Porvoon energia asiakaslehti 012015

TEEMA: Ekoenergia

PORVOON ENERGIA 1 • 2015

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

! e m m i u Onnist

Vihreästä TÄYSVIHREÄKSI energiayhtiöksi

Kello käy | Härö ja videonauhuri | Sähkö ja tieto samaan ojaan | Bistronautintoja

Porvoon Energia Luonnollinen valinta

2 | Porvoon Energia 1/2015

Kuva: Hannu R채m채

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla l채hell채 asiakasta.

Porvoon Energia 1/2015 | 3

PÄÄKIRJOITUS Vihreästä täysvihreäksi energiayhtiöksi PORVOON ENERGIA on ottanut uusia, ratkaisevia askeleita kohti yhtiön tavoittelemaa täysvihreää toimintaa. Kaikki myymämme sähkö on vuodenvaihteesta lähtien ollut hiilidioksidipäästötöntä, siis tuotettu ei fossiilisilla polttoaineilla.

Myös kaukolämpötoiminnassa lähestymme sataprosenttista päästöttömyyttä. Porvoossa kaukolämmön tuottamiseen käytetystä polttoaineesta noin 90 prosenttia on jo parin vuoden ajan ollut päästötöntä uusiutuvaa biomassaa. Nyt pääsemme lähes 100 prosenttiin vaihtaessamme Harabackan lämpövoimalaitoksen ja Kirjaltajatien lämpökeskuksen polttoaineen maakaasusta biokaasuun.

Loviisassa uusiutuvan, päästöttömän polttoaineen osuus kaukolämpötuotannossa on noin 70 prosenttia, mutta nousee noin 90 prosenttiin suunnitellun uuden biolämpökeskuksen valmistuessa ensi vuonna.

Samalla voi olla syytä todeta, että Porvoon Energia kuuluu edelleen maan edullisimpien sähkön ja kaukolämmön toimittajien joukkoon. Tämä osoittaa, että ympäristöystävällinen toiminta ja edullinen tariffipolitiikka eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita vaan ovat yhdistettävissä.

Hiljattain tapahtunut Porvoon Energian hyväksyminen Climate Leadership Council -järjestön jäseneksi on merkki siitä, että toimintamme pidetään laajemminkin esimerkkinä kestävän kehityksen periaatteen onnistuneesta muuttamisesta konkreettisiin toimiin. Kannattavaa liiketoimintaa voidaan harjoittaa samalla kuin ympäristövaikutuksia vähennetään, minkä CLC haluaa osoittaa paikoin tapahtuvan Suomessa, mutta ei vielä siinä laajuudessa kuin olisi mahdollista.

Patrick Wackström toimitusjohtaja 4 | Porvoo Energia 1/2015

Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, (PL 95) 06100 PORVOO puh. (019) 661 411 faksi (019) 661 4211 www.porvoonenergia.fi

ME TEIMME LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson TAITTO JA ULKOASU | FPW Firmaservice Pamela Westerlund KANSIKUVA | Olli Aalto PAINO | Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21, 06150 PORVOO www.painoyhtymä.fi PAINOS | 30 200 kpl

LISÄÄ KAUKO ÖÄ LÄMP AAN. LOVIIS

Lue Jouni Kerosesta, ja mitä hän ja hänen perheensä tekevät kestävämmän huomisen puolesta! Sivu 8

Tässä lehdessä

2 Sivu 1

Lemmikkien uusi klinikka, areena ja eskari, sivu 24 Nuoriso!

Katso mitä energiamaailma voi tarjota sinulle, sivu 16

Tervetuloa kevät ja kesä!

On aika nauttia valoisasta ja lämpimästä kesäkaudesta.

Monelle se merkitsee erinäisten isompien hankkeiden toteuttamista. Näin myös Porvoon Energiassa. Meillä on meneillään suuria investointeja ja huoltotöitä, jotka pitää tehdä paljaan maan aikaan. Mutta tietysti tutustumme myös kulttuurielämään, nautimme makoisista lounaista ja askartelemme pihalla ja puutarhassa. Lue lehti ja innostu!

Ajankohtaista

6

Jouni Keronen ilmastonmuutoksesta

8

Biokaasua maakaasun sijasta

11

Uusi biolämpökeskus Loviisaan

12

Kaukolämpöuutisia

13

Maakaapeli-investointi Vessöössä

14

Kesätöitä ja opiskelua

16

Tietoverkko pistorasioiden kautta

16

Akkukäyttöiset työvälineen

18

Virtapiste

19

Loviisa juhlii Sibeliusta

20

Porvoon uudet bistroravintolat

22

Eläinklinikka Avec

24

Klaus Härö

26

Kevätkivaa

29

Porvoon teatterin kesä

30

Lue lisää meistä www.porvoonenergia.fi

Porvoon Energia 1/2015 | 5

TEKSTIT ROLF GABRIELSSON JA PAMELA WESTERLUND

Ennätyksellinen sähkÜn nettotuonti 2014 SähkÜntuotanto Suomessa hiilineutraalimpaa kuin koskaan VUOTTA 2014 leimasivat talouden taantuma ja normaalia lämpimämpi sää, mikä näkyi myÜs sähkÜnkäytÜssä, joka supistui vajaan prosentin (-0,8) edellisvuodesta.

Suomi käytti sähkÜä viime vuonna 83,3 terawattituntia (TWh). KäytÜstä katettiin Suomen omalla tuotannolla lähes 80 prosenttia (78,4) ja nettotuonnilla 21,6 prosenttia. Nettotuonti kasvoi lähes kolmella prosenttiyksikÜllä.

Syy nettotuonnin korkealle tasolle oli pohjoismaisten sähkÜmarkkinoiden hyvä vesitilanne. Suomi toi suurimman osan sähkÜstä Ruotsista, jonka sähkÜnvienti kasvoi edellisvuodesta noin puolitoistakertaiseksi. SähkÜntuonti Venäjältä väheni runsaan neljänneksen.

Viroon sähkÜä vietiin viime vuonna miltei tuplasti niin paljon kuin edellisvuonna (3,5 TWh). Vientiä vauhditti vuonna 2014 käyttÜÜn otettu toinen siirtoyhteys Suomen ja Viron välillä. Uusi yhteys Svartbäckistä lähes kaksinkertaisti siirtokapasiteetin.

Suomen omasta sähkÜntuotannosta yli neljäsosa (27,2 prosenttia) katettiin ydinvoimalla ja lähes yhtä paljon (26,1 prosenttia) sähkÜn ja lämmÜn yhteistuotannolla. Vesivoiman osuus oli 15,8 prosenttia, hiili- ja muun lauhdutusvoiman 8,0 prosenttia ja tuulivoiman 1,3 prosenttia.

Suomessa tuotettu sähkÜ (65,4 TWh) oli viime vuonna 74-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästÜtÜntä eli hiilineutraalia, mikä on uusi ennätys. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 39 prosenttia sähkÜntuotannosta ja kotimaisten polttoaineiden osuus 45 prosenttia.

HiilidioksidipäästĂśt olivat viidenneksen vähäisemmät kuin vuonna 2013. PäästĂśjen lasku johtui ennen kaikkea sähkĂśntuonnin lisääntymisestä ja siitä seuranneesta sähkĂśn erillistuotannon vähenemisestä. đ&#x;”˛

Kiitos asiakkaat!

Saimme hienon todistuksen.

PORVOON ENERGIAN henkilĂśkun-

ta sai maaliskuussa 2015 tutustua syksyllä 2014 tehdyn asiakaskyselyn tuloksiin. Ne pohjautuvat 300 puhelinhaastattelulla saatuun materiaaliin. Sekä sähkÜverkko- että kaukolämpÜasiakkaita on kuultu.

Tuloksia verrattiin vastaavan vuonna 2011 tehdyn kyselyn tuloksiin. HenkilÜkuntaa informoitiin myÜs siitä, miten samaan kyselyyn osallistuneet muut energiayhtiÜt olivat pärjänneet.

6 | Porvoon Energia 1/2015

Porvoon Energia haluaa jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia, jotka kärsivällisesti osallistuivat puhelinhaastatteluihin. Mielipiteenne ovat erittäin hyÜdyllisiä. Niiden avulla voimme arvioida toimintaamme sekä myÜs asettaa uusia laatutavoitteita.

Merkillepantavaa oli, että asiakaspalvelumme ja tiedonjakelumme koetaan selvästi parantuneen vuodesta 2011. MyÜs muihin energiayhtiÜihin verrattuna saamme asiak-

kailtamme paremman todistuksen kuin alalla yleensä.

Tyytyväisyysindeksi ei ole muuttunut, mutta asiakkaat ilmoittivat nyt voivansa suositella Porvoon Energiaa muille selvästi aikaisempaa useimmin. Verrattuna vuoteen 2011 ajatteli yhä harvempi asiakas voivansa vaihtaa sähkÜyhtiÜtä.

Ominaisuuksia, joita asiakkaat kokevat henkilĂśkunnallamme olevan, on kyky ratkaista ongelmia ja halu palvella.

Tulos 2014 PORVOON ENERGIAN LIIKEVAIHTO kasvoi viime vuon-

na 2,5 prosenttia 52,8 miljoonaan euroon. Sekä myyntiettä käyttÜkate parani yli 10 prosenttia, jälkimmäinen lähes 15 prosenttia. Toiminnan tulos oli reilusti plusmerkkinen. Liikevoitoksi kirjattiin 2,7 miljoonaa euroa, parannusta lähes yhdeksän prosenttia.

Verrattuna edellisvuoteen tulos kuitenkin heikkeni, johtuen isojen investointien tuomista kasvaneista poistoja korkokuluista. Tulos ennen veroja oli 1,4 miljoonaa euroa, eli 6,2 prosenttia huonompi kuin vuonna 2013.

KaukolämpÜtariffeja korotettiin viisi prosenttia polttoainemarkkinoiden hintakehityksestä ja korotetuista energiaveroista johtuen. SähkÜnsiirtohintoja korotettiin niin ikään viisi prosenttia. Syyt olivat uuden sähkÜmarkkinalain kiristetyt toimitusvarmuusvaatimukset ja kantaverkkoyhtiÜ Fingrid Oyj:n korotetut maksut.

Porvoon Energian kaikki tariffit ovat korotuksista huolimatta edelleen alhaisemmat kuin energiayhtiÜillä keskimäärin. YhtiÜ on säilyttänyt asemansa yhtenä maan edullisempana sähkÜn- ja kaukolämmÜntoimittajana.

Vuosi 2014 oli kaksi prosenttia lämpimämpi kuin edellisvuosi, mikä näkyy pienentyneenä sähkĂśnkulutuksena (-1,2 prosenttia). KaukolämmĂśnkulutus kuitenkin kasvoi jonkin verran, Porvoossa 0,3 prosenttia ja Loviisassa 2,1 prosenttia, lähinnä uusien liittymäsopimusten seurauksena. đ&#x;”˛

Tabletti helpottaa Mikael Fransmanin tyÜtä.

Nyt meillä on myÜs tabletteja autossa!

PORVOON ENERGIAN HUOLTOAUTOISSA on vuo-

e m m a v s � Ka a a m ä s s hyvä perässä!

denvaihteesta lähtien ollut tabletteja, joilla tyÜntekijät pääsevät katsomaan sähkÜverkkoa, saavat asiakastietoja kuten puhelinnumeroita ja osoitteita sekä paljon muuta. Sen lisäksi tableteilla voidaan tarkistaa sähkÜyhtiÜn häiriÜkarttaa reaaliajassa. – Parasta kuitenkin on se että tabletilla näkee oman sijaintinsa ja samalla missä korkea- ja pienjännitelinjat kulkevat ja missä muuntajat sijaitsevat. Tämä helpottaa vian hakua varsinkin yÜllä, sähkÜasentaja Mikael Fransman Porvoon SähkÜverkosta sanoo.

KaukolämpÜpuolella Porvoon Energia sai parhaan todistuksen ja sijoittui hopealle koko alan vertailussa.

