Bunkkeriuutiset 4/2013

BUNKKER UUTISET 4 • 2013

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS

· FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION

Pentti Takala 1928-2013 FGA:n mestikset 2013 Kenttämestareiden

ruskaretki

Kansainvälistä opiskelua stipendin avulla

Mitä

caddiemasterit ja kenttäkonsultit tekevät?

FGA på svenska

BUNKKER UUTISET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sisällysluettelo Päätoimittajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Pentti Takalaa muistaen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Suomalaiset kentänhoitajaopiskelijat ulkomailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Rangen nurmetus, Kankaisten Golfpuisto, Masku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Matkalla kenttämestariksi – Miken syysterveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 FGA på svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Kenttäkonsulttien vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Caddiemasterina Kytäjä Golfissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 FGA:n golfmestaruuskilpailut 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Pärnu Bay -kenttä vuonna 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Kenttämestareiden RUSKARETKI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers' Association FGA ry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Ilmoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa.

FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Yhdistyksen osoite FGA c/o Taru Putro, Keskuskatu 26 D 30 18150 Heinola Y-tunnus: 1461131-2

Yhdistyksen laskutusosoite FGA c/o Bilanssi Oy/ Minna Mannerheimintie 15 a B 00260 Helsinki

Yhteystiedot Puheenjohtaja Taru Putro Heinola taru.putro(at)gmail.com 0443 308 035 Varapuheenjohtaja/ Jari Laitinen rahastonhoitaja Tuusula jari.laitinen(at)tuusulangolf.fi

Bunkkeriuutisten päätoimittaja ja mediamyynti Esa Hukkanen Helsinki esa.hukkanen@fga.fi 0408 456 449

Toimikunnat Hallitus Sihteeri Tapio Mäkinen Oulu tapio.makinen(at)oulugolf.fi

Lehtitoimikunta Hallitus Esa Hukkanen

Jäsensihteeri Ossi Sahanen jasensihteeri(at)fga.fi

ISSN–L 0787-5495

Jäsenet Mikko Saalasti Mikkeli mikko.saalasti(at)mikkelingolf.fi

Pia Sandberg Hyvinkää pia.sandberg(at)pp2.inet.fi

Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1 – 4

Kai Kurikka Vantaa kai.kurikka(at)kytajagolf.fi Ove Grundström Helsinki ove.grundstrom(at)gmail.com

lehti lehti lehti lehti

1 23.1.2014 11.2.2014 2 30.4.2014 20.5.2014 3 26.6.2014 15.7.2014 4 9.10.2014 28.10.2014

Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina esa.hukkanen@fga.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi Taitto Forssa Print Paino Forssa Print Faktori Hannu Kurkikangas 03 4155 677, fax 03 4155 726 taittopalvelu@forssaprint.fi 03 41 551

THE MOWER THEY DON’T WANT YOU TO SEE.

The competition doesn´t want you to see the Jacobsen ECLIPSE 322 riding greens mower. They can´t match its ZERO leak points. They can´t provide individual reel control to vary cut patterns. They can´t offer programmable frequency-of-clip from an LED screen. And they can´t get anywhere near the true hybrid fuel savings or legendary quality-ofcut. When it comes to the ECLIPSE 322, the competition can´t do anything except hope you don´t see it. I guess we just ruined that for them, too.

Kuriiritie 15, 01510 VANTAA puh. 020 7458 600 • www.j-trading.fi

P Ä Ä K I R J O IT U S

●

Päätoimittaja

Mennyttä ja tulevaa Aurinkoisen ja lämpimän kesän kunniaksi päätimme tehdä tällä kertaa hieman tuhdimman numeron. Lehti taitaa olla historiansa paksuin, tai ainakin yksi paksuimmista. Kiitokset siitä kaikille kirjoittajille ja muille juttujen tekoon osallistuneille sekä tietenkin koko lehtitoimikunnalle. Tapahtumarikas

vuosi on lähestymässä loppuaan, kun upea kesä on jo jäänyt taakse. Nopeasti se menikin, vaikka alkua saatiin odotella pitkään. Tässä numerossa ei kuitenkaan sen kummemmin käsitellä syysjuttuja, vaan keskitymme pitkälti koulutuksellisiin asioihin. Kaksi suomalaista kentänhoitajaopiskelijaa on valittu FEGGA:n kautta järjestettävään stipendiohjelmaan Saksaan Winstonin yliopistoon. Lehden julkaisupäivänä pojat ovat jo aloittaneet opiskelunsa Saksassa. Lisäksi Kajaanissa kenttämestariksi opiskeleva Emmi Pietarila kertoo Maskun rangen nurmetusprojektista ja Lepaalla kenttämestariksi opiskeleva Mikke Merinen jatkaa raportointiaan töiden ja koulun etenemisestä.

Pääsemme myös katsomaan vähän taaksepäin. Tässä numerossa muistellaan heinäkuussa edesmennyttä kenttämestaria Pentti Takalaa, jolla on ollut suuri vaikutus suomalaisessa kentänhoidossa, ja hänet onkin palkittu siitä FGA:n kunniajäsenyydellä.

Tässä numerossa kentänhoitajat pääsevät katsastamaan vähän toisenlaisiin työtehtäviin golfalalla, kun Suomen Golfliiton kenttäkonsultit muistelevat mennyttä vuotta ja ajettuja kilometrejä, ja kun Kytäjän caddiemaster Mari Velama kertoo omista työtehtävistään. Pääsemme myös kertaamaan ruotsin kielioppia Ove Grundströmin FGA på svenska -artikkelin äärellä. Lehden loppupuolelta löytyy myös graafinen kuvaus kentänhoitajan arjesta. Jari Laitisen ideoima ja Ville Voutilaisen (alias Boris Vodetsky) piirtämä taideteos saa toivottavasti jatkoa tulevissa numeroissa.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä jäseniä lähes 600, joka on hurja määrä! Teistä reilusti yli sata oli mukana taistelemassa yhdistyksen golfmestaruudesta Vierumäellä. Se myös on hurja määrä. Kuinkahan monen yhdistyksen erilasisissa kisoissa osallistujaprosentti on näin korkea? Ottaen huomioon, että tämän yhdistyksen jäsenistä aika moni ei koskisi golfpalloon pitkällä tikullakaan (vaikka yrittäisi). Golfseurojenkin (jotka ovat omanlaisiaan yhdistyksiä nekin) mestaruuskilpailuissa osallistujaprosentti taitaa keskimäärin jäädä reilusti alle puoleen FGA:n mestisten osallistujaprosentista. Kiitos omasta puolestani kaikille jäsenille – teitä varten ja teidän avulla yhdistys on olemassa ja voi hyvin. Kiitos tästä kaudesta kaikille yhdistyksen jäsenille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille, sekä yhdistyksen hallitukselle, jonka kanssa on ollut helppo työskennellä lehdentekijänä. Hyvää talvikautta kaikille, nähdään syyskoulutuksessa marraskuun lopulla! Esa Hukkanen päätoimittaja

Teistä reilusti yli sata oli mukana taistelemassa yhdistyksen golfmestaruudesta. 4

Bunkkeriuutiset 4-2013

TUOTEVALIKOIMA Griino-nurmikkosiemenet Griino-rakeiset lannoitteet Indigrow-nestelannoitteet Grigg Bros. -biostimulantit Lannoitteenlevittimet

”Linna Golf tarjoaa asiakkailleen korkealuokkaisen kokonaisuuden upeine ympäristöineen, kenttineen ja majoituksineen. Se kuuluu Euroopan laadukkaimpien kenttien European Tour Courses -ketjuun. Koska jokainen kenttäkokonaisuus on erilainen, arvostamme ammattitaitoa ja yksilöllistä palvelua, jota S.G. Niemiseltä saa. Kenttämestarimme tekee heidän kanssaan saumatonta yhteistyötä. Olemme suunnitelleet meidän kenttäkokonaisuuteemme ja maaperäämme parhaan ohjelman, johon sisältyvät sopivimmat lannoitteet ja siemenet. Voimme ennakoida ja varmistaa, että tärkeä tuotteemme pysyy loistavassa kunnossa.” Petri Keskitalo, toimitusjohtaja Linna Golf Oy, Hämeenlinna

KESKITÄ OSTOSI S.G. NIEMISELLE JA SÄÄSTÄ SELVÄÄ RAHAA! Euroopan epävakaa taloudellinen tilanne vaikuttaa vahvasti myös golfkenttien talouteen aiheuttaen tarvetta karsia kustannuksia. Koska lannoite- ja siemenhankinnat ovat jokavuotinen menoerä, on järkevää tarkastella mistä tuotteet hankkii kokonaisedullisimmin. Haluamme olla mukana talkoissa ja auttaa kenttiä selviytymään epävarmoista ajoista – ja samalla pitää hoitotason ennallaan tai jopa nostaa sitä. Päämiehemme avustuksella edulliset Griino-lannoitteet ovat nyt entistäkin edullisempia. Lannoitevalikoimamme koostuu rakeisista lannoitteista kaikille alueille, korkealaatuisista nestelannoitteista, helppokäyttöisistä biostimulanteista sekä lannoitteenlevittimistä. Laadimme kentällesi maa-

analyysiin perustuvan, räätälöidyn lannoitusohjelman. Griinonurmikkosiemenemme ovat tunnetusti korkealaatuisia ja Suomen olosuhteisiin harkiten valittuja. Tarjoamme laajan valikoiman valmiita seoksia kaikkiin kohteisiin, sekä korkealaatuisia puhtaita lajikkeita. Olemme myös avanneet asiakkaillemme verkkokaupan. Ota yhteyttä ja tilaa omat verkkokauppatunnukset. Kun saat tunnukset, voit tilata tuotteitamme koska haluat.

SGN Group ja S.G. Nieminen Oy - palvelua ja parhaita merkkejä Ilkka Väre, puh. 040 583 4746, ilkka.vare@sgn.fi Juurakkokuja 4, FI-01510 Vantaa www.sgnieminen.fi

Tutustu verkkokauppaamme menemällä osoitteeseen: http://tuotteet.sgnieminen.fi

P Ä Ä K I R J O IT U S

●

Puheenjohtaja

Risteilyllä nähdään Keli

kylmenee ja kausi alkaa olla siinä. Kentät suljetaan ja henkilökunta vaipuu talvihorrokseen. Itsellä kiireet vaan lisääntyy mukavalla tavalla. Opiskelu jatkuu ja kaikkea muutakin mukavaa on luvassa loppuvuodesta.

Tänä vuonna on vielä koulutusta ja risteily. Aiheena siellä on kentän virittäminen kilpailukuntoon. Kertomassa aiheesta on valmentajat, arkkitehti ja tuomari. Eli näkökulmat ovat erittäin mielenkiintoiset.

Syyskuussa kisailtiin Vierumäellä mestaruuskisoissa. Jäsenistöä oli paikalla ihan kiitettävästi ja meillä kaikilla oli mukavat ja hauskat kisat. Sää vaihteli lumisateesta auringonpaisteeseen, mutta sehän vain oli piristävä lisä.

Jäsenmäärän kasvaessa toivoisin että osaisimme järjestää jokaiselle jotakin. Eli ideoita kiinnostavista koulutuksen aiheista ja ajankohdista saa heitellä ilmoille. Tulevaisuuden haave olisi saada myös kädärit liittymään joukkoomme. Tämä vuosi on menty eteenpäin hiukan takkuisesti, mutta eiköhän ensi vuosi suju paljon jouhevammin. Suuret kiitokset kaikille tästä vuodesta, kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä. Me yhdessä jatkamme eteenpäin ja kohti tulevaa talvea. Muistakaa levätä ja nauttia siitä kun ei ole kiire. Taru Putro Puheenjohtaja

Aiheena koulutuksessa on kentän virittäminen kilpailukuntoon. 6

Bunkkeriuutiset 4-2013

Uutuus Toro Reelmaster 3550-D

KUN LAATU JA LUOTETTAVUUS RATKAISEVAT

Oy Hako Ground & Garden Ab - Petri Aaltonen, Divisioonapäällikkö, puh 040 587 4045 - www.hako.fi

s u t u l u o k s y y s FGA:n Perinteisesti syksyn päättävän, FGA:n järjestämän syyskoulutuksen teemana on tänä vuonna kentän virittäminen kisakuntoon. Puhujina on omien osaamisalueidensa ammattilaisia kertomassa, mitä eri asioita voi ja pitää huomioida suunniteltaessa kentän saattamista kisakuntoon. Tilaisuus on maksuton kaikille FGA:n jäsenille. Muilta kiinnostuneilta peritään 50 euron osallistumismaksu ennen tapahtuman alkua. Olethan ajoissa paikalla FGA:n jäsenkorttisi kanssa! Ilmoittautuminen 15.11.2013 mennessä ja lisäkysymykset: taru.putro@gmail.com.

KENTÄN VIRITTÄMINEN KISAKUNTOON Valmentajat Timo Rauhala ja Antti Vaalas: Mitä ammattilaiselle merkitsee kentän kisakunto? Arkkitehti Jari Rasinkangas: Miten viheriöiden vaihtelevat ominaisuudet pitää huomioida? Tuomari Arto Teittinen: Mikä on laillinen lipun paikka ja muita kysymyksiä.

Aika: To 28.11.2013 klo 12.00-16.00 Paikka: Golfliitto, Radiokatu 20, 00240 Helsinki

Pentti Takalaa muistaen TEKSTI: KARI TAKALA KUVAT: KARI TAKALAN ARKISTOT (KUVAT RUISSALOSTA NOIN VUOSILTA 1977–1983)

Pentti Takala 1928–2013.

Kenttämestari ja maatalousteknikko Pentti Takala oli suomalaisen golfkentänhoidon todellinen grand old man ja alansa uranuurtajia. Hän syntyi Nakkilassa 29.2.1928 ja menehtyi yllättäen vaikean sairauden seurauksena 85-vuotiaana 2.7.2013.

