PBE asiakaslehti 022015 web

TEEMA: Ekoenergia

PORVOON ENERGIA 2 • 2015

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

NOORA KARMA kerää ENERGIAA Porvoossa s. 22

ENERGIAPÄIVÄ 12.9.2015 s. 30 Hallamäki-investointi | EverTech | Tesla-taksi Mökkiläisille neuvoja | Loviisaan herkuttelemaan

Porvoon Energia Luonnollinen valinta

2 | Porvoon Energia 2/2015

Kuva: Amanda Englund

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla l채hell채 asiakasta.

Porvoon Energia 2/2015 | 3

PÄÄKIRJOITUS

!

ukaan m a a lk u t , t a m Fir viikko ergiansäästö

Yhteneväiset intressit Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaan Suomen riippuvuus tuontisähköstä ja muusta -energiasta on vähennettävä. Porvoon Energia pyrkii puolestaan lisäämään omavaraisuutta sähkönhankinnassaan.

On siten sekä maan että Porvoon Energian intressissä, että Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella toteutuu. Samoin hanke palvelee niin maan kuin yhtiönkin ympäristöpoliittisia tavoitteita.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ennen vuotta 2020. Tuoreen ilmastolain mukaan päästöjen pitää viimeistään vuonna 2050 olla vähintään 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

inen En Valtakunnall kakuussa vuosittain lo järjestetään nna eli tänä vuo inoi viikolla 41, Motiva koord 7 .

5 1 0 .2 0 .1 5.–11 esta 199 tumat. Vuod viikon tapah oon k tettyyn viik lähtien järjes töjä, es ityksiä, järj osallistuu yr pilaitoksia. stoviikkko.fi kuntia ja op .energiansaa w w w : ja o et Lisäti

Porvoon Energia voi jo nyt ylpeillä sillä, että kaikki yhtiön myymä sähkö on hiilidioksidipäästöttömästi tuotettu ja täten ilmastoneutraalia. Kaukolämpötuotanto on sitä jo lähes sataprosenttisesti Porvoossa ja noin vuoden päästä noin 90 prosenttisesti Loviisassa, uuden biolämpökeskuksen valmistuttua.

Porvoon Energian pyrkiessä korkeampaan omavaraisuusasteeseen sähkönhankinnassaan on lähtökohtana, että saavutettua ilmastoneutraalisuutta ei saa vaarantua. Yhtiön osallistuminen sekä TVO:n Olkiluodossa meneillään olevaan ydinvoimalan rakentamiseen että Fennovoiman suunnittelemaan ja nyt rahoitusvarmistettuun Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen tulee nähdä tätä taustaa vasten.

Tuuli- ja aurinkovoimasta tulee kasvava osa maamme sähköhuollosta ja Porvoon Energia on useamman vuoden aikana hankkinut itselleen lisää tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteettia. Olemme myös ostaneet vesivoimaa Norjasta, kun siitä Suomessa sattuu olemaan puutetta.

Tosiasia kuitenkin on, että tuuli- ja aurinkovoima ei riitä kattamaan yhteiskunnan tulevia tarpeita. Ydin- ja vesivoimaa tarvitaan jatkossakin ja myös säätövoimana pilvisiä ja tyyniä tunteja kompensoimaan.

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen merkitystä korostaa Loviisan kahden ydinvoimalayksikön käytöstä poistaminen vuoden 2030 paikkeilla. Niiden tilalle ei ainakaan nykysuunnitelmien mukaan tulla rakentamaan uusia.

Patrick Wackström toimitusjohtaja 4 | Porvoon Energia 2/2015

Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, (PL 95) 06100 PORVOO puh. (019) 661 411 faksi (019) 661 4211 www.porvoonenergia.fi

ME TEIMME LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson TAITTO JA ULKOASU | FPW Firmaservice Pamela Westerlund KANSIKUVA | Maria Kalmi PAINO | Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21, 06150 PORVOO www.painoyhtymä.fi PAINOS | 30 200 kpl

VIIKKO

41

ENERGIA

PÄIVÄ

TERVETULOA 12.9.

OHJELMA, SIVU 30

Tässä lehdessä

Tolkkisissa tuotetaan kaukolämpöä hakkeesta ja kahvikuorijätteestä. Alueella on myös EverTechin palvelinkeskus.

S . 19

CREATIVE PEAK

S . 24 S.

Syksy antaa energiaa aloittaa uutta!

Monelle syksy on yhtä kuin koulun alkamista ja vapaa-ajan harrastuksiin palaamista. Samalla kun syksy merkitsee talvikauteen valmistautumista on se myös omalla tavalla maaginen. Kesämökki laitetaan talviteloille ja kotona käännetään lämpö päälle. Toivotamme sinulle mukavia lukuhetkiä muun muassa energia-alan uutisten, energiapihien taksiautojen, katuvalaistuksen, loviisalaislounaan ja myllärin helppojen leipäreseptien parissa.

Yrjö Hallamäen pitkä työura

6

PVO:n toimitusjohtaja Lauri Virkkunen

8

Patrick Wackström PVO:n hallituksessa

9

Kahvi lämmittää monta kertaa

10

Siistimme polttoainekentän Tolkkisissa

11

Hiilidioksidipäästötöntä energiatuotantoa

12

Vihreä taksi ympäristötietoisille

12

Sähkölasku ja e-lasku

14

Opettavainen kesätyö

15

Valo tunnelman ja turvallisuuden luojana

16

Sopiva valaistus valitaan huolella

17

Älä sulje mökin sähköä pääkytkimestä!

18

Jauhoja käsityönä Anttilasta

19

Lettukestit ja leivontaa

21

Mentalistilla on syksyllä hyvää energiaa

22

Lounaalla Loviisassa

24

EverTech Oy

26

Energiaa opetuksessa

28

Tervetuloa Energiapäiville

30

Lue lisää meistä www.porvoonenergia.fi

Porvoon Energia 2/2015 | 5

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

Kiitos Yrjö! ”Minulla ei o llut siihen osaa eikä arpaa, eikä sitä oltu yhtään mietitty etukäte en, Magnus sen keksi, Yrjö Halla mäki nauraen ker too.

Hallamäen pitkän uran päätepiste Hallamäellä YRJÖ HALLAMÄKI on tehnyt pitkän työuran Porvoon Energian palveluksessa ja ehtinyt hoitaa monta erilaista työtehtävää. Kun hän syksymmällä jää eläkkeelle, on hän vähän aikaisemmin hoitanut voimajohdon rakentamisen valvojan tehtävät ansiokkaasti loppuun. Uuden voimajohdon päätepiste on Hallamäellä Pornaisten Portin teollisuusalueen läheisyydessä.

Kyseessä on Porvoon Energian tytäryhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n rakennuttama 110 kV:n voimajohto Porvoon Anttilasta Pornaisiin. Päätepisteessä Pornaisissa rakennetaan sähköasema, jota varten yhtiö hankki pienen maa-alueen.

Kun maanmittari kysyi, mitä muodostettavan tilan nimeksi laitetaan, vastasi Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander, Hallamäki.

– Minulla ei ollut siihen osaa eikä arpaa, eikä sitä oltu yhtään mietitty etukäteen, Magnus sen keksi, Yrjö Hallamäki nauraen kertoo.

6 | Porvoon Energia 2/2015

Voimajohtohanke on sikäli historiallinen, että se on Porvoon Energia -konsernin ensimmäinen. Konsernin sähköverkko on Etelä-Suomen Voima Oy:n ajoilta ja rakentama. Porvoon Energia osti yhtiön vuonna 1995.

– Kuten moni muukin tulin minäkin sieltä kaupan mukana. Aloitin Etelä-Suomen Voimassa vuonna 1979 vuorotöissä Porvoon käyttökeskuksessa Hallamäki sanoo.

Työelämänsä hän oli aloittanut jo aikaisemmin asentajaharjoittelijana Nesteellä.

– Eihän niitä suunnitelmia silloin nuoruudessa niin kummoisia olleet, jotain piti tehdä. Ajattelin sitten, että koulutustakin pitää hankkia ja jotenkin pääsin tekniseen opistoon, josta valmistuin sähkövoimatekniikan insinööriksi.

Hallamäki toteaa ammatinvalinnan osoittautuneen hyväksi.

TEXT ROLF GABRIELSSON | FOTO AMANDA ENGLUND

Kaffebriketter ....

Yli neljän miljoonan investointi NELJÄÄ MILJOONAA euroa maksava voimajohtohanke on tullut tarpeelliseksi sähkÜnkulutuksen kasvaessa nopeasti Pornaisissa kunnan jatkuvan väestÜmäärän lisääntymisen myÜtä. – Lisääntyvää sähkÜnkäyttÜä ei voida luotettavasti hoitaa nykyisellä 20 kV:n johdoilla, minkä takia päätettiin rakentaa uusi 110 kV:n voimajohto sähkÜasemineen, jolla saavutetaan merkittävä parannus sähkÜ laatuun

YLI

ja käyttÜvarmuuteen, Porvoon SähkÜverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.

Nykyinen sähkÜasema sijaitsee Vekkoskella 10 kilometrin päässä Pornaisten keskeisistä osista. Etäisyys vaikeuttaa alueen sähkÜnjakelua ja mahdollinen vakava sähkÜasemavaurio voisi Nylanderin mukaan aiheuttaa suuria ongelmia sähkÜtoimitukseen, erityisesti talvikautena.

Kantaverkonhaltija Fingrid Oyj

– Ja tyÜpaikkakin lÜytyi, vaikka tyÜmarkkinatilanne ei silloinkaan niin hyvä ollut. Taisi olla niin, että vuorotyÜn tekeminen ei kaikkia kiinnostanut. Minulle se nyt oli yksi ja sama, kyllä sellainenkin minulle sopi.

YrjÜ Hallamäki on iloinen, että on saanut tehdä monenlaista tyÜtä, mitä ei ehkä isommassa firmassa olisi ollut mahdollista. Hän toimii pitkään käyttÜpäällikkÜnä. Siirryttyään osa-aikaeläkkeelle kohta viisi vuotta sitten toimenkuva muuttui suunnittelutehtäviin sähkÜverkon puolella.

TyÜuran haasteet sujuneet hyvin – Ja viimeiseksi tuli tämä valvojan homma tässä voimajohdon rakennushankkeessa, mikä oli minulle taas jotain uutta.

Kaikki on Hallamäen mukaan sujunut hyvin, suurempia ongelmia ei ole ollut. – Sikäli tämä on ollut poikkeuksellista täällä EteläSuomessa, että ei sattunut kuin yksi asuintalo suunnitellulle johtoreitille. Sen ohi tehtiin ylimääräinen mutka.

Uusi 13,5 km pitkä voimalinja kulkee noin 10 km Fingrid Oyj:n Anttila-Nurmijärven 400 kV:n johdon rinnalla. – Yleisohje on, että uusia johtoja tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa olemassa olevien johtojen rinnalle, ettei tulisi ylimääräisiä johtokatuja.

Tästä ratkaisusta johtuen voimajohto on rakennettu samoilla 400 kV:n johdon pitkillä jänneväleillä, mistä seurasi, että puupylväät eivät voineet tulla kysymykseen, vaan kaikki pylväät ovat harustettuja, metallisia teräspylväitä.

hyväksyi uudeksi liittymispisteeksi kantaverkkoon Anttilan sähkÜaseman ja on rakentanut sinne tarvittavan johtolähdÜn. Pornaisten kunnan toive oli, että uusi sähkÜasema rakennettaisiin Pornaisten Portin teollisuusalueelle.

