kalastaja VAPAA-AJAN
Selvitys merilohen uistelusta Selkämerellä, Suomenlahdella sekä Ahvenanmerellä vuonna 2017.
Merilohen
UISTELU SUOMESSA
vuonna 2017 (– v. 2019)
■ Laatinut: JANNE RAUTANEN, kalatalousasiantuntija SVK ■ Graafiset tulosesitykset: TAPANI PAKARINEN tutkija LUKE
Sisällys 3
JOHDANTO
4
KYSELY
Kyselyn toteuttaminen
6
Vastauslomake
7
TULOKSET
Kalastuspäivien määrät
Kalastuspäivät ja päiväkohtainen saalis
8
Tulosyhteenvedot merialueittain
Pohjanlahti Suomenlahti Ahvenanmeri
Määrittämätön uistelualue
Tulosten yhteenveto
Muita havaintoja
9
Lohenuistelun ekonomia
10 HAVAINTOJA LOHENUISTELUSTA sekä pyyntikuntien ja kokonaislohisaaliin arviointi Lohenuistelukausi Saaliin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä Uistelijoiden määrä 12
Kokonaislohisaalis Saalislaskelmat alueittain
Johdanto M
erilohi on yksi Itämeren kalalajeista, jonka kaupallista kalastusta säädellään kiintiöllä. Lohi lisääntyy Itämereen laskevissa jokivesistöissä, tuottoisimpien lohijokien sijaitessa Itämeren pohjoisosissa Ruotsissa ja Suomessa. Lohi kutee nousua seuraavan syksyn aikana ja mädistä kehittyy poikasia seuraavana keväänä. Lohenpoikaset (parrit) viettävä joessa 2-3 vuotta, minkä jälkeen ne lähtevät syönnösvaellukselle (smoltti) Itämerelle noustakseen meressä vietetyn (1-5 vuotta) ajan jälkeen kutemaan takaisin synnyinjokeensa. Itämeren alkuperäisistä, noin 100 lohijoesta, luonnontuottoa esiintyy enää noin 40 joessa. Itämeren lohijoista suuri osa on tuhottu patoamalla. Osassa nykyisiä lohijokia kannat ovat uhanalaisia tai vaarantuneita. Kohtuullisen hyvin voivia lohikantoja löytyy edelleen muun muassa Tornion-Muonionjoesta. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on ilmaissut huolensa Itämeren jäljellä olevien luonnonlohikantojen tilasta. Ongelmana on mm. eri lohikantojen valikoimaton sekakantakalastus, joka vaarantaa myös uhanalaisia heikkotilaisia lohikantoja. Myös Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on kiinnittänyt huomiota Itämeren luonnonlohikantojen osin heikkoon tilaan. Euroopan komissio antaa vuosittain ehdotuksen tulevan vuoden kalastusmahdollisuuksista Itämerellä (ml. lohen kokonaiskiintiöistä). Sen perusteella EU:n neuvosto vahvistaa niitä koskevan asetuksen. Suomen kannan määrittely komission ehdotukseen tapahtuu valtioneuvoston EU 17 -kalastusjaostossa, EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnassa. Viime vuosina Itämeren pääaltaan, Pohjanlahden ja Suo-
menlahden yhteenlaskettu saaliskiintiö on ollut noin 100 000 lohta. Euroopan komissio on antanut asetuksen Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotiseksi suunnitelmaksi. Yhtymäkohtia on myös EU:n luonto-, vesipuite- ja meristrategiadirektiiveillä. Suomeen on laadittu Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020, Itämeren alueelle (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014). Tieto merilohen uistelusta ja saaliista on nykyisin hyvin vähäistä. Ammattikalastajien saalis tiedetään varsin hyvin, mutta vapaa-ajankalastuksen osalta arviot perustuvat lähinnä Luonnonvarakeskuksen (Luken) vapaa-ajankalastusselvityksessä saatuihin lukuihin. Luken kyselyä ei ole erikseen kohdennettu