidän saunaopastuksemme on:

Suomalaiset saunassa

Olemme etsineet hyvät saunat, esimerkiksi Saunasaari, Uunisaari ja Kotiharjun sauna Helsingissä ovat erinomaisia saunoja

loin perehtyä tarkemmin kylpemiseen ja oli helppo havaita, kuinka kylpemiseen muuallakin jo ammoisina aikoina on liittynyt paljon erilaisia uskomuksia ja merkityksiä. PohjoisAmerikan alkuperäisasukkailla, esimerkiksi Lakota- intiaaneilla on inipi-riitti, saunakokemus, jota käytetään pyhässä yhteydessä esi-isien henkien kanssa ja nykyään se on merkittävä luontaisterapian muoto.

Olemme ottaneet selville saunasta kaiken mitä vain on mahdollista ja asiakkaita kiinnostavatkin lukemattomat asiat saunan kulttuurihistoriasta ympäristökysymyksiin, lämpötalouteen, hiukkaspäästöihin, suomalaisten rauhanturvaajien saunanrakennukseen Tsadissa, arkkitehtuuriin ja saunan terveysvaikutuksiin ( joita muuten on tutkittu hyvin vähän – Suomessa ei juuri ollenkaan.)

Kylpeminen on merkittävä osa japanilaista kulttuuria, jossa luonto, kauneus ja puhtaus tuottavat syvän henkisen puhdistautumisen tuliperäisten lähteiden yhteyteen perustetuissa majatalo-kylpylöissä, onsei ryokaneissa.

kerromme vastomisen merkityksistä ja opetamme vastomistaitoa ja etikettiä

Muinaisen Rooman kylpylöiden tarjoamia palveluita, mahtavaa arkkitehtuuria, ympäristöä säästävää energiateknologiaa eikä kulttuurin, terveyden ja huvitusten yhdistelmää ole vielä ylitetty vaikka Euroopassa on paljon jäljitelmiä. – Mistähän johtuu, ettei Suomen yli sata kylpylää yhdistä aitoa saunafilosofiaa toimintaansa?

kerromme suomalaisten saunomistavoista: Monilla perheillä on kaksi saunaa, toinen kaupungissa ja toinen mökillä. Sauna on arkinen ja pyhä ja sauna on hauska asia: Saunoja on rakennettu kerrostalojen vaatekomeroihin ja pikkuFiatiin. Sauna on osa suomalaista politiikkaa:

Aloin penkoa myös pohjoisen pallonpuoliskon kansojen tapakulttuuria. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sauna on ollut yleinen Siperian kansojen keskuudessa, Venäjällä sekä Suomessa ja Virossa. Sauna on suomalais-ugrilainen sana ja se on käytössä kaikkialla maailmassa. Ensimmäinen kirjallinen merkintä tsuudeista eli suomalaisista liittää suomalaiset saunaan ja se on julkaistu 1100-luvulla Nestorin kronikassa, joka on venäläisten vanhin historiankirjoitus Novgorodin ja Kiovan kaupunkivaltioiden ajalta. Kronikassa suomalaisten saunomista kuvaillaan näin:

Viime vuoden heinäkuun 17. päivä oli lauantai ja vieraanamme oli eurooppalaisten muotilehtien toimittajia, ”jotka olivat nähneet ja kokeneet kaiken, varsinkin kaiken ylellisen, eikä mikään enää tunnu heille miltään”. No - kello oli siinä neljä iltapäivällä, Saunasaaressa oli valmiiksi lämmitettyinä kolme komeaa eri tyylistä saunaa, ilman lämpötila n. + 26 varjossa, Suomenlahden vesi 22 astetta, eikä sinilevästä tietoakaan. Edessä näkyi Helsingin silhuetti, mutta tunnelma oli kuin mökillä. Kerroimme muotitoimittajille kuinka tällä hetkellä Suomessa

” Minä näin niiden puisia saunoja. He lämmittävät ne tulikuumiksi, riisuvat itsensä ja ovat alasti, valelevat itseään parkitsemisaineella, ottavat tuoreet oksat ja hakkaavat itseään niin lujasti, että pääsevät hädin tuskin puolikuolleina lauteilta alas, ja sitten he valelevat itseään kylmällä vedellä ja vasta sillä kurin taas virkoavat. Ja näin he tekevät joka päivä, kenenkään heitä piinaamatta. Itse he piinaavat itseään, mutta sepä onkin heidän peseytymistään eikä piinaa.” Vanhin suomalainen sauna – tai sen jäänteet – on löytynyt Kainuusta ja se on yhtä vanha kuin Egyptin suuret pyramidit, sauna on siis vanhaa sivistystä: ”puhtaus on puoli ruokaa” kuuluu sanonta. Sauna on se asia, joka suomenkielen ohella erottaa meidät kaikista muista kulttuureista. Kaikki vieraat ovat kiinnostuneita saunasta, koska saunaan liittyy niin paljon eksoottisia elementtejä, siihen liittyy odotuksia ja se on matkailijalle aito ohjelmapalvelu, jossa vieras voi ylittää itsensä ja saada jotain sellaista, jota missään muualla ei ole saatavissa. Kirjoitin kirjan Satu meni saunaan – Matkailua ja kylpemisen kulttuuria. Sauna – The Bathing and the Tourist. Lähetän kirjan ”tällä puhheella” Savonrannan kirjastoon, voitte lainata sen sieltä ja lukea jos kiinnostaa.

Ulla-Maija Rouhinainen (oik.) ja Leena Kuosmanen ovat tuotteistaneet saunaopastuksen ulkomaalaisille mediavieraille.

lämpiää ainakin puolitoista miljoonaa saunaa ja kuinka täällä Suomessa vieraita yleensä kohdellaan: Nimittäin pari viikkoa aikaisemmin silloinen pääministeri Vanhanen ja Venäjän pääministeri Putin olivat tavanneet virallisissa merkeissä valtioiden rajalla tiukkojen turvatoimien rajoittaessa liikkumista. Lehdistölle kerrottiin, että Putin lähtee kotiin Venäjälle kello 18.00 – mutta kuinkas kävikään: Vanhanen ja Putin lähtivätkin ongelle ja sen jälkeen saunoivat yhdessä yhteen saakka yöllä. Kuultuaan tämän, kaiken kokeneet muotitoimittajatkin olivat vaikuttuneita saunakokemuksen aitoudesta.

tuun suomalaiseen puhdistautumistraditioon: olemme tehneet lomakkeen, johon asiakas voi kirjoittaa kaikki ne mieltään ja sieluaan kuormittavat murheet, surut, kaunat ja kateudet, turhat muistot ja entiset rakkaudet, syyllisyydet ja synnit. Lappu poltetaan nuotioilla ja näin on taas mukava jatkaa matkaa kevyemmän repun kanssa. Kaikki ovat ottaneet rituaalin tosissaan, varmuuden vuoksi. Eräs englantilaistoimittaja kysyi: ”Jos kirjoitan tähän lappuun entisen tyttöystäväni nimen, aiheutanko hänelle vahinkoa?” Vastasimme että ”Et aiheuta. Juttu vaan kirkastuu omassa päässäsi.” Näinhän se menee.

me oppaat esittelemme ensin saunat ja näytämme kädestä pitäen miten siellä toimitaan. Jompikumpi meistä myös saunoo asiakkaiden kanssa – meillä on myös saunapoikia apuna tarpeen mukaan

Kirjassani on myös joitain vinkkejä saunan rakennukseen. Perusohje on, että sauna sijoitetaan oikeaan ympäristöön, jossa vesitalous on kestäväsi hoidettavissa ja jossa rakennus sulautuu maastoon vaatimattomalla arvokkuudella. Toinen ohje tulee kuuluisalta sauna-arkkitehti Risto Vuolle Apialta: ” Rakenna kerralla tarpeeksi iso sauna”.

me oppaat myös jynssäämme asiakkaat putipuhtaiksi! Jotkut kollegat tykkäävät että asiakkaiden peseminen on vähän rahvaanomainen tapa opastaa, mutta meistä se on suomalaisen vieraanvaraisuuden paras osoitus. Voisi sanoa että olen nyt matkailu-urani huipulla – teen työtä kulttuurihistoriallisen vieraanvaraisuuden keskiössä ja aivan asiakaspinnassa! Ja vierailta tulee kiitosta, yleisin asiakaskommentti on: ”Kukaan ei ole pessyt minua sen jälkeen kun äiti pesi minut pienenä!” Saunomisen, uimisen ja paljussa lilluttelun jälkeen rauhoitutaan ja sitten syödään vasta Hyvää lähdevettä on tarjolla saunomisen ajan ja illallisella juomaa tarjotaan valinnan mukaan. Puhdasta ja terveellistä lähiruokaa voi tarjota kenelle vain. Opastus päättyy perinteiseen Juhannuskokosta muunnet-

paljussa: Vesi on elämän lähde ja sen olomuoto. Kylpy ja rentoutuminen liittyvät toisiinsa.

Ulkomaalaiset ovat kertoneet, että saunaan uskallettuaan he ovat kokeneet ruumiillisen ja henkisen rentoutumisen lisäksi selittämättömän sielullisen puhdistautumisen.

onnellinen asiakas: Saunomisen, uimisen ja paljussa lilluttelun jälkeen on hyvä rauhoittua.

Helsinkiläinen kysyi Kuopion torilla vastaan tulevalta savolaisukolta: Paljonko kello on? Kotvan korvallista kyhnytettyään ukko vastasi: Luuta vaille nahka. Kummeksuen helsinkiläinen jatkoi matkaa ja kysyi seuraavalta vastaantulijalta saman kysymyksen. Vastaus oli kuitenkin erilainen: Viiskymppiä ilman rannetta.

Puhdas ja likainen

ylpy ja rentoutuminen ovat liittyneet toisiinsa, peseytyminen, karaistuminen ja ruumiinharjoitukset samoin. Puhtaus on ollut velvollisuus, etuoikeus, ylellisyyttä, esivallan määräys, uskonnollinen riitti. Likaisuus ja puhtaus ovat erotelleet ihmisryhmiä yhteiskunnallisiin arvoasteikkoihin. Säännöllisestä peseytymisestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on yleensä aina ollut sivistyksen merkki. Sivistyneissä yhteiskunnissa yhteisön jäsenet ovat ymmärtäneet puhtauteen liittyvän vastuun itsestä ja muista.

Kuopiossa hiihtolomalla oleva turisti kysyi Puijon viereistä Neulamäen rinnettä suksilla laskiessaan: Onko täällä Savossa aina näin paljon lunta? Ei oo, vastasi savolainen. Turisti siitä utelemaan: Milloin sitä on vähemmän? Savolaisvastaus kuuluu ykskantaan: Kesällä.

Mutta toisaalta liiallinen puhtaus ja liika itsestä huolehtiminen on puritaanisen uskonnon nimissä myös koetettu kitkeä turhamaisuutena ja haureellisuutena. Nuorten tyttöjen ei sallittu ”pesevän silmiään” liian usein eikä peilaavan itseään pesuvadin pinnassa. (Virolahti 1800-luku, Utrio, 1986.) Maalla kylvettiin ja saunottiin vapaammin viikoittain, kaupungeissa porvariston säädyllisyysvaatimukset edellyttivät puhdistautumista salassa ja naiset käyttivät kylpypaitaa usein kylpiessään yksinkin.

Sönkän perukoilla asuva lomakylän isäntä meni ostamaan Kylä-Puodista mökilleen uutta kiuasta. Myyjä kysyi, että laitetaanko jatkuvalämmitteinen. Savolaisisäntä ei ole liian vaativainen, vaan sanoo, että kyllä se riittää kuhan lauvantaena lämpijää.

Ruumiillisen puhtauden lisäksi peseytymiseen on liittynyt sielullisen ja hengellisen puhdistautumisen merkityksiä. Puhtaus on jakanut ihmisryhmiä, miehiä, naisia ja yhteiskuntaluokkia. Puhtautta ja likaisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien käsiteparien kautta:

Rönkönvaaran Saunalahdella itärajan takaa lomanviettoon tullut matkailija kysyi järvellä soutavalta kyläläiseltä, että tuleeko kalaa. Soutaja nosti airot ylös ja vastasi: Tulloopa hyvinnii, tulloo, ja vielä on omat katiskat kahtomata.

puhdas ja likainen puettu ja alaston mies ja nainen aikuinen ja lapsi syntymä ja kuolema rikas ja köyhä sallittu ja kielletty vapaus ja velvollisuus pyhä ja arki rituaali ja karnevaali tabu ja seksuaalisuus neitsyt ja huora turvallinen ja eksoottinen totuus ja valhe kaunis ja ruma henkinen ja ruumiillinen hengellinen ja maallinen Kasveista, puista ja eläimistä saadut aromaattiset mehut, pihkat, öljyt ja rasvat ovat olleet tärkeitä aineita puhdistautumisessa ja niillä on ollut henkisiä ja rituaalisia merkityksiä. Monissa myyteissä kuvataan Paratiisin kaltaista puutarhaa, jossa onni ja puhtaus, totuus ja paljaus vallitsevat. Toisaalta likaisuus ja vaarat uhkaavat Paratiisin ulkopuolella. Mutta Paratiisin portit ovat meiltä olevaisuudessa eläviltä suljetut, joten täällä Paratiisin ulkopuolella kasvien öljyt ja tuoksuvat aineet ovat puhdistaneet ja parantaneet ihmisiä. Monissa kulttuureissa uskotaan useiden kasvien ja yrttien olevan paratiisillista alkuperää, joka näkyy kasvien nimissä ja niihin liittyvissä tarinoissa. Kerrotaan viininkin olevan alkuaan Paratiisista: Eevan ja Aatamin karkotus liikutti erästä Paratiisin porttia vartioivista serafeista ja hän taittoi ulos ajetuille ihmisille lohduksi mukaan viiniköynnöksen oksan. Vesi on elämän lähde ja sen olomuoto, ihmisestäkin yli seitsemänkymmentä prosenttia on vettä. Vesi kiertää ihmeellistä kiertokulkuaan maahan ja maasta ilmaan ja taas takaisin maahan

Savonranta-päivän teema

”Savolaisella sydämellä” T

änä kesänä Savonranta-päivän teemana on esitellä savolaisuutta monelta kantilta. Tapahtuman motto on ”Savolaisella sydämellä”.

nen esityksiään kuullaan Savonranta-päivän pääjuhlassa kaksi kertaa. Savonranta-päivän ohjelma alkaa lauantaina 30.7. klo 12 ruokailulla. Savonrannan Martat vastaavat kalakeiton suolaisuudesta tai suolattomuudesta tällä kertaa. Jo ruokailun aikana yleisölle esitellään perinnetöitä ja perinneasuja.