Parempi käyttĂśvarmuus – Tuleva uusi sähkĂśasema parantaa käyttĂśvarmuutta myĂśs laajemmin Porvoon SähkĂśverkon läntisellä jakelualueella, Nylander toteaa. đ&#x;”˛

Pitkistä jänneväleistä johtuen peltopylväiden määrä saatiin minimoitua.

Reitin suhteen ei juuri ollut vaihtoehtoja. – Fingrid sanoi, mistä saa lähteä, ja Pornaisten kunta, mihin saa tulla. Siitä muodostui aika hyvä ja suora linja.

Maastollisesti hanke on ollut haasteellinen, koska reitillä on suuria korkeuseroja. – Haasteellisuutta lisäsi mennyt huono talvi, joka teki liikkumisen maastossa vaikeaksi. Emme sen takia edenneet järjestelmällisesti, vaan hoidettiin ensin pahimmat paikat pois alta, mikä hiukan venytti aikataulua.

Se ei pahemmin haitannut, kun Hallamäelle päättyvää linjaa varten ei vielä ole sähkÜasemaa. Siitä laitetaan tarjouspyynnÜt maailmalle syksyn aikana. Tavoite on, että asema olisi valmis ensi vuoden kesällä.

YrjÜ Hallamäki sanoo olevansa valmis jäämään eläkkeelle. – Kyllä tämä rupeaa nyt riittämään, voihan toki olla, että sitä kaipaa sitten, kun sitä tyÜtä ei ole. Mutta tekemistä tulee kyllä riittämään.

Elämänmuutosta tuo myÜs muutto Hyrylään – En ole syntyperäinen porvoolainen. Synnyin Rovaniemen kauppalassa, ja olin alle vuoden ikäinen, kun perhe muutti Askolaan. Siellä ja Porvoossa olen perheineni ikäni asunut.

Perhesyiden vuoksi tuli kuitenkin ajankohtaiseksi etsiä meidän uuteen elämään paremmin sopiva asunto ja sellainen lĂśytyi viime syksynä sattumalta Hyrylästä. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 2/2015 | 7

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVAT ROLF GABRIELSSON JA DAN ANDERSSON

Pohjolan Voimalta sähköä omakustannushintaan POHJOLAN VOIMA on Suomen suurimpia energiayhtiöitä. Yhtiön osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on noin 20 prosenttia ja se tuottaa myös kaukolämpöä taajamien tarpeisiin eri puolilla maata.

Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen kuvaa Pohjolan Voimaa omien, osakkaidensa ja laajan verkostonsa voimavarojen yhdistäjänä.

– Meillä on kolmisenkymmentä voimalaitosta, joissa tuotamme parille kymmenelle osakkaallemme sähköä ja lämpöä ympäristöystävällisellä tavalla omakustannushintaan.

Tuotannosta pian 90 prosenttia on hiilidioksidineutraalia.

Omakustannushintaisen niin sanotun mankalatoimintamallin tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, eikä jakaa osinkoa. Omistajat saavat hyödyn käyttämällä sähkön tai lämmön omiin tarpeisiin tai omassa liiketoiminnassa.

Olkiluoto 3 taas hyvälle uralle Pohjolan Voiman suurin meneillään oleva investointihanke on Olkiluoto 3, jossa yhtiön osuus on noin 60 prosenttia.

– Sitä ollaan saamassa takaisin hyvälle uralle, kun voimalaitosautomaatiojärjestelmä on nyt testattu laitostoimittajan tehtailla ja voidaan siirtää Olkiluotoon syksyn aikana.

Johtaja Virkkunen on sitä mieltä, että myös Olkiluoto 4 tarvitaan.

– Valtioneuvostohan ei antanut sille hankkeelle lisää aikaa, mutta olen varma, että se vielä jossain vaiheessa toteutetaan, sen aika ei vaan vielä ollut. Pohjolan Voiman osuus on siinäkin hankkeessa noin 60 prosenttia.

Suomesta poistuu tuotantokapasiteettia. Hiilivoima on poistumisuhan

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen sanoo ydinvoiman olevan kustannustehokkain tapa rakentaa perusvoimaa energiajärjestelmään, jossa perusvoimaa myös tarvitaan.

8 | Porvoon Energia 2/2015

alla, Loviisan ydinvoimalaitokset tulevat aikanaan tiensä päähän ja Ruotsissa ydinvoimalaitosten sulkeminen vähentää automaattisesti myÜs sähkÜn tuontimahdollisuuksia Suomeen. – Eli kyllä energiainvestointeja Suomeen tarvitaan jatkossakin, myÜs 2020-luvulla. Millä tavalla, minkälaisilla teknologioilla ja kenen toimesta, se jää nähtäväksi.

Lauri Virkkunen toivoo Sipilän hallituksen ensi vuoden loppuun mennessä luvatun energia- ja ilmastostrategiankin antavan siihen jonkinlaista osviittaa.

Itse hän uskoo vankasti ydinvoimaan ja sen tulevaisuuteen. – Ydinvoima on kustannustehokkain tapa rakentaa perusvoimaa energiajärjestelmään, jossa perusvoima myÜs tarvitaan.

PVO:n mankalatoimintamalli on suotuisa Porvoon Energialle Periaatteet lyhykäisyydessään: • yhdistää osaamisen ja taloudelliset resurssit • jakaa riskit toimijoiden kesken • mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti suuri joukko erikokoisia toimijoita • tuo sähkÜmarkkinoille enemmän toimijoita ja kilpailua • vahvistaa rahoittajien ja toimittajien luottamusta hankkeiden toteuttamisessa ja tuotannon ylläpitämisessä

Porvoon Energian sähkÜnhankinta PVO:sta

Vesivoima valmiiksi rakennettu Ydinvoiman lisäksi Pohjolan Voima on merkittävä toimija vesivoiman puolella. YhtiÜn viime vuonna tuotetusta sähkÜstä lähes 60 prosenttia oli ydinvoimasähkÜä ja toistakymmentä prosenttia vesivoimasähkÜä. Tuotantokapasiteetista ydinvoiman ja lauhdevoiman osuudet ovat molemmat noin kolmannes ja vesivoiman vajaa 14 prosenttia. – Lauhdevoimalaitoksissa tuotanto laski viime vuonna merkittävästi lähinnä alhaisten sähkÜn markkinahintojen takia, Virkkunen kertoo.

Vesivoimaa Pohjolan Voima haluaisi rakentaa lisää Iijoella, jossa yhtiÜllä on jo vesivoimalaitoksia. – Vesivoima alkaa kyllä Suomessa olla melkein valmiiksi rakennettu, mutta Iijoella Kollaja olisi vielä rakennettavissa ja meidän mielestämme merkittävä ja tärkeä hanke.

Virkkunen sanoo yhtiÜn toivovan maan hallituksen aikanaan suhtautuvan hankkeeseen myÜnteisesti. – LainsäädäntÜ ei tällä hetkellä mahdollista hankkeen toteuttamista, joten tarvitaan lainsäädännÜn päivittämistä, jonka jälkeen rakentamiseen menee kolmesta viiteen vuoteen.

Hanke on investointina 150 miljoonan euron suuruusluokkaa tuoden 165 GWh lisää energiaa. – Siinä on paljon säätĂśvoimaa, mitä tarvitaan entistä enemmän kun tuulivoimatuotanto lisääntyy sähkĂśjärjestelmässä. đ&#x;”˛

POHJOLAN VOIMA tuotti viime vuonna sähkÜä

14 TWh (terawattituntia). Porvoon Energia sai siitä omakustannushintaan 41 GWh (gigawattituntia).

Keskimäärin Porvoon Energia on viime vuosina ostanut noin 53 GWh sähkÜä vuosittain Pohjolan Voimalta, jonka osaomistaja yhtiÜ on osakkuusyhtiÜnsä Etelä-Suomen Voima Oy:n kautta.

Pohjolan Voiman 3 200 MW kokonaistuotantokapasiteetista Porvoon Energialla on käytettävissään 12,7 MW.

Patrick WackstrĂśm PVO:n hallituksessa PORVOON

ENERGIAN

toimitusjohtaja

Patrick WackstrÜm valittiin keväällä var-

sinaiseksi jäseneksi Pohjolan Voima Oy:n (PVO) hallitukseen. WackstrÜm on jo kerran aikaisemmin istunut yhtiÜn hallituksessa ja oli sen varajäsenenä edellisellä toimikaudella.

PVO:n hallituksessa Patrick WackstrÜm edustaa Etelä-Suomen Voima Oy:tä (ESV), joka omistaa voimalaitososakkuuksia ja hankkii sähkÜä omistajayhtiÜiden tarpeeseen.

Porvoon Energia omistaa ESV:stä noin 20 prosenttia ollen sen suurin osaomistaja. ESV puolestaan omistaa vajaa kolme prosenttia PVO:sta. MetsäyhtiÜt UPM-Kymmene ja Stora Enso omistavat yhteensä yli puolet PVO:n osakkeista. – Hallituksen jäsenenä tehtäväni on tietenkin ensisijaisesti valvoa PVO:n etuja, mutta tietysti puolustan myÜs Porvoon Energian ja muiden ESV:n osakkeenomistajien etuja, WackstrÜm toteaa.

PVO:n hallitus kokoontuu kymmenen kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään yhtiÜn pääkonttorissa Helsingissä.

Etelä-Suomen Voima Oy • Entinen Päijät-Hämeen Voima Oy • Omistajina 15 energiayhtiÜtä • Toimitusjohtaja Akke Kuusela • Pääkonttori Porvoossa, Porvoon Energian konttorirakennuksessa.

Porvoon Energia 2/2015 | 9

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

�Tolkkisten biovoimalaitoksissa kierrätetään myÜs kahvikuorijätettä polttoaineeksi.

EnergiasisältÜ on metsähakkeen luokkaa.

Kahvi lämmittää monta kertaa KAHVIPAVUISTA irtoaa paahdon aikana niiden pinnalla oleva ohut kalvo. Tätä niin sanottua kahvikuorijätettä on Porvoon Energia jo monta vuotta käyttänyt polttoaineena Tolkkisten biovoimalaitoksissa.

Pauligin ja Meiran paahtimoissa kuorijäte puristetaan briketeiksi ja siinä muodossa bioenergiayhtiÜ L&T Biowatti Oy tuo sitä sitten säännÜllisesti Tolkkisiin. Määrällisesti kyse on noin 100 kontillisesta vuodessa. – Kahvibrikettien energiasisältÜ on verrattavissa metsähakkeen sisältämään energiamäärään, mutta pienempi kuin puuhakkeen sisältämä energia, kertoo Biowatin liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki.

Porvoon Energian lämpÜ- ja tuotantopäällikkÜ Ari Raunio toteaa kahvibrikettien palavan hyvin voimalaitosten lämpÜkattiloissa. – Niitä ei polteta erikseen, vaan sekoitettuina metsäja puuhakkeeseen, jota latokset lähes sataprosenttisesti käyttävät polttoaineena. Kahvibriketit muodostavat kuitenkin hyvin marginaalisen osan polttoainesyÜtÜstä.

10 | Porvoon Energia 2/2015

Juhani Malm tuo keskimäärin yhden kahvibrikettikuorman viikossa. Hän tyhjentää brikettikuorman polttoainekentälle biovoimalaitosten viereen metsä- ja puuhakkeen sekaan ja ottaa näytteen briketeistä energiasisällÜn määrittämiseksi samalla tavalla kuin hakepolttoaineen kohdalla. EnergiasisältÜ määrää polttoainekuorman hinnan.