Maatalousteknikko golfkentällä Pentti opiskeli muun muassa Orisbergiin maatalouskoulussa, josta hän valmistui maatalousteknikoksi. Varsinainen työura alkoi Liedossa, jossa hän toimi tilanhoitajana. Siellä hänellä oli jo vaimo ja poika mukanaan. Vuonna 1959 Pentti haki töitä Aulangon golfkentänhoitajaksi. Aulangolle hänet sitten valittiinkin ja hänestä tuli kentän ensimmäinen varsinainen kenttämestari. Urheilu ja liikunta kuuluivat jo nuorena hänen elämäntapaansa.

Pentti edusti muun muassa Porin Pyrintöä ja kotikylänsä Nakkilan Visaa. Tuona aikana hän saavutti useita palkintosijoja hiihdossa ja maastojuoksussa Satakunnan mestaruuskisoissa. Golfkentänhoidon yhteydessä hän kehittyi myös taitavaksi golfpelaajaksi ja jakoi oppejaan monille nuorille. Näitä kursseja minäkin joskus kuuntelin. Vuodesta 1962 hänen seuransa oli AGK. Golfurallaan hän saavutti myös useita arvokisamitaleja ja edusti AGK:ta useissa kaupunkiotteluissa.

Kansainvälistä osaamista Jo 1960-luvulla puhuttiin, että Aulangolla oli Pohjoismaiden parhaat viheriöt. Greenien kunto olikin hänelle aina kunnia-asia jokaisella kentällä, jolla hän työskenteli. Siihen aikaan töitä tehtiin jopa ympärivuorokauden (luontokin kun välillä määräili). Greenejä käytiin joskus öisinkin tarkastamassa. Greenien samettimainen pehmeys kiinnosti jopa niin paljon, että hän sai kutsun mennä Italiaan kertomaan, mikä tähän on se salaisuus. Sinne hän ei kuitenkaan läh-

Pentti Takala ja Aulangon nykyinen kenttämestari Juha Englund (vas) Aulangossa vuonna 2009.

BUN1304_8-9.indd 8

Bunkkeriuutiset 4-2013

17.10.2013 8:04:45

Syyskuu 1979.

Kyllähän se viisi vuotta vie, että kenttämestari oppii tuntemaan kenttänsä. tenyt, koska siellä varmaankaan ei olisi suomen ja satakunnan kielellä pärjännyt... ”Niin aina”. Aulangolla työskennellessään hän

Heinäkuu 1980.

oli joitakin vuosia töissä Aulangon pujottelurinteen hoitajana. Lisätöitä oli aina tarjolla kun muutamat kartanot ja tutut kaipasivat vinkkejä nurmikon hoitoon. Siirryttyään vuonna 1972 Turun Ruissaloon Aura Golfin Pekka Sivula muisteli Pentin sanoneen: ”Kyllähän se viisi vuotta vie, että kenttämestari oppii tuntemaan kenttänsä” ja että kentästä tulee hyvä. Niinhän tuo Ruissalon kohdallakin kävi ja pelaajat pääsivät nauttimaan ”mestarin” kädenjäljestä upeilla greeneillä. Ruissalo valittiinkin

useiden merkittävien golftapahtumien pitopaikaksi.

Paluu kotiseudulle Noin viidentoista Ruissalossa vietetyn vuoden jälkeen Pentti palasi Hämeenlinnaan ja oli yhtenä neuvonja vinkkienantajana Tawast Golfin rakennusvaiheessa. Kentän valmistuttua hän toimi siellä myös kenttämestarina eläkkeelle siirtymiseensä asti 34 vuoden kenttien hoidon jälkeen. Vuonna 2009 Pentti palkittiin AGK:n 50-vuotisjuhlien yhteydessä AGK:n ansiomerkillä. Kilometrimäärä, jonka Pentti aikanaan joutui kävelemään esimerkiksi greenikoneen perässä on niin suuri, että sitä on mahdoton edes kuvitella. Nyt askeltaminen käy kepeämmin jossain kaukaisilla vihreillä niityillä. Penttiä jäivät kaipaamaan puoliso Sirkku, lapset Kari ja Tiina, lastenlapset, lastenlastenlapset, siskot, veljet, muut sukulaiset, Jari ja varmaankin moni ystävä golfpiireistä. Kirjoittaja on Kari Takala, Pentti Takalan poika.

Pentti kehittyi myös taitavaksi golfpelaajaksi ja jakoi oppejaan monille nuorille. Bunkkeriuutiset 4-2013

BUN1304_8-9.indd 9

17.10.2013 8:04:54

Suomalaiset kentänhoitajaopiskelijat ulkomailla Teksti: Esa Hukkanen Kuvat: Johannes Lampinen, Tuula Sinkkonen & Maija Wasalska

Hirsalassa työskentelevä Janne Lehto ja Alastarossa työskentelevä Pawel Wasalski on valittu Walter Woods Scholarship -nimeä kantavaan ohjelmaan Winstonin yliopistoon pohjoissaksalaisen Schwerinin kylän lähelle. Puolisen vuotta kestävää teoriaopiskelua seuraa harjoittelujakso opiskelijan valitsemalla kentällä jossain päin maailmaa. Bunkkeriuutiset jutteli kummankin stipendin saaneen kentänhoitajan kanssa. Janne Lehto Janne on työskennellyt Hirsala Golfissa ylioppilaskirjoituksistaan lähtien, eli jo kolme kautta. Työ oman harrastuksen parissa kiinnosti nuorta ylioppilasta, joten Janne haki kentänhoitajan paikkaa Hirsalasta ja saikin sen. Kaksi kautta kentänhoitajana vakuutti Jannen alan sopivuudesta, ja opiskelu alan ammattilaiseksi alkoi Lepaalla. Kentänhoitajan työssä Janne nauttii eniten työn monipuolisuudesta ja ulkoilmassa olemisesta. 21-vuotias Janne on pelannut

golfia viisi vuotta ja kehittynyt siinä varsin taitavaksi pelaten tätä kirjoitettaessa tasoituksella 7,4. Golfin ohella yksi Jannen intohimoista on jalkapallo. Vaikka Jannen suosikkijoukkue onkin englantilainen Manchester United, odottaa hän innoissaan Saksan pääsarjan Bundesliigan seuraamista lähietäisyydeltä. Janne haki stipendiä kehittyäkseen ammatissaan ja oppiakseen uusia asioita. Opiskelu Winstonin yliopistossa on myös kiinnostava ja ainutlaatuinen tilaisuus päästä oppimaan

Singelitasoituksella pelaava Janne keräämässä rangepalloja. (JL)

Työ oman harrastuksen parissa kiinnosti nuorta ylioppilasta. pitkään kentänhoidon parissa työskennelleiden ammattilaisten johdolla ja seuraamaan golfkentänhoitoa Suomen oloista poikkeavalla alueella. Janne odottaa oppivansa kentänhoidon lisäksi uutta myös Saksan kielestä ja kulttuurista. Opiskelun ohella Janne odottaa innolla uusien kenttien bongaamista niin kentänhoitajana kuin golfarinakin. Janne toivoo urakehityksensä jatkuvan jossain vaiheessa aina kenttämestariksi asti. ■ 21-vuotias Janne lähtee innoissaan oppimaan uutta Winston Universityyn Saksaan. (JL)

Bunkkeriuutiset 4-2013

ken kaikkiaan mieleenpainuvin kokemus golfkentältä on ensimmäinen eagle. Tämä onnistui kotikentän Alastaron nelosreiällä kesällä 2011. Pawel odottaa ulkomaanopiskelujaksostaankin unohtumatonta kokemusta ja on kiitollinen saamistaan mahdollisuuksista laajentaa opintojaan kansainvälisessä yhteisössä. Pawel haluaa hyödyntää kaikkea oppimaansa ja kokemaansa työssään golfkentänhoitajana. Hän haluaa edelleen oppia uusia asioita ja olla mukana kehityksessä ja hyödyntää uusia teknologioita. Pawelille stipendin hakeminen oli haaste katsoa, tulisiko hän valituksi. Onnekseen hänet valittiin ja hän lähteekin innostuneena oppimaan jälleen uutta. Pawel pitää opintokokonaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia mahtavina ja uskoo niiden tuovan hänelle jotain hyvää tulevaisuudessa. Pawel on ollut aiemminkin opiskelemassa ulkomailla. Kevätlukukauden 2003 hän opiskeli Irlannissa Dublin Institute of Technologyssä lukien muun muassa kansainvälistä markkinointia. Siellä hän myös tapasi nykyisen vaimonsa. ■

Pawelin ensimmäinen eagle Alastaron nelosväylällä kesällä 2011. (TS)

Pawel Wasalski Pawelin kentänhoitajan ura alkoi pari vuotta sitten Alastaro Golfissa bunkkerinkorjaustöiden parissa. ”Tuli muitakin hommia, joihin apuani tarvittiin, ja huomasin viettäneeni koko kesän golfkentällä”, Pawel sanoo. Ensimmäisen vuoden työskentelyn jälkeen Pawel haki Lepaalle opiskelemaan kentänhoitajan ammattiin. Pawelilla on sääntö, jota hän pyrkii noudattamaan tilanteessa kuin tilanteessa: kun jotain aloittaa, tulee se tehdä kunnolla alusta loppuun saakka. Hänen mielestään teoriatiedon lisääminen on ollut erittäin tärkeää käytännön työssä onnistumiseksi. Pawelille tärkeää kentänhoidossa on se, että työt tehdään järkevästi ja tehokkaasti rahaa ja luontoa säästäen. Pawelin unohtumattomimmat kokemukset golfkentältä työn parista ovat auringonnousuja ja -laskuja. Kuten golfkentänhoitajan kannattaakin, myös Pawel golfaa ja kaiBunkkeriuutiset 4-2013

Pawel Palm Springsissä kesällä 2009. (MW)

Teoriatiedon lisääminen on ollut erittäin tärkeää käytännön työssä onnistumiseksi. Walter Woods Scholarship Walter Woods jäi eläkkeelle 33 vuoden kenttämestarin uran jälkeen vuonna 1995. Hän toimi viimeiset 21 vuotta kentänhoidon johtajana St Andrews Links Trustilla ja johti neljän British Openin kentät kisakuntoon. Woodsille oli tärkeää kehittää kentänhoitajien ammattitaitoa ja hän olikin mukana perustamassa Bri-

tannian golfkentänhoitajayhdistystä BIGGA:a. Hänelle myönnettiin kuningattaren kunniamerkki Queens British Empire Medal ja yksi golfalan suurimmista kunnianosoituksista Yhdysvaltojen kenttämestariyhdistyksen GCSAA:n vuosittain myöntämä Tom Morris Award vuonna 2002. Palkinto on myönnetty myös muiden muassa Arnold Palmerille, Tom Wat-

sonille ja Robert Trent Jones vanhemmalle. Walter Woods -stipendiohjelmaan Winstonin yliopistoon osallistuu kaikkiaan yli 10 kentänhoitajaopiskelijaa, joista tällä kertaa kaksi on suomalaisia. ■

Tutustu Winstonin yliopistoon osoitteessa www.winston-university.com

Bunkkeriuutiset 4-2013

Rangen nurmetus, Kankaisten Golfpuisto, Masku Teksti ja kuvat: Emmi Pietarila

ALKUTILANNE Maskussa sijaitseva Kankaisten Golfpuisto on avattu pelaajille vuonna 2002. Rangen kokonaispinta-ala on 2,2 hehtaaria. Alue sijaitsee pohjavesialueella ja se on rakennusvaiheessa toiminut savenottoalueena. Savella suojattiin viheriöiden ja väylien pohjat, jotka myös sijaitsevat pohjavesialueella. Rangen nurmetus rakennusvaiheessa oli vaikeaa, sillä alue oli hyvin märkä, eikä siellä ollut tarvittavaa kuivatusta. Alue piti saada kantavaksi ja kuivatus kuntoon. Aluksi tuotiin louhetta 210 kasettikuormallista. Louheen päälle laitettiin sepeliä 5000 tonnia ja lopuksi 0-4 mm kivituhkaa 1500 tonnia. Sitten rakennettiin pintavesikaivot, joi-

ta tuli 12 kappaletta ja muotoiltiin kaadot niiden mukaan. Lopuksi pinta jyrättiin tiiviiksi 2600 kg:n asfalttijyrällä.

NURMETUSPROJEKTI 26.8–3.9.2013 Nurmetus on osa kentän kehittämistä ja harjoitusalueiden parantamista. Tämä tuo myös säästöjä talouteen, sillä sepelipinta kuluttaa palloja ja keräyslaitteen kiekkoja huomattavasti enemmän, kuin nurmi. Nurmetusprojektin hoitaa MKP Oy. Saltex Oy toimitti ja asensi tekonurmet, joista tehtiin viisi kohdeviheriötä rangelle ja chippialue. Omat työntekijät olivat mukana tarpeen mukaan avustamassa.

1. PÄIVÄ Työt aloitettiin rangen lyöntinurmen edustalle tulevan lyöntiverkon tolppien asennuksella. Sadettimet ja putkilinjat merkittiin ja sitten alettiin kaivuuhommiin. Kymmenmetriset puhelinpylväät saatiin pystyyn kaivinkoneen avulla todella näppärästi. Pintavesikaivot käytiin läpi, putsattiin tarvittaessa ja suojattiin suodatinkankaalla, jotta ne pysyisivät puhtaina kivituhkan ja kasvualustan levityksen aikana. Kivituhkaa alettiin tuoda kaivojen ympärille ja muotoilla kaatoja oikeiksi. Vanhat tekonurmesta tehdyt kohdeviheriöt ja etäisyysmerkit poistettiin ja uudet kohdeviheriöiden paikat merkattiin alueelle.

Range vanhassa asussa. Etäisyysmerkit on jo poistettu. Bunkkeriuutiset 4-2013

Pintavesikaivojen ympäristöjen muotoilua jatkettiin ja muukin alue muotoiltiin oikeaan pohjamuotoon ennen kasvualustan levitystä. Kivituhkan levitys aloitettiin viiden tekonurmesta tehtävän kohdeviheriön paikalle. Kivituhkaa kului yhteensä noin 100 tonnia.

