Hyvää alkanutta vuotta 2023 kaikille lukijoillemme. Päivä on jo alkanut pidentyä ja pian pääsemme taas nauttimaan kevätauringosta. Jos välillä tuntuu siltä, että koulun jälkeen on vaikea lähteä liikkeelle ja ulos, meillä on sinulle pari vinkkiä, joilla ehkä sittenkin pääset liikkeelle. Harrastuspalstalla esittelemme suunnistuksen, hauskan ulkoilmaharrastuksen, jossa varmasti tulee liikuttua. Ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen voi myös ottaa kaveriksi lemmikin. Tässä lehdessä kerromme Leevi-koirasta, joka nauttii retkeilystä ja on innostanut omistajansakin liikkumaan. Leevin seikkailuja pystyt seuraamaan myös Instassa!
Tämä alkanut vuosi on meille erityinen
juhlavuosi: Nuoret Kotkat täyttää 80 vuotta!
Kerrommekin tässä lehdessä Nuorten Kotkien mielenkiintoisesta historiasta ja erilaisista vaiheista.
Pitkä matka on tultu vuodesta 1943 tähän päivään.
Tiesitkös, että kotkaliike perustettiin aikoinaan Itävallassa? Sen tarkoituksena on kautta aikojen ollut pitää lasten puolia yhteiskunnassa ja arjessa, tavoitteenaan tarjota lapsille ja nuorille kehittäviä harrastuksia ja kasvattaa muita arvostavia, elämäniloisia ja yhteiskunnan kehittämiseen pyrkiviä kansalaisia. Erinomaisia, ajankohtaisia ja tärkeitä asioita tänäkin päivänä.
Juhlavuoden kunniaksi tulevana kesänä järjestetään Nuorten Kotkien kansainvälinen 80-vuotisleiri Pohjois-Karjalan Pielisjärven rannalla. Pian voit jo alkaa suunnitella osallistumisestasi, koska tätä leiriä ei kannata jättää väliin. Tarkemmat tiedot leiristä löydät tämän lehden lopusta.
Reippaita ja raikkaita ulkoilupäiviä säässä kuin säässä!
Heta Warto-Tillander
Päätoimittaja
Julkaisija:
Nuorten Kotkien
Keskusliitto
– Unga Örnars
Centralförbund NKK ry
Haapaniemenkatu 14, 2.krs. 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi
Milla Zuev kotkaviesti@nuoretkotkat.fi
Kotkaviestin tilaushinta:
20 € /12 kk
Osoiterekisteri ja mediatiedot:
Kotkaliiton toimisto
Päätoimittaja:
Heta Warto-Tillander
Toimitussihteeri:
Milla Zuev
Taitto:
Atte Kalke
Painopaikka:
Suomen Uusiokuori Oy
ISSN 0783-0823 (painettu)
ISSN 2670-3769 (verkkojulkaisu)
Kannen kuva:
Nuorten Kotkien arkistokuva
Seuraava lehti:
2/2023 aineistopäivä 30.8.2023
ilmestyminen noin 30.9.2023
Aineisto-ohjeita:
Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin mattapinta. Digitaalikuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.
Nuoret Kotkat on lapsille ja nuorille harrastuksia, yhteisöllisyyttä ja ystävyyssuhteita tarjoava järjestö. Nuorilla Kotkilla on kuitenkin myös toinen merkittävä tehtävä: toimia lapsen äänenä yhteiskunnassa ja valvoa lasten ja nuorten etua. Tätä työtä tekee Nuorten Kotkien keskusliiton hallitus, jonka uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 2022 Reijo Paananen. Varapuheenjohtajana jatkaa Miikka Lönnqvist
Reijo Paananen, mitä puheenjohtajuus tarkoittaa käytännössä?
– Sen lisäksi, että järjestöissä toimitaan ja harrastetaan, meidän täytyy myös tehdä päätöksiä –esimerkiksi, mitä toimintaa järjestetään ja miten taloutta hoidetaan. Nuoret Kotkat myös kertovat Suomen eduskunnalle, kuinka lasten asiat tulisi ottaa huomioon. Keskusliiton hallitus tekee tätä työtä.
– Eduskunnassa arvostetaan Kotkien asiantuntemusta – me kerromme mielipiteemme silloin, kun meillä on tarkasti punnittua sanottavaa. Silloin sanoillamme on vaikutusta. Meillä on käytännön kosketus tavallisten lasten elämään, mitä arvostetaan. Suomen päättäjät ovat hyviä ottamaan huomioon asiantuntijajärjestöjen mielipiteet.
kotkana
Paanasella on pitkä yhteinen historia Nuorten Kotkien kanssa. Hän on ollut mukana toiminnassa jo 51 vuotta, seitsemän vuoden iästä saakka. – Osallistuin lapsena harrastus- ja leiritoimintaan. Myöhemmin, kun olin saanut oman lapsen, perustimme Helsingin
Kallioon oman kotkaosaston. Lisäksi minulla on ollut ilo aikanaan Jyväskylässä ollessani osallistua Keski-Suomen piirin ja puolalaisen Poznanin maakunnan järjestön väliseen yhteistyöhön ja käynyt myös Puolassa vierailulla. Siihen aikaan esimerkiksi neuvottelimme vaihtotoiminnasta, eli jäsentemme vierailuista toistensa kotimaissa.
– Olen myös osallistunut kansainvälisen kotkaliikkeen, eli IFM-SEI:n seminaaritoimintaan. Oli todella hieno kokemus, että silloiset Nuorten Kotkien hallituksen päättäjät kokivat, että nuori poikakin pystyi lähtemään edustustehtäviin.
Paanaselle kaikkein mieluisimpia lapsuus- ja nuoruusmuistoja Nuorista Kotkista ovat kesäleirit.
– Leireillä oltiin tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa viikko yhdessä joko teltassa tai yhteismajoituksessa. Söimme, uimme ja saunoimme leiriolosuhteissa – nämä muistot palaavat mieleeni usein.
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Vuosi 2023 on Nuorten Kotkien juhlavuosi. Nuoret Kotkat on perustettu vuonna 1943, joten tulevana vuonna järjestö täyttää 80 vuotta.
– Toivon, että juhlavuotena entistä useampi ihminen huomaisi, että teemme tärkeää työtä, johon kannattaa lähteä mukaan. Panoksen ei tarvitse olla suuren suuri – jos omasta ajastaan pystyy antamaan edes vähän, se auttaa aina. Järjestömme toimi kuitenkin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Haluaisin aikaansaada näkyvyyttä – mitä useampi ihminen lähtee toimintaan mukaan, sitä enemmän pystymme levittämään iloa ja järjestämään kehittävää, hauskaa toimintaa.