Tolkkisissa ei näin ollen leijaile ihanan kahvin tuoksua, kun kattiloihin menevän hakkeen seassa sattuu olemaan kahvibrikettejä. – Joku on tosin joskus ollut havaitsevinaan vienon kahvin tuoksun, Raunio sanoo, mutta lisää, että se siinä tapauksessa todennäkĂśisesti kuitenkinn on ollut peräisin Robert Pauligin lähellä sijaitsevasta mikropaahtimosta. đ&#x;”˛

TEKSTI JA KUVA ROLF GABRIELSSON | ILMAKUVA KRISTER RASK

Siistimme polttoainekentän

PORVOON ENERGIA on kunnostanut voimalaitosten

polttoainevarastoalueen Tolkkisissa. Vanhoista maamassoista on rakennettu aluetta rajaavia maavalleja, kun polttoainekenttää on tasattu.

Samalla myÜs alueen vesipostit on uusittu. Sahan aikana ne olivat tukkivarastojen kastelua varten ja nyt niitä tarvitaan pitämään voimalaitosten hakepolttoaineen sopivan kosteana, mikä parantaa hakkeen säilyvyyttä, lämpÜ- ja tuotantopäällikkÜ Ari Raunio kertoo. – Toki ne toimivat myÜs paloposteina, hake kun saattaa syttyä palamaan itsestään, hän lisää.

Haketta varastoidaan noin kuukauden tarpeeseen. – Siitä syystä varastoalue on melkein tyhjä kesällä ja vastaavasti melko täynnä talvella.

Porvoon kaupunki on kesän aikana tehnyt vesi- ja viemäritĂśitä ja uusia katujärjestelyjä Augustinrannan yrityspuistolle, josta Porvoon Energian voimalaitokset muodostavat osan. đ&#x;”˛

Ari Raunio kertoo, että voimalaitosalue on tarkoitus aidata, kun Porvoon kaupunki on saanut kunnallistekniset tyÜt valmiiksi.

Porvoon Energia 2/2015 | 11

TEKSTI JA KUVA ROLF GABRIELSSON

HiilidioksidipäästÜtÜntä energiantuotantoa PORVOON ENERGIA jatkaa panostuksiaan päästÜttÜ-

mään energian tuotantoon, myyntiin ja jakeluun. Investointi uuteen biolämpÜlaitokseen Loviisaan merkitsee jälleen yhtä merkittävää askelta yhtiÜn pyrkimyksissä kohti täysvihreyttä. Vajaan vuoden päästä valmistuva investointi nostaa uusiutuvan, päästÜttÜmän polttoaineen osuuden kaukolämpÜtuotannossa Loviisassa nykyisestä noin 70 prosentista noin 90 prosenttiin.

Porvoossa kaukolämpÜä on jo muutaman vuoden ajan tuotettu noin 90 prosenttisesti päästÜttÜmällä uusiutuvalla polttoaineella. Melkein 100 prosenttiin päästään, kun maakaasu korvataan biokaasulla Harabackan lämpÜvoimalan ja Kirjaltajantien lämpÜlaitoksen polttoaineena. Tolkkisten kahden biovoimalaitoksen kattiloissa poltetaan pääosin metsä- ja puuhaketta kuten tulee tapahtumaan myÜs uudessa biolämpÜlaitoksessa Loviisassa.

Tolkkisten voimalaitokset ovat niin sanottuja CHPlaitoksia, joissa tuotetaan sekä lämpÜä että sähkÜä, mikä on huomattavasti tehokkaampi polttoaineen käyttÜtapa verrattuna siihen, että kaukolämpÜä ja sähkÜä tuotettaisiin erillisissä laitoksissa.

Vuoden alusta lähtien on kaikki Porvoon Energian markkinoima sähkÜ tuotettu ei-fossiilisilla, hiilidioksidipäästÜttÜmillä polttoaineilla, riippumatta siitä onko sähkÜ peräisin yhtiÜn omista ja osaomistamista voimalaitoksista tai sähkÜmarkkinoilta hankittua.

Porvoon Energian sähkÜn tuottamiseen käytetyt energialähteet ovat vesivoima, biopolttoaine ja tuulivoima.

Vesivoiman osuus on kolme neljäsosaa. Porvoon Energialla on kantaverkkoyhtiĂś Fingrid Oy:n alkuperäistakuut siitä, että sähkĂś on tuotettu mainituilla uusiutuvilla energianlähteillä. đ&#x;”˛

12 | Porvoon Energia 2/2015

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

Vihreä taksi ymp Miltä kuulostaa taksikyyti autolla, jonka kiihtyvyys on Lamborghinin luokkaa? Tai, jonka hiilidioksidipäästÜt ovat pyÜreä nolla? Tai, jonka polttoainekulut ovat noin kaksi euroa sadalla kilometrillä?

äristÜtietoisille SUOMESTA LÖYTYY toistakymmentä tällaista taksi-

autoa. Yksi niistä – ja toistaiseksi ainoa itäisellä Uudellamaalla – on loviisalaisen taksiyrittäjän Immo Toivarin omistama. Hän hankki Tesla Model S -autonsa kohta vuosi sitten. Nyt, noin 40 000 km myÜhemmin hän on enemmän kuin tyytyväinen hankintaansa. – Auto on täyttänyt kaikki odotukseni ja vakuuttanut minut siitä, että sähkÜautoilu on tulevaisuutta. Autoliikenne tulee muuttumaan täysin joidenkin vuosien kuluttua, kun pahimmat sähkÜautoihin kohdistuvat ennakkoluulot ovat kaikonneet.

Tesla on täyssähkÜauto, jossa on pelkkä sähkÜmoottori eikä kuten hybridiautossa sekä polttomoottori että sähkÜmoottori. Auto kulkee siis pelkästään sähkÜllä.

Mutta kun tämäntapaisiin autoihin yleensä liittyy lyhyt toimintasäde on Tesla jotain aivan muuta. Se on toistaiseksi markkinoiden ainoa järkevän toimintasäteen omaava sähkÜauto, 480 km valmistajan mukaan, mutta käytännÜssä ei aivan niin paljon, Toivari tietää kertoa. – Noin 350 km on lähempänä totuutta, kun akut on valmistajan suosituksen mukaan ladattu 85 prosenttisesti, talvella jonkin verran vähemmän, tietysti riippuen olosuhteista ja ajotavasta.

Talvi osoitti Toivarin mukaan, että pakkanen ei vaikuta erityisen paljon auton sähkÜnkulutukseen, kun taas loskakelillä oli selvä vaikutus. – Mutta paljoltihan kulutus on myÜs sähkÜautossa kiinni ajotavasta ja ajonopeudesta. Jos ajan esimerkiksi 100 km/t moottoritiellä sallitun 120 km/t sijasta niin pääsen heti tuntuvasti pidemmälle.

Hän kertoo ajotietokoneen näyttävän ei ainoastaan Immo Toivarin mukaan Tesla-sähkÜautoon liittyy oikeastaan vain pari ongelmaa, auton korkea hinta, noin 100 000 euroa, ja toistaiseksi vielä harva latausverkko.

akuissa jäljellä olevan latauksen matkariittävyyden vaan myÜs lataustolppien sijainnin ja sen, riittäkÜ virta joihinkin niistä. – Onhan tapahtunut, että olen joutunut kieltäytymään kyytitilauksesta ja antamaan sen kollegalle, kun on sattunut niin ikävästi, että akuissa juuri sillä hetkellä ei ole ollut tarpeeksi virtaa, mutta harvinaista se on.

Toivari sanoo Teslaan liittyvän oikeastaan vain pari ongelmaa, auton korkea hinta, noin 100 000 euroa, ja toistaiseksi vielä harva latausverkko. – Autohan maksaa noin tuplasti enemmän kuin tavanomainen taksiauto ja yksityiskäyttÜÜn se on useimmille liian kallis, mutta taksiyrittäjälle kysymys on toimintainvestoinnista ja silloin pätevät vähän erilaiset säännÜt, arvonlisävero on esimerkiksi vähennyskelpoinen.

Ja onhan käyttÜkustannukset pienemmät kuin polttomoottorilla varustetun taksiauton. Noin vuoden ajokokemusten perusteella Toivari sanoo Teslan kuluttavan noin kahden euron verran sähkÜä per 100 km. KäytännÜssä kilometrit eivät maksa niinkään paljon, koska latauspisteistä sähkÜ on toistaiseksi yleensä ilmaista.

Toivarilla on usein kyyti Porvooseen ja Helsinkiin ja hän on ottanut tavakseen mahdollisuuksien mukaan pitää lounas- tai kahvitauon Porvoossa, jonka aikana auton akkuihin ehtii latautua mukavasti lisäkilometrejä.

Porvoosta pikalataustolppia lÜytyy, Loviisasta ei. – Nostan hattua Porvoolle ja Porvoon Energialle, ne ovat edelläkävijÜitä tällä alalla.

Kotona Tesjoella Toivarilla on auton latausta varten sekä tavallinen kotitaloussähkÜpiste että kolmivaiheinen voimasähkÜpiste. Taksiasemaan hän on myÜs asennuttanut voimasähkÜpisteen voidakseen ladata akut seuraavaa ajokeikkaa odotellessaan. Näiden latausvaihtoehtojen haittapuolena on niiden hitaus, tunnin kolmivaiheinen voimasähkÜlataus antaa noin 50 km, kotitaloussähkÜllä vielä vähemmän.

Toinen Teslan käyttÜtalouteen myÜnteisesti vaikuttava tekijä ovat pienet kunnossapitokustannukset. Noin 40 000 ajokilometrin jälkeen Toivarin auto ei ole vielä kertaakaan ollut huollossa, eikä sellaista tarvitse.

Autoon ei tehdä Üljynvaihtoa eikä muitakaan tavanomaisen taksiauton säännÜlliseen huoltoon kuuluvia toimenpiteitä. Jarrupalat, tuulilasinpyyhkijäsulat ja renkaat kuluvat Teslassa muiden autojen tapaan, joskin jarrupalojen kulutus on normaalia pienempää, koska jarrutusenergia hyÜdynnetään akkujen lataamiseen. – Valmistaja suosittelee kuitenkin, että auto käytetään tarkistuksessa kerran vuodessa tai 40 000 km:n jälkeen, joten nyt vien sen maahantuojalle sitä varten ja katsotaan sitten, mitä se lysti maksaa.

Tesla on kuin kumipyÜrillä kulkeva tietokone. Auto on esimerkiksi jatkuvassa verkkoyhteydessä valmistajaan USA:ssa ja saa sitä kautta säännÜllisesti erilaisia ohjelmapäivityksiä.

Auton jälleenmyyntiarvosta Toivarilla ei toistaiseksi ole tietoa. – Se oli riskitekijä autoa hankkiessani, mutta Teslalla on toisaalta kahdeksan vuoden takuu ja itse olen 58-vuotias, joten en ehkä enää vaihda autoa uuteen.

Tesla herättää kaikkialla huomiota. Toivari saa edelleen vastata erilaisiin kysymyksiin autosta. Keskusteluaihe asiakkaiden kanssa on itsestään selvä. – Uteliaisuutta ja kiinnostusta on paljon. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 2/2015 13

ENERGIANI

RekisterÜidy. Voit tarkkailla sähkÜnkulutustasi. stasi.

SähkÜlasku entistäkin selkeämpi OLETKO HUOMANNUT että Porvoon Energian sähkÜlaskun mukana tulee nyt selkeä erittely laskutuskauden sähkÜnkulutuksesta? Erittelystä selviää päivä- ja yÜsähkÜn kWh-kokonaiskulutus, sekä kuinka suuri verkko- ja sähkÜmaksujen osuus on. Energiani -verkkopalvelussa voi omaa sähkÜnkulutusta tutkia lisää. Linkki ilmaiseen palveluun lÜytyy Porvoon Energian sivuilta osoitteessa www.porvoonenergia.fi.

