Lähde Kalaan - Jigikalastus

Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

Lähde KALAAN

JIGIKALASTUS

JIGIKALASTUS

Jigikalastus on monipuolinen ja hauska kalastusmenetelmä, joka toimii hyvinkin monelle eri kalalajille. Se saavutti suuren suosion Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla, mutta Suomessa se yleistyi vasta 1990-luvulla.

Jigikalastajan heittovälineet

Jigillä voi kalastaa ihan perusvälineinkin, mutta erikseen jigikalastukseen suunniteltuja settejä löytyy nykyään runsain mitoin. Kevyet jigausvälineet soveltuvat hyvin esimerkiksi ahvenen kalastukseen, hieman järeämmät taas kuhan narraamiseen. Niin kutsutulla Ultra Light -välineistöllä pystytään tarjoamaan todella pieniä jigejä, jotka ovat omiaan laukaisemaan kalan iskurefleksejä. Hyönteismäisillä pikkujigeillä voidaan houkutella jopa särjensukuisia kaloja iskemään.

Jigikalastukseen on olemassa monenlaisia kalastusvälineitä.

Vapa

Vapa on jigikalastajan tärkein väline. Kevyehkö jigi pitää saada heitettyä kohtuullisen pitkälle ja samalla jigivavalta vaaditaan riittävän hyvä selkäranka napakkaan vastaiskun antamiseen. Kevyt rakenne ja vavan oikea tasapaino – kelan kanssa vapa ei saa olla etupainoinen – ovat olennaisia asioita pitkän kalastuspäivän läpi viemiseen. Huono vapa verottaa heittäjän jaksamista ja kestävyyttä.

Kelat

Aloittelijan jigikelaksi soveltuu parhaiten kevyt avokela. Kelan koko valitaan vavalle sopivaksi. Ahvenelle avokelan sopiva kokoluokka on 500-1 000 ja kuhalle 1 000-2 000. Myös hyrrä kelaa käytetään paljon jigikalastuksessa. Se tarjoaa hieman toisenlaisen ja välittömämmän kosketuksen niin jigiin kuin väsytettävään kalaankin. Nykyajan hyrräkelat ovat suhteellisen helppoheittoisia ja hieman pidemmälle ennättäneet kalastajat suosivat monesti juuri tätä kelamallia.

Siima

Jigikalastuksessa siiman tulisi olla mahdollisimman venymätöntä, jotta koukku tarttuisi vastaiskussa kalan leukaan mahdollisimman hyvin. Siksi kuitusiima on monesti jigaajan

Toukkamaiset ja kalaa matkivat jigit kuuluvat jigikalastajan perusarsenaaliin.

pääasiallinen valinta. Lisäksi värillinen/fluorisoiva siima edesauttaa tärppien näkymistä ja jigin uinnin seuraamista. Siima saa olla ohuehko, ahvenelle riittää 0,08-0,12 mm ja kuhalle 0,10-0,16 mm vahvuudet. Hauelle valitaan 0,16-0,28 mm vahvuista siimaa.

Peruke

Jigillä kalastaessa perukkeeksi valitaan niin kutsuttu fluorocarbon. Se kestää normisiimaa paremmin hankausta ja esimerkiksi hauen hampaita. Lisäksi se on vedessä lähes näkymätön. Ahvenelle ei kannata käyttää liian paksua peruketta, koska vieheen uinti kärsisi tästä liikaa. Sopiva perukkeen paksuus ahvenelle on noin 0,20-0,40 mm, kuhalle 0,35-0,60 mm ja hauelle 0,90 mm ja siitä hieman ylöspäin. Perukkeen pituus voi vaihdella tilanteen mukaan. Yleensä se on 30-150 cm.

Jigipyrstön ja koukun/ pään koot valitaan saaliskalan ja syvyyden mukaan.