Osa asiakkaista pitää laskujamme vaikeaselkoisina ja muutama haastateltu alleviivasi, että olisi parannus, jos laskun eräpäivän voisi valita. Nämä ovat hyviä mielipiteitä, joista tulemme keskustelemaan yhtiĂśssä. đ&#x;”˛

Vikailmoittelu oli ennen aikarosvo Tabletilla hoituu myÜs kätevästi sähkÜpostikommunikointi tyÜtiimin kanssa. Mahdollisen vikaraportin voi myÜs tehdä suoraan paikan päällä. Aikaresursseja säästyy ja kenttätyÜ sujuu nopeammin. KäyttÜpäällikkÜ Mikael Hämäläinen lisää, että toivelistalla on mahdollisuus ottaa käyttÜÜn tyÜtehtävien niin sanottu ticket-seurantajärjestelmä. Asentajista osa on lisäksi toivonut sähkÜistä meri korttia, Hämäläinen lisää.

Porvoon SähkĂśverkolla on käytĂśssään runsaat 10 tabettia ja niitä käytetään myĂśs tehtävään kuluneiden tyĂśtuntien kirjaamiseen, joka sekin aiemmin tehtiin jälkeenpäin paperilla. đ&#x;”˛

Porvoon Energia 1/2015 | 7

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVA KRISTOFFER ÅBERG

Elämme jo kauhuskenaariota CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen ihmettelee, miksi varoitusviestit eivät ole menneet perille.

ILMASTONMUUTOKSESTA on syytä olla huolissaan.

Seuraavat 15 vuotta ovat ratkaisevia. Niiden aikana kelkka pitää saada kääntymään, päästöjen kasvu pysäytettyä ja lasku-uralle.

Porvoolainen Jouni Keronen miettii, miksi viesti huolestuttavasta kehityksestä ei ole mennyt perille.

– Puhutaan kauhuskenaariosta, mutta sellaista me oikeasti jo tällä hetkellä elämme. Sitä ei vaan tiedosteta, on business as usual. En tiedä, pitäisikö asialle keksiä joku uusi sana, auttaisiko se. Pelottelusta ei ainakaan ole apua.

Keronen teki itse viime kesänä päätöksen omistautua täysin ilmastonmuutoksen hillintään. Hän otti vastaan hänelle tarjotun vasta perustetun Climate Leadership Council -järjestön toiminnanjohtajan tehtävät ja jätti yli 25 vuoden pituisen uransa Fortumilla, missä hän innovaatiojohtajana viimeisinä vuosina oli joutunut melkein päivittäin tekemisiin ilmastonmuutoksen kanssa.

– Olin ollut paljon järjestön valmisteluissa mukana ja koko asia on muutenkin niin lähellä sydäntäni, että oli kunnia tulla kutsutuksi tällaiseen tehtävään.

Tarvitaan hyviä esimerkkejä Järjestö sai alkunsa valtaosan urastaan YK:n päämajassa New Yorkissa eri tehtävissä tehneen Tapio Kannisen pohdinnoista, millä tavoin maailman ilmastonmuutosuhkiin voitaisiin vastata. Hän tuli siihen tulokseen, että tarvitaan hyviä esimerkkejä siitä, että on oikeasti mahdollista kasvattaa taloutta ja vähentää päästöjä.

Kanninen arveli sellaisten esimerkkien löytyvän fiksuina pitämistään Pohjoismaista ja otti yhteyttä hyvin tuntemiinsa Koneen pääomistajaan Antti Herliniin sekä Sitran yliasiamies Mikko Kososeen tiedustellen, mitä Suomessa tehdään.

Herlin ja Kosonen kiinnostuivat asiasta ja kokosivat eri sidosryhmien edustajia, niiden joukossa Fortumin Jouni Keronen, keskustelemaan asiasta.

– Kokoonnuttiin neljä, viisi kertaa ja todettiin, että pitää luoda joku formaali juttu viemään asiaa eteenpäin joten päätettiin perustaa yhdistys, Keronen kertoo.

8 | Porvoon Energia 1/2015

Yhdistys perustettiin viime kesänä. Puheenjohtajaksi valittiin Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Perustajajäseniä olivat Outotecin ja Koneen lisäksi Fortum, Caverion, Gasum, Kemira, Neste Oil, Nokia, St1 ja Sitra.

Paniikkiin ei syytä Jouni Keronen osallistuu nyt CLC:n toiminnanjohtajana kokopäiväisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävään työhön kiertämällä muun muassa eri tilaisuuksissa puhumassa tilanteen vakavuudesta.

– Paniikkia en halua – eikä ole syytäkään – luoda, mutta on tärkeää tiedostaa, että mennään kiihtyvällä vauhdilla väärään suuntaan, vaikka paljon onkin tehty suunnan muuttamiseksi. Ei kuitenkaan riittävästi.

Biokemiasta, biomateriaaleista ja bioenergiasta koostuvan biotalouden edistäminen on Kerosen mukaan tärkeätä.

– Suomen kannalta on oleellista miettiä, miten saamme metsien vuosikasvusta suurimman arvonlisäyksen irti. Jalostuksesta on hyvä esimerkki Fortumin Varkauden pyrolyysitehdas, jossa metsän tähteistä, oksista ja huonolaatuisista materiaaleista, jotka aikaisemmin meni suoraan polttoon, saadaan nyt 60–70 prosentin hyötysuhteella bioöljyä, jota voidaan lisäjalostaa.

Uusiutuvan energian portfolio Porvoon Energian satsausta bioenergiaan Keronen pitää hyvänä asiana.

– On kuitenkin vaikeaa ennustaa, miten biomassan käyttö tulee muuttumaan, sanotaan vaikka 20 vuoden tähtäyksellä, koska biota tullaan tarvitsemaan moneen tarkoituksiin kuten petrokemiallisten raaka-aineiden korvaamiseen. Petrokemiasta biokemiaan, siinä voi myös olla Suomelle iso tulevaisuusmahdollisuus.

Porvoon Energian tulevaisuuden energiaportfolio voisi Kerosen mielestä sisältää sopivasti aurinkoa, tuulta ja varastoja ja edelleen myös biomassaa sekä yhdyskuntajätteiden käyttämistä.

”Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä aika käy vähiin”

Porvoon Energia 1/2015 | 9

– Siis uusiutuvan energian portfolio. MyÜs ydinvoimaa. En näe sitä isona ongelmana. Se ei sinänsä ole minun mikään hirmu suosikki, mutta jos pitää valita, onko se fossiilista vai ydinvoimaa niin valintaan ei mene sekuntiakaan. Tänä päivänä se on ydinvoima, kun käydään sotaa hiiltä ja hiilidioksidia vastaan.

Kerosen mukaan uusiutuva energia on kuitenkin se kaikkein isoin juttu. Sen käytÜn lisäämisessä on kuitenkin pullonkaula. – Se on varastointi. Uusiutuvan energian on vaikea kehittyä hirmu isoksi, koska siinä on vaihtelevuusongelma, esimerkiksi aurinkoa ja tuulta ei ole tasaisesti hyÜdynnettävissä, tarvitaan varastoja.

Konvertointi voi olla ainakin osaratkaisu. Saksassa on tehdas, jossa aurinko- tai tuulivoimalla tehty sähkÜ muutetaan varastoitavaksi maakaasuksi. Savukaasuista voi myÜs ottaa hiilen ja tehdä maakaasua. Maakaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, mutta myÜs käyttää takaisin sähkÜn tuottamiseen. – Tämä on todella mielenkiintoinen tulevaisuudennäkymä.

Hiilidioksidivähäinen perintÜ Suomessakin on Kerosen mukaan yrityksiä, joilta lÜytyy hyviä uusiutuvan energian ratkaisuja. – Niitä pitäisi vaan aktiivisemmin ottaa käyttÜÜn. Se auttaisi myÜs vientibisnestä. Naapurimaissamme esi-

merkiksi cleantech on jo kova sana. Meilläkin ollaan kyllä heräämässä kilpailuun siitä, kenestä tulee uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun energian suurvalta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat myÜs ihmiset yksilÜtasolla tehdä paljon. – Jokainen voisi tehdä omassa elämässään muutaman asian vuodessa, jolloin saisimme omilla asumiseen ja liikkumiseen liittyvillä valinnoillamme elämämme asteittain hiilidioksidivähäisemmäksi ja perintÜmme hiilidioksidivähäiseksi. – Kun muutimme viime kesänä Porvooseen hankimme ostamaamme taloon Vanhassa Porvoossa maalämmÜn, kun siihen ei voitu saada kaukolämpÜä. En voinut ajatellakaan kutsua ketään kollegaa kylään ennen kuin Üljylämmitys oli vaihdettu ympäristÜystävällisempään lämmitysmuotoon.

Keronen kertoo perheen myĂśs ajavan biokaasuautoilla, jotka ovat ympäristĂśn kannalta ja myĂśs taloudellisesti hyvä vaihtoehto. – Jos ei pysty tekemään tämäntapaisia muutoksia niin sitten voi esimerkiksi puuta istuttamalla kompensoida asioita. Mekin ostamme niitä World Visionilta ja Kirkon ulkomaanavulta. Puut sitovat hiilidioksidia. – Pitää tehdä asiat helpoiksi, se on usein kynnys tässä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä henkilĂśkohtaisella tasolla. đ&#x;”˛

Porvoon Energia CLC:n jäsen

PORVOON ENERGIA on hyväksytty Climate Leadership Councilin jäseneksi. – Olen tosi iloinen, että Porvoon Energian kaltainen yhtiÜ on liittynyt joukkoomme, sanoo CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Haluamme näitä alan johtotähtiä mukaan tyÜhÜmme. Onhan Porvoon Energia omassa kokoluokassaan Suomen vihreimpiä energiayhtiÜitä.

10 | Porvoon Energia 1/2015

Climate Leadership Council on suurten suomalaisyritysten perustama yhteenliittymä, jonka tavoitteena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyÜdyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhdistys edistää alansa parhaiden kansainvälisten käytäntÜjen tunnetuksi tekemistä ja siirtämistä Suomeen. Yhdistyksen perusajatus on, että kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristÜhaasteisiin.

Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick WackstrĂśm katsoo yhtiĂśn

arvojen ja pyrkimysten hiilidioksidipäästÜttÜmyyteen kaikessa toiminnassa sopivan hyvin yhteen CLC:n toimintaperiaatteiden kanssa ja vahvistavan yhtiÜn julkisuuskuvaa ympäristÜä huomioonottavana toimijana. – KaukolämpÜtuotantomme Porvoossa perustuu lähes sataprosenttisesti uusiutuvien polttoaineiden käyttÜÜn ja Loviisassakin pääsemme suunnitteilla olevan uuden lämpÜkeskuksen myÜtä yhä lähemmäksi sadan prosentin tavoitettamme.

WackstrĂśm muistuttaa myĂśs, että Porvoon Energia vuodenvaihteesta lähtien myy ainoastaan sähkÜä, jonka tuottamiseen ei ole käytetty yhtään fossiilista polttoainetta. đ&#x;”˛

TEKSTI ROLF GABRIELSSON

Porvoon Energian kaukolämpÜ tuotetaan lähes 100 % uusiutuvalla polttoaineella.

KIRJALTAJANTIE

HARABACKA

Puu 90 % Biokaasu 10 %

Biokaasua maakaasun sijasta GASUM JA PORVOON ENERGIA ovat allekirjoittaneet sopimuksen biokaasuyhteistyÜstä. Sopimus antaa Porvoon Energialle mahdollisuuden kustannustehokkaasti ja ympäristÜystävällisesti käyttää jätteistä tuotettua biokaasua Harabackan lämpÜvoimalaitoksessa ja Kirjaltajantien lämpÜkeskuksessa. Tällä ratkaisulla uusiutuvan polttoaineen käyttÜ kaukolämmÜn tuotannossa Porvoossa nousee lähes sataan prosenttiin.

Liittyimme biokaasusertifikaattijärjestelmään Porvoon Energia on liittynyt mukaan Suomen maakaasuverkoston alueella toimintansa aloittaneeseen biokaasusertifikaattijärjestelmään. Samassa yhteydessä Por voon Energia ja Gasum ovat sopineet biokaasusertifikaattien hankkimisesta. Yksi biokaasusertifikaatti syntyy jokaista maakaasun siirtoverkkoon syÜtettyä biokaasun megawattituntia kohti.

