Bunkkeriuutiset 2/2017

BUNKKER UUTISET 2 • 2017

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS

Uusi hallitus esittäytyy Suomalaisedustusta

Euroopan huipulle

· FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION

Eurooppalaiset kenttämestarit puhuivat Portugalissa

ympäristöasioista Tutkintoperusteet

ovat uudistuneet

Opinnäytetyö

niittyjen perustamisesta golfkentälle

Matkakuulumisia Orlandon messuilta

Mukana huoneentaulu: golfkentillä käytettävät kasvinsuojeluaineet

BUNKKERIUUTISET LUETTAVISSA NETISSÄ PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

YHTEISTYÖKUMPPANIT:

BUNKKER UUTISET

Bunkkeriuutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sisällysluettelo PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

Puheenjohtajan pääkirjoitus................................................................................... 4 Päätoimittajan pääkirjoitus..................................................................................... 6 Uusi hallitus esittäytyy........................................................................................... 8 Feggan konferenssi – Kestävä kehitys kentänhoidossa ........................................ 11 Feggan konferenssi – Kentänhoidon koulutus Euroopassa................................... 16 Uudistetut tutkinnonperusteet............................................................................. 19 Kenttämestarit Orlandossa.................................................................................. 23 Niittyluonnosta osa Suomen golfkulttuuria.......................................................... 24 Raiheinästä on moneksi....................................................................................... 26 Golfkentillä käytettävät kasvinsuojeluaineet......................................................... 27 Mestiskutsu......................................................................................................... 28 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa.

FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Yhdistyksen osoite FGA c/o Bilanssi Oy Mannerheimintie 15 a B 00260 Helsinki Y-tunnus: 1461131-2 Yhdistyksen laskutusosoite FGA c/o Bilanssi Oy/Olga Mannerheimintie 15 a B 00260 Helsinki

Yhteystiedot

YHTEISTYÖKUMPPANIT:

Puheenjohtaja Emmi Pietarila Laukaan Peurunkagolf 0400889721 kenttamestari@lpg.fi Varapuheenjohtaja Eetu Rantanen Golf Sarfvik rantanen_eq@hotmail.com

Bunkkeriuutisten päätoimittaja ja mediamyynti Esa Hukkanen Espoo esa.hukkanen@fga.fi 040 8456 449 Toimikunnat Hallitus

Rahastonhoitaja Tony Olenius Golf Talma tony.olenius@golftalma.fi

Lehtitoimikunta Hallitus Esa Hukkanen

Jäsensihteeri Saila Korento Tapiola Golf jasensihteeri@fga.fi

Jäsenet Janne Lehto Hirsala Golf janne.lehto@hirsalagolf.fi

Lue netissä osoitteessa www.fga.fi/bunkkeriuutiset

Samuli Salmenautio Hill Side Golf & Country Club samuli.salmenautio@ outlook.com Satu Viitala - jäsen Hirvihaaran Golf satu.viitala@hirvihaarangolf.fi

ISSN–L 0787-5495

Bunkkeriuutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1–4 lehti lehti lehti lehti

1 25.1.2017 9.2.2017 2 3.5.2017 18.5.2017 3 28.6.2017 13.7.2017 4 11.10.2017 26.10.2017

Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina esa.hukkanen@fga.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4235 677 Hannu Kurkikangas taittopalvelu@forssaprint.fi 050 3138 994

Kannen kuva: Esa Hukkanen

PUTS THE COMPETITION TO BED

Class-Leading Payload Capacity, Power & Comfort The all-new Jacobsen Truckster XD heavy-duty utility vehicle features the largest and toughest bed in the industry. Available with 2WD or 4WD. With a massive 1,610 kg payload capacity and thick 12-gauge steel, the Truckster XD hauls more turf, more rocks, more sand, more of anything you need to move. That means less trips, less time and less work. Only the all-new Jacobsen Truckster XD can make easy work of your toughest jobs. Visit www.jacobsen.com or your local Jacobsen dealer to schedule a demo.

FOR A LEGENDARY PERFORMANCE ON YOUR COURSE, CALL 020 7458 600 www. j-trading.fi

www.jacobsen.com

P Ä Ä K I R J O IT U S

●

Puheenjohtaja

Kevättervehdys!

Tämäkin talvi taputeltu hyvinkin vaihtelevissa oloisjäseneksi. Ensimmäinen vuosi tulee varmasti olemaan sa ympäri Suomen ja toivon kaikille tsemppiä ja voimielenkiintoinen ja opettavainen. Heti maaliskuussa oli mia kauden alkuun. Onhan tämä kiireisintä aikaa kenensimmäinen FEGGA:n tapahtuma, jossa olin mukana. tänhoidon puolella. Tämä oli Virossa, Suuresta Golfissa tapahtuva FEGGA:n Kausi on vihdoin alkanut, tai ainakin alkamassa näilroadshow. Esittelin siellä FGA:n toimintaa ja puhuttiin lä hetkillä jo melkein joka puolella Suomea. Meillä täälmyös mahdollisesta yhteistyöstä heidän kentänhoitajilä keskisuomessa saadaan kenttä ihan näinä päivinä enliiton kanssa. auki, kuten varmasti myös pohTänä vuonna järjestetään perinteijoisemmassa. Talvi oli tällä suunset mestikset taas syyskuussa ja marAina hienoa nähdä nalla varsin erikoinen. Miesmuisraskuussa koulutusristeily. Kaikki vantiin ei ole ollut tällaista talvea, hat ja uudet jäsenet toivotetaan lämuusiakin kasvoja jolloin lämpötilojen vaihtelut ovat pimästi tervetulleiksi sankoin joukoin. tapahtumissa. näin suuria. Haastava talvi on varKaikki jäsenet voisivat myös taholmasti ollut muuallakin suomessa, laan kertoa uusille kentänhoitajille ja mutta kaikesta täällä Pohjolassa aina selvitään. muullekin henkilökunnalle meidän toiminnasta ja kanUutena puheenjohtajana tämä ensimmäinen vuosi on nustaa liittymään yhdistykseen. Aina hienoa nähdä uualkanut mukavasti. Saatiin hallitukseen uusia tehokkaita siakin kasvoja tapahtumissa. ihmisiä ja teemme parhaamme yhdistyksen toiminnan ja Näillä sanoilla toivotan kaikille vielä oikein hyvää keSuomen golfkentänhoidon edistämiseksi. Jäsenten tarsää. Jos tulee mieleen kysymyksiä, tai ihan vaan kaipaa kempi esittely tässä lehdessä. vertaistukea tai juttuseuraa, aina voi ottaa yhteyttä miItselläni on ollut melkoista hulinaa koko alkuvuosi. nuun tai muihin hallituksen jäseniin. Helmikuussa olimme Esa Hukkasen kanssa edustamassa FGA:ta Portugalissa, Euroopan golfkentänhoitajien vuoPuheenjohtaja Emmi Pietarila sikokouksessa (FEGGA), jossa minut valittiin hallituksen

Bunkkeriuutiset 2-2017

ua, t a a l e e s t i v r a t Kun kenttä uotteet.

t a a o j r a t n o c urmikentille. n o Fes k te ja si e e u-, man ey-, yleisurheil Golf-, beachvoll

Tilaukset: hiekkatilaukset@fescon.fi | 020 789 5930 Myynti: Tomi Koota tomi.koota@fescon.fi | 040-1281883

UUDET CLUBCAR LAVA-AUTOT - sähkö 48 volttia - sisäinen laturi, johtokelalla - bensamoottori Subaru 404cc - 14 hv suorasuihkutusmoottori (EFI) - runsaasti lisävarusteita mm. lavaan kiinnitettäviä telineitä - takuu 3 vuotta / 3000 h (akut 4 vuotta, sähköautossa) - alumiinirunko - CE-hyväksytty Käy tutustumassa: www.goldenpro.fi

TRU-TURF R50-11

- uusi leveämpi vetorulla, mikä joustaa greenin muotojen mukaan - tasainen jyräystulos ja parempi pito - uusi tehokas jyrärullien puhdistusmekanismi Lisävarusteita kiinnitettävissä mm: - ilmastusrulla (piikit) - ilmastusrulla (veitset) - harja

Uutuus!

GOLDEN PRO OY

Ruusumäenkuja 1 b Vantaa 09-2411020

www.goldenpro.fi

P Ä Ä K I R J O IT U S

●

Päätoimittaja

Haastava talvi ja loppumaton kevät Pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa FEGGA:n konferenssiin, ja voi pojat, mikä tapahtuma se olikaan! Euroopan jokaisesta kolkasta löytyy toinen toistaan ammattitaitoisempaa porukkaa ja kaikilla omat haasteensa voitettavinaan ja tarinat kerrottavinaan. Kuunneltavaa olisi riittänyt kuukausikaupalla ja aineistoa lehteen kertyi useamman numeron edestä. Tässä numerossa käsitellään seminaarin pääteemat ympäristö ja koulutus ja myöhemmin tänä vuonna pääsemme muun muassa Ryder Cup -kentän kunnostuksen ja eteläafrikkalaisen kentänhoidon pariin. Kentiltä on kuulunut talven jäljiltä monenlaista, osa selvisi pitkiin aikoihin haastavimmasta talvesta säikähdyksellä ja osa kuulemma ei selvinnyt ihan yhtä hyvin. Joka tapauksessa töitä tehtiin varmasti enemmän kuin viimeisimpinä talvina on totuttu. Ja mitä tulikaan tämän vaikean talven jälkeen? Kevät, joka ei koskaan oikein päässyt alkamaan eikä ainakaan tätä kirjoittaessa näyttäisi koskaan loppuvankaan. Yhdistys sai uuden hallituksen vuosikokouksessa maaliskuussa. Ove ja Juha jättivät erovuoroisina tehtävänsä ja päästivät Satu Viitalan (Hirvihaara) ja Janne Lehdon (Hirsala) toimintaan mukaan. Haluan henkilökohtaisesti kiittää Ovea ja Juhaa miellyttävästä yhteistyöstä viime vuosilta ja toivottaa onnea tuleviin ja oleviin koi-

