Kotkaviesti 2022-2

Julkaisija: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Haapaniemenkatu 14, 2.krs. 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi

Leevi Karisalmi kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

Kotkaviestin tilaushinta: 20 € /12 kk

Osoiterekisteri ja mediatiedot: Kotkaliiton toimisto

Päätoimittaja: Heta Warto-Tillander

Toimitussihteeri: Leevi Karisalmi

Taitto: Atte Kalke

Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 (painettu) ISSN 2670-3769 (verkkojulkaisu)

Kannen kuva: Leila Tanskanen

Seuraava lehti: 1/2023

aineistopäivä 12.12. ilmestyminen noin 23.1.

Aineisto-ohjeita: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimak kailla väreillä.Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin mattapinta. Digitaalikuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

Syksy on alkanut

Syksy

on alkanut ja Nuorilla Kotkilla on takanaan vilkas leirikesä. Leireillä on vietetty hauskoja päiviä ja koettu monia ikimuistoisia hetkiä, on hengailtu ys tävien kanssa ja myös tutustuttu uusiin kavereihin. Leiritunnelmiin pääset palaamaan monissa eri jutuissa tämän lehden sivuilla.

Moniin kouluihin on perustettu uusia luokkia tänä syksynä. Näillä luokilla on lapsia, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa. He opettelevat nyt uutta kieltä ja koulunkäyntiä Suomessa. Ei ole välttä mättä helppoa tulla uuteen kouluun ja uuteen maa han, jossa on paljon vieraita ihmisiä ja erilaisia tapoja, joihin on aiemmin tottunut.

Onneksi juuri sinä voit olla hyvä kaveri uusille oppi laille ja auttaa monissa erilaisissa tilanteissa. Mene vaikkapa välitunneilla rohkeasti juttelemaan ja tutus tumaan. Voit olla jäänmurtaja, joka auttaa hankalalla reitillä toisia!

Lehtemme vieraili oikealla jäänmurtajalla kurkkaa massa, miltä siellä näyttää, mitä siellä oikeastaan tehdään ja millaista arkea aluksella vietetään. Mielen kiintoista tietoa jäänmurtajasta löydät tästä numerosta.

Iloa ja rohkeutta syyspäiviin!

Olethan reilu kaveri kaikille, myös heille, joita et entuudestaan vielä niin hyvin tunnekaan.

Warto-Tillander

PINJA PERHOLEHTO

Olen 25-vuotias isosisko, avopuoliso ja alati utelias rohkelikko. Toimin Demarinuorten ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Rakastan urheilla vapaa-ajallani.

Mitä kuuluu, Pinja Perholehto

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Musiikki. En ollut koskaan hyvä piirtämään, mutta rytmitajua löytyi sitäkin enemmän. Rakastin erityisesti laulaa ja soittaa pianoa. Musiikissa hienointa on se, että lukematto mien vaihtoehtojen joukosta löytyy jokai selle jotakin mieleistä.

Mikä oli lapsuuden unelmaammattisi? Entäs tällä hetkellä? Minulla ei ole koskaan ollut yhtä ainoaa urahaavetta. Olen aina ihaillut monien eri alojen ammattilaisia: leipureita, tutkijoita, muusikkoja ja niin edelleen. Tänä päivänä unelmoin urasta paremman maailman rakentajana. Politiikka tarjoaa yhteisiin asioihin vaikuttamiselle parhaan väylän.

TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVA: IRJA VAATERI

Olet nuoresta asti ollut mukana vaikuttamassa. Oletko kokenut, että nuorien on helppo vaikuttaa ja päästä mukaan politiikkaan? Miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia voisi lisätä tai helpottaa?

Moni asia osallisuuden ja vaikuttamis mahdollisuuksien osalta toimii hyvin. Haasteena tuntuu kuitenkin usein olevan, että vaikka nuoria kuullaan, kuunnellaan ko silti todella? Minusta vaikuttamisen paikkoja tulisi olla yhä enemmän ja ennen muuta paikoissa, joissa nuoret muutenkin ovat. Vaikuttaminen on perusoikeus, joten sen toteuttamisen ei pitäisi olla vaikeaa! Myös äänestysikärajan laske minen ja nuorisovaltuustojen sekä oppi las ja opiskelijakuntien roolin vahvista minen olisivat hyviä toimia.

Sosiaalinen media on nykyään tärkeä väylä vaikuttaa ja tuoda omia näkemyksiä esille. Mitä sosiaalisen median kanavaa käytät eniten? Millaista sisältöä haluat somessa esittää?

Instagramia. Pyrin olemaan somessa oma itseni ja pitää sisällön aitona. En halua, että somepersoona ja oikean elämän minä ero aisivat kovasti toisistaan. Haluan keskittyä tekemään positiivista sisältöä. Näyttämään, että elämässä on paljon mistä nauttia.

Onko Nuorten Kotkien toiminta sinulle tuttua? Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Kotkaviestin lukijoille?

Olen harmitellut näin jälkikäteen, etten lapsena ja nuorena löytänyt tietäni Nuorten Kotkien toimintaan. Monet ystävät ja tutut ovat kertoneet siitä pelkkää hyvää. Yhteisöl lisyys, yhdessä tekeminen ja oppiminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tätä kaikkea on syytä jatkossakin vaalia –ja siihen te varmasti pystytte!

Elämää jäänmurtajalla

Toimituksemme pääsi

kurkkaamaan, millaista on arki jäänmurtaja Sisulla.

TEKSTI HETA WARTO-TILLANDER KUVAT : SISU WARTO

Jäänmurtajat

ovat tuttu näky ja eräänlainen maa merkki, kun saapuu Helsingin Kauppatorille Kruunuhaan rantaa pitkin. Useimmiten ainakin jonkun jäänmurtajista voi bongata päivystävän laiturissa.

Höyrykoneen kehittyminen mahdollisti uoman murtamisen jäähän ja jäänmurtajia alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1830 luvulla. Euroopassa jäätä mur tavien höyrylaivojen rakentaminen alkoi 1870 luvulla.

