1/2017 VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY-YHDISTYS RY
50v VSTKY
VSTKY:n synty Puolivuosisataa
Tietosuojan muutos
PÄÄKIRJOITUS Miten IT ja keinoäly muuttaa elämäämme? Tulevaisuus tarjoaa sekä mielenkiintoisia mahdollisuuksia, että kenties myös huolenaiheita. Tietotekninen kehitys ja keinoäly voivat parhaimmillaan auttaa meitä löytämään vaikka ratkaisun ilmaston lämpenemiseen. Pahimmassa skenaariossa keinoäly voisi tosin katsoa helpoimman ratkaisun tähän olevan ihmisen poistaminen maapallolta... Tinder ja lisätty todellisuus tekee seuranhausta kuin Pokemonien metsästystä Yksi käytännön näkemys voisi olla vaikkapa kaikkien tunteman Tinderin toimitusjohtajan Sean Radin näkemys siitä miten lisätty todellisuus voisi muuttaa vaikkapa seuranhakua. Kun kysyt kännykän ääniohjaukselta mitä tekisit tänään, niin se voisi ehdottaa, että kadulla on 50 metrin päässä henkilö, josta voisit pitää. Te molemmat pidätte Gunnareista, joilla on konsertti perjantaina. Teillä on muuten molemmilla silloin vapaata, joten varataanko liput?
Mikrosiru ihon alle - Captain Cyborg
Professori Kevin Warwick on ensimmäinen ihminen, joka istutti mikrosirun ihonsa alle. Sen avulla hän pystyy kokemaan osin samaa kuin hänen toisessa huoneessa oleva vaimonsa. Kun joku koskettaa hänen vaimonaa kättä hän kokee saman sähköimpulssien välityksellä. Tämä on siis vielä aika rajoitettua, mutta teknologia onkin vasta alkutekijöissään.
Tekoälyn ongelmat
Toisaalta tekoäly voi myös muodostaa ongelmia ihmiskunnalle - olen kaiketi itse hieman varauksellinen sen suhteen. Kenties olen siinä hieman samoilla linjoilla Elon Muskin, Bill Gatesin ja Stephen Hawkinsin kanssa. Yksi välittömiä mahdollisia ongelmia on töiden häviäminen. Työtehtävissä keinoälyn odotetaan ohittavan kustannustehokkuudessa esimerkiksi myyjät ja rekkakuskit 5 vuoden päästä. Luovempien töiden korvaamiseen menee hieman kauemman aikaa. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi lukiotasoisen esseen kirjoittaminen onnistuu vasta vuonna 2026, suositun pop-kappaleen luominen 2028 ja New York Times Best Sellerin kirjoittaminen vuonna 2049.
Tommi Ranta Päätoimittaja
JULKAISIJA Varsinais - Suomen Tietojenkäsittely - yhdistys www.vstky.fi Puheenjohtaja Jesse Kaukola Sähköposti puheenjohtaja@vstky.fi Päätoimittaja Tommi Ranta Puhelin 040 584 2226 Sähköposti tiedotus@vstky.fi Taitto Azita Mehrabi, Tommi Ranta
ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy juhlavuonna kerran: 2017: lokakuu
ILMOITUSMYYNTI Päätoimittaja Tommi Ranta 040 584 2226 ilmoitusmyynti@vstky.fi
PAINOPAIKKA T. Nieminen Oy, Painotalo Painola Jousitie 2, 20760 Piispanristi www.painola.com Yhteyshenkilö Taisto Nieminen 02 274 9222 taisto.nieminen@painola.com
AINEISTO Aineisto lähetetään yhtenä PDF-tiedostona, joka sisältää kaikki ilmoitukseen kuuluvat elementit (kuvat, grafiikat, teksti fontit) Kuvat CMYK-muodossa, resoluutio min. 300dpi Ilmoitus aineisto lähetetään sähköpostilla päätoimittajalle. Isot aineistot lähetetään ZIP -pakattuna. Deadline kaksi viikkoa ennen ilmestymiskuukauden alkua.
REKLAMAATIOT Ilmoitusten painoasua koskevat muistutukset 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuuvirheistä rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan.
MAKSUN SAAJA Saaja: VSTKY ry Pankkitili: Nordea FI45 2057 2100 0032 13
JAKELU JA PAINOS • • • •
2
Jäsenkunta Yhteistyökumppani Oppilaitokset yhteensä 600 kpl. Erikois- ja liitenumerot sop.mukaan.
Sisällys
4
6
8-9
Aktiivinen keski-ikäinen
Juhlavuoden muisteluillallinen
Viidenkympin villitys, Innostu IT:stä
10
12-15
Neljännesvuosistata
Teknologiapoimintoja
16-17
18 Nuorissa on tulevaisuus
Reikäkortista digikansalaisuuteen
20Lisää kiinnostavia artikkeleita
Vätskäri | 1/2017
VSTKY
AKTIIVINEN KESKI-IKÄINEN Katri Laatu
Kevätsuunnittelupäivät
25/02
VSTKY aloitti juhlavuoden tapahtumien suunnittelun perinteisillä kevätsuunnittelupäivillä, jotka myös lähes perinteisellä tavalla vietettiin laivalla. Viking Line toimi mainiona kokouspaikkana, ja päiväristeilyllä ehdimme työstää yhdistystä, sen tavoitteita ja aktiviteetteja, jäseniä toivottavasti kiinnostavaan suuntaan. Lauantaipäivän kestäneestä merimatkasta nautimme 11 jäsenen voimin ideoiden, suunnitellen, innostuenkin, nauttien palkinnoksi laivakokkien loihtimista herkuista.
Logokilpailu Keväällä käynnistimme kilpailun juhlavuodelle sopivan logon suunnittelemiseksi. Kisan voittaja palkitaan leffalippupaketilla Innostu!IT:stä seminaarissa ja lisäksi illalliskortilla vuosijuhliin. Raati valitsi yksimieliseksi voittajaksi yksinkertaisuudessaan kauniin ja selkeän Janika Mattilan ehdotuksen, joka on paitsi ajaton, myös sopivan juhlallinen edustamaan yhdistyksen pitkää historiaa. Kiitokset Janikalle osallistumisesta ja ennen kaikkea hienosta logosta!
Herkuttelua
30/03
Kaikkiaan 13 Vätskyläistä ja avecia illastivat Ravintola Kaskis’ssa 30.3. Top Chef Mansikka tarjosi meille uskomattoman kuuden ruokalajin maistelumenun, jossa toinen toistaan herkullisempi lautasellinen sai seurueemme unohtamaan sen, että paikka oli tupaten täynnä ja meidätkin ahdettu tiukkaan tilaan ilmeisesti Voice of Finlandin tähtikaartin yllätysvierailun vuoksi. Ruoka oli loistavaa, ja siihen sopivat viinit valikoitu vieläkin osuvammin, joten ilta päättyi kaikkien osalta tyytyyväiseen hymyyn ja täpötäysiin vatsoihin.
Vappupiknik
01/05
Odotimme kauhulla Vappua peläten kylmien kevätsäiden latistavan innokkaimmankin juhlijan innostuksen, mutta vappuaattona aurinko alkoi kuitenkin pilkistellä, ja vapunpäivänä olikin jo oikein mukava keli. Aurinko tarjoili säteitään ja VSTKY simaa, munkkeja ja ilmapalloja Sonja Hyrynsalmen ansiokkaalla panostuksella Vappupiknikillä Vartiovuorenmäellä. Innokkaana Poke-tajana Sonja oli myös järjestänyt paikalle Pokemon -luret perheen pienimmille (ja miksei isommillekin). 4
Projektiaamiainen
18/05
PM Club Turku, Projektiyhdistys ry, Turun ammattikorkeakoulu sekä VSTKY järjestivät 18.5. projektiaamiaisen, joka tavoitti yli 100 Varsinais-Suomen alueen projektitoiminnan ja -johtamisen ammattilaista tai projektiliiketoiminnasta kiinnostunutta ajatusten- ja kokemustenvaihtoon ketteristä projektimenetelmistä ja niiden hyödyntämisestä. Ketterät menetelmät (mm. SCRUM, SAFe, Agile) ovat kasvattaneet suosiotaan projektityössä, ja päivän aikana saimme pohtia, mitä hyötyjä niiden avulla voidaan oikeasti saada projekteissa, ja voiko ketteriä menetelmiä hyödyntää vaikkapa asiakastoimitusprojekteihin.
Melojat Littoistenjärvellä
06/06
Melontaretkemme 6.6. kokosi joukon innokkaita ulkoilmaihmisiä Villa Järvelään. Kevään aikana koko Suomi ihmetteli Littoistenjärven outoa ulkoasua kemikaalipuhdistuksen jälkeen, ja kesäkuun alussa pääsimme pinnan tasalta ihailemaan järven tilaa itsekin. Järvi oli jo alkanut palautua parin viikon takaisesta kirkkaudestaan ja näytti jo tutummalta, mutta oli kuitenkin edelleen puhdas, ja melojat nauttivat kovasti kauniista alkukesän illasta kirjaimellisesti lähellä luontoa.
Syyskauden aloitus Radbarissa
20/09
Syksyllä uusimme yrityksen rennosta pubi-illasta, ja kokoonnuimme 20.9. turkulaiseen Radbariin tutustumaan paikallisen pienpanimon artesaanioluisiin. Kaikkiaan 7 vätskyläistä + avec lähes nuorimmasta vanhimpaan saapuivat ihastelemaan Radbarin omintakeista robustia sisustusta ja maistelemaan mielenkiintoisia olut-tuttavuuksia olut-tastingissa. Olutravintolan omistaa Radbrew panimo sekä S-Osakunnat RY kolmanneksella ja saatu hyöty käytetään Turun Yliopiston opiskelijoille järjestötilojen hankintaan ja ylläpitoon. Radbrew on myös lanseerannut oman pale ale oluen, jota saa vain Radbarista.
Tulevia tapahtumia Edustava joukko Turun seudun atk-vaikuttajia, osaajia ja yrityksiä kokoontuivat 27.10.1967 yhteen perustamaan Turun ATK-Klubia, josta sittemmin muodostettiin Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys. Tasan 50 vuotta tapahtuman jälkeen kokoonnumme taas, innostumaan automaattisen tietojenkäsittelyn mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta sekä juhlimaan yhdessä 50-vuotista taivaltamme. Juhlavuoden suurin tapahtuma, Innostu!IT:stä, järjestetään nyt kolmannen kerran. Vuosijuhlia vietetään päivän päätteeksi vanhassa akateemisessa miljöössä Hus Lindmanissa, ja VSTKY:n hallitus kutsuu kaikki Vätskyläiset sekä heidän ystävänsä lämpimästi mukaan juhlistamaan yhdistystämme. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 6.10.2017 asti. Seminaarista kerrotaan toisaalla lehdessä tarkemmin.