Suomestakin löytyy paljon kenttämestareita ja kentänhoitajia, jotka painivat juuri samojen ongelmien kanssa kuin sinä. toksiinne. Oven paikan puheenjohtajan pöntössä ottaa Peurunkagolfin Emmi, joka sai FEGGA:n seminaarissa ainakin omaksi yllätyksekseen luottamustehtävän myös FEGGA:n hallituksesta. Onnea Emmille uudesta tehtävästä! Seuraavilta sivuilta pääsette lukemaan tarkemmin, ketkä tämän yhdistyksen toimintaa pyörittävät. Tässä numerossa myös Pirjo Hotti kertoo uudistuneista golfkentänhoitajan ammattitutkinnon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon tutkinnonperusteista. Kentänhoitaja voi valita valinnaisena tutkinnonosana esimerkiksi koneiden ja laitteiden huoltamisen. Tutkinnoista puheen ollen Lepaalta valmistumassa oleva Ida Isaksson referoi lehden loppupuolella omaa opinnäytetyötänsä, jossa käsitellään niittyjen perustamista. Talvella järjestettiin jälleen Golf Industry Show Orlandossa, jossa

mukana oli muiden muassa Janne Lehto, joka jakaa kokemuksensa meille muille, jotka emme paikalla olleet. Lisäksi Scheteligin Mika Nurminen kertoo monipuolisesta englanninraiheinästä ja sen jäänkestävyydestä. Lehteen saatiin myös Tukesin listaus golfkentillä käytettävistä kasvinsuojeluaineista. Irrota takakansi ja laita se vaikkapa nastalla huoltohallin seinälle, jotta voit nopeasti tarkistaa, saatko käyttää suunnittelemaasi ainetta golfkentällä. Lisätietoja löytyy Tukesin kasvinsuojelurekisteristä. Kevät on raskasta aikaa kaikille alalla työskenteleville. BIGGA:n Jim Croxton luennoi FEGGA:n seminaarissa kenttämestareiden stressistä, joka muodostuu pitkälti muuttuvan toimintaympäristön (ilmasto, henkilökunta…) ja kasvavien vaatimusten (johto, alaiset, pelaajat, säädökset…) luomista paineista. Näihin paineisiin pääsee vaikuttamaan ottamalla aktiivisesti osaa oman alan kehittämiseen ja osallistumalla tapahtumiin, joista saa aina vertaistukea. Suomestakin löytyy paljon kenttämestareita ja kentänhoitajia, jotka painivat juuri samojen ongelmien kanssa kuin sinä. Jakamalla omat haasteet voi saada apua omaan työhönsä ja toisaalta omia neuvoja jakamalla voi helpottaa toisten työtä. Muistakaa tehdä muutakin kuin töitä. Pelatkaa paljon golfia, ja silloin kun pelaatte, keskittykää puttaamiseen. Tai draivaamiseen. Tai höpöttämiseen. Mutta älkää pelkästään pelattavan kentän kuntoon ja hoitotasoon. Töistä irrottautuminen aika ajoin helpottaa töihin keskittymistä silloin, kun se todella on tärkeää. Esa Hukkanen päätoimittaja Bunkkeriuutiset 2-2017

www.fga.fi/bunkkeriuutiset

RPR eli rönsyävä englanninraiheinä • Lähtee kasvuun todella nopeasti • Itää matalissakin lämpötiloissa • Erittäin kulutusta kestävä • Vähentää kylänurmikan määrää Bar Extreme RPR -seos väylien ja lyöntipaikkojen nopeaan korjaamiseen Bar Intensive RPR -nata- ja raiheinäseos uusiutumiskykyisten ja tiheäkasvuisten väylien ja lyöntipaikkojen perustamis- ja täydennyskylvöihin RPR Sport -seos vaikkapa viheriöille nopeasti kehittyväksi suojaheinäksi

Teknistä asiantuntemusta ja kovan luokan tuotteita

p. 09 852 061 • asiakaspalvelu@schetelig.com www.schetelig.com

Bunkkeriuutiset 2-2017

Uusi hallitus

esittäytyy

Hallitus sai uutta verta, kun erovuorossa olleet Ove Grundström ja Juha Karsikko antoivat uusille tilaa. Vuosikokous valitsi hallitukseen Satu Viitalan ja Janne Lehdon. Kiitos Ovelle ja Juhalle, samoin hallituksessa jatkaville ja onnea koko uudelle hallitukselle tuleviin koitoksiin! Pidemmittä puheitta annetaan hallituksen jäsenille lupa esitellä itsensä.

Emmi Pietarila,

Eetu Rantanen,

puheenjohtaja Laukaan Peurunkagolf

varapuheenjohtaja Sarfvik Golf

oro! Olen kenttämestari Jyväskylästä ja työskentelen nyt toista kautta Laukaan Peurunkagolfissa. Nyt menossa neljäs kausi mestarina ja samalla täällä keskisuomessa, tänne eksyin töiden perässä. Kotoisin Hämeestä. Kentänhoitajan hommat aloitin aikanaan jo 2001, kun olin harjoittelussa puutarhurikoulusta Skotlannissa, Elmwood collegen golfkentällä. Siitä lähtien, muutamaa muuta hommaa lukuun ottamatta, olen ollut golfkentällä töissä. Ulkomaillakin vierähtänyt joitakin aikoja. Vuosi Espanjassa FEGGA:n stipendiaattiohjelmassa ja Ruotsissakin kentällä vierähti yksi kausi. Täällä kotimaassa suurin osa vuosia vierähti Turun suunnilla ja nyt täällä. Hallitustoiminnassa mukana nyt kolmatta vuotta. Puheenjohtajan pestissä on tänä vuonna haastetta, sillä olen myös FEGGA:n hallituksessa. Näin olemmekin sopineet, että meidän varapuheenjohtaja Eetu Rantanen hyppää ruoriin, jos minulla on liikaa hommia. Vapaa-ajalla viiletän koiran kanssa ties missäkin, pelailen golffia ja käyn ratsastamassa. Talvisin matkustelu on suurin intohimo ja reissussa sukellus ja uusin kulttuureihin ja paikkoihin tutustuminen parasta. Nyt keväällä käväisin kollegan kanssa Islantia ihmettelemässä. Aivan mahtava paikka ja hienoja kenttiä. Tästä vierailusta pientä juttua seuraavaan lehteen. Hyvää kesää ja tulevaa kautta 2017

len Eetu Rantanen 27-v. ja istun nyt toista kautta hallituksessa ja toimin varapuheenjohtajana. Olen aloittanut kentänhoivaamisen GolfVirtain palveluksessa 13-kesäisenä. 2010 aloitin hammastekniikan opiskelun ja keväällä 2011 etsin pääkaupunkiseudulta kuumeisesti kesätyöpaikkaa. Soitin ja lähetin sähköpostia varmaan noin kahdeksalle eri kentälle ja kului jonkin aikaa... Sitten yhtenä päivänä Timo Sarfvikista ja Jesse Pickalasta soittivat, että tule näyttäytymään. Molemmat olivat loistavia vaihtoehtoja ja molempien haastattelujen jälkeen kysyttiin vain työkengän kokoa ja koska aloitan. Päädyin Sarfvikiin koska työmatka oli selkeästi lyhyempi. Pieni syrjähyppy tuli alalta tehtyä, kun valmistuin 2013 jouluna hammasteknikoksi ja aloitin vakityön hammaslaboratoriossa. Muutaman kuukauden tein hampaita mutta golfkentän vietti oli ylitsepääsemätön. Pidän hampaidenkin tekemisestä, mutta ulkotyö säällä kuin säällä on mielestäni ruhtinaallista! 2014 aloitin Golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen Lepaalla ja 2016 syksyllä suoritin tutkinnon. Nyt toimin Sarfvikissa apulaiskenttämestarina. Golfia olen pelannut 23 vuotta ja kaikenlaiset mailapelit kiehtovat. Luonteeltani olen hauska, spontaani mutta sopivasti harkitseva ja sosiaalinen. Pidän ryhmässä työskentelystä mutta arvostan myös itsenäistä työskentelyä. Asustelen tällä hetkellä Helsingissä vaimoni Jennan kanssa. Terveisiä kaikille ja hyvää alkanutta kautta! Bunkkeriuutiset 2-2017

Saila Korento, jäsensihteeri Tapiola Golf

len Saila Korento ja toimin toista vuotta hallituksessa yhdistyksen jäsensihteerinä. Monenlaisten tehtävien ja kahden kentän kautta olen nyt töissä Tapiola Golfissa viidettä vuotta. Vapaa-aikaan kuuluu suunnistusta eri muodoissa, perheen kanssa touhuamista ja sopivissa määrin laiskotteluakin. Juuri nyt odotan työntäyteistä kesää ja lämpimiä säitä. Jos kentällä vallitsee nyt kylmistä säistä johtuen jonkinlainen stagnaatio, niin muiden töiden osalta edisty-

tään kentällä sitäkin enemmän. Yhdistyksen toiminta ei myöskään ole pysähdyksissä vaan tulevien tapahtumien ja toiminnan suunnittelu täydessä vauhdissa. Jos sinusta tuntuu, että voisit joskus auttaa esim. tapahtumien järjestämisessä tai juttujen kirjoittamisessa, ota yhteyttä hallitukseen. Syksyllä kannattaa lähteä kisailemaan mestiksiin ja risteilylle Tukholmaan vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa.

Tony Olenius, rahastonhoitaja Golf Talma

erve, olen Tony Olenius, iältäni olen 40 ja 50 välissä ja kahden pojan isä. Työnantajani on Golf Talma, jossa olen ollut töissä 25 vuotta niistä, kentänhoitajana yhdeksän vuotta ja loput kenttämestarina. Harrastukseni ovat kaikenlainen urheilu, esimerkiksi hiihto, sähly, jalkapallo, jääkiekko ja tietenkin golf, jossa tasoitukseni on 11.