Suomen jäänmurtajat

Suomessa tällä hetkellä toimivista jäänmurtajista vanhin on vuonna 1954 valmistunut Voima. Sen jäl keen ovat valmistuneet Urho vuonna 1975, Sisu vuonna 1976, Otso vuonna 1986, Kontio vuonna 1987, Fennica vuonna 1993, Nordica vuonna 1994 ja uusimpana ja tehokkaimpana Polaris vuonna 2016. Urho on aikoinaan suunniteltu edustuskäyttöönkin sopivaksi, Sisu puolestaan koulutustarkoituksiin. Sisu on valmistettu Wärtsilän telakalla Helsingissä ja se on 104,6 metriä pitkä ja 23,8 metriä leveä. Si sun maksiminopeus on 18 solmua eli n. 35 km tun nissa. Jäänmurtajien käyttöikä on noin 40–50 vuot ta, mutta ne voivat palvella pidempäänkin.

Jäänmurtaja Sisussa on 10 kerrosta. Ylimmästä ohjataan laivaa, miehistön hyttejä ja muita tiloja löytyy keskikerroksista ja alimpana sijaitsee kone huone. Ohjaaminen tapahtuu yleensä laivan sivus ta, harvemmin keskeltä, koska toiminta tapahtuu niin lähellä muita laivoja, että näkyvyyden sivu suunnassa on oltava hyvä.

Milloin jäänmurtajaa tarvitaan?

Jos laiva, joka tulee Suomeen tai haluaa Suomesta pois, ei pääse jäiden takia etenemään, se pyytää

jäänmurtajaa avuksi. Jäänmurtajilla on tavoitteena tulla apuun neljän tunnin sisällä pyynnöstä. Viime talvena Sisulla oli 330 avustavaa tehtävää. Tämä tarkoittaa tilannetta, jolloin jäänmurtaja menee edellä ja perässä tulee useampi laiva. Joskus käy myös niin, ettei laiva pääse eteenpäin uomassa, silloin jäänmurtaja ottaa laivan hinaukseen. Tällai sia tehtäviä Sisulla oli viime talvena 53 kappaletta.

Kolhuja ei jäänmurtajiin tule, ellei satu jotain poikkeavaa haveria. Joskus kiireisimpinä aikoina Urho on murtanut jäätä jopa 5 vuorokautta tauot ta. Työtä riittää etenkin silloin, jos tuulet liikuttavat jäitä ja ne pääsevät kerääntymään.

Suomalaiset jäänmurtajat liikkuvat Suomen ja Ruotsin alueella. Suomessa jään paksuus on ran nassa maksimissaan noin metrin verran, avomerellä n. 80 cm. Kymmenentuhatta tonnia paina va jäänmurtaja selviää työstään helposti. Jäänmur tajilla seurataan jäätilannetta nykyisin satelliitti kuvien avulla. Aiempina vuosina tiedusteluja teh tiin helikoptereilla, mutta tästä käytännöstä on luovuttu tekniikan kehittymisen myötä. Jäänmur tajaa on ohjaamassa vähintään kaksi perämiestä, pimeällä kansimiehet ovat apuna tähystämässä. Miten jää saadaan murrettua?

Sisussa on neljä potkuria, kaksi edessä ja kaksi ta kana. Konehuoneesta löytyy viisi pääkonetta, jois ta löytyy tehoa 25 000 hevosvoimaa. Jäänmurtaja toimii dieselillä ja sähköllä, vähän kuin hybridiautotkin. Jäätä murretaan siten, että jäänmurtajan massa painaa jäätä alaspäin. Kun jäätä murretaan, meteli on melkoinen!

Yllättävää on se, että varsinkin vanhimmat jäänmurtajat keikkuvat herkästi liikkuessaan. Tämä johtuu siitä, että aluksen pohja on kanan

munan muotoinen ja laivan painopiste on hyvin alhaalla.

Konehuoneessa on valtava vesiputki, jonka läpi virtaa peräti 600 tonnia vettä 50 sekunnissa. Sen avulla jäänmurtaja saadaan kallistumaan jopa 11 astetta. Se kuulostaa melko vähältä, mutta käytän nössä kallistuma on kuitenkin sellainen, että silloin rajoitetaan esimerkiksi keittiössä tapahtuvia tehtä viä. Kallistamalla laivaa rungon ja jään välinen kit ka pienenee.

Jäänmurtajalla tarvitaan monipuolista osaamista

Jäänmurtajan n. 20 henkinen miehistö koostuu mo nista eri ammattilaisista: päällystöstä, kansimiehistä, konemiehistä sekä tietysti keittiöhenkilökunnasta. Päällikkö hoitaa hallintoon ja henkilöstöön liittyviä asioita, yliperämies vastaa toiminnasta. Perämiehet toimivat myös lääkintävastaavina. Työssäolojakso on kolmen viikon mittainen, jonka jälkeen on vii kon kestävä vapaajakso. Kun murtaja on merillä, maissa käydään viikon välein.

Kun jäänmurtaja on liikenteessä, työtä tehdään 12 tuntisissa vuoroissa ja vapaata on vastaavasti saman verran. Henkilöstöllä on vuorojen välillä mahdollista liikkua jäänmurtajan kuntosalilla ja uima altaassa. Saunat lämpiävät päivittäin. Ja löytyypä alukselta pieni kirjastokin.

Jäänmurtajalla on aina vahteja paikalla, sil loinkin, kun ollaan laiturissa. Jäänmurtajat käyvät viiden vuoden välein telakalla ja nämä isoimmat huoltotyöt ajoitetaan kesäaikaan. Kaiken kaikki aan jäänmurtajia huolletaan enemmän kuin mui ta laivoja ja huoltotöitä tehdään jatkuvasti talvi kaudenkin aikana.

Viimeisinkin jäänmurtaja palaa laituriin vii meistään toukokuun lopulla, ennen joulua lähte vät ensimmäiset taas liikkeelle. Viime talvi oli sen verran kiireinen, että kaikki jäänmurtajat olivat liikkeellä samanaikaisesti. Kesällä henkilökunta saa nauttia lomasta, kunnes talvikaudella hom mat taas starttaavat täydellä teholla.

Parasta jäänmurtajalla työskentelyssä on se, kun näkee kättensä työn ja tuloksen. Työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, kun ajatellaan vaikkapa ulkomaankauppaa, toteaa yliperämies Patrik Barck. Työtä jäänmurtajalla hän suosittelee niille, jotka tykkäävät olla merillä. Nykyisin teknologia helpottaa yhteydenpitoa kotiin, sillä satelliittien avulla yhteyttä on mahdollista pitää mereltäkin.