Paananen on itsekin toiminut vertaisohjaajana.
– Minua motivoi vertaisohjaajana toimimiseen halu viedä eteenpäin mukavaa tunnetta, jonka itse aikanaan sain toiminnassa mukana olleena lapsena. Alkaessani vertsuksi ei ollut montaakaan vuotta aikaa siitä, kun itse olin tullut mukaan toimintaan. Leireille, kulttuuritapahtumiin ja kerhoihin osallistuminen sai minulle aikaan niin hyvän fiiliksen, etten ajatellutkaan olevani vertsu, vaan että nyt oli minun vuoroni tehdä tätä työtä. Vertaisohjaajuus antaa itsellekin paljon.
Reijo Paananen haluaa muistuttaa kaikkia nuoria kotkia yhteisöllisyyden ja riemun merkityksestä järjestön toiminnassa.
– Pitäkää yllä riemullista
tekemisen meininkiä! Toimitaan yhdessä niin, että ketään ei kiusata. Aikanaan meillä oli käytössä symboli, kädenkuva. Siinä luki, ”älä töni mun kaveria!”
Tämä tarkoitti, että paitsi sinä ja minä olemme keskenämme kavereita, pidämme myös huolta siitä kolmannesta. Tämä on aikaa kestävä ajatus, jota on hyvä viedä toiminnassa edelleen eteenpäin.
AMMATTI:
Suomessa vietetään eduskuntavaaleja 2. huhtikuuta 2023. Vaalivuoden kunniaksi esittelemme tässä lehden numerossa kansanedustajan työtä.
Eveliina Heinäluoma, mitä kansanedustajan työhön kuuluu?
– Kansanedustajan tehtävä on säätää lakeja valiokunnissa ja valtiopäivien istunnoissa. Kansanedustaja edustaa edus kunnassa oman alueensa ihmi siä, joten on tärkeää olla tietoi nen oman alueensa asioista.
– Kansanedustajan tärkein vaikutuskanava on valiokunta, koska kaikki eduskunnat päätökset valmistellaan niissä. Kun eduskunnan täysistunnossa tehdään hallituksen esitys, lähetetään se siihen valiokuntaan, jonka erityisalaan asia kuuluu. Kouluja koskevat lait käsitellään sivistysvaliokunnassa ja verolait valtiovarainvaliokunnassa. Valiokunnissa kansanedustajilla on myös mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, jotka kertovat, mitä vaikutuksia lain säätämisellä on kansalaisiin. Itse olen suuren valiokunnan jäsen. Täällä käsitellään Euroopan Unionin asioita, joten työni vie usein myös ulkomaille. Päivät ovat pitkiä, mutta työ on myös hyvin vaihtelevaa ja antoisaa.
– Kansanedustajan työhön kuuluu paljon tapaamisia ja kokouksia. Valiokuntien kokoukset ovat päivällä ja sen jälkeen on eduskunnan täysistunto. Toisinaan minut kutsutaan tapahtumiin puhumaan politiikasta ja eduskuntatyöstä.
ei ole varsinaisesti ammatti, vaan luottamustehtävä. Luottamustehtävä eroaa ammatista siten, että luottamustehtäviin valitaan tietyt henkilöt määräajaksi edustamaan tiettyä joukkoa ihmisiä.
Kansanedustajat valitaan eduskuntavaaleilla edustamaan Suomen kansaa neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Monen kansanedustajan ura eduskunnassa on pitkä, sillä valituksi on mahdollista tulla useaan kertaan. Kansanedustajia on eduskunnassa yhteensä 200.
Pia Viitanen, olet ollut pitkään kansanedustajana. Miten päädyit nykyiseen työhösi?
– Tulin ensimmäistä kertaa valituksi eduskuntaan vain 27-vuotiaana vuonna 1995. En oikeastaan koskaan ajatellut, että minusta tulisi kansanedustaja – lukiossa haaveilin biokemistin ammatista, mutta koska yhteiskunnalliset asiatkin kiinnostivat, menin Tampereen yliopistoon lukemaan hallintotieteitä. Tätä kautta päädyin sosialidemokraattien opiskelijajärjestön jäsenten kannustuksesta kunnallisvaaleihin – ja pian päätettiinkin, että Pia lähtee eduskuntaan.
Ilmari Nurminen, mikä kansanedustajan työssä on erityisen tärkeää?
– Kansanedustajan on tärkeää pystyä asettumaan toisen ihmisen asemaan. On pystyttävä miettimään päätöksenteon vaikutuksia toisiin ihmisiin. Kuka tahansa, joka haluaa vaikuttaa asioihin, voi alkaa kansanedustajaksi – ei ole tiettyä koulutuspohjaa tai ansioluetteloa, jota tähän työhön vaadittaisiin. Omille mielipiteille voi aina alkaa rakentaa kannattajapohjaa. Koen, että tämä on unelma-ammattini ja olen kiitollinen, että saan tehdä tätä.
TEKSTI: MILLA ZUEV Pia Viitanen ja Ilmari Nurminen. Kuva: Milla Zuev Eveliina Heinäluoma. Kuva: Eduskunnan kuvapankkiSuomessa vaihtuu valta huhtikuun alussa, jolloin äänestetään, mitkä puolueet ja ketkä kansanedustajaehdokkaat johtavat Suomea seuraavat neljä vuotta. Vaaleilla valittavat kansanedustajat edustavat tavallisia suomalaisia ihmisiä – niin lapsia, nuoria, kuin aikuisiakin. TEKSTI: MILLA ZUEV
Suomen hallitusmuoto on parlamentaarinen demokratia eli tasavalta. Perustuslakimme mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota eduskunta edustaa. Eduskuntavaalien tarkoitus on siis valita 200 mahdollisimman laajasti koko kansaa ja kaikenlaisia ihmisiä edustavaa henkilöä päättämään Suomen ja suomalaisten asioista.
koko kansaa edustava kokonaisuus, jossa kaikenlaisten ihmisten etu otetaan huomioon.
Läheskään kaikissa maailman maissa ei ole samanlaista monipuoluejärjestelmää kuin Suomessa. On myös maita, joissa on käytännössä vain yksi puolue. Tällöin kyse ei ole demokratiasta, eivätkä kansalaiset voi vaikuttaa maansa asioihin läheskään samalla tavalla kuin me suomalaiset voimme.
Miksi eduskuntavaaleissa äänestetään?
Suomen eduskuntavaaleissa on tällä hetkellä äänioikeus jokaisella yli 18-vuotiaalla Suomen kansalaisella. Äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen on keskusteltu. Ikärajan laskeminen toisi nuorten äänen paremmin esiin.