3. PÄIVÄ Viimeiset kohdeviheriömuotoilut tehtiin loppuun. Koko alue jyrättiin Dynalla tiiviiksi. Jyräkuskeina toimi omaa porukkaa, jolle vanha kunnon Dyna on tuttu vekotin. Kohdeviheriöiden alueet jyrättiin neljä kertaa. Chippiviheriön, joka myös on tekonurmea, pohja muotoiltiin ja jyrättiin sekin useampaan kertaan. Onneksi vaihdettiin välillä kuskia, sillä tärinä on melkoinen, kun muutaman tunnin putkeen istuu jyräilemässä.

4. PÄIVÄ Puhelinpylväät asennettu paikoilleen ja kuvassa lyöntiverkon asennuksen viimeistelyä

2. PÄIVÄ Aurinkoinen päivä aloitettiin kooltaan 10x40-metrisen lyöntiverkon asennuksella, joka tehtiin nostolava-auton avulla. Verkon tarkoitushan on se, että harjoittelua voidaan jatkaa ja rangen nurmen antaa kasvaa rauhassa. Eihän juuri kylvetylle alueelle ole mitään asiaa pallonkerääjän kanssa.

Kymmenmetriset puhelinpylväät saatiin pystyyn kaivinkoneen avulla todella näppärästi.

Neljäntenä päivänä aloitettiin kasvualustan levitys. Levityksessä käytettiin erittäin laadukasta kalustoa ja työ saatiin hoidettua tehokkaasti ja tarkasti. Ensimmäinen noin 3,5 sentin paksuinen kerros kasvualustaa levitettiin alueelle kohdeviheriöitä lukuun ottamatta. Myös alueen ensimmäinen kylvökierros lähti käyntiin.

5. PÄIVÄ Ensimmäinen kerros kasvualustaa sekä kylvö saatiin valmiiksi ja seuraava kierros lähti käyntiin. Toinen noin sentin paksuinen kasvualustakerros levitettiin alueelle ja sen päälle kylvettiin toinen kierros - ristiin ensimmäisestä kylvöstä. Kasvualustaa koko alueelle kului noin 960 tonnia 4-5 sentin paksuiseen kerrokseen ja kummuilla hieman enemmän. Hiekan koko on 0,72 mm ja maatumisasteen 7 turvetta käytettiin 15 tilavuusprosenttia. Siemeniä kului kokonaisuudessaan 770 kg: karheikkoseosta 700 kg ja raiheinää 70 kg. Raiheinä lisättiin suojaheinäksi vauhdittamaan kasvua ja sitomaan maata.

6. PÄIVÄ Tekonurmesta tehtävän kohdeviheriön muotoilua.

Alue oli kokonaisuudessaan valmis, vain tekonurmesta rakennettaBunkkeriuutiset 4-2013

Kohdeviheriömaton pintahiekoitus.

Muotojen vuoksi palasista rakennettu chippiviheriö. Taustalla rangen kohdeviheriöt.

Tärinä on melkoinen, kun muutaman tunnin putkeen istuu jyräilemässä.

Lopputulos näyttää hyvältä aurinkoisena päivänä 30.9.2013. Bunkkeriuutiset 4-2013

vat kohdeviheriöt ja chippialue olivat asentamatta. Saltex Oy toimitti matot ja heiltä saapui paikalle myös asennusporukka välineineen. Kohdeviheriöt rangella saatiin asennettua paikalleen liimausta vaille valmiiksi.

Kupit haudattiin maahan ja täytettiin kivituhkalla.

Artikkelin kirjoittanut Emmi Pietarila on 31-vuotias kenttämestariopiskelija Turusta. Hän on osallistunut kenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmentavaan koulutukseen Kajaanin Ammattiopistossa 2012-2013. Näyttökokeisiin osallistuminen hänellä on suunnitelmissa 2014. Hän työskentelee tällä hetkellä Kankaisten Golfpuistossa Maskussa. Ensimmäistä kertaa hän on ollut golfkentällä töissä 2001 Skotlannissa Elmwood Collegen golfkentällä. Kyseessä oli työharjoittelu puutarhurikoulusta. Työharjoittelupaikasta iso kiitos Pirjo Hotille. Emmi on valmistunut puutarhuriksi 2003, minkä jälkeen kentänhoitajaksi 2005. Vuoden verran hän kokeili vihersisustajan hommia, mutta golfkenttä vei voiton ja sillä tiellä hän on edelleen. Emmi on ollut vuoden töissä ja opiskellut Espanjassa Euroopan golfkentänhoitajienliiton FEGGA:n stipendiaattiohjelmassa 2008-2009. Myös Ruotsissa hän on viettänyt yhdem kauden. Muutoin työskentely on sijoittunut kotimaan kentille, lähinnä Turun seudulle.

7. PÄIVÄ Työt päästiin onneksemme aloittamaan aurinkoisessa säässä. Sateella tekonurmimattojen liimaus ja hiekoitus ei olisikaan mahdollista. Lipputankojen paikat merkattiin keskelle viheriömattoja. Sitten kupit haudattiin maahan ja täytettiin kivituhkalla, jotta kohdeviheriöiden liput pysyvät paikallaan. Kohdeviheriöt rangella liimattiin ensin paikalleen ja jyrättiin. Chippiviheriön tekonurmen asennus oli enemmän aikaa vievää, sillä se tehtiin paloista muotojen vuoksi. Sitten taas liimattiin ja jyrättiin. Lopuksi vielä hiekoitus kvartsihiekalla tekonurmelle, jotta nukka saatiin pystyyn ja matto pysyy paremmin paikallaan. Hiekkaa lisättiin kohdeviheriöille noin 23 kg/m² ja chippialueelle 25 kg/m². Kohdeviheriöalueet ja chippiviheriöalue ovat kooltaan noin 78 m².

8. PÄIVÄ

Väylä- ja kasvualustahiekat • VS-hiekka 0,2 - 2 mm • Kasvualustahiekka

• Turvehiekka • Bunkkerihiekka

Kiviaines Etelä-Suomi Palvelukeskus 020 447 7400, myynti 020 447 7904 Tampere 020 447 6848 Oulu 020 447 5007

Lappeenranta 020 447 6021 Turku 020 447 6220

www.rudus.fi

Loppuviimeistely tehtiin omalla porukalla. Tekonurmimattojen reunat kaivettiin maahan kivituhkaan noin kymmenen sentin syvyyteen ja reunat käytiin läpi tärylätkällä. Lopuksi reunoille lisättiin kevyt kerros kasvualustaa kivituhkan päälle ja se kylvettiin. Ylimääräiset rakennusmateriaalit siivottiin pois ja alue siistittiin.

YHTEENVETO Työ saatiin tehtyä aikataulussa ja lopputulos oli odotusten mukainen, ehkä jopa hieman parempi. Nyt jäämme jännityksellä odottamaan miten alue selviytyy talvesta ja mitä keväällä paljastuu lumen alta. Alueen hoito voi olla haasteellista, sillä alueella ei ole sadetusjärjestelmää. Rakennusvaiheen ajoitus oli hyvä, sillä saimme juuri sopivasti sadetta kylvön jälkeen ja itäminen tapahtui nopeasti. Jo reilun viikon päästä kylvöstä rangen pinta alkoi hennosti vihertää. ■ Bunkkeriuutiset 4-2013

Matkalla kenttämestariksi –

Miken syysterveiset Teksti: Mikke Merinen Kuvat: Mikke Merinen & Tiina Kontra

Syksy on taas täällä ja vaikka kesä meni todella nopeasti ohi, niin kyllä sitä on töitä ehditty tehdä sen verran, että talvi ja loma tulevat ihan hyvään paikkaan! Ja nyt on taas päässyt koulunpenkille takaisin ja aloittaa kunnolla mestariopiskelut. Keväällä koulussa oli aika paljon kertausta, mikä teki kyllä ihan hyvää ennen kesää, mutta nyt on pitkä talvi edessä aikaa kerätä taas uusia oppeja ja odotella taas tulevaa kautta.

esä meni todella hienosti! Vaikka nykyään tulee harvemmin semmoisia hommia, joita ei ole ennen tehnyt, on motivaatio yhä korkealla, koska on kiva huomata, että jotain on tullut opittua näi-

den kolmen kauden aikana koulussa ja etenkin työpaikalla kokeneempia työkavereita kuunnellessa. Vaikka olen ollut vain kolme kautta töissä tällä alalla, huomaa kehityksessä sen, kun saan olla tämmöisellä

kentällä, jossa saan paljon vastuuta verrattuna siihen, kuinka kokematon olen vielä tässä vaiheessa. Iso kiitos siitä Tuukalle. Tähän kauteen toi lisää mielenkiintoa se, kun Tommi Turunen tuli Hill Sideen töihin ja pääsi kuulemaan ja näkemään uusia näkökulmia asioista, etenkin viheriöiden hoidosta. Eli kesä on ollut todella opettavainen. Totta kai kesä huipentui taas viimevuotiseen tapaan elokuun alussa järjestettävään Ladies European Access Tourin kilpailuun. Tällä kertaa oli pientä käsitystä, mitä on luvassa, kun viime vuonna oli sama kilpailu. Siitä kenttä saikin todella hyvää palautetta. Bunkkereita, bunkke-

Miken työpaikan Hill Siden Valley Coursella vitosviheriön bunkkeri LETAS-osakilpailun aikaan.(MM) Bunkkeriuutiset 4-2013

Mikke oli mukana myös FGA:n mestiksissä Vierumäellä.(TK)

reita, mistä tuli kyllä hyvät ja kentän ilme muuttui kyllä paljon bunkkereiden ollessa kunnossa. Viheriöistä saatiin TODELLA liukkaat ja huomasin sen, kun pääsin pienen tuurin kautta pelaamaan proameihin, mistä olin todella innoissani. Taisi parit ensimmäiset putit livahtaa pari metriä pitkäksi. Kilpailuviikko meni taas hienosti läpi ja palaute oli jälleen hyvää. Ensi vuonna samat karkelot, jonka jälkeen vuonna 2015 Hill Sidessä pelataan Ladies European Tourin osakilpailu. Se on semmoinen, joka on

kyllä hieno kokea ja odotan sitä kesää innolla. Eli kaikin puolin kesä meni nopeasti ja hienosti ohi! Oma pelaaminenkin sujui hyvin, vaikka kierroksia tulikin vähemmän kuin edellisenä kesänä (noin 70). Ensimmäisenä mielessä tietenkin J-Trading cupin voitto Kotojärvellä Tommin kanssa. Se kierros kuuluu kyllä kesän kohokohtiin ja vielä lopetuksen back to back to back birdie kruunasi sen! Pakko mainita myös kun kävin pelaamassa ensimmäisen kerran Tapi-

olassa. Huh huh, se kenttä meni saman tien omien lempikenttien top kolmoseen ja sanoinkin monelle kaverille, että siitä kentästä tulee kyllä Suomen hienoimpia parin vuoden päästä, kun saadaan valmiiksi ja pitkä heinä mukaan peliin. Tämäkin totta kai vain oma mielipide, koska olen links-fani! Koulukin on nyt alkanut todellakin kunnolla ja aletaan päästä vähän syvemmälle asioihin, mikä tekee talvesta kivan ja on hyvää vaihtelua välillä istua koulunpenkillä leikkurin sijaan. Alamme luokkalaisten kanssa jo pikkuhiljaa fiilistellä keväällä tehtävää Skotlannin-reissua. Tästä matkasta tulee varmasti hieno ja mieleenpainuva kokemus, varsinkin näiden luokkakavereiden kanssa. Itse odotan paljon myös mahdollista pelikierrosta legendaarisella Old Coursella. Pitääkin pelata talven aikana pleikkarilla paljon Tiger Woodsia ja opetella kenttä ulkoa! Paljon on kumminkin vielä tekemistä ennen reissuun pääsyä. Matkasta on myös hyvä hakea motivaatiota talven opiskeluille. Tässä oli taas lyhyesti omasta kesästäni ja toivotankin hyvää syksyä ja talvea kaikille! Mikke Merinen Kentänhoitaja

Kentän ilme muuttui kyllä paljon bunkkereiden ollessa kunnossa. Töissä tärkeintä on hyvä yhteishenki. (MM)

Bunkkeriuutiset 4-2013

FGA

på svenska Text: Ove Grundström

ag har glädjen att skriva på svenska i denna annars finskspråkiga tidning och hoppas att det skall bli en tradition som återkommer i varje tidning härefter! Undertecknad sitter i FGA:s styrelse som enda svenskspråkiga representant, men kan direkt konstatera att det inte råder någon som helst fientlighet mot svenskan, tvärtom blev jag påhejad av övriga styrelsen att utrycka mig på mitt eget modersmål i vår gemensamma publikation. Jag hoppas att den här öppningen inspirerar flera att utrycka sig på sitt eget modersmål i ”Bunkkeriuutiset”. Man frågade mig en gång om jag har haft någon fördel i mitt jobb som banskötare av att kunna tala svenska! Jag upplever inte att jag har haft någon ”fördel” men kan konstatera att det är förvånansvärt många i Finlands golfgemenskap som har svenska som modersmål, både på olika banor, som försäljare och i underhållet. Jag vet hur skönt det känns när man får uttrycka sig på sitt eget modersmål i sitt yrke. Det är betydligt lättare att använda sitt modersmål när man förklarar för någon annan vad för fel en maskin har eller att bollautomaten vid rangen gör några underligheter. Jag har också märkt att det är trevligt att kunna ta del av facklitteratur som till exempel svenska Greenbladet, Sterf eller andra skriverier om banskötseln i Norden. Om det här kan kallas en fördel så inte mig emot! FGA har ungefär 600 medlemmar och min grova gissning är att cirka 10 % av dem har svenska som modersmål. Det faktum att vi är 50-60 svenskspråkiga berättigar oss att uttrycka oss på svenska också i ”Bunkkeriuutiset”! Jag hoppas att så många som möjligt fattar pennan och skriver på svenska i denna tidning. Man får skriva om vad som helst som har anknytning till vårt yrke eller

vad som händer på våra golfbanor. Det kan också vara roliga historier eller anekdoter från förr, bara man tror att det kan intressera andra inom vårt skrå. Ni får gärna kontakta mig om och när ni har nånting ni vill frå-

Det faktum att vi är 50-60 svenskspråkiga berättigar oss att uttrycka oss på svenska också i ”Bunkkeriuutiset”! ga om FGA eller att ni vill att jag framför några tankar till styrelsen! Mina kontaktuppgifter: ove.grundstrom@gmail.com eller tel. 0400 711 504. Jag har alltid poängterat att vi skall uppföra oss väl överallt där vi rör oss, därför tänkte jag berätta en historia från en lantbruksskola på 60-talet i södra Finland. ”Rektorn lade märke till att en elev aldrig tackade för maten när han

GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN SUUNNITTELUSUUNNITTELU SUUNNITTELU PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA

Bunkkeriuutiset 4-2013

steg upp från matbordet efter måltiderna, så han tänkte att han skulle ge honom en hemläxa! Han sa till eleven att när du nästa gång är hemma och ni har ätit så ska du lägga på minnet vad din far gör när han har ätit och så skall du ta efter och

uppföra dig som en riktig karl gör efter måltiderna. Pojken kom efter veckoslutet tillbaka och rektorn sade att visa nu hur man skall göra efter att man har ätit färdigt: Pojken steg upp och satte händerna i byxfickorna och sträckte på sej och utbrast i ett ” Nää, om man ska fara och skita”. Ta väl hand om er och era närmaste, mvh. Ove Grundström.