Nuoret Kotkat Common Groundilla

JULIA UZBJAKOV, LEILA TANSKANEN, AMANDA MAJURI

Nuoret Kotkat tekivät leirimatkan kansainväli selle Common Ground leirille Englantiin. Matkalle lähti lähes 70 hengen ryhmä Nuoria Kotkia eri puolilta Suomea. Leirillä oli yhteensä yli 2000 osallistujaa ympäri maailmaa. Leirimatkalla oli mukana ryhmät Varsinais Suomesta, Helsingis tä, Savosta ja Vantaalta.

Leirillä vietiin päätökseen myös Kids Got Rights projekti. Suomesta mukana oli 15 lapsen oikeuksien supersankaria, jotka järjestivät leirillä muille lapsille työpajoja lapsen oikeuksista. Kids Got Rights on maailman kotkajärjestö IFM SEI:n järjestämä lapsen oikeuksien projekti, jota rahoit taa Euroopan komission Perusoikeudet, tasa arvo ja kansalaisuus ohjelma. Ryhmässämme oli mu kana myös kaksi toisen IFM SEI:n koordinoiman Journey of Youth leadership projektin Youth

leadership academy seminaariin osallistunutta nuorta. Nuoria Kotkia oli mukana myös järjestä mässä leiriä ESC vapaaehtoisina ja leirin ohjel matyöryhmässä.

Leiripäivät olivat täynnä touhua. Joka toinen päi vä oli leirillä kyläpäivä ja joka toinen päivä keskus päivä. Keskuspäivinä järjestettiin monipuolista ohjelmaa esimerkiksi lapsen oikeuksiin, ihmisoike uksiin, ympäristöön, kansainvälisyyteen ja yhden vertaisuuteen liittyvistä teemoista. Keskuspäivien illat täyttyivät konserteista ja muusta hauskasta yhteis ohjelmasta. Kyläpäivinä taas leikittiin ja askarreltiin kylissä ja järjestettiin rentoa iltaohjelmaa. Nuoret Kotkat tekivät myös retkiä eri kohteisiin lähialueella.

Leiriltä palattiin väsyneinä, mutta lämpimien muistojen kanssa ja uusia kansainvälisiä kaverei ta ikävöiden.

Tampere haluaa olla lapsiystävällinen kunta

– viiden tavoitteen kehitysohjelma apuna

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tarkoituksena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja. Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen on tähän mennessä saanut 16 kuntaa. Kaikkiaan mallissa on mukana 47 kuntaa, joista yksi on Tampere.

TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVAT: LEEVI KARISALMI, ANTTI HIITIN KOTIALBUMI

Tampereella Lapsiystävällinen kunta malliin ha keutuminen on ollut osa Tampere junior kehi tysohjelmaa. Vuonna 2020 aloitetun ohjelman tarkoi tus on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoin tierojen kaventaminen Tampereen eri asuinalueilla.

– Tampereella on tunnistettu olevan enemmän lapsiperheköyhyyttä verrattuna ympäryskuntiin. On myös huomattu, että huono osaisuus kasautuu tie tyille alueille. Ohjelman tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta, kertoo vuodesta 2018 Tampereen sivistys ja kulttuurilautakunnassa toiminut Antti Hiitti.

Hiitti kertoo, että kehitysohjelman avulla on saa tu tarpeellista tietoa päätöksentekoa varten. Hyvänä esimerkkinä ovat Tampereella kesinä 2021 ja 2022 to teutetut puistoruokailut, joihin saivat osallistua kaik ki alle 16 vuotiaat. Puistoruokailupaikkoja valittaessa tiedolla oli suuri merkitys. Mukaan valittiin alueita, joissa asuu keskimääräistä enemmän pienituloisia perheitä, ruokailuilla haluttiin tukea juuri heikom massa osassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointia.

jokaisella lapsella on elämässään vähintään yksi turvallinen aikuinen. Kaupungin osalta tavoitetta voidaan tarkastella sen kautta, että päiväkodeissa ja kouluissa on riittävästi aikuisia.

– Tampereella aikuisten riittävä määrä päiväkodeissa ja kouluissa on ollut tosi iso prioriteetti. Esimerkiksi Lauri Lylyn pormestarikaudella tehdyssä talouden tasapainotusohjelmassa ryhmäkokoihin ei koskettu, Antti Hiitti kertoo ja pitää tärkeänä, että ryhmäkokoihin ei kajota jatkossakaan.

Riittävän henkilöstömäärän lisäksi Hiitti pitää tärkeänä myös varhaiskasvatuksen hoitajien, opetta jien ja muiden ammattilaisten saamaa koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää itseään.

– Kaupungin tärkein tehtävä on varata aikuisille aikaa kohdata lapset ja aikuisten ammattitaitoon pitää kuulua lasten kohtaaminen. Tärkeää on, että työnantaja haluaa tarjota henkilöstölleen koulutusta.

Tampere on määritellyt viisi tavoitetta Lapsi ystäväl linen kunta kehitystyölle. Yksi näistä on, että

Lapsiystävällinen kunta mallin tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten tietoa omista oikeuksis taan. Antti Hiitti näkee, että Tampereella kuin myös Suomessa keskustelu lapsen oikeuksista on melko vähäistä. Yhtenä syynä tähän on varmasti se, että Suomessa lasten asema on huomattavasti parempi kuin maissa, joissa esimerkiksi lapsityövoiman käyttö on edelleen yleistä. Hän nostaa kuitenkin esille kysymyksen lasten ja nuorten oikeudesta lepoon.

Tavoitteena vähintään yksi turvallinen aikuinen ja tieto omista oikeuksista

ANTTI HIITTI

SDP:n kaupunginvaltuutettu, sivistysja kulttuurilautakunnan jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen

Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi alaasteikäistä tytärtä

Harrastuksiin kuuluu lukeminen, penkkiurheilu ja juokseminen

Aleksanteri koulu Tampereella on osa vuonna 2017 toimintansa aloittanut Wivi Lönnin koulua. Wivi Lönn (1872– 1966) oli arkkitehti, jonka suunnittelemia rakennuksia voi ihastella Tampereella.

– Lapsetkin tarvitsevat lepoa myös harrastuksis ta ja muusta aikataulutetusta toiminnasta, jotta lapset saavat olla lapsia ja vapaasti leikkiä tai muuten viettää vapaa aikaa, hän toteaa.

