Tekniikka&Talous 18/2015 by tektal

Sitra pani energiatekniikat j채rjestykseen 4

15.5.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

NÄY

Esittäydy ammattilaisille medioissa, joita he seuraavat.

VAIKUTA KOHTAA Oikea sisältö oikeissa kanavissa tekee vaikutuksen.

Kohtaa kasvokkain tai medioissa, jotka luovat inspiroivan ympäristön keskustelulle.

mediamyynti.talentum.fi Ota yhteyttä, tutustutaan toisiimme.

Talentumin ammattilaismediat – digitaaliset, lehdet ja tapahtumat – tarjoavat sinulle maaperän menestykseen.

Startup Meedoc tarjoaa lääkärin kännykkään 8 Sähkömittarit avaavat miljardimahdollisuudet 6

15.5.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

BioVerno tuli tankkiin 8 Sitra pani energiatekniikat järjestykseen 4

Näin kuitu kiertää 14 E.coli-lux paljastaa homeen 7

Suljetulle Hituralle koittaa uusi

KULTA-AIKA JOHANNA TAKALO

Hituran kaivos on tyhjä, mutta omistaja Belvedere on löytänyt kultaa 19 kilometrin päästä. 16

Maailman parasta rengastestausta — Nastolassa 12 Veijo Miettinen Suomalainen ei johtajaa kaipaa 23

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Uutiset

”Menestyneet naiset, jotka kiistävät kokeneensa ennakkoluuloja, eivät voi olla ihan tosissaan.” KONEEN MUOTOILUJOHTAJA ANNE STENROS HELSINGIN SANOMISSA 3.5.2015.

Sitran viesti hallitukselle:

Suosi uusiutuvaa, jos ha

Puhtaat energiatekniikat ovat mahdollisuus kansantalouden kasvuun, selviää Sitran teettämästä tutkimuksesta TALOUS / Jos Juha Sipilän uusi hallitus haluaa luoda työpaikkoja ja parantaa Suomen vaihtotasetta, sen kannattaa suosia suurta biomassapohjaista sähköntuotantoa ja tuulivoimaa eikä suinkaan ydinvoimaa energiapolitiikassaan. Tämä yllättäväkin tulos selviää Sitran tänään perjantaina julkaisemasta energiateknologiatutkimuksessa. Sitra tutki peräti 37 eri energiateknologian vaikutuksia työpaikkojen syntyyn, vaihtotaseeseen ja ilmastopäästöihin. – Tuulivoima ja biomassapohjainen sähköntuotanto tuottavat merkittävästi ydinvoimaa suuremmat työllisyysvaikutukset investointimäärään suhteutettuna, johtava asiantuntija Jaana Pelkonen Sitrasta sanoo. Sitra ei ole laskenut turvetta biomassaksi. – Suurimmat erot näiden teknologioiden kohdalla ovat vaihtotasevaikutuksissa. Vaihtotase kertoo, virtaako raha kansantaloudesta sisään vai ulos. Vaihtotasevaikutuksiltaan ydinvoima on negatiivinen. Maatuulivoima vaikuttaa vaihtotaseeseen lievästi positiivisesti, kun taas suuret biomassakattilat tuottavat huomattavan suuren positiivisen vaihtotasevaikutuksen. Energiapolitiikka uusiksi Sitran mukaan hallituksen kannattaisikin uudistaa Suomen energiapolitiikkaa. Luvassa olisi tuhansia työpaikkoja ja vahvempaa taloutta. – Energian cleantech tai puhtaat energiatekniikat eivät ole vain viherpiperrystä, vaan todellinen mahdollisuus kansantalouden kasvuun, Pelkonen sanoo erityisesti perussuomalaisille. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini korosti vaalikampanjassaan halvan ja runsaan energian tarvetta teollisuudelle. Oppositiossa puolue on myös vastustanut ilmastopolitiikkaa. – Nyt päättäjät katsovat vain sähkön ja energian hintaa, mutta pitäisi katsoa asioita pidemmällä tähtäimellä. Energia ei ole pelkkä kuluerä tai hyödyke, vaan kasvunmahdollisuus. Cleantechissä on isot kasvumahdollisuudet, eikä silti perinteistä teollisuutta tarvit-

Näitä Sitra vertaili

se unohtaa, Pelkonen sanoo. – Ilmastonmuutos vaikuttaa ajan oloon elinkeinorakenteeseen, mihin myös energiasektorin on reagoitava.

Energiantuotanto

Vesivoima ei juuri työllistä Sitran tutkimista energiateknologioista melkein mikä tahansa vähentää myös ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Biomassakattilat vähentävät ilmastopäästöjä merkittävästi paremmin kuin ydinvoima tai edes tuulivoima. Sitra teki tutkimuksen yhdessä konsulttiyhtiö Gaian kanssa.

Suurimmat erot ovat vaihtotasevaikutuksissa. Tarkkoja työpaikkalupauksia tutkimuksesta ei ole luettavissa, sillä työn määrä riippuu siitä, kuinka paljon kutakin energiateknologiaa asennetaan. Eniten työpaikkoja tuovat tuulivoiman huolto ja kunnossapito, biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut ja rakennusten energiatehokkuuden parantaminen lämpöpumpuilla ja korjausrakentamisella. Perinteiset kotimaisten polttoaineiden kaukolämpöjärjestelmän työpaikat sen sijaan vähenisivät, jos kaukolämpöjärjestelmään liitettäisiin teollisen kokoluokan lämpöpumppuja ja geotermistä lämpöä. Vesivoiman lisäys ei ole erityisen työllistävää.

1. Vesivoima 2. Pientuulivoima 3. Maatuulivoima, alle 3 MW 4. Merituulivoima, suuri 4 MW 5. Aurinkosähkö, alle 1 MW aurinkopaneelikentät 6. Aurinkolämpö, pieni ja keskikokoinen, suuri: keskitetty aurinkokeräinjärjestelmä, kytketty suoraan kaukolämpöverkon menolinjaan 7. Biomassakattilat, pienistä kiinteistökohtaisista chp-luokkaan 8. Biokaasupolttokennot 9. Biokaasumoottorit 10. Teolliset lämpöpumput, 10–20 MW kaukolämpöä 11. Geoterminen lämpö

Liikenteen teknologiat 1. Bioetanoli 2. Biodiesel 3. Liikennebiokaasu

Energian varastointi 1. Pumppuvoimalat 2. Sähköakut 3. Power to gas: sähkön varastointi metaanina 4. Vesivarastot kaukolämpöjärjestelmässä 5. Faasimuutosmateriaalit

Energiavarastot tulevat väistämättä Vaihtotase paranee parhaiten korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla, mutta keinoja on kosolti muitakin. Myös maalämpöpumppujen käyttö ja energiatehokas korjausrakentaminen vähentävät merkittävästi tuontipolttoaineiden käyttöä. Tulevaisuudessa sähköautojen latausteknologian vienti voi parantaa vaihtotasetta.

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Laskelmissa merituulivoima heikentää sen sijaan vaihtotasetta niin kauan, kun teknologia on tuontitavaraa. Pienellä ja keskisuurella aurinkolämmöllä sekä pientuulivoimalla on taas niin korkea kotimaisuusaste, että ne näyttävät yllättäen parantavan vaihtotasetta.

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 223 000 (KMT 2014)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Pelkosen mukaan muutama teknologiaryhmä on saanut liiankin vähän huomiota, vaikka niillä olisi suuret vaikutukset. Yksi on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. – Myös hajautettu lämmön- ja sähköntuotanto on todellinen vaihtoehto.

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

– Vähemmälle huomiolle on jäänyt sekin, että energiavarastoinnin kapasiteettia pitää kasvattaa. Se tulee vastaan väistämättä, jolloin olisi hyvä olla käytössä suomalaista teknologiaa, hän sanoo. Tutkituissa teknologioissa Sitra otti huomioon teknologian kypsyysasten ja sen kehityksen vuo-

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Naisena en ole joutunut näyttämään tai tekemään enemmän töitä kuin miehet. Se ei ole ollut este eikä etu. ”

”Uskon, että meillä naisilla on valtavasti mahdollisuuksia, mutta välillä olemme omaa kehitystämme rajoittavia tasakattoja.”

INWIDON IKKUNATEHTAAN JOHTAJA ANU UKKONEN HELSINGIN SANOMISSA 11.5.2015.

DIACORIN EX-TOIMITUSJOHTAJA ANNI VEPSÄLÄINEN WOMANVERKOSTON VERKKOSIVUJEN KOLUMNISSA 24.10.2013.

Lentoauto syöksyi maahan — ohjaamossa tuli pahaa jälkeä

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

Nyt säästetään!

luat työllistää FEODOR GURVITS / MIKTECH / VILLE VIERROS / KARI PELTONEN / GREENLUX

Energiantuotannon polttoaineet 1. Biohiili, korvaa kivihiiltä 2. Pyrolyysiöljy, korvaa fossiilista polttoöljyä 3. Biometaani

allitusneuvotteluissa mukana olevilla puolueilla näyttää olevan vahva yksimielisyys taloudenpidon perusteista. Kuntien ja valtion menoja pitää hallituskauden aikana karsia kuudella miljardilla eurolla. Jos näkemyseroja löytyy, ne liittyvät todennäköisesti leikkausten ajoitukseen. Mikä on oikea hetki? Säästöjä ei kannata aloittaa heti, sillä ne voivat tappaa talouden vähäisen kasvun. Mutta kuka tietää, onko tilanne leikkauksia ajatellen parin vuoden päästä yhtään otollisempi. Oli ajankohta mikä tahansa, on varmaa, että Suomi ei lähde nousuun pelkästään leikkaamalla. Ikävä kyllä hallitusneuvottelijat eivät toistaiseksi ole esittäneet selkeitä ajatuksia siitä, millä keinoin talouskasvu käynnistyisi.

Onko innovaatiovetoinen politiikka tullut tiensä päähän?

SUOMI OLI 1990luvun alussa vähintään yhtä vaikeassa tilanteessa kuin nyt. Tuolloin hallitukset kasvattivat tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta ja ohjasivat valtionyhtiöiden myyntituloja pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemiseen. Panostus innovaatiotoimintaan toi tulosta. Nokia piti huolta lopusta. Edelleen moni uskoo, että kilpailuetumme perustuu korkeatasoiseen koulutukseen, kovaan tutkimusosaamiseen ja innovaatiokykyyn. Innovaatiokoneiston aikaansaannokset eivät ilmeisesti ole vastanneet odotuksia, koska edelliset hallitukset ovat leikanneet esimerkiksi Tekesin ja VTT:n rahoja. OVATKO LEIKKAUKSET merkki siitä, että innovaatiovetoinen politiikka nyt tullut tiensä päähän? Jos näin on, on syytä kertoa, mitkä ovat ne uudet vahvuudet, joilla Suomi pärjää. Juha Sipilän mukaan tuleva hallitus toteuttaa rohkeita muutoksia. Hyvä niin, sillä tuntuu, että huomio on tähän asti ollut enemmän vanhan korjaamisessa kuin uuden synnyttämisessä. Toivoa sopii, että Sipilä insinöörinä ymmärtää teknologian ja teollisuuden merkityksen. Hallituksen on pidettävä huolta innovaatioiden rahoituksesta samaan aikaan kun muualla yhteiskunnassa leikataan. LEIKKAUKSET TUOVAT jotain hyvääkin, sillä säästäminen pakottaa tekemään asiat viisaammin. Ehkä luovuus ja innovaatiot puhkeavat kukkaan, kun startupit ja vähän isommatkin yritykset ryhtyvät huolehtimaan ennen julkisesti tuotetuista palveluista. &

Energiatehokkuus- ja kulutusteknologiat

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

1. Lämpöpumput 2. Led-lamput 3. Lämmön talteenotto 4. Energiatehokas korjausrakentaminen 5. Sähkön kulutusjousto 6. Taajuusmuuttajat

– Tässä on todellakin paljon vaihtoehtoja, joihin voi panostaa. Täytyy vain valita, halutaanko painottaa työllisyyttä vai vaihtotasetta vai molempia, Pelkonen sanoo. – On paljon teknologioita, jotka hyödyttävät energiantuotantoa ja päästöjen vähentämistä mutta joista myös syntyy teknologiatuot-

ST1 KÄYNNISTÄÄ Espoossa huiman pilottihankkeen, jossa yhtiö hakee lämpöenergiaa ennätyssyvältä. Ensi alkuun idea kuulostaa ehkä pähkähullulta, mutta se voi hyvinkin näyttää energiantuotannon uuden suunnan. &

teita vientiin. Valtiolta Sitra odottaa raameja ja kannustavaa cleatechiä edistävää energiapolitiikkaa, jotta uudet energiateknologiat pääsisivät tukemaan Suomen taloutta. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Susanna Peltonen, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

”Riskejä välttävä yrittäjä ottaa kaikkein suurimman riskin.” NORMETIN PÄÄOMISTAJA JA TOIMITUSJOHTAJA AARO CANTELL VTT IMPULSSI-LEHDESSÄ 1/2015.

JUHA S. KALLIOLAHTI

teen 2030 mennessä. Gaian ja Sitran tutkimus yllättää optimistisuudellaan. Sen perusteella näyttäisi, etteivät poliitikot voi sössiä, riittää että he tekevät vain jotakin energiajärjestelmän muuttamiseksi, jotta energia-ala hyödyntäisi enemmän suomalaista teknologiaa ja polttoaineita.

P.S.

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Väärä tyyppi ehti viedä nettiosoitteen

Sähköverkkojen data avaa miljardimarkkinat suomalai Etäluettavien mittareiden yleistyminen tuo tietopohjaiset palvelut myös sähköyhtiöid JARMO TEINILÄ

SÄHKÖMARKKINAT / Siirtyminen etäluettaviin sähkömittareihin on luomassa uusien reaaliaikaisen sähkön seurannan palveluiden tarjonnan. Lisäksi sähköyhtiöt kehittävät ennakoivaa analytiikkaa vikatilanteiden tunnistamiseksi ja välttämiseksi. Samalla suomalaisyhtiöille aukeaa kymmenien miljardien eurojen markkina, kun Pohjoismaissa ja Euroopassa aletaan siirtyä etäluettaviin sähkömittareihin. Etäluettavia mittareita on periaatteessa kahta mallia. Perusmittari kerää tietoa sähkön kulutuksesta, ja kehittyneempi malli kerää lisäksi tietoa sähköverkon toiminnasta seuraamalla verkon jännitettä. Näitä kehittyneempiä mittareita kehittää Jyväskylässä toimiva Aidon, joka on toimittanut mittariaan noin 850 000 käyttöpaikkaan Suomessa. Kaikkiaan Suomessa on noin 3,3 miljoonaa sähkömittaria. Aidon on saanut jo Norjasta 1,2 miljoonan etäluettavan mittarin tilauksen. Se vastaa noin 75 prosenttia maassa tilatuista uusista mittareista. Koko markkina on samaa kokoluokkaa Suomen kanssa. Mutta suurimmat mahdollisuudet eivät ole Suomessa tai Norjassa. – Arvioiden mukaan Euroopassa tarvitaan lähivuosina 200 miljoonaa uutta sähkömittaria. Se tarjoittaa 25 miljardin euron markkinoita, sanoo Aidonin toimitusjohtaja Timo Chrons.

Suomi on hyvä laboratorio Suomessa etäluettavia sähkömittareiden kattavuus on jo 97–98 prosenttia kaikista sähkömittareista. Se tarkoittaa, että erilaisten big data -analyysien kehittäminen

KASVUVARAA RIITTÄÄ. Vasta 5–6 prosenttia kotitalouksista hyödyntää reaaliaikaisen sähkönseurannan palveluita, kuten mobiilisovelluksia. Sähköasentaja Jari Nifontoff asentaa Aidonin etäluettavaa sähkömittaria.

on järkevää. – Suomen järjestelmän vahvuus on uusien palveluiden kannalta sähkön tuntiluenta ja taseselvitys joka tunnilta, toteaa Energiateollisuuden johtaja Kenneth Hänninen. Tilaisuuteen on tarttunut muun

Pisara onkin hyvä juttu

elsingin seudun joukkoliikenteen organisoija HSL on teettänyt uuden selvityksen kiistellystä Pisara-radasta. HSL ajaa voimakkaasti miljardi euroa maksavaa tunnelia. Niinpä ei ole yllätys, että sen teettämässä tutkimuksessa löydetään yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista syytä radan rakentamiseksi. Luvut ovat hengästyttäviä. Investointivaiheen vaikutus kokonaistuotantoon on 1,5 miljardia euroa. Pisaran rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, josta yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen. Eikä tässä kaikki. Pisaran aikaistaman tai lisäämän asuntorakentamisen kokonaistuotos on arvoltaan 6,5 miljar-

dia euroa ja työllisyysvaikutus yli 48 000 henkilötyövuotta. Pisararata nostaa lisäksi rakennusmaan arvoa 600–800 miljoonaa euroa pääradan, rantaradan ja kehäradan asemaseuduilla sekä kantakaupungin asemien vaikutusalueilla. Talousvaikutusten seurauksena myös valtion ja kuntien verotulot kasvavat. En kiistä selvityksen tehneen Deloitten ja sen kumppanien Stra-

Pisara synnyttää yli 10 000 työvuotta, asunnot 48 000 työvuotta.

muassa joensuulainen OlapCon. Yhtiö on kehittänyt analysointi- ja raportointijärjestelmän PohjoisKarjalan Sähkölle. Järjestelmän avulla pystytään muun muassa ennakoimaan sähkönkäytön ruuhkahuippuja.

HARRI REPO

@talentum.fi

TOIM. HUOM. ﬁcan ja Kaupunkitutkimuksen ammattitaitoa. Sen sijaan hämmästelen, miksei näitä lukuja lyöty pöytään jo keväällä, kun valtionvarainministeri Antti Rinne ja pääministeri Alexander Stubb väänsivät kättä hankkeen tarpeellisuudesta. Lähtivätkö hankkeen ajajat soitellen sotaan, uskoen Pisaran lähtevän liikkeelle hiukan löperömmillakin perusteilla? Kohta pääministerinä aloittava Juha Sipilä (kesk.) on aiemmin sanonut pitävänsä Pisaraa kehnona hankkeena. En usko hänen muuttavan mielipidettään, vaikka hän saisi Deloittelta ja HSL:ltä yhteistä tukiopetusta. &

Pohjois-Karjalan sähkö esitteli äskettäin myös palvelun, jossa kuluttaja voi pörssisähkön ostamisen lisäksi tehdä hintakiinnityksiä aina kahden vuoden päähän asti. – Sähköverkkojen analytiikka on perinteisesti ollut taustapeiliin

katsomista. Etäluettavien mittareiden myötä asetelma muuttuu, kun sähköyhtiö voi ennustaa tulevaa, sanoo OlapConin perustaja Mika Hurskainen. Hurskainen arvioi, että ainakin 25 sähköyhtiötä on kehittämässä

Innovaatio-Suomi on yhä huipulla INNOVAATIOT / Suomi on EU:n kolmanneksi paras innovaatiomaa. Näin arvioidaan EU:n raportissa, jossa vertaillaan innovaatiosuorituskykyä. Kärkisijat vertailussa menevät Ruotsiin ja Tanskaan. Suomen lisäksi vielä Saksa kuuluu nelikkoon, jossa innovaatiosuorituskyky on selvästi EU:n keskitason yläpuolella. Suomen kannalta huolestuttavaa on kuitenkin se, että viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana Suomen aiempi hyvä kehitys on pysähtynyt. EU:n selvitys vertailee innovatiivisuutta 25 eri mittarin avulla, ja Suomen asema on heikentynyt esimerkiksi innovatiivisten pk-yritysten yhteistyöhalussa.

