Tekniikka&Talous 2015/20

Page 1

Startup Nuuka kertoo paljon energiankulutuksesta 8 Myös tulevaisuuden tehtaassa on ihmisiä töissä 16

20

29.5.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Työvoimapula yllätti patenttikunkun 6

Ilmailu vähentää päästöjään 4

Itsemittaus alkaa Hämeenlinnassa 9 DI:n lompakko oheni 5 Ndn korvaa ip:n 6

Esko Tusa alkoi kehittää ioninvaihtimia ydinvoimaloihin 1980-luvulla. Sitkeä työ kruunattiin Suomalaisella Insinöörityöpalkinnolla. 2

Tampereen yliopistohanke etenee 5 Veijo Miettinen Saarnamiehen taskussa sätki ahven 23

KAROLIINA PAAVILAINEN

Fukushiman puhdistaja


2 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Uutiset

”Suomi tarvitsee ehdottomasti tiedeministerin.” KANSANEDUSTAJA MARTTI TIURI TEKNIIKKA&TALOUDESSA 31.3.1994

Pikkurakeilla miljooni Radioaktiivisten vesien puhdistus sai Suomalaisen insinöörityöpalkinnon

PALKINTO / Diplomi-insinööri Esko Tusan kehittämä selektiivisiin epäorgaanisiin ioninvaihtimiin perustuva puhdistusteknologia on saanut vuoden 2015 Suomalaisen Insinöörityönpalkinnon. Tusan puhdistimet ovat jopa tuhat kertaa niin tehokkaita kuin kilpailevat tuotteet. Puhdistustehon lisäksi järjestelmän etu on häviävän pieni jätemäärä, koska ioninvaihtomateriaalia tarvitaan niin vähän. Tusa on tutkinut ioninvaihtimia 1980-luvulta lähtien. Läpimurto tapahtui vuosikymmenen puolivälissä, kun Helsingin yliopiston radiokemian laboratoriossa kehitettiin IVO:n vaatimukset täyttävä ioninvaihdin. Se mahdollisti alkuperäisen idean mukaisen Nures-järjestelmän rakentamisen. Fukushima tunnetuin käyttökohde Ensimmäinen järjestelmä käynnistettiin Loviisan ydinvoimalaitoksella 1991. Vuonna 1993 järjestelmää alettiin myydä muille ydinvoimalaitoksille. Järjestelmiä on maailmalla käytössä noin 50, lähinnä ydinvoimaloissa ja tutkimuslaitoksissa. Tunnetuin referenssi on Fukushiman ydinvoimaloiden vesien puhdistaminen, joka jatkuu vielä vuosikymmeniä. Fukushiman puhdistuksen laajuutta kuvaa se, että Loviisan järjestelmässä on kerrallaan kahdeksan litraa selektiivisiä ioninvaihtimia, kun Fukushimassa on kerrallaan 30 kuutiometriä samoja vaihtimia kahdessa puhdistuslinjassa. Puhdistustarpeessakin ollaan eri

KUVAT KAROLIINA PAAVILAINEN

RAKEET RATKAISEVAT. Fortumin patentoimien menetelmien ydin ovat rakeet, jotka puhdistavat veden juuri tietystä isotoopista. Materiaali on seitsemän alkuaineen yhdistelmä.

suuruusluokassa. Loviisassa puhdistetaan noin kaksi kuutiota vuorokaudessa. Fukushimassa puhdistetaan vettä 1 000–1 500 kuutiometriä vuorokaudessa eli saman verran kuin on kilpauintialtaassa. Fukushimassa Nures-järjestelmä pystyy puhdistamaan cesiumpitoisuuden kertoimella 8,3 miljoonaa ja strontiumin puhdistuskertoimella 165 miljoonaa. Puhdistuskerroin on pitoisuuden määrä ennen puhdistusta suhteessa pitoisuuteen puhdistuksen jälkeen.

Ydinvoimasta luopuminen tuo kysyntää Nures on ollut Loviisan ydinvoimalalle hyvä sijoit us. – Järjestelmän ansiosta Loviisassa on säästetty vuosien varrella jo noin 55 miljoonaa euroa, Tusa kertoo. – Säästöt syntyvät siitä, että

”Keskustelut ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen teknisistä vaihtoehdoista ovat jo alkaneet.”

Palkitut insinöörityöt 2010–2015 ■ 2010 Oasis of the Seas matkustajaristeilijäaluksen runkorakenteen lujuus- ja värähtelytekninen suunnittelu ■ 2011 Säätutkateknologian kehittäminen ■ 2012 Lujaakin lujempi teräs ■ 2013 AutoMine-kaivosautomaatiojärjestelmä ■ 2014 Energiapihin led-valaistusteknologian kehittäminen ■ 2015 Radioaktiivisten nesteiden puhdistusjärjestelmä ■ Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF jakavat vuosittain Suomalaisen insinöörityöpalkinnon. Nykymuodossaan palkintoa on jaettu vuodesta 1980 alkaen. Palkinto voidaan esityksestä myöntää tunnustuksena joko yhdelle henkilölle tai työryhmälle. Palkinto on kunniakirja sekä siihen liittyvä rahapalkinto.

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 223 000 (KMT 2014)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Valtioneuvoston kansliaan on nimettävä teknologia- ja tiedeministeri.”

”On välttämätöntä nimetä tekniikka- ja tiedeministeri valtioneuvoston kansliaan.”

PROFESSORI EMERITUS MARTTI TIURI SUOMEN KUVALEHDESSÄ 14.4.2011

PROFESORI EMERITUS MARTTI TIURI HELSINGIN SANOMISSA 25.5.2015.

Uusi teoria: Maailma ei koostu atomeista vaan biteistä

3

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

en säästöt Esko Tusa ■ S. 1952 ■ Diplomi-insinööri TKK Fysiikan laitos 1976 ■ VTT tutkija 1976–1978 ■ IVO toimistoinsinööri, ryhmäpäällikkö, tuotepäällikkö 1978–1996 ■ Toimitusjohtaja 1996– 2000, Selion Oy ■ Senior adviser Fortum Nuclear Services 2001– 2010 ■ Senior adviser, Fortum Power and Heat 2010–

VOIT TAJA JA INSINÖÖRITYÖ. Esko Tusan käsissä on puhdistusjärjestelmän sydän, selektiivisellä ioninvaihtimella täytetty kolonni. Ioninvaihtimet sitovat radionuklidit sisäänsä.

vaihtoehtoisena vesien käsittelynä on betonointi, ja me tiedämme mitä betonointilaitos ja sen käyttö maksavat. Myös loppusijoitustila voitiin rakentaa puolta lyhyemmäksi. Nures-järjestelmän ulkoisen liiketoiminnan liikevaihto on kymmenissä miljoonissa euroissa vuodessa, mutta tarkempia lukuja Tusa ei paljasta. – Volyymit vaihtelevat vuosittain, sillä monissa hankkeissa liikevaihtoa tulee alkupainotteisesti ja sitten voi olla vuosia hiljaisempaa. Sama koskee ydinvoimaloiden käytöstäpoistohankkeita, joita on tulossa lähivuosina. Fortumillakin on jo ensimmäinen puhdistusprojekti menossa. – On arvioitu, että seuraavan 20 vuoden aikana tulee eteen 220 ydinvoiman käytöstäpoistoprojektia. Yhden voimalaitoksen poistamisen projektien hinta on miljoonia euroja, Tusa sanoo. Myös Saksan päätös ydinvoimasta luopumisesta on Tusan mukaan jo lisännyt kontakteja. – Alun perin ajateltiin, että menee vielä vuosia ennen kuin mitään tapahtuu, mutta keskustelut käytöstä poistamisen teknisistä vaihtoehdoista ovat jo alkaneet. Puhdistusjärjestelmän rakentaminen kohteeseen on pitkäjänteistä työtä. Aikaa kuluu helposti ainakin viisi vuotta.

Mitä tiukempi liuos, sitä parempi tulos Mitä suurempi on pitoisuus, sitä tehokkaammin järjestelmä Tusan

Pitkä matka Piilaaksoksi

mukaan toimii. – Kun mennään laimeampiin suolaliuoksiin, niin kilpailijoita alkaa löytyä. Mutta silloinkin meidän kilpailukykynämme säilyy parempi kapasiteetti. Yleisimmin radioaktiivisten liuosten puhdistuksessa käytetty aine on zeoliitti. Se on edullista, mutta sitä tarvitaan tuhat kiloa samaan puhdistustulokseen, johon päästään yhdellä kilolla Nuresioninvaihtomateriaalia. Cesiumin ja strontiumin isotoopit ovat yleisimmät radioaktiiviset suolat, jotka vedestä pitää poistaa. Tosin esimerkiksi Fukushimassa on yhteensä 62 eri radioaktiivista suolaa. Vesi on siellä koko ajan yhteydessä polttoaineen kanssa, joten mukana ovat myös kaikki lyhytikäiset nuklidit. Tusan johdolla on jatkettu isotooppien täsmäpoiston kehittämistä. Koboltin poistoon kehitetty ioninvaihtomateriaali on ollut käytössä viisitoista vuotta. Valmiina on myös antimonin erottamiseen tarkoitettu tuote. Se on ollut testeissä Loviisan huoltoseisokissa. Kehitteillä on myös nikkelin poistaminen, vaikka nikkeli on vaikea aine. Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF palkitsivat Esko Tusan vuosikymmenten uurastuksen 30 000 euron arvoisella Suomalainen Insinöörityöpalkinto -huomionosoituksella keskiviikkona Helsingissä. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Näin eroon nuklideista

T

eollisesta internetistä on Suomessa puhuttu vajaat pari vuotta. Keskustelun käynnistäjänä toimi Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Mistään ihan uudesta asiasta ei ole kyse, sillä koneiden ja laitteiden etävalvontaa on tehty iät ajat. Teollinen internet on hyvä käsite, koska se antaa hajanaisille tekemisille nimen.

Yrityksissä pitäisi tehdä rohkeampia irtiottoja.

TEKNIIKKA&TALOUS JA Tivi järjestivät alkuviikosta Teollinen internet -tapahtuman, joka kokosi paikalle reilut parisataa teollisuuden ja ict-alan asiantuntijaa. Iso osa tapahtuman osallistujista oli sitä mieltä, että teollinen internet on edelleen nousussa oleva ilmiö. Jotkut katsoivat, että se on hype-käyrän lakipisteessä, ja muutaman osallistujan mielestä käsitteen vetovoima on jo hiipumassa. Yritysten liiketoiminnan sykli etenee ilmiöitä hitaammin. Toistaiseksi teollisen internetin tarjoamista mahdollisuuksista on hyödynnetty murto-osa. Tekemisen fokus on ollut kustannusten säästössä. Teollinen internet tarjoaa mahdollisuuden rakentaa myös uutta, kaiken vanhan mullistavaa liiketoimintaa. Perinteisen teollisuuden tarjontaan teollinen internet tulee hitaasti, tuotteiden uusiutumisen ja uusien palvelujen mukana. Riittääkö tämä vauhti merkittävän hyödyn saamiseen, vai pitäisikö yrityksissä tehdä rohkeampia irtiottoja? Mikään uusi ei synny itsestään vaan vaatii yrityksen johdolta ja hallitukselta näkemystä ja valmiutta riskinottoon. Liiketoimintayksiköitä pitäisi ehkä potkia nopeampaan muutokseen startupeille ominaisilla toimintamalleilla. Mallia tarjoaa it-palvelutalo Tieto, joka perusti yhtiön sisälle nopean toiminnan teollisen internetin yksikön. TYÖNSÄ PÄÄTTÄVÄ hallitus nimesi teollisen internetin yhdeksi kärkiteemakseen ja teetätti kautensa viime hetkillä aiheesta selvityksen, joka sai komealta kuulostavan nimen Suomi – Teollisen internetin Piilaakso. Tavoitteet pitää asettaa korkealle, mutta samalla pitää esittää, miten ne voisi toteuttaa. Suomessa on eteviä alan startupeja, tarkkaan kehitystä seuraavia pk-yrityksiä ja kehityksen kärkeä edustavia korporaatioita. Yhdessä ne voivat muodostaa uskottavan ekosysteemin. Intoa ja uskoa asiaan löytyy. Unelma Piilaaksosta edellyttää yhteistä tahtoa, tekemisen halua ja paljon määrätietoista työtä. Nyt pitää tarttua toimeen. &

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

SYDÄN: radioaktiivisten aineitten selektiivinen erotus Aktiivisuusmittaus

Partikkeleihin sitoutuneen aktiivisuuden poisto

Fakta

Orgaanisen aineksen poisto

Hieno partikkelisuodatus

P.S.

SUOMI SAA pääministeriksi diplomi-insinöörin, mutta Akavan johdossa jatkaa ekonomi. Heikki Kauppi haastoi Sture Fjäderin, mutta enemmistö liittokokouksen osallistujista antoi nykyiselle puheenjohtajalle jatkoajan. Uusi vaali on luvassa jo vuoden kuluttua. &

Valvontatankki Ulos

■ Nuclid Removal System eli nuklidien poistojärjestelmä. ■ Ennen selektiivistä erotusta radioaktiivinen vedestä poistetaan orgaaninen aine, tehdään karkea suodatus ja hienosuodatus. Mittauksella varmistetaan, että pitoisuus on laskenut sallittuihin rajoihin. Puhdistettu vesi voidaan laskea mereen.

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Susanna Peltonen, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

”Yritän sytyttää ihmisissä mieluummin muutoksen palon kuin muutoksen pelon.” SUOMISEN TOIMITUSJOHTAJA NINA KOPOLA OPTIOSSA 8/2015.

JUHA S.KALLIOLAHTI

Puskuritankki


4 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Zuckerberg sijoitti 100 miljoonaa yksityisyytensä

Uusi teknologia leikkaa lentämisen päästöjä Ilmailuala tavoittelee lentämisen päästöjen kasvun taittamista

TERO LEHTO

ILMAILU / Lentokonevalmistaja Airbus toivoo, että kaupallisen ilmailun päästöt voidaan puolittaa nykytasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii paljon uutta teknologiaa ja lentoyhtiöiden yhteistyötä. Airbusin Aasian ja Euroopan johtaja Chris Buckley myöntää, että lentämisen päästöt kasvavat vielä vuoteen 2020 saakka, mutta sen jälkeen kasvun pitäisi taittua uusien vähäpäästöisempien koneiden yleistyessä. Vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on puolittaa päästöt vuoden 2005 tasosta. Se onnistuu vain, jos lentoyhtiöt uusivat koneitaan, eivätkä länsimaisten lentoyhtiöiden vanhat koneet jää liian pitkäksi aikaa lentämään kehittyvissä maissa. Maailman 20 000 matkustajalentokoneen keski-ikä vaihtelee suuresti lentoyhtiöittäin – esimerkiksi pelkästään Yhdysvalloissa viidestä vuodesta yli 20 vuoteen. Paine on kova, koska lentoliikenne tuottaa vähintään kaksi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä vuosittain. Matkustajamäärät tuplaantuvat 15 vuoden välein. – Vuonna 2008 ilmailuala asetti tavoitteeksi parantaa polttoaineen kulutuksen tehokkuutta 1,5 prosenttia vuosittain. Tulosta alkaa näkyä, Buckley sanoi mediatapaamisessa lentoyhtiön Toulousen tehtaalla. Airbusin mukaan tavoite on ylitetty selvästi – liki kaksinkertaisena vuodesta 2009 lähtien.

Vähemmällä enemmän Polttoainetehokkuus paranee, kun uudet koneet pystyvät kuljettamaan saman määrän tai enemmän matkustajia pienemmällä polttoaineen kulutuksella. Esimerkiksi Finnairin valitsema kaksimoottorinen Airbus A350900-laajarunkokone kuluttaa arviolta viidenneksen vähemmän polttoainetta kuin nykyinen nelimoottorinen A340-kone.

TUOTANTO KIIHTYY. Finnairin tilaamaa A350-konetta valmistuu vasta muutama kuukaudessa, mutta valmiistajan on saatava tahti moninkertaiseksi pysyäkseen luvatussa aikataulussa. Finnairin ensimmäiset koneet ovat edenneet jo kokoonpanosta testaukseen.

Lentämisen päästöt kasvavat vuoteen 2020 saakka. Tämä laskee myös lentämisen kustannuksia, koska polttoaine muodostaa noin 30 prosenttia Finnairin kuluista, kertoo kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki Finnairista. Parin vuoden päästä liikenteeseen tuleva A330neo-kone vähentää Airbusin mukaan hiilioksidipäästöjä 14 prosenttia matkustajaa kohti. Tavoitteena on vähentää ympä-

ristöhaittoja myös biopolttoaineiden avulla. Niiden kokeiluja on tehty, mutta vaihtoehdot ovat vielä liian kalliita laajasti käytettäväksi, sanoivat tilaisuudessa British Airwaysin, Cathay Pacificin ja KLM:n johtajat. Lentoyhtiöt ovat ensimmäiset, jotka lähtivät mukaan Airbusin uuteen ”eko-ohjelmaan”. Uusia lentoyhtiöitä on tulossa mukaan ensi vuonna.

Oikeita tuloksia Lentoyhtiöiden mukaan eko-ohjelma ei ole vain pr-tempaus, vaan yhteistyöllä on saatu tuloksia. Aiemmassa ohjelmassa Air France onnistui lentämään Airbus A321 -koneen Toulousesta Pariisiin puolella hiilidioksidipäästöistä normaaliin nähden. Tulos syntyi bio-

polttoöljyn ja polttoainetta säästävän lentämistavan avulla. Airbusin t&k-johtajan Charles Championin mukaan vuoden 2050 tavoitteiden saavuttamiseksi on lentokoneiden kuoren materiaalien, siipien ja moottoreiden kehityksessä saavutettava useita voittoja. Se tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia bionisia ja komposiittirakenteita. Airbus tutkii muun muassa akku- ja sähkömoottorikäyttöistä koneiden vetokalustoa lentokentällä. Tämä säästää polttoainetta isoilla kentillä, joilla rullausmatkat ovat pitkät. Lentokoneisiin on myös kehitetty sähköavusteisia etupyöriä, jolloin vetokalustoa ei tarvittaisi ollenkaan.

Pidemmällä tulevaisuudessa häämöttää myös pienten matkustajamäärien lennättäminen, varsinkin lyhyillä matkoilla, sähkömoottoreilla. Päästöjen lisäksi lentämisen haitaksi lasketaan koneiden aiheuttama melusaaste. Moottorivalmistaja Rolls Roycen johtaja Caroline Day totesi, että yhtiön moottoreiden melutaso on pudonnut yli kymmenen desibeliä vuodesta 2000, eli Boeing 777-koneen moottoreista Airbus A350 -koneen moottoreihin. Vuonna 2050 melutason pitäisi olla vielä 35 desibeliä alhaisempi. & TERO LEHTO

T&T Toulouse

Porokari vetää yhä insinöörejä suurliittoon Suurliitto houkuttelee insinöörejä JUSSI HELTTUNEN

JÄRJESTÖT / Insinööriliitto jatkaa mukana uuden suurliiton selvitystyössä. Liiton edustajakokous päätti viime viikolla Lappeenrannassa äänin 45–24 pysytellä mukana uuden liiton selvitystyössä. Tampereen insinöörit oli esittänyt, että selvitystyöstä luovuttaisiin, jotta Insinööriliitto pysyisi jatkossakin Akavan jäsenenä. Tampere oli saanut tukea ainakin Turun ja Oulun insinööreiltä. Aluejärjestöt kokivat, että kyseessä on pikemminkin valmistelutyö jolla nykyinen Pertti Porokari ajaa liittoa uuteen keskusjärjestöön. Insinööriliitto on ollut näkyväs-

Pertti Porokari

ti mukana uuden keskusjärjestön synnyttämisessä alusta lähtien. Porokari oli yksi kolmesta paikalla olleesta akavalaisesta liittojohtajasta viime syksyn kuulussa hotelli Tornin tapaamisessa. Porokarin pettymykseksi akavalaisista liitoista Insinööriliiton lisäksi vain kunta-alan KTK Tekniikan Asiantuntijat on ilmoittautunut mukaan uuden keskusjärjestön valmisteluun. TEK päätti alkuvuodesta olla

”Tilanne on tosi erikoinen.”

osallistumatta selvitystyöhön.