Päivän parhaimmat naurut yleisöltä irtoaa varmasti siinä vaiheessa, kun Suomen murremestariksi vuonna 2001 Kuha Häntä -tapahtumassa Savonlinnan torilla valittu Anneli Valta-Lisitsin pääsee lavalle. Hän on myös vuoden 2005 murremestari. Hä-

Savonrannan Lions-ladyt järjestävät juhlayleisölle kahvia ja pullaa sekä arpajaiset. Muurinpohjalettuja paistavat Oriniemen maa- ja kotitalousseuran jäsenet ja makkaroita Oriniemen Savu ry:n jäsenet. Nälkäisenä ei kenenkään tarvitse juhlassa olla. Lapsille on omaa ohjelmaa perinteiseen tapaan. Pomppulinna ja kasvomaalausta ainakin on luvassa. Kaikki niin paikalliset, loma-asukkaat kuin ohikulkijatkin ovat tervetulleita viettämään hauskaa Savonranta-päivää vierasvenesatamaan.

Tänä kesänä Savonrannan Martat vastaavat Savonranta-päivänä kalasopan suolaisuudesta tai suolattomuudesta.

Savonranta-päivän ohjelma on tehty tänä kesänä savolaisella sydämellä. Menoa ja meininkiä riittää niin lapsille kuin aikuisille.

Säimenen myllytuvan emäntä kehui naapurilleen Helsingissä asuvan sukulaistyttönsä kirjoittanen ylioppilaskirjoituksissa ällän matematiikasta. Emäntä tuhahti: Mitäs tuosta. Minäpä oun kolomen ällän immeinen. Lyhyt, levvee ja lihava. —————Savolaisisäntä istui rantakivellä ja puhdistelu piippuaan. Äkkiä viereen kurvasi uudenkarhea citimaasturi. Autosta nousi minihameinen kaupunkilaisleidi osoitellen sormella ulapalle päin samalla lausuen… minun pitäisi päästä tuohon saareen.

Isäntä ei kiinnittänyt tulijaan mitään huomiota vaan jatkoi yksitoikkosta touhuamistaan. Mitä te otatte jos vietti minut sinne? Kysyi nainen nyt vähän tuskaisella äänellä. Isäntä kaiveli tikulla piipunpesää, kopautteli pari kertaa sitä istumansa kiven kylkeen, puhalteli viimeiset perskat pois, katsahti naista ja viimein tokaisi… hmmm, eiköhän sitä pitäne tuo vene ottoo.

Jätevesien käsittelyssä on järkeä

aja-asutuksen jätevesilainsäädäntö uudistui maaliskuussa 2011. Uudistuksia tuli ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joiden tarkoituksena on varmistaa tarvittavien investointien kohtuullisuus sekä antaa iäkkäille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville mahdollisuus saada vapautus asetuksen vaatimuksista.

se myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi jo ennestään pitkää siirtymäaikaa jatkettiin reilulla kahdella vuodella 15.3.2016 asti. Voimassa olevien Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien mukaan tulee jätevesien käsittelyjärjestelmien kuitenkin olla vaatimusten mukaisia viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä.

Kiinteistön varustelutaso ratkaisee

Jätevesilainsäädännön päätavoitteena on lähiympäristön eli talousvesikaivojen, uimarantojen ja lähivesien suojelu. Lisäksi on tärkeä huolehtia sekä oman että naapurin talousvesikaivon juomaveden ja lähivesistöjen hygieniasta. Lisäksi meillä jokaisella on vastuu omasta lähiympäristöstä ja sen turvallisuudesta, joten jätevesien käsittelyssä on järkeä.

setus määrittelee vain kuormituksen sallitut enimmäisarvot. Se millä menetelmällä kiinteistön omistaja jätevetensä puhdistaa riippuu muun muassa kiinteistöllä syntyvien jätevesien laadusta ja määrästä, kiinteistön pinta-alasta, maaperästä ja pinnanmuodoista, pohjaveden korkeudesta ja talousvesikaivon sekä rannan etäisyydestä. Kiinteistön omistaja voi vaikuttaa paljon syntyvän jäteveden määrään ja laatuun. Syntyvien jätevesien puhdistustarvetta voi vähentää huomattavasti siirtymällä kuivakäymälän, esimerkiksi kompostoivan käymälän käyttöön. Kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä on useita, joista yleisimpiä ovat saostuskaivot ja imetys- tai suodatuskenttä, laite- eli pienpuhdistamot sekä umpisäiliöt. Lisäksi vapaa-ajankiinteistöille on olemassa yksinkertaisia käsittelyratkaisuja, kuten harmaavesisuodattimet. Kuitenkin tulee huomioida, ettei vähäisiäkään jätevesiä ei saa laskea suoraan vesistöön. Omalle kiinteistölle soveltuvista käsittelyjärjestelmistä kannattaa kysyä seudulliselta jätevesineuvojalta tai oman kunnan ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvontaviranomaisilta, koska käsittelyvaatimukset voivat vaihdella kunnittain.

Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö uudistui maaliskuussa

udistuksen myötä jätevesien käsittelyn puhdistuksen perusvaatimustasoa laskettiin lievemmälle tasolle, jota on tähänkin asti sovellettu Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Lisäksi kunnat voivat tarvittaessa antaa tiukempia määräyksiä herkille alueille, kuten ranta- ja pohjavesialueille. Uudistus vapautti automaattisesti vakituisesti asutun kiinteistön haltijan tai haltijat asetuksen puhdistusvaatimuksista, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta 9.3.2011 mennessä. Vapautus ei koske uudisrakentamista eikä vapaaajan kiinteistöjä. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautus haetaan kunnalta siirtymäajan päättyessä ja

Kuinka etenen jätevesien käsittelyn tehostamiseksi 1. Olen selvillä nykyisestä jätevesijärjestelmästä, sen ominaisuuksista ja kunnosta ja lisäksi kiinteistöltä

löytyy selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet 2. Selvitän kunnasta, voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon 3. Jos kiinteistöä ei voi liittää viemäriverkostoon, selvitän mahdollisuuden yhteiseen viemäröintiin naapurin kanssa 4. Jos päädyn kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hankin pätevän suunnittelijan laatimaan jätevesisuunnitelman (Savonlinnassa suunnitelman voi laatia kiinteistön omistaja itse) 5. Haen rakentamiseen tarvittavan luvan kunnasta 6. Kunnostan kiinteistöni jätevesijärjestelmän hyvissä ajoin vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä 7. Käytän ja huollan jätevesijärjestelmää niin, että se toimii hyvin

mukaisesti. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä huolehditaan, että siitä on olemassa käyttö- ja huolto-ohjeet, joiden mukaisesti järjestelmää käytetään.

Tuumasta toimeen

udenkin asetuksen mukaan kiinteistön omistajan tulee olla selvillä oman jätevesien käsittelyjärjestelmän nykytilasta eli sen ominaisuuksista, kunnosta ja toimivuudesta eli kiinteistöltä tulee löytyä jätevesien käsittelyjärjestelmää koskeva nykytilan selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka tulee tarvittaessa esittää viranomaiselle (vaatimuksena Savonlinnassa). Mikäli nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, selvitetään voidaanko kiinteistö liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai tutkitaan mahdollisuutta yhteisen käsittelyjärjestelmän rakentamista alueella tai naapurien kanssa. Muussa tapauksessa päädytään kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään.

Jätevesineuvontaa tarjolla

siassa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä vielä tämän vuoden, alueella toimii seudullinen jätevesineuvojahanke, joka tarjoaa maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa kiinteistön omistajille ja yrittäjille. Hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja valtio (75%) sekä hankkeessa mukana olevat kunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava). Eli kaikissa haja-asutusalueiden jätevesiasioissa kannattaa rohkeasti kääntyä Savonlinnan seudun jätevesineuvojan Teemu Oittisen puoleen. jonka tavoittaa sähköpostitse teemu.oittinen@savonlinna.fi tai puhelimitse 044 4174688. Savonrannan entisellä kunnantalolla jätevesineuvojan tavoittaa parillisen viikon tiistai-iltapäivisin ja muuna aikana tietoa saa hankkeen kotisivulta, joka löytyy Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden kotisivuilta.

Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän valinta kannattaa jättää hajajätevesien käsittelyyn perehtyneen suunnittelijan harteille, joka valitsee kyseiselle kiinteistölle ja ennen kaikkea kiinteistön omistajalle parhaiten soveltuvimman jätevesien käsittelyjärjestelmän. Suunnitelma toimitetaan kuntaan ja käsitellään toimenpideluvan yhteydessä. Kun luvat ovat kunnossa, voidaan järjestelmä toteuttaa suunnitelman

Teemu Oittinen jätevesineuvoja

www.k-rauta.fi/savonlinna

Minna Laamasen urakka

Sahansoittajasta metsätalousinsinööriksi K

esäsavonrantalainen Minna Helena Laamanen (s. 1969) on ottanut metsiin liittyvän harrastuksensa tosissaan. Hän valmistui helmikuussa metsätalousinsinööriksi Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon toimipisteestä neljän ja puolen vuoden opiskelurupeaman jälkeen.

Helsingin yliopiston Viikin kampuksella Minna perehtyi metsäpatologiaan. Patologian alaan liittyvät lähinnä metsätaudit ja tuhot sekä niiden torjunta sekä metsäsienten hyväksikäyttö. Metsätaudit kiinnostivat kovasti. Erilaiset pöpöt ja höttiäiset ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä ja tulevat lisääntymään jatkossakin. Ne kulkeutuvat etelästä tänne pohjoista kohti.

Minna Laamanen opiskeli työnsä ohessa. Vuodesta 1996 lähtien hän on ollut Helsingissä vakinaisessa työssä Yleisradiolla TV:n äänitarkkailijana.

Tuleva perintö hyvissä käsissä

- Työpaikastani en aio luopua. Kun minulla on valtion virka, niin pysyn siinä ja pidän metsäalan harrastuksena. Töissä kyllä epäilivät, että en jaksa opiskella ja käydä töissä yhtä aikaa. Työajat olivat kuitenkin joustavat. Kun kolmen viikon välein sain kävellä kolme päivää Evon metsissä, niin ihmeellisesti siitä sain uutta voimaa, Minna selvittää.

aatalouskoulusta maanviljelysteknikoksi valmistuttuaan Minna kiinnostui metsätaloudesta. Yhtenä vahvana kannustajana ja tukijana Minnan uudessa harrastuksessa on toiminut metsäalan ammattilaisena elämäntyönsä tehnyt, nykyisin Savonrannalla eläkepäiviään viettävä, setä Väinö Laamanen. - Väinö-sedän kanssa kiersimme metsätaitokilpailuja. Osallistuin niihin metsänomistajana. Nyt en enää voi niihin osallistua, kun minua pidetään jo ammattilaisena, Minna sanoo.

Pääaineenaan Minna opiskeli moniarvoista metsäsuunnittelua. Hän perehtyi taajamien ja lähiympäristöjen luonnonhoitoon. - Vaihtoehtoinen pääaine olisi käsitellyt metsänkorjuuta ja rahatalouteen liittyviä asioita. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän luonto ja sen monimuotoisuus. Erityisesti olen kiinnostunut käävistä. Piti ihan välttämättä ostaa kääpiä käsittelevä isohko opus, Minna tuumaa.

Vanhempien perintönä Minna saa tulevaisuudessa maita, joten perinnön hyvä hoitaminen on ollut yksi tärkeä syy opiskelulle. Minnan vanhemmat ovat molemmat Savonrannan Säimenestä. Riitta-äidin syntymäkoti Kataja-aho on perheen kesäpaikkana. Isä Lauri on syntynyt naapurissa Laamalan tilalla.

Metsätalousinsinööriksi helmikuussa valmistunut Minna Laamanen pitää kovasti äitinsä lapsuudenkodin pihalla kasvavasta tammesta. Minnan veli Mika kasvatti terhosta taimen kukkaruukussa joskus 35 vuotta sitten.