Paranemista on tapahtunut houkuttelevissa tutkimusympäristöissä ja aineettomassa pääomassa. Koko maailman mitassa Suomi sijoittuu seitsemänneksi. Suomen ohitse menevät Ruotsin ja Tanskan lisäksi Sveitsi, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Japani. Eniten asemiaan innovaatiomaana on viime vuosina kohentanut Etelä-Korea, jonka innovaatiojärjestelmän EU arvioi nyt koko maailman parhaaksi. EU:n selvityksessä paino on rakenteellisissa ja pitkän ajan kilpailukykytekijöissä, ei reaalitalouden lyhyen aikavälin tarkastelussa. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

ehdokkaan nimellä — myi takaisin 100 000:lla

Myrkky paljastuu, kun bakteerikannan valontuotanto heikkenee

en valikoimaan

Etäluettavuus tuli nopeasti ■

Asetus etäluettavista sähkömittareista annettiin vuonna 2009. Laki edellytti 80 prosentin kattavuutta vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta osuus oli jo 96 prosenttia käyttöpaikoista viime vuoden alussa. Tällä hetkellä jo 97–98 prosenttia kotien ja yritysten 3,3 miljoonasta sähkömittarista on etäluettavia. Energiayhtiö vastaa siitä, että sähkömittari toimii vähintään 15 vuotta. Siksi kehittyneempien etäluettavien sähkömittareiden yleistyminen ei välttämättä ole kovinkaan nopeaa.

Kilpailuetu kuitenkin syntyy niille yhtiöille, joilla on kehittyneet mittarit käytössään. Ne pystyvät valvomaan verkkoaan tarkemmin kuin halvempaa perusmittaria käyttävät sähköyhtiöt. – Vikatilanteessa suurjänniteverkko voi olla korjattu, mutta älykäs etäluettava mittari kertoo yksityiset käyttöpaikat, joissa sähköt ovat vielä poikki, kuvailee Aidonin toimitusjohtaja Timo Chrons. Toinen etu on, että kehittyneet mittarit voidaan ohjelmistollisesti päivittää verkon yli uusiin palveluihin. &

reaaliaikaiseen big data -analytiikkaan perustuvia palveluita. Sähköyhtiö voi esimerkiksi palkita asiakkaitaan, jotka alentavat kulutustaan vapaaehtoisesti kulutuspiikkien aikaan. Energiayhtiö säästää ostosähkön hinnassa, jos se saa näin tasoitettua sähköverkon kuormaa. Lisäksi varavoimaloiden käytön tarve vähenee.

”Sähköverkkojen analytiikka on perinteisesti ollut taustapeiliin katsomista.”

Sähkömittarien jälkeen big data -palveluille on kysyntää maakaasun jakelussa ja kulutuksessa, sanoo OlapConin Mika Hurskainen. Markkina on silläkin puolella iso: EU-alueella noin 45 miljoonaa taloutta käyttää maakaasua. Taustalla on EU:n tavoite paran-

WWW.TEKTAL.FI/P/11

Kolibakteeri tunnistaa homevaurion

sille

Seuraavaksi kaasu

taa energiatehokkuutta viidenneksen vuoteen 2020 mennessä, ja siitä on syntynyt myös vaatimus toimittaa etäluettava kaasumittari vähintään 80 prosenttiin käyttöpaikoista. & TERO LEHTO

@talentum.fi

HOME / Turun yliopistossa väittelevä Janne Atosuo on kehittänyt kolibakteeria hyödyntävän menetelmän, joka auttaa tunnistamaan kosteus- ja homevaurioita. Atosuo loi tutkimuksessaan uuden Escherichia coli-lux -kannan, jota hän käytti rakennuksen sisäilman myrkyllisyyttä mittaavan testin kehittämiseen. Testissä bakteerikannan valontuotanto heikkenee, kun se altistetaan myrkylle. Näytteen testaus laboratorios- Escherichia sa kestää muuta- coli

man tunnin, ja menetelmä on yhtä tarkka kuin perinteiset nisäkässoluilla tehtävät testit. Testin lisäksi Atosuo kehitti näytteenottomenetelmän, jossa huonepölyä kerätään kuitupuikolla. Pölynäyte suljetaan putkeen ja toimitetaan laboratorioon. – Menetelmää on testattu kolmen vuoden ajan yli 80:ssä yksityisessä ja julkisessa kohteessa, Atosuo kertoo. Laboratoriossa valmistellaan parhaillaan laatujärjestelmää, jonka ulkopuolisen taho arvioi. Atosuo toivoo, että testi saa näin virallisen hyväksynnän.

Myös immuniteetin tutkimiseen Atosuo kehitti E. coli-lux -kannan siirtämällä kolibakteerikantaan geeniteknologisesti uuden dnajakson. Sen ansiosta E. coli -kanta tuottaa näkyvää valoa, bioluminesenssiä. Kannan valon tuotto osoittautui olevan suoraan verrannollinen bakteerisolujen elinkyvyn kanssa. Menetelmää voi käyttää myös synnynnäisen immuniteetin tutkimuksessa. Ihmisen immuuni-

systeemin bakteereita tappavat päämekanismit ovat valkosolujen suorittamasolusyönti sekä bakteerin solukalvoa vahingoittava seerumin komplementtisysteemi. Tulehdusten ja infektioiden aikana nämä toimivat yhteistyössä keskenään. – Mittasin seerumin komplementtisysteemin aktivaatioreaktioteiden bakteeritappoaktiivisuutta ihmisen seerumin lisäksi kirjolohen, sian, rotan, sekä lepakon seerumeista, Atosuo kertoo. Hän tutki myös seerumin bakteeritappoaktiivisuutta silloin, kun jokin reaktioteiden osatekijä oli tehty toimintakyvyttömäksi. Tällainen tilanne esiintyy usein tietyissä immuunipuutostaudeissa. Lisäksi Atosuo hyödynsi menetelmää hyönteisten veren bakteeritappo-ominaisuuksien selvittämisessä. Tutkimuksissa kävi ilmi, että homemyrkky laski merkittävästi koe-eläinten neutroﬁilien aktiivisuutta eli eläimen vastustuskykyä. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

VTT:n anturi haistaa pilaantuneen elintarvikkeen ELINTARVIKKEET / VTT on kehittänyt anturin, joka tunnistaa pilaantumisen tuloksena syntyvän etanolin ruokapakkauksen sisältä. Anturin signaalin voi lukea langattomasti kännykällä tai erillisellä laitteella. Nyt VTT etsii anturille kaupallistajaa. Etanoli on hiilidioksidin ohella pilkottujen tuoreiden hedelmien pääasiallinen haihtuva pilaantumistuote. Etanolianturi soveltuu myös muuhun käyttöön ja toimii esimerkiksi alkometrinä. Samalla tekniikalla voi tehdä antureita, jotka perustuvat jonkin

VOITELU ON KRAFTMEK

muun pilaantumisen yhteydessä syntyvän kemikaalin havaitsemiseen. VTT:n erikoistutkija Himadri Majumdar kertoo, että etanolianturi tehtiin, koska hankkeessa oli mukana elintarvikeyritys, joka valmistaa pilkottuja hedelmiä. Anturin kemikaalia tunnistava kerros on osa radiotaajuista etätunnistetta eli rﬁd-tägiä, ja anturin tieto on luettavissa langattomasti esimerkiksi älypuhelimella. Tutkijat ovat valmistaneet myös vastaavan anturin, jonka toiminta perustuu kemialliseen

reaktioon, ja tulos näkyy anturin värimuutoksena. Toistaiseksi rﬁd-tekniikkaan perustuva teknologia on niin kallista, että tuotteiden tuloa markkinoille joudutaan odottamaan 3–5 vuotta, Majumdar sanoo. Anturin hinta on tällä haavaa 50 sentin ja yhden euron välillä. Tuote on kuitenkin valmistettavissa painotekniikalla, ja massatuotanto alentaa hintaa. Kaupallisen kannattavuuden raja on noin kymmenen senttiä. & RAILI LEINO

@talentum.fi

TU TURVALLINEN U TYÖYMPÄRISTÖ PERMA PE E -VOITELULLA Perr Star Vario 2.0 -voitelulaitteen uusi 6 barin järjestelmä Perma mahdollistaa m ma a asennuksen jopa 5 m päähän rasvanipasta. # lisää työturvallisuutta # vähentää laakerivaurioita # portaaton voiteluaika 1-12 kk

www.perma-tec.com

Kraftmek Oy info@kraftmek.com fo@kraftmek.com Puh. 010 75501

www.kraftmek.com k.com

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Hissillä 1 000 metrin korkeuteen — Kone aloittaa

Käy lääkärissä kännykällä

JÄLKIVIISAS

Suomalainen Meedoc loi helpon käyttöliittymän etälääkäripalvelulle

www.itviikko.fi 18.2.2011

Watson lähti lääkikseen

BM:n Watson -tietokone saavutti vuonna 2011 merkittävän tietotekniikan virstanpylvään. Tietokone voitti ihmisen Jeopardy-tietokilpailussa, joka vaatii älyllistä päättelyä ja tietojen yhdistelyä. Watson lukee tekstiä ja käsittelee kuvia ja ääntä ja opettelee jatkuvasti uutta. Jeopardy-voittoa varten Watson luki yli 200 miljoonaa sivua.

Partneri Petri Vuorinen IBM:stä, mikä Watson on?

– Watson on pilvipohjainen kognitiivinen palvelu. Se voi koota mistä aiheesta tahansa tietoa, josta se tuottaa yhdistelemällä ja päättelemällä entistä hyödyllisempää tietoa. Fyysisesti Watson on kolmen pitsalaatikon kokoinen tietokone. Miten IBM nyt kehittää Watsonia?

– Tammikuussa 2014 alkoi miljardin dollarin kaupallistamisohjelma, jossa on noin 2 000 työntekijää. Noin sata miljoonaa on varattu Watsoniin liittyvien startup-yritysten perustamiseen. Miten sijoitukset saadaan takaisin?

– Odotamme, että Watsonin ympärille kehittyy viidessä vuodessa noin miljardiluokan bisnes. Watsonin analytiikkaominaisuuksiin pääsee käsiksi pilvipalveluiden kautta, jolloin kustannukset eivät ole mahdottomat. Toistaiseksi käyttäjiä ja partnereita on noin 800. Mitä Watson nyt puuhaa?

– Watson opiskelee lääketiedettä. Se läpäisee jo kolmannen vuosikurssin tenttikysymyksiä. Yhdysvalloissa on 14 syöpäklinikkaa, jotka tutkivat Watsonin mahdollisuuksia genomipohjaisen syöpähoidon kehittämisessä. Miten dna liittyy syöpään?

On potilaan genomi, jossa on yli sata gigatavua tietoa. On syövän genomi. On potilaan muut lääketieteelliset tiedot ja tutkimustieto. Näiden pohjalta etsitään sadoista mahdollisista hoidoista sopivin. Inhimillisesti tehtävä on mahdoton, koska variaatioita on niin paljon.

Ratkaiseeko Watson syövän arvoituksen?

TERVEYSTEKNOLOGIA

Lääkärillä käydessä aikaa menee paljon muuhunkin kuin diagnoosin ja hoitotarpeen määrittelyyn. Matkoineen lääkärikäynti voi helposti kestää tunteja. Mitä jos asia hoituisi 10–15 minuutissa älypuhelimella, tabletilla tai läppärillä? – Tutkimusten mukaan kolme neljäsosaa terveyskeskuskäynneistä voidaan hoitaa telelääketieteen keinoin, mutta alle prosentti kaikista potilaista on asioinut lääkärin kanssa sähköisesti, sanoo Meedocin toimitusjohtaja ja yksi perustajista, DI Mikko Kiiskilä. – Video-tai chatti-yhteydellä perusvaivat hoituvat minuuteissa, ja mahdollinen resepti menee suoraan apteekkiin. Lääkärilläkin voi olla praktiikka mukana vaikka autossa.

Kuntosalilta se lähti Meedocin kehittämä sovellus toimii Iphone-puhelimissa iOS 4Sversiossa ja siitä ylöspäin ja uusimmissa Android -puhelimissa. Ohjelma pyörii myös läppäreissä, joissa on web-kamera. Idea etälääkäriapplikaatiosta syntyi, kun Kiiskilä ihmetteli kuntosalilla lääkärituttavalle, miksei hän voisi skypettää lääkäriin polvivaivastaan. Lääkärikin oli sitä mieltä, että suurin osa lääkärikäynneistä hoituisi etänäkin. Berliinissä työskentelevällä

Miten tähän on päästy?

– Sloane Kettering Memorial Hospital ja pari muuta sairaalaa ovat opettaneet Watsonille kaiken, mitä rintasyövästä ja vatsasuolistosyövistä digitaalisesti tiedetään. Pilven kautta myös muut sairaalat voivat käyttää palvelua. Onko syöpä nyt kukistettu?

Syöpätyyppejä on satoja. Toistaiseksi vain noin puolet tapauksista on sellaisia, että geenitieto johtaa oikean hoidon jäljille. Aina ei syövän tärkeitä mutaatioita pystytä tunnistamaan, tai vaikka mutaatio tunnistettaisiinkin, hoitoa ei ole olemassa. Auttaako Watson myös suomalaisia?

Tässä vaiheessa keskustellaan siitä, että suomalaiset potilastiedot toimitetaan anonyymisti Sloane Ketteringiin ja testataan, millaisen diagnoosin Watson antaisi tapauksissa, jotka on jo hoidettu. & RAILI LEINO

@talentum.fi

KONE JYLLÄÄ. Watson hakkaa jo ihmiset tietokilpailussa.

APUA KAUAS. Meedoc haluaa maailmanmatkaajat palvelunsa käyttäjiksi.

Kiiskilällä on tuore kokemus oman sovelluksensa käytöstä. – Hoidin eilen Suomesta tänne eurooppalaisen lääkemääräyksen allergiaan. Homma hoitui kymmenessä minuutissa ja resepti tuli lähimpään apteekkiin.

Sijoittaja houkutteli Saksaan Kiiskilän mukaan pilottivaihe on ohi, ja tänä vuonna hän odottaa tuhansia käyttäjiä. Toistaiseksi palvelua on käytetty etenkin työterveydenhuollossa ja ulkomailla olevien keskuudessa. Potilaiden tietosuojan varmis-

”Lääkärilläkin voi olla praktiikka mukana vaikka autossa.”

tamiseksi Meedoc käyttää vahvaa salausta ja moninkertaista tunnistautumista. – Lääkärin ja potilaan väliset asiat ovat meille täysin musta laatikko. Vain potilasta hoitavat lääkärit pääsevät käsiksi hänen terveystietoihinsa. Ansaitsemislogiikka menee niin, että lääkäri määrää oman potilastaksansa etäpalvelulle, ja Meedoc ottaa pienen siivun teleyhteyden hoitamisesta lääkärin ja potilaan välille. Muutama viikko sitten Meedoc sai 3,5 miljoonan euron pääomasijoituksen riskisijoitusyhtiö XLHealthiltä. Saksalaisyhtiö sijoittaa pelkästään digitaaliseen terveyteen. Samalla meedoclaiset houkuteltiin tekemään töitä Berliiniin lähemmäs uusia markkinoita. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

ST1 ottaa BioVernon asemilleen POLTTOAINEET / Jakeluyhtiö St1 alkaa myydä UPM:n uusiutuvaa BioVerno-dieseliä oman Diesel Plus -polttoaineensa seassa. BioVernoa sekoitetaan lanseerausvaiheessa fossiiliseen polttoaineeseen enintään 10 prosenttia. – Siirrymme litra litralta pois fossiilisen tuontienergian käytöstä kohti uusiutuvan kotimaisen energian käyttöä, sanoo St1:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen. Viime viikkojen aikana polttoainetta on toimitettu ketjun kaikille asemille Suomessa. Yhtiön mukaan polttoaineen hinnassa ei ole biolisää. Lappeenrannan jalostamon tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa, ja sillä voidaan kattaa noin neljännes koko Suomen liikenteen polttoaineiden 20 prosentin biovelvoitteesta vuonna 2020. UPM Biopolttoaineet -liiketoi-

minnan johtaja Petri Kukkonen kertoo, että yhtiön tarkoitus ei ole jäädä yhteen laitokseen. Myös kiinteä puubiomassa kiinnostaa yhtiötä. Teknologia ei ole kuitenkaan vielä valmis. – Kehitämme sitä yksin ja erilaisissa konsortioissa.

Syttyy nopeasti St1 puolestaan keskittyy omassa polttonestetuotannossaan jätteistä ja tähteistä valmistettavaan etanoliin. Yhtiön energiapalvelut ja -tuotteet ulottuvat tuulivoimasta biojätepohjaiseen RE85-korkeaseosetanoliin. Toimitusjohtaja Wiljanen kehuu uuden dieselin korkeaa setaanilukua ja matalia päästöjä. – Olennaista on se, että tuotepohjana on dieselteknologia, jossa setaani on yli 60. Se takaa, että diesel syttyy nopeammin ja palaminen

on huomattavasti tehokkaampaa. Dieselpolttoaineiden setaaniluku on yleensä 40–55. Korkea setaaniluku mahdollistaa välittömän moottorin väännön. Tehokas lisäaineistus puhdistaa ja pitää suuttimet ja palotilat puhtaina. Silloin moottori toimii tehokkaammin ja taloudellisemmin. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

asennustyöt maailman korkeimmalla rakennustyömaalla

WWW.TEKTAL.FI/P/12

LYHYET

Suomalaisyhtiö uusii Ruotsin jäänmurtajia AUTOMAATIO / Jyväskyläläinen suunnitteluyhtiö Protacon uusii propulsion sähkökäytöt ja käyttöjen ohjausjärjestelmän ruotsalaisiin jäänmurtajiin Atleen ja Frejhin. Tilaaja on Ruotsin merenkulkulaitos. Protacon ei kerro kaupan arvoa, mutta kauppa on yhtiölle jo neljäs vastaava. Protaconin toimitusjohtajan Kari Pellisen mukaan kahden jäänmurtajan modernisointi vie noin viisi henkilötyövuotta. Avaimet käteen -toimitus on tarkoitus saada valmiiksi kesän aikana. Asennustyöt murtajiin tehdään Luulajassa. – Niitä olisi tuskin saatu tänne Jyväsjärvelle, Pellinen naurahtaa. Protacon on tehnyt vastaavia modernisointeja muun muassa suomalaiselle jäänmurtaja Urholle pari vuotta sitten sekä ruot-

VIIKON STARTUP

MeeDoc Mitä tekee: Videopuhelu tai chat suomalaisten lääkärien kanssa Perustettu: 2012 Liikevaihto: 100 000 € (2014) Työntekijöitä: 10 Mahdollisuudet: Terveydenhuollon nopeavaikutteiset kustannussäästöt Uhat: Terveydenhuolto epäilee uusia toimintatapoja, aika ei ole vielä kypsä Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

”Niitä olisi tuskin saatu tänne Jyväsjärvelle.”