Jigit

Jigivaihtoehtoja on nykyään tarjolla lähes loputon määrä. Perusvalintoihin kuuluvat erilaiset pikkukalaa matkivat sekä sirppipyrstöiset jigit. Pikkuahvenille sopiva toukkajäljitelmä on vain muutaman sentin pituinen, mutta suurahvenia voidaan tavoitella jopa 15 cm pituisilla matojigeillä. Noin 5 cm pitkä jigi on sopiva koko normaaliin ahvenen jigaukseen. Jigi tarvitsee lisäksi sopivan kokoisen jigipään/koukun. Koukun koko

valitaan tavoiteltavan saaliskalan mukaan ja pään paino veden syvyyden ja mahdollisen virtauksen mukaan. Jos vesi on kirkasta tai kirkkaanlaista, kokeillaan ensin mahdollisimman luonnonväristä jigiä. Esimerkiksi muikun- tai salakanvärinen jigi on hyvä valinta. Jos vesi on sameaa tai jos luonnonväreillä ei saada tärppejä, kokeillaan seuraavaksi kirkkaita ärsykevärejä.

Jigin kiinnitys

Jigin kiinnitykseen siimaan käytetään viehelukkoa, jonka koko ja malli valitaan saaliskalan mukaan. Pieniä lukkoja pienille jigeille ja kaloille, isompia taas isommille silikonivieheille ja kaloille. Jos jigissä on pyörivä liike, valitaan leikarilla varustettu lukko, joka estää siiman kiertämistä.

Kalastustekniikka jigillä

Perinteinen jigikalastus tapahtuu välivedessä tai pohjan tuntumassa. Heiton jälkeen jigin annetaan ensin painua haluttuun syvyyteen tai pohjaan, minkä jälkeen aloitetaan uittaminen. Jigiä voidaan uittaa monellakin eri tavalla; tehdään kelalla 2-3 nopeaa kammenpyörähdystä, minkä jälkeen odotetaan taas pohjakosketusta ja toistetaan sama kuvio loppuun asti. Jigiä voidaan myös pomputella vavankärkeä nostamalla ja laskemalla samalla, kun löysät siimat kelataan sisään. Näitä kahta uittotapaa voidaan myös yhdistää yhdeksi tekniikaksi tai sitten kehittää aivan omaa uittotekniikkaa. Tapoja on monenlaisia, vain mielikuvitus on rajana.

Hieman kookkaammat jigit sopivat mainiosti kuhalle.

Muut menetelmät

Kalastus kehittyy koko ajan, niin myös jigikalastus. Kun perusjigaus on hanskassa ja haluat oppia jotain uutta, voit perehtyä esimerkiksi vertikaalijigaukseen tai dropshotkalastukseen. Lisää tehokkuutta jigikalastukseen tuovat myös erilaiset rigaukset, kuten neko, whacky, carolina, texas jne.

Jigikalastajan luvat

Jigi on viehe ja 18-69-vuotiaiden jigikalastajien tulee lunastaa kalastonhoitomaksu. Lisäksi lohi- tai siikapitoisten vesien koskessa ja virrassa tarvitaan aina vesialueen omistajan tai haltijan lupa, ja sama koskee myös erityiskalastuskohteita (esimerkiksi kirjolohilammikot). Muista pitää tosite kalastonhoitomaksusta ja mahdollisesta muusta kalastusluvasta mukanasi. Alle 18-vuotiaan ja 70 vuotta täyttäneen tulee tarvittaessa luotettavasti osoittaa ikänsä.

Muista käyttäytymissäännöt

 Älä aiheuta haittaa ranta-asutukselle tai muulle kalastukselle.

 Kunnioita lintujen pesimärauhaa, älä nouse maihin pesimäluodoille.

 Muista käyttää pelastusliivejä.

 Muista lopettaa ruokakalat välittömästi. Takaisin päästettävät kalat käsitellään sen sijaan hellävaraisesti ja märin käsin.

Suomen

VAPAA-AJANKALASTAJAT

vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastaja.fi