Gasumin biokaasu tuotetaan jätteistä ja sitä syÜtetään puhdistettuna maakaasuverkostoon Espoossa, Kouvolassa ja Lahdessa. Biokaasun raaka-aineet ovat sataprosenttisesti kotimaisia ja uusiutuvia ja kaasu soveltuu ilman lisäinvestointeja kaikkiin samoihin käyttÜkohteisiin kuin maakaasukin.

Gasumin biokaasukumppanuudella Porvoon Energia lisää ympäristÜystävällisen lämmÜntuotannon osuutta ilman lisäinvestointeja nykyiseen lämmÜntuotantokapa-

siteettiin. Nyt tehdyn biokaasusertifikaattisopimuksen suuruus vuodelle 2015 on 12 GWh. – Porvoon Energia pyrkii arvojensa mukaisesti järjestelmällisesti vähentämään ekologista jalanjälkeään.

YhtiÜ investoi ympäristÜystävälliseen energiatuotantoon, koska ainoastaan energian säästÜllä ja laadunhallinnalla voimme saada ympäristÜkuormitusta pienemmäksi.

Gasumin tarjoamat biokaasusertifikaatit soveltuvat ympäristÜystävälliseen tapaamme toimia. Samalla saamme nostettua edelleen uusiutuvan energian osuutta kokonaisuudessaan kotimaisella biokaasulla, kertoo kehitysjohtaja Jukka Rouhiainen Porvoon Energiasta. – Olen iloinen biokaasuyhteistyÜstä Porvoon Energian kanssa. Kiertotalouteen perustuva biokaasu on kestävä tapa lisätä uusiutuvan energian osuutta. Porvoon Energia on esimerkillisesti alentanut päästÜjään ja lisännyt uusiutuvan energian osuutta lämmÜntuotannossa. YhteistyÜmme on hyvä esimerkki siitä, että kaasusta on moneksi. Tekemämme sopimus tukee entisestään biokaasumarkkinan kehittymistä, toteaa liiketoimintayksikÜn päällikkÜ Jukka Metsälä Gasumilta Gasum myy biokaasua lämmÜn ja voiman tuotannon lisäksi liikennekäyttÜÜn sekä kuluttajatuotteita valmistavalle teollisuudelle ja palveluita tarjoaville yrityksille.

Kaasuverkostoliityntä mahdollistaa vaivattomasti biokaasun käytĂśn aloittamisen. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 1/2015 | 11

Uusiutuvan polttoaineen � a käyttÜ lisääntyy 70 prosentista 90 prosenttiin.

Jukka Rouhiainen Porvoon Energian kehitysjohtaja

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVAT DAN ANDERSSON JA MAX BACKMAN

Uusi biolämpÜkeskus tuo Loviisaan lisää kaukolämpÜä PORVOON ENERGIA lisää kaukolämpÜkapasiteettiaan

Loviisassa. Nykyinen kymmenen vuotta vanha lämpÜkeskus teollisuusalueen Urakoitsijantiellä saa vierelleen isomman biolämpÜkeskuksen. Uusi laitos nostaa uusiutuvan polttoaineen osuuden kaukolämpÜtuotannossa nykyisestä noin 70 prosentista noin 90 prosenttiin.

Vuonna 2005 käyttÜÜn otetun biolämpÜkeskuksen teho on pyÜreästi seitsemän megawattia. Uuden teho tulee olemaan 12 megawattia. Tarkoitus on päästä perustustÜihin tänä kesänä. Valmis uuden laitoksen on määrä olla ensi vuonna.

Uusi biolämpÜkeskus rakennetaan nykyiselle hakevarastoalueelle. Hakevarasto siirretään viereiselle Porvoon Energian vuokraamalle alueelle.

Porvoon Energian kehitysjohtaja, Jukka Rouhiaisen mukaan kyse on kaiken kaikkiaan usean miljoonan euron investoinnista, joka tulee mahdollistamaan kaukolämmÜn jakelun laajentamista Loviisassa. – Tulemme kytkemään Valkon paikallisverkon pääjakeluverkkoon. MyÜhemmin saattaa tulla ajankohtaiseksi laajentaa verkkoa myÜs täysin uusiin alueisiin.

12 | Porvoon Energia 1/2015

Nykyistä lämpÜkeskusta ei pureta. Sitä tullaan käyttämään uuden laitoksen huoltoseisokkien aikana ja myÜs tarvittaessa kaukolämmÜn kulutuksen ollessa suurimmillaan. Porvoon Energia haluaa päästä käyttämästä kaukolämpÜkeskuksen yhteydessä olevia varaÜljykattiloita.

Sekä nykyisessä että tulevassa lämpÜkeskuksessa käytetään lähialueilta hankituista metsähakkeesta tehtyä biomassaa polttoaineena. MyÜs uusi keskus on puhtaasti lämpÜä tuottava laitos. SähkÜä siinä ei tuoteta, toisin kuin Porvoon Energian molemmissa biovoimalaitoksissa Porvoon Tolkkisissa ja kaasuvoimalaitoksessa Harabackassa, jotka kaikki kolme ovat lämmÜn ja sähkÜn yhteistuotantolaitoksia.

Rouhiaisen mukaan Loviisaan suunnitellun lämpĂśkeskuksen edustamassa kokoluokassa ei ole nykyisillä sähkĂśn hintatasoilla kannattavaa tehdä yhteistuotantolaitosta. – SähkĂśn tuotantoprosessi tuo monimutkaisuutta ja paljon lisää kustannuksia laitosinvestointiin. Sen takia päädyimme lämpĂśkeskusratkaisuun. đ&#x;”˛

KaukolämmÜn kysyntä pysynyt vilkkaana KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ on edelleen vilkasta niin uusil-

la kuin vanhoillakin alueilla. Porvoon Energian lämpÜ- ja tuotantopäällikkÜ Ari Raunio katsoo tämän johtuvan muun muassa kaukolämmÜn vaivattomuudesta. – Se on myÜs edullinen verrattuna muihin lämmitysmuotoihin.

Porvoon Energia laajensi kaukolämpÜverkkonsa viime vuonna Porvoossa 3,7 kilometrillä ja Loviisassa yhdellä kilometrillä. Porvoossa verkolla on nyt mittaa hieman yli 150 kilometriä ja Loviisassa vajaa 30 kilometriä.

Suomessa kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2014 lopussa lähes 1,33 miljoonaa ja kaukolämpÜtaloissa asui 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kytketty kaukolämpÜÜn.

Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta jo yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmÜllä.

Kolme neljäsosaa kaukolämpĂśtuotannosta Suomessa tapahtuu lämmĂśn ja sähkĂśn yhteistuotantona niin sanotuissa CHP-laitoksissa. Niissä säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että lämpÜä ja sähkÜä tuotettaisiin erikseen. PäästĂśt vähenevät samassa suhteessa. đ&#x;”˛

KIINNOS TUITKO KAUKOL Ă„MMĂ–ST Ă„?

OTA YHT EYTTĂ„!

☎

019 661 4

11

Enemmän kaukolämpÜä kotimaisilla polttoaineilla koko maassa KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO laski sähkÜn tuotannon tapaan jonkin verran vuonna

2014 edellistä vuotta lämpimämmän sään johdosta.

Puun ja muiden biopolttoaineiden käyttÜ energialähteinä kaukolämmÜn tuotannossa jatkoi voimakasta kasvuaan ollen viime vuonna yhdeksän prosenttia. Puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 31 prosenttiin. Hiilineutraalin kaukolämmÜn tuotannon osuus nousi jo 33 prosenttiin kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmÜn käyttÜ.

Kotimaisten polttoaineiden osuus ylitti ensi kertaa 50 prosentin. Jätteet ovat tärkeä ja kasvava lisäenergianlähde, jolla fossiilisten polttoaineiden käyttÜä on voitu vähentää. Jätteiden osuus kaukolämmÜn polttoaineista oli viime vuonna lähes kuusi prosenttia.

Maakaasulla tuotettiin runsas viidennes (22 prosenttia) kaukolämmÜstä, eli neljä prosenttiyksikkÜä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka myÜs kivihiilen osuus (24 prosenttia) laski kaksi prosenttiyksikkÜä, ohitti se nyt maakaasun. Turpeen osuus polttoaineiden käytÜstä pysyi edellisen vuoden tasolla, 13 prosenttina.

Yhdistetyn lämpÜ- ja sähkÜtuotannon osuus kaukolämmÜn kokonaistuotannosta nousi runsaalla prosenttiyksikÜllä lähes kolmeen neljäsosaan (74 prosenttia).

Viralliset tilastot osoittavat kaukolämmĂśn toimitusvarmuuden olevan edelleen huippuluokkaa, viime vuonna 99,98 prosenttia. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja ja niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. đ&#x;”˛

Porvoon Energia 1/2015 | 13

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVAT DAN ANDERSSON JA ROBERT JUSLIN (VESSĂ–NET)

Porvoon SähkÜverkko ja VessÜnet yhteistyÜssä VessÜÜssä

SähkÜkaapeli ja kuitukaapeli samaan ojaan PORVOON SÄHKÖVERKKO OY jatkaa ilmajohtojen korvaamista maakaapeleilla sähkÜntoimitusvarmuuden turvaamiseksi. Tämän vuoden suurin maakaapelihanke toteutetaan VessÜÜssä Sondbyn ja Sanduddenin välillä.

Kysymyksessä on osin sääherkästä tolppalinjasta, joka lisäksi on eräillä osilla 1960-luvun alusta ja näin olleen lähestyy jo elinkaarensa loppua.

Investoinnista hyÜty laajalle alueelle Verkkosuunnittelija Michael Lillandt kertoo hankealueen käsittävän Sondbyntien kokonaisuudessaan, osia LüngÜrenistä, Karilaniemestä, Sondbynpolusta, Vialsalmesta, KÜttbodasta ja Sanduddenista. – Maahan kaivetaan noin kuusi kilometriä 20 kilovoltin maakaapelia ja saman verran puretaan 20 kilovoltin ilmajohtoa.

MyÜs noin kahdeksan kilometriä pienjänniteverkon ilmajohtoa korvataan hankkeen puitteissa maakaapelilla. Tolppamuuntajia vaihdetaan puistomuuntajaasemiin ja Sondbyssa rakennetaan kauko-ohjattu niin sanottu erottaja-asema muuntajineen.

Hanke koskee seitsemisenkymmentä sähkÜverkkoasia-

kasta. Tarkoitus on päästä toteuttamisvaiheeseen syksyllä. Valmista pitäisi tulla ensi vuoden syksyyn mennessä.

Erikoista tässä hankkeessa on yhteistyÜ, jota tehdään osuuskunta VessÜnetin kanssa. Osapuolet laskevat kaapelinsa samaan kaivantoon, Porvoon SähkÜverkko maakaapelia ja osuuskunta valokuitukaapelia. Molemmille syntyy säästÜä, kun kaivamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. MyÜs asiakaskontaktit hoidetaan yhdessä.

Asiakkaat saavat samalla tietoa sekä sähkÜverkkosaneerauksesta että kuituverkkolaajentamisesta.

Porvoon SähkĂśverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo hankkeen maksavan yhtiĂślle noin 450 000 euroa. SähkĂśverkosta on nyt noin kolmannes maakaapeloitu ja tavoitteena on päästä 60 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Tänä vuonna maakaapelia asennetaan kaikkiaan noin 120 km. – Vuodessa investoimme 6–7 miljoonaa euroa, ja suurin osa siitä käytetään verkon saneeraukseen, johon kaikkiaan tulee menemään noin 60 miljoonaa euroa ennen kuin tavoite on saavutettu. đ&#x;”˛

Kaikki VessÜÜn kylät kuituverkossa VALOKUITUVERKON rakentaminen VessÜÜssä on loppusuoralla.

Suomenlahden suurimman Suomen rajojen sisällä olevan saaren kaikki kymmenen kylää – Kroksnäs, Brattnäs, Hummelsund, Hommanäs, Nygürd, KurbÜle, LondbÜle, BaggbÜle, SkavarbÜle ja Sondby sekä Näse, Bütviken ja Grundviken – on kytketty verkkoon.