Eikä se siihen jää...
VSTKY piti tietenkin huolta myös huolta sääntömääräisistä kokouksista (kevätkokous 25.4.), osallistui osana ICT Week:iä järjestettyyn työelämän digitalisoitumisen Digi Yourself -päiväseminaariin hellimällä osallistujia muffinssilla ja päiväkahveilla sekä sponsoroi mm. tietoturvasta kiinnostuneiden yhteisöä Turku Sec Meetup:ia. Seminaarin ja vuosijuhlien jälkeen on tarkoitus vielä rentoutua loppusyksystä yhteisellä teatteri-elämyksellä.
Vätskäri | 1/2017
50 Katri Laatu ja Katri Honkonen
Juhlavuoden muisteluillallinen
Kesä ei ollut tänä vuonna parhaimmillaan, mutta aurinko paistoi ja lämmitti 7.6.2017, kun VSTKY:n hallitus oli kutsunut vanhat puheenjohtajat ja perustajajäsenet tapaamiseen E.Ekblomiin. Ravintolan holvikaarikabinetissa muistelimme menneitä ja suunnittelimme tulevia juhlallisuuksia lähes parinkymmenen VSTKY:n historian kantavan voiman kesken. Iltaan mahtui hyvän ruoan lisäksi paljon naurua, hienoja muistoja ja haikeuttakin.
Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-Yhdistys perustettiin 27.10.1967 Turun ATK-Klubin nimellä. Mauno Kaseniemi (pj 1976-1978) oli yksi perustajajäsenistä. Alkuaikoina, ja vielä 90-luvulle saakka, yritykset olivat vahvasti mukana toimintaa tukemassa ja sponsoroimassa. Yhteistyökumppanien avokätisyys mahdollisti runsaat tarjoilut, joista yhdistysväki osasi asianmukaisesti nauttia. Illan aikana muisteltiin lämmöllä mm. joulujuhlia Börsin yökerhossa, yhteisiä tilaisuuksia Satakunnan tietojenkäsittely-yhdistyksen kanssa, Tampereen sisaryhdistyksen kanssa tehtyjä laivareissuja, sekä Tukholman Kontorsdata –messuja, joissa käytiin muutamana vuonna. Erityismaininnan sai neljä minuuttia kestäneet tehokkaat vuosikokoukset sekä joulujuhla, jossa silloinen johtokunta esitti toimintakertomuksen kuorolauluna. Myös yliopistot olivat vahvasti mukana toiminnassa. Tietojenkäsittelyopin opetus alkoi Turun Yliopistossa sovelletun matematiikan alaisuudessa, ja alkuaikojen vätskyläiset ohjastivat legendaarisia ensimmäisiä isoja koneita Turun Yliopistolla, Wegematic 1000 ja IBM 1130. Yhteistyön voimaa kuvastaa se, että vaikka jäsenet edustivatkin eri yrityksiä, silti kaikki tunsivat tarkkaan toistensa käytössä olevat tietokoneet ja niiden käyttäjät, ja myös apuja annettiin ja saatiin yli yritysrajojen.
4
6
0 Historian havinaa
Jokainen osallistuja kertoi omasta taustastaan ja jalanjäljestään yhdistyksessä, mutta myös poissa olevia puheenjohtajia muisteltiin lämmöllä. Timo Wallin (pj 1983) mainitsi suorittaneensa Turun Yliopistossa opintoja professori Timo Järven johdolla ja olleensa yliopiston ensimmäinen tietojenkäsittelyoppi pääaineenaan valmistunut LuK; myöhemmin Timo W. toimi Sampon suunnittelupäällikkönä. 80-luku oli hyvin aktiivista yhdistysaikaa, ja silloin lanseerattiin käytännöksi tapahtumien järjestäminen joka viikolle. Heikki Pylkkänen (pj 1986-1987) oli kahdeksas tietojenkäsittelyopin FM Turun Yliopistosta sekä toinen, joka siirtyi työelämään yliopiston ulkopuolelle. Jaakko Lehtniemi (pj 1991-1993) vvpääsi viettämään mieleenpainuvan vuoden Atlantan kaupungin tietojenkäsittelyosastolla ja oli mukana VSTKY:n lisäksi Helsingin tietojenkäsittely-yhdistyksen Hetkyn (nyk. MiitIT) toiminnassa sekä työelämässä Huhtamäellä. Jaakko on toiminut myös Tietojenkäsittelyliiton hallituksessa. Yhdistyksen järjestyksessä toinen naispuheenjohtaja Viveca Vuontela (pj 1995) muisteli vuoden kohokohtana Vätskyn mahtavia kevätjuhlia, joita aina innolla odotettiin. Yhdistys oli myös merkittävä verkottaja erityisesti muualta tulleille. Asteriskin puheenjohtajanakin toiminut Joon Boucht (pj 1999-2001) painotti antoisien yritysvierailujen ja seminaarien merkitystä unohtamatta yhdistyksen myöntämiä huomionosoituksia, kuten vuoden ATK-vaikuttajan palkinto. Viimeisin ex-puheenjohtaja Anne Koskinen-Kannisto (pj 2013-2015) osallistui myös tilaisuuteen. Annen kaudella järjestettiin ensimmäisen kerran vuosittaiseksi päätapahtumaksi muodostunut innostu!IT:stä - seminaari. Anne oli myös käynnistämässä 50-vuotis juhlavuoteen valmistautumista kunnes luovutti puheenjohtajan nuijan nykyiselle puheenjohtajalle, Jesse Kaukolalle. Illan myötä jäimme kaikki odottamaan innolla syksyä, jolloin kaivamme juhlapuvut kaapista ja kokoonnumme ikimuistoisiin ja taatusti mieleenpainuviin (puoli)vuosisadan juhliin Hus Lindmanilla. Nähdään taas!
Vätskäri | 1/2017 Vätskäri | 2/2013
Jesse Kaukola
Viidenkympin villitys Tietotekniikalla on verrattain lyhyt ja nopeasti kehittynyt historia. Ainakin, jos historiaa peilaa moniin muihin teknisiin keksintöihin. Monet “alkuaikojen” haasteista kulkee enää tuttuina termeinä mukana. Esimerkiksi bugit ohjelmistossa eivät ole ötököitä lukupäässä vaan puutteellisia koodin pätkiä loogisella kielellä tehdyssä ohjelmistossa. Nuorille lerppu ja korppu ovat enää veltto ja kuiva leivonnainen, itselleni nämä kuvaavat ensimmäisiä käyttämiäni tallennusmedioita. Modeemin tuttu piipitys on kadonnut ja sitä seuranneet kirjainsarjat, isdn, gprs ja adsl alkavat kadota 4Gn myötä niin yksityisellä- kuin yrityspuolella. Alkaa olla viimeiset hetket, kun kuljetetaan bittejä kuparia pitkin - kuidut ja langattomuus pitää tästä huolen. Nyt ei siis puhuttu ruuansulatukselle tärkeistä ravintoaineista. Muutama vuosi taaksepäin puhuttiin ITn kuluttajistumisesta, ja tämän rytäkän loppumainingeilla markkinoille tuli pilveä ja mobiilia. Kuljetaan taas kohti historiaa, nimittäin keskuskoneiden aikaa. Datan käsittely ja tallennus keskittyy jälleen suuriin yksiköihin, ja loppukäyttäjillä on taas pelkkiä päätteitä käsissään. Kuten voi kuvitella, tämän teknologisen myllerryksen ohessa myös käyttäjät ja käyttötavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Vielä muutamia vuosia sitten sovellusten teko vaati pitkähkön ohjelmoinnin harjoittelun, nykyään peruskäyttäjät saavat aikaan yksinkertaisia mobiilisovelluksia muutamalla klikkauksella.
8
Ohjelmointi on tullut niin lähelle käyttäjiä, että sitä opetetaan jo lapsille. Tämän jutun ei pitänyt olla mikään nostalgiatrippi, vaan keskittyä tulevaisuuskuviin. Eikä edes teknologian tulevaisuuteen vaan Vätskyn. Turun ATK-Klubin perustamisesta on kulunut 50 vuotta, jolloin joukko ihmisiä korkeakouluista ja yrityselämästä saapui yhteisen mielenkiinnon kohteen äärellä yhteen. Kohde oli keskuskone ja sen soveltamismahdollisuudet tieteessä ja liiketoiminnassa. Ilokseni voin todeta, että aika ei ole muuttanut meitä vstkyläisiä kovin paljon. Vstkyn ydin on edelleen tiivis yhteys liike-elämän ja korkeakoulujen välillä; keskuskone vain on päivittynyt matkan varrella useamman kerran. Teknologian muutosten myötä myös jäsenistömme profiili on laajentunut. ICT-kehittäjien lisäksi ICT-hyödyntäjien, tietotyöläisten osuus on kasvanut. Teknologian kehittymisen myötä, tai ehkä siitä riippumattakin, elämä on yleisesti muuttunut hektisemmäksi, ja vapaa-ajasta kilpailevat monet erilaiset toimijat ja tapahtumat. Kuulin väittämän, että yhteisöllisyys olisi vähentymässä. Haluan haastaa tämän: kaipaamme edelleen yhtä paljon yhteisöllisyyttä, nykyään sen muodot vain ovat erilaisia kuin aiemmin. Yhteisöistä tulee enenevissä määrin “etä-yhteisöjä”, joille fyysinen tapaaminen ei ole välttämättömyys tai aina edes
mahdollista. Silti, yhteiset tapahtumat ja fyysinen läsnäolo ovat edelleen tärkeässä roolissa ja siinä roolissa Vätskyllä on yhdistyksenä paikkansa. Vätsky elää nyt viidenkympin villitystä. Asioita uudistetaan, profiilia kehitetään, ja johtokunta pyrkii keksimään uusia ja mielenkiintoisia tapoja tuoda ihmisiä yhteen. Olemme parin vuoden ajan uudistaneet viestintää, jäsenhankin taa ja tapahtumaprofiilia. Uudistuksia ja muutoksia tulee aina. Siinä missä tietotekniikka ja teknologia kehittyy, pitää meidänkin kehittyä ja tuoda yhteisön tietoisuuteen näitä kehityskohteita, joita yrityksissä ja korkeakouluissa parhaillaan kokeillaan. Näistä itselleni uusin on seminaarin yhteydessä testattava lähitiedotus majakka, joka julkaisee lähistöllä oleviin matkapuhelimiin tietoja ja uutisia. Muutoksista huolimatta, yksi asia tulee kuitenkin säilymään, ja se on Vätskyn rooli tuoda ihmisiä yhteen, saman pöydän ääreen keskustelemaan yhteisestä mielenkiinnon kohteesta, joka on tietotekniikka ja sen hyödyntäminen korkeakouluissa ja liiketoiminnassa.
