Tekniikka&Talous 11/2015

Tulevien tähtien metsästäjät 18

11

27.3.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA 27.3.2015

V

Väkevää suorituskykyä vaativiin olosuhteisiin www.siemens.fi/ipc Päästömittausjärjestelmiä toimittava Gasmet Technologies Oy -konserni valitsi järjestelmäkaappeihinsa järeät teollisuus-PC:t, jotka on suunniteltu taukoamattomaan käyttöön.

– PC on hyvin kriittinen osa myymäämme järjestelmää. Voimalaitosten lakisääteisten päästömittausten täytyy toimia jatkuvasti vaativissa teollisuusolosuhteissa. Siemensin teollisuus-PC:t ovat toimineet luotettavasti. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä häiriöttömään toimintaan, sanoo Gasmet Technologies Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ahro.

Lisäetuna Siemens mahdollistaa PC:iden kustomoinnin asiakkaan yritysilmeen mukaisesti.

Digital Factory

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Tilaa lahjaksi tai itselle

29 € 4 nroa vain

KAUPAN PÄÄLLE: 4 dvd:n boksi Spede tuotannon parhaat 2

Tekniikan Historia on loistava lehti tekniikasta, historiasta, keksijöistä ja keksinnöistä kiinnostuneille.

Tilaa näin

Tilaus

1. Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.

Kyllä kiitos tilaan Tekniikan Historian

2. Netistä tilaa.tekniikanhistoria.fi, kirjoita tarjoustunnus 116L025A

lahjaksi itselleni 4 numeroa vain 29 €.

3. Sähköpostitse: lehtikampanja@talentum. fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus 116L025A sekä lahjatilauksen saajan ja maksajan nimi- ja yhteystiedot.

Täydennä vähintään * merkityt kohdat.

116L025A Tekniikan Historia maksaa postimaksun

Tilauksen maksaja Etunimi*

4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30, kerro tunnus 116L025A.

Jakeluosoite*

Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalihintaisena. Kestotilauksen voi perua milloin vain. Tarjous voimassa 30.4.2015 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101.

Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin 8,35 snt/ puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

Puhelin*

Sukunimi*

Postinumero ja -toimipaikka* Sähköposti*

Tilauksen saaja (täydennä, jos tilaat lehden lahjaksi) Etunimi

Sukunimi

Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Haluan saada sähköpostitse tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta.

Haluan saada tekstiviestinä tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta.

Tunnus 5002920 00003 VASTAUSLÄHETYS

Startup Artwave Surf tekee koneella aaltoja 8 Yliopistojen myllytys jatkuu 6

11

27.3.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA A

Savolaiset selättivät Siemensin 7 Teollisuus tarttuu ketteriin menetelmiin 12

Tulevien tähtien metsästäjät 18 Viiden miljardin euron uusi Pasila 8

SARI GUSTAFSSON

Tiet kuntoon Kansanedustajaehdokkaat kunnostaisivat Suomen teitä jopa velkarahalla. Pisara-radan he jättäisivät rakentamatta. 4

Löytyykö robotilta moraalia? 22 Veijo Miettinen Vartiainen vaihtuu Mäkäräiseen 23

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Uutiset

”Kokoomus on valmis neljän miljardin euron valtion menojen leikkaukseen.”

KOKOOMUKSEN ALEXANDER STUBB, SANOMALEHTI KARJALAINEN 22.3.2015.

Pisara ei maistu kansanedustajaehdok Ennen vaaleja liikennemäärärahoja ollaan valmiita lisäämään satoja miljoonia euroja vuodessa

EDUSKUNTAVAALIT/ Suomen tiestö saa kohta mojovan piristysruiskeen, mikäli Tekniikka&Talouden vaalikyselyyn on uskominen.

Kuudesta suurimmasta puolueesta viisi on valmiita nostamaan tiemäärärahoja tuntuvasti, eivätkä vihreätkään niitä vähentäisi.

Kyselyyn vastanneista kaikki paitsi vihreiden Ville Niinistö ovat eduskunnan liikennevaliokunnan jäseniä. Kaikki vastanneet ovat myös ehdolla uuden eduskunnan jäseniksi.

Eroja vastaajien kesken alkoi syntyä vasta, kun kysyttiin miten lisäsatsaukset tiestöön pitäisi rahoittaa.

Keskustan Mirja Vehkaperä korottaisi polttoaineveroa ja korvamerkitsisi lisäverot tiestön hyväksi.

Vasemmistoliiton Eila Tiainen puolestaan laittaisi tiet kuntoon velkarahalla. Hengenheimolaisen hän löytää yllättäen poliittisen spektrin toiselta laidalta. Myös kokoomuksen Jukka Kopra investoisi infraan velkarahalla.

Demarien Merja Kuusisto lienee keksinyt ikiliikkujan, sillä hänen mukaansa infrainvestoinnit maksavat itsensä takaisin.

Helsingin Pisara-rata saa kyselyyn osallistuneilta melko yksimielisen tuomion puolueesta riippumatta. Hanketta pidetään kalliina, sen hyötyjä vähäisinä ja investointiajankohtaa onnettomana.

Aika monessa vastauksessa pelätään, että Pisaran rakentaminen söisi muilta liikenneinfrahankkeilta rahat pohjamutia myöten.

Sen sijaan lähtötelineissä olevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä Kivenlahteen kannattaa yllättävän moni – tosin hieman pitkin hampain.

– Metron rakentaminen jatkukoon, kun se kerran on jo aloitettu, vastaajat tuntuvat ajattelevan.

Ainoastaan keskustan oululaisedustaja Vehkaperä haluaisi metron rahoituspäätöksen ”uudelleen harkittavaksi”. &

PISARA VASTATUULESSA. T&T:n haastattelemat liikennevaliokunnan jäsenet eivät innostu Helsingin keskustan alle suunnitellusta paikallisjunatunnelista.

Tätä kysyimme ■ 1. Mikä on tiestön kiireellisin parannusta vaativa yleinen asia (esimerkiksi sivutiet, valtatiet, isojen kaupunkien sisääntulotiet) ensi vaalikaudella?

■ 2. Oletteko valmiit lisäämään tiemäärärahoja? Jos olette, mistä varat?

■ 3. Mainitkaa kolme tärkeintä tierakentamisen uudiskohdetta seuraavalla nelivuotiskaudella?

■ 4. Pitäisikö Stubbin hallituksen viime metreillä alkuunsaattama 800 miljoonan euron Länsimetron jatke pysäyttää?

■ 5. Pitäisikö Pisara-rata rakentaa ja jos pitää, niin milloin?

Mirja Vehkaperä, kesk, Oulu 1. Alemman tieverkon kuntoon saattaminen on seuraavan kauden tärkein tehtävä.

2. Kyllä olen, 100–300 miljoonaa euroa vuodessa perustienpitoon on sopiva summa. Rahat keräisin korvamerkitsemällä polttoaineveroa tai jopa nostamalla sitä ja varmistamalla, että rahat menevät perustienpitoon.

3. Tärkeimmät uudiskohteet ovat niitä, jotka palvelevat elinkeinoelämää ja näin parantavat työllisyyttä. Esimerkkeinä Soklin kaivos ja Äänekosken uusi tehdas.

Uudiskohteet tulevat kaukana tämän jälkeen, eikä mitään pisaroita pidä rakentaa.

4. 800 miljoonaa metrojatkeeseen on hurja summa. Perusteita tälle ei ole, ottaisin hankkeen uuteen tarkasteluun.

5. Ei pidä. Ei ainakaan nyt.

Merja Kuusisto, sd, Tuusula

HARRI REPO

@talentum.fi

”On hyvä, että Pisara kaatui.”

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

1. Isojen kaupunkien sisääntulotiet, Uudenmaan poikittaisväylät ja raideliikenteen pullonkaulat erityisesti.

2. Kyllä olen. Hallitusohjelmassa joudutaan sitten miettimään mistä varat. Paljon puhuttu Infra Oy on ollut toistaiseksi vain nimi.

Infrainvestoinnit maksavat itsensä takaisin sujuvana liikenteenä ja turvallisena liikkumisena.

3. Kehä ykkösen parantaminen sekä kehä nelosen ja viitosen rakentaminen ovat valtakunnalle erittäin tärkeitä hankkeita. Pienemmistä kohteista Tuusulan ja Klaukkalan ohitustiet pitäisi toteuttaa.

4. Länsimetron jatke pitää toteuttaa ilman muuta.

5. Tällä hetkellä Pisaraan ei ole tarvetta eikä rahaa. Meillä on tärkeitä ja kohtuuhintaisia infrakohteita odottamassa ennen Pisaraa.

Jukka Kopra, kok, Lappeenranta 1.

Perustieverkko on kiireisin. Valtatiet ja kaupunkien sisääntulotiet ovat havaintojeni mukaan kunnossa.

2. Olisin valmis rahoittamaan infrainvestointeja jopa velkarahalla.

3. Viitostie pitäisi parantaa vähintään sadan kilometrin tuntinopeudelle Helsingistä Kuopioon saakka.

4. Länsimetro on hyvä hanke ja jo rakenteilla. Olisi hölmöläisten hommaa pysäyttää se.

5. Oli hyvä että Pisara kaatui. Hanke on niin kallis, että se söisi infrarahat moneksi vuodeksi.

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Ari Jalonen, ps, Pori 1. Koko liikenneverkollamme on aivan liian suureksi kasvanut korjausvelka.

Vauriot alkavat ylettyä jo runkorakenteisiin ja silloin korjaaminen on esimerkiksi tiestöllä kolme kertaa kalliimpaa.

Kaikkein suurin kustannusten nousu vaurioiden edetessä rakenteisiin on siltojen kohdalla.

2. Määrärahoja on nostettava, sillä

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

”Pisara on taloudellisiin resursseihin nähden kannattamaton.” muuten korjausvelka kasvaa hallitsemattomaksi. Perussuomalaiset siirtäisivät rahoja maastamme ulos menevistä kohdista, kuten toimimattomasta kehitysavusta.

3. Perusväylänpito, perusväylänpito ja yksittäiset pienet turvallisuutta parantavat kohteet.

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Yksi mahdollisuus on nostaa isojen pääomatulojen vero 35 prosenttiin.”

”Tulevan hallituksen pitää elvyttää.

Harkinnanvaraisia menoja tulisi lisätä ja veroja leikata.”

SDP:N ANTTI RINTEEN ERITYISAVUSTAJA JOONAS RAHKOLA, KAUPPALEHTI 20.3.2015.

TALOUSTIETEEN PROFESSORI PERTTI HAAPARANTA, HELSINGIN SANOMAT 22.3.2015.

Yhä useampi potilas saapuu vastaanotolle Google-diagnoosilla

5

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

kaille

Startup-huumaa seuraa pettymys

S PASI SALMINEN

”Pisara pitää rakentaa ja rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian.”

4. Ei, vaikka 800 miljoonaa euroa on paljon rahaa. Tässä vaiheessa hankkeen pysäyttäminen taitaisi tulla vielä kalliimmaksi.

5. Pisaran voisi rakentaa, jos varoja tiestöön riittäisi muuallekin Suomeen. Jos muualta tuleva junaliikenne hyötyisi Pisarasta oleellisesti, olen valmis kannattamaan hanketta.

Ville Niinistö, vihr, Turku

4. On järkevää rakentaa projekti kerralla. Hankkeen kannattavuus on käsiteltävä ja päätettävä ennen työn aloittamista.

5. Pisara on taloudellisiin resursseihin nähden kannattamaton. Liikenteelliset ongelmat ovat ratkaistavissa huomattavasti halvemmilla malleilla.

Eila Tiainen, vas, Jyväskylä 1. Liikenneinfra on kaiken kaikkiaan viime vuodet ollut mopen osilla, ja niinpä tiestön kunto on rapautunut. Päällysteet ovat reikiintyneet, lukuisat sillat uusimisen tarpeessa ja alempi tieverkosto ei

kestä aiempaa suurempia kuljetuskaluston painoja.

2. Voisin harkita jopa velkarahan käyttöä väylien rakentamiseen ja kunnostamiseen, jolloin myös työllisyys paranisi.

3. Suunnitelma nelostien rakentamisesta moottoritieksi Jyväskylän Kirristä Tikkakoskelle tulisi toteuttaa, samoin Pohjois-Suomessa Oulun ja Kemin väli. Liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin pitäisi sijoittaa.

1. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa ei ole mahdollista sitoutua teiden korjaamisen rahoituksen merkittävään lisäämiseen. Hankkeita tulee priorisoida liikennemäärien perusteella.

2. Välttämättömimpiin korjauksiin ja tiehankkeisiin voidaan kohdentaa korkeintaan muutamiakymmeniä miljoonia euroja lisää vaalikauden aikana. Haluamme vahvaa panostusta joukkoliikenteeseen, vähäpäästöiseen ajoneuvokantaan sekä älyliikenneratkaisuihin, joilla saadaan tehostettua liikennettä ja vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenteen tehostuminen voi tuoda mahdollisuuksia investointeihin.

3. Vihreät painottavat kunnianhimoisia raideinvestointeja ja nykyisten teiden kunnossapitoa uusien rakentamisen sijaan. Vihreät haluavat uudistaa liikennesuunnittelua kaupungeissa vahvistamalla liikkumismuotojen priorisointia kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.

4. Länsimetron jatketta ei missään tapauksessa pidä pysäyttää.

Hanke mahdollistaa kaupunkirakenteen kehittymisen ja asuntojen sekä työpaikkojen saamisen raideyhteyksien varteen.

5. Pisara pitää rakentaa ja rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian.

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

uomessa on viime vuosien aikana perustettu ennätysmäärä uusia kasvuhakuisia yrityksiä.

Yrittäjyys on nyt trendikästä ja menestyvät pelien tekijät sankareita. On hyvä muistaa, että luvassa on väistämättä myös pettymyksiä ja epäonnistumisia.

Startupit rahoittavat toimintansa riskirahalla. Sijoittaja poimii salkkuunsa ison joukon yrityksiä. Sijoittajalle riittää se, että yhdestä yhtiöstä tulee jättimenestys.

Supercell takoo nyt satumaisia voittoja, mutta valtaosalle startupeja elämä on jotain ihan muuta. Moni yritys pärjää kivasti, moni sinnittelee eteenpäin, mutta suuri osa myös lopettaa toimintansa.

Epäonnistunutta ei pidä estää yrittämästä uudestaan.

SIJOITTAJAT EIVÄT anna lisää rahaa startupille, joka ei saa liiketoimintaansa uskottavalle kasvu-uralle. Se tarkoittaa, että hienosta ideasta ei läheskään aina synny elinkelpoista yritystä. Osa yrittäjistä jää ilman työtä, pettyy ja joskus myös velkaantuu.

Pettymysten yleistyessä startup-huuma saattaakin muuttua startup-nihkeydeksi.

Konkurssin tehnyt yrittäjä on Suomessa perinteisesti leimattu epäonnistujaksi, vaikka asia pitäisi nähdä aivan toisin.

Yrittäjyys opettaa taitoja, joista on hyötyä muissakin työelämän tehtävissä.

Yhdysvalloissa sijoittajat eivät vierasta konkurssin tehnyttä yrittäjää. Ajatus pitäisi hyväksyä myös Suomessa.

Kerran epäonnistunutta ei pidä estää yrittämästä uudestaan.

ON HUOLEHDITTAVA siitä, että liikkuminen yrittäjän ja palkansaajan roolien välillä toimii joustavasti. Mitä enemmän isoissa yrityksissä työskentelee yrittäjäkokemusta omaavia ihmisiä, sitä luontevampaa myös startupien ja isojen yritysten välinen vuorovaikutus on.

Tähän asti kulttuurit eivät ole kohdanneet, mutta kiinnostusta yhdessä tekemiseen on nyt enemmän kuin ennen.

Esimerkiksi Konecranes kutsui joukon opiskelijoita ja startup-yhtiöitä viikonlopun ajaksi kylään kehittämään teollisen internetin sovelluksia nostureiden hallintaan.

Kokemukset olivat hyviä.

Parhaassa tapauksessa isojen ja pienten liitossa kaikki voittavat. Suuryritykset saavat uusia eväitä tuotekehitykseen, startupit taas löytävät vaikkapa sen elintärkeän ensimmäisen asiakkaansa. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.s.

RAKENNUSLIIKKEET YIT ja SRV kisaavat siitä, kumpi on käynnistämässä Helsinkiin suurempaa rakennushanketta. Voittajasta viis. Tässä taloustilanteessa tärkein uutinen on, että pitkään valmistellut investoinnit Pasilaan ja Kalasatamaan todella toteutuvat. &

”Tämä ei liity Natokeskusteluun.”

PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUND VIERAILULLA NATOLENTOTUKIALUKSELLA, HELSINGIN SANOMAT 22.3.2015.

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi YK: Vesipula uhkaa

Evan analyysi ehdottaa:

Yliopistojen määrä puoleen Nykyinen järjestelmä on joustamaton ja jäykkä, sanoo opetusministeri Kiuru KOULUTUS / Yliopistoyksiköiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä 272 yksiköstä 140 yksikköön ja pyhä oikeus opiskella yliopistossa maisteritutkintoon asti täytyisi romuttaa.

Näin sanovat Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki, jotka ovat kirjoittaneet Elinkeinoelämän valtuuskunnalle analyysin yliopistojärjestelmän korjaamiseksi.

Teeri ja Mustajoki ovat laatineet yhdeksän konkreettista ehdotusta, joilla he uskovat Suomen tieteen ja tutkimuksen taso nousevan.

– Suomessa tehdään valtava määrä hyödytöntä tutkimusta, Teeri sanoo.

Esimerkiksi saksaa opetetaan asetuksen määräämänä kahdeksassa yliopistossa.

Teerin ja Mustajoen mukaan myös nykyinen tutkintojärjestelmä vaatii viilausta.

– Tämä pyhä asia, eli se, että opiskeluoikeus yliopistossa tarkoittaa automaattisesti maisteriopintoja, pitäisi murtaa, Mustajoki sanoo.

”Suomessa tehdään valtava määrä hyödytöntä tutkimusta.”

Jokaisessa yliopistossa ei tarvitsisi olla opetusta joka tasolla. Osa yliopistoista voisi keskittyä kanditutkintoihin ja vain harva yliopisto tohtorintutkintoihin.

Rahaa tulosten mukaan Tähän asti yliopistojen sijoittumisessa ja määrässä aluepolitiikka on painanut vaakakupissa tiedepolitiikkaa enemmän. Teerin ja Mustajoen mukaan näin ei voi kuiten-

MUUTOSTA LUVASSA. Monien opiskelijoiden elämä muuttuu, jos koulutusraporttien ehdotuksia aletaan toteuttaa.

kaan jatkua.