VessÜÜn valokuituverkkohanke alkoi syksyllä 2011, osuuskunta perustettiin 14.9. ja lokakuun viimeisenä

14 | Porvoon Energia 1/2015

päivänä ensimmäinen metri kaapelia oli maassa. Ensimmäinen kiinteistÜ kytkettiin verkkoon elokuussa 2012.

Tänä päivänä osuuskunnalla on 122 jäsentä. VessÜÜn noin 500 kotitalouksista viitisenkymmentä on tähän mennessä liitetty verkkoon, osuuskunnan rahastonhoitaja Robert Juslin kertoo. – Verkon rakentamiskustannukset saamme maksetuksi 75 liittymällä, jonka jälkeen kuukausimaksut riittävät kattamaan juoksevat menot.

Juslinin mukaan hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 720 000 euroa. – Nyt olemme noin 600 000 eurossa ja yhteenlaskettu tukiprosentti on 65. Osuuskunta on saanut tukea EU:sta, valtiolta ja Porvoon kaupungilta. Puuttuva osa rahoitetaan osuus- ja liittymismaksuilla sekä lainavaroilla.

Osuuskunnan varapuheenjohtajan, Henrik Westerlundin mukaan runkokaapelia on vedetty nyt 78 kilomet-

SähkÜ- ja kuitukaapelin alustava reitti Sondbyssä.

riä ja talokaapelia 50 kilometriä. – Kaapeliojien pituus on yhteensä lähes 50 kilometriä. Olemme myÜs rakentaneet noin neljä kilometriä tolppalinjaa. Kaikki rakentaminen tapahtuu talkoovoimilla yhdessä eri ammattikuntien ammattilaisten kanssa. – VessÜnetin nykyinen nimellisnopeus on 100/100 Mbit/s, mikä pesee ADSL ja langattomat nettiyhteydet mennen tullen. Tällä nopeudella hitaasti latautuvia kotisivuja

ei enää ole ja sähkĂśposti lähtee raskaillakin liitteillä ajatusta nopeammin, Westerlund vakuuttaa. – VessĂśnet tarjoaa myĂśs useita uusia, nopeita ja vakaita mahdollisuuksia nauttia TV-, musiikki- ja peliviihteestä sekä videoyhteyden pitämiseen läheisiin ja rakkaisiin sekä tietysti myĂśs kodin ja mĂśkin valvomiseen. đ&#x;”˛

KMR-Trans ja VessÜnetin talkooporukka on rakentanut suurimman osan VessÜÜn runkolinjoista.

Tämän se maksaa: •

Osuuskunnan jäsenmaksu kuituvarauksineen 450 euroa

•

Liittymismaksu 2 400 euroa

•

Asennuspaketti sisältäen WLAN-kotipäätteen 290 euroa

Porvoon Energia 1/2015 | 15

TEKSTI MARIKA KANGASKOLKKA | KUVAT DAN ANDERSSON JA ENERGIATEOLLISUUS RY

KesätÜitä ja opintoja Porvoon Energia on kahdella kesätyÜpaikalla osallistunut energia-alan tämänvuotiseen kampanjaan Piirrä itsellesi kesäduuni.

On tärkeätä antaa nuorille vastuullista tyÜtä �Kampanja oli voimassa helmi–maaliskuun ajan. Kampanjan myÜtä Porvoon Energia on myÜs mukana Vastuullinen kesäduuni 2015 kampanjassa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille enemmän ja laadukkaita kesätyÜpaikkoja.

ENERGIA-ALA haluaa omalla kampanjallaan Piirrä it-

sellesi kesäduuni, tavoittaa nuoria ja tarjota heille tietoa alan koulutuksista ja uramahdollisuuksista.

Energiateollisuus ry on avannut oman nuorisosivuston, energiamaailma.fi, jossa kerrotaan energia-alan eri ammateista ja miten näihin voi kouluttautua. Sivustolla on myÜs materiaalia opettajille käytettäväksi opetuksessa.

Energia-ala Suomessa tarjoaa ammattiin kouluttautuville nuorille yhteensä noin 1600–1800 kesätyÜpaikkaa vuosittain.

Porvoon Energia palkkaa joka kesä noin ulle? sti n 20 opiskelijaa kesätÜihin. i s n e ai

Jot ntat invali lla ja tutki t a m Tee am ilma.fi sivu uudet s iamaa hdolli energ iset urama at. milla dottav o a u sin

Nina Fransas ViestintäpäällikkÜ, Porvoon Energia

16 | Porvoon Energia 1/2015

Ei niin tavanomainen tapa etsiä tÜitä Piirrä itsellesi kesäduuni -kampanja oli suunnattu 14–17 -vuotiaille nuorille.

Piirroksella, valokuvalla tai sarjakuvalla oli mukana kahden viikon kesätyÜpaikkahaussa valitsemaansa yritykseen, joka kuuluu kampanjaan.

Vuonna 2014 kampanjaan osallistui 110 hakijaa ja noin puolet sai kesätyĂśpaikan, monet varmasti elämänsä ensimmäisen oikean kesätyĂśpaikan. Lisäksi valitaan parhaimmat tuotokset ja niistä tehdään mahdollisesti animaatio, juliste tai sarjakuvakirja. Materiaali julkistetaan myĂśs Energiateollisuuden nuorisosivustolla, Facebookissa ja Youtubessa. đ&#x;”˛

TEKSTI MARIKA KANGASKOLKKA | KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA, MAAHANTUOJIEN

Idea

�Turhautuminen on melkoinen kun tajuaa, että kodin WiFi ei ulotukaan talon kaikkiin huoneisiin tarvittavalla voimakkuudella.

Johan MannerstrĂśm, IT-konsultti Ab MannerCorp Oy

Tietoverkko pistorasioiden kautta Yhä useampi kodin laitteista tarvitsee vakaan verkkoyhteyden. DatasähkÜadaptereilla kodin tietoverkkoa on helppo laajentaa.

TV:N KATSELU internetin kautta on

lisännyt tarvetta laajentaa kodin kiinteää tietoverkkoa. Langaton verkko ei kuitenkaan aina ole paras ratkaisu sillä monet kodin laitteet vaativat verkkokaapelikytkennän. DatasähkÜadapterit mahdollistavat kotiverkon laajentamisen ilman rumentavia kaapelivetoja. – Verkko sähkÜverkon kautta takaa vakaan yhteyden samalla, kun se myÜs mahdollistaa suuremmat nopeudet esimerkiksi tietokonepelejä varten, IT-konsultti Johan MannerstrÜm kertoo.

Adaptereita on ollut markkinoilla jo yli kymmenen vuotta, mutta ne ovat vasta nyt lyÜneet itsensä läpi. MyÜs tarjonta on aikaisempaa laajempaa, ja on syytä etukäteen miettiä tarvitseeko adapterin, jossa samassa yksikÜssä on useampi portti, tai adapterin, joka sijoitetaan sähkÜpistorasian ja sähkÜpistokkeen väliin, mikä on hyvä ratkaisu esimerkiksi vanhoissa taloissa, joissa usein on vähän pistorasioita. Adapterit myydään usein pareittain, yksi johtamaan verkko-

yhteyden modeemista sähkÜverkkoon ja toisen siirtämään verkkoyhteyden tietokoneeseen, älytelevisioon tai pelikonsoliin.

Adaptereiden siirtonopeudet ovat tänä päivänä standardin mukaisesta 100 Mbit/s aina 1 000 Mbit/s asti. – Tavalliselle kotitaloudelle 100– 200 Mbit/s riittää useimmiten hyvinkin, MannerstrÜm sanoo.

Tämän nopeusluokan adaptereilla on hyvä hinta-laatusuhde ja ne soveltuvat normaaliin televisiokatseluun internetin kautta tai tietokonekäyttÜÜn. Nopeudet ovat aina suuntaaantavia ja laitteen hinta korreloi myÜs tässä tapauksessa korkeamman siirtonopeuden kanssa. – Tavallinen käyttÜ ei kuitenkaan aiheuta ongelmia ja se, että nopeus ei ole aivan huipussa näkyy ainoastaan silloin, kuin siirretään esimerkiksi suuria tietomääriä, MannerstrÜm jatkaa.

Adapterit kannattaa liittää suoraan pistorasiaan, jatkojohdot alentavat latausnopeutta. Mieluiten adapterit

saisivat myĂśs olla samalla sulakkeella.

Kerrostalohuoneistojen pistorasiat ja valaisimet ovat yleensä saman sulakkeen alla, joten ei muuta kuin kytkemään ja käyttämään. Vanhemmissa ja useampikerroksisissa omakotitaloissa on hyvä pitää mielessä, että sulakkeet voivat aiheuttaa päänvaivaa. – Mutta pitää kokeilla ja katsoa, toimiiko. TodennäkÜisesti toimii, MannerstrÜm toteaa.

Verkko voi myÜs toimia sähkÜverkoissa sulakkeiden yli. TällÜin kuitenkin saattaa käydä niin, että kun esimerkiksi lähellä oleva valaisin sammutetaan, lakkaa verkko toimimasta. Ratkaisu on silloin useampi adapteri, joilla voidaan kytkeä yhdestä sähkÜverkosta toiseen.

Tietoturva vaihtelee merkistä toiseen, mutta useimmat tarjoavat monipuolisia salausasetuksia, joihin kannattaa tutustua. On aina tärkeää muuttaa verkon oletusnimi ja salasana. Tarkempia ohjeita lĂśytyy tietenkin tuotepakkauksesta, noudata niitä, kuuluu MannerstrĂśmin neuvo. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 1/2015 | 17

TEKSTI MARIKA KANGASKOLKKA, PAMELA WESTERLUND | KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA, MAAHANTUOJIEN

Ladattavat työkalut

Tulevaisuuden tuulia Pensasaita pitäisi leikata, mutta leikkurin pitkä johto on aina solmussa. Moottorisaha ei taaskaan käynnisty, vaikka kuinka vedät ja riuhdot. Tankatessa koko laite on yhtäkkiä bensan valelema, taas. Neuvoja löytyy.

18 | Porvoon Energia 1/2015

Flexo-Powerin Kristian Karlsson kertoo jo tänä päivänä löytyvän hyvinkin tehokkaita akkukäyttöisiä työkaluja.

USEIMMAT MEISTÄ AJATTELEVAT porakoneita ja ruuvinvääntimiä, kun puhe siirtyy akkukäyttöisiin työkaluihin. Markkinoilla on kuitenkin liuta muitakin akkukoneita ja uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti.

Ammattilaiset, kuten puusepät ja kirvesmiehet ovat tottuneet käyttämään painoltaan kevyempiä akkukoneita jotka käynnistyvät napin painalluksesta silloin kuin niitä tarvitaan. Nyt näitä ammattikäyttöön suunniteltuja koneita on myös harrasteremontoijan ja kotipuutarhurin ulottuvilla.

Hinta ei ratkaiseva Kristian Karlsson Porvoon Flexo-Power Oy:stä suosittelee akkukäyttöisiä työkaluja kotikäyttöön. Ostohinta on toistaiseksi kovempi kuin bensiinikoneilla, mutta toisaalta käytössä ei kulu rahaa polttoaineeseen.

Sama akku sopii useimmiten toiselle samanmerkkisel-

Ruohonleikkuri ja trimmeri ovat esimerkkejä hiljaisista ja pakokaasuttomista puutarhatyÜkaluista. AkkukäyttÜinen moottorisaha on sekin tehokas apuri.

le laitteelle joten seuraavaa laitetta ei tarvitse ostaa akun kanssa, vaan esimerkiksi moottorisahan akkua voi käyttää myÜs trimmerissä. Hyvässä akussa on indikaattori, joka osoittaa kuinka paljon latausta on jäljellä, ja pikalaturi lataa keskisuuren akun noin tunnissa.