Johannes Matintupa DepositPhotos
InnostuIT:stä seminaari Mikä digi? IoT? EU:n tietoturva-asetus 2018? InnostuIT:stä seminaari käsittelee jälleen IT-alan ilmiöitä laajasti
Digitalisaatio on sanana tuttu ja yritykset ovat markkinoineet palvelujaan sen avulla jo vuosia. Yritykset ja organisaatiot ovat ottaneet uusia työkaluja käyttöönsä turvatakseen liiketoimintansa jatkuvuuden ja pysyäkseen kilpailussa mukana myös tulevaisuudessa. Digiloikkia tehdään joko jatkuvasti päivittyvän suunnitelman mukaan tai pikaisin harppauksin uusien teknologioiden tullessa ja asiakkaiden niin vaatiessa. Muuttuvalla IT- ja ICT-kentällä on haastavaa pysyä mukana, kun uusia parhaita tapoja julkaistaan lähes viikoittain ja teknisiä ratkaisuja vieläkin useammin. Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry (VSTKY), tuttavallisemmin Vätsky, perustettiin vuonna 1967 Turun ATK-klubin nimellä pohtimaan automaattisen tietojenkäsittelyn ilmiöitä ja tulevaisuuden uusia kuvia. Tänä vuonna yhdistyksemme täyttäessä 50 vuotta termit ovat muuttuneet samoin kuin maailma, mutta aivan samoin kuin puoli vuosisataa sitten kokoonnumme pohtimaan IT-maailman ilmiöitä tavoitteenamme pysyä kehityksessä mukana ja ottaa niskalenkkiä tulevaisuuden haasteista. Tänä päivänä IT-maailmaan vaikuttaa ja keskustelua herättää vahvasti mm. ihmisten yksityisyyden suoja ja tietoturva. Myös in-
ternetin rooli puhuttaa fyysisen maailman tiedonkerääjänä ja laitteiden ohjaajana tulevan 5G-verkon mahdollistaessa asioiden internetin (Internet of Things, IoT) läpimurron. Kiertotalouden trendi siirtyy myös tietojohtamiseen.
InnostuIT:stä seminaari 27.10.2017 VSTKY:n järjestämä kolmas InnostuIT:stä seminaari käsittelee näitä ja monia muita IT-ja ICT-alan aiheita perjantaina 27.10.2017. Seminaarin kattaus on jälleen huikea otos IT-maailmaa, puhujat ovat kovan luokan tekijöitä. He kertovat millä tavalla IT/ICT on osana heidän toimialaansa, millaisia ratkaisuja heillä on käytössään ja tarjottavana toisille. Edellä mainittujen lisäksi puheenvuoroissa pohditaan mm. datan roolia julkisessa hallinnossa, verkostojohtamista ja yritysten korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksia. Seminaari järjestetään viime vuoden tapaan Holiday Club Caribiassa, Turussa. Mukana päivässä ovat mm. AJR Solutions Oy, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy, Elisa Oyj, Powermemo, Turun ammattikorkeakoulu, Turun
kaupunki ja Turun yliopisto. 50-vuotiaan yhdistyksemme juhlavuotisseminaarin sponsoreina ovat mm. Elisa, Nordkalk ja Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. Päivän tarkka aikataulu puhujineen julkaistaan lähempänä tapahtumapäivää osoitteessa http://innostu.vstky.fi. Samasta osoitteesta löytyvät myös ilmoittautumisohjeet. Tervetuloa mukaan kuulemaan mitä IT-kentällä tänä päivänä tapahtuu!
Lippujen hinnat: Peruslippu 60e (sis. seminaarilipun, aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvin) Opiskelijalippu 20e (sis. seminaarilipun ja iltapäiväkahvin)
Vätskäri | 1/2017
Neljännesvuosisata! Puolivuosisata! Minua pyydettiin muistelemaan Vätskyn tapahtumia 25 vuoden takaa. Siinä ajassa tapahtuu ja sattuu paljon ja yksittäisen ihmisen muisti ehtii tyhjentyä monta kertaa, joten haaste oli sekä suuri että samalla mielenkiintoinen. Mitä tapahtui neljännesvuosisata sitten omassa elämässäni, Suomessa ja eritoten Vätskyssä? Olen Viveca (Vipi) Vuontela, opiskellut matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Åbo Akademissa. Minusta piti tulla matematiikan opettaja mutta koska maailma, ja eritoten IT-maailma, oli hurjassa kasvussa ja muutenkin vaikutti mielenkiintoiselta, päätin opiskella myös tietojenkäsittelyä. Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli Henki- ja Eläkevakuutusyhtiö Verdandi, jonne haettiin ensimmäistä virallista työntekijää ATK-osastolle, ATK-suunnittelijaa/ ohjelmoijaa, ja sain paikan. Elettiin vuotta
10
1985. Koneena oli IBM S/36 ja koodauskielenä RPG, vakuutusyhtiöt luottivat tämän toimittajan laitteisiin. Samana vuonna liityin Vätskyyn. Kuljin monta vuotta tilaisuuksissa tavallisena rivijäsenenä, ja nautin Vätskyn runsaista antimista, kunnes jossain vaiheessa uusi esimieheni kannusti aktiivisuuteen Vätskyn riveissä. Vuonna 1995 minut valittiin puheenjohtajaksi. Olin toinen naispuheenjohtaja Vätskyn historiassa. Pari vuotta ennen minua valittiin Vätskyyn ensimmäinen naispuheenjohtaja, Tarja Vanala. Valitettavasti hänen iloinen persoonansa ei enää ole joukossamme. Vuonna 2000 jätin vakuutusalan ja siirryin uuteen ihmeelliseen maailmaan, uusmediaan, jossa viihdyin kolmisen vuotta, jonka jälkeen kutsui yrittäjyys. Tänä päivänä olen opettaja, joten
Viceca Vuontela
VSTKY:n arkisto
Asiantuntija-artikkeli
opettajaksi päädyin niin kuin suunnittelin. En kuitenkaan matematiikan opettajaksi vaan valmentamaan ja innostamaan mm. esimiehiä, johtajia ja asiantuntijoita löytämään parempia tapoja kommunikoida, johtaa ja kehittää itseään ja muita.
25 vuotta sitten Neljännesvuosisata sitten elimme vaikeita aikoja Suomessa. Lama oli syvä, ja työttömyys iski kaikkiin aloihin. Vertailun vuoksi, vuonna 1989 oli Suomessa 104 000 työtöntä, kun vuoden 1992 lopussa heitä oli jo 385 000. Tästä työttömyys vain nousi, ja huipussaan se oli vuonna 1994, jolloin työttömyysaste oli n. 20%. IT-alalla oli jälleen suuri murros menossa, siirryttiin keskitetyistä konesaleista ja tyhmistä päätteistä henkilökohtaisiin tietokoneisiin ja verkkoon, internetiin. Sain ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneeni vuonna 1991, IBM PS/2, joka maksoi ”vain” 70.000 mk, ja joka oli kaikkiaan toinen PC Verdandissa. Myös sana internet mainittiin ensimmäistä kertaa Hesarissa, vuosi oli siis 1993! Puhuttiin sähköpostista, näköpuhelimista ja maailman laajuisesta verkosta, josta ihmiset hakisivat tietoa. Mihin maailma olikaan menossa!
Vätskyn neljännesvuosisata Entä Vätsky, mitä siellä tapahtui? Vilkaisu tämän päivän Vätskyn sivuille (joita siis ei vielä 25 vuotta sitten ollut) osoittaa, että yhdistyksessä oli silloin paljolti samaa, kuin nyt, ehkä hiukan eri muodossa. Lehteä julkaistiin, järjestettiin seminaareja, vaikutettiin Tietotekniikan liitossa ja juhlittiin. Lehden julkaisu on varmasti yhtä haastava tänään kuin silloin: pitää saada riittävän pitkiä juttuja, mielenkiintoisia juttuja ja vielä riittävän ajoissa. Eikä niitä vapaaehtoisia ollut jonoksi asti, ainakaan silloin. Haasteena oli myös saada kaikki koulutustoimikunnan tilaisuudet hyvissä ajoin suunniteltua ja lehteen, se kun oli ainoa tiedotuskanava. Toinen suuri ero tähän päivään taitaa olla itse postitusrumba. Painettua lehteä postitettiin neljä kertaa vuodessa jokaiselle jäsenelle, ja siinä meni yö jos toinenkin, ennen kuin lehti oli taitettu, painettu ja toimitettu postiin. Osaamisen kehittäminen on aina ollut tärkeä osa Vätskyn toimintaa - niin se oli myös 25 vuotta sitten. Koulutustoimikunta vastasi erilaisista jäsentilaisuuksista, ja mikäli muistini ei petä, oli vuodessa kymmenkunta tilaisuutta. Painopisteenä oli alan uudet tuulet unohtamatta perinteisiä juhlia. Koska suoranainen koulutus oli jäänyt pois Vätskyn ohjelmistosta keskityimme yritysvierailuihin ja eritoten uuteen mediaan ja PC maailmaan. Halusimme tarjota jäsenillemme sekä uusinta uutta että tulevaisuuden visioita. Muistan hyvin tilaisuuden, missä kerrottiin tulevaisuudesta: miten me puhelimella tilaamme lentolippuja ja konserttilippuja. Enää meillä ei ole paperisia lippuja vaan kaikki toimii kännykällä, HUIKEATA!
Mitkä olivat sitten Vätskyn perinteiset juhlat? No tietenkin kesäjuhlat ja joulujuhlat. Nämä olivat sen ajan MUST! Muistan eritoten kesäjuhlat Paasikiviopistolla, vuosi oli noin 1990, ja osallistujia oli yllin kyllin. Sää oli kaunis kuin morsian ja tunnelma katossa (taivaissa). Kesät olivat silloin aina lämpimiä, joten olimme pääasiallisesti ulkona, taivas kattonamme. Perinteisiin kuului leikkimielisiä kilpailuja, hyvää ruokaa ja juomaa. Näissä juhlissa tutustuin moneen uuteen ihmiseen, joita sitten tapasin milloin missäkin työelämän pyörteissä. Hyöty oli taattu.Yhdistys oli mahtava verkostoitumisen paikka. Vätsky toimi myös aktiivisesti silloisessa Tietotekniikan liitossa, nykyään Tivia. Halusimme sitä kautta vaikuttaa laajemmin alamme kehitykseen ja sen vaikutuksiin yhteiskuntaan. Kaikkea tätä pyöritti pieni ja aktiivinen porukka. Tuntui kyllä välillä, että yhdistystyötä oli hiukan liian paljon, mutta nimenomaan tämä mahtava aktiivinen ryhmä kannusti ja innosti jatkamaan. Kokouksissa, suunnittelupalavereissa ja postituksessa oli aina iloista porinaa ja mukava tunnelma.