Kansanedustajaehdokkaat kuuluvat yleensä puolueisiin. Eräitä tunnettuja puolueita ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto. Vuonna 2022 puoluerekisterissä on yhteensä 24 puoluetta.
Puolueet toteuttavat keskenään erilaista politiikkaa ja keskittyvät esimerkiksi taloudellisesti erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten asioiden parantamiseen. Eri puolueiden ajatuksissa voi olla toisaalta myös paljon samaa.
Suomessa on monipuoluejärjestelmä, mikä mahdollistaa demokratian; kun puolueet edustavat monia eri ryhmiä ja monenlaisia ihmisiä, mahdollisimman monen ihmisen äänestäessä myös hallituksesta muodostuu ihannetapauksessa
Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen, eli se kuuluu kaikille äänestysikäisille, ja jokainen voi äänestää samoissa vaaleissa vain kerran. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa noin kolme kymmenestä äänestysikäisestä suomalaisesta ei äänestänyt. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmella kymmenestä suomalaisesta ei välttämättä ole eduskunnassa heidän kaltaisiaan ihmisiä puolustavia kansanedustajia. Äänestäminen ei ole Suomessa velvollisuus, vaan oikeus.
Tilannetta voi verrata seuraavaan ajatusleikkiin. Koululuokassa on kymmenen sinipaitaista, kuusi punapaitaista ja neljä keltapaitaista oppilaita. Heidän tehtävänään on jakaa keskenään paketillinen kyniä loppuvuodeksi. Asian selvittämiseksi oppilaat järjestävät äänestyksen ja valitsevat yhden oppilaan kustakin ryhmästä edustamaan ryhmäänsä kynänjakotilanteessa. Käy kuitenkin niin, että äänestyspäivänä jokainen sinipaitainen oppilas kieltäytyy äänestämästä, ja kynien jaosta pääsevät päättämään kelta- ja punapaitaiset.
Valitettavasti kelta- ja punapaitaiset päättävät jakaa kynät tasapuolisesti keskenään jättäen sini-
Suomen eduskuntatalo sijaitsee Helsingin Arkadianmäellä. Kuva: Eduskunnan kuvapankki, Hanne Salonen.paitaiset ulkopuolelle. Näin sinipaitaiset oppilaat jäävät ilman kyniä loppuvuodeksi, vaikka heitä on alun perin ollut sama määrä kuin puna- ja keltapaitaisia yhteensä.
Suomessa aivan kaikilla äänestysikärajan saavuttaneilla kansalaisilla on oikeus äänestää. Jokainen ansaitsee päättäjiksi henkilöitä, jotka ajavat juuri hänen kaltaistensa ihmisten asioita.
Suomen nykyinen pääministeri on Sanna Marin. Kuva: Eduskunnan kuvapankki, Jukka-Pekka Flander.
Äänestämiseen pätee vaalisalaisuus: äänestäjän ei tarvitse kertoa kenellekään, ketä tai minkä puolueen ehdokasta on äänestänyt, eikä hän voi itsekään todistaa jälkeenpäin, kenelle ääni on annettu.
Eduskunta säätää lait. Suomessa on esimerkiksi laki, joka velvoittaa jokaisen kunnan järjestämään perusopetuksen kunnan alueen kouluikäisille. Lait säädetään ja niitä muutetaan eduskunnan täysistunnoissa koko hallituksen tai kansanedustajien aloitteesta. Myös kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen, joka eduskunnan on tietyin ehdoin käsiteltävä.
Eduskunta päättää valtion talousarviosta ja osoittaa valtion varoja sinne, missä niitä tarvitaan. Valtio saa rahaa muun muassa aikuisten maksamista veroista. Tällä tavalla on mahdollista järjestää esimerkiksi kouluterveydenhoito, nuorten opiskelijoiden ja koululaisten ilmaiset oppimateriaalit ja monet harrastukset. Myös lapsi- ja nuorisojärjestöt saavat valtion tukea toimintaansa. Lisäksi 17-vuotiaaksi asti maksettava lapsilisä perustuu lakiin: valtio siis maksaa jokaiselle lapselle ja nuorelle osan heidän elämisen kuluistaan, kunnes he voivat saada opintotukea.
Eduskunnan tehtäviä lapsen ja nuoren näkökulmasta
Eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat kuuluvat eduskunnassa ryhmiin oman puolueensa mukaan. Osa ryhmistä – yleensä vaaleissa eniten ääniä saaneet – muodostaa yhdessä neuvotellen Suomen hallituksen. Hallituksen tehtävänä on tehdä ehdotuksia eduskunnalle ja vuorostaan panna toimeen eduskunnan päätökset. Hallitusta johtaa pääministeri.
Hallituksen ulkopuolelle jääneet eduskuntaryhmät muodostavat opposition. Oppositio voi esimerkiksi todeta olevansa eri mieltä hallituksen päätöksistä ja vaatia niille perusteluita. Niin hallituksen kuin oppositionkin tehtävät ovat tärkeitä: myös mahdollisuus olla julkisesti eri mieltä hallituksen kanssa on toimivan demokratian piirre.
Eduskunta hyväksyy myös Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Presidentin ja eduskunnan hyväksynnällä Suomi esimerkiksi sitoutuu noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimusta. Tämän vuoksi lapsilla on Suomessa omat erityiset ihmisoikeutensa, kuten oikeus koulutukseen ja erityiseen huolenpitoon.
Kansanvaltaan kuuluu se, että jokaisella yksilöllä on oikeus osallistua yhteiskuntansa ja ympäristönsä kehittämiseen ja kertoa oma mielipiteensä. Äänestäminen on yksi tapa tuoda oma näkemyksensä esiin. Eräs keino on myös kansalaisaloitteen tekeminen. Jos kansalaisaloite kerää 50 000 kannattajaa, eduskunnan täytyy käsitellä aloite. Kansalaisaloitteen kautta onkin viime vuosina säädetty tai muutettu useita tavallisten ihmisten elämään aidosti vaikuttavia lakeja.
Nuorten Kotkien mukaan lasten äänten tulisi kuulua kaikessa päätöksenteossa. Kuvassa lapsia vierailulla Presidentinlinnassa vuonna 2001. Kuva: Nuorten Kotkien arkisto.Nuorten Kotkien toiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1943, 80 vuotta sitten. Vuonna 2023 juhlitaankin Nuorten Kotkien 80-vuotissyntymäpäiviä. Pitkäikäisen järjestön historiaan mahtuu lukemattomia rakkaita muistoja, unohtumattomia leirielämyksiä, yhteisöllisyyden kokemuksia ja ystävyyssuhteita.