BACKTEE OY OY BACKTEE OY BACKTEE Jorma Eriksson Jorma Eriksson Jorma Eriksson 0500 424424 240424 0500 0500 240240

jorma.eriksson@backtee.fi jorma.eriksson@backtee.fi jorma.eriksson@backtee.fi Purotie 3 B 57 Purotie B 57 Purotie 3 B357 00380 Helsinki 00380 Helsinki 00380 Helsinki

Kenttäkonsulttien vuosi Teksti ja kuvat: Kristiina Laukkanen ja Harri Walden, kenttäkonsultit, Suomen Golfliitto ry

Onnenpekat: talvella tehdään sisätöitä, keväthuuma eletään kentillä, kesän rusketus hankitaan golfauton kyydissä, syksyllä päästään taas sateensuojaan. Näyttää siltä, mutta millaista kenttäkonsulttien työ on? Talven toimistosessio Golfliiton kentänhoitoa koskevat julkaisut ja sähköiset työkalut päivitetään säännöllisesti. Kokoamme myös edelliskauden aikana kertynyttä tietoa mm. kenttien heinälajeista, sijainnista pohjavesialueella, toteutuneista ravinnetasoista jne. jotta meillä on yleiskuva kotimaisen kentänhoidon tilanteesta. Viimetalvinen uusien lannoitteiden ravinnesisältöjen päivitys oli mieleenpainuva: meillä on tarjolla yli 250 tuotetta golfkenttien lannoittamiseen! Ympäristöasioita koskevat vaatimukset kasvavat ja lait muuttuvat hyvinkin nopeasti. Myös tuoreehko kansainvälinen golfkenttien ympäristösertifiointi GEO koki tänä vuonna muodonmuutoksen – kolmannen kerran. Kenttien opastaminen järjestelmien käyttöön koetetaan tehdä kasvukauden ulkopuolella. Suomalainen golfkesä on kiivas, siihen ei mahdu käytännön kentänhoitotyön lisäksi kuin akuutit kirjalliset työt. Krisse on mukana pohjoismaisen golfkentänhoidon tutkimussäätiön STERF:in ohjausryhmässä, joka käsittelee säätiön hallitukselle lähetetyt tutkimussuunnitelmat ennen kuin suosittelee tai ei suosittele niiden rahoitusta. Hakemuksissa kaikki pohjoismaiset kielet ovat käytössä englannin lisäksi. Tieteelliseen tekstiin perehtyminen ja sen kommentointi pitää sopivasti ammattisanastoa yllä. Samalla saa ennakkotietoa siitä, mitä uutta tulee tarjolle. Tulok-

sia sovellamme omassa työssämme kenttäkäynneillä, koulutuksessa ja kirjallisen aineiston tuottamisessa. Golfliiton kenttätoimikunnassa olemme olleet kumpikin niin pitkään kuin liiton töitä olemme tehneet, Harri 13 vuotta ja Krisse 10 vuotta. Alkuvuoden kokouksissa käsiteltiin mm. Helsingin Golfmiesten ja Himos Patalahti Golfin jäsenyyshakemukset. Kuntien kaavoittajilta tulee yhteydenottoja ja kysymyksiä golfin turvallisuudesta. Hyvin monen kentän läheisyyteen kaavoitetaan pysyvää tai vapaa-ajan asutusta, ja liian usein joudumme toteamaan, että golf ei mahdu omalle tontilleen. Kun naapurin maat otetaan aktiiviseen käyttöön, on yhteentörmäysten riski olemassa. Golfkenttä on näissä tilanteissa aina väistämisvelvollinen. Väylien siirtely on kallista – mieluummin näkisi, että kenttä suunnitellaan riittävän turvamarginaalin sisään.

tänhoitoseminaarien luennoista. Maan mikrobeista keskusteltiin sielläkin: mitä ne tekevät nurmikolle ja kuinka voimme vaikuttaa niihin. Kentänhoitajien ja kenttämestareiden koulutukseen osallistumme sekä pitämällä luentoja oppilaitoksissa että arvioimalla näyttöjä, jotka nykyisin annetaan pääasiallisesti kokelaiden omilla työpaikoilla. Mielenkiintoinen ikkuna alan ammattitaitoon!

Keväthuuma Huhtikuun pakkaset olivat odottamattoman kovia. Muutamilla kentillä paleltuminen haukkasi viherpeitteen, ja joillakin sienitaudit vauhkoontuivat viime metreillä pilaamaan hyvän talvehtimistuloksen. Keväällä noin kymmenen kenttää oli menettänyt viheriöiden kunnon – hyvä tilanne maan tasolla, vaikka kammottava itse kunkin kentän osalta.

Koulutus Talvi on koulutuksenkin aikaa: mikrobeja opeteltiin tunnistamaan iltapäiväkurssilla, ja golfin täydennyskoulutukseen osallistuttiin kateederin molemmin puolin. Maaliskuussa käväistiin muutaman pohjoissuomalaisen kenttämestarin kanssa Pohjois-Ruotsin golfkentänhoidon koulutuspäivillä. Samalla saimme referaatin sekä brittien että USA:n ken-

Kuntien kaavoittajilta tulee kysymyksiä golfin turvallisuudesta.

Bunkkeriuutiset 4-2013

Keväällä teimme pikaisen katsauksen talvehtimistuloksiin. Kävimme Annilassa, Joroisilla, Tiirin Golfissa, Tahkolla, Oulussa, Paltamossa ja Kajaanissa keskittyen lähinnä viheriöiden kuntoon heti lumen sulettua. Keväthän tuli nopeasti, tai oikeastaan sitä ei ollutkaan, kun siirryttiin talvesta suoraan kesään. Kevätkierroksella tarkasteltiin myös eri heinälajien menestymistä. Juurtonurmikka ja luhtarölli ovat suomalaisia erikoisuuksia, niiden käyttö muualla maailmassa on hyvin suppeaa. Luhtarölliä on noin 10%:lla suomalaisviheriöistä, juurtonurmikkaa 5%:lla. Pari nataviheriökenttää

Bunkkeriuutiset 4-2013

on perustettu ja muutamat tähtäävät natavaltaisuuden saavuttamiseen hoitotöillä.

Kasvukausi Toukokuusta syyskuulle tehdään kenttäkäyntejä. Niiden sisältö vaihtelee kenttien toiveiden mukaan: akuutit kasvuongelmat, peruskorjaustarpeen kartoitus, lannoitussuunnitelma, kevätkunnostus, tautitorjunta, uuden kenttäalueen katselmus, kentän turvallisuustekijät, hoitorutiinien tarkoituksenmukaisuus, luento tai kyselytunti klubi-illassa tai kokouksessa, uusien työntekijöiden

Istumme autossa 625 tuntia vuodessa per nokka. perehdytys kentänhoidon perusperiaatteisiin. Kenttämestarin lisäksi toimitus- tai toiminnanjohtaja, kenttätoimikunta ym. tulevat halutessaan mukaan kenttäkierrokselle. Hyvin usein kenttäkäynnin yhteydessä halutaan tietää, miten oman kentän kunto sijoittuu alueen tai koko maan kenttiin verraten. Kesän aikana käymme noin 90-

100 kentällä. Pitkä maa on jaettu keskeltä halki. Meillä on eksoottiset, peruskoulun maantiedon opeista poikkeavat käsityksemme idästä (Harri) ja lännestä (Krisse). Kilometrejä kertyy vuodessa kahteen autoon yhteensä noin 90 000. Keskinopeudella 72 km/h istumme autossa 625 tuntia vuodessa per nokka. Se on samalla puhelinpäivystysaikaa – vastauksia saa vielä puolenyön jälkeenkin, ovat jotkut saaneet todeta. Onneksi äiti ei enää määrää kotiintuloaikoja. Lintujen kevätmuutto oli tänä vuonna myöhäisin yli 50 vuoteen. Myöhäisestä lumenlähdöstäkin huolimatta alkukausi oli kentille armollinen: lämpöaalto elvytti talvehtineen nurmikon, ja kylvösten kasvu käynnistyi normaalisti. Kesän mittaan huomio kiinnittyi sateiden paikallisuuteen: yksi lähetti meiliin tulvakuvia ja toinen kuivalaikkuja. Parilla kentällä kasteluveden vähyys pakotti kiduttamaan väylänurmikkoa. Lappi sai jättipotin: kaksi kuukautta normaalia pidempi terminen kesä. Rakenteeltaan, materiaaleiltaan ja heinälajeiltaan vanhentuneilla ja puutteellisilla kentillä ei ole mahdollisuutta kilpailla uusien kenttien kanssa viheriöiden nopeudesta. Kun kasvun edellytykset ovat vajavaisia, ei leikkuukorkeutta voida nurmikkoa menettämättä viedä äärimmäisyyteen. Seurauksia on jouduttu näkemään usean kauden aikana, mutta neuvo leikkuukorkeuden nostamises-

ta ei tyydytä – vikaa etsitään hoidosta, vaikka puitteet eivät salli halutun tuloksen saavuttamista. Suuntaus yhä nopeampiin viheriöihin on Suomessa voimakas, vaikka useissa pelaajien haastattelututkimuksissa eri

Juurtonurmikan ja luhtaröllin käyttö muualla maailmassa on hyvin suppeaa.

maissa on todettu, että haluttuja ovat viheriöiden johdonmukaisuus, tasaisuus ja tasalaatuisuus. Nopeus ei ollut kriteeristön kärkisijoilla lainkaan. Kesäfusariumit alkoivat aikaisin, ja joillakin niitä ei ollut lainkaan. Mustatyvi haukkasi osansa viheriöiden laadusta syyskuulla. Alkusyksyllä näytti siltä, että lumihomeen torjunta on aloitettu ajoissa. Jos laikkuja on jo tullut, ne korjaantuvat vasta seuraavalla kasvukaudella. Viimeisen ruiskutuskerran osuttaminen mahdollisimman lähelle lu-

Bunkkeriuutiset 4-2013

men tuloa on kaiken sen kyttäämisen arvoista. Kymmenen vuoden takaiseen toimintaan verrattuna sähköinen kuvansiirto on vähentänyt ajokilometrejä. Oireen aiheuttaja voidaan usein päätellä kuvista ja kenttämestarin kuvauksesta. Kuva siirtyy yleensä molempien haltuun: ”Ootko törmänny tämmöseen?” Esitämme kenttämestarille kysymystulvan, ja ratkaisu löytyy yleensä saman puhelun aikana. Jos ei, katsotaan kartasta, kuinka pitkä matka on koukata kentälle, ja kumpi meistä on lähempänä sillä kertaa. Nopein kenttäkäynti tehtiin puolen tunnin kuluttua soitosta – kerrankin matkan varrella! Viime syksyn yllättäjä, kahukärpänen, ei tänä syksynä enää aiheuttanut hälytyksiä. Touko-elokuun ajamme kumpikin omilla suunnillamme. Syksyllä niputetaan kertyneitä asioita, kartoitetaan, mistä tarvitaan lisätietoja, voisiko tähän kehittää jonkin apuvälineen, millaista koulutusta tarvitaan itselle tai kentille, mihin tahoihin on

otettava yhteyttä että saadaan viestiä eteenpäin…

Syyskierros Tänä syksynä teimme viikon kierroksen 13 kentällä, Tapiolasta Leville. Tapaamisiin osallistui 45 henkeä yhteensä 27 kentältä ja kahdelta tavarantoimittajalta. Kierroksen aiheina olivat uuden kentän hoito, heinälajin vaihto viheriöillä, nataviheriöt, talvikylvöt ja kasvunsäädekokemukset. Keskustelut rönsyilivät toki muihinkin aiheisiin – hedelmällistä! Alueellisen toiminnan tarve on tiedostettu. Useimmiten tapaamiset kaatuvat aikatauluihin. Käytännössä kokoontumiskutsuihin tulee vastauksia: ”Olen ainoa työntekijä kentällä, en pääse.” ”Mekaanikko on sairaslomalla, teen hänenkin työnsä, en pääse.” ”Perehdytän kesätyöntekijöitä, en pääse.” Tässä kuvastuu se, että kentänhoitoresurssit ovat samalla tasolla kuin 10-15 vuotta sitten, mutta vaatimustaso vuosittain kasvanut. Useilla kentillä näkyy, että

henkilökunnan jaksaminen on hiuskarvan varassa. Paikallinen verkostoituminen on tuonut lisäpotkua monen kentän toimintaan. Visiitti naapuriin tai kauemmaksikin antaa joka kerta uusia näkökulmia ja ajatuksia. Keväällä, huhtikuun lopulla, tehdään uusi kierros, jolle ovat tervetulleita niin kenttämestarit ja kentänhoitajat kuin toimitusjohtajat sekä seurojen edustajat. Ensi kevään hermokylvö tehdäänkin jo nyt syksyllä, ja kevään tiivistysoperaation sijaan käydään oppimassa uutta. Röllisäkki avataan vasta kun koivutkin uskaltavat herätä.