– Ei voi olla paikallisesti paras, Mustajoki sanoo.

– Rahaa pitää jakaa hyvistä tuloksista eikä pelikenttää pidä tasapäistää liikaa, niin kuin Suomessa usein on tapana tehdä.

Opetusministeri Krista Kiuru ei taivu näin jyrkkään kantaan. Kiuru puhui opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä seminaarissa, jossa julkaistiin kansainvä-

lisen asiantuntijaryhmän selvitys Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

– Oma näkemykseni on, että joka maakunnassa pitää olla korkeakoulutoimintaa, Kiuru sanoi.

Technopolis Groupin tekemän selvityksen mukaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille pitää olla samat laatukriteerit riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Korkeakoulujen välistä yhteistyötä pitää

parantaa, opinnoista on saatava joustavampia ja kansainvälistymistä on vahvistettava.

Eniten korkeakouluväkeä puhuttaa duaalimalli eli koulutuksen jakautuminen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Raportin kirjoittajien mielestä duaalimallin pitäminen tai purkaminen ei kuitenkaan ole ykkösasia korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä. Tärkeämpää on yhteis-

Sipilä vetää muitakin insinöörejä kohti eduskuntaa VAALIT / DI Juha Sipilän lisäksi äänestäjillä on tulevissa eduskuntavaaleissa valittavinaan runsaasti muitakin tekniikan alan Juha Sipilä ehdokkaita.

Keskustan insinööriehdokkaiden määrä on noussut kuudesta kolmeentoista. Entisinä aikoina insinööri oli melkoinen harvinaisuus puolueen ehdokasluettelossa.

Tekniikka&Talous kävi läpi puolueiden verkkosivuilla olevat ehdokaslistat.

Mukaan otettiin ehdokkaat, jotka ilmoittivat opiskelleensa jonkin tekniikan alan korkea-asteen tut-

kinnon tai opiskelevansa sitä.

Vuoteen 2011 verrattuna tekniikan ihmisiä on ehdolla nyt enemmän. Silloin tarjolla oli 124 tekniikan ehdokasta, nyt heitä on ainakin 138.

Insinööriehdokkaiden määrässä kärjessä ovat vihreät ja perussuomalaiset. Vihreillä on 25 ja perussuomalaisilla 23 insinööriehdokasta. Vihreiden tunnetuimmat ehdokkaat ovat europarlamentaarikko Satu Hassi, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi ja kansanedustaja Johanna Karimäki.

Piraatit ymmärtävät tekniikkaa Keskustan tavoin myös perussuomalaiset kaksinkertaistivat teknii-

kan ehdokkaiden määränsä edellisvaaleista, jolloin heitä oli 13. Perussuomalaisten listoilta eduskuntaan pyrkii etenkin insinööritutkinnon suorittaneita. Nykyisessä eduskunnassa perussuomalaisissa tekniikkaa edustava oululainen kansanedustaja DI Ville Vähämäki pyrkii jatkokaudelle.

Keskustassa Juha Sipilän ohella insinööriehdokas on muun muassa nykyinen kansanedustaja, insinööri Ari Torniainen.

Kokoomuksella on ollut perinteisesti suhteellisen paljon tekniikan ammattilaisia ehdokkaina.

Nyt heitä on 12 vaalipiirissä yhteensä 16. Tunnetuin nimi lienee Brysseliin lähteneen Jyrki Kataisen tilalle pätkäkansanedustajaksi

noussut DI Elina Lepomäki.

Muista nykyisistä eduskuntapuolueista SDP:llä, RKP:llä ja kristillisdemokraateilla ja vasemmistoliitolla on kullakin yhdeksän tekniikan ehdokasta.

Nykyeduskunnassa vasenryhmässä oleva insinööri Markus Mustajärvi pyrkii jatkamaan Arkadianmäellä vasemmistoliiton listoilta. Muutos 2011 -puolueen ehdokkaina on kolme insinöörikunnan edustajaa.

Eduskunnan ulkopuolella olevista ryhmistä eniten tekniikan ehdokkaita on piraattipuolueella, 16 eli saman verran kuin kokoomuksella. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

työn lisääminen ja turhien rajaaitojen purkaminen.

Lisää joustoa opiskeluun Kiuru moittii suomalaista korkeakoulujärjestelmää jäykäksi ja joustamattomaksi. Hänen mukaansa korkeakoulujen ja yliopistojen pitää ottaa entistä strategisempi ote omaan toimintaansa.

– Enää ei voida luottaa aina vain lisääntyvään budjettirahoitukseen

Fakta Tekniikan ehdokkaita 2015 ■ Vihreät 25 ■ Perussuomalaiset 25 ■ Kokoomus 16 ■ Piraattipuolue 16 ■ Keskusta 13 ■ KD 9 ■ RKP 9 ■ SDP 9 ■ Vasemmistoliitto 9 ■ Muutos 2011 3

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

seuraavien 15 vuoden aikana

WWW.TEKTAL.FI/P/14

Yllätysnimi metron asetinlaitetoimittajaksi Kiuru hyväksyy Tampere3:n

METRO / Länsimetron asetinlaitetoimittajaksi on valittu mikkeliläinen järjestelmätoimittaja Mipro.

Mipro on aiemmin tehnyt liikenteenohjausjärjestelmiä rau-

tateille. YhtiÜn asetinlaitejärjestelmät valvovat lähes puolta Suomen ratakilometreistä eli yli 2 000 kilometriä.

Asetinlaite on metron liikenteenohjausjärjestelmän perusta.

â–

Kiuru antoi epävirallisen siunauksensa Tampereen yliopistojen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhdistämiselle eli Tampere3hankkeelle.

Kiuru ei halunnut ottaa kantaa nykyiseen duaalimalliin, eli korkeakoulutuksen jakautumiseen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, mutta hän sanoi suoraan, ettei aio asettua omaehtoista yhteistyÜtä vastaan.

Sanat voi tulkita suoraksi tueksi hankkeelle. & RUNSAS VUOSI. Länsimetro aloittaa liikennÜinnin vuoden 2016 syksyllä.

vaan pitää itse olla veturina toiminnan kehittämiseen.

MyÜs �poisvalintoja� pitää tehdä, mutta Kiuru ei sano tarkemmin, millaista karsintaa se tarkoittaisi.

Kiuru haluaa myÜs parantaa opiskelijoiden asemaa. – Ei ole järkeä, että opiskelija odottaa 2–3 vuotta opiskelemaan pääsyä huomatakseen, että on väärällä alalla, josta vaihtomahdollisuudet uudelle alalle ovat vähäiset, sanoo Kiurukin. – Liikkuvuutta pitää pystyä parantamaan. On kansantaloudellisesti kestämätÜntä, että parhaassa iässä olevat nuoret odottavat opiskelemaan pääsyä näin pitkään. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Se esimerkiksi ohjaa opastimia ja vaihteita sekä antaa ajantasaisen tiedon junien sijainnista radalla.

HKL:n johtokunta hylkäsi toisen tarjoajan eli Siemensin tarjouksen.

HKL:n mukaan Siemensin tarjouksen kaupalliset ehdot olivat olennaisesti tarjouspyynnĂśn ja muiden tarjouspyyntĂśasiakirjojen vastaisia monien keskeisten sopimusehtojen osalta.

Siemensin tarjouksen hinta oli 38 miljoonaa ja Mipron 26 miljoonaa euroa.

Nyt tehtyyn hankintaan sisältyy myÜs mahdollinen optio Helsingin nykymetron sekä länsimetron jatkeen vastaavista järjestelmistä.

Hankintaan liittyvien tÜiden puolesta länsimetron liikenne voidaan aloittaa 15.8.2016.

Asetinlaitehankinta käynnistettiin, kun HKL purki metron automatisointia koskevat sopimukset Siemensin kanssa vuoden vaihteessa. & HARRI REPO

@talentum.fi

Akava remontoisi tyÜaikalain täysin VAALIT / TyÜaikalakiin pitäisi tehdä kokonaisuudistus, joka mahdollistaisi muun muassa tyÜajoista sopimisen alakohtaisesti tyÜmarkkinapÜydässä, esittää korkeasti koulutettujen palkansaajien Akava.

Nykyinen tyÜaikalaki on tehty Akavan mukaan suljettuun teollisuusyhteiskuntaan, eikä toimi 2020-luvun globaalissa it- ja palveluyhteiskunnassa. – Nykyisellä tyÜaikamallilla Suomi ei enää pärjää. Rakenteet pitää saada kuntoon, jotta ihmiset saadaan jaksamaan ja oikeasti

7

tyÜurat pitenemään, sanoo johtaja Maria LÜfgren Akavasta.

Näin Akava uudistaisi tyÜelämää:

1. PitkäaikaistyÜttÜmiä voitava palkata määräaikaiseksi ilman erillistä perustetta määräaikaisuudelle.

Määräaikainen kokeilu koskisi vain yli vuoden tyÜttÜmänä olleita.

2. Paikallista sopimista pyritään lisäämään.

3. Palkansaajien kilpailukieltosopimuksista luovutaan.

Kilpailukielto rajoittaa tyÜllistymistä, yritysten perustamista ja tyÜkiertoa.

4. Valtakunnallisissa tyÜehtosopimuksissa sovitaan tyÜajoista nykyistä laajemmin ja vapaammin.

Yksi ja sama tyÜaikalaki ei voi kattaa kaikkia aloja ja tyÜntekijÜitä.

Tasavertaiset tyÜnantaja- ja tyÜntekijäliitot voivat yhdessä arvioida, mikä on asianomaisella alalla sopiva järjestely.

5. TyÜaikalainsäädäntÜÜn on tehtävä kokonaisuudistus. &

TIMO PYLVĂ„NĂ„INEN

Onnenpotku Outokummulle EU asetti kiinalaisteräkselle polkumyyntitullit TULLIT / EU asetti torstaina kiinalaiselle ja taiwanilaiselle teräkselle polkumyyntitullit. EU:n päätÜs oli onnenpotku Outokummulle ja muille eurooppalaisille ruostumattoman teräksen valmistajille.

Tullit todennäkÜisesti pysäyttävät tai ainakin vähentävät halvan kiinalaisteräksen tulon EUalueelle.

Tullien ansiosta eurooppalaisyhtiÜt voivat pyytää tuotteistaan parempaa hintaa.

Uutistoimisto Reuters kertoi omiin lähteisiinsä viitaten tullien tulosta jo pari viikkoa sitten. Outokummun arvo pÜrssissä on sen jälkeen vahvistunut kolmanneksen.

EU määräsi Kiinasta tuodulle ruostumattomalle teräkselle 24–25 prosentin ja Taiwanista tuodulle teräkselle 11–12 prosentin tullit.

Tullit ovat seurausta Euroopan terästuottajien järjestÜn Euroferin viime vuoden toukokuussa tekemästä valituksesta.

TeräsjärjestÜn mukaan Kiina ja Taiwan toivat EU-alueelle vuonna 2013 kylmävalssattua ruostumatonta terästä 620 miljoonan euron arvosta.

Tuonnin osuus koko markkinasta oli 17 prosenttia. EU:n mukaan Kiina ja Taiwan myivät ruostumatonta terästä polkuhintaan ja epäreilun halvalla. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

Teollisuus 4.0 ja tulevaisuuden mobiliteetti: Älykkäät laakeroinnit avainasemassa Tervetuloa tutustumaan, miten Schaefer muovaa tulevaisuutta!

% !

osasto A12, halli 22 Schaefer Finland Oy $# #

" * $ * &&& " ) ! (

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Insinöörit: Palkkataso

TOHTORIN HATUSTA Mia O’Neill: Ekologinen sanitaatio – looginen valinta?

Sanitaatioinstituution kehitys maailmanyhteiskunnassa.

Tampereen teknillinen yliopisto, 7.3.2015.

Ihmistuotos kuivakäymälästä kiertoon

T

ampereen teknillisestä yliopistosta voi valmistua paitsi tekniikan tohtoriksi myös filosofian tohtoriksi.

Hallintotieteiden maisteri Mia O’Neill väitteli filosofian tohtoriksi vesi- ja jätehuoltotekniikasta aiheenaan käymäläjätteiden hyödyntäminen.

– Tekniikka ei ole vain laitteita ja vempeleitä, vaan siihen liittyvät myös asenteet, instituutiot ja koko ajatusmaailma.

Myös talous kuuluu mahdollisimman laajaan tarkasteluun, O’Neill sanoo.

Arvotavaraa viemäriin Sanitaatiossa vesivessa on normi, mutta O’Neillin mukaan monin paikoin olisi järkevämpää käyttää kuivakäymälää.

Vesivessoista käymäläjätteiden sisältämät ravinteet päätyvät viemäreihin ja valuvat vesistöihin.

Vedettömät ja vähävetiset kuivakäymälät sen sijaan parantavat luontaista ravinnekiertoa. Kompostoitu käymälätuotos ja virtsa ovat hyviä lannoitteita ja sisältävät paljon esimerkiksi fosforia.

Fosfori on maataloudelle ratkaisevan tärkeä ainesosa sen suuren lannoitearvon vuoksi.

– Lannoitteeksi louhittava kaivannaisfosfori on kuitenkin loppumassa maapallolta pessimistisimpien arvioiden mukaan jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua.

– Lannoitteena ja energianlähteenä tulisikin käyttää käymäläjätteitä.

Käymäläjätteet kannattaisi käyttää lannoitteena.

Aaltoja Aallosta Artwave Surf haluaa laajentaa surffausharrastusta SURFFAUS / Luonto ei aina tarjoa surffareille sopivia aaltoja, joten miksei luontoa voisi avittaa?

Näin tuumataan Otaniemessä Aalto-yliopistossa. Aalto Design Factoryn suojissa käynnisti toimintansa muutama kuukausi sitten Artwave Surf, jonka ideana on luoda luonnonvesiin keinotekoisia aaltoja surffaajien käyttöön.

Idea on sinänsä yksinkertainen.

Vedenpinnan alla hinataan kahta lasikuitukomposiiteista tehtyä siipeä, jolloin aalto syntyy. Moottorikumppanina aaltolaisten hankkeessa on toiminut ABB. Artwave Surfin toimitusjohtaja Pauli Immonen teki aiheesta diplomityönsä. Siitä asia on vähitellen edennyt niin, että syksyllä saatiin prototyypin avulla osoitettua homman toimivan.

Yritysvaiheeseen päästiin vuoden vaihteessa. Yrityksen toinen

Satama-allas on paras paikka surffauskoneelle.

perustaja on Atso Andersen, joka on Immosesta poiketen itsekin innokas surffaaja.

– Ensi kesänä on tavoitteena saada aikaan Helsingin Kalasatamaan testialue yleisön käyttöön, Immonen sanoo.

Uusia ihmisiä lajin pariin Maailmalla keinosurffibisnes ei ole täysin tuntematonta, mutta tähänastiset toteutukset on tehty erikseen tarkoitusta varten rakennettuihin altaisiin. Artwave Surf tekee aallot luonnonvesiin. Parhaita ympäristöjä ovat satama-altaat.

– Vettä saa olla mielellään viisikuusi metriä.

Vesialueen laajuudeksi riittää sata kertaa 20 metriä. Aallon koko on muuteltavissa.

Immosen mukaan Artwaven tärkein tavoiteltu asiakasryhmä eivät suinkaan ole surffauksen fanaattiset harrastajat, vaan tavoite on laajentaa harrastusta.

– Näen analogian lasketteluun.

Siitäkin tuli kansan laji vasta 1980-luvulla. Kun olosuhteet olivat kunnossa ja harrastaminen helppoa, laji yleistyi.

KUVAT ARTWAVE SURF

Yleistyy kehitysmaissa O’Neillin mukaan tulevaisuudessa vesivessan rinnalle on sallittava uusia vaihtoehtoja ennen kaikkea kehitysmaissa, joissa käymälä ei ole vielä itsestäänselvyys.

– Myös Suomessa kuivakäymälä on parempi haja-asutusalueella, missä ei ole toimivaa viemäriverkostoa, hän sanoo.

Suomalaisessa mökkikulttuurissa kuivakäymälät ovat tuttu juttu, mutta ne yleistyvät myös haja-asutusalueiden vakituisessa asuKÄYMÄLÄSEURA HUUSSI RY SARI HUUHTANEN misessa. Myös O’Neillin kotona Aitoniemellä Tampereella on kuivakäymälä.

– Se on edullisempi, ympäristöystävällisempi ja helpompi kuin mitä haja-asutusalueen jätevesiasetus edellyttää jätevesistä.

Sambiassa ja Etiopiassa kuivakäymälöitä kehitetään jo paljon, KIERRÄTYSTÄ TÄMÄKIN. Sambiassa koska puhtaasta kasvimaata lannoitetaan virtsalla. vedestä on puute.

Uudessa-Seelannissa kuivakäymälät kiinnostavat maanjäristysten takia.

Kun viemäriverkosto on tuhoutunut, se pitää korvata nopeasti, jotta taudit eivät pääse leviämään. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Mia O’Neill ■ 30-vuotias ■ hallintotieteiden maisteri ■ työskentelee Suomen ympäristöopisto Syklissä projektipäällikkönä ■ käymäläseura Huussi ry:n hallituksen puheenjohtaja

KEINOAALTOJA. Pinnan alla vedettävillä lasikuitusiivekkeillä saadaan aikaan halutun korkuisia aaltoja.

VIIKON STARTUP

Artwave Surf Kotipaikka: Espoo Tuote: keinotekoiset aallot surffaajille Perustettu: 2015 Henkilöstö: 2 Liikevaihto: ei vielä ole Mahdollisuudet: Omaperäinen idea, iso markkinapotentiaali Uhat: Rahoituksen järjestyminen Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

Kytkentää lasketteluun on siinäkin mielessä, että keinoaaltosurffaus olisi Immosen mukaan passeli kesäharrastus monen laskettelukeskusten läheisyydestä löytyville järville. Esimerkiksi Tahkon kupeessa on syvyydeltään sopiva järvi.

Artwave Surf on saanut rahoitusta Tekesin Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa eli Tutlhankkeesta.

Millaiseen etenemisvauhtiin Immonen olisi tyytyväinen?

– Olemme hyvällä tasolla, jos vuoden kuluttua on myyty parikolme laitetta. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Uusi Pasila syntyy viidellä miljardilla Alueelle nousee uusi asema, toimistoja ja asuntoja RAKENTAMINEN / Helsingin Pasila mullistuu lähimmän viiden vuoden aikana.

Alueelle on tulossa uusi asema, toimistoja, hotelli sekä runsaasti asuntoja.