Kapinakenraali jäi hallitukseen Vaikka suurliittohanke pysyikin helposti pystyssä, kärsi Porokari Lappeenrannan kokouksessa myös kirvelevän tappion. Edustajakokous ei halunnut äänin 35–34 käsitellä liiton hallituksen ehdotusta tamperelaisen hallituksen jäsenen Kalle Kiilin erottamisesta liiton hallituksesta. Kiili edustaa Tampereen insinöörejä. Järjestöä on pidetty Porokarin vastaisen opposition keulajärjestönä. Kiilin erottamista on perustel-

tu liiton edun vastaisilla toimilla ja lausunnoilla. Kiili on arvostellut Porokaria. Myös Tekniikka & Taloudelle annettuja kommentteja on pidetty Kiilin asemaa raskauttavina. Yritys kammeta Kiili sivuun liiton hallituksesta liittyy vahvasti puheenjohtaja Pertti Porokarin asemaan. Tampereen Insinöörit on on ollut lipunkantajana Porokarin vastaisessa liikkeessä. – Tilanne on tosi erikoinen. Toivon, ettei edustajakokous käsittele erottamistani, Kiili kommentoi ennen äänestystä. & HARRI REPO

@talentum.fi


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

suojelemiseen - mutta haluaa, että sinä jaat kaiken

WWW.TEKTAL.FI/P/19

Tampere 3 -hanke saa jatkaa Uusi yliopisto voi aloittaa aikaisintaan vuonna 2019 KOULUTUS / Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdistävälle Tampere 3 -hankkeelle näytettiin maanantaina vihreää valoa. Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston hallitukset päättivät jatkaa nykyiset korkeakoulut korvaavan yliopiston rakentamista. Uudella yliopistolla olisi yksi koulutusrakenne ja oikeus sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintojen myöntämiseen. Yliopisto tarjoaisi siis mahdollisuudet sekä teoreettisiin että työelämälähtöisiin opintoihin. Tampere 3 -hanketta selvittänyt vararehtorityöryhmä arvioi, että uuden yliopiston aloitusajankohta on aikaisintaan vuonna 2019. Se kuitenkin edellyttää, että tarvittavat muutokset lainsäädännössä toteutuvat vuoden 2016 aikana. Prosessi etenee lainsäädännöllisten muutosten ja saatavien taloudellisten resurssien mahdollistamalla aikataululla, korkeakoulut tiedottavat. Korkeakoulujen hallitusten puheenjohtajat ovat tyytyväisiä siihen, että kolmella korkeakoululla on selkeä yhteinen tavoite. – Tekniikka, terveys, yhteiskunta, talous ja johtaminen kohtaisivat uudessa yliopistossa palvellen tutkimusta, koulusta ja työelämän tarpeita. On hienoa, että kolme korkeakoulua on löytänyt yhteisen tavoitteen, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä. Korkeakoulujen välinen yhteistyö käynnistyi keväällä 2014, kun korkeakoulut kutsuivat vuorineuvos Stig Gustavsonin selvittämään, millä alueilla korkeakoulut voisivat saavuttaa kansainvälisesti johtavan aseman ja mitä

uudistuksia tähän tarvittaisiin. Syksyllä 2014 nimitettiin vararehtoreista koostuva työryhmä, jonka tehtävä oli tuottaa ehdotus korkeakouluyhteisön tieteellisestä profiilista, tutkintorakenteesta ja toimintamallista. Vararehtorityöryhmään ovat kuuluneet Tampereen teknillisen yliopiston vararehtori Mika

Hannula, Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin ja Tampereen ammattikorkeakoulun Mikko Naukkarinen. Kaikkiaan valmistelutyöhön on osallistunut noin 200 korkeakoulujen työntekijää ja opiskelijaa. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Yliopistolla olisi oikeus sekä yliopistoettä ammattikorkeakoulututkintojen myöntämiseen. SAANA SÄILYNOJA

Fjäder torjui Kaupin hyökkäyksen ANTTI MANNERMAA

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT / Akava on valinnut Sture Fjäderin edelleen keskusjärjestön puheenjohtajaksi. Fjäder peittosi vastaehdokkaansa TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kaupin järjestön kevätliittokokouksessa tiistaina äänin 509–338. Puheenjohtajavaali oli loppuun saakka jännittävä. Kaupin taakse olivat etukäteen ilmoittautuneet muutamat Akavat isot järjestöt kuten TEK, IL, Lakimiesliitto sekä Akavan erityisalat. Fjäderin merkittävin tukija oli opetusalaa edustava OAJ, jolla on yksin noin neljänneksen äänivalta Akavassa. Kauppi asettui Fjäderin vastaehdokkaaksi vasta noin viikko sitten. Hän peräänkuulutti Akavalle nykyistä yhteistyöhaluisempaa otetta. – Nykyisen puheenjohtajan yhteistyötaidoissa on parantamisen varaa, sekä ulkoisesti että sisäisesti, Kauppi arvioi asetelmaa ennen vaalia.

Sture Fjäder

Kaksikon ero kiteytyi paljolti suhtautumisessa uuteen perusteilla olevaan keskusjärjestöön. Fjäderin arviot uudesta liitosta ovat olleet tylynpuoleisia. Kaupin mielestä tämä asenne on huonosti harkittu. – Uusi liitto syntyy, se on tosiasia. Siksi pitäisi korostaa enemmän yhteistyötä sen kanssa kuin lietsoa vastakkainasettelua. & HARRI REPO

@talentum.fi

St1 ei käytä vesisärötystä

TURHA KOULU. –Ammattikorkeakouluja ei olisi pitänyt perustaakaan, sanoi Harri Melin Tekniikka&Taloudelle maaliskuussa.

Edellinen hallitus tyhjensi DI:n lompakkoa TALOUS / DI-lapsiperheen tulot ovat neljän viime vuoden aikana pienentyneet lähes kahdella tuhannella eurolla vuodessa. Samaan aikaan suorittavaa työtä tekevän perheen tulot ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Akava tekemät esimerkkilaskelmat osoittavat, että asiantuntijalapsiperheiden ostovoima on laskenut tulotason mukaan vaihdellen 1,5–2 prosenttia. Sen sijaan matalapalkkaisen yksin asuvan palkansaajan ostovoima on kasvanut jopa prosentin verran. Näyttää siltä, että yleisesti palkansaajalapsiperheiden ostovoima on heikentynyt enemmän kuin sinkkujen. Akavan asiantuntijaperheessä enemmän ansaitsevan tulot ovat 6 500 euroa ja vähemmän tienaavan 4 900 euroa. Tällainen perhe

5

”Miksi kouluttautua, jos siitä ei itse hyödy riittävästi?” on menettänyt vuosina 2011–2015 vuosituloistaan 1715 euroa. Yksinasuvan DI:n vuosiansiot ovat vähentyneet yli 500 euroa. Erityisesti lapsiperheiden ostovoimaan ovat vaikuttaneet päätökset ensin jäädyttää ja sitten leikata lapsilisät. Näiden leikkausta on yritetty kompensoida verotuksessa tehtävän lapsilisävähennyksen kautta. Vähiten lapsilisien leikkaus rokottaa 2 700 ja 2 300 euroa ansaitsevaa lapsiperhettä. Heitä auttaa

täysimääräinen lapsivähennys. Akavan ostovoimalaskelmissa on otettu huomioon päivähoitomaksut – eihän kahden vanhemman työssäkäynti onnistu, ellei lapsi ole päivähoidossa. Akavan mukaan useimmat suuret kunnat perivät aina suurinta sallittua maksua. Kuluneen hallituskauden palkka- ja veropolitiikkaa on puolustettu oikeudenmukaisuudella – se maksaa, kellä on varaa. Vastapuolella tärkeänä argumenttina on kannustavuus. – Miksi kouluttautua, ottaa vastaan vaativimpia tehtäviä ja pyrkiä parantamaan työsuoritustaan, jos siitä ei itse hyödy riittävästi? Akava kysyy tiedotteessa. & HARRI REPO

@talentum.fi

ENERGIA / St1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno kiistää, että St1 aikoisi käyttää pahamaineista vesisärötystä eli frackingiä Otaniemen geolämpövoimalan kallioporauksissa Espoossa. St1:n tavoitteena on hakea geolämpöä kuuden–seitsemän kilometrin syvyydestä Fortumin kaukolämpöverkkoon. – Emme tee frackinginä tunnettua vesisärötystä vaan stimuloimme jo olemassa olevia halkeamia kalliossa, hän sanoo. Fracking on tullut tunnetuksi Yhdysvaltojen liuskekaasuesiintymien tekniikkana, jossa kiveä rikotaan vedenpaineella ja kemikaaleilla. Saarnon mukaan fracking soveltuu huokoisen sedimenttikiven murtamiseen, mutta ei Otaniemeen, koska siellä on graniittia.

– Täytämme olemassa olevat raot kalliossa vedellä. Kutsumme tätä halkeamien stimuloinniksi. Emmekä käytä kemikaaleja, Saarno sanoo. Suomessa halkeamien stimulointia kuten varsinaista vesisärötystäkään ei ole aiemmin tehty. Jo olemassa olevien halkeamien stimulointiin saattavat käydä kuitenkin samat laitteistot joita on hyödynnetty ja kehitetty PohjoisAmerikan liuskekaasubuumissa. On myös arveltu, että kallion rikkomisesta seuraa maanjäristysten riski. – Stimuloinnin aikana voi jotain maan vavahtelua tuntua hetkellisesti. Maanjäristys on kuitenkin aika kova termi. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Yhä harvemmat kirjoittavat matematiikan INSINÖÖRIKOULUTUS / Matematiikan ylioppilaskokeen kirjoittaminen kiinnostaa yhä harvempia lukiolaisia. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Kaisa Vähähyypän mukaan kiinnostus pitkän matematiikan kirjoittamiseen alkoi laskea jo vuosituhannen vaihteessa. – Tilanne on insinöörikoulutuksen kannalta erittäin huolestuttava, sanoo puolestaan Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski. – Se huonontaa tekniikan ja luonnontieteiden koulutusta. Pitäisi tajuta, että kehitys on kansantalouden kannaltakin vakava asia. Kivikoski sanoo, että tilanteesta johtuen TTY on jo vuosia joutunut

antamaan opiskelijoilleen matematiikan tukiopetusta. – Ei ole järkevää, että lukion tehtäviä paikataan yliopistorahoituksella, joka on riittävän tiukkaa jo muutenkin. Kiinnostuksen lasku on kiihtynyt viime vuosina. Kun keväällä 2010 pitkän matematiikan kokeeseen ilmoittautui 11 800 kokelasta, tänä keväänä heitä oli noin 10 600. Myös kiinnostus lyhyen matematiikan kirjoittamiseen on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Toisaalta fysiikan ja kemian kiinnostus on vastaavana aikana lisääntynyt tasaisesti. & KARI PELTONEN

@talentum.fi


6 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Huijaussivustojen uusi temppu – osoiterivi

Eroon ip-osoitteista Parin vuosikymmenen päästä ndn voi korvata ip-osoitteet TIETOVERKOT / Internetliikenteessä ip-protokollan korvaavan ndn-tiedonsiirtoprotokollan kehittäminen on jo pitkällä. Silti voi mennä vielä vuosia ennen kuin se on laajassa käytössä. – Tekniset ongelmat on jo pitkälti ratkaistu. Olennainen kysymys on, kuka haluaa maksaa tällaisen uuden järjestelmän käyttöönoton, verkkoasiantuntija Jeri Korkki IBM:stä arvioi. Ndn eli named data networking soveltuu ip-protokollaa paremmin sisällön yksisuuntaiseen välittämiseen. Tällaista on huomattava osa nykyisestä internetliikenteestä: ihmiset katsovat elokuvia, kuuntelevat musiikkia ja jakavat valokuvia. Vaikka some-aikakaudella voi muulta tuntua, keskutelunomaisen tiedonsiirron osuus vekkoliikenteessä on vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä. Ip-pohjainen verkkoliikenne kuitenkin kehitettiin 30–40 vuotta sitten kaksisuuntaista tiedonsiirtoa varten. Nimi kaikelle Kun ip:ssä pelataan lähde- ja kohdeosoitteilla, ndn:ssä jokainen datanpalanen, esimerkiksi musiikkikappaleen tietty versio tai sen osa, saa oman nimen.

Pakettien virtaa

Pyyntöpaketti

Pyyntöpaketti

Datapaketti

Datapaketti

Pyyntöpaketti Datapaketti välivarastosta

Kun joku haluaa sen koneelleen, koneelta lähtee pyyntöpaketti kyseiselle datalle, ja vastauksena tulee haluttu datapaketti. Pyyntö kulkee ndn-reitittimen kautta. Reitittimellä voi olla varas-

tossa suosittuja sisältöjä, jolloin se voi lähettää datapaketit suoraan pyytäjälle välittämättä pyyntöä alkuperäiselle sisällöntarjoajalle. Parhaimmillaan voidaan välttää turhaa edestakaista tietoliiken-

Internetin rakenne muuttuu ■

Icn eli Information Centric Networking tarkoittaa informaatiokeskeistä tietoverkkoa nykyisen lähettäjä- ja vastaanottajakeskeisen tietoverkon sijaan. Käsite on vuodelta 2010. Yksi mahdollinen käytännön toteutus icn-verkolle on ndn. Sen mahdollisuuksia tutkii internetin pitkän aikavälin kehitykseen keskittyvä IRTF-tutkimusorganisaatio. Ndn:n myötä tiedonsiirtoverkon (internetin, intranetin) raken-

teessa muuttuisivat osi-mallin ja tcp/ip-viitemallin mukaiset verkkokerros ja kuljetuskerros. Alempi peruskerros (fyysinen ja siirtokerros) sekä ylempi, verkkoja kuljetuskerroksen palveluja hyödyntävä sovelluskerros eivät muuttuisi radikaalisti. Ndn-rakenteessa ip-osoitteista voitaisiin luopua kokonaan. Nykyisessä verkkokerroksessa vain datapakettien päätepisteet, lähettäjä ja vastaanottaja on nimetty ip-osoittein. Ndn:ssä

sisältö itsessään, oli se valokuva, videopätkä tai mitä hyvänsä, nimettäisiin uniikilla nimellä. Ndn:ssä ei käytetä lähde- ja kohdeosoitteita, vaan pyyntö- ja datapaketteja. Jokainen ndnreititin pitää kirjaa siitä, mistä paketti on tullut, jotta se osaa reitittää datapaketin takaisin pyyntöpaketin lähettäjälle. Reititys ei tapahdu osoitteen perusteella, vaan reititin tietää mistä liitännästä pyyntöpaketti on tullut. Yhteistä ndn- ja ip-rakenteille

nettä välillä. Nykyisessä verkossa samantapaista tarkoitusta palvelee hajautettu palvelinjärjestelmä cdn (content delivery network). Kaikki pyyntö- ja datapaketit on valmiiksi signeerattu eli salattu.

on tiimalasimalli, jossa verkkokerroksessa on vain yksi protokolla, kun alempana ja ylempänä verkon rakenteessa on useita. Molemmissa lähetetään datagrammeja ja käytetään tiedonvälitykseen omanlaistaan nimiavaruutta. Niissä noudatetaan end-toend periaatetta, jossa yksittäiset sovelluksiin liittyvät funktiot on määritelty vain lähettäjä- ja vastaanottajapäässä, ei datapaketteja välittävissä solmuissa. Mitä uutta ndn tarjoaa ip:hen

Tämä tekee tietoliikenteestä turvallisempaa, mutta toisaalta tuo uudenlaisen riskin. Nykyään tietomurtoja yritetään tehdä pyrkimällä kosketukseen iposoitteen kanssa ja kokeilemalla,

verrattuna? Jokainen siirrettävä datapaketti on automaattisesti salattu, eikä erillisiä salausprotokollia erityisen luottamukselliselle tiedolle tarvita. Lähettäjä lähettää datapaketteja ainoastaan sen perusteella, miten saa pyyntöpaketteja vastaanottajalta. Ndn:ssä on siis sisäänrakennettu vuonhallinta: vastaanottajan vastaanottokapasiteetti ei voi koskaan ylikuormittua. Reitityksestä ja suositun sisällön välittämisestä saadaan entistä joustavampaa. &

Hitsaajapula vie tuotantoa Tallinnaan Göran Sundholmilla on yhä monta rautaa tulessa KEKSINNÖT / Jätteenkäsitte- messa enemmän patentteja kuin 2008 myytyään sammutusjärjeslyjärjestelmiä valmistava MariMatic olisi mielellään valmistanut tuotteensa Suomessa. Nyt yhtiön toinen tehdas on kuitenkin Tallinnassa. – Toinen tehdas on Tallinnassa siksi, että Etelä-Suomesta ei löytynyt hitsareita, MariMaticin hallituksen puheenjohtaja Göran Sundholm sanoo. Sundholm puhui Patentti- ja rekisterihallituksen järjestämässä patenttiseminaarissa Helsingissä. – Oli helpompi panna tuotanto Tallinnaan kuin kuljettaa viittäkymmentä hitsaria Suomeen. 67-vuotias Sundholm on tullut tunnetuksi Suomen patenttikuninkaana. Hänelle on myönnetty Suo-

kenellekään muulle yksityishenkilölle, yli 170. Merkkejä vauhdin hiljentämisestä ei ole. Päähuomion ajasta vie MariMatic. Sundholm ryhtyi kehittämään järjestelmää vuonna

”Oli helpompi panna tuotanto Tallinnaan kuin kuljettaa viittäkymmentä hitsaria Suomeen.”

TIMO PYLVÄNÄINEN

telmiä valmistavan Marioffin.

Putket Mekkaan MariMatic nousi yleiseen tietoisuuteen, kun se sai toteuttaakseen valtavan järjestelmän Saudi-Arabiaan Mekkaan. Pyhiinvaeltajamassat synnyttävät jätettä 900 tonnia päivässä. Ensi vuonna valmistuvaan järjestelmään sisältyy 37 kilometriä putkia. Järjestelmän kantavana ideana on puristaa jätteet putkiin sopivaan muotoon. Jätteitä ei murskata, joten energiankulutus jää pienemmäksi kuin kilpailevilla järjestelmillä. Suomessa MariMaticin ensim-

PUUHAA PIISAA. Göran Sundholm ei malta lopettaa keksimistä. Uusimpia oivalluksia ovat MariSense ja MariElla.

mäinen kauppa tehtiin Tampereelle nousevalle Vuoreksen alueelle. Nyt tilauskanta on yli sata miljoonaa euroa. Sundholmin tapana on ollut perustaa keksintöjensä pohjalle yritys, kasvattaa se maailmanmenestyjäksi ja sitten myydä. Ensimmäisen yrityksensä GSHydron hän myi Koneelle 1985, Marioffin osti amerikkalainen UTC yli 200 miljoonalla eurolla. – Kun yritys on kasvanut siihen vaiheeseen, että tutkimus ja tuotekehitys ei ole enää keskeistä, homma alkaa olla yksitoikkoista eikä ole enää minun heiniäni, Sundholm sanoi Tekniikka&Talouden haastattelussa vuonna 2011. Yksi Sundholmin uusista ideois-


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

näyttää aidolta, vie pankkitunnukset ja tililtä rahat olisiko siellä jokin portti auki. Ndn:ssä kone reagoi vain pyyntö- ja vastauspaketteihin. Ylimääräistä informaatiota ei voi yrittää onkia koneen ip-osoitteen ja portin kautta. – Uusi pohdinnan aihe on, miten signeerauksista saadaan aina luotettavia, Jeri Korkki huomauttaa. Tämä kuuluu ndn:n yhä ratkaisemattomiin teknisiin ongelmiin.