Masseista mahiksiksi Tampereella lasten ja nuorten vaikutusmahdolli suuksia ovat esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin ’’Masseista mahiksiksi’’ kampanja. Osallistuvaan budjetointiin on Tampereella varattu kaikkiaan 450 000 euroa. Antti Hiitin mielestä Tampereella osallistaminen on todellista ja ehdotuksia oikeasti halutaan kuunnella. Vaikka vaikuttamismahdolli suuksia onkin, löytyy kehitettävääkin.

– Mielestäni iso kysymys on, että kun rakenne taan uusia kouluja tai päiväkoteja niin miten lapsen eli käyttäjän ääni kuuluu niissä? Suunnittelu­

prosesseissa voisi ottaa lapset ja henkilökunnan paremmin mukaan, hän pohtii.

Hiitti pitää erittäin tärkeänä, että lapsille ja nuorille annettaisiin mahdollisuus luoda positiivista kuvaa omasta tulevaisuudestaan.

– On todistettu, että huono osaisuus periytyy ja samalla voi periytyä myös kokemus siitä, että omalla äänellä tai ajatuksilla ei ole merkitystä.

Hänestä onkin tärkeää, että haasteellisille alueille annetaan niin sanottua positiivista erityiskohtelua, jotta kaikilla tamperelaisilla lapsille olisi samat mahdollisuudet osallistua.

– Niillä alueilla, joissa lähtökohdat osallistu miseen ovat haastavat, tarvitaan enemmän työtä ja panostuksia siihen, itsekin opettajana toimiva Antti Hiitti kokee.

Tampereen Lapsiystävällinen kunta -kehitystyön tavoitteet:

Varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tietoa omista oikeuksistaan

Varmistaa, että kaikkien lasten osallisuus toteutuu ja arvioi sitä

Kunnassa on selkeät ohjeet lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen

Varmistaa, että jokaisen lapsen elämässä on vähintään yksi turvallinen aikuinen

Lapsille suunnatuissa palveluissa ja kasvuympäristöissä ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä

Englannin ja ruotsin lehtori Tampereen yliopiston normaalikoulussa

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ

Tämä ilmoittautumis ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

Ilmoittautuminen tapahtumiin

Keskusliiton tapahtumiin il moittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mai nittuun viimeiseen ilmoittautu mispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täytetään ilmoit tautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimet tömiä paikkoja.

Ilmoittautumisajan päätyt tyä tehdyistä ilmoittautumisis ta peritään 10 eurolla korotettu osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueel ta tulevilta osanottajilta. Ilmoit tautumisen yhteydessä on ker rottava mahdolliset ruokarajoi tukset ja muut vastaavat asiat – matkustaminen, majoitus, valokuvauksen kieltäminen –jotka vaativat erityisjärjestelyjä.

Lapsia valokuvataan liiton tapahtumissa. Valokuvia käyte tään liiton oman toiminnan do kumentoinnissa, julkaisuissa ja muussa tiedottamisessa.

Osallistumisen peruminen

Mikäli ilmoittautuminen peru taan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutusmaksua peritä.

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksu na puolet (1/2) osallistumis maksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruu tusta ei ilmoiteta ennen tapah tuman alkua, peritään poisjää misestä täysi osanottomaksu. Mikäli peruutus tehdään sairas tumisen tai vastaavan onnetto muuden vuoksi, ei peruutus maksua peritä sairauslomato distuksen tai vastaavan doku mentin esittämistä vastaan.

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumis sa, joissa keskusliitto käyttää ostopalveluita, voidaan noudat taa järjestelyiden edellyttämiä osanottomaksujen maksamisaikatauluja sekä ilmoittautumis ja peruutusehtoja.

Osanottomaksut

Tapahtumien osanottomaksut vahvistaa liittohallitus. Osanottomaksut laskutetaan piirijärjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, vähennetään osanottomaksusta todelliset majoituskulut. Yhteis majoituksesta poisjäämisestä on kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4 vuotiailta lap silta ei peritä osanottomaksua liiton valtakunnallisissa lasten tapahtumissa. Mikäli lapsi osal listuu vanhemman mukana aikuisten tapahtumiin, peritään lapsen osallistumisesta aiheutu neet todelliset kustannukset.

Matkustusohjeet ja matkakulujen korvaus Suurempiin tapahtumiin mat kustaminen järjestetään tilaus ajobusseilla, jotka kiertävät suu rempien osanottajapaikkakun tien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/ bussitaksojen mukaan. Liitäntä matkaksi katsotaan paikkakun nalta toiselle siirtyminen. Matka kustannukset korvataan halvim man matkustustavan mukaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjes tetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä sekä muut alennukset on huomioitava matkan järjestelyis sä. Korvauksen oman auton käy töstä saa, mikäli se on taloudelli sesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoit tautumisen yhteydessä keskus liiton toimiston kanssa.

POIKKEUS: Koronaepidemiasta johtuen on toistaiseksi linjattu, että oman auton käytöstä ei tarvitse sopia erikseen. Normaalikäytäntöön palataan tartuntatilanteen sen salliessa.

Matkakuluina korvataan

• yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut koti tai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin

• oman auton kilometrikorvauksena 35 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilöä kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km

• kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa

• matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuu kauden kuluessa tapahtu man päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskusliiton edustajana ulko mailla pidettävään kokouk seen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulko maan matkan päivältä.

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedottaminen Ilmoittautumis ja matkustus ohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiritoimistoista. Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa. Ilmoittautumis ja matkustus ohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottajakirjeessä.

kesätapahtumia Piirien Uudellamaalla leikittiin!

Jörgenin tarina

Jörgenin etsintä on ollut leikki Espoon kesäleirien ajan vuodesta toiseen. Jörgen on pieni puinen veis tos, josta tehdään joka vuosi uusi. Jörgen piilotetaan ja seinälle tulee vihje. Viikon ajan Jörgenin eniten löytänyt leiriläinen saa veistoksen omakseen.

TEKSTI

Viljami ja Minttu markkinapäivän kojulla

Leirikasteessa voi kastua

Venla ja Helmi

Leiriviikon suosikkileikki – Mafias

Saimin suosikkipuuhaa

KOMPAKYSYMKSIÄ JA ARVOITUKSIA

Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1. Missä on korkein vuori ja merenpinta samalla tasolla?