Ulkotyö säällä kuin säällä on mielestäni ruhtinaallista!

Bunkkeriuutiset 2-2017

Samuli Salmenautio

Satu Viitala

Hill Side Golf & Country Club

Hirvihaaran Golf

ei, olen Samuli Salmenautio Espoosta. Olen golfkentänhoitaja ja työskennellyt alalla vuodesta 2010. Valmistuin vuonna 2015 golfkentänhoitajaksi Lepaan ammattikoulusta ja tällä hetkellä opiskelen golfkenttämestariksi. Olen töissä Hill Side Golfissa.

atu Viitala, Hirvihaaran kenttämestari alkaen kaudesta 2017. Viides kausi lähtee kentällä. Valmistunut Saaren puutarhaoppilaitoksesta puistopuutarhuriksi 2013 ja sen jälkeen Lepaalla kentänhoitaja 2014 kenttämestariopinnot ja valmistunut 2016 syksyllä. Kesäisin koko perhe pelaa golfia minkä kiireiltään kerkiää ja talvisin käyn salilla. Olen myös mukana Hirvihaaran Vasojen toiminnassa 5-7 vuotiaiden kanssa kerran viikossa.

Janne Lehto Hirsala Golf

len Hirsala Golfin kenttämestari Janne Lehto. Aloitin kentänhoitajana Hirsalassa vuoden 2011 keväällä päästyäni ylioppilaaksi. Siitä eteenpäin olen ehtinyt käydä Suomen kentänhoidon koulutusjärjestelmän läpi Lepaalla ja valmistuin kenttämestariksi 2016 syksyllä. Välissä kävin hakemassa kentänhoidon oppia myös Saksan Winston Universitystä sekä tämän perään työskentelin yhteensä vuoden ajan sekä Skotlannin Loch Lomond Golf Clubilla, että Woodlands Golf Clubilla Australian Melbournessa. FGA:ssa olen ollut mukana heti kentänhoitajaurani alusta asti eli noin kuusi vuotta ja nyt alkava kausi on ensimmäinen yhdistyksen hallituksessa. Olen osallisena sekä kansainvälisten asioiden että kilpailutoimikunnassa. Eiköhän pelata hienot mestaruuskilpailut tänäkin vuonna!

Bunkkeriuutiset 2-2017

FEGGA:n konferenssi –

Kestävä kehitys kentänhoidossa TEKSTI JA KUVAT: ESA HUKKANEN

Pääsimme Emmi Pietarilan kanssa osallistumaan FGA:n edustajina FEGGA:n vuotuiseen konferenssiin helmikuun lopulla. Suomalaisista myös Pirjo Hotti oli konferenssissa mukana edustamassa KAO:ta. Tällä kertaa eurooppalaisten kentänhoitoyhdistysten kattojärjestö FEGGA onnistui kokoamaan edustajat 21 maasta saman katon alle Portugalissa Cascaisin kaupungin lähellä sijaitsevaan Hotel Quinta da Marinha Resortiin. Miekkakala ja voileipäillallinen Saavuimme Emmin kanssa Portugaliin viiden tunnin lennon jälkeen 8:30 tiistaiaamuna. Ehdimme siis käydä tutustumassa Cascaisin rantakaupunkiin, joka näin talvella oli melko hiljainen. Muutama ravintola avasi ovensa puolelta päivin ja kä-

vimmekin tutustumassa paikallisiin meren antimiin. Hotellilla alkoi iltapäivästä hiljalleen näkyä kentänhoitajan näköistä porukkaa, joista osa kävi pelaamassa kentän. Varsinainen ohjelma alkoi yhteisellä verkostoitumis- ja napostelutilaisuudella illalla. Keskiviikkoaamuna alkoivat esitelmät. Keskiviikon pääaiheena oli kes-

tävä kehitys ja etunenässä FEGGA:n alkuvuodesta julkaisema kestävän kehityksen strategia, jota kaikki FEGGA:n alaiset yhdistykset ovat sitoutuneet noudattamaan. Strategiavihkonen on luettavissa FGA:n sivuilla osoitteessa www.fga.fi/kestavakehitys.

Hyvin tehdyistä asioista ei voi ikinä viestiä pelaajille ja johdolle liian paljon.

Mukana konferenssissa olivat Suomesta KAO:n Pirjo Hotti ja FGA:ta edustaneet Emmi Pietarila ja Esa Hukkanen. (Kuva: Wendy Cole) Bunkkeriuutiset 2-2017

Ympäristö- ja yhteisöhaasteita Ohjelman aloitti Sterfin Edwin Roald, joka heti alkajaisiksi listasi suurimmat ihmiskuntaa uhkaavat haasteet. Näistä merkittävimpien joukkoon kuuluivat luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ilmastonmuutos. Mukana listalla olivat myös typen kierto sekä valtamerien happamoituminen. Golfkenttien hoidossa voidaan huomioida ympäristö- ja yhteisövastuullisuus jakamalla kentänhoitajien osaamista lähialueille. Ammattimaisten kentänhoitajien avulla ja johdolla voitaisiin järjestään golfkenttien lähialueille yhteisiä rakennus- ja perusparannusprojekteja, jotka hyödyttäisivät paikallisia ja laajempaakin yhteisöä. Näin pystyttäisiin parantamaan golfin mainetta ja näyttämään sen monipuoliset hyödyt myös golfaamattomalle väestölle. Sterf on yhteispohjoismainen ruohonkasvun tutkimuslaitos, joka tarjoaa sivuillaan (www.sterf.org) sisältöä kaikilla pohjoismaisilla pääkielil-

lä, kuten suomeksi. Sterf saa tukea eri tavoin eri Pohjoismailta. Esimerkiksi Islannissa jokaisesta jäsenmaksusta maksetaan noin euro Sterfin toiminnan tukemiseen.

GEO:lta ratkaisuja? Seuraavaksi lavan valtasi GEO:n (Golf Environment Organization) Jonathan Smith, joka kertoi, miten ympäristöhaasteisiin on tartuttu. Esimerkiksi European Investment Bank (EIB) tukee yrityksiä erityisillä ympäristölainoilla ja Ruotsi pyrkii nollan prosentin (netto) kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2050 mennessä. On pitkään ajateltu, että ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa jotain, mutta näinhän se ei ole, vaan se aivan varmasti vaikuttaa jokaiseen ihmiseen maapallolla. Golfin kohdalla haasteena on, että se on monien ympäristöjärjestöjen silmätikku. Suomessa nähtiin talvella, kuinka Helsingin Sanomat käytti Itämeri-laskurissaan golfin kohdalla moninkertaisia arvoja, mikä nosti golfin jälleen

silmätikuksi. Golf myös nostettiin aiheetta otsikon kärkeen. Myös WWF on käyttänyt golfia syntipukkina ja tehnyt raflaavia mainoksia, joissa golfarin maila on vaihdettu kirveeksi. Golf pitäisi saada näyttämään hyvältä ja hyödylliseltä koko yhteiskunnalle – pitää saada osoitettua sen niin sanottu nettopositiivinen arvo, eli että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa yhteiskunnalle. Aiemmin on kysytty, miksi kestävä kehitys on tärkeää, nyt etenkin golfalan pitää kysyä, miten kestävää kehitystä voidaan hyödyntää golfin hyväksi eri tavoin. GEO on hyvä työkalu golfkenttien ympäristö- ja yhteiskuntahyötyjen osoittamiseen, koska järjestön myöntämä sertifikaatti – joka Suomessakin löytyy jo yhdeksältä kentältä – kuuluu ISEAL Alliancen piiriin, eli se on yksi maailman vakuuttavimmista ympäristösertifikaateista. Hollannissa kentänhoitajien yhdistys tukee kestävää kehitystä tarjoamalla golfkentille GEO-sertifioinnin ilmaiseksi. Myös muualla maailmassa, Suomi mukaan luettuna, ympäristöohjelmaan pääsee mukaan ilmaiseksi. OnCourse-ohjelmaan voi liittyä mikä tahansa kenttä veloituksetta. OnCourse-sivustolle kerätään kentiltä jatkuvasti tietoja. Parin vuoden päästä ollaan Smithin mukaan tilanteessa, jossa saadaan koko Euroopan laajuudelta maakohtaiset kestävän kehityksen raportit yleiseen käyttöön. Käykääpä siis kaikki kirjaamassa kenttienne tiedot osoitteeseen oncourse.golf, jotta saadaan Suomesta mahdollisimman kattavaa dataa! OnCourse-ohjelmaa käyttää Suomessa jo 35 kenttää. Käy lukemassa aiheesta lisää näillä sivuilla: www.golfenvironment.org, getoncourse.golf ja www.isealalliance.org

Bunkkeriuutiset 2-2017

Hollantilaisilta vastaus EU-rajoituksiin Alankomaiden kentänhoitajayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Koert Donkers aloitti esitelmänsä raflaavasti ilmoittamalla maansa olevan pulassa. EU on asettanut täyskiellon muun muassa pestisidien käytölle kovilla alustoilla, kuten golfkentillä. Maaliskuun lopussa 2016 voimaan astuneen rajoituksen syiksi on mainittu veden laadun parantaminen, ihmisten altistuminen aineille sekä luonnon monimuotoisuuden kärsiminen, kun ampiaisten määrän on huomattu vähentyneen. Hollannissa on käytössä valtion johtama Green Deal -ohjelma, joka antaa muun muassa golfkentille lisäaikaa hallittuun lisäaineiden käytön vähentämiseen kasvien ehdoilla. Aikaa on vuoteen 2020 asti ja selkeää pestisidien käytön vähentämistä pitää näkyä. Niiden käytölle pitää olla myös selkeät syyt. Haasteina aineiden käytössä on muun muassa tiedon kerääminen. Vaikka tiedonkeräys ja -kirjausohjelmistot ovat edullisia tai jopa ilmaisia – kuten GEO:n OnCourse ja koko GEO-sertifiointi Alankomaissa – eivät kentät ole ottaneet niitä omakseen. Haasteita tuottaa niin ikään best practices -termin liikakäyttö myös validoimattomien käytäntöjen kohdalla. Green Dealin tarjoama jatkoaika koetaan hyvänä mahdollisuutena luoda uusia innovaatioita ja kehittää alaa hallitusti. Se myös motivoi uudella tavalla löytämään parempia ratkaisuja ruohokasvien hoidon pa-

Bunkkeriuutiset 2-2017

rantamiseen. Lopullisena palkintona päästään ”vihreiden ja nopeiden” viheriöiden tavoittelusta järkevästi ja kestävästi rakennettujen viheriöiden arvostamiseen. Alankomaat ei siis ehkä olekaan pulassa, se on vain saanut EU:lta haasteen kehittää golftoimintaa entistä paremmaksi, mikä ajan myötä tuo muiden hyötyjen lisäksi myös kustannussäästöjä.