TEKSTI: MILLA ZUEV
Ennen kuin Nuoria Kotkia oli olemassa, oli järjestöjä nimeltä Ihanneliitto, joista ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1902. Liitto järjesti Nuorten Kotkien tapaan leikki- ja retkitoimintaa sekä myös opetustoimintaa. Ensimmäiset ”vertsut” koulutettiin myös Ihanneliitoissa -ohjaajatoiminta on aina ollut tärkeä osa liikettä.
Eräs Ihanneliiton ensimmäisen komitean jäsenistä oli Maria Laine. Laineen kasvatusihanteen mukaan lapsia ei tullut kasvattaa minkään tietyn kaavan mukaisesti, vaan heidän on annettava kehittyä omia taipumuksiaan seuraten. Aikuisten tuli myös kasvattaa lapsista toiset ihmiset ja heidän tunteensa huomioon ottavia ihmisiä.
Ohjaajakoulutus alkoi jo Ihanneliitoissa. Kuva Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin-teoksesta
Kotka-liike perustettiin alun perin Itävallassa, missä liikkeen perustaja Anton Thesarek sai inspiraation järjestön nimeen kirjailija
Maksim Gorkin teksteistä. Teksteissään Gorki kuvaa nuorten haukkojen kasvua, lentoharjoituksia ja elämäniloa. Lentoharjoitukset kuuluvat symbolisesti myös kasvavien ja itsenäistyvien nuorten ihmisten elämään.
Haukka oli kuitenkin pohjoismaissa maatalousyhteisön inhoama kanavaras. Siksi niin Ruotsissa kuin Suomessakin haukka vaihtui kotkaksi, joka taas symboloi esimerkiksi vapautta ja rohkeutta. Itävallassa ei kanavarkaita pelätty: siellä ollaan tänäkin päivänä Punaisia Haukkoja.
Kotkaliitto edeltäjineen on koko historiansa ajan pitänyt lasten puolia arjessa ja yhteiskunnassa. Ensimmäisessä itsenäisen kotkaliiton liittokokouksessa vuonna 1954 mainittiin esimerkiksi lomailu- ja harrastusmahdollisuudet ja koulutuksen tukeminen asioina, joihin liitto halusi vaikuttaa muun muassa järjestämällä toimintaa itse ja viestimällä näkemyksistään päättäjille.
Näin Pirkanmaalla toivotettiin tervetulleeksi Nuorten Kotkain toimintaan vuonna 1951.
Kuva teoksesta Nuoret Kotkat Pirkanmaa –50-vuotistaival
Vuonna 1975 kotkaliike rajasi kasvatukseen liittyvät periaatteensa. Nämä osin noudattelivat jo Maria Laineen esittämiä ajatuksia lasten kasvatuksesta. Päämääriksi tulivat kehittävät vapaa-ajanharrastukset sekä kasvattaminen muita arvostavaksi, elämäniloiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseen pyrkiväksi kansalaiseksi.
Leiritoiminta on pitkin historiaa ollut elintärkeä ja iloa tuottava osa kotkatoimintaa. Leireissä on kyse ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja kaikkien mukaan ottamisesta yhteiseen toimintaan. Kansainväliset suurleirit keräävät yhteen kotkaliikkeen jäseniä ympäri maailman ja opettavat kansainvälisyyttä. Juhlavuoden ja juhlaleirin teema onkin Yhessä.
Kansainvälisten leirien lisäksi järjestetään totta kai useita pienempiä kotimaan leirejä, joissa pääsee tapaamaan vanhoja ystäviä ja tutustumaan uusiin.
Nuorten Kotkien ensimmäiset leirit pidettiin Vehmaisissa vuonna 1944.
Hangon leiri vuonna 1953. Kuva: Nuorten Kotkien Keskusliiton arkisto.
Ensimmäinen pohjoismainen kotkaleiri, johon suomalaiset Nuoret Kotkat osallistuivat, oli Tanskan Roskildessa vuonna 1946. Suomalaiset rakensivat Roskildeen saunan kivistä, jotka olivat kantaneet Tanskaan omissa repuissaan Suomesta. Saunasta tuli suurmenestys, vaikka kyseinen rakennus oli Tanskassa tuohon aikaan melko tuntematon.
Ensimmäinen kansainvälinen suurleiri, jonka suomalaiset järjestivät, oli Hangon suurleiri vuonna 1953.
Lahden vuoden 1971 suurleiriin oltiin erityisen tyytyväisiä. Leirille saapui vieraita kolmestatoista maasta. Samana vuonna kotkaliitto sai itselleen oman leirikeskuksen Punkaharjusta.
Yhessä2023-leirille odotetaan tällä hetkellä runsaasti kansainvälisiä ystäviämme!
Yhteen kokoontuminen on Kotkien historiassa toteutunut myös iloisten juhlien merkeissä. Nykyäänkin vietettävien valtakunnallisten Kotkapäivien edeltäjä oli Nuorten Kotkain päivä, jota vietettiin vuosina 1945–1947 maaliskuussa.
Nuorten Kotkain päivien yhteydessä julkaistiin ensimmäistä kertaa myös Pietari Salmenojan runo Nuoret Kotkat, joka myöhemmin muuntui Kotkamarssiksi George de Godzinskyn sävellyksenä.
1. Nuoret Kotkat korkealle teillä katse tähyää. Mieli vielä korkeemmalle ylöspäin on määränpää.
//: Taisteluhun lapsi rahvaan tartu valon säilän kahvaan, aamun vartijaksi jää, aamun vartijaksi jää.://
2. Nuoret Kotkat työläisaate teitä kutsuu taistohon. Punainen on lippuvaate, niin kuin isäin ollut on.
//: Alla sen nyt astukaatte, siitä voiman ponnen saatte, olkoon valta auringon, olkoon valta auringon.://
3. Nuoret Kotkat tulkaa tänne, siskojenne parvehen. Nuoruutenne, elämänne, into, tarmo sydämen.
//: Kaikki aatteellesi anna, eespäin lippuasi kanna, se on sun ja huomenen, se on sun ja huomenen.://
Oma kotkalehti
Ensimmäiset Kotkien lehdet ovat erilaisia kuin nykyinen siinä mielessä, että ne oli suunnattu pääasiassa ohjaajille. Niin oli alkujaan myös 1960 perustettu Kotkaviesti, joka ilmestyi jopa kuusi kertaa vuodessa.
Nuorten Kotkien varsinainen symboli on säilynyt samanlaisena vuodesta 1949 – tätä ennen olemassa oli useita eri versioita.
Pienten piiri -symboli nousi 1960-luvulla kotkasymbolin rinnalle kansainvälisenä kotkaliikkeen merkkinä. Kuvan voi tulkita esimerkiksi neljäksi maapallon ympäri kohti toisiaan käsillään kurottavaksi lapseksi. Kuvassa on myös niin tyttöjä kuin poikiakin. Kaikki yhdessä, kaikki saman arvoisia, kaikkialla maailmassa.