2. Mikä eläin syö kaikkein vähimmin?

3. Hanhiparvessa lensi yksi hanhi edessä, kaksi hanhea perässä, yksi hanhi takana, kaksi edessä, yksi kahden välissä ja kolme rivissä. Montako hanhea yhteensä?

4. Miksi hevoselle pannaan heiniä eteen?

5. Mikä ero on käärmeellä ja kirpulla?

6. Mikä on kaikkein eniten halkaistun oljenkorren puolikkaan näköinen?

7. Mies meni saunaan ja oli vastatuuli. Mies tuli saunasta ja taas tuuli vastaan. Tuuli ei ollut kääntynyt. Mitenkä se oli mahdollista?

LEIKKEJÄ

LUSIKKAVIESTI tila jossa on tuoleja kahdessa rivissä vähintään 10 lusikoita, 4 kulhoa, pyöreitä esineitä esim. herneitä

1. Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen.

2. Leikkijät asettuvat istumaan vierekkäin kahteen riviin, joukkueet vastapäätä toisiaan. Jonon alkuun ja loppuun laitetaan kulhot. Ensimmäisessä kulhossa on molemmilla joukkueilla sama määrä herneitä.

3. Jokainen leikkijä saa lusikan ja tarkoituksena on kuljettaa lusikasta toiseen siirtämällä jonon alussa olevasta kulhosta herneet jonon lopussa olevaan kulhoon.

4. Nopein joukkue voittaa. Jos herne putoaa, saa sen nostaa ylös vain lusikkaa käyttämällä. Herneitä voi olla liikkeellä useampi kerrallaan, mutta lusikassa voi olla vain yksi herne kerrallaan.

TULITIKKUPELI

Kahden tulitikun kasat

Aseta pöydälle 10 tulitikkua riviin lyhyen välimatkan päähän toisistaan. Nämä tulitikut on järjestettävä 5 kasaan siten, että jokaisessa kasassa on 2 tulitikkua (ristissä). Tulitikkuja toistensa yli nostettaessa on aina siirto tehtävä 2 tulitikun yli. Miten on siirrot suoritettava?

Arvoitusten vastaukset:

7.Miehelläolikainalossavasta,johontuulikävi.

1.Kartalla,2.Koi,silläsesyövainreikiä,3.Kolme hanheaperätysten,4.Silläeiolehampaita takana,5.Käärmekulkeeomallavatsallaan, muttakirpputoistenvatsalla,6.Toinenpuolikas,

vastaus:

tällainen4/15/28/36/97/10

päälleja7lopuksi10:npäälle.Lopputuloson

edelleen9:npäälle,8sitten3:npäälle,5taas2:n

Nostaensintulitikkuno4no1:npäälleristiin,6

Lataa

VÄRITYSTEHTÄVÄ Väritä mielesi mukaan, tyyli on vapaa!

Vuoden 2022 sininen kesäleiri

ADJEKTIIVITARINAN TOTEUTUS: VERTSUT VENLA JA KRISTA KUVAT: JAANA SAARINEN

Leirillä oli paljon vihreitä leiriläisiä ja karvaisia ai kuisia. Leiriläisiin kuului viileä Mikaela, iloinen Martta, hauska Eija, kaunis Pilvi, pieni Salla, hyvä Emmi, valkoinen Elli, kimalteleva Meeri, hajamielinen Alisa, vanha Viivi, hiljainen Milla, oranssi Noora, positiivinen Venla L., kiireinen Anni L., kallis Iiris, hyräilevä Anni H., autoilevainen Krista, punainen Venla K., äänekäs Jussi, muurahaismainen Nooa, kel tainen Joonas, tylsä Matias, pilvinen Samuel, tuulinen Sauli, märkä Otto, kiva Jimi, sileä Niklas, mielenkiin toinen Oliver, komea Veikka, mukava Jani, kuiva Veik ko, pinkki Max sekä aikuisiin pitkä Satu, köyhä Jaana, rikas Simo, urheilullinen Päivi, negatiivinen Paulette, imarteleva Marja, rohkea Miia, hehkeä Sari ja puhe lias Johanna. Keittiössä meille on ollut tekemässä harmaata ruokaa räikeät Janni ja Anja.

Ensimmäisenä päivänä saavuimme isoon Asin saareen ja majoituimme mökkeihin. Päivällä uitiin ja oltiin uudella kentällä. Illalla saunottiin ja vietettiin aikaa nuotiolla syöden mustaa makkaraa ja leipää.

Tiistaina aamupiirin jälkeen mentiin ruskeisiin pajoihin, joita jatkettiin vielä tumman lounaan jäl keen. Iltapäivällä oli eeppistä veneilyä ja melontaa sekä jalkapalloa FC Kultsun pehmeän Leevin ohjeis tuksella. Illalla paistettiin pulleita lettuja ja leikittiin lihaksikkaita leikkejä.

Keskiviikkona aamupäivästä oli Lauran ohjeista ma aromattinen ideaviirit työpaja ja lounaan jälkeen ilmavat rastitehtävät. Iltapäivällä askarreltiin ja pelat tiin lisää nopeita kenttäpelejä. Illalla oli kauan odo tettu hidas disco, jossa syötiin kahisevia pannareita.

Leirin aikana on käynyt myös muita vieraita, kuten violetti Vesa, aaltoileva Jussi ja hehkuva Ilona. Leiri on ollut surullinen!"

Poimintoja Pohjois-Karjalasta

TELTTALEIRI: Leiri alkoi telttakylän rakentamisella ja telttojen pystytyksellä. Leiriläiset majoittuivat kahteen puolijoukkuetelttaan. Leirillä mm. kaupunkisuunnistettiin, trampoliinipuistoiltiin, uitiin, kierrettiin tehtävärasteja joissa oli erilaisia askartelu ja peli pisteitä. Sää suosi koko leirin ajan ja yöt päästiin nukkumaan lämpöisesti.

PÄIVÄLEIRIT: Päiväleireillä oli hauskaa ja paljon kaikkea. Käytiin tutustumassa Kukkolantilaan ja yliopiston laboratorion- ja eläin näyttelyn tiloihin. Pelailtiin ja leikittiin vesileikkejä, istutettiin kukkia sekä tomaattia ja tehtiin kangaskasseja. Tiedeleiriläiset mm. testailivat hauskoja tiedekokeiluja, kuinka tehdään kuparista kultaa ja laavalamppu ruokaöljystä.