Samalla Tanskassa

minaisuudessa” pitää yrittää luovia Ennen ensimmäisen päivän lounasparhaalla mahdollisella tavalla. Kun taukoa Royal Copenhagenin kentrajoituksia noudatetaan ja budjeteistämestari Martin Nilsson kertoi, mita pidetään kiinni, joudutaan toisitä Tanskassa tehdään kestävän kenaan tuottamaan pettymys pelaajilhityksen eteen. Vuoteen 2013 menle. Jos taas pelaajien odotukset pitää nessä pestisidien käyttö saatiin laskemaan kymLopullisena palkintona meneen prosenttiin vuoden 2005 tasosta. Kaikpäästään ”vihreiden ja ki poliittiset puolueet nopeiden” viheriöiden ovat pestisidien käytön vähentämisen kannaltavoittelusta järkevästi ja la. Se on tietenkin helpkestävästi rakennettujen po tie poliitikoille: myös Tanskassa golf on helpviheriöiden arvostamiseen. po kohde, ja kun vain kolme prosenttia väestöstä golfaa, saadaan loput 97 protäyttää ja rajoituksia halutaan nousenttia tyytyväisiksi syyllistämällä dattaa, pitää budjetista joustaa. Jos golfalaa. taas budjetti on äärimmäisen tiukka Golfalan suuria taisteluita ovat muija pelaajien odotukset kaikki kaikesden muassa kemikaalien käyttö, vesa, täytyy rajoitusten kohdalla harkiden käyttö, kaupunkien kasvu, ja puta siirtymistä harmaalle alueelle. Kuula (osaavista) työntekijöistä. Haasteilostavatko edelliset tilanteet tutuilta? ta aiheuttavat myös jatkuvasti tiuTanskassa on kerätty dataa kentkentuvat rajoitukset, pienentyvät tien hoidosta ja aineiden käytösbudjetit ja samalla kasvavat pelaajitä aluksi keskitetysti golfliiton alla. en odotukset kenttien tasosta. Edellä Nykyään kaikki seurantaa tekevät mainittujen luomassa ”pyhässä kolkentät käyttävät kuitenkin erilaisia,

Nuno Moura esittelemässä kenttäänsä eurooppalaisille kollegoilleen.

itselleen parhaiten sopivia järjestelmiä, kuten OnCoursea tai ruutuvihkoa. Martin totesi vielä esityksessään, että golfin pitäisi ottaa oppia Cirque de Soleil’lta, joka joutui silmätikuksi eläinten oikeuksien puolustajien silmissä. Tämä maailmankuulu kanadalainen sirkus käänsi negatiivisen huomion edukseen, ja onnistui voittamaan kansan sydämet puolelleen muuttamalla toimintaansa ja informoimalla ihmisiä siitä oikealla tavalla. Golf on nyt samassa tilanteessa ympäristökeskustelun silmätikkuna. Haasteet pitäisikin saada muutettua työkaluksi, jonka avulla saadaan parannettua paikallista ympäristöä ja tuotettua selkeää hyötyä koko yhteisölle. Martinin esitys herätti keskustelua ammattimaisen henkilökunnan löytämisestä ja sopivasta palkkatasosta. Halpa työvoima ei yleensä ole

ammattitaitoista, mutta johdon on helpompi ymmärtää numeroita kuin ”nurmikonleikkuun” haastavuutta. Golfkentänhoitajan ammattitutkinnot ovat hyvä tapa näyttää ja todentaa tämä osaaminen ja sen tärkeys myös sellaisille ihmisille, jotka eivät tiedosta kentänhoidon haasteita.

Euroopan yhteinen ympäristölausunto Lounaan jälkeen päästiin tutustumaan uunituoreeseen FEGGA:n julkaisemaan ympäristölausuntoon. Vihko on luotu yhdessä kaikkien FEGGA:n alaisten kentänhoitajayhdistysten kanssa ja näistä kaikki on sitoutunut noudattamaan sitä. Ohjelma kehottaa kentänhoitoyhdistyksiä ja kenttiä toimimaan läpinäkyvästi ympäristöasioissa. Varsinkin hyvin tehdyistä asioista ei voi ikinä viestiä

pelaajille ja johdolle liian paljon. Ohjelman tarkoituksena on myös muistuttaa, että kentänhoidon pitää pysyä kestävän kehityksen kärjessä, ei raahautua perässä. Konferenssikansa jaettiin ryhmiin, joille jokaiselle annettiin tehtäväksi käsitellä ja pohtia lausuntoa eri näkökulmista. Ryhmätyöskentelyn tuloksia käytetään hyväksi lausunnon päivittämisessä, jota tehdään aina tarvittaessa. Keskusteluista esille nousi muun muassa se, että pelkkä vihko ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia työkaluja, jotka kenen tahansa kentänhoitajan on helppo ottaa käyttöön omassa työssään. Työkalujen lisäksi tarvitaan esimerkkejä, malleja, tiukkaa faktaa ja numeroita, joilla kenttäyhtiöiden hallitukset saadaan vakuuttumaan kestävän kehityksen tärkeydestä. Muutoksen pitää tapahtua jokaisella tasolla.

Kun rajoituksia noudatetaan ja budjeteista pidetään kiinni, joudutaan toisinaan tuottamaan pettymys pelaajille.

Bunkkeriuutiset 2-2017

Ympäristölausunnon noudattamisen ja kestävän kehityksen mukanaan tuomia hyötyjä pelaajille ovat esimerkiksi parempi kentän laatu, kasvanut ympäristötietoisuus ja taloudelliset säästöt. Myös tässä viestintä on avainasemassa. Lähiyhteisö pitää saada vakuuttuneeksi golfkentän monikäyttöisyydestä (hiihto, lenkkeily, ravintolapalvelut…). Ensimmäisenä pitää vakuuttaa äidit, koska lapset tulevat äidin mukana ja viimeistään silloin myös isät tulevat. Ylipäätään ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen tärkeydestä ja hyödyistä pitää puhua pelaajille, omistajille, johdolle ja lähiyhteisölle avoimesti ja aktiivisesti. Lue lisää FEGGA:n ympäristölausunnosta Bunkkeriuutisten numerosta 1/2017 ja osoitteesta www.fga.fi/kestavakehitys.

Quinta da Marinhan kenttä Ensimmäisen päivän päätteeksi pääsimme vielä tutustumaan Quinta da Marinhan kenttään pienen kävelyretken merkeissä kenttämestari Nuno Mouran opastuksella. Kenttä vaikutti miellyttävältä pelata – ei liikaa nousuja ja laskuja vaan sopivasti korkeusvaihtelua ja erilaisia kallistuksia. Osassa bunkkereista oli vielä alkuperäinen punainen hiekka, joka näytti todella vaikuttavalta. Osaan oli vaihdettu uusi hiekka. Kentänhoitajien tehtäviin kuului muun muassa käpyjen kerääminen. ■

250 € tai jopa enemmän voi olla sinun, kun suosittelet PAMia kaverillesi.

pam.fi/suosittele

IYOU Bunkkeriuutiset 2-2017

FEGGA:n konferenssi –

Kentänhoidon koulutus Euroopassa TEKSTI JA KUVAT: ESA HUKKANEN

FEGGA:n konferenssi jatkui toisena päivänä koulutusteemalla. Koulutusaiheisia esitelmiä kuultiin FEGGA:lta, Bulgariasta, R&A:lta, webinaareista, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja lopuksi saimme kuulla vielä stressinhallinnasta BIGGA:n (British and International Golf Greenkeepers’ Association) toiminnanjohtajalta.

BIGGA:n (British and International Greenkeepers’ Association) toiminnanjohtaja Jim Croxton kertoi muun muassa stressinhallinnasta.