– Kaikkiaan rakentamispotti on noin 4–5 miljardin euron luokkaa, Pasilan projektijohtaja Niina Puumalainen arvioi.

Pasilan kehitys on ollut nihkeää, koska se on perustunut pelkästään juna-asemaan.

– Nyt alueesta tehdään yhdessä Kalasataman kanssa osa kantakaupunkia, tuore apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) sanoo.

Rakentamisaallon ensimmäiset merkit ovat näkyneet alueella jo

jonkin aikaa, kun ratapihan ylittävää siltaa on rakennettu viime syksystä lähtien. Uusi silta avautuu ensi syksynä, jonka jälkeen vanha silta korjataan.

Keski-Pasilan katutyöt alkavat niinikään ensi kesänä.

Kauppakeskuksen ja uuden aseman rakennustyöt alkavat vuonna 2017 ja valmista pitäisi olla vuonna 2019.

Pasilaan rakennetaan uusi väliaikainen asema minkä jälkeen nykyinen asema puretaan.

Samalle paikalle rakennetaan uusi asema, jonka kaupalliset tilat ovat nykyisiä huomattavasti suuremmat.

Väliaikainen asema maksaa 4,5 miljoonaa euroa.

LIIKENTEEN SOLMUKOHTA. Pasilasta tu

– Sen laatutaso on sen verran korkea, että monessa paikassa se kävisi lopullisestakin asemasta, arkkitehti Vesa-Pekka Erikkilä Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulasta kehaisee.

Uudesta asemasta arvioidaan tukevan Suomen vilkkain. Asemasta tulee nykyistä selvästi tärkeämpi vaihtopaikka Meilahden ja Herttoniemen suuntiin.

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

ei ole kilpailukyvyn este

9

WWW.TEKTAL.FI/P/15

HSL uusii lippujärjestelmäänsä 60 miljoonalla JOUKKOLIIKENNE / Helsin- päättymässä. Olemme tekemäs- vuoden aikana. gin seudun liikenne HSL työstää paraikaa massiivista uudistusta maksu- ja informaatiojärjestelmäänsä.

Peräti 60 miljoonaa euroa maksava järjestelmä parantaa HSL:n mukaan asiakaspalvelua, lisää sujuvuutta, tehostaa liikenteen ohjausta ja suunnittelua sekä vähentää joukkoliikenteen päästöjä.

– Nykyisen matkalippujärjestelmän teknologinen elinkaari on

sä Suomessa ainutlaatuista kokonaisuutta, joka yhdistää modernit lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmät, HSL:n ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara hehkuttaa.

Uusi järjestelmä ei ainakaan kaadu hätäilyyn, sen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2006.

Lippu- ja informaatiojärjestelmän pilotointi alkaa tänä vuonna, joten uudet laitteet alkavat vihdoin näkyä matkustajille tämän

TIMO PYLVÄNÄINEN

– Hankkeen määrittelyvaiheeseen käytettiin enemmän aikaa kuin alun perin suunniteltiin, mutta uskomme, että tämä parantaa ja varmistaa valmiin järjestelmän toimivuutta.

Hankkeen mittasuhteet ovat kieltämättä vaikuttavat. Tieto toimittaa ensin 7 000 uutta rahastuslaitetta. Tämän jälkeen uusitaan noin miljoona matkakorttia.

Uusien korttien hankinta kilpai-

lutetaan tänä vuonna. Nykyiset Buscom-laitteet jäävät pois sitä mukaa, kun ajoneuvoihin vaihdetaan uudet laitteet. & HARRI REPO

@talentum.fi

BUSCOMIT SYRJÄÄN. HSL uusii rahastuslaitteensa ja matkakorttinsa.

LYHYET ■ VUONNA 2010 perustetun peliyhtiö Supercellin vuoden 2014 liikevaihto oli 1,545 miljardia euroa. Yhtiö teki 515 miljoonan euron käyttökatteen.

Liikevaihto kasvoi 198 prosenttia edellisvuodesta, jolloin se oli 519 miljoonaa euroa.

Yhtiö on äärimmäisen kannattava. Sen käyttökate suhteessa liikevaihtoon oli 33 prosenttia.

■ NOKIAN HERE -karttaohjelma pääsi brittiläisen Guardianlehden viikon parhaiden iOS-sovellusten listaykköseksi.

Here oli tarjolla iPhone-käyttäjille jo aiemmin, mutta se poistui sovelluskaupan valikoimista loppuvuodesta 2013 iOS 7 -käyttöjärjestelmäpäivitykseen liittyvien teknisten ongelmien vuoksi.

Lehti listaa kymmenen parasta iPhone- ja iPad-laitteiden sovellusta ja kymmenen parasta peliä.

Who will make “searching for a signal” a thing of the past?

■ KONE TOIMITTAA 64 hissiä ja liukuporrasta Gaosu Binhu Time Square -liikerakennukseen, joka sijaitsee Anhuin provinssissa Itä-Kiinassa.

Kone toimittaa kohteeseen 40 Kone MiniSpace -hissiä, neljä MonoSpace -hissiä, 20 TravelMaster -liukuporrasta ja E-Link -valvontajärjestelmän. &

lee Suomen vilkkain asema.

Aseman alle kaivetaan paraikaa metron työtunnelia siltä varalta, että metro vedetään joskus keskustasta Töölön kautta Pasilaan.

Vuonna 2050 Pasilassa pitäisi olla 50 000 työpaikkaa ja 23 000 asukasta. & HARRI REPO

@talentum.fi

You and NI will. The wireless industry is rapidly evolving. To keep pace with increasing standards and help usher in the next generation of 5G technology, NI offers fast, flexible RF hardware powered by intuitive LabVIEW software. See how this combination adds clarity to communication at ni.com/company National Instruments Finland Oy Q Y-tunnus: 0901604-1 Q Sinikalliontie 9 Q 02630 Espo Q Finland Q Tel +358 9 725 72511 Q Fax +358 9 725 72555 Patentti- ja rekisterihallitus: 547.85 Q Kotipaikka: Helsinki, Finland ©2015 National Instruments. All rights reserved. LabVIEW, National Instruments, NI, and ni.com are trademarks of National Instruments.

Other product and company names listed are trademarks or trade names of their respective companies. 18586

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Uutiset

Tekniikka&Talous myös iPadissa TIMO HATANPÄÄ

Helsingin yliopisto vuokraa labrojaan startupeille Kalliiden laitteiden käyttöaste kasvaa ja yritykset pääsevät edullisemmin kiinni tuotekehitykseen TUTKIMUS / Helsingin yliopiston tiedekampukselle Kumpulaan kerätään yrittäjiä, jotka haluavat aloittaa toimintansa kevyesti vuokraamalla laboratoriolaitteita yliopistolta.

Monet spinoffit ja startupit syntyvät suoraan yliopistotutkimuksen seurauksena. Ne aloittavat toimintansa yliopistojen tiloissa eikä niillä ole mahdollisuutta ostaa laboratoriolaitteita.

– Vuokraaminen tarjoaa kevyen tavan aloittaa yritystoiminta kalliilla laboratorio- ja laiteintensiivisillä aloilla. Kalliimmat laitteet kuten elektronimikroskoopit ja massaspektrometrit maksavat tyypillisesti puoli miljoonaa euroa, sanoo professori Mikko Ritala. Hän kertoi Kumpula Business Labsin toiminnasta ChemBio-tapahtumassa.

Vuokraustoiminnan mahdollistaa muun muassa Helsingin yliopiston Kemian laitoksen iso remontti, joka valmistuu vasta vuoden 2017 alussa.

– Olemme tiivistäneet toimintojamme niin, että meille vapautui lähes 500 neliötä laboratorio- ja toimistotilaa, Ritala kertoo.

Kumpula Business Labs vuokraa yrityksille tieteellistä toimin-

taympäristöä kuukausi- ja tuntiveloituksella: laboratorio-, toimistoja kokoustilaa sekä tutkimuslaitteita ja mittauspalveluja.

Esimerkiksi ASM Internationalin ald-tekniikan kehittämiseen erikoistunut tytäryritys ASM Microchemistry on toiminut kemian laitoksen tiloissa ja yhteistyökumppanina kymmenen vuotta. Uusin taloon siirtynyt yritys on mittaustekniikkaa kehittävä Airmodus.

Kymmenien miljoonien laitekanta Pelkästään Kemian laitoksella on laitekanta, jonka hankinta-arvo olisi nykyhinnoilla 18 miljoonaa euroa. Lisäksi Kumpulassa on Fysiikan laitoksen laitekantaa.

– On paljon laitteita, joita käytetään päivittäin, Ritala kertoo.

Ritalan mukaan luonteenomainen kaupallistamisreitti ja rahoitus yliopistotutkimukselle on tul-

”On paljon laitteita, joita käytetään päivittäin.”

lut isojen yritysten kautta. Yhteistyötä tehdään niin kemianteollisuuden kuin metsäteollisuudenkin suuryritysten kanssa.

– Kannustamme myös omia opiskelijoita ja tutkijoita yrittäjyyteen. Pyrimme toiminnalla hakemaan sopivia win-win-yhdistelmiä, Ritala kertoo.

Yliopistojen Kemian ja Kemian tekniikan laitokset sekä alan teollisuuden kattojärjestö Kemianteollisuus aloittivat viime syksynä neuvottelut alan tutkimuksen ja koulutuksen tehostamiseksi Suomessa.

Ensimmäisiä toimenpiteitä oli alan koulutusta antavien yksiköiden tutkimuksen kartoittaminen.

Selvitys osoitti sen painottuvan neljään pääteemaan, joista jokainen tuottaa ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin: materiaalikemia, energiaan liittyvä kemia, kestävä kemia sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia.

Myös kansallinen infrastruktuuri-tiekartta on ohjaamassa yliopistoja siihen suuntaan, että laitekantaa voitaisiin jakaa eri paikkakuntien tutkijoiden kesken. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

KÄDET HANSKAAN. Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella Helsingin Kumpulassa on monipuolinen tutkimuslaitevalikoima suojakaasukaappeineen, joita yritykset pääsevät vuokraamaan.

Suomalaisyritys tekee puusta kiveä Jätelaki ehti olla voimassa melkein kolme vuotta ennen kuin myönnettiin ensimmäinen lupa uusiotuotteiden tekemiseksi rakennusjätteestä KIERTOTALOUS / Destamatic Oy on käynnistänyt puukivien valmistuksen Hyvinkään tehtaallaan. Asiakastoimitukset alkavat huhtikuussa.

– Tällä avataan tietä jätemateriaalien muokkaamiseksi uusioraaka-aineiksi ja uusiotuotteiksi, sanoo Destamaticin hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen.

Puukiven patenttihakemus on EU:n käsittelyssä.

Tuotteen raaka-aineina on käytetty puukuitua, luonnon kiviainesta, sementtiä ja vettä.

Alkuvaiheessa puukivien tehdasvalmistuksessa käytetään nykyisiä betonikivien valmistuslinjoja, jotka rajoittavat kierrätyspuumurskeen osuuden noin 25 prosenttiin. Uusiokomposiittiseok-

sessa voi puukuitua olla jopa 50–60 prosenttia.

Komposiittikivi painaa noin 20 prosenttia vähemmän kuin samankokoinen betonipihakivi. Sen kuljettaminen on halvempaa ja asennus helpompaa betonikiviin verrattuna.

MONTA OSAA. Destaclean-kivi on valmistettu puusta, sementistä, luonnon kivestä ja vedestä.

Komposiittikivi painaa noin 20 prosenttia vähemmän kuin samankokoinen betonipihakivi.

Ensimmäinen uuden lain ympäristölupa Destamatic on saanut Etelä-Suomen AVI:lta luvan valmistaa uusiotuotteita materiaalista, joka on kehitetty rakentamisen sekä kaupan ja teollisuuden käytöstä pois-

tetusta puumateriaalista. Lupa on ensimmäinen ympäristölupa kolme vuotta sitten voimaan tulleen jätelain aikana.

Jätelain tavoitteena on, että vuonna 2020 Suomessa hyödynnetään vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä muu-

ten kuin energiana. Uusiotuotteilla pitää olla myös käyttötarkoitus ja markkinat eivätkä ne saa aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Destamaticin lähivuosien tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa ja kumppaniverkostoa niin kotimaassa kuin Euroopankin markkinoilla tuottamalla lisää uusiotuotteita Destacleankonseptilla.

Yritys pyrkii lähes sataprosenttiseen kierrätystuotevalmistusprosessiin. Koevalmistusten perusteella uusiotuotteita voi valmistaa lähes kaikista rakennusjätejakeista.

Yhtiön mukaan pihakivistä on tehty jo useita jälleenmyyntisopimuksia muun muassa puutarhamyymälöiden kanssa.

Destacleanin puukivituotevalikoima esitellään ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle Kevätpuutarha 2015 -tapahtumassa Helsingissä. & MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

JOEL MAISALMI

Lobbarin logiikka: Piilota ikävät asiat

E TARKKA. Tutkimuksissa on löydetty 96 prosenttia liikennemerkeistä.

Kone arvioi liikennemerkin kunnon LIIKENNE / Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tehty läpimurto liikennemerkkien automaattisen kuntoarvioinnin kehittämisessä.

LUTin konenäön ja hahmontunnistuksen tutkimusryhmä on vuoden ajan tutkinut Liikenneviraston aloitteesta, voisiko liikennemerkkien kuntoa arvioida automaattisesti videokuvasta.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että se onnistuu: liikennemerkkejä voidaan tunnistaa ja niiden kuntoa arvioida automaattisesti etenkin, kun työ tehdään päivän valossa.

Automaattisella järjestelmällä on mahdollista kerätä liikennemerkin gps-sijainti, tyyppi ja kuntoarvio ja muuta ajantasaista tietoa osana normaalia teiden

kunnossapitoa.

– Kun on pimeää, vesi- tai lumisadetta, merkkien tunnistaminen on hankalaa, ja siihen pitää keksiä vielä tutkimusratkaisuja.

Mutta se, että työ onnistuu päivänvalossa, on jo erinomainen lähtökohta, TrafficVision-hankkeen johtava professori Heikki Kälviäinen iloitsee.

Perimmäinen ajatus hankkeessa on automatisoida tiedon tuottamista eli liikennemerkkien tunnistusta ja kuntoarviointia, joka on ollut pitkään manuaalista ja tapahtunut harvakseltaan.

Automatisoitu järjestelmä säästäisi yhteiskunnan rahaa miljoonia euroja vuodessa. & HARRI REPO

@talentum.fi

nergia-alalta tupsahtaa joka viikko selvityksiä alan näkymistä. Tällä viikolla vuorossa oli Bioenergia ry.

Sen mukaan metsähakkeesta tehty biokaasu ja uusiutuva diesel toisivat tuhansia työpaikkoja maakuntiin, lähes viiden miljardin euron investoinnit tähän köyhään maahan ja vielä verotuloja valtiolle.

Selvityksestä puuttuu kuitenkin kunnon laskelmat siitä, että valtion pitäisi tukea miljoonilla vuosikausia näitäkin metsäenergiahankkeita, jotta tämä työmarkkinoiden taivas syntyisi.

Lobbarin logiikka toimii niin, että ikävät asiat mainitaan alaviitteissä pienellä tai suluissa yleisesti, ja niin kävi tässäkin tapauksessa.

On selvää, että maailma ja jopa Suomi kasvattaa vähitellen uusiutuvan energian osuuttaan.

Ja muutos maksaa aina. Aikoinaan myös vanhat energiamuodot ovat saaneet tukensa ja moni saa vieläkin.

On kuitenkin jo korkea aika, että uusiutuvan lobbarit kertovat rehellisesti, paljonko muutos maksaa. Avoin pitäisi olla varsinkin silloin, kun tukea tarvitaan veronmaksajilta.

Kun luvataan 2 000 työpaikkaa, pitäisi kertoa, paljonko tarvitaan julkista tukea ja miten kauan.

Rehellisyys palvelisi lobbausta salailua paremmin, eikä meille maksajille jäisi pelkkä eteismaton rooli. &

TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

TOIM. HUOM.

FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2015 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Tänä vuonna avataan haettavaksi myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow - apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa.

Hakuaika on 1.-20.4.2015. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/saatio Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 20.4.2015 klo 16.00 mennessä.

Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. 050 - 453 4881).

www.wibergreklam.se

ENGINEERING TOOLS – POWERFUL SOFTWARE AT YOUR COMMAND Laskentaohjelmat Konfiguraattorit CAD-tiedostot Kytkentäkaavio eShop Maksutta - missä ja milloin tahansa. www.engineering-tools.com

AVENTICS Oy

Äyritie 12A, 01510 Vantaa. Puh: 010 2774 050

www.aventics.fi

11

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Kaksi erikoista sähköauton etua,

Teollisuus opettelee ketteräksi Uudet t&k-muodot kiinnostavat teollisuuden laite- ja palvelukehitystä TUOTEKEHITYS / Ohjelmistoja ja web-sovellusten kehityksessä laajalle levinnyt ketterä kehittäminen on hiljalleen leviämässä myös teollisuuden laitekehitykseen ja tuotantoon.

Muun muassa teknologiajätti Siemens on aloittanut mittavat ketterän tuotekehityksen hankkeet useissa yksiköissään. Satojen tuhansien työntekijöiden yrityksessä muutos on vasta alussa, mutta tuloksia on jo saatu.

Ketteryyshankkeiden arkkitehti Christa Schwanninger Siemensiltä kertoo, että uuden tuotekehitysprosessin myötä esimerkiksi taajuusmuuttajien tuotekehitysaikaa on saatu lyhennettyä 2–3 vuodesta jopa vuoteen.

– Pystymme lisäämään asiakkaiden toivomia ominaisuuksia nopeammin ja reagoimaan heti palautteeseen.

Pitkä urakka Ketteryydelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Yleensä sillä tarkoitetaan nopeaa tuotannon tai tuotekehityksen mallia, jossa tarkastellaan saavutuksia eri vaiheissa, ja reagoidaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin kiveen hakatun suunni-

telman sijaan. Usein tavoite on vähentää laatuvirheitä ja turhaa työtä. Äskettäin Siemensin terveysteknologian yksikköön siirtynyt Schwanninger sanoo, että nopeasti kehittyviin lääkintälaitteisiin voidaan tuoda päivityksiä kuukauden tai parin välein, jolloin hoitoja voidaan päivittää tarpeiden mukaan.

Hän myöntää, että tuotekehityksen uudistaminen vie vuosia, eikä se onnistu kaikissa yksiköissä yhtä nopeasti.