lohenuistelijoille, joten sen tuottamat tulokset ovat hyvin suurpiirteisiä. Vapaa-ajankalastajille on Suomessa asetettu kahden lohen päiväkiintiö. TornionMuonionjoessa saaliskiintiö vapaa-ajankalastajalle on yksi lohi vuorokaudessa ja lakisääteistä säätelyä tiukempia rajoituksia on asetettu muillekin lohijoille. Vapaa-ajankalastajille ei ole asetettu kokonaissaaliskiintiötä, mutta keskustelua on ollut lohisaaliin raportointivelvollisuudesta sekä kalastuksessa käytettävien veneiden rekisteröinnistä. Vapaa-ajankalastuksen kannalta määräykset olisivat monella tapaa ongelmallisia. Tämä selvitys tehtiin, jotta saatiin tarkempaa tietoa vapaa-ajankalastuksen vuotuisesta lohisaaliista. Saalisarviota tarvitaan muun muassa Itämeren lohikantojen hoitosuunnitelmaa varten, ja lohikiintiön sekä sivusaaliin poisheittämiseen liittyvissä neuvotteluissa. l
3
Kysely Lohenuistelu tapahtuu pääosin avomerellä yleiskalastusoikeuksien turvin. Uistelijoiden yhteystietoja ei löydy esimerkiksi luvanmyynnin rekistereistä. Suoraan merilohen uistelijoille kohdennetun kyselyn tekeminen on haasteellista. Viime vuosina sosiaalisen median eri keskusteluryhmät ovat koonneet erikoistuneita harrastajia samaan foorumiin. 4
Kyselyn toteuttaminen Tämä selvitys tehtiin pääosin hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä Selkämeren lohenuistelijoiden keskusteluryhmää Whatsapissa. Pyyntö kyselyyn vastaamiseen julkaistiin Facebookin suljetuissa Merilohen uistelijat- ja Kalastajat -ryhmissä sekä SVK:n omilla Facebook-sivuilla. Vastauksista suurin osa saatiin Merilohen uistelijat -ryhmän jäseniltä (2083 jäsentä). Kysely oli avoinna kesäkuun puolesta välistä heinäkuun loppuun asti, jolloin lohenuistelukausi on pääosin saatu päätökseen. Merilohen uistelijat -ryhmässä kysely poiki 55 kommentin viestiketjun. Keskustelu oli pääosin myötämielistä. Osa keskustelijoista epäili kyselyn tuloksia käytettävän päätöksenteos-
Tärkeää!
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tekee lohenuisteluselvityksen. Tieto on tärkeää, jotta saisimme faktatietoa saalismääristä Pohjanlahden, Suomenlahden sekä Ahvenanmaan merialueen osalta. Vastaamalla edistät uistelijoiden asiaa. Tietoa tarvitaan mm. lohiasetukseen sekä lainsäädäntöön liittyvissä neuvotteluissa. Vastaaminen kestää vain pari minuuttia. Vastauksia toivotaan venekunnittain kipparilta (tai yhdeltä venekunnan jäseneltä). Lomakelinkkiä saa jakaa! Linkki kyselyyn: http://www.fisuun.fi/lohikysely2017 Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kuhakauden kynnyksellä kolmen erikoisväritteisen Jesse-vaapun sarja. sa lohenuistelijoita vastaan ja jätti tämän vuoksi vastaamatta. Keskusteluryhmään sekä uistelijoiden Whatsapp-viestiryhmään liitettiin pyyntö jakaa kyselyä edelleen lohenuistelua harrastaville. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni harrastaja vastaajaksi. Kyselyä julkistettaessa mukaan liitettiin tieto, miten vastaaminen hyödyntää lohenuistelun harrastajia. Mukana oli myös kolmen kuhavieheen arpapalkinto vastaajien kesken arvottavaksi. Vastaaminen tapahtui Fisuun.fi -nettisivuilla sähköiselle lomakkeelle. Vastausajan jälkeen tiedot vastauslomakkeilta siirrettiin EXEL-taulukkoon.