Hiilidioksidia ennätysmäärä

MARCUS BENGTSSON (CC BY-SA 3.0)

MAAPALLON ILMAKEHÄN hiilidioksidipitoisuus on saavuttanut uuden kuukausiennätyksen, joka on yli 400 miljoonasosaa, kertoo Phys.org. Yhdysvaltojen kansallisen valtameri- ja ilmastoviraston tutkijat ovat mitanneet yli 400 miljoonasosan pitoisuuden maaliskuussa yli 40 tarkkailupaikalla maapallon eri puolilla. Ensimmäisen kerran raja rikkoutui arktisella alueella vuonna 2012 ja Havaijilla vuonna 2013.

Älyauto kulkee kylki edellä EO SMART CONNECTING CAR 2

salaiselle jäänmurtaja Ymerille. Ruotsin merenkulkulaitos yhtenäistää jäänmurtajiensa tekniikkaa, jolloin niiden käytettävyys ja ylläpito helpottuu. Modernisointi lisää alusten käyttövarmuutta ja käyttöikää. Jäänmurtajat Atle ja Frej ovat noin 40 vuoden ikäisiä, ja modernisoinnilla niiden elinkaarta saadaan jatkettua huomattavasti. – DC-käytön ohjausjärjestelmän digitalisoinnilla käyttöikää saadaan lisää 15–20 vuotta, Pellinen sanoo. Kauppaan kuuluu myös kun-

nossapidon palvelupaketti. Pellinen kuvaa sitä helpdeskiksi eli laivan järjestelmiin luodaan etäyhteydet. Laivalta voidaan ottaa yhteys Protaconin asiantuntijoihin, kun tulee kysyttävää. – Näin laivoja voi ylläpitää ilman että tarvitsee jatkuvasti hypätä merellä. Pellisen mukaan vastaavan teknologian omaavia jäänmurtajia, joille modernisointi on ajankohtainen, on maailmalla kymmeniä. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

TIMO PYLVÄNÄINEN

Pelifirmat kiinnostuivat Kiinan vanhuksista PELITEOLLISUUS / Suomalainen pelialan yhteenliittymä Serious Gaming Cluster Finland eli SGC pyrkii Kiinan markkinoille. Yhteistyökumppanina on Borderless Healthcare Group eli BHG. Se on kehittänyt hyötypelien osaston innovaatiokeskukseensa Shanghaissa. Osaston tarkoituksena on sekä kouluttaa hoitajia pelaamaan että pelata pelejä vanhusten kanssa. SGC on yli 30 peliyrityksen klusteri, jonka jäsenyritykset kehittävät erilaisia hyötypelejä. Markkinoista Kiinassa ei ole

pulaa. BHG laskee maassa olevan yli 200 miljoonaa vanhusta, joiden elämään pelaaminen voisi tuoda uudenlaista virikettä. SGC:n ja BHG:n välisellä sopimuksella peliyritykset saavat jakelukanavan muun muassa hoitokoteihin, omaishoitoverkostoihin ja kunnallisiin hoitopalveluihin. SGC:hen kuuluvia yrityksiä ovat muun muassa Ludocraft, Beiz ja Virtual Air Guitar Company. – Kun puitteet pelaamiseen luodaan BHG:n korkeatasoista teknologiaa ymmärtävien hoitajien

avulla, myös vanhempi pelaajakunta voi innostua pelaamisesta aivan uudella tavalla, uskoo SGC Finlandin hallituksen puheenjohtaja Matti Kuha. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

on uudenlainen miniauto ruuhkaisille ja ahtaille kaduille. Sähköauton pyörät kääntyvät 90 astetta, minkä ansiosta autolla voi ajaa vaikka sivuttain parkkiruutuun. Pienessä autossa on kaksi paikkaa. Ovet aukeavat kuin perhosen siivet, ja matkustamo nousee tyhjänä ylöspäin säästäen tilaa. Pituus lyhenee 2,5 metristä 1,5 metriin. Samanmalliset autot kommunikoivat keskenään. Jos niillä on sama matka, ne kytkeytyvät toisiinsa junaksi.

Fiskars osti posliinia FISKARS OSTAA kodin- ja lifestyle-tuotteiden valmistaja WWRD:n ja sen tuotevalikoiman, yhtiö kertoo. Noin 400 miljoonan euron liiikevaihdon viime vuonna tehneen WWRD:n brändejä ovat Waterford, Wedgwood, Royal Doulton, Royal Albert ja Rogaška. Velaton kauppahinta on 406 miljoonaa euroa. Fiskars rahoittaa kaupan lyhyen koron rahastoissa olevilla sijoituksillaan. Kaupan arvioidaan toteutuvan heinäkuun alussa. Fiskarsin edellinen yrityskauppa on viime vuodelta. Yhtiö osti yhdysvaltalaisen Robert Toolilta sen Garden and Watering -liiketoiminnot, joiden liikevaihto oli 90 miljoonaa. &

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Tiesitkö? Näiltä EU-alueilta

Den som söker finner

LYHYET

E-handel ger möjligheter för startupföretag DIGITALISERING / E-handeln ökar snabbt världen över. Det här innebär inte bara möjligheter för online återförsäljare, utan också för uppstartsföretag som erbjuder stödtjänster. Svenska Findify är ett startup som vuxit snabbt. På företaget hjälper man konsumenter att hitta rätt produkter i myriaden av allt man kan köpa online. – Du köper inte varor om du inte hittar de rätta för dig, konstaterar vd Meni Morim, som också är en av grundarna. För att e-handeln ska fungera måste tre hörnstenar vara på plats, säger han. För det första måste betalningssystemet fungera vilket handhas av företag som Paypal och Klarna, Morims förra arbetsgivare. Sedan måste man ha ett fungerande system för att hantera inventarier. I mitten ﬁnns upptäckselementet, och det är här Findify kommer in i bilden. – Vi hjälper konsumenter att hitta rätt produkter i nätbutikerna på ett tidseffektivt sätt. Optimera söktrafik Återförsäljare använder sig av personaliserade epostmeddelanden och riktade erbjudanden. Men

enligt Morim är de kunder som själv aktivt söker efter en produkt mer benägna att också göra ett köpbeslut. – Undersökningar visar att sannolikheten att konsumenter som aktivt söker efter en produkt också köper den är tre gånger så hög jämfört med de personer som passivt blir erbjudna produkter. Enligt Morim är det bara i genomsnitt kring sex procent av användarna på en elektronisk handelsplats utrustad med Findifys tjänster som använder sök-funktionen för att hitta den vara de söker efter, men den här andelen står för 25 procent av vinsten. – Vi ger våra kunder verktyg att optimera den här söktraﬁken och få till stånd ﬂer köpbeslut. Findify satsar också mycket på maskininlärning. – Vi samlar information om hur konsumenterna beter sig i olika

”Du köper inte varor om du inte hittar de rätta för dig.”

■ VTT ON KEHITTÄNYT yh-

MERA MERA. E-handeln växer snabbt i hela världen.

näthandlar och kan optimera sökfunktionen. Vår tjänst tar också trender i beaktande för att öka sannolikheten för köpbeslut.

Samma intressen Företaget tar en del av kakan för varje product som säljs. Här skiljer sig Findify från konkurrenterna. – Det vanligaste är att man tar

betalt för hur länge konsumenten beﬁnner sig i e-handeln. Vi har sammanställt våra intressen med våra kunders, det vill säga återförsäljarna. Vi tar bara betalt om de får sin vara såld. För tillfället har Findify 150 kunder, och Morim förväntar sig snabb tillväxt. & LENA BARNER-RASMUSSEN

KSB Yhdyskuntatekniikka 15 –messuilla Turussa 20-21.5.

Vesi on elämää ja meille intohimo – KSB:n vesiteknologia Pumput ja venttiilit yhdeltä toimittajalta veden käsittelyyn ja siirtoon niin puhtaalle kuin likaisellekin vedelle. ›

Pumppuohjelmastamme löytyvät uppo- ja porakaivopumput sekä kuiva-asenteiset pumput kaikkiin kokoluokkiin.

›

Täydennämme KSB-konsernin laajaa venttiiliohjelmaa muiden laatutoimittajien tuotteilla.

KSB Finland Oy · Savirunninkatu 4 04260 Kerava · Puh. 010 288 411 · www.ksb.fi

Our technology. Your success. Pumps Valves Service Q

dessä EU-hankekumppaneiden kanssa sähköisen turvatarran, jolla voidaan tulevaisuudessa suojata arvolähetyksiä ja lisätä tuoteturvallisuutta. Sensorein varustetun turvatarran avulla lähettäjä ja vastaanottaja voivat varmistaa esimerkiksi, että tuotepakkaus on koskematon ja tuote alkuperäinen. Aiemmin elektroniikkaa on liitetty painamalla vain muovitarroihin, mutta VTT:n menetelmin voidaan nyt valmistaa myös ympäristöystävällisempiä paperisia turvatarroja. VTT:n kehittämällä rullalta rullalle -teknologialla elektronisia virtapiirejä ja sensoreita voidaan liittää painamalla suoraan erilaisille materiaaleille ja tuottaa näin uudenlaisia turvatarroja lähetysten sinetöintiin ja tuotteiden alkuperäisyyden varmistamiseen.

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

tilaamistasi tavaroiduista mätkähtää vero

WWW.TEKTAL.FI/P/13

Tampere saa syksyllä energiaa roskapusseista ■ SUUNNITTELUYHTIÖ Neste Jacobs on solminut Azerbaidzanin valtion öljy-yhtiön Socarin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Neste Jacobs toimii projektinjohtokonsulttina ja koordinoi kolmannen osapuolen toimesta tehtävät tarkastukset Socarille sen rakentaessa ammoniakki-urealannoitetehdasta Sumgayitiin Azerbaidzaniin. Sopimuksen arvoksi arvioidaan noin 622 miljoonaa euroa. Sopimus sisältää suunnittelun, hankinnan ja rakentamisen. Valmistuttuaan kompleksi tuottaa 1 200 tonnia ammoniakkia ja 2 000 tonnia ureaa päivässä.

JÄTTEET / Tammervoima rakentaa jätteenpolttolaitoksen, joka käsittelee 150 000–160 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Tästä määrästä tuotetaan 310 gigawattituntia kaukolämpöä ja 90 gigawattituntia sähköä. – Ensi syksynä kaatopaikkakaasua hyödynnetään jätteen palamisen hallinnassa ensimmäistä kertaa Suomessa, kertoo Tampereen Sähkölaitoksen kehitysjohtaja Mika Pekkinen Tekniikka&Talouden järjestämässä Jätteestä energiak-

si -seminaarissa. Parhaillaan Tammervoimalla asennetaan prosessilaitteita. Alkusyksyllä aloitetaan 110 miljoonaa euroa maksavan laitoksen vaiheittainen käyttöönotto. Voimalaitoksen arinaa täydennetään uusilla tekniikoilla, muun muassa savukaasun lämmön talteenottolaitteistolla. – Tampereen Sähkölaitos on ollut Suomen maakaasuriippuvin energiayhtiö, ja hanke hajauttaa sen polttoainehankintaa.

materiaalihyötykäyttöön ohjautumattomat jätteet. – Meillä on ainoa jätehuollon kokonaisratkaisu, jossa alueellisesti pystymme käsittelemään melkein kaiken jätteen, myös sairaalajätteen erillisellä syöttölinjastolla. Lisäksi laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan täydentämällä pohjatuhkan käsittelyä metallien talteenottolaitteistolla. & Pekkinen korostaa, että energiantuotantoon käytetään vain

HELENA RAUNIO

@talentum.fi

■ HELEN RAKENTAA yhden Pohjoismaiden suurimmista aurinkovoimaloista Kivikkoon. Hiihtohallin katolle rakennettavan voimalan teho tulee olemaan yli 800 kW ja arvioitu vuosituotanto yli 800 MWh. Voimalan muodostaa lähes 3 000 aurinkopaneelia, jotka täyttävät noin hehtaarin alueen. Kivikon voimala lisää valmistuttuaan Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkökapasiteettia viidenneksellä.

■ WÄRTSILÄ TOIMITTAA hollantilaiselle Royal Wagenborg -varustamolle rikkipesurit kahteen ro-ro-alukseen. Pesurit tulevat paperituotteita Pohjois- ja KeskiEuroopassa kuljettaviin Balticborg- ja Bothniaborg-laivoihin. Pesurien ansiosta alukset alittavat kansainvälisesti vaaditut rikin oksidien päästörajat, vaikka niissä käytetään edelleen polttoaineena raskasta polttoöljyä. Pesurien asennukset tehdään syksyllä 2015. Kummankin aluksen käyttövoimana ovat Wärtsilä 46 -moottorit. &

KTR manufactures Couplings, Brakes and Hydraulic Componentes for the Marine Industry With more than 55 years of experience as manufacturer of couplings, KTR additionally offers hydraulics components and high-performance, both electromechanical and hydraulic, brakes for maritime applications. Couplings are available from stock, have type approval for most classiﬁcation bureaus and can also be supplied with corrosion protection. Components for thermal heat transfer are seawater proof and available including ATEX-certiﬁcation.

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 23 3 kysymystä 1. d) Pierre Curie kuoli jäätyään hevoskärryjen alle Pariisissa 46-vuotiaana. 2. a), b) ja d) Marie Curie sai ensimmäisenä naisena Nobelin 1903. Hän sai myös kemian Nobelin 1911, ja hänen tyttärensä Irene sai kemian palkinnon 1935. 3. a) John Bardeen sai fysiikan Nobelin transistorin kehittämisestä 1956 ja suprajohtavuutta koskevista tutkimuksistaan 1972. Pähkinä Matemaatikko kiertää pöytää varovasti pöydän keskipisteen ympäri. Jossain vaiheessa tulee vastaan piste, jossa kaikki neljä jalkaa osuvat maahan. Tämä piste ei välttämättä ole sellainen, että pöytätaso on täysin vaakasuorassa, mutta pöytä ei keiku. Jos pöydän jalat A, B ja C ovat maassa ja D on ilmassa, pöytää kierretään niin, että A, B ja C pysyvät koko ajan maassa. Neljännen jalan etäisyys maan pinnasta on funktio f(x), joka riippuu pöydän kiertokulmasta x. Jos f(0) > 0 niin f(π/2) < 0 ja jos f(0) <0, niin f(π/2) > 0. Koska f(x) on jatkuva funktio, on siis välillä x = 0 ja x = π/2 jossakin välttämättä olemassa ainakin yksi piste, jossa f(x) = 0. Siis jossain vaiheessa ennen kuin pöytää on kierretty 90 astetta, kaikki neljä jalkaa ovat maassa. Katso tarkempi matemaattinen todistus: www.tektal.fi/p/15

Waterjet

Bow Thruster Drive Coupling

Drive Coupling

ROTEX® elastic couplling GEARex® gear coupling REVOLEX® pin and bush coupling

RADEX-N® with CFRP pipe

Pod-Gear

Gen Set

Drive Coupling and Torque Limiter

High elastic Drive Coupling

KTR-SI with ROTEX® KTR-STOP® brake system EMB-STOP brake system

BoWex®-ELASTIC®

Drive Components for Marine Technology

ROTEX®

BoWex® GT

GEARex®

RADEX®-N

Torsionally ﬂexible coupling

Curved-tooth gear coupling®

All-steel gear coupling

Disc coupling

Brake Systems

Cooling Systems

Hydraulic Components

Hydraulic and electromechanical

Oil/air cooler and Oil/water cooler

Bellhousing, accessoires and many more

KTR Finland Oy Tel.: +358 (0)20 7414 610 Fax: +358 (0)20 7414 619 E-Mail: ktr-ﬁ@ktr.com

www.ktr.com

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Tältä näyttää, kun neljä nopeaa nelikopteria sidotaan

Huipputalli testaa renkaat Suomessa Vierinvastuksen mittaaminen tarjoaa tärkeää tietoa pyöräilytalleille JANNE TERVOLA

PYÖRÄILY / Ammattipyöräilytalli Team Sky testaa renkaiden vierinvastuksia Suomessa. Nastolalainen Wheel Energy on ainoa laboratorio, josta tällaisen testin voi tilata. Brittiläinen Team Sky on on yksi viime vuosien menestyneimmistä talleista. Se on voittanut Ranskan ympäriajon 2012 ja 2013 ja aikaajon maailmanmestaruuden 2014. Tallin tekninen johtaja Carsten Jeppesen seuraa testejä paikan päällä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun talli testaa renkaita Nastolassa. Tallilla ei ole rengassponsoria, joten testattavana on kuuden eri valmistajan renkaita. Testattavaa on paljon, koska esimerkiksi aikaajokilpailuissa käytetään eri renkaita kuin maantiekilpailuissa. – Kun etsimme sopivaa testauslaboratoriota, selvisi, että pääosa rengasvalmistajista testauttaa renkaansa täällä. Wheel Energy on löytänyt niche-alueen osaamiselleen, Jeppesen kertoo.

Vierinvastus on mukana aina Pyöräilijän suurin vastus on ilmanvastus. Vierinvastus on siitä sitkeä, että siitä ei pääse eroon edes imussa.

OIKEAT PAINEET. Carsten Jeppesen hakee Team Skylle kuljettajakohtaisia rengaspainetaulukoita niin kuivalle kuin märällekin kelille.

Maantiepyörän renkaan tyypillinen häviö neljänkympin vauhdissa on 30 wattia. Eri merkkisten renkaiden väliset erot voivat olla yli 10 wattia rengasta kohti. Ranskan ympäriajoon osallistuu parisataa kuljettajaa, jotka pystyvät polkemaan 450 watin teholla. Erot fyysisessä suorituskyvyssä ovat pieniä. – Jos kuljettajalla on 15 watin ylimääräinen vastus väärien rengaspaineiden takia, 230 kilometrin

etapissa kuluu 200–300 ylimääräistä kilokaloria. Pitkissä etappiajoissa ei pysty tankkaamaan kulutusta vastaavaa määrää. Kun 10–12 päivää on ajettu, väitän, että äijän kunto ei lopu mihinkään, vaan ravinto loppuu ja takki tyhjenee, Wheel energyn toimitusjohtaja Petri Hankiola kertoo.