Kenttähankkeet Vuosittain on tehty muutamia kenttähankkeiden ennakkokatselmuksia. Tänä vuonna ei vielä ole tilattu yhtään. Katselmuksessa tutustutaan rakennuspaikkaan ja hankkeen suunnitelmiin ja arvioidaan myös hankkeen kustannuksia ja kentän kysyntätekijöitä. Yleisen taloustilan-

ÄLÄ OHITA

- AINAKAAN ASFALTTIASIOISSA Olemme tehneet erilaisia asfaltointitöitä golfklubeilla. Toteutamme joustavasti haastavammatkin kohteet. Olipa kyse sitten asfalttitöistä, parkkiruutumaalauksista, maanrakennus- tai jyrsintätöistä, olemme aina valmiina palvelemaan Teitä. Olemme tavoitettavissa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Soita 0400 491 950 / Keimo Komulainen

Bunkkeriuutiset 4-2013

Kentänhoitoresurssit ovat samalla tasolla kuin 10-15 vuotta sitten, mutta vaatimustaso vuosittain kasvanut.

teen lisäksi golfosakkeen omistamisesta julkisuudessa käyty keskustelu saattoi osaltaan vähentää kentänperustamishaluja. Ensi kaudella ei avata yhtään uutta kenttää.

Torjunta-aineet Kasvinsuojeluaineiden kohdalla tilanne on huolestuttava: sienitautien torjuntaan on vain yksi hyväksytty

tehoaine. Tähän aikaan vuodesta on enää vähän tehtävissä – minor uselupien hakeminen kestää kuukausia. Niitä oli tarkoitus hakea, mutta kun saatiin tieto siitä, että kolmel-

Apua peruskorjaukseen! Lataa Peruskorjausopas nettisivuiltamme ja seuraa Oulun peruskorjausprojektia blogissa oulungolfperuskorjaus.wordpress.com www.golf-ark.com Jari Rasinkangas

040 5646 174

jari.rasinkangas@golf-ark.com

le aineelle, joissa on tehoaineita neljästä eri ryhmästä, on haettu luvat jo alkuvuodesta, hakemusta ei tehty. Tuottajien ja maahantuojin väliset sopimukset sallivat muutenkin vain muutamien aineiden minor use -lupien hakemisen. Rikkakasvien aiheuttamia laatuhaittoja päästään torjumaan kymmenkunnalla valmisteella. Hyönteistorjuntaankin on pari tehoainetta, tosin niiden tarve on äärimmäisen harvinainen. Kahukärpäset ovat uusien kylvösten riesa. Syksyn ja talven ohjelmassa on ammattitutkintojen näyttöjä, koulutusta ja kouluttautumista. Etenkin uusi Torjunta-ainelaki aiheuttaa muutoksia koulutukseen. Edelleen haemme yhteyksiä viranomaisiin, jotta lajin vaatimukset, vaikutukset ja anti tulisivat päättäjille tutuiksi. ■ Bunkkeriuutiset 4-2013

Caddiemasterina Kytäjä Golfissa Teksti ja kuvat: Mari Velama

Kytäjä Golfin caddiemaster huolehtii joka päivä kentän pyörittämisestä. Ajanvaraukset, kilpailut, yritystapahtumat ja asiakaspalvelu sekä Golf Shopin ylläpito vievät suurimman osan meidän työpäivästämme. Tavallisena päivänä kentät South East ja North West täyttyvät osakkeenomistajista, vuokrapelioikeudenhaltijoista, jäsenistä ja vieraspelaajista. Osakkeenomistajat ovat saaneet kaksi viikkoa etukäteen varata heille sopivat ajat ja pelioikeudenhaltijat sekä jäsenet kymmenen päivää etukäteen. Tiiajat tulevat täyteen viimeistään neljää päivää aikaisemmin, jolloin vieraspelaajilla on mahdollisuus varata ajat: viikolla ennen kello kahta ja viikonloppuna kello kahden jälkeen. Vilkkaana päivänä pelaajia voi olla yhteensä noin 250. Mieleenpainuvaa arkea Caddiemasterin työnkuva on erittäin laaja, riippuen päivän tapahtumista; golfautojen hakua, pelaajan kadonneen mailan metsästystä ja kokousten alkujärjestelyjä. Mieleen jäävimpiä työtehtäviä ovat olleet muun muassa pelaajan autonrenkaan hajottua renkaan vaihto Vantaalla, Finnish Challengen tuomarien saattami-

Bunkkeriuutiset 4-2013

nen lentokentälle, pelaaminen joukkuekilpailussa epätasaparien takia ja pienistä tapaturmista johtuneet ensiaputehtävät. Caddiemaster huolehtii siis ajanvarauksista, ottaa vastaan pelaajien ilmoittautumiset ja hoitaa kassapalvelut. Yritystapahtumiin valmistaudutaan jo edellisenä päivänä. Pelaajalistat ja ryhmäjaot tehdään valmiiksi, kuten myös tuloskortit ja autokyl-

tit. Tapahtuman isännältä varmistetaan pelimuodot ja erikoiskilpailut. Tapahtuma-aamuna golfautot laitetaan valmiiksi. Niihin viedään nimikyltit, tuloskortit, kynät ja väyläoppaat. Valmisteluiden jälkeen kilpailijat alkavat saapua ja ilmoittautua caddiemasterin toimistoon. Kilpailijoiden tasoitukset tarkistetaan ja heidät ohjataan eteenpäin. Kun kaikki kilpailijat ovat saapuneet, heidät

South West, North South vai mikä se oli, kumpi oli nyt kumpi, South Easthan oli se uudempi?

Cädäri näyttää mallia työpäivän jälkeisellä rentoutumiskierroksella. North Westin seitsemäs viheriö.

saatetaan oikealle kentälle, oikealle väylälle ja oikealle tiille. Pelattuaan kierroksen, kilpailijat jättävät tuloskorttinsa meille. 70 tuloskortin laskemisessa menee aikansa, joten tuloksia joudutaan odottamaan hetki, varsinkin kun aina muutama kilpailija unohtaa palauttaa kortin. Lopulta, kun kaikki tuloskortit on löydetty ja laskettu, tulostetaan kilpailusta riippuen useimmiten pistebogey-, scratch- ja joukkuetulokset. Voittajien onnittelut voivat alkaa.

Neuvoja, auttaja, ystävä Asiakkaat tekevät päivästä läsnäolollaan joka kerta erilaisen, kahta samanlaista päivää ei ole. Tutuiksi tulleet seuran omat jäsenet tervehtivät jo ulko-ovien luona ja tulevat vaihtamaan päivän kuulumiset. Ensimmäistä kertaa käyvät vieraspelaajat katselevat ympärilleen ja luovat nopeasti käsityksensä Kytäjä Gol-

fista. Vieraspelaajien pelikokemukseen Kytäjä Golfissa vaikuttaa kaikkien Kytäjä Golfin työntekijöiden kuten caddiemastereiden, valvojien sekä kenttä- ja ravintolatyöntekijöiden saumaton yhteistyö. Suurimmat vaikeudet vieraspelaajilla on Kytäjä Golfin kenttien nimissä. South West, North South vai mikä se oli, kumpi oli nyt kumpi, South Easthan oli se uudempi? Tiit myös hämäävät vieraspelaajia, kun perinteisiä väreillä merkittyjä tiimerkkejä ei enää ole. Tii 48 on etummaisin tii ja tarkoittaa kentän mittaa siltä tiiltä pelattuna, eli 4800 metriä. Tii 55 on taas 5500 metriä ja niin edespäin. Näihin kysymyksiin vastaamme päivittäin. Päivän päätteeksi, toimiston mennessä kiinni, on parasta lähteä kollegan kanssa pelaamaan rauhassa kauniille kentille muiden golffarien jo lähdettyä. Siinä on paras työsuhde-etu! ■

Bunkkeriuutiset 4-2013

FGA:n

golfmestaruuskilpailut 2013 Teksti: Esa Hukkanen Kuvat: Kristiina Laukkanen & Pia Sandberg

Tämänvuotisesta golfmestaruudesta taisteltiin Vierumäen molemmilla kentillä vaihtelevissa olosuhteissa 26.–27.9. Kahden päivän aikana nähtiin ja koettiin auringonpaisteen lisäksi sadetta muun muassa veden, lumen ja rakeiden muodossa. Vaihtelevasta kelistä huolimatta kilpailun tulostaso oli erinomainen – ainakin palkintosijoilla. Molemmat kentät olivat erinomaisessa pelikunnossa, mistä suuri kiitos kenttämestareina toimiville Markku Lääverille ja Miikka Töllille sekä heidän kentänhoitotiimeilleen. Ensimmäinen päivä – yksilökilpailut Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistyksen vuotuiset golfmestaruuskilpailut alkoivat keskiviikkona 26.9. kello 9.30 Vierumäen Golfseuran Classic-kentällä. Ensimmäisen päivän yhteistyökumppanit Golden Pro, S.G.Nieminen ja J-Trading tarjosivat viihdykettä kylmälle päivälle. Viime vuodesta poiketen tällä kertaa ei nähty holareita (yhtäkään), joten Golden Pron ei tarvinnut luopua palkinnoksi lupaamastaan golfautosta. Sen sijaan lähimmäs lippua -kisassa se joutui antamaan greenin kaltevuutta mittaavan laitteen lähimmäs lippua lyöneelle Ville Vaarnavuolle. Myös SGN:n makeis- ja virvoketeltalla moni pelaaja koki onnistumisia. Ensimmäisenä päivänä pelatuissa yksilösarjoissa oli kova taso. Naisten pistebogeyna pelatun kilpailun voitti Aira Savolainen (TGS) 40 pisteellä. Toiseksi Tuli Edith Raja (Saare) 36 pisteellä ja kolmanneksi palkintokorokkeelle pääsi viime vuoden voittaja Piritta Poutiainen (MGS) 31 pisteellään. Miesten pistebogey-sarjan voittajaksi selvisi 42 pisteellä Joni Miilumäki (EPG). Kakkoseksi jäi yhden pisteen erolla voittajaan Anssi Laiho (OjlG) ja kolmanneksi ylsi 38 pisteen tuloksella Markku Joronen (TGS). Miesten scratch-sarjassa voiton vei Bunkkeriuutiset 4-2013

74 lyönnin tuloksella Hans Heikel (GG), toiseksi tuli 76 lyöntiä lyönyt Harri Teittinen (ReG) ja kolmanneksi 79 lyönnillä Aleksi Kivini (GPi). Onnittelut Airalle, Jonille ja Hansille voitosta ja muille palkintosijoille yltäneille hienosta suorituksesta! Ensimmäisen päivän palkintojenjakotilaisuus pidettiin Vierumä-

en Country Clubilla, jossa päästiin nauttimaan J-Tradingin, Golden Pron ja S.G.Niemisen tarjoamasta illallisesta. Viihdykettä iltaan tarjosi Elli Lemmenharju caddiensa Arvi McMahottoman kanssa. Ruokailun ja palkintojenjaon jälkeen osa kisakansasta jatkoi iltaa keilailun ja karaoken merkeissä.

Palkintogaalassa kisakansaa viihdytti Elli Lemmenharju caddiensa Arvi McMahottoman kanssa. (KL)

Naisten sarjan voittaneen Aira Savolaisen swinginäyte. (KL)

Myös hyvästä kelistä päästiin nauttimaan. Cooken 18. viheriö. (PS)

Toinen päivä - joukkuesarja Toisen päivän joukkuekilpailu pelattiin Vierumäen Cookella. Kenttää lähdettiin päihittämään 53 kaksihenkisen joukkueen voimin Agrimarketin, Scheteligin ja Tmi Kimmo Laihosen tukemina. Pelimuotona joukkuekilpailussa oli tuttuun tapaan piste-

bogeyna pelattu greensome, jossa joukkueen molempien pelaajien avauksista valitaan sopivampaan paikkaan päätynyt pallo, jota pelataan vuorotellen reikään asti. Viime vuoden tavoin joukkuekilpailussa parhaan tuloksen teki varsinaisen kilpailun ulkopuolella pelannut sekajoukkue. Myös joukkueen

toinen jäsen oli sama kuin edellisvuoden parhaan tuloksen pelanneessa joukkueessa, nimittäin Harri Teittinen (ReG), joka pelasi tällä kertaa allekirjoittaneen kanssa 35 pisteen tuloksen. Kaikkiaan sekajoukkueita oli mukana yhdeksän. Virallinen voittajajoukkue Kai Kurikka ja Riku Numminen (KyG) pelasivat myös 35

Bunkkeriuutiset 4-2013

Onnittelut Airalle, Jonille ja Hansille! pistettä. Kytäjän joukkue jäi tulosluettelossa toiseksi korkeamman pelitasoituksensa vuoksi. Myös virallisten tulosten toiseksi paras joukkue pelasi 35 pistettä. Joukkueessa pelasivat Keimolaa edustavat Marja-Liisa Galvin ja Eetu Hyväri. Kolmanneksi ylsi 34 pisteellä Tahkon joukkue Pekka Rissanen ja Markku Joronen. Onnittelut Kaitsulle ja Rikulle tiukan kilpailun voitosta! Toisen päivän palkintojenjaon yhteydessä päästiin nauttimaan Schetelligin, Agrimarketin ja Tmi Kimmo Laihosen tarjoamasta lounaasta.