Ensin sisäverkkoihin Ndn:n toinen etu on, ettei iposoitteiden loppumisesta tarvitsisi murehtia. Tämä ongelma voidaan tosin ratkaista pitkälti myös jo useita vuosia saatavilla olleella ipv6-verkolla, jossa mahdollisia osoitteita on lähes 1027 kertaa niin paljon kuin perinteisessä ipv4-verkossa. Kuten ipv6, ndn suunnitellaan sellaiseksi, että sen voi ottaa käyttöön rinnakkain jo olemassa olevan verkon rinnalla. Mutta se hinta. – Vaikka tekniikka toimisi, hyvä kysymys on, millaisen ansaintalogiikan siinä saa toimimaan, Korkki pohtii. – Yksi vaihtoehto tietysti on, että valtiot rahoittavat uuden verkon kehitystä. Ndn:ssä sisällöntuottaja ei välttämättä näe käyttäjän identiteettiä, joten se ei tarjoa julkisen verkon puolelle hyviä näkymiä esimerkiksi kohdennetussa mainonnassa. Yritysten sisäverkoissa se voisi olla houkuttelevampaa ottaa käyttöön, Korkki arvioi. Yhdysvaltain tiedeviikolla San Joséssa helmikuussa puhunut Cisco Systemsin asiantuntija David Oran sanoi, että ndn:n käyttöönotto jakaa asiantuntijamielipiteitä. Se ei välttämättä tule koskaan tavallisten ihmisten käyttöön. Toisaalta Oranin ja Parc Xeroxilla työskentelevän Glenn T. Edensin mukaan järjestelmä voi yhtä hyvin olla aivan yleisessä käytössä 10–20 vuoden kuluttua. Myös internetin isäksi tituleerattu Vinton Cerf puhui samassa tilaisuudessa ja arveli, että lähivuosien käytännön esimerkit näyttävät, lähteekö uusi arkkitehtuuri menestymään. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

ta on jätteiden lajittelujärjestelmä MariSense. Jätepussiin kiinnitetään rfid-tarra, ja lajitteluasemalla rfid-lukija kertoo, mihin jakeeseen jätepussi kuuluu. Ensimmäiset kaupat ovat Sundholmin mukaan katkolla Tanskassa ja Ruotsissa. Yksi mahdollinen tulevaisuuden menestyjä voi olla kaupan sähköisiä hintanäyttöjä valmistava MariElla. Sen juuret ovat UPM:ltä vuonna 2009 ostetussa yksikössä. – Ensimmäinen tilaus saatiin Hollannista viime tiistaina, Sundholm kertoo. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

7

WWW.TEKTAL.FI/P/20

VTT:n toimitusjohtajuus kiinnostaa TUTKIMUS / VTT:n toimitusjohtajan vapautuva paikka on tuottanut kymmeniä hakemuksia. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori jää eläkkeelle ensi keväänä. VTT muuttui vuoden alussa osa- Erkki KM keyhtiöksi, ja sa- Leppävuori

malla pääjohtajan titteli vaihtui toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtajan hakuilmoitus tuotti määräaikaan mennessä työja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Matti Hietasen mukaan ”useita kymmeniä, mutta alle viisikymmentä” hakemusta. Hietanen on VTT:n hallituksen jäsen. Hän muistuttaa, että tehtävään valittava henkilö ei välttä-

mättä löydy hakemuksensa jättäneiden joukosta. Hakuprosessissa toisena polkuna on suorahaku. VTT:n verkkosivujen mukaan uusi toimitusjohtaja pyritään valitsemaan ennen juhannusta. Hietanen pitää aikataulua tiukkana. – Kun katsoo kalenteria, niin juhannukseen ei ole enää kovin paljon aikaa. VTT:n ylin johtajuus ei ole ollut

mitään pätkätyötä. VTT perustettiin 1942, ja 73 vuoden aikana pääjohtajia on ehtinyt olla vain viisi. Erkki KM Leppävuoren kauden pituudeksi tulee 17 vuotta. Pisimpään tehtävässä on ollut vuosina 1948–1970 pääjohtajana toiminut Edward Wegelius. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Yksi yhteys Information technologies SSmart Sm martt factory faactory ctory

devic IT devices

Big B Bi ig g Data

Offices HHQQ HQQ QQ Q

Software

Sales force

SQL-Database SQL-D SQ QL-Database

Visualization Visualiza Visual alliza aliz lization izatio iza zatio zati tio ttion ti iion on on

NA HMI

SSysmac Sy ysmac Studio

Machine M Mac ac Automation Controller

M Motion I/O

G5 Servo drive

Safety

Robotics

Vision

Inverter MX2 X I/O I/O I/ /O NX NX Safety distribu distributed t ib ted

FH Delta D lt robot robot b t

Saumatonta automaatiota Sysmac-koneohjain integroi kaiken yhdeksi kokonaisuudeksi. Sysmac Studion kautta rakennetaan järjestelmän ohjaukset, konenäkö, käyttöpäätteet ja robotiikka. Sovelluksen tekijää auttaa täydellinen simulaatioympäristö 3D-mallinnuksineen liikkeenohjausta varten. Industry 4.0, Big Data Kaksi väyläliityntää takaavat tehokkaan datan keruun EtherCAT-väylän kautta ja Ethernet/IP tarjoaa liitynnät mm. Big Dataa varten. SQL standardisoi liitynnän, joten voit keskittyä olennaiseen. Tekniikka on valmiina palvelukseesi. Lisätietoja: 0207 464 200 info.fi@eu.omron.com omron.me/socialmedia_eu industrial.omron.fi Kysy kampanjatarjousta!

Ratkaisu EtherCat-taajuusmuuttajaksi MX2-kampanjatuotteessa on valmiina kaikki tarvittavat ominaisuudet sovelluksesta riippumatta. Tehot 15kW asti Vääntömomentin ohjaus ilman anturia 200% momentti 0,5Hz alkaen Täällä syntyy Big Dataa analysoitavaksi Suunnitteletko tuotannon optimointia tai huollon ennakointia? Meillä on valmiudet siirtää tiedot analysointia varten sopivaan muotoon ja paikkaan. MX2 EtherCat -liitynnällä on yksi sopiva tiedon lähde. Ideoidaan yhdessä!


8 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Suosittu internetselain alkaa

Nuuka kertoo, mihin energia kuluu

JÄLKIVIISAS

Kotkalaisyhtiö uskoo energiatehokkuuden kiinnostavan

Tekniikka&Talous 17.10.2002

UPM lobbaa FSC-sertifiointia

S

uomen talouskäytössä olevista metsistä lähes 95 prosenttia on PEFC-sertifioituja (Programme for Endorsement of Forest Certification Schemes). Sillä osoitetaan, että metsiä hoidetaan kestävästi. Toinen Suomessa käytössä oleva sertifiointijärjestelmä on ympäristöjärjestöjen hallinnoima FSC (Forest Stewardship Council). UPM on ryhtynyt edistämään sen käyttöä.

Eikö PEFC riitä, kun haluatte edistää FSC-sertifiointia, kansainvälisistä metsäasioista vastaava johtaja Timo Lehesvirta?

– Haluamme edistää metsäsertifiointia yleisesti tilanteessa, missä kovin pieni osa maailman metsistä on jollakin standardeilla sertifioitu. Pyrimme edistämään molempia standardeja, koska olemme kansainvälisiä toimijoita. Paljonko teillä on FSC-sertifioituja metsiä Suomessa?

– FSC:n osuus Suomessa on kaikkiaan miljoona hehtaaria. Siitä UPM:llä on 400 000 hehtaaria omia metsiä ja 100 000 yhtiön ryhmäsertifikaatilla hallinnoimia yksityismetsiä. Uruguayssa puuplantaasit ovat FSC-sertifioituja.

”Tuplasertifioinnilla on meille tärkeä strateginen merkitys.”

Miksi tarvitaan tuplasertifiointia?

– FSC on maailmalla tunnetumpi, ja sen kysyntä on nousussa. Haluamme laajentaa FSC:tä ja saada lisää tarjontaa myös täällä pohjoisessa. Pitääkö suomalaisella puunmyyjälläkin olla molemmat sertifikaatit?

– Tuplasertifioinnissa on kyse yhtiön omista metsistä ja puuplantaaseista. Näillä on meille tärkeä strateginen merkitys. Ne ovat myös tärkeitä kenttiä kehittää toimintaa ja luoda parhaita käytäntöjä metsänhoitoon ja koulutukseen liittyen. Valtaosa UPM:n puusta tulee kuitenkin yhtiön omien metsien ulkopuolelta. Haluatte lisätä FSC-sertifiointia, vaikka se soveltuu pienmetsänomistukseen huonosti. Miksi?

– UPM:n tavoite on, että yksityisten metsänomistajien olisi entistä helpompaa liittyä järjestelmään ja täyttää siihen liittyvät standardit ja kriteerit.

ENERGIA / Idea Nuukan perustamiseen lähti omista kokemuksista, kertoo kotkalaisyhtiön toimitusjohtaja Mikko Maja. Mikko Maja Automaatioinsinööri Majalla on 20 vuoden kokemus teollisuusautomaatiosta muun muassa Honeywellillä ja Imatran Voimassa. Majan mukaan Suomessa ei ole kunnolla huomioitu eikä vieläkään huomioida rakennusten energiatehokkuutta. Riittää, että rakennusmääräykset täytetään. – Talon seinässä on toki mittarit, jotka kertovat paljonko sähköä ja vettä ja lämpöä kuluu, mutta yleensä ei tiedetä mihin.

VIIKON STARTUP Nuuka Solutions Mitä tekee: ohjelmistoja kiinteistöjen energiakulutuksen seurantaan Perustettu: 2012 Liikevaihto: 152 000 euroa (2014) Henkilökunta: 10 Mahdollisuudet: Energiankulutuksen seuranta usein puutteellista Uhat: Ohjelmistobisneksessä kova kilpailu, kansainvälistyminen vaatii rahoitusta Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

KAIKKI TIETO. Nuukan portaali ei pihtaile sähkönkulutustiedosta.

Nuukan järjestelmässä kulutus mitataan kohteittain ja raportoidaan ymmärrettävässä muodossa. Esimerkiksi kauppakeskus saa tarkan tiedon, paljonko energiaa kuluu esimerkiksi ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja valaistukseen. Järjestelmään voidaan liittää myös sisäilman laadun kuten kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittausta.

Kumppaneiden kanssa Nuuka on ohjelmistotalo, ja se toimii järjestelmätoimituksissa yhdessä kumppaneiden kanssa. Yhtiöllä ei itsellään ole aikomusta tehdä mittalaitteita. Järjestelmä on laiteriippumaton. Tiedot tallennetaan Elisan konesalien palvelimille. Nuukalla on nyt satakunta koh-

detta Suomessa ja kymmenkunta ulkomailla. Pääasiakkaina ovat isot kiinteistöyhtiöt. – Esimerkiksi kiinteistösijoittaja, jolla on omistuksia eri puolilla, saa palvelun yhdeltä luukulta. Kiinnostus energiakulutuksen seurantaan on nousussa. Tavallisellakin kuluttajalla on siihen aiempaa paremmat mahdollisuudet, kun etäluettavien sähkömittarien myötä sähköyhtiöt tarjoavat netissä kulutustietoa. Energiayhtiöt ovatkin Nuukan

”Energiatehokkuutta ei vielä huomioida”

Asuntokaupan piilovirheet voi vakuuttaa Kolmen tonnin omavastuulla saa 75 000 eurolla korvauksia

FSC ei ole pystynyt vielä löytämään ratkaisua kustannustehokkuuteen?

– Haluamme tehdä FSC:n metsänomistajille mahdollisimman helpoksi, mutta isot kysymykset on ratkaisematta: vaatimukset ovat pitkälti metsänomistajakohtaisia. Tavoitteena on, että taloudellisuus, PEKKA ELOMAA käyttörajoitukset ja luonnonsuojelu muodostavat järkevän kokonaisuuden ja pienemmällä byrokratialla. Onko teistä tullut FSC:n lobbari?

– Haluamme edistää molempia. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

ASUNTOKAUPPA / Raksystems alkaa markkinoida vakuutusta, jonka voi ottaa asuntokaupan jälkeen paljastuvien virheiden varalta. Yhtiön mukaan uusi vakuutus parantaa kuluttajan asemaa kiinteistökaupassa. Nyt myyjä pystyy todellisuudessa vakuuttamaan piilovirheistä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset vastuut. Myös ostaja saa tarvittavat korjaukset tehtyä ilman pitkäksi venyvää oikeusprosessia. Vakuutuksen saamisen edellytyksenä on Raksystemsin suorittama kuntotarkastus. Raksystemsin toimitusjohtajan Marko Malmivaaran mukaan

vuonna 2013 käräjäoikeuteen asti eteni lähes 230 kiinteistön kauppaa koskevaa riita-asiaa. – Tilastojen mukaan vain alle kymmenen prosenttia kiinteistökaupan reklamaatioista etenee koskaan oikeuteen asti, Malmivaara sanoo. Raksystemsin mukaan monelle tulee yllätyksenä, että varsin uu-

dessakin talossa korjauskustannukset saattavat nousta lähelle sataatuhatta euroa. Uusi vakuutus kattaa asuntojen piilovirheisiin liittyviä myyjien vastuita. Se sopii yhtiön mukaan asuntojen piilovirheiden vakuuttamiseen niin omakotitaloissa kuin rivi-ja kerrostaloasunnoissakin. Vakuutukseen kuuluvat myös lvis-järjestelmät. Omavastuu kerrostalokodeissa on 2 000 euroa ja muissa asuntotyypeissä 3 000 euroa. Vastaavat vakuutusmäärät ovat 45 000 ja 75 000 euroa. & KARI PELTONEN

@talentum.fi


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

esittää mainoksia – sekoittaa muun sisällön joukkoon

9

WWW.TEKTAL.FI/P/21

Itsemittaukset alkavat Hämeenlinnassa

kiinteistöyhtiöitä

TERVEYDENHOITO / Hämeenlinna alkaa kannustaa ihmisiä seuraamaan itse terveyttään erilaisin mittauksin. Kaupunki tarjoaa mittaukseen ja mittaustulosten välittämiseen tarvittavat laitteet kokeilunhaluisille asiakkaille. Mitattavia asioita ovat esimerkiksi verenpaine ja -sokeri sekä astmaatikkojen hengitys. Tiedot

tallennetaan omalle terveystilille ja yhdistetään terveydenhuoltojärjestelmään. Tuloksia hyödynnetään maaliskuussa käyttöön otetussa minunterveyteni.fi -palvelussa (T&T 19/2015). Se tekee terveysanalyysin ja antaa muistutuksia ja hoitosuosituksia tietojen pohjalta. Lisäksi sen avulla voi aloittaa

terveyttä edistäviä valmennusohjelmia. Nyt kokeiltavan lisäpalvelun avulla potilaiden mittaama tieto saadaan minunterveyteni.fipalvelun ja terveydenhuollon ammattilaisten analysoitavaksi. Sitran johtavan asiantuntijan Eero Raunion mukaan kyse on täysin uudenlaisesta kokeilusta. Sen perusteella saadaan uutta tietoa

terveystietojen mittaamisen vaikutuksista koko palvelujärjestelmän toimintaan. – Itsemittausta on aiemmin kokeiltu pienillä ihmisjoukoilla perinteisessä terveydenhuollossa. Nyt mukana on isompi määrä asiakkaita, ja kokeilu kytketään osaksi jo aiemmin tehtyä toimintatapamuutosta, Raunio sanoo.&

LYHYET ■ KUITUKANGASVALMISTAJA

SUOMINEN on päättänyt inves-

Konserni

toida uuteen märkärainausta hyödyntävään tuotantolinjaan Bethunessa, Yhdysvalloissa. Neuvottelut laite- ja palvelutoimittajien kanssa jatkuvat yhä, joten investointihankkeen kokonaisarvo julkistetaan myöhemmin. Investoinnin myötä Bethunentehtaalle arvioidaan syntyvän ainakin 25 uutta työpaikkaa. Tuotantolinjan asennuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2016 jälkipuoliskolla. &

■ PEIKKO GROUPIN ruotsalainen yksi kilpailija, joskin ne toimivat pääasiassa vain omilla alueillaan. Nuukan suurin omistaja perustajien lisäksi on sijoitusyhtiö Cleantech Invest, jonka hallussa on kolmannes osakkeista. Cleantech Investin vuosikertomuksesta käy ilmi, että monien startupien tapaan Nuukallakin on vielä tehtävää, ennen kuin liiketoiminta lähtee kovaan lentoon. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 152 000 euroa, ja tulos oli lähes 300 000 euroa miinuksella. – Kiinteistöpuolella eletään äärimmäisen resurssiniukkuuden aikaa, Maja luonnehtii. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

tytäryhtiö Peikko Sverige on saanut merkittävän SEB-pankin uuden toimistorakennuskompleksin runkojen toimittamisesta Solnan Arenastadeniin Tukholman ulkopuolelle. Toimitus käsittää yli 13 kilometriä deltapalkkeja ja liittopilareita. Toimitukset ajoittuvat huhtikuun 2015 ja toukokuun 2016 väliselle ajalle. Rakennukset valmistuvat tammikuussa 2018. Peikon asiakas projektissa on betonielementtivalmistaja Strängbetong, joka vastaa rakennusten runkotoimituksesta. &

Oikaisu Tekniikka&Talouden tekstiilivirtoja kuvaavassa supergraafissa 15.5. tekstiilimäärät on ilmoitettu tonneina. Määrät ovat tietenkin tuhansia tonneja. &

sijoita parempaan

huomiseen PIHLAJALINNAN LISTAUTUMISANTI 25.5.2.6.2015 Listalleottoesite saatavilla www.pihlajalinna.fi/listautumisanti

LYHYET ■ SUOMEN ERICSSONIN tutkimusta ja tuotekehitystä koskevat yt-neuvottelut ovat päättyneet. Alun perin arvioitu vähennystarve pieneni 95 henkilöstä 55 henkilöön neuvottelujen kuluessa, sillä uusia töitä eri alueilta löydettiin yrityksen sisältä. Toimenpiteet ovat osa Ericsson-konsernin marraskuussa 2014 julkistamaa pitkän tähtäimen globaalia kustannustehokkuusohjelmaa. Vähennykset ja uudelleenorganisointi koskettavat Suomen t&k-henkilöstöä, joka työskentelee pääosin Kirkkonummella. Vähennysten jälkeen Ericsson työllistää Suomessa noin 950 henkilöä, joista valtaosa työskentelee Kirkkonummen Jorvaksessa. Työnantaja tarjoaa tukitoimia työntekijöille, joita työsuhteen päättäminen koskee. &

Toimitusketjut ja laatu www.aaltopro.fi DIPLOMA IN LEAN INDUSTRIAL SERVICES 24.9.2015 - 22.1.2016 (9 PV)

DIPLOMA IN GLOBAL SOURCING – DGS 11.11.2015 - 13.5.2016 (12 DAYS)

Teollisessa palvelussa piilee mahdollisuuksia, raju erottautumispotentiaali sekä kestävät tulovirrat. Ohjelma auttaa kohtaamaan ja ratkaisemaan ongelmat, jotka ovat kannattavan palveluliiketoiminnan esteenä. www.aaltopro.fi/dis

Discover the potential of your external resources and turn them into a clear business advantage. Utilize the global supply market effectively, and find ways to reduce costs while maximizing supplier value and opportunity. www.aaltopro.fi/dgs

Lisätietoja: Tupuna Tapanainen Puh. 010 837 3821, tupuna.tapanainen@aaltoee.fi Aalto PRO luo ammatillista etumatkaa asiantuntijoille ja organisaatioille.


10 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Näin valtio maksaa

Björksav blir blomstrande bioekonomi Nytt företag siktar på den asiatiska marknaden med egen björksirap

BIOEKONOMI / Martin Häggblom har just avslutat en intensiv skördeperiod. Under en dryg månad flödade den färska björksaven upp från rötterna ut till grenarna. Häggblom tappade en två hektars björkskog i Purmo på sav, och nu är den kokad till sirap och på väg ut på marknaden. – Den här säsongen fick vi bekräftelse på att vår teknik fungerar. Nu letar vi efter fler skogsägare som vill vara med Martin och utvinna råva- Häggblom ran. De kan knappast få bättre avkastning på sin skog utan att avverka den, säger Häggblom. För ett år sedan grundade han företaget Nordic Revolve tillsammans med sin bror Mikael Häggblom. Bröderna hade under flera år testat på att utvinna björksav för husbehov. Med en bakgrund som diplomingenjör inom bioteknologi och erfarenhet inom FoU-arbete på Kemira och Stora Enso, kändes det naturligt att förverkliga en

Ett friskt träd ger 300 liter sav per säsong utan att det överexploateras.

BUTELJERAD BJÖRK. För att få en liter björksirap går det åt 140 liter björksav.

konkret affärsidé inom bioekonomi. – Jag är uppvuxen i en företagarfamilj och ville förverkliga min idé. Det är viktigt för mig att produkterna bygger på en hållbar användning av förnybara naturresurser.

Labb i Otnäs Utrustningen och metoderna för att utvinna björksaven har bröderna utvecklat själva. – En del processkunskap från amerikansk lönnsirapsproduktion har vi kunnat använda, men björkens fysiologi är unik. Mest har det handlat om försök och misstag. I hemtrakterna i Österbotten utvinner bröderna råvarorna, medan den experimentella verksamheten sker i ett labb vid Aaltouniversitetet i Otnäs. Förutom björksirapen har

Nordic Revolve redan tre andra produkter i sitt sortiment: näverark för inrednings- och byggnadsbranschen, grankådsalva och ett barkmjöl som främjar hälsan. – Vid sidan av processutvecklingen har vi byggt upp ett kundnätverk. Sydkorea, Japan och Kina visar ett starkt intresse för rena och exotiska produkter. Vi söker även finansiärer med kontakter och kunnande inom affärsutveckling för en snabb tillväxt.

Smaken behålls Frodiga, välmående träd ger den bästa skörden. Björkarna får visserligen fula märken som gör att de inte kan säljas exempelvis som fanérvirke, men det finns mycket reserver i träd och björkarna repar sig till nästa säsong. – Det syns på trädkronan och nävret hur trädet mår. Ett friskt

träd ger 300 liter sav per säsong utan att det överexploateras. Färsk björksav håller bara några dagar utan pastörisering. Redan i skogen filtreras stora mängder vatten bort och sedan kokas det om återstår. Av 140 liter björksav får man en liter sirap. – Slutkoncentrationen är den mest kritiska produktionsfasen för att sirapen ska behålla sin smak och sina nyttiga ämnen. Smaken, ja. Även om fruktos, glukos och sackaros utgör hälften av innehållet smakar björksirapen inte speciellt sött. En orsak till att den går hem i Asien kan vara den smakmässiga likheten med soja. Undertecknad får vibbar av memma, fast godare. Så god att man skulle kunna äta den med sked. & JOHAN SVENLIN

LYHYET Suomalainen pessimisti, saksalainen optimisti SUOMALAISET YRITYKSET ovat ratkaisevasti saksalaisia pessimistisempiä. Suomalaiset näkevät esimerkiksi kysynnän siirtymisen Euroopan ulkopuolelle uhkana, johon ei ole valmistauduttu riittävästi. Saksalaisyritykset pitävät trendiä mahdollisuutena, johon on valmistauduttu hyvin. Tämä selvisi kyselystä, jonka TEM, Teknologiateollisuus ja McKinsey&Company tekivät Suomen kone- ja metallituote sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudelle. Suomalaisjohtajat näkivät myös raaka-aine- ja energiakustannusten nousun, työvoiman saatavuuden, kiristyvän kilpailun ja kauppapolitiikan suurempina ongelmina kuin saksalaiset. Saksalaisyrityksistä enemmistö pitää sijaintia Saksassa vahvuutena, kun taas suomalaisyritykset katsovat sijaintinsa olevan heikkous kotimarkkinan pienen koon, korkean kustannustason ja julkisen vallan toimenpiteiden takia. – Suomalaisten pessimismi trendien suhteen voi osittain olla perusteltuakin, mutta pelkkä uhkien näkeminen ei auta menestymään. On syytä pohtia, mitä voisimme oppia saksalaisten asenteesta, McKinseyn osakas Jussi Hiltunen sanoo tiedotteessa.