Paljon kaikkea kivaa ja mukavaa ettei kamera menossa mukana pysynyt. Osallistujat tykkäsivät uimisesta, retkipäivistä ja yhteisistä toiminnoista. Säät suosivat!

VERTSUOHJAAJAN TERVEISET: Telttaleirillä oli mukavaa, sain pitää tehtäväpistettä jossa maalailtiin kiviä. Olin mukana yleisesti katsomassa että kukaan ei ole yksin ja on mukava olla. Sopivasti ohjattua toimintaa ja vapaa-aikaa.

Korson leiri

Pienet kätöset pitelevät pientä muovipussia, jonka sisällä jotain punaista. Pussin kulmaan reikä, ja punainen maali ja herneet heruvat ulos reiästä kuppiin. Onko nyt syntymässä puolukoi ta? Annamme niiden kuivua. Vähän varpuja ko risteeksi – ja valmista on.

Hei, täällä syntyy mosaiikkia. Kaakelilaatan kappaleita asetellaan kovalevylle. Haetaan halut tua muotoa, tai vaikka ihan abstraktia sommitel maa. Keskittyneitä ilmeitä, iloa ja kiitollisuutta kannustuksesta. Liimaa laatan alle ja levylle yksi toisensa perään.

Toisena päivänä mosaiikkityöt vielä sauma taan telaamalla levite palojen väleihin. Näin syntyy taidetta, myöhemmin kotiin vietäväksi.

Ja ladon edustalla, veistopaikalla syntyy kaar naveneitä ja amuletteja. Veneeseen vielä pieni reikä mastoa varten ja sitten tuohestako purje? Veistäminen on hauskaa, niin ja vähän jännittä vää, kun pitää varoa. Onneksi on turvallinen ai kuinen valvomassa ja neuvomassa, miten puuk koa käytät, ettei mene sormeen. Sitten rantaan venettä kokeilemaan.

Leirillä olympialaiset onkin päätetty järjestää niin, että jokaiselle päivälle on oma lajinsa. Tä nään on viesti, jossa jokaisella vietinviejällä on omansa lainen tapa edetä: yksi kävelee eteen päin, seuraava takaperin, kolmas pomppien tasa jalkaa, neljäs kilpikonnakävelyä, sitten kyykkykävely, yhdellä jalalla hyppiminen ja tavallinen

nopea juoksu. Jokainen viestinviejä siis etenee omalla tavallaan ja nopein joukkue voittaa. Jokai sen joukkueen kannustushuuto kiirii Kukkiksen helteisellä stadionilla.

Toisena päivänä olympialaisissa kokoonnu taan rantaan. Siellä kukin joukkue vuorollaan pyrkii täyttämään noin viiden metrin päässä vedenrajasta olevan ämpärin vedellä. Viestinviejät seisovat vieretysten ja kuljettavat vettä pienissä hiekkaleluissa kädestä käteen. Tämä vaati keskittymistä ja rauhoittumista suorituk seen. Yhteistyö on rautaa.

Yhtenä päivänä olympialaisissa oli käpyjenkeräyskisa. Vain ehjät kävyt hyväksyttiin, koska niitä oli tarkoitus myöhemmin tehdä taideteos kanaverkkoa runkona käyttäen. Kolhiintuneet kävyt joutivat poltettaviksi lettujenpaistossa nuo tiolla. Eniten kelvollisia käpyjä kerännyt joukkue oli voittaja.

Yksi leiripäivä oli omistettu teatterille. Poruk ka jaettiin ryhmiin satunnaisotannalla niin, että jokaisessa ryhmässä oli kaikenikäisiä lähes vau vasta vaariin periaatteella. Ryhmät keksivät itsel leen nimen. Ensin kokeiltiin, millainen tarina syntyy, kun jokainen ryhmästä tuo vuorollaan siihen yhden sanan, joka jotenkin liittyi edellä sanottuun.

Sitten kokeillaan, mitä syntyy, kun jokainen perätysten menee kuvaan ja kertoo, mitä hän esittää aina edelliseen liittyen: olen kivi...olen kukka kiven vierellä...olen kivimies ja niin edel leen. Lopuksi ryhmät tekivät vielä esityksen, jotka esitettiin harjoittelun jälkeen koko yleisölle. Mainittakoon, että Lumikki satu sai aivan uuden sisällön: Magdaleena ja neljä pientä kääpiötä, mikä monia huvitti suuresti.

Eräänä aamuna pienet kätöset pyörittelivät taikinan palaa. Toiset kaulivat ja toiset junttasivat

nyrkeillään, että saivat ensin litteäksi. Sitten taiki na toimi muovailuvahana ja syntyi eläimiä jos jonkinlaisia. Syntyi etanoita viisivuotiaan Pasin ideoimana, niin ja ruusuja ja minipalloja. Nämä leivonnaiset pääsivät sitten uuniin ja olivatpa ma koisia syötäviä myöhemmin iltapäivän välipalalla.

Leivonnan jälkeen lapset ihan itse keksivät, että pöytärivin alla on mukava kontata: ai, mikä riemu, kun sai luvan kanssa vilistää toisia pakoon tai toisten perässä.

Ilakointia markkinakujalla, leirimökkien tie noilla. Leiriläiset ovat keksineet mökkinsä omat myyntituottet, joita kaupataan muille leiriläisille ja ohjaajille yhden keuron hintaan (keuro on Kukkiksen oma valuutta). Täältä saat keurolla kukkakimpun tai apilaseppeleen omaksesi. Taikka, jos haluat vuokrata päivävarjon keurolla. Taikka ostaa stressipallon, joka on syntynyt, kun ilmapallo on täytetty riisillä. Senkin saat keuron pilkka hintaan.

Voit myös kokeilla taitojasi, kuinka hyvin osaat saada pingispallon yhdellä pompulla tuolin päällä pöydälle purkkiin. Täällä voi myös arvata, missä kahdessa purkissa neljästä on pallo, kun purkit on huolellisesti sekoitettu. Ja viimeisetkin stressit voi heittää hartiahieronnassa, jota isompien tyttöjen mökki tarjoilee omalla markkinapaikallaan. Täällä voit myös saada esimerkiksi kissamaalauksen kas voillesi. Kissoja tuleekin yhtenään markkinakujalla vastaan.