Yhdenmukainen kentänhoidon koulutus Euroopassa Päivän avasi FEGGA:n tsekkiläinen varapuheenjohtaja Kamil Pecenka, joka kertoi, että FEGGA:n tavoitteena on alusta asti ollut ympäristöasioiden lisäksi varmistaa yhdenmukainen kentänhoitajien koulutus Euroopassa. Tätä varten perustettiin vuonna 2007 The European Greenkeeping Education Unit, joka on tunnettu vuodesta 2013 nimellä Greenkeeper Training – Europe. Yksikön tehtävänä on varmistaa yhdenmukainen

koulutus, julkaista koulutustiedot internetissä ja hallinnoida erilaisia projekteja, kuten Green-E ja Bunkkeriuutisistakin tuttu Green QAmpus (jossa Q=quality, laatu). Euroopan Unionilla on yhteinen taitojen, osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus (ESCO), joka auttaa määrittelemään kentänhoitajan ammattitaitoa. Hakemalla internetin hakukoneilla (kuten Googlella) ”ESCO greenkeeping” löytää yhteisen eurooppalaisen määritelmän golfkentänhoitajalle eri kielillä, myös suomeksi. Määritelmän mukaan kentänhoitajan osaamiseen kuuluvat muun muassa golfkentän hoitaminen, kasvinsuojelu ja ruohikon hoito. BIGGA:lla on ohjelma kentänhoidon ammattitaidon parantamiseen kokemusten kautta. Greenkeeper Experience Programmesta kertoi bulgarialainen Hristo Hristov, joka oli osallistunut ohjelmaan englannissa. Hristov oli päässyt vertailemaan oman maansa ja vierailumaansa eroja ja huomannut, että siinä missä Bulgarian kentät ovat lähes kaikki championship-tasoa, löytyy Isossa-Britanniassa paljon kunnallisia jokamieskenttiä. Myös jäsenmäärä on Isossa-Britanniassa kymmenkertainen ja pelaajat ovat lähinnä omia jäseniä ja vieraspelaajien määrä on matalampi, kertoi FEGGA:n hallituksen jäsen Paul Worster. Hristov oli vaihto-ohjelmaan tyytyväinen. Hän oli päässyt oppimaan uutta kentänhoidosta ja samalla ja-

kamaan omia oppejaan. Tutustuminen muihin kenttiin ja ihmisiin tuottaa aina ajatuksia, joita voi käyttää hyväkseen omassa työssään. Hristovin mukaan kestävä kehitys on sitä, että käytetään mahdollisimman vähän kemikaaleja mutta säilytetään samalla kentän kunto hyvänä, houkutellaan paljon pelaajia ja toimitaan taloudellisesti kannattavalla tavalla.

R&A:n stipendiohjelma kentänhoitajille R&A:n Wendy Cole kertoi edustamastaan organisaatiosta ja sen toteuttamasta stipendiohjelmasta. R&A:n kaikki tulot tulevat The Open Championship -turnauksen järjestämisestä ja R&A:n tavoite on saada useampi ihminen pelaamaan enemmän golfia entistä useammin. R&A myös tarjoaa vapaaehtoisia moniin turnauksiin, kuten Olympialaisiin. Cole kertoi, että kestävyys on nykyisin yksi organisaation toiminnan pääpilareista ja koulutuksen avain. R&A on käyttänyt yli 770 000 puntaa (lähes 900 000 euroa) stipendikoulutukseen, johon on osallistunut 272 opiskelijaa ja 27 maata. Cole kertoi esimerkkejä, miten koulutusta tuetaan muualla, kute Etelä-Afrikassa, jossa tukea ei anneta yksittäisille opiskelijoille vaan koko koulutukselle yleisesti. Stipendiohjelmaan valittavia kentänhoitajia arvioidaan koulusuoritusten, ammatillisten tavoitteiden, alan eteen tehdyn vapaaehtois- ja Bunkkeriuutiset 2-2017

Euroopan Unionilla on yhteinen taitojen, osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus, joka auttaa määrittelemään kentänhoitajan ammattitaitoa. muun toiminnan, henkilökohtaisen tilanteen ja ohjaajien suositusten perusteella. Hakemusten käsittelyyn osallistuu Colen itsensä lisäksi muun muassa joku ammattikenttämestari. Colen toi mukanaan stipendiohjelmassa mukana olevan John Reidin, joka kertoi kokemuksistaan. Reidille ohjelma oli tarjonnut oppimisen ja parempien työllistymismahdollisuuksien lisäksi verkostoitumista, ystävyyssuhteita, ammatillista kehittymistä ja mahdollisuuden päästä levittämään tietoa ja saamaan sitä kautta edelleen uusia kokemuksia ja tuttavuuksia. Reid on työskennellyt muun muassa The Duke’s St. Andrew’s -kentällä, joka rakennettiin vuonna 1995, koska japanilaisturisteille ei muuten pystytty järjestämään riittävästi peliaikoja. Reid kertoi yhdestä ohjelman kohokohdasta: luokkaretkestä South Uistin saarelle vuonna 1892 valmistuneelle Askernishin golfkentälle, joka on Tom Morrisin suunnittelema

ja rakentama. Kentän rakentamista varten ei siirretty yhtään maata, ja se rakentui ideasta valmiiksi kentäksi puolessatoista vuodessa. Reid pääsi mukaan myös työskentelemään PGA Championshipiin Whistling Straitsiin 2015. Kentän tuhannesta bunkkerista 500 oli käytössä ja niitä hoitamassa oli 50 hengen bunkkeritiimi.

Saksassa ja Isossa-Britanniassa on käytössä kentänhoitajien osaamisen pisteytysjärjestelmät Toisen päivän aikana käsiteltiin vielä erilaisia kentänhoidon ammattitaidon pisteytysjärjestelmiä. Saksan golfkentänhoitajien yhdistyksen toiminnanjohtaja Christina Seufert aloitti oman maansa CPD-, eli Continuing Professional Development -ohjelmasta, eli jatkuvaa ammatillista kehittymistä tukevasta ohjelmasta. Kentänhoidon sertifiointijärjestelmä edistää opiskelua ja motivoi jatkuvaan oppimiseen. Sertifikaattiin

kuuluu neljän puolen vuoden mittaista moduulia ja sen voi saada neljällä eri tasolla: perus, pronssi, hopea ja kulta. Pisteitä saa muun muassa osallistumalla kentänhoidon osaamista edistäviin tapahtumiin. Hopeatason saadakseen pitää myös tasoituksen olla alle 36. Mitä korkeammalle tasolle haluaa, sitä parempi pitää olla kentänhoitotaitojen lisäksi golfosaamisen. Kultatasolle pääsee vain, jos muiden osa-alueiden lisäksi osallistuu vähintään kahteen golfturnaukseen vuosittain, pitää ammatillisen luennon ja on suorittanut ensiapukoulutuksen. Jonkin tason saavutettuaan täytyy golfkentänhoitajan edelleen käydä tapahtumissa ylläpitääkseen pistetiliään. Isossa-Britanniassa on BIGGA:n (British and International Greenkeepers’ Association) toiminnanjohtajan Jim Croxtonin mukaan 1312 vastaavaan ohjelmaan osallistuvaa kentänhoitajaa. Ohjelmassa pitää saada vähintään

Työstressi: Isossa-Britanniassa 10,4 miljoonaa työpäivää menetettiin työstressistä johtuville sairauslomille vuosina 2011-2012. Tutkimuksissa on löydetty näyttöä, että työstressi on keskimääräistä yleisempää kentänhoitajilla. Kuva Jim Croxtonin esityksestä. Bunkkeriuutiset 2-2017

Viestinnän, ”ylöspäin johtamisen”, talousasioiden, pitkäaikaisen suunnittelun ja asiakaspalvelun osaaminen helpottaa jatkuvasti monipuolistuvaa kenttämestarin työtä. 60 pistettä kolmen vuoden aikana. Tähän mennessä vasta 66 jäsentä on pystynyt saavuttamaan 180 pisteen haamurajan. Isossa-Britanniassa on kolme kenttää, joille ei pääse töihin, ellei ole aktiivinen CPD-pisteiden kerääjä. Irlannissa on mahdollista suorittaa myös huoltomekaanikon sertifikaatti, jota varten täytyy opiskella muun muassa leikkuuyksiköitä, polttomoottoreita, hydrauliikan, sähköosien ja ruiskujen vianetsintää sekä hitsaamista.

Huolehtiminen stressistä työpaikalla Croxton jatkoi luennoimalla stressinhallinnasta. Hänen mielestään kenttämestareiden ja kentänhoitajien stressitasoa korottaa erityisesti intohimoinen työskentely, ilmastonmuutos, säädökset sekä henkilökohtaiset, johdon, työntekijöiden ja

pelaajien kasvavat odotukset. Croxton kertoi esimerkin kenttämestarista, joka olisi halunnut tehdä kentästään mahdollisimman hyvän. Johto ei kuitenkaan suostunut, vaan kenttämestarin oli tarjota pelaajille 30 punnalla myytävä kenttä, joka olisi 35 punnan arvoinen. Kenttämestari ei siis päässyt toteuttamaan omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla, mikä kuormitti häntä henkisesti. Mitä stressille voi sitten tehdä? Ensinnäkin pitää pystyä vähentämään paineita. Myös kouluttautumalla ja vaikuttamalla alaan esimerkiksi hallintoelinten, työntekijöiden tai golfareiden kautta voi saada muutoksen aikaan. Yhdistykset voivat kehittää jäsentensä stressinhallintaa koulutuksella: viestinnän, ”ylöspäin johtamisen”, talousasioiden, pitkäaikaisen suunnittelun ja asiakaspalvelun

osaaminen helpottaa jatkuvasti monipuolistuvaa kenttämestarin työtä. Isossa-Britanniassa kenttämestareita tuetaan kentänhoitajayhdistyksen avulla kouluttamalla henkilökuntaa alueellisten vastuuhenkilöiden avulla ja käyttämällä mentoreita ja neuvonantajia. Croxton kertoi vielä, että IsossaBritanniassa yksityisillä kentillä menee paremmin kuin kunnallisilla, koska kunnallisilla kentillä ei aina ole selkeitä tavoitteita, mutta yksityisten on tavoiteltava voittoa. Lopuksi Croxton vielä totesi, että kentänhoidon arvostusta voidaan kehittää aktiivisella ja avoimella tiedottamisella. Pelaajille täytyy näyttää, mitä tehdään, eikä vain ilmoittaa, että bunkkerit on nyt ajettu. Pelaajille pitää opettaa, mitä asioita kentällä tehdään ja mitkä ovat niiden vaikutukset. ■

Parasta laatua viheriöllesi Sibelco toimittaa erilaisia tuotteita alustoille joiden on kestettävä kovaa käyttöä. Soita ja kysy lisää ! puh: 010 217 9800

best quality putting green 175mmx130mm Finland.indd 1

23/04/2015 15:59:24

Bunkkeriuutiset 2-2017

UUDISTETUT TUTKINNONPERUSTEET TEKSTI JA KUVAT: PIRJO HOTTI

Golfkentänhoitajan ammattitutkinnon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon tutkinnonperusteet ovat uudistuneet ja ne astuivat voimaan 1.4.2017. Tällä hetkellä Suomessa on siis voimassa kahdet tutkinnonperusteet molempiin tutkintoihin, sillä 2006 (gkm eat) ja 2007 (gkh at) ovat siirtymäajalla ja niiden mukaan voi tutkintoja suorittaa 31.3.2020 saakka. Jos oppilaitoksella on tutkintotoimikunnan myöntämä ja voimassa oleva järjestämislupa, niin tutkinnon voi suorittaa myös uudistettujen tutkinnonperusteiden mukaisesti. Miksi uudistettiin? Tutkinnonperusteiden uudistamisen tarve tuli tutkintojen työelämäarvioijilta. Arvioijilta tuli oppilaitoksille palautetta, että golfkentänhoitajan ja golfkenttämestarin tutkintotilaisuuksissa oli haasteita arvioida ammatillista osaamista joissakin kriteereissä, tutkinnoissa oli päällekkäisyyksiä ja erikoisammattitutkinto oli jäänyt hieman jälkeen esimerkiksi tietotekniikan käytöstä työjohdollisissa asioissa. Oppilaitokset välittivät palautteet nyt jo lakkautetulle golfkentänhoidon tutkintotoimikunnalle ja tämä vei asiaa eteenpäin Opetushallitukselle.