Saha soi ja narubasso kumajaa

innalle rakas harrastus on pelimannimusiikki. Hän on kiertänyt orkesterin kanssa esiintymässä aina Kaustisen kansanmusiikkijuhlia myöten. Soittimet eivät ole mitään kovin tavallisia. Kitaran ja kosketinsoittimien lisäksi Minnan käsissä soivat saha, polkupyöränpumppu ja narubasso. - Nyt ajattelin palata alttosaksofonin pariin, kun en tarvitse enää aikaa tenttien lukemiseen. Olen soittanut sitä aiemmin, mutta viime aikoina taito on sen verran ruostunut, että se on kaivettava uudestaan esille, Minna huomauttaa. Sahansoittajilla oli jokunen aika sitten oma buuminsa. Minna on kokeillut sahan soittamista muun muassa Helsingin kaupunginoopperan Rasputinesityksessä. Minna uskoi, että buumi olisi poikinut sahansoittajia esiin enemmänkin. - Mutta ei. Minulla on se käsitys, että olen Suomen Muusikkojen Liitto ry:ssä (SML) ainoa sahansoittaja. Nyt etsimme Kari Pulakan kanssa orkesterillemme uutta kokoonpanoa. Kun saamme orkesterin kasaan, niin kierrämme taas soittamassa, lupaa Savonrannalla kesäisin usein esiintynyt Minna Laamanen.

Savonrannan taksit PÄIVYSTYSLISTA touko-elokuu 2011 Toukokuu 6.5-12.5. 13.5-19.5 20.5-26.5. 27.5.-2.6

Käyhkö Pekka, Suomalainen Heikki Sairanen Jani, Parkkinen Matti-Pekka Huttunen Mika, Sairanen Erkki Suomalainen Heikki, Käyhkö Pekka

Kesäkuu 3.6-9.6 10.6-16.6. 17.6-23.6 24.6.30.6

Parkkinen Matti-Pekka, Sairanen Jani Sairanen Erkki, Huttunen Mika Käyhkö Pekka, Suomalainen Heikki Sairanen Jani, Parkkinen Matti-Pekka

Heinäkuu 1.7-7.7. 8.7.-14.7. 15.7-21.7 22.7-28.7

Huttunen Mika, Sairanen Erkki Suomalainen Heikki, Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka, Sairanen Jani Sairanen Erkki, Huttunen Mika

Elokuu 29.7-4.8 5.8.-11.8. 12.8-18.8. 19.8.-25.8 26.8-1.9.

Käyhkö Pekka, Suomalainen Heikki Sairanen Jani, Parkkinen Matti-Pekka Huttunen Mika, Sairanen Erkki Suomalainen Heikki, Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka, Sairanen Jani

Huttunen Mika Käyhkö Pekka Parkkinen M-P Sairanen Erkki Sairanen Jani Suomalainen Heikki

044 313 2259 0400 150 114 0500 257 211 0400 254 190 0500 678 315 0500 679 222

KALLE MAKKONEN Säimenentie 857, 58300 SAVONRANTA Ternimaitoa, sahatavaraa ja runsaasti erilaisia kiviä pihojen rakentamiseen ja koristeluun. Puh. 050-552 8385 17

Maailma muuttuu…. Y

mpärillämme oleva maailma muuttuu uskomattoman nopeasti. Pieni ihminen ihmettelee muutosta silmät ymmyrkäisinä.

pienellä voitolla myimme ovelta ovelle. Korttikaupalla käyminen oli mukavaa. Siinä työssä aika kului rattoisasti. Parhaimpina päivinä talosta taloon kiertämällä saattoi tulla käveltyä jopa 15 kilometriä. Se oli aika paljon pienelle alakoululaiselle.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten työtä tehtiin paljon käsillä. Muutos näkyy voimakkaana erityisesti metsätaloudessa. Tuolloin hyvä metsuri oli kovassa huudossa.

Hämärä muistikuva minulla on siitä, että kovin hyville palkoille korttikaupalla ei päässyt. Pienistä korteista voi pyytää viisi penniä ja isoista kymmenen penniä. Joissakin taloissa ostivat muutaman kortin ja joissakin ei yhtään.

Puut kaadettiin käsisahalla. Oli justeeri ja pokasaha. Paksuimpia puita kaatamaan tarvittiin kaksi miestä. Puut myös katkottiin sahalla ja kasattiin hartiavoimin. Olin joskus isän mukana savotassa. Hevosen vetämällä lavetilla istuin hevosen eväsheinien päällä mennen tullen. Isä kuori puita kuorimaraudalla ja minä pienellä puukolla. Hyvin meni päivä yhden pöllin kanssa puuhastellessa.

Luokkaretkirahaa

anhoista sanomalehdistä pääsee nykyisin eroon helposti. Vie vaan pussillisen luettuja lehtiä jätepisteen lehtikeräykseen ja asia on hoidettu.

Joskus isän mukana ollessamme keräsimme veljeni kanssa käpyjä. Kävyistä maksettiin tietty kilohinta. Kaadetuista puista käpyjä oli helpompi kerätä, vaikka toki joskus kiipesimme korkealle männyn latvaan ihan seikkailun vuoksi.

Lapsena keräsin sanomalehtiä naapureista ja vein niitä maitokärryllä kauppaan. Tienesti oli muistaakseni neljä penniä kilolta. Muistan, kun vuosina 1967–1969 keräsimme sanomalehtiä kansalaiskoulun luokkaretkemme rahoittamiseksi. Koululla oli lehtivarasto ja sinne me koululaiset keräsimme lehtiä kiertämällä kylää ovelta ovelle. Saimme kerättyä niin paljon retkirahaa, että pääsimme isolla linja-autolla Rovaniemelle asti. Se tuntui siltä, kuin olisi päässyt ulkomaille.

Nykyisin metsätalous on niin koneellistettu, että metsureita tarvitaan vähän. Moto ja motomies eivät pahemmin kaipaa pieniä lapsia työmaalleen.

Korttikauppaa

Mustikanpoimintaa

Lapsuudestani muistan, kun posti toi joka syksy kotiin Altiksen joulukorttikuvaston. Siitä äiti tilasi meille joulukortteja, joita

Keräsimme veljeni kanssa mustikoita Rönkön koulun silloiselle

ykyisin kortteja ja tervehdyksiä lähetetään paljon puhelimen ja internetin välityksellä. Viisikymmentä vuotta sitten ei olisi uskonut, miten vaivatonta tervehdyksen lähettäminen joskus tulee olemaan.

Pirkko Herraselle Etelä-Savon pelastuslaitoksen ansiomitali

nsimmäisen ansiotyöni muistan elävästi. Työstä palkaksi saatu paperimarkka oli ihmeellinen asia pieniin kolikoihin tottuneelle. Vuotta nuorempi veljeni sai samanlaisen rahan.

avonrantalainen Pirkko Herranen palkittiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen myöntämällä ansiomitalilla erinomaisesta toiminnasta hengenvaarallisessa tilanteessa, joka sattui Savonrannalla vapunaattona. Herrasen huomio kiinnittyi rappukäytävästä kuuluvaan palovaroittimen ääneen. Hän kurkisti naapurihuoneiston postiluukusta sisään ja huomasi huoneiston olevan täynnä savua. – Tein sen, mihin siinä tilanteessa pystyin. Hälytin apua ja toimin tällä järjellä ja elämänkokemuksella, vaikka hätääntynyt olinkin, Herranen kertoo. Pirkko Herranen hälytti huoneistossa sisällä olevan ihmisen lähiomaisen paikalle. Yhdessä he saivat asukkaan ulos huoneistosta. - Pirkko Herranen toimi aivan kuten pitikin. Ensimmäiseksi hän teki hälytyksen, sai uhrin ulos huoneistosta ja sulki ovet ja Savonrannan VPK:n operatiivinen päällikkö Jyrki Jääskeläinen antaa Pirkko Herraselle ansiomitalin ja kukkakimpun lisäksi reilun halauksen ansiokkaasta toiminnasta vaarallisessa tilanteessa. Etelä-Savon pelastuslaitoksen myöntämää mitalia luovuttamassa olivat myös Savonrannan VPK:n puheenjohtaja Kari Jääskeläinen (oik.) sekä päivystävä palomestari Markku Huuhka Savonlinnasta.

opettajalle. Yleensä kahvikupillisesta mustikoita saimme viisi penniä ja juomalasillisesta kymmenen penniä. Tarkkaan en muista, minkä verran veimme mustikoita opettajalle, kun hän heltyi kaksi kokonaista paperimarkkaa antamaan. Sanonta ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pitää paikkansa. Marjankeruu on vieläkin mukavaa puuhaa, vaikka polvet ja selkä eivät enää niin notkeita ole kuin puoli vuosisataa sitten.

Maailma on pienentynyt

ykyisen tietoliikenteen myötä maailma tuntuu muuttuneen pienemmäksi. Facebookin ja Skypen kautta voi pitää yhteyttä maailman toisella laidalla asuviin ystäviin. Kansalaiskoulussa ollessani ihmettelin ja ihailin oppikouluun päässeitä kavereitani, kun näin heidän joskus vaihtavan ajatuksia englannin kielellä ulkomaalaisen kanssa. Ajattelin tuolloin hivenen kateellisena, että kielitaito avaa ovet vaikka mihin. Kieliä kannattaa opiskella vanhempanakin. Jokunen vuosi sitten meillä oli uudenvuoden päiväkahvilla samalla kertaa olohuoneen pöydän ääressä seitsemää eri kansallisuutta edustava ystävien joukko. Keskustelu kävi vilkkaana englannin, saksan, venäjän ja suomen sekoittuessa yhdeksi sorinaksi. Maailma muuttuu. Pysyäkseen muutoksessa mukana myös ihmisen on muututtava. Tarttumalla rohkeasti uusiin haasteisiin huomaat, että muutos on mukavaa.

Kaksi siniseen virkapukuun sonnustautunutta miestä seisoi vilkkaan kauppatorin kulmalla katsellen torin hyörinää samalla keskustellen lapsiensa tulevaisuudesta. ”Minä kyllä kannustan lastani opiskelemaan kieliä, siitä on hyötyä niin maailmalla kuin täällä kotona”, lausui toinen. ”Höpön höpön”, siihen toinen. ”Ihmiselle riittää kun oppii lukemaan ja laskemaan, opiskelee turvallisen ammatin niin kuin mekin olemme tehneet. Kyllä tuossa pakkoruotsissa on ihan tarpeeksi. Samalla miehiä lähestyi ulkolaisen näköinen mies ja kysyi… Excuse me, do you speak English? Virkapukuinen kaksikko katsoi miestä, sitten toisiaan, sitten taas miestä hiljaisina. Pyörittivät päätään olkapäitään kohautellen. Sprechen Sie Deutsch?... jatkoi ulkolainen… Parli italiano?... ¿Habla usted español?... Talar du svenska?... Вы говорите по русскому? Jokaisen kysymyksen välissä kaksikkomme pyöritti päätään mitään ymmärtämättä. Vihdoin ulkolainen kyllästyi, kääntyi ympäri ja käveli tiehensä. ”Mitä minä sanoin, tuokin mies on opiskellut mahdottomasti eri kieliä. EIKÄ SIITÄ OLLUT HÄNELLE MITÄÄN HYÖTYÄ”.

ikkunat. Hän toimi nopeasti ja oikein oman henkensä vaarantaen, Savonrannan VPK:n operatiivinen päällikkö Jyrki Jääskeläinen kiittelee. Palokunnan päästyä palopaikalle, asunto oli täynnä sankkaa savua. Rasvakattilasta lieskat löivät liesituulettimeen, jonka rakenteet olivat jo tummuneet. Palo meinasi karata huoneistopaloksi. - Ihmishengen menettäminen oli lähellä. Palovaroittimen tärkeyttä ei koskaan korosteta liikaa, Jääskeläinen lisää. Savonrannan VPK ehdotti Etelä-Savon pelastuslaitokselle, että Pirkko Herraselle myönnettäisiin ansiomitali ansiokkaasta toiminnasta. - Näitä mitaleita annetaan hyvin harvoin. Nämä on numeroitu ja tämä mitali on järjestyksessään kolmastoista, VPK:n puheenjohtaja Kari Jääskeläinen sanoi mitalia ojentaessaan. Mitalia luovuttamassa oli Jyrki ja Kari Jääskeläisen lisäksi päivystävä palomestari Markku Huuhka Savonlinnasta.

Pirkko Herranen syntynyt 15.2.1941 Säämingissä harrastaa Martta-toimintaa, laulamista ja käsitöitä viimeksi luettu kirja: Tuomas Kyrö, Kyllä minä niin mieleni pahoitin ihailee presidentti Tarja Halosta asuu Savonrannalla motto: Huominen on aina tätä päivää parempi

Savonlinna-Säämingin seurakunnan Savonrannan kirkkopiiri järjestää Kirveslahdessa 10.7.2011 klo 10 n. klo 11 klo 12

leirijumalanpalvelus kevyttä ruokailua musiikkipitoista ohjelmaa

Kesäpäivän erityinen kohderyhmä on kesämökkiläiset. Tervetuloa!

SAVONRANNAN VUODEN 2011 TOUKOKUU 14.5.2011 klo 11.00 - 14.00 Palokuntien valtakunnallinen Rekry-2011 tapahtuma palo asemalla, lisätietoja Kari Jääskeläinen puh. 050 546 4045 25.5.2011 klo 17.30 Maastojuoksukilpailut koulun maastossa, sarjat 6,8,10,12 ja 14-vuotiaat, järjestäjänä Hankavaran Veto ry. Lisätietoja Hankavaaran Veto ry:n tapahtumista Esko Suomalaiselta puh. 050 585 6180 tai Raija Heikkilältä puh 040 521 0136.