Tehokkaita ja pakokaasuttomia Porvoon Agro-HG:n Ingmar Bussman kertoo, että asiakkaat, jotka ovat ostaneet akkukäyttÜisiä moottorisahoja, trimmereitä tai pensasleikkureita, ovat olleet hyvin tyytyväisiä tyÜkaluihinsa. Laitteet ovat helppokäyttÜisiä ja hiljaisempia, niissä ei ole johtoja, jotka sotkeentuvat, eivätkä ne päästä pakokaasuja. – AkkukäyttÜinen pensasleikkuri tekee yhtä hyvää jälkeä kuin sähkÜ- tai bensiinikäyttÜinen leikkuri, Bussman toteaa ja sanoo uskovansa, että ladattavien tyÜkalujen suosio nousee sitä mukaa kuin akkujen tekniikka kehittyy. – Kohta kaikki koneet ovat akkukoneita.

MyĂśs Flexo-Powerin Karlsson uskoo, että esimerkiksi robottiruohonleikkurit, akkukäyttĂśisiä nekin, tulevat yleistymään. – Nurmikko on aina hyvännäkĂśinen, ei tarvitse itse leikata ja huoltokustannukset ovat pienet. đ&#x;”˛

Virtapiste huolehtii latausasemista VIRTAPISTE.FI on uusi maankattava mobiilipalvelu sähkÜautoilijoille. HelppokäyttÜinen palvelu kertoo reaaliajassa, missä lähin vapaa latausasema on. Sen lisäksi että palvelusta saa tietoa asemista, voi palvelun kautta myÜs tehdä lautausvarauksen.

MyÜs latauksen aloittaminen ja päättäminen hoituu kätevästi mobiililaitteella tai Virtapisteen kotisivujen kautta tilattavissa olevalla RIFID-kortilla tai -avaimenperällä.

Latausajan laskutus tapahtuu ennakkomaksuilla.

Palveluun rekisterÜityessään jäsenasiakas maksaa luottokortilla 30 euroa ja, kun jäsentilillä oleva saldo laskee 10 euron rajan alle laskutetaan jälleen 30 euroa.

Liikennevirta Oy, jonka 18 sähkÜyhtiÜtä omistaa, ylläpitää tietoa 60 latausasemasta 13 paikkakunnalla Suomessa. Lisätietoja lÜytyy osoitteessa www.virtapiste.fi Porvoossa on neljä noin 34 sähkÜauton käyttämää latauspaikkaa. Eniten varattu paikka sijaitsee Rihkamatorilla lähellä Vanhan Porvoon sydäntä.

Sitä käytetään keskimääräin yli 160 tuntia kuukaudessa.

Pensasleikkuri, jonka Agro-HG:n Ingmar Bussman esittelee, on sekin akkukäyttĂśinen. ď ˇRobottiruohonleikkuri ei kitise kesän nurmikon leikkaamisesta.

Porvoon Energia 1/2015 | 19

TEKSTI JA KUVAT MAARIT GABRIELSSON, PEAK PRESS (SIBELIUS PATSAS), KONDITORIA-CAFÉ VAHERKYLÄ-EK (LEIVOS)

Merkkihenkilön juhlinnassa

vuorossa Loviisa Kesävierasta Sibeliusta muistetaan kaupungissa niin konserteilla kuin nimikkoleivoksellakin. Viime vuonna Porvoo juhli kesänsä silloisessa Porvoon maalaiskunnassa viettänyttä Tove Janssonia.

LOVIISAAN on tänä kesänä odotettavissa matkailijoita ympäri maailmaa, kun kaupunki viettää Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta.

Loviisa liittyi kiinteästi säveltäjämestarin elämään, sillä hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa kesiä Loviisassa, jossa hänen isänpuoleinen sukunsa asui.

Sibeliusjuhlintaan onkin Loviisassa panostettu mittavasti. Vuoden aikana järjestetään konsertteja, luentoja, opastettuja retkiä, risteilyjä ja näyttelyjä. Myyntiin tulee Sibeliusleivos ja ravintoloissa tarjotaan 150 vuoden takaisia herkkuja.

Juhlavuosi huipentuu perinteisiin Sibeliuspäiviin 10.–12.9. Päivien kohokohtana on Sibeliuksen pääosin Loviisassa vuosina 1890–91 säveltämä Kullervo-sinfonia, joka esitetään lauantaina 12. syyskuuta Loviisan kirkossa.

Orkesterina toimii Lohjan kaupunginorkesteri ja solisteina sisarukset Johanna Rusanen-Kartano sekä Ville Rusanen.

Sibeliuspäivien taiteellinen johtaja, maailmalla esiintyvä sellisti Jan-Erik Gustafsson on ottanut ohjelmistoon mukaan myös Aulis Sallisen ja Pjotr Tšaikovskin sävellyksiä. Molemmilla säveltäjillä on juhlavuosi samaan aikaan Sibeliuksen kanssa, Tšaikovskilla 175-juhlavuosi ja Sallisella 80-vuotisjuhla.

Sibeliuspäivien esiintyjäkaarti on kansainvälinen ja korkeatasoinen. Taiteellisen johtajan Gustafssonin naisystävä viulisti Anna-Liisa Bezrodny esiintyy useissa konserteissa kuten myös tunnettu venäläinen viulistipariskunta Natalia Lomeiko ja Yuri Zhislin.

Joukossa on myös Rusasen sisarusten lisäksi muita kotimaisia huippumuusikoita, kuten Paavali Jumppanen ja Mika Väyrynen.

Päivät alkavat torstaina 10.9. avajaiskonsertilla Lovisa Gymnasiumissa, jossa esitetään Sibeliuksen, Aulis Sallisen, Pjotr Tšaikovskin ja Antonin Dvořákin sävellyksiä.

Perjantaina 11.9. samassa paikassa kello 18 kuullaan Sallisen, Dimitri Soštakovitšin ja Johannes Brahmsin sävellyksiä.

Loviisalainen Konditoria-Café Vaherkylä-Ek on tehnyt Sibelius-leivoksen, joka sisältää kerroksittain suklaata- ja vadelmaa sekä kermaa. Leivos on päällystetty marsipaanilla. Tyylikkään leivoksen kruunaa suklainen nuottiavain.

20 | Porvoon Energia 1/2015

Sibeliuksen Loviisa Lähde: Ja sinisempi oli taivas‌ Jean Sibelius ja Loviisa, Mia GrÜnstrand

Miten Johanssonista tuli Sibelius ja Loviisan muut Sibeliukset

JEAN SIBELIUS vietti Loviisassa,

Sibelius-nimisen suvun tarina alkaa Lapinjärveltä Sibbes-nimiseltä (tunnetaan myÜs nimellä Sibben) tilalta, josta Johan Johanssonin (1759–1820) ja Maria Matintyttären (1763–1804) kymmenlapsisen katraan toiseksi vanhin, Johan (Jean Sibeliuksen isoisä, 1785– 1844) muutti läheiseen kaupunkiin Loviisaan vuonna 1801. Hän otti muuttaessaan käyttÜÜnsä kotitilan nimestä johdetun ja Johanssonia komeammalta kuulostavan suku-

isänsä kotikaupungissa, onnellisia lapsuudenkesiä seikkaillen linnoituksen valleilla ja merenrannalla. Aikuisena nuori säveltäjä palasi vielä muutaman kerran kesäparatiisiinsa.

Viehättävä pikkukaupunki kirkkoineen, esplanadeineen ja puutalokortteleineen on monin paikoin yhä lähes samannäkÜinen kuin 1870–90-luvuilla, jolloin Sibelius nautti siellä kesästä ja merestä, musisoi ja sävelsi.

Kuva: Loviisan museo

nimen Sibelius. Johan Sibelius solmi avioliiton joulukuussa 1816 piirilääkäri Mathias Åkerbergin tyttären Katarina Fredrikan (1792–1879) kanssa.

Pariskunta osti Läntiseltä Tullikadulta, nykyiseltä Sibeliuksenkadulta talon. Perheeseen syntyi Jean Sibeliuksen isän Christianin lisäksi kolme poikaa ja yksi tyttÜ.

kiitettävästi mukaan juhlavuoteen, Loviisan kulttuuriohjaaja Sirpa Flinck kertoo. – Porvoonseudun musiikkiopisto ja Loviisan Tanssiopisto ovat mukana. Ruusujen hurmaa -tapahtumassa ja Loviisan Wanhat talo -päivillä on myÜs Sibelius teemana. Kevään aikana voi tulla lisää näyttelyjä ja pikkukonsertteja, Flinck selvittää.

Loviisan kaupungin kulttuuriohjaaja Sirpa Flinck (vas.) sanoo Sibeliuspäivien nostavan Loviisan imagoa korkealle. Matkailusihteeri Lilian Granberg odottaa Loviisaan matkailijoita ympäri maailmaa.

Samana päivänä jatketaan kello 21 �Klasarit viihteellä� Keskus-Centralenissa, jossa Sibeliuspäivien miltei koko esiintyjäkaarti esiintyy. YleisÜä hemmotellaan annoksella ooppera-aarioita, harmonikka-, sello-, viulu- ja pianoesityksiä.

Lauantaina on raatihuoneen vanhassa valtuustosalissa kello 15 päiväkonsertti �Nuori Sibelius�, jossa taiteilijat esittävät Edvard Griegin lyyrisiä pikkukappaleita, Sergei Prokofjevin Sonaatin kahdelle viululle op.56 ja Sibeliuksen Jousitrio c-mollin.

Luennot ja muuta ohjelmaa Sibelius-aiheiset luennot ovat avannet teemavuoden jo helmikuussa. Toukokuun 31. päivänä kuullaan Sibeliuksen puutarhassa -luento ja konsertti.

Kesällä Loviisan oppaat johdattavat matkailijoita Sibeliuksen nuoruusvuosien kaupunkiin. Lisäksi 24. kesäkuuta järjestetään Sibelius-risteily Svartholmaan.

Kaupungin museossa on nähtävänä Sibelius-aiheinen näyttely nimeltä �Nuori Janne�. – Paikalliset liikkeet, kahvilat ja ravintolat ovat lähteneet

Sibeliuspäivillä pitkät perinteet Loviisa viettää jo 22. kerran Sibeliuspäiviä, jotka ovat kulttuuriohjaajan mukaan joka vuosi kulttuuritoimelle suuri ponnistus. – Kaikki mahdollinen tehdään paikallisin voimin.

Hän kertoo jo lippujen myynnin alkaneen. Esitteet on postitettu ympäri Suomea. Kesän mainostukset ovat suunnitteilla a ja lehdistÜhaastat lehdistÜhaastatteluja tte telu lu uja aannetaan. nnet nn etaa et aan. aa n n. – Kaikki kki tämä maksaa. Kaupungi Kaupungin ginn bu gi budj budjetissa djet dj etis et issa is sa oon n va vara varattu att tu Sibeliuspäiville späiville parikymmentätuhatta eur euroa. roa oa.. Lo Lopu Loput putt sa pu saaaaa daan sponsoreilta ponsoreilta ja säätiÜiltä sekä lipunmyynnistä. stä. st Flinck k ppainottaa, aino ai nott no tttaa a , että Sibeliuspäivät nostavat at L Loviisan ovii ov iisa ii sann im sa imag imagoa agoa ag oa korkealle. – Sibeliuspäivät eliuspääiv ivät ät kkuuluvat uulu uu luva lu vatt my va myÜs Üs Finlands dss F Festivalsin e ti es tivalsin m markkinoinarrkk kkin inoi in oinoi ntiin, johon hon kuuluu 85 5 fe festivaalia estivvaali liaa li kuten S Savonlinnan Oopperajuhlat avon av on nli l nn nnan a O opperaju uhlat ja Porin n JJazz. azz. az z. – Niiden ollaan den kkanssa anss an ssaa ol ss olla laan la ann ssamalla amal am alla al l la viivalla markkinoinnis markkinoinnissa.

Yhteisiä issa sa.. Yh sa Yhte teis te isiä is iä esitteitä ä tehdään ainakin kuuu-della kielellä. elellä. Lisäksi on yhteisett nettisivut.