Ketkä olivat uudistamistyössä mukana? Opetushallitus perusti ja nimesi työryhmän golfkentänhoidon tutkinnonperusteiden uudistamistyöhön. Työryhmään pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon alaan liittyviä asiantuntijoita ja Opetushallitus nimesi siihen myös oman edustajansa luonnonvara- ja ympäristöalan opetusneuvoksen ja myönsi työryhmälle erillismäärärahan. Uudistamistyötä koordinoi Kainuun ammattiopisto – liikelaitos. Ikävä kyllä, Jari Laitisen työ jäi hieman kesken ennen kuin tutkintojen perusteista saatiin viimeiset

Työryhmän kokoonpano: Pasi Kristiansson Anne Liimatainen Jari Laitinen Ove Grundström Petteri Lehmuskoski Pirjo Hotti

Bunkkeriuutiset 2-2017

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen sihteeri/koordinaattori

GOTA ry Opetushallitus FGA ry / arvioija FGA ry / arvioija Opetusala Opetusala

versiot tehtyä. Jarin näkemykset, kokemus ja ammattitaito sekä golfkentänhoidosta että tutkintojen arvioitavuudesta näkyvät uudistetuissa tutkinnonperusteissa. Työryhmä päätti, että Jarin tilalle ei hankita uutta edustajaa vaan se jakoi kesken jääneet työt keskuudessaan.

Mikä muuttui? Golfkentänhoitajan ammattitutkinnossa on edelleen kolme pakollista tutkinnon osaa ja näiden lisäksi tut-

kinnonsuorittaja valitsee yhden valinnaisen tutkinnonosan. Koko tutkintoon tarvitaan siis neljän tutkinnon osan hyväksytty suorittaminen. Valinnaiset tutkinnonosat mahdollistavat golfkentänhoitajan erikoistumisen kastelujärjestelmiin tai vaikkapa mekaanikon töihin. Tiiminvetäjänä toimiminen tutkinnonosassa on työkaluja apulaiskenttämestarin työhön. Sen voi suorittaa osatutkintona eli pelkästään yhden tutkinnon osan tai ottaa sen valinnaiseksi koko tutkintoon.

GOLFKENTÄNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO (1.4.2017) Pakolliset tutkinnonosat: • Golfkentän nurmialueiden hoitaminen • Golfkentän pelikunnosta huolehtiminen • Golfkentän rakentamiskohteessa työskenteleminen Valinnaiset tutkinnonosat (valitaan yksi): • Golfkentän sadetus- ja kuivatusjärjestelmien ylläpitäminen • Golfkentän koneiden ja laitteiden huoltaminen • Tiiminvetäjänä toimiminen • Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

GOLFKENTTÄMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Pakolliset tutkinnon osat • Golfkentän suunnittelu ja seuranta • Golfalan organisaation viestintä • Lähiesimiehenä toimiminen Valinnaiset tutkinnon osat (valitaan yksi): • Golfkentän peruskorjauksen ja lisärakentamisen johtaminen • Viheralan työmaan valvojana toimiminen • Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

Toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta valittava tutkinnon osa voi olla melkein mitä vain, mutta osalta golfkentistä on tullut toiveita kiinteistönhuollon, pienmekaanikon, merkonomin, matkailun ja metsäpuolen tutkinnon osiin liittyen. Golfkentillä on tarvetta saada henkilöstölle monipuolista osaamista, jolloin golfkentänhoitaja voisi hankkia erikoistumista vaikkapa caddiemasterin, metsänhoidon, kiinteistönhuollon tai koneiden korjaus- ja huoltotehtäviin. Valinnaisten tarkoituksena on siis palvella golfkenttiä ja henkilöstöä erilaisissa ammatillisissa tarpeissa. Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnossa on painotettu työnjohtoon liittyviä tehtäviä ja asiantuntijan roolia golfkentän organisaatiossa. Vanhemmissa tutkinnon perusteissa pakollisia tutkinnonosia oli viisi, mutta nyt tutkinnon osia on kolme pakollista ja yksi valinnainen. Neljä hyväksytysti suoritettua tutkinnon osaa oikeuttaa tutkintotodistukseen. Vaikka pakollisia tutkinnon osia on vain kolme, niin niiden sisällöt ovat laajoja. Valinnaiset painottuvat golfkentän rakentamisen ja peruskorjauksen johtamiseen ja valvojana toimimiseen. Toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta valittava tutkinnon osa mahdollistaa golfkentän ja kenttämestarin erikoistumisen johonkin tiettyyn tehtävään tai alaan tarpeen mukaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä osaamista golfkenttä ja tutkinnonsuorittaja tarvitsevat, jotta tutkinto vastaisi todellisia työelämän tarpeita.

Uudistetuista sisällöistä Uudistaminen ei todellakaan ollut helppo juttu. Kaikkea mahdollista yritettiin miettiä niin tutkinnon suorittajan, ammattialan, arvioijan, ajanmukaisuuden ja oppilaitoksen näkökulmasta. Joihinkin asioihin jouduttiin paneutumaan todella syvällisesti ja toisten asioiden käsittely oli lyhyempi prosessi. Kun seuraavana kerran perusteita uudistetaan, niin suosittelen lämpimästi työryhmään osallistumista, koska se jos mikä, auttaa ymmärtämään golfkentänhoidon keskeiset työt ja niihin tarvittavan tietopuolisen osaamisen. Bunkkeriuutiset 2-2017

Molemmat tutkinnot ovat nyt sähköisessä muodossa ja löytyvät https://eperusteet.opintopolku.fi/#/ fi/selaus/ammatillinenaikuiskoulutus eli Opetushallituksen ePerusteet/ammatillinen aikuiskoulutus alta. Hakukenttään voi kirjoittaa ”golfkent” jolloin saa kaikki neljä eli uudistetut ja vanhemmat versiot näkyviin. Kun klikkaa tutkintoa, niin avautuu näkymä, jossa vasemmalla puolella on valikko ”perusteet sisältö” ja oikealla ammatin kuvaus. Perusteen sisältöä klikkaamalla pääsee tarkastelemaan tutkinnon osia tai tutkinnon muodostumista ja vaikkapa niitä valinnaisia tutkinnon osia. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten sisällöt kertovat ensin listamuodossa, mitä ammattilainen osaa. Listan jokainen ammattitaitovaatimus on purettu taulukkomuotoon pienempiin osiin, joissa kerrotaan hyväksytyn suorituksen kriteerit eli mitä pitää osata. Golfkentänhoitajan ammattitutkinnossa on lisäksi kerrottu taulukon lopussa golfkentän nurmialueiden hoitaminen -tutkinnon osassa ne erikoishoitotyöt, joista tutkinnon suorittajan tulee esittää vähintään kolme. Otsikko on ”ammattitaidon osoittamistavat”. Mikäli haluaa testata ammattitaitoaan Opetushallituksen ylläpitämällä nettipohjaisella testillä, niin www.osaan.fi:ssä on nykyisin vain uudistetut tutkinnon perusteet. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta lakkautettiin 1.8.2016 ja golfkentänhoidon tutkintoasioita hoitaa puutarha-alan tutkintotoimikunta. Tällä hetkellä puutarha-alan tutkintotoimikunnassa ei ikävä kyllä ole golfkentänhoidon tai FGA ry:n edustajaa vaan tutkinnot käsitellään puutarha- ja opetusalan ammattilaisten voimin. Toisaalta tutkintotoimikunnan rooli on myös muuttunut eli arviointipäätöstä ei enää tee tutkintotoimikunta vaan arvioijat kolmikantaisesti. Tutkintojen oikaisumenettely on myös muuttunut eli siihen on tullut yksi porras lisää. Mikäli tutkinnonsuorittaja on tyytymätön arviointiin, on hänellä mahdollisuus tehdä arvioinnin oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus pitää laittaa vireille kahden viikon kuBunkkeriuutiset 2-2017

L-

- aminohappotuotteet

GYPSUM

Golfkentänhoitaja voisi hankkia erikoistumista vaikkapa caddiemasterin, metsänhoidon, kiinteistönhuollon tai koneiden korjaus- ja huoltotehtäviin. luttua arvioinnista ja se tehdään oppilaitokselle tutkinnosta vastaavalle henkilölle. Tutkintotoimikunta käsittelee oikaisuvaatimusta vasta, jos tutkinnon suorittaja on tyytymätön arvioinnin oikaisuun.