KESÄKUU 2.6.2011 klo 12.00 Yleisurheilun mitalikisat nappuloille urheilukentällä, järj. Hankavaaran Veto ry

30.5.2011 klo 17.30 Maastojuoksukilpailut Kääpäsaaressa. Kokoontuminen tenniskentän viereen, sarjat 6,8,10,12,14-vuotiaat, järjestäjänä Hankavaaran Veto ry. Koko kesän Vuokalan Myllyllä myllyn aukioloaikoina valokuva- ja kädentaitonäyttely ”Savonranta - mielikuvien taikaa 2011” (Heini Kosonen, Anna Sairanen, Arja Rantala ym.) Bingo perjantaisin klo 19.00 Sampolassa, järj. Oriniemen Savu ry. Peli-illat keskiviikkoisin klo 19.00 Kokkolahden Kodalla, järj. Oriniemen Savu ry. 17.6.2011 klo 20.00 Yöttömän yön kävely. Lähtö Salen edestä, järj. Hankavaaran Veto ry

18.6.2011 klo 12.00 Lasten Karkkikisat urheilukentällä, 6.6.-30.6.2011 järj. Hankavaaran Veto ry Kati Holopaisen valokuvanäyttely kirjastossa. 18.6.2011 klo 13.00–15.00 Savonranta – mielikuvien taikaa 2011 –näyttelyn avajaiset. 7.6.-11.6.2011 Lasten ja nuorten kansainvälinen kieli- ja kesäleiri Punka- Kahvittelua ja musiikkia. Myllyltä siirrytään Noidankattilaan, jossa musiikkia ja yhteislaulua lapsia unohtamatta. harjulla 7-15 -vuotiaille savonrantalaisille lapsille, Avajaisissa mukana Heli Sairanen ja osa Hulabaloota. Terjärj. Savonrannan Lions Club ry. vetuloa koko perheen voimin. Lisätietoja Raija Heikkilä puh. 040 521 0136 24.6.2011 klo 12.00 8.6.2011 klo 18.00 Lentopalloa Säimenen kentällä läpi kesän aina keskiviikkoi- Juhannusaaton jalkapallo-ottelu urheilukentällä, mökkiläiset vastaan paikalliset. Järjestäjänä Hankavaaran Veto ry sin,vetäjä Arto Pesonen puh. 050 581 5292.Tervetuloa kaikki mukaan! 24.6.2011 klo 20.00 Juhannustanssit Kokkolahden Kodalla. Kokko sytytetään 12.6.2011 klo 21.30. Järj. Oriniemen Savu ry. Lasten ja aikuisten kalastusretki Heinäveden Mustalammelle, järj. Savonrannan Urheilukalastajat, 24.6.2011 klo 22.00 puh. Hilkka Pärkinen 050 340 5180. Juhannustanssit Noidankattilassa, Bilebändi CUBE. Juhannuskokko poltetaan klo 22. 14.6.-29.6.2011 Ennen Vuokalaa. Kuvanveistotaidetta Itä-Suomesta. Tai25.6.2011 klo 20.00 teilijat: Reetta Gröhn-Soininen, Johanna Väisänen, Jussi Juhannustanssit Rönkön lavalla. Kokko poltetaan puottoTukiainen. Piippuhalli Savonranta. laiturin rannassa klo 22. Tansseissa tahdin antaa tanssiorkesteri Unikuva. Kahvio, grillimakkaraa, arpajaiset. 14.6. – 12.8.2011 Savonranta – mielikuvien taikaa 2011. Anna Sairanen, Arja 30.6. - 3.7.2011 Rantala ja Heini Kosonen. Kädentaito- ja valokuvanäyttely Vesaistoimintaa, osallistuminen Linnaleirille Ähtärissä, Vuokalan myllyllä sekä Noidankattilassa. Myllyllä käsityö- ilmoittautumiset 31.5. mennessä Ulla-Riitta Juutille keskuksen aukioloaikoina, Noidankattilassa sen aukioloai- 050 3473556, lisätietoja Anne Käyhkö. koina.

RANTAKALA 4.8.2011 klo 18.30 Savonrannan vierasvenesatamassa Paikalla kansanedustaja Eero Reijonen

TERVETULOA! 20

Järj. Savonlinnan Keskustan Kunnallisjärjesto ry.

TAPAHTUMAKALENTERI HEINÄKUU Rantaongintakilpailut, järj. Oriniemen Savu ry 1.7.-31.7.2011 VUOKALA 11 Mitä kummaa Taidetta Itä-Suomesta. Taas rynnistää Piippuhalliin. Postmoderniako? Nykytaidettako? Mitä kummaa? Taiteilijat: Johanna Väisänen, Sami van Ingen, Riitta Turunen, Riikka Mattinen, Arto Väisänen, Maisa Tikkanen, Anneli Kokko, Jaakko Kilpiäinen, Kaisa Jussila, Ihva Aula, Pia Sinkkonen, Esa Tuomiranta, Heidi Vasara, Saija Sormunen, Arja Valkonen-Goldblatt, Jyrki Heikkinen, Pirjo Repo, Reetta Gröhn-Soininen, Raija Marttinen, Hannu Vahvaselkä, Marja Purto, Outi Särkikoski. Uusia mukana: Jarmo Husso Iisalmi, Jussi Tukiainen Ristiina, Taru Innanen Savonlinna, Iiris Nieminen Joensuu. 2.7.2011 klo 12.00 Saappaanheiton pitäjänmestaruuskisat urheilukentällä, järj. Hankavaaran Veto 4.7.-28.7.2011 Jenny ja Viivi Wrightin näyttely kirjastossa 6.7.2011 klo 18.00 Teatteriesitys Soliferin satulassa (ensi-ilta) Säimenen myllyllä. Näytelmän ovat kirjoittaneet Anja Tiainen ja Juha Mustonen 7.7.2011 klo 13 Perinnepäivä Säimenen Myllyllä. Perehdytään vanhoihin työmenetelmiin, kuten pärehöyläykseen ja pellavan loukutukseen. Mahdollisuus tutustua esityksiin teatteriesitysten välillä. Järj. Savonranta-seura ry. 7.7.2011 klo 14.00 ja 18.00 Teatteriesitykset Soliferin satulassa Säimenen myllyllä 9.7.2011 klo 12.00 Lippiksenheiton SM-kisat urheilukentällä, järjestäjänä Hankavaaran Veto ry 9.7.2011 klo 12.00 Urheilukisat kentällä, järj. Oriniemen Savu ry 9.7.2011 klo 15.00 Teatteriesitys Soliferin satulassa Säimenen myllyllä 10.7.2011 klo 10.00 Leirijumalanpalvelus Kirveslahdessa. Kevyttä ruokailua klo 11.00 ja musiikkipitoista ohjelmaa klo 12.00. Kesäpäivän erityinen kohderyhmä on kesämökkiläiset. Järj. Savonlinna-Säämingin srk Savonrannan kirkkopiiri 10.7.2011 klo 16.00 Rantakalailta Kokkolahden Kodalla, järj. Oriniemen Savu ry 10.7.2011 klo 18.00 Teatteriesitys Soliferin satulassa Säimenen myllyllä 12.7.2011 klo 17.30 Lasten ja nuorten rantaonkikilpailu Vihtakannan kanavalla, järj. Savonrannan Urheilukalastajat, puh. Hilkka Pärkinen 050 340 5180.

12.7.2011 klo 18.00 Teatteriesitys Soliferin satulassa Säimenen myllyllä 14.7.2011 klo 18.00 Yhteislauluilta vierasvenesatamassa. Laulattajina Ari Kaartinen ja Tuomo Hokka, järj. Savonrannan näytelmäryhmä. 16.7.2011 klo 8.00 - 11.00 Toritapahtuma VPK:n järjestämänä, lisätietoja Kari Jääskeläinen puh. 050 546 4045 16.7.2011 klo 15.00 Rannan Kemut -koko perheen musiikillinen tapahtuma urheilukentällä. järj. Sahalammen kiertäjät ry, puh. Juha-Pekka Hämäläinen 040 545 8317. 16.7.2011 klo 15.00 Lasten kemut 15.00 Sampolassa järj. Sahalammen kiertäjät ry. ja Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys, 16.7.2011 klo 14.00 Huopauskisa vierasvenesatamassa. Ilmoittaudu. 17.7.2011 klo 10.00 Pyöräilytapahtuma Helvetinlenkki. Lähtö Salen edestä, järjestäjänä Hankavaaran Veto ry. 19.7.2011 klo 18.00 Yhteislauluilta vierasvenesatamassa, laulattajina Ari Kaartinen ja Tuomo Hokka, järj. Savonrannan näytelmäryhmä. 20.7.2011 klo 13.00 Rantakala Sampolassa, järj. Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry 23.7.2011 klo 18.00 Säimen-Sönkkä kyläyhdistyksen perinteinen rantakala/ kyläjuhla Säimenen myllyllä 23.7.2011 klo 20.00 Heinätanssit Rönkön lavalla. Tanssit tahdittaa tanssiorkesteri Unikuva. Kahvio, grillimakkaraa, arpajaiset. Petanquen peli-ilta Säimenen kaupan pihalla tai muussa sopivassa paikassa lähialueella, ajankohta varmentuu myöhemmin. Opastettuja retkiä Eräkämmen laavulle ja luontopoluille toivomusten mukaan. Lisätietoja Erkki Hirvoselta puh. 0500 478359. 24.7.2011 klo 7.00-21.00 Kesäretki Lieksaan ja Vuonislahden kesäteatteriin katsomaan Heikki Turusen kirjoittamaan kirjaan pohjautuvaa näytelmää Simpauttaja. Käyntikohteita mm. Lieksan kirkko, Reino ja Aino tossutehdas, Pielisen museo jne. Retken hinta n. 55 euroa. Tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset Pirkko Herranen, puh. 040 760 9817. 30.7.2011 klo 12.00 Savonranta-päivä. Teema ”Savolaisella sydämellä”. Päivän aikana esitellään mm. savolaisuutta, perinnetöitä ja perinneasuja, järj. kulttuuripalvelut.

kansanedustaja Eero Reijonen. Järj. Savonlinnan Keskustan Kunnallisjärjestö ry. 6.8.2011 klo 10-14 Yleinen rantaonkikilpailu Vihtakannan kanavalla (siirtymät 15+15), järj. Savonrannan Urheilukalastajat, puh. Hilkka Pärkinen 050 340 5180.

ELOKUU 1.8.-1.9.2011 Marinka Ehrukaisen näyttely kirjastossa 2.8.-14.8.2011 Vuokalan jälkeen Virtanen Hallilta halliin. Ritva-Liisa Virtasen tilannekatsaus työhuoneelta. Piippuhalli.

9.8.2011 klo 10.00-18.00 Koko perheen leiripäivä ”lomanlopettajaiset” Oriniemen leirialueella, järj. Savonrannan Vesaiset ry

2.8.-14.8.2011 Vuokalan jälkeen Jaakko Kilpiäinen. Jaakko Kilpiäisen elokuvia ja valokuvia. Piippuhalli. 3.8.-4.8.2011 Eloretki Pohjois-Karjalaan yhdessä Eläkeliiton Enonkosken yhdistyksen kanssa. Ilmoittautumiset 20.6. mennessä Esko Makkoselle puh. 0500 176 666. Järj. Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry. 4.8.2011 klo 18.30 Rantakala Savonrannan vierasvenesatamassa. Paikalla

SYYSKUU 5.9.-29.9.2011 Timo Hyvösen näyttely kirjastossa 10.9.2011 Paasveen piru/kuutamoristeily, järj. kulttuuripalvelut ja Oriniemen Savu

13.8.2011 klo 9.00-16.00 Suur-Saimaan lohimestaruus-11 Paasvedellä (siirtymä alussa 30), järj. Savonrannan Urheilukalastajat, puh. Hilkka Pärkinen 050 340 5180. 13.8.2011 klo 11.00 Jättiläisen harppaus -patikkaretki. Lähtö Kokkolahden Kodalta, järj. Oriniemen Savu ry

16.11.2011 klo 18.00 Keuhkoahtaumatautipäivän yleisöluento keuhkoahtaumataudista ent. kunnanvirastolla, järjestäjänä Hengityssairaiden Savonrannan vertaisryhmä, lisätietoja Raija Jääskeläinen puh. 050 541 3772

(aika varmistuu myöhemmin)

26.11.2011 klo 11.00 - 14.00 Päivä paloasemalla tapahtuma VPK:n järjestämänä, lisätietoja Kari Jääskeläinen puh. 050 546 4045

LOKAKUU

JOULUKUU

3.10.-27.10.2011 Hulaboon näyttely kirjastossa 31.10.-1.12.2011 Päivi Suomalaisen näyttely kirjastossa

MARRASKUU

5.12.-29.12.2011 Tarja Hirvosen näyttely kirjastossa 6.12.2011 Itsenäisyyspäiväjuhla, järj. kulttuuripalvelut 10.12.2011 klo 16.00 Pikkujoulu Kokkolahden Kodalla, järj. Oriniemen Savu ry.

4.11.2011 Lasten Halloweenjuhla, järj. kulttuuripalvelut useampi henkilö on arvannut oikean lämpötilan, päävoitto arvotaan oikein arvanneiden kesken.

Arvaa Savonranta-päivän lämpötila

Päävoittona on paikallisen yrittäjän Polarstone Oy:n savonrantalaisesta vuolukivestä valmistama Sähäkkä-ulkogrilli, jonka arvo on 1205 euroa. Muita palkintoja ovat digikamera, Vekekatiska ja kaksi vuolukivistä kiuaskiikkua.

Kesäkuun puolivälistä reilu kuukausi eteenpäin Savonrannalla voi arvata, mikä on Savonranta-päivän lämpötila klo 14. Vihjeeksi voidaan sanoa, että lämpötila tarkistetaan virallisen valvojan läsnä ollessa vierasvenesataman kahvilarakennuksen seinältä varjon puolelta.

Kahden euron hintaisia arvauksia on myynnissä yhteensä 1000 kpl. Tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen, kuten lahjoituksiin ja avustuksiin. Arvauskilpailun järjestää Savonrannan Lions Club ry.