Kiitokset Kiitokset onnistuneesta tapahtumasta kuuluvat Vierumäen Golfseuralle ja sen koko henkilökunnalle ja kaikille mukana olleille yhteistyökumppaneille: AGRIMARKET, GOLDEN PRO, J-TRADING, SCHETELIG, S.G.NIEMINEN ja TMI KIMMO LAIHONEN. Lisäksi kiitokset FGA:n hallitukselle hyvistä järjestelyistä ja kaikille mukana olleille pelaajille ja tukijoukoille hienosta yhteishengestä! Ensi syksynä nähdään taas!

TULOKSET Naisten pb-sarja SAVOLAINEN, Aira RAJA, Edith POUTIAINEN, Piritta

TGS Saare MGS

40 36 31

EPG OjlG TGS

42 41 38

GG ReG GPi

74 76 79

Miesten pb-sarja MIILUMÄKI, Joni LAIHO, Anssi JORONEN, Markku Miesten scratch-sarja HEIKEL, Hans TEITTINEN, Harri KIVINI, Aleksi ■ Joukkuesarja Harri Teittinen/Esa Hukkanen Kai Kurikka/Riku Numminen KyG Marja-Liisa Galvin/Eetu Hyväri Pekka Rissanen/Markku Joronen

SEKA 35 35 KGV 35 TGS 34

Kaikki tulokset ovat nähtävissä myös FGA:n nettisivuilla kohdassa FGA:n kisat ja Vierumäen Golfseuran nettisivuilta löytyvästä kilpailukalenterista. Classicin viimeinen viheriö sai raekuorrutuksen aivan yksilökilpailun viimehetkillä. (KL)

Läpi tuulen ja tuiskun… (KL)

Bunkkeriuutiset 4-2013

Tavoitteena Tavoitteena huippukuntoinen huippukuntoinen kenttä! kenttä!

Kiitos kuluneesta kaudesta ja luottamuksesta urheilukenttätuotteitamme kohtaan!

John Deere Gator TX

alk. 12 500 € Hinta sis. alv 24 %

Vielä ehtii ...

ottamaan maanäytteitä ja tekemään talvikylvöjä! Kysy lisää!

Nyt kannattaa ...

tehdä ennakkotilaukset ennakkoeduin - pyydä tarjous!

Uudet luettelot...

tilaa uudet luettelot: osoitteesta tilaukset@schetelig.com

Kustannustehokkaat tuotteet säästävät paljon rahaa, työtä , aikaa ja luontoa tilaa ne meiltä!

• Kawasaki 2-syl. Bensa • Teho 12,5kW • Ilmajäähdytys • Variaattori • Takaveto, tasauspyörästönlukko • Erillisjousitus edessä ja takana • Huippunopeus 32km/h • Paino 508kg • Vetokyky 454kg • Lavan kantavuus 272kg

John Deere -golfkoneet myy Veli Sintonen veli.sintonen@agrimarket.fi puh. 010 76 83425 Tiilitie 14, 01720 Vantaa p. 09 852 061, f. 09 8520 6254 asiakaspalvelu@schetelig.com www.schetelig.com

www.deere.fi

JD_GatorTX_85x262.indd 1

Bunkkeriuutiset 4-2013

9.10.2013 9.24

Pärnu Bay -kenttä vuonna 2013 Teksti: Mika Nurminen, Schetelig Oy Avustanut: Andrus Sepa, Tahkuranna Golfi väljakumeister Kuvat: Mika Nurminen, Andrus Sepa & Lassi-Pekka Tilander Kuvissa ja kentän arkkitehtuurissa mukana Lassi-Pekka Tilander

Tarina Pärnun kentästä on käynnistynyt jo vuonna 2005, kun Golfer OU ja sen omistaja Peeter Hunt saivat tämän kyseisen maa-alueen käyttöönsä. Työnimi golfkenttäprojektille on ollut Tahkuranna Golf ja kentän valmistuessa nimeksi vahvistuu Pärnu Bay Golf Resort.

sein golfkenttärakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa, niin tälläkin kertaa. Kesti peräti seitsemän vuotta saada kaikki lupa-asiat kentän rakentamiselle kuntoon. Tämä aika johtui siitä että koskaan aikaisemmin ei kenttärakentaminen ole ollut näin lähellä merta. Tähän prosessiin käytetty aika on kannattanut käyttää koska kenttä tulee olemaan paikka paikoin hyvinkin linkissä mereen. Tästä syystä kentästä voidaankin käyt-

tää hyvällä omallatunnolla nimitystä links-kenttä, vaikka nyt meni ehkä hieman sanailun puolelle tämä links-sanan hyödyntäminen. Links tarkoittaa siis nimenomaan merenrantakenttää, jossa ei ole yhteen puita häiritsemässä peliä. Pääsin käymään kesällä Pärnun kenttärakentamisen työmaalla ja kylmiä väreitä tuli heti, kun pääsi lähemmin katselemaan muotoiluja, joita siellä oli tehty bunkkereiden ja väylien reunoihin. Joka puolella on

Mika Nurminen ja Andrus Sepa viheriön kohdalla.(MN) Bunkkeriuutiset 4-2013

vaaleata rantahiekkaa, joka vielä säilyy muodoissaan luonnollisesti, kun sitä hiukan liikuttelee. Tärkeimpänä seikkana pidin sitä, että myös maaperän läpäisykyky oli kunnossa tässä kohteessa oikein hyvin. Metsäpohjamaa on siis luontaisesti näin houkuttelevan väristä Pärnussa. Suomessa kun olemme tottuneet hiukan enemmän ruskeampiin sävyihin hiekoissa ja kasvualustoissa. Lassi-Pekka Tilander on Pärnun kentän links-tyyppisen suunnitel-

27.6.2013 (MN)

man tehnyt arkkitehti. Hän on jo ennestään piirtänyt kaksi kenttää Viroon. Yksi kentistä on Tallinnassa EGCC Jõelähtmeessä ja Saarenmaan Golf toisena. Kumpikin arvostettuja kenttiä. Rakentajan kentälle on valittu Nelson & Vecchio Ltd, jolla on erityisosaamista nimenomaan Links -kenttien rakentamisesta Tanskasta ja Skotlannista. Muotoilusta on vastannut skotlantilainen Mick McShane, jonka kädenjälkiä pääsee ihailemaan sellaisissa kohteissa kuin Kingsbarns, The Castle Course, The Dundonald ja Irlannin The K Club. Toisena ”ammattisheippaajana” on toiminut Kaliforniasta kotoisin oleva Scott Winchester (kohteita mm. Lahden Golf ja Takkulan laajennus). Maansiirtotyöt aloitettiin heinäkuussa 2012 ja tässä otettiin huomioon ympäristöviranomaisten ja kunnan laatimat vaatimukset huolellisesti. Pärnun kasvualustat on paikallaan tehty olemassa olevaan hiekkaan lähes kokonaan, pois lukien viheriökasvualusta ja bunkkerihiekat. Ainoastaan kauempaa on tuotu orgaaninen aines, eli turve. Aika eko-

Vasemmalla Mick McShane ja oikealla Scott Winchester. (LPT)

tehokasta on jo tämän onnistuminen näinkin hyvin. Aina ei rakentamisen kohteessa ole valmiina sopivat raekokojakaumat hiekassa, jyvän muodoissa, pidätys- ja läpäisykyvyissä jne. Bunkkerihiekka on löyty-

Pelkästään muotoilun rosoisuus ja natapuskien heiluminen hienoissa bunkkerien reunoissa nostaa kyllä heinälajeista kiinnostuneiden henkilöiden ihoa hiukan kananlihalle.

nyt niinkin läheltä kuin 50 km päästä Potsepan hiekkakuopasta. Seulonta on tehty 3 mm seulan läpi ja viheriökasvualustaan on sekoitettu 10 % turvetta ja jonkin verran peruslannoitetta starttitarkoituksiin. Ruoholajeiksi kentälle on linksuskollisesti valittu sopivat nataseokset. Viheriönataseokseen lisättiin nurmirölliä 20 % kulutuskestävyyttä lisäämään, koska nurmirölli sopii hyvin yhdessä natojen kanssa suunnitelluille hoito- ja mekaanisille ohjelmille. Viheriöseoksena on Barsurberb ja väylille Barfairway ja karheik-

Rantaväylää on nostettu noin kolme metriä ja nousuveden aikaan meri tulee saartamaan väylän molemmilta puolin. (MN)

Bunkkeriuutiset 4-2013

Pärnun 15. reiän itämistä. (LPT)

koon seos jossa on puistonataa 35 %, punanataa 35 % ja jäykkänataa 30 %. Ennen kylvöjä siemenet on kuorrutettu idätysaineella paremman ja terveemmän itämisen saavuttamiseksi Floratine Germinex Talc ja Symbio Mycorrhizal Seed Coat-idätysaine -jauheilla. Germinex Talc takaa, että itävällä taimella on kaikki mahdolliset ravinteet heti saatavilla. Seed Coatin mykorritsat ja muut hyödylliset maaperämikrobit taas auttavat näiden ravinteiden hyötykäytössä sekä suojaa kasvitaudeilta. Mykorritsa ja muut hyödylliset mikrobit tutkitusti erittävät yhdisteitä, jotka hajottavat haitallisia taudinaiheuttaja sieniä ja homeita lisääntymästä. Mykorritsa lisäksi tutkitusti auttaa kasvia ravinteiden ja veden otossa, erityisesti pienelle taimelle fosforin otossa mykorritsasta on paljon apua. Kylvöt aloitettiin 17.7.2013, heti kastelun onnistuttua. Sähköjen saaminen pumppaamolle ja kastelujärjestelmälle antoi päivämäärän kylvöjen aloittamiselle. Idätyskastelu oikein tehtynä antaa merkittäviä etuja kentän kasvamiseen. Kylvöt etenivätkin mainiosti heti kastelun onnistuttua reikä per viikko tahtia 16 reikää ollen koossa tällä hetkellä. Ensimmäiset leikkuut aloitettiin onnistuneiden kylvöjen ja idättämisten ansiosta 5.8.2013. Kohta onkin jo tusina reikää saaneet ensimmäiset leikkuunsa. Tuoretta nurmea on ravittu Everriksen Greenmaster Pro Lite Autumn -rakeella, jonka zeoliitBunkkeriuutiset 4-2013

Joka puolella on vaaleata rantahiekkaa.

Juurikasvua nelosgriinillä. (AS)

ti lisää kationinvaihtokapasitteettia hiekkapitoisessa kasvualustassa ja takaa ravinteiden hitaan, mutta tasaisen vapautumisen, taaten nuorelle nurmelle juuri sopivasti ravinteita. Hiekan ollessa läpäisevä ja kasteluntarpeen suuri, on tänä kesänä ravinteita ja hivenaineita annettu pieninä annoksina sopivin tarpeellisin väliajoin. Maanäytteetkin näyttävät nälkäistä tulosta toistaiseksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kunhan vain kasvi pääsee valloittamaan juurillaan kasvualustaa enemmän, eikä ylilannoittamista suoriteta kasvua haitaten. Väylien ja lyöntipaikkojen ravinteena on käytetty Everris Proturf 12-2-17+Mg+Ca kuorrutettua minirakeista lannoitetta tihennetyin annosvälein. Viheriöt ovat juurtuneet oikein hyvin hiekkaiseen ja ilmavaan kasvualustaan. Kastelua on jo vähennetty syksyä kohden mentäessä melkoisesti, oikeastaan vain kasteenpoistotarkoituksiin lähinnä aamuisin. Kentällä on tällä hetkellä neljä kentänhoitajaa töissä. Tulevana vuotena 2014 kenttää ainoastaan hoidetaan

ja kasvatetaan paikoilleen. Ruoho saa siis aivan rauhassa kasvaa, kunnes koittaa vuosi 2015. Kentän avajaiset on suunniteltu keväälle 2015. Sitä ennen tehdään kuitenkin vielä klubitalo. Eikä voida unohtaa muitakin rakennuksia, joita kentän valmistuttua tehdään eli hotelli ja kylpylä. Kenttä on täynnä yksityiskohtia, jotka vaativat löytyäkseen kentän kävijöiltä useita käyntejä Pärnu Bay -kentälle. Tässä kentässä jo pelkästään muotoilun rosoisuus ja natapuskien heiluminen hienoissa bunkkerien reunoissa nostaa kyllä heinälajeista kiinnostuneiden henkilöiden ihoa hiukan kananlihalle. Seurataan, mitä kentälle kuuluu myös ensi vuonna. Uskoisin että Andrus mielel-

Lyöntipaikkojen pintojen tasoitukseen käytetty Blec Laser Grader -lasertasoituskone. (AS)

Konehuolto Juha Halme kiittää asiakkaitaan kuluneesta kaudesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua sekä menestyksellistä vuonna 2014. PS. Onhan koneiden talvihuollot reilassa, kevät on pian.

Hyvä KUNNIAJÄSEN Bunkkeriuutiset tekee pieniä esittelyjuttuja FGA:n kunniajäsenistä tulevissa lehdissä. Sitä varten tarvitsemme teidän apuanne. Lähettäisittekö ystävällisesti pienen katsauksen itsestänne: mitä teitte/ olette tehneet uranne aikana, mistä kaikki alkoi ja mihin se päättyi/ päättyy, mitä teette nykyisin? Minkälaisia muistoja teillä on työskentelystä golfkentänhoidon parissa? Mitä muuta haluatte sanoa?