– Ohjelmistokehitykseen on valmiita ketteryyden prosesseja, kuten scrum-malli, tai projektinhallinnan viitekehys, kuten ammattilaiset sitä kutsuvat.

”Pystymme lisäämään asiakkaiden toivomia ominaisuuksia nopeammin.”

VAUHDILLA MARKKINOILLE. Siemens arvioi saaneensa taajuusmuuttajiaan markkinoille jopa vain kolmanneksella aiemmasta ajasta ketterän kehityksen ansiosta.

– Tuotanto voidaan automatisoida ja optimoida suoraviivaisemmin kuin laitekehitys, joka on luovaa työtä.

Siemensin hankkeessa mukana ollut ketteryyden koulutus- ja konsultointiyritys Agile42:n Suomen yksikön toimitusjohtaja ja scrumkouluttaja Lasse Ziegler sanoo, että pienen tiimin hankkeen voi vielä läpi muutamassa kuukaudessa, ja 50–100 työntekijän tiimin koulutuksen ehkä puolessa vuodessa.

Koko organisaatio mukaan Siemensin kaltaisen yrityksen tuhansien ihmisten kouluttaminen vie aikaa.

– Uudistuksen voi aloittaa yh-

destä tiimistä, mutta silloin ei saada täyttä hyötyä, pohtii Schwanninger.

Hän mainitsee esimerkkinä, että tuotekehitys saa valmiiksi uusia ominaisuuksia nopeammin, mutta niitä ei saada myytyä, jos tuotejohto elää vanhojen vuosisuunnitelmien tahdissa.

Kiinnostusta tuntuu olevan.

Agile42:n Ziegler kertoo, että ketteryyshanke on juuri alkamassa suomalaisen teollisuusyrityksen kanssa.

Samoin monet palveluyritykset, kuten Suomen kauppajätit ja VR yrittävät parantaa toimintansa tehokkuutta ketteryyshankkeilla.

Ziegler sanoo, että monen yrityksen johto vaikuttaa olevan kiin-

nostunut ketterästä tuotekehityksestä, koska se on ”coolia”.

– Yrityksillä ei ole liiketoiminnan tavoitetta, vaan sitä lähdetään miettimään vasta, kun aloitamme keskustelut.

Zieglerin mukaan parhaiten mitattavat tavoitteet ovat tuotekehityksen nopeuttaminen, yrityksen tuotteiden tai palvelun laadun parantaminen ja tuottavuuden parantaminen.

Schwanninger ja Ziegler ovat yhtä mieltä siitä, että ketteryyshankkeelle on haettava heti alusta lähtien ylimmän johdon tuki ja yhteisymmärrys tavoitteista. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Valmista elektroniikkaa suoraan muovin sisään Suomessa kehitetty menetelmä sijoittaa elektroniikan suoraan muovikomponenttiin ilman erillistä kotelointia JANNE TERVOLA

VALMISTUS / Oululaisen Tactotekin muoviosien valmistusmenetelmä yhdistää painettavan elektroniikan ja ruiskuvalun. Se mahdollistaa ohuiden ja kaarevien kosketuspintojen valmistamisen.

Ensimmäisten asiakaspilottien valmistus on jo aloitettu Kempeleen tuotantolaitoksessa.

Seuraavaksi Kempeleeseen rakennetaan valmistuslinjaa, jolla pystytään 150 000 kappaleen kuukausituotantoon. Sarjatuotanto alkaa ensi vuonna.

– Investoinnin suuruus on viisi miljoonaa euroa, mutta se sisältää jo ylösajon kustannuksia, toimitusjohtaja Jussi Harvela kertoo.

Ohuempi komponentti Tactotekin menetelmän avulla rakenteista tulee ohuempia, kun erillistä elektroniikkaosaa ei enää ole.

– Tekniikallamme 40 millimetriä paksusta tuotteesta tulee kolmemillinen. Jos tuote suunnitellaan oikein, päästään kolmasosan kus-

OHUT SÄÄSTÄÄ. Tactotekin tekniikalla muovikomponentin paksuus saadaan alle kymmenesosaan perinteisiin valmistustekniikoihin verrattuna.

tannussäästöihin.

Valmistusmenetelmä poistaa myös manuaaliset kokoonpanovaiheet. Rakenne myös kevenee.

Tactotekin valmistustekniikalle on kysyntää autojen ohjauspaneeleissa ja kulutuselektroniikan sovelluksissa. Yksi potentiaalisim-

mista käyttökohteista on esineiden internet.

Tutkimuslaitos IDTechEx ennustaakin, että rakenteellinen elektroniikka on yksi tärkeimmistä keinoista, joiden avulla uusia elektroniikan sovelluksia saadaan käyttöön.

Ainutlaatuista suunnittelua Yksittäiset tuotantovaiheet ovat yleisesti käytössä muovituoteteollisuudessa. Viimeiseksi tehtävän ruiskuvalun voi tarvittaessa teettää missä tahansa.

– Onnistumisen kannalta avainasemassa on kokonaisuuden hallinta. Työn alla on parikymmentä patenttiperhettä. Työkalusuunnittelumme on uniikkia eikä kaikkea kannata edes patentoida, Harvela kertoo.

Valmistus alkaa silkkipainamalla muovikalvoon käyttäjälle näkyvä pinta. Injection Mould Labeling (iml) -tekniikan avulla paneelin

”40 millimetriä paksusta tuotteesta tulee kolmemillinen.”

pinnan kuvioinnin lisäksi tehdään pintarakenne. Pintoihin voidaan luoda vaikka nahkamainen tai metallimainen pinta.

Tämän jälkeen paneelin sisäpuolelle tehdään johtimet johtavilla musteilla. Komponentit, kuten ledit ja mikropiirit ladotaan. Sen jälkeen kalvolle annetaan lopullinen kolmiulotteinen muoto.

– Pinnan laadun on pysyttävänä hyvänä, vaikka taustalla on johtimia. Tähän eivät muut valmistajat pysty.

Kolmannessa vaiheessa tehdään ruiskuvalu. Paneeli saa samalla vesitiiviin koteloinnin.

Vastaavan kaltaisia yhdistelmäkomponentteja on tehty tähän saakka jättämällä ruiskuvaluun paikat elektroniikalle ja kokoonpanemalla ne käsin. Rakenteesta tulee väkisin kallis eikä pinnoista saa niin sulavia kuin iml-tekniikalla. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

joita kukaan ei ole tajunnut ajatella PUHEENVUORO

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Duaalimallia ei pidä purkaa ÄTampere3 yhdistymisprosessi on kiihkeässä vaiheessa (Tekniikka&Talous 13.3.). On esitetty, että alueen ammattikorkeakoulu fuusioidaan tarpeettomana yliopistojen kanssa yhdenmukaistamalla koulutusta ja keskittymällä huippututkimukseen. Tällainen rakenne poikkeaisi valtakunnan nykyisestä duaalimallista.

Tamperelaisen yhdistämisen tuloksena maahamme syntyisi kokonaisuudessaan nykyistä monimutkaisempi koulutusjärjestelmä ja sitä ohjaileva lainsäädäntö. Myös tutkintojen vertailtavuus toisiinsa hankaloituisi.

NYKYINEN DUAALIJÄRJESTELMÄ on vahva ja monipuoli-

nen, koska koulutusta voidaan profiloida opiskelun alusta asti.

Ammattikorkeakoulu päättää itsenäisesti työelämän tarpeisiin perustuen opiskelijan tutkintorakenteen, opintosisällön valintamahdollisuuksineen ja oppilasvallinnan sekä toimintamallinsa.

Oleellista on, että insinööritutkinnon (AMK) osaamistavoitteet ovat kohdallaan ja että

tutkinto on työelämärelevantti.

Vastaavasti yliopistojärjestelmä päättää kohdaltaan, että tieteelliseen ja tutkimukselliseen pohjaan perustuva maisteritasoon tähtäävä ylin koulutus on työelämän ja tiedeyhteisön kannalta käyttökelpoista.

Suomessa tulisi jatkaa korkeakoulutusta omiin tehtäviinsä profiloituneissa tutkimusyliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä hyödyntää niistä saatavia erillisiä tutkintoja. Yhteistyön tekemistä on lisättävä ja monipuolistettava, mutta tätä varten duaalimallia ei tule purkaa.

Säästöperusteiset rakennemuutokset eivät johda järjestelmän kehittymiseen eivätkä koulutuksen laadun parantumiseen.

Korkea-asteelle jo tehtyjen rahoitusleikkausten lisäksi tällainen toiminta johtaisi tulevaisuuden osaamispääoman arvon alentamiseen ja opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksien heikentämiseen. & LAURI HIETALAHTI

Sähkövoimatekniikan lehtori, DI Tampereen ammattikorkeakoulu

WWW.TEKTAL.FI/P/16

LYHYET ■ OUTOTEC ON sopinut M&W High Tech Projects UK:n kanssa teknologiatoimituksesta Skotlantiin rakennettavalle jätevoimalalle. Outotec on tehnyt laitoksen tilaajan, Levenseat Renewable Energyn, kanssa 12-vuotisen käyttö- ja kunnossapitosopimuksen. Tilausten kokonaisarvo on noin 60 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa on kirjattu Outotecin vuoden 2015 ensimmäiselle neljännekselle.

Toimitukseen sisältyy voimalan suunnittelu sekä leijupetiteknologiaan perustuvan sähköteholtaan 12,5 megawatin laitoksen keskeiset prosessilaitteet.

Kaikki kolme eristettä ovat kosteusteknisesti turvallisia ja poistavat eristyskykyä heikentävien ilmavirtausten mahdollisuuden.

Löydät ne yhdestä paikasta – Finnfoamilta.

ZZZ Ɠ QQIRDP Ɠ

■ KONECRANES ON saanut 15 kumipyöräkonttinosturin (rtg) tilauksen uudelta asiakkaalta DCT Gdansk S.A:lta. Tämä on ensimmäinen Konecranes rtg-toimitus Puolaan. Nosturit toimitetaan vuoden 2016 toisella vuosipuoliskolla.

DCT Gdansk on Puolan suurin ja nopeimmin kasvava konttiterminaali ja Itämeren alueen ainoa syvänveden terminaali, joka voi vastaanottaa valtamerialuksia suoraan Kaukoidästä. Terminaali

käsittelee Puolan tuonti- ja vientiliikenteen sekä jälleenlaivaus- ja kauttakulkuliikenteen.

■ FORTUM TEKEE mittavan peruskorjauksen Imatran vesivoimalaitoksen padolle. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2018, ja se työllistää yrityksiä Imatran seudulla arviolta 80 henkilötyövuoden verran.

Hankkeen päätoteuttaja on Destia Oy. – Peruskorjaushankkeen myötä Suomen suurimman vesivoimalaitoksen vuonna 1929 valmistuneen padon turvallisuus ja luotettavuus paranevat ja padon käyttöikä pidentyy useilla kymmenillä vuosilla, projektipäällikkö Heikki Puuska Fortumista kertoo. &

Kysymykset sivulla 23

3 kysymystä 1. c) näyttelijä Scarlett Johansson ei ole esiintynyt Pirellin kalenterissa 2. a) Fortum sai verkoistaan 6,6 miljardia euroa 3. b) Vodafone pulitti saksalaisyhtiöstä yli 150 miljardia euroa Pähkinän vastaus Padillan ja Copelandin todistus: merkitään S = 1+2+3+4+5+6+7... eli S on kaikkien kokonaislukujen summa ykkösestä äärettömään.

Lasketaan kaksi muuta summaa. S1 = 1–1+1–1+1–1... äärettömään asti laskettuna ja S2 = 1–2+3–4+5–6+7... äärettömään asti laskettuna. Kuten tehtävänannossa todetaan, S1 =1/2.

Lasketaan S2 + S2= 1–2+3–4+5–6+7... + 1–2+3–4+5–6+7... eli allekkain kirjoitettuna – siirrämme jälkimmäistä sarjaa yhden pykälän – tämä ei vaikuta lopputulokseen, koska lukuja on ääretön määrä – 1–2+3–4+5–6+7... +1–2+3–4+5 – 6...

1–1+1–1–1+1–1... eli tulos on alussa määrittelemämme sarja S1 Olemme todistaneet, että 2S2 = 1/2 eli S2=1/4. Lasketaan S– S2 = 1+2+3+4+5+6+7... – (1–2+3–4+5–6+7...) = 4+8+12+... eli S–S2 = 4(1+2+3+4+5... = 4S eli S–1/4=4S eli –1/4=3S eli S=–1/12 Yhteenvetona kuitenkin todettakoon, että todistelu näyttää hyvältä, mutta on hölynpölyä. Ei-suppenevan, äärettömän sarjan yhteenlaskun summa muuttuu, jos termien paikkaa vaihdetaan. Samankaltaisella todistelulla voi saada lähes minkä tahansa muunkin tuloksen. Myöskään tulos S1 =1/2 ei kestä lähempää tarkastelua.

FF-EPS® tarjoaa lattioiden, seinien ja kattojen eristämiseen huomattavasti perinteistä EPS-lämmöneristettä kustannustehokkaamman vaihtoehdon.

Finnfoam® soveltuu täysin yhtenäisen ja suljetun solurakenteensa ansiosta erinomaisesti niin routaeristeeksi kuin alapohjien, seinien ja kattojenkin eristämiseen sekä erilaisiin lisälämmöneristyksiin.

Laitos käyttää pääosin kierrätysmuovista ja lajitellusta jätteestä koostuvaa jätepolttoainetta. Hankkeen on laskettu vähentävän kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää 1,4 miljoonaa tonnia.

Oikeat vastaukset

Puristuslujuutta, palonkestoa ja todellista energiatehokkuutta – Finnfoam, FF-EPS ja FF-PIR tekevät eristämisestä nopeampaa, turvallisempaa ja kestävämpää.

FF-PIR® takaa energiatehokkuuden seinissä ja yläpohjissa perinteistä merkittävästi ohuemmalla eristepaksuudella.

13

Finnfoam on 6.–7.6 järjestettävien Suomen vahvin mies -kilpailujen pääyhteistyökumppani.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Yhtiö lupaa: Samalla

Energiaremontti 2015: Ydinvoiman voisi korvata uusiutuvilla Suomessa Suomesta puuttuu energiapolitiikka, syyttää kampanjaryhmä ENERGIA / Joukko energia-alan yrityksiä, professoreita ja kansalaisaktivisteja vaatii Suomea luopumaan uusista ydinvoimaloista ja siirtymään kokonaan uusiutuvan energian tuottajaksi vuoteen 2050 mennessä.

Energiaremontti 2015 -kampanja yrittää saada asiasta linjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Käytännössä ryhmän linjaus tarkoittaisi, ettei Fortum voisi enää rakentaa uutta ydinvoimalaa Loviisaan vanhenevien reaktoreiden tilalle.

Vaatimus on Suomen oloissa hurja, sillä Suomi on suunnittelut sähköntuotantonsa pitkälti ydinvoiman varaan.

– Emme tavoittele muutosta jo myönnettyihin ydinvoimalupiin, eikä kampanja aja olemassa olevien ydinvoimaloiden alasajoa, kampanjapäällikkö Piia Kuosma-

Tekniikka antaa monia mahdollisuuksia

■

TULEVAISUUS. Energiaremontti 2015 uskoo, että Suomen energiapolitiikan tulevaisuus on uusiutuvan energian varassa.

nen sanoo.

– Tärkeintä on, että kaikki tästä eteenpäin tehtävät päätökset johtavat täysin uusiutuvilla toimivaan järjestelmään.

Kymmenen professoria Kampanja pohjautuu kymmenen professorin Uusi energiapolitiikka -raporttiin, joka julkaistiin vuosi

sitten.

– Meillä on käsitys, että siirtyminen uusiutuvaan energiaan on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, Kuosmanen sanoo.

Raportin tekijöinä ja myös kampanjassa on mukana muun muassa LUT:n energiatekniikan professori Jarmo Partanen, ympäristöja innovaatiojohtamisen professo-

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on jo mallintamassa Suomelle sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää.

Parin viikon päästä julkistettava tutkimus tuo useita vaihtoehtoisia uusiutuvan energian yhdistelmiä, jotka voisivat toteutua Suomessa vuonna 2050.

Sähkötekniikan professorin Jarmo Partasen mukaan tekniikka tarjoaa useita lupaavia vaihtoehtoisia yhdistelmiä sataprosenttisesti uusiutuvalle energiajärjestelmälle.

– Teknisesti muutos on mahdollinen, mutta monia kysymyksiä jää myös avoimeksi, hän sanoo.

ri Raimo Lovio Aalto-yliopistosta ja taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta.

Teollisuudesta ja yrityksistä

– Tarkoitus on tuoda nämäkin vaihtoehdot energiapolitiikan keskusteluun mukaan.

Energiavalinnoissa on kysymys siirtymisestä järjestelmästä toiseen, mikä mutkistaa asioita. Mallitkaan eivät pysty ottamaan huomioon energiamarkkinoiden kilpailua tai sitä, että nykyiset energiayhtiöt puolustavat liiketoimiaan.

– Kyse ei ole vain energiaasioista vaan kansantaloudesta, ilmastosta ja loppujen lopuksi myös maailman vesi- ja ruokakysymyksistä, hän sanoo.

– Poliitikoilta tämä vaatii avointa mieltä, ettei lukkiuduta vain tiettyihin kantoihin. Sitten tarvitaan paljon faktoja päätöksenteon pohjaksi. & kampanjassa suoraan mukana ovat muun muassa St1, Savosolar, Wasawind, Suomen biokaasuyhdistys ja Suomen tuulivoimayhdis-

EuroMining: Euroopan johtavat

KAIVOS

-

teknologia -messut Tampereella

20.–21.5.2015

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

www.euromining.fi

Kaivosteknologia Työturvallisuus ja automaatio Tutkimus ja ympäristönsuojelu

Ilmoittaudu kävijäksi maksutta:

www.euromining.fi/register

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

moottoriöljyllä 100 000 km

15

WWW.TEKTAL.FI/P/17

App håller koll på borrmaskinen Skruvdragare övervakar sina egna funktioner

kin

BOSCH

NÄTVERK / Verktyg har en

tys. Sen hallituksessa istuu muun muassa Taaleritehtaan, Pöyryn ja Siemensin edustajia.

Mukana ovat myös Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace.

Uusiutuva ei vain puuhaketta Suomi on julistautunut cleantechin mallimaaksi, mutta energian remonttiryhmän mielestä uusiutuvan energian saralla se ei ole vielä todellisuutta.

Uusiutuva ei ole pelkkää puuhaketta, eikä Suomi ole vielä hyödyntänyt uuden teknologian mahdollisuuksia.