Voittaja julkistetaan Savonranta-päivän pääjuhlassa. Mikäli

SAVONRANNAN PALVELUPISTE TARJOAA SEURAAVIA PALVELUJA: Savonlinnan kaupungin palvelut Neuvonta, lomakejakelu ja hakemusten vastaanotto Sosiaalitoimisto Tarkastusinsinööri ajanvarauksella Jätevesineuvoja ajanvarauksella Maaseutusihteerin vastaanotto kerran kuukaudessa Valokopioiden ja faxien lähetys- sekä laminointipalvelut Pienriistan metsästyslupien myynti Palvelupisteestä voi ostaa Savonrannan historiakirjoja sekä Savonranta-karttoja ja -kortteja

Kokoustila

Valtion hallinnon palvelut Kelan palvelut Verotoimiston palvelut Poliisin lupapalvelut

Yhteispalvelun asiakaspääte Käytä hyväksesi yhteispalvelupisteen tarjoamia palveluja. Aina ei tarvitse asioida Savonlinnan kaupungintalolla. Säästät myös postimaksuissa, kun käytät yhteispalvelupisteen sisäistä postia.

SAVONRANNAN PALVELUPISTE TIEDOTTAA: Palvelupiste Savonrannalla avoinna arkisin ma–pe klo 8–16, puh. 044 417 4050, fax (015) 525 0252. Asiakaspääte Kelan ja verotoimiston palveluihin sekä poliisin lupapalveluihin, mm. hakemusten vastaanotto ja lomakejakelu. Kirjasto avoinna ma ja ke klo 10–16, ti ja to klo 12-19, pe suljettu, arkipyhäaattoina klo 10–15, puh. 044 417 4437, kulttuuriasiat puh. 044 417 4565.

Maaseutusihteeri: Vastaanotto kerran kuukaudessa, puh. 044 417 4030

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI:n päivystysnumerot: Terveyskeskuspäivystys Savonranta ma–pe klo 8.00-15.30 puh. (015) 527 7157 Yhteispäivystys keskussairaalassa ma–pe klo16-22 ja viikonloppuisin klo 8–22 puh. (015) 527 7777

Matkailuneuvonta/Vierasvenesatama: Kahvila-ravintola Noidankattila puh. 040 814 4079.

Yöpäivystys klo 22–8 keskussairaalan ensiapupoliklinikalla puh.(015) 527 7100

Vapaa-aikatoimi (leirit, kilpailut yms.): Vapaa-aikaohjaaja puh. 044 417 4566.

Sosterin kattavat puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.isshp.fi.

Savonrannan päivystävä kiinteistönhoitaja: Puh. 044 417 4786.

Palotarkastus, tiedotus, valistus puh. 020 133 4462

Rakennustarkastukset ajanvarauksella: tarkastusinsinööri Raimo Biggs, puh. 044 417 4691. Jätevesineuvoja: Savonrannalla ajalla 1.5.-30.9.2011 parillisen viikon tiistai-iltapäivisin klo 12.00-15.00. puh. 044 417 4688.

Nuohooja KariSe, ajanvaraus klo 9–15, puh. 044 517 3010 tai www.karise.fi.

Yleinen hätänumero/Palohälytys 112

Kerimäentie 4, 58200 KERIMÄKI Puh. +358 15 541 146, Jyrki Kosonen GSM: +358 400 272 829 kosonen(at)matka-kosonen.fi

www.matka-kosonen.fi 23

20-vuotisjuhlaottelu urheilukentällä

Paikalliset ja mökkiläiset ottavat yhteen juhannusaattona S

avonrannalla jo perinteeksi muodostunut juhannusaaton jalkapalloottelu pelataan tänä juhannuksena 20. kerran. Varmaa on se, että juhlaotteluun osallistuu runsain mitoin niin pelaajia kuin kannustajia. Otteluvoitot ovat jakaantuneet tasaisesti. Mökkiläiset ovat voittaneet kymmenen kertaa ja paikalliset yhdeksän. Tästä johtuen tämän kesän ottelusta tulee erityisen jännittävä. Jo alkuaikoina savonrantalaiset ottivat pelaamisen tosissaan. Joukkue voitti monta kertaa peräkkäin. Mökkiläiset eivät kuitenkaan olleet tyhmiä, vaan hankkivat joukkueeseensa vahvistusta nimekkäistä seuroista.

Haasteesta liikkeelle

aikallisten ja mökkiläisten välillä pelattava ottelu sai alkunsa leikkimielisestä haasteesta. Tappuniemen mökkiläiset olivat tutustuneet Monninsaaren kartanon väen sekä Martti ”Mape” Kansasen kanssa. Aluksi suunniteltiin pesäpallon pelaamista. Jalkapallo kuitenkin voitti helpompana ja hauskempana pelimuotona. Paikallisista ottelun alullepanijoina mainittakoon muiden muassa Pasi Kansanen ja Martti ”Mape” Kansanen sekä urheiluseura Salaxin väki. Mökkiläisistä vastaavasti Pertti ”Pera” Svenn, Jari Honkonen ja Esa Pihlajaniemi.

Juhannusaaton jalkapallo-ottelu on muodostunut kävijämäärältään suureksi kesätapahtumaksi.

Alkuvuosien peleistä tulokset kirjasi ylös Pertti ”Pera” Svenn. Vuodesta 2003 lähtien paikalla on ollut toimittaja, joka on lehdistön kautta tuonut tulokset tiedoksi myös niille, jotka eivät jostain syystä kentän laidalle ole ehtineet.

Pelihistoriaa

uonna 2003 mökkiläiset voittivat pelin 4-2. Mökkiläisten Jukka Jämsä vastasi kahdesta maalista. Hän potki innokkaasti palloa kohti maalia, mutta enimmäkseen pallo meni ohi. Joku katsomosta huuteli, että vaihda kengät oikeisiin jalkoihin. Mökkiläisten valmentaja Kari Vahtera totesi pelin jälkeen, että hyvä valmistautuminen ja hyvä tiimihen-

Mökkiläiset tuulettavat voitettuaan paikalliset rankkarikisan jälkeen

ki ovat kaiken A ja O. Paikallisten Mikko Kiiskinen neuvoi, että oma paikka pitää pelata hyvin ja vähän voisi kuvioitakin harjoitella. Vuonna 2004 otteluajan päätyttyä tilanne oli tasan 3-3. Voitto kuitenkin meni rankkarikisan jälkeen mökkiläisille. Paikallisten maalinlaukojina toimivat Martti ”Mape” Kansanen, Jari Mononen ja Lasse-Pekka Mikkonen. Mökkiläisten maaleista vastasivat Jonne Vahtera ja Jyrki Hautala. Vuonna 2005 ja vuonna 2006 mökkiläiset voittivat 3-1 ja 7-5. Jälkimmäisenä vuonna pelatussa 15-vuotisjuhlaotte-lussa mökkiläiset kirivät niin, että ottelun jälkeen paikalliset olivat kokonaistilanteessa jo yhden ottelun häviöllä (8-7). Juhlaottelussa maalivahteina toimivat Kari Ahlqvist ja Jorma Suomalainen. Kahvila Kuohu sponsoroi pelipaidat paikallisille siniset ja mökkiläisille punaiset.

Hopea ei ole häpeä, mutta…

uonna 2007 paikalliset terhistäytyivät ja peittosivat mökkiläiset reilusti eli tuloksella 9-3. Liekö katsomon noin 150 katsojaa kannustaneet joukkueen voittoon. Paikallisten Jouni Käyhkö teki kolme maalia, Teemu Hirvonen kaksi, Reijosen pojat Sami, Timo ja Olli kukin yhden sekä Otto Makkonen yhden. Mökkiläisten joukkueenjohtaja Jari Honkonen puolustautui sillä, että heidän puolellaan oli niin paljon pelaajia, että parasta kokoonpanoa ei osattu koota kentälle. Kokonaistilanne tähänastisissa otteluissa oli nyt tasan 8-8.

Jorma Suomalainen. Vuonna 2009 mökkiläiset voittivat jälHANKAVAARAN VETO leen kerran lukemin 6-5. Viime vuonna RY:N TOIMINTAA 2011 paikalliset katkaisivat mökkiläisten voittoputken voittamalla ottelun yhden Keskiviikko 25.5.2011 klo 17.30 maalin erolla 3-2. Kokonaistilanne on Maastojuoksukilpailut koulun maaställä hetkellä 19 ottelun jälkeen 10-9 tossa. Sarjat: 6, 8, 10, 12 ja 14 v. mökkiläisten hyväksi.

Maanantai 30.5.2011 klo 17.30 Maastojuoksukilpailut Kääpäsaaressa. alkapallo-ottelun järjestelyistä vastaa- Kokoontuminen tenniskentän vieresva Hankavaaran Veto ry on järjestänyt sä. Sarjat 6, 8, 10, 12 ja 14 v.

Väliaikaohjelmaa

ottelun väliajalle ohjelmaa. Näissä väliajalla pelatuissa leikkimielisissä kisoissa paikalliset ovat enimmäkseen voittaneet.

Helatorstai 2.6.2011 klo 12 Yleisurheilun mitalikisat nappuloille Lajeina väliajan ohjelmissa on ollut taka- urheilukentällä. perin juoksu, humalakävely, köydenveto, kuulantyöntö ja tikanheitto. Otteluiden jälkipelit pelataan paikallisten ravitsemusliikkeiden terasseilla. Tapana on ollut, että hävinnyt joukkue tarjoaa voittajalle virvokkeita. Tämän kesän 20-vuotisjuhlaotte-luun valmistaudutaan aikaisempaa paremmin. Tapahtuma on koonnut viime vuosina 200-300 katsojaa. Heidän toivomuksestaan kisapaikalla on tänä kesänä paistettua makkaraa, kahvia ja muurinpohjalettuja sekä arpajaiset. Myös tuotteitaan kaupittelevat paikalliset ovat tervetulleita juhannusaaton markkinatapahtumaan. Pöytäpaikan hinta on 10 euroa/ myyjä.

Perjantai 17.6.2011 klo 20 Yöttömän yön kävely. Lähtö Salen edestä. Lauantai 18.6.2011 klo 12 Lasten Karkkikisat urheilukentällä. Perjantai 24.6.2011v klo 12 Juhannusaaton jalkapallo-ottelu urheilukentällä mökkiläiset vastaan paikalliset. Lauantai 2.7.2011 klo 12 Saappaanheiton pitäjänmestaruuskisat urheilukentällä.

Lauantai 9.7.2011 klo 12 Lippiksenheiton SM-kisat urheilukenPaikkoja voi tiedustella puhelimella tällä. 045 114 0870 / Tarmo Heikkilä tai tarmo3@gmail.com. Sunnuntai 17.7.2011 klo 10

Pyöräilytapahtuma Helvetinlenkki. Lähtö Salen edestä.

Vuonna 2008 otteluaika päättyi tuloksen ollessa 3-3. Voittajaksi selviytyi mökkiläisten joukkue rankkarikisan jälkeen. Paikallisten maalia puolusti ansiokkaasti

Lisätietoja tapahtumista: 050 585 6180/Esko Suomalainen tai 040 521 0136/Raija Heikkilä

Paikalliset erottuvat punaisten pelipaitojensa ansiosta. Tämänkertainen tappio kirvelee, mutta kasvattaa sisua.

Vesaiset tutustuivat lampaisiin

avonrannan Vesaiset ry järjesti vuosikokouksensa Jaana ja Otto Makkosen lampolan nurkalla Hankavaarassa. Pienimmät viihtyivät hyvin lampolassa sen aikaa, kun vanhemmat pitivät kokoustaan nuotion äärellä.

järjestetään kesäkuun alussa Punkaharjun Valoniemessä. Lisäksi yhdistys järjestää erilaisia askartelu- ja käsityökursseja tarpeen mukaan. Myös suositun Halloween-juhlan järjestelyyn on tarkoitus osallistua.

- Olemme olleet täällä kerran aikaisemminkin. Lapset tykkäävät kovasti pienistä karitsoista, joten päätimme tulla uudestaan, kun luvan saimme, totesi puheenjohtaja Anne Käyhkö.

On ne niin ihania…

aahermäen tilalla niin lapset kuin aikuisetkin tekivät tuttavuutta lampaiden kanssa. Lampolassa onkin kuhinaa, kun 120 emälammasta oli maalis-huhtikuun aikana saanut jälkikasvuna 270 vuonaa.

Vesaisten toimintaan osallistuu noin viisikymmentä aktiivia. Tarkka jäsenmäärä ei ole yhdistyksen johtohenkilöiden tiedossa, koska jäsenmaksua ei kerätä eikä jäsenrekisteriä pidetä.

- Suurin osa lampaista sai kolmosia, muutamat nelosia sekä jotkut yhden tai kaksi vuonaa. Jalostuksessa on pyritty siihen, että ei tulisi nelosia. Lampaalla on vain kaksi nisää, joten neljän ruokkiminen hyvin on emolle kova urakka, Otto Makkonen valottaa.

Toiminta painottuu erilaisten leirien ja kerhojen järjestämiseen. Vesaiset osallistuvat oman toimintansa lisäksi myös muiden yhdistysten ja yhteistyötahojen toiminnan järjestelyihin. - Viime vuonna osallistuimme skräppäyskurssille, järjestimme hiihtokilpailut sekä pääsiäis- ja jouluaskartelua, osallistuimme piirin leiripäivään ja järjestimme menestyksekkään Halloweenjuhlan lapsille yhdessä kulttuuritoimen kanssa. Yhteinen pikkujoulu sekä Lekotissa järjestetty ulkoilutapahtuma kokosivat runsaasti porukkaa yhteen, sihteeri Katri Mononen iloitsee.