Painojakauma ratkaisee Ennen testiä kaikki tallin 29 kuljettajaa on punnittu pyörän kans-

Väärillä paineilla ajessa päivässä kuluu 200—300 ylimääräistä kilokaloria. sa ajoasennossa. Jokaiselle kuljettajalle etsitään rengaspaine, jossa renkaan vierinvastus on pienin. Punnituksessa mitattiin, kuinka paljon massasta jakaantuu etu- ja takarenkaalle. Tyypillisesti paino jakaantuu renkaille suhteessa 45/55, mutta poikkeuksiakin on. – Yhden kuljettajan ajoasento oli niin poikkeuksellinen, että eturenkaalle kokonaismassasta tuli vain 20 kiloa, kun takarenkaalle tuli 40 kiloa. Vierinvastus mitataan Hankiolan kehittämässä koneessa. Rengasta pyöritetään kuljettajan painoa vastaavalla kuormalla rullaa vasten. Pyörittämiseen tarvittava teho mitataan. – Jo puolentoista päivän jälkeen voin sanoa, että olemme yllättyneet positiivisesti. Tulevaisuudessa on helppo lähettää vain renkaat testattavaksi, Jeppesen kertoo.

Vierinvastuksen mittaukset tuottavat kuljettajakohtaiset taulukot. Taulukosta nähdään kullekin yhdistelmälle optimaaliset rengaspaineet. Vierinvastukset mitattiin myös märällä. – Rengas on kuljettajan ainoa kontakti tiehen, joten haemme oikeat paineet myös sadekelille.

Tulosta tuli Team Skyn testit tuottivat toivottua tulosta, kun mittauksia päästiin hyödyntämään kilpailussa. Tuloksina tuli Tour de Romandien joukkueaika-ajon voitto ja kuljettajakohtainen voitto Tour de Yorkshire -kilpailusta. – Tiimiltä tuli fanipaitoja kiitokseksi. Testit jatkuvat kesäkuussa kahdella uudella rengasmerkillä. Hankiola kertoo. Hankiolan hommat eivät lopu polkupyörän renkaisiin. Seuraavana hänelle on tulossa henkilöauton renkaita valmistavan Duron edustaja. – Auton renkaiden puolella tilanne on sama. Luotettavia vierinvastustietoja et saa mistään. Näitäkin varten on testipenkki valmiina. &

EuroMining: Euroopan johtavat

KAIVOS

teknologia -messut Tampereella

20.–21.5.2015

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

www.euromining.fi

Kaivosteknologia Työturvallisuus ja automaatio Tutkimus ja ympäristönsuojelu

Ilmoittaudu kävijäksi maksutta:

www.euromining.fi/register

JANNE TERVOLA

@talentum.fi

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

samaan tolppaan — tuloksena 13 g:n kiihtyvyys PUHEENVUORO

Ä Monissa kunnissa pohditaan puolentoista–kahden kilometrin etäisyyttä kiinteistöistä suuriin tuulivoimaloihin. Suomen tuulivoimapääkaupungiksikin itseään nimittävässä Raahessa päätettiin jo syksyllä kahden kilometrin etäisyydestä. Vastikään Uusikaupunki teki samanlaisen päätöksen. Miksi näin? Ympäristöministeriö on antanut ohjeita tuulivoimamelun mallinnukseen, joka käytännössä on määrännyt minimietäisyyden kiinteistöihin. Mallinnuksilla saatu minimietäisyys on ollut yleensä 300–700 metriä. Tämä on ollut liian vähän. Jo tällä hetkellä ainakin 17:llä eri tuulivoima-alueella koetaan pahoja meluongelmia. Tästä on tieto levinnyt ympäri Suomea, ja monissa kunnissa kuntalaiset ovat vaatimassa riittävää etäisyyttä tuulivoimaloihin turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön puolesta, johon kaavoituksen muutoinkin pitää perustua. TUULIVOIMAMELUSTA EI ole

aina ollut käytössä viimeisintä tietoa, kun viranomaiset ovat työstäneet kaavoja. Esimerkiksi Varsinais-Suomen maakuntakaavassa on minimietäisyydeksi kiinteistöihin asetettu 650 metriä. Tämä etäisyys perustuu Motivan vuonna 1999 julkaisemaan tuulivoimaoppaaseen, jossa on käytetty 1 MW:n tuulivoimalan melulähtötietoja. Tällainen opas on antiikkia alalla, jossa pystytetään jo 5 MW:n voimaloita, joiden kokonaiskorkeus on 230 metriä. Melua arvioitaessa selkeä

WWW.TEKTAL.FI/P/14

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Tuulivoimaloille tarvitaan vähimmäisetäisyydet

IE3

KRISTIAN KIRK MAILAND

Energiatehokkaat ratkaisut sähkökäyttöihin ( Sähkömoottorit 0,1-10000 kW ( Taajuusmuuttajat 0,1-1500 kW ( Vaihteet 10-14000 Nm ( Servokäytöt BEVI Finland Oy AB Hannuksenpelto 6, 02270 Espoo P. 09-27091210, F. 09-27091219 Olympiakatu 16A 35, 65100 Vaasa P. 06-3207200, F. 06-3207209 info@bevi.ﬁ www.bevi.ﬁ

metrimäärä toimii hyvin, ja monet muut ohjearvot ovatkin jo yksiselitteisiä. WWF:n ohjeen mukaan merikotkien pesästä voimalaan tulee olla matkaa kaksi kilometriä ja mahdollisiin saalistuspaikkoihin jopa kymmenen kilometriä. Tuulivoimaloiden tulee olla Liikenneviraston mukaan vähintään 300 metrin etäisyydellä maantiestä, pelastusviranomaiset ohjeistavat 600 metrin turvaetäisyyttä ja niin edelleen. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN

virkamiehet pitivät minimietäisyyksiä tuulivoimaloille epätarkoituksenmukaisina. Tämä on outoa, sillä ympäristöministeriö on laatinut tarkat ja tiukat ohjeet maanpinnalla tapahtuville toiminnoille. Muun muassa turvetuotannolle on määritelty 500 metrin etäisyys turvealueen ja lähimmän asunnon välille. Lisäksi esimerkiksi pölyävän turpeen lastaaminen on heti lopetettava, jos tuulee asuntoja kohti.

Kivenmurskaustoimintaan on taas annettu valtioneuvoston päätös, jossa minimietäisyydet on määritelty: kouluihin, päiväkoteihin 400 metriä ja asuntoihin 300 metriä. Lisäksi toiminnalle on annettu aikarajat. Täytyy ihmetellä, miksi ympäristöministeriö ei halua antaa yhtä tiukkoja ohjeita suuria tuulivoimaloita varten. Eikö tuulivoimatuotannossakin ole tarkoituksena taata turvallinen ja viihtyisä ympäristö kaikille asukkaille, luontoarvoja kunnioittaen? Sosiaali- ja terveysministeriön ehdottama kahden kilometrin etäisyys suurista tuulivoimaloista asutukseen on hyvin perusteltu. Toivon että kuntapäättäjät ja viranomaiset ymmärtävät tämän. Tuulivoimaloita voi pystyttää vastuullisesti sinne, missä niille on riittävästi tilaa. &

on kehitetty. Viisi kommentoi suoraan, ettei mitään mitattavaa, ja ainoastaan Fimecc ilmoitti uuden liiketoiminnan arvon olevan luokkaa 170 miljoonaa euroa. Osana maan tulevan hallituksen uudistustoimia tulisikin Shok-ohjelma ja Tekesin toiminta sekä rahoitus laittaa täysin uusiin puihin ja muuttaa nykymaailman haasteita ja mahdollisuuksia vastaaviksi. On lyhytnäköistä ja vanhanaikaista luulla, että uudet menestystarinat tulevat suuryritysten ja perinteisten toimijoiden tuotekehityssaleista. Maailma on jo näyttänyt monella toimialalla, mihin suuntaan se menee. Esimerkkeinä ovat muun muassa

”Yksikään näistä innovaatioista ei ole tullut suuryrityksestä.”

/»IE»»O PTBTUPMMB L

Varapuheenjohtaja Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

6#/6410)4172T%1/

#4--+01+&'0 '05+//È+5'0È^

AUTOVAAKA -¾WWLUHNDOOH

SHULQWHLVWHQ \KGLVWHOPLHQ OLV¾NVL

JARI VIHRIÄLÄ

Shok-rahat eivät kuulu suuryrityksille Ä Suomalaisen huippuosaamisen keskittymät eli Shok-ohjelma on koko olemassaolonsa aikana vaeltanut pimeyden laaksossa. Tuloksia ja merkittäviä innovaatioita ei ole syntynyt, vaikka rahaa näihin näennäisesti dynaamisiin kehityshankkeisiin on syydetty jo miljardeja. Syykin lienee selvä. Ohjelmaan kuuluvien suuryritysten päähuomio on oman lamakuopan ylittäminen ja Tekesin kautta saatavan ilmaisen innovaatiorahan kanavoiminen normaalin tuotekehityksen rahoittamiseksi. Valitettavasti rahan paikka on väärä, vaikkakin määrä on ilmeisesti riittävä. Parhaat ja radikaaleimmat ideat ja innovaatiot kun ovat lähes yksinomaan eri alojen disruptiivisissa startupeissa ja uuden teknologian pienyrityksissä. Ne puolestaan kärvistelevät rahoituksen puutteessa. Eräs talouslehti kysyi viime vuonna Shok-ohjelmien toimitusjohtajilta, mitä konkreettista liiketoimintaa ohjelman aikana

7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+

OVATKO LIUKULAAKERIT,

NIVELLAAKERIT TAI Über, Airbnb, Twitter ja Tesla, jotka ovat heilauttaneet hetkessä toimialan vanhat pelurit pulaan – ja peruuttamattomasti. Yksikään näistä innovaatioista ei ole tullut suuryrityksestä, vaan pikkuruisesta haastajasta. Ja lisää uusia esimerkkejä tulee koko ajan – vaikkakaan ei vielä Suomesta. Maailman muutoksessa on hyvä huomata se perustotuus, että enää vain tuotekehitys etenee askeleittain. Isot disruptiiviset muutokset (kuten Nokian matkapuhelimet aikanaan) tarvitsevat aina uuden näkökulman, uuden idea ja useimmiten myös uuden startupin, josta rakentuu se markkinoiden uusi ykkönen. Nyt kun tuotekehityspanostukset ja rahoitusinstrumentit Suomessa on suunnattu vääriin yrityksiin, ei tuloksia ole odotettavissa myöhemminkään. & JUKKA SALMINEN

Innovaattori Toimitusjohtaja, Innovesi Smart Solutions

NIVELPÄÄT TARPEEN?

Ota yhteyttä! Maan kattavin valikoima liukulaakereita! Nivellaakerit sekä nivelpäät: standardiohjelma heti varastosta! D&E Trading OY PL 43 s FI-08101 Lohja Puh. 0207 118 670 s Faksi 0207 118 679 www.detrading.fi s deoy@detrading.fi

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Supergraafi

Tekstiilejä ostetaan enemmän kuin niitä pois. Runsaat viisi pr vaateostoksista jää kaappeihin ja vinteil

Vuoden aikana Suomeen tuotiin

77,5 tonnia tekstiilejä. Kotimaista valmistusta oli 4,8 tonnia. Vientiin tekstiilejä meni 10,5 tonnia.

Vuodessa suomalainen osti keskimäärin n

13,2 kiloa tekstiilejä:

vaatteita, kenkiä, verhoja, mattoja, lakanoita. anoita.

Tuonti ja valmistus valm 71,8

71,8

Kauppa

Tekstiilivirta Suomessa

tonneja (2012)

3,4

Tekstiilikuidun uusi elämä Tekstiilien kierrätys on vielä alkutekijöissään. Tulevaisuudessa käytöstä poistetut ja rikkinäisetkin tekstiilit ovat uusien tuotteiden raaka-ainetta.

Hyväntekeväisyysjä

Pohjoismaissa 32 prosenttia käytetyistä vaatteista kierrätetään kirpputorien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Vienti V

Suurin osa menee sellaisenaan käyttöön, valtaosa köyhiin maihin.

RAILI LEINO Grafiikka SIMO SAHLA Kuvat ERIC LERAILLEZ

Tekstiiliteollisuudelle pet-muovista valmistetut juomapullot ovat parempaa ja tasalaatuisempaa raaka-ainetta kuin jätekuidut. Pullot sulatetaan ja valmistetaan kuiduksi, joka soveltuu erityisesti ulkoiluvaatteisiin.

8,3

Mekaaninen kierrätys

■ Käytetty puuvillakangas revitään pieniksi paloiksi, karstataan uudelleen kuiduiksi ksi ja kehrätään langaksi. ■ Prosessi lyhentää kuituja ja huonontaa puuvillan laatua. Mukaan ukaan on lisättävä neitseellistä puuvillaa. llaa. ■ Jonkin verran tuotantoa Euroopassa passa ja Yhdysvalloissa. Suomessa PureWaste valmistaa muun muassa assa T-paitoja kierrättämällä teollisuuden uden tekstiilijätteistä.

Terminen kier T

■ Öljypohjainen kuitu sulatetaa

■ Prosessissa kuitujen elastisu

■ Valmistetaan ämpäreitä, muo

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

joka vuosi ä heitetään rosenttia lojumaan lle.

Kiinassa kierrätettiin tekstiilejä jo

Varasto

2000 vuotta sitten. Puuvilla revittiin pieniksi paloiksi, karstattiin ja kehrättiin uudelleen langaksi.

4,5

Roskikseen laitetut tekstiilit päätyvät kaatopaikalle tai poltettaviksi jätevoimaloissa.

Ensi vuonna tekstiilijätettä ei enää saa kasata kaatopaikoille, ja kierrätys materiaalina on jätelainsäädännössä suositeltavampaa kuin polttaminen.

Kaatopaikka

77 %

Käyttäjät

jätetekstiileistä joutuu roskiin.

34,3 4,3

Jätehuolto

54,7

Energiantuotanto Suomalaiset kertovat käyttävänsä T-paitaa keskimäärin 4,5 vuotta, alusvaatteita 3 vuotta ja sukkiakin 2,3 vuotta. Ulkovaatteet pysyvät käytössä yli 7 vuotta.

16,4

24,2 3,8

Keräystekstiileistä noin kuudesosasta syntyy puhdistusliinoja, sisustustuotteita, öljynimeytysmattoja, sohvantäytteitä ja kaatopaikkaroinaa.

ärjestöt

Lähes kaikki tekstiilit soveltuvat energiahyötykäyttöön. Paras tekstiilikuitu on polypropeeni, jonka lämpöarvo lähes yhtä hyvä kuin polttoöljyllä.

Puuvillaa ja polyesteriä

Vaatekuitujen tuotanto maailmassa 1980—2025 140 miljoonaa tonnia

100 80

0,2

Rikkinäisiä ja loppuunkäytettyjä tekstiilejä ei erilliskerätä. Keräys voi alkaa kannattaa, jos tekstiilin voi hajottaa ja koota uudelleen kuiduiksi. Ongelmana ovat komponentit kuten napit ja vetoketjut. Myös sekoitekankaat hankaloittavat kierrätystä.

ierrätys

rrätys

an.

uus heikkenee.

ovilevyjä, putkia. kia.

Villa

Puuvilla ja polyesteri muodostavat 85 % vaatekuitujen tuotannosta. Molemmat ovat helposti kierrätettävissä, jos kyse on puhtaista kuiduista.

120

1,0

Vuoteen 2025 mennessä kuitutuotannon on arvioitu kasvavan 130 miljoonaan tonniin. Lähes koko kasvu tulee polyesterin tuotannosta.

Sellukuidut Polypropeeni Akryyli Polyamidi

Puuvilla

40 20

Polyesteri

LÄHDE: TECNON ORBICHEM

0 1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2015

2020

2025

Kemiallinen kierrätys PUUVILLA ■ Puuvillan selluloosamolekyylit irrotetaan kankaasta tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liuottimien avulla. ■ Tuotantovalmius Suomessa 2—3 vuoden aikavälillä ja muutaman miljoonan euron investoinnilla. VTT kehittää menetelmiä suurten jätetekstiilimäärien käsittelyyn. ■ Toistaiseksi alalla on Ruotsissa, Englannissa ja Belgiassa kolme pientä toimijaa pilottivaiheessa. ■ Ruotsissa on tehty tutkimusta myös etanolin tuottamiseksi puuvillajätteestä.

KEINOKUIDUT ■ Polyesteri, polyamidi tai akryyli voidaan käsitellä kemikaaleilla. ■ Kuidun polymeerit pilkkotaan monomeereiksi, joista voidaan tehdä uutta polymeeriä. ■ Vaatii niin suuren mittakaavan, ettei Suomessa taloudellisesti järkevää. Alalla pisimmällä on japanilainen Teijin.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Teema Kaivosteollisuus

Kaivosala varautuu uuteen nousukauteen. Vanha Hituran nikkelikaivos Nivalassa aikoo muuttua kultakaivokseksi.

Talvivaaran jälkeen

TUULA LAATIKAINEN, T&T — NIVALA Kuvat JOHANNA TAKALO

ivalassa sijaitsevan Hituran nikkelikaivoksen kaivoskuilun sisäänkäynti on tukittu valtavalla kiviröykkiöllä. Nikkelin louhiminen päättyi kaksi vuotta sitten, eikä kaivokseen taideta enää palata. Sitä ehdittiin kaivaa 630 metrin syvyyteen maan alle. – Kivet saadaan tarvittaessa nopeasti pois, jos nikkelin hinta kääntyy taas nousuun, ympäristöja työsuojelupäällikkö Markus Latvala kuitenkin vakuuttaa. Töissä on yhä muutama muukin. – 45 vuoden olemassaolonsa aikana Hitura on suljettu jo viisi kertaa. Malmia on aina riittänyt muutamaksi vuodeksi rikastettavaksi ja rahdattavaksi Kokkolan sataman kautta maailmalle, viimeksi Pohjois-Kiinassa sijaitsevalle sulatolle. Louhinnan loputtua pohjavesi on noussut jo avolouhokseen asti isoksi lammeksi. Aurinkoisena päivänä se hohtaa kirkkaanvihreänä. Samalta näyttää koko Suomen kaivosalan tulevaisuus: nyt on hiljaista, mutta optimistisella alalla riittää uskoa, että jonakin päivänä nousu taas alkaa, koneet käynnistetään, kivi ryskyää ja rikastamoissa pulputtaa. Ja kun maailmantalous ja sitä myöten kaivosala virkoavat, voi ylösnousu olla taas nopeaa. Tästä ihmeestä unelmoivat kaivosjohtajat ja monet poliitikotkin. Yhtä moni myös pelkää: Jos 2000-luvun puolivälin kaivosbuumi toi yhden talvivaarallisen ympäristöongelmia ja ongelmakaivoksen Suomeen, montako uutta Talvivaaraa tuo seuraava nousukausi?