Kotka-symbolista on ollut olemassa useita versioita, mutta niissä on ollut myös samoja elementtejä.
Pienten piiri. Kuva teoksesta Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin.
Jutussa on käytetty lähteenä Viljo Ripatin ja Timo Haukilahden kokoamaa Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin (Nuoret Kotkat Korkealle – Kronikkaa ja historiaa kotkaliikkeen taipaleelta (1983)-teosta. Lisäksi kuvitusta on tarjonnut
Tanja Sänkiahon toimittama Nuoret Kotkat Pirkanmaa – 50-vuotistaival (2001) -teos.
Oskari Salomäki, 10, harrastaa suunnistusta.
– Olen harrastanut Hyvinkään Rasti -seurassa suunnistusta viiden vuoden ajan.
Vanhempani harrastavat lajia ja he ovat innostaneet minutkin siihen. Harjoitusten aluksi lämmittelemme esimerkiksi leikkimällä hippaa. Sitten lähdetään suunnistusradalle yksin, pareittain tai joskus yhteislähdöllä, jossa kaikki suunnistajat lähtevät samaan aikaan. Radan jälkeen jutellaan valmentajan kanssa siitä, miten harjoitus sujui.
– Harrastuksessa parasta ovat kisat, treenit ja kaverit. Vaikeinta tässä harrastuksessa on suunnassa kulku maastossa, jossa on vähän kiintopisteitä. Myös yösuunnistus on vaikeaa. Suunnistus on opettanut metsässä liikkumista ja kartan lukua. Suosittelen tätä harrastusta niille, jotka tykkäävät olla metsässä.
Harrastus on tarjonnut monen laisia sattumuksia, seikkailuja ja mieleen jääneitä hetkiä.
– Yhdessä kilpailussa astuin suolla koloon ja kenkäni irtosi. Me netin jonkun verran aikaa, kun lai toin kengän takaisin jalkaan. Eräässä viestikisassa johdatin letkan leveälle ojalle, joka oli yli met rin syvä ja hyppäsin sinne kuten myös muu letka. Maalissa isäni ih metteli, kun karttani ja vaatteeni olivat ihan kurassa.
Henkilökohtaisessa kilpailussa suunnistetaan yksin. Kilpailijat lähtevät yhden tai kahden minuutin välein. Nuorimmat menevät rastireittiä, jossa maastossa kulkee noin kahden kilometrin mittainen nauha, jonka varressa rastit ovat (yleensä 5–8 rastia). Nauhan reitti on merkitty myös karttaan ja taitavimmat suunnistajat tekevät oikaisuja ja näin voivat selvittää radan nopeammin. Kokeneemmat ja yli 12-vuotiaat suunnistavat ns. suoraa rataa, jossa ei ole rastireittinauhaa apuna. Rastit leimataan elektronisella leimauskortilla. Maalissa tarkistetaan, että suunnistaja on käynyt kaikilla rasteilla. Jos rasti puuttuu, rastireittisarjoissa saa 10 minuutin aikasakon/puuttuva rasti. Muissa sarjoissa puuttuvasta leimasta seuraa hylkäys. Nopeimmin radan selvittänyt on voittaja.
Viestikilpailussa ensimmäisen osuuden suunnistajat lähtevät samaan aikaan. Vaihdossa edellisen osuuden suunnistaja antaa kartan seuraavan osuuden suunnistajalle (ei kuitenkaan samaa karttaa). Jotta kilpailijat eivät seuraisi toisiaan, radoilla on hajontaa eli eri rasteja saman osuuden suunnistajien kesken. Vaatii tarkkuutta, ettei mene vahingossa väärälle hajontarastille. Lopulta kaikki joukkueet ovat suunnistaneet samat rastivälit, joten kilpailu on tasapuolinen. Voittaja on joukkue, jonka viimeisen osuuden suunnistaja tulee ensimmäisenä maaliin.
Haastateltavat Oskari Salomäki, Janne Salomäki
TEKST: PIRJO TIRRONEN
Työväentalot taipuvat moneen tapahtumaan. Tällä kertaa Jokelan työväentalon sali täyttyi teltoista ja niissä yöpyvistä Keski-Uudenmaan Kulttuurikotkien leiriläisistä.
Ohjelmassa oli savitöiden tekoa, vertsujen Iitan ja Emman tekemä kaaoskisa, sirkusta ja leikkejä. Illalla oli kiva katsoa leffaa omasta teltasta.
Kasvomaalauskuvassa kasvomaalaajana Iita Hirvonen. Tapahtuma on Kerava-Vantaan hyvinvointialueen perhetapahtuma.
Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.
1. Miksi lehmät ovat kesällä usein vedessä?
2. Mitä sanoi Kaarle XII rastastettuaan Turkista Ruotsin rajalle?
3. Mikä on aina valmis ja tehdään kuitenkin joka päivä uudestaan?
4. Mikä yhtäläisyys on suurilla heinäniityillä ja kaikkein pienimmilläkin kirjapainoilla?
5. Mikä yhtäläisyys on luudanvarrella ja kadunlakaisijalla?
6. Mikä vieras on melkein aina humalassa?
7. Mikä kaali on toisen leipä?
8. Mikä ero on aivan uuden ja ihanuuden välillä?
sali yli 5 tuoleja
1. Tuolit asetetaan vierekkäin jonoon kuten junanpenkit.
2. Yksi leikkijä on lipuntarkastaja ja muut istuvat matkustajina paikoilleen.
3. Lipuntarkastaja käy jokaisen luona ja kysyy, minne hän on matkalla ja katsoo tarkkaan, missä hänen paikka on.
3. Tarkastaja poistuu huoneesta ja sillä aikaa jotkut leikkijät vaihtavat keskenään paikkaa ja matkustuskohdetta.
4. Tarkastaja palaa takaisin ja yrittää keksiä, ketkä matkustajat ovat vaihtaneet paikkoja.
Tulitikulla kolmio
Miten yhdellä tulitikulla voi muodostaa kolmion? Tehtävä tuntuu ylivoimaiselta, mutta selvinnee varmaankin ennen pitkää.
Arvoitusten vastaukset:
Tulitikkutodistus
Todista tulitikulla, että kun 8:sta vähennettään 5, ei mitään jää jäljelle.
Tulitikkupelin vastaus:
Tulitikkutodistus: V I I I; kun nämä 5 tulitikkua ottaa pois, ei mitään jää jäljelle.
Ptruu!,
Kumpaisissakin on latoja,
Molemmilla on luuta päässä, 6. Humalavieras, 7. Käenkaali on ketunleipä, 8. Toinen on ihanuus, toinen vain uusi.