Puukipsille kymmenen miljoonaa SUOMALAINEN ONBONE on kerännyt mukavan kymmenen miljoonan euron potin sijoittajilta. Raha aiotaan käyttää puupohjaisten kipsaus- ja lastatuotteiden kansainväliseen lanseeraukseen. Sijoittajaryhmään kuuluvat muun muassa Suomen Teollisuussijoitus, ryhmä yksityisiä sijoittajia sekä Inveni Capital. Muutama vuosi aloittaneella Onbonella on 11 työntekijää. Sen kipsituotteilla on hoidettu 30 000 potilasta muun muassa Suomessa, Sak-

” YRITTÄJÄ, HALUATKO ENEMMÄN ELÄKETTÄ VAI VÄHEMMÄN ELÄKETTÄ?” Voinko yrittäjänä vaikuttaa oman eläkkeeni suuruuteen? Milloin voin jäädä eläkkeelle? Miten huolehdin jaksamisestani? Mitä tapahtuu, jos sairastun? Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinä teet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi. Ja mitä kysymyksiä eläkkeen maksusta tai työssä jaksamisesta mieleesi tuleekaan, Suomen suurimmalta yrittäjien työeläkevakuuttajalta voit kysyä milloin tahansa.

www.elo.fi/kysy

Olemme Elo, Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen palveluita ja rakennamme työhyvinvointia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

it-hommista – katso kuka tienaa eniten sassa ja Isossa-Britanniassa. – Kerta kaikkiaan hieno homma. Tällainen summa ei tule vahingossa. Laitamme koko rahan myynnin kansainväliseen kehittämiseen, toinen yrityksen perustajista, Petro Lahtinen kertoo. Yritys syntyi muutama vuosi sitten, kun Lahtinen ja tutkijakollegansa Antti Pärssinen keksivät Helsingin yliopistossa yhdistää biohajoavan muovin ja sellunvalkaisusta yli jäävän puuhakkeen. Uudenlaisesta puukomposiitista syntyi merkittävä kipsausmateriaali. Uuden kipsimateriaalin etuja on muun muassa se helppo muotoiltavuus. Sitä voidaan myös käsitellä ilman vettä ja suojakäsineitä eikä sitä tarvitse poistaa röntgenkuvauksen ajaksi.

WWW.TEKTAL.FI/P/22

Helsingin tekniset virastot Kalasatamaan TOIMITILARAKENTAMIselvittää rakentamisvaihtoehtoja. 1 400 työntekijää työskentelevät hyvä saavutettavuus, ja uudisraNEN / Helsingin tekniset virasTähtäimessä on tehokas ja nykyisin yli kymmenessä osoit- kentaminen mahdollistaa talon tot saavat yhteisen toimitalon Kalasatamaan. Uusi virastojätti nousee lähelle Kalasataman metroasemaa. Saman katon alle muuttavat ainakin kiinteistövirasto, rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto. Myös asuntotuotantotoimisto on mukana hankkeen valmistelussa. Kiinteistöviraston tilakeskus

muuntojoustava tila, joka on rakennettavissa viiden viraston koko henkilökunnalle. Tarkempi koko ratkeaa, kun muun muassa asuntotuotantotoimiston sijoittuminen taloon varmistuu. Hankkeen tavoitteena on tehostaa virastojen tilankäyttöä, tiivistää niiden yhteistyötä ja parantaa asiakaspalvelua. Virastojen lähes

teessa eri puolilla Helsinkiä. Rakentamispäätös tehdään hankesuunnitelman valmistuttua, näillä näkymin kesällä 2016. Kaupungin Tilakeskus selvitti virastojen yhteiseksi toimitilaksi lukuisia vaihtoehtoja, joista Kalasataman uudisrakennus nousi eri tekijöitä verrattaessa vahvimmaksi ehdokkaaksi. Kalasataman vahvuutena on

suunnittelemisen virastojen tarpeita vastaavaksi. Hankkeen toteutuessa kaupunki toimii rakennuksen suunnittelijana, rakennuttajana ja pitkäaikaisena vuokralaisena, mutta talo toteutetaan sijoittajaomistukseen. &

Tukholman metro syntyy Suomessa TUKHOLMAN METRON uusinta linjaa suunnitellaan Suomessa. Hankkeen rakennesuunnittelusta vastaa Sweco Rakennetekniikka. Sweco Rakennetekniikka toimii hankkeessa vastaavana rakennesuunnittelijana sekä koordinaattorina. Suuri osa suunnittelusta tehdään Suomessa. Rajat ylittävässä hankkeessa on mukana Suomen, Ruotsin ja Puolan Sweco-yhtiöiden ohella espanjalainen tekninen konsultti. Uusi metrolinjaa kulkee maanja merenalaisena kalliotunnelina Saltsjön alueella. Sinisenä linjana tunnetun hankkeen pituus on 11 kilometriä. Metrolinja kulkee kahden muun metrolinjan sekä usean moottoritietunnelin risteyksissä ja yhdistyy jo olemassa olevaan metrolinjaan. Hanke valmistuu vuonna 2025. – Massiivisten, maanalaisten teräsbetonirakenteiden liittymät kallioon sekä kutistuman ja muodonmuutosten hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä osaamisalueita, vastaava rakennesuunnittelija toimiva Jyrki Jauhiainen Swecolta kuvailee.

Unbeatable Control, Precision and Flexibility

Toimitusjohtajien ansiot alamäessä PÖRSSIYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN keskimääräiset koko-

naispalkkiot laskivat viime vuonna viitisen prosenttia. Laskua tapahtui 64 yhtiössä eli yli puolessa kaikista pörssiyhtiöistä. Vuonna 2014 toimitusjohtajien keskimääräinen kokonaispalkkio oli noin 699 000 euroa, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli 733 600 euroa. Toimitusjohtajien kiinteiden vuosipalkkojen keskiarvo oli vuonna 2014 noin 422 000 euroa eli edellisestä vuodesta nousua tapahtui 0,9 prosenttia. Vuotta aiemmin nousu oli 7,4 prosenttia. – Pörssiyhtiöiden väliset erot ovat suuret. Viime vuonna korkein toimitusjohtajalle maksettu kiinteä palkka ylsi 1,9 miljoonaan euroon, mutta pienimmillään palkka jäi 19 200 euroon, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen kertoo. Suurimmat erot kokonaispalkkioihin muodostuivat tulokseen sidotuista palkkioista, jotka enimmillään muodostivat yli 80 prosenttia kokonaispalkasta. Toisaalta 45 yhtiössä ei maksettu kiinteän palkan lisäksi kannustinpalkkioita. &

11

Lowering cost, increasing p productivity roductivity and shortening design times s are just some of the challenges industriall engineers face. The graphical system design design approach software hardware combines productive softw ware and reconfigurable I/O (RIO) hardw ware to help you meet these challenges. This off-the-shelf platform, customisable customisablle to solve any application, I/O control and monitoring app plication, integrates motion, vision and I/ /O with a single software development environment en nvironment to build complex industrial systems faster.

LabVIEW system design d software offers ul ultimate timate flexibility through FPGA F PGA programming, sim mplifies simplifies code re-use and helps helps you program the w way ay you think–graphically. think–graphicalllly. y.

>> Accelerate your productivity at ni.com/industrial-control-platform

+358 9 725 72511 National Instruments Finland Oy Q Y-tunnus: 0901604-1 Q Sinikalliontie 9 Q 02630 Espo Q Finland Q Tel +358 9 725 72511 Q Fax +358 9 725 72555 Patentti- ja rekisterihallitus: 547.85 Q Kotipaikka: Helsinki, Finland ©2015 National Instruments. All rights reserved. LabVIEW, National Instruments, NI, and ni.com are trademarks of National Instruments. Other product and company names listed are trademarks or trade names of their respective companies. 07926

HARRI REPO

@talentum.fi


12 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Uutiset PUHEENVUORO

Tekniikka&Talous myös iPadissa Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Vain nettoenergialla on arvoa ÄVälttämättömiä ilmastotekoja suunniteltaessa voi unohtua, että kaikki energiatuotanto itsekin väistämättä kuluttaa energiaa muun muassa tuotannon välineiden valmistukseen ja käyttämiseen. Nettoenergialla tarkoitetaan energialähteen tuottoa, josta on vähennetty energian tuotantoon kuluva energia. Moottoreilta ja lampuilta vaadimme yhä parempaa hyötysuhdetta. Netto- ja bruttoenergian suhde kuvaa hyötysuhdetta ketjun koko elinkaarella raaka- ja polttoaineiden tuotannosta voimala- ja jalostuslaitosten rakentamisen kautta niiden käyttöiän loppuun. Käsite ei silti ole juuri esillä energia-, ilmasto- eikä resurssipolitiikassa. NETTOENERGIAN määrittelyt ja työmetodit kehitettiin toimiviksi jo 1970-luvun energiakriisien aikoina, siis paperikaudella ennen internetiä. Klassikkojulkaisuja on pantu äskettäin verkkoon. Polttoainekohtaisia nettoenergia-analyysejä tehdään kyllä esimerkiksi metsähakkeelle ja bioetanolille. Energiajärjestelmien pääosan nettoenergiatarkastelut puuttuvat Suomesta ja EU:stakin.

ARMIN KÜBELBECK

Eri tuotantotapojen energiankulutusten välillä on tuotantolaitosten elinkaaren aikana isot erot. Ne on tärkeää tunnistaa pyrittäessä resurssiviisauteen ja hiilettömyyteen. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto hiili- tai turvevoimalan savukaasuista ja loppusijoitus kuluttavat sähköä nykytekniikalla peräti noin kolmanneksen voimalan koko sähköntuotannosta. Jos siirrytään talteenottoon, pitäisi siis kaksi perinteistä hiilivoimalaa korvata kolmella uudella saman tehoisella. Jäteyhdisteiden loppusijoituskin on iso ongelma. Ei ihme että Fortum

Energiajärjestelmien pääosan nettoenergiatarkastelut puuttuvat Suomesta ja EU:stakin.

luopui koelaitoshankkeestaan Porissa. Maakaasun nesteytys, kuljetus, varastointi ja jakelu kuluttavat paljon sähköä ja höyrystys lämpöä. Liuskeöljyn hankinta syvältä maaperästä vaatii paljon lämpöä ja sähköä. Nettoenergia jää melko niukaksi. STANFORDIN YLIOPISTOSSA tutkitaan muun muassa uusiutuvan energian nettosaantoa. Aurinkokennojen ja tuulivoimaloiden käyttö on kyllä päästötöntä ja energiapihiä, mutta valmistus ei. Stanfordin mukaan tuulivoimalalta kuluu hyvissä tuulioloissa kaksi vuotta tuottaa yhtä paljon energiaa kuin voimalan valmistamiseen on tarvittu – Suomessa siis hiukan kauemmin. Aurinkosähköllä korvausaika on keskimäärin viisi vuotta ja Alppien pohjoispuolella 6–7 vuotta. Maailman kaikki aurinkosähkölaitokset yhdessä alkavat Stanfordin mukaan vasta näinä vuosina päästä sähköenergian nettotuottajaksi. Pääsyinä ovat puhtaan piin ja piikennojen valmistuksen huikea sähköntarve – joitakin prosentteja maailman koko kulutuksesta pääosin hiilisähkönä Kiinassa – ja säteilyn niukkuus muualla kuin aurinko-

Ajoneuvoissa testatut komponentit teollisuussovelluksiin

nen kestämään satojen sijasta tuhansia latauskertoja jättäisi käyttöömme enemmän nettoenergiaa kuin akkumäärän kasvattaminen. Monista hyvistä tuloksista huolimatta biotalouden nettoenergiatiedoissa on vielä isoja puutteita. Esimerkiksi biodieseltuotannon eri vaihtoehtojen nettoenergiasaannot olisi tarpeen julkistaa. PANOSTAMME ILMASTOTYÖHÖN lähivuosikymmeninä isoja

vyöhykkeellä. Saksan tukivetoinen aurinkosähköbuumi on siis tuottanut valtavat hiilidioksidipäästöt yhteiseen ilmakehään jo ennen laiteasennuksia. Hiilivelka on iso. Siksi on tärkeää kyetä käyttämään nykyisiä aurinkovoimaloita monia vuosikymmeniä. Sama haaste on pimeätalvisessa Suomessa. On tunnetusti vaikeaa kehittää varastointitekniikkaa tuuli- ja aurinkosähkön luppoaikoja varten. Eräs Stanfordin tutkimus osoittaa, että akkujen kehittämi-

voimavaroja. Niiden painotuksista ja keinojen valikoimasta tulee voida keskustella faktoin eikä puutteellisin tiedoin. Siksi toivoisi TEM:in ottavan järjestelmätason nettoenergian osatekijäksi ohjelmiinsa sekä ilmastolain suunnittelujärjestelmään. Yliopistojen, tutkimuslaitosten, energiayritysten ja Sitran soisi havahtuvan nettoenergiatiedon tuottamiseen. Myös EU on saatava hereille. Me kaikki voimme edistää ympäristömyötäisiä valintoja nostamalla luonnonlaeista johdetut nettoenergia-asiat osaksi ilmastokeskustelua ja hyväksymällä niiden merkityksen. & ESA TOMMILA

Fyysikko, ympäristöneuvos

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 23 3 kysymystä: 1. a) Emoji tarkoittaa yksinkertaisesti kuvakirjoitusmerkkiä 2. c) Merkki tarkoittaa pyörremyrskyä eli Japanissa syklonia 3. c) Ensimmäisen hymiöitä sisältäneen sähköpostiviestin lähetti amerikkalainen Scott Fahlman 19 syyskuuta 1982. Pähkinä: Syntymäpäiväpähkinän vastaus riippuu siitä, miten Antin ajatellaan saaneen tiedon siitä, että Pentti ei tiedä vastausta. Jos Silja tai Pentti sanovat sen hänelle, päädytään tällä viikolla esitettyyn vastaukseen 17.8. Jos

/»IE»»O PTBTUPMMB L

Antti päättelee asian loogisesti, päädytään viime viikon vastaukseen 16.7. Logiikan kannalta seuraavat kaksi keskustelua johtavat eri lopputulokseen: Keskustelu A: Pentti: En tiedä päivämäärää. Antti: En minäkään. Pentti: Nyt tiedänkin päivämäärän! Antti: Nyt minäkin tiedän Keskustelu B: Antti: En tiedä päivämäärää, ja tiedän, ettei Penttikään tiedä. Pentti: Nyt tiedänkin päivämäärän. Antti: Nyt minäkin tiedän.

6#/6410)4172T%1/

ANTURIT JOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

700+675#0674+6 .+-714/#g#0674+6 ,# g571,#6 776 '4+-1+5#0674+6

DC-sähkömoottorit: 12/24 V, vaihteistolla tai ilman, vaativiin käyttöolosuhteisiin Anturit: lambda, lämpötila, paine, pyörimis, nakutus, gyro, ilmamassavirta, ultraääni Releet: 12/24 V, sähkömagneetit Liittimet: moninapaiset, tärinänkestävät Tarvikkeet, pumput Sovelluskohteita: mm. automaatit, säädettävät huonekalut, työkoneet info@fi.bosch.com www.bosch-ibusiness.com

7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

PUHEENVUORO

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Kohti uusia liiketoimintamalleja ÄPalveluliiketoiminnan toivotaan parantavan suomalaisten koneenrakentajayritysten kannattavuutta. Kannattavan kasvun ajuriksi on tunnistettu asioiden internet (IoT), jonka avulla globaali laitekanta ja siihen liittyvä palvelutoiminta saadaan toimimaan joustavammin ja tehokkaammin. IoT:n tietomassoista etsitään perusteluja investoinneille, laitteiden oikealle käytölle ja ylläpidolle sekä prosessien optimoinnille. Huoltomies voi etävalvonnan avulla ottaa tarvittavat varaosat mukaansa jo huoltokäynneille mennessään, ja myyntimies voi antaa laitteiden käyttöhistorian perusteella suosituksia. MITEN TIETOMASSAT ja IoT saadaan muuttumaan rahaksi? Auto oli aikanaan hieno keksintö, samoin matkustajalentokone tai mikroprosessori. Kaikki eivät ole silti onnistuneet rakentamaan näiden välineiden avulla kannattavaa liiketoimintaa. Tietomassojen kartuttaminen ei sellaisenaan auta optimoimaan ylläpitoa asiakkaiden liiketoiminnassa. Suositusjärjestelmien raportit eivät nekään korvaa myyntimiesten vainua. OLEELLISIN LÄHTÖKOHTA

kannattavuudelle on palveluliiketoiminnan tavoitteiden kirkastaminen ja kannattavuusvetoinen kehittäminen. Kannattavuuden realiteetit eivät ole muuttuneet asioiden internetin myötä. Ratkaiseva asia on kyky tuottaa arvoa asiakkaalle. Sitä

13

ilman ei tule tilauksia ja myyntiä. Arvo tarkoittaa konkreettisesti palveluntarjoajan kykyä tukea asiakkaan kannattavuutta. Siis vaikuttaa myönteisesti kustannuksiin, tuottoihin tai sitoutuneeseen pääomaan – kenties myös riskiin. Mitä niukemmaksi asiakkaan saama arvo jää, sitä vähemmän löytyy maksuhaluja. Kysymys on siitä, minkä roolin asiakkaat ovat valmiit koneenrakennusyrityksille antamaan omassa liiketoiminnassaan ja miten yritykset suoriutuvat saamassaan tehtävässä.