Lampaista lähes puolet lähtee kesäksi töihin Linnasaaren kansallispuiston alueelle Oraviin. Alkutaipaleen ne saavat kuormaautokyytiä ja loppumatka hoituu Metsähallituksen huoltoaluksella, johon mahtuu kerralla 20 – 25 lammasta. - Lampaat viedään kesäksi saariin ja syksyllä haetaan pois. Kerran viikossa niitä täytyy käydä katsomassa, että eivät tule täysin ihmisaroiksi, Otto huomauttaa.

Kesällä tapahtuu

avonrannan Vesaiset osallistuvat Ähtärin Linnaleirille, joka järjestetään kesä-heinäkuun vaihteessa eli 30.6. – 3.7.

Kuvatekstit:

- Leirillä on vielä vapaita paikkoja. Edestakainen linjaautokuljetus järjestetään Savonrannan SEO-huoltamolta. Piiri tukee osallistujia leirikustannuksissa, Anne huomauttaa.

1 - Oi, kun on ihana. Se tuli ihan lähelle. Se ei pelännyt yhtään. Hei, se meinasi syödä minun takin, huudahtelivat lapset vuoron perään vapunpäivänä Vaahermäen lampolassa tutustuessaan lampaisiin ja niiden lapsiin eli pieniin vuoniin.

Yhteinen leiripäivä järjestetään Oriniemen leirialueella 9.8. Leirialueen uusi mökki on erinomainen ruokailun järjestämisessä ja askartelu hoituu hyvin mökin terassilla. Leiripäivänä on tarkoitus viettää kesäloman päättäjäisiä ennen koulutyön alkamista.

2 Savonrannan Vesaiset ry:n vuosikokous kiinnosti erityisesti perheen pienimpiä. Kokous pidettiin Jaana ja Otto Makkosen lampolan pihalla makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa. Lapset vierailivat tämän tästä lampolan puolella silittelemässä hiljattain syntyneitä karitsoita.

Yhdistys päätti vuosikokouksessaan tukea myös Savonrannan Lions Club ry:n järjestämää kansainvälistä lasten kesäleiriä, joka

Savonrannan Vesaiset ry:n vuosikokous kiinnosti erityisesti perheen pienimpiä. Kokous pidettiin Jaana ja Otto Makkosen lampolan pihalla makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa. Lapset vierailivat tämän tästä lampolan puolella silittelemässä hiljattain syntyneitä karitsoita. Oi, kun on ihana. Se tuli ihan lähelle. Se ei pelännyt yhtään. Hei, se meinasi syödä minun takin, huudahtelivat lapset vuoron perään vapunpäivänä Vaahermäen lampolassa tutustuessaan lampaisiin ja niiden lapsiin eli pieniin vuoniin.

SÄIMEN – SÖNKKÄ KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTAA KESÄLLÄ 2011. Tehdään yhdessä Säimenen myllyn ympäristöstä toimiva ulkoilualue! Tervetuloa talkoisiin, joista ilmoitetaan erikseen ilmoitustauluilla. La 23.7. klo 18.00 alkaen järjestetään perinteinen Rantakala / kyläjuhla Säimenen myllyllä. Rantakalatarjoilun lisäksi ohjelmaa ja hyvät arpajaiset. Tervetuloa läheltä ja kaukaa ! Rantalentopalloa pelataan Säimenen urheilukentällä kesäaikaan. Ilmoitamme erikseen aloitusajankohdasta. Vetäjänä toimii Arto Pesonen puh: 050-5815292. Petanqueta pelataan perinteisesti Säimenessä. Ilmoitamme erikseen pelipaikan ja ajankohdat. Eräkämmen – laavu ja Säimenen luontopolut ovat käytössäsi heti kun lumet ovat sulaneet. Luontopolun esitteitä on saatavissa paikallisilta S-rannan yrittäjiltä sekä Vuokalan, että Säimenen myllyiltä niiden aukioloaikoina. Opastustarpeet voit ilmoittaa Erkki Hirvoselle puh: 0500-478359

Savolainen voi olla sitkeä. Pirttimäen poikakin tuumasi viidennen kerran kirkonkylän kivifirmalta lopputilin saatuaan: Mittee ne tuas minulle potkut anto, vaikken tehny mittään? Poika meni hakemaan töitä toisesta firmasta. Työnantajan kysellessä suosituksia aikaisemmista työpaikoista, poika sanoi: Ei ou mukana, mutta niissä suositeltiin uuven työpaekan ehtimistä.

Aktiivinen arjen sankari

Vireä yli 70-kymppinen Savonrannan Vapaa Palokunta ry Savonrannan Vapaa Palokunta on perustettu 29.5.1938, joten vuonna 2013 juhlitaan 75-vuotiasta palokuntaa. Perustamiseen vaikutti suuresti Kurikan (Vuokalan) saha, jonka työntekijät olivat ensimmäisiä jäseniä. Perustava kokous pidettiin kunnanhuoneella, jossa puhetta johti nahkuri Väinö Immonen ja pöytäkirjaa piti liikkeenharjoittaja Heikki Turunen. Ensimmäiseksi palopäälliköksi valittiin Pentti Immonen. Johtokuntaan kuuluivat Kalle Karvinen, Jussi Paukkonen, Uuno A. Voutilainen ja Heikki Turunen.

Savonrannan VPK:n hälytysrymä: vasemmalta lukien Jyrki Jääskeläinen, Santtu Pesonen, Kyösti Mikkonen, Ismo Hyvönen, Kari Jääskeläinen, Jarmo Pakarinen, Mika Lajunen ja Miska Roivio. Kuvasta puuttuu Teemu Hyvönen.

Ensimmäinen paloauto 50 vuotta sitten

kun se vain on mahdollista. Vuosien mittaan talkoiden tuotoilla on pystytty hankimaan mm erilaisia ensivasteyksikössä tarvittavia välineitä.

VPK

Tähän mukavaan ja rempseään porukkaan kaivataan nyt uusia arjen sankareita. Naisia ja miehiä, jotka omalta osaltaan haluavat olla auttamassa ja turvaamassa meidän kaikkien turvallista arkea täällä Savonrannalla.

:n perustaminen nähtiin tuolloin tarpeelliseksi, sillä paikkakunnalla oli jo tuolloin monenlaista pienteollisuutta sahoineen. Kunnan asukasmäärä oli tuolloin yli 3000 asukasta. Kalustoa hankittiin jo ensimmäisenä vuonna mm moottoriruisku kuljetuslaitteineen ja 460m letkua. Palokunta hälytettiin tuohon aikaan kelloilla ja palopaikalle ajettiin riuskoilla hevosilla.

Kari Jääskeläinen Savonrannan VPK:n puheenjohtaja

Aikojen kehittyessä kaluston ja sammutusmiesten kanssa palopaikalle riennettiin lainaksi saaduilla kuorma-autoilla, joita antoivat käyttöön mm Veljekset Kivilinna ja kauppias Heikki Turunen sekä kunnan omalla kuorma-autolla. v. 1961 Savonrannan kunta osti ensimmäisen paloauton VPK:n käyttöön, Dodge Powerin, jossa oli jopa 400 litran vesisäiliö, keulavinssi, tilat kalustolle ja paikat kuudelle sammutusmiehelle. 1981 hankittiin paloautoksi Sisu, johon mahtui jo 4000 litraa vettä ja oli muutoinkin varustettu nykyaikaisilla pelastus- ja raivauskalustolla.

Pelastuslaitos kouluttaa

avonrannan VPK:lla on sopimus Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa sammutus-, pelastus- ja ensivastetehtävien hoidosta. Pelastuslaitos myös vastaa palokunnan jäsenten jatkuvasta kouluttamisesta sekä kaluston ylläpidosta. Tällä hetkellä palokunnan kalusto käsittää sammutusauton, säiliöauton, miehistönkuljetus/ensivasteauton, moottorikelkan pelastusrekineen, öljyntorjunta-aluksen öljynkeräyslaitteineen ja kaksi pienenpää venettä pelastustehtäviä varten sekä palokuntalaisten suojavarusteet.

Elvytyksen harjoittelua Anne-nuken avulla. Vasemmalla Miska Roivio valmiina paineluun ja Jyrki Jääskeläinen puhaltamassa.

KAIKKI KODIN Keittiöremontit Kylpyhuone WC Muut rakennustyöt Suunnittelu ja mitoitus

Nykyisin VPK:n johtokunnan puheenjohtajana toimii Kari Jääskeläinen, sihteerinä Ismo Hyvönen ja jäseninä Kyösti Mikkonen, Jyrki Jääskeläinen ja Mika Lajunen. VPK:n operatiivisena päällikkönä on Jyrki Jääskeläinen ja varapäälliköinä Mika Lajunen ja Ismo Hyvönen.

Puusepänliike Ossi Räsänen Puh. 0400 465 074

Hälytysryhmään kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä, jotka hoitavat pelastus- ja ensivastetehtävät. Hälytyksiä oli vuonna 2010 yhteensä 107 kpl. Hälytysryhmään kuuluvat esimiehet hoitavat vuorollaan varallaolopäivystykset viikon kerrallaan. Porukka on varsin pieni, mutta sitäkin aktiivisempi. Kaikki pyrkivät osallistumaan harjoituksiin, hälytyksiin sekä talkoisiin aina

Email: ossi.rasanen@luukku.com

Kalusteasennus Alvo Immonen Puh. 050 366 4728 Email: alvo.immonen@netti.fi

PALOKUNNAN TORITAPAHTUMA La 16.7.2011 klo 8 – 11 Savonrannan torilla

Tietoa kodin ja kesämökin paloturvallisuudesta Tule aamukahville ja tutustumaan VPK:n ensivaste- ja sammutuskalustoon 29

Salosta Savonrannalle

Heli Väänänen – varsinainen tuhattaituri

uosi sitten Salosta Savonrannalle kahden kouluikäisen poikansa kanssa muuttanut Heli Väänänen on todellinen tuhattaituri. Hän on taitava ompelija. Hän on luotettava veneen ruorissa, suoriutuu puutarhurin vaativistakin tehtävistä, taitaa elektroniikka-asennuksen sekä karjalanpiirakoiden paistamisen salat ja tanssii rivitanssia.

Ompelutyön Heli vaihtoi vähäksi aikaa varastotyöntekijän tehtäviin. Viimeksi ennen Savonrannalla muuttoa hän teki muun muassa kauppaliikkeiden tuulikaapeissa olevia muovimattoja. - Työpaikalla alkoi liikkua huhuja väen vähentämisestä. Perustin oman toiminimen, että mahdollisen työttömyyden varalle olisi edes jotakin, Heli kertoo.

Reipasotteinen nainen ei paljon aikaillut sen jälkeen, kun hän Jyväskylässä kirkkopuistossa tapasi savonrantalaisen Reijo Mähösen.

Harrastuksissa löytyy

- Jyväskylässä käveltiin kävelykatua käsi kädessä ja meistä molemmista tuntui, että nyt on oikea löytynyt. Reijo oli nuorempana ollut Salossa töissä ja hän viehättyi jopa puhumastani murteesta, Heli muistelee.

eli on suorittanut sekä saaristolaivurin että rannikkolaivurin tutkinnon. Näistä molemmista hänellä on kortti.

- Entinen puolisoni suoritti avomerilaivurin tutkinnon. Tutkinnon suoritettuaan saa veneeseen kiinnitettävän lipun. Veneilijät katsovat millainen lippu missäkin veneessä on ja rantautuvat mieluusti samanlaista lippua kantavan veneen viereen. Oma arvojärjestys on veneilijöilläkin, Heli kertoo.

Helin mukana Savonrannan Säimeneen muuttivat myös hänen kaksi poikaansa – 14-vuotias Teemu ja pian 12 vuotta täyttävä Tuomas.

Heli on tanssinut rivitanssia. Hieman häntä harmittaa, kun myi kalliit varusteet pois. Halloween-juhlat ovat Helille tärkeitä. Hän pukeutuu juhlaan huolellisesti. Aikaa kuluu myös palapelien kimpussa.

- Pojat ovat viihtyneet täällä hyvin. Täällä heille on enemmän tekemistä kuin kaupungin kerrostaloasunnossa.

Suoria ompeleita

- Reijoa saan kiittää siitä, että hän rohkaisi minua laulamaan karaokea. Imatralla heltisi jopa voitto Tapani Kansan kappaleella Kuljen taas kotiin päin.

olme vuotta sitten Heli Väänänen perusti oman yrityksen, jonka nimi on Ompelupalvelu Suoraommel. Ammattikoulun vaatetustekninen linja ja vuosien työkokemus vaiheompelijan tehtävistä ovat tuoneet vankan ammattitaidon.

Savonranta on hieno paikka

ällä hetkellä Heli Väänänen on töissä Savonrannan merkittävimmällä työnantajalla Darekon-Electrolla. Hän on vuoden alusta lähtien tehnyt yrityksessä elektroniikka-asentajan tehtäviä. Kokemusta Heli on hankkinut työskentelemällä aikaisemmin seitsemän vuotta Nokian monitoritehtaalla Salossa.

- Teen kaikkea kaavoituksesta lähtien. Ompelen takkeja, mekkoja, paitoja ja housuja. Olen sisustanut autoja, verhoillut sohvia, ommellut kaikkea mahdollista siivousmopeista ja -luutuista aina nahkatakkeihin, Heli luettelee. Vaiheompeluun Heli perehtyi työskennellessään liki kymmenen vuotta vaiheompelijana Finn-Flarella. Tämän jälkeen hän ompeli reilut kolme vuotta nahkatakkeja Mertalalla.