1. Ettei maito happane,
Tulitikulla kolmio: aseta tulitikku pöydän kulmaan, niin että jäljelle jää kolmio.
Väritä mielesi mukaan, tyyli on vapaa!
Varsinaissuomalaiset Nuoret Kotkat leireilivät ja vertsuilivat syyslomalla Naantalin Kesärannassa. Piirin vertsukurssilla keskityttiin yhteistyöhön, hyvään ryhmähenkeen ja toisten tukemiseen. Yhdessä tehtiin ruokaa, kehitettiin leirille ohjelmaa ja materiaaleja sekä pelattiin pelejä tuntikausia. Iltaohjelmassa ei naurua puuttunut, eivätkä aamuherätykset edes painaneet.
Leirin aikana touhuttiin ulkona, kokeiltiin kalliolaskeutumista, saunottiin ja uitiin meressä.
Leirin aikana ihanat keittiörouvat paistoivat leiriläisille makoisia munkkeja. Leirimestarikisa suoritettiin joukkueina, kisa sisälsi neljä rastia: runon opettelu, kymmenen metrin matkan mittaaminen ilman mittaa, pallon pyöritystä ylämäkeen ja kananmunan ehjänä pudottaminen. Kananmunan tiputtamisessa joukkueet suojasivat munan mahdollisimman hyvin. Paras tulos oli tiputtaminen kolmesta metristä. Ohjaajat suojasivat alueen, koska pelättiin sotkua, mutta yksikään kananmuna ei mennyt rikki ja kaikki onnistuivat tehtävässä!
Kaakon Kotkien vertsut kokoontuivat viettämään joulukuisen lauantain Lappeenrannassa ryhmäytymisen merkeissä.
Aamupäivä alkoi Lappeenrannan demarien joulupuurolla. Vieraana oli myös eduskunnan varapuhemies Antti Rinne. Vertsut esittivät yhteisen kysymyksen Antille:
”Muuttuuko kouluruoka tulevaisuudessa kokonaan vegaaniseksi?”
Antin vastaus oli:
”En usko, että kokonaan, vaan varmaankin säilyy nykyinen käytäntö, että vaihtoehtoja on tarjolla.”
Lappeenrannan kuntapäättäjiltä kuultiinkin, että heillä on jokaisena koulupäivänä tarjolla kaksi ruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka.
Päivän aikana vertsut tekivät yhteisen unelmakartan ja valmistivat tortillalounaan. Lopuksi käytiin vielä hohtokeilaamassa. Seuraavaksi nähdään Kaakon omassa vertsukoulutuksessa helmikuussa Anjalassa.
Täällä kirjoittelee Jami Brysselistä! Vietän täällä vuoden kansainvälisen kattojärjestömme IFM-SEI:n palveluksessa osana Euroopan solidaarisuusjoukkoja.
Saavuin Brysseliin kolme ja puoli kuukautta sitten syyskuussa 2022, ja olen sopeutunut melko hyvin uuteen tehtävään, joka minulle tarjottiin.
Tämän vuoden helmikuussa tein päätöksen hakea tähän tehtävään, jotta voin laajentaa tietämystäni ja asiantuntemustani järjestöalalla, mikä puolestaan tukee kotkatoimintaa Suomessa. Lisäksi mahdollisuus muuttaa uuteen maahan toi hakemiseen aivan uudenlaista jännitystä.
Olen viettänyt Brysselissä reilut kolme kuukautta, mutta tuntuu kuin aika olisi lentänyt silmänräpäyksessä. Ensimmäiset pari kuukautta kuluivat sumussa uusien velvollisuuksien vuoksi. Uudet rutiinit ja vastuut oli opeteltava, ja tietysti uuteen kotiin ja kaupunkiin oli totuttava. Kaiken kaikkiaan nämä kolme kuukautta ovat kuitenkin olleet mahtavia, ja olen oppinut paljon uusia taitoja. Olen myös saanut mahdollisuuden osallistua monenlaisiin työpajoihin ja muihin aktiviteetteihin.
Tehtäviini täällä IFM-SEI:n toimistolla kuuluu monenlaista. Olen muun muassa vastuussa uutiskirjeen kuukausittaisesta kehittämisestä, sisällön kirjoittamisesta ja kirjeen ulkonäön suunnittelusta. Myös erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuminen on osa työnkuvaani. Lisäksi olen päässyt mukaan monenlaisten projektien hakemusten kirjoittamiseen. Näitä hakemuksia lähetämme Euroopan eri instituutioille ja niiden avulla mahdollistetaan paljon asioita myös teille Suomen Kotkissa.
IFM-SEI oli edustettuna Euroopan nuorisofoorumin yleiskokouksessa, joka järjestetään kerran kahdessa vuodessa ja joka on Euroopan suurin nuorisofoorumi. Minun tehtäväni oli muun muassa edustaa IFM-SEI:tä. Näin ollen pääsin matkustamaan Albanian pääkaupunkiin Tiranaan. Oli mahtava kokemus päästä edustamaan kotkaliikkeen arvoja kansainvälisesti. Tämän lisäksi olen päässyt matkustamaan muun muassa Malagaan Espanjaan Peace Communicators -projektin, sekä Itävaltaan SCREAM -projektin kanssa!
Kaiken kaikkiaan olen nauttinut täällä olosta todella paljon ja suosittelen kaikkia, joita tällaisiin mahdollisuuksiin hakeminen kiinnostaa, hakemaan! Saat mahtavan kokemuksen, joka auttaa myös sinua eteenpäin järjestömaailmassa!
Ensi kevään ja kesän aikana tulen matkustamaan paljon erilaisten projektien ja tapahtumien perässä, joten mikäli osallistut IFM-SEI:n toimintaan, nähdään varmasti. Tavataan viimeistään Suomen kansainvälisellä leirillä!
Jami Ojala
Retkeily ja ulkoilu ovat mukavia ajatuksia. Mutta jos olen ihan rehellinen, suurin osa arkisista päivistä on semmoisia, ettei sitä vapaaehtoisesti tulisi lähdettyä samoilemaan keskellä metsää – varsinkaan säässä kuin säässä. Sohva vie voiton. Näin ainakin itselleni tapahtui 16 vuoden ikäisenä, kun leireillä käyminen hiipui. Huomasin myös retkeilyn hiipuvan. Asiaan tuli kuitenkin muutos heti toiset 16 vuotta myöhemmin.
Kun talouteemme putkahti pieni pörröinen hauva nimeltä Leevi, huomasimme odotetun tarpeen. Hänen oli päästävä ulkoilemaan. Joka ikinen päivä. Leevi on kultainennoutaja, jonka sielu lepää metsien mutalammikoissa, ja tassut kiittävät pehmeitä polkuja. Joten metsäsamoilut alkoivat vähitellen hiipiä takaisin elämääni.