Kyselyn julkistaminen Facebookissa. 5
Vastauslomake
Vastauslomake: www.fisuun.fi/lohikysely2017
Lohikyselyssä tiedustellaan uistelijoiden lohisaalista vuonna 2017 Pohjanlahden, Suomenlahden sekä Ahvenanmaan merialueilla. Lisäksi on kysymykset ajankäyttöön sekä ekonomiaan liittyen. Olisi erittäin TÄRKEÄÄ, että mahdollisimman monet venekunnat vastaisivat kyselyyn. Erityisesti tietoa tarvitaan lohiasetukseen ja lainsäädäntöön liittyvien neuvottelujen tueksi. Huom. venekunnittain toivotaan vain yhtä vastausta koko veneku nnan osalta. Vastaaminen kestää noin kolme minuuttia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajan yhteyst ietoja käytetä kuin mahdollisen arvontapalkinnon toimittamiseen liittyen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolmen Jesse-vaapun sarja SVK:n erikoisväreissä! Kiitos osallistumisesta! Vastaajan nimi * Kyselyyn vastataan venekunnittain. Vastaaja on ensisijaisesti veneen kippari tai erikseen venekunnan sopiessa joku muu miehistön jäsen. Sähköpostiosoite * Osoitetietoa käytetään ainoastaan kyselyn arvontapalkinnon voittajie n tavoitta Venekunnan miehistön jäsenmäärä *
miseksi.
Venekunnan uistelupäivien määrä alueittain kaudella 2017 * Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti/Suomenlahti/Ahvenanmaa. Esim. 3/1/0 Venekunnan saamien lohien kappalemäärä alueittain kaudella 2017 * Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti/Suomenlahti/Ahvenanmaa. Esim. 3/1/0 Venekunnan saamien lohien kokonaispaino alueittain kaudel la 2017 * Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti/Suomenlahti/Ahvenanmaa. Esim. 3/1/0 Venekunnan saamien alamittaisten lohien kappalemäärä alueitta in kaudella 2017 * Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti/Suomenlahti/Ahvenanmaa. Esim. 3/1/0 Arvio venekunnan vuonna 2017 käyttämästä rahasummasta lohenuisteluun. * Arvioon sisällytetään bensat, kalastusvälineet, elektroniikka ym. Arvio veneen, moottorin ja varusteiden kokonaisarvosta. * Varmistus (en ole robotti) LÄHETÄ Laatineet: Olli Saari ja Janne Rautanen, SVK
6
Kyselyyn vastasi 92 venekuntaa, joista kaksi vastasi vain talouteen liittyviin kysymyksiin. Huomioitavaa on, että kyselyyn pyydettiin vastamaan venekuntakohtaisesti. Vastausajan päätyttyä tiedot siirrettiin EXCEL-lomakkeelle, jossa aineiston koostaminen tapahtui.
Tulokset Kalastuspäivien määrä venekunnittain (=n) Valtaosalle venekunnista kertyi 4-10 kalastuspäivää. Kalastuspäivien keskiarvot alueittain olivat Pohjanlahdella 5,44., Suomenlahdella 6,52 ja Ahvenanmerellä 7,53 uistelupäivää kauden aikana. Määrittelemättömällä alueella uistelleille kertyi kalastuspäiviä keskimäärin 9,2.
Kalastuspäivien määrällä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä pyyntitehokuutteen. Oletettavaa olisi, että paljon lohta uistelevat olisivat taitavampia ja saisivat enemmän saalista, mutta vastaukset eivät tue tätä oletusta. Kenties venekunnat, joille kertyy vähemmän kalastuspäiviä, ajoittavat kalastuksensa kauden tuottoisimpaan ajankohtaan, jolloin saaliit ovat parhaimmillaan.
Taulukot: Tapani Pakarinen, Luke.
Kalastuspäivien määrä ja päiväkohtainen saalis
7
Tulosyhteenvedot merialueittain Pohjanlahti
➤ Vastanneista uisteli Pohjanlahdella 45 venekuntaa. ➤ Uistelupäiviä heille kertyi yhteensä 245 kpl. ➤ Saaliiksi kokonaispyyntiponnistuksella tuli mitallisia lohia 74 kpl, joiden yhteispaino oli 470,7 kg.
➤ Lohien keskipaino oli 6,36 kg. ➤ Alamittaisia lohia tuli saaliiksi 5 kpl. ➤ Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 3,31 uistelupäivää. Saalis/uistelupäivä oli 0,30 lohta.