Perheen aika kuluu hyvin omakotitalon remontoinnissa ja pihan laittamisessa. Heli kertoo remontoineensa joskus oman kerrostaloasuntonsa ihan itse. Vapaa-aikanaan Heli ehtii myös Rönkkötalolle paistamaan karjalanpiirakoita yhdessä kyläyhdistyksen naisten kanssa.

Ei tullut merkonomia – tuli puutarhuri Kahden pojan syntymä sotki Helin suunnitelmat, joiden mukaan hänen piti valmistua kaupalliselta alalta merkonomiksi. Sen sijaan hän suoritti puutarha-alan esitutkinnon ja toimi tomaattitarhalla työtä tekevänä työnjohtajana.

- Lukemisesta en pidä, mutta tykkään tehdä käsilläni kaikkea mahdollista. Tämä Savonranta on hieno paikka asua, Heli vakuuttaa.

Sinisen tilkkupeiton valmistamiseen on kulunut aikaa lukuisia tunteja. Tarkkana tyttönä Heli katsoo, että ompeleet vaativassa työssä tulevat millilleen kohdalleen.

Heli Väänänen perusti toiminimen Ompelupalvelu Suoraommel kolme vuotta sitten, kun senaikaisella työpaikalla Salossa alkoi liikkua huhuja väen vähentämisestä.

Arja Rantalan runot taipuvat korteiksi

Talviaiheisista kuvista hän on tehnyt videon, joka on tarkoitus julkaista Savonrannan kotisivuilla. Kesäaiheinen video on parhaillaan työn alla.

rja Rantala on yhdistänyt kaksi harrastustaan – kirjoittamisen ja kuvaamisen. Näin on syntynyt runokortteja niin run- - Jari Laamaselle haluan lausua suuret kiitokset kärsivällisestä ohjauksesta ja hyvistä neuvoista. Jarin avulla olen perehtynyt saasti, että niitä riittää näyttelyksi asti. kuvien ja musiikin yhdistämiseen videoesitykseksi. Kiitos myös - Olen jo kauan tehnyt sanoituksia ja runoja. Valokuvia katsellesHeli Sairaselle, joka on uskonut ja valanut luottamustaan misani jostakin kuvasta saattaa tulla mieleen joku valmis laulu tai nuun monissa yhteisissä projekteissa. Heli on tehnyt sanoituksiin runo. Kuva saattaa myös herättää mielialan, jonka sitten muutan sävelet ja meidän näyttelyn avajaisissa Heli, Anna ja Hulabaloo sanoiksi. Yhdistelen sanoja kuvia, kun en osaa laulaa, Arja keresittävät niitä, Arja kiittää. too. Arja Rantala on kuvannut Savonrannan upeita maisemia. Hän on ajatellut myös paikkakunnalla vierailevia turisteja. Tekstejä kortteihin on syntynyt myös muilla kielillä: englanniksi, saksaksi, hollanniksi jne. Korttien ja taulujen lisäksi Arja tekee kuvistaan videoesityksiä.

Arjan aikaansaannoksiin voi tutustua kesäkuun puolivälistä lähtien kahdessa osoitteessa. Niitä on valokuva- ja kädentaitonäyttelyssä Vuokalan myllyssä, jonka hän on koonnut yhdessä ystäviensä Anna Sairasen ja Heini Kososen kanssa. Näyttelyn nimi on Savonranta -mielikuvien taikaa 2011. Kuvia on myös vierasvenesataman kahvila-ravintola Noidankattilan tornissa.

ARJA RANTALA Syntynyt Savonrannan Säimenessä tehnyt työuran Tampereella ravintola-alalla sekä myyjänä ja mainostekstien kirjoittajana työsuojelu sydäntä lähellä Palvelualojen ammattiliitossa (PAM) muutti takaisin Savonrannalle ja ohjasi Laulava lapsiryhmä Hulabaloota tanssin saloihin ollut mukana monessa: Savonrannan näytelmäryhmä, Pelastakaa Lapset ry, Savonrannan Martat, Savonrannan Lions Club ry, Halloween-juhla lapsille, Hulabaloo ym. ym. muutti takaisin Tampereelle, toinen koti edelleen Savonrannalla tärkeintä elämässä oma poika Miska

KOKONAISVALTAISTA

SÄHKÖURAKOINTIA T:mi Mikko Käyhkö SAVONRANTA puh. 0440 979 617 kayhko.mikko@gmail.com

Pietarilainen lapsiryhmä ”Tähdet” esiintyi Savonrannalla

avonrannan peruskoululla vierailleen pietarilaisen tanssiryhmän askelissa ei ikä painanut. Jalka nousi keveästi, kärrynpyörät ja spagaatit olivat loistavia puhumattakaan tiuhaan tahtiin vaihtuvista toinen toistaan värikkäämmistä esiintymisasuista. Ryhmän nimi on Tähdet. Siihen kuuluu 21 noin kymmenvuotiasta lasta. Vaikka lapsilla on ikää vasta kymmenen, ovat he tanssineet yhdessä jo kuusi vuotta. Lapset esittivät Savonrannalla suomalaisia ja venäläisiä kansantansseja ja lauluja. Ryhmä esiintyi myös Punkaharjulla Itä-Karjalan Kansanopistolla. Ryhmän toi Suomeen Inkeri Liitossa lapsityön johtajana toimiva Irina Ostonen. Hän on järjestänyt näille suomen kieltä opiskeleville lapsille useita kesä- ja kielileirejä Suomessa.

URHO KÄYHKÖ Säimenenniementie 60, 58300 SAVONRANTA

Tanssillisen tuokion aikana Savonrannan koululla oli esillä paikkakunnan oman taiteilijan Veikko Luostarisen uusimpia öljyvärimaalauksia. Tilaisuuden järjesti Savonrannan Lions Club ry.

Likakaivojen tyhjennykset, lumien linkous, teiden lanaukset, puunajot ja maansiirrot traktorilla, multaa ja pilkkeitä

Puh. 0500 318 842

pesäpallokenttien legenda, ravintoloitsija ja entinen rajamies Kari ”Sutki” Sutinen.

Lapsille omat Kemut

asten Kemuissa on järjestetty perheen pienimmille monenlaista hauskaa ajanvietettä Sampolan sisätiloissa. Alustavissa lastenohjelman suunnitelmissa aluksi laulava lehmä leikittää sekä laulattaa ja Satumummo vetää musiikkijumpan. Kilpailuissa lapset pääsevät keksimään kemumaskotille nimeä ja osallistumaan ilmakitaran Kemumestari-kilpailuun. Lapset askartelevat rytmisoittimen, leikkivät rytmivarjolla ja osallistuvat kuva-arvoitusleikkeihin ja -lauluihin. He voivat puuhastella myös piirustus- ja leikkinurkkauksissa.

Koko perheen musiikillinen tapahtuma

Ulkona pihalla lapsille on järjestetty poniajelua. Suuhunpantavaksi löytyy mehua ja keksejä. Lasten Kemujen järjestelyistä vastaa Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys ry Kirsti Sunialan ja Kerttu Kyöttisen johdolla.

eljännen kerran järjestettävä koko perheen musiikillinen tapahtuma tarjoaa tänä kesänä monipuolista ohjelmaa ja tekemistä kaikenikäisille. Myös tapahtuman oheisohjelma tulee olemaan runsas.

Kemuravintola ja markkinatori

arkkinatori kutsuu kävijöitä kemualueelle jo klo 15. Torille on pystytetty markkinateltat, joista halukkaat voivat vuokrata myyntipaikan edulliseen 10–20 euron hintaan. Myyjät

Kemut järjestetään lauantaina 16.7. Ne alkavat urheilukentällä ja Sampolassa jo klo 15. Alkuillasta musiikillista nautintoa tarjoavat ns. lämmittelybändit. Esimerkiksi Savonrannan koululaiset ovat koonneet oman orkesterinsa. Varsinainen kemuohjelman aluksi estradille nousevat Kerimäen Mieslaulajat viihteellisellä ohjelmistollaan. Muita esiintyjiä ovat takuuvarmat SteelRollers ja Riskit Herrat, joiden kokoonpanossa soittaa paikkakunnan omia poikia. Jälkimmäisen solistina lavalle nousee Seinäjoen tangomarkkinoiden finaalissa, itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa Kaartin soittokunnan solistina ja Euroviisukarsinnoissa esiintynyt Mikael Konttinen. Myös lahtelainen huumoriorkesteri Turo´s Heavy Gee tuo oman panoksensa tapahtumaan. Orkesterin vaihtuessa väliajoilla esiintyvät Pekka Lahti ja Cobra Duo sekä Pekka Koponen ja Compo. Kemut juontaa kiteeläinen Lasten kemuissa lapset voivat leikkiä muun muassa kuvan käteen laitettavalla hämähäkillä.

Runot heräävät lauluiksi

Runot tallentuivat levylle Savonrannalla

erttu Kyöttinen ja Heli Sairanen ovat tehneet paljon yhteistyötä. Kertun sanoituksiin Heli on tehnyt lukuisia sävellyksiä. Näin ovat syntyneet muiden muassa kauniit laulut: Äiti-enkeli, avonrannalla on ilmestynyt paikallisten asukkaiden yhteistyön Ihmeistä suurin, Sydän kiittää, Ei sydän itke ja Ystävän käsi. tuloksena runolevy. Levylle on luettu kaksi omakustanteista - Runot heräävät yllättävän helposti elämään lauluna. Ei niitä tarrunokirjaa julkaisseen ja hiljattain edesmenneen Helvi Korholan vitse paljon muuttaa, Sairanen toteaa. runoja. Levyllisen lauluja on laulanut myös savonrantalainen Hanna Jääs- On ihmisiä, jotka eivät jaksa tai näe enää lukea runoja vaikka keläinen. Tämän Sateenkaaren alla -nimisen levyn kaikki laulut haluaisivat. Runojen kuunteleminen sen sijaan sujuu monelta Hanna itse on säveltänyt ja Kerttu sanoittanut. hyvin, Kerttu Kyöttinen kertoo levyn syntyvaiheista. - Laulaminen on tunnejuttu. Kun laulu lauletaan yleisön edessä, Viime joulun jälkeen Kerttu sai idean levyn tekemisestä. Heli Sai- niin mitään ei voi peittää, vaan tunne välittyy kuulijoille. Levylle ranen ja Hanna Jääskeläinen tekivät runoihin taustamusiikin. Seit- tulevaa esitystä sen sijaan voi korjailla moneen kertaan. Tuntuu semäntoista Korholan runoa levylle tulkitsivat Oili ja Erkki Hirvo- siltä, että levyn kautta on vaikeampi välittää samaa tunnetta kuin nen, Tuula Karttunen, Heli Sairanen, Hanna Jääskeläinen ja Kerttu suoraan yleisön edessä, Jääskeläinen pohtii. Kyöttinen.

- Minä en valinnut runoja, vaan runot valitsivat minut. Nämä syvälliset ja ihmisen luonnetta kuvaavat runot kertovat Helvin omasta elämästä ja kokemuksista, levylle taltioitavat runot valinnut Kyöttinen huomauttaa.

Helvi Korholan (oik.) runoja uunituoreella levyllä, jonka nimi on Elämän kukkakedolla, tulkitsevat Tuula Karttunen, Heli Sairanen, Kerttu Kyöttinen, Oili Hirvonen, Erkki Hirvonen ja Hanna Jääskeläinen.

vaikeuttaneet muun muassa sponsoreiden saamista. - Olisi hyvä, jos kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen ja lopettaisivat vihdoinkin perättömät puheet. Yhdistyksen taloudenpidossa ei ole mitään epäselvää. Tavoitteena on kehittää Sahalammen Kiertäjät ry:n toimintaa ympärivuotiseksi siten, että se pitää sisällään muutakin kuin Äitienpäiväkonsertin ja Rannan Kemut. Tavoitteena on yhteisöllisyyden kehittäminen, Hämäläinen vakuuttaa.

Lisää jäseniä kaivataan

ahalammen Kiertäjät ry:n puheenjohtajana toimii JuhaPekka Hämäläinen. Hallitukseen kuuluvat myös Esko Silvennoinen, Jyrki Jääskeläinen, Seppo Honkanen, Jukka Janhunen, Otto Staufenbiel ja Harri Voutilainen. Lasten Kemuista vastaa Kerttu Kyöttinen ja klubivastaavana jäsenhankinnassa toimii Sirja Käyhkö.

Sirja Käyhkö (vas.), Jukka Janhunen, Kirsti Suniala ja Juha-Pekka Hämäläinen odottavat koko perheen musiikillisen kesäpäivän Rannan Kemujen viettoon runsaasti väkeä. Jokaiselle on luvassa niin sielun kuin ruumiinkin ravintoa runsain mitoin.

Sahalammen Kiertäjät ry:ssä on tällä hetkellä kymmenkunta aktiivista jäsentä. Talkootöissä porukka kaksinkertaistuu. Väkeä on liian vähän mittavien tapahtumien järjestelyihin, joten eri toimintoja on jouduttu ulkoistamaan muille yhdistyksille.

niin omasta kuin ympäristökunnista ovat tervetulleita. Kemujen järjestäjä Sahalammen Kiertäjät ry vastaa Kemuravintolan toiminnasta. Ravintolan vastaavaksi on lupautunut Eila ”Ellu” Kirjavainen Kiteeltä.

Alusta asti Rannan Kemujen järjestelyissä mukana ollut aktiivi Jukka Janhunen haluaa muistuttaa, että tapahtuman järjestelyillä ei ole tarkoitus rikastua, vaan tarkoituksena on järjestää kaikille yhteinen kesänviettopäivä.