Leevin kasvaessa myös lenkkien pituuksien tarve kasvoi, ja huomasin erikoisen ilmiön. Aloin taas toden teolla nauttia luonnosta. Myönnän, että on päiviä, joina ajatus Leevin ulkoiluttamisesta
tuntuu raskaalta. Yhtäkään sellaista päivää ei kuitenkaan ole vielä tullut vastaan, että olisin ulkoilemasta tullessani ajatellut että ”voi harmi, kun tuli lähdettyä.” Tämä koskee myös niitä päiviä, kun keli on niin sanotusti huono. En ole koskaan karsastanut pientä tihutusta. Mutta jos joku, niin Leevi se vasta ei ymmärräkään käsitettä ”huono keli”. Leevi on sanattomalla esimerkillään opettanut minulle millä mielenmaisemalla niin sanottuun huonoon keliin voi suhtautua.
Voi siis sanoa, että koira on sytyttänyt intoilun ulkoiluun ja retkeilyyn uudestaan – sitten lapsuuden
TEKSTI JA KUVAT: ATTE KALKE Leevi ihmettelemässä auringonnousua Kolilla. Leevi tunnelmoimassa loppukesän viileneviä iltoja. Ukkometso herätti Leevin. Onneksi välissämme oli luotettava hyttysverkko.Leevi-koiran retkiä ja metkuja voit seurata TikTokista ja muista somekanavista nimimerkillä @thegoldenleevi.
leirivuosien. Oikea ahaa-elämys kuitenkin syntyi vasta Leevin ollessa noin vuoden ikäinen. Eräänä perjantai-iltana mietiskelin että olisipa kiva lähteä yöksi jonnekin. Tehdä pikkureissu. Mietiskelin mikä olisi semmoinen reissu, mistä myös Leevi nauttisi. Aloin tutkailla mökkejä, mutta siihen hätään sopivaa ei löytynyt. Sitten mulla välähti. Telttailu ja vaeltaminen! Olisiko siinä ideaa?
Ryhdyimme tuumasta toimeen. Aloin muistella, mitäs sitä lapsuuden KKT-vaelluksilla pitikään olla mukana. Ihan ulkomuistista kaikki ei kuitenkaan sujunut, ja saatoin myös vähän googlailla oppeja. Teimme pakkauslistat, hankin joitakin välttämättömiä hankintoja, ja lähdimme ennakkoluulottomasti vielä lumien ollessa maassa retkeilemään ja yöpymään helposti lähestyttävään Nuuksioon.
Reissussa oli vähän alkutahmeutta mukana. Olin esimerkiksi ostanut vääränmallisen kaasupullon keittimelleni, ja lämmin ruoka jäi siltä
erää haaveeksi. Mutta pärjäsimme hyvin ja otimme pienistä vastoinkäymisistä opiksi. Olennaisinta oli kokea taas se maagisuus yöpyen keskellä luontoa. Mä en tiedä kuka siitä nautti eniten, mutta ainakin Leevi oli kuin tehty telttaretkelle. Hän oli ainakin löytänyt oman paratiisinsa.
Siitä lähtien myös yöpyvä retkeily on tullut takaisin osaksi vapaa-aikaamme ja odotamme innolla aina seuraavaa vaellusretkeä.
Koiran riemu ulkoilua kohtaan on sytyttänyt myös muita kuin itseäni ja avovaimoani. Meillä on tapana välillä toteuttaa ulkoilulenkki silla tavoin, että Leevi saa päättää lenkin suunnan ja pituuden. Kuvasin kerran tämmöisen tempauksen someen, ja riemukseni huomasin että se innosti mielettömän määrän ihmisiä lähtemään koiriensa kanssa pihalle samanlaisella ajatuksella.
Toivotamme oikein hyvää retkeilyvuotta kaikille!
– Leevi ja palvelusväki
Retken tylsin kohta on jos yritämme pysähtyä kuvan ottamista varten...
Luonto on Leevin henkinen koti.
Syksy ja talvi on Leevin lempivuodenaika retkeilyyn.
Luonto tarjoaa mielenkiintoista tarkkailtavaa ja ärsykettä aisteille.
Vuoden 2023 vertsukoulutuksen teema on Ole oma itsesi. Koulutuksessa syvennytään itseilmaisuun ja esillä olemiseen vertsuna sekä opiskellaan yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita. Ilmoittaudu omaan piiriisi 1. maaliskuuta mennessä.
Sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kohtaaminen
Toivottu koulutus ohjaajille sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kohtaamisesta ja huomioimisesta toiminnassa. Ohjaajana Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen
sosiaaliohjaaja Enni Happonen
Ilmoittautumiset 26. helmikuuta mennessä.
HINTA: 30 €
Kotkasynttäreitä vietetään Tiedekeskus Heurekassa. Kotkasynttäreillä on luvassa monipuolista ja hauskaa ohjelmaa. Päivän aikana järjestetään juhla, jossa on monipuolisia esityksiä lastenmusiikista sirkukseen. Lisäksi ohjelmassa on Heurekaan tutustumista, askartelua, kasvomaalausta, synttärikakkua ja muuta hauskaa.
Tapahtuman tiedot tarkentuvat alkuvuoden aikana nettisivuille. Ilmoittaudu omaan piiriisi 14.4. mennessä!
Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry
PL 168, 00531 Helsinki
puh. 09 730 991 tai 050 339 8230
nuoretkotkat@hnk.fi
TAPAHTUMAT
Ajankohta Tapahtuma Paikka hinta
TAMMIKUU
21.–22.1. Yöleiri Luukki 30
21 –22.1. Vantaan hallituksen koulutus
HELMIKUU
20.– 24.2. Piirin Talvileiri Kesärinne 110
21.–25.2. Vantaan Talvileiri Kukonnotko
MAALISKUU
10.–12.3. Vantaan lastenleiri
18.–19.3. Yöleiri Luukki 30
HUHTIKUU
7.–9.4. Pääsiäisleiri Luukki 50
22.–23.4. Vertsujen Helsinki retki
TOUKOKUU
5.–7.5. Vantaan vertsukoulutus
6.–7.5. Yöleiri Luukki 30
13.5. Kotkapäivä 80 v. juhla Heureka 30
17.–19.5. Leiriohjaajakoulutus Luukki
KESÄKUU
5.- 9.6. Retkipäiväleiri 26.- 30.6. Kattis lastenleiri Kattis 110
HEINÄKUU
3.–7.7. Nuorisoleiri Kattis 110
3.–7.7. Kukkis leiri Kukonnotko
24.–31.7. Yhessä - juhlaleiri Nurmes 195
ELOKUU
25.- 27.8. Suunnitteluviikonloppu Luukki
LOKAKUU
16.–19.10. Espoon syysleiri 80
16.–20.10. Vantaan syysleiri Kukkis
MARRASKUU
3.–5.11. Piirin vertsukurssi Luukki 50
24.–26.11. Vantaan vertsukurssi
ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:
Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry
puh. 040 776 8815
uusimaa@nuoretkotkat.fi
www.uusimaa.nuoretkotkat.fi
VSNK.FI
ONNISTUNUT JUHLAVUOSILEIRI MYÖS TEHDÄÄN YHESSÄ!