Aktiivisuus Vätskyssä kannattaa Näin taaksepäin katsoessa päällimmäiseksi tunteeksi nousee kiitollisuus: kiitollisuus siitä, että sai olla mukana; kiitollisuus siitä, että oppi tuntemaan mahtavia henkilöitä; ja ennen kaikkea kiitollisuus siitä, että Vätskyssä toimiminen antoi itseluottamusta tehdä rohkeita päätöksiä. Kannustan kaikkia ”rivijäseniä” ottamaan aktiivisemman otteen Vätskyyn ja lähtemään mukaan sen toimintaan, se todellakin kannattaa! Vaikka aktiivinen mukanaolo vaatii sitä kallisarvoista aikaa uskon, että kuka tahansa aktiivisesti mukana ollut sanoo, niin kuin minäkin, että plussanpuolelle on jäännyt ja paljon. Ole mukana rakentamassa seuraava neljännesvuosisata Vätskyssä! (Kirjoittaja on VSTKY:n puheenjohtaja vuodelta 1995, FM, NLP Trainer ja Logografian valtuuttama retoriikkakouluttaja. Viveca Vuontela on toiminut opettajana, asiantuntijana, projektien vetäjänä, toiminnan kehittäjänä ja esimiestehtävissä.)
Vätskäri | 1/2017
Teknologiapoimintoja viiden vu Ei kukaan tarvitse kotitietokonetta
Palm Pilot
"There is no reason for any individual to have a computer in his home." Näin sanoi vuonna 1977 Ken Olsen, toinen Digital Equipment Corporationin (DEC) perustajista. Tosin myöhemmin hän veti takaisin lausuntoaan selittämällä, että se oli irrotettu kontekstistaan, eikä hän viitannut tällä PC:eihin.
Monikaan ei tule aja tablettiemme edeltäj ensimmäisiä jo 1980 tulleita Personal Digi (PDA), tunnetuimpin Pilot (1997). Kuva: W
1960
1980 1970
199 640 kB
M-kieli eli MUMPS
12
Massachusetts General Hospital Utility Multi-Programming System) kehitettiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Sen käyttö on yleistä terveydenhuollon sovelluksissa, joskin sitä hyödynnetään myös mm. pankkisektorilla ja esim. avaruustutkimuksessa.
“640 kB ought to be enough for anybody” Bill Gates lausui tämän kuolemattoman arvion 1981, vai sanoiko? Tämä myytti kiertää sitkeästi alan ihmisten parissa, mutta sen alkuperästä ei voida olla varmoja. Mitä oikein sanottiin, vai sanottiinko mitään?
Dan Leveille, twitter.com/danlev Pixabay
vuosikymmenen varrelta
ot
Google Glass
ei tule ajatelleeksi, että rakkaiden me edeltäjinä voidaan pitää siä jo 1980 –luvulla markkinoille rsonal Digital Assistant –laitteita nnetuimpina Apple Newton ja Palm 7). Kuva: Wikipedia/ CC 4.0
Vuonna 2012 Google julkisti tiedon huikeasta uudesta tuotteestaan nimeltä Google Glass. Laitteen linssi toimii pienenä näyttönä, ja sankaan on asennettu muistia, prosessori, kamera, kaiutin ja mikrofoni.
2000 1990
r
n arvion sitkeästi erästä ei n, vai
2010
Sonera ostaa UMTS-lupia 3,6 mrd:llä UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on GSM:n seuraajaksi suunniteltu kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinteknologia. Se elää ja voi hyvin edelleen, mutta suomalaisille tähän liittyy myös surullisenkuuluisaa historiaa.
Vätskäri | 1/2017
Vaan kuinkas sitten kävikään.. Teknologiapoimintojaviiden vuosikymmenen varrelta 1960 -luku M-kieli (eli MUMPS – Massachusetts General Hospital Utility Multi-Programming System) kehitettiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Sen käyttö on yleistä terveydenhuollon sovelluksissa, joskin sitä hyödynnetään myös mm. pankkisektorilla ja esim. avaruustutkimuksessa. M-kieli jakaa intohimoisia mielipiteitä: sitä kritisoidaan mm. heikoista rajapintojen käsittelystä ja koodin vaikealukuisuudesta, toiset taas arvostavat sen kykyä käsitellä nopeasti ja tehokkaasti suuria määriä tietokantatransaktioita. Yhtäkaikki, kieli elää, kehittyy ja voi hyvin, ja kohta esim. Suomen terveydenhuolto nojaa yhä enemmän M-kieleen Apotti –miljoonahankkeen myötä. Tutustumalla kieleen ja siitä käytävään keskusteluun voi itse kukin tehdä omat päätelmänsä, onko MUMPS eeppinen epäonnistuminen vai huimasti muita edellä ollutta huomisen teknologiaa. 1970 -luku ”There is no reason for any individual to have a computer in his home.” Näin sanoi vuonna 1977 Ken Olsen, toinen Digital Equipment Corporationin (DEC) perustajista. Tosin myöhemmin hän veti takaisin lausuntoaan selittämällä, että se oli irrotettu kontekstistaan, eikä hän viitannut tällä PC:eihin. Niin tai näin, Ken Olsen tuki joka tapauksessa vahvasti alan kehitystä koko merkittävän uransa aikana. Videotallennuksen verisin sota käytiin 1975 kehitettyjen Sonyn Betamax ja JVC:n VHS –formaattien välillä. Vaikka Betamaxia voidaankin pitää teknisesti parempana resoluution, äänen ja kuvan laadun osalta, voitti VHS lopulta taiston. JVC jakoi VHS –lisenssejä vapaasti laitevalmistajille, ja niinpä näiden keskinäinen hintakilpailu varmisti 14
VHS –nauhureille edullisemman hinnan. Sony taas piti langat tiukasti käsissään, eikä antanut Betamax –oikeuksia alkuun muille, ja vaikka se avasikin kilpailua 80-luvun lopussa, ei loppukiri enää riittänyt. Ehkä suurin ongelma Sonylla kuitenkin oli päätös rajoittaa alkuvaiheessa Betamax- nauhan kestoa yhteen tuntiin. Kun VHS:n kapasiteetti riitti heti myös jopa kahden tunnin elokuviin, vei formaatti käytettävyydessään nopeasti voiton. 1988 Sony myönsi tappionsa ja aloitti omien VHS –laitteiden valmistamisen. 1980 -luku “640 kB ought to be enough for anybody” Bill Gates lausui tämän kuolemattoman arvion 1981, vai sanoiko? Tämä myytti kiertää sitkeästi alan ihmisten parissa, mutta sen alkuperästä ei voida olla varmoja. Mitä oikein sanottiin, vai sanottiinko mitään? Näin kuitenkin varmasti ajateltiin, päättelihän esim. IBM käyttöjärjestelmälle ja sovelluksille riittävän 640 kB asettaessaan ajurit käyttämään muistia tämän rajan yläpuolelle. Samalla, kun naureskelee Bill Gatesin (ja mahdollisesti muidenkin) näköalattomuudelle, voi miettiä, mitä totuuksia me nyt pidämme itsestään selvinä, jotka tuntuvat hullunkurisilta muutaman vuoden kuluttua.. Apple on todellakin tehnyt onnistuneita business –valintoja, mutta menestyvänkin yrityksen polulla on väistämättä epäonnisiakin kokeiluja. Tammikuussa 1983 Apple Computer julkaisi yhden ensimmäisistä graafisella käyttöliittymällä varustetuista henkilökohtaisista tietokoneista, Apple Lisan. Tietokoneeseen uhrattiin mittava määrä tuotekehitysponnisteluja, mutta lopputulos oli silti suorituskyvyltään riittämätön ja hinnaltaan kestämätön
pärjätäkseen markkinoilla. Huolimatta monista päivitys- ja korjausyrityksistä kiilasi huomattavasti edullisempi Mcintosh rytinällä ohi, ja Lisan valmistus lopetettiin 1986. Lisassa oli kuitenkin paljon hyvää, ja sitä voidaan pitää välttämättömänä lenkkinä tietokoneiden evoluutiossa: graafisten ikkunoiden käsittely dynaamisesti, Drag-and-drop –toiminto ja uudenlainen näppäinkomentojen käyttö näytti suuntaa tulevaisuuden käyttöliittymille. Radio 2:n kulttuuritoimitus lähetti vuonna 1982 Kansanmikrokerho –nimistä ohjelmaa. ATK-nostalgiasta kiinnostuneiden kannattaa katsastaa Ylen Elävästä arkistosta tämä ja monta muutakin hauskaa pätkää: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/04/14/kansanmikrokerho 1990 -luku Monikaan ei tule ajatelleeksi, että rakkaiden tablettiemme edeltäjinä voidaan pitää ensimmäisiä jo 1980 –luvulla markkinoille tulleita Personal Digital Assistant –laitteita (PDA), tunnetuimpina Apple Newton ja Palm Pilot (1997). Mikä saikaan Palm –konsernin tuotekehittäjien ajattelemaan, että tarvitsemme matkapuhelimen rinnalle erillisen laitteen henkilökohtaisen tiedon hallintaan? Suomeenkin rantautuneissa Palmeissa oli eräänlainen kosketusnäyttö, jota ohjattiin kynäntapaisella tikulla. Laite tallensi myös käsinkirjoitettua tekstiä ja yksi Palm Computing –yrityksen alkuperäinen ajatus olikin kehittää ohjelmistoja käsinkirjoitetun tekstin tunnistamiseen. Sittemmin HP osti Palmin ja myi sen eteenpäin kiinalaisille 2014. Nykyinen omistaja, TCL konserni, on herättämässä Palm -brändiä henkiin ja ilmoittanut käynnistävänsä laitevalmistuksen ensi vuoden puolella, mutta minkälaisilla laitteilla tarkkaan ottaen, se jää vielä nähtäväksi.