Helle oli markkinoillakin vähän kiusaksi; niinpä kastelupulloista saatiin vilvoittavaa helpotusta, ettei läkähdyttäisi aivan.

Heräämme viimeiseen leiripäivään. Vähän haikeaa, mutta toisaalta hienoa; hyvä leiri takana – oli aurinkoa ja mukavaa ohjelmaa, uintia joka päivä. On saatu myös uusia kavereita, opittu olemaan ja elämään yhdessä, kavereina.

Vauhdikas leirikesä takana Varsinais-Suomen Nuorilla Kotkilla!

Kolme viikkoa leireiltiin saaristossa, Rymätty län Vienolassa. Kaksi ensimmäistä viikkoa oli hienot uimakelit, mutta valitettavasti viimeisellä viikolla sinilevä esti pulikoinnin. Onneksi neuvok kaat vapaaehtoiset ja leiriläiset keksivät korvaava ohjelmaa!

Pitkästä aikaa vietettiin telttaleiriä, iloineen ja suruineen. Yhdellä leirillä ensimmäisenä yönä sattui hurja ukkosmyräkkä ja kaikki lapset ohjat tiin sisätilaan tiiviisti siskonpetiin loppuyöksi. Siitä riitti puheenaihetta loppuleirille! Jotkut

hurjapäät nukkuivat taivasalla matkariippukei nussa. Ohjelmassa leireillä oli leiriolympialaisia, pakohuonepeli, ulkoleikkejä, leirikaste, askartelua ja joka leirillä ratkottiin mölkkymestaruus.

Vertsuleiriä aka. ”Ikääntyvien leiriä” vietettiin Bockholmenin saaressa juhannuksen alla. Mökki ja vertsuhommien lisäksi vierailtiin lähellä olevan Ahvensaaren vanhassa kalkkikaivoksessa, jossa pulahdettiin avolouhoksen kylmään ja kirkkaa seen veteen.

Syyslomaleiriä odotellessa!

TEKSTI: JULIA UZBJAKOV KUVAT: JULIA UZBJAKOV, LEILA TANSKANEN, AMANDA MAJURI

Pirkanmaan kesäleirillä ulkoiltiin, askarreltiin ja tutustuttiin paloautoon

TEKSTI JA KUVAT: KRISTA TOFFERI

Pirkanmaan Nuoret Kotkat järjestivät 13.–17.7. kesäleirin Kankaan Torpalla Urjalassa. Ennen leirin alkamista vapaaehtoiset tulivat Torpalle siistimään teltta aluetta ja leikkaamaan nurmikkoa. Leiriläisiä oli mukana Pirkanmaalta ja Hämeestä.

Leirin aikana ulkoilimme paljon, pelasimme ulkopelejä ja leikimme. Tuunasimme myös leiripaitoja Minna ja Jessica Jentalan johdolla

vanhassa torpassa, jossa teimme myös puumagneetteja sekä vanhoista kahvikupeista neula tyynyjä.

Saimme leirille myös Menosten VPK:n vieraile maan. Pääsimme tutkimaan mitä kaikkea paloau ton sisältä löytyy ja kokeilemaan sammutusletkua.

Loppuleiristä järjestettiin leiriolympialaiset, joissa kilpaili neljä joukkuetta. Lajeina oli muun muassa ankautus, köydenveto ja saappaan heitto.

"Leireillä opittiin uusia taitoja ja temppuja."

Elämyksiä ja yhteisöllisyyttä

TEKSTI: TAPANI KYLMÄNEN KUVAT: TUIRAN PÄIVÄLEIRIN OHJAAJAT

ulun Nuorten Kotkien päiväleireillä päästiin touhuilemaan mukavassa seurassa jopa neljän viikon ajan kesäkuussa. Ohjelma oli monipuolista, sillä tarjolla oli puuhaa ja teke mistä aina liikunnasta askarteluun ja peleistä ja leikeistä ret kiin saakka. Ohjatun toiminnan lisäksi lapsille oli myös vapaita leikki ja puuhahetkiä. Leireillä opittiin uusia taitoja ja temppu ja, toimittiin niin yksin kuin ryhmässä ja saatiin elämyksiä ja uusia ystäviä.

Lukuisilla retkillä päästiin tutkimaan Kierikkikeskuksen kivikautisia asuinpaikkoja, seikkailemaan Koitelinkoskella ja Hailuodossa, leikkimään Ainolanpuistossa ja tietysti myös kesän kunniaksi uimaan Kuusisaaressa.

Päättäjäispäivänä pidettiin vielä asiaan kuuluvat päättäjäis bileet, jonka jälkeen jäätiinkin odottelemaan ensi kesää ja sen tuomia päiväleiripäiviä.

Hollihaan helteinen lastenjuhla

Oulussa

juhlittiin lämpimissä tunnel missa 20.8.2022, kun Oulun Nuoret Kotkat laittoivat taas kemut pystyyn.

Kävijöitä saatiin siinä määrin melkoi nen määrä, että lähenneltiin jo ennätys lukemia. Kävijälaskennan kävyt kertoivat että juhlijoita oli huimat 320.

Vieraille oli tarjolla tuttuun tapaan monipuolista tekemistä rastiradalla, jon ka tehtävissä saatiin heitellä mölkkykapuloita ja hernepusseja, lajitella roskia

suorittaneet saivat tietysti hienon tapahtumapinssin muistoksi seikkailustaan.

Nälissään ja janoissaan ei myös kään tarvinnut olla, sillä Hollihaan puiston grillauspaikalta tarjoiltiin mehut ja makkarat. Syötävien lisäksi tarjolla oli todella suosituksi osoittau nutta kasvomaalausta, ilmapalloja ja pinssejä.

Lisäksi kerrottiin toiminnasta ja otettiin vastaan herkkukoriarvonnan osallistumisia ja halukkaita tiedostus listalle ja vapaaehtoiseksi.