Vapaaehtoisten arvokas työ on erittäin tärkeää leirin onnistumiselle. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi moniin erilaisiin tehtäviin on auki.
Lue lisää: www.nuoretkotkat.fi/ together2023
Vietetään kesän 2023 hauskimmat hetket
Yhessä! Nuorten Kotkien kansainvälinen leiri
kokoaa eri maiden lapset ja nuoret yhteen luonnonkauniiseen Pohjois-Karjalaan Pielisjärven rannalle. Uudet kaverit, monipuoliset kesäpuuhat ja muu mukava odottavat jo! Pysy ajan tasalla: www.nuoretkotkat.fi/together2023
MENNESSÄ!
ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien
Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.
Ilmoittautuminen tapahtumiin
Keskusliiton tapahtumiin ilmoittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mainittuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimettömiä paikkoja.
Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisista peritään 10 eurolla korotettu osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueelta tulevilta osanottajilta. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava mahdolliset ruokarajoitukset ja muut vastaavat asiat – matkustaminen, majoitus, erityistarpeet – jotka vaativat erityisjärjestelyjä.
Osallistumisen peruminen
Mikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutusmaksua peritä.
Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksuna puolet (1/2) osallistumismaksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruutusta ei ilmoiteta ennen tapahtuman alkua, peritään poisjäämisestä täysi osanottomaksu. Mikäli peruutus tehdään sairastumisen tai vastaavan onnettomuuden vuoksi, ei peruutusmaksua peritä sairauslomatodistuksen tai vastaavan dokumentin esittämistä vastaan.
Kansainvälisillä leireillä ja
tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää
ostopalveluita, voidaan noudattaa järjestelyiden edellyttämiä
osanottomaksujen maksamisai-
katauluja sekä ilmoittautumisja peruutusehtoja.
Osanottomaksut
Tapahtumien osanottomaksut vahvistaa liittohallitus. Osanottomaksut laskutetaan piirijärjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, vähennetään osanottomaksusta todelliset majoituskulut. Yhteismajoituksesta poisjäämisestä on kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lapsilta ei peritä osanottomaksua liiton valtakunnallisissa lasten tapahtumissa. Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana aikuisten tapahtumiin, peritään lapsen osallistumisesta aiheutuneet todelliset kustannukset.
Matkustusohjeet ja matkakulujen korvaus
Suurempiin tapahtumiin matkustaminen järjestetään ensisijaisesti tilausajobusseilla, jotka kiertävät suurempien osanottajapaikkakuntien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/bussitaksojen mukaan. Liitäntämatkaksi katsotaan paikkakunnalta toiselle siirtyminen. Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjestetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on huomioitava matkan järjestelyissä.
Korvauksen oman auton käytöstä saa, mikäli se on taloudellisesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava etukäteen keskusliiton toimiston kanssa.
Kotimaan lentoliput korvataan vain, jos matka-aikojen ero kenttäsiirtymät mukaan lukien on lennon hyväksi merkittävä tai lennon valinnalle on muita erityisiä syitä. Lentämisestä on aina sovittava etukäteen liiton
toiminnanjohtajan kanssa. Maata pitkin tapahtuvan matkustamisen aikataulu on vaihtoehtona aina selvitettävä ennen lentovaihtoehdon valintaa.
Matkakuluina korvataan
• yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut kotitai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin
• oman auton kilometrikorvauksena 35 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilö kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km
• kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton
toimiston kanssa
• matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuukauden kuluessa tapahtuman päättymisestä
Henkilö, joka osallistuu keskusliiton edustajana ulkomailla pidettävään kokoukseen, on oikeutettu 29 euron päivärahaan jokaiselta ulkomaan matkan päivältä.
Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedottaminen
Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiritoimistoista.
Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa. Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottajakirjeessä.
Haapaniemenkatu 14, 2.krs., 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi
Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö
PL 168, 00531 Helsinki
Käyntiosoite:
Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi
• toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi
• järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi
• järjestöohjaaja Ella Karakoski puh. 044 213 2372
• järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182
• kotkakerhot@hnk.fi
Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hame.nuoretkotkat.fi
• puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi
Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö
Kauppalankatu 6-8 A, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi
• järjestösuunnittelija Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi
Lappeenrannan Nuoret Kotkat käyntiosoite Suonionkatu 12, 53600 Lappeenranta
• kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi
Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä http://keski-suomi.nuoretkotkat.fi/ jty.kotkat@gmail.com
JTY:n Nuoret Kotkat
• järjestöohjaaja Mika Kelander puh. 050 554 5488 mika.kelander@jty.fi
toiminnanjohtaja Antti Hytti 040 154 7572 järjestösuunnittelija Nella Heiskanen 040 759 9599 alue- ja viestintäkoordinaattori Milla Zuev 045 895 5895 toimisto- ja leirisihteeri Heidi Tuhkanen 040 150 2600
Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi
• toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi
• viestintäsihteeri Tapani Kylmänen puh. 040 591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com
Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö
Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi
• alue- ja viestintäkoordinaattori Milla Zuev puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi
Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi
Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö
• puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi
Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö
Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu https://pknuoretkotkat.webnode.fi/
• toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi
Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kuparitie 4 A 4, 28300 Pori
• vt. puheenjohtaja Veikko Valkoma veikko.valkoma@nuoretkotkat.fi
Porin Nuoret Kotkat
• Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com
Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi
• toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi
Svenska Örndistriktet ordförande Maria Lundell svenskaorndistriktet@gmail.com tel. 0400 856 500 (Monica Storrank)
Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi
• toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi
• nuorisokoordinaattori Natalia Kallio puh. 050 449 3333 kallio.natalia@gmail.com
Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi
• kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi
Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi
• toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309
• järjestösuunnittelija Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 • vs@nuoretkotkat.fi
IFM-SEI
Rue Joseph II 120
1000 Brussels, Belgium
phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org
Seuraa keskusliittoa ja piiriäsi somessa, niin pysyt ajantasalla tuoreimmista uutisista!