Kun vuosituhat läheni loppuaan, kasvoi Millenium -mediahysteria uskomattomiin mittasuhteisiin. Suomessakin kohistiin Y2K:sta, mietittiin käytännön päivitys- ja konversio-ongelmia, ja täälläkin uuden vuosituhannen juhlijoita ohjeistettiin varastoimaan ruokatarvikkeita ja juomavettä sekä varautumaan mm. pitkiin sähkökatkoksiin. Y2K antoi paljon töitä koodareille, ylläpitäjille ja kehittäjille, mutta lopulta selvittiin kuitenkin lähes ongelmitta, ehkä juuri hyvän valmistautumisen vuoksi? Tosin heti tämän jälkeen 2000 –luvun alussa osin Y2K:honkin liittyvän hypetyksen ja IT-alan yliarvostuksen synnyttämä kupla puhkesi ja johti alan vaikeaan lamaan. 2000 -luku UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on GSM:n seuraajaksi suunniteltu kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinteknologia. Se elää ja voi hyvin edelleen, mutta suomalaisille tähän liittyy myös surullisenkuuluisaa historiaa. Vuonna 2000 Suomen valtion omistama teleyhtiö Sonera osti huutokaupassa yhdessä espanjalaisen Telefónican kanssa Saksan ja Italian valtioilta UMTS –matkapuhelinverkkotoimilupia. Luvat hankittiin yhteiselle Group 3G -yhtiölle. Sonera käytti UMTS –lupiin 3,6 miljardia euroa ja teki lisäksi mittavia verkkoinvestointeja Saksaan, jotka kaikki muuttuivat arvottomiksi IT –kuplan puhjettua. Lupien hinnassa oli IT-markkinoiden ylikuumenemisen pumppaamaa ilmaa, 3G:n toteutuminen viivästyi, ja muitakin tekniikoita oli tulossa, joten parin vuoden jälkeen Sonera myönsi tappionsa ja teki mittavat alaskirjaukset. Vaikka Soneran talouskuntoa yritettiin elvyttää mm. osakeannilla päätyi yritys lopulta ruotsalaisen Telian omistukseen. Pitkään Sonera –nimi näkyi vielä Suomen markkinoilla, mutta nyt on täälläkin siirrytty puhtaan Telia –brändin alle. Nokia on tunnettu vallankumouksellisista innovaatioista, mutta myös kyseenalaisista saavutuksista, jotka ehkä olisi saanut jättää tekemättä. Liekö jälkimmäiset syynä siihen, että Nokia –brandillä on enää
vain murto-osa loistostaan? Vuonna 2003 Nokia yritti sovittaa puhelimet pelimaailmasta tuttuun konseptiin ja julkaisi N-Gage –puhelimet. Hypetystä nosti mittavat markkinointitoimet, mutta puhelin oli outo lintu markkinoilla, se ei löytänyt pelejä valikoimaansa eikä lopulta kohderyhmiään. Varsin pian puhelimen hinnat romahtivat, eikä niitä enää juurikaan näkynyt parin vuoden kuluttua. Windows Vista –käyttöjärjestelmää voidaan pitää yhtenä Microsoftin suurimmista flopeista. Se julkaistiin maailmanlaajuisesti 2007, viisi vuotta edellisen käyttöjärjestelmän, Windows XP:n jälkeen. Silti sen osuus pöytäkoneissa on parhaimmillaankin ollut vain murto-osa XP:n vastaavasta. Käyttöliittymässä koettiin olevan monia ongelmia, mutta eniten leviämistä haittasivat suorituskykyongelmat ja Vistaan upotetut toiminnot, jotka käytännössä estivät koneeseen hankkitun digitaalisen materiaalin vapaan ja ongelmattoman käytön. Mainetta ei parantanut se, että Microsoftia myös syytettiin Applen Mac OS X –käyttöjärjestelmän plagioinnista. Vistan tuki päättyi keväällä 2017. 2010 -luku Vuonna 2012 Google julkisti tiedon huikeasta uudesta tuotteestaan nimeltä Google Glass. Laitteen linssi toimii pienenä näyttönä, ja sankaan on asennettu muistia, prosessori, kamera, kaiutin ja mikrofoni. Koska kyseessä on puettava tietokone, on laitteessa luonnollisesti myös Bluetooth- ja WiFi –antennit, akku, sekä kiihtyvyysanturi, kompassi ja gyroskooppi, jota käytetään asennon mittaamiseen. Laitetta ohjataan puheen avulla. Käyttäjä pystyy esim. kuvaamaan tai nauhoittamaan katsomaansa tai voi pyytää nähtäväkseen hämmästyttävän selkeästi luettavan Google-haun tuloksen haluamastaan asiasta. Googlen ajatus oli kehittää tuotetta yhdessä käyttäjien kanssa, ja 2013 se tuotiin markkinoille innokkaimmille ensimmäisen vaiheen kokeilijoille. Vasta 2014 se saatiin tavallisen kuluttajan ulottuville noin 1200 eur hintaan.
Vaikka ajatus oli ennakkoluuloton, ei suuri yleisö kuitenkaan löytänyt tuotetta vielä omakseen. Käyttäjä saattoi kokea näyttävänsä hölmöltä kulkiessaan halpoja huoltoaseman lukulaseja muistuttava laite päässään, mutta erityisesti se tuntui vaikuttavan sosiaalisiin tilanteisiin. Miten keskustella luontevasti henkilön kanssa, joka voi tietämättäsi helposti nauhoittaa kaiken sanomasi? Laite sai paljon kritiikkiä tietosuojaan sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyen. Vain vuoden kuluttua (2015) Google ilmoitti vetävänsä tuotteen takaisin kehitykseen. Mutta emme ole vielä kuulleet tarinan loppua. Google Glass 2.0 on vahvasti tulossa, tällä kertaa yritysten käyttöön ja teolliseen toimintaan. Ja kuka tietää, ehkäpä 2027 emme enää kanna tablettejamme, vaan on jo ihan normaalia pukea päälleen kevyet, muodikkaatkin tietokonelasit? Monenlaisia myttyyn menneitä teknologioita ja flopeiksi osoittautuneita hypetyksiä olisi tähänkin viiteen vuosikymmeneen mahtunut näiden lisäksi. Mikäli olet sitä mieltä, että joku olennainen tarina jäi kertomatta, niin jaa meille oma ehdotuksesi vuosikymmenen mokaksi VSTKY:n facebookissa tai twitterissä. Valitsemme parhaat muistot uutiskirjeissä ja ensi vuoden julkaisuissa huomioitaviksi! Teksti: Katri Laatu työryhmän Katri Honkonen, Johannes Matintupa, Tommi Rinne, Elina Malen ja Arto Karilahti aiheiden pohjalta
Reikäkorttimaailmasta
DIGIKANSALAISUUTEEN Anne Koskinen-Kannisto
Yksityisoikeudesta osaksi jokaisen elämää 50 vuotta. Siihen mahtuu melkoisia mullistuksia. 50-vuotinen yhdistystaival on upea saavutus. Nöyrän kiitollisina saamme olla perustajajäsentemme ja tekniikan edelläkävijöiden innostuksesta, joka on tänä päivänä valjastettu mitä erinäisemmissä muodoissa meidän jokaisen arkielämän käyttöön. Yhdistyksemme perustajat ja aktiivisesti mukana olleet ovat viiden eri vuosikymmenen aikana tarjonneet jäsenistölle ja Varsinais-Suomelle eri aikakausina oman panoksensa ammatti-identiteetin vahvistamiseen ja verkostoitumiseen. PC ja internet olivat kaksi mullistavaa innovaatiota viime vuosisadalla. Nyt IoT ja digitalisaatio pyyhkäisevät mega-aallon lailla yli jokaisen toimialan ja yksilön. Teknologiaa ja sen kehitystä ei pääse enää pakoon, vaikka haluaisi. Seuraava sukupolvi ei enää edes tiedä, millaista elämä on ollut ennen ilman teknologiaa. Nyt jos koskaan voidaan todeta, ettei tietotekniikka ja nykyisellään informaatioteknologia ole pelkästään IT-ammattilaisten yksityisomaisuutta tai erikoisalaa, vaan VSTKY ry:n 50 vuotisella taipaleella IT on sulautunut osaksi niin liiketoiminnan kuin yksityiselämän kriittisiä osia. Toivon että tämä hurja informaatiotekniikan kehitys ja siihen liittyvä innostus eivät koskaan unohda sitä ydintä, jota var-
16
Pixabay
ten se on luotu – ihmistä ja ihmisen toimintaa, jota tukemaan ja parantamaan ATK, IT, digitalisaatio (rakkaalla lapsella on monta nimeä) on alun perin tarkoitettu: Helpottamaan, mahdollistamaan ja parantamaan asioita. Jos nämä kriteerit eivät täyty ja tekniikasta tulee itseisarvo, voimme jokainen IT-ammattilainen katsoa peiliin ja kysyä, missä meni vikaan. Teknologioita ei koskaan pitäisi tarkastella toiminnasta ja tekemisestä irrallisena, vaan muistaa se ihmisten, prosessien ja toiminnan osana. Tästä huolehtimisesta meidän pitää IT:n hyötyjen ja mahdollisuuksien sanansaattajina omalta osaltamme kantaa vastuu, sillä nyt jos koskaan meitä IT-ammattilaisia tarvitaan tukemaan tätä kehitystä ja varmistamaan että se etenee kestävältä pohjalta.
Mihin IT olet menossa ja miksi? Koen että meillä IT-ammattilaisilla ja Vätskyläisillä on etuoikeus olla kulkemassa eturintamassa pitäen huolta digiajan kansalaisuudesta ja siitä, että kukaan ei jää kelkasta. Itseäni hiukan välillä pelottaa kuinka teknologisia ratkaisuja viedään kiihtyvällä tahdilla esimerkiksi opetukseen. Pelko siksi, että välillä tuntuu unohtuneen, että ipadit ja oppimista tukevat sovellukset pitäisi olla laadukkaan ja monimuotoisen
Asiantuntija-artikkeli
opetuksen mahdollistajia ei korvaajia. Samoin on mahtavaa, että yhteiskunnan palveluita sähköistetään, mutta pitää muistaa, että kaikilla ei ole automaattista kykyä ja mahdollisuutta ottaa käyttöön näitä uusia palveluita. Kultainen keskitie pitäisi löytää kaikessa ja hyväksyä että KAIKEN digitalisointi ei ole tarkoituksenmukaista tai sen ei pitäisi olla ainoa, kaiken muun poissulkeva vaihtoehto. Pitäisi osata tunnistaa realiteetit, missä kohdassa teknologia parantaa esimerkiksi oppimisen mahdollisuuksia tai asiakastyytyväisyyttä ja missä tilanteessa se mahdollisesti luo eriarvoisuutta, eristäytymistä ja pelkoa.
Puhetta digitalisaatiosta – Pelkoa ja mahdollisuuksia Tehdessäni diskurssianalyysin keinoin tutkimusmatkaa digitalisaatioon, itselleni tutkimuksen pohjalta saadut opit toimivat herättäjinä niistä reaaliteeteistä, jotka jokaisella kehitystä eteenpäin vievällä tulisi olla. Digitalisaatiota käsittelevässä tutkimuksessani analysoin liiketoiminnan kehittämisessä mukana olevien konsulttien puhetta, joiden pohjalta oli tunnistettavissa kolme digitalisaatioon liittyvää diskurssia: Välineen, Mahdollistajan ja Digitalisaation pelko -diskurssit. Digitalisaatiota voidaan diskurssianalyysin avulla saatujen tulostenkin perusteella käsitellä – kuten nykykeskustelussa usein tehdään – myös hyvin yksipuolisesti teknisenä ratkaisuna. Tätä kuvaa saamieni tulos-
ten pohjalta esitetty Väline-diskurssi. Tällöin digitalisaatio on vain trendinimi jollekin työkalulle ja tällöin tarkastelunäkökulma on erittäin rajallinen ja yksiulotteinen. Pelkkä teknologinen tarkastelu ei kuitenkaan ole riittävää, sillä digitalisaatio koskettaa organisaatioita ja siihen kuuluvia ihmisiä lähes joka tasolla prosessien, toimintatapojen muutosten ja viime kädessä myös itse työn tekemisen muutoksen kautta. Laajemmassa mittakaavassa on kyse ilmiöstä, joka kyseenalaistaa kaiken vanhan ja näin ollen se aiheuttaa asenteissa suuria odotuksia, mutta myös pelkoa. Tästä esimerkkinä on Digitalisaation pelko-diskurssi, joka oli yksi tutkimukseni löydöksistä. Työn muutokseen liittyvä epävarmuus ja pelko kontrollin menettämisestä ovat esimerkkejä Digitalisaation pelko -diskurssiin yhdistettävistä kuvailuista. Puheesta oli havaittavissa se, että tällainen epämääräinen ilmiö – jollaisena myös esiintyy sekä liiketoiminnan kehittämisen, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden puheissa – on luontevaa sitoa johonkin käytännön toimintaan, jotta siitä tulee konkreettisempaa. Mahdollisuus/ Mahdollistaja-diskurssista oli havaittavissa, että digitalisaatiolta odotetaan paljon; vapautta, yhdistävyyttä, nopeutta, oikea-aikaisuutta, helppokäyttöisyyttä, tehokkuutta ja järkevöitystä toimintaan. Ristiriita tulee siinä, ettei yksinkertaisimmillaan digitalisaation tarjoamat tekniset ratkaisut tee mitään yksittäisten toimijoiden eikä organisaatioiden puolesta. Digitalisaation mahdollistamat pil-
vipalvelut ja muut sähköiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia, mutta on organisaation ja muutosta johtavien vastuulla ymmärtää, mitkä ovat palvelut ja ominaisuudet soveltuvat parhaiten organisaation toimintakulttuuriin ja -ympäristöön. Teknologiset ratkaisut eivät ole itseisarvo, vaikkakin paine digitalistuvassa maailmassa sen hyödyntämiseen on suuri. Todellinen hyöty saadaan kuitenkin vasta silloin, kun digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat tasapainossa organisaation tavoitteiden, prosessien ja henkilöstön toimintavalmiuksien kanssa. Digitalisaation hyödyntämiseen liittyvien reunaehtojen tunnistamisen osalta tutkielman löydöksenä olivat Kulttuuri mahdollistajana ja Onnistunut muutos-diskurssit, jotka vahvistavat käsitystäni muutosjohtajuuden ja organisaatiokulttuurin merkityksestä. Mikäli onnistuneeseen muutokseen tunnistettuja edellytyksiä ei ole organisaatiossa, on mahdollista, että Digitalisaation pelko-diskurssissa esiin tulleet kuvailut realisoituvat toiminnassa ja aiheuttavat suorituskyvyn ja työssäjaksamisen alenemista. Kannathan sinäkin rakas Vätskyläinen oman kortesi kekoon yhdistyksemme ja 100-vuotisen Suomen kunniaksi, jotta voimme tulevaisuudessakin olla tekniikan kehittämisen ja oikeanlaisen hyödyntämisen edelläkävijöitä.
Juhlaterveisin, Anne Koskinen-Kannisto Entinen VSTKY puheenjohtaja, futuristi, joka haluaa yhdistää digitalisaation tuomat mahdollisuudet lisäarvoksi arjen käytännöissä lisätiedot diskurssianalyysistä: http://www.doria.fi/handle/10024/133758
Vätskäri | 1/2017
NUORISSA ON TULEVAISUUS? VSTKYn jäsenistössä on monenikäistä ja -taustaista porukkaa. Vuonna 2014 VSTKY uudisti opiskelijajäsenyyttään ja nyt kaikki opiskelijat saavat ensimmäiset kolme vuotta VSTKY-jäsenyyden maksutta. Tämä nähtiin hyvänä keinona sitouttaa nuoria mukaan VSTKYn toimintaan jo opiskeluvaiheessa. Uudistus on selkeästi toiminut ja valmistuttuaan moni nuori on jäänyt osaksi VSTKY-perhettä. Tutustumme nyt kolmeen VSTKYn nuorempaa sukupolvea edustavaan jäseneen!
Elina Malén Olen alunperin opintojen kautta mukaan eksynyt vätskyläinen. IT-opintojen lisäksi myös työni liittyy erottamattomasti tekniikkaan, joten VSTKY on luonnollinen jatkumo myös vapaa-ajalla. Miten päädyit Vätskyyn? Opintoja aloitellessani muistan miten VSTKY & Tivia -jäsenyyttä markkinointiin ahkerasti. Mukaan oli helppo lähteä heti. Minkälaisia juttuja olet tehnyt Vätskyssä? Mukana voi olla monella tapaa ja oman aikataulun puitteissa. Itse olen ollut esimerkiksi mukana järjestämässä innostu IT:stä konferenssia (joka on tänä vuonna muuten pe 27.10) sekä lisäksi kuulun nykyiseen hallitukseen. Mikä on kivointa vätskyssä? Hauskat tyypit, kivat uudet kokemukset ja yhteisen tekemisen ideointi. Mitä sanoisit nuorille VSTKYläisille tai sellaiseksi aikoville? Do or do not, there is no try. Älä jahkaile, vaan tuu mukaan. 18
Elina Malén, Johannes Matintupa, Sonja Hyrynsalmi
Pexels, Vstky
Johannes Matintupa
Sonja Hyrynsalmi
Olen uusturkulainen tietojärjestelmätieteen opiskelija ja Turun yliopistolla digitalisaatiohankkeessa työssä. Digiajan ilmiöt ovat mielenkiintoisia ja itseäni kiinnostaa esim. miten ryhmät muodostuvat verkossa.
Olen pirtsakka tapahtuma-aktiivi. Työskentelen päivisin startuppien kanssa ja koulutukseltani olen oikeastaan valtiotieteiden maisteri, mikä saattaa olla hiukan yllätys näissä piireissä!
Miten päädyit Vätskyyn? Tulin Turkuun maisteriopintoja suorittamaan ja VSTKY meni kiireisellä aikataululla ensimmäisenä vuotena ohi. Hyppäsin mukaan Vätskyyn sen nykyisen puheenjohtajan, entisen työkaverini suostuttelemana, nopeasti aloitettuani työt yliopistolla.
Miten päädyit Vätskyyn? Vuonna 2013 oli mahdollisuus töiden puolesta lähteä mukaan VSTKYn yhteistyötoimintaverkostoon ja tykästyin sitä kautta ihmisiin ja tekemiseen.
Minkälaisia juttuja olet tehnyt Vstkyssä? Kuten Elina kertoi, mukana voi olla vaikka millä tavalla. Olen mukana tänä vuonna InnostuIT:stä seminaarin järjestäjänä ja siinä hommaa riittää. Seminaarin järjestäjänä kuulun myös 2017 vuoden VSTKY:n hallitukseen.Oletko saanut palautetta kuuntelijoiltasi/faneiltasi somen kautta ja vastaatko palautteiden antajille? Mikä on kivointa Vstkyssä? Vätskyssä kaikki saa tehdä melkein mitä haluavat. Tai sanotaanko niin, että melkein mitä vain saa kokeilla ja omia kiinnostuksen kohteita ottaa agendalle mukaan. Mukavaa on myös vapaa-ajan toiminnat, joita Vätsky järjestää. Esimerkiksi kesäinen melonta paljon puhutulla Littoistenjärvellä oli erittäin mukavaa. Mitä sanoisit nuorille VSTKYläisille tai sellaiseksi aikoville? Tule mukaan, jos digi tai IT kiinnostaa millään pienelläkään tavalla. Noiden käsitteiden ja Vätskyn alle mahtuu vaikka millä mitalla asioita ja aiheita. Vätskyssä pääsee tekemään ja kokeilemaan vaikka tapahtumajärjestämistä, viestintää, kirjoittamista ja vaikka mitä muuta..
Minkälaisia juttuja olet tehnyt Vstkyssä? Olen ollut taloudenhoitajana vuosina 2014 ja 2015, nyt pyöritän vuosijuhlatoimikuntaa. Huikeat hipat tulossa 27.10.: ohjelmassa mukana tasavuosien vaatimaa arvokkuuttakin tottakai, mutta pääsee siellä bilejalkakin vipattamaan illan myötä! Mikä on kivointa Vstkyssä? Hauskat tyypit, kivat uudet kokemukset ja yhteisen tekemisen ideointi. Mitä sanoisit nuorille VSTKYläisille tai sellaiseksi aikoville? Oikeasti kannattaa lähteä mukaan tapahtumiin! Joka kerta tapaa uusia tyyppejä ja oppii aina jotain uutta.
TIVIAn ja VSTKYn yhteinen taival Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry – Vätsky – on ollut vuodesta 1967 lähtien yksi TIVIAn merkityksellisistä yhdistyksistä. VSTKY toimii vahvasti ja paikallisesti, mutta valtakunnallinen vaikuttaminen tapahtuu alan kattojärjestön, TIVIAn ja sen laajan verkoston sekä yhteistyökanavien kautta. Yhteistyön moninaiset näkökulmat TIVIAn Road Show -seminaari on järjestetty yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa ympäri Suomea jo vuosia. Kyseessä on tapahtuma, joka sisältää ajankohtaisia puheenvuoroja ja verkostoitumis-mahdollisuuksia rennossa tunnelmassa muiden ICT-alan ammattilaisten kanssa. TIVIA on järjestänyt sisällön ja markkinoinut tapahtumaa monissa kanavissaan, VSTKY on tarjonnut puitteet sekä luonut yhteisöllisyyden hengen paikan päällä. Yhteistyö on
20
ollut saumatonta ja toiminta jäsenten mielestä kiinnostavaa ajankohtaisuutensa vuoksi. Innostu! IT:stä -seminaari on koko päivän kestävä erinomainen osaamisen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen tähtäävä tapahtuma, jossa yhteistyö on ollut myös merkittävää. TIVIA on tarjonnut markkinointinäkyvyyttä monipuolisesti kanavissaan sekä ollut aktiivisesti mukana paikan päällä puhumassa jäsenyyden puolesta. Turun ICT Week-tapahtumassa VSTKY oli mukana tuomassa DIGI yourself -seminaarin sisällön. TIVIAn tehtävä oli ja on viestiä myös yhteistyökumppanien järjestämästä tapahtumasta avoimesti ja valtakunnallisesti, koska ne ovat merkittäviä sekä yhteisöllemme että paikalliselle yhdistykselle, joka oli tässä tapauksessa VSTKY.