Kultaa Kopsasta Hituraan Pari viime vuotta lama on pikemminkin putsannut Suomen kaivoksia, vaikka muutama on tehnyt voittoakin. Nikkelin hinta kääntyi laskuun vuonna 2011 maailmantalouden hiljennyttyä. Kesän kynnyksellä vuonna 2013 Hituran omistava kanadalainen pörssiyhtiö Belvedere päätti sammuttaa louhintakoneet myös Hiturassa Nivalan Töllinperällä. Muutkin kaivosjohtajat jarruttivat. Hiturassa on palkkalistoilla enää yhdeksän ihmistä. Loput kaivoksen 60 omasta työntekijästä ovat lomautettuina. Viime vuonna koko kaivosala investoi Suomeen enää 190 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 investoitiin sentään vielä puolella miljardilla eurolla. Louhintakin väheni edellisvuodesta 19 prosenttia 29,5 miljoonaan tonniin. Vuonna 2013 malminetsijät kairasivat 179 kilometriä, viime vuonna enää 143 kilometriä. Kolmena edellisenä vuotena kairauksia tehtiin joka vuosi 360 kilometriä. – Uusia kaivoksia ei ole rakenteilla, ja laajennuksetkin ovat pieniä. Myös tänä vuonna malminetsinnän kokonaisvolyymi ja kairausmäärä todennäköisesti yhä putoavat hieman, sanoo kaivosyli-

MITÄHÄN KEKSISI. Ympäristöpäällikkö Markus Latvala valmistelee Hituran nikkelikaivoksen lopullista sulkemista. Rikastuslaitokselle pitäisi löytyä vielä käyttöä Kopsan kullan ansiosta.

insinööri Terho Liikamaa Tukesista eli Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Se valvoo kaivosalaa. Optimismi näkyy kuitenkin yhdessä tilastossa: malminetsintäalue jatkoi kasvuaan. Viime vuonna malminetsintäaluetta oli 185 000 hehtaaria, kun vielä vuonna 2009 lukema oli tästä vain puolet. – Vaikka malminetsinnän riskiraha on nyt vähissä, etsintäyhtiöt eivät halua luopua mielenkiintoisista alueista. Näin ne varmistavat etuoikeutensa etsintään parempia aikoja varten, Liikamaa kertoo. Kullan suurimmat etsintäalueet sijaitsevat Lapissa Sodankylän ja Kittilän pohjoispuolella. Viime vuonna maanomistajat saivat korvauksia ainakin neljä miljoonaa euroa. Yllättäen Hiturassakin ympäristöpäällikkö Latvalalla on kultauutisia: omistaja Belvedere on löytänyt kultaa Kopsasta, 19 kilometrin päässä Hitu-

Oulu Raahe

Nivala

Kopsa

Kokkola Haapajärvi

Hitura

Iisalmi

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

rasta. Kopsan malmit yhtiö haluaa kuljettaa rikastettavaksi nyt hiljaiseen Hituraan.

Metalleja uudelle keskiluokalle Kaivosjohtajien bisnesongelma on kuitenkin siinä, ettei kukaan tiedä kunnolla, onko suhdannesykli viisi, kymmenen vai 20 vuotta. Entä tuleeko enää samanlaista jyrkkää nousua kuin vuodesta 2005 lähtien nähtiin Suomenkin kaivoksissa? Kukaan ei tiedä. Alalla uskotaan silti, että Suomen arvokkaille metalleille riittää vientiä viimeistään, kun Intian kaltaiset maat alkavat todella keskiluokkaistua ja kaupungistua. Kun niiden väki tarvitsee pyykkikoneita, autoja ja kultakelloja, Suomeen nousee vielä paljon kaivoksia. – Myös energiantuotannon tehostaminen, uusiutuva energia ja ympäristötekniikan lisääminen se-

Kukaan ei tiedä, onko suhdannesykli viisi, kymmenen vai 20 vuotta. kä kaikki uusi teknologia tarvitsevat uusia metalleja, Liikamaa Tukesista sanoo. Mutta montako uutta talvivaara-kriisiä rytinässä tulee Suomeen? Professori Raimo Lahtinen GTK:sta huomauttaa, että Suomi on sittenkin pieni kaivosmaa maailman tärkeimpien metallien raudan ja kuparin tuo-

tannossa. Maailmalla tuotetuista kaivannaisista 70 prosenttia on rautaa ja kuparia. Hän ei suostu pelkäämään, että ”T-nimisen kaivoksen” tapaiset ongelmat toistuvat Suomessa, kun Intia ja Afrikka tarvitsevat uusia metalleja. Kuten Hituran ympäristöpäällikkö Markus Latvala, Lahtinenkaan ei halua puhua Talvivaarasta vaan puhuu T-nimisestä kaivoksesta. – Suomen kaivokset eivät tee Afrikan ja Intian kasvua. Jopa Suomen metallinjalostajat tuovat materiaalinsa pitkälti ulkomailta, Eurooppakin 80 prosenttia tarvitsemistaan metalleista. – Ja Suomessa yhteiskunta on valveutunutta, läpinäkyvää eikä korruptoitunutta. Puhutaan ihan eri tasosta kuin monissa muissa kaivosmaissa, hän sanoo. Toinen asia on, että Suomessakin kaivannaisalan ison kuvan kannattaisi hänen mielestään muuttua.

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Teema Kaivosteollisuus

AAVELAITOS. Hituran nikkelikaivoksen rikastuslaitoksessa ei liikahda mikään. Nikkeliä ei ole rikastettu pian kahteen vuoteen.

KREIKAN SAARISTOA? Pohjavesi on noussut Hituran suljetun nikkelikaivoksen avolouhokseen.

JÄTEKASAN HUIPULLA. Kalajokilaakson kansallismaisema avautuu Hituran serpentiniittikukkulan päältä.

Väite perustuu huhtikuussa ilmestyneeseen työ- ja elinkeinoministeriön kaivannaisalan tutkimusstrategiaan, jonka tekoa Lahtinen johti. – Kaivannaisalan ketjussa ei voida enää ajatella, että ensin kaivetaan jotakin, siitä tehdään jotakin ja sitten se dumpataan kaatopaikalle. Ajattelun on muututtava myös Suomessa kiertotalouteen. Tämä ei koske niinkään kaivoksia vaan tuotteiden suunnittelua: kestävä raaka-aineiden käyttö on otettava huomioon jo tuotteiden suunnittelussa. – Suomen pitäisi pystyä löytämään myyntituotteita kestävästä raaka-aineiden käytöstä, hän sanoo.

Kaivos elää tai kaatuu veden mukana Lahtinen puhuu kaivoksia pidemmistä metallialan tuotantoketjuista, mutta tutkijat löytävät nykyisin parannettavaa myös itse kaivosten toiminnasta. Itse asiassa ”T-nimisen kaivoksen” jälkimainingeissa Suomessa ei ole koskaan aiemmin tutkittu ja kehitetty kaivosten ympäristövaikutuksia niin innokkaasti kuin nyt. Geologian tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kiinnostuneet tutkimusprojektissaan siitä, miten kaivosvesien jättämiä jälkiä Suomen luontoon voidaan pienentää. Niiden mukaan muutkin kaivokset kuin Talvivaara voisivat hoitaa kaivosvetensä nykyistä paremmin. Mukana on myös Belvederen Hituran nikkelikaivos, jossa kokeet ovat alkamassa tänä keväänä. Mukaan tulevia yrityksiä ovat myös Global Ecoprocess Services, Sulfator, Chemec ja Sansox. GTK:n johtavan tutkijan Antti Pasasen mukaan lähes kaikissa Suomen kaivoksissa voitaisiin hyödyntää uudenlaisia vesienkäsittely- ja hallintamenetelmiä, sillä uutta tekniikkaa on tarjolla. – Vesi on todella olennainen asia globaalissa kaivostoiminnassa. Sitä joko ei ole riittävästi, tai sitä on liikaa ja se joudutaan puhdistamaan kuten Suomessa, hän sanoo. – Kaikki vesi, joka päätyy louhokseen, joudutaan useimmiten poistamaan kaivosalueelta. Sen laatu

Talvivaaran sijaan professori puhuu ”T-nimisestä kaivoksesta”. on prosessissa muuttunut enemmän tai vähemmän. Melkein kaikki Suomen metallimalmikaivokset ovat sulﬁdisia. Kaivosten valumavedet voivat olla happamia ja liuottavat mukaansa metalleja malmista. – Jotta kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet, täytyy kaivostoiminnan vaikutuksien veteen olla pienet. Kaivos elää tai kaatuu veden mukana. – Tärkeintä on toimintatapojen kehittäminen. Kaivosten vesiratkaisut perustuvat yhä melko konservatiiviseen toimintaan. Kaivokset puhdistavat vetensä nykyisin niin kutsutulla putkenpäätekniikoilla: vedet puhdistetaan prosessin loppupäässä. – Mutta entä jos vesiasioiden hallinta siirretään prosessin alkuvaiheeseen? Sitä kautta voitaisiin vähentää prosessiin tulevan veden määrää ja lopulta myös putken päästä tulevan veden määrää, Pasanen sanoo. Tämä kysyy uutta ajattelua. Vedenpuhdistus tulisi näin prosessin sisälle. – Me tutkimme nyt menetelmiä ja toimintatapoja, jotta lainsäädäntö voi tulevaisuudessa vaatia uudenlaista vesienkäsittelyä. Kaivoksen tärkein tavoite on saada arvoaine mahdollisimman tehokkaasti talteen. – Mutta jos heikko vesien puhdistus johtaa sosiaalisen luvan menetykseen, koko kaivosta ei äärimmillään voi pyörittää. – Meidän tavoitteemme on osoittaa, että kaivosyritys pystyy toimimaan myös kannattavammin, kun uudenaikaiset vesi-investoinnit tehdään.

– Asiat voitaisiin tehdä nykyistä paremmin. Prosesseihin täytyy vain saada ympäristöosaaminen mukaan, Pasanen sanoo.

Kymmenen vuotta kultaa Hituran Latvalasta tutkimusprojektin idea kuulostaa hyvältä, mutta hän korostaa, että Belvedere on mukana tutkimuksessa omista lähtökohdistaan. Belvedere haluaa Kopsan kullan markkinoille, ja siksi erityisesti kullan rikastuksen vesistövaikutukset kiinnostavat. Hituran hiljaisessa rikastuslaitoksessa liikkuu nyt enintään aaveita, mutta Latvala uskoo, että

Työtä Lappiin Kaivosten merkitys Lapin aluetaloudelle ja muulle Suomelle (indeksi 2009=100) 600 Liikevaihto, Lappi

500

400

Liikevaihto, Koko maa

300

200

100 4/2009

4/2010

4/2011

4/2012

Henkilöstö, Lappi

4/2013

LÄHDE: KAIVOSTEOLLISUUS RY

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Kaivostoiminnan ja louhinnan osuus Suomen teollisuustuotannosta on 1,5 %.

vielä se käynnistetään. Rikastamon tekniikka vaihtuu nikkelin vaahdotuksesta kullan syanidiprosessiksi. Hiturassa nivalalaiset eivät ole syanidiliuotuksesta erityisen huolestuneita. Paljon enemmän huolissaan ovat louhinta-alueen Kopsan asukkaat Haapajärvellä. – Se on kuitenkin vain kivenlouhintaa. Nivalassa paikalliset ovat jo tottuneet kaivostoimintaan, Latvala kertoo. Hituran nykyisille rikastushiekka-altaillekin on vielä käyttöä. Vielä ei ole varmaa, rakennetaanko rikastushiekalle uusi alue vai läjitetäänkö

uudet hiekat nykyisten maapohjan päälle kasattujen hiekkojen päälle. Patoja Hitura haluaisi korottaa neljä metriä. Nyt patoaltaat ovat 108 metriä korkeat. Kopsan esiintymä ei ole erityisen rikas, mutta louhiminen kannattaa kymmenen vuotta. Belvederellä on lisäksi puolenkymmentä kultavaltausta 20–50 kilometrin etäisyydellä Hiturasta. Lähistöllä solisee vesien purkuoja. Se päätyy Kalajokeen viiden kilometrin päähän. Kalajoen virtaamasta 0,2 prosenttia saa olla Hituran vesiä. Mutta entäpä nikkelikaivos: millä hinnalla nikkeli nousisi vielä? Sitä Latvala ei halua arvioida.

Huipulta näkyy kansallismaisema.

(OSUUS MYYDYSTÄ TUOTANNOSTA 2013. LÄHDE: TILASTOKESKUS.)

Yhtiö on kaiken varalta tehnyt suunnitelmia, miten nikkelikaivoksen jäämistö, serpentiniittija kiillegneissikasat peitetään ja lopulta nurmitetaan. Suunnitelmakaaviot roikkuvat Latvalan työhuoneen seinällä. Latvala visioi, että yleisö voisi kiivetä ihailemaan tasaista Kalajokilaaksoa serpentiniittikasan päältä, joka on kasautunut nikkelikaivoksen sivutuotteena 45 vuodessa. Huipulta näkyy kansallismaisemaa, kymmeniä lakeuksille tyypillisiä latoja ja peltoa. Kalajoki pilkottaa jossakin puiden välistä. Ja 90-luvun lopusta asti palvellut kaivoskäytävän kulkuaukko pysyy silloin tietenkin kiinni. &

En myy sinulle mediatilaa myyn sinulle menestystä. Autan sinua löytämään liiketoimintasi kannalta tärkeimmät päättäjät ja kontaktit. Terävästi kohdistaen, ilman hukkakontakteja. Sinun tarvitsee vain kertoa mitä ja keitä haluat tavoittaa, minä hoidan loput.

Petri Tamminen myyntiryhmäpäällikkö

Autamme ammattilaisia menestymään.

mediamyynti.talentum.fi

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

Teema Kaivosteollisuus

Sakatin löytäjä varasi Lapin vihreäkivivyöhykkeen Malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration joutui hakemaan rahoituksen Australiasta, kun sitä ei Suomesta löytynyt.

Sakummun varausalueet

Kittilä

Sodankylä

ELINA GRUNDSTRÖM

akatin malmilöydön tehnyt brittiläinen geologi Jim Coppard tutkii jälleen Lapin vihreäkivivyöhykettä. Coppardin lokakuussa rekisteröity malminetsintäyhtiö Sakumpu Exploration Oy on talven aikana varannut malminetsintää varten yhteensä noin 1 300 neliökilometrin alueet, jotka yhdistyvät toisiinsa ja ulottuvat Sodankylästä Kittilään. Coppardin mukaan vihreäkivivyöhykkeillä on tyypillisesti lähekkäin useita samantapaisia malmiesiintymiä. Sakumpu etsii varaamansa vyöhykkeen länsireunasta Kittilän Suurikuusikon kaltaisia kultaesiintymiä ja Sodankylän suunnasta Sakatin kupari-nikkelin tapaisia kohteita.

Malminetsinnässä useimmat geologit eivät koskaan löydä kaivosaihiota, mutta samat henkilöt löytävät niitä tyypillisesti yhä uudestaan. Coppard vastasi aiemmin Anglo Americanin arktisen alueen etsintätoiminnasta, ja hänen nimissään on ainakin kolme kaivosaihiota. Muut Sakumpun osakkaat ovat samaa kaliiperia. Tiimiin kuuluvat Anglo Americanin entinen globaalin malminetsinnän johtaja Graham Brown, ruotsalaisen Storlidenin esiintymän löytänyt Alain Chevalier, sekä Coppardin kanssa aiemminkin työskennellyt Bo Långbacka. Tiimi aloittaa maastotutkimukset ja lentokartoitukset heti lumien sulettua jokamiehenoikeuden turvin, ja yhtiö on jo hakenut varsinaisia malminetsintälupia kahteen kohteeseen. Tavoitteena on aloittaa näytekairaukset syksyllä 2016.

Ei rahaa Suomesta Tutkimuksia rahoittaa australialainen Sirius Resources -kaivosyhtiö, joka investoi siihen alkuvaiheessa noin 1,4 miljoonaa euroa ja saa vas-

RIO GANDARA / HS

Kokenut mainari

tikkeeksi 67 prosentin osuuden Sakumpu Explorationista. Coppard on työskennellyt Suomessa vuosituhannen alusta lähtien, ja yhtiön nimi on kunnianosoitus kahdelle Suomen merkittävimmälle löydölle, Sakatille ja Outokummulle. Hän yritti yli vuoden ajan saada yhtiölle myös rahoituksen Suomesta. – Kiersimme kaikki tahot, eläkerahastot, valtion laitokset, yksityiset sijoitusrahastot, ja olimme pettyneitä kun emme onnistuneet. Valtion sijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus

.RQHHQUDNHQWDMDQ XXVL ZRUNÀRZ ±

Vertex Flow

KUMMA MAA. Jim Coppard ihmettelee, miksi Suomesta ei löydy sijoittajia kaivoshankkeisiin.

Vertex Flow:lla saat tuotetiedot koko organisaation ja sidosryhmien käyttöön. Hyödynnä suunnittelussa syntyvä tuotetieto tehokkaasti tuotannossa, ostotoiminnoissa, myynnissä ja varaosaliiketoiminnoissa.

Flow-yhteensopivat suunnitteluohjelmat

Vertex G4 Koneensuunnittelu

Vertex G4Plant Laitossuunnittelu

Vertex G4PI PI-kaaviosuunnittelu

Vertex ED Sähkösuunnittelu

Vertex HD Hydrauliikkasuunnittelu

w w w. ve r t ex. f i

oli kiinnostunut Sakumpu Explorationista. Sijoitusjohtaja Kimmo Viertolan mukaan Teollisuussijoitus keskittyy kuitenkin vasta kannattavuusselvitysvaiheessa oleviin kaivoshankkeisiin. – Mutta mihin he sitten sijoittaisivat? Suomessa ei ole viime vuosikymmeninä tehty mitään muuta isoa malmilöytöä kuin Sakatti. Tarvitaan malminetsintää, jotta seuraavan sukupolven kaivokset löytyvät, Coppard puuskahtaa. Sakumpu etsii malmia myös Pohjois-Ruotsissa Skelleften alueella. &

15.5.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

JUSSI HELTTUNEN

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Palvelut kuntoon

Jukka Jäämaa haluaa kasvattaa ja parantaa ISS Palveluiden liiketoimintaa Suomessa. Aloitit juuri ISS Palveluissa. Mitä yritys tekee Suomessa? Yhdistämme kiinteistön ylläpidon, siivouksen turvallisuuden ja ruokailun palvelut sekä erilaiset tukipalvelut, joita tarjoamme Hangosta Ivaloon. Kiinteistöhuolto ja siivous eivät kuulosta kovin hohdokkailta. Saako alalle nuoria töihin? Kyllä, mutta meidän on parannettava alan mielikuvaa, sillä alalla tehdään erittäin tärkeää työtä. Tulin itsekin tänne töihin, vaikka olen siinä onnellisessa asemassa, että oli varaa mistä valita. Täällä tehdään makeita asioita hyvässä hengessä. Miksi palasit Suomeen yli 11 vuoden ulkomailla työskentelyn jälkeen? Halusin vaihtaa työtä, koska kyllästyin istumaan jatkuvasti lentokoneessa. Perheen kanssa päädyimme eri vaihtoehdoista Suomeen. Toinen vaihtoehto oli Saksa, jossa vanhimmat tyttäreni opiskelevat. Isäni jäi viime syksynä yksin, ja haluan viettää enemmän aikaa hänen ja muiden lähisukulaistenkin kanssa. Suomessa puhutaan usein työstä negatiivisesti. Miksei töissä viihdytä? Miksi viihtyy tai ei, lähtee liikkeelle jokaisesta itsestään. Jos on pulmia, kannattaa keskustella esimiesten kanssa, voisiko asialle tehdä jotain. Organisaation pitäisi yrittää tarjota kaikille viihtyisä työympäristö. Maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kokevat ennakkoluuloja. Miten niitä voi torjua?