Tulevaisuus? Tutkintojärjestelmä tulee muuttumaan taas kerran 2018 vuoden aikana. Vielä ei ole varmaa, mitä kaikkea muuttuu ja miten, mutta tosiasia on, että ammatillisen koulutuksen reformia ollaan viemässä vauhdilla eteenpäin maan johtotasolla. Jännityksellä jäämme odottamaan, mitä ammatillisen koulutuksen uudistus tuo tullessaan. ■

Bunkkeriuutiset 2-2017

Kenttämestarit Orlandossa TEKSTI: JANNE LEHTO KUVAT: PETRI AALTONEN, TOMI LAAKSONEN JA RISTO LAVANDER

Messujen sisääntuloaula. (RL)

yhmässämme oli niin kokeneita USA:n messuilijoita kuin myös paljon ensikertalaisia, mukaan lukien allekirjoittanut. Odotusarvot kuulopuheiden mukaan olivat korkealla, eikä Orlandossa odottavat kesäkelit ja jo etukäteen varatut golfkierrokset tätä tunnelmaa juuri myöskään lannistaneet. Olihan suurin osa tästä porukasta taistellut vaikean talven olosuhteita ja jäätä vastaan. Hermolepo tuli siis monelle varmasti loistavaan paikkaan. Messuille reissuista oli varattu kaksi päivää, jotka käytettiinkin tutustuen kentänhoidon uutuuksiin ja alalla vallitseviin trendeihin. Digitalisaatio valtaa alaa myös golfkenttien hoidossa ja tämä näkyikin mm. täysautomatisoitujen teroituskoneiden, kuin myös robottileikkureiden muodossa sekä sadetusjärjestelmien ohjauksen kehittymisenä. Robottileikkureiden aikaa saadaan kuitenkin vielä odottaa, sillä kilpailun vähäisyys ja koneiden kallis hinta ovat vielä esteenä sille, että näitä leikkureita Suomessa nähtäisiin kovinkaan

Helmikuun alussa kohti Orlandoa lähti matkaan 25 suomalaista kenttämestaria. Bernerin ja Hako Oy:n järjestämän matkan päämääränä oli suuri vuotuinen Golf Industry Show (GIS), eli golfkentänhoitoalan suurin messutapahtuma. Messut järjestetään USA:ssa vuosittain, paikkana vuorovuosin itärannikon Orlando ja lännen San Antonio. nopeasti laajassa mittakaavassa. Bunkkereiden kunnostukseen ja vuoraamiseen sekä reunojen rakentamiseen tekonurmesta uskotaan jo maailmalla vankasti, ja messuilla olikin esillä useiden eri valmistajien tuotteita. Toistaiseksi Suomessa ollaan vielä lähinnä testausasteella ja varsinkin omalla kentälläni Hirsalassa on jo paria tuotetta päästy kokeilemaan (Capillary Concrete, Durabunker). Nähtäväksi jää, miten tämänkaltaiset tuotteet, jotka potentiaalisesti vähentävät hoitokustannuksia, otetaan omaksi myös Suomen kentillä. Kiinnostusta varmasti riittää, mutta pitkänajan testituloksia ei vielä ole ja näidenkin tuotteiden hinnat verrattuna tavalliseen bunkkeriremonttiin ovat Suomessa laajentumista hidastavia seikkoja. USA:ssa sallittuja kemikaaleja ja torjunta-aineita ja niiden määrää ei voi kuin ihmetellä. Messuilla näkyikin paljon tuotteita, jotka Suomessa eivät ole relevantteja, joko tiukan lainsäädännön tai kylmien olosuhteiden vuoksi. Kuitenkin parasta antia

Suomalaiskenttämestareiden ryhmä nauttimassa kansainvälisestä tunnelmasta auringonpaisteessa. (TL) Bunkkeriuutiset 2-2017

Historian siipien havinaa: Toro Junior. (PA)

tällä saralla olivat mielestäni jo Suomessa saatavilla olevien tuotteiden edustajien tapaaminen ja lisätietojen haaliminen. Matkan aikana pääsimme siis myös tutustumaan ja nauttimaan Floridan hienoista kentistä ja ryhmänä pelasimmekin viidellä kentällä. Muutamat taisivat päästä pelaaman kuudettakin kierrosta vapaapäivinä. Pelattuja kenttiä olivat hienot Shingle Creek ja Waldorf Astoria, eksklusiivinen Bella Collina, sekä julkinen Orange County, jonka kahdesta kentästä pelasimme molemmat. Kaikilta kentiltä mieleenpainuvimpia asioita olivat yleisen viimeistelyn laatu, varsinkin reuna-alueet olivat täysin siistittyjä. Viheriöiden taso vaihteli kenttien välillä, mutta parhaimmillaan olevat bermuda-griinit ovat loistavat putata. Kokonaisuudessaan reissu oli täysin onnistunut ja hieno kokemus varmasti jokaiselle. Käteen jäi paljon tietoa, sekä suuri määrä kontakteja, joka onkin juuri tämän tyyppisten messutapahtumien suola. Suuri kiitos vielä järjestäjille onnistuneesta matkasta! ■

NIITTYLUONNOSTA osa Suomen golfkulttuuria

TEKSTI JA KUVAT: IDA ISAKSSON

Golfin harrastajille on ensisijaisesti ollut tärkeää, että viheriö on hyvässä kunnossa ja pelaamiskokemus on hyvä. Reunaalueiden kasvillisuus on ollut se toissijainen asia. Kuitenkin kasveilla on todettu olevan psykologinen yhteys ihmisten hyvinvointiin. Luonnonmukainen kasvillisuus reuna-alueilla tuo vaihtelevuutta maisemaan ja helpottaa pelaajia hahmottamaan peliväylää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta niityt ovat merkittäviä elinympäristöjä, joissa elää uhanalaisia lajeja, kuten putkilokasveja, perhosia ja selkärangattomia. Perinteisen laidunnuksen sekä niittotavan väistyttyä koneiden ja lannoitteiden tieltä myös niityt ovat vähentyneet. Golfkenttien laajoilla reuna-alueilla olisi hyviä mahdollisuuksia elävöittää niittyluontoa. Varsinkin aurinkoiset mäenrinteet ja metsäaukeat olisivat oivallisia kohteita. 24

Niitty 1 A- ja B-laikut.

Niitty 2 A- ja B-laikut.

Perhosten ja mehiläisten lentelyä niittykukkalaikuilla Vastauksena annettuun haasteeseen, tein opinnäytetyönä Lepaa Golfin reuna-alueiden hoito ja ke-

hittämissuunnitelman, joka antaisi golfkentille yleiset ohjeet niittykasvillisuuslaikkujen perustamiseen ja ekologiseen hoitoon. Osa perustamisista tehtäisiin vaihtamalla reunaalueen tai karheikon pohjamaa niitBunkkeriuutiset 2-2017

tykasveille sopivampaan kasvualustaan. Loput kasvualustat köyhdytettäisiin perustamisvaiheessa. Laikkujen kasvilajistoon valittiin kotimaisia, paikallisia, paikalle sopeutuvia, mettä sisältäviä niittykasveja päiväperhosten ja mehiläisten ravinnonlähteeksi. Laikkuihin kylvettäisiin siemenet laikkukylvön periaatteella, jossa suojaheinä ja niittysiemenet kylvetään erilleen laikkuina laikun sisään. Niitoissa suosittaisiin niittykukkia ajoittamalla niitot kukinta-aikojen väliin, poistamalla leikkuujäte ja pitämällä alue avoimena.

Niityn ensimmäinen vuosi ja jatkohoito Niitty 3 A-laikut.

Kylvön onnistuminen riippuu paljon ensimmäisen kasvukauden sääolosuhteista. Ne vaikuttavat etenkin taimivaiheessa olevien niittykukkien kehittymiseen ja niiden hoidon

Kylvön onnistuminen riippuu paljon ensimmäisen kasvukauden sääolosuhteista.

Niitty 3 B-laikut.

Niitty 4 A- ja B-laikut. Bunkkeriuutiset 2-2017

ajoittamiseen. Niittylaikkujen ylläpidossa eniten resursseja vaatisivat niitot. Karheikon hoitoon verrattuna leikkuun hoitopanos ja koneiden eläimille aiheuttama meluhäiriö kuitenkin pienenisi, mikäli niitot suunnitellaan tarkasti. Näin ollen niitoista suurin osa olisi hyvä tehdä syyskesällä kukinnan jälkeen kentällä käytössä olevilla koneilla muun leikkuutyön ohessa. Vastaavanlaisia kokeiluja voitaisiin tehdä myös muilla golfkentillä, jolloin tiedettäisiin niiden tuottama ekologinen ja visuaalinen hyöty. Kirjoittaja: Ida Isaksson Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, HAMK Perustuu opinnäytetyöhön Kuinka ylläpitää niittyjä golfkentällä? Lepaa Golfin reuna-alueiden hoito- ja kehittämissuunnitelma Opinnäytetyön osoite: HAMK, Theseus

RPR‐seokset ovat erinomaisia helppohoitoisuutta haluaville, väylille ja lyöntipaikoille sek halutaan viedä elintilaa kylänurmikalta tai korjata kentällä olevia paljaita kohtia. Kokemuksia RPR:stä Viime syksynä Oulun Golfissa, jossa on pääosin luhtarölliviheriöt, kylvettiin onnistuneest perusodotuksena oli, että raiheinä kasvaisi noin sentin mittaiseksi ennen talven tuloa, jo usein jään aiheuttamia, talvituhoja paremmin. Raiheinän haluttiin kasvavan sopivan pitk ilmareikiä jäässä. Ja näin tapahtuikin, kylvökset onnistuivat, raiheinä kasvoi, jääkerros tu TEKSTI: MIKA NURMINEN, SCHETELIG OY KUVA: OULUN GOLF ”huokoisena”, maasta vapautui kaasuja jään läpi eli Oulusta saadut kokemukset olivat h voi kysyä Oulun Golfista Juha Karsikolta. Viime vuodet ovat todistaneet, että monivuotisen englanninraiheinän (Lolium perenne) käyttömäärät ja kohteet ovat lisääntyneet myös Suomessa. Euroopassa käytetään useimToivottavasti tästä kuvasta saa jotain irti. Teksti: Jään läpi tuleva raiheinä. miten jo pääsääntöisesti raiheiniä monilla kentän alueilla. Miksi? Syitä voi olla monia, esim. seuraavat: ilmaston muutokset, kenttien muutokset, erilaiset kasvualustat, muu tokset kentänhoidossa ja kentänhoitokonemalleissa ym. set. Myös nadoilla itäminen tapahNollatoleranssi kohtalaisen nopeasti. tuu keväällä RPR-seoksissa (Regenerating PerenRPR-seokset ovat erinomaisia help haluaville, väylille ja nial Ryegrass, eli monivuotinen rönpohoitoisuutta syävä englanninraiheinä) Barenbrug lyöntipaikoille sekä erityisesti paikhaluaa pitää nollatoleranssia rikkakoihin, joista halutaan viedä elintikasvien ja roska-ainesten suhteen ja laa kylänurmikalta tai korjata kentäl tämä antaa käyttäjille ylimääräisiä lä olevia paljaita kohtia. etuja. Kylvölaitteet eivät mene tuk koon turhista vieraslajeista tai rosKokemuksia RPR:stä kaavista muista materiaaleista - tosin EU sallii kaksi prosenttia rikkaViime syksynä Oulun Golfissa, jos-