Suomenlahti
➤ Vastanneista uisteli Suomenlahdella 23 venekuntaa. ➤ Uistelupäiviä heille kertyi yhteensä 150 kpl. ➤ Saaliiksi kokonaispyyntiponnistuksella tuli mitallisia lohia 35 kpl, joiden yhteispaino oli 226,5 kg.
➤ Lohien keskipaino oli 6,47 kg. ➤ Alamittaisia lohia tuli saaliiksi 13 kpl. ➤ Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 4,29 uistelupäivää. Saalis/ uistelupäivä oli 0,23 lohta.
8
LOHIVUODET
Ahvenanmeri
➤ Vastanneista uisteli Ahvenanmerellä 40 venekuntaa.
➤ Uistelupäiviä helle kertyi yhteensä 301 kpl. ➤ Saaliiksi kokonaispyyntiponnistuksella tuli mitallisia lohia 154 kpl, joiden yhteispaino oli 1561,5 kg.
➤ Lohien keskipaino oli 10,14 kg. ➤ Alamittaisia lohia tuli saaliiksi 2 kpl. ➤ Saadakseen yhden lohen vaadittiin 1,95 uistelupäivää. Saalis/uistelupäivä oli 0,51 lohta.
Määrittämätön uistelualue
➤ Vastanneista 6 venekuntaa ei ilmoittanut kalastuskohdetta.
Muita havaintoja Saadun palautteen mukaan, ja omiin kokemuksiin perustuen voidaan sanoa, että vuosi 2017 oli keskimääräistä parempi lohivuosi, mutta huonompi kuin 2016. Vuodet 2018 ja 2019 olivat vuoden 2017 tasoa tai hieman heikompia uistelusaaliin osalta. Lohien saaliiksi ottamisen ja vapauttamisen osalta ei kerätty tiedustelussa tietoa. Vuoden 2016 hyvän lohikauden aikana lohien vapauttaminen oli yleistä, joko päiväkohtaisen kiintiön täytyttyä, tai saalista koettiin saadun tarpeeksi omaa käyttöä varten.
➤ Heille kertyi uistelupäiviä 46. ➤ Kokonaispyyntiponnistuksella tuli saaliiksi mitallisia lohia 25 kpl, joiden yhteispaino oli 111 kg.
➤ Lohien keskipaino oli 4,44 kg. ➤ Saadakseen yhden lohen vaadittiin 1,84 uistelupäivää. Saalis/uistelupäivä oli 0,54 lohta.
Tulosten yhteenveto Vastauksia saatiin yhteensä 92 venekunnalta, joissa oli miehistöä 208 henkilöä (ka. 2,26). Vastanneille kertyi yhteensä 746 meripäivää ja saatuja alamitan täyttäviä lohia 288 kpl. Lohien yhteispaino oli 2371 kg.
➤ Lohien keskipaino oli 8,23 kg. ➤ Alamittaisia lohia päätyi lisäksi saaliiksi 20 kpl.
➤ Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 2,58 uistelupäivää.
➤ Saalis kaikki alueet huomioiden oli 0,39 lohta/kalastuspäivä. Tämä alittaa huomattavasti kalastusasetuksessa kalastajaa kohti säädetyn kahden lohen vuorokausikiintiön.
Viime vuosien lohikausista vuosi 2016 oli ylivertainen. Silloin monet aiemmat, saaliittomat uistelureissut palkittiin komealla lohella. Kuva: Janne Rautanen.
Lohenuistelun ekonomia ➤ Rahaa käytettiin merilohen uisteluun 3 461 €/venekunta vuonna 2017 (yht. 311 500 €). Summaan ei ole laskettu veneen arvoa vaan muut kauden aikana lohenuistelusta aiheutuneet kulut (polttoaineet, kalastonhoitomaksu, majoituskulut, uisteluvälineet ja viehehankinnat jne.)
➤ Uistelukaluston (vene, moottori ja varusteet) arvo oli keskimäärin 31 962 € (yht. 2 940 500 €).
➤ Hinta/saatu mitallinen lohi välittömät kulut huomioon ottaen oli 1 081,50 €.