Sitä kautta uttta saadaan valtavasti alta al tava ta vast va si st näkyvyytttä. y tttä. yt ä đ&#x;”˛

Porvoon Por Po P orvoo or r vo vvoo oooon on E Energia ner nne eerrggia giiiaa 1 1/ 1/2015 /2 201 20 01 0 15 | 2 21 1

TEKSTIT JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

Torin laidalla mukavan ren Porvoon ravintolamaailma on tunnetusti rikas. Ensimmäinen bistro avattiin jo muutama vuosi sitten, ja syksyllä 2014 avajaisiaan piti sekä Eloisa Wine & Deli että Rafael’s Bistro Bar & Café.

ELOISA WINE&DELI sijaitsee vain kivenheiton päässä Porvoon torilta, aivan kaupungintalon vieressä sijaitsevassa pienehkössä kivirakennuksessa. Eloisa avattiin syyskuussa 2014 ja ravintolan lounas on jo saanut omat kanta-asiakkaansa. Kauniisti esillepantu ja hyvistä raaka-aineista valmistettu kohtuuhintainen lounas onkin ravintolan valtti – yksi monista. Keittiömestari Mark Kumlin suunnittelee viikoittain vaihtuvan lounaslistan huolella sillä vaikka Eloisan tilat ovat pienet on ruoka kuitenkin aina valmistettu paikan päällä. Kumlin kertoo keittiön ”tulikokeesta”, sisään pelmahti palomiehiä joilla oli kova nälkä mutta vain vähän aikaa.

Lounas valmistui kuitenkin nopeasti ja palomiehet ehtivät nauttia hyvästä ruuasta. Kahden lämpimän lounasvaihtoehdon lisäksi delistä voi sommitella itselleen haluamansa salaatin päivän aineksista.

22 | Porvoon Energia 1/2015

Viiniä, samppanjaa ja tapaksia Eloisan Marika Sandström kertoo että idea Eloisasta syntyi tarpeeseen, lounaspaikka jonne voi tulla myös töitten jälkeen lasilliselle viiniä hyvien ystävien seurassa. Eloisa on viiniä kuvaileva ominaisuus joka luontevasti sopi ravintolankin nimeksi. Viinien ja samppanjan seuraksi tarjoillaan tapaksia skandinaavisella twistillä.

Keittiömestari valmistaa pieniä tapaksia mielellään kauden riistasta kuten fasaanista, hirvestä tai villisiasta ja kalasta sekä kasviksista. Esimerkiksi kurpitsakeitto on ollut yksi asiakkaiden suosikeista.

– Eloisa järjestää myös viiniin liittyvää erikoisohjelmaa kuten viini- tai kuohuviinimaistajaisia, kertoo Sandström.

Eloisan omistaja Marika Sandström kertoo että ravintolan lounaat voi myös ostaa mukaan.

not bistrot Erikoiskahveja ja teetä Eloisan keittiÜ on myÜs varustettu kahvikoneiden Ferrarilla eli Marzoccolla. Pavut jauhetaan itse ja kone valmistaa muun muassa erinomaista espressoa ja capuccinoa. Kahvin seuraksi voi valita vaikka paikallisen suklaaleipurin suussa sulavaa suklaakakkua. Ja valikoima Althausin teetä on kattava, maistuisiko vaikka kupillinen Darjeeling Puttabongia tai Milk Oolongia?

ď łď€ Rafael’s ravintolat sijaitsevat Grandin talossa.

Bistrosta saa myÜs take away kahveja sekä lounasta.

RAFAEL’S BISTRO BAR & CAFE Porvoon torin laidalla on

kuin terassi sisätiloissa. Suuret ikkunat torille päin tuovat tilaan valoa ja kahvikupin ääressä on mukava seurata torin vilskettä. Sisarukset Marella Närkki ja Toni Oksanen olivat Espanjassa Madridissa tyÜmatkalla kun ajatus bistrotyyppisestä lounaspaikasta heräsi. Madridissa pieniä ravintoloita on melkein joka korttelissa. Kotona Porvoossa alkoi projekti muuttaa entinen urheilubaari bistroksi, ja Rafael’s Bistro avattiin syksyllä 2014.

Rafael’s Bistro tarjoilee lounasta arkipäivisin, ja listalla on päivän keitto ja itse leivottua leipää sekä pÜytiin tarjoiltu kotiruokatyyppinen maittava annos, esimerkiksi härkäpataa, lindstrÜmin pihvejä tai grillattua broileria. Lisäksi Bistrosta voi tilata myÜs Rafael’s Steakhousen à la carte listalta. – Kaikki ruoka tehdään itse, ja raaka-aineet hankitaan pääsääntÜisesti kotimaisilta pientoimittajilta. Kesällä lounasta voi nauttia myÜs Rafael’sin puistoterassilla, lisäävät sisarukset.

Tapaksien suosio yllätti Espanjalaisvaikutteiset tapakset ovat lÜytäneet tiensä porvoolaisten sydämiin, ja usein pienemmät seurueet sekä pariskunnat istuvat iltaa Bistrossa nauttien esimerkiksi lasillisen viiniä ja tapaslajitelmaa. Marella Närkki kertoo nopean suosion jopa hiukan yllättäneen ravintoloitsijat.

Bistrosta haluttiin tehdä rento ja viihtyisä paikka jonne on helppo tulla ja helppo olla, tässä on mitä ilmeisimmin onnistuttu.

Ruoka ja viinibaari on myÜs täyden palvelun kahvila ja tarjolla on erikoiskahveja sekä pientä suolaista tai makeaa.

Kahvitrendi on edelleen nousussa, ja tänä päivänä monet asiakkaat ovat jo hyvin kahvitietoisia.

Rafael nimi on kulkenut sukupolvelta toiselle Rafael’s Bistro Bar & Cafe sekä Rafael’s Steakhouse ovat perheyritys ja nimi Rafael on kuulunut sukuun jo pitkään.

Jo vaarin vaari oli toiselta nimeltään Rafael ja siitä lähtien suvun miehillä on ollut sama nimi. Marellalle annettiin nimi Rafaela. Luonnollisesti sisarusten ravintolan nimikin on silloin Rafael’s. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 1/2015 | 23

TEKSTI PAMELA WESTERLUND | KUVAT PAMELA WESTERLUND JA NELLA LINDSTRÖM

Lemmikeille parasta hoitoa Lemmikkieläimiä hoidetaan monin tavoin paremmin ja tehokkaammin kuin meitä ihmisiä. Eläinklinikka Avec panostaa edistyneeseen diagnostiikkaan antaakseen oikeaa hoitoa nopeasti.

CHITA WAHLROOSILLE lääketieteen opiskelu jossain muodossa tuntui luonnolliselta sillä hänen isoisänsä oli lääkäri ja isänsä hammaslääkäri. Joten eläinlääkäriksi kouluttautuminen Helsingin yliopistolla ei ollut sattumaa kuten ei myöskään perehtyminen eläinhammaslääketieteeseen. Valmistuttuaan vuonna 2001 hän avasi pienen eläinlääkäriaseman Jokikadulla Porvoossa, mutta jo 2005 toiminta siirtyi Lukiokadulle, entisen Kuurojen koulun tiloihin. Muuton yhteydessä eläinlääkäriasema sai myös nykyisen nimensä Eläinklinikka Avec.

Parin vuoden kuluttua myös nämä tilat alkoivat tuntua ahtailta ja rajoittivat klinikan palveluiden kehittämistä.

Alkoi uusien tilojen metsästys.

– Kesti lopulta kolme vuotta ennenkuin kiinteistövälittäjä löysi täydelliset tilat Porvoon Asentajantie 10:ssä, kertoo Wahlroos.

Halli oli sopiva kohde uudistaa moderniksi eläinklinikaksi sillä aiemmin avarissa tiloissa toimi huonekaluliike.

– Lisäksi kellarikerrokseen oli mahdollista rakentaa harjoittelu- ja koulutustilat vuokrausta varten. Vuosien varrella Chita ja hänen miehensä Timo Wahlroos ovat tutustuneet moneen eläinklinikkaan Suomessa perehtyäkseen erilaisiin ratkaisuihin. Ennen Kaluste Alm -kiinteistön löytämistä pari oli jopa tehnyt piirustukset 24 | Porvoon Energia 1/2015

miten he järjestäisivät klinikkansa eri toimintoja. Piirustukset sopivat täydellisesti huonekaluliikkeen tiloihin vaikka tilat olivatkin huomattavasti suuremmat kuin mitä he olivat toivoneet. Monien laskutoimitusten jälkeen Chita ja Timo päättivät tehdä suurinvestoinnin ja samalla suunnitella miten he pystyisivät houkuttelemaan asiakkaita myös Porvoon alueen ulkopuolelta. Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2014 ja nykyaikainen eläinklinikka avasi ovensa ensimmäisille asiakkailleen jo lokakuussa samana vuonna.

Leppoisaa ja toimivaa Eläinklinikka Avecin vastaanotto on kuin astuisi sisään hienoon hotelliin. Palvelu on hyvää ja mukavissa asiakastiloissa on useampi sohvaryhmä vuoroaan odottaville asiakkaille, näin eläinten ei tarvitse olla näköetäisyydellä toisistaan. Avaran vastaanoton vieressä on kuusi tutkimushuonetta. Klinikan potilasvirrat ovat suunniteltu niin että riskit kuten hankalat sairaalabakteerit voidaan ehkäistä tai ainakin minimoida tehokkaasti. Esimerkiksi yksi hoitohuoneista on tarkoitettu ihotautipotilaiden sekä tarttuvien infektiopotilaiden hoitoon, kertoo Chita. Yksi vastaanottohuoneista on taas pehmeän rauhallisesti sisustettu ja huonetta käytetään varsinkin eutanasiatapauksissa. Asiakastilojen takana

ď ˛ď€ Asiakkaat vastaanotetaan mukavissa tiloissa. Sisustussuunnittelusta vastaa Chita Wahlroos yhdessä Charlotta BjĂśrkendahlin kanssa. ď ś Chita Wahlroos ja Fille tutustuvat toisiinsa ennen nukutusta. Tänään hoidetaan Fillen hampaita.

on eläinklinikan sydän eli leikkaussalit ja tilat rÜntgenkuvauksia sekä ultraäänitutkimuksia varten. Klinikalla on myÜs laadukas ja hyvin varusteltu laboratorio sekä korkeat laatukriteerit täyttävä välinehuoltojärjestelmä leikkausinstrumenttien ja -välineiden desinfektioon sekä sterilointiin.

Hoidettavana olevat eläimet odottavat turvallisesti vuoroaan tai toipuvat toimenpiteestä suurissa häkeissä.

Esimerkiksi isommille koirille on omat kopit lattialämmityksellä, Wahlroos kertoo. Huomattavaa on myÜs että kaikissa hoitotiloissa on happiliittymä ja teknisessä tilassa on edistyksellinen happigeneraattori, joka varmistaa hapensaannin myÜs sähkÜkatkoksen aikana. – Näin edistyksellistä tekniikkaa, sekä erilliset happipullot lisätäydennyksenä, ei ole edes monessa sairaalassa, Wahlroos lisää.

Luotettava diagnostiikka on hyvän hoidon alku – Tavoitteemme on, että hoito on aina tehokasta ja taloudellista. On tärkeää että lemmikkieläin saa hoitoa ilman pitkiä odotusaikoja – tämän takia diagnostiikka on avainasemassa ja pääsemme nopeasti keskustelemaan hoitosuunnitelmasta eläimen omistaja kanssa.

Meillä on valmius tehdä monimutkaisia tutkimuksia monella lääketieteellisellä erikoisalueella, voimme esi-

Eläinklinikka Avec muutti lokakuussa 2014 Kaluste Almin vanhaan kiinteistÜÜn Porvoon Tarmolaan.

merkiksi nykyään tehdä ultraäänitutkimuksia uudella ja erittäin laadukkaalla laitteella. Uutta meillä on kardiologiset tutkimukset ja hoito. Etumme on, että myÜs koulutamme henkilÜkuntaamme monella erikoisalalla.

Voimme esimerkiksi pian tarjota myĂśs tähystystutkimuksia ja leikkauksia, Chita Wahlroos kertoo innostuneena uudesta eläinklinikastaan. đ&#x;”˛

Avecin eläinlääkäripalvelut Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa kuten neuvonta, vuosikontrollit ja rokotukset.