Vain harva laitevalmistaja rohkenee tarjota suorituskykytakuuta. FIMECCIN SERVICE Solutions for Fleet Management -tutkimusohjelmassa tutkitaan Tekesin, FIMECCin, kymmenien yritysten ja yliopistojen voimin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Ohjelmassa tähdätään myös palveluliiketoiminnan kannattavuusvetoiseen uudistamiseen. Joissain yrityksissä asennettu laitekanta on jo laajasti kytketty verkkoon. Haasteena voi olla huoltoverkoston johtaminen ja laitteiden käytön optimointi. Osa yrityksistä tuntee oman

laitekantansa elinkaaren vaiheet erinomaisesti, mutta vain harva laitevalmistaja rohkenee tarjota vastuunkantoa edellyttävää suorituskykytakuuta – vuosikertomusten asiakastarinat ovat yksittäistapauksina oma lukunsa. Huoltotoiminnassa kilpaillaan edelleen työn tuntihinnalla. Moni yritys joutuu miettimään, mikä rooli huippuosaajilla toiminnassa voisi olla. JOKU SAATTAA PITÄÄ IoT:tä helppona kannattavuuden parannuskeinona, jonka verukkeella oman toiminnan kehityskohteisiin ei välittömästi tarvitse kiinnittää huomiota. Me näemme sen mieluummin liiketoimintamahdollisuuksien verkkona, josta voi löytää uusia, mutta realistisia mahdollisuuksia. Ei ole syytä etsiä silmänkääntötemppuja, vaan asettaa rohkeasti tavoitteeksi koko verkon toiminnan tehostaminen ja kaikkien osallisten hyötyminen. Rohkeuden ohella tarvitsemme selkeän käsityksen nykytilasta. Sen varassa voi ottaa ensimmäiset askeleet kohti uusia liiketoimintamalleja. & TEEMU LAINE JA PETRI SUOMALA

Cost Management Center Tampereen teknillinen yliopisto

TARRAT

Energia suunnitellaan jokaiseen rakennukseen ÄOn kaiketi ihan oikein kehua itseään niin paljon kuin sielu sietää. Muiden ammattilaisten ja alan koulutuksen saaneiden harhaanjohtavasta mollauksesta voi lukijoille kuitenkin jäädä aivan väärä kuva suunnittelukunnan osaamisesta ja innosta rakennusten energia-asioissa (T&T:n artikkeli 22.5. ”Kukaan ei suunnittele rakennusten energiaa”). Esimerkiksi lvi-suunnittelijat ovat suunnitelleet energiatehokkuusasioita pitkään. Itse mukana olleena muistan, että jo 1980-luvulla suunniteltiin muun muassa merkittäviä energiansäästöinvestointeja erityisesti teollisuuteen. Siitä eteenpäin on energiatehokkuussuunnittelu tullut entistä kattavammaksi, koko rakennusta käsittäväksi suunniteluksi kaiken tyyppisissä kohteissa. JO VUOSIA on jokaiseen rakennukseen tehty kokonaisvaltaista energiatarkastelua heti suunnittelun alkuvaiheesta alkaen. Kaikessa on toki parantamisen varaa, niin tietysti tässäkin. Aivan viime vuosina on osaamisessa ja aktiivisuudessa otettu aimo harppauksia eteenpäin,

johtuen alan omasta kiinnostuksesta ja myös säädösten kehittymisestä. Menossa on monia asiaa kehittäviä hankkeita, joissa suunnittelijatkin ovat merkittävästi mukana. Vaikkapa alkava Combihanke, jossa pääpaino on Pirkanmaalla. Jos jutun henkilöllä on huonoja kokemuksia suunnittelijoista, niin alan puolesta pyydän anteeksi. Toisaalta, kaikkiin keksintöihin ei pidäkään suin päin innostua. Suunnittelijoiden tehtävä on olla terveen kriittinen uusiin asioihin. Jos itselleen rakentaa, saa varmaan kokeilla monen moista. Mutta on aivan liikaa tapauksia, jossa koekaniiniksi ja maksumieheksi on pantu rakentaja, jolle syntymätön säästö, lasku tai suoranainen vahinko on konkretisoitunut vasta vuosien jälkeen. Perusteettoman haukkumisen sijaan asiaa edistäisi enemmän rakentava yhteistyöhenki. Lähes nollaenergiankulutusta lähestyttäessä vaikeusastetta riittää. Kaikkien yhteistä panosta tarvitaan. & URPO KOIVULA

DI, AX-Suunnittelu

JOTKA

PYSYVÄT

D&E LIUKULAAKEREITA, NIVELLAAKEREITA SEKÄ NIVELPÄITÄ ON

KÄYTÖSSÄ LÄHES KAIKKIALLA! MAATALOUSKONEET JA METSÄKONEET TRUKIT JA NOSTOLAITTEET AJONEUVOTEOLLISUUS PAPERIKONEET JA TEKSTIILIKONEET

Tarratulostimet

HUONEKALUTEOLLISUUS KAIVOSTEOLLISUUS

BMP21 Plus Helppokäyttöinen, edullinen ja nopea tarratulostin

Käyttämällä laakereitamme tuotteissanne an nnee voitte olla varmoja että homma toimii! D&E Trading OY PL 43 s FI-08101 Lohja Puh. 0207 118 670 s Faksi 0207 118 679 www.detrading.fi s deoy@detrading.fi

Brady BBP11 Kompakti ja edullinen pöytätarratulostin teollisuuden, laboratorioiden, kaupan ja logistiikan tulostustarpeisiin

Brady Presicion Plus Monipuolinen teollisuustarratulostin ASIANTUNTIJA Puh. (09) 350 5530 www.exxi.fi


14 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Supergraafi Ravinteiden kierto nykyään

■ Fosfori on typen ja kaliumin lisäksi välttämätön edellytys kasvien kasvamiselle.

Alkutuotanto (Eläin)

Reh u

■ Suurin osa maailman maaviljelijöistä kärsii fosfaattilannoitteiden puutteesta. 10% maailman pelloista saa 40 % liikaa lannoitteita. ■ Lannoitteiden liikakäytön ratkaisu voisi olla lannoitevuokraus: lannoitekilojen sijaan myydään tulosta. Silloin lannoitteita käytetään vain sen verran kuin niitä oikeasti tarvitaan. Lannoitevuokraus on jo käytössä maailmalla.

Elin tarv ikke et

Elintarviketeollisuus

Kotitaloudet ja ravitsemus palvelut

■ Ruokahävikki Euroopassa 720 kcal/asukas/päivä: se tarkoittaa 25 % lannoitteista, 31 % vedestä ja 26 % viljelysmaasta.

■ Maailmassa louhitaan vuosittain yli 160 miljoonaa tonnia fosfaattikiveä. Suurin osa louhitusta fosforista käytetään maataloudessa lannoitteena. Nykyisellä käytöllä fosfori poistuu ravinnekierrosta huuhtoutumalla mereen.

A

APER

■ EU:n alueelle tuodaan fosforia vuosittain kahden miljardin euron arvosta. Jos tämä korvattaisiin kierrätyksellä, syntyisi 66 000 työpaikkaa.

Lannoiteteollisuus

V

Ä

ES

T

Alkutuotanto (Kasvit)

M

■ Suomessa on apatiittikaivos Siilinjärvellä. Apatiitti on yleisin luonnossa esiintyvä fosforimineraali. Kaivoksen omistaa norjalainen Yara, joka omistaa myös kaivosoikeudet Soklin fosfaattiesiintymään Savukoskella.

la , ka o t i a a, m Lih

Lan ta

El äi n-

ja

■ Fosforin saatavuus vähenee. Nykyteknologian käytettävissä olevat fosforivarat riittävät noin 90 vuodeksi nykyisellä kulutuksella.

ka sv ip Ka er sv äi se ik se ts tj iv a ut vi uo lja tt ee t

LÄHDE: GAIA CONSULTING

ISTÖ

■ Merissä kuolleita hapettomia alueita, saastuneimpia ovat Keltainen meri, Itämeri ja Meksikonlahti.

Ra vin ne tu ot te et ja lan no itt ee t

et te n vi Ra

Kierrätysravinne

Fosfori kier

Ruoan tuotannolle välttämätön fosfori pitäisi talteen ja laittaa kiertoon. Esteenä ovat kierrä kalleus ja kaivetun fosforin halpa hinta. EEVA TÖRMÄNEN Grafiikka TIMO PENNANEN

KUVAT COLOURBOX, WIKIMEDIA COMMONS

LÄHTEET: RAVINTEIDEN KIERRÄTYS KIERTOTALOUDEN YTIMESSÄ –SEMINAARI, SITRA, OUTI GRÖNFORS, KEMIRAN TUTKIMUSKESKUS JA ANNA KUOK


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

FOSFORIN KIERRÄTYS PUOLESTA

VASTAAN

luo työpaikkoja ■ fosforin saatavuus paranee ■ varautumista tulevaisuuden fosforipulaan

15

epätehokasta ■ investoinnit infrastruktuuriin kalliita ■ epäsuosittu ratkaisu, jos ruoan hinta nousee

Ravinteiden kuluttamisesta kiertotalouteen

a, Lih

Elin tarv ikke et

Elintarviketeollisuus

a kal ito, ma

Reh u

si eve Jät

t tee Jät

s-

■ Fosfori voidaan erotella jätevedestä joko kemiallisesti, biologisesti tai näiden yhdistelmällä. Yleisin tapa on kemiallisen ja biologisen yhdistelmä.

Kotitaloudet ja ravitsemuspalvelut

Alkutuotanto (Eläin)

Lan ta

El äi n-

ja

ka sv ip Ka er sv äi se ik se ts tj iv a ut vi uo lja tt ee t

LÄHDE: GAIA CONSULTING

si eve Jät

M

A

Jätehuolto ja jätevesi

APER

Ä

V

ES

T

t tee Jät

Alkutuotanto (Kasvit)

ISTÖ

Jätehuolto ja jätevesi

Lannoiteteollisuus

Ra vin ne tu ot te et ja lan no itt ee t

Kierrätysravinne

t tee vin Ra

■ Kierrätetyn fosforin hinta on moninkertainen neitseelliseen fosforiin verrattuna. Fosforin kierrättäminen edellyttää erilaisia ohjauskeinoja ja kokonaisen kierrätysinfrastruktuurin luomista.

■ Fosfori voidaan ottaa talteen puhdistusprosessissa syntyvästä lietteestä, lietteen poltosta syntyneestä tuhkasta tai suoraan nesteestä. Suurin potentiaali fosforin talteenotolle on puhdistusliete, sillä se sisältää yli 90 prosenttia sisään tulevasta fosforista. Jotta lietettä voidaan käyttää maatalouteen, se ei saa sisältää raskasmetalleja eikä taudinaiheuttajia.

■ Suomessa jätevesi käsitellään rauta- tai alumiinikoagulantilla. Koagulantti saostaa jätevedessä olevan fosfaatin niukkaliukoiseen muotoon lietteeseen. Liete erotellaan Loppulinkoamalla jätevesijoitus destä. Saostettu fosfori on kasveille käyttökelpoinen fosforilähde. Tunnetuin menetelmä fosforin kierrätyksestä jäteveden lietteestä on Kemiran kehittämä Kemicond.

Sitran kiertotalousseminaarissa sanottua ”Meidän pitää tulla toimeen vähemmällä.” LASSI LINNANEN

Loppusijoitus

PROFESSORI, LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

”Meidän täytyy käyttää rahaa; näin yhteiskunta toimii – economia anorexia ei toimi.”

”Maailma tulee siirtymään kohti kiertotaloutta. Uusi talousmalli tuo myös uusia työpaikkoja.” MARI PANTSAR JOHTAJA, SITRA

STEPHEN HINTON JOHTAJA, SWEDISH SUSTAINABLE ECONOMY FOUNDATION

rtoon kerätä tyksen

KKANEN: FOSFORIN KIERRON SULKEMINEN –KANDIDAATTITYÖ, LTY

”Kiertotalous ei ole ympäristöpolitiikkaa vaan kovaa talous- ja teknologiapolitiikkaa.”

”Kiertotalous on säästämistä, ei tuhlaamista.” ILKKA HERLIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, BALTIC SEA ACTION GROUP

TIMO MÄKELÄ JOHTAJA, EUROOPAN KOMISSION YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

”Kannatan tiukkoja ohjauskeinoja ja kunnianhimoisia päästötavoitteita.”

”Ihmiskunnan normaali olotila on kiertävä talous.”

”Maatalous on kaikkialla maailmassa hyvin säädeltyä. Jännitteitä syntyy, koska ruoan kulutus ei ole säädeltyä.”

MARI SAARIO

LASSI LINNANEN

JOHTAVA ASIANTUNTIJA, GAIA CONSULTING

KAI MYKKÄNEN KANSANEDUSTAJA (KOK)

”Ravinteiden kierrätys on osa biotaloutta.” KARI HERLEVI JOHTAVA ASIANTUNTIJA, SITRA

”Olemalla ekonomien ja ekologien välissä suututtaa kaikki.” STEPHEN HINTON


16 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Teema Tulevaisuuden tehdas

HARJOITTELUPAIKKA. Moottorikokoonpanon päällikkö Paavo Tanni esittelee pilottikokoonpanopaikkaa, jossa työntekijät kehittävät kokoonpanoa.

Roboteilla on vielä paljon opittavaa


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

17

Agcon päätehdas ■ Linnavuoren tehdas on Agcokonsernin moottorivalmistuksen lippulaiva, jossa tehdään uusimpien päästönormien moottorit.

Moottorivalmistaja Agco Power käyttää robotteja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuuden tehtaassa robotit työskentelevät rinnakkain ihmisten kanssa. Teksti ja kuvat JANNE TERVOLA T&T NOKIA LINNAVUORI

■ Se on Agco Powerin myös moottoritehtaista valmistusmääriltään suurin. Nokialla valmistetaan noin 38 000 moottoria vuodessa. Kapasiteettia on mahdollista nostaa 50 000 kappaleeseen saakka. Brasiliassa ja Kiinassa tehdään pienempien teholuokkien moottoreita. Vuositasolla Agco käyttää 75 000 dieselmoottoria. ■ Moottoritehtaan viime vuosi oli täystyöllistetty. Silloin tehtiin Tier 4i -päästöluokan moottoreita varastoon. Samaan aikaan tehtiin myös seuraavan päästöluokan 4 final -luo-

kan moottoreita. Näitä sai valmistaa vuoden loppuun saakka. ■ Tilanne on yleinen moottorinvalmistajille. Kun päästöluokat vaihtuvat, asiakkaat ostavat usein edullisempaa, vanhenevaa tekniikkaa. Kun päästöluokat vaihtuvat, kysyntä laskee joksikin aikaa. ■ Agco on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. Se osti vuonna 2004 Sisu Dieselin moottoritehtaat Linnavuoressa ja Brasiliassa. Lisäksi se osti Valtran traktoriliiketoiminnan. ■ Sen merkkejä ovat Valtran lisäksi Massey Ferguson, Fendt, Challenger, Gleaner, Hesston, Rogator, Terragator ja Spra-Coupe.


18 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Teema Tulevaisuuden tehdas

V

alurautainen sylinterinkannen aihio häviää kuljettimesta koneistussoluun. 70 metrin päässä näkyy valmistuslinjan viimeinen solu. Siinä robotti asentaa koneistettuun kanteen venttiilit ja venttiilijouset. Kaikki tapahtuu käsin koskematta. Maksimissaan 65 000 kappaletta vuodessa puskeva linja koneistaa ja kokoonpanee sylinterinkannet automaattisesti. Linjalla on 15 robottia ja yhtä monta työstökonetta, mutta vain kolme henkilöä työvuorossa. Valmistettavat sylinterin kannet käyvät kaikkiin Agco Powerin Linnavuoressa valmistamiin moottoreihin. Pienempien moottoreiden kokoonpano jatkuu automatisoidusti. Robotit kokoonpanevat moottorilohkoihin myös kampikoneiston ja männät.

Pois häkistä Agcolla halutaan ihminen ja robotti lähemmäs toisiaan. Nyt robottisolut on eristetty turvahäkeillä, jotka pysäyttävät robotit, jos ihminen tulee niiden työalueelle. Häkit vievät tuotantotilaa. Lainsäädäntö mahdollistaa häkittömät robottisolut. Robotin liikettä on mahdollista hidastaa asteittain valoverhotunnistuksen avulla, jolloin työskentely robotin työalueella ei ole vaarallista.

Ihmisen ja robotin yhteistyötä aiotaan edistää Tampereen teknilliselle yliopistolle lahjoitetun robotin avulla. Sen odotetaan lisäävän kiinnostusta Agcon tuotantoon ja tuovan lisää hyviä diplomityöaiheita. TTY:n robotille on tarkoitus kehittää tuntoaistia ja parantaa sen näkökykyä. Konenäkö on jo nyt laajasti käytössä osavalmistuksessa. Siltä puuttuu myös syvyysnäkö. Toinen robotisoinnin tulevia tavoitteita on kaikkien kappaleiden mittaaminen. Tällöin mittamuutoksiin päästäisiin heti käsiksi ja jäljitettävyys olisi 100 prosenttia.

Robotti ei vie vaan tuo Korkeasta automaatioasteesta huolimatta Agco Powerilla kehitetään tuotantoa jatkuvasti. Moottoreiden kokoonpanohalleissa ja osavalmistuksessa työskentelee noin sata robottia. Suomessa kokoonpanorobotteja on enemmän vain Valmet Automotivella. – Kun robotteja on tullut, on tullut myös ihmisiä. Meillä on jo 15 vuotta sitten päästy mantrasta, että robotit veisivät työpaikat. Robotti ei korvaa ihmistä täysin, tuotantojohtaja Harri Ruponen kertoo. Robotit ovat vain yksi osa tuotantotehokkuutta. Vaikka amerikkalainen päämies on mahdollistanut kymmenien miljoonien tehdasinvestoinnit, on niille oltava hyvät perusteet. Kansilinjan viimeistä työvaihetta esittelee val-

Jos et kokeile, et voi onnistua.

mistuspäällikkö Ville Yli-Jama, joka teki kokoonpanosolun diplomityönään. – Yli kolmen vuoden takaisinmaksuaika ei käy Agcolle, Yli-Jama kertoo. Agco vaatii, että tuottavuus paranee kuusi prosenttia vuodessa. Tätä mitataan Lean-opein. Työntekijät toimivat tiimeissä ja tuotantomäärää ja -tavoitteita mitataan joka päivä. Hukkaa konkretisoidaan tuomalla hylätyt kappaleet tiimien kokoontumispaikkojen viereen. Perimmäinen syy hylkäykseen selvitetään. Työntekijät vastaavat myös tuotantolinjan parannuksista. Toiminnan jatkuva seuranta näkyy kokoontumispaikoilla. Ratkaisut eivät ole kalliita. Tuotannon seurantaa tehdään tusseilla taululle. Uudet työohjeet kuitataan luetuksi painonapeilla. Huollettavien kohteiden työkortit käännetään ympäri, jolloin ne muuttuvat punaisista vihreiksi. – Työntekijät merkkaavat itse korjattavia asioita ja myös toteuttavat muutoksia. Työntekijät laskevat itse tuottavuuteen ja laatuun liittyviä tunnuslukuja.

Syvyysnäkö robotille Näkyvimpiä robotit ovat osavalmistuksessa. Agco valmistaa vuodessa miljoona hammaspyörää, mikä tekee siitä Suomen suurimman hammaspyörien valmistajan. Hammaspyöriä ja akseleita valmistetaan myös ulkopuolisille. Suurin yksittäinen asiakas on BRP moottorikelkkojen vaihteistoineen.

MYÖS ILMAN HÄKKIÄ. Hammaspyörävalmistuksesta vastaava Pekka Helminen haluaa roboteille lisää toistuvia töitä. Suuri osa koneistussoluista on jo nyt varustettu valoverhoin, jotka pysäyttävät robotin kokonaan. Tulevaisuudessa täyspysähdyksistä halutaan eroon, jolloin robotti hidastaisi liikkeitään sitä mukaa kun ihminen lähestyy työaluetta.


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

19

<<< HUOKOSET ESIIN. Kaikki esikoneistetut kansiaihiot kuvataan ennen koneistusta. Yleisin hylkäyksen syy on huokonen. << VESITILA UMPEEN. Ennen vesitilan tulppausta robotti levittää tulpan reikiin liimaa. Tulppauksen jälkeen vesitila koeponnistetaan. < SUORAAN KASASTA. Tulevaisuudessa robotin on pystyttävä poimimaan aihiot suoraan kuormalavalta.

”Suomessa on korkeat palkkakustannukset, mutta meillä saa käsiparin lisäksi myös yläpään käyttöön.” TUOTANTOJOHTAJA HARRI RUPONEN

Hammaspyörävalmistuksesta vastaava Pekka Helminen esittelee hammaspyörien tuotantosoluja. Miehittämättöminä käyvät koneistussolut pyörivät ympäri vuorokauden. Robotit operoivat tyypillisesti kahta työstökonetta. Lisäksi niillä tehdään viimeistelytyövaiheita koneistuksen aikana.

Soluoperaattoreita tarvitaan prosessin seurannan lisäksi huolehtimaan siitä, että 40 robotilla on tarpeeksi aihioita poimittavaksi. Nykyisin aihiot on järjesteltävä ensin lavoille, jotta robotti osaa poimia ne oikein. Mikäli aihiot ovat esikoneistettuja, ne voidaan tilata valmiiksi aseteltuina. Monimuotoisille taeaihioille se ei välttämättä käy, koska järjestelmällisesti pakattuina ne veisivät liikaa tilaa kuljetuksessa. – En näe syytä, miksi ihmisen pitäisi koskea kappaleeseen. Koskaan ei päästä miehittämättömään tilanteeseen, mutta ihmisen rooli muuttuu. Näen että työnjohtaja on prosessin hoitaja, joka pitää koneet käynnissä, Helminen kertoo. Tavoitteena on, että robotti tunnistaisi aihion ja

osaisi poimia sen suoraan satunnaisesti pakatulta kuormalavalta. Tällainen konenäköasema on tehtaalla jo käytössä. Se käyttää laserskannausta syvyyden tunnistamiseen. Järjestelmä toimii yksinkertaisilla kappaleilla. – Kaupalliset järjestelmät toimivat hyvin 1–2 tuotteelle. Joustavuuden takia sen pitää toimia mahdollisimman monella tuotteella. Nyt häiriöitä aiheuttaa jo vuorokauden vaihtelun takia muuttuva valaistus. Muita ongelmia tuovat aihioiden muuttuvat mitat ja kuinka tarttujan sormet mahtuvat poimimaan kappaleen. – Ei pidä pelätä sitä, ettei joku toimisi. Jos et kokeile, et voi onnistua. &

Täydellinen valikoima yhteistyörobotteja – valmiina kaikkiin sovelluksiin > Helppo ohjelmoida > Nopea asentaa > Joustava käyttöönotto > Turvallinen yhteistyörobotti > Toimialan nopein takaisinmaksuaika

UR10

Universal Robots esittelee uuden UR3:n, 3 kg mitoitetun kevytrobotin. Toimintasäde 500 mm ja kantokyky 3 kg. UR3 on täydellinen valinta pieniin automaatioprosesseihin. UR5 (5 kg, 850 mm) tai UR10 (10 kg, 1300 mm) ovat ihanteellisia, jos tarvitaan suurempaa kantokykyä ja ulottuvuutta tai lisää joustavuutta. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.universal-robots.com.

195 PÄIVÄÄ

KESKIMÄÄRÄINEN TAKAISINMAKSUAIKA

UR5

UR3

Katso, mitä kaikkea robotit voivat tehdä: universal-robots.com


20 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Teema Tulevaisuuden tehdas OHJEET KONEELTA. Jarmo Hiltunen kiristää sylinterin kannen pultteja. Työohjeet ja ohjeaika työvaiheeseen tulee Keko-ohjelmasta. Se myös asettaa oikeat kiristysmomentit ruuvinvääntimille.