➤ Uistelukaluston hintaa, autojen vaihtoa tai muita isompia investointeja ei ole laskettu summaan mukaan. Todellisuudessa hinta/saatu lohi on paljon korkeampi. 9
Sakari Paunila sai 3,4 kg painavan, 75 cm mittaisen lohen 14.4.2017 Reposaaren edustalta. Lohi oli istutettu 25.5.2015 Tornionjoen Patokarille 159 mm mittaisena.
10
Lohenuistelu eroaa aika paljon monista muista kalastustavoista. Ulkomerellä tapahtuvana kalastuksena ottipisteistä kerrotaan avoimesti, kuten myös vieheistä ja menetelmistä. Lohenuistelua ei leimaa salailu tai ajattelutapa, että muut pyytäisivät ”minun” kalat pois. Päinvastoin, muista venekunnista saadaan turvaa tai turvallisuuden tuntua avomerellä. Lisäksi jaettu tieto parantaa saalismahdollisuuksia. Lohia saadaan saaliiksi niin harvoin, että syytä kateudelle ei ole.
Havaintoja lohenuistelusta sekä pyyntikuntien ja kokonaislohisaalin arviointi Lohenuistelukausi Lohenuistelu Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä keskittyy kevääseen ja alkukesään. Kuumin sesonki kestää Ahvenanmerellä sekä Pohjanlahdella vain noin kuukauden. Ahvenanmerellä kausi on parhaimmillaan toukokuun puolesta välistä kesäkuun puoleen väliin. Uistelu tapahtuu pääsosin Ahvenanmaan länsi- ja eteläpuoleisella alueella. Pohjanlahdella uistelu tapahtuu pääosin toukokuun aikana. Pohjanlahdella uistelu on suosituinta Selkämeren alueella, mutta vielä Merenkurkun korkeudellakin pyyntiä harjoitetaan. Perämerellä lohenuistelu ei ole saavuttanut suurta suosiota huonosta saaliista johtuen. Ilmeisesti lohi lopettaa syönnin lähestyessään nousujokeaan. Suomenlahden uistelukausi on pidempi kuin muilla merialueilla jatkuen läpi kesäkauden. Suomenlahdella uistelu on suosituinta Porkkalanniemen ja Helsingin merialueella. Myös idempänä, erityisesti Kotkan edustalla harrastetaan lohenuistelua. Uistelun saalis kostuu vaelluslohien ohella osin myös syönnöksellä olevista lohista. Uistelijoiden meripäivien määrää rajoittavat sääolosuhteet. Erityisesti voimakas tuuli, mutta myös rajoittunut näkyvyys saattavat estää kalastuksen.
Saaliin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä Lohisaalis jakaantuu venekunnille tasaisesti. Saalis korreloi aika hyvin merellä käytettyyn aikaan. Vuosivaihtelu lohisaaliissa on suurta. Sääolosuhteiden ohella lohisaaliiseen vaikuttavat muun muassa talvella vallinneet jääolot, alkukesän lämpötilat sekä tuulen suunta. Eritysesti alkukaudesta veden lämpimän pintakerroksen sijainti ohjaa kalastusta, koska saalista tulee erityisesti lämpimän veden alueelta. Saalisvaihtelu lienee suurinta Pohjanlahdella. Joinain vuosina lohet tuntuvat vaeltavan ulkomerellä kauempana ran-
nikosta, jolloin niiden tavoittaminen on vaikeaa. Uistelijoiden mielestä saaliseen vaikuttaa myös ammattimaisen pyynnin aloituksen ajankohta sekä kiintiön koko. Myös istutuksilla on havaittu olevan merkitystä erityisesti saaliiseen alkukaudesta, jolloin saaliiksi päätyy enemmän pienikokoista syönnöslohta.