Sisätautien tutkimukset ja hoito mm. ruuansulatuskanavat, munuaiset, maksa, sydän- ja hengityselimistÜ sekä endokriiniset rauhaset Kardiologia sydän- ja verenkiertoelimistÜn tutkimukset Ortopedia liikuntaelinten tutkimukset sekä kirurgiset toimenpiteet.

Tähystystoimenpiteet tulossa.

Kirurgia esim. kastroinnit ja steriloinnit, sekä vaativa kirurgia kuten leikkaukset ruuansulatuskanavassa ja virtsateissä sekä kasvainten poistot.

Laboratorio-, rÜntgen- ja ultraäänitutkimukset Iho- ja korvasairauksien hoito Hammashoito esim. hammaskivenpoisto, rÜntgentutkimukset, kirurgiset hammashoidot Fysioterapia

Koiraurheilua ja esikoulua AVEC AREENA on yksi harjoitteluhalleista Porvoossa, joka on suun-

niteltu nimenomaan koiraharrastuksille. Avec Areena, joka sijaitsee Eläinklinikka Avecin kellaritiloissa, on varustettu tekonurmella joka on maton iskunvaimennuksen ansiosta hellävarainen koirien tassuille.

Kellaritiloja vuokraavat sekä yhdistykset että yksityishenkilĂśt, ja hallissa harjoitellaan muun muassa agilitya ja tottelevaisuutta. Ison hallin vieressä on pienempi tila jossa eläinhoitaja Nella LindstrĂśm vetää pentueskaria. Pentueskarissa koirat oppivat sosiaalisia taitoja yhdessä toisten koirien kanssa ja tottuvat eläinklinikallakin tapahtuviin hoitotoimiin kuten esimerkiksi kynsien leikkaamiseen ja muihin pienempiin toimenpiteisiin. đ&#x;”˛ Nisse harjoittelee innoissaan Avec Areenan radalla.

Porvoon Energia 1/2015 | 25

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVA ROLF GABRIELSSON (KLAUS HÄRÖ)

a v u k o l e t ullu t i s i l o i e ona ” Minusta t o k ä l l i e m s o j , a a j a a . ohj i r u h u a n o de i v t u l l o i s oli

Nuori Klaus Härö ajatteli ryhtyä papiksi KLAUS HÄRÖ kiinnostui jo varhain elokuvista. Jossain vaiheessa nuoruuttaan hän ajatteli myös papin uraa.

Kiinnostus elokuviin ja elokuvien tekemiseen oli kuitenkin niin palava, että se ratkaisi hänen ammatinvalintansa. Nyt porvoolainen on tapetilla viidennen pitkän elokuvansa, Miekkailijan johdosta. Tapahtumat sijoittuvat Viroon.

Olisi voinut käydä niinkin, ettei meillä Klaus Härössä olisi tänä päivänä kansainvälistäkin mainetta nauttivaa elokuvaohjaajaa. Ellei hänen isänsä olisi ollut niin haluton hankkimaan videonauhuria olisi Klausista ehkä kaikesta huolimatta tullut pappi tai jotain muuta.

– Meidän perheeseemme hankittiin varmasti viimeisenä Porvoossa videonauhuri. Niin kauan, kuin kotona asuin, sanottiin koko ajan, etten mitään videota tarvitse.

Jouduin siis odottamaan, että ne elokuvat, jotka niin kovasti halusin nähdä, tulisivat elokuvaohjelmistoon. Jäl26 | Porvoon Energia 1/2015

keenpäin olen monesti ajatellut, että elokuvajanoni olisi saattanut sammua, jos meillä olisi ollut videonauhuri, kiinnostus olisi kohdistunut johonkin muuhun, enkä olisi tänä päivänä elokuvaohjaaja.

Hän tekee vertauksen työhönsä elokuvaohjaajana.

– Joudun odottamaan pari, kolme vuotta ennen kuin vihdoin kaikkien pyrkimysteni jälkeen saan nähdä elokuvani valmiina. Ja juuri sitähän minä harjoittelin jo teini-iässä, samaa odottamista. En voinut niin vaan mennä katsomaan elokuvaa, josta olin kiinnostunut.

Joka perjantai avasin lehden siinä toivossa, että se olisi nyt elokuvailmoituksessa.

– Roikuin myös elokuvateatterissa kysymässä, mitä nyt on tulossa, ja sen jälkeen? Oli jatkuvaa odottamista, kärsivällisyyden harjoittelua ja, kuten myöhemmin osoittautui, harjoittelua työtä varten, jota tänä päivänä teen.

– Palkitseminen oli tietysti sitäkin suurempaa, kun vihdoin sain nähdä odottamani elokuvan ja kun se lisäksi usein hämmästyttävän hyvin vastasi siitä, millaiseksi olin sen päässäni itse tehnyt sen perusteella, mitä olin elokuvasta lukenut ja kuullut.

” Olin saanut vihiä siitä, että oli olemassa niin paljon muutakin, elokuvia, joita halusin nähdä, mutta joihin en päässyt käsiksi.

Monet niistä elokuvista, jotka Klaus Härö halusi nähdä, eivät myöskään koskaan tulleet porvoolaiseen elokuvateatteriin.

– Kyllähän minä pidin myös Supermanista ja muista 80-luvun lasten ja nuorten viihde-elokuvista, minkä nimisiä ne nyt sitten olivatkin, mutta olin saanut vihiä siitä, että oli olemassa niin paljon muutakin, elokuvia, joita halusin nähdä, mutta joihin en päässyt käsiksi.

– Kun joskus koulukavereitten kanssa mentiin vuokraamaan videokasetteja Radiotähdestä vastapäätä Nimbusta, olin hädin tuskin ehtinyt Hitchcockiin, Orson Wellesin ja niin edelleen, kun kaverit olivat jo kassan luona jonkun Ninja killer -elokuvan tai vastaavan kanssa.

– Olin vähemmistössä, heitä oli kymmenen ja minä olin yksi. Eivät he halunneet katsoa taide-elokuvaa. Kun he joskus sellaisen katsoivat niin se todisti heille vain sen, että Häröä ei pitänyt kuunnella.

– Vedinkin jo varhain johtopäätöksen istuessani kolme-, neljätoistavuotiaana yksin jossain Bergman-matineassa katsomassa Syyssonaattia, eivätkä edes elokuvateatterin työntekijät jaksaneet kiinnostua elokuvasta, että, jos minä joskus pääsen tekemään elokuvia, niin niistä tulee varmasti sellaisia, joita ei kukaan muu, kuin minä itse, halua katsoa.

Siinähän Klaus Härö on sittemmin saanut kerta toisensa jälkeen todeta olleensa väärässä. Hänen tekemänsä elokuvat ovat saaneet suuren yleisön ja suosion niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Ajatellen hänen varhaista kiinnostusta Bergmanin elokuviin on mielenkiintoista, että hän Ruotsin Guldbagge-elokuvafestivaalilla vuonna 2004 ensimmäisenä ulkomaisena elokuvantekijänä sai vastaanottaa Ingmar Bergman -palkinnon elokuvastaan Näkymätön Elina.

Bergman kirjoitti myös kirjeen Härölle, jossa hän kiitti nuorta elokuvantekijää erinomaisesta elokuvasta.

” Jossain vaiheessa pää oli täynnä kertomuksia ilman loppuja.

Klaus Härö on itse sitä mieltä, että elokuvan muodostuminen niin suureksi osaksi hänen elämäänsä liittyy siihen, että hän varttui Vanhassa Porvoossa ja oli perheen ainoa lapsi.

– Kuulin vanhojen tätien ja setien kertovan dramaattisia tarinoita vanhoilta ajoilta, sellaisia, jotka eivät olleet tarkoitettuja lasten korville. Ne saivatkin äkillisen lopun, kun kertojat huomasivat minun kuuntelevan.

Kuule, onko sinulla vähän lisää kahvia, sanoivat ja vaihtoivat puheenaihetta.

– Jossain vaiheessa pää oli täynnä kertomuksia ilman loppuja. No, mitä seitsemän-, kahdeksanvuotias tekee

silloin? Hän käyttää mielikuvitustaan, kokoaa ja muuttaa, istuu nauhurin kanssa ja ehkä nauhoittaakin.

– Nämä kertomukset ja tarinat olivat tiiviisti läsnä varttuessani ja toisaalta minulla oli vaikka kuinka paljon aikaa kävellä Vanhan Porvoon kaduilla ja kujilla sekä Linnamäellä, ja koota näitä palapelejä. Minulla oli aikaa sepittää.

– Päästyäni teini-ikään ja nähtyäni vähän elokuvia ja teatteria ajattelin, että tämä on jotain, mitä haluaisin tehdä, koska vaikutti siltä, että elokuvalla voi kertoa niin vahvasti ja hienosti. Elokuvasta tuli minulle muuta kuin Tom ja Jerry.

Vaan kouluvuosina Klaus Härö ei vielä tiennyt, miten elokuvantekijäksi tullaan.

– Jos joku soitti kitaraa tiesi hän aika hyvin riittikö hänen lahjakkuutensa ammattiin asti vai ainoastaan harrastusmielessä soittamiseen. Mutta minullahan ei ollut mitään referenssiä elokuvakiinnostukselleni. Olin aika pitkään valintatilanteessa, jossa halusin jotain aivan valtavasti, mutta en tiennyt, olisiko se mahdollista.

” Toisen opiskeluvuoden jälkeen ajattelin lopettaa.

Aikanaan se kuitenkin selvisi Härölle ja hän pääsi toisella yrittämisellään Taideteollisen korkeakoulun elokuvataidelaitoksen ohjaaja- ja käsikirjoituslinjalle.

– Siellä huomasin melko pian, että minulla, toisin kuin opiskelijakavereillani, ei ollut oikein mitään konkreettista kokemusta elokuvan tekemisestä, olinhan vain lukenut elokuvista ja jonkun kaitafilmin tehnyt jonkun kaverin kanssa.

– Ensimmäiset harjoituselokuvat muodostuivat minulle uskomattoman nöyryyttäviksi. Se, mitä olin päässäni nähnyt ja se, mitä sitten valkokankaalla näin, olivat niin kaukana toisistaan, että ajattelin lopettaa toisen opiskeluvuoden jälkeen. Tuntui, etten kestä sitä, kun kaikki ihmiset katsovat minua, eikä minulla ole hajuakaan siitä, mitä halusin kertoa.

Klaus Härö ei lopettanut, vaan hakeutui harjoittelutehtäviin ja työskenteli jonkin aikaa ohjaaja-assistenttina. Siinä hän näki ohjaajien työskentelytapoja, miten joku saa koko porukan mukaansa, vaikka kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan ja, miten joku toinen huutaa ja pistää kaiken muiden syyksi.

– Minulle tämä oli hyödyllistä nähdä. Minullahan ei ollut mitään sisarreferenssiä. Ensimmäisten kahdenkymmenen vuoden aikana olin oppinut kulkemaan omia teitäni ja seuraavat kaksikymmentä vuotta on mennyt aika lailla yhteistyön oppimiseen muiden ihmisten kanssa. Se on ollut vaikeaa, mutta antanut myös suurta työniloa.

Opiskelunsakin Härö suoritti sittemmin onnistuneesti loppuun saaden maisterin tutkintonsa vuonna 1999.

Sitä seuraavina vuosina hän on ohjannut kaksi lyhytelokuvaa, yhden tv-elokuvan ja viisi pitkää elokuvaa, joista Miekkailija on viimeisin.

Näistä löytyy myös hänen oma suosikkinsa, jota hän ei kuitenkaan halua nimetä.

– Niin paljon voin sanoa, että uusi elokuva tekee minut iloiseksi. Ja voin myös sanoa heille, jotka ovat pitäneet aikaisemmista elokuvistani, että en usko heidän pettyvän myöskään nähtyään Miekkailijan.

➽

Porvoon Energia 1/2015 | 27

� Lahja saada tehdä Miekkailija.

Pääroolin esittää Virossa tunnettu näyttelijä Märt Avandi, tässä yhdessä Liisa Keppelin kanssa, joka esittää yhtä miekkailijakerhon lasta. Pressikuva: Tuomo Manninen.