PERHEENJÄSEN . Jukka Jäämaa ha lusi tähän lapsuuden kuvansa sijaan Urpo-koiransa.

Jukka Jäämaa

Tämä lähtee koko yrityksen kulttuurista. Meillä on töissä 120 eri kansalaisuuden ihmisiä. Itse olen tottunut kansainvälisyyteen, ja onneksi myös Suomi on kansainvälistynyt. Ennakkoluuloja ei pidä yleistää kaikkiin suomalaisiin. Siivoaako kotisi palkattu siivooja, robotti-imuri vai sinä itse? Kirsti-vaimoni opetti minut hyväksi imuroijaksi. Asuntomme on niin pieni, ettei robotti-imuri toimisi varmaankaan kunnolla.

ISS Palveluiden toimitusjohtaja 1.5. alkaen

Toit Hollannista mukanasi moottoripyörän. Onko kyse viidenkympin villityksestä?

■ Aloitti uransa Perloksessa, jossa Nurmijärven tehtaan johtaja 1995 alkaen. 1998—2008 Elcoteq, 2008—2012 Moventas ja 2012— 2015 Phlips Lighting Division.

Minulla on ollut iso 2 300-kuutioinen pyörä kymmenen vuotta. Ei siitä kannata kirjoittaa, olen ajanut sillä vain pari kertaa vuodessa.

■ Tekniikan lisensiaatti, koneenrakennus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ■ 49-vuotias ■ Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme aikuista lasta ja koira ■ Harrastaa kuntoilua ja metsänhoitoa

Harrastat metsänhoitoa. Mikä siinä kiinnostaa? Tykkään tehdä metsää siistiksi, ja siinä näkee kätensä jäljen. Olen rakentanut uutta ja korjannut vanhaa Kangasniemellä, jossa on pienellä maatilalla monta rakennusta. TERO LEHTO

@talentum.fi

Työpaikat Andritz / FS Dynamics / Helsingin kaupunki / Iin Energia / Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä / Tampereen teknillinen yliopisto / University of Borås

WWW.URATIE.FI

15.5.2015

Uusia työntekijöitä? Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: nimitysuutiset@talentum.fi tai verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

TYÖPAIKAT

KOULUTUS

Ulkomaalaiset korkeakoulutetut eivät työllisty Ulkomaalaistaustaisten vastavalmistuneiden työllistyminen takkuaa. Kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishetkellä työsuhteessa, ulkomaan kansalaisista vain yksi neljästä. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemisten (TEK) ja alan yliopistojen tekemästä vastavalmistuneiden kyselytutkimuksesta. Syitä ulkomaalaisten huonoon työllistymiseen ovat vähäinen työkokemus ja työelämäkontaktit, heikko kielitaito ja paikallisten verkostojen puute. Myös suomalaisen työkulttuurin ja työelämän pelisääntöjen tuntemus on heillä puutteellista.

Nuoret loikkaavat teknologian pariin

TAF

Osaamista ei hyödynnetä TEKin koulutuspolitiikasta vastaavan johtajan Jari Jokisen mielestä on hölmöläisten hommaa olla hyödyntämättä tätä osaamista. – Korkeakoulutamme ulkomaalaisia osaajia, ja heidän tietään suomalaiseen työelämään täytyy saada tasoitettua. Heidän osaamisensa jää muuten hyödyntämättä yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa. TEKin asiantuntija Pirre Hyötynen listaa viisi keinoa, joilla voidaan parantaa ulkomaalaisten vastavalmistuneiden työllistymistä: 1. Yritysten kannattaa palkata työntekijöitä ja harjoittelijoita ennakkoluulottomammin. Aina ei tarvita täydellistä suomen kieltä. Yritysten kannattaisi hyödyntää ulkomaalaisten kulttuuriosaamista ja valmiita verkostoja kohdemarkkinoilla. 2. Ulkomaalaisten opiskelijoiden pitäisi rohkeasti hakeutua omista porukoistaan suomalaisten opiskelijoiden pariin, opiskella suomen kieltä ja kulttuuria sekä hankkia työkokemusta jo opiskeluaikana. Ilman verkostoja ja pelkillä papereilla ei Suomessa työllisty. 3. Yliopistojen pitäisi tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden sopeutumista nykyistä voimakkaammin. Opintoihin on lisättävä kielen opetusta, uraohjausta, työelämäkontakteja ja tiimitöitä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. 4. Ylioppilaskuntien tulisi törmäyttää ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisten kanssa. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta palkitsee opiskelijoiden ainejärjestöjä kansainvälisyyden edistämisestä. 5. Ulkomaalaisten vastavalmistuneiden pitäisi olla mahdollista hyödyntää kunnolla te-toimistojen työllistymispalveluja. EIJA HILTUNEN

VERKOSTOT KUNTOON. Yritysten kannattaisi hyödyntää ulkomaalaisten kulttuuriosaamista ja verkostoja. Kuvassa tietoliikennettä ja automaatiota opiskelevat Anzil Ardul Rasheed Intiasta ja Lu Wei Kiinasta.

MALLIA RUOTSISTA. Tänä keväänä myös Suomessa on ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea Teknoloikka-ohjelmaan.

Tekniikan Akatemia haluaa innostaa nuoria opiskelemaan teknologia-alan ammatteihin tarjoamalla harjoittelupaikkoja Teknoloikka-kampanjansa avulla. Maaliskuussa julkaistun Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan yli neljännes kevään ylioppilaista aikoo pitää välivuoden. Teknoloikka tavoittelee juuri näitä nuoria. Kun Tekniikan Akatemian, TAF:n toimitusjohtaja Juha Ylä-Jääski vieraili vuosi sitten Ruotsin insinööriakatemiassa IVA:ssa, sikäläisten kehittämänsä Teknoloikka eli Tekniksprånget teki suuren vaikutuksen. Siitä lähti käyntiin Teknoloikan suunnittelu myös Suomeen. Parhaillaan 20 teknologiayritystä ja muuta tekniikan alan työnantajaa etsii harjoittelijoita 30 työpaikkaan 14 paikkakunnalla. Mukana on niin kansainvälisiä suuryrityksiä kuin suomalaisia pienyrityksiäkin sekä erilaisia organisaatioita. Tutkimuksen mukaan vain 18 prosenttia nuorista tiesi varmasti, mihin aikoo pyrkiä lukion jälkeen. 70 prosenttia kaipasi lisää tietoa työelämästä. – Liian suuri osa nuorista on syrjäytymisvaarassa ilman omaa suuntaa koulun jälkeen. Teknologia-ala on tärkeä työllistäjä ja Suomelle strategisesti tärkeä kasvun ja kilpailukyvyn kannalta, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Niina Suhonen TAF:sta.

Toimii Ruotsissa Ruotsissa on loikattu teknologia-ammatteihin jo neljä vuotta. Ohjelmassa on mukana yli tuhat nuorta ja noin 200 yritystä vuosittain. Moni ohjelman läpi käyneistä

nuorista vakuuttui harjoittelun aikana, että teknologia-ammatti on se oikea, ja hakeutui opiskelemaan alalle. Näiden nuorten opinnot keskeytyivät harvemmin kuin sellaisten, joilla ei ollut alan työkokemusta. Nuoret pääsevät ohjelman kautta myös luomaan suorat kontaktit yrityksiin jo varhaisessa vaiheessa. Se edistää heidän työllistymistään myöhemmin. – Toivomme, että Teknoloikka innostaa myös meillä nuoria opiskelemaan teknologia-ammatteihin ja tarjoaa heille mahdollisuuksia verkostoitua työnantajien kanssa jo nuorena, Suhonen lisää.

Mukana on niin kansainvälisiä suuryrityksiä kuin suomalaisia pienyrityksiäkin. Kaikki alle 22-vuotiaat lukion suorittaneet tai tämän kevään ylioppilaat, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa, voivat hakea mukaan palkalliseen harjoitteluohjelmaan. Hakuaika päättyy 31. toukokuuta. Harjoitteluun päässeet aloittavat neljä kuukautta kestävän harjoittelunsa ensi syksynä. Teknoloikka eroaa monesta muusta harjoittelusta siinä, että jokainen harjoittelija saa oman tukihenkilön eli mentorin, joka ohjaa häntä koko harjoittelun ajan henkilökohtaisesti.

Harjoittelun lisäksi nuoret jakavat kokemuksiaan teknologia-alasta muille nuorille sosiaalisen median ja kouluissa järjestettävien tilaisuuksien kautta. – Kyseessä on nyt pilottiprojekti Suomessa, joten meillä ei ole vielä aiempaa kokemusta. Ruotsissa harjoittelu pyörii kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Siitä on tullut valtakunnallinen ohjelma.

Teknologia-alaa arvostetaan Suhonen tähdentää, että kaikkea toimintaa, joka edistää nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni opintoihin ja työhön, pitäisi saada lisää. – Uskomme, että teknologia-alan yritykset kiinnostavat nuoria. Tätä tukevat myös työnantajakuvamittaukset. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa teknologia-alojen yritykset ovat työnantajakuvatutkimuksissa menestyneet yleensä hyvin, niin suuret teollisuusyritykset kuin pienemmät teknologiayritykset. Tämän kevään työnantajakuvatutkimuksen kärkikolmikko oli Reaktor, Kone ja Supercell. Suhonen muistuttaa, että teknologiaalan toimijoiden kannattaisi Suomessa tehdä vieläkin aktiivisemmin yhteistyötä niin nuoriin kohdistuvassa toiminnassa kuin muutenkin. Harjoittelupaikkoja tarjoavat työnantajat: Aalto-yliopisto, EIT ICT Labs, Fastems Group, IBM, Kone, Konecranes, Leinovalu, McKinsey & Company, Metso, Metsä Wood, Oilon, Outotec, Ponsse, Raute, SSAB, SKS Group, TAF, Teknavi, UPM ja Wärtsilä. HELENA RAUNIO

@talentum.fi

15.5.2015

TENURE TRACK POSITIONS The tenure track system of Tampere University of Technology (TUT) offers talented researchers a clearly defined career path towards a professorship and enables them to devote their time to research and the advancement of their fields. For more information on TUT’s tenure track, please go to www.tut.fi/openpositions – Tenure track. TUT invites applications for the following tenure track positions:

Department of Information Management and Logistics

Vaikuta ja kehity

Information and Knowledge Management

Nauti työstäsi. Liity joukkoon!

with a special focus on business information systems

Transport Systems

TEKNILLINEN JOHTAJA

with a special focus on transport transformation The appointments are made at the rank of Assistant Professor (1st or 2nd term) or Associate Professor. For more information of the positions and requirements, please go to www.tut.fi/openpositions.

Haemme vakituiseen virkasuhteeseen TEKNILLISTÄ JOHTAJAA Tukipalvelukeskuksen Tekniset palvelut -yksikköön Lahteen. Tekniset palvelut -yksikön johtajana vastaat ) vastuualueesi operatiivisesta johtamisesta, talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, ) yhtymän pitkän aikavälin toimitilastrategiasta yhteistyössä yhtymän toimialojen kanssa sekä

Tampere University of Technology (TUT) is an active scientific community of 2,000 employees and more than 10,000 students. The University has a long-standing tradition of collaboration with other research institutions and business life. Many fields represented at the University play a key role in addressing global challenges. Internationality is an inherent part of all the University’s activities. Welcome to join us at TUT! www.tut.fi

) rakentamisinvestointiohjelman toteuttamisesta rakennuttajan roolissa. Arvostamme kokemusta kiinteistöjen rakennuttamiseen, suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää johtamis- ja vuorovaikutustaitoja, kehittämismyönteisiä toimintatapoja sekä kokemusta vaativien projektien läpiviemisestä. Yhtymän kiinteistöt ja laitteistot edustavat alansa huipputekniikkaa, joiden ylläpito ja rakentaminen ovat Tekniset palvelut -yksikön tehtävä. Työpiste sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa. Kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakouluasteen tutkinto ja riittävä kokemus johtamistehtävissä. Ota yhteyttä ja kysy lisää! tukipalvelujohtaja Kari Ratala puh. 044 719 5552, kari.ratala@phsotey.ﬁ Katso lisätietoja ja täytä hakemus palkkatoiveineen 25.5.2015 klo 15 mennessä osoitteessa www.phsotey.ﬁ/tyopaikat. Työavain PHSOTEY-06-13-15

TULE MEILLE TÖIHIN. OLET TERVETULLUT JOUKKOOMME. Mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä erikoissairaanhoidossa sekä sosiaali-, perusterveyden- ja ympäristöterveydenhuollossa yli 4000 ammattilaisen yhteisössä. www.phsotey.ﬁ

Haemme kahta LVI-alan asiantuntijaa taloprojektien LVI-teknisten töiden rakennuttamiseen. Tehtävä sisältää LVI-teknisen suunnittelun ohjaamisen ja työmaateknisen valvontatyön.

Uudelle uralle Lataamo Group Oy ■ Teppo Heikkinen on

nimitetty toimitusjohtajaksi 24.4.2015 alkaen. Hän siirtyy tehtävään konsulttiyhtiö Mercuri Internationalista, jossa hän on toiminut eri tehtävissä Suomessa ja U.S.A:ssa. Aiemmin Heikkinen työskenteli tapahtumamarkkinoinnin alalla.

Green Building Partners Oy ■ DI Keijo Leppävuori on nimitetty toimitusjohtajaksi. DI Tuomas SuurUski on nimitetty liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja yhtiön varatoimitusjohtajaksi. DI Pekka Mairinoja on nimitetty energiahallintapalveluista vastaavaksi johtajaksi. DI Timo Rintala on nimitetty ympäristöluokituksista vastaavaksi johtajaksi. DI Sampo Ahlsten on nimitetty myyntipäälliköksi 1.2.

HKR-Rakennuttaja on osa rakennusvirastoa ja maamme suurimpia rakennuttajayksiköitä. Toimialaan kuuluvat julkisten rakennusten ja infran rakennuttaminen sekä näihin liittyvät monipuoliset asiantuntijatehtävät. Meillä on palveluksessamme yli 100 ammattilaista. Tutustu toimintaamme www.hkr.hel.fi.

alkaen. DI Elina Kuula on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi 1.5. alkaen. DI Noora Virta on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi 1.5. alkaen. DI Konsta Tuokko on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi. DI Petri Vilkman on nimitetty asiantuntijaksi 1.5. alkaen. DI Simo Skogberg on nimitetty asiantuntijaksi 1.5. alkaen. DI Antti Karppinen on nimitetty asiantuntijaksi 1.5. alkaen. DI Sami Nevala on nimitetty asiantuntijaksi 1.5. alkaen.

Canon Oy ■ Sanna Haimila on nimi-

tetty Canon Business Services -liiketoimintayksikön myyntijohtajaksi 13.4. alkaen. Pekka Wetterstrand on nimitetty yhteyspäälliköksi Tender Project Ofﬁce -ryhmään 1.4. alkaen.

Cimcorp Oy ■ Masatoshi

Wakabayashi on nimitetty toimitusjohtajaksi. Markku Setälä on nimitetty hankintajohtajaksi.

Parmaco Oy ■ Mikko Ruo-

pio on nimitetty Suomen myyntijohtajaksi. Timo Myllynen on nimitetty Ruotsin myyntijohtajaksi. Markus Vuori ja Mikko Suban on nimitetty asiakaspäälliköiksi. Paavo Kamunen on nimitetty ostajaksi.

Arvostamme rakentamisen LVI-tekniikan hallintaa, hyviä ryhmätyö- ja neuvottelutaitoja sekä hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa. Luemme eduksi LVI-teknisen kustannuslaskentaosaamisen.

LVI-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ , ,

(työavain 29-24-15) *- #(--# ( # # #' #..& # ()( #($ *- #(--# ' (' "-# *)$ # $ ")' ( # ' '(- & ##)(( " ' '( -suunnittelusta tai -urakoinnista.

LVI-RAKENNUTTAJA , ,

(työavain 29-25-15) ( # # #' #..& # ( ( # $# ()( #($ *- #(--# $!" # *)$ # $ ")' ( # ' '(- & ##)(( " ' '( -suunnittelusta tai -urakoinnista.

Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Jukka Forsman, puh. 050 559 2559 tai jukka.forsman@hel.fi. Tarjoamme vakituiset työsuhteet monipuolisine ja mielenkiintoisine tehtävineen sekä mahdollisuuden kehittää ammattitaitoasi osaavan organisaation taustatuella. Kiinnostuitko? Jätä hakemuksesi 29.5.2015 klo 15 mennessä kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa www.helsinkirekry.fi. Työavaimen numero ohjaa ilmoitukseen. Helsingin kaupunki edistää henkilöstön yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista tasa-arvoa.

Outokumpu Oyj

Leadin Oy

■ Jan Hofmann on nimi-

■ Markus Asp-

tetty APAC-liiketoimintaalueen johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi. Hän on aiemmin toiminut APAC-liiketoiminta-alueen strategia- ja talousjohtajana sekä yhtiön strategiajohtajana.

lund on nimitetty avainasiakaspäälliköksi.

Planmed Oy ■ Trad. Satu Seppälä on ni-

mitetty Latinalaisen Amerikan ja Iberian alueiden

vientipäälliköksi 23.2.2015 alkaen.

A-Insinöörit ■ Esa Suomalainen on ni-

mitetty yksikönjohtajaksi Kuopion toimiston 4.5.2015 alkaen. Tehtävässään hän vastaa Kuopion yksikön käynnistämisestä, kehittä-

misestä ja tuloksesta. DI Markus Myllynen ja RI AMK Tuomas Malinen on nimitetty rakennesuunnittelijoiksi Kuopion toimistoon.

15.5.2015

ANDRITZ Oy on yksi maailman johtavista selluja paperiteollisuuden jĂ¤rjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista. Sen tuotealueita ovat puunkĂ¤sittely, kuituprosessit, kemikaalien talteenotto ja massankĂ¤sittely. LisĂ¤ksi ANDRITZ tarjoaa erilaisia biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energian tuotantoon. Osaamiskeskukset ovat Kotkassa, Savonlinnassa, Varkaudessa, Lahdessa ja Tampereella. YhtiĂśn pĂ¤Ă¤konttori sijaitsee HelsingissĂ¤. HenkilĂśstĂśn mĂ¤Ă¤rĂ¤ noin 1000. YhtiĂś on osa itĂ¤valtalaista teknologiakonsernia ANDRITZ AG:ta.

LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antaa teknologiajohtaja Mika Kottila, puh. 020 450 5151. TĂ¤ytĂ¤ hakemuksesi 31.5.2015 mennessĂ¤ osoitteessa: www.andritz.com/careers.

TUTKIMUSINSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI TEKNOLOGIARYHMĂ&#x201E;Ă&#x201E;N ANDRITZ Oy hakee Kotkaan tutkimusinsinĂśĂśriĂ¤ valkolipeĂ¤laitoksen (kaustisointi ja meesauuni) tutkimustyĂśhĂśn tuotekehitysprojekteissa sekĂ¤ vastaamaan tuotteiden prosessimitoituksesta. TyĂśtehtĂ¤vien pĂ¤Ă¤paino on kaustisoinnissa.

Tarjoamme Sinulle monipuolisen tyĂśn kansainvĂ¤lisessĂ¤ ympĂ¤ristĂśssĂ¤ ja mahdollisuuden kehittyĂ¤ tyĂśssĂ¤si.

Olet oikea henkilĂś meille, jos Sinulla on tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n sopiva tekninen koulutus, kuten esim. kemia, prosessi tai sellu Sinulla on mielellĂ¤Ă¤n muutaman vuoden tyĂśkokemus puhut ja kirjoitat englantia sujuvasti, muu kielitaito on eduksesi kykenet itsenĂ¤iseen ja pitkĂ¤jĂ¤nteiseen tyĂśskentelyyn, mutta toimit mielellĂ¤si myĂśs yhteistyĂśssĂ¤ muiden kanssa. olet valmis matkustamaan tyĂśssĂ¤si. www.andritz.com

We accept the challenge!

Iin Energia Oy 3DORDVHPDQWLH ,L Iin Energia Oy on Iin kunnan alueella toimiva noin 4800 asiakasta palveleva energiayhtiĂś. Toimimme sĂ¤hkĂśn jakelun, -myynnin ja -tuotannon liiketoiminta-alueilla. Liikevaihtomme vuonna 2014 oli n.5 milj. euroa ja aikaansaavan henkilĂśstĂśmme vahvuus on 11. Olemme osakkaana Kymppivoima Oy:ssĂ¤.

Pohjoismaiden suurin tekniseen laskentaan keskittynyt palveluntarjoaja.

Toimitusjohtajamme jĂ¤Ă¤dessĂ¤ elĂ¤kkeelle haemme nyt

FS Dynamicsin jatkaessa kasvuaan tarvitsemme nyt lisĂ¤Ă¤ virtaus- ja lujuuslaskijoita. MeillĂ¤ pĂ¤Ă¤set tyĂśskentelemĂ¤Ă¤n osana yli 160 laskijan kansainvĂ¤listĂ¤ ryhmĂ¤Ă¤. Jos kiinnostuit ja sinulla on virtaus- tai lujuustekninen koulutus (DI/TkT), jota haluat hyĂśdyntĂ¤Ă¤ asiakasprojekteissamme, katso vapaita tyĂśpaikkojamme osoitteesta www.fsdynamics.ďŹ

TOIMITUSJOHTAJAA Toimitusjohtajana otat kokonaisvastuun yhtiĂśn johtamisesta ja tuloksesta. Keskeiset haasteesi ovat myynti- ja tuotantoliiketoiminnan kannattava kasvattaminen, verkkotoiminnan kehittĂ¤minen sekĂ¤ pitkĂ¤jĂ¤nteinen talousja investointisuunnittelu. Toimit myĂśs jakeluverkon kĂ¤ytĂśnjohtajana. Odotamme sinulta kokemusta vastaavanlaisista tehtĂ¤vistĂ¤, sĂ¤hkĂśmarkkinoiden tuntemusta, sĂ¤hkĂśverkosto- osaamista sekĂ¤ sĂ¤hkĂśalan koulutusta ja S1-pĂ¤tevyyttĂ¤. Olet kĂ¤ytĂ¤nnĂśnlĂ¤heinen, innostava ihmistenjohtaja, jolla on jĂ¤mĂ¤kkyyttĂ¤ saada asiat rullaamaan ja joka johtaa myĂśs esimerkin avulla. LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antaa hpj. Petteri MĂ¤enpĂ¤Ă¤ 040 521 1764 tai tj. Juhani JĂ¤Ă¤skelĂ¤inen 0400 745 318. LĂ¤hetĂ¤ hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen 27.5. 2015 mennessĂ¤ juhani.jaaskelainen@iinenergia.ďŹ www.iinenergia.ďŹ

THE FACULTY OF TEXTILES, ENGINEERING AND BUSINESS HAS VACANCY FOR

PROFESSOR AND ASSOCIATE PROFESSOR IN TEXTILE TECHNOLOGY

MORE INFO

HB.SE/JOBB

henkilĂśstĂśjohtajana ja Kinstituutti Oy:n toimitusjohtajana.

Cargotec Oyj

The Universityâ&#x20AC;&#x2122;s activities have enjoyed considerable expansion with extensive research into textile materials technology, polymeric textile ďŹ bres, textile reinforcements for composites and smart textiles. We are now looking for a Professor and an Associate Professor in textile technology specialising in environmentally sustainable textiles with applications in advanced functional and smart textiles. The University has 13 000 students and 700 employees. Our modern campus is located in the city centre of BorĂĽs. Research is conducted within the following areas: Business and IT, Integrated Caring Science, Library and Information Science, Resource Recovery, Teacher and Education Work, Textiles and Fashion (design and general).

â&#x2013; KTM Leena Lie on ni-

PwC Suomi

mitetty viestintĂ¤johtajaksi 1.8.2015 alkaen. Aiemmin Lie on tyĂśskennellyt Kemiralla, jossa hĂ¤n on vastannut viestinnĂ¤stĂ¤, markkinointiviestinnĂ¤stĂ¤ ja yritysvastuusta sekĂ¤ Koneella ja Nokialla eri viestintĂ¤rooleissa.

â&#x2013; KTM, KHT

DHL Global Forwarding Finland Oy â&#x2013; DI Veli-Matti Qvintus

Uudelle uralle Rakennuttajatoimisto HTJ Oy â&#x2013; DI, MBA Marko Juhokas, 50, on nimitetty toimitusjohtajaksi 18.5. alkaen. HĂ¤n siirtyy yhtiĂśĂśn Cityconista, jossa hĂ¤n toimi kiinteistĂśkehitys- ja vastuullisuusjohtajana. Ins. AMK Jaakko KeskivĂ¤li on nimitetty infravalvojaksi 5.1. alkaen. HĂ¤n siirtyy yhtiĂśn palvelukseen Fin-Seula

Oy:n tyĂśnjohtajan ja vastaavan tyĂśnjohtajan tehtĂ¤vistĂ¤. Ins. Timo Heiskanen on nimitetty TATEprojektipĂ¤Ă¤llikĂśksi ja energiaasiantuntijaksi 7.4. alkaen. HĂ¤n siirtyy yhtiĂśĂśn Oy Teboil Ab:n projektipĂ¤Ă¤llikĂśn tehtĂ¤vistĂ¤. Rkm. Pekka Ruohonen on nimitetty infratĂśiden asiantuntijaksi ja -valvojaksi Tampereen Tays -hankkeeseen 2.3.

alkaen. HĂ¤n tulee yhtiĂśĂśn A-InsinĂśĂśrit Rakennuttaminen Oy:n infravalvojan tehtĂ¤vistĂ¤. Tekn. Petri Vuori on nimitetty Turun toimistoon rakennusvalvojaksi 7.3. alkaen. HĂ¤n toimi aiemmin Vantaan toimiston PJP-yksikĂśssĂ¤ rakennusvalvojana.

Ruokakesko Oy â&#x2013; VTM Karoliina Partanen, 38, on nimitetty viestintĂ¤johtajaksi ja johtoryhmĂ¤n

jĂ¤seneksi 11.5.2015 alkaen. Partanen on aiemmin toiminut Metso Oyj:n palveluksessa erilaisissa globaaleissa viestinnĂ¤n, markkinoinnin ja brĂ¤ndinhallinnan johtotehtĂ¤vissĂ¤ sekĂ¤ viestintĂ¤toimisto Pohjoisranta Burson-Marstellerissa seniorikonsulttina. KTM Ari Svensk, 51, on nimitetty henkilĂśstĂśstĂ¤ vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmĂ¤n jĂ¤seneksi 1.6.2015 alkaen. HĂ¤n on toiminut aiemmin konsernin kaupallisissa johtotehtĂ¤vissĂ¤, Keskon

konsernissa Suomen toimitusjohtajana sekĂ¤ Suomen lento- ja merirahtipalvelujen maajohtajana.

on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.5.2015 alkaen. HĂ¤n siirtyy konserniin LĂ¤hiTapiolan terveys- ja hyvinvointipalvelujen johtajan paikalta. Mikko Lehtinen on nimitetty konsernin Pohjoismaiden organisaatiossa tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n Vice President, Sales & Product Development and Transformation, Sub Cluster Nordics & Baltics 19.2.2015 alkaen. HĂ¤n jatkaa edelleen Suomen yhtiĂśn hallituksen jĂ¤senenĂ¤. HĂ¤n on aiemmin toiminut

Mikko Nieminen, 42, on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.7.2015 alkaen.

Orbis Oy â&#x2013; DI, Rest. AMK Elena

Cherniavskaia on nimitetty markkinointiassistentiksi. Matti Jantunen on nimitetty verkkokauppa-assistentiksi 7.4.2015 alkaen. Jantusen tehtĂ¤viin kuuluvat yhtiĂśn verkkokaupan Worbis. ďŹ :n yllĂ¤pito sekĂ¤ tehtĂ¤vĂ¤t noutovarastossa. Jouni Valkama on nimitetty myyjĂ¤ksi 21.4.2015 alkaen. HĂ¤nen tehtĂ¤viinsĂ¤ kuuluvat puhelinmyynti sekĂ¤ asiakaspalvelu. HĂ¤n on aiemmin tyĂśskennellyt teknisenĂ¤ sisĂ¤myyjĂ¤nĂ¤ Yleiselektroniikka Oy:ssĂ¤.

Rastor â&#x2013; TkL Kirsti Kehusmaa

on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.5. alkaen. HĂ¤n jatkaa myĂśs yrityksen rehtorina ja oppisopimustoimiston vetĂ¤jĂ¤nĂ¤.

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

3-VAIHEMUUNTAJAT

Tuotteet ja palvelut

AUTOMAATIO

interISOLATE 3-VAIHEISET TEHOMUUNTAJAT Kolmivaiheiset muuntajat pieniin ja suuriin sovelluksiin suoraan asiantuntijalta, myĂśs vaativiin Marine-sovelluksiin ja ankariin olosuhteisiin.

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

www.intertrafo.fi

AUTOMAATIO JA SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;MOOTTORIT

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

-venttiilit it Â&#x2021; 6XRUD MD XONRLVHVWL RKMDWXW Â&#x2021; 0RGXXOLW MD VllW|YHQWWLLOLW Â&#x2021; Âą EDU Âą Â&#x192;& Â&#x2021; 6,/ */ '9*: $7(; 7h9 K\YlNV\QQlW

Automaatio >Ä&#x201A;Ĺ?ĆŠÄ&#x17E;Ä&#x17E;Ć&#x161; ĹŠÄ&#x201A; Ç&#x20AC;Ä&#x201A;Ć&#x152;Ä&#x201A;Ĺ˝Ć?Ä&#x201A;Ć&#x161; Teollisuuteen Rakennuksiin Kunnallistekniikkaan Koneisiin Ajoneuvoihin

<Ĺ˝ĹľĆ&#x2030;Ĺ˝ĹśÄ&#x17E;ĹśĆ&#x;Ć&#x161; Ć&#x161;ĆľĹ˝Ć&#x161;Ä&#x17E;Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹŻĹľĹ?Ć?Ć&#x161;ĆľĹŹĆ?Ä&#x17E;Ä&#x17E;Ĺś

HORMEL Ç Ç Ç Í&#x2DC;Ĺ&#x161;Ĺ˝Ć&#x152;ĹľÄ&#x17E;ĹŻÍ&#x2DC;ÄŽ Ĺ&#x161;Ĺ˝Ć&#x152;ĹľÄ&#x17E;ĹŻÎ&#x203A;Ĺ&#x161;Ĺ˝Ć&#x152;ĹľÄ&#x17E;ĹŻÍ&#x2DC;ÄŽ 014 338 8900

HYDRAULIPURISTIMET

-puhaltimet

HRD FUK

Â&#x2021; Â&#x2021; 2LNRVXONXPRRWWRUL RUL NLLODKLKQDNl\WW| Â&#x2021;Â&#x2021; 7DDMXXVPXXWWXMD D Â&#x2021; $7(; SXKDOWLPHWW Â&#x2021; 7HUlV SXKDOWLPHWW DOWLPHW Â&#x2021; 6LYXNDQDYDSXKDOWLPHW

KirkonkylĂ¤ntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500 www.elektrotukku.fi, myynti@elektrotukku.fi MAALAUSLAITTEET

LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

/$$'81 382/(67$

SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta:

Varaa paikkasi

LĂ&#x201E;MMITYS JĂ&#x201E;Ă&#x201E;HDYTYS

HVAC Hydrauliikat Kuuma- KylmĂ¤- PolttoĂśljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto KylmĂ¤jĂ¤rjestelmĂ¤t Muut Asiakassovellukset Trouble-Shooting

RISKIANALYYSIT

0204 424 600 PUH. 0207 851 900

SUUNNITTELU/ENERGIAMITTAUSJĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

lĂ&#x201E;5DQJNRSNK@RJDMS@Ă&#x201E;Ă&#x201E; lĂ&#x201E;2TTMMHSSDKTO@KUDKTS lĂ&#x201E;$MDQFH@MLHSS@TRIÂŤQIDRSDKLÂŤSĂ&#x201E; lĂ&#x201E;+ÂŤLOÂźJTU@TR lĂ&#x201E;#NJTLDMSNHMSHO@KUDKTS

TYĂ&#x2013;KALUJEN VALMISTUS

5 5 5 5

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ

VALAMINEN

Lastuavia tyĂśkaluja konepajateollisuudelle! puh. 020 792 29 600 fax. 020 792 29 609

SĂ¤hkĂśinsinĂśĂśritoimisto

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

Teemme jĂ¤rjestelmille ja tuotteille:

AL Safety Design, YlĂ¤portti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

WWW.SPRAYTEC.FI

SUUNNITTELU

5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

Boring tools system | www w.m mehi.ďŹ ďŹ

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 RiihimĂ¤ki

puh. 019 7787 1 www.sacotec.ďŹ

Lue uusi Arvopaperi Alkuvuoden osakeralli on paisuttanut Suomen pĂśrssirikkaiden salkkuja. PĂśrssinousu on synnyttĂ¤nyt Suomeen myĂśs kaksi uutta miljardĂśĂśriĂ¤, kun Niklas Herlinin ja Ilkka Herlinin osakesalkut puhkaisivat miljardin euron rajan.

Tutustu Arvopaperiin Osta LehtipisteistĂ¤ | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 15.5.2015

KAISA SIRÉN

Perjantai Koneinsinööristä sukeutui kahviyrittäjä

ovaniemeläinen diplomi-insinööri Tuomas Kumpula, 33, pyörittää Suomen pohjoisinta kahvipaahtimoa. Vaikka mies ryhtyi yrittäjäksi osin pakon sanelemana, hän ei vaihtaisi osaansa. Yrityksen pyörittäminen tuo leivän pöytään ja päivään sopivasti säpinää ja mielekkyyttä.

SODANKYLÄSTÄ ALUNPERIN kotoisin oleva Kumpula lähti vuonna 2001 Otaniemeen opiskelemaan. Teekkaritoiminta imaisi miehen oitis mukaansa. – Etelän reissustani tuli aika pitkä, valmistuminen kesti 13 vuotta. Opintojen loppuunsaattamista venyttivät muun muassa Retuperän WBK, myöhemmin perheen kasvaminen ja työt opiskeluiden ohella, Kumpula kertoo. Valutuoteteknologiaa opiskelleelle miehelle ei alan töitä kuitenkaan löytynyt edes etelästä. Takaisin Lappiin Kumpula muutti vuonna 2013. – Rovaniemellä tilanne oman alan töiden saamiseksi ei parantunut. Rovaniemi on hallinto- ja kulttuurikaupunki, eikä insinöörialan työpaikkoja ole juuri tarjolla.

Yrittäjäkurssien seurauksena Kumpulallakin alkoi pikkuhiljaa kypsyä ajatus yrittäjyydestä. Vaihtoehtoja oli alussa paljon. Yhden miehen valimokonsulttiﬁrman sijaan Kumpula perusti kuitenkin kahvipaahtimon. – Olen aina ollut kiinnostunut kahvista. Etelässä pienet kahvipaahtimot ovat jo aika yleisiä, mutta pohjoisessa sellaista ei vielä ollut. Alkuun Kumpula pääsi melko pienellä panostuksella. Pienikokoisen kahvipaahtimen saa uutena noin viidellä tuhannella eurolla. – Yrittäjäriski on verrattain pieni. Jos huonosti käy, putoan matolta lattialle. En elä loppuelämääni velkavankeudessa. KAHVIKULTTUURISSA ELETÄÄN Kumpulan mukaan Suomessa nyt kolmatta aaltoa. Suodatinkahvi- ja espressovaiheen jälkeen ihmiset haluavat viinien tapaan tietää kahvilajikkeista, kahvin alkuperästä sekä papujen käsittelytavasta. Erikoiskahvit vaativat paitsi harrastuneisuutta myös paksua lompakkoa. Kumpulan ostama raakakahvi maksaa enemmän kuin tavallisimmat marketkahvit. – Kahvieni kilohinta on noin 35 eurosta ylöspäin. Neljänneskilon pakkauksen hinta on 8,50–10,50 euroa. Paahdetut pavut Kumpula suosittelee jauhamaan vasta kotona. Näin kahvin aromi ja makuvivahteet säilyvät parhaiten. KUMPULA JUO itse mieluiten vaaleammin paahdettuja afrikkalaisia kahveja. – Nykyihminen ja kahvi ovat molemmat lähtöisin Etiopiasta. Yrittämisen parhaana puolena Kumpula pitää sitä, että saa työskennellä itselleen. – En vilkuile työpaikkoja, mutta pidän silmät avoinna. & HARRI REPO

@talentum.fi

”Putoan korkeintaan matolta lattialle.” HARRASTUKSESTA AMMATTI. Tuomas Kumpula vie laatukahvien ilosanomaa Lappiin.

NÄPPITUNTUMA

Ducati Srambler Icon

rheilullisten moottoripyörien valmistaja Ducati esitteli tälle kaudelle kaupunkilaisille suunnatun Scrambler-malliston. Ajoimme malliston edullisimman Icon-mallin. Italialaisvalmistaja käytti 1960-luvulla Scrambler-nimeä alunperin Amerikan markkinoille suunnatusta yksisylinterisestä 250–350 -kuutioisesta prätkästä. Pyörällä ajettiin myös maaratakilpailuja. Uuden Scramblerin esikuvan tunnistaa helposti. Pyörän ulkonäköä hallitsevat tankin alumiiniset kylkipalat ja korkea ohjaustanko. Tyylin viimeistelevät lyhyet lokasuojat ja karkeakuvioiset renkaat. Kilpaa tällä pyörällä ei ajeta. Se on tehty kuljettajille, jotka hakevat helppokäyttöistä pyörää, jolla on hauska ajaa.