Uistelijoiden määrä Uistelijoiden kokonaismäärän arviointi ei ole helppoa. Esimerkiksi Pohjanlahden uistelijoiden määrän arvioinnissa voidaan käyttää apuna veneenlaskupaikkojen parkkipaikoilla olleiden traileriyhdistelmien määrää. Porin Reposaaren ja Rauman Petäyksen telakalta lähtee hyvinkin puolet koko Selkämeren uistelijoista lohenvetoon. Lohenuistelijat pitävät melko tiiviisti yhteyttä ja aktiiviuistelijat tuntevat toiset samalla merialueella kalastavat venekunnat. Omiin kokemuksiin sekä muilta harrastajilta saatuihin tietoihin perustuen voidaan karkeasti arvioida aktiivisesti lohta uistelevia venekuntia olevan noin 300 ja satunnaisesti tai harvoin uistelevia on arviolta saman verran.
Kokonaislohisaalis Ammattikalastuksen saaliskiintiö Suomen osalta Pääaltaalla ja Pohjanlahdella vuonna 2019 oli 23 548 kpl ja Suomenlahdella 8 708 kpl. Yhteensä 32 256 lohta. Karkeasti arvioitaessa merilohen uistelijoiden kokonaissaalista Suomen merialueelta voitaisiin olettaa, että kyselyyn vastanneet pääosin aktiiviuistelijat pyysivät noin viidesosan kaikista uistellen saaduista lohista. Täten laskien uistelijoiden saama lohimäärä Suomessa vuonna 2017 oli 1 440 mitallista lohta. Laskettuna kyselyn vastauksiin ja venekuntien määrän arvioon perustuen vetouistelun kaikkien merialueidemme kokonaissaalis olisi ollut vuonna 2017 noin 1200 lohta. Uistelusaaliin määrä on 3-4 prosenttia ammattikalastuksen saaliista. >
11
Uistelusaalis ALUE
ALUKSIA
ILM. SAALIS
MIN
TA.
MAKS.
Suomenlahti 92
35
35 174
272
Pohjanlahti 92
74
74 331
502
Ahvenanmaa 92 YHTEENSÄ
154
154 652
970
263 1158
1744
Saalislaskelmat alueittain Suomenlahti
Ahvenanmeri
➤ Minimisaalis on vuoden 2017 lohikyselyyn vastannei-
➤ Minimisaalis on vuoden 2017 lohikyselyyn vastan-
den venekuntien kokonaissaalis (92 venekuntaa)
➤ Tyyppiarvo (ekstrapolaatio) 300/92 + 300 satunnai-
➤ Tyyppiarvo (ekstrapolaatio) 300/92 + 300 satun-
sesti uistelevat (1 uistelupäivä, saalis 0,2 lohta) Suomenlahti: 35/(92)/300 >114 + 50 > 174 lohta
naisesti uistelevat (1 uistelupäivä, saalis 0,5 lohta) Ahvenanmeri 154/(92)/300 > 502 + 150 > 652 lohta
➤ Maksimiarvo (ekstrapolaatio) 400/92 + 400 satunnaisesti uistelevat (1.5 uistelupäivää, saalis 0,2 lohta) Suomenlahti maks. 35/(92)/400 > 152 + 120 > 272 lohta
Pohjanlahti
➤ Minimisaalis on vuoden 2017 lohikyselyyn vastanneiden venekuntien kokonaissaalis (92 venekuntaa)
➤ Tyyppiarvo (ekstrapolaatio) 300/92 + 300 satunnaisesti uistelevat (1 uistelupäivä, saalis 0,3 lohta) Pohjanlahti 74/(92)/300> 241 + 90 > 331 lohta
➤ Maksimiarvo (ekstrapolaatio) 400/92 + 400 satunnaisesti uistelevat (1.5 uistelupäivää, saalis 0,3 lohta) Pohjanlahti maks. 74/(92)/400 > 322 + 180 > 502 lohta
12
neiden venekuntien kokonaissaalis (92 venekuntaa)
➤ Maksimiarvo (ekstrapolaatio) 400/92 + 400 satunnaisesti uistelevat (1.5 uistelupäivää, saalis 0,5 lohta) Ahvenenmeri maks. 154/(92)/400 > 670 + 300 > 970 lohta
Yhteenlaskettu uistelusaalis
➤ Kokonaissaalis kaikilta merialueilta 1158 lohta ➤ Maksimaalinen saalis 1744 lohta l