RAIHEINÄSTÄ

kasveja ja kahdeksan prosenttia roskia seoksiin, mutta jos puhutaan laatuseoksista ja ennen kaikkea alan ammattilaisille tarkoitetuista urheilunurmikkoseoksista, niin roskat tai vieraslajit eivät sinne pitäisi kuulua. Kannattaa siis olla tarkkana ostopäätöksiä tehdessään ja valita tuo temerkki, jonka siemensäkeistä löytyy sitä mitä säkeissä luvataan. BAR Intensive RPR -seoksessa on noin puolet etelän- ja puistonataa ja puolet monivuotista englannin raiheinää, josta puolet rönsyävää. Seos soveltuu golfkentillä melkein mihin tahansa kohteeseen. Seoksessa olevat nadat sietävät helposti 4 mm asti alasleikkuuta ja seoksen RPR-rai-

on moneksi

Jään läpi tuleva raiheinä.

heinä sietää alasleikkuuta 5 mm asti. Matala alasleikkuutaso mahdollistaa RPR Intensiven kylvön myös viheriöille – ja kokemukset siitä ovat olleet hyviä.

Itää viileässäkin – ja siis aikaisin keväällä Talvivauriot tekevät joskus todella rumaa jälkeä pintakasvustolle ja silloin viheriöille tarvitaan nopeasti siemeniä, jotka itävät viileissäkin olosuhteissa kuten juuri RPR -seok-

sa on pääosin luhtarölliviheriöt, kylvettiin onnistuneesti RPR-seosta viheriöille ja perusodotuksena oli, että raiheinä kasvaisi noin sentin mittaiseksi ennen talven tuloa, jotta viheriö kestäisi mahdollisia, usein jään aiheuttamia, talvituhoja paremmin. Raiheinän haluttiin kasvavan sopivan pitkäksi ja sen haluttiin pitävän ns. ilmareikiä jäässä. Ja näin tapahtuikin, kylvökset onnistuivat, raiheinä kasvoi, jääkerros tuli päälle, raiheinä piti jääkerrosta ”huokoisena”, maasta vapautui kaasuja jään läpi eli Oulusta saadut kokemukset olivat hyviä. Lisätietoja viheriökylvöistä voi kysyä Oulun Golfista Juha Karsikolta. ■

I L M O ITTA JAT Koneet, laitteet,tarvikkeet Golden Pro J-Trading

Maa-ainekset 09 2411 020 020 7458 600

Lannoitteet ja siemenet Arctic Nature Product - ANP Schetelig

Hiekkapojat Sibelco

040 1281 883 010 2179 800

Urakointi, palvelut 050 5708 572 09 852 061

NexGolf Muut PAM

030 100 600

Bunkkeriuutiset 2-2017

Golfkentillä käytettävät KASVINSUOJELUAINEET Golf (*myös nurmikot) Basso* (kasvitautiaine) Bolt XL* (kasvitautiaine) Comet Pro (kasvitautiaine) Medallion TL* (kasvitautiaine) Primo Maxx (kasvunsääde) Primus XL (rikkakasviaine) Sumi Alpha 5 FW* (tuhoeläinaine) Tilt 250 EC* (kasvitautiaine) Turf WPG (kasvitautiaine) Turf WPS (kasvitautiaine) Nurmikot (kaikki rikkakasviaineita) Agrimarket MCPA 750 Ceridor MCPA 750 Cooper Voikukkahävite Finalsan Finalsan Sammaltuho/Mossfri Hankkijan MCPA-Neste Hedonal-MCPA K-Hormo-MCPA K-MCPA-neste Maatilan Fluro Maatilan Fluro I Maatilan MCPA Moss Killer MossGTi Nufarm MCPA Starane 180 Tomahawk 180 EC Toxan Toxan - Nurmikon Voikukkahävite TRIM Nurmikon voikukkahävite Spray TRIM Nurmikon voikukkahävite Tiiviste Twin

1948 3274 3053 3150 3045 3143 1751 1572 3304 3303 3200 3204 3340 2778 3021 1671 1546 1670 1891 3062 3270 3108 3234 3044 1791 1651 1908 1867 1868 3079 3078 3014

**Glyfosaattivalmisteita voi käyttää golfkentillä käyttöohjeen mukaisesti esim. puiden ja pensaiden alustoilla, käytävillä ja rakennusten ympärillä. POEA sisältävien glyfosaattivalmisteiden*** käyttö on sallittu 31.3.2018 asti. Kaikki glyfosaattivalmisteet ovat rikkakasviaineita. Barclay Gallup 360*** Clinic 360 SL*** Glyfokem 360*** Glyfokem 360 I*** GLYFONOVA 360 SL***

2920 1822 2011 3127 1712

Glyfosaattivalmisteet (kaikki rikkakasviaineita) ** Barclay Gallup Hi-Aktiv 2919 Bronco 3324 Conviso One 3325 Cooper Rikkaspray 3371 Cooper Rikkatiiviste 3372 Ei rikkoja puutarhassa 1960 Ei rikkoja puutarhassa käyttövalmis 1961 Ei rikkoja puutarhassa MAX 2853 Envision 2001 Glyfomax Bio 2905 Glyfonova Bio 1834 Glyphomax 480 3102 Glypper 3187 Keeper Bio Spray 3081 Keeper Bio Tiiviste 3080 Keeper L 2855 Pistol 2854 Rambo 360 S 1902 Rambo Bio 1929 Rambo Bio Spray 1930 Ranger XL 3313 Rodeo XL 3312 Roundup Ace 2882 Roundup Biactive 2881 Roundup Bio 1722 Roundup Classic XL 3316 Roundup Energy 3314 Roundup Express 3103 Roundup Flex 3072 Roundup Flick 3386 Roundup Garden 1637 Roundup Garden Plus 3225 Roundup Geeli 3073 Roundup Gold 1934 Roundup Gold ST 3315 Roundup Piha 2923 Roundup PowerMax 3213 Roundup Quick 1980 Roundup Super 3224 Roundup Ultra 1828 Taifun 3305 Touchdown Premium 1909

Glyphogan 480 SL*** Keeper Spray*** Keeper Tiiviste*** Rambo 360*** Ranger***

2950 2995 2996 1917 2856

Rodeo*** Roundup*** Roundup Max*** Lähde: Tukes

1911 1403 1910

FGA:n mestikset 2017 Torstai 14.9.2017 klo 9:30 (yhteislähtö)

Perjantai 15.9.2017 klo 9:30 (yhteislähtö)

Nokia River Golf - Rock

Tammer-Golf

Henkilökohtainen, max 120 hlö

Joukkuekilpailu, max 72 joukkuetta

HCP 10,0-36: pistebogey, 18 reikää, klubitii (yli 36 tasoitukset muutetaan kilpailuun tasoituskeksi 36)

Greensome: pistebogey kaksihenkisin joukkuein

HCP max 9,9: tasoitukseton lyöntipeli (scratch), 18 reikää, klubitii Naiset: pistebogey, 18 reikää, klubitii (yli 36 tasoitukset muutetaan kilpailuun tasoituskeksi 36) Osallistumismaksu 10 €/pelaaja

Ilmoittautumiset 31.8.2017 mennessä osoitteeseen toimisto@nrg.fi. Ilmoita pelaajien nimet, kotiseurat ja tasoitukset. Kilpailuihin osallistuminen vaatii voimassa olevan FGA:n jäsenyyden (vuoden 2017 jäsenmaksu maksettu). Voittajat saavat FGA:n ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon vuodeksi.

Matalamman tasoituksen pelaajan pelitasoituksesta otetaan huomioon 60 % ja korkeamman tasoituksen pelaajalta 40 %. Kilpailuun osallistuvien joukkueiden jäsenten on työskenneltävä samalla kentällä. Yhdeltä kentältä voi ensisijaisesti osallistua vain yksi joukkue. Mikäli ilmoittautumisajan umpeuduttua on tilaa, voidaan mukaan ottaa useampiakin joukkueita samalta kentältä. ”Sekajoukkueet” voivat pelata kilpailun ulkopuolella. Osallistumismaksu 10 €/pelaaja Ilmoittautumiset 31.8.2017 mennessä osoitteeseen toimisto@tammer-golf.fi. Ilmoita pelaajien nimet, kotiseurat, tasoitukset ja edustettava kenttä.

Jokaisesta sarjasta palkitaan kolme parasta tulosta. Nokia River Golf Alastalontie 33 Lisätietoja: rantanen_eq@hotmail.com 37120 Nokia 033 400 234 Tarkemmat majoitustiedot ilmoitetaan toimisto@nrg.fi myöhemmin osoitteessa www.fga.fi ja FGA:n Facebook-sivuilla. Tammer-Golf ry Tenniskatu 25 33560 TAMPERE 0504 419 420 toimisto@tammer-golf.fi

TAMPERE