JUHLALEIRIÄ VALMISTELLAAN

Kesän leirit on leireilty, ja osalla leireistä ideoitiin jo ensi kesän suurleiriä. Yhessä - Together 2023 -leirin valmistelut ovat lähteneet käyntiin ja työryhmissä suunnitellaan leiriohjelmaa lasten ja nuorten toiveiden pohjalta. Enää alle vuosi, niin nähdään Nurmeksessa uusien ystävien, harrastusten ja luontokokemusten merkeissä!

uoret Kotkat täyttää ensi vuonna 80 vuotta, eli on taas juhlaleirin aika. Tällä kertaa kansainvälinen suurleiri Yhessä Together 2023 järjestetään Hyvärilän nuoriso ja leirikeskuksessa Nurmeksessa. Osallistujat Suomesta ja ulkomailta pääsevät nauttimaan yhdessä kesästä ja Pohjois Karjalan huikeasta luonnosta upean Pielisjärven rannalla. Juhlaleirin teema on yhteisöllisyys. 2020 luvun alussa moni tapahtuma, harras tus ja muu kiva tekeminen jouduttiin siirtä mään nettiin tai perumaan kokonaan ko ronapandemian takia. Siksi onkin erityisen riemukasta, että pääsemme taas kokoontu maan ja näkemään kavereita oikeassa elämässä!

Yhteisöllisyyden teema tulee näkymään kaikilla tasoilla sekä leirin järjestelyissä että ohjelmassa, jota suunnitellaan parasta aikaa. Ohjelma tarkentuu lähempänä leiriä, mutta kuten aiemmilla suurleireillä, moni puolinen ulkoilu, luova tekeminen ja kiin nostavat työpajat ovat varmuudella osa leirin ohjelmaa. Leirillä nautitaan loppukesän lämmöstä ja raittiista ulkoilmasta telttailun merkeissä.

Kansainvälistä menoa

Yhessä leirille odotetaan 500 1000 osallis tujaa Suomesta sekä sisarjärjestöistä Euroo pasta ja myös Euroopan ulkopuolelta. Leirillä kuullaan siis monia eri kieliä, mutta

TEKSTI JA KUVAT: LAURA KUULUVAINEN

Lappeenrannan

Ideaviirit-työpajassa ideat ja askartelutaidot kohtasivat. Myös päivänkorento kävi ihastelemassa viirejä!

Hyvärilän nuoriso ja matkailukeskus, Nurmes

24. 31.7.2023

195e (sis. ruoka, telttamajoitus ja yhteiskuljetus)

Ilmoittautuminen omaan piirijärjestöön

Lisätietoja: https://nuoretkotkat.fi/together2023

Seuraa myös @together2023 Instagramissa ja Facebookissa!

MUKAAN

Yhessä leirin järjestelyistä vastaavissa työryhmissä on vielä tilaa innokkaille tekijöille! Vapaaehtoisia etsitään seuraaviin työryhmiin:

Ruokahuolto

Tilat ja puhtaus

Kuljetukset

Turvallisuus

Työryhmätyöskentely tarjoaa mielekästä tekemistä ja tilaisuuden oppia suurleirin järjestämisestä. Työskentely alkaa kuluvan syksyn aikana ja sopii aikuisille ja nuorille. Tehtäviin perehdytetään. Lisätietoja: https://nuoretkotkat.fi/together2023 ja heidi.tuhkanen@nuoretkotkat.fi.

Vapaaehtoiset

Markkinointi ja viestintä

Ohjelma ja kansainvälisyys

Nuuksiossa lapuille kirjoitetut ideat meinasivat lähteä tuulen mukaan, mutta pyykkipojat pelastivat.

osallistujat pärjäävät hyvin myös omalla äidinkielellään. Leiri on jaettu kansain välisiin leirikyliin, joissa päästään kokemaan leirielämää yhdessä sisarjärjestöistä tullei den lasten ja nuorten kanssa.

Leirin ohjelma tehdään osallistujien toi veiden pohjalta. Kuluneen kesän leireillä on kerätty toiveita Ideaviirit työpajassa. Lappeenrannassa, Nuuksiossa ja Englannin suurleirillä Common Groundissa työpajaan osallistuneilta leiriläisiltä saatiin tärkeää tie toa siitä, mitä kaikkea hauskaa voitaisiin tehdä ensi kesän suurleirillä. Työpajan ohjeet on jaettu piireille ja sitä on mahdollista pitää myös kerhoissa ja syksyn leireillä, jotta mah dollisimman monen ideat ja toiveet tulevat kuulluksi!

Yhteystiedot

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO – UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK RY

Haapaniemenkatu 14, 2.krs., 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö

PL 168, 00531 Helsinki Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi

• toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi

• järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi

• järjestöohjaaja Ella Karakoski puh. 044 213 2372

• järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182

• kotkakerhot@hnk.fi

Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hame.nuoretkotkat.fi

• puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi

Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö

Kauppalankatu 6 8 A, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi

• järjestösuunnittelija Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois suomi@nuoretkotkat.fi

Lappeenrannan Nuoret Kotkat käyntiosoite Suonionkatu 12, 53600 Lappeenranta

• kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi

Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä http://keski suomi.nuoretkotkat.fi/ jty.kotkat@gmail.com

JTY:n Nuoret Kotkat

• järjestöohjaaja Mika Kelander puh. 050 554 5488 mika.kelander@jty.fi

keskusliittoa

toiminnanjohtaja

Antti Hytti 040 154 7572 järjestösuunnittelija Nella Heiskanen 040 759 9599 alue ja viestintäkoordinaattori Leevi Karisalmi 045 895 5895 toimisto ja leirisihteeri Heidi Tuhkanen 040 150 2600

PIIRI- JA ALUEJÄRJESTÖT

Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö

Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi

• toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi

• viestintäsihteeri Tapani Kylmänen puh. 040 591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com

Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö

Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi

• alue ja viestintäkoordinaattori puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat

Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi

Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö

• puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi

Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö

Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu https://pknuoretkotkat.webnode.fi/

• toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois karjala@nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kuparitie 4 A 4, 28300 Pori

• vt. puheenjohtaja Veikko Valkoma veikko.valkoma@nuoretkotkat.fi

Porin Nuoret Kotkat

• Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com

somessa,

Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat

Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi

• toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi

Svenska Örndistriktet ordförande Maria Lundell svenskaorndistriktet@gmail.com tel. 0400 856 500 (Monica Storrank)

Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi

• toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi

• nuorisokoordinaattori Natalia Kallio puh. 050 449 3333 kallio.natalia@gmail.com

Vantaan Nuoret Kotkat

Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi

• kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi

Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö

Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi

• toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309

• järjestösuunnittelija Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420

• vs@nuoretkotkat.fi

IFM-SEI

Rue Joseph II 120 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm sei.org, www.ifm sei.org

pysyt ajantasalla tuoreimmista uutisista!