– Aurinko- ja tuulivoima ovat modernin energiajärjestelmän perusta, Kuosmanen sanoo.

Ydinvoiman rakentamisen sijaan ryhmä myös parantaisi energiatehokkuutta ja ottaisi käyttöön niin sanottuja älykkäitä energiajärjestelmiä.

Energia-alan cleantech voisi tuoda Suomelle kaivattuja vientituloja ja työpaikkoja, ryhmä väittää. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

förmåga att försvinna då man behöver dem som mest. Men snart kommunicerar verktygen trådlöst med varandra och ägaren.

Tyska Bosch utvecklar en smart verktygslåda som själv håller reda på innehållet.

Till och med en duktig fackman kan i ett svagt ögonblick förlägga sin borrmaskin. Då skulle det inte skada om maskinen berättar var den finns.

Om man får tro VD Henning von Boxberg från Bosch Power Tools är kommunicerande verktyg snart en realitet.

Bosch vill lansera elverktyg med internetuppkoppling som gör det möjligt för hantverkare att digitalt hålla ordning i sin verktygslåda.

En app i smarttelefonen informerar användaren om verktyg som fattas och berättar var de finns.

Industriella användningar Bosch har inlett ett samarbete med it-företagen Tech Mahindra och Cisco inom konsortiet Industrial Internet Consortium med sikte på industrilösningar. Verktyg som integreras i nätverk ska förbättra kvalitet och effektivitet

Vamos a la Metropolia!

Metropolia Master’s Certified Degree for er your Professional Care

KOMMUNICERAR. Elverktygen ska bli effektivare och säkrare genom integration i nätverk.

i den industriella produktionen.

Det första resultatet av samarbetet inom projektet ”Track and Trace” är en sladdlös skruvdragare som exakt låter sig lokaliseras i en industrihall.

Borrmaskiner, lödverktyg, nitpistoler och mätinstrument är andra typer av verktyg som kan in-

tegreras i nätverket.

En fördel inom den industriella produktionen är att verktygens funktion och skick ständigt kan dokumenteras. Systemet kan övervaka tillståndet hos slitdelar och ge besked när det är dags att byta ut en kritisk komponent.

Förhindrar fel innan de uppstår Inom industrin kan lokaliseringsfunktionen användas för att ställa om verktyget enligt de normer som gäller i olika monteringspositioner. Det är en fördel inom exempelvis flygindustrin, där skruvtyper och åtdragningsmoment är noga definierade.

Skruvförband på vingarna förutsätter andra spänningar än motsvarande förband vid ett fönster.

Skruvdragaren kan på förhand programmeras så att den automatiskt intar rätt inställning för den position där verktyget för tillfället används.

Verktyg i nätverksmiljö kan också underlätta felsökning eller förebygga felaktig montering.

Maskinen stänger helt enkelt av sig själv om en medarbetare använder den på fel sätt. Det förhindrar felgrepp redan innan de uppstår i produktionen.

Samspelet mellan de olika komponenterna prövas som bäst hos Bosch och Tech Mahindra.

De första pilotprojekten ska starta i höst hos industriella användare. & PETER KARLBERG

Metropolia Master’s – maisteritason tutkinto ammattilaisen urakehitykseen!

Onko sinulla insinöörin (AMK) tai tradenomin tutkinto ja valmistumisen jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta? Haluatko syventää osaamistasi ja saada kilpailuetua työelämässä? Opiskele ylempi ammattikorkeakoulututkinto Metropoliassa!

Tarjoamme seuraavia liiketalouden ja tekniikan Master’s-tutkintoja: • • • • • • • •

Business Informatics, Master of Business Administration or Master of Engineering Hankintatoimi, insinööri (ylempi AMK) tai tradenomi (ylempi AMK) Health Business Management, Master of Business Administration or Master of Engineering Industrial Management, Master of Engineering Information Technology, Master of Engineering Liiketoiminnan kehittäminen, tradenomi (ylempi AMK) Logistics, Master of Engineering Sähkö- ja automaatiotekniikka, insinööri (ylempi AMK)

Metropolia Master’s -tutkinto vastaa eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) maisteritasoa 7. Opinnot alkavat syksyllä 2015 ja kestävät 1–2 vuotta työn ohessa opiskellen.

Lisätietoa ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoistamme ja hakukelpoisuudesta: www.metropolia.fi/masters www.metropolia.fi/yamk Hae opiskelupaikkaa ja vauhtia urakehitykseesi:

metropolia.fi/haku

Y L EMP I

AMK

YHTE I SHAKU 1 7. 0 3. – 0 9. 0 4.

Kulttuuri | Liiketalous | Sosiaali- ja terveysala | Tekniikka

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Supergraafi Energiatehokkaassa kaupunginosassa talot varaavat ja tuottavat lämpöä, asuminen on tiivistä ja julkinen liikenne tehokasta.

Kaupunki säästää energiaa EEVA TÖRMÄNEN Kuvat SIMO SAHLA, SHUTTERSTOCK, COLOURBOX LÄHDE: ESPOON FINNOON DJUPSUNDSBÄCKENIN ENERGIASUUNNITTELURAPORTTI / GRANLUND

Vaikutus

Kaukojäähdytys ■ Kaukojäähdytys on energiatehokkaampaa kuin kerrostalokohtainen jäähdytys.

■ Kun kaukojäähdytyksellä viilennetään kiinteistöjä, ylijäämälämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpöön.

SUURI

Kustannus

PIENI (käyttäjälle)

Aurinkoenergian suosiminen ■ Aurinkosähköä kannattaa tuottaa vain sen verran kuin sitä voidaan itse hyödyntää, sillä aurinkosähkön myyntihinta on paljon alhaisempi kuin ostetun sähkön hinta.

■ Kerrostalossa aurinkosähköä voi käyttää talotekniikkaan kuten ilmanvaihtoon tai yleisten tilojen valaistukseen.

■ Aurinkolämpöä voi käyttää kerrostalon käyttöveden lämmitykseen kesäisin. Lämpöä voisi mahdollisesti myydä energiayhtiölle.

Vaikutus

KESKISUURI Kustannus

KESKISUURI

Tulevaisuudessa kuluttaja voi ostaa kaukolämmön menoputken lämpöenergiaa ostaa kaukolämmön paluuputken lämpöenergiaa (=matalalämpöinen verkko) ostaa kaukojäähdytystä myydä korkealämpöistä energiaa kaukolämpömenoputkeen myydä keskilämpöistä energiaa kaukolämpöpaluuputkeen myydä matalalämpöistä energiaa kaukojäähdytyspaluuputkeen

Matalalämpöinen kaukolämpöverkko ■ Matalalämpöinen kaukolämpöverkko vähentää energiaverkon häviöitä ja pienentää tätä kautta päästöjä.

Energiapaalut ■ Teiden ja talojen alle asennetaan energiapaaluja, jotka keräävät maalämpöä talojen lämmitykseen tai kylmää jäähdytykseen.

■ Energiapaaluja kannattaa asentaa vain, jos alueen maapohja vaatii paalutusta.

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Energiankäytön hintaohjaus

Vaikutus Kustannus

■ Energiankulutusta kannattaa vähentää huipputehoaikoina ja siirtää sitä hiljaisempiin aikoihin. Ohjauskeinona voidaan käyttää energian tuntihinnoittelua.

Keskitetty pysäköinti

SUURI

KESKISUURI

Kotona/poissa -kytkin

■ Pysäköintitaloihin keskitetty pysäköinti kannustaa autoilijoita julkisen liikenteen käyttöön: jos parkkipaikalle on yhtä pitkä matka kuin metroasemalle tai bussipysäkille, asukas valitsee helpommin julkisen liikenteen.

■ Kytkimellä pystytään vähentämään sekä ilmanvaihdon sähköön että lämmitykseen kuluvaa energiaa. Samalla huipputehon tarve pienenee.

Vaikutus

KESKISUURI

Kustannus

PIENI

■ Käyttö vaatii asukkaiden valistusta.

Lämpöä varaavat rakenteet ■ Lämmityshuippuja voidaan leikata katkaisemalla lämmitys korkean kulutuksen aikana.

■ Rakennus varaa lämpöä itseensä, joten lämmitys voi olla poissa useita tunteja ennen kuin lämpötila talossa alkaa laskea.

Käyttöveden kulutuksen rajoittaminen ■ Energiatehokkaissa taloissa lämpimän käyttöveden osuus energiankulutuksesta on yhtä suuri tai suurempi kuin Vaikutus lämmityksen.

■ Vedenkäytön KESKIvähentämiseen SUURI kannustaa kulutukseen perustuva laskutus.

Kustannus Kulutusta voidaan tarkkailla elektronisilla PIENI hanoilla.

Vaikutus

Vaikutus

Asumisväljyyden optimointi

Rakennuskohtainen energian varastointi

SUURI

■ Asumisväljyyteen on vaikea puuttua, koska asia on poliittisesti arka. Jos tehdään vain pieniä asuntoja, perheet rajautuvat pois.

Kustannus

PIENI

■ Rakennuksen kaukolämmön huipputehontarvetta voidaan vähentää asentamalla taloihin muutaman kuution kokoiset lämminvesivaraajat. Huipputehon hallinta on merkittävä keino vähentää hiilidioksidipäästöjä.

KESKISUURI Kustannus

KESKISUURI

17

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Yritysrahoitus

Jackpot!

Sijoittajien kiinnostus startupeihin on kasvussa. Kolmessa tapauksessa kymmenestä sijoittaja menettää rahansa, mutta joukossa on myös se yksi jackpot, joka korvaa kaikki menetykset.

JUKKA LUKKARI

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

K

aikkihan startupeista tykkäävät. Nyt yhä enemmän myös sijoittajat: aloittavien yritysten rahoitus on elpynyt vuosien hiljaiselon jälkeen.

– Viime vuosi oli tässä mielessä erityisen hyvä, summaa pääomasijoitustoiminnasta vastaava johtaja Leo Houtsonen valtion rahoitusyhtiö Finnverasta.

Houtsosen laskelmien mukaan aikaisen kasvun vaiheessa oleviin kotimaisiin yrityksiin sijoitettiin viime vuonna yhteensä 75 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan Finnveran lisäksi koti- ja ulkomaiset pääomasijoittajat sekä Suomessa merkittäviksi sijoittajiksi nousseet bisnesenkelit.

Edellisvuonna vastaavat sijoitukset olivat vain alle 40 miljoonaa.

Pääomasijoittajien yhdistyksen FVCA:n mukaan siemenrahoitusta sai edelliseen vuoteen verrattuna peräti nelinkertainen määrä eli lähes 50 yritystä .

Startupeissa määrä muuttunut laaduksi

COLOURBOX

2000-luku on merkinnyt isoja muutoksia Suomen pääomasijoitusalalla.

It-kuplan, mobiilihuuman ja finanssikriisin jälkeen teknologiayritysten rahoittamiseen tuli ammottava aukko, kun isot tekijät Capman, Eqvitec ja 3i vetäytyivät alkuvaiheen sijoituksista.

Pari vuotta jatkuneen piristymisen ansiosta sijoitukset alkavat nyt olla samalla tasolla kuin ennen alamäen alkua.

Houtsonen laskee Finnveran sijoittaneen kymmenessä vuodessa alkuvaiheen yrityksiin 130 miljoonaa, ja yksityistä rahaa samoihin yrityksiin on sijoitettu samaan aikaan 300 miljoonaa.

Kaikkien sijoittajien tavoittelemaa jackpottia ei Finnvera runsaasta 130 salkkuyrityksestään ole vielä onnistunut kuittaamaan.

– Viime vuonna irtaantumisia oli vajaa 20, joista kahdeksan konkurssia.

Houtsosen mukaan Finnvera seuloo vuosittain noin 150 yritystä, joista rahoitusta saa alle kymmenen prosenttia.

– Startupien laatu on selvästi noussut muutamassa vuodessa. Liiketoimintasuunnitelmat ovat valmiimpia.

Startupien laadun paranemisen on huomannut myös alkuvaiheen yritysten johtaviin pääomasijoittajiin noussut Inventure.

19

– Startup-yritysten massa on viidessä vuodessa kolminkertaistunut, mutta laadukkaiden yritysten joukko on kuusinkertaistunut, sanoo Inventuren perustaja ja toimitusjohtaja Sami Lampinen.

Yksi syy on Lampisen mukaan se, Sami että Suomessakin alkaa olla Ameri- Lampinen kan mallin mukaisia kokeneita sarjayrittäjiä.

– Ja ovathan sijoittajatkin nykyään kokeneempia. Positiivista kierrettä alkaa syntyä.

Pääomasijoittajien lisääntynyttä kiinnostusta alkuvaiheen siemenrahoitukseen on lisännyt se, että nykyään voidaan varsin pienelläkin rahalla selvittää, onko etenkin ohjelmistoyrityksen tuotekonsepti toimiva vai ei.

Tuleeko Rightwaresta jättimenestys?

Inventure teki viime vuonna sijoituksia ennätysmäisesti eli yli kymmenellä miljoonalla eurolla 15 aloittavaan tai kasvuvaiheen yritykseen.

Vuonna 2005 aloittaneen Inventuren historiaan ei vielä sisälly muhkeita voittoja tuottaneita irtautumisia.

– Uskon, että tänä ja ensi vuonna tulee merkittäviä exitejä.

Lampinen nostaa mahdolliseksi tähdeksi graafisesta Kanzi-käyttöliittymästään tunnetun espoolaisyrityksen Rightwaren. Yrityksen tuotteita käytetään muun muassa autojen tuulilasinäytöissä.

– Se on lähivuosina kymmenien miljardien bisnes. Rightwarella on hyvät asemat.

Inventure tuli sijoittajana mukaan yhtiöön vuonna 2010.

Suomi, bisnesenkelien luvattu maa Finnvera on sijoitustoiminnassaan kiinteässä yhteistyössä bisnesenkeleiden kanssa.

Viime vuonna Finnvera sijoitti 12 alkuvaiheen yritykseen neljä miljoonaa, ja jatkorahoitukseen se käytti kymmenen miljoonaa. Enkelisijoittajat panivat samoihin yrityksiin rahaa hiukan Finnveraa enemmän eli 15 miljoonaa.

Yksityishenkilöiden sijoitukset listaamattomiin yrityksiin eli bisnesenkelitoiminta on yksi harvoista asioista, joissa Suomi on Ruotsia edellä.

Itse asiassa Suomi on enkelimaana EU-maiden kärkeä, kun sijoitukset suhteutetaan kansantalouden kokoon.

Alan yhdistyksen Fibanin verkostossa on yli Ä

”Startupien laatu on selvästi noussut muutamassa vuodessa.

Liiketoimintasuunnitelmat ovat valmiimpia.”

Mihin sijoittajat uskovat?

T&T kysyi kolmelta sijoittajalta, mihin yrityksiin he ovat tehneet kolme tuoreinta sijoitustaan: Finnvera, valtion rahoitusyhtiö ■ Nanocomp — optisia komponentteja led-valaistukseen

Inventure, suurimpia yritysten alkuvaiheen pääomasijoittajia ■ Wolt — mobiilimaksamisen järjestelmä

■ Surveypal — verkkopohjaisia kyselypalveluja

■ Detectify — ruotsalainen tietoturvayritys

■ Vaasa Ball — kehittää lng:n varastointijärjestelmää

■ Irofit — mobiilialusta korttimaksamiseen

Jaakko Salminen, bisnesenkelien yhdistyksen Fibanin hallituksen puheenjohtaja ■ Klevu.com — verkkokaupan hakupalvelu ■ Meetin.gs — pilvipohjainen kokousten optimointi ■ Jenkatehdas — striimauspalvelu, tunnetuin tuote sporttv.fi

NANOA POHJOIS-KARJALASTA. Finnveran tuorein sijoituskohde on kontiolahtelainen Nanocomp.

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Yritysrahoitus 450 jäsentä, jotka sijoittivat viime vuonna aloittaviin yrityksiin yli 20 miljoonaa euroa. Summa tuplaantui edellisvuodesta. Kohdeyrityksiä oli 240, kun niitä oli edellisvuonna 164.

Kun mukaan lasketaan yhteissijoittaminen Finnveran kanssa sekä Fibaniin kuulumattomien enkelien sijoitukset, enkelisijoittamisen kokonaissumma nousee runsaaseen 50 miljoonaan euroon.

Enkeli-sanan käyttö antaa kaunistellun kuvan hyväntekijästä, mutta viime kädessä enkeli tietysti hakee sijoitukselleen tuottoa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan kymmenestä enkelisijoituksesta keskimäärin kolmessa sijoittaja menettää sijoituksensa kokonaan.

Puolikymmentä antaa jotain takaisin, ja yksi kymmenestä voi olla se kaivattu jackpot, joka antaa sijoituksen takaisin monikymmenkertaisena.

Sijoittajat tekevät yleensä sijoituksensa 3-5 vuoden tähtäimellä, mutta keskimääräinen exit-aika on paljon enemmän eli kahdeksisen vuotta.

”A-luokan tiimi tärkeämpi kuin A-luokan idea”

Markkinatalous ei toimi sijoittamisessa Ihannemaailmassa veronmaksajien rahaa ei tarvittaisi lupaavien startupien rahoitukseen, mutta markkinatalous ei tässä toimi. Niinpä Finnveralla ja Tekesillä on merkittävä osuus suomalaisessa startup-kentässä.

– Yksityinen raha haluaa tulla mukaan ymmärrettävästi siinä vaiheessa, kun suurimmat riskit on selätetty, Finnveran Leo Houtsonen sanoo.

Valtio on järjestelemässä uusiksi omaa kasvuyritysrahoitustaan niin, että Finnvera voi tehdä sijoituksia aloittaviin yrityksiin vielä vuoden 2017 loppuun asti.

Sen jälkeen sijoitustoiminta siirretään Tekes Pääomasijoitus -yhtiöön.

Se ei sijoita suoraan startupeihin, vaan tavoite on yhdistää valtion ja yksityisten sijoittajien raha aloittaviin yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. &

YLÄLUOKKAAN. Inventuren sijoituskohde Rightware saattaa olla seuraava teknologiatähti. Yhtiön Kanzitekniikkaa on käytetty Genevessä esitellyn Audi R8 –superauton virtuaalisessa ohjaamossa.

COLOURBOX

Startup-yritysten kirjo on viime aikoina kasvanut.

– Peliyrityksiä on toki edelleen paljon, mutta ilahduttavasti on syntynyt myös muiden toimialojen kuten terveydenhuollon ja cleantechin yrityksiä, sanoo Fibanin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Salminen.

Salmisen mukaan enkelisijoitta- Jaakko jissa on paljon myös sellaisia, jotka Salminen eivät tunne ict-alaa, joten muidenkin toimialojen yritykset ovat tervetulleita.

Millaisiin yrityksiin enkelit sitten sijoittavat?

– A-luokan tiimi B-luokan idealla voittaa aina B-luokan tiimin, jolla on A-luokan idea, Salminen sanoo.

Salminen itse aloitti enkelisijoittamisen nelisen vuotta sitten. Salkussa on nyt kuusi yritystä, ja yksi on ehtinyt mennä nurinkin.

– Tärkeintä on hyvän tiimin lisäksi tietysti, että firman ideassa on potentiaalia ja sen tuotteelle löytyy asiakaskuntaa, joka on valmis myös maksamaan tuotteesta, Salminen sanoo.

Salmisen tuorein sijoitus on ”verkon ehdottomasti paras ostopalvelu” Klevu.com.

Yhtään exitiä hän ei vielä tehnyt, joten tuottoja sijoituksista ei ole kertynyt. – Pari kohdetta näyttää toki lupaavalta.

Rahoituksen tai muun tuen puute ei ole nykySuomessa aloittavien yritysten pääongelmia.

Salmisen mielestä Suomen suuri vahvuus on siinä, että tänne on kehittynyt erittäin hyvä infra startupien tukemiseen.

– On Startup-saunaa, Slushia, Tekesiä, enkeleitä, Vigo-kiihdyttämöjä, erilaisia verkostoja... Ei ihme,että monet ulkomaalaisetkin haluavat nykyään tulla Suomeen perustamaan yritystä.

– Yritysten määrähän on kasvanut valtavasti.

Suomessa ei vain kerta kaikkiaan löydy huipputiimejä kovin paljon, joten kultahippuset ovat edelleen harvassa.

Ongelmia voi tulla eteen yrityksen kasvettua vaiheeseen, jossa tarvitaan isompaa rahaa.

– Toisaalta silloin on hyvä saada mukaan myös kansainvälisiä sijoittajia, joilla on omat verkostonsa.

Etenkin Slush-tapahtuman myötä Suomi on saanut kansainvälistäkin hehkutusta startupmaana.

Inventuren Sami Lampinen panee jäitä hattuun.

Hänen mielestään Suomi on toki yksi, mutta vain yksi, startup-hub Euroopassa. Ei sen kummempi kuin Tukholma, Lontoo tai Berliini.

Tekoäly innostaa amerikkalaissijoittajia ■

Jos pääomasijoittaminen on virkistynyt Suomessa, niin vielä vauhdikkaampaa meno on Yhdysvalloissa.

Pääomasijoittajien yhdistyksen NVCA:n selvityksen mukaan sijoitukset kasvoivat viime vuonna yli 60 prosenttia 40 miljardiin euroon.

Piilaakso on edelleen omassa luokassaan uusien yritysten kehtona. Kaliforniaan kohdistui yli puolet kaikista Yhdysvaltojen aloittaviin yrityksiin tehdyistä sijoituksista.

Yksi kuumimmista alueista on tekoäly. Tekoälystartupeihin tehdyt sijoitukset kasvoivat yli kolminkertaisiksi, ja yli 40 tekoäly-yritystä sai rahoitusta.

Viime vuosina enkeliraha on usein ohjautunut alueille, joissa Google on aktiivinen. Google osti brittiläisen tekoäly-yhtiön DeepMindin vuosi sitten, mikä lisäsi selvästi sijoittajien kiinnostusta tekoälyyn.

Google paitsi ostaa runsaasti aloittelevia yrityksiä myös sijoittaa niihin Google Venturesyhtiönsä kautta. Sen salkussa on sijoituksia yli 250 yritykseen.

Bisnesenkelit sijoittivat Yhdysvalloissa startup-yrityksiin viime vuonna hieman vähemmän kuin pääomasijoitusyhtiöt eli noin 30 miljardia euroa. Yrityksen käynnistysvaiheessa enkelit ovat kuitenkin selvästi merkittävin sijoittajaryhmä. &

27.3.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

SAANA SÄILYNOJA

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Endurossa ajatukset tuulettuvat

Japanilainen ajattelutapa ja arvomaailma innostivat Henry Niemisen Fujitsu Finlandille.

Mitä olet oppinut japanilaisilta?

Käyntikortit annetaan kahdella kädellä, katsotaan silmiin ja kumarretaan. Henkilökuntaa ja kumppaneita sekä yhteiskuntaa arvostetaan, ollaan avoimia ja tehdään asiat hyvin. Tämä muistuttaa hyvin pitkälle suomalaisen perusinsinöörin stereotypiaa.

Miten Toyotalta lähtenyt lean-filosofia ja jatkuva parantaminen näkyy yhtiössä?

Toiminnan kuvaus, laatujohtamisen järjestelmät sekä sertifiointimekanismit on rakennettu leanin ympärille. Se on kaikkialla ja sillä tuotetaan myös asiakkaan liiketoiminnalle lisäarvoa.

Milloin tulit it-alalle?

Aloitin ohjelmistotöistä jo opiskeluaikana. Niinpä valmistuessani 90-luvun lamassa ei ollut ongelmia työpaikkojen kanssa. Sivuaineena opiskelin myös teollisuustaloutta.

Mitä digitalisaatio työssäsi merkitsee?

Suuri työsarka on, miten saamme asiakkaat hyötymään digitalisaatiosta. Olemme teknologisen murroksen alkuvaiheessa. Esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin myötä prosessit ja logistiikkaketju muuttuvat. Kukaan ei uskalla vielä kysyä, koska tavaroiden fyysinen kuljettaminen loppuu? Silloin ne tulostetaankin 3d-tulostimella.

Milloin tietokoneet ovat älykkäämpiä kuin ihminen?

Digitalisaatio auttaa paljon monissa käytännön asioissa. Vielä ei ihminen voi olla haittana tässä prosessissa. Kehitämme asioita mieluummin evoluution kuin revoluution kautta.

Minkälainen esimies olet?

Avoin ja suoraviivainen, reilu ja rehellinen. Johdan joukkoja suoraan jonon kärjessä. Ja vaikka suhtaudun asioihin nöyrästi, on siellä takana kyllä kilpailuhenkeä. Nautin siitä, kun joukkue onnistuu ja yritys pärjää.

ILMASOTAKOU LUSSA 1985.

Henry Nieminen piti tervetuliaispuh etta uudelle ikäluok alle.

Henry Nieminen ■ Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja 15.12. alkaen ■ 49-vuotias ■ Syntynyt Tampereella, asuu Pirkkalassa ja Helsingissä ■ DI Teknillinen korkeakoulu 1990, MBA vuonna 2004 ■ Tärkeimmät työpaikat: CGI 2012– 2014, Logica 2006–2012, WM-data 2001–2006 ■ Perhe: vaimo, 9-vuotias poika, kolme opiskelevaa aikuista lasta sekä belgianpaimenkoira

Sanotko suoraan, jos asiat menevät päin jotakin?

Kyllä, mutta voin sanoa sen ystävällisesti.

Mitä olet vuosien varrella oppinut?

Ainakin sen, että perheen näkökulmat pitää huomioida työn lisäksi. Kerran vein perheen muuttokuormineen Lahteen, olinkin sitten ensimmäisenä vuonna 300 päivää ulkomaan reissuilla.

Mikä on rakkain harrastuksesi?

Ajoin ensin ralliautoja, myös kilpaa. Takanpäällinen täyttyi pokaaleista, vaimon mukaan ne jo häiritsivät. Autoina oli muun muassa 320-hevosvoiman M3 BMW, ja N-ryhmäläinen Honda Civic. Koska harrastusta oli vaikea sovittaa yhteen työn kanssa, vaihdoin enduroon. Se oli vierihoitoa ralliautoilusta luopumisessa.

Miksi harrastat enduroa, jossa kastuu sekä sisältä että päältä?

Se on ympärivuotinen kuntoiluharrastus, jossa on vauhtia ja himpun verran vaarallisiakin tilanteita. Silloin ei voi keskittyä mihinkään muuhun.

■ Harrastaa ralliautoilua, enduroa, lenkkeilyä

Työpaikat Efora Oy / Oilon / Siemens / Stora Enso Oyj / Sähköinfo Oy / Valmet Oy / Vapo Oy

HELENA RAUNIO

@talentum.fi

2

27.3.2015

:

!

"

! #

$

$

$

%

$

&

$

$

%

%

This is not forestry. It is your opportunity to grow your career.

Mill Director, Imatra Mills Consumer Board division is a global provider of high-quality boards for printing and packaging applications.

The wide board and barrier coating selection is ideal for imaginative packaging concepts and optimising packaging. The boards are used by brand owners for liquid packaging, food service and food packaging, pharmaceuticals, cigarette, chocolate, cosmetics and luxury packaging.

Consumer Board operates five mills in Finland, Sweden and Spain. It is also expanding in growth markets such as China, India and Pakistan to meet the rising demand in these markets.

We are currently looking for Mill Director, Imatra Mills. We in Stora Enso have decided to make a change. We strongly believe that leadership is the greatest driver for change, performance and culture. As a Mill Director we want you to be a strong leader and pathfinder. You will report to the Head of Operations within Division Consumer Board.

Your main responsibilities are: @ :11 7+85438/(/1/9> 4, 9.+ 2/11 8 ! @ productivity, cost efficiency and @ competitiveness @ +;+145 5+451+ '3* 47-'3/?'9/43 (> @ coaching individuals and teams @ +57+8+39 9.+ )425'3> (49. /39+7 @ nally and externally @ +1/;+7 7+8:198

+6:/7+2+398 @ 8:/9'(1+ :3/;+78/9> *+-7++ @ !9743- '3* 574;+3 1+'*+78./5 @ @ capabilities @ 44* 9+'2 <470/3- '3* )422:3/)'9/43 @ skills @ '3*8 43 '5574'). 94 +;+7>*'> 45+7' @ tions and change implementation @ '5'(/1/9> ,47 897'9+-/) 9./30/3@ !+;+7'1 >+'78 +=5+7/+3)+ ,742 2/11 @ operations or mill related functions @ 44* 9+).3/)'1 034<1+*-+ '3* +=5+7/ @ @ ence in board production. Knowledge @ @ from pulp production will be seen as an @ advantage @ 44* 8540+3 '3* <7/99+3 80/118 /3 @ English and excellent language skills in @ Finnish Please send your application with CV in English by e-mail to Marko Pekkola, SVP Operations Division Consumer Board, marko.pekkola@storaenso.com by 6th of April, 2015. Â

For further information: Â #7('3 .4*/3 !$ 438:2+7 4'7* urban.rhodin@storaenso.com tel. +46 70Â 564 5693 Marko Pekkola, SVP Operations Consumer Board marko.pekkola@storaenso.com tel. +358 40Â 672 2578

Stora Enso is the global rethinker of the paper, biomaterials, wood products and packaging industry. We always rethink the old and expand to the new to offer our customers innovative solutions based on renewable materials. Stora Enso employs some 27 000 people worldwide, and our sales in 2014 amounted to EUR 10.2 billion. Stora Enso shares are listed on NASDAQ OMX Helsinki (STEAV, STERV) and Stockholm (STE A, STE R). In addition, the shares are traded in the USA as ADRs (SEOAY) in the International OTCQX over-the-counter market.

â&#x2013; Trad. YAMK, MTo Pet-

teri Putkonen, 44, on nimitetty myyntipäällikÜksi 9.2.2015 alkaen. Hän vastaa Visma-yritysohjelmistojen myynnistä Pirkanmaalla.

Putkonen on tyÜskennellyt aiemmin Rekrytointipalvelu Sihti Oy:n talousjohtajana, yritysrahoituspäällikkÜnä Handelsbankenissa, Tampere United Oy:n toimitusjohtajana sekä

%

&

&

(

%

"

"

!) *+,-.-)

#

$ % #% &&&# % #% &&&# #% /

- * 0!- #

$ #%

1 2 !0,!- "

erikoisosaamisalueenaan ohjelmistoarkkitehtuurit ja Java-sovelluskehitys.

Michal Lison on nimitetty Senior Software Developeriksi 10.12.2014 alkaen.

Hoivatilat Oy â&#x2013; KTM, KHT Tommi Aar-

nio on nimitetty talousjohtajaksi 2.2.2015 alkaen.

Hänen vastuullaan on konsernin talous- ja rahoitusasiat.

Aiemmin Aarnio on toiminut PwC:n palveluksessa tilintarkastajana sekä neuvonta- ja konsultointitehtävissä. Tommi Sahi on nimitetty Etelä-Suomen rakennuttajapäällikÜksi Helsingin yksikkÜÜn 12.1.2015 alkaen.

Hän on aiemmin tyÜskennellyt NCC Rakennus Oy:n ja Quattro Rakennus Oy:n palveluksessa.

Suomen siemenperunakeskus Oy â&#x2013; Paula Ilola on nimitetty

toimitusjohtajaksi. Hän on aiemmin toiminut yksityisenä peruna-alan konsulttina sekä Raision Vihannin-perunatehtaan viljelyneuvojana ja hankintapäällikkÜnä.

Uudelle uralle Tampereen Puhelin Oy

'

Nordea Pankki Oyj:n ja Sampo-ďŹ nanssikonsernin palveluksessa.

Nitor â&#x2013; Toni Tapper on aloitta-

nut Senior Software Architectinä 24.2.2015. Hän on aiemmin tyÜskennellyt Accenturella teknisenä arkkitehtinä, tiiminvetäjänä ja projektipäällikkÜnä.

Erik Fallenius on nimitetty Lean & Agile consultantiksi 2.2.2015 alkaen. Olli Pietikäinen on nimitetty Lean & Agile consultan-

tiksi 5.1.2015 alkaen. Esko Luontola on nimitetty ohjelmistoarkkitehdiksi 1.2.2015 alkaen. Hän on tätä ennen toiminut ohjelmistokehittäjänä Solitalla.

DI Anna TÜrrÜnen on nimitetty UX Designeriksi, erikoisosaamisalueinaan konseptointi, prototypointi ja käyttÜkokemussuunnittelu. Hän siirtyy yhtiÜÜn Accenturelta, jossa hän on toiminut konsulttina ja suunnittelijana. Antti Heinonen on nimetty Senior Software Engineeriksi,

Suomen EU-edustustossa Brysselissä ja EU:n neuvoston koulutuskomitean puheenjohtajana.

Okmetic Oyj â&#x2013; KTM Kukka Vilkuna on nimitetty myyntiprosessin kehityspäällikĂśksi 1.3.2015 alkaen. Hänen vastuullaan on konsernin globaalin myynnin kehittäminen.

Vilkuna on aiemmin toiminut yhtiÜssä asiakaspalvelupäällikkÜnä sekä tilaus-suunnitteluprosessin vetäjänä. TkT Jaakko Sormunen on nimitetty Euroopan myyntipäällikÜksi.

Sormunen on aiemmin toiminut vastaavissa tehtävissä yhtiÜn palveluksessa USA:ssa sekä erilaisissa insinÜÜritehtävissä yhtiÜssä.

DI Vesa-Pekka Lempinen on nimitetty vanhemmaksi asiakastukipäällikÜksi 1.3.2015 alkaen, vastuullaan konsernin tekninen asiakastuki. Lempinen on aikaisemmin toiminut yhtiÜssä erilaisissa insinÜÜri- ja päällikkÜtehtävissä. Ins. AMK Jukka-Pekka Lähteenmäki on nimitetty kiekonvalmistuksen prosessipäällikÜksi 1.3.2015 alkaen.

Lähteenmäki on toiminut aiemmin yhtiÜssä erilaisissa insinÜÜritehtävissä.

tyÜskennellyt yhtiÜssä teknisenä managerina.

Anne Tuure on nimitetty VVO-kotikeskus Kuopioon myyntineuvottelijaksi 20.1.2015 alkaen.

OTM, VT Panu Koskimäki on nimitetty lakimieheksi 16.2.2015 alkaen. Hän tulee yhtiÜÜn Tertius Lakipalveluista. Marianne Leino on nimitetty VVO-kotikeskus Turkuun tekniseksi isännÜitsijäksi 2.2.2015 alkaen. Hän siirtyy yhtiÜÜn TVT Asunnot Oy:n hallinnollisen isännÜitsijän tehtävästä.

Pappila Penkkala Group Oy â&#x2013; Matias Mäenpää, 27, on

nimitetty toimitusjohtajaksi. Aiemmin Mäenpää tyÜskenteli toimitusjohtajana Anders Manager Oy:ssa.

Vainion Liikenne â&#x2013; KTM Erja Palin nimitet-

ty talouspäällikÜksi 5.1.2015 alkaen. Palin siirtyy yhtiÜÜn N-Clean Oy:stä, jossa hän toimi talousosaston esimiehenä ja johtoryhmän jäsenenä.

Tekniikan akateemiset

VVO-yhtymä Oyj

Mainio Oy

â&#x2013; FM Nina Alivirta on ni-

â&#x2013; YTM Antti Seppänen on

â&#x2013; DI Jari Jokinen, 47, on ni-

mitetty vuoden määräaikaiseen vastuuviestinnän asiantuntijan tehtävään 5.1.2015 alkaen. Hän tulee yhtiÜÜn viestintätoimisto Pilgrimistä, Edelmanin strategiajohtajan tehtävistä.

Mikko Kolehmainen on nimitetty ylläpitoyksikÜn teknisten managerien esimieheksi 1.2.2015 alkaen. Hän on aiemmin

aloittanut copywriterina ja konseptisuunnittelijana. Aiemmin hän on toiminut vastaavissa tehtävissä AAC Globalilla, Trainersâ&#x20AC;&#x2122; Housella, Satama Interactivella ja MediayhtiĂś Sansibarilla.

mitetty koulutusja tyÜvoimapolitiikasta vastaavaksi johtajaksi 20.4. alkaen. Jokinen siirtyy tehtävään Aaltoyliopiston kehitysjohtajan paikalta. Hän on aiemmin tyÜskennellyt eri tehtävissä opetusministeriÜssä, Aaltoyliopiston palveluksessa projektijohtajana sekä kehitysjohtajana, koulutusasioiden erityisasiantuntijana

RD Velho Oy â&#x2013; Krista Saloranta on aloit-

tanut mekaniikkasuunnittelijana Vantaan toimipisteessä 23.2.2015.

27.3.2015

Haku: www.romana.ďŹ > hae ilmoitettua tehtävää.

Jätä hakemuksesi keskiviikkoon 15.4.2015 mennessä.

Find what youâ&#x20AC;&#x2122;re looking for

Osaajia rakentamaan tulevaisuuden teollisuutta Siemens tarjoaa kattavan valikoiman saumattomasti integroitavia laitteisto-, ohjelmisto- ja teknologiaratkaisuja, jotka auttavat teollisuusyrityksiä kaikkialla maailmassa parantamaan valmistusprosessien joustavuutta, tehokkuutta ja nopeutta. Digitaalinen tehdasratkaisu optimoi koko tuotantoketjun tuotteiden suunnittelusta ja kehityksestä tuotantoon, myyntiin ja ylläpitoon. Toimimme Suomessa ja maailmalla yhdessä laajan partneriverkoston kanssa.

Etsimme vahvistusta kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin. Tarjoamme haastavia tehtäviä kansainvälisessä organisaatiossa alan ammattilaisten joukossa, ensiluokkaisten tuotteiden ja merkittävien asiakkaiden parissa.

Account Manager Vastaat automaatiotuotteiden, moottoreiden sekä sähkÜkäyttÜjen myynnistä ja markkinoinnista nimetyille OEM-asiakkaille.

Tehtäviisi kuuluvat asiakkuuksien hallinta sekä aktiivinen uusasiakashankinta.

Tehtävässä menestyminen edellyttää: ' " % #$% # "#( $ $#$"# " ))! ' &%(( "$ # # ' (( $"# && # # #(% "#( ! #& " "# "$ "#

" ! "" ' #$ " $ "$$## " " ( #) "&&##( ' & # "#&) " # & &( ' #" ( "&&##( # ( ( # "&&##( ' # $"#$"% $## " ! $ $

Application Engineer TyÜskentelet automaatiotuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa.

Tehtävääsi kuuluu tuotteidemme soveltaminen asiakkaiden innovatiivisissa projekteissa.

Tehtävässä menestyminen edellyttää:

Valmet etsii Sellu- ja Energia-liiketoimintalinjaan Tampereelle

Â&#x152; Â&#x2030; Â&#x201E; Â&#x2026; Â&#x17D; Â&#x192;Ĺ? Â&#x201E;{

Â? Â? Â&#x2C6; Â&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x17D;

Â&#x2020; Â? Â&#x192;Â&#x2C6; Â? Â&#x192;Â&#x2C6; Ă&#x2022;Ă&#x2022;Â&#x152; Â&#x192;Â&#x;

{ Â&#x17D; Â&#x17D; Â&#x192;Â&#x2020; { Â&#x2C6; Â&#x160; { Â&#x192;Â&#x2C6;

Â&#x152; Â? Â&#x2C6; Â&#x2026; Â&#x2030; Â? Â? Â? Â&#x2C6; Â&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x17D;

Â&#x2020; Â? Â? Â&#x2C6;

1 SP KF LUJ JOT JOĂ&#x161;Ă&#x161;SJOĂ&#x160; W B T UB B U Q B JOF SVOLP T VVOOJU U F M VT UB Q SP KF LU F JT TB

4 VVOOJU U F M VJOT JOĂ&#x161;Ă&#x161;SJOĂ&#x160; U F I UĂ&#x160;W JJT J LVVM VV Q B JOF SVOHP O T VVOOJU U F M V KB

LF I JU Z T U F I UĂ&#x160;W Ă&#x160;U

QB JOF SVOHP O KB NVJEF O SB LF OU F JEF O M VKVVT M B T LF OUB TF LĂ&#x160; M VKVVTB OBM ZZ T JU

-JTĂ&#x160;UJF U P KB U F I UĂ&#x160;W JT UĂ&#x160; B OUB B + VLLB : M JUB M P

Q VI

KVLLB

ZM JUBM P !W BM NF U

D P N

Â&#x;Â&#x;Â? Â? Â? Â&#x2C6; Â&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x17D;

Â&#x2020; Â&#x192;Â&#x201E;{ { Â&#x201E;{

Â? Â? Â&#x2C6; Â&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x17D;

Â&#x2020; Â? Â&#x192;Â&#x2C6; Â? Â&#x192;Â&#x2C6; Ă&#x2022;Ă&#x2022;Â&#x152; Â&#x192;Â&#x;

{ Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x2030; Â? Â? Â? Â? Â&#x2C6; Â&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x17D;

Â&#x2020; Â? Â? Â&#x2C6;

1 Ă&#x160;Ă&#x160;T VVOOJU U F M JKB OB W B T UB B U Q VULJT U P O T VVOOJU U F M VT UB

-JTĂ&#x160;LT J U F I UĂ&#x160;W JJT J LVVM VV B T JB OU VOUJKB

KB LF I JU Z T U F I UĂ&#x160;W Ă&#x160;U TF LĂ&#x160; Q VULJT U P KF O &/ " 4 .& LPPEJO NVLB JOF O M VKVVT M B T LF OUB

4 VVOOJU U F M VJOT JOĂ&#x161;Ă&#x161;SJOĂ&#x160; U F I UĂ&#x160;W JJT J LVVM VV LB U U JM BM B JU P LTF O %

M B Z P VU T VVOOJU U F M V 5 F I UĂ&#x160;W Ă&#x160; P O NĂ&#x160;Ă&#x160;SĂ&#x160;B JLB JOF O

-JTĂ&#x160;UJF U P KB U F I UĂ&#x160;W JT UĂ&#x160; B OUB B 5 B Q JP 5 F JW B T

Q VI

UB Q JP

U F JW B T !W BM NF U

D P N

Â&#x152; Â&#x2030; Â&#x201E; Â&#x2026; Â&#x17D; Â&#x192;Ĺ? Â&#x192;Â&#x2C6; Â? Â&#x192;Â&#x2C6; Ă&#x2022;Ă&#x2022;Â&#x152; Â&#x192;Â&#x;

Â&#x;Â&#x201A; Â&#x2026; Ă&#x2022;Â&#x192;Â? Â&#x17D; Â&#x201C; Â&#x2026; Â?

Â&#x2C6; Â&#x201E;{

Â&#x2C6; Â? Â&#x17D; Â&#x152; Â? Â&#x2021;

Â&#x2C6; Â&#x17D; Â&#x2030; Â&#x192;Â&#x2C6; Â&#x17D; Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2C6;

' $# # #$ # $"# ' " % #$% # "#( $ $#$"# " ))! ' &%(( "$ # # ' $"# # % "# "# (&##) ##& "#( " ( # $$" $$## "# ' !% "# $"# & (! "#)"#( ' # $"#$"% $## $ "" ' #" ( "&&##( # ( ( # "&&##(

7 B T UB B U TĂ&#x160;ILĂ&#x161;JT U Z T

KB JOT U SVNF OU P JOU JQ SP KF LUJF O U P U F VU UB NJTF T UB

-JTĂ&#x160;UJF U P KB U F I UĂ&#x160;W Ă&#x160;T UĂ&#x160; B OUB B 4 B NJ 3F NF T

Q VI

TB NJ SF NF T !W BM NF U

D P N

Â? Â? Â&#x2C6; Â&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x17D;

Â&#x2020; Â? Â&#x160; Â&#x;Â&#x;Â&#x2020; Â&#x2020; Â&#x192;Â&#x2026; Â&#x2026; Ă&#x2022;Â&#x;

System Specialist â&#x20AC;&#x201C; Industrial Internet Osana kehitystiimiä vastaat pilvipalveluihin ja datan keräämiseen liittyvien palvelujen ja ratkaisujen kehittämisestä. Osallistut aktiivisesti ratkaisujen tuottamiseen ja markkinointiin.

Tehtävässä menestyminen edellyttää: ' " % #$% # "#( $ $#$"# " ))! ' $"# % % $ ! "# #(& # &" ! # "$ #$ ## " "# ' % !#$ " # & (! "#) " "# ' ! # # # # " !% ! ##&% &" & #$ # $"# ' # # #$!% ##&% " #" "# $$! #

((# ## "$ $" ' &%(( "$ # # ' !% "# $"# # "$$" $# # "#

Lisätietoja: Konsultti Sari-Anne Poikkijoki, Romana Management Oy, puh. 050 5167399, ma 30.3. klo 10-11, ke 1.4. klo 15-16 sekä to 2.4. klo 9-10.

Digital Factory

Â&#x152; Â&#x2030; Â&#x201E; Â&#x2026; Â&#x17D; Â&#x192;Â&#x2030; Â&#x152; Â { Â&#x2C6; Â&#x192;Â? { { Â&#x17D; Â&#x192;Â&#x2030; Â&#x2030; Â&#x2C6;

7 B T UB B U LB U U JM B Q SP KF LUJF O U F LOJTF T UĂ&#x160; U P U F VU UB NJTF T UB

-JTĂ&#x160;UJF U P KB

U F I UĂ&#x160;W Ă&#x160;T UĂ&#x160; B OUB B 1 F U F S " OTP O Q VI

QF U F S B OTP O!W BM NF U

D P N -JTĂ&#x160;UJF U P KB U F I UĂ&#x160;W JT UĂ&#x160; P TP JU U F F T UB XXX

W B M NF U

D P N D B SFF ST

-Ă&#x160;I F UĂ&#x160; I BLF NVLTF T J OF U UJT JW VKF NNF LB VU UB

NF OOF T TĂ&#x160;

Â? Â&#x17D; Â?

Â&#x17D;

Â&#x2C6; Â&#x160; Â&#x;Â&#x192;Â&#x2C6;

7 BM NF U 0Z K P O NB B JM NB O KP I UB W B TF M M V

Q B QF SJ KB F OF SHJB U F P M M JT VVEF O U F LOP M P HJB

KB QBM W F M V U P JNJU UB KB

.F JEĂ&#x160;O

B NNB U U J M B JT UB NNF

Z NQĂ&#x160;SJ NB B JM NB B U Z Ă&#x161;T LF OU F M F F M Ă&#x160;I F M M Ă&#x160; B T JB LLB JUB NNF

T JU P VU VOF JOB

B T JBLLB JEF NNF NF OF T U ZLTF O F EJT UĂ&#x160;NJTF F O Â&#x2030; KP LB Q Ă&#x160;JW Ă&#x160;

Â&#x2018; Â&#x2018; Â&#x2018; Ĺ&#x203A; Â? { Â&#x2020; Â&#x2021;

Â&#x17D; Ĺ&#x203A; } Â&#x2030; Â&#x2021; ĹŠ } { Â&#x152;

Â&#x152; Â?

3

4

27.3.2015

Oilon Energy Oy suunnittelee ja valmistaa suuritehoisia voimalaitosja prosessipolttimia.

Oilon Industry Oy suunnittelee ja valmistaa polttimia nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille teollisuus- ja laivakäyttöön.

Oilon Scancool Oy on yksi Suomen johtavista teollisuuskylmälaitosten ja teollisuuslämpöpumppujen toimittajista.

Haemme Lahden toimipisteeseemme

Haemme Vantaan toimipisteeseemme tulosvastuullista

AUTOMAATIOSUUNNITTELIJOITA

MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ

Lisätietoja Oilon Energyn tehtävästä antaa suunnittelupäällikkö Marko Kylä-Sipilä, p. 044 757 6337.

vastaamaan ja kehittämään kotimaan teollisuuskylmämyyntiä.

Lisätietoja Oilon Industryn tehtävästä antaa suunnittelupäällikkö Jari Koivula, p. 044 757 6234.

Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Jussi Alpua p. 044 337 4475 sekä myyntipäällikkö Esa Hälvä p. 040 153 7985 (ma-ke).

Lue lisää työtehtävistä

Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 26.4.2015 mennessä oitteeseen careers@oilon.com. Merkitse otsikkokenttään tehtävän nimi.

Hakemuksien käsittely aloitetaan jo hakuaikana.

Tule uudistamaan teollisuutta älykkäämmällä kunnossapidolla.

Efora Oy tuottaa teollisuudelle kilpailukykyä älykkäämmällä kunnossapidolla. Toimimme seitsemällä paikkakunnalla Suomessa noin 850 ammattilaisen organisaatiolla.

Tehdaskohtaisesti vastaamme asiakkaiden tuotantolinjojen häiriöttömyydestä ja kustannustehokkaasta kunnossapidosta. Haussamme on nyt

SAP–järjestelmäpäällikkö Tehtävä on vakituinen ja sijaintipaikka voi olla mikä tahansa Eforan Suomen toimipisteistä. Tehtäviisi kuuluvat Eforan käyttämän SAP-järjestelmän kehittäminen ja ylläpito sekä huolehtiminen tarvittavien palveluiden soveltuvuudesta liiketoiminnalle.

Osallistut aktiivisesti SAP PM -moduulin päälle rakennettaviin älykkäämmän kunnossapidon ratkaisuihin, jotka hyödyntävät uusia reaaliaikaisuuteen pohjautuvia mobiili- ja analytiikkateknologioita. Lisäksi vastaat tehtävässäsi SAP-käyttäjätuen johtamisesta sekä SAP-järjestelmän implementoinnista asiakasprojektien haltuunotoissa.

ja MS Office -työkalut ovat sinulle hyvin tuttuja. Sinulla on yhteistyökykyinen, ratkaisuhakuinen ja asiakaslähtöinen toimintatapa, sujuva englannin kielen taito sekä valmius matkustaa Suomessa Eforan toimipisteiden välillä.

Odotamme sinulta korkeakoulututkintoa tietotekniikasta tai tuotantotaloudesta, usean vuoden työkokemusta SAP PM -järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta sekä projektien läpivientikykyä. Käytännön kokemus teollisesta kunnossapidosta ja isojen projektien johtamisesta on eduksi.

SAP ERP (erityisesti SAP PM)

Lue lisää Eforasta ja älykkäämmästä kunnossapidosta: www.efora.fi

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja vastuullisen tehtävän kehittyvässä palveluliiketoiminnassa sekä näköalapaikan suomalaiseen teollisuuteen ja uudistuvaan kunnossapitoliiketoimintaan. Tarjoamme myös mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoasi ja olla mukana rakentamassa uusia teollisen internetin ratkaisuja.

Katso lisätiedot ja hae tehtävään osoitteessa www.storaenso.com/ careers, viimeistään 3.4.2015.

Lisätietoja tehtävästä antaa tietojohtaja Jari Collin, +358 50 5831298

Uudelle uralle Canon Oy

■ Niko Haapamäki on nimi-

tetty aluejohtajaksi Canon Business Center Jyväskylään 11.2.2015 alkaen. Reija Tulasalo on nimitetty yhteyspäälliköksi Canon Busi-

ness Center Tampereelle 9.2.2015 alkaen.

World Trade Center Turku ■ KTM Jaana Mäkikalli, 47, on nimitetty päälliköksi

1.2.2015 alkaen. Aiemmin Mäkikalli on toiminut Turun kauppakamarin yhteyspäällikkönä sekä eri tehtävissä Turun ammattikorkeakoulussa.

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

21

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;

CAD- / PLM-JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

KONEOSAT

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

ROBOTIIKKA

LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

RĂ&#x201E;Ă&#x201E;TĂ&#x201E;LĂ&#x2013;IDYT MUUNTAJAT JA TEHOLĂ&#x201E;HTEET

SUUNNITTELETKO UUTTA KEHITĂ&#x201E;TKĂ&#x2013; NYKYISTĂ&#x201E;?

- KEH

/$$'81 382/(67$

LĂ&#x201E;MMITYS JĂ&#x201E;Ă&#x201E;HDYTYS

HVAC Hydrauliikat Kuuma- Kylmä- PolttoÜljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto Kylmäjärjestelmät Muut Asiakassovellukset Trouble-Shooting

Luotettavat räätälÜidyt ja vakiomalliset muuntajat sekä teholähteet joustavasti suoraan valmistajalta.

A-Robot Service Oy

MADE IN FINLAND

Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

www.intertrafo.fi

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi TEKNISET HARJAT

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

²HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA

Varaa ANSYS FEM ja CFD simulointiohjelmistot edrmedeso.com

paikkasi 0204 424 600

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

MyÜs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

EJBKĤGJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

TYĂ&#x2013;KALUT

Palvelua, asiantuntemusta kääntÜterästä karaan.

Seco Tools Oy Puh. (09) 2511 7200

+UN TARVITSET TIETOA WWW TALENTUMSHOP Ă&#x;

LUE TEKNIIKKA&TALOUS SUMMASSA Tämänkin Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissa Summassa milloin vain ja missä vain â&#x20AC;&#x201C; myĂśs myĂśhemmin.

RekisterÜity, lue ilmaiseksi ja täydennä tilattavalla sisällÜllä:

summa talentum Č´

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.3.2015

Perjantai Kuka loisi robotille moraalin?

T

ekniikan kehitys kulkee tällä hetkellä niin kovaa, etteivät ihmisen moraalipohdinnat pysy siinä mukana.

Kuka esimerkiksi on vastuussa kolariin joutuneen robottiauton tekemistä vahingoista? Entä jos kyseessä onkin robottiase?

– Ihmisen moraalitaju on kivikautinen, eikä meidän luontainen moraali-intuitiomme toimi koneiden kanssa, sanoo tohtoriksi pian väittelevä Michael Laakasuo, joka tutkii ihmistä ja ihmisen moraalitajua Helsingin yliopistossa.

– Jos robottiautoon ohjelmoidaan mahdollisuus rikkoa liikennelakia onnettomuustilanteessa, niin voidaanko olla varmoja, ettei se riko niitä muulloinkin?

Laakasuo muistuttaa, että vaikka itsenäisesti toimivat taistelurobotit kuulostavat tieteiskirjallisuudelta, ne ovat jo täyttä todellisuutta.

– Maailmassa on koneita, jotka tekevät päätöksiä, joita voi kutsua moraalisiksi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kehitetty kahdella jalalla käveleviä, tykin kantamiseen pystyviä robotteja, jotka kykenevät itsenäiseen päätöksentekoon. Silti asiaa ei ole lainkaan mietitty moraalipsykologian kannalta.

Se tarkoittaa, että robotti analysoisi onnettomuustilanteessa uhkatekijät, laskisi uhrit ja valitsisi vähiten tuhoisan vaihtoehdon.

– Tämä on täysin matemaattinen moraaliteoria, joka olisi mahdollista tehdä, Laakasuo sanoo.

ROBOTTIEN KÄYTTÖ laajenee taistelukenttien ulkopuolellakin, muun muassa markkinoinnissa.

– Esimerkiksi naisen näköisestä robotista kertovaa Ex Machina -elokuvaa on markkinoitu treffipalvelu Tinderissä robotilla, joka esittää ihmistä. En oikein tiedä pidänkö siitä, että meitä huijataan näin, Laakasuo pohtii.

Laakasuo ei tunnustaudu teknologiavastaiseksi, mutta hän vierastaa liiallista kontrollointia. Hän on myös erittäin huolissaan tietoturvasta.

– En ole huolissani teknologiasta vaan ihmisestä ja ihmisen vallanhimosta.