SähkÜnkulutusraportti, joka päivitetään vähintään kerran päivässä, kertoo sähkÜnkulutuksen pylväskaaviona per kuukausi, päivä tai tunti. Kyseisen ajanjakson ulkolämpÜtilat saadaan valitsemalla �Näytä lämpÜtilat�. Palvelussa on myÜs varoitustoiminto, johon voi määritellä päivittäisen kWh-kulutusarvon. Kun rajaarvo ylittyy, lähettää järjestelmä sähkÜpostin ilmoitettuun sähkÜpostiosoitteeseen.

Energiani-verkkopalvelussa saa kätevästi kokonaiskuvan siitä, kuinka suuri sähkĂśnkulutus on vuorokauden eri tunteina, mitkä sähkĂślaitteet kuluttavat eniten energiaa tai, miten ilmasto vaikuttaa sähkĂśkustannuksiin. đ&#x;”˛

TTYĂ„

EIN KYSY

US JULIALTA

nergialta tä? orvoon E yrityksestä P n u k s isesta saan la 1. Miksi a ostan sähkÜni to ähkÜveerkko k a Porvoon S jakeluussttaa ellii ik ss jo , va a ss o o asutte Porv taan sähkÜn Julia: Koska kÜverkon, teitä laskute h omistaa sä verkkomaksun. ? ts. maksatte ä käytän on sähkÜ lj a p po seurata lp a e k h n staan o a 2. Kuin tu lu u k n Ü k o h sä un soitteess Julia: Omaa ällä Energiani -palvelu rekisterÜitymonenergia.fi. kÜä? www.porvo ei ole säh a ll u in m ä n kotisiivvuujaa. johtuu ett oon Energia reeaalia rv o jasssa P iaaja ta is a 3. Mistä lk selviää attaa vi a n n st a jo k , n s ssssaa n k a si u n ta a E ttaap se kart Julia: linkki häiriÜ ja mitä alueita se siinä ksia kyyssyyym myykkyy yt lÜ a ilt u u iv a S keskeytys mpaa tietoa tai vast nnattaa ä ss e e ys k rke , ka onko äli haluaa ta vastaamaan koskee. Mik skeytyskartta ei pysty ajoin siin joihin ketä asiakaspalveluun. ukset hyvisssä im yt p te so Ü yh k a h a tt sä o hdä oa on hyvä te n sähkÜt.

Ennen muuttistaa että asunnossa o ? rm va kausi? ja näin joka kuu a u k vuuosis la a a en sa t asiakk an lvveluumme ä i s yv yt ik rä M ä ä . m 4 pa t yttä asiakassp tusajanjakso Julia: Laskumukaan. Ottamalla yhteskutusvälin. kulutuksen äritellä teille sopivan la voimme mä

E-lasku on aivan loistava keksintĂś!

TIETOKONEELLE naputetut pitkät ja hankalat tili- ja viitenumerot sekä eräpäivien muistaminen kuuluu kohta vain vanhemman väestÜn prÜystäillen esittelemiin rutiineihin, että näin tehtiin ennen vanhaa. Tänä päivänä yhä useammat laskut lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin.

Porvoon Energian asiakkaista jo 30 prosenttia kuuluu e-laskutuksen piiriin ja määrä on lisääntynyt huomattavasti suoraveloitusmahdollisuuden poistumisen jälkeen. – Tämä jos mikä on ympäristÜystävällinen valinta, joka säästää aikaa, paperia ja rahaa sekä lisäksi henkilÜstÜresurssejamme täällä Porvoon Energiassa, kertoo laskutuspäällikkÜ Jaana Kortelainen. Ja vähentää myÜs lisätyÜn tarvetta talousosastolla, kun 14 | Porvoon Energia 2/2015

emme enää joudu selvittelemään maksuja, joissa on ollut väärä viitenumero tai, joissa maksettu summa on ollut eri kuin laskutettu, lisää Kortelainen.

Miten vaihdan e-laskuun?

On monia helppoja tapoja siirtyä Porvoon Energian e-laskutusasiakkaaksi. Esimerkiksi seuraavan laskunmaksun yhteydessä voit verkkopankissa valita toiminnon �Vaihda e-laskuun� ja edetä verkkopankin ohjeiden mukaan. Verkkopankissa voit myÜs tehdä niin kutsutun e-laskutilauksen, jossa lyhyestä lomakkeesta etsit Porvoon Energian vastaanottajatiedot sekä valitset napinpainalluksella oletko sähkÜ- tai kaukolämpÜasiakas. Lopuksi täytät

vielä Porvoon Energian asiakasnumero tai viimeisimmän laskun viitenumero. Tämän jälkeen voit odottaa seuraavaa laskua Porvoon Energialta e-laskuna suoraan verkkopankkiisi. Eri verkkopankit eroavat hieman toisistaan mutta toimintamallit ovat hyvin samankaltaiset. – Pyrimme joka kuukausilaskutuksen yhteydessä muistuttamaan asiakkaitamme e-laskuun siirtymisestä, ja myÜs pankit yrittävät verkkopalveluissaan paperilaskujen maksujen yhteydessä houkutella asiakkaita aktivoimaan e-laskutusmahdollisuus.

E-lasku on hyvin helppo tapa toimia ympäristĂśystävällisesti, ja on suoraan linjassa Porvoon Energian kokovihreän energiayhtiĂśn tavoitteen kanssa, toteaa Kortelainen tyytyväisenä. đ&#x;”˛

TyĂś

TEKSTI JA KUVA MARIKA KANGASKOLKKA

�Olin kuullut ystäviltä, että Porvoon Energiaan voi hakea tyÜharjoitteluun, että tyÜ on mukavaa ja siinä oppii paljon!

Julia Johansson, Porvoon Energian kesätyÜntekijä 2015

Opettavainen kesätyÜ JULIA JOHANSSON suoritti aiemmin kymmenviikkoisen tyÜharjoittelun Porvoon Energiassa tradenomiopintoja varten ja sai sitten myÜs kesätyÜn asiakaspalvelussa.

Kaksinkertainen onnenpotku sillä nuorten on tänä päivänä vaikea lÜytää tyÜpaikkoja. – TyÜ on kiinnostavaa, jokainen päivä on erilainen ja tuo mukanaan uusia asioita, sanoo Johansson.

Hän kertoo, että opittavaa on paljon, erilaisia ohjelmia – joista tärkein on asiakasrekisteriohjelma Kolibri, sähkÜalan sanastoa ja mitä kysymyksiä tulee esittää asiakkaille. TyÜhÜn ohjaus on ollut hyvää ja tyÜkaverit ovat lähellä, kun itse joutuu kysymään jotakin. Johansson kertoo lukeneensa muun muassa vanhoja asiakaslehtiä verkossa oppiakseen koko alasta.

TyÜharjoittelusta kehittyi vastuullinen tyÜ – Alussa oli raskasta, tyÜharjoittelun aikana, kun piti keskittyä kaikkeen uuteen ja samanaikaisesti käydä koulua, sanoo Johansson. KesätyÜ on ollut helpompaa, koska koulu on ohi ja tyÜkin on jo osaksi tuttua. Mutta nyt annetaan myÜs enemmän vastuuta ja tyÜ on siten vaativampaa.

Tradenomin tutkinto ei suoranaisesti valmista tyĂśhĂśn

MEIDĂ„N PALVELU K SESSA O LI KESĂ„TY Ă–N TEKIJĂ„Ă„ -

18

sähkÜalalle, mutta liiketalouden ja markkinoinnin opinnot sekä projektityÜt eri yrityksissä ovat luoneet hyvän perustan. – ProjektityÜt olivat hauskoja, oikeasti tekemistä eikä vain lukemista ja kokeisiin vastaamista, Johansson summaa kolme vuotta kestäneitä opintojaan. Hän sai todistuksensa alkukesästä.

Asiakaspalvelussa Johansson kohtaa monia eri ihmistyyppejä joka päivä. Maanantait sekä kuun vaihde ovat kiireisintä aikaa, silloin toteutuvat useimmat muutot ja sähkÜsopimuksia pitää päivittää. Osoitemuutokset ja laskukysymykset ovat tavallisimpia aiheita asiakaspalvelussa. – Nyt, enää vain hauskana juttuna, muistuu mieleen eräs puhelu, josta oli tulla koettelemus. Asiakas puhui englantia ja kaikki sähkÜÜn liittyvä sanasto, jota oli opeteltu suomeksi ja ruotsiksi, piti kääntää englanniksi. – Ensimmäinen ajatus oli että apua, mutta kyllä se sitten kuitenkin sujui, nauraa Johansson.

TyĂś opettaa ja antaa myĂśs paljon hyĂśdyllistä osaamista omaan käyttÜÜn, esimerkiksi sähkĂśnkulutuksen laskeminen. Johansson sanookin, ettei pidä mahdottomana ajatuksena sähkĂśalalle jäämistä. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 2/2015 | 15

TEKSTI JA KUVA MAARIT GABRIELSSON, YÖ- JA TAIDETEOSKUVA ROLF GABRIELSSON

Valo tunnelman ja turvallisuuden luojana Kohdevalaisimilla voitaisiin valaista Porvoon kauniita puistokohteita nykyistä enemmän.

PORVOON KAUPUNGIN puistoalueilla on tärkeää, että niissä on toimivat valaistukset. Lisäksi ne luovat kaupungin yleisilmeelle viimeistellymmän leiman.

– Kun meillä on niin paljon pimeää aikaa on hyvä, että puistoalueet ovat valaistuja jo turvallisuudentunteen vuoksi, sanoo Mirjam Manninen Porvoon kuntatekniikan viheralueosastolta.

– Kun olin nuori, oli Runeberginpuisto heikosti valaistu ja turvattoman tuntuinen. Koin sen synkäksi ja puiston läpi ei mielellään pimeään aikaan mennyt.

Manninen kertoo usein kuulevan ihmisiltä, että jos lamput ovat rikki, eikä näe kunnolla, koetaan synkempi paikka pelottavaksi.

– Onneksi ulkoilureititkin on valaistuja ja niitä valaistaan lisää. Eivät ihmiset ehdi päiväsaikaan ulkoilla, vaan usein illalla töiden jälkeen pimeällä lähdetään lenkille.

16 | Porvoon Energia 2/2015

Puistovalaistus on sekä turvallisuustekijä että kaunistava elementti, sanoo Mirjam Manninen.

Mirjam Manninen kertoo, että osiin keskustan puistoista on jo laitettu kestävämpiä LED-valaisimia.

– Osassa on vielä vanhoja valaisimia. Kuvutkin menevät helposti rikki, jos niitä heittää kivillä tai potkitaan tolppia, mitä valitettavasti tapahtuu.

Valaistuksella korostetaan kaupungin yksityiskohtia Puistokuvaan kuuluvat myös kohdevalaisimet, joita Porvoossa on Kaupunginpuistossa, Linnankosken muistomerkin ympärillä ja Fredrikan puistossa.

– Talvella, kun on muutenkin ankeaa kohdevalot ja muu arkkitehtoninen valaistus luovat tunnelmaa.

– Kohdevalaisimilla valaistaan kauniita kohtia puistoissa, jolloin yksityiskohteet tulevat mielenkiintoisella tavalla esille.

– Joku puukin voisi olla kaunis, kun valonheittimestä

TEKSTI PAMELA WESTERLUND

ia Ongelm sessa? k u t is katuvalaita viasta Ilmo rvoonwww.pogia.fi ener

Sopiva valaistus valitaan huolella

Kohdevalaistuksen asentamisesta �Valtiopäivätriptyykille � on ollut puhetta.

kohdistuu siihen valo, esimerkiksi iso vaahtera, joka on syksyn väriloistossaan upea. – Ja miksi ei vanha käppyräinen puukin, jonka kasvu on hidastunut ja siinä on jänniä, vääntyneitä oksia, Manninen lisää.

Manninen kertoo, että viherpuolella on ollut puhetta, että laitettaisiin kohdevalaistus August EklĂśfin puiston Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin taideteoksen â€?Valtiopäivätriptyykinâ€? ympärille. – Se on nytkin hienon näkĂśinen auringonpaisteella, kun auringonvalo g luo maahan ppitsimäisiä varjoja. j j đ&#x;”˛

RASMUS LINDQVIST, joka on yksi Porvoon SähkÜverkon verkkosuunnittelijoista, pitää silmällä noin 14 000 ulkovalaistuspistettä Porvoossa ja Pornaisissa.

Keskustassa ja taajamissa katuvalaistus pidetään päällä vuoden ympäri, mikä tarkoittaa noin 4 000 tuntia vuodessa. Taajamissa katuvalot palavat myÜs kesäÜinä, kun ne taas haja-asutusalueilla sammutetaan kesän ajaksi. – Katujen pitämisessä valaistuina kesäkuukausina on kysymys turvallisuudesta. Valaistus on automatisoitu ja kytkeytyy päälle vasta, kun on tarpeeksi pimeää. Kantakaupungissa käytämme pääasiassa LED-valaisimia, jotka myÜs vähentävät energiankulutusta, Lindqvist kertoo. Vaativimmissa kohteissa käytetään suurpainenatriumlamppuja. – Suurpainenatriumlamppuja emme valitettavasti voi kokonaan korvata LED-lampuilla, koska LED-diodit eivät valaise tarpeeksi laajasti. Maanteiden varsilla käytämme suurpainenatriumlamppuja nimenomaan siitä syystä, että ne antavat valoa aina pyÜrätielle asti. Jos niiden sijasta käyttäisimme LED-valaisimia olisi pyÜrätielle järjestettävä oma erillinen valaistus, Lindqvist selittää. – Koulujen alkamisesta maalis-huhtikuulle asti saamme melko usein vikailmoituksia tarkkaavaisilta paikkakuntalaisilta, jotka ovat huomanneet pimeinä olevia katulamppuja. Vuodessa tulee keskimäärin 125 ilmoitusta, joko kotisivuilla olevalla vikailmoituslomakkeella tai puhelimitse. Vikailmoituslomaketta on helppo käyttää. Valitaan vain minkälaisesta viasta on kyse ja missä valaistus sijaitsee, Lindqvist sanoo. – Olemme kiitollisia siitä, että ihmiset haluavat tällä tavalla auttaa meitä kunnossapitotyÜssä. – Vuonna 2009 aloitimme määräajoin tapahtuvan lampunvaihtotyÜn. Jaoimme valaistuspiirin neljään osaan ja käymme vuosittain systemaattisemmin läpi yhden piiriosan valaisimet. Vaihdamme kaikki valolähteet riippumatta siitä toimivatko ne vai ei ja uusimme rikkinäiset valaisimet. Olemme esimerkiksi kokonaan korvanneet 1960-luvulta peräisin olevat valaisimet, koska niihin ei enää saa varaosia, Lindqvist kertoo. – Tänä vuonna meidän on vielä ehdittävä uusia 500– 700 valaisinta pääväylien varrella Porvoon länsiosissa sekä osissa Pornaisten kuntaa.

Porvo kaupunki ja Pornaisten kunta maksavat Porvoon vuosit vuosittain Porvoon SähkĂśverkolle määrätyn summan jjokaisesta valopisteestä. đ&#x;”˛

Porvoon Energia 2/2015 | 17

SähkÜn katkaisu ja kytkentä

âœ

TEKSTI JA KUVAT PAMELA WESTERLUND

SähkÜn katkaisu Paina vasenta selausnäppäintä kunnes teksti dCON näkyy oikeassa yläkulmassa. Paina näppäintä pohjaan noin 6 sekunnin ajan. Punainen merkkivalo palaa yhtäjaksoisesti 5 sekunnin ajan ja jatkaa vilkkuvana.

SähkÜnsyÜttÜ on katkaistu.

SähkÜn kytkentä Tarkista että punainen merkkivalo vilkkuu. Painamalla vasenta näppäintä muutat tekstin dCON joksikin muuksi tekstiksi. Paina tämän jälkeen näppäintä yhtäjaksoisesti noin 6 sekunnin ajan. SähkÜnsyÜttÜ on kytketty.

Leikkaa irti ja kiinnitä esimerkiksi sähkÜmittariin.

�On parempiakin tapoja katkaista sähkÜ pidemmäksi aikaa, kuin sulkea pääkytkimestä.

Älä sulje mÜkin sähkÜä pääkytkimestä!

SYYSAURINGON VIELÄ lämmittäessä ajatus loma-asun-

non hyvästelemisestä tuntuu uskollisesta loman ja viikonlopun viettäjästä todella kaukaiselta.

Jos lähdet mÜkiltä tai loma-asunnolta pidemmäksi aikaa, Porvoon Energia neuvoo katkaisemaan virran vain etäluettavasta sähkÜmittarista, ei pääkytkimestä.

Silloin sähkÜnsyÜttÜ on katkaistu, mutta mittari on käytÜssä ja kertoo energiayhtiÜlle että sähkÜä ei käytetä.

Asiakkaan näkÜkulmasta tässä on etuna se, että hänen ei tarvitse vastaanottaa arviolaskuja. Mikäli asiakas katkaisee sähkÜn pääkytkimestä, on Porvoon Energia

pakotettu laskuttamaan kuukausittaisten arvioiden mukaan, sillä yhtiÜ ei silloin enää ole yhteydessä etäluettavaan mittariin. – Kun pystymme lukemaan mittaria säännÜllisesti saamme sieltä tärkeää tietoa verkon mahdollisista vikatilanteista, lisää Alexander LÜkfors, Porvoon Energian tekninen neuvonantaja.

Ota yhteyttää Alexanderiin jos tarvitset lisää neuvoja etäluettavan mittarin toiminnoista! đ&#x;”˛

MĂ–KIN MUIS

TILISTA!

18 | Porvoon Energia 2/2015

1. Säädä sähkÜpat tereiden termosta atit sopivalle peruslämmÜlle.

2. Sulje ovet huon eisiin, joihin ei tarv ita peruslämpÜä.

Tarkista myÜs, että ikkunat ja tuuletuslu ukut ovat kunnolla suljetut.

3. Tarkista, että ve siputkien pakkasva hdit toimivat.

4. Jos vesi suljeta an talveksi, muista tyhjentää kaikki vesiputket, käymälä , pumppu ja lämm invesivaraaja sekä muut vettä kä yttävät laitteet.

5. Jos tulisijaa ei kä ytetä talven aikana, kannattaa savupiippu peittää ja estää eläinten pä äsy taloon sitä kautta.

6. Jyrsijät rakasta vat kaikkea syÜtäv ää! Tyhjennä ruok varastosi, äläkä jät aä murusia syÜtiksi.

7. Jos mÜkillä ei kä ydä pitkään aikaan, kannattaa sopia naapureiden, kiint eistÜnhoitajien tai vartiointiyritysten kanssa tarkastusk äynneistä. Vältä m yÜs säilyttämästä arvotavaraa mÜkillä .

8. Tarkista myÜs et tä lähistÜllä ei ole puita, jotka voivat kaatua talon sähk Ülinjoille tai vaurio ittaa taloa myrskyjen iskiessä.

✔

TEKSTI MARIKA KANGASKOLKKA | KUVAT AMANDA ENGLUND

Jauhoja käsityönä Anttilasta Vekkoski-Anttilan mylly on jauhanut jyviä kohta 80 vuotta. Tänään melkein kaikki tuotteet ovat ekologisia!

VEKKOSKI-ANTTILAN VEHNÄMYLLYLLÄ, joka sijait-

see Mustijoen varrella, on pitkät perinteet. Kerrotaan, että mylly valssimyllyineen rakennettiin yhdessä kesässä. Perustus muurattiin toukokuussa 1934, ja jo saman vuoden syyskuussa jauhettiin ensimmäinen viljalasti.

Matalammassa lisärakennuksessa, joka rakennettiin 1951, on kaksi kivimyllyä muun muassa täysjyväjauhojen jauhamiseen. Myllyllä oli koskessa oma vesivoimalaitos, joka tuotti myllylle sähköä vuoteen 1956 asti.

Kun vesi oli joessa korkealla, myllystä riitti sähköä myös kyläläisille. Kuivina kesinä ja talviaikaan sähköä jouduttiin kuitenkin ostamaan.

Historiansa aikana mylly on ollut suljettuna vain neljän vuoden ajan. Tämä tapahtui ennen kuin Bjarne Backman 1980-luvun alussa päätti ryhtyä kokopäiväiseksi mylläriksi. Bjarnen eläkkeelle siirtymisen jälkeen hän tekee yhä töitä myllärinä, mutta tytär Annette Backman hoitaa toimintaa. Bjarne kuitenkin tuntee myllyn parhaiten ja tietää sen kaikki omaperäisyydet. Kuten että myllyn käynnistäminen tai sammuttaminen tulee tehdä tietyssä järjestyksessä tai muuten mylly ei toimi.

Vilja kiertää myllyssä ylös ja alas Ensimmäisinä vuosina viljasäkit kannettiin ylös neljänteen kerrokseen. Tänään vilja lähtee kierrokselleen ensimmäisestä kerroksesta ja 14 elevaattoria, eli hihnaan kiinnitettyjä kauhoja, kuljettaa viljan ylös myllyyn.

Viljan jyvät kuoritaan, rouhitaan ja hiotaan. Tämän jälkeen vilja kiertää alempana olevan valssimyllyn kautta ylös seulontaan. Seulontakoneessa on 88 sihtikangasta eri karkeuksilla, alkaen karkeimmasta ylhäällä päätyen hienojakoisimpaan alimpana. Seulonnasta vilja siirtyy taas alas valssimyllyyn ja siitä eteenpäin. Vilja sihdataan eri karkeusasteilla ja vehnästä saa 8 eri jauholaatua. Esimerkiksi hiivaleipäjauhoja varten jyvän kuori rikotaan vain kevyesti ennen jauhatusta ja vehnästä noin 10 prosenttia päätyy hiivaleipäjauhoiksi. Vehnä kulkee myllyssä yhteensä noin 300 metrin matkan ennen kuin ”pullajauhot” ovat säkissä.

Mylly tuottaa yhteensä yli 30 eri tuotetta erilaisista viljoista. Esimerkiksi vehnä- tai ohrasuurimot valmistuvat hiomalla jyviä kunnes valkoinen ydin jää jäljelle.

Vehnäsuurimoita käytetään tavallisen riisin tapaa.

Porvoon Energia 2/2015 | 19

Myllärin aamiainen, spelttipuuroa teflonpannussa Kaksi annosta: 2 dl spelttihiutaleita, reilusti vettä, noin ½ tl suolaa ja ehkä vähän rypsiÜljyä.

Kiehautetaan ja jätetään sitten . hautumaan, esim si. postinhaun ajak itolla n lo lä nä ä tä pi o ur Pu n. koko aamupäivä

�Kaupoissa myytävät kaurahiutaleet ovat hÜyrytettyjä ja kuivattuja pidemmän säilytysajan saavuttamiseksi.

Myllyn omat kaurahiutaleet ovat tuoreita ja säilyvät noin 3 kuukautta.

Kaura jauhetaan ryynimankelissa suurimoiksi, joista tehdään muun muassa uunipuuroa, tai litistetään hiutaleiksi.

Alkuperäiset koneet ja bambu Kuten kaikkia koneita pitää myllyäkin huoltaa tasaisin väliajoin. Bjarne Backman kertoo, että valssimyllyt ja seulontakoneet ovat kaikki alkuperäisiä ja olleet toiminnassa jo vuodesta 1934. Vaihdettu on pääasiassa erilaisia hihnoja ja muita kulutusosia. Suurin huoltotyÜ on seulontakoneen 88 sihtikankaan puhdistaminen.

Tämä tulee tehdä vähintään kerran vuodessa sillä jauhot jäävät tummiksi jos sihtikankaat eivät toimi. Seulontakoneet painavat noin parisataa kiloa kappale ja ne roikkuvat katosta lujien bambutankojen varassa. Alkuperäiset joustavat bambutangot mahdollistavat seulontakoneen vaatiman sivuttaisen liikkeen.

Myllyn seinät ovat paksuja muurattuja tiiliseiniä ja alakerran seinä on peräti kolme tiiliriviä ja kaksi ilmataskua leveä. Seinät pitävät sisälämpÜtilan tasaisena ja kosteuden ulkopuolella. MyÜs lattialle varissut jauho kerää kosteutta joten sisäilma on kuivaa, eikä kosteus vaivaa koneita tai myllyn puuosia.

Luomuviljaa ja tuoretavaraa Backmanit jauhavat ja myyvät itse kasvattamaansa luomuviljaa. Oman vehnäjauhon jauhatusaste on puolikarkea. Eniten mylly jauhaa kuitenkin muille, suoramyyntiä harrastaville toimijoille. Suurimmat asiakkaat lÜytyvät lähietäisyydellä, mutta ihan Kangasalalta asti 20 | Porvoon Energia 2/2015

tulee spelttiä jauhatukseen. Syksy on luonnollisesti kiireisintä aikaa, mutta mylly on toiminnassa vuoden ympäri.

1990-luvulla asiakkaina oli paljon lähistÜn tiloja. Isot maatilat jauhattivat omaa viljaansa omaan käyttÜÜn.

Tänä päivänä maatilojen perheet ovat kuitenkin vähälukuisempia ja jauhatus on 20 vuoden aikana vähentynyt huomattavasti.

Myllyn vehnäjauhot ovat tuoreita. Leipojan on hyvä tietää, että monesti leivontaan vaaditaan hiukan enemmän jauhoja kuin mitä ohjeessa sanotaan. Speltti, vanha vehnänsukuinen vilja, vaatii taas lÜysempää taikinaa kuin leipävehnällä leivottaessa.

Jauhoja voi myĂśs pakastaa pidemmän säilyvyyden eduksi, sillä jauhoissa on kosteutta vain 10–13 prosenttia. đ&#x;”˛

Vekkoski-Anttilan mylly Kuninkaantien varrella on avoinna lauantaisin klo. 10–12.

OHJEET VEKKOSKI-ANTTILAN MYLLY | KUVAT NICOLA FRANSAS JA PAMELA WESTERLUND

Lettukestit ja leivontaa

Helppoa & kivaa!

Ohukaisia noin 8 isohkoa 3 munaa 4 dl maitoa 2 dl speltti sihtijauhoja 1 tl sokeria 1 hyppysellinen suolaa Yhdistä ainekset ja vatkaa tasaiseksi, anna turvota noin 20 minuutta. Paista ohukaisia ja tarjoile esim. hillon keraa.

Speltticiabatta 250 g speltti sihtijauhoja 250 g speltti täysjyväjauhoja 1 tl suolaa 3 rkl öljyä 1 tl hunajaa (tai siirappia) 15 g hiiva 4 dl vettä 1 dl siemeniä (esim. auringonkukan tai kurpitsan) Liota hiiva veteen. Lisää muut ainekset ja alusta taikinaa noin 7–8 minuuttia.

Anna taikinan kohota vähintään 6 tuntia, mielellään jääkaapissa yön yli.

Leivo 2 pitkulaista leipää uunipellille.

Paista 180°C noin 35 minuuttia.

Speltti-kauralastut noin 40 kpl 100 g voita 1 tl leivinjauhetta 1 rkl vehnäjauhoja 1 muna 1,5 dl sokeria 3 dl kaura- ja/tai spelttihiutaleita Sulata voi ja lisää siihen sokeri.

Yhdistä muut ainekset ja sekoita voi-sokeri seokseen.

Nosta taikinaa nokareina, noin 1 tl, uunipellille leivinpaperin päälle. Jätä leviämisvaraa.

Paista 200°C noin 7–8 minuuttia.

Porvoon Energia 2/2015 | 21

TEKSTI JA KUVAT MAARIT GABRIELSSON

Mentalistilla on syksyllä hyvää energiaa

Taikuri, mentalisti Noora Karma sanoo viihtyvänsä syksyisessä Porvoossa.

- Olen syksyn lapsi, syntynyt 19. syyskuuta ja syksyllä minulla on aina hyvää energiaa.

NOORA KARMA kertoo muuttaneensa kuusi vuotta sitten Vanhaan Porvooseen ja ihastelleensa asuntonsa lähellä olevaa isoa vaahteraa, joka vaihtoi syksyllä väriä.

Hänen nykyisen asuntonsa vieressä on ruusupuisto, jossa ruusut säilyttävät kukintonsa pitkälle syksyyn.

– On kivaa ihailla syksylläkin niiden väriloistoa.

22 | Porvoon Energia 2/2015

Noora Karma on ollut 15 vuotta maailmalla. Hänen tiensä taikuriksi alkoi Lontoosta.

– Opiskelin London College of Musicissa kolme vuotta pääaineena pianon soitto ja laulu. Jatkoin sen jälkeen vielä vuoden opiskelua teatterikoulussa.

Opiskelun jälkeen hän työskenteli musiikin ja teatterin parissa Lontoossa.

Tätä vaihetta kesti kuusi vuotta kunnes mielenkiinto alkoi kohdistua mentalistijuttuihin.

– Olin aina tykännyt psykologiasta ja hypnoosista. Rupesin harjoittelemaan niitä taitoja ja tilasin mentalistikirjoja.

– Tajusin jo alkuvaiheessa, että tämä olisi minun juttuni ja päätin, että tästä tulee minulle ammatti.

Karma alkoi saada keikkoja ja kaikki lähti nopeasti käyntiin.

– Voi sanoa, että miltei vahingossa ja pikku hiljaa siitä tuli täyspäiväinen työ.

Hän toteaa mentalismin olevan monilaajainen taikuruuden muoto, jossa käytetään psykologisia tekniikoita.

– Taikuri on näppärä sormien kanssa ja osaa tehdä kolikko- ja korttitemppuja, mutta mentalismissa pelataan mielen kanssa. Tehdään

Esiintyminen vaatii henkistä latausta Taikuri, mentalisti Noora Karma käyttää tunnetuissa kaatumistempuissaan hypnoosia. – Laitan ihmisen tilaan, jossa hän tietää mitä tekee, mutta ei tiedä miksi. Ketään ei voi hypnotisoida vastoin tahtoaan.

Lievän kaatumistempun hän teki jokin aikaa sitten myÜs kansanedustaja Ilkka Kanervalle, Linnanjuhlien jatkoilla. Tempusta seurasi suuri kohu.

Nooran tv-ohjelmassa taannoin näytettiin hautausmaakohtaus, jossa hän etsi erään naisen kuolleen omaisen hautaa. – Käytin apuna muun muassa lihastekniikkaa. Kierreltiin hautausmaalla ja pidin hänen kädestään kiinni.

Huomasin miten hänen lihaksensa ja liikkeensä reagoivat, kun lähestyttiin sukulaisen hautaa. – En yleensä tapaa etukäteen ihmistä kenen kanssa teen mentaalijuttua. Se pilaisi ensireaktion.

Noora Karmalle esiintymisiin valmistautuminen vaatii henkistä latausta. – Olen silloin aika herkässä tilassa ja näytÜspäivän lähestyessä stressaantunut ja ärsyyntynyt. Kun esitys on loppu, pääsen kotiin ja ehdin hengähtää, päässäni vain kohisee.

Jotta hän jaksaa viedä vaativat esitykset läpi, upean näkĂśinen taikuri huolehtii kunnostaan juoksemalla kymmenen kilometrin lenkkejä muutaman kerran viikossa ja treenaa kuntosalilla sekä harrastaa fustraa. đ&#x;”˛

ennustuksia. Luetaan ihmisten ajatuksia ja käytetään hypnoosia. – Kun kalastellaan tietoja, käytetään hyväksi NLP-tekniikoita ja suggestioita. – Olen herkkä vaistoamaan asioita.

Vaistoaminen ja aistiminen auttavat pääsemään syvälle mentalismissa.

Lisäksi empaattisuus on tärkeä tässä tyÜssä.

Hän tähdentää, että mentalismia voi opiskella kirjoista. – Taikureille järjestetään myÜs seminaareja. Itse opin niistä paljon samoin kuin kollegoilta.

Noora Karman lasten isä Alfonso Grande Rios on myÜs taikuri ja häneltäkin Noora on oppinut paljon.

Hän huomauttaa ettei tee temppuja kotona eikä ihmissuhteissa. – Kun olen lavalla olen tÜissä olen silloin eri ihminen.

Noora tapasi Alfonson taikakaupassa Lontoossa asuessaan.

– Ruvettiin yhdessä miettimään omaa showta nimellä Opposite Attraction, jossa oli vastakohtaisuuksien kemiaa. Se sai tuulta alleen ja päästiin esiintymään laivoille ja kierreltiin ympäri maailmaa. – Se oli ihanaa aikaa.

Pariskunta asui pari vuotta Teneriffalla ja Dubaissa vierähti myÜs pari vuotta, jona aikana Noora tuli raskaaksi ja he päättivät muuttaa Porvooseen, jossa perheen molemmat lapset aikanaan syntyivät.

Koko perheen kotikaupunki Noora Karma on taiteilijanimi. Kar tulee sanasta Karjula, joka on hänen sukunimensä ja ma siitä, kun hän oli nuorena kaksikymppisenä avioliitossa Macfarlaine nimisen englantilaisen miehen kanssa.

Vaasassa syntyneen Nooran sukujuuret isän puolelta ovat Porvoosta. – Porvoon hautausmaalle on hau-

dattu paljon suomenruotsalaisia sukulaisiani. – 1900-luvun alussa mummini isoisä Edvard Hannula oli täällä tuomiorovastina. Vanhan apteekin apteekkari oli isoäitini isä.

Nykyään Nooran vanhemmat ja veli perheineen asuvat hekin Porvoossa.

Sheikkejä ja kuninkaallisia Noora Karma on esiintynyt erinäisissä paikoissa ja tilaisuuksissa. – Kutkuttavinta oli päästä esiintymään Dubaissa hallitsijan palatseihin. Olin ainut naistaikuri, joten olin etuoikeutettu. Juhlittiin 10-vuotiaan prinsessan syntymäpäivää. – Juhlissa oli paljon sheikkien perheitä, joita oli kiva nähdä ilman kaapua. Kaikki olivat herttaisia ja iloisia ihmisiä. MyĂśs Englannin kuningashuoneesta prinsessat Beatrice ja Eugenie olivat vieraina. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 2/2015 | 23

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

AUKEAMAN RUOKAKUVAT CREATIVE PEAK

Lounaalla Loviisassa Bistrotrendi ja konstailematon lounasruoka viihtyisässä miljÜÜssä on loviisalaisille jo tuttua. Lounas Loviisassa on erittäin mukava syy käydä kesäkaupungissa myÜs syksyisin ja talvisin.

BISTRO CANTOR Suolatorin laidalla aloittaa syksyllä neljännen talvisesonkinsa lounasravintolana. Kesällä ravintolan sijainti Laivasillan ja vierasvenesataman kupeessa on täydellinen. Mutta myÜs talvikuukausina moni lounastaja arvostaa pientä taukoa raikkaassa ulkoilmassa, jonka kävely Mariankatua pitkin tuo keskelle tyÜpäivää. – Monet lounasvieraista tulevat myÜs autolla, kertoo ravintoloitsija Beatrice Grandell ja lisää, että parkkitilaa on runsaasti.

Kun Beatrice Grandell ja Monika GrÜnqvist viisi vuotta sitten näkivät tyhjän talon, joka aiemmin oli ollut muun muassa kanttorin asuntona, he tiesivät haluavansa tuon talon. Sanottu ja tehty, ravintolan liikesuunnitelma taskussaan he ostivat paikan ja Bistro Cantor avasi ovensa runsaat kaksi vuotta myÜhemmin. Tänä päivänä pihalla on myÜs olut- ja viinitupa Ölvin.

Lounasta tarjoillaan joka arkipäivä, ja ruoka on rustiikkia kotiruokaa sekä valinnaisesti myÜs päivän leike tai kala. – Kaikki ruoka tehdään täällä paikan päällä ja pyrim-

me käyttämään paikallisia raaka-aineita. Esimerkiksi liha tulee Hultgürdin tilalta Liljendalista, kertoo Monika. Yrittäjät keräävät myÜs itse ravintolalle marjoja ja sieniä. – Erinomainen tapa yhdistää hyÜty ja rentouttava liikunta, nauraa Beatrice.

Sekä Beatricella että Monikalla on toinen tyĂś ravintolan lisäksi, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole. Yrittäjiltä ei myĂśskään puutu ideoita vaan heillä on monia suunnitelmia talon yläkerran varalle, jossa voi järjestää esimerkiksi TYKY-iltoja, tai miten kellarikerrosta voisi remontoida. Varmaa on kuitenkin että myĂśs tänä talvena, illallisaikaan, voi tilata suosittua Guinness-lankkua, eli 20 erilaista ruoka-annosta joista riittää syĂśtävää neljälle henkilĂślle. Bistro Cantor sai 31.8.2014 maailman pisimmällä ruokapĂśydällään merkinnän Guinnessin ennätysten kirjaan. – Ja eläkeläislounaat jatkuvat joka perjantai! huudahtaa Monika. Eläkeläislounas oli alkujaan vain kokeilu, mutta tieto levisi suusta suuhun ja nyt heillä on monia kanta-asiakkaita joka perjantai. đ&#x;”˛

Bistro Cantor tarjoaa raikkaita makuja charmikkaassa ympäristÜssä.

Kesäisin Ölvinin keittiÜ ja terassi ovat avoinna joka päivä.

24 | Porvoon Energia 2/2015

Sakura Deli SAKURA DELI on paikallinen salaisuus Loviisassa. Lou-

nasravintola on toiminut kaupungissa jo kahdeksan vuotta, joista viimeisimmän vuoden perinteikkäässä pankkitalossa torin laidalla. Tästä syystä sisäänkäynnin yllä onkin teksti �Bank Pankki�. Sisällä ravintolassa tulijaa tervehtivät lämpimän keltainen väri sekä pienten pÜytien ja pinnatuolien luoma kotoisa ilmapiiri. – Halusimme että asiakkaistamme tuntuu ikään kuin he astuisivat sisään auringon lämpÜÜn kylmästä talvisäästä, sanoo Yuki Tazaki, joka miehensä Tsutomu Tazakin kanssa pitää Sakura Deliä ja pitopalvelua.

Talvi on ravintolan huippusesonkia ja lounasta tarjoillaan joka arkipäivä. Sakuran kanta-asiakkaita ovat monet loviisalaiset sekä kaupungissa tyÜskentelevät.

Kanta-asiakkaiden suosikkeja ovat muun muassa teriyakilohi sekä, ehkä hieman yllättäen, kasvisohukaiset tzatzikilla.

KeittiÜ on kansainvälinen ja lounaalla tarjoillaan myÜs aina kasvisruokaa. Joskus jommassakummassa ateriassa on aasialainen piirre sillä kokki ja omistaja Tsutomu on japanilainen ja Sakuran toinen kokki on thaimaalainen. Mutta kummatkin kokit ovat asuneet ja toimineet Euroopassa ja Pohjoismaissa jo kymmeniä vuosia, joten sekä eurooppalainen keittiÜ että pohjoismainen kotiruoka ovat tuttuja. Perinteinen jouluruoka, kuten lanttulaa-

tikko ja porkkanalaatikko, joita voi tilata jouluksi, on saanut paljon kiitosta asiakkailta. – Teemme kaiken ruokamme itse, jopa liemet, kertoo Yuki ja lisää että raaka-aineet ovat aina mahdollisuuksien mukaan lähituotettuja ja esimerkiksi kala tulee paikallisilta kalastajilta. Tiettyjä aasialaisia ainesosia ei kuitenkaan saa Loviisasta vaan on käännyttävä suurempien maahantuojien puoleen.

Pariskunta Yuki ja Tsutomu tapasivat toisensa aikoinaan Itävallassa ja ovat monien mutkien kautta päätyneet Yukin kotikaupunkiin Loviisaan. He avasivat lounasravintolan pitopalvelutoiminnan rinnalle ja nyt heillä on uudessa ravintolasalissaan myĂśs kahvila. – Kahvilatoiminta on edelleen lähtĂśkuopissaan joten lounasajan ulkopuolella on vielä hiljaista. Mutta tulemme lisäämään valikoimaamme muun muassa vohveleilla ja täytetyillä letuilla, kertoo Yuki tulevaisuuden suunnitelmista. Ruokaa tarjoillaan myĂśs lounasajan jälkeen, mutta monet loviisalaiset ostavat Sakurasta valmiita ruoka-annoksia kotiin illaksi. Ja sushia tarjoillaan joka perjantai klo 15–18. – Sushi kiinnostaa kovasti Loviisassa. Meillä on kaikenikäisiä ruokailijoita, jopa lapsia alle kouluiän, kertoo Yuki. đ&#x;”˛

Sakuran maukkaita leipiä saa ostaa mukaan delistä torin laidalla.

Porvoon Energia 2/2015 | 25

 EverTech Oy:n hallinto- ja markkinointijohtaja Tom Karell (vasemmalla) sekä tekninen johtaja Pekka Rasi Tolkkisten palvelinsalissa.

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | FOTO CARRY LUKANDER

EVERTECH OY Suomalainen palvelinkeskusyritys • Perustettu vuonna 2012 • Tuottaa ja tarjoaa pilvipalveluja ja palvelinkapasiteettia • Liikevaihto elokuussa päättyneellä tilikaudella n. 700 000 euroa • Työntekijöitä viisi • Asiakkaita noin 30 • Konesaleja mm. Porvoon Tolkkisissa

Edistyksellinen datakeskus toimii vihreällä sähköllämme – YMPÄRISTÖTIETOISUUS asiakaskunnassa on viime

vuosina lisääntynyt merkittävästi. Tästä syystä myös datakeskuksilta edellytetään ekologista ajattelua, toteaa EverTech Oy:n johtaja Tom Karell. Tämä ilmenee muun muassa tarjouspyynnöissä, joissa edellytetään selvitystä palveluntarjoajan ekologisuudesta.

EverTech Oy tuottaa pilvipalveluita yrityksille ja organisaatioille edistyksellisistä datakeskuksista.

Yhtiön asiakkaat ovat Tom Karellin mukaan pääosin it-intensiivisiä organisaatioita. Tyyppiasiakas on ohjelmistoyritys, joka kehittää ohjelmistotuotteitaan ja julkaisee nämä datakeskuksesta loppuasiakkailleen Internetin yli.

– Käytännössä me siis tarjoamme pilvipalveluita, palvelemme palveluorganisaatioita. Yleensä asiakkaamme ovat pk-yrityksiä, jotka hakevat joustavuutta, palvelualttiutta, innovatiivisia ratkaisuja, korkeatasoista tietoturvaa ja ympäristötietoisuutta, jota kaikkea me voimme heille tarjota.

26 | Porvoon Energia 2/2015

Muita yrityksen Tolkkisiin etabloitumiseen vaikuttavia tekijöitä Porvoon Energian vihreän sähkön lisäksi olivat tarkoituksenmukaiset tilat ja laadukkaat tietoliikenneyhteydet.

– Ja sitten vielä tämä etäisyys- tai oikeammin läheisyyskysymys, palvelinkeskuksen pyörittäminen kun on minun päävastuullani, EverTechin tekninen johtaja, porvoolainen Pekka Rasi toteaa.

– Loviisalainen LPOnet Oy toimittaa meille yhden gigabitin kahdennetun tietoliikenneyhteyden. Tämä valokuituyhteys on rakennettu tekniikalla, joka mahdollistaa kapasiteetin kasvattamiseen jopa kymmenkertaiseksi ilman merkittäviä lisäinvestointeja, Pekka Rasi selvittää. Täten voimme helposti vastata yhä kasvaviin tietoliikennetarpeisiin.

LPOnet toimittaa myös runkoyhteydet EverTechin kahteen muuhun datakeskukseen, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Tolkkisissa sijaitsevasta datakeskuksesta tulee yhtiön päädatakeskus.

Laadukkaan, vihreän sähkÜn saatavuus Porvoon Energian biovoimalaitokselta oli tärkeänä tekijänä vaikuttamassa siihen, että EverTech Oy perusti palvelinkeskuksen, Augustinrannan yrityspuistoon Tolkkisiin, voimalaitoksen läheisyyteen.

HukkalämpÜ tehokkaasti talteen EverTechin vaatimukset täyttävät tilat lÜytyivät MetallityÜliike Tom Nyberg Ky:n uudesta hallista. Hallissa on Ensto Enerventin pilottihankkeena toteuttama kiinteistÜtekniikka lämmÜn talteenotolla. Talteen otettu lämpÜ siirretään energiapankkina toimivaan 5 000 litran vesivaraajaan. Varastoitua lämpÜä hyÜdynnetään toimistoja muiden hallitilojen lämmittämiseen.

Tämä on Rasin mukaan antanut mahdollisuuden ratkaista palvelimien jäähdytys perinteisestä ratkaisusta poikkeavalla tavalla. – Hallin korkeus mahdollistaa ensisijaisen jäähdytysilman ottamisen hallin lattiarajasta ja samalla palvelinlaitteistojen hukkalämmÜn vapauttamisen hallin yläosaan. Kun vesivaraaja ei pysty ottamaan vastaan enempää lämpÜä, viedään loppulämpÜ ulkoilmaan.

Kauaskantoisia puheita on ollut myÜs hukkalämmÜn hyÜdyntämisestä Porvoon Energian kaukolämpÜtoiminnassa. – Me tuotamme talteen otettavaa lämpÜä tasaisesti, satoi tai paistoi. Kun toimintamme kasvaa siihen mittakaavaan, että talteen otettua lämpÜä syntyy yli kiinteistÜn oman tarpeen, voisi sitä hyÜdyntää Porvoon Energian kaukolämpÜverkostossa, Rasi selvittää.

Halli sijaitsee siinäkin mielessä hyvällä paikalla, melkein omalla merenrannalla, että myÜs merivesijäähdytys on tarpeen tullen käytettävissä. – Se on tosin aika kallista järjestää ja meillä senkin takia vasta visiotasolla, Rasi sanoo.

MyÜs tilojen puhtaudella on tärkeä merkitys EverTechin tapaiselle yritykselle, sillä palvelinelektroniikka on erittäin herkkä pÜlylle. – Vanhojen teollisuuskiinteistÜjen seinissä on yleensä likaa, josta lähtee hiukkaspÜlyä, Rasi selittää ja toteaa uuden hallin vastaavan puhtaan ilman vaatimukseen.

Edelläkävijä palvelinkeskusratkaisuissa Itse datakeskusratkaisu edustaa uusinta uutta alalla Suomessa. Palvelinlaitteistot sijoitetaan kontteihin,

jotka sisältävät kulunvalvonnan, jäähdytyksen ja varavoiman. Asiakas voi vuokrata kokonaisen kontin tai yksittäisiä laitekaappeja tai -paikkoja tietoteknisille laitteilleen. Asiakkaille voidaan myÜs räätälÜidä täysin yksilÜllisiä palvelinkontteja. Näitä palvelinkontteja on nyt alkuvaiheessa Tolkkisten datakeskuksessa kolme, mutta niitä mahtuu runsaasti lisää.

Hallin ulkopuolella on, niin ikään kontissa, 150 kW:n dieselaggregaatti, jolla tarpeen tulleen pystytään pitämään kolme kontillista palvelimia sähkÜissä jopa neljän vuorokauden ajan.

SähkÜä uudet palvelimet käyttävät yllättävän vähän.

Tekninen kehitys tekee palvelimista yhä vähävirtaisempia. Tämänhetkisellä palvelinmäärällä sähkÜnkulutus on isohkon sähkÜlämmitteisen omakotitalon luokkaa.

Merikonteista palvelinkontteja Kontit, joissa palvelimet sijaitsevat, ovat tavallisia standardoituja merikontteja. Ne ovat uusia, mikä Rasin mukaan tässä tapauksessa tarkoittaa, että ne ovat tehneet yhden merimatkan.

Rasi toteaa, että tämänkaltaisia tietotekniikkakontteja ei saa valmiina. – Meille riittää pelkistetyt, siistit kontit. Ehostamme kontin sisäpinnat ja teemme omat rakennelmat ja asennukset usealta eri toimittajalta hankituilla laitteilla. Halli tarjoaa konteille hyvän kuoren laadukkaalla ilmanvaihdolla. – Sen sijaan, että rakentaisimme datakeskuksen kerralla koko halliin, teemme sen kontti kontilta. Tässä on taloudellinen etu, kertainvestoinnit ovat huomattavasti pienempiä, Tom Karell selittää ja lisää, että EverTechillä ei ole ulkopuolisia rahoittajia, kaikki on tehty yrityksen omilla rahoilla.

Datakeskuskontit tuovat joustavuutta monella tavalla.

Konttien modulaarisuuden ansiosta ne voidaan tarvittaessa siirtää toisiin tiloihin. – Jopa viikonlopun aikana, Karell ja Rasi vakuuttavat. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 2/2015 | 27

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

Lukiossa demonstroidaan myös höyryn toimintaperiaatteita höyryjyrällä.

Vieressä on hyvin tehdyn kokeellisen työn palkintoautomaatti.

Energiaa opetuksessa ENERGIA AIHEALUEENA on varsin laaja ja monet oppiaineet koulussa käsittelevätkin energiaa eri muodoissa.

Kotitalousoppitunnilla puhutaan energian säästämisestä hyvin konkreettisesti, ja ohjeistetaan oppilaita esimerkiksi välttämään juoksevan veden alla tiskaamista tai käyttämään sopivankokoista kattilaa liedellä – monille tuttuja hokemia myös kotoa. Fysiikka opettaa muun muassa mittaamaan energiaa ja biologiassa on mukana myös energian ympäristönäkökulma.

Pääskytien koulu, Porvoolainen yläkoulu Elina Puolakka-Aarikka, biologian, maantiedon ja terveystiedon opettaja, sekä Riikka Riedel-Salo, matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja, ovat yhtä mieltä siitä, että energia on vaikea aihepiiri monelle koululaiselle.

Yhtä aikaa pitäisi ymmärtää energian käsitteitä, osata laskea sekä katsoa aihetta laajemmin ja ottaa huomioon oppimaansa useammasta kouluaineesta.

– Opetuksen tulisi koostua yhä enemmän aihekokonaisuuksista, sanoo Riedel-Salo.

Joule vai kilowattitunti Seitsemännellä luokalla fysiikassa oppilaat tutkivat energian säilymisen lakia ja energian muuttamista vaikkapa hiustenkuivaajan avulla, eli kuivain ei pelkästään kuluta energiaa vaan tuottaa myös lämpöenergiaa. Joule käsitteenä lanseerataan ja esimerkiksi myös terveystiedossa mietitään, jouleen liittyen, miksi ihmisen pitää syödä. Energiaa sekin. Kahdeksannella luokalla on vuo28 | Porvoon Energia 2/2015

rossa muun muassa mekaniikan liike- ja asemaenergia.

Samalla mietitään myös, miten energiaa on helppo hyödyntää ja vertaillaan hyötysuhteita, esimerkiksi hehkulampun käyttämää energiaa suhteessa sen tuottamaan valon määrään, suurin osa muuntuu lämmöksi. Yhdeksännellä luokalla tutustutaan sähköoppiin ja lasketaan energiakulutusta sekä mitä sähkö maksaa. Mittayksikkö kilowattitunti tulee tutuksi.

Kansainväliset teemat Biologiassa vertaillaan uusiutuvaa energiaa fossiiliseen energiaan ja keskustellaan onko esimerkiksi turve fossiilinen polttoaine vai uusiutuva, joskin erittäin hitaasti uusiutuva. Ilmastonmuutos yleensäkin puhuttaa oppilaita ja tunneilla keskustellaan, miten omilla valinnoilla voidaan vaikuttaa. Puolakka-Aarikka kertoo kansainvälisistä teemoista, joita yritetään ottaa mukaan opintoihin. Kun teemana oli vesi, niin koululaiset suorittivat suihkututkimuksen, eli tarkkailivat vedenkulutusta kotonaan. Fysiikassa taas vesiteemaa käsiteltiin kysyen kuinka paljon energiaa tarvitaan veden lämmittämiseen ja, kuinka paljon esimerkiksi lämminvesiputkien eristys vaikuttaa energiahukkaan.

Puhelin ja mopo Eri energiamuodoista opitaan mediaa seuraamalla ja keskustelemalla päivän energiapoliittisista asioista.

Yhdeksännellä luokalla puhutaan tarkemmin muun muassa ydinenergiasta ja tavoitteena on, että oppilas

�Varsinkin syventäviä kursseja valinneet opiskelijat ovat erittäin kiinnostuneita esim. päivän energiapoliittisista puheenaiheista ja ilmaston merkityksestä.

ď ˛ď€ Etualalla Van de Graaffin hankaussähkĂśn

generaattori. ď ś Pääskytien koulun opettajat Riikka Riedel-Salo ja

Elina Puolakka-Aarikka.

hahmottaa fission ja fuusion eron. Monesti energiaaiheet ovat kuitenkin oppilaille vieraita ja moni oppilas ei osaa vastata esimerkiksi kysymykseen �Millä kotinne lämpiää?� Arkikokemuksen tärkeitä rajapintoja ovat toistaiseksi matkapuhelin tai mopo ja polttomoottori.

Koulu luo pohjaa Oppitunnin aika on rajallinen ja useimmiten oppiminen tapahtuu teorian ja demonstraation avulla. – Aikataulun ja välineiden salliessa teemme tunnilla kokeellisia tÜitä, esimerkiksi jännitteiden mittaamista, sillä kokeelliset tyÜt ovat merkittävä osa oppimisprosessia, kertoo Riedel-Salo. Puolakka-Aarikka on samoilla linjoilla. – Monet tutkimukset ovat haasteellisia tehdä kouluolosuhteissa, energiansäästÜtutkimukset sitä vastoin ovat helpompia toteuttaa, hän sanoo. Monet energiaan liittyvät aihepiirit ovat kuitenkin abstrakteja ja nuori yläkoulun oppilas ei vielä välttämättä ole valmis hahmottamaan kokonaisuuksia. Koulussa luodaan pohjaa ja annetaan oppilaille eväät omien mielipiteiden muovaamiseen tulevaisuudessa.

Lukion fysiikka ja energia Linnankosken lukiossa fysiikasta kiinnostuneet opiskelijat voivat osallistua useammalle kurssille. Ensimmäinen on pakollinen kaikille ja syventäviä kursseja voi valita yhteensä seitsemän. Lisäksi on vielä koulukohtaisia syventäviä kursseja, näin myÜs Linnankosken lukiossa.

Eli tarjontaa on, mutta niin on myÜs kysyntää. Ryhmät ovat isoja, ja Taisto Sihvonen, fysiikan opettaja, kertoo, että 36 opiskelijaa yhdellä tunnilla ei ole harvinaisuus.

Tästä johtuen opetus on yleensä teoreettista ja opettaja

Lukiossa tutustutaan myÜs aurinkosähkÜÜn, kertoo Taisto Sihvonen.

demonstroi kokeellisia tehtäviä. Vastuuta ympäristÜstä painotetaan monella kurssilla. – Varsinkin syventäviä kursseja valinneet opiskelijat ovat erittäin kiinnostuneita esimerkiksi päivän energiapoliittisista puheenaiheista ja ilmaston merkityksestä joten keskustelu on vilkasta ja kysymyksiä esitetään paljon, kertoo Sihvonen.

Hauskasti opintomatkalla Lukiossakin opiskellaan ja tutkitaan energiankulutusta, kuinka paljon erilaiset laitteet, esimerkiksi sähkÜkiuas, kuluttaa tai, mitä asunnon ja omakotitalon lämmitys maksaa. Opiskelijoiden omat kokemukset arkielämästä puuttuvat yleensä vielä. Kursseilla perehdytään myÜs sähkÜn siirtoon eli siirtoverkkoon ja muuntajiin. Erilaiset laitteet kuten lämpÜpumppu tai generaattori ovat niin ikään tapetilla. – SähkÜn tuottamista voi esitellä myÜs hauskasti, kertoo Sihvonen ja näyttää upeaa pienoismallia Van de Graaffin generaattorista, sitä joka saa hiukset nousemaan sähkÜisinä pystyyn.

Suosittu ja arvostettu syventävä fysiikan kurssi on Linnankosken, yhdessä kolmen muun lukion kanssa, toteuttama Cern-tiedeleiri jossa vieraillaan Sveitsin Cernissä, hiukkasfysiikan ytimessä. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 2/2015 | 29

KUTSU - INBJUDAN

ENERGIAPÄIVÄ ENERGIDAGEN Järjestetään pääkonttorissamme ja piha-alueellamme.

Arrangeras i vår huvudbyggnad och ute på gården.

La Lö

12.9.2015

Klo Kl.

10–13

Ohjelma

Program

 Muumit ja Benny Törnroos esiintyvät klo 10.30 & 12.00.

 Mumintrollen och Benny Törnroos uppträder kl. 10.30 & 12.00.

 Hembölen kotieläinpuisto.

Lapsille talutusratsastusta.

 Hemböle husdjurspark.

Ledd ponnyridning för barn.

 Kysy energia-asioista eri osastoiltamme.  Rådfråga våra experter i energifrågor.  Tutustu sähköverkon valvomoon.

 Bekanta dig med elnätets kontrollrum.

 Esittelemme Energiani ja häiriövahtipalvelujamme.

 Vi presenterar Min energi- och avbrottstjänsterna.

 Esillä myös ammattikalustoamme.

 Utställning av vår yrkesutrustning.

 Paikalla Wessöön VPK ja Porvoon meripelastajat.

 På plats Wessö FBK och Borgå sjöräddare.

Tarjoamme hernekeittoa, kahvia, mehua ja pullaa.

Tervetuloa!

Välkomna!

kaffe, saft och bulle.

Mannerheiminkatu 24 Mannerheimgatan PORVOO – BORGÅ  019 661 411

www.porvoonenergia.fi - www.borgaenergi.fi