Kemualueella on tarjolla monenlaista purtavaa aina paistetuista muikuista, makkaroista ja muurinpohjaletuista lähtien.

- Jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa ja sillä saa 30 prosentin alennuksen kemulipusta sekä muita mukavia etuja pitkin vuotta ja mahdollisesti saunaillan, Käyhkö korostaa.

Yhteisöllisyys kehittyy

annan Kemuissa ei ole kysymys mistään pienestä tapahtumasta. Yhteistyökumppanit ovat erittäin merkittäviä ja heille tapahtuman järjestäjä lausuu suuret kiitokset.

Lisätietoja niin yhdistyksestä kuin Rannan Kemuista saa yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.rannankemut.com.

- Kokonaisbudjetti on 10000 euroa. Yhteistyökumppaneiden, mm. mainostajien sponsorituki on meille ensiarvoisen tärkeää. Samoin aluejohtokunta on suhtautunut myönteisesti antamalla avustusta tapahtuman järjestämistä varten, yhdistyksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hämäläinen toteaa. Hämäläinen on pahoillaan yhdistyksen ympärillä sitkeästi pyörineistä kielteisistä talousjuoruista, jotka ovat omalta osaltaan

SAVONRANNAN KUNTOUTUS HANNU LOIKKANEN Puistotie 10, 58300 Savonranta Puh. 040-538 6359

Savonrannan näytelmäryhmä huristelee 60-luvulle

uistathan vielä ajan, kun meillä oli Tend-kilopaketti, lättähatut, Kekkonen, kuulennot, keskiolut, Katri-Helena, protestilaulut, Peyton Place, Beatles, Rexona, Brylkreemi, Risellariisi, Noottikriisi, Lux-saippua, Vietnamin sota, Viri-kaakao, Veikko Vennamo, SMP, Biafra, Woodstock, minihame, banlonpaidat, pallotuoli, papiljotit, partaradikaalit, Johannes Virolainen, Ford Anglia, Seiväsmatkat, transistoriradio, Irwin Goodman, Iltatuulen viesti…

laaja, lähes 60 vuotta, ja mukana on kaikenikäisiä ja monikykyisiä persoonia. Tarinan on koonnut Anja Tiainen yhdessä kouvolalaisen Juha Mustosen kanssa. Näytelmässä on paljon musiikkia, tuttuja lauluja 60-luvulta, ja yleisö saa halutessaan laulaa mukana. Musiikin ohjaa Heli Sairanen. Näytelmä esitetään Säimenen myllymuseon alueella: ke 6.7. klo 18, to 7.7. klo 14 ja 18, la 9.7. klo 15, su 10.7. klo 18 ja ti 12.7. klo 18.

Savonrannan näytelmäryhmän tämän vuoden kesänäytelmä on hilpeä musiikillinen moporetki 60-luvulle. Soliferin satulassa kertoo Virtasista ja Tepposista, jotka seikkailevat kaupalla, tanssilavalla, kotona ja vähän kaupungissakin käyttäen teryleenihousuja, Brylkreemiä ja minihameita, haaveillen transistoriradiosta, pallotuoleista ja Mossen uusimmasta mallista ja innostuen milloin rauhanmarsseista tai sambasta, milloin Vennamosta tai Seiväsmatkoista. Elämä on välillä tiukkaa eikä perhesopukaan aina ole parhaimmillaan, mutta onneksi voi aina käyttää Rexonaa ja lauluja, joilla saa pahan mielen paremmaksi. Savonrannan näytelmäryhmä on uurastanut talven mittaan uutta katNäytelmäryhmä toimii lähes entisessä kokoonpanossaan. Muu- sottavaa. Harrastajanäyttelijöillä on hauskaa harjoituksissa – toivottatama uusi kasvo on saatu mukaan. Näyttelijöiden ikäjakauma on vasti yleisöllä esityksissä.

Maaseudun kehittämisrahaa Savonrannalle

avonlinnan kaupunki jakaa 5000 euroa maaseudun kehittämisrahaa Savonrannalle tänä vuonna. Kehittämisrahaa voi saada muun muassa maksulliseen lomitusapuun, viljelyskarttojen ja jalostussuunnitelman teettämiseen ja koulutukseen. Myös erilaiset suunnittelut kuuluvat kehittämisrahan piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi talous-, rakennus-, salaoja- ja pihasuunnittelu. Rahaa voi saada lomaketäyttöapuun, tuotantoneuvontaan ja veroneuvontaan. Sukupolvenvaihdoksen kautta tilanpidon aloittavat tai muuten viljelyn aloittavat uudet viljelijät saavat 100 euron stipendin. Stipendin käyttökohteisiin ei aseteta ehtoja, vaan jokainen voi käyttää summan mieleisellään tavalla.

Kehittämismäärärahan historiaa

vustuskohteet ovat viime aikoina painottuneet karjatiloille. Avustusta on myönnetty lomitukseen, jatkojalostussuunnitelmiin ja maitotilaneuvontaan. Viime vuonna avustusta sai 12 savonrantalaista tilaa. Tiloja Savonrannalla on 24. Viime vuonna aluejohtokunnalla oli jaettavana kehittämismäärärahaa 5000 euroa. Tästä lomitukseen myönnettiin 3541,96 euroa eli 68–70 prosenttia kokonaistukimäärästä. Tukipotti on ollut keskimäärin 407–409 euroa tilaa kohti.

Koulutukseen voi saada tukea enintään 250 euroa/tila tai 50 prosenttia koulutuskustannuksista. Koulutuksen pitää olla omaehtoista ja sen pitää liittyä tilan toiminnan kehittämiseen ja maaseutuun.

Vuonna 2009 savonrantalaiset tilat saivat lomitukseen 2855,31 euroa. Aktiivisesti kehittämismäärärahaa hakemalla tilat voivat vaikuttaa siihen, että kehittämiseen varattu määräraha haetaan kokonaan, koska yleensä jakamatta jäävää rahaa ei voi siirtää seuraavalle vuodelle.

Kehittämisrahaa voidaan hakea 15.12.2011 asti. Tuki maksetaan 16.-31.12.2011.

Aluejohtokunta myöntää määrärahan puitteissa tukea myös muihin maaseutuun liittyviin tarkoituksiin.

Näin meillä Savossa Lehdessä oli ilmoitus avoinna olevasta myyjän paikasta. Muiden joukossa paikkaa haki ujohkon oloinen savolaispoika. Myyntipäällikkö tenttasi hakijaa: - Oot sitte maalta kotoisin? - Joo – oo, vastasi poika. - Ootko ennen tehnyt myyntihommia? - Noo, kyllähän mie siellä mualla… Vaikka poika olikin vähän ujon oloinen, niin myyntipäällikkö jotenkin piti hänestä ja otti töihin. Pitkän ja hikisen ensimmäisen työpäivän jälkeen päällikkö tulee työpäivän lähestyessä loppuaan katsomaan, miten maalaispoika on pärjännyt. - No, montakos kauppaa olet tehnyt? - Yhen. Päällikkö on vähän pettynyt ja toteaa: - Niin, yleensä meidän myyjät tekevät sellaiset 20–30 kauppaa päivässä. Paljonkos arvoinen se ainokainen kauppa sitten oli? - 1,2 miljoonoo,vastaa poika. - Yksi pilkku kaksi miljoonaa. Mitä ihmettä sinä oikein myit? - Niin no, mie myin tälle kaverille ensin sellasen pienen ongenkoukun, sitte vähän isomman, seuraavaksi sellasen Rapalan viehesarjan ja vielä perhontekovehkeet. Sitten se tietysti tarvihti siimoo ja myin sille ensin sellasta tavallista, sitten vähän vahvempoo ja vielä sellaista barrakudan kestävee extrasiimoo. Tietysti siihen ol sitten myytävä kunnon vavat ja kelat. Sitten myö tuumittiin, että kyllä se venekin pittää olla. Vein sen veneosastolle ja myin sille Marino-9000 -merkkisen veneen erikoisvarustein. Seuraavaksi se totes, ettei sen vanha kuplavolokkari yllä jaksa vettee semmoista puattia, joten vein sen vielä auto-osastole ja myin sille Range Roverin ja trailerin. Kaikkineen siitä tuli aika tarkkaa 1.198.167 markkoo. - Ei jumatsukka! Mies tulee ostamaan ongenkoukkua ja sinä myyt sille kaiken tuon. - No ei ihan… ite asiassa se tuli ostamaan muijalleen tamppooneja ja mie sitten sanoin sille, että siun viikonloppus on joka tappauksessa piloilla. Mikset lähde vaikka kallaan?

tai ihon talirauhasiin.

Päänahassa kutisee

- Tyttöpunkki odottelee partneria karvatupen aukon lähettyvillä ja asettuu sitten turvapaikkaansa munimaan. Punkin keskimääräinen elinkaari on viisitoista päivää, kertoo tutkija.

Kuuluisampiin sukulaisiinsa verrattuna talipunkit elävät kantajansa kanssa sovussa. Vaikka jopa puolet suomalaisista kuljettaa hiuspohjassaan pikkuisia kahdeksanraajaisia hämähäkkejä, aihetta hysteriaan ei ole.

Muna kuoriutuu noin kolmen vuorokauden kuluttua. Talipunkin kuoltua sen omat entsyymit alkavat hajottaa sitä välittömästi. Päänahassa voi olla runsaastikin jäänteitä talipunkin eri kehitysvaiheista. Yhden hiusjuuren mukana on saatu esiin jopa kuusi elävää talipunkkia kerralla. Punkkipaljouden tukkimat rauhastiehyet saattavat herkistyä tulehduksille. Punkkien ja hiusten elintilakamppailusta voi seurata jonkin verran karvanlähtöä. Lukuisat elävät talipunkit saattavat vaikuttaa hiusten määrään vähentävästi tai hiuslaatua ohentavasti. Tutkija tosin myöntää, että ajatus talipunkin kukistamisesta voisi ilahduttaa lukuisia kaljuuntumisesta kärsiviä. Monimutkaisuudessaan kaljuuntumisongelmaa ei voida punkkien syyksi sysätä.

alipunkki on useimmiten harmiton otus, tavallaan söpökin, kun siihen tottuu. Talipunkkeja on löydetty yhteensä 65 lajia eri eläimiltä, kuten koirilta, vuohilta ja lehmiltä.

TÖPPÖJALKAISTEN TULEHDUSRISKI

alipunkkien esiintymistä ruusufinnitapauksissa on tutkittu teippikokeella. Muhkeasta ruusufinnin aiheuttamasta rinofyymanenästä voi irrota parin sentin teippipalan mukana jopa kymmeniä talipunkkeja. Ötökät kuljettavat mukanaan bakteereja, joilla voi olla yhteyttä tulehdusreaktion syntyyn tai voimistumiseen.

Talipunkit kuuluvat muiden punkkien tavoin hämähäkkieläimiin. Ihmisen talirauhasissa ja niiden tiehyissä elää kahdenlaisia talipunkkeja, jotka viihtyvät päänahassa, kulmakaarissa ja silmäripsien karvatupissa sekä kasvoissa ja muilla rasvaisilla ihoalueilla, kuten sukupuolielinten alueella ja pakaroissa. Punkkia on tavattu myös kulmakaarista, silmäripsistä ja päänahasta.

Useimmille ihmisille tämä töppöjaloillaan köpöttävä yleisin parasiittimme ei kuitenkaan aiheuta mitään oireilua.

Talipunkkien yleisyyttä sekä niiden yhteyttä ruusufinnitapauksiin käsitelleestä tutkimuksesta käy ilmi, että ruusufinni on pahimmillaan hankala vaiva, joka usein alkaa vanhemmalla iällä punoittavina laikkuina kasvoissa. Äärimuodossaan ruusufinni muuttaa nenän muodottomaksi muhkuraksi, punaiseksi Pekka Tiilikainen -nenäksi.

Talipunkkien tutkimus on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin pölypunkkien, jotka allergiaa aiheuttavina ovat joutuneet ankaraan tarkasteluun – puhumattakaan puutiaisesta ja sen kantamasta pelottavasta borrelioosista. Toisinaan talipunkista on kirjoitettu vaikkapa silmien tulehduskutinan yhteydessä; öttiäinen voi pesiytyä myös silmäripsiin. Aivan voimattomana ei mahdollista oireilua tarvitse sietää, sillä joitakin punkkeihin tehoavia lääkkeitä on tapauskohtaisesti iholle kokeiltu. Ruusufinniä hoidetaan antibiootein.

YÖLLISTÄ LIUKASTELUA

alipunkin kussakin raajassa on hakanen, jolla se tarraa kiinni talin liukastamalla alustallaan. Raajat liikkuvat epätahdissa ja punkin kulku on melko hidasta, noin kahdeksasta kuuteentoista senttiin tunnissa. Ravinnokseen pikkuinen hämähäkkieläin käyttää talirauhasen erittämää talia ja epiteelikudosta. Valopakoisena otuksena talipunkki aktivoituu öisin.

Pahimmillaan muhkuranenä joudutaan leikkaamaan. Aivan varmaa punkkikarkotinta ei liene olemassakaan, koska punkit piileksivät munineen hyvin turvaisassa paikassa. Pinnallinen lääke ei välttämättä pysty ainakaan kaikkia kehitysasteita tappamaan.

Punkit siirtyvät isännältä toiselle ihokontaktissa. Parasiitit saattavat elää myös vuodevaatteissa tai hiusharjoissa parin vuorokauden ajan, mikäli ravintoa on riittävästi. Talipunkki asettuu elämään turvalliseen linnakkeeseen: hiuspohjan karvatuppiin

Tarmo Heikkilä Savonranta Lähde: Yliopistolehti/Arja Tuusvuori