PYÖRÄ ON ketterä, kääntöympyrän halkai-

sija on vain 4,5 metriä. Käsittelyn helppous tuo mieleen kevytmoottoripyörän. 800-kuutioinen ilmajäähdytteinen veekakkonen toimii nöyrästi. Huipputehoa on moottorista otettu ”vain” 75 hevosvoimaa, mutta ne kuljettavat 170-kiloista pyörää riittävän lujaa pyörän ominaisuuksiin nähden. Pyörä kulkee kevyesti moottoritienopeuksissakin, mutta kovassa vauhdissa ajoviima riepottaa kuskia. Tanko tulee taakse ja ajoasento on yli 180-senttiselle kuljettajalle liian pysty. Jarrujen tuntuma ei yllä Ducateissa totuttuun tasoon. Jarruvaste on joustava ja takajarru vaatii liikaa poljinvoimaa. SCRAMBLER-MALLISARJAN HINTA on saatu puristettua alas yksinkertaisella

JANNE TERVOLA

Ketterä kaupunkipyörä

Hinta: 12 790 euroa Kenelle: Hipsterille, uudelleen harrastusta aloittavalle

VALINNAN VARAA. Scrambleria myydään neljänä eri varusteversiona. Lisävarustelista on kattava äänenvaimentimista pinnapyöriin ja retrovaatteisiin.

perustekniikalla. Kytkin toimii vaijerilla, polttoaineen syötöstä huolehtii vain yksi läppärunko eikä jousituksessa ole vaimennussäätöjä. Edullisista komponenteista huolimatta pyörässä ei ole sorruttu muovikoristeisiin. Esimerkiksi takahaarukka, jalkatappien kiinnikkeet ja nokkahihnojen kotelot ovat

■ Käsiteltävyys ■ Moottorin luonne ■ ABS-jarrut ■ Pintakova takajousitus ■ Takajarrun suuri voimantarve

alumiinia. ABS-jarrut ovat vakiovaruste ja penkin alta löytyy usb-latauspistoke. Scrambler on parhaimmillaan kaupunkinopeuksissa ja pikkuteillä ajettaessa. Karkeakuvioiset renkaat toimivat hyvin sorallakin. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

15.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Terassikausi on

alkanut. Aurinkoinen juomanautinto saattaa kĂ¤rsiĂ¤ kovasti, jos mukin alla oleva pĂśytĂ¤ on epĂ¤tasaisella pinnalla. Matemaatikoilla on useampiakin ratkaisuja keikkuvan, nelijalkaisen pĂśydĂ¤n ongelmaan. Tunnetuin ratkaisu on sahata pĂśydĂ¤stĂ¤ yksi jalka pois. Toinen ratkaisu on tunkea pĂśydĂ¤n ilmassa roikkuvan jalan alle jokin litteĂ¤ esine, esimerkiksi taiteltu paperi. MitĂ¤ matemaatikko tekee, jos tyĂśkaluja tai paperia ei satu olemaan mukana? &

WTF

VASTAUS SIVULLA 11

PERUSINSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI VEIJO MIETTINEN

Floridalainen nainen

onnistui pelastautumaan panttivankitilanteesta lĂ¤hettĂ¤mĂ¤llĂ¤ hĂ¤tĂ¤viestin pizzojen tilaamiseen tarkoitetun sovelluksen kautta, kertoo The Daily Dot. Cheryl Treadwayn miesystĂ¤vĂ¤ Ethan Nickerson piti naista ja hĂ¤nen kolmea lastaan panttivankina. Mies uhkasi henkilĂśitĂ¤ veitsellĂ¤ eikĂ¤ pĂ¤Ă¤stĂ¤nyt ketĂ¤Ă¤n pois tapahtumapaikkana toimineesta asunnosta. Koska perinteinen soitto hĂ¤tĂ¤numeroon olisi ollut liian helposti huomattavissa, pĂ¤Ă¤tti Treadway hĂ¤lyttĂ¤Ă¤ apua pizzojen tilaamiseen tarkoitetun Ă¤lypuhelinsovelluksen avulla. HĂ¤n kirjoitti tilaustietojen vapaavalintaiseen tekstikenttĂ¤Ă¤n pyynnĂśn soittaa apua. Pizzerian johtaja tunnisti naisen vakioasiakkaakseen ja tiesi tĂ¤ten, ettĂ¤ kyseessĂ¤ ei todennĂ¤kĂśisesti ole ainoastaan pila. TĂ¤mĂ¤n johdosta pizzeria pĂ¤Ă¤tti vĂ¤littĂ¤Ă¤ avunpyynnĂśn viranomaisille. Lopulta poliisin panttivankineuvottelija onnistui vapauttamaan Treadwayn lapsineen uhkaavasta tilanteesta. Nickerson on nyt syytettynĂ¤ lukuisista rikoksista. Yhdysvalloissa kehitetĂ¤Ă¤n myĂśs virallista palvelua, jonka kautta viranomaisiin voi ottaa yhteyttĂ¤ Ă¤lypuhelinsovelluksen avulla, ilman tarvetta puhelun soittamiseen. &

aiken nĂ¤hnyt insinĂśĂśrikollega vuodatti: â&#x20AC;&#x201C; Pomoni on kuin juuri paketista purettu ja silavalla voideltu teďŹ&#x201A;on-pannu. Sanon mitĂ¤ tahansa, ja kaikki kĂ¤Ă¤ntyy oikeastaan omaksi viakseni. Rauhoittelin lĂ¤hes epĂ¤toivoista veikkaa, ettei pomo varmaan ihan tosissaan niin ajattele. Kunhan vain sparrailee. â&#x20AC;&#x201C; Ei epĂ¤ilystĂ¤kĂ¤Ă¤n, kaveri parahti. â&#x20AC;&#x201C; Kun viimeksi perustelin, etten ole ďŹ rman paras tĂ¤rkeĂ¤Ă¤n asiakascaseen, niin vika oli kuulemma vain halussani pysytellĂ¤ mukavuusalueellani. Toisella kerralla pomo puolusti siilipuolustuksessa henkilĂśĂ¤, jonka vetĂ¤mĂ¤n yksikĂśn burnout-prosentti hipoi viittĂ¤kymmentĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Nyt sama luolamies kiskoo nuoria naisia luolaansa ohi kokeneempien leiritulien. Samaan aikaan pomo julistaa haluavansa tarjota hyvĂ¤Ă¤ johtamispalvelua. Jokin tĂ¤ssĂ¤ mĂ¤ttĂ¤Ă¤. â&#x20AC;&#x201C; Oletko ollut hyvĂ¤ alainen? yritin vielĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Olen, olen. Tavoitteet on yhdessĂ¤ sovittu, niitĂ¤ seurataan ja pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n. Tapaamme ainakin viikoittain ja molemmat ovat kartalla missĂ¤ mennĂ¤Ă¤n. En nuoleskele, mutta perustelen aina muutosesitykseni.

Paitsi silloin, kun edessĂ¤ on ammottava johtajuusaukko, kuten menneen neljĂ¤n vuoden aikana. Monelle ehti tulla suorastaan Kekkosta ikĂ¤vĂ¤. SIPILĂ&#x201E;N hallituksesta pudottamat puoluejohtajat valittivat kukin vuorollaan, mikĂ¤ jatkossa menee munille heidĂ¤n poisjĂ¤Ă¤ntinsĂ¤ vuoksi. Rinteen mukaan ratkaisu tietĂ¤Ă¤ â&#x20AC;?hyvĂ¤stejĂ¤ oikeudenmukaisuudelleâ&#x20AC;?, koska demarit eivĂ¤t pĂ¤Ă¤se nostamaan keskiluokan veroja. Haglund on huolissaan â&#x20AC;?vĂ¤hemmistĂśjen oikeuksistaâ&#x20AC;? eli ilmeisesti venĂ¤jĂ¤n opetuksesta itĂ¤rajalla, ja NiinistĂś siitĂ¤, ettei â&#x20AC;?soita suojellaâ&#x20AC;?. Eli myĂśs etelĂ¤suomalaiset maanomistajat saavat istuttaa puita omille mailleen. Kristilliset jĂ¤ivĂ¤t Ă¤Ă¤nettĂśmimmin taivaalliseen laulukuoroon, paitsi ettei homoja pitĂ¤isi laskea samaan liittoon. MenestyjĂ¤ ei selitĂ¤, selittĂ¤jĂ¤ ei menesty. &

MenestyjĂ¤ ei selitĂ¤, selittĂ¤jĂ¤ ei menesty.

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Kuuluisan tiedemiehen Pierre Curien syntymĂ¤stĂ¤ tulee tĂ¤nĂ¤Ă¤n kuluneeksi 156 vuotta. Kuinka Curie kuoli? a) hĂ¤n kuoli syĂśpĂ¤Ă¤n, joka johtui radioaktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa saadusta sĂ¤teilystĂ¤

b) hĂ¤n pelasi kohtalokkain seurauksin venĂ¤lĂ¤istĂ¤ rulettia ystĂ¤vĂ¤nsĂ¤ kanssa

c) hĂ¤n hukkui yrittĂ¤essĂ¤Ă¤n uida Seine-joen yli d) hĂ¤n jĂ¤i katua ylittĂ¤essĂ¤Ă¤n hevoskĂ¤rryjen alle 2. Pierre Curien vaimo Marie on miestĂ¤Ă¤nkin tunnetumpi tiedeansioistaan. MikĂ¤ Nobelpalkintoihin liittyvĂ¤ ennĂ¤tys hĂ¤neen liittyy? a) hĂ¤n oli ensimmĂ¤inen nainen, joka sai Nobelin b) hĂ¤n on ainoa henkilĂś, joka on saanut Nobelpalkinnon kahdelta eri tieteenalalta

c) hĂ¤n on kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu d) hĂ¤n on ainoa nainen, jonka tytĂ¤r on myĂśs saanut Nobel-palkinnon

3. Kuka on ainoa henkilĂś, joka on saanut fysiikan Nobel-palkinnon kahdesti? a) transistorin kehittĂ¤jĂ¤ amerikkalainen John Bardeen b) radion keksijĂ¤ italialainen Guglielmo Marconi c) Higgsin hiukkasesta tunnetuksi tullut englantilainen Peter W. Higgs

d) italialainen alkeishiukkastutkija ja Cernin pĂ¤Ă¤johtajana toiminut italialainen Carlo Rubbia VASTAUKSET SIVULLA 11

LUKU

825 000

TyĂś muuttuu, muuttuuko pomo?

tyĂśpaikkaa

Euroopassa vuoteen 2020 mennessĂ¤ avoinna olevat ict-alan tyĂśpaikat, joihin ei lĂśydy osaajaa.

LĂ&#x201E;HDE: EUROOPAN KOMISSIO

LOHDUTIN KAVERIA, ettĂ¤ kymmenessĂ¤ vuodessa tĂ¤stĂ¤ on pĂ¤Ă¤sty. TyĂśelĂ¤mĂ¤tutkijoiden mukaan nykyinen esimies-alaissuhde on kuopattu vuoteen 2025 mennessĂ¤ ja siirrytty tyĂśvoiman kysynnĂ¤n ja tarjonnan huutokauppaan. Verkossa eniten tarjoava saa kĂ¤yttĂśĂśnsĂ¤ parhaan osaamisen. MitĂ¤Ă¤n, edes tyĂśvoimaa, ei tarvitse omistaa, vaan osaaminen saadaan kĂ¤yttĂśĂśn tarvittaessa. Pilvipalvelut ovat tĂ¤stĂ¤ tĂ¤mĂ¤n pĂ¤ivĂ¤n esimerkki. Samaisten tietĂ¤jien mukaan tulevaisuuden pomon on oltava utelias, innostava ja uudistumiskykyinen. HĂ¤nen on ansaittava asemansa ja vakuutettava tyĂśntekijĂ¤, ettĂ¤ juuri hĂ¤nelle kannattaa tehdĂ¤ duunia. Entiset â&#x20AC;?resurssitâ&#x20AC;? valitsevat, kenelle tekevĂ¤t tĂśitĂ¤ ja miten kauan. Puna palasi kaverin kasvoille ja hengitys tasaantui. Mutta hetkessĂ¤ tilanne oli taas pĂ¤Ă¤llĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Mutta ajattele, ettĂ¤ ďŹ rman hallitus kai seisoo kaiken takana. Sen pitĂ¤isi olla tĂ¤ynnĂ¤ parhaita osaajia, mutta joko niitĂ¤ ei kiinnosta, tai niiden parasta ennen -pĂ¤ivĂ¤ on mennyt aikoja sitten. TĂ¤mĂ¤ pomo on varmaan hyvĂ¤ keulakuva, mutta pĂ¤Ă¤tĂśkset kuin kĂ¤kikellolla: kĂ¤y ja kukkuu, jos vetĂ¤Ă¤ oikeasta narusta. TODEN TOTTA. KetterimmillĂ¤ yrityksillĂ¤ ei ole minkĂ¤Ă¤nlaisia hallituksia, vaan johtoryhmĂ¤ tekee arjessa pĂ¤Ă¤tĂśksiĂ¤ tilannekohtaisesti erĂ¤Ă¤nlaisessa adhokratiassa. JohtoryhmĂ¤n tukena on joukko neuvonantajia ja pykĂ¤lĂ¤nikkareita, jotka pitĂ¤vĂ¤t pĂ¤Ă¤tĂśkset juridisesti kaidalla tiellĂ¤ ja pahimmat kompastelut kurissa. Oikea kysymys siis kuuluu, menestyykĂś yritys hallituksen ansiosta vai siitĂ¤ huolimatta? Suomalainen ei mielestĂ¤Ă¤n tarvitse johtajaa.

/DDWXD VlKN|Q WXRWDQQRVWD WHROOLVXXGHQ WDUSHLVLLQ

3/ 6DYRQOLQQD Â&#x2021; SXK Â&#x2021; QRUHOFR Ă&#x20AC;

TARRAT JOTKA PYSYVÄT! Tarratulostimet kaupan ja teollisuuden vaativaan käyttöön.

15.5.2015

ASIANTUNTIJA pp. (09) (09)3505530 www.exxi.fi

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Vain arvokkain jää suojaamatta

stuin keittiössäni kahden turva-alan yrityksen myyjän kanssa. He alkoivat käydä epätoivoisiksi, koska rupesi näyttämään siltä, ettei minusta yli tunnin myyntipuheen jälkeenkään tule uutta asiakasta. Harkitsin uuteen asuntooni murtohälytintä turvaﬁrman päivystyspalvelun kera. Pidin satojen eurojen kertainvestointia ja 30–40 euron kuukausimaksua kalliina. Myyjä yritti vedota tunteisiini ja kehotti pohtimaan, mikä minulle on asunnossani arvokkainta. Mitä enemmän mietin, sitä valmiimpi olin lähettämään heidät pois ilman sopimusta. Myyjät eivät hoksanneet, että arvokkainta eivät ole esineet, vaan tiedostot tietokoneiden ja muiden laitteiden levyillä ja muisteissa – valokuvat, musiikki, työtiedostot ja muu tärkeä. Niitä eivät turvapalvelut tai kotivakuutus voi suojata. BITTIOMAISUUTENSA MENETYKSELTÄ voi suojautua vain varmistamalla tiedostonsa moneen paikkaan – niin kotiverkossa kuin

IHANA TEKNIIKKA TERO LEHTO

@talentum.fi

luotettavassa pilvipalvelussa. Jälkimmäistä hallitsevat isot kansainväliset palvelut, jotka voivat myydä satoja gigatavuja tai teratavuja tallennustilaa kotikäyttäjälle sopivaan hintaan. Ei tämäkään ole ongelmatonta. Varmistuspalveluitakin tulee ja menee, tiedostoformaatit vaihtuvat. Omaa digitaalista historiaansa on vaikeaa suojata varmasti. Muutama vakuutusyhtiö myy tosin tiedostojen palautusturvaa, joka korvaa tietokoneen kiintolevyn vaurion vuoksi hävinneiden tiedostojen etsintä- ja palautuskuluja. Kulut voivat olla muuten toista tuhatta euroa. Vahingon laadusta riippuu, kattaako kotivakuutuksen palvelu sen, tai taipuuko tekniikka palautukseen. Vakuutukset eivät ole vielä olleetkaan suuri menestys. Luultavasti siksi, ettei tiedostojen palautusta voida taata. Kotiautomaatio kehittyy kuitenkin hou-

”Itseohjautuvat autot ovat oikeasti tulossa. Ei ole kyse enää tieteiskirjallisuudesta — ne tulevat.”

VTT:n kehittämä etanolianturi kertoo kauppiaalle tai asiakkaalle, kun ruokapakkauksen sisältö on vanhentumassa.

Tehokkuutta materian siirtoon – GIW® Minerals GIW® Minerals -lietepumput täyttävät yhdessä muiden KSB konsernin pumppujen kanssa lähes kaikki kaivosteollisuuden pumppaustarpeet. ›

Hydrauliikkasuunnittelumme edustaa alansa huippua.

›

Materiaalilaboratoriossamme tehdään jatkuvaa tutkimusta parempien materiaalien löytämiseksi.

›

Koelaitoksellamme tehdään tuotekehityksen ohella suurten pumppujen testaus.

KSB Finland Oy · Savirunninkatu 4 04260 Kerava · Puh. 010 288 411 · www.ksb.fi

Our technology. Your success. Q

PALATAAN VIELÄ kodin turvapalveluun. Ennen kuin sain myyjät ulos asunnostani, he yrittivät vedota turvallisuuden tunteeseeni kertomalla, että Suomessa murtaudutaan jonkun kotiin keskimäärin joka toinen tunti. Sen sijaan asuntoihin, joiden ovissa ja ikkunoissa kerrotaan turvapalvelusta, ei kuulemma ole murtauduttu koskaan. Varkaat etsivät helpompia kohteita. Tulee mieleen vanha vitsi, että eikö kannattaisi hankkia näiden liikkeentunnistimien ja kameroiden sijaan pelkkä tarra. Viereen voisi liimata kuvan naapurin isosta koirasta. &

VIIKON TÄKY

KSB Euromining 15 –messuilla Tampereella 20-21.5.

Omaa digitaalista historiaansa on vaikea suojata.

VIIKON NÄKY

FIAT CHRYSLER AUTOMOBILESIN TOIMITUSJOHTAJA SERGIO MARCHIONNE

Pumps Valves Service

kuttelevaan suuntaan. Laitteet varoittavat vorojen lisäksi uhkaavista vesivahingoista tai tuli- ja sähköpaloista. Tulevaisuudessa palvelu kenties paketoidaan osaksi kotivakuutusta, koska suurten vahinkojen riski putoaa dramaattisesti. Vielä nykyhinnoilla tee-se-itse -asennus tuntuu mielekkäältä.

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA