Yhtenäisluvat kuntoon

VINKKEJÄ KALATALOUSALUEILLE YHTENÄISLUPAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI

YHTENÄISLUVAT

KUNTOON

Hyvä kalatalousalueen toimija!

Kalatalousalueenne on juuri laatimassa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa kalavesien käytön ja hoidon ohjenuoraksi. Lähestymme teitä liittyen kalatalousalueen uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman valmisteluun. Oheinen materiaali liittyy Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) toteuttamaan Yhtenäisluvat kuntoon -hankkeeseen. Toivon mukaan se auttaa teitä käyttö- ja hoitosuunnitelmien vapaa-ajankalastuksen sekä yhtenäislupajärjestelmien kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden hoitamisessa.

Yhteistyöterveisin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen

YHTENÄISLUVAT kuntoon Hyötyä kalavesien omistajille ja käyttäjille Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteutti vuosina 2018-2019 YHTENÄISLUVAT KUNTOON -hankkeen tuottaakseen kalatalousalueille apua vapaa-ajankalastuksen ja yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseen liittyvien lakisääteisten velvoitteiden hoitoon. Hankkeessa tuotettiin kalatalousalueille tämä esite yhtenäislupajärjestelmän kehittämisen avuksi.

H

ankkeen tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksella (Mediatum 2019) vapaa-ajankalastajien tarpeet ja kiinnostus uusien yhtenäislupa-alueiden perustamiselle ottaen huomioon myös kalastustavat, jotka eivät aikaisemmin ole kuuluneet yhtenäislupa-alueiden piiriin. Mukana oli kysymyksiä myös vastaajien maksuhalukkuuden ja kalastuksen kehittämistoimenpide-ehdotuksien selvittämiseksi. Lisäksi kilpailuiden järjestäjille oli kysymyksiä. Hanke toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön laatiman kehittämisstrategian hyvinvointia ja kalastusmahdollisuuksia -tavoitetta.

Hanke toteutettiin yhteistyössä kalatalouden sidosryhmien kanssa ja rahoitus saatiin maa- ja metsätalousministeriöstä. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina: Pohjois-Savon Ely-keskus/Teemu Hentinen, Metsähallitus/Mika Laakkonen, Kalatalouden Keskusliitto/Risto Vesa, Lahden kaupunki/Matti Kotakorpi, SVK:n Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat/Jarmo Niitynperä, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Olli Saari, Janne Tarkiainen ja Janne Rautanen. ■

2

Kalatalousalueen lakisääteiset velvoitteet Kalatalousalueen tulee kalastuslain 24 § mukaan laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, toimeenpanna hyväksytty suunnitelma sekä seurata sen vaikutuksia.

Lain 36 § (2. mom.) mukaan suunnitelmaan tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi, ja näitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi.

Kalatalousalueille asetettuja yllä mainittuja velvoitteita ei ole tarkemmin avattu kalastuslain perusteluissa. Luonnonvarakeskuksen tuottamassa Kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman mallirunkoesityksessä (Luke 2019) yhtenäislupia ja vapaa-ajankalastuksen tavoitetilaa on käsitelty kohdissa; 2.1.3. Kalastuksen nykytila, 2.2. Kalakantojen ja kalastuksen (ml. ravut) tavoitetilat ja osatavoitteet, 2.3.4. Vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupa-alueet ja järjestelmän kehittäminen, 2.4. Toimenpiteet kalakantojen hoitamiseksi ja kalastuksen kehittämiseksi ja 2.4.4. Ehdotukset kalastuksen kehittämistoimenpiteiksi.

§

LAPIN KALAVEDET osoittautuivat vetovoimaisimmiksi kalastuskohteiksi.

YHTENÄISLUVAT kuntoon -kyselytutkimus Yhtenäisluvat kuntoon -kyselytutkimus tehtiin kesällä 2019. Kutsut lähetettiin sähköpostitse valtion kalastonhoitomaksun vuonna 2018 maksaneiden sähköpostiosoitteisiin (114 000) sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenistölle (10 615). Lisäksi tutkimukseen kutsuttiin vastaamaan kalastusaiheisissa Facebook-ryhmissä. Kyselytutkimukseen saatiin yhteensä 7 770 vastausta. Jokaista kalatalousaluetta koskien saatiin vähintään kymmeniä vastauksia ja enimmillään lähes tuhat.

YHTENÄISLUVAT KIINNOSTAVAT KALASTAJIA Yhtenäislupien kehittäminen sai suuren kannatuksen, sillä yhtenäisluvista kiinnostuneita oli 71 % vastaajista ja lupien kehittämistä tärkeänä tai melko tärkeänä piti 82 %. Vastanneista 38 % ilmoitti ostaneensa yhtenäislupia aiemmin. Rahaa yhtenäislupiin he olivat käyttäneet keskimäärin 62 euroa vuodessa. Huomioon otettavaa on, että haluttujen kalastusvesistöjen yhtenäislupasaatavuutta koskeneeseen kysymykseen lähes puolet vastasi "en tiedä tai en osaa sanoa". Tämä kertoo pitkälti viestinnällisestä ongelmasta. Kalastajat eivät tiedä, kalastavatko he jo yhtenäisluvan turvin tai onko sellaisia heidän kalastuskohteisiinsa saatavilla.

Vastaajilta kysyttiin myös millä kalatalousalueilla he nykyisin kalastavat ja missä he haluaisivat kalastaa, jos luvanmyynti ei rajoittaisi kalastusta. Vastaukset koostettiin maakuntatasolla ja erityisen vetovoimaiseksi kalastuskohteeksi osoittautuivat Lapin maakunnan kalavedet. Muissa maakunnissa ei ollut suurta eroa nykyisen kalastuksen ja kalastushalukkuuden välillä. Maakuntien välistä liikkumista kalapaikoille tapahtuu kuitenkin runsaasti, sillä vastaajien ilmoittama keskimääräinen yhdensuuntainen matkustusvalmius oli 258 kilometriä (mediaani 100 km). ➽

Tutkimuksen tuloksia löytyy osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalatalousalueet

3

Vapakalastusluvalle suurin tarve Yhtenäislupia halutaan eniten ostaa uistelua (73 % vastaajista) ja koskikalastusta (39 %) varten. 30 % vastaajista oli kiinnostunut yhtenäisluvasta lisäviehettä tai -vapaa varten.

Passiivisten kalastusmuotojen yhtenäisluvista oli verkkokalastusta varten kiinnostunut 23 % ja katiskakalastukseen 14 %.

Vastaajilta selvitettiin avokysymyksellä mielipiteitä lupamallista, jossa yhtenäisluvan yksikön voisi käyttää mihin tahansa kalastusmuotoon. Mallia kannatti puolet vastaajista ja kriittinen suhtautuminen koski yleisimmin niin kutsutun yksikköjouston ulottamista pyydyskalastukseen, erityisesti verkkokalastukseen.

YHTENÄISLUPIA on nykyisin perustettu lähinnä vetouistelun tarpeisiin.

Kalastajien toive oli, että vapakalastusmuotoja ei eriteltäisi luvassa vaan niitä voisi käyttää eri kalastustapoihin.

Yhtenäislupia toivottiin erityisesti vetouisteluun, mutta myös muuhun vapakalastukseen erittelemättä pyyntitapaa. Koskikalastusalueille yhtenäislupaa toivoi suuri osa vastaajista (39 %).

Tärkeimpinä toiveina olivat alueiden riittävän suuri koko, luvan ostamisen helppous (verkkokauppa) ja selkeät lupa-alueen rajat.

Luvista oltiin valmiita maksamaan kohtuullinen korvaus riippuen vapamäärästä (ka. 20-80 €/v.). Avovastausten mukaan maksuhalukkuus on suurempi hyvin hoidetuissa arvokalavesistöissä kuin tavallisissa talouskalavesistöissä.

Kalastuskilpailuiden järjestäjille suunnatuissa kysymyksissä paljasTÄPLÄRAPUKANNAT ovat usein vajaasti hyödynnettui, että kalatalousaluekohtaisille tyjä. Ravustus ja katiskakilpailuluville olisi suuri kysyntä, kalastus sopisivat erittäin ja vastaajista 73 % toivoi kalatalohyvin passiivisten pyydysusaluekohtaisia kilpailulupia. Siellä ten yhtenäisluvan piiriin.

Kalastajien enemmistön missä lupia oli jo saatavilla, niihin toive oli kuitenkin, että vaoltiin varsin tyytyväisiä. pakalastusluvat pidettäisiin Sanallisten vastausten analyysin erillään passiivisten pyydysmukaan: ”Kalatalousalueilta toivoten lupajärjestelmistä. taan aktiivista ja monipuolista otetta vapaa-ajankalastuksen esteiden poistamiseksi. Toisaalta halutaan, että varmistetaan kestävä kalastus muun muassa riittävän valvonnan avulla. Tärkeimpänä yksittäisenä toiveena on kuitenkin yhtenäislupa-alueiden lisääminen aktiivisin ja määrätietoisin toimin.”

Tiivistettynä voidaan todeta, että lupajärjestelmien kehittämistä pidettiin erittäin tarpeellisena. Lisäksi se on erinomainen keino rahoittaa kalatalousalueen toimintaa, kuten istutuksia sekä kalastuksenvalvontaa.

LAAJAT YHTENÄISLUPA-ALUEET KIINNOSTAVAT KALASTAJIA Yhtenäislupakyselyssä nousi esille erityisesti tarve laajoihin yhtenäisiin lupa-alueisiin, joissa lupaehdot sekä rajat ovat selkeät ja vesillä helposti havaittavissa. Mieluiten lupa-alueeksi haluttiin koko kalatalousalue tai yksittäinen järvi tai joki.

Laajoja alueita tarvitaan erityisesti liikkuvissa kalastusmuodoissa, kuten vetouistelussa. Suurin osa nykyisistä yhtenäislupa-alueista moninaisine sääntöineen onkin perustettu erityisesti vetouistelun tarpeisiin, mikä toisaalta voi rajoittaa luvan käyttöä muissa kalastusmuodoissa. Sekä uusien että vanhojen lupa-alueiden kehittäminen on tarpeen, jotta tarjonta vastaa tämän päivän kalastuksen tarpeisiin.

PIENET JA HAJANAISET LUPA-ALUEET MYÖS KÄYTTÖKELPOISIA Kalastus on viime vuosina monipuolistunut. Uusina kalastustapoina suosiotaan ovat kasvattaneet muun muassa talvinen täkykalastus vapavälinein sekä keväinen merellä tapahtuva siianonginta. Edellä mainittuja sekä muita paikaltaan harrastettavia kalastusmuotoja palvelevat hyvin myös pienemmät sekä hajanaiset lupa-alueet. Alueen ei siis tarvitse olla aina laaja ja yhtenäinen, vaikka se tavoitteena olisikin. Yhtenäislupa voidaan perustaa myös sirpalealueille ja lupa-alueeseen liittää ne alueet, joiden kanssa kalatalousalue pääsee asiasta sopimukseen. Sirpalelupaa voidaan täydentää myöhemmin liittämällä siihen uusia vesialueita. ■

4

KALASTUS on monipuolistunut ja viime vuosina suosituksi kalastusmuodoksi on vakiintunut keväinen siian pohjaonginta. Moni kalastaja haluaisi kalastonhoitomaksuun liitetyn yhden vavan käyttöoikeuden lisäksi ostaa luvan yhdelle tai kahdelle lisävavalle.

5

YHTENÄISLUVAT käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi.

TAVOITETILA pitää sisällään vesialueen omistajien ja käyttäjien yhteisen vision siitä, mihin kalavarojen hoidossa ja kalastuksessa halutaan pidemmällä aikavälillä edetä. Tavoitetilana voi olla esimerkiksi se, että vesistö on houkutteleva vapaa-ajankalastuskohde, jossa tärkeimpiä saaliskaloja ovat suurikokoiset kuhat, hauet ja ahvenet (Luke 2019).

Hyvä tavoitetila lupajärjestelmien osalta olisi se, että luvan hankkimisen vaikeus tai muutoin kehittymättömät lupajärjestelmät eivät rajoittaisi vapaa-ajankalastusta.

OSATAVOITTEET ovat tavoitetiloihin liitettäviä tarkennuksia, jotka ovat niin selkeitä, että niiden toteutumista ja muutossuuntaa on mahdollista seurata ja mitata – tai ainakin arvioida asiantuntijatiedon pohjalta. Kun osatavoitteet saavutetaan tai niitä kohti merkittävästi edetään, ollaan matkalla kohti tavoitetilaa (Luke 2019).

Yhtenäislupiin liittyvät osatavoitteet voisivat olla esimerkiksi lupajärjestelmän kehittämiseen liittyviä toimia. Ensimmäinen osatavoite voisi olla tehdä esitys kalavedenomistajille yhtenäislupajärjestelmän kehittämisestä. Toinen osatavoite on neuvotella tehtäviensiirtosopimukset ja saada lupajärjestelmä valmiiksi. Kolmannessa vaiheessa luodaan luvalle markkinointi ja myyntikanavat sekä tiedotuskampanja.

6

SEURANTA Kun jokaiseen osatavoitteeseen liitetään jo tässä vaiheessa kuvaus siitä, kuinka tavoitteen toteutumista aiotaan seurata, on kalastuslain edellyttämä ja käyttö- ja hoitosuunnitelmaan liitettävä suunnitelma kalastustietojen seurannan järjestämisestä jo pitkälti muotoutunut (Luke 2019). ■

Kalastus vaelluskalapitoisen vesistön koski- tai virta-alueella vaatii kalastusoikeuden haltijalta luvan. Koskikalastukseen toivottiin yhtenäislupia, jotka yhdistävät samalle luvalle jokireitin eri koskikohteet.

EHDOTUS vapaa-ajankalastuksen ja yhtenäislupajärjestelmän kehittämisestä kalatalousalueille Kyselytutkimuksen tulosten perusTAVOITETILA-LAUSEKE (kirjattavaksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaan) teella olisi suositeltavaa luoda uusia kalastuksen tavoitetila -kohtaan: ”Kalatalousalueen yhtenäislupajärjestai kehittää olemassa olevista yhtetelmää kehittämällä lisätään alueen kiinnostavuutta, edistetään vapaa-ajankanäisluvista lupamuotoja, joissa ei erilastuksen harrastusmahdollisuuksia ja vahvistetaan kalatalousalueen taloudeltellä erikseen vapakalastusmuotoja. lista omavaraisuutta."

Samalla luvalla voisi käyttää niin montaa vapaa tai lisäkoukkua kuin lupaan kuuluu. Jos tarvetta ilmenee, enimmäisvapamäärä voidaan luvassa TOIMENPITEET tavoitetilan saavuttamiseksi (= osatavoitteet) määrittää eri kalastusmuodoittain.

Koska passiivisten pyydysten osalta tarve yhtenäisluville oli selvästi pienempi kuin vapakalastuksessa, voiKalatalousalue lähestyy si kalatalousalue halutessaan kirjata alueensa kaikkia kalavedenmyöhemmiksi tavoitteiksi pyydysomistajia ja tekee esityksen kalastuksen yhtenäislupajärjestelmän yhtenäislupa-alueen perustakehittämisen. misesta. Jos alueella on jo yhVapaa-ajankalastuksen muina tenäislupa, sen kattavuus tarkehittämistoimenpiteinä kakistetaan ja neuvotellaan siitä latalousalueen venerampit, puuttuvien alueiden omisalueen taukopaikat sekä tajien kanssa.

Jos selkeää yhtenäistä lumuu vesillä liikkuvia Olemassa olevien yhtepa-aluetta ei saada perustetpalveleva infrastruktuunäislupien osalta tarkistetua, muodostetaan pienemri tulisi kartoittaa ja ketaan lupaehdot ja tarvitmistä lupa-alueista koostuhittää riittävälle tasolle taessa ne päivitetään vasva sirpalelupa, jota pyritään tamaan nykyisten vapakavastaamaan vapaa-ajantäydentämään myöhemmin lastusmuotojen tarpeita. kalastuksen tarpeita. siihen liitettävillä uusilla lupa-alueilla.

HYÖTYÄ SUUREMMISTA OMISTAJAYKSIKÖISTÄ

Yhtenäislupia voidaan kehittää myös suurentamalla omistajayksikköjä eli liittämällä omistajayksiköitä yhteen maanmittaustoimituksena suoritettavalla toimenpiteellä.

Vaihtoehtoisena tapana ilman rajatoimitusta voidaan vesialueita yhdistää vuokrasopimuksin, jolloin yksi omistajayksiköistä toimii alueiden vuokraajana. ■

Kalatalousalue tekee jokaisen lupa-alueeseen liitettävän osakaskunnan tai yksityisveden omistajan kanssa tehtäviensiirtosopimuksen. Sopimuksessa määritetään ne tehtävät, jotka siirtyvät kalatalousalueelle.

Sopimuksessa on hyvä sopia ainakin mihin kalastusmuotoihin lupa käy sekä lupatulojen käytöstä. Myös kalastuksen valvontaoikeuden siirtämisestä kalatalousalueelle sekä kilpailuluvan perustamisesta voidaan sopia tässä yhteydessä.

7

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa. Tärkeänä osana toimintaamme on yhteistyö kalatalousalueiden kanssa. Tarkempaa tietoa kalatalousalueenne kalastusharrastuksesta sekä yhtenäislupatarpeesta saatte kalatalousalue-edustajiltamme tai järjestön työntekijöiltä.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi

LÄHTEET: Mediatum Oy, Yhtenäisluvat kuntoon -kyselytutkimus 2019.

Salminen, M., Lappalainen, A., Keskinen, T. & Ruuhijärvi, J. 2019. Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 17 s.

ISBN 978-952-5447-18-7

Eura Print Oy, 2020

TEKSTI: Janne Rautanen ja Olli Saari • KUVAT: Janne Rautanen TOIMITTANUT: Jaana Vetikko • TAITTO: Graafinen suunnittelu P. Saha, Heidi Niemi • 2020 Rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.