Työntekijä on paras kehittäjä Vaikka robotisointi auttaa tuotannossa, tulevaisuuden tehtaassa ideat kehitykseen saadaan työntekijöiltä. Moottorivalmistaja Agco Power parantaa tuottavuutta testaamalla uusia menetelmiä tuotannon seassa. Teksti ja kuvat JANNE TERVOLA

T

iimi on kokoontunut pilottisoluun, jossa kehitetään kuusisylinterisen moottorin kokoonpanoa. Vaikka Agco Powerin Nokian Linnavuoren moottoritehdas on pitkälle automatisoitu, suuret moottorit kasataan edelleen käsin. Moottorikokoonpanon päällikkö Paavo Tanni esittelee seinälle kiinnitettyjä läpimenoaikoja kuvaavaa Yamazumi-taulua. Niistä näkee, että linjan epätasapaino eri moottorimallien välillä on kolme minuuttia. Se on liikaa. – Pilottisolussa työntekijät etsivät jokaiseen kokoonpanovaiheeseen keinoja parantaa läpimenoaikaa ja vähentää hukkaa, Tanni kertoo. Kokoonpano tehdään 15 peräkkäisessä vaiheessa. Suurien moottoreiden kokoonpanotehdas on vain kaksi vuotta vanha, mutta uudistuvat moottorit saavat jo linjan epätasapainoon. Kiristyvät päästönormit tuovat kokoonpanoon lisää osia ja vaiheajat muuttuvat. Seuraava voimaan tulevan Tier 5 -päästönormin läpäisy edellyttää hiukkassuodattimen lisäämisen moottoriin. Urearuiskutus moottoreissa jo on. Kokoonpanolinjan alkupään uudistus valmistuu toukokuun lopulla. Työntekijöitä ruvettiin sitouttamaan tuotantoon kaksi vuotta sitten. Tällöin tuotannon kehittämistä ruvettiin siirtämään insinööreiltä työntekijöille. Se vaati muutoksia ajattelutavassa. Työntekijästä voi tuntua kummalliselta nopeuttaa tuotantoa, jos osa porukasta on lomautettuna. Jos tuotantoa ei kehitä, sen varmasti tekee joku muu. – Moni oli alkuun vaatimaton ja epäili kykyään kehittää tuotantoa. Työntekijä on kuitenkin ainoa, joka tietää miten omaa työtä voi parantaa. Muutosten implementointi onnistuu, kun se on itse keksitty, eikä jonkun insinöörin työpöydällä kehittämä ratkaisu. Tanni tietää mistä puhuu. Hän aloitti Agco Powerilla yli 10 vuotta sitten kokoonpanon valmistelutehtävissä.

Työntekijöiden tukena on kehitysinsinööri, joka auttaa esimerkiksi todentamaan, mikä ehdotetuista ratkaisuista on tuotannon kannalta paras.

Turhat liikkeet pois Työntekijät eivät pelkästään suunnittele työvaiheita. Liikuteltavat hyllyköt, joilla kokoonpantavat osat tuodaan työpisteeseen, uusitaan uuden prosessin mukaiseksi. Tehdas on suunniteltu 8 000 moottorin vuosituotantoa varten. V12-moottoreita valmistuu vuodessa tuhat. Samoissa tiloissa kokoonpannaan myös kahta muuta moottoria, suurimpia kuusi- ja seitsemänsylinterisiä malleja. Kuusi- ja seitsemänsylinteriset moottorit kokoonpannaan samoilla valmistuslinjoilla. V12moottorit kootaan parityönä. Turhia liikkeitä työpisteellä eliminoidaan pilottisolussa piirretyn ”spagettikuvaajan” avulla. Se on esitys, jossa jokainen viiva kuvaa kokoonpanijan liikettä yhdessä kokoonpanopisteessä. Työtä pyritään siirtämään mahdollisimman paljon tuotantolinjan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa entistä suurempia esikokoonpantuja yksiköitä. Kaikki sylinterinkannet valmistetaan ja kokoonpannaan automaattisesti yhdellä tuotantolinjalla. – Kun läpimenoaika lyhenee, samalla lyhenee reagointiaika. Kuusisylinterisen moottorin läpimenoaika on noin kahdeksan tuntia. Tuolloin kolmivuorotyössä tuotanto pyörii kolme kertaa läpi, Tanni kertoo. Kun moottori saadaan valmiiksi yhdessä vuorossa, on myös mahdollisiin vikatilanteisiin puuttuminen nopeampaa.

SPAGETTIKUVIO. Turhia liikkeitä karsitaan piirtämällä kokoonpanijan liikkeet paperille.

Keko kertoo Suurten moottoreiden kokoonpano alkaa kiinnittämällä moottorilohko vihivaunuun. Vaunulla moottori siirretään kokoonpanopisteeltä toiselle. Vaunuun kiinnitetty monitori kertoo oikean työvaiheen, tarvittavat osat ja antaa kokoonpano-ohjeita. Tiedot tulevat kotimaisesta Keko-toiminnanohjausjärjestelmästä. – Järjestelmä muistuttaa myös, jos työntekijä on

Itse keksitty muutos menee läpi.

tehnyt vastaavaa työtä vuosi sitten. Tällöin tiimin yhteyshenkilö tulee aluksi työhön mukaan ja kuittaa työt itselleen kunnes työntekijä on perehdytetty tarpeeksi, Tanni kertoo. Toiminnanohjausjärjestelmä kerää tietoa prosessista. Jos tuotannossa paljastuu kokoonpanovirhe, järjestelmä ilmoittaa siitä heti kyseisen työvaiheen tekijälle. Aikaisemmin nämä tiedot jakoi esimies. Lopputarkistuksessa moottorin polttoaine-, öljyja vesitilat koepaineistetaan. Siinä käydään läpi moottorimallikohtaisten tarkistuskohteiden lisäksi asiakkaan erityisvaatimukset. Tarkistuskohtia ohjaa myös kolmen kuukauden välein päivitettävä asiakaspalaute. Lopputarkistuksen jälkeen moottori asennetaan testauskehikkoon, jossa on pikaliitännät moottoridynamometriä varten. Dynamometriajo kestää noin 20 minuuttia. Tämän jälkeen moottori maalataan ja pakataan kuljetusta varten. &


29.5.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

KAROLIINA PAAVILAINEN

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Tulokset merkitsevät, eivät työtunnit

Pontus Kihlmanin mielestä työelämässä pitäisi kokeilla rohkeasti uusia asioita. Mitä tekee työympäristökehittämisen konsultti? Autan kehittämään työnteolle puitteita, joilla työnteko saadaan sujuvammaksi sekä hyvinvointi ja kilpailukyky kasvamaan. Tässä työssä pitää olla monien alueiden yhteen sovittaja ja koordinaattori sekä tilakäyttäjän neuvonantaja ja edunvalvoja. Vastaan Rapalilla myös Toimiva työympäristö 2015 -tutkimuksesta, ja ohjaan siihen liittyvää diplomityötä. Missä jamassa työympäristöjen kehittäminen on? Vielä eletään paljon teollisen ajan ajattelussa, jossa työ on sidottu aikaan ja paikkaan. Rahaa on turhaan kiinni seinissä, kun sitä voisi joustavammin käyttää kehittämiseen, innovointiin ja muuhun lisäarvoa luovaan toimintaan. Tilat voitaisiin tarjota uusilla malleilla, vaikkapa työympäristöinä, palveluina tai jäsenyyksinä. Miten työelämää pitäisi kehittää? Työn tulisi joustaa niin työnantajan kuin työntekijän puolelta. Rakennetaan luottamusta, ja annetaan valtuuksia. Tulokset merkitsevät, ei työtuntien määrä – se on tuottavuutta. Kun ihminen pystyy päättämään asumisestaan ja perheestään, niin kyllä hän osaa tehdä päätöksiä johtaa päivittäistä työtäänkin. Toisaalta kunkin pitää ottaa vastuu tekemisistään, eikä odottaa käskyjä. Johtaja on mahdollistaja ja esteiden poistaja, ei nurkkahuoneessa istuva kaikkitietävä jäärä. Insinöörin sanotaan ymmärtävän vain kaavioita. Minkä sortin insinööri itse olet?

SAARISTOLAIS POIKA. Kaksivu otias Pontus ohjaa ve nettä.

Pontus Kihlman Työympäristöjen johtamisen konsultti Rapal Oy:ssä tammikuusta 2015 alkaen ■ Työskennellyt eri rakennusalan tehtävissä Skanskalla lähes 12 vuotta, viimeksi liiketoiminnan kehittäjänä 2010–2013 ■ 2013–2014 RealCase Oy ■ DI, rakennus- ja ympäristötekniikka, TKK 2001 ■ 44-vuotias ■ Perheessä vaimo sekä 15-vuotias tytär ja 13-vuotias poika ■ Harrastukset: kuntoilu eri muodoissa, valokuvaus, piirtäminen, veneily ja saaristoperinnön vaaliminen

Olen koulutukseltani DI, mutta hengeltäni enemmänkin humanisti ja filosofi. Minua ei kiinnosta, miten jokin laite on rakennettu, vaan mitä hyötyä siitä on. Hyppäsin tietoisesti pois mukavuusalueeltani, kun lähdin aikoinaan opiskelemaan tekniikkaa. Tajusin, että on tärkeää ymmärtää tekniikkaa ja miten maailma toimii. Se taitaakin olla filosofia ja insinööriä yhdistävä tekijä. Rakennatko ja korjaatko itse? Kyllä. Minut on opetettu pienestä pitäen korjaamaan ja ylläpitämään, koska olen viettänyt kesät Raaseporin saaristossa kalastajatorppaympäristössä, vaalimassa vanhaa kulttuurimaisemaa. Alueella sijaitsee useita torppia, navettoja ja venevajoja, joiden kattojen ja seinien huoltamisessa ja maalaamisessa riittää loputtomasti työmaata. Mistä haaveilet? Haaveilen onnellisista työpaikoista, joissa työskennellään fiksusti ja luodaan hyvinvointia. Pitää myös uskaltaa haaveilla ja ajatella isosti, ja kokeilla asioita. Siitä syntyvät innovaatiot. IRMA SVAN-SANTERO

@talentum.fi

Työpaikat Eilakaisla / Jyväskylän Energia / Metropolia AMK / Metso Shared Services / PD Personnel Development / Teboil / Yara Suomi


2

WWW.URATIE.FI

29.5.2015

Uusia työntekijöitä? Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: nimitysuutiset@talentum.fi tai verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

TYÖPAIKAT

Lumia-kehittäjä uskoo Suomen asemaan Windows-puhelimet kyntävät tappiolla ja myyvät vain murto-osan kilpailijoihin Appleen ja Samsungiin verrattuna. Monet älypuhelinten kehityshankkeet vetänyt Arto Vahvanen jaksaa olla edelleen optimisti. Puhelimet siirtyivät yli vuosi sitten Nokialta Microsoftille, mutta Tampereen yksikössä tuotepäällikkönä työskentelevän Vahvasen mukaan tärkein ei ole muuttunut. – Tuoteporukka on joukkue, ja joukkueen tekeminen on hyvin samankaltaista kuin aiemminkin, Vahvanen sanoo. Tuotekehitysinsinöörin kannalta paljon ei ole muuttunut, vaikka liiketoiminnan omistaja vaihtui. – Tiimissä on edelleen hyvä tekemisen meininki. Teemme parhaamme kuten ennenkin.

TERO LEHTO

EI YHTÄ OIKEAA. Arto Vahvanen sanoo, että monet tykkäävät mattapintaisesta, toiset taas kiiltävästä kuoresta.

Kehitystä useassa paikassa Suomessa Lumia-kehitys jatkuu etenkin Salossa ja Tampereella, mutta myös Espoossa. Toisaalta tuotekehitystä on Kaliforniassa ja Pekingissäkin. Kamerateknologioiden osaaminen on suureksi osaksi keskittynyt Tampereelle. Kameraohjelmistojen kehitys painottuu Ruotsin Lundiin Scalado-yritysoston myötä. Suomen Microsoft on 3 500 työntekijällään yhtiön suurimpia maayhtiöitä. Työntekijämäärä saattaa tosin vähentyä edelleen, kun yhtiö karsii kulujaan.

Laitetekniikan kehitystä on sekä Tampereella että Salossa. Espoossa on erityisesti ohjelmistokehitystä. Porukasta noin tu-

”Tiimissä on edelleen hyvä tekemisen meininki.”

hat on Salossa ja suunnilleen saman verran Tampereella. Espoossa on suurin yksikkö. Helsingissä Microsoft sulki äskettäin Aleksanterinkadun myymälän, joka myös siirtyi Nokiasta.

Katse uusissa tuotteissa

kuluttajat haluavat ja tarkkailemalla mitä kilpailijoiden leirissä tapahtuu. Uuden tuotteen perusta lähtee perusominaisuuksista, kuten näytön koosta ja kamerasta. – Katsomme sekä kilpailijoiden tarjontaa että hintaluokkaa, johon tuote tähdätään. Tämä asettaa raamit ominaisuuksille. Nopeaa kehitystä kuvaa, että äskettäin myyntiin tulleessa Lumia 640 lte -puhelimessa saa 180 eurolla suunnilleen samat ominaisuudet kuin mitä viime syyskuussa julkistettu Lumia 830 -malli sisältää. Laite maksoi myyntiin tullessaan 400 euroa. Microsoftin aikana Lumia-mallisto on keskittynyt edullisiin ja keskihintaisiin älypuhelimiin. Nokiassa aiemman Lumia 1020 -huippumallin tuotepäällikkönä työskennellyt Vahvanen sanoo, että edullinen malli on kiinnostava haaste insinööreille. Edullisesta hinnasta huolimatta on kehitettävä houkutteleva laite. Vahvasen katse on jo uusissa tuotteissa. – Seuraavat mallit ovat jo tekeillä. Windows 10 tulee puhelimiin myöhemmin tänä vuonna, mikä tuo kiinnostavia uudistuksia, Vahvanen innostuu. Verkkohuhujen mukaan Microsoft julkistaa kaksikin uutta kärkipään laitetta. Niissä on entistä paremmat kamerat ja näytöt.

Vahvanen sanoo, että kovaan kilpailutilanteeseen reagoidaan seuraamalla mitä

TERO LEHTO

@talentum.fi

Kävele kerran tunnissa Jo parin minuutin kävely kerran tunnissa voi kompensoida istumisen haitat, osoittaa tuore amerikkalaistutkimus. Istumisen haittoja on korostettu paljon. Pitkä yhtäjaksoinen istuminen lisää varhaisen kuoleman, sydäntaudin, diabeteksen ja muiden vaivojen riskiä. Seisominen osan päivää ei välttämättä paranna tilannetta, jos loppupäivä on yhtäjaksoista istumista. Monia on vaikea saada liikkumaan edes suositeltuja 2,5 tuntia viikossa kohtalaisella tahdilla. Suuret elämäntaparemontit usein epäonnistuvat. Hyvinkin pienet muutokset voivat tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä, väittävät amerikkalaisen Utahin yliopiston terveystieteen tutkijat. Tutkijat vertasivat matala-aktiivista liikuntaa eli seisomista harrastavia ihmisiä, kevyttä liikuntaa kuten tavallista kävelyä, siivousta ja kevyttä puutarhatyötä harrastavia ihmisiä sekä ihmisiä, jotka istuivat yli puolet hereilläoloajastaan. Jo kahden minuutin kevyt kävely kerran tunnissa vähensi paljon istuvien kuolemanriskiä kolmanneksella. Tulos hämmästytti, sillä useimmiten suositukset sisältävät paljon reippaampaa tai jopa raskasta liikuntaa. Tutkijoiden johtopäätös oli, että merkittävä määrä liikuntaa voi koostua lyhyistäkin pätkistä, jos ne toistuvat tarpeeksi usein. Jos ihminen on hereillä 16 tuntia päivässä, kahden minuutin kävely kerran tunnissa kuluttaa 400 kilokaloria viikossa. Tämä on jo lähellä liikuntasuositusten minimiä, jonka mukaan ihmisen pitäisi kuluttaa liikkumalla vähintään 600 kilokaloria viikossa. Jaloittelun pitää olla lisäliikuntaa, joka tulee ihmisen normaalin liikkumisen päälle. Tutkijat kehottavat edelleen liikkumaan vähintään suositellut 2,5 tuntia viikossa – sen lisäksi kannattaa nostaa takamus penkistä vähintään kerran tunnissa. Tutkimuksessa oli mukana yli 3 000 henkilöä, joista 137 kuoli tutkimuksen kolmivuotisen seurantajakson aikana.

Yaran Siilinjärven tehtailla tuotetaan lannoitteita ja fosforihappoa. Lisäksi meillä on LänsiEuroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos. Siilinjärven tehtailla työskentelee noin 350 osaajaa. Haemme Yaran Siilinjärven tehtaille

Kehitysinsinööriä

Lisätietoa tehtävästä antaa tuotantopäällikkö Mika Perälä, p. 050 386 0640.

Tuotantoinsinööriä

Lisätietoa tehtävästä antaa käyttöpäällikkö Ari-Pekka Savolainen, p. 044 485 0607.

Mekaanisen kunnossapidon asiantuntijaa

Lisätietoa tehtävästä antaa kunnossapitopäällikkö Jukka Ikonen, p. 050 363 8212. Lisätietoa kaikista tehtävistä antaa myös HR Business Partner Sakari Haukkapaasi, p. 050 313 0082. Katso tehtävistä lisää osoitteesta www.yara.com/positions Lähetä hakemuksesi ja cv:si palkkatoivomuksineen 15.6.2015 mennessä web-sivujen www.yara.com/positions kautta. Me Yarassa tuotamme ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa osallistumme globaalien haasteiden kuten ruoan ja luonnonvarojen riittävyyden sekä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen.

Knowledge grows


3

29.5.2015

Etsimme

pääkonttoriimme Vantaalle voiteluaineliiketoimintaan

NeuvontainsinÜÜriä

Tehtävässäsi vastaat voiteluaineiden teknisestä tuesta. Monipuolisiin tyÜtehtäviisi kuuluu myÜs voiteluainemyynnin tukimateriaalien ylläpito. Olet aidosti kiinnostunut teknisten kysymysten ratkaisemisesta ja tyÜskentelystä asiakasrajapinnassa. Ymmärrät teknisen tukifunktion tärkeyden ratkaisumyynnin osa-alueena. Odotamme Sinulta tehtävään soveltuvaa insinÜÜrin tutkintoa sekä aikaisempaa tyÜkokemusta ajoneuvojen tai teollisuuden kunnossapidosta. TyÜssäsi tarvitset molempien kotimaisten kielien lisäksi englannin kielen taitoa. Hallitset tavanomaiset MS Office -ohjelmat ja olet tottunut käyttämään erilaisia IT-sovelluksia. Oma-aloitteinen ote tyÜhÜn sekä asiakaspalveluhenkisyys ovat vahvuuksiasi ja kykenet myÜs tiimityÜskentelyyn.

Find what you’re looking for

Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen tehtävän ja mahdollisuuden kehittyä voiteluainealan huippuosaajaksi. Annamme laaja-alaisen perehdytyksen toimialalle.

Valmet Pulp and Energy business line´s Environmental Systems is searching for

Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Jukka Luotonen puh. 020 4700 241, tiistaina 2.6. klo 14-16 ja maanantaina 8.6. klo 15-17. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 12.6.2015 mennessä sähkĂśpostitse osoitteeseen rekrytointi@teboil.fi. Kirjoita sähkĂśpostin otsikkoon â€?NeuvontainsinÜÜriâ€?.

www.teboil.fi

Product Sales Managers

Oy Teboil Ab on Suomen toiseksi suurin Üljy-yhtiÜ, joka harjoittaa Üljy- ja energiatuotteiden markkinointia, myyntiä, jakelua ja huoltoasematoimintaa Suomessa. Teboil-voiteluaineilla on vahva asema Suomen markkinoilla. Vuonna 2014 markkinaosuutemme oli 29,7 %.

As a Product Sales Manager you are responsible for selling air pollution control systems for our customers in power generation industry and/or pulp and paper industry. For more information please contact Teemu Toivo, Manager, Sales and Technology, +358 40 8213385, teemu.toivo@valmet.com or Jukka Kurki, Senior Manager, Sales & Technology +358 50 3253204, jukka.kurki@valmet.com.

huolt aa autoja ja ihmisiä

Product Engineers As a Product Engineer you work as a flue gas cleaning or pulp mill chemistry expert both in sales and delivery projects. For more information please contact Juhani Viiala, Senior Manager, Sales and Technology, +358 40 5089800, juhani.viiala@valmet.com.

Engineering Managers

Visedo Oy on lappeenrantalainen teknologiayritys, joka kehittää ja valmistaa sähkÜisiä voimansiirtojärjestelmiä haastaviin olosuhteisiin. Yrityksen teknologia säästää polttoainetta sekä vähentää melua ja päästÜjä mm. tyÜkoneissa, laivoissa ja busseissa. Visedo on innovatiivinen ja luova organisaatio, joka investoi jatkuvaan tuotekehitykseen. Vuonna 2009 perustettu Visedo Oy palvelee laajaa kansainvälistä asiakaspohjaa pääosin Keski-Euroopassa ja Kiinassa.

As an Engineering Manager you are responsible for the mechanical engineering monitoring and technical solutions of air pollution control related products from sales to project closures. For more information please contact Pekka Rikkinen, Manager, Project Operations, +358 40 5491703, pekka.rikkinen@valmet.com. You can be located in Tampere or Vantaa. Send your application by 14 June and learn more about the opportunities Valmet can offer you via www.valmet.com/careers

Haemme mekaniikkasuunnittelijaa vahvistamaan sähkÜkoneiden ja tehoelektroniikan suunnittelu- ja kehitystyÜtä. Tehtävänäsi tulee olemaan vaativa suunnittelu- ja tuotekehitystyÜ osana nuorekasta, innovatiivista ja dynaamista tiimiä. Tulet vastaamaan sekä uusien tuotteiden kokonaissuunnittelusta, että olemassa olevien tuotteiden ylläpidosta aina komponenteista valmistusmenetelmiin asti. TyÜpanoksesi tuotekehityksessä tukee sekä myyntiä että tuotantoa.

Step forward with us Valmet Corporation is the leading global developer and supplier of technologies, automation and services for pulp, paper and energy industries. Valmet’s vision is to become the global champion in serving its customers. Our 12,000 professionals around the world work close to our customers and are committed to moving our customers’ performance forward — every day.

Edellytämme sinulta kykyä toimia itsenäisesti ja rohkeutta tuoda esille omia ideoitasi. Englannin sujuva kirjallinen ja suullinen osaaminen on välttämätÜn, saksan kielen taito katsotaan eduksesi.

www.valmet.com/careers

Lisäksi arvostamme: ‡ \OL YXRWWD NRNHPXVWD VlKN|NRQHLGHQ WDL WHKRHOHNWURQLLNDQ mekaniikan suunnittelusta ‡ NRQHWHNQLLNDQ LQVLQ||ULQ WDL ', Q WXWNLQWRD ‡ NRNHPXVWD 3'0 MlUMHVWHOPlVWl RVDQD GRNXPHQWRLQWLD ‡ SHUXV\PPlUU\VWl OXMXXVODVNHQQDVWD MD UDNHQWHHOOLVHVWD PLWRLWXNVHVWD Nl\WWlHQ )(0 W\|NDOXMD Nl\W|VVlPPH RQ )(0$3

‡ SHUXV\PPlUU\VWl OlPP|QVLLUURVWD YLUWDXVODVNHQQDVWD WDL sähkĂśmagnetismista Tarjoamme energisen, kannustavan ja itsenäisen tyĂśympäristĂśn, jossa sinulla on mahdollisuus luoda tulevaisuuden tekniikkaa tähän päivään. Sijoituspaikkana tulee olemaan Lappeenranta. Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen 7.6.2015 PHQQHVVl RVRLWWHHVVD ZZZ NDLVODQHW Âż

Uudelle uralle Fujitsu â– KTM Jari Mielonen on

nimitetty Private sector -toimialan myynnin johtajaksi ja Suomen-Fujitsun johtoryhmän jäseneksi. Hän siirtyy tehtävään TripleWin Oy:sta. Mielonen on tyÜskennellyt

aikaisemmin Soneran teknologiajohtajana sekä toimitusjohtajana Digiassa ja SSH:ssa. OTK, MBA Tiina Laiho on nimitetty Business Operations -yksikÜn johtajaksi. Hänen johtamaansa yksikkÜÜn kuuluvat liiketoiminnan

muutoshallinta, myyntiprosessi ja -järjestelmät, liiketoimintatavat, laadun ja riskien hallinta sekä yritysvastuu. Laiho jatkaa myÜs Fujitsu Finlandin ja Fujitsu Nordicin johtoryhmän jäsenenä.


4

29.5.2015

Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia Ammattikorkeakoulu muodostaa 16 500 opiskelijan ja noin 1 100 työntekijän yhteisön. Koulutamme kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä. Olemme korkeakoulutuksen uudistaja ja vastuullinen kumppani, löydämme yhteistyössä uusia ratkaisuja ja rakennamme parempaa tulevaisuutta.

Metropolian Sähkö- ja automaatiotekniikka kouluttaa sähköalan korkeakouluinsinöörejä teollisuuden ja työelämän tarpeisiin. Koulutuksemme kysynnän lisääntymisen johdosta haemme toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.8.2015 alkaen

SÄHKÖVOIMATEKNIIKAN LEHTORIA

Jyväskylän Energia -yhtiöiden perustehtävä on luoda edellytykset asiakkaiden hyvinvoinnille tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja energian ja veden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Palvelemme vastuullisesti, luotettavasti ja asiantuntevasti. Jyväskylän Energia -konsernissa työskentelee noin 250 ammattilaista, ja konsernin liikevaihto on luokkaa 190 miljoonaa euroa. JE-Siirto Oy on Jyväskylän Energian tytäryhtiö, joka hoitaa jakelualueellaan sähkön siirtoliiketoimintaa – vuosittain yli 600 GWh 51 000 asiakkaalle. Jyväskylän Energia Oy:n omistaa Jyväskylän kaupunki. JE-Siirto Oy hakee

Opetusalueina sähkön jakelu ja sähkösuunnittelu Edellytämme: - sähkövoimatekniikan ylempää korkeakoulututkintoa pääaineina sähkön jakelu ja/tai rakennusten sähkösuunnittelu - vähintään 3 vuoden kokemusta sähkönjakelusta tai sähkösuunnittelusta käytännön työtehtävissä Lisäksi edellytämme kokemusta tai osaamista vähintään neljästä alla mainitusta osa-alueesta: - CAD-sähkösuunnittelu - sähkönjakelujärjestelmät - kiinteistöautomaatio - sähköverkon laskenta ja mallintaminen - sähköturvallisuusnormit ja - suojausjärjestelmät ja suojareleet standardit - suurjännitetekniikka - sähkömarkkinat - piirikaaviot Lehtorin tehtäviin kuuluvat lisäksi osallistuminen T&K-hankkeisiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Valittavan henkilön tulee suorittaa 60 op laajuiset ammattikorkeakoulun opettajan pedagogiset opinnot 3 vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Palkkauksessa noudatetaan Avaintyönantajat ry:n opetusalan työehtosopimusta (AVAINOTES). Lisätietoja tehtävästä antavat opetuksen osalta tutkintovastaava Tuomo Heikkinen, tuomo.heikkinen@metropolia.fi, puh. 040 171 4295 (ma 1.6. klo 12-14 tai to 4.6. klo 12-14) ja T&K:n ja liiketoiminnan osalta osaamisaluepäällikkö Piia Sormunen, piia.sormunen@metropolia.fi, puh. 040 653 3118.

VERKOSTOINSINÖÖRIÄ Haemme sähköverkkotoiminnan osaajaa kehittämään verkostoamme ja siirtoliiketoimintaa. Verkostoinsinöörin vastuualueeseen kuuluu sähköverkostojen kokonaishallintaan liittyviä tehtäviä kuten alue- ja jakeluverkon investointitehokkuuden kehittäminen ja toiminnan eri tietojärjestelmien käytön kehittäminen sekä sallitun tuoton laskelmiin perehtyminen. Aloitat työsi sijaistamalla suunnittelutiimin esimiestä verkostosuunnittelun ja dokumentoinnin esimiehenä sekä verkosto-omaisuuden hallinnan tehtävissä. Edellytämme tehtävään valittavalta laajojen kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Sähköteknisen osaamisen lisäksi tunnet tietojärjestelmiä ja talouden perustiedot. Sinulta löytyy kiinnostusta teknisten ratkaisujen vertailuun, ja teknistaloudellinen ajattelu on sinulle luontaista. Olet kehittämisorientoitunut etkä pelkää uusia haasteita. Toimit tiiviissä yhteistyössä myös käyttö-ja kunnossapitotoiminnan kanssa. Verkostoinsinööri raportoi JE-Siirto Oy:n toimitusjohtajalle.

Hakuaika päättyy 8.6.2015. Jätä hakemus ja katso lisätietoja www.metropolia.fi/tyopaikat

www.metropolia.fi

Odotamme hakijalta DI:n tai insinöörin tutkintoa sähkövoimatekniikan alalta ja useamman vuoden työkokemusta jakeluverkkotoiminnasta. Työ edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, esimiestaitoja, yhteistyökykyä, hyvää suullista ja kirjallista viestintätaitoa suomeksi ja englanniksi.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Anmari Ala-Kolu p. 050 546 7799, anmari.ala-kolu@jenergia.fi 8.6.2015 alkaen.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja ŬĞŚŝƩćŵŝƐĞĞŶ ůŝŝƩLJǀć ƐƵƵŶŶŝƩĞůƵ ũĂ ŽƉĞƌĂƟŝǀŝŶĞŶ ƚŽŝŵŝŶƚĂ͘ ,ƵŽůƚŽǀĂƌŵƵƵƐŬĞƐŬƵŬƐĞŶ ƚŽŝŵŝŶƚĂĂ ũŽŚƚĂĂ ƐĞŶ ŚĂůůŝƚƵƐ͘ >ŝƐćć ƟĞƚŽĂ ŚƵŽůƚŽǀĂƌŵƵƵƐ͘Į͘

Rekrytointihakemukset palkkatoivomuksineen täytetään 26.6.2015 mennessä osoitteessa www.jyvaskylanenergia.fi etusivun linkistä ”Tule töihin”. Tehtävään valitulta edellytetään hyväksytty terveystarkastus, joka sisältää huumetestauksen.

,ĂĞŵŵĞ ,ĞůƐŝŶŬŝŝŶ ŬLJďĞƌƚƵƌǀĂůůŝƐƵƵƐͲ ũĂ ůŽŐŝƐƟŝŬŬĂͲĂůĂŶ

www.jyvaskylanenergia.fi

VARAUTUMISPÄÄLLIKKÖÄ ŚƵŽůĞŚƟŵĂĂŶ ŽŵĂůƚĂ ŽƐĂůƚĂĂŶ ƐƵŽŵĂůĂŝƐĞŶ LJŚƚĞŝƐŬƵŶŶĂŶ ǀĂƌĂƵƚƵŵŝƐĞƐƚĂ LJŚƚĞŝƐŬƵŶŶĂŶ ŚćŝƌŝƂͲ ũĂ ƉŽŝŬŬĞƵƐƟůĂŶƚĞŝĚĞŶ ǀĂƌĂůƚĂ͘ dĞŚƚćǀćŶć ŽŶ LJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƐć ĞůŝŶŬĞŝŶŽĞůćŵćŶ ũĂ ǀŝƌĂŶŽŵĂŝƐƚĞŶ ŬĂŶƐƐĂ ǀĂƌŵŝƐƚĂĂ͕ ĞƩć LJŚƚĞŝƐŬƵŶŶĂůůĞ ŬƌŝŝƫƐŝŵŵćƚ ũćƌũĞƐƚĞůŵćƚ ƚŽŝŵŝǀĂƚ ŬĂŝŬŝƐƐĂ ƟůĂŶƚĞŝƐƐĂ͘ dĞŚƚćǀć ŽŶ ŝƚƐĞŶćŝŶĞŶ͕ ŚLJǀŝŶ ůĂĂũĂͲĂůĂŝŶĞŶ ũĂ ŵŽŶŝƉƵŽůŝŶĞŶ ʹ ƐŝŝŶć ƚƵůŽŬƐĞƚ ůƵŽĚĂĂŶ ůĂĂũĂŶ LJŚƚĞŝƐƚLJƂǀĞƌŬŽƐƚŽŶ ŬĂƵƩĂ͘ dLJƂƐƐć ŽŶ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵƐ ƌĂŬĞŶƚĂĂ ůĂĂũĂ ƚŽŝŵŝŶƚĂŬĞŶƩć ũĂ ǀĂŝŬƵƩĂĂ ŵŽŶŝƉƵŽůŝƐĞƐƟ ŽŵĂŶ ĂůĂŶ ƚŽŝŵŝŶƚĂƚĂƉŽŝŚŝŶ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟ͘ Hakijoilta edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, yli 10 vuoden ŬŽŬĞŵƵƐƚĂ ůŽŐŝƐƟŝŬŬĂͲĂůĂůƚĂ ũĂ ŬLJďĞƌƚƵƌǀĂůůŝƐƵƵĚĞŶ ŬĞŚŝƩćŵŝƐƚć ƚƵŬĞvasta toiminnasta sekä hyvää suomen ja englannin kielen suullista ja ŬŝƌũĂůůŝƐƚĂ ƚĂŝƚŽĂ ʹ ƌƵŽƚƐŝŶ ŬŝĞůĞŶ ƚĂŝƚŽ ŽŶ ĞĚƵŬƐŝ͘ dŽŝǀŽŵŵĞ͕ ĞƩć ƐŝŶƵůůĂ on kokemusta liiketoiminnan ja riskienhallinnan johtamisesta, hyvät ǀĞƌŬŽƐƚŽƚ ĂůĂŶ LJƌŝƚLJƐƚĞŶ ũŽŚƚŽŽŶ ƐĞŬć ůƵŽǀĂ͕ ƉŝƚŬćũćŶƚĞŝŶĞŶ ũĂ ǀĂŝŬƵƩĂǀĂ ƚLJƂƐŬĞŶƚĞůLJŽƚĞ͘ KůĞƚ ůƵŽŶƚĂŝƐĞƐƟ ǀĞƌŬŽƐƚŽŝƚƵǀĂ͕ ŬŽŵŵƵŶŝŬŽŝŶƟŬLJŬLJŝŶĞŶ͕ ĂŶĂůLJLJƫŶĞŶ ƐƵŵĞŝƐƐĂŬŝŶ ƟůĂŶƚĞŝƐƐĂ ƐĞŬć ůƵŽƚĞƩĂǀĂ ƚŽŝŵŝũĂ͘ dĂƌũŽĂŵŵĞ LJŚƚĞŝƐŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟ ŵĞƌŬŝƩćǀćŶ͕ ƐƚƌĂƚĞŐŝƐĞŶ ũĂ ŵŽŶŝƉƵŽůŝƐĞŶ ƚLJƂŶ ĂŝŶƵƚůĂĂƚƵŝƐĞƐƐĂ ũĂ ĂƐŝĂŶƚƵŶƚĞǀĂƐƐĂ ŽƌŐĂŶŝƐĂĂƟŽƐƐĂ͘ dĞŚƚćǀć ƚĂƌũŽĂĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞŶ ŬĞŚŝƩćć ĂŵŵĂƫƚĂŝƚŽĂƐŝ ƐĞŬć ůĂĂũĂŶ ŶćŬƂĂůĂŶ ƐƵŽŵĂůĂŝƐĞĞŶ LJŚƚĞŝƐŬƵŶƚĂĂŶ ũĂ ůŝŝŬĞͲĞůćŵććŶ͘ Lisätietoja tehtävästä antaa Sauli Savisalo p. 0400 473 155 sekä Personnelin konsultti Timo Tuohimaa p. 0400 403 032 Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 7.6.2015 mennessä web-osoitteeseen www.personnel.fi.

Uudelle uralle Efima Oy

NCC Asuminen

on nimitetty konsultiksi yhtiön Ohjelmistopalveluiden Tampereen toimistoon. Tomi Vatilo on nimitetty konsultiksi yhtiön Ohjelmistopalveluihin. Anne Pulli on nimitetty yhtiön Ulkoistuspalveluiden manageriksi. Vesa-Pekka Laakso on nimitetty ostolaskuratkaisujen business manageriksi 1.5. alkaen. Petteri Heinonen on nimitetty yhtiön raportointi- ja budjetointiratkaisujen business manageriksi 1.5. alkaen.

nen on nimitetty suunnittelupäälliköksi Sisä-Suomen yksikköön 1.4. alkaen. Sara Lahtinen on nimitetty markkinointisuunnittelijaksi 9.4. alkaen.

■ Irinja Valtanen

■ Sanna Lopo-

AIMS International Finland ■ eMBA Pasi Honkalahti

on nimitetty seniorikonsultiksi 1.4.2015 alkaen. KTM,MBA Markku Krutsin on nimitetty seniorikonsultiksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.5.2015 alkaen. BBA Merja Saranpää on nimitetty taloushallinnon assistentiksi 27.4.2015 alkaen. MBA Denis Mattsson on nimitetty managing partneriksi 10.4.2015 alkaen. Hän

toimi aiemmin yhtiössä senior advisorina.

Tieto Oyj ■ Kia Haring on nimitetty

viestintäjohtajaksi 11.5.2015 alkaen. Tehtävässään Haring tulee johtamaan yhtiön ulkoista ja sisäistä viestintää sekä vahvistamaan yhtiön brändiä tärkeimpien sidosryhmien parissa.

Rezidor Hotel Group ■ Alexandra Lilja Lindvik

nimitetty konsernin Pohjoismaiden PR- ja viestintäjohtajaksi 11.5.2015 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt Burson-Marstellerissa.


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

Automaatio >Ä‚Ĺ?ƊĞĞƚ ĹŠÄ‚ Ç€Ä‚ĆŒÄ‚Ĺ˝Ć?Ä‚Ćš Teollisuuteen Rakennuksiin Kunnallistekniikkaan Koneisiin Ajoneuvoihin

<ŽžĆ‰ŽŜĞŜĆ&#x;Ćš ĆšƾŽĆšÄžÇ€Ä‚ĹŻĹľĹ?Ć?ĆšƾŏĆ?ĞĞŜ

HORMEL Ç Ç Ç Í˜ĹšĹ˝ĆŒĹľÄžĹŻÍ˜ÄŽ ĹšĹ˝ĆŒĹľÄžĹŻÎ›ĹšĹ˝ĆŒĹľÄžĹŻÍ˜ÄŽ 014 338 8900

Q Mittasauvat Q Pulssianturit Q Absoluuttianturit Q Kulma-anturit Q Mitta-anturit Q TNC-ohjaukset Q Kosketusanturit Q PaikoitusnäyttÜlaitteet

Puh. 09-8676 476 www.heidenhain.ďŹ

SUUNNITTELU/ENERGIAMITTAUSJĂ„RJESTELMĂ„T

-venttiilit it

-puhaltimet

‡ 6XRUD MD XONRLVHVWL RKMDWXW ‡ 0RGXXOLW MD VllW|YHQWWLLOLW ‡ Âą EDU Âą ƒ& ‡ 6,/ */ '9*: $7(; 7h9 K\YlNV\QQlW

HRD FUK

‡ ‡ 2LNRVXONXPRRWWRUL RUL NLLODKLKQDNl\WW| ‡‡ 7DDMXXVPXXWWXMD D ‡ $7(; SXKDOWLPHWW ‡ 7HUlV SXKDOWLPHWW DOWLPHW ‡ 6LYXNDQDYDSXKDOWLPHW

Kirkonkyläntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500 www.elektrotukku.fi, myynti@elektrotukku.fi LASERTYĂ–STĂ–

KONEAUTOMAATION ANTURIT

Suoramarkkinointi Mega Oy 09 8567 7700

MAALAUSLAITTEET

21

SUUNNITTELU

SPRAYTEC

Varaa Alihankintaa teollisuudelle - tarkasti

paikkasi 0204 424 600

Nuolikatu 3, 20760 Piispanristi www.aimovirtanen.ďŹ

TEHONSYĂ–TTĂ–RATKAISUT

interPOWER

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

– JĂ„REĂ„Ă„ TEHONSYĂ–TTĂ–Ă„. NEXTYS-tehonsyĂśttĂśratkaisut, UPS-laitteet sekä akkujen lataus- ja valvontajärjestelmät niin pieniin kuin vaativiin sovelluksiin asiantuntevasti Intertrafolta.

lÄ5DQJNRSNK@RJDMS@ÄÄ lÄ2TTMMHSSDKTO@KUDKTS lÄ$MDQFH@MLHSS@TRIQIDRSDKLSÄ lÄ+LOŸJTU@TR lÄ#NJTLDMSNHMSHO@KUDKTS

SähkÜinsinÜÜritoimisto PUH. 0207 851 900

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

WWW.SPRAYTEC.FI

TYĂ–KALUJEN VALMISTUS

www.intertrafo.fi

VALAMINEN

Lastuavia tyĂśkaluja konepajateollisuudelle!

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin

puh. 020 792 29 600 fax. 020 792 29 609

Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 Riihimäki

Boring tools system | www w.m mehi.ďŹ ďŹ

Lue uusi Arvopaperi USA:n suhdannekäänne uhkaa osakemarkkinoita. T&B Capital poimii parhaat osakkeet.