Lähettäkää ystävällisesti vastauksenne: Esa Hukkaselle: esa.hukkanen@fga.fi, 0408 456 449 tai Seppo Virtaselle: sjuhani.virtanen@gmail.com, 0505 382 874

lään näyttää kenttää sitä vierailukohteeksi haluaville henkilöille jo ennen pelille avaamisen ajankohtaa. Pärnu Bay kenttä on aivan kaupungin keskustan lähellä, vain muutama kilometri Riikaan menevän tien varrella rannan puolella. Nyt jo kovasti odottelen itse seuraavaa visiittiä links-kentälle, jossa nata on saatu lyhyeksi viheriöille, hiukan pidemmäksi väylille, keskipitkäksi väylien reunoille sekä aivan reunoilla saa nata kasvaa täyteen mittaansa. Kuvitelkaamme vielä nata heilumaan rannalle käyvän tuulen tahtiin korren ollessa tuleentumassa loppukesää kohti mentäessä, niin kyllä pelikokemus hakee silloin mukavasti vertaistaan. Oikeastaan leikkuukorkeus näyttää kentän osat pelaajalle. Mitä korkeamman heinän seasta tulevaisuudessa palloa haetaan, sitä kauempana peliväline on sille tarkoitetusta alueesta, eikö niin? Natakentän rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii hiukan kärsivällisyyttä tekijältään, mutta lopputulos palkitsee. Nataseosten kylvämisessä kannattaa käyttää aina tarpeeksi siemeniä että saadaan tarpeeksi monta kasviyksilöä vierekkäin, tukemaan pelin onnistumista. Kun viheriöllä kasveja on tarpeeksi vierekkäin, voidaan leikkuukorkeutta jättää samalla korkeammaksi, eikä yhtään pelipinnan nopeuden kanssa tarvitse tehdä kompromisseja. Samoin voidaan ajatella väylillä ja lyöntipaikoilla. Kaikkein kulutuskestävin nata ei kuitenkaan ole, mutta kun yksilöitä on tarpeeksi, tilanne tulee säilymään mahtavana pelikokemuksena. Ovathan Englannissakin golfpelaajat perustaneet oman hienolehtisten golfkenttien yhdistyksen jossa Pärnu-kentän tilannetta pelikokemuksena pidetään yhtenä parhaana tapana arvostaa perinteistä ympäristöystävällistä golfaamista. On hienoa huomata että Pärnu Bay -kenttä on tässä aiheessa aivan ”trendin” aallonharjalla. Seurataan rauhassa kentän rakentaminen loppuun ja eiköhän siellä päästä käymään tulevaisuudessa kokemassa muutamat innostumisen tunteet näkymistä sekä monesta muusta asiasta golfkenttään liittyen. ■

Bunkkeriuutiset 4-2013

Kenttämestareiden ruskaretki Teksti ja kuvat: Veijo Hämäläinen

Syyskuun alkupuolella Harri tiedusteli voisiko tulla kenttäkierrokselle Laukaaseen. Vastasin tietenkin, että tervetuloa. Seuraava viesti kuului, voisiko tulla porukalla. Vastasin edelleen tervetuloa. Sitten viestittelijäksi vaihtui Krisse ja sieltähän tulikin viikon ohjelma kenttämestareiden kenttäkierroksesta ympäri Suomea.

Aika: 16.9–22.9.2013 Paikka: golfkenttiä Espoosta Leville Kentät ja niiden esittelijät: Tapiola Golf, Ilkka Kaivosoja Vuosaari Golf, Jani Mäntsälä ja Aleksi Kahri Kotojärvi Golf, Ossi Sahanen Laukaan Peurunkagolf, Veijo Hämäläinen, matkakertoja Nivalan Seudun Golf, Tero Vähäaho Kalajoki Golf, Risto Lavander Oulun Golf, Tapio Mäkinen Meri-Lapin Golf, Markku Haimila Kemin Golf, Veli-Antti Kivilinna Levi Golf, Ilkka Kutvonen Kuusamo Golf, Hannu Auvinen Katinkulta Golf, Jari Koivusalo ja Jarmo Saajanne Matkanjohtajina kenttäkonsulttimme Kristiina Laukkanen ja Harri Walden Golfliitosta.

Sinnehän suomalainen golfari ei mene niin kauan kun jaksaa mailaa puristaa. Bunkkeriuutiset 4-2013

Matka alkaa etelästä Perheeni (pyörätuolilla liikkuva puoliso ja kaksi karvaturria) on hurahtanut karavaanielämään, joten tämäpä passasi hyvin näin kauden loppupuolelle varsinkin, kun kesätyöntekijät olivat vielä kyseisen viikon töissä. Reissaan aina perheen kanssa, koska puolisoni ei pärjää enää yksin. Ohjelma kädessä marssin Hessun (LPG:n tj.) toimistoon, läppäsin paperin pöydälle ja kysyin ”Maksatko?” Hessu vilkaisi paperia, näki ilmeisesti vain allekirjoitukset, koska vastasi ”Maksan, senkus menet!”. Maanantaina 16.9. kokoonnuimme Tapiola Golfiin Espoossa klo 9.00. Paikalla oli lähes 30 henkilöä. Kenttämestari Ilkka Kaivosoja antoi varsin tuhdin, sekä sanallisen että kirjallisen tietopaketin Tapiola Golfin vaiheista ja nykytilasta: kaatopaikkakenttä, eli kaatopaikan päälle rakennettu varsin tiukkojen sääntöjen mukaan. Päällimmäisenä jäi mieleeni bunkkerien paljous ja pienuus. Kenttä on kylvetty kokonaan nadalla kastelun ja lannoituksen minimoimiseksi. Muotoilut olivat varsin voimakkaita vesien poisjuoksutuksen takia. Kaasu palaa tohisee piipun nokassa huoltohallin nurkalla. Toivottavasti saavat sen hyötykäyt-

töön. Kenttä on uusi joten vielä hieman saa ruoho vahvistua ennen kuin pelillisiä ominaisuuksia pääsee arvioimaan tai arvostelemaan. Onnea ja menestystä Ilkalle! Matka jatkui puolilta päivin Vuosaareen, sataman ja kahvitehtaan viereen. Sielläkin on joutomaalle rakennettu kenttä. Vanhempi tosin kuin Tapiola. Ruohoa ollaan vaihtamassa kylvöjen kautta nataan. Tarkoituksena on saada links-kenttä, jossa pallot rullivat mahdollisimman paljon ja pitkään. Ja lähestymiset pelataan putterilla... Mielenkiintoista. Väyläruohon pituus yhdeksän milliä!! Sama kuin meillä - lyöntipaikoilla. Kenttä on hyvin avara ja ehkäpä myös tuulinen. Raffit pitkät, mutta eihän niissä kukaan pelaakaan. Illansuussa porukka kävi vielä Kotojärvellä katselemassa kasvunsääteen vaikutusta viheriöheinän kasvuun. Minä kävin Kotojärvellä pelaamassa pari viikkoa aiemmin ja havaitsin kentän hyväksi, joten ajelimme suoraan Laukaaseen pakkaamaan ja nukkumaan. Tiistaina 17.9. kokoonnuimme porukalla Laukaaseen Peurunkagolfin kentälle: kaikki kaksi konsulttia, ”kauppias” Hakamäki ja minä. Hessu lähti joukon jatkoksi kenttäkier-

Kaasu palaa tohisee piipun nokassa huoltohallin nurkalla. roksellemme. Meillä on siirrytty viiden vuoden testauksen jälkeen kaikilla viheriöillä juurtonurmikkakylvöihin. Viheriömme ovat parantuneet huomattavasti. Viherpeittävyys on parempi, ruohopinta ja väri tasaisemmat. Paremmat pelaajat sanovat, että ne ovat ”putattavammat”. Niin minustakin... Myös me testasimme kasvunsäädettä yhdellä viheriöllä ja takaysin lyöntipaikoilla. En kerro enempää Laukaan kentästä, ettei mene kehumiseksi. Tulkaa kokeilemaan, niin sitten näätte ja koette ihan ite.

Jotain siinä etsitään Laukaan greeniltä. Erkillä näyttäisi olevan asiaa…

Tapiola Golfin bunkkereita.

Bunkkeriuutiset 4-2013

Länsirannikkoa ylöspäin Lähdimme Nivalaan. Oltiinkin jo Pohjanmaalla. Kaunis metsäkenttä ja junakin näyttää puksuttelevan väylän laidalla. Viheriöiden vaihtelevat kasvualustat asettavat haastetta kenttämestarille. Tällä kentällä on pitkä pelikausi, vapusta myöhäiseen syksyyn saakka. Viheriöillä tehdään talvikylvöt ja hyvinhän ne olivat onnistuneet. Kenttä oli hienossa kunnossa ja tyytyväisiä pelaajia kentällä. Seuraavaksi ajelimme Kalajoelle. Nivalasta lähti porukkaa mukaan. Pari tuntia valoisaa aikaa vielä, joten eikun kentälle.

Kalajoen raffileikkurit.

Kalajoella oli väylien ilmastointi menossa. Luhtarölli näytti olevan hyvässä kunnossa viheriöillä. Työtä ja valppauttahan niiden kasvatus vaatii, mutta hyvän puttipinnan niistä näköjään saa. Kasvunsäädettä oli kokeiltu väylille. Täällä vilkkain pelikausi oli jo ohitse. Illan hämärissä huristelimme Ouluun ja Nallikariin yöksi. Aamulla Sankivaaraan ja kuulemaan kenttämestari Mäkisen kuulumisia.

The Scandinavian Way - kaikki BioGolf -nestelannoitteet sisältävät hiilihydraatteja - tautipainetta laskeva - helppokäyttöiset - tasainen kasvu, vähemmän leikkuuta - hyvä väri - voidaan käyttää kasvunsäätelijöiden kanssa - tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja pelaajaystävällisiä - BioGolf -lannoitusohjelmat ovat käytössä eri puolilla Suomea - tyytyväisyystakuu! VIHERIÖILLE: The Scandinavian Way, täydellinen nestelannoiteohjelma halutuilla ravinnemäärillä - ohjelmaa voidaan muokata käytettävissä olevien resurssien mukaan VÄYLILLE JA LYÖNTIPAIKOILLE OMAT TUOTTEET: 13-0-7+Fe 13-1-7+te Nutricid - 3 ruiskutuskertaa kaudessa riittää

Tä lan

Jos haluat käyttää myös rakeisia lannoitteita, vaihtoehtona ovat Sustånen orgaaniset lannoitteet niin viheriöille, lyöntipaikoille kuin väylillekin.

- kaikki Sustånen tuotteet sisältävät humushappoja - pitkä vaikutusaika - ravintoa mikrobeille ja kasveille - tuotteita voidaan käyttää ympäristöherkillä alueilla - tutkituimpia orgaanisia lannoitteita - toimivat samanaikaisesti sekä lannoitteina että maanparannus aineina. Teemme räätälöityjä lannoitusohjelmia, joissa yhdistyvät BioGolfin ja Sustånen tuotteiden parhaat puolet

Århusinkatu 3 D 124 20320 Turku Mobile: 050 570 8572 Tel. 02 239 1955 Fax 02 239 1950 e-mail: juhani.koski@anp.fi

JOUSTAVA TOIMITUS JA MAKSUEHDOT Tuttuja Freamin muotoja havaittavissa Sankivaarassa. Porukka vaihtui jonkun verran. Täällä oli laaja peruskorjaus saatu valmiiksi ja jälki näytti hyvältä. Pelaajia oli runsaasti heti aamusta. Kesällä kuulemma myös öisin… Bunkkeriuutiset 4-2013

- Laatua luonnon ehdoilla-

Oulusta ajoimme pikavisiitille Kemiin. Sieltähän löytyi viehättävä 12-reikäinen kenttä - rakennettu suurelta osin talkoovoimin. Samoin muutaman palkatun kenttähenkilöstön apuna on senioreista koostuva talkooporukka. Ei ehkä onnistuisi etelämpänä!

Pohjoista kohti

Tässä voi putata sen ”tunnin putin”, maasta toiseen.

Bunkkerihiekka oli käytettyä puhallushiekkaa. Hyvä oivallus ja toimii täysin.

Kuuntelemme Tornion kenttämestarin Markku Haimilan (toinen vas.) kuulumisia.

Illaksi ajoimme porukalla Tornioon ja eiku Ruotsiin... mutta äkkiä takaisin. Täällä kuulimme varsin mielenkiintoisen historian tästä rajakentästä. Nyt kentänhoito on suomalaisten hallussa. Hyvässä kunnossa kenttä olikin. Pahimmat tulvat on voitettu patoamalla joen penkka. Nyt vesi näytti olevan tosi alhaalla, ja oli vaikea kuvitella, että joskus kenttä

on ollut veden alla. Ruotsalaiset golfaajat ovat merkittävässä asemassa kierrosmääriä laskettaessa. Parhaan kokonaiskuvan kentästä saimme kun katselimme klubilla ilmakuvia. Kun muualla väyliä reunustaa raffit, täällä vesi. Aika mahtavan näköistä. Kentänhoidosta vastaa urakoitsija - harvinainen ratkaisu nykyään. Katinkullassa taitaa olla samoin.

Pieni rykäisy Leville. Yötä keskellä ruskariehaa, mutta pitkän ajon jälkeen mikään ei häirinnyt uniamme. Aamulla kenttämestari Kutvosen opastuksella jänkhälle. Täällä vuorostaan on norjalaisia paljon pelaajien joukossa. Heille Suomi on halpa maa ja Levi lähellä. Levillä on myös juurtonurmikkaviheriöt, kuten meillä Laukaassakin. Hyvin näyttäisi täälläkin viihtyvän. Levillähän kausi alkaa aika myöhään ja loppuu sitten ruskan kanssa samoihin aikoihin. Tunneissa laskien pelikausi on tosi pitkä, muttei se yöpelaaminen ole, ainakaan vielä, lyönyt itseään läpi. Muutamia kokeiluita on kuulemma ollut. Leviltä lähtiessä sovittiin, että nähdään Kuusamon golfkentällä. Kenttäoppaasta (en sitten katsonut matkaohjelmaamme) löytyi Ruka Golf ja muistin hiihtoajoiltani jo, että Rukahan on Kuusamossa. Osoite navigaattoriin ja suunta kohti Ivaloa. Levin kenttämestarikin lähti piipahtamaan naapurikentällä (340 km ja neljä tuntia… Suuntaansa!).