KLAUS HÄRÖN VIIDES pitkä elokuva kertoo nuoresta

tuntemattomasta miehestä nimeltä Endel Nelis, joka 1950-luvun alussa saapuu Haapsaluun paettuaan salaiselta poliisilta Leningradissa. Hän saa tyÜtä opettajana ja perustaa urheilukerhon lapsille. Hänestä tulee heille isähahmo ja alkaa opettaa heille suurta intohimoaan, miekkailua. Tämä vie hänet tÜrmäyskurssille koulun rehtorin kanssa, joka mustasukkaisesti alkaa tutkia Endelin menneisyyttä. Juoni kehittyy liikuttavaksi draamaksi rakkaudesta ja henkilÜstä, joka lasten kautta lÜytää elämälleen tarkoituksen.

Klaus HärÜ muistelee alussa suhtautuneensa melko skeptisesti ajatukseen elokuvan tekemisestä viisikymmentäluvun Virosta. Hän halusi mieluummin kuvata nykypäivää kuin mennä takaisin menneisyyteen, kuten hän oli tehnyt edellisissä elokuvissaan. – Mutta käsikirjoitus oli vaan niin hyvä ja, poiketen monista muista lukemistani käsikirjoituksista se sivu sivulta vain parani. Joten, kun olin lukenut sen loppuun, ajattelin, että olisi lahja saada tehdä siitä elokuva.

Klaus HärÜ sai sen tehtäväksi ja huhtikuun lopussa vuonna 2012 hän oli Haapsalussa tutustumassa paikalliseen miljÜÜseen. – Vanhoine puutaloineen se ei poikkeakaan niin paljon Porvoosta, mutta muistuttaa ehkä kuitenkin enemmän Hankoa, koska myÜs Haapsalu on tavallaan tien päässä. – Haapsalu on tsaarinajan vanha kylpyläkaupunki, jonka rautatieasema tsaarin junan pituisine pilaririvistÜineen on aivan liian iso ja mahtava kaupungin kokoon nähden. Asema rakennettiin tsaarin vierailua ajatellen, mutta tsaari ei koskaan tullut ja siellä asema nyt seisoo monumenttina jostain, joka ei koskaan toteutunut.

Miekkailija ei perustu mihinkään kirjaan, vaan käsikirjoituksen tiettyine totuudenperineen on kirjoittanut kirjailija ja kuvataiteilija Anna Heinämaa, jonka miekkailuharrastus vei hänet Haapsaluun. Siellä hän tutustui ihmisiin, jotka olivat olleet mukana sikäläisessä miekkailukerhossa. Heiltä hän kuuli kertomuksen Endel Nelistä ja piti sitä niin mielenkiintoisena, että rakensi sen pohjalta elokuvakäsikirjoituksen. – Se on kertomus aikuisesta miehestä, joka hädän hetkellä tulee lasten vanhempien tilalle ja vastoin julkista 28 | Porvoon Energia 1/2015

Klaus HärÜ elokuvan tuottajien Kai Nordbergin (oikealla) ja Kaarle Ahon (vasemmalla) ympärÜimänä. Kuva: Mari Laukkarinen.

mielipidettä perustaa miekkailukerhon. Mutta Miekkailija kertoo myÜs niistä kovista ehdoista, joiden alla virolaiset 50-luvulla elivät, HärÜ sanoo. – Samalla se on kertomus pienestä Virosta ja suuresta Neuvostoliitosta ja ylipäänsä siitä, miten isot astuvat pienten varpaille ja, miten myÜs pienten on noustava puolustamaan paikkaansa.

Mieleen tulee Venäjä ja Ukraina. Se on kuitenkin pelkkä sattuma. – Elokuvahan sai alkunsa paljon ennen kuin Ukraina tuli agendalle. Mutta onhan se ihmeellistä, miten historia toistaa itseään.

� Ihmeellistä, miten historia toistaa itseään. – HärÜ kertoo tapauksesta kuvausten alkuvaiheessa viime helmi-, maaliskuun vaihteessa, jolloin eräänä pimeänä perjantai-iltana kuvattiin traagista kohtausta, jossa pieni poika istuu iltapalaa syÜmässä isoisänsä kanssa.

Kohtauksessa ovelle koputetaan. Kaksi miestä astuu sisään ja vie vanhan miehen mukaansa, koska tämä oli julkisesti puolustanut miekkailukerhoa. – Yhtäkkiä kaikki todella hyvässä virolaistiimissä vaikuttivat poissaolevilta ja täysin kännykkÜihinsä uppoutuneina. Pyysin, että he yrittäisivät keskittyä vaativan kohtauksen kuvaukseen, johon joku hiljaisella äänellä vastasi kyllä, mutta luemme juuri venäläisten olevan Ukrainassa. – On aivan toista saada tämä uutinen siellä, kuin istua kotona kahvipÜydässä lukemassa siitä aamun lehdestä ja tyynesti itsekseen spekuloida, mihin se voi johtaa.

Klaus HärĂś sanoo saaneensa viimeisten kolmen vuoden aikana sekä viron kielen että myĂśs miekkailun pikakurssin. – Minulle se on ollut erittäin, erittäin iloinen matka, joskin välillä raskaskin. Mutta olemme kaikki auttaneet toisiamme. Kun on ollut vaikeaa olemme jaksaneet, koska olemme niin vahvasti uskoneet siihen, mitä teemme. đ&#x;”˛

Helppoa & kivaa!

Kevätkivaa!

KAKKUOHJE & KUVA NINA FRANSAS | KUVITUKSET CAMILLA HÄGGBLOM

Appelsiinikakku suklaakuorrutuksella Tämä kakkuklassikko sopii nautittavaksi kevätauringossa tai juhlissa. Appelsiinikakku on parhaimmillaan 2–3 päivän valmistuksen jälkeen ja säilyy mehevänä jääkaapissa useita päiviä. Sen voi myös pakastaa.

200 g voita 3 dl sokeria 4 kanamunaa 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria ¾ dl kahvikermaa 1 appelsiinin mehu ja raastettu kuori voita vuokaan Kuorrutukseen: noin 75 g sulatettua suklaata ja vähän appelsiinin kuorta koristeeksi.

Tee näin: Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri.

Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan.

Pese appelsiini huolellisesti. Sekoita taikinaan appelsiinin mehu, raastettu kuori sekä kahvikerma.

Sekoita taikinaa varovasti.

Kaada taikina noin 2 litran voideltuun kakkuvuokaan.

Paista 175 asteessa noin 50–60 minuuttia.

Kokeile tikulla että kakku on varmasti valmis ennen kuin otat sen pois uunista.

Annan kakun jäähtyä.

Koristele kakku sulatetulla suklaalla ja revityllä appelsiininkuorella.

Näin teet perhosbaarin Mikä voi olla rauhoittavampaa, kuin seurata perhosten tanssimista kukasta kukkaan aurinkoisena päivänä? Voit parantaa niiden edellytyksiä löytää ruokaa avaamalla perhosbaarin. Baarin teet lasipurkista, jonka täytät puhtaalla pesusienipalalla.

1 Tee makea nektari punaviinistä, fariinisokerista,

hunajasta tai siirapista. Mukaan voi sekoittaa myös banaania tai appelsiinia. Anna sekoituksen kypsyä vuorokauden huonelämpötilassa, sekoita muutaman kerran niin, että sokeri liukenee.

dy Ryh koksi i rim baa

a Ava osh per rin! baa

2 Täytä purkki niin, että pesusienipala imeytyy täyteen

nektaria. Perhoset tulevat laskeutumaan pesusienipalalle nauttimaan tarjoilusta.

3 Ripusta purkki aurinkoiseen paikkaan, esimerkiksi

puun oksaan tai pensaaseen. Muista ruokkia perhoset läpi kesäkauden!

Onko sinulla jo lintulista?

Monessa meissä asuu pieni listanluoja. Ellet ole vielä laatinut listaa lähellä kotiasi tai kesämökkiäsi pesivistä linnuista on kevät oikea aika ryhtyä toimeen.

Paljon muuta kuin kynän, muistilehtiön ja kiikarin et tarvitse. Lintukirja on hyvä olla, jos biologian tunnit olisivat sattuneet unohtumaan. Merkitse muistilehtiöön päivämäärä, linnun nimi ja sukupuoli. Ota lapset ja lapsenlapset mukaan niin nekin pääsevät tutustumaan lentäviin ja iloisesti visertäviin naapureihinsa.

Porvoon Energia 1/2015 | 29

TEKSTI JA KUVA MAARIT GABRIELSSON

Satumusikaalia esitetään heinä-elokuussa kymmenen kertaa.

PORVOON TEATTERI valloittaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa Ilolassa Postimäen näyttämÜn.

Heinäkuussa tullaan näkemään Tuovi Putkosen käsikirjoittama ja ohjaama koko perheelle suunnattu musiikkinäytelmä Kissan viikset, sanoi SuSu OuOu. Loviisan teatteri esitti näytelmän yli kolmekymmentä vuotta sitten ja se sai suuren suosion.

Ohjaaja Tuovi Putkonen on mieltynyt Postimäen miljÜÜseen. – Se on ihastuttava vanha käsityÜläiskylä, mäkitupalaisten alue 1700- ja 1800-luvulta.

Postimäelle on rakennettu areenateatteri, jossa kesäisin on pidetty ruotsinkielistä kesäteatteria. Postimäen tilat on Porvoon teatterille uudenlainen haaste. – Katsomo on pieni, mutta Porvoossa ei ole muuta kesäteatteripaikkaa, jossa olisivat katsomo ja näyttämÜ valmiina.

Postimäellä. harjoituksiaan i ti st as aa ka kk ok no in i taa terin väki odot Porvoon teat

Kulissien takana

Porvoon teatteri Postimäellä Näytelmän musiikin on säveltänyt ja sen harjoittaa esitykseen Tuovi Putkosen puoliso, oopperalaulaja Marko Putkonen. Hän sanoo näytelmän olevan enemmänkin satumusikaali, sillä siinä on musiikilla ja tanssilla iso rooli.

Kissan viikset, sanoi SuSu OuOu on Tuovi Putkosen ensimmäinen näytelmä, jonka hän on kirjoittanut aikuisiällä. – Satumusikaalia emme ole vielä Porvoon teatterin kanssa aiemmin tehneet. Vaikka tämä on kohdennettu lapsille, se sopii hyvin myÜs aikuisille, hän tähdentää.

Kissanviikset, sanoi SuSu OuOu kertoo tarinan emäntänsä kadottaneesta kissasta.

Vanha puutaloalue on päätetty purkaa ja emännän on muutettava pois.

SuSu OuOu karkaa muuttoautosta ja jää kotikonnuilleen.

Alueella on kissajengi johon kuuluvat Kunkku, Junkkari, Vilpertti ja Eveliina sekä noita Nau, joka on sokea vanha kissa ja sadun viisas.

Nau auttaa SuSu OuOuta lÜytämään tämän emäntänsä fantasioiden kautta. SuSu OuOun pitää oppia asioita kuten nÜyryyttä ja rehellisyyttä ja monia muita asioita.

Näytelmän eläinten kirjo on moninainen. Mukana on kaksi käärmettä, kyy ja anakonda. Papukaija, joka on

karannut Remulta, ja jota Remu jahtaa jossakin. – Lisäksi Papukaija puhuu kuin Remu ja laulaa kuin Remu. Lisämausteensa tuo, kun Papukaija rakastuu Puluun. Koiriakin on mukana, on Ajo-, Vahti- ja Laivakoira sekä Iloinen Hevonen.

Näytelmässä on vain yksi ihmisrooli, SuSu OuOun emäntä.

Pari kertaa viikossa pidettävät harjoitukset alkavat maaliskuun loppupuolella.

Esityksiä on heinäkuun puolivälin jälkeen kaksi kertaa viikossa, yhteensä 10 esityskertaa kahden ja puolen viikon aikana.

Näytelmän koreografian tekee tanssija Mia Koponen.

Anne Ratia suunnittelee asusteita ja lavasteita harjoituskauden aikana, jolloin roolihahmot alkavat muotoutua. Meikkauksista ja peruukeista vastaa Sanna Saarnio. đ&#x;”˛