J
ossain vaiheessa opintoja osa valtsikalaisista huomaa, ettei aikoinaan suuren luku-urakan takana ollut pääaine osoittautunutkaan oikeaksi valinnaksi. Osalle oman pääaineen helpompi pääsykoe oli alkujaankin vain välietappi matkalla tiedekunnan suosituimpiin aineisiin. Opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkolan mukaan tiedekunta pyrkii tarjoamaan opiskelijoilleen mahdollisuuden pääaineen vaihtoon, mikäli nämä eivät koe nykyistä pääainettaan omakseen. - Taktikointia helpomman sisäänpääsyn avulla emme kuitenkaan hyväksy. Moniin aineisiin on kuitenkin enemmän tulijoita kuin lähtijöitä, mistä koituu ongelmia. Tällaisiksi aineiksi Hakkola luettelee viestinnän, sosiaalipsykologian ja maailmanpolitiikan. - Näihin aineisiin voidaan ottaa vain, jos on lähtijöitä. Vaatimus ei kuitenkaan ole täysin ehdoton. Vaihdon onnistuminen riippuu myös opintotilanteesta. Pitkälle edenneet ja hyvin suoritetut opinnot ovat avaimia pääaineenvaihdon onnistumiselle, sillä vaihtopaikat täytetään opiskelijoiden paremmuusjärjestyksessä. Vaihtopäätökset suoritetaan dekaanin toimesta, mutta yleensä päätöksiä tehdessä kuullaan myös oppiaineista vastaavia professoreja. Samalla, kun osaan aineista ei voida ottaa kaikkia halukkaita, ovat tilasto- ja taloustieteen kaltaiset aineet tilastojen mukaan suosittuja hylkäyksen kohteita. Tiedekunnassa onkin pohdittu ovatko näiden aineiden sisäänottomäärät tarpeettoman suuret. - Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, Hakkola tähdentää.
rin kanssa perustettu firma hidastivat kuitenkin uuden pääaineen löytämistä, ja vaihtoon vaadittavien opintopistemäärien keräämistä. Lopulta Nuortimo päätyi poliittiseen historiaan. - Historiallinen lähestymistapa on minulle ylipäätään läheinen. Myös laajat mahdollisuudet tehdä erilaisin metodein tutkimusta tuntuivat sillä hetkellä luontevimmalta ja kiinnostavimmalta näkökulmalta. Päätöstään Nuortimo ei ole katunut. Jälkikäteen hän on kuitenkin tullut pohtineeksi, että kandin tekeminen tilastosta ja vaihto vasta maisterivaiheessa olisi saattanut olla helpompi ratkaisu. - Ilman vaihtoa olisin tehnyt opinnot ehkä tasaisemmin. Nyt olen suorittanut yhden vuoden aikana kaikki kandivaiheen seminaarikurssit. Nuortimon omasta fuksikerrasta huomattavan moni oli hänen tavoin kiinnostunut psykologiasta. - Osa näistä pääsi lopulta psykaan. Jotkut myös jäivät pysyvästi tilastoon, Nuortimo muistelee. Pyrkimys psykologiaan, joskin käyttäytymistieteellisen puolelle, johti myös tämän vuoden fuksin, Anni Nelimarkan tilastotieteeseen. Häntä tilastot ja varsinkin valtsikalaisuus ovat kuitenkin alkaneet viehättää siinä määrin, ettei matka ehkä jatkukaan alkuperäiseen kohteeseen. - Näyttää kuitenkin siltä, että ottaisin sosiaalipsykologian sivuaineekseni. Kuka tietää, vaikka siitä joskus tulisi pääaineeni, Nelimarkka toteaa.
Lukiovuosien suosikista pettymykseksi Filosofia oli viidettä vuotta opiskelevalle Anna Järvelälle suosikkiaine jo lukiossa, eikä hän juuri muita vaihtoehtoja miettinyt hakiessaan yliopistoon. - Halusin nimenomaan valtsikaan enkä humanistiseen, ja valtsikassa käytännöllinen filosofia oli paras vaihtoehto.
Jussi Nuortimolla oli vaihto mielessä jo sisäänpäästessään tilastotieteeseen, vaikka matematiikka ja tilastot olivat lähellä sydäntä. Lopulta uudeksi pääaineeksi valikoitui poliittinen historia.
Tilastojen kautta valtsikalaiseksi Kuudennen vuoden valtsikalainen Jussi Nuortimo oli yrittänyt tiedekuntaan jo aiemmin, kun hän päätti hakea samanaikaisesti sosiaalipsykologiaan ja tilastotieteeseen. - Kummassakin pääsykokeessa oli samat sisällöt tilasto-osuuksissa. Ajattelin, että välivuosien jälkeen olisi kiva päästä edes jonnekin, joten hain varmuuden vuoksi myös tilastoon. Tilastoon päästyään Nuortimolla oli kuitenkin jo vaihto mielessä siitä huolimatta, että hän piti sekä matematiikasta että tilastoista. - Se oli minulle liian menetelmätiede, vaikka teenkin siitä sivuaineeni. Valtiotieteet ylipäätänsä kuitenkin kiinnostivat. Oli silti selvää, ettei tilasto ole se aine, josta tulen valmistumaan. Työt, toiminta HYY:n hallituksessa sekä kaveTutkain 2/2012
21