Synergia -tapahtuma on järjestetty Turun opiskelijayhdistyksen Asteriski ry:n toimesta keväisin. Alan opiskelijat ovat yhteisöllemme merkittävä ja aina potentiaalinen kohderyhmä, toisaalta yhteisömme ammattilaiset ovat vähintään yhtä tärkeä kontakti opiskelijoille. Yritysten, yhteisömme jäsenten sekä alan opiskelijoiden yhdistäminen sekä yhteistyön kehittäminen palvelee meitä kaikkia. TIVIA onnittelee 50-vuotiasta VSTKY ry: tä lämpimästi ja haluaa toivottaa toiminnan täytteisiä vuosia myös jatkossa! Yhteistyössä on voima! Nina From markkinointi- ja koulutuspäällikkö TIVIA
Digitaalinen maailma luo paljon mahdollisuuksia Tieto- ja viestintätekniikka ovat suuremmassa murroksessa kuin koskaan aikaisemmin. Digitaalisuus on luonut kone- ja laitekeskeisen osaamisen rinnalle kattavan, ihmisten toimintaa laaja-alaisesti koskevan uusien ratkaisujen, palveluiden ja toimintamallien maailman. Muutos tapahtuu ja rakentuu yhä enemmän ohjelmistojen varassa toimivaksi uudeksi digitaaliseksi toiminnaksi. Tämän päivän talouskasvun moottorina ovat kaupalliset ja teknologiset innovaatiot. Suomi menestyy, kun investoimme ja koulutamme oikeaa, korkeaa osaamista, jotka yhdessä luovat välitöntä kilpailukykyä yhteiskuntaamme yritystoiminnan ja viennin kautta. Tieto-, ohjelmisto- ja viestintätekniikan ala on kasvanut Suomessa kaksinkertaiseksi viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Suoraan alan teknisissä töissä työskentelee n. 55 000 ihmistä ja välillisesti yli 125 000 työntekijää. TIVIAn tutkimuksen mukaan suurin tarve on jatkossa osaajista, joilla on liiketoiminnallista perusosaamista ja vahvaa teknistä osaamista ohjelmistojen suunnittelusta, arkkitehtuureista ja ohjelmistojen toteuttamisesta itse koodaamalla. TIVIAlla on tarjolla 18 alueella toimivaa paikallista verkostoa, josta saa tukea yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, organisaatioiden muutosvalmiuden parantamiseen ja neuvontaa tieto-, ohjelmisto- ja viestintätekniikan koulutusmahdollisuuksista. TIVIA-yhteisön jäsenyys antaa parhaat eväät osaamisen jatkuvalle kehittymiselle, vuorovaikutussuhteet alan kaikkien toimijoiden kanssa ja kehittämisverkostot tietämyksen päivittämiseen alan parhaiden huippuosaajien kanssa. Luodaan yhdessä vieläkin paremmat osaamisen ja kehittymisen edellytykset. Verkostoidutaan ja tuodaan yhteen kaupalliseen vientiin tähtäävä ohjelmisto-osaaminen. Vaikutetaan yhdessä oikeiden valintojen tekemisessä – maamme tulevaisuus on edelleen meidän omissa käsissämme! Mika Helenius toiminnanjohtaja, TIVIA linkedin.com/in/mikahelenius twitter.com/MikaHelenius
TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius on intohimoinen suomalaisen korkean teknologiaosaamisen edistäjä, kehittäjä ja lobbaaja, joka on ollut mukana luomassa yli 50 yrityksen teknologiatuotteita ja -palveluita. Hän oli ainoana suomalaisena mukana Euroopan laajuisen EIT Digitalin yrittäjyyskoulutuksen kehittäjänä sen valmistelussa. Aalto Yliopistossa hän loi kaksi uutta teknologiakoulutuksen koulutus-ohjelmaa suomalaiselle elinkeinoelämälle, jotka tänään tunnetaan nimillä IoT, FiiF ja IT Leadership. Ensimmäisten ohjelmien suora taloudellinen vaikutus oli yli 40 miljoonaa euroa. Helenius osallistuu mm. EU komission digitaalisen muutoksen hankkeisiin ja vientiä tukevan ohjelmistoyliopiston perustamiseen. Hän on ollut teknologia- ja teollisuuspolitiikan asiantuntijana mm. OECD ja IMF maa-arvioineissa sekä käynnissä olevassa EU tason 2021 teknologiastrategiassa.
Mauno Kasenimie/toimitus
Yhdistyksen synty
Mauno Kaseniemi on yhdistyksen perustajajäseniä ja toimi puheenjohtaja 1975-78. Artikkeli on referaatti Mauno Kaseniemen puheesta VSTKY 15-vuotisjuhlista vuodelta 1982. Yhdistyksen syntyaikoina, 60-luvun loppupuolella, Turun alueen yrityksillä oli jo ajanmukaista tekniikkaa ja myös osaajia. Helsinkiin oli perustettu Suomen Reikäkorttiyhdistys 1953, josta tuli myöhemmin ensin Tietokoneyhdistys, sitten Tietotekniikan liitto ja nykyään TIVIA, ja myös Turusta oltiin aktiivisesti mukana Reikäkorttiyhdistyksen toiminnassa. Vuosittaiset käynnit kokouksissa tai koulutuspäivillä kylvivät ajatuksia omasta toiminnasta Turun alueella, tosin varsinainen liikkeelle lähtö saatiin vasta, kun ensin Imatra ja sitten Tampere olivat perustaneet omat kerhonsa.
Turun ATK-Klubin perustaminen Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 27.10.1967 Turun Urheiluliiton kerholla. Tätä tilaisuutta oli edeltänyt valmisteleva tilaisuus ravintola Killan kabinetissa, johon osallistuivat LSO:sta Heikki Pohjola ja Mauno Kaseniemi, Turun Sanomista Keijo Ketonen, Vakuutusyhtiö Samposta Aimo Nokki, Huhtamäki-Yhtymästä Matti Mäki ja Turun Yliopistolta Touko Perko. Perustavassa kokouksessa oli edustajia 17 eri yrityksestä ja 61 tulevaa henkilöjäsentä, ja yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Mäki. Yhdistyksen nimestä käytiin pitkä keskustelu, jonka lopulta 22
voitti Jukka Finnemanin ehdotus Turun ATK-Klubi. Hallitus valittiin alussa vuosittain, ennen kuin yhdistys sai omat sääntönsä ja nimeksikin tuli Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys VSTKY. Matti Mäki toimi puheenjohtajana aina vuoden 1971 loppuun asti, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Aimo Nokki (pj 1972-74).
Yritykset vahvasti mukana alkuvuosien toiminnassa Yhdistystoiminta oli paljolti hallituksen puheenjohtajien aktiivisuudesta kiinni. Toinen tärkeä asia oli tietokoneita käyttävien yritysten vahva tuki toiminnalle. Yhdistyksen alkuvuosien hyvä taloudellinen kehitys nojautui paljolti juuri näihin kohtiin. Tärkeänä koettiin myös yhteydet Turun alueen korkeakoulujen tietotekniikkapiireihin, ja alkuvuosina yksi hallituspaikka olikin varattu korkeakoulun edustajalle. Alkuvuosien teemaillat olivat pääosin teknisten ympäristöjen läpikäyntejä. Turun alueen yrityksissä oli yhteensä 10 tietokonetta ja valtaosaltaan IBM-laitteita, mutta olimme kiinnostuneita kuulemaan myös, mitä muut laitetoimittajat tarjosivat. Teemailtoja oli 4-5 vuoden aikana, ja näihin osallistumalla pysyi tietoisena koko alan tarjonnasta. Tämän kaltainen ajan tasalla pysyminen poistui kuvioista, kun laiteteknologia monipuolistui, ja painopiste siirtyi muihin osaamisen alueisiin.
Osaamisen kehittäminen tärkeää Yritykset odottivat yhdistykseltä hyvätasoisia koulutustilaisuuksia Turkuun. Ensimmäinen tietotekniikan hyödyntämistä käsittelevä yritysjohdon seminaari järjestettiinkin jo 1968. Kaksipäiväiseen tilaisuuteen osallistui 55 yritysjohdon edustajaa Turun talousalueelta, ja päivien avaajana oli peräti maaherra. Vastaavia tilaisuuksia, yhden päivän tai iltapäivän kestoisina, järjestettiin lähes vuosittain. Näillä koulutuspäivien tuotoilla yhdistys pystyi ylläpitämään muuta toimintaansa jäsenistön tasolla. Yritysten atk-järjestelmiin liittyvien ongelmien käsittelyyn kokeiltiin työskentelymuotona tutkimusryhmiä. Toiminta käynnistettiin syksyllä ja kesti koko vuoden, ja tulokset esiteltiin ja jaettiin jäsenistölle koulutusluonteisissa tilaisuuksissa. Eräät ryhmät kokivat tällaisen yhteistyön niin tärkeäksi, että jatkoivat toimintaansa projektin päättymisen jälkeenkin. Tällaiseen projektiluonteiseen toimintaan voisi olla jatkossakin edellytyksiä? Alkuvuosina vierailtiin myös yritysten atk-keskuksissa ja tutustuttiin yritysten tekemiin ja käyttämiin sovellutuksiin. Ekskursioihin osallistui yleensä 40 – 50 henkeä eli lähes puolet silloisesta jäsenmäärästä. Vierailuja tehtiin mm. Etelä-Suomen panimoihin ja Imatralle, jossa tutustuttiin paikalliseen yhdistykseen. 1970-luvulla paikallisten yhdistysten rooli ja toiminta valtakunnallisessa Tietojenkäsittelyliitossa vakiintui, ja VSTKY:stä oli kasvanut kypsä ja varteenotettava toimija.
Tarja Vuorinen DepositPhotos
Älykkäässä kaupungissa tiedon jakaminen on valtaa Datan voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan tulevaisuuden älykkään kaupungin tärkein hyödyke, jonka avulla parannetaan kaupungin tarjoamia palveluita, luodaan uutta liiketoimintaa ja edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia kestävällä tavalla.