Tutustu Arvopaperiin Osta Lehtipisteistä | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

puh. 019 7787 1 www.sacotec.ďŹ


22 TEKNIIKKA&TALOUS / 29.5.2015

Perjantai Neljättä tapaamista ei peruutettu

K

un FinBraTechin Brasilian toiminnoista vastaava Arto Alho aloitteli bisnesuraansa Brasiliassa ja yritti järjestää tapaamista, vastapuoli peruutti tapaamisen viikko ennen sovittua aikaa. Uusi tapaamisaika löytyi, mutta siihen tuli peruutus edellisenä päivänä. Kolmannella kerralla Alho istui jo matkalla taksissa, kun vastapuolen peruutusviesti tuli perille. Neljännellä kerralla tapaaminen onnistui. – Tällainen on kulttuuri täällä. Ei siitä pidä hermostua, Alho nauraa. – Brasilia on monella tavalla samanlai-

nen maa kuin esimerkiksi Venäjä. Ihmissuhteet ratkaisevat kaiken. On opittava tuntemaan oikeat ihmiset ja saatava aikaan luottamus – sitä ennen kauppaa ei synny. Vuosi tai pari on lyhyt aika. – Brasilialainen tapa toimia on aikaavievempi eikä niin selkeä. Täällä ei mennä yhtä nopeasti asiaan kuin Suomessa. Kiireessäkään asiat eivät tahdo mennä niin kuin itsestä näyttäisi loogiselta. Kaupantekoa vaikeuttaa, että Brasilia on hyvin protektionistinen. Tavaran tuominen maahan on hankalaa ja kallista. Useimmiten joint venture ja valmistus paikan päällä on paras ratkaisu. Kulttuurin hyviä puolia ovat mukavuus ja joustavuus. Alho nauttii siitä, että liiketapaamisiin voi mennä kauluspaidassa, ilman kravattia ja pikkutakkia. Puolen tunnin myöhästymisestä ei nipota kukaan.

ENSIMMÄISEN kerran Alho osui Brasiliaan yli kymmenen vuotta sitten reppureissulla ja tuli katsoneeksi pienen riolaisen hotellin vastaanottovirkailijaa liian pitkään silmiin. Matkan jälkeen tekstiviestit ja kännykkäpuhelut alkoivat lentää. Rakkaus syveni, pariskunta avioitui ja asui kuusi vuotta Suomessa. Runsaat viisi vuotta sitten Brasilian rannikolta löytyi valtava öljyesiintymä. Muutama terävä silmä Suomessa arveli, LIHANSYÖJIEN MAA. ”Rento meininki” saa että iso, mutta kehittyvä maa tarvitsisi Arto Alhon viihtymään Brasiliassa, vaikka osaamista. Laivatekniikan osaaja Deltaliiketoimet eivät aina etene täsmälleen marin päätti perustaa maahan tytäryhsuunnitellusti. tiön 2011. Alho sai tilaisuutensa kokeilla

elämää vaimon kotimaassa. Deltamarin-pesti kesti pari ien vuotta. Brasilia kompastui kaikkien o in in-aikojen korruptioskandaaliin. Iso isyht htiö ö vestointitahti hyytyi, ja suomalaisyhtiö päätti sulkea toimistonsa. ssä bi is– Jälkikäteen on hyvin nähtävissä bisneksen tekemisen vaikeus hyvinäkin aikoina, Alho toteaa. Alho oli alkanut pärjätä portugalin kielellä ja päätti jäädä. Kai sitä jotain keksisi? Öljyhuumassa Suomesta lähti Brasiliaan useampiakin delegaatioita. Louraalueella eli Lounaisrannikon ammattikorkeakouluilla oli ollut yhteistyötä Pernambucon ja Recifen alueen kanssa, ja silloinen Turun ammattikorkeakoulun meritekniikan opettaja Matti Väänänen alkoi kehittää edelleen aiempaa ajatusta eräänlaisesta ”Front Officesta” Brasiliassa. Valtio oli nostanut esiin kaksi teemaa, joihin panostaa: terveydenhuolto ja koulutus. Brasiliankin lehdissä kirjoitellaan paljon suomalaisen koulutuksen tasosta ja Pisa-tuloksista. HUHTIKUUSSA 2014 starttasi FinBraTech, joka on suomalaisten ja brasilialaisten yliopistojen verkosto, yhteyksien luoja ja sekä suomalaisten että brasilialaisten yritysten yhteistyökumppani. – Vaihto-opiskelijoiden tekemät projektityöt ja lopputyöt yrityksille näyttävät olevan hyvä ja toimiva tapa yritysten lii-

KANSALLISURHEILU. Brasilia on jalkapallofanin taivas.

ketoiminnan kehittämisessä, Alho sanoo. – Koulutusyhteistyössä paras tapa edetä on henkilöstöön kohdistettu, lyhytaikainen koulutus. Rahoitus vuoden 2015 loppuun löytyi työ- ja elinkeinoministeriön Meri-ohjelmasta, ja kolmannesta vuodesta on olemassa optio. – Järkevin taso kouluttaa ovat työnjohtajat ja pikkuisen heistä ylöspäin. Vaikka yhteistä kieltä ei olekaan, koulutus sujuu tulkin kautta, Alho vakuuttaa. Korruptio ei ole enää niinkään yritysmaailman riesa, mutta aiheuttaa haittaa kaupunkien ja kuntien toiminnoissa, joissa on mukana poliitikkoja. Yliopistot ja yritykset ovat Brasiliassa hyvin kaukana toisistaan. Yksi FinBraTechin tavoitteista onkin alentaa näiden välistä kynnystä. – Tässä on iso ero Suomeen, jossa yhteistyö on mutkatonta, ja yritykset ja yliopistot ovat hyvin lähellä toisiaan. & RAILI LEINO

@talentum.fi

Puolen tunnin myöhästymisestä ei nipota kukaan.

ENERGIA-AARRE. Rion rantamaisemassa näkyvät merkit suurten öljyesiintymien hyödyntämisestä.

ARTO ALHO

NÄPPITUNTUMA

Eloisasti ilmiöstä

R

obin, Iron Sky, Nordic Business Forum, Angry Birds ja Optikko Arvola ovat ilmiöitä ja keskenään hyvin erilaisia. Ne ovat vaikuttaneet ihmisten elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on hieno saavutus, jota monet tavoittelevat. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on synnyttää ilmiö. Nimenomaan synnyttää, sillä kestävimmät ja hyödyllisimmät ilmiöt eivät synny itsestään, vaan vaativat paljon suunnittelua ja työtä. Ilmiön tekemistä opettavat Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival Ilmiön kaava -kirjassaan. Jyväskylän yliopiston opiskelijat Hilliaho ja Puolitaival ovat panneet yksiin kansiin korkeakoulujen väliseen Innovate or die -kilpailuun tiiminsä kanssa kehittämänsä il-

miön kaavan. Kaava voitti koko kilpailun. ILMIÖN KAAVA yhdistää ilmiön ominaisuuksien teoreettisen tarkastelun ja ilmiön toteuttamisen käytännön keinot. Teoriat eivät ole syvällisiä tai uusia, mutta ei niiden tarvitse ollakaan. Ilmiön kaava on business-kirja ja työkalu, ei kulttuurintutkimusta. Työkaluna kirja toimii hyvin. Kirjan rakenne seuraa ilmiön elinkaarta sen sikiämisestä eläköitymiseen. Samalla käsitellään ilmiön kannalta olennaisia elementtejä ja toimijoita: tarinoita, intohimoa, innostujia, vahvistajia, vihollisia ja ankeuttajia. Kirjoittajat antavat tärkeitä ohjeita siitä, mitä pitää tehdä ja siitä, mitä ei pidä tehdä.

Ilmiön kaava Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival: Talentum 2015.

■ Eloisa ■ Hyvä

työkalu

■ Käytännönläheinen

OHJEITA PERUSTELLAAN erilaisilla oikeilla ilmiöillä, joista Robiniin ja Nordic Business Forumiin tutustaan tarkemmin. Molemmat paljastavat onnistuneen ilmiön

vaatiman suunnittelun merkityksen. Esimerkiksi Robinia pidettiin tarkoituksella poissa julkisuudessa puolitoista vuotta. Vasta kun Justin Bieber sytytti teinitähtibuumin Suomessa, Robinin Frontside Ollie päästettiin irti sekoittamaan suomalaiset teinit. Loppu on ilmiöiden historiaa. Kirjan lopussa ilmiön kaava tiivistetään yhdeksi kuvaksi. Lisäksi kirjoittajien kehittämä ilmiön happotesti auttaa varmasti kaikkia, jotka suunnittelevat ilmiön synnyttämistä tavoitteidensa saavuttamiseksi. & HARRI JUNTTILA

@talentum.fi


29.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Viime viikon pähkinän Siljalla on

kaksi ystävää, Antti ja Pentti, jotka tahtoivat tietää Siljan syntymäpäivän. Silja sanoo, että se on yksi näistä: toukokuun 15., 16. tai 19., kesäkuun 17. tai 18., heinäkuun 14. tai 16. tai elokuun 14., 15. tai 17. päivä. Silja kuiskaa Antille kuukauden ja Pentille päivän. Antti sanoo, ettei hän tiedä

Siljan syntymäpäivää, mutta onneksi ei Penttikään tiedä. Pentti vastaa, että nyt hän tietääkin, ja sitten Antti vastaa, että nyt hänkin tietää. Antti tietää, että Pentti ei tiedä, joten päivä ei voi olla 18. eikä 19., koska silloin Pentti tietäisi heti: 18.6 tai 19.5. Pentti tajuaa, että Antti tietää, että päivä ei ole kumpikaan näistä. Pentti tajuaa,

WTF

että Antti voi päätellä, että kesäkuussa ainoa mahdollisuus on 17.6. ja Antti tietäisi sen. Pentti sanoo, että hän tietää päivän. 14., 15. ja 16. päivälle on yhä kaksi mahdollisuutta, 17. päivälle vain yksi mahdollisuus eli elokuu. Siis päivä on 17. 8. Viime viikolla vastaus oli 16.7. Mikä meni vikaan? &

23

VASTAUS SIVULLA 12

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Googlen tutkimus- ja kehitysryhmä on

patentoinut internetiin kytketyn lelun, joka seuraa ihmisiä ja ohjaa kodin laitteita, kertoo BBC. Lelu kääntää päänsä käyttäjää kohti ja kuuntelee tämän puhetta. Jos käyttäjä käskee lelua, se lähettää käskyn eteenpäin palvelimelle. Patentti on jo kolme vuotta vanha, mutta sen huomasi vastikään teknologiaan keskittynyt lakiyhtiö SmartUp. Se pitää patenttia Googlen tähänastisista karmivimpana. Nimetön Googlen edustaja on selittänyt, että yhtiö patentoi kaikenlaista, mitä yhtiön työntekijöillä tulee mieleen. Yhtiö ei tuotteista kaikkia patentteja. Lelu sisältää mikrofoneja, kaiuttimia, kameroita ja moottoreita sekä langattoman internetyhteyden. Lelu herää kuullessaan tietyn sanan ja kääntää kasvonsa puhujan puoleen. Jos puhuja katsoo lelua silmiin, tämä ottaa käskyjä vastaan. Käskyt voivat hallita esimerkiksi eri laitteiden toimintaa, kuten ohjata tv:tä tai dvd-soitinta, nostaa tai laskea sälekaihtimia tai säädellä valoja. Patentti on haettu helmikuussa 2012. Sen keksijäksi on merkitty Google X:n johtaja Richard Wayne DeVaul. Lakiyhtiö SmartUpin lisäksi patentista on huolestunut Big Brother Watch -tietosuojakampanja. Ne pitävät lelua huolestuttavana, koska se rikkoo MIKROFONIT yksityisyydensuojaa. & KAMERA

KAIUTTIMET

MOOTTORIT

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Japanilaisten jo pitkään käyttämä tapa käyttää teksti- ja nettiviesteissä myös kuvia eli emojeja yleistyy nopeasti muuallakin. Mitä alunperin tarkoittaa sana emoji? a) kuvakirjoitusmerkkiä b) sanalla on 1100-luvulta alkaen tarkoitettu viestinviejää

c) Japanin postilaitoksen työntekijää d) sana ’tunne’ on japaniksi emoji

Terveisiä Teletappimäeltä

Y

ksi viime aikojen kansaa vavahduttavimmista tapahtumista on ollut niin sanottu Toimigate. Tiedättehän tuon kristillisen liiton entisen puheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan sorminäppäryyden somessa, jossa kristillinen arvopolitiikka vaihtui persujen suoraviivaiseen eksekuutioon. Kuin uudestisyntyneenä Kankaanniemi lähetteli Töölön Teletappimäeltä feissariviestejä itseään huomattavasti kauniimmalle sukupuolelle tositarkoituksella. Erityistä kiinnostusta Kankaanniemi osoitti erilaisia vakoja kohtaan. Tana ja Kele olivatkin jo kaipailleet yhteiselle kukkulalleen myös Sviddunäästä. Edellisen kerran kikkelit olivat tapetilla, kun edustaja Hakkarainen jakeli selfieitään sähköpostilla. Heikko on liha ja aatekin kristillisillä. Kaltaiseni paatuneen arvokonservatiivin olisi jo ajatuksellisesti mahdotonta loikata puolueen puheenjohtajan paikalta toiseen puolueeseen. Kankaanniemelle ja Bjarne Kallikselle se ei ole ongelma. Ei ihme, ettei Päivi Räsänen nuku hyvin. Kristillisten veri on vuotanut naapuriin myös muita heikkolihaisia kuten Eija-Riitta Korholan ja Lyly Rajalan.

MITÄ PITÄISI ajatella, kun aatteen asiantuntijat ovat asialla ja jälki on tällaista? Ihmisiä ovat toki merikukat, matit, ilkat ja teuvot, mutta silti. Jopa tällainen kaiken nähnyt perusinsinöörikin tulee ohikiitävän hetken pohtineeksi edustuksellisen demokratian toimivuutta, ja vastaako eduskunnan kokoonpano jo liiankin hyvin äänestäjäkuntaa. Nyt kai sitten seuraavaksi odotellaan paljastuskirjaa a´la Ruusunen tai muita paljastuksia a´la Tuksu. Salaliittoteorioiden laineet Kankaanniemen

Kun yksi mokaa, kaikkia rangaistaan.

2. Mitä tarkoittaa oheinen emoji? a) umpikujaa b) iloista iltaa ystävien kanssa c) pyörremyrskyä d) liikenneruuhkaa 3. Ennen emoji-aikaa viestittelyä ryyditettiin normaalinäppäimistöllä aikaansaaduilla hymiöillä ja muilla tunnetiloja kuvaavilla symboleilla. Kuka on saanut kunnian ensimmäisenä hymiön käyttäjänä? a) suomalainen it-alan tietokirjailija Petteri Järvinen b) amerikkalainen armeijan tietoverkkoon sähköpostin rakentanut tutkija Ray Tomlinson

c) amerikkalainen tietotekniikan professori Scott Fahlman d) www:n kehittänyt englantilainen Tim Berners-Lee VASTAUKSET SIVULLA 12

LUKU

Urheilulle menevä osuus yrityksen sponsorointirahoista

64 % LÄHDE: SPONSOROINTIBAROMETRI 2015

”houkuttelemiseksi” naisten virittämään ansaan lyövät jo korkeina. Ehkä Sipilän uusi poliittinen kulttuuri saa edustajat panostamaan naisten sijaan pääministerin, eikä kikkelien määrittelemiin kärkihankkeisiin. SUOMESSA ON kaksi erityisen pyhää paikkaa: rajavyöhyke ja anniskelualue. Kohta terassikelien koittaessa nähdään jokavuotinen tragikomedia, jossa ravintolat valtaavat jalkakäytäviltä alueita köysillä, laudanpätkillä ja kukkapurkeilla. Ja aluetta vartioi pari punttisalin kausikorttilaista nappi korvassa. Mikä voisi olla pahinta, mitä mukin kanssa köyden toiselle puolelle eksyvä saisi aikaan? Suomen kesässä vanha armeijan periaate on voimissaan: kun yksi mokaa, kaikkia rangaistaan. Mallia voisi ottaa vaikka Englannista, jossa jo vuonna 2005 sallittiin viinan myynti kaupoissa ja tarjoilu ravintoloissa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Sen seurauksena alkoholinkulutus on pudonnut 17 prosenttia, väkivaltarikokset 40 prosenttia ja päissään tehdyt rikokset 28 prosenttia. Jopa nuorten humalahakuinen ryypiskely on vähentynyt. MORAALIN KOHOTTAMISEKSI vielä yksi tositarina. Etelä-Helsingin seurakuntaan tuli uusi kovaksi kalamieheksi tiedetty pappi. Eräänä sunnuntaiaamuna mies läksi aikaisin kalaan ja sai saaliiksi 28-senttisen, piikkisen meriahvenen. Kesken narraamisen kirkonkellot soivat, ja pappi muisti olevansa saarnavuorossa. Nokkelana miehenä hän tyrkkäsi ahvenen taskuunsa ja kiirehti kirkkoon. Alttarilla saarnatessaan hän huomasi etupenkissä istuvan Päivi Räsäsen tuijottavan hänen taskuaan. – Se mikä minussa nyt liikkuu, ei ole liha, vaan kala, pappi tuunasi lennosta liturgiaansa. &


20 29.5.2015

Päivä paketissa. Joka arkipäivä. www.tektal.fi/paiva

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Unelmia ilmassa

T

ätä aikaa, jota elämme, pidetään tylsänä. Teknologia kehittyy huikeaa vauhtia, mutta se ei muuta ihmisen elämää paremmaksi. Se tuo kaikkea kivaa taskuun, mutta ei ratkaise ihmiskunnan ongelmia. Tauteja ei ole viime aikoina voitettu, eikä Mars-matkailu aivan nurkan takana odota rohkeaa seikkailijaa. Puhe siitä, ettei ihmiskunnalla olisi unelmia, on kuitenkin soopaa. Unelmia on. Jopa sellaisia, jotka voivat toteutua. Jopa sellaisia, jotka näyttävät toteutuvan melkein väistämättä. Kokonaan eri asia on, ratkaisevatko ne ihmiskunnan ongelmia vai aiheuttavatko pelkästään uusia.

TEOLLISUUSMAISSA HYLÄTÄÄN suuret voimalaitokset ja siirrytään edistykselliseen hajautettuun energiantuotantoon. Kehitysmaissa sitä jo käytetään. Vinoilu sikseen. Aurinko syytää maahan niin valtavat määrät energiaa, että olisi sulaa hulluutta olla etsimättä energiakysymyksiin

IHANA TEKNIIKKA MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

ratkaisua auringon lämmöstä ja valosta. Hajautettu energiantuotanto vaikuttaa ensikuulemalta tasa-arvoiselta, mutta se on kaikkea muuta. Paikallinen aurinkoenergia voimaannuttaa niitä, joilla on mahdollisuus investoida sen hyödyntämiseen. Kaukolämpö lämmittäisi kaikkein pienimpiäkin, mutta sepä lakkaa pian toimimasta, jos suurvoimaloilla ei ole tasaista kuormaa ja kaukolämpöverkostolla kunnossapidon edellyttämää laskutusta. Keskitetyllä lämpövoimatekniikkaan perustuvalla sähköntuotannolla on kiistämättömät ympäristöön liittyvät haittansa, ja lisäksi sen vaatimat infrainvestoinnit ovat huikeat. Sähkön jakeluverkot ja siirtolinjat, kaukolämpöverkot, polttoaineiden logistiikka – kaikki maksaa paljon, mutta hyödyttää myös monia.

sanotaan olevan melkein valmiina. Itsestään ohjautuva auto muuttaa maailmaa. Holtiton ajaminen jää menneisyyteen ja samalla valtaosa onnettomuuksista. Ruuhkat helpottavat, saasteet vähenevät ja stressi helpottaa. Suuren onnistumisen tiellä on vain hitunen teknologian kehitystä, aika lailla standardisointia ja infran rakentamista – ja Appalakkien korkuinen vuori asenteita. Fyysisestä rahasta voitaisiin vaihtaa sähköiseen jo huomenna, jos kyse olisi pelkästä tekniikasta. Tiedättekö mikä on syy siihen, että paperirahasta ei ole luovuttu. Ihmisistä on mukavaa, kun taskussa on rahaa. Ei se sen kummempaa ole. Ihmisistä on myös mukavaa, kun on oma auto, jolla pääsee paikasta toiseen mitä reittiä milloinkin haluaa mennä ja niin kovaa kuin lystää. &

Hajautettu energiantuotanto vaikuttaa ensikuulemalta tasa-arvoiselta.

SÄHKÖAUTOILU TULEE – varmasti. Sen perässä tulee kuljettajaton auto. Tekniikan

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”On tärkeää varmistaa kilpailuneutraliteetti ja kuljetuksiin osallistuvien kansalaisten kyky ottaa vastuu omasta toiminnastaan.”

Suomessa on maailman parhaat tiedot maan yksityismetsistä — yli 10 miljoonaa hehtaaria on kartoitettu ja kartat julkaistu.

JOUKKOISTETUT KULJETUKSET – ESISELVITYS TAKSIPALVELUT, KIMPPAKYYDIT JA TAVARAKULJETUKSET, TRAFIN TUTKIMUKSIA 8/2015

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

3 / 2015

POMMIPROJEKTI Hitlerin pelko siivitti atomiaseen kehitystä

Lehtipisteissä 3.6.

Tilaa osoitteessa www.tekniikanhistoria.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.