Yhteiskuntajärjestelmät, jotka eivät ole kunnioittaneet yksilöiden tietosuojaa, eivät ole ikinä osoittautuneet hyviksi.

Koska Laakasuo ei halua ilmaiseksi markkinointimateriaaliksi, hän ei käytä Googlea eikä

ole Facebookissa. Mieluiten Laakasuo olisi netissä näkymätön, mutta se ei ole enää mahdollista.

– Mediajulkisuudesta ja henkilökultista on tullut pysyvä osa meidän kulttuuria.

Tutkijoidenkin täytyy markkinoida ideoitaan omilla kasvoillaan saadakseen rahoitusta.

Laakasuo on pohtinut robottien moraalia jo puolitoista vuotta, mutta ei ole vielä löytänyt rahoitusta tutkimukselleen.

– Ehkä olen kysynyt vääristä paikoista. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Robotiikan kolme pääsääntöä Tieteiskirjailija Isaac Asimov loi robotiikan säännöt: ■ 1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.

■ 2. Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.

ISAAC ASIMOVIN klassisissa tieteistarinoissa robottien toimintaa kahlitsee ”robotiikan kolme pääsääntöä”, mutta todellisuudessa tällaisia sääntöjä ei ole olemassa.

Se mietityttää Laakasuota.

– Yksi ratkaisu voisi olla, että tehtäisiin kansainvälinen sopimus, joka jäädyttäisi sotilasrobottien kehityksen niin että ehdittäisiin miettiä moraalikysymyksiä, hän sanoo.

Yksinkertaisin keino saada robotteihin moraalia olisi ohjelmoida niihin utilitarismia.

■ 3. Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen eikä toisen pääsäännön kanssa.

Myöhemmin Asimov lisäsi nollannen pääsäännön: ■ 0. Robotin tulee suojella ihmiskuntaa. Tällöin muihin pääsääntöihin lisätään määreet mikäli se ei riko edellisiä.

IHAN SCIFIÄ? – Ihmiset ovat reagoineet robottien moraalipohdintoihini yllättävän vakavasti. Luulin, että olisin liikaa edellä aikaani ja tätä pidettäisiin ihan scifinä, sanoo tutkija Michael Laakasuo.

ARTTU LAITALA

HELP DESK JARI TOMMINEN

Hankkiudu eroon turhasta tavarasta

M

uutossa tai remontissa tarpeettomiksi käyvistä vanhoista huonekaluista voi olla tuskallista päästä

eroon.

Kun Ikeasta saa uusia huonekaluja kymmenillä tai muutamilla sadoilla euroilla, ei tavallisista vanhoista huonekaluista tahdo saada paljon mitään internetin myyntipalstoillakaan. Ota hyvät kuvat ilmoitusta varten ja kerro kalusteiden tarkat mitat.

Myymistä voi kokeilla vaikka Huuto.netin tai Tori.fi:n kautta.

Vanhoista kalusteista saa harvoin yli sataa euroa tai sitäkään, jollei sitten myy antiikkia tai arvokalusteita.

HUONEKALUJA EI saa viedä taloyhtiön roskakatokseen. Ilman autoa tai pienen auton kanssa niitä on hankala kuljettaa mihinkään. Onneksi tavaroille voi tilata maksut-

toman noudon.

Ainakin pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus noutaa kodeista ehjiä ja hyväkuntoisia huonekaluja sekä muuta uusiokäyttöön soveltuvaa tavaraa, kuten leluja, urheiluvälineitä ja vaatteita. Jääkaapeista ja televisioista eivät kuitenkaan kelpaa viittä vuotta vanhemmat mallit.

Vanhaa tavaraa noutaa myös Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International ry, joka myy ehjää tavaraa eteenpäin 30 kirpputorillaan. Järjestö lupaa ohjata varoja kehitysyhteistyöhön 30 köyhään maahan.

Fidan maksuton noutopalvelu toimii pääkaupunkiseudun lisäksi, Kotkassa, Tampereella, Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

HANKALAMPAA ON rikkinäisen elektro-

niikan kanssa. Sähkö- ja elektroniikkaro-

mua ottavat vastaan tuottajavastuulain mukaisesti monet kaupat ympäri maata sekä pääkaupunkiseudulla HSY:n Sorttiasemat. Näihin kelpaavat myös vanhat televisiot, isot kodinkoneet kuten jääkaapit sekä valaisimien osat, kuten loisteputket.

Katso nämä: Vanhan tavaran kierrätys: www.fida.info ja www.kierratys.info Elektroniikkaromu: www.serkierratys.fi Vanhan tavaran myyntipalstat: www. huuto.net ja www.tori.fi & TERO LEHTO

@talentum.fi

ISKUA. ADSL-modeemi ja lähiverkon reititin Konalan Sortti-aseman SER-lavalla Helsingissä.

27.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Olet varmaan joskus

miettinyt, miksi moderni fysiikka on niin vaikeaselkoista. Se johtuu fyysikoiden tavasta laskea. Esimerkkinä on yksinkertainen yhteenlasku, jossa lasketaan yhteen kaikki mahdolliset positiiviset kokonaisluvut ykkösestä äärettömään.

Tavallisen ihmisen mielestä tämän summan arvo on ääretön, mutta brittiläisen Nottinghamin yliopiston fyysikot Tony Padilla ja Ed Copeland todistavat alkeismatematiikan avulla, että summa on –1/12.

Todistuksen oivallusta vaativa osa on summan 1 – 1 + 1 – 1+ 1 – 1... määrittämi-

WTF

nen, kun lasku jatkuu äärettömiin. Summan arvo on yksi, jos yhteenlaskussa on parillinen määrä ykkösiä ja nolla, jos ykkösiä on pariton määrä. Jos ykkösiä on ääretön määrä, summan arvo on 1/2, mikä voidaan fyysikoiden mukaan todistaa myös muilla, vaikeammilla tavoilla. Osaatko tätä tietoa hyväksi

23

käyttäen todistaa, että –1/12 todella on kaikkien kokonaislukujen summa? Tai onko se jotain muuta?

Tässä linkki fyysikoiden todistukseen: https://www.youtube.com/ watch?v=w-I6XTVZXww VASTAUS SIVULLA 13

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Intian itäosissa

sijaitsevassa Jhariassa on kytenyt maanalainen tulipalo vuodesta 1916.

Palon uskotaan syttyneen sen jälkeen, kun hylättyjä hiilikaivoksia ei suljettu asianmukaisesti. Tuli on Wired-lehden mukaan levinnyt 70 maanalaiseksi paloksi.

Palot saavat voimaa valtavista hiilivarastoista. Ajoittain syntyvät suuret kuilut imevät kaiken yllään olevan sisäänsä.

Valokuvaaja Johnny Haglund vieraili paikalla ja kertoo alueen ihmisten surkeista oloista. Haglundin palosta ottama valokuva voitti toisen palkinnon Pictures of the Year International -kilpailussa.

Ihmiset asuvat lähialueella savun ja myrkyllisten kaasujen keskellä. Kaksikymmentä vuotta sitten maa aukesi ja tuhosi kahdessa tunnissa 250 taloa. Asukkaiden siirtäminen pois paloalueiden lähistöltä on kaatunut sekä byrokratiaan että paikalliseen vastustukseen. Monet perheet ovat halukkaita poislähtöön, mutta heidän omat varansa eivät siihen riitä.

Maanalaiset palot ovat hankalia sammuttaa. Yhdysvaltain Pennsylvaniassa on palanut samanlainen tulipalo jo vuosikymmeniä.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Jhariassa on riittävästi hiiltä siihen, että palot jatkuvat 3 800 vuoden ajan. & WWW.TEKTAL.FI/P/1

1) Maineikas italialainen rengas- ja kalenterivalmistaja Pirelli on siirtymässä kiinalaisomistukseen. Kuka seuraavista henkilöistä ei ole esiintynyt Pirellin vuodesta 1964 lähtien julkaistuissa kalentereissa? a) Jennifer Lopez b) Sophia Loren c) Scarlett Johansson d) Cindy Crawford 2. Ostotarjous on arvoltaan 7,1 miljardia euroa. Mikä on yritysmaailmassa arvoltaan suurin kauppa, jossa mukana on ollut suomalaisyritys? a) Fortum myi sähkönsiirtonsa Ruotsissa kaksi viikkoa sitten

b) Nokia osti karttayhtiö Navteqin 2007 c) Nokia myi puhelimet Microsoftille 2013 d) Stora Enso osti Consolidated Papersin 2002 3. Mikä on arvoltaan historian suurin yrityskauppa? a) lääkeyritys Pfizer osti Warner-Lambertin vuonna 2000 b) teleyritys Vodafone osti saksalaisen Mannesmannin 1999

c) internetyritys AOL osti Time Warnerin 2000 d) öljy-yhtiö Exxon osti Mobilin 1998 VASTAUKSET SIVULLA 13

LUKU

515 milj. euroa Peliyhtiö Supercellin viime vuoden tulos.

Voitto on runsaat kolme miljoonaa euroa jokaista työntekijää kohti.

Nyt alkaa vaalien likainen pelivaihe

M

eidän suomalaisten tulisi muistaa näinä ankeina aikoina toteamus: ”Enkelit osaavat lentää, koska he ottavat asiat ja itsensä kevyesti”.

Suomessa vallitseva tosikkomainen riitely, syyttely ja asioiden veivaaminen on leimannut yritysja yhteiskuntaelämää jo vuodesta 2009.

Tosiasiassa maailma on täynnä mahdollisuuksia. Koskaan ennen Suomi ei ole ollut yhtä lähellä muuta maailmaa kuin nyt. Innovaatiot lähtevät lentoon, jos niille annetaan oikea kiitorata.

Kun avasin Twitterin, se tiesi heti tarjota katseltavaksi sunnuntai-iltana Veikkauksen sivuilla näytettävää El Classico-ottelua Barcelona–Real Madrid.

Juuri aiemmin olin tarkastellut, mitä puhuttiin Cybersec-seminaarissa, ja mitä nousi esille SWSX2015 tapahtumassa Austinissa.

Isoveli osaa taitavasti lukea elämääni, kiinnostuksiani ja harrastuksiani.

VERKOSSA ON lähes kaikki ilmaista. Tosin hintana on, että luovutat kaikki tietosi ja elämäsi älykkäiden järjestelmien murskattavaksi. Palkkioksi saat jättimäärän tietoa paikoista ja asioista, joihin sinulla ei aiemmin olisi ollut aikaa eikä aina varaakaan.

Tätä miettiessäni tein vierailun pariin huippufirmaan, ja esiin nousi kaksi asiaa. Jokaisessa asiakkaistaan välittävässä yhtiössä on niin kutsuttu War Room, jossa seinän näyttötaulut nakuttavat toteutuneita kauppoja, asiakkaiden verkkoelämää, kampanjoiden onnistumista ja asiakkaiden lähiajan tarpeita.

Selkeä toiminnallinen muutos on, että strategian korvaa War Roomin päivittäin, tunneittain ja minuuteittain tarjoama tietovirta. Sen perusteella laivaa ohjataan. Strategiaa on vaikea luoda kaukana asiakkaiden reaalimaailmasta.

War Room -käsite ja sotapelien hiekkalaatikko ovat tuttuja kaikille, jotka ovat käyneet Maanpuolustuskurssit tai välittäneet lukea historiaa.

Omien voimavarojen ja kilpailijoiden analyysi, skenaariotekniikat, liittoutumispelit ja roadmapit ovat lähtöisin sodankäynnistä jo tuhansien vuosien takaa.

Jokaisen johtajan tai johtajaksi haluavan lukuohjelmaan pitäisi kuulua Maanpuolustus-lehti.

Se tekee viiltävän rehellistä analyysiä itäisestä naapuristamme ja maailman kriisipesäkkeistä.

Lehdessä jopa Pekka Haavisto ottaa varsin kovan linjan terrorismin joukkoihin lähteneiden paluuseen.

Rehellinen on myös Saudeissa asuvan suomalaisen, maailman toiseksi suurimman kemian alan yrityksen teknisen pomon Harri Kiisken juttu. Hä-

”Vartiaisen vierastyövoimahömppä on kestämätöntä.”

nen toteamuksensa radikaalimuslimien taistelun sisäsiittoisuudesta on uutta. Shiiat ovat heille jopa vääräuskoisempia kuin kristityt ja juutalaiset. Ei ole helppoa ymmärtää.

MONET VIRITTELEVÄT jo suksiaan pääsiäisen laduille. Kaveri oli puolisonsa kanssa hiihtoporukan kokouksessa. Kun vaimo tuli kotiin, tämä innostui kehumaan: – Kivaa porukkaa, kaikki sanoivat, että olen tosi nuorekkaan näköinen.

Tähän mies: – No se johtuu varmaan siitä, että kerroin sinun olevan kohta kuusikymppinen.

Vaalien likainen peli alkaa tällä viikolla. Minulle käytiin jo kertomassa miten kokoomus nostaa kannatustaan kakkosella alkavaksi. Stubb lähtee Brysseliin ja Vartiainen luovuttaa paikkansa Kaisa Mäkäräiselle.

Vartiaisen vierastyövoimahömppä on kestämätöntä, koska nyt työikäisistä vain kaksi kolmannesta on töissä.

Itävalta teki rehellisen analyysin. Siellä väestöstä 200 000 on päivittäin huumeessa, juovuksissa tai päästään sekaisin. Lähes 600 000 on jatkuvasti sen verran päihteissä, ettei saisi ajaa autoa.

Vastaava analyysi olisi syytä tehdä täällä ja miettiä, kuka ja miten tuon ylijäämävarannon ja heidän lapsensa pelastaa tai ylläpitää. &

11

DER

27.3.2015

Päivä paketissa.

Joka arkipäivä. www.tektal.fi/paiva

ANTRIEB

Q Kestävä Q Luotettava Q Kansainvälinen

p. 03 254 1800 nord.com Member of the NORD DRIVESYSTEMS Group

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Tule, langaton energia!

T

ulevaisuuden tärkein energialähde on aurinko. Moni haaveilee suuresta avaruusaurinkovoimalasta, joka tuottaa sähköä tasaisesti ympäri vuoden ja vuorokauden.

Parhaat aurinkopaneelit tuottavat noin tuhat wattia neliömetriltä päiväntasaajalla keskipäivän aikaan. Avaruudessa aurinkopaneelien teho on suurempi, joten niistä irtoaa ehkä 1500 wattia neliömetriltä.

Jos Suomen koko sähköntarve haluttaisiin kattaa avaruusaurinkovoimalla, tarvittaisiin ehkä yhdeksän neliökilometriä aurinkopaneelia. Suomen sähkötehon tarve on suurimmillaan noin 13 200 megawattia, tuotantoneliömetrejä tarvitaan lähes yhdeksän miljoonaa. Nykyhinnoilla tällainen aurinkopaneelisto maksaisi ehkä 4–5 miljardia eli yhden suuren voimalan hinnan.

PANEELISTON LÄHETTÄMINEN avaruuteen tosin maksaisi monin verroin enemmän.

Yhden kilon hyötykuorma lentää avaruuteen 5000–10 000 eurolla.

IHANA TEKNIIKKA RAILI LEINO

@talentum.fi

Suuria toiveita on ripustettu hiilinanoputkiin, joista voisi teoriassa rakentaa köyden.

Tavara kulkisi köyttä pitkin hississä ylös voimalaan, sähkö alas.

Toistaiseksi pisin nanoputkista valmistettu köysi tai lanka on ollut 40 senttiä pitkä, kun avaruusvoimala vaatisi 400 tai mieluummin 40 000 kilometriä.

PAREMPI VAIHTOEHTO

rävällä tarkkuudella. MHI teki kokeet Koben tehdas- ja satama-alueella Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella.

Käytetty teho on vielä pieni, samoin etäisyys. Mikroaaltoledistä siirtyi pieneen vastaanottimeen sen verran energiaa, että pieni vedenkeitin käynnistyi. Tutkijat kuitenkin pitävät tulosta voittona. Koe todistaa, että tekniikka toimii.

Antennin päälle voisi putoilla paistuneita sorsia.

on langaton energiansiirto, joka oli jo Nikolai Teslan unelma 1890-luvulla.

Ongelma on ollut, että säteilykeila hajoaa liikaa.

Vähintään puolet energiasta häviää matkalla. Mikroaaltojen keräämiseen tarvittaisiin kilometrien kokoinen antenni.

Lisäksi antennin päälle voisi putoilla valmiiksi paistuneita sorsia.

Maaliskuun alkupuolella japanilainen Mitsubishi Heavy Industries ilmoitti kokeesta, jossa 10 kilowatin teho siirtyi radioemissiotekniikalla 500 metrin etäisyydelle neulante-

HAAVEET AVARUUSVOIMALASTA heräsivät, mutta

menetelmä saattaa tuottaa suurempia hyötyjä maan pinnalla. Energiansiirto on suuri haaste myös esimerkiksi merituulivoimalle ja suurille maanpäällisille aurinkovoimaloille.

Sinisen ledin keksijänä Nobel-palkittu Hiroshi Amano rakentaa jo komponentteja, joiden avulla sähköautot kulkevat tulevaisuuden moottoriteillä ja imuroivat käyttövoimansa langattomasti, asfaltin alle upotetusta virtakiskosta. &

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

Ledien valoteho 20-kertaistuu, sen hinta putoaa kymmenesosaan joka kymmenes vuosi, ja vuonna 2020 ledit tuottavat yhden watin sähköteholla 200 lumenin valaistuksen.

Cree mursi ensimmäisenä ledien 300 lumenin tehorajan wattia kohti.

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

AGILENT TECHNOLOGYN TUTKIJA ROLAND HAITZ ENNUSTEESSAAN VUONNA 2000.

1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum.

Hallitsetko kiinteistötransaktioiden sopimukset?

Kiinteistötransaktiobrunssi • 21.4. Helsinki

Asianajaja SAARA PARONEN, Asianajotoimisto Borenius Oy

Partner ARI ENGBLOM, KPMG Oy Ab

Brunssilla käsitellään toimitila- ja sijoituskiinteistöjen transaktioihin tyypillisesti liittyviä edellytyksiä, haasteita, ongelmatilanteita ja tuoreita kokemuksia eri toimijoiden

Senior Manager PEKKA HYTTINEN, Ernst & Young Oy

Specialist Partner NIINA NUOTTIMÄKI, Asianajotoimisto Borenius Oy

näkökulmasta. Seminaarissa keskitytään erityisesti kiinteistötransaktioiden verotus-, rahoitus- ja muihin kaupallis-juridisiin kysymyksiin.

Hinta 495 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 € + alv 24 %) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi