LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN KANNATTAJA
1/2021
TULOSSA KOTKAPÄIVÄT 2021
JALKAPALLOILIJA ELLI PIKKUJÄMSÄ:
SAAN TEHDÄ SITÄ MITÄ RAKASTAN
KUULUUKO kunnassa lasten ääni?
14
SISÄLLYS
1-2021 3 Pääkirjoitus 4 Mitä kuuluu, Tuula Haatainen? 5 Lapsitekopalkinto kunnioitti suomalaisen opettajan ammattitaitoa 6 Vauhdikas ja hauska tennisharrastus! 8 Turvallisesti verkossa 9 Edustajiston kannanotto: Nettikiusaamiseen puuttuminen on kaikkien asia 10 Ammattina pelastaja 12 Tule Turkuun Kotkapäiville! 14 Kevään vertsukoulutus ja nuorisokongressi lähestyy! 15 Syksyn 2021 vertsu- ja ohjaajakoulutuksen teemat ovat luonto- ja elämystoiminta ja turvallisuus! 16 Puuha-aukeama 18 Kuuluuko kunnassa lasten ääni? 20 Piia Karjalaisen vinkit enemmän tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaamiseen 21 Ajankohtaista Kotkissa 22 Tulossa 24 Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö 25 Piirien tapahtumia 30 Jalkapalloammattilainen Elli Pikkujämsä 32 Yhteystiedot
10
18
25
30
PÄÄKIRJOITUS
Julkaisija: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Haapaniemenkatu 14, 2.krs. 00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi Tuikku Pirhonen kotkaviesti@nuoretkotkat.fi Kotkaviestin tilaushinta: 20 € /12 kk Osoiterekisteri ja mediatiedot: Kotkaliiton toimisto Päätoimittaja: Heta Warto-Tillander Toimitussihteeri: Tuikku Pirhonen
Mukavaa muunneltua arkea
L
ähes vuoden ajan jatkunut poikkeusaika saattaa välillä tuntua tylsältä, kun rajoitukset vaikuttavat
arjen tekemiseen ja monia mukavia tapahtumia on jouduttu perumaan. Mutta mitä tekemistä kotona voi keksiä? Mieli kuvituksen ja luovuuden saa nyt päästää valloilleen. Mitä jos järjestäisit olympialaiset oman perheen
kesken? Tai ehkäpä yllätät muun perheen lautapeli
Toimituskunnassa lisäksi: Inka Gysin
kisalla tai levyraadilla? Lisäksi voit keksiä hauskoja
Taitto: Atte Kalke
kakun tai pari ja vaikkapa lukaista hyvän kirjan.
Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 (painettu) ISSN 2670-3769 (verkkojulkaisu)
askarteluja, ottaa työn alle ison palapelin, leipoa täyte Meneillään on kuitenkin vain yksittäinen ajanjakso, jonka varmasti jaksamme kaikki tsempata. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni säilyisi terveenä. Viimeisen vuoden aikana pelastajien ja hoitoalan
Kannen kuva: Varsinais-Suomen Nuorten Kotkien syysleiri 2020, kuva: Julia Uzbjakov
osaajien tärkeys on korostunut entisestään, kun he
Seuraava lehti: 2/2021 aineistopäivä 27.8. ilmestyminen noin 29.9.
pääsetkin tutustumaan pelastajan monipuoliseen
Aineisto-ohjeita: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä.Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin mattapinta. Digitaalikuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.
ovat joutuneet erityisen vaikeissa olosuhteissa ja kiireessä huolehtimaan ihmisistä. Siksi tässä lehdessä työhön. Poikkeusaikojen kiireistä huolimatta työ ministeri Tuula Haatainen lähetti terveisensä Nuorille Kotkille. Hänen kuulumisiaan pääset kurkkaamaan Mitä kuuluu poliitikko -palstaltamme. Positiivista energiaa alkaneelle vuodelle. Pidetään toisistamme huolta! Heta Warto-Tillander Päätoimittaja
KOTKAVIESTI 1/2021 • 3
Mitä kuuluu, Tuula Haatainen? KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI
Minkälaisia kokemuksia sinulla on Nuorten Kotkien toiminnasta? Olen vieraillut Nuorten Kotkien toiminnassa, mm. iltapäiväkerhossa. Lapsuuteni asuin maaseudulla, ja paikkakunnallani ei ollut Nuorten Kotkien toimintaa. Mikä on sinulle tärkein harrastus? Juoksu ja lukeminen. Millainen olit koululaisena? Mikä oli lempiaineesi? Tykkäsin kovasti koulusta, siellä sai kavereita ja oli kiva oppia uutta. Lempiaineeni olivat kuvataide, historia sekä kielten opiskelu. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Johdan työ- ja elinkeinoministeriötä, joka sijaitsee Aleksilla Senaatintorin lähellä. Työpäivät ovat usein pitkiä. Korona-aikana on joka päivä lukuisia etä kokouksia ja Skypen välityksellä pidän myös puheita paljon. Etänä käyn keskusteluja myös eurooppalaisten ministereiden tai EU-komissaarien kanssa. Läsnä olokokouksia on eduskunnassa, Säätytalolla tai valtioneuvoston linnassa. Mikä ministerin työssä on parasta? Minulle tärkeintä työssäni on, että voin vaikuttaa asioihin paremman tulevaisuuden puolesta. Ministeriössä on hyvä työtiimi ja mukava tehdä töitä. Mitä taitoja kannattaa kehittää, jos haluaa politiikasta itselleen ammatin? Politiikassa voi toimia monella tavalla. Ministerin työssäni ympärilläni on joukko erittäin päteviä ja osaavia politiikan ammattilaisia erityisavustajina ja valtiosihteerinä. He ovat nousseet tehtäviinsä osaami sen kautta. Tässä työssä pitää kyetä paneutumaan uusiin asioihin. Yhteiskunnan ymmärtäminen laajasti on tärkeää. Siksi lukeminen ja median seuraaminen on tärkeää maailman ja erilaisten ongelmien hahmot tamisessa. On hyvä opetella ratkomaan ongelmia päätösten pohjaksi. Millaisia terveisiä haluat lähettää Nuorille Kotkille? Kotkatoiminta on hieno harrastus ja tapa toimia yhdessä. Toivon, että tämä korona on pian ohitse ja pääsemme nauttimaan normaalista yhdessäolosta. Haluan toivottaa teille oikein hyvää alkavaa vuotta 2021.
4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
TUULA HAATAINEN on kansanedustaja ja nykyinen työministeri.
Palkinnon luovutustilaisuudessa vasemmalta Nuorten Kotkien Antti Hytti ja Marko Piirainen sekä OAJ:n Olli Luukkainen, Anna Renfors ja Hanna Ottman.
Lapsitekopalkinto kunnioitti suomalaisen opettajan ammattitaitoa TEKSTI JA KUVAT: ANTTI HYTTI
N
uorten Kotkien liittohalli tuksen jakaman Lapsi tekopalkinnon vuonna 2020 sai suomalainen opettaja. Palkin non perusteluina olivat opettajakunnan ammattitaito, ammattiylpeys, jaksaminen ja joustaminen kevään koronaepi demiatilanteessa, kun koulutyö jouduttiin nopealla aikataululla siirtämään etäopetukseen ja jäl leen toukokuussa lähiopetukseen. Palkinnon otti opettajien puolesta vastaan Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheen johtaja Olli Luukkainen 17.11.2020 pidetyn OAJ:n halli tuksen kokouksen yhteydessä.
”Vaikka kaikkia kouluja ke väällä koskettanut ja osin myös syksyllä toteutettava etäkoulu ei varmasti täysin voikaan korvata normaaliopetusta, Nuoret Kot kat pitää merkittävänä tekona lasten tulevaisuuden hyväksi, että nopeat muutokset pystyt tiin järjestämään onnistuneesti”, perusteli Nuorten Kotkien puheenjohtaja Marko Piirainen palkinnon luovutustilaisuudes sa. ”Tämä ei olisi ollut mahdol lista ilman opettajien henkilö kohtaista vahvaa sitoutumista muutoksen toteuttamiseen.” Palkinto jaettiin syksyn Lapsen oikeuksien viikon
Palkintona luovutettiin tällä kertaa Miisa Hatakan teos ”Tilanne”.
yhteydessä. Viikon teemana oli lapsen oikeus tulevaisuuteen, mihin Piirainen myös viittasi luovutustilaisuudessa. ”Pitämällä huolta toimivasta koulusta teitte työtä lasten tulevaisuuden puo lesta”, hän sanoi. ”On erinomaista, että opetus henkilöstö saa tällä tavoin julkista tunnustusta”, kiitti OAJ:n puheen johtaja Luukkainen tilaisuudessa, ”opettajat ja heidän esihenkilönsä kaikilla koulutusasteilla varhais kasvatuksesta korkea-asteelle ja aikuiskoulutukseen ansaitsevat ja tarvitsevat vahvan julkisen tuen työlleen. Varhaiskasvatus ja koulutus ovat ratkaisevasti pitä neet koko Suomea pystyssä ja välttämättömiä palveluita toimin nassa.” Nuoret Kotkat palkitsee Lapsi tekopalkinnolla vuosittain toimi jan tai tahon, joka on erityisesti edistänyt lasten asemaa ja hyvin vointia. Vuonna 2019 palkinto myönnettiin tubettaja Roni Bäckille. KOTKAVIESTI 1/2021 • 5
VAUHDIKAS JA HAUSKA TENNISHARRASTUS TEKSTI: TUIKKU PIRHONEN KUVAT: PENNASTEN PERHEALBUMI, SHUTTERSTOCK
6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
7
-vuotias Vieno Pennanen on vantaalainen ekaluokkalainen ja tenniksen harrastaja. Hän tutustui tennikseen jo 3-vuotiaana, kun tuttava perhe otti hänet mukaansa kokeilemaan lajia. Joitakin vuosia Vieno kävi pelaamassa tennistä tuttujen aikuisten kanssa noin kerran kuukau dessa ja kokeili kilpailujakin. Innostuksen myötä Vieno aloitti tennisvalmennuksessa, jossa hän on nyt toista vuotta. Tennis on mailapeli, jossa tennispalloa lyödään verkon yli kentän puolelta toiselle. Se on suosittu harrastus, jolla arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa harrastajaa. Vienon tennisseura on Vantaalla toimiva Valkopallo ry, jonka tunnuskirjaimet ”VP” ovat hauskasti myös Vienon nimikirjaimet.
Monipuoliset harjoitukset Vienolla on tennisvalmennusta kahdesti viikossa. Kolmansiinkin harjoituksiin olisi mahdollista osallistua, mutta kaksi tenniskertaa viikossa sopii paremmin Vienon muihin harrastuksiin. Hän harrastaa tenniksen lisäksi akrobatiaa, uimakoulua ja käsityökerhoa. Tennisvalmennus on koulupäivän jälkeen, jolloin illat jäävät vapaiksi. Tennisharjoitukset kestävät kerrallaan puolitoista tuntia, ja harjoituksiin osallistuu yleensä kymmenkunta noin 6-10-vuotiasta lasta. – Valmennuksessa ekana lämmitellään, sitten pallotellaan, ja sen jälkeen aletaan kisaamaan, Vieno kertoo. Kisaaminen tarkoittaa, että valmennusryhmäläiset pelaavat toisiaan vastaan. Valmennuskertojen rakenne on yleensä samanlainen, mutta niiden sisältö vaihtelee paljon. Vienon mielestä tenniksessä parasta ovat alkulämmittelyt ja pallottelu verkon yli sekä nelinpeli. Hänen suosikkilämmittelynsä ovat polvennostojuoksu ja kantapäät peppuun -lämmittely.
Kilpailemaankin pääsee Tenniksessä voi kilpailla. Vieno onkin osallistunut pääkaupunkiseudun kisoihin, kuten viime vuonna viisiin kisoihin. Tennistä pelataan joko kaksinpelinä, jolloin kaksi pelaajaa pelaa toisiaan vastaan, tai nelinpelinä, jolloin kummallakin puolella on kaksihenkinen joukkue. Tarkoituksena on kerätä pisteitä pelaamalla niin, ettei vastapelaaja saa palautettua palloa omalta puoleltaan. Vienon kisat ovat olleet kaksinpelejä. Tenniskisoissa pelataan monta peliä, ja eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Niinpä liikuntaa tulee kisoissa todella paljon. – Tennisharrastuksesta olen oppinut yläkautta syötön aika hyvin, ja ykköskaaren lyömisen, ja tennistä, Vieno kertoo. Harrastuksen kautta Vieno on saanut myös lisää kavereita. Lisäksi tennis on antanut uskoa itseen ja omaan pärjäämiseen. Vienon mielestä tenniksessä ei olekaan mitään kovin vaikeaa, ja hän suosittelee tennistä harrastukseksi kaikille, joita se yhtään kiinnostaa. Lähteenä myös: Wikipedia: Tennis
"Tennis on antanut uskoa itseen ja omaan pärjäämiseen."
KOTKAVIESTI 1/2021 • 7
TURVALLISESTI VERKOSSA Nuorten aktiivinen internetin, älylaitteiden ja pelikonsolien käyttö asettaa haasteita myös vanhempien digiosaamiselle. Mitä nuori puuhaa verkossa, mitä käytöstä pitäisi tietää ja miten varmistaa, että lapsen toiminta on turvallista? Keskustelun avaamiseksi ja taustatietojen kartoittamiseksi voi perehtyä EU Kids Online -tutkimusraporttiin, jonka keskeisimmät havainnot löytyvät alla olevasta tiivistelmästä. KOONNUT HETA WARTO-TILLANDER KUVA SHUTTERSTOCK
S
uomessa 97 prosentilla lapsista on käytettä vissään älypuhelin ja suurimmalla osalla oma puhelin. Tutkimukseen osallistuneista 85 % käyt tää päivittäin internetiä ja 80 % yläasteen oppi laista on netissä useita kertoja päivässä tai lähes koko päivän. Etenkin yli 12-vuotiaat tytöt ovat aktiivisia älypuhelimien käyttäjiä. Pojat käyttävät internetiä tietokoneen tai pelikonsolin kautta.
Erilaista käyttöä tytöillä ja pojilla Nettiä ja erilaisia älylaitteita käytetään pää sääntöisesti viihteenä ja tylsyyden poistajana. Sukupuolella ei ollut selkeää vaikutusta aktiivi suuteen verkon käytössä, vaikkakin palvelut ja sovellukset eroavat merkittävästi eri sukupuolten välillä. Pojat pelaavat pelejä globaaleilla alustoilla ja käyttävät erilaisia digisisältöjä. Tytöt kommuni koivat keskenään tai jakavat sisältöjä omille ryhmilleen, joihin kuuluvat ryhmän jäsenet ovat heille tuttuja entuudestaan.
Vastuullisuutta ja varovaisuutta Noin 40 % nuorista oli nähnyt kiusaamista tai vihapuhetta verkossa ja noin 10 % vastaajista oli itse joutunut jonkinlaisen nettikiusaamisen kohteeksi. Tässä ei ollut sukupuolten välillä eroja, joskin tytöt kertoivat kiusaamisen johtuneen heidän ulkonäöstään tai taustastaan. Noin 10 % vastaajista oli itse lähettänyt negatiivisia
8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
kommentteja ja viestejä tai jakanut negatiivista sisältöä. Valtaosa, 90 prosenttia nuorista koki kuiten kin olonsa enimmäkseen turvalliseksi verkossa ja 75 prosenttia vastaajista koki olevansa ky vykkäitä pärjäämään verkossa, mm. hallitse maan laitteiden käytön, muuttamaan asetuksia sekä ymmärtämään turvallisuus- ja yksityisyys asetuksia. Vaikka neljä viidestä tiesi, mitä sisäl töä verkossa voi jakaa, vain puolet vastaajista kertoi pystyvänsä tunnistamaan virheellisen tai valheellisen verkkosisällön.
EU Kids Online -tutkimus pyrkii lisäämään tietoisuutta eurooppalaisten lasten ja nuorten internetin käytöstä, internetin riskeistä ja turvallisuudesta. Tutkimuksen on rahoittanut Euroopan komission Safer Internet -ohjelma. Pelastakaa Lapset koordinoi 2010-2011 EU Kids Online-tutkimusta.Tutkimus kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta https://www.lse.ac.uk/media-andcommunications/research/researchprojects/eu-kids-online/participatingcountries/finland
Edustajiston kannanotto
Nettikiusaamiseen puuttuminen on kaikkien asia
K
iusaamisen muotoja on monia. Yleisesti tunnetaan esimerkiksi koulukiusaa minen ja harrastusryhmissä tapahtuva kiusaaminen. Modernin yhteiskunnan inhottavimpiin puoliin kuuluu nettikiusaaminen. Nettikiusaamista voi olla ilkeiden nettikommenttien ja viestien lisäksi esi merkiksi se, että raportoidaan sopimattomaksi sisällöksi asiallisia julkaisuja tai että näytetään ja levitetään sellaista materiaalia, jota vastaanottaja ei halua nähdä, kuten väkivaltavideoita. Nuorten Kotkien nuoret ja aikuiset jäsenet ovat törmän neet ilmiöön omassa elämässään ja lasten ja nuorten kanssa keskustellessaan. Kesällä julkaistun IRO Researchin kyselytutkimuksen mukaan nettikiusaamista on kokenut lähes joka kolmas 10-17 -vuotiaista suomalaislapsista. Sosiaalisen median alustoista lapset kertoivat kohdanneensa eniten kiusaa mista WhatsAppissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Tutkimuksen "Jokaisen aikuisen mukaan lapset myös yleensä tuntevat nettikiusaajansa (71% vastaajista) – muissa ikäryhmissä nettikiusaaminen on paljon on tärkeää ottaa todennäköisemmin tuntemattomien tekemää. Sosiaalisessa selvää mitä netissä mediassa tapahtuva kiusaaminen onkin lasten kohdalla usein jatke samoille ilmiöille, joita he kohtaavat myös kasvokkain – sillä tapahtuu ja miten erolla, että nettikiusaamiseen puuttuminen ja sen havaitseminen siitä tulisi keskuson vaikeampaa. tella lasten ja Toisessa tuoreessa, Plan Internationalin tutkimuksessa nostet tiin esiin tyttöjen ja nuorten naisten verkossa kohtaama seksuaa nuorten kanssa." linen häirintä: tutkimuksen mukaan se on heidän kohtaamistaan nettihäirinnän ja -kiusaamisen muodoista yleisin. Saman tutki muksen mukaan häirintä kohdistuu suhteettoman laajasti erilaisiin vähemmistöi hin: etniseen vähemmistöön kuuluvat, vammaiset ja seksuaali- tai sukupuoli vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat erityisen todennäköisesti häirintää verkossa. Nuorten Kotkien Keskusliiton edustajisto ilmaisee voimakkaan huolensa siitä, että lasten ja nuorten kohtaama verkkohäirintä ja -kiusaaminen on niin yleistä, että lapset ja nuoret alkavat nähdä sen normaalina ilmiönä. Tälle ei tule antaa periksi: sosiaalinen media on osa lasten ja nuorten elämää, ja sen turvallisuudesta on kyettävä huolehtimaan samalla tavalla kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Nuoret Kotkat vaativat, että yhteiskunnan toimin on lapsille ja nuorille tiedo tettava verkkohäirintään puuttumisen mahdollisuuksista kuten häiritsijöiden estä misestä tai haitallisen sisällön raportoinnista sekä aikuisen avun pyytämisestä. Lainsäätäjän on otettava tarkasteluun myös tilanteet, joissa se, että rikosilmoituk sen myötä häirinnän uhrin nimi tulee epäillyn tekijän tietoon, voi toimia hidastee na tai esteenä avun hakemiselle. Sosiaalisen median alustoilla toimivan netti poliisin resursseja on vahvistettava ja luotava uusia matalan kynnyksen raportointikanavia. Jokaisen aikuisen on tärkeää ottaa selvää mitä netissä tapahtuu ja miten siitä tulisi keskustella lasten ja nuorten kanssa. Tulevaisuuden netissä jokaisen tulisi voida olla turvallisesti oma itsensä.
Edustajiston syyskokouksen 24.-25.10.2020 julkilausuma
KOTKAVIESTI 1/2021 • 9
Ammattina
PELASTAJA
TEKSTI JA KUVA T: TUIKKU
PIRHONEN
S
amuli Kettunen työskente lee Pirkanmaan pelastus laitoksella pelastajana, palo miehen virassa. Hän on toimi nut palomiehenä yhdeksän vuo den ajan. Ennen kouluttautumis ta pelastajaksi hän työskenteli it-asiantuntijana, mutta vaihtoi alaa saadakseen vaihtelua. – Pelastaja on monipuoli nen ammatti. Siinä pitää pys tyä sekä valistamaan lapsia luokan edessä että savusukel tamaan ja olemaan ambulans sissa ensihoidossa. Pelastajan pitää soveltua monenlaiseen, Samuli kertoo.
Aina valmiina lähtöön Samulin työpaikka on Pirkka lan paloasema Tampereen kupeessa. Sen kalustoon
1 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
kuuluvat paloauto ja ambu lanssi. Lisäksi paloasemalla on tiloja työntekijöiden ruokai luun, kuntoiluun, peseytymi seen ja lepäämiseen. Paloase malla työpäivät ovat pitempiä kuin useimmissa töissä. Työ vuoroon tullaan aamukahdek salta ja töissä ollaan kerrallaan 24 tuntia, minkä jälkeen va paata on kolme vuorokautta. Jo työvuoron alkaessa jo kaisen on oltava valmiina mahdollista hälytystä varten. Jokaiselle työpäivälle on suun niteltu oma ohjelmansa, mutta hälytyksen tullessa ohjelma keskeytetään ja lähdetään pelastustehtävään. Pelastajien pitää olla minuutissa täysin valmiita lähtöön. Pirkkalan paloasemalta lähdetään
yleensä hälytyksiin Pirkkalan alueelle tai naapurikuntiin Tampereelle, Lempäälään ja Nokialle, mutta tarpeen vaatiessa kauemmaksikin.
Työpäivinä myös harjoitellaan ja huolletaan välineitä Hälytysten välillä työpäivä etenee tietyn järjestyksen mukaan. Työvuoron aikana harjoitellaan paljon, sillä to dellisessa pelastustilanteessa jokaisen on osattava toimia oikein. Säännöllisesti harjoitel laan esimerkiksi savusukellusta, pintapelastusta vedestä ja hei koilta jäiltä, maastopelastusta, erilaisia ensihoidon tehtäviä sekä ambulanssin uusien väli neiden käyttöä. Joka päivä
myös varmistetaan, että kaikki laitteet toimivat ja ovat käyttö valmiita. Lisäksi pelastajat tekevät kouluvierailuja ja palotarkastuksia. Haastattelupäivänä Samu lin ja hänen työkaveriensa ohjelmassa on paloauton ja ambulanssin välineiden aamu tarkastus, etäpalaveri muiden Pirkanmaan paloasemien kanssa, paloaseman kuntosa lin siivous ja ambulanssin desinfiointi, laskeutumista köysiharjoitteluna sekä paloil moitinkohteisiin tutustumista. Viiden maissa pidetään liikun tatunti vaikkapa pallopelejä pelaten tai kuntosalilla, minkä jälkeen pelastajat saunovat ja tekevät yhdessä ruokaa. Ilta kahdeksan jälkeen on vapaam paa aikaa, jolloin voi torkah taakin, kunhan on koko ajan hälytysvalmiina. Seuraava aamu alkaa kello 6.40 autojen pesulla ja siivouksella, kunnes aamukahdeksalta työaika lop puu ja seuraavat pelastajat aloittavat vuoronsa.
Vaihtelevaa ja vaativaa työtä
Yhteistyötä, kuntoa ja rauhallisuutta tarvitaan
Samuli pitää työnsä yllätyksel lisyydestä. – Hälytykset eivät ikinä ole samanlaisia. Aina tulee uusia tilanteita eikä työ varmasti käy tylsäksi. Myös pelastajien keskinäi nen hyvä ryhmähenki on Samulin mielestä mukavaa. Se vahvistuu entisestään, kun pitkien työvuorojen aika na kaikki tehdään yhdessä. – Lisäksi tässä pysyy hyvässä kunnossa, Samuli kertoo työn eduista. Pelastajan työn huonoja puolia ovat hälytysten syyt. – Harvemmin meitä hälyte tään mukaviin tapahtumiin. Ikäviä kokemuksia varmasti tulee kaikille, ja toiset ottavat ne raskaammin. Myös hälytysvalmiudessa oleminen keskellä yötäkin voi käydä ajan mittaan raskaaksi. Lisäksi on mahdollista, että kai kesta harjoittelusta ja varautu misesta huolimatta pelastajalle itselleen sattuu jotain.
Pelastajan pitää olla hyvässä kunnossa, jotta työ olisi mahdol lisimman turvallista. Jo opintojen pääsykokeissa on kuntotestit, ja myös töissä kunto testataan vuosittain. Pelastajan työ vaatii paljon muutakin osaamista. – Ryhmätyötaitoja tarvitaan, sillä yleensä tehtävät ovat ryhmän yhteisiä ponnistuksia, Samuli sanoo. – Lisäksi pitää pystyä toimimaan rauhallisesti ja olla kiinnostunut oppimaan uutta. Kädentaidot ovat eduksi, sillä työtä tehdään käsillä, ja sosiaalisia taitoja tarvitaan tietysti myös. Samuli suosittelee pelastus alaa kaikille, joita ala kiinnostaa. Hän muistuttaa, että myös naisia valmistuu pelastajaksi, vaikkakin vähemmän, sillä kuntovaatimuk set ovat kaikille samat. – Jos ala kiinnostaa, kannat taa hakeutua vaikka paikallisen vapaapalokunnan nuorisotoi mintaan. Sieltä saa oikeastaan parhaan käsityksen siitä, min kälaista työtä tämä oikein on ja onko tämä oma juttu, Samuli vinkkaa.
PELASTAJA muun muassa sammuttaa tulipaloja, pelastaa ihmisiä onnettomuustilanteissa sekä hoitaa ja kuljettaa potilaita jatkohoitoon. Pelastajat myös opastavat, valistavat ja neuvovat turvallisuusasioissa. Yleisimmät ammattinimikkeet ovat PELASTAJA, PALOMIES, YLIPALOMIES tai lisäkoulutuksella PALOESIMIES. Pelastajaksi opiskellaan Kuopion Pelastusopistossa. Pääsykokeissa testataan ainakin kuntoa ja psyykkistä soveltuvuutta. Lisätietoa: pelastusopisto.fi
KOTKAVIESTI 1/2021 • 11
TULE TURKUUN KOTKAPÄIVILLE! Vuoden 2021 päätapahtuma on Kotkapäivät! Meriteemaiset Kotkapäivät järjestetään Turussa 22.–23.5. TEKSTI: NELLA HEISKANEN
K
otkapäivien ohjelmassa on lauantaina merellisen tiedon ja toiminnan keskukseen Forum Marinumiin ja rannan historiallisiin laivoihin tutustumista sekä meriteemaisia työpajoja, musiikkia ja muuta ohjelmaa. Lauantaina pohdimme myös merten suojelua. Tapahtumassa majoitutaan laiva hostelli Boressa. Bore on ihan oikea vanha ruotsinlaiva, joka toimii nykyään hostellina. Bore voitti Vuoden Hostelli
2020 -palkinnon. Lauantai-iltana Bore-laivalla on tietenkin ohjelmassa Kotkien oma laivashow ja disco! Sunnuntaina ohjelmassa on tutustumista Turkuun lasten kiertoajelun ja isommille osallistujille sopivan kävelykierroksen merkeissä. Tapahtuman osallistumismaksu on 90 €. Hinta sisältää matkat, majoitukset, ruokailut ja ohjelman. Ilmoittaudu tapahtumaan 28.4. mennessä oman piirisi kautta!
Tanssittaako? Laulattaako? Soitattaako? Sketsittääkö? Onko sinulla tai sinulla ja ystävilläsi hyvä esitysidea, jonka haluaisitte päästä toteuttamaan? Ilmoittaudu esiintyjäksi Kotkapäivien laivashow’hun!
Haluamme Kotkapäivien lauantai-illan laivashow’hun esityksiä tapahtuman osallistujilta. Toivomme ohjelmaan mukaan erityisesti lasten ja nuorten esityksiä. Laivashow’ssa on mahdollista esiintyä yksin, ystävän kanssa tai ryhmänä. Otamme vastaan kaikenlaisia esityksiä laulunumeroista taikaesityksiin, tanssiryhmiin ja huumoriin. Keskustele esitysideastasi oman ohjaajasi kanssa ja ilmoittakaa esitys etukäteen mukaan järjestösuunnittelija Nellalle!
1 2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
Saaristomerivisa
TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO RUOLA JA LEILA TANSKANEN
K
otkapäivillä Turussa 22.–23.5. tutustu taan merenkulkuun ja merten suoje luun. Kotkapäivillä näytetään myös Jaakko Ruolan video Saaristomeren suojelusta. Turusta lähtöisin oleva valokuvaaja Jaakko Ruola on viettänyt lapsuutensa kesät Saaristomeren maisemissa. Siellä vietetyt lapsuuden ja nuoruuden ajat ovat jääneet hänelle lähtemättömästi mieleen: rakkolevämassat, onkiahvenet ja uiminen – kirkkaissa vesissä. Jaakko aloitti aikuisiällä uuden harrastuksen – luontokuvauksen. Silloin hän innostui uudestaan saaristosta ja merestä. Hän hämmentyi siitä, kuinka pahoinvoiva meri olikaan: sinileväkukinnat, rakkolevän riutuminen ja vesien sameus. Hänelle syntyi valtava halu vaikuttaa. Syntyi kirja, valokuvanäyttely ja video. Niiden avulla Jaakko haluaa herättää ihmisiä toimimaan terveen meren puolesta. ”Olen todella iloinen, että olette ottaneet merten suojelun teemaksenne näillä Kotkapäivillä ja haluatte nähdä tekemäni videon. Ihmisten teot ovat meren pilanneet, mutta ihmisten avulla se voidaan myös pelastaa. Vastuu on aikuisilla, mutta muistakaa te jokainen, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Minä haluan, että sinä, sinun lapsesi ja lapsenlapsesi saavat nauttia puhtaasta merestä. Se on mahdollista. Pitää vain päättää ja toimia. Näytätte hyvää esimerkkiä.”
2. Mistä lähtien ihmisiä on asunut Varsinais-Suomen saaristossa? a. Kivikaudelta b. Keskiajalta c.Vuodesta 1952
5. Mikä luonnonsuojelu alue Saaristomerellä sijaitsee? a. Saaristomeren luonnonpuisto b. Saaristomeren kansallispuisto c. Saaristomeren turskansuojelualue
3. Saaristomeri ei ollut heti jääkauden jälkeen suolainen. Mistä merestä suolainen vesi tuli? a. Jäämerestä b. Tyynestämerestä c. Atlantista
6. Saaristomeri kärsii rehevöitymisestä. Rehevöityminen vaikuttaa Saaristomeren ekosysteemeihin. Mistä rehevöityminen johtuu? a. Maatalouden päästöistä b. Jäteveden valuttamisesta mereen c. Kalan kasvatuksesta
4. Saaristomeri alkoi nousta merestä jää kauden jälkeen ja maa nousee edelleen. Kuinka paljon maa nousee vuodessa? a. 4-5 mm b. 4-5 cm c. 4-5 dm
Lähteet: Wikipedia, Itämerihaaste Laatinut: Nella Heiskanen
Vastaukset: 1: b. Eri kokoisia saaria on noin 40 000 2: a.Varsinais-Suomen saaristo on ollut asuttua myöhäisestä kivikaudesta (noin 2000–1300 eaa.) lähtien. 3: c. Noin 9 000 vuotta sitten Atlantilta alkoi tunkeutua Itämeren altaaseen suolaista merivettä Tanskan salmien läpi, kun Atlantin merenpinta nousi.Vähitellen Itämeri muuttui järvestä murtovesialtaaksi. 4: a. 4-5 mm 5: b. Saaristomeren kansallispuisto. Kansallispuistossa voi retkeillä ja tutustua muun muassa saarnimetsikköihin ja kallioluotojen ja hiekkasaarten luontoon. 6: a. b. ja c. Eniten ravinteita Saaristomereen tulee maataloudesta, mutta myös jäteveden valuttaminen mereen, kalankasvatus ja metsätalous lisäävät ravinteita meressä. Onneksi maataloudessa on keksitty tapoja vähentää ravinteiden valumista mereen ja jätevedetkin nykyään puhdistetaan entistä paremmin. Saaristomerellä on toivoa!
Teemana merten suojelu
1. Kuinka monesta saaresta Saaristomeri muodostuu? a. 4000 b. 40 000 c. 140 000
KOTKAVIESTI 1/2021 • 13
NUORISOKONGRESSIN ETÄTYÖPAJAT TEKSTI NELLA HEISKANEN
S
yksyltä peruuntunut nuorisokongressi korvataan etätyöpajoilla ja kevään vertsukoulutuksen yhteydessä pidettävällä Nuorisokongressiosuudella. Nuoriso kongressin etätyöpajoja on järjestetty tähän mennessä kaksi. Ensimmäisessä tutustuttiin Nuorten Kotkien Keskusliiton strategiaan ja toisessa pohdittiin, kuinka
järjestöämme voitaisiin kehittää enemmän nuorten näköiseksi. Alkuvuodesta on luvassa vielä nuoriso kongressin edustajien Jessen ja Paulan Q&A. Seuraa @nuoretkotkat Instagramissa ja tule mukaan selvittämään, mitä nuorisoedusta jana toimiminen oikeastaan tarkoittaa ja valmistaudu hakemaan mukaan!
KEVÄÄN VERTSUKOULUTUS JA NUORISOKONGRESSI LÄHESTYY! TEKSTI NELLA HEISKANEN
K
evään vertsukoulutus ja nuoriso kongressi järjestetään 19.–21.3.2021 Kankaan Torpan leirikeskuksessa Urjalassa. Kevään vertsukoulutuksen teemana on leikki ja ryhmän ohjaaminen. Koulutukses sa pääset upottamaan kädet saveen ja har joittelemaan leikkien ohjaamista turvalli sessa ympäristössä ja oppimaan uusia leik kejä toisilta. Lisäksi pohditaan hieman, mitä tarkoituksia erilaisilla leikeillä on ja miten valitaan oikea leikki oikeaan tilanteeseen. Koulutuksen teema perustuu vertsujen toiveisiin päästä harjoittelemaan leikkien ohjaamista turvallisessa vertsuporukassa. Vertsukoulutuksen lisäksi tapahtumassa järjestetään nuorisokongressin liveosuus. Nuorisokongressissa kehitetään Nuorten Kotkien toimintaa ja valitaan uudet nuori
soedustajat Nuorten Kotkien edustajistoon. Nuorisoedustajia on aiempina vuosina valittu kaksi, mutta nyt heitä valitaan neljä. Nuoriso edustajat tapaavat toisiaan silloin tällöin myös edustajiston kokousten ulkopuolella, vähintään vertsukoulutusten yhteydessä. Lisäksi liitto järjestää nuorisoedustajille pienimuotoista toi mintaa ja tarjoaa heille tukea. Nuorisoedustajat toimivat siltana lasten ja edustajiston välillä ja tuovat puheenvuoroissaan esiin lasten ja nuorten toiveita ja tarpeita. Luvassa on antoisa pesti, johon jokaisen kiinnostuneen vertsuikäisen kannattaa rohkeasti hakea! Tehtävässä toimiessa on lupa oppia. Nuorisoedustajaksi hakemiseen ei vaadita aiempaa kokemusta. Riittää, että on valmis teke mään yhteistyötä lasten ja nuorten kanssa ja ole maan mukana Nuorten Kotkien kehittämisessä.
VERTSUKOULUTUS JA NUORISOKONGRESSI
90 €
19.-21.3.2021, Kankaan Torppa
it
Kaver
Uudet jat usta orisoed
nu
en Leikki n ine ohjaam 1 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
SYKSYN 2021 VERTSU- JA OHJAAJAKOULUTUKSEN TEEMAT OVAT LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA JA TURVALLISUUS
S
yksyn vertsu- ja ohjaajakoulutus järjestetään 10.–12.9.2021. Koulutuksen pääteema on luontoja elämystoiminnan ohjaaminen. Lisäksi vertsuja ja ohjaajia koulutetaan siitä, kuinka toiminnasta tehdään mahdollisimman turvallista kaikille. Koulutuksen hinta on 100 € ja ilmoittautuminen on mah dollista 18.8.2021 asti. Koulutus järjestetään Nuoriso keskus Anjalassa Kouvolassa. Seuraa Nuorten Kotkien sosiaalista mediaa, niin saat lisätietoa ensimmäisenä!
KOTKAVIESTI 1/2021 • 15
Puuha-aukeama KOMPAKYSYMKSIÄ JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.
1. Mikä polttaa yöt, polttaa päivät, mutta ei kuitenkaan saa poltetuksi poroksi? 2. Mikä on voimakkain eläin? 3. Mikä rauta on läkkipeltiä? 4. Nälkäinen pyhiinvaeltaja kohtasi kaksi paimenta, joista toisella oli kaksi leipää ja toisella yksi leipä. Yhdessä istuutuivat he syömään, jolloin kukin söi yhden leivän. Pyhiinvaeltaja antoi nyt paimenille kolme denaaria. Miten tuli heidän jakaa rahat keskenään? 5. Milloin ankanpojat alkavat uida? 6. Millä aamu alkaa ja ilta päättyy? 7. Minkä taidon tuotteissa on eniten makua?
LEIKKEJÄ Jonoleikki iso huone tai kenttä
Hilavitkutin tila jossa mahtuu liikkumaan
yli 8 hlö
yli 5 hlö
1. Yksi leikkijöistä aloittaa leikin tekemällä jotakin liikettä ja ääntä. 2. Muut leikkijät tulevat vuoron perään mukaan keksimällä oman liikkeen ja äänen. Lataa Nuorten 3. Jokainen leikkijä koskettaa Kotkien maksuton samalla vähintään yhtä leikkikirja osoittesta leikkijää. Näin syntyy kone www.nuoretkotkat.fi materiaalit nimeltään ”Hilavitkutin”.
1. Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen. 2. Joukkueiden tehtävänä on muodostaa jono, sillä perusteella mitä leikin ohjaaja sanoo. Jono pitää järjestää esimerkiksi iän, etu- tai sukunimen kirjaimen, kengän koon tai pituuden mukaan. 3. Nopein joukkue voittaa. Leikin ohjaaja voi antaa ohjeen, että jono on muodostettava ilman puhetta esimerkiksi eleillä.
TULITIKKUPELI Kolmen tulitikun kasat Järjestä 15 tulitikkua samanlaiseen riviin. Toistensa yli nostelemalla on tulitikut siirrettävä 5 kasaan, joista jokaiseen tulee 3 tulitikkua. Jokainen siirto on suoritettava 3 tulitikun yli. Miten tässä tapauksessa on meneteltävä?
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
Tulitikkupelin vastaus: 4/1
5/2
8/3
6/9
7/10
1. Nokkonen. 2. Simpukka, sillä se kantaa taloa selässään. 3. Riivirauta. 4. Rahat sai paimen, joka antoi toisen leipänsä. 5. Kun eivät jalat pohjaa. 6. Kirjaimella a. 7. Keittotaidon. 1 6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
2
Siirrot suoritetaan näin: 2 siirretään 6:n päälle, 1–6, 8–12, 7–12, 9–5, 10–5, 4 siirretään 5:n ja 6:n väliin, 2 samoin 5:n ja 6:n väliin, 11 samoin 5:n ja 6:n väliin, 13–11, 14–11 ja 15–11
Arvoitusten vastaukset:
1
VÄRITYSTEHTÄVÄ
Väritä mielesi mukaan, tyyli on vapaa!
KOTKAVIESTI 1/2021 • 17
Kuuluuko kunnassa
LASTEN ÄÄNI? TEKSTI ANTTI HYTTI
Ties itkö voit , että s asui vaikuttainäkin np a asio aikkasi ihin ?
Suomi jakautuu 309 kuntaan. Osa kunnista on suuria kaupunkeja, kuten Helsinki ja Tampere. Niissä asuu satojatuhansia ihmisiä. Osa kunnista taas on todella pieniä. Suomen pienin kunta on Ahvenanmaan Sottunga, jossa asuu vain 88 ihmistä. Missä kunnassa sinä asut?
Kunnassa päätetään monista arjen asioista Koko Suomen asioista päättävät presidentti, pääministeri, hallitus ja eduskunta. Suomen perustuslaissa kuitenkin sanotaan, että he eivät voi päättää aivan kaikista asioista. Sen sijaan monet asiat päätetään kunnissa. Niissä päätöksiä tekevät jokaisen kunnan omat päättäjät, erityisesti kunnanvaltuusto ja kunnanjohtaja, kaupunginjohtaja tai pormestari. Jokaisessa kunnassa päätetään esimerkiksi näistä asioista: ` Kuinka paljon kunnassa on kouluja ja päiväkoteja? ` Mihin rakennetaan uusia kouluja ja päiväkoteja, tai mistä niitä lopetetaan? ` Paljonko kunnassa on työssä lääkäreitä ja hoitajia? ` Mihin rakennetaan uusia taloja ja teitä? Kunnat saavat rahaa keräämällä asukkailta veroa. Siksi kunnassa on joka vuosi päätettävä myös siitä, paljonko veroa kerätään ja mihin kaikkeen rahat käytetään. 1 8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
Kuntavaaleissa valitaan kunnan päättäjät 18. huhtikuuta tänä vuonna pidetään Suomessa kuntavaalit. Niissä jokaisen kunnan asukkaat saavat äänestää, keitä valitaan oman kunnan kunnanvaltuustoon. Parina kuukautena ennen kuntavaaleja ihmiset puhuvat usein keskenään, somessa tai uutisissa siitä, millaiset asiat ovat heidän mielestään tärkeitä heidän omassa kunnassaan. Koska kunta vaaleissa saavat äänestää vain aikuiset, lapsille olisi tärkeää, että ennen kuntavaaleja puhuttaisiin myös lapsille tärkeistä asioista. Sillä tavalla lasten asiat muistettaisiin paremmin myös vaalien jälkeen, kun uudet kunnanvaltuustot aloittavat päättämistyön.
Lasten asioista on tärkeää puhua vaaleissa Nuoret Kotkat on lasten järjestö. Siksi Nuoret Kotkat on tehnyt listan lasten asioista, joista meidän mielestämme olisi tärkeää puhua ennen kuntavaaleja.
1 Toiset lapset tarvitsevat oppimiseen, kasvamiseen
ja vaikkapa rauhoittumiseen enemmän aikuisten apua kuin toiset. Siksi olisi tärkeää, että päiväko deissa ja esikouluissa olisi enemmän rahaa palkata opettajia ja muita aikuisia auttamaan lapsia. Erityi sen tärkeää se on silloin, jos päiväkodissa tai esi koulussa on paljon sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat paljon apua.
2 Eri lapset oppivat koulussa eri tavoin. Toiset oppivat Mikä sinulle on tärkeää? Jokaisella lapsella voi olla myös oma lista sellaisista asioista, jois ta pitäisi puhua ennen kuntavaa leja tai joista kunnanvaltuuston pitäisi päättää. Sellaisia asioita voivat olla vaikkapa oma harras tuspaikka, kotikadun risteyksen turvallisuus tai oman koulun huono hengitysilma. Vaikka kun tavaaleissa vain aikuiset saavat äänestää, lasten kannattaa pu hua itselleen tärkeistä asioista aikuisille. Asioista voi puhua vaikkapa omille vanhemmille, opettajalle tai koulun oppilas kunnassa – tai jopa kirjoittaa lä hilehteen pienen jutun. Tärkein tä on yrittää saada asia mahdol lisimman monen muun ihmisen tietoon.
nopeammin, toiset hitaammin. Osa lapsista oppii parhaiten, kun voi opetella asioita toisten lasten kanssa. Toiset oppivat paremmin, kun he saavat miettiä asioita rauhassa yksin. Olisi tärkeää, että opettajat ja avustajat voivat toimia koulussa sellai sella tavalla, että kaikki lapset ehtivät oppia omalla tavallaan.
3 Joskus jokin kiva harrastus jää lapselta väliin sen takia, että vanhemmilla ei ole siihen rahaa. Tai ehkä vanhemmilla ei ole aikaa kuljettaa lasta harrastus paikkaan. Olisi tärkeää, että koulupäivän jälkeen lapset voisivat harrastaa heitä kiinnostavia asioita omalla koulullaan ilmaiseksi.
4 Valitettavasti kaikki vanhemmat eivät pysty pitä mään lapsistaan huolta niin hyvin kuin pitäisi. Silloin toisen aikuisen, kunnan työntekijän, täytyy neuvoa vanhempia ja varmistaa, että lapsella on kotona kaikki hyvin. Tällaisia kunnan työntekijöitä pitäisi olla enemmän, jotta heillä olisi aikaa kaikille lapsille ja vanhemmille, jotka tarvitsevat apua.
5 Kun kunnassa päätetään jostain uudesta asiasta,
pitäisi aina ennen päätöstä miettiä, miten se vaikut taa lapsiin. KOTKAVIESTI 1/2021 • 19
Piia Karjalaisen vinkit enemmän tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaamiseen TOIMITTANUT NELLA HEISKANEN
J
ärjestimme 17.10. ohjaajille valtakunnallisen etäkoulutuksen enemmän tukea tarvitsevien lasten ohjaamisesta. Kouluttajana toimi asian tuntija ja tutkija Piia Karjalainen. Piia tarjoaa nyt Kotkaviestin lukijoille neuvoja enemmän tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaami seen. Jos et päässyt mukaan koulutukseen, lue ainakin nämä vinkit!
Anna selkeät, yksinkertaiset ohjeet, yksi ohje kerrallaan. Tue ohjeiden ymmärtämistä kuvien tai erilaisten merkkien avulla.
Kerro etukäteen, mitä tulee tapahtumaan ja miten asiat tehdään. Kiinnitä huomiota erityisesti siirtymätilanteisiin.
Suunnitelkaa toiminta hyvin. Miettikää, kuka tekee mitäkin ja kuka on vastuussa toiminnan eri vaiheissa. Huomaa hyvä ja sano se ääneen! Kehu toivotunlaisesta toiminnasta. Kehu paljon, mutta aidosti. Kehu on tehokkain keino luoda positiivinen ilmapiiri ja saada lapset toimimaan toivotulla tavalla.
2 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
KANNUSTA!
Luo toiminnalle selkeät, kuvitetut säännöt yhdessä lasten kanssa, ja laita ne näkyville. Huolehdi sääntöjen noudattamisesta. Miettikää, mitä seuraa, jos sääntöjä ei noudateta. Muista kuitenkin olla joustava erityislasten kanssa – he vielä harjoittelevat sääntöjen noudattamista.
Anna lapsille mahdollisuuksia vaikuttaa itse toimintaan. Anna vastuutehtäviä ja osallista lapset myös suunnitteluun.
Pyri tutustumaan lapseen rauhassa. Selvitä hänen vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa sekä se, miten voisit häntä parhaiten auttaa haastavissa tilanteissa ja toiminnassa mukana olemisessa. Tätä kannattaa kysyä myös lapselta itseltään!
Jos huomaat, että toiminnassasi on lapsi, jolla on erityisen tuen tarvetta, tai tiedät että tukea tarvitseva lapsi on tulossa mukaan toimintaan, kysy lapsen vanhemmilta/huoltajilta hyväksi havaittuja tapoja lapsen kanssa toimimiseen.
Tee mahdollisuuksien mukaan ympäristöstä selkeä ja ennakoitava (esim. tavarat omilla paikoillaan, kuvilla viestiminen, rauhoittumispaikka, kuulosuojaimet).
Tällä palstalla kerrotaan järjestömme ajankohtaisista asioista.
Ajankohtaista Kotkissa
Turvallista lapsuutta tukemassa TEKSTI ANTTI HYTTI
V
uoden 2020 syyspuolella puhuttiin paljon lasten turvallisuudesta, tavalla tai toisella. Alkusyksyllä julkisuuteen tulleet rajut kouluväkivaltatapaukset herättivät tervetullutta keskustelua kiusaamisesta ja tarpeesta torjua sitä uusin keinoin. Loppusyksystä puolestaan puhutti nuorten keskinäinen katuväkivalta pääkaupunkiseudulla. Ja totta kai koko ajan taustalla on ollut talvea kohti yltynyt koronaepidemian uhka. * * * * * Lokakuussa kokoontunut Nuorten Kotkien edustajisto otti osaa kiusaamis keskusteluun nostaen esille erityisesti netissä tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän (s. 9). Nettikiusaaminen onkin esimerkki lasten turvallisuuteen vaikuttavasta ilmiöstä, jota tuskin saadaan kuriin ilman yhteiskunnallisia toimenpiteitä: tarvitaan puuttumista sekä kiusaamisen syihin että uusia välineitä pysäyttää kiusaaminen. * * * * * Edustajiston kokous päätti myös Nuorten Kotkien Keskusliiton puheenjohtajien jatkokaudesta. Porvoolainen, myös ammattiliitto AKT:n puheenjohtajana tunnettu Marko Piirainen jatkaa vuodet 2021 ja 2022 Kotkien puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana puolestaan jatkaa hallintojohtaja Miikka Lönnqvist Hollolasta. * * * * *
Lasten turvallisuudesta puhuttaneen myös tänä keväänä kuntavaalien lähestyessä. Kunnissa päättäviin tehtäviin pyrkiviltä on lupa odottaa aitoja toimia lasten hyvinvoinnin vahvistamiseksi – ei vain löysää puhetta lapsi ystävällisyydestä. Nuoret Kotkat on omalta osaltaan halunnut nostaa esille muun muassa huono-osaisten alueiden myönteisen erityiskohtelun varhais kasvatuksen rahoituksessa, laadukkaan esikoulun, riittävän oppilaiden tuen ja lastensuojelun toimintakyvyn. Lapsivaikutusten arvioinnin laajentaminen kuntatasolla auttaisi päättäjiä tekemään lapsimyönteisiä päätöksiä. Edellisellä aukeamalla on avattu näitä tavoitteita lasten näkökulmasta. * * * * * Haku Nuorten Kotkien työryhmiin on parhaillaan käynnissä tämän lehden ilmestyessä. Liittohallituksen apuna toimivat työryhmät tukevat Nuorten Kotkien toiminnan kehittämistä ja toimivat myös jäsenten äänenä järjestön sisällä. Esimerkiksi talouskysymyksistä, kansainvälisistä asioista tai koulutustapahtumien suunnittelusta kiinnostuneille on tarjolla mielenkiintoisia vaikuttamisen paikkoja. Lisätietoja hausta löytyy nettisivuilta. KIRJOITTAJA ON NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA
KOTKAVIESTI 1/2021 • 21
Tulossa NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO TOIMINTAKALENTERI 2021 Aika
Tapahtuma
23.1.
ABN kongressi
24.1.
Liittohallitus
2.2.
Työntekijäpäivä
6.-7.3.
Liittohallitus
19.-21.3.
Vertsukoulutus ja nuorisokongressi
27.-28.3.
Kevätedustajisto ja järjestöpäivät
22.4.
Työntekijäpäivä
8.5.
Liittohallitus
22.-23.5.
Kotkapäivät
28.-29.8.
Liittohallitus
10.-12.9.
Vertsu- ja ohjaajakoulutus
12.9.
Liittohallitus
21.9.
Työntekijäpäivä
2.-3.10.
Syysedustajisto
30.10.
Liittohallitus, varapäivä
23.-25.11.
Työntekijäkoulutus
11.12.
Liittohallitus
Hinta
Ilmoittautuminen päättyy
Kankaan Torppa
90€
3.3.
Helsinki
110€
3.3.
Turku
90€
28.4.
Nuorisokeskus Anjala
100€
18.8.
Paikka
Oulu
8.9.
KOTKAPÄIVÄT 2021 22.-23.5.2021, Turku
21 Vuoden 2t0uma päätapah ILMOITTAUDU MUKAAN! TAPAHTUMAN HINTA 90 €.
2 2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
Teemana Saaristomeri ja sen suojelu Vierailu Forum Marinumin merellisessä maailmassa Unohtumaton majoitus Laivahostelli SS Boressa Turun linnan kupeessa. Lasten kaupunkikierros Teeman liittyviä työpajoja ja illanvietto Boressa
Leirin pituus (pv)
Hinta (€)
Sisarhinta (€)
HELSINGIN NUORTEN KOTKIEN LEIRIKALENTERI 2021
20.2.2021
26.2.2021
Talvileiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
7
185
148
1.4.2021
4.4.2021
Pääsiäisleiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
4
125
100
7.6.2021
13.6.2021
U1, Seikkailu- ja luontoleiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
7
165
132
14.6.2021
20.6.2021
U2, Seikkailu- ja luontoleiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
7
165
132
19.6.2021
24.6.2021
BH, Seikkailu- ja luontoleiri
Hanko, Bengtsårin leirikeskus
6
165
132
20.6.2021
24.6.2021
Varttisleiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
5
125
100
28.6.2021
4.7.2021
U3, Seikkailu- ja luontoleiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
7
165
132
28.6.2021
4.7.2021
B1, Seikkailu- ja luontoleiri
Hanko, Bengtsårin leirikeskus
7
165
132
5.7.2021
11.7.2021
B2, Seikkailu- ja luontoleiri
Hanko, Bengtsårin leirikeskus
7
165
132
12.7.2021
16.7.2021
K1, Seikkailu- ja luontoleiri
Sipoo, Kallioniemen kesäkoti
5
165
132
19.7.2021
23.7.2021
K2, Seikkailu- ja luontoleiri
Sipoo, Kallioniemen kesäkoti
5
165
132
26.7.2021
30.7.2021
K3, Seikkailu- ja luontoleiri
Sipoo, Kallioniemen kesäkoti
5
165
132
26.7.2021
8.8.2021
Leirimatka Itävaltaan
Itävalta, Döbriachin leirikeskus
14
790
632
16.10.2021
22.10.2021
Syysleiri
Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus
7
185
148
Alkaa
Päättyy
Leirin nimi
Leiripaikka
LEIRIT, JOILLA YÖVYTÄÄN
PÄIVÄLEIRIT 7.6.2021
11.6.2021
Päiväleiri HPL1
Herttoniemenrannan asukastalo
5
100
80
14.6.2021
18.6.2021
Päiväleiri HPL2
Herttoniemenrannan asukastalo
5
100
80
21.6.2021
24.6.2021
Päiväleiri HPL3
Herttoniemenrannan asukastalo
4
80
64
28.6.2021
2.7.2021
Päiväleiri HPL4
Herttoniemenrannan asukastalo
5
100
80
5.7.2021
9.7.2021
Päiväleiri HPL5
Herttoniemenrannan asukastalo
5
100
80
Alpit kutsuvat - Lähde leirimatkalle Itävaltaan 26.7.-8.8.2021 Döbriach
Itävalta
Lisätietoja ja ilmoittautuminen Helsingin Nuorten Kotkien leireille:
Hinta 790 euroa. Ilmoittautumiset viimeistään 31.3.2021 Hinta sisältää lentomatkat, juna-/ tilausbussikuljetukset, ruokailut leirillä, majoituksen järjestäjän teltoissa, tapaturmavakuutuksen sekä monipuolisen leiriohjelman. Matka on suunnattu 12–16-vuotiaille.
Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry PL 168, 00531 HELSINKI p. (09) 730 991 tai gsm 050 339 8230 KOTKAVIESTI 1/2021 • 23
ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ Tämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita. Ilmoittautuminen tapahtumiin
Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumis sa, joissa keskusliitto käyttää Keskusliiton tapahtumiin il ostopalveluita, voidaan noudat moittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mai taa järjestelyiden edellyttämiä nittuun viimeiseen ilmoittautu osanottomaksujen maksamis aikatauluja sekä ilmoittautumismispäivään mennessä. Paikat ja peruutusehtoja. tapahtumiin täytetään ilmoit tautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimet Osanottomaksut Tapahtumien osanottomaksut tömiä paikkoja. vahvistaa liittohallitus. Osan Ilmoittautumisajan päätyt tyä tehdyistä ilmoittautumisis ottomaksut laskutetaan piiri ta peritään 10 eurolla korotettu järjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueel vähennetään osanottomaksusta ta tulevilta osanottajilta. Ilmoit todelliset majoituskulut. Yhteis majoituksesta poisjäämisestä on tautumisen yhteydessä on ker rottava mahdolliset ruokarajoi kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lap tukset ja muut vastaavat asiat silta ei peritä osanottomaksua - matkustaminen, majoitus, liiton valtakunnallisissa lasten valokuvauksen kieltäminen – jotka vaativat erityisjärjestelyjä. tapahtumissa. Mikäli lapsi osal listuu vanhemman mukana Lapsia valokuvataan liiton tapahtumissa. Valokuvia käyte aikuisten tapahtumiin, peritään tään liiton oman toiminnan do lapsen osallistumisesta aiheutu kumentoinnissa, julkaisuissa ja neet todelliset kustannukset. muussa tiedottamisessa.
Osallistumisen peruminen Mikäli ilmoittautuminen peru taan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutus maksua peritä. Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksu na puolet (1/2) osallistumis maksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruu tusta ei ilmoiteta ennen tapah tuman alkua, peritään poisjää misestä täysi osanottomaksu. Mikäli peruutus tehdään sairas tumisen tai vastaavan onnetto muuden vuoksi, ei peruutus maksua peritä sairauslomato distuksen tai vastaavan doku mentin esittämistä vastaan.
2 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
Matkustusohjeet ja matkakulujen korvaus
Suurempiin tapahtumiin mat kustaminen järjestetään tilaus ajobusseilla, jotka kiertävät suu rempien osanottajapaikkakun tien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/ bussitaksojen mukaan. Liitäntä matkaksi katsotaan paikkakun nalta toiselle siirtyminen. Matka kustannukset korvataan halvim man matkustustavan mukaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjes tetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on huomioitava matkan järjestelyis sä. Korvauksen oman auton käy töstä saa, mikäli se on taloudelli sesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoit tautumisen yhteydessä keskus liiton toimiston kanssa.
POIKKEUS: Koronaepidemiasta johtuen on toistaiseksi linjattu, että oman auton käytöstä ei tarvitse sopia erikseen. Normaalikäytäntöön palataan tartuntatilanteen sen salliessa. Matkakuluina korvataan • yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut kotitai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin • oman auton kilometri korvauksena 35 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilöä kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km • kaikki muut matkakorvauk set maksetaan täysimääräi sinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa • matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuu kauden kuluessa tapahtu man päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskusliiton edustajana ulko mailla pidettävään kokouk seen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulko maan matkan päivältä.
Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedottaminen Ilmoittautumis- ja matkustus ohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiritoimistoista. Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa. Ilmoittautumis- ja matkustus ohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottaja kirjeessä.
Piirien syystapahtumia
KAAKON KOTKIEN SYYSLOMARETKI REPOVEDELLE TEKSTI JAANA SAARINEN KUVAT JAANA SAARINEN JA SANNA KOSKENRANTA
S
yyslomalla Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat viettivät retki päivän Repoveden kansallispuistossa. Kierrettiin Ketunlenkki ja syötiin eväitä Lapinsalmen taukopaikalla. Ajoittain satoi, mutta se ei tunnel maa haitannut ja hyvin mahduttiin isolla porukalla kulkemaan. Päästiin tutustumaan uuteen riippusiltaankin, joka ei ollut valmis vielä viime syksy nä KKT-luontoseikkailun aikana.
KOTKAVIESTI 1/2021 • 25
Terveisiä Harjavallasta ja liikunnalliselta pikkujoululeiriltä! TEKSTI SUVI HYVÄRINEN JA EEVA-LIISA YLÄ-SOINI KUVAT LEIRILÄISET
N
yt on jo vissiin korkea aika meidänkin nostaa kortemme kekoon ja kertoa itsestämme Kotkaviestissä. Olemme Satakunnan Harjavallassa toimiva Nuorten Kotkien perhe kerho. Kerholaisten ikä on sananmukaisesti vauvasta vaariin. Ohjaajina meillä toimivat Hannele Möykkynen ja Suvi Hyvärinen. Kerhotapahtumia on mm.: ` Retket esimerkiksi eläintiloille, luontoon, huvipuistoihin. ` Leirit kolme kertaa vuodessa, kohteita muutellen. ` Poniajelua ` Askartelua, kokkailua, tapaamisia, vierailuja, herkuttelua ja chillailua. Nyt vietimme ihanan liikuntapikkujoululeirin marraskuun ensilumilla Ellivuoren maastossa. Leiriläisiä oli mukana 29. Nyt pääsette kuvien myötä mukaan meidän tunnelmaan.
Ensimmäinen päivä: Herra Hakkarainen talossansa viihdytti kerhon pienimpiä, isompien keskittyessä pelien maailmaan: hohtokeilaamiseen sekä laserammuntaan.
Toinen päivä: Peikkovuori houkutteli leiriläi set jännittävän satumaiseen seikkailuun. Meikit kasvoille sekä peikko viitat ylle – ja aarteenetsintään. Saunassa ja paljussa on aina mukavaa, vaikka marraskuinen kylmä tuuli puhaltaa. Pikkujoululeiri herkkuineen ja joulupukki lahjoineen.
Kolmas päivä: Kiipeilypuisto sekä minigolf veivät leiriläisiltä loputkin energiat. Kotaruokailun jälkeen olim mekin jo valmiita lähtemään kotiin.
Kiitos kaikille! 2 6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
n auheaTuiranpuistossa! Khauskaa TEKSTI JA KUVAT TAPANI KYLMÄNEN JULISTE JUHO HÄMÄLÄINEN
L
okakuun lopussa saattoi ohikulkija hieraista silmiään Oulun Tuiranpuistossa, sillä paikan olivat vallanneet kovin kummalliset otukset ja oudot olennot. Jonkinlaisena maallisena selityksenä ilmiöön voidaan pitää Oulun Nuorten Kotkien järjestämää Lasten Halloween -tapahtumaa, joka keräsi noin 250 iloista seikkailijaa ja paljon positiivista palau tetta. Puistoon oli ripoteltu monipuolisia tehtävä rasteja, joilta kerättiin leimoja lähtöpisteeltä saatuihin kummituspasseihin. Passin kaveriksi jaettuihin pussukoihin sai myös herkullista täy tettä jokaiselta rastilta – unohtamatta viimeiseltä rastilta jaettua purukumia! Tarpeeksi leimoja keränneet naamioidut olennot saivat osallistua
myös lahjakortin arvontaan, jonka voittajan arpoi Oulun Kotkien virallinen halloween-örkki! Arvon talipukkeella kävijät pystyivät myös halutessaan liittymään Kotkatapahtumien tiedotuslistalle tai saamaan lisätietoa kotkatoiminnassa vapaa ehtoisena toimimisesta. Tapahtuman aikana saatiin ajoittaisia sade kuuroja, mutta suurin osa hirviöiden karvapeit teistä ja noitien viitoista pysyi onneksi suhteelli sen kuivina. Mikä tärkeintä, viihtyivät kävijät selvästi Tuiranpuiston hämyisillä rasteilla! Hämähäkein, kummituksin, kurpitsoin ja muine tykötarpein kauhistettu puisto toimii kau hean hauskan Halloween-tapahtuman näyttämö nä myös ensi vuonna. Mukana on huhujen mukaan ainakin runsaasti lisää hämähäkkejä! KOTKAVIESTI 1/2021 • 27
Seikkailuja metsässä ja meressä Varsinais-Suomen Nuorten Kotkien syysleiri 2020 TEKSTI JA KUVAT JULIA UZBJAKOV
V
arsinais-Suomi leireili syksyllä 2020 Tippsun dissa. Säät suosivat reippaita leiriläisiä, ulko na oltiin joka päivä ja monta kertaa. Poikkeuksel linen aika yhteiskunnassa vaati joitain toimen piteitä, ja lapset olivatkin jo tottuneet huolehti maan käsihygieniasta. Monta saunojaa ja uimaria pulahti hyiseen mereen, lasten mukaan saavat koronapöpöt siellä kyytiä. Tiedä siitä, mutta mon ta punaposkista ja iloista muksua ainakin saunan jälkeen tuli iltapalalle.
2 8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
Ulkona pelattiin myös sovellettua Afrikan tähteä, jossa joukkueittain etsittiin metsään kätkettyjä jalokiviä, samaan aikaan rosvojoukkoa vältellen. Potkittiin jalkapalloa, leikittiin ja nautit tiin syksyisestä auringonpaisteesta. Värejä näh tiin myös painatusaskartelussa, jossa tehtiin omat t-paidat, kauppakassit tai tyynyliinat. Lapset löysivät metsästä käpyjä, risuja ja lehtiä, joilla painettiin kuviota tekstiileihin. Leiri meni nopeasti, nyt seuraavaa odottaen!
Piparkakkutalokampanjaan osallistuttiin joulun alla leipomalla piparkakkutaloja Jemenin kriisin esiin tuomiseksi. Kuvia leipomuksista jaettiin somessa tunnisteella #1000pepperkakehusforJemen. Kampanjan käynnisti norjalainen sisarjärjestömme Framfylkningen.
Varsinais-Suomen Nuorten Kotkien vastaus piparkakkuhaasteeseen
Lapset, yksinäisyys, korona -seminaari Turussa TEKSTI TURKULAISET KOTKA-AKTIIVIT SAMELI, VESA JA AMANDA
T
urun Nuoret Kotkat yhdessä Kotien puolesta ry:n ja Turun SDP:n kanssa järjesti 14.11.2020 seminaarin Tarmon talolla.
Seminaarissa käsitellyistä tär keistä asioista yksinäisyys nousi keskeisimmäksi. Turun yliopis ton professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila piti aiheesta erin omaisen esityksen, joka toi esiin yksinäisyyden haitallisuuden monesta eri näkökulmasta. Yksi näisyys on tietenkin yksilöllisesti traagista, mutta myös yhteiskun nallisesti seurannaisvaikutuksi neen todella kallista. Se voidaan yhdistää taustatekijänä suurim paan osaan yhteiskunnallisesti haitallisista ilmiöistä, kuten ma sennukseen, rikollisuuteen, syr jäytyneisyyteen, työttömyyteen, parisuhdeongelmiin ja sairastu misherkkyyteen. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei tähänkään ongelmaan ole, vaan panostukset ennaltaehkäi seviin toimiin ja tasa-arvon
edistämiseen kaikkialla voivat hiljalleen helpottaa ongelmaa. Koronan aiheuttamassa talous kurimuksessa emme saa tehdä sitä virhettä, että lähdemme leik kaamaan ennaltaehkäisevistä palveluista. Nuoret Kotkat tekee omalta osaltaan työtä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi järjestämällä kaikille avointa ja edullista harrastustoimintaa niin leirien kuin kerhojenkin muodos sa. Nuorten Kotkien toiminnassa kaikki otetaan vastaan sellaisina kuin ovat ja hyväksytään omana itsenään. Hyvä lapsuus ja lähtö elämään on tärkeämpää kuin osataan ajatellakaan. Me Nuorissa Kotkissa olem me mukana mahdollistamassa hyvää ja hyväksyvää lapsuutta kaikille. KOTKAVIESTI 1/2021 • 29
Jalkapalloammattilainen Elli Pikkujämsä:
Saan tehdä sitä mitä rakastan Lapsuudessa alkaneet harrastukset veivät urheilumaailman huipulle TEKSTI TUIKKU PIRHONEN KUVAT ELLI PIKKUJÄMSÄN ALBUMI JA VARSINAIS-SUOMEN NUORTEN KOTKIEN KOKOELMA
E
lli Pikkujämsä on 21-vuotias jalkapallo ammattilainen ja lumilautailun MM-mitalisti. Hän pelaa tällä hetkellä Ruotsissa KIF Örebrossa. Lisäksi hän edustaa Suomea jalkapallomaa joukkueessa Helmareissa. Hänet on valittu muun muassa Naisten Liigan vuoden puolustajaksi. Lumilautailussa Elli voitti vuosina 2014–2017 nuor ten MM-kisoissa kahdesti hopeaa ja kerran prons sia sekä nuorten talviolympialaisissa hopeaa. Urheilu oli jo lapsena Ellille tärkeää. Hän ehti harrastaa ainakin aerobicia, tennistä, uintia, kori palloa, yleisurheilua, jalkapalloa ja lumilautailua. Lisäksi hän opetteli kitaransoittoa. Elli oli lapsena mukana myös Nuorissa Kotkis sa. Parhaiten hänelle jäivät sieltä muistiin erilai set askartelut ja ihmiset. Nuorten Kotkien toimin nassa Elli piti myös siitä, että urheiluharrastusten rinnalla se tarjosi taas vähän erilaista tekemistä. – Olin lapsena todella energinen. Siksi var maan vanhempani mua eri paikkoihin veivät, että saivat kulutettua energiaani, Elli kertoo. – Pidin oikeastaan kaikesta, mutta loppujen lopuksi har rastuksiksi jäivät koripallo, yleisurheilu, jalkapallo ja lumilautailu. Jotenkin koin, että juuri nuo lajit olivat mahtavia.
Lumilautailussa kiehtoo edelleen uuden oppiminen Lumilautailun Elli aloitti kunnolla 9-vuotiaana uteliaisuudesta, sillä hän halusi päästä koetta maan laudalla liikkumista. Hän alkoi käydä harjoittelemassa rinteessä ensin muutaman kerran viikossa, sitten pikkuhiljaa enemmän. – Harjoittelu lähti poikien matkimisesta, Elli naurahtaa. 3 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 1
Kotkamuistoja 2009
Hiljalleen lautailussa menestymisestä tuli kilpailuhenkiselle Ellille tavoite. Mitaleita tulikin nuorten MM- ja olympiakisoista asti. Parasta lau tailussa on Ellin mielestä edelleen jännittävyys ja uuden oppiminen. – Onhan se kivaa yrittää ylittää itseään!
Jalkapallo vei ulkomaille ammattilaiseksi Jalkapallon pariin Elli päätyi, kun kaveri pyysi häntä treeneihin mukaan 7-vuotiaana. Hänelle parasta jalkapallossa ovatkin lapsesta asti olleet kaverit ja tiimityö. Lisäksi hän nauttii kaksin kamppailuiden voittamisesta ja erilaisten kehi tysalueiden kehittämisestä. – Jalkapallon kanssa kävi vähän sama homma kuin lautailussa, että huomasin kilpailuhenkisyy teni ja halusin aina pärjätä. Ehkä sitten kun kas voin ja huomasin, että voisi olla mahdollisuuksia menestyä, niin en ainakaan alkanut jarruttele maan! Kasvuvuosien aikana ammattilaisena pelaa minen oli hiljainen unelma taustalla. Nyt unelma on totta: Elli pelaa jalkapalloa ammattilaisena Ruotsin pääsarjassa.
Hauskanpitoa tavoitteet mielessä Urheilijana kehittyminen vaatii työtä. Tavoittei den ja unelmien eteen Elli on joutunut tekemään myös uhrauksia. – Joskus vaan vapaa-aikaa ei ollut hirveästi, mutta en kyllä millään tavalla sitä kadu. Joudun myös viemään kehoani äärirajoille ja miettimään asioita urheilun kautta. Onhan tämä oikeastaan jokapäiväistä työtä, mitä ei välttämättä ensim mäisenä ajattele. Kuitenkin olen iloinen, että saan tehdä sitä mitä rakastan, Elli pohtii. Ellin mukaan harjoittelu oli lapsena aina kivaa. Myöhemmin teini-ikäisenä hänellä oli jos kus niitäkin hetkiä, kun harjoittelu väsytti. Silloin auttoi, kun palautti mieleen, miksi oikeastaan olikaan harjoittelemassa. Ellillä on edelleen monia unelmia. Kaikista hän ei kuitenkaan halua kertoa. – Suomen edustaminen on kunnia-asia, hän vihjaa. – Lisäksi haluan löytää sellaisen seura joukkueen, jossa on hyvä olla ja kilpailla. Lapsille ja nuorille Elli antaa tämän vinkin: – Löydä harrastus, josta nautit. Joskus voi olla päiviä, ettei se kiinnosta, mutta odota vaikka viik ko, niin se voi olla taas sitä parasta mitä on! Pitä kää hauskaa, sillä se loppujen lopuksi vie pitkälle.
Heijastinten jako Kotkapäivänä muistutti lasten turvallisuudesta Nuorten Kotkien vapaaehtoiset jakoivat eri puolilla Suomea lapsille heijastimia 6.11. Kotkien 77-vuotissyntymäpäivän merkeissä. Samalla kampanjoitiin lasten turvallisuuden puolesta. ”Tartuntatautiepidemian ja sen seurausten tiedetään vaikuttaneen lasten turvallisuudentunteeseen”, sanoo toiminnanjohtaja Antti Hytti. ”Syksyllä käyty laaja keskustelu koulukiusaamisesta on sekin jälleen havainnollistanut, kuinka lasten turvallisuus vaatii tekoja meiltä aikuisilta. Tästä halusimme muistuttaa jakamalla heijastimia syksyn pimetessä.” Samalla juhlistettiin Nuorten Kotkien 77-vuotista taivalta. Nuoret Kotkat perustettiin 6.11.1943. ”Sodan keskellä syntynyt järjestömme on aina halunnut olla rakentamassa lapsille nimenomaan turvallista harrastustoimintaa: kerhoja ja leirejä”, muistuttaa Hytti. ”Kotkien toimintaan voit tulla juuri sellaisena kuin olet!”
KOTKAVIESTI 1/2021 • 31
Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO – UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK RY Haapaniemenkatu 14, 2.krs., 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi
toiminnanjohtaja Antti Hytti järjestösuunnittelija Nella Heiskanen alue- ja viestintäkoordinaattori Tuikku Pirhonen toimistosihteeri Heidi Tuhkanen
040 154 7572 040 759 9599 045 895 5895 040 150 2600
PIIRI- JA ALUEJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö PL 168, 00531 Helsinki Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi • toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi • järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi • järjestöohjaaja Ella Karakoski puh. 044 213 2372 • järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182 • kotkakerhot@hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hame.nuoretkotkat.fi • puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi • järjestösuunnittelija Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi Lappeenrannan Nuoret Kotkat Suonionkatu 12, 53600 Lappeenranta puh. 040 508 4474 • kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä http://keski-suomi.nuoretkotkat.fi/ • kotkatyöntekijä Sirpa Pietikäinen puh. 050 493 8659 sirpa.pietikainen@gmail.com JTY:n Nuoret Kotkat • järjestöohjaaja Kati Sainio puh. 050 554 5488 kati.sainio@jty.fi
Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi • viestintäsihteeri Tapani Kylmänen puh. 040 591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi • alue- ja viestintäkoordinaattori Tuikku Pirhonen puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö • puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@ kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu https://pknuoretkotkat.webnode.fi/ • toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Porin Nuoret Kotkat Kuparitie 4 A 4, 28300 Pori • puheenjohtaja Jari Mielonen satakunta@nuoretkotkat.fi Porin Nuoret Kotkat • Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com
Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet • puheenjohtaja Maria Lundell puh. 044 306 9050 svenskaorndistriktet@gmail.com Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi • nuorisokoordinaattori Natalia Kallio puh. 050 449 3333 kallio.natalia@gmail.com Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi • kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi • toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 • järjestösuunnittelija Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 • vs@nuoretkotkat.fi IFM-SEI Rue Joseph II 120 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org
Seuraa keskusliittoa ja piiriäsi somessa, niin pysyt ajantasalla tuoreimmista uutisista!