Avointa, massa- ja omadataa Järjestelmät sisältävät verovaroin tuotettua dataa, josta osa on julkista, ja voidaan irrottaa hyötykäyttöön avoimena datana, mikäli avaaminen ei vaaranna yleistä turvallisuutta eikä henkilön yksityisyydensuojaa. Avoimen datan lisäksi tarjolla on massadataa (Big Data), jota muun muassa erilaiset sensorein, anturein ja tunnistimin varustetut koneet ja laitteet keräävät jatkuvasti ympäristöstämme. Kukin meistä tuottaa vapaaehtoisesti myös omaa dataa (MyData), esimerkiksi sykemittarein, ostoksia tehden tai vaikkapa matkapuhelimen sijaintitietoja verkkoon välittäen. Oman datan hyötykäytöstä päätämme itse. MyData avaakin todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, mutta myös julkisille palveluille, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta.
Avointa dataa tarjolla 6aika-strategian voimin Kuusi Suomen suurinta kaupunkia ovat edistäneet datojensa hyödyntämistä ja saatavuutta 6aika avoin data –kärkihankkeessa jo parin vuoden ajan. Avointa da-
taa on tarjolla kenen hyvänsä maksutta hyödynnettäväksi esimerkiksi osoitteissa http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/ avoimet-aineistot/, www.avoindata.fi ja www.hri.fi . Erityisesti liikkumiseen, tapahtumiin ja päätöksentekoon liittyvät avoimet datat ovat tuottaneet jo nyt useita sovelluksia ja visualisointeja kuntalaisten iloksi ja hyödynnettäväksi. Avoimesta rajapinnasta ohjelmat voivat noutaa tarvitsemansa datan suoraan ilman erillistä, päivitystä vaativaa datasetin avaamista ja muokkaamista. Rajapintaan voidaan myös kätevästi syöttää tietoa erilaisista ohjelmista tai vaikkapa verkkolomakkeista. Turussa esimerkiksi Fölin reittiopas hyödyntää joukkoliikenteen avoimia ohjelmointirajapintoja, http://www.foli.fi/.
Älykäs kaupunki varautuu jo nyt tuottamaan ja hyödyntämään tulevaisuuden datapalveluja. Tarvitaan kokonaan uudenlaista osaamista: datan laadun varmistajia ja kohentajia, rajapinta-asiantuntijoita, datan louhijoita, data-altaiden puhdistajia, data-analyytikkoja ja datan jalostukseen ja monipuoliseen sovelluskehitykseen erikoistuneita ammattilaisia. Vaikka osa työstä voidaankin hoitaa ohjelmistorobotiikalla ja automatisoinnilla, on oltava myös ihmisiä, jotka osaavat merkityksellistää algoritmien tuottamia analyysejä. Tulevaisuuden palvelutuotantoa ohjataan sujuvasti tarpeiden ja toiveiden suuntaisesti ja samalla lisätään ihan meidän jokaisen hyvinvointia ja yhteisömme elinvoimaa.
Älykäs datan hyödyntäminen on osa kaupungin tulevaisuuden tietohallintostrategiaa Maailman datamäärän arvioidaan vuoteen 2020 mennessä kymmenkertaistuvan nykyisestä noin 4,4 biljoonasta gigatavusta 44 biljoonaan gigatavuun. Massadata on tulevaisuuden älykkäiden palveluiden raaka-ainetta, ja voittaja dataliiketoiminnassa on todennäköisimmin se, joka on ajoissa oivaltanut erilaisten datojen yhdistämisen mahdollisuudet ja niiden tuottaman lisäarvon.
Vätskäri | 1/2017
Onnitteluja ja tervehdyksiä
muilta tietojenkäsittely-yhdistyksiltä
Pohjois-Karjalan Tietotekniikkayhdistys POKAT ry onnittelee Varsinais-Suomen Tietojenkäsittelyyhdistys ry:tä 50 vuotta jatkuneen toiminnan johdosta. POKAT toivoo VSTKY:lle edelleen menestystä tulevissa toimissaan Parhain terveisin, POKAT ry,Hallitus VSTKY kiittää POKAT ry:tä lahjoituksesta
Tervehdys viisikymppiselle VSTKY:lle lähinaapurista Pitkystä eli Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistyksestä! Mekin täytimme juuri viime vuonna 50 ja osaamme siksi arvostaa yhdistysten elinvoimaa ja pysymistä relevanttina erilaisina aikoina ja vaihtelevissa suhdanteissa. Jokaisella talousalueella tarvitaan kipeästi kaltaisiamme yleisyhdistyksiä tuomaan jäsenilleen ja koko ammattilaisyhteisöön stabiilia kollegiaalista tukea, ystävällistä verkostoa ja monenlaista toimintaa. Vaikka tietotekniikan maailman fragmentoituminen väistämättä vähentää yksittäisen yhdistyksen painoarvoa, on kiva nähdä, että VSTKY on kaikesta päätellen hyvässä vireessä ja sen tulevaisuus on valoisa. Pitkää ikää ja menestystä! Pitkyn puolesta pj Matti Vuori
Onnittelut VSTKY Vetreä viiskymppinen, Vätsky. Kuusikymmentä-luvulla mikropiirit muuttivat tietokonemaailmaa ja yritysten mahdollisuudet hyödyntää tietokoneita kasvoivat. Tuolloinkin oltiin Turussa kaukaa viisaita ja toimeliaita. Kompuuttereiden kanssa toimivat ammattilaiset ja firmat tarvitsivat yhdyssidettä. Oli paikallaan perustaa Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys. Ideasta otettiin mallia Kuopiossa kuusi vuotta myöhemmin. Savon Tietojenkäsittely-yhdistys onnittelee 50 v. Vätskyä 24
Kuva: Puijon tornin juurella SAVOTKY:n 40 v. juhlassa
45-vuotias ESATKY – Etelä-Saimaan Tietojenkäsittely-yhdistys – Etelä-Karjalasta onnittelee miehen/naisen ikään varttunutta 50-vuotiasta yhdistystä. COBOL, Pascal, FORTRAN ja erilaiset ohjelmointikielet ovat tulleet, osa jäänyt, osa mennyt ja tietotekniikka arkipäiväistynyt sitten vuoden 1967. Mutta ATK:ta, automaattista tietojenkäsittelyä, tarvitaan yhä enemmän ja enemmän tulevaisuuden yhteiskunnassa. Pitäkäämme yhdessä seuraavat 50 vuotta edelleen tietotekniikka-alaamme edelläkävijänä yhdessä vahvan jäsenistön, sen ammatillisen osaamisen ja arvostuksen kehittämisen saralla. terveisin Jari Harju, ESATKYn puheenjohtaja
Vätskäri | 1/2017
Uusi tietosuoja-asetus JA SOPIMUKSET Tatu Kulmala
EU:n uusi tietosuoja-asetus (GDPR) tulee sovellettavaksi toukokuussa 2018. Asetuksen mukaan henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, kohtuullisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi. Sen mukanaan tuoma keskeisin vaikutus on lisätä ennakoimisvelvollisuutta. Samalla asetus helpottaa toimintaa EU-alueella luoden yhtenäisemmän sääntelyn koko yhteisön alueelle. Asetusta sovelletaan kaikkien unionin alueella toimivien yritysten ja muiden rekisterinpitäjien (kuten viranomaiset, yhdistykset yms.) toimintaan niiden sijoittautumisvaltiosta riippumatta, jos henkilötietojen käsittely niissä liittyy unionissa oleviin henkilöihin.
Keskeiset periaatteet ja muutokset Rekisterinpitäjä (jonka toimintaa varten tiedot on kerätty) vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti ja sen on pystyttävä lisäksi osoittamaan, että se on toiminut niini (”osoitusvelvollisuus”). Asetuksessa osoitusvelvollisuus, eli käytännössä velvoite dokumentoida asiat, nousee esiin monessa kohdassa. Keskeistä on se, että rekisterinpitäjä itse määrittelee ja kirjaa henkilötietojen keräämiseen, käsittelyyn ja niiden suojaan omassa toiminnassaan liittyvät periaatteet ja käytänteet. Rekisterinpitäjän on lisäksi ostaessaan alihankintana palveluita ja henkilötietojen käsittelyä sisältäviä toimintoja pystyttävä osoittamaan, että sen lukuun toimivat muut yritykset toimivat lainmukaisesti. Henkilötietojen käsittelyä voi liittyä esimerkiksi yrityksen tilitoimistopalveluihin (palkanlaskenta), palvelin- tai tallennustilan hankkimiseen (nettisivupalvelu, tiedostopalvelin) tai tietojärjestelmäpalveluihin (verkossa toimivat asiakkuudenhallintajärjestelmät ja verkkokauppapalvelut) . Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä palveluita tuottavien yritysten on myös nimenomaisesti kirjallisesti sovittava, että ne saavat käyttää alihankkijoita. Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietojen käsittelijä ei saa käyttää toisen henkilötietojen käsittelijän palveluksia ilman rekisterinpitäjän erityistä tai yleistä kirjallista ennakkolupaa (sopimus).
26
Pixabay
Käytännön vaikutukset erityisesti sopimuksiin Nykytilanteeseen verrattuna dokumentaation vaatimustaso nousee merkittävästi. Toki tähänkin asti huolellisesti toimivat yritykset ja muut rekisterinpitäjät ovat laatineet kirjalliset sopimukset palveluntuottajiensa kanssa, mutta pakollista se ei ole ollut. Jatkossa kirjallisen dokumentaation puuttuminen voidaan katsoa laiminlyönniksi. Tietosuoja-asetus määrittelee myös vastuuperusteet ja vastuunjaon, jos tietosuojan osalta tapahtuu rikkomuksia. Vastuu voi tarkoittaa vahingonkorvausvastuuta ja lisäksi velvollisuutta maksaa hallinnollinen sakko, jonka määrä voi olla jopa 20.000.000 euroa tai 4 %:ia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Mitä tulee siis organisaatioiden välisiin sopimussuhteisiin ja erinäisistä palveluista sopimiseen, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä, voidaan mitä suurimmassa määrin sanoa olevan kummankin sopijapuolen edun mukaista laatia riittävät sopimuskirjaukset ja -dokumentaatiot palveluiden puitteissa tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä. Dokumentaatiot ja tietosuojakulttuuri on hyvä saada kuntoon jo ennen asetuksen voimaantuloa.
Tatu Kulmala Asianajaja, varatuomari Tatu Kulmala työskentelee osakkaana Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:ssä. Hän on erikoistunut erityisesti ICT- ja teknologiateollisuudessa toimivien yritysten sopimus- ja yhtiöoikeudellisten sekä immateriaalioikeuksia koskevien toimeksiantojen hoitamiseen. Kulmala avustaa asiakkaita erityisesti lisensoinnissa, palvelu- ja jakelusopimusten laatimisessa, yhteistyö- ja ulkoistushankkeissa sekä yritysjärjestelyissä ja immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja puolustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Tatu Kulmala kouluttaa ja luennoi sopimus- ja teknologiaoikeuteen liittyvistä aiheista.
Asiantuntija-artikkeli
Vätskäri | 1/2017
kuva: IngImage