Täällä oli erään viheriön takana ihan oikeita bunkkereita. Siis niitä sodan aikaisia… Ruskaa ihaillen ja poroja väistellen se muutama poronkusema meni varsin nopeasti. Parkkipaikalla odotellessamme joimme kahvit, pissitin koirat ja tutkin koneet. Sitten Krisse soittikin, että lähdettäisiköhän jo kentälle, olemme täällä konehallilla. Koska mekin olimme konehallilla, kysyin varovasti, että montakohan konehallia täällä on? Olin kuulevinani hampaiden kirahduksen kun Krisse kysyi: oletko Kuusamon uudella golfkentällä? Vilkaisin tarkemmin ympärilleni ja vastasin: ehkä en. Sitten seurasi tarkat ohjeet: ajakaa Kuusamoon päin ja tämä on siinä ”Holiday Hotelsin ja span tiätsä” vieressä. Tiesin, ja matkaan… En tiennytkään. Seuraavan puhelu aikana Holiday muuttui Tropiikiksi ja Kuusamoon päin Kuusamon keskustaksi. Nyt navigaattorikin jo nyökytteli innoissaan. Bunkkeriuutiset 4-2013

Pian olimme hämärtyvässä koillismaan illassa upean uuden golfkentän laidalla. Kentälle kävellessäni kuulin korvissani legendaarisen selostaja Paavo Noposen jyhkeän äänen, hänen selostaessaan Kuusamon Erä-Veikkojen Susi-Kalle Oikaraisen taistelua Rukan herruudesta kuuluisissa Rukan talvikisoissa viime vuosituhannella. Ykköstiillä, jos pelaisin, miettisin, otanko sen uuden löytötitun, vaiko sen, ties monennenko kerran metsästä löydetyn, rupupallon. Todennäköisesti molemmista tulisi lyönnin jälkeen järvipalloja. Edessä aukeaa ulappa, jonka takana siintää ykkösväylä. Kiertämään ei pääse kuin punaisille. Ja sinnehän suomalainen golfari ei mene niin kauan kun jaksaa mailaa puristaa. Vieressä on onneksi pro shop ja sieltähän saa pallotäydennystä. Tämä ei ollut ainut väylä, jossa pitää lyödä veden ylitse. Täällä oli erään viheriön takana ihan oikeita bunkkereita. Siis niitä sodan aikaisia… Luulisin. Kenttä on mäntykankaalla, ainakin osin, ja kiemurtelee lampien rannoilla. Avattu kesällä ja ei tietenkään vielä täysin ruohottunut. Kaunis kenttä kuitenkin jo nyt.

The Scandinavian Way

Täydellinen, hiilihydraattipohjainen BIOGOLF nestelannoiteohjelma kehitetty pohjoismaisiin olosuhteisiin.

• ympäristöystävällinen • Viheriöille • Lyöntipaikoille • pelaajaystävällinen • laatutakuu • Väylille

• Rakeiset luonnonmukaiset lannoitteet viheriöille, lyöntipaikoille ja väylille.

ZeoPro maanparannusaine

LKuusamon ykköstii.

Iltayöstä ajelimme Kajaaniin ja huoltoaseman matkaparkkiin nukkumaan. Aamulla Caravan-messuille Lahteen, mutta se ei enää olekaan golfia, joten tarinani loppuu tähän. Krisse ja Harri jatkoivat Katinkultaan ja sieltä vielä Kajaanin kentälle. Matka oli antoisa ja asiaa täynnä. Valitettavasti ei keritty pelaamaan. Oli mukava nähdä, että ympäri Suomea löytyy hyviä golfkenttiä, joilla työskentelee todella pätevää ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kenttämestarit ovat oma rotu sinänsä. Pitää hallita lähes kaikki taidot, mitä käsillä voi ja pystyy tekemään. Jos ei ole konetta valmiina, se tehdään. Jos ei ole työohjeita, ne kokeillaan. Ja mikä parasta, kollegojen välillä ei ole salaisuuksia. Apua ja neuvoja saa pyydettäessä ja joskus pyytämättäkin! Ehkä oli aistittavissa jo vähäistä ”lumenkaipuuta”. Takana on pitkä ja kiireinen kausi. Hoitokauteen oltiin tyytyväisiä, koska kentät saatiin aikaisin kuntoon. Kun kenttä on kunnossa, on suhteet ylöskin päin kunnossa, toimariin, hallituksiin ja ehkäpä vieläkin ylemmäksi, aina sinne ylimpään mestariin saakka. Kiitos matkan vetäjille Krisselle ja Harrille järjestelyistä. Ja ensi kerralla sitten kaikki mukaan! ■ Bunkkeriuutiset 4-2013

- aminohappotuotteet

• Maksimaalinen stressisuoja

GYPSUM

NOPEASTI LIUKENEVA KIPSI

KOSTUTUSAINEET Århusinkatu 3 D 124 20320 Turku Mobile: 050 570 8572 Tel. 02 239 1955 Fax 02 239 1950 e-mail: juhani.koski@anp.fi JOUSTAVA TOIMITUS JA MAKSUEHDOT

- Laatua luonnon ehdoilla-

G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA

GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8411 Toimikausi 2013 – 2016

Kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen sihteeri (ulkopuolinen)

Kai Jylhä Tapio Mäkinen Pasi Kristiansson Pirjo Hotti

OAJ/ opetus; kai.jylha@hamk.fi FGA/ työntekijä; tapio.makinen@oulugolf.fi FGMA/ työnantaja: pasi.kristiansoon@golfpirkkala.fi pirjo.hotti@kao.fi

Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on Opetushallituksen nimittämä asiantuntijaelin, joka päättää tutkintoesityksistä, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa omalla alallaan sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään pääsääntöisesti kokouksissa ja vierailee oppilaitoksissa, tarkkailee tutkintotilaisuuksia ja pitää koulutuspainotteisia yhteistyötilaisuuksia oppilaitoksille.

Kolmen vuoden pesti Uusi golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on ollut aloittanut kolmivuotisen urakkansa elokuussa 2013. Tutkintotoimikunnassa on kolme varsinaista jäsentä ja yksi ulkopuolinen sihteeri. Tutkintotoimikunnan työhön kuuluu edelleen tutkintoesityksistä päättäminen, tutkintoihin liittyvien asioiden neuvominen ja ohjaaminen, tutkintojen järjestämissopimusten solmiminen oppilaitosten kanssa sekä tutkintojen kehittäminen. Tutkintotoimikunta tekee työtään pääasiassa kokouksissa ja valvontakäynnillä oppilaitoksissa. Asioiden valmistelu ja selvittäminen vie eniten toimikunnan aikaa, sillä kolmeen vuoteen tulee mahtuman paljon taustatyön tekemistä mm. tutkintojen järjestämissopimusten solmimiseen liittyen. Tutkintotoimikunta esittäytyy ensi numerossa, kun toimikuntatyö on saatu vauhtiin.

Voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (10.10.2013): Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto, Kajaani Suomen urheiluopisto, Vierumäki Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto, Kajaani

Bunkkeriuutiset 4-2013

bunkeri_175x63_1317.pdf 1 4/26/2013 3:30:24 PM

CMY

Sibelco toimittaa erilaisia tuotteita alustoille joiden on kestettävä kovaa käyttöä.

Parasta laatua viheriöllesi

Soita ja kysy lisää ! puh: 010 217 9800

Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers’ Association FGA ry Yhdistys perustettiin vuonna 1986 lisäämään ammatin arvostusta, koulutusta ja kokemusten vaihtoa. Jäseniksi haluttiin alusta asti sekä kentänhoitajia että kenttämestareita, kuten myös alaan vaikuttavia muita tahoja. Kenttien rakentamisbuumi oli kuumimmillaan 1980-luvulla, jolloin valmistui yli 40 kenttää, ja pääasiallinen ammatillinen koulutus saatiin työssä. Kokemusten vaihto yhdistyksen tilaisuuksissa on arvokasta, sillä pohjoiset olomme ovat ainutlaatuiset verrattuna suuriin golfmaihin. FGA neuvotteli oppilaitosten ja Opetusministeriön kanssa, jotta alalle saataisiin oma ammattitutkinto. Ensin vahvistettiin golfkentänhoitajan tutkinnon perusteet, ja niiden sekä koulutuksen sisällön suunnittelussa FGA:lla oli vahva rooli. Myöhemmin FGA oli mukana luomassa myös golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon perusteita yhdessä toiminnan- ja toimitusjohtajien (FGMA), golfopettajien (PGA) ja Suomen Golfliiton edustajien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkintotoimikunnassa on alusta saakka ollut FGA:n jäsen työntekijäpuolen edustajana. Lisäksi toimikunnassa ovat nykyisin opettajien ja työnantajien edustajat.

Jäsenlehteä on toimitettu vuodesta 1988 alkaen, aluksi Greenkeepers Newsinä ja sitten Bunkkeri-Uutisina. Lehti on ainoa säännöllisesti ilmestyvä kotimainen julkaisu, joka käsittelee golfkentänhoidon aiheita ammatillisesta näkökulmasta. Suosituimmat yhdistyksen järjestämät tapahtumat, koulutusristeily ja golfmestaruuskilpailu, keräävät säännöllisesti yli 100 alan ammattilaista yhteen. Suomalaisten kentänhoitajien järjestäytyneisyys on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista: lähes joka kentältä on jäseniä yhdistyksessä. Sääntöjen mukaan tavoitteena on saattaa yhteen golfkentänhoidon ammattilaiset ja golfkentänhoitoon välillisesti vaikuttavat henkilöt, ja siinä on onnistuttu alusta saakka hyvin: jäseniä on yli 500, ja pelkästään tämän vuoden alkuneljänneksellä on liittynyt 50 uutta jäsentä. Jäseninä on kenttämestareita, kentänhoitajia, huoltomiehiä, apulaiskenttämestareita, caddiemastereita, kentän muuta henkilökuntaa, toimitusjohtajia, opiskelijoita, kenttätoimikuntien jäseniä, golfarkkitehteja, yhteistyökumppaneita ja muita alasta kiinnostuneita henkilöitä.

Yhteistyö Golfliiton kanssa on tiivistä etenkin koulutusten suhteen. FGA:n ja liiton edustajat luennoivat toistensa järjestämissä tilaisuuksissa.

Bunkkeriuutiset 4-2013

T u ot e u ut i s ia

GrassNix Nurmikauha: Hiekkabunkkerin ja vesiesteiden reunojen turvalliseen ja nopeaan leikkuuseen. ● Jopa kuusi kertaa nopeampi kuin käsityönä tehtynä. ● Laite sopii kaivinkoneelle jossa on pyörittäjä ja hydraulipiiri varusteille. ● Vähäinen huollon tarve. ● Turvallinen CE-merkintä. ● Suomessa suunniteltu ja valmistettu. ● Patentoitu. ●

GrassNix Viiltoilmastaja: Maaston muotoon mukautuva pintaviiltäjä. ● Jokainen 350 mm yksikkö erillisjousitettu. ● Yksiköiden jousto 100mm. ● Yksiköiden sivuttais kellunta 50mm. ● Viiltosyvyys jopa 40mm. ● Viiltoterien väli 30mm. ● Työleveys 1600mm. Yhteystiedot: ● Lisäpainoa 200kg. Suomen Kenttäkone Oy Mika Uutela 040 5433749 mika.uutela@kenttakone.fi ●

Bunkkeriuutiset 4-2013

I L M O ITTA JAT Koneet, laitteet, tarvikkeet Agrimarket Golden Pro Hako Ground & Garden J-Trading Suomen Kentt채kone

0107 683 425 092 411 020 0405 874 045 0207 458 600 0405 433 749

Lannoitteet ja siemenet Arctic Nature Product - ANP Schetelig S.G.Nieminen - SGN

Bunkkeriuutiset 4-2013

0505 708 572 09 852 061 03 065 050

Maa-ainekset Rudus Sibelco

0204 477 400 0102 179 800

Urakointi, palvelut Asfalttiurakointi KK Backtee GolfArk Juha Halme NexGolf

0400 0500 0405 0400

491 424 646 710

950 240 174 353

YMPÄRISTÖSTIPENDI 2013 Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys FGA ry myöntää yhteistyössä Arctic Nature Productin (ANP) kanssa 1000 euron arvoisen golfkentänhoidon ympäristöstipendin yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka täyttää stipendiin vaadittavat kriteerit. Stipendin tarkoituksena on kannustaa golfin parissa olevia yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä tekemään työtä ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi Suomessa. Stipendi myönnetään parhaasta tai parhaista käytännössä toteutetuista kestävän kehityksen menetelmistä Suomessa.

KRITEERIT 1.

Toteutetun kohteen tulee olla ympäristöä säästävä, kierrätystä hyödyntävä tai luonnon suojelua ja/tai monimuotoisuutta edistävä

Työmenetelmä, materiaali, dokumentit tai työtapa on oltava käytössä

Menetelmä voidaan esitellä ja julkaista Bunkkeriuutisissa

FGA ry: n hallitus päättää vuosittain hakemusten pohjalta, täyttävätkö hakemuksien kohteet yllä mainitun ympäristöstipendin vaatimukset. FGA ry:n hallitus pidättää itsellään oikeuden olla myöntämättä stipendiä vuosittain tai myöntää sen ositettuna useammalle hakemukselle. Golfkentänhoidon ympäristöstipendiä voi hakea kalenterivuosittain FGA ry:n hallitukselta, joka päättää sen myöntämisestä vapaamuotoisen hakemuksen perusteella. Hakijana voi olla muu taho, kuin se, jolle stipendiä haetaan. Hakemukseen voi liittää kirjalliseen materiaaliin kuvia, videoita, karttoja, piirroksia ja ne palautetaan pyynnöstä hakijalle. Mikäli stipendi myönnetään haetulle taholle, on stipendin saaja velvollinen tekemään stipendin kohteesta artikkelin Bunkkeriuutisetlehteen viimeistään puolen vuoden sisällä stipendin vastaanottamisesta.

Hakemukset tulee jättää FGA ry:n hallitukselle viimeistään 31.12.2013, jotta hakemus ehditään käsitellä 30.3.2014 mennessä. Stipendin saaja/saajat julkistetaan Bunkkeriuutisten numerossa 2/14. Vapaamuotoisen stipendihakemuksen vuodelle 2013 voi toimittaa FGA ry:n puheenjohtajalle Taru Putrolle osoitteeseen taru.putro@gmail.com.