Pbe asiakaslehti 012016 web

TEEMA: aurinkoenergia

PORVOON ENERGIA 1 • 2016

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

! a o l u t Terve

AURINKO, ENERGIAKIMPPUMME!

Aurinkoenergia | Biovoimalaitos | Jekku töissä Bike Park | Valaistusta | Fredrikan Lähde

Porvoon Energia Luonnollinen valinta Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla l채hell채 asiakasta.

2 | Porvoon Energia 1/2016

Kuva: Amanda Englund Porvoon Energia 1/2016 | 3

PÄÄKIRJOITUS Sähkön tuontitarve huolenaihe Muutaman totuttua lämpimämmän talven jälkeen saimme tammikuussa muistutuksen siitä, millaista sää voi ja yleensä on tähän aikaan vuodesta meidän leveysasteillamme. Olihan keskilämpötila vuoden kolmen ensimmäisen viikon aikana toki alhaisempi kuin melkein 30 vuoteen, meillä on tavallisesti tähän vuodenaikaan kunnon pakkasia.

Sähköä on yleensä riittänyt. Niin myös tällä kertaa, vaikka kulutus keskitehona per tunti mitattuna saavuttikin kaikkien aikojen ennätyksen illalla tammikuun 7. päivänä. Suomen oma tehoreservi oli siinä vaiheessa erittäin pieni, eikä se olisi pitkälle riittänyt, jos häiriöitä olis ilmennyt joissakin suuremmissa voimalaitoksissa tai sähkönsiirrossa naapurimaista.

Suomi on yhä riippuvaisempi tuontisähköstä pakkasen paukkuessa nurkissa. Tämän osoittivat tammikuun pakkasviikot, jolloin enimmillään melkein kolmannes kaikesta kulutetusta sähköstä oli peräisin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi viime vuoden syksyllä tulevan talven tuontisähkön tarpeen 3 400 megawatiksi. Tammikuun ennätysiltana sähköä tuotiin kuitenkin jopa 4 400 megawattia.

Sähköä riittää niin kauan kuin oma tuotantomme toimii häiriöttömästi ja naapurimaista saa tuontisähköä, eikä näiden maiden ja Suomen välisiin siirtoyhteyksiin tule vakavampia vikoja. Valaisevaa on, että Loviisan ydinvoimalan toisen reaktorin vioittuminen lämpimänä syyskuun päivänä viime vuonna riitti vaarantamaan sähköhuollon hetkellisesti.

Tarvitsemme lisää omaa sähkön tuotantokapasiteettia erityisesti talviaikaan. Emme voi pitkän päälle luottaa siihen, että sähköä on aina saatavilla naapurimaista ja kaikkein vähiten aina kohtuuhintaan. Suomesta on tultava omavaraisempi sähkön suhteen.

Uudet tuotantolaitokset Olkiluodossa ja Pyhäjoella lisäävät kapasiteettia, mutta vain tilapäisesti. Pidemmällä aikavälillä kysymys on vain korvaavasta kapasiteetista, kun hiili- ja öljyvoimalaitoksia suljetaan. Uudet ydinvoimalayksiköt eivät poista kapasiteettivajetta. On myös huomioitava, että kun esimerkiksi Olkiluotokolmonen 1 600 megawatin tuotantokapasiteetteineen valmistuu, tarvitaan yhtä paljon kapasiteettia varalle ydinvoimalan huolto- ja vikaseisokkeja varten.

Suomen suuri öljytuontiriippuvuus silloisesta Neuvostoliitosta oli aikoinaan vilkkaan keskustelun aihe ja myös huolenaihe. Tämä riippuvuus on nyttemmin pienentynyt, mutta vastaavasti on sähköntuonnin riippuvuudesta tulossa kasvava huolenaihe.

Lisääntyneelle energianhuollon omavaraisuudelle löytyy myös taloudelliset perusteet. Öljyn, kaasun ja sähkön tuonti maksaa miljardeja joka vuosi.

Patrick Wackström toimitusjohtaja

4 | Porvoon Energia 1/2016

Loviisan biovoimalaitos kohta käytössä.

Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, (PL 95) 06100 PORVOO puh. (019) 661 411 faksi (019) 661 4211 www.porvoonenergia.fi

ME TEIMME LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson TAITTO JA ULKOASU | FPW Firmaservice Pamela Westerlund KANSIKUVA | Juha Määttä PAINO | Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21, 06150 PORVOO www.painoyhtymä.fi PAINOS | 32 000 kpl

S.8

S . 30-31 S. Energiapäivä, joka vietettiin syyskuussa, keräsi noin 2 000 kävijää pihallemme.

Tässä lehdessä

S . 12–19 S.

NORDISK FILM

Aurinkoenergiaa monella eri tapaa ja monessa eri paikassa.

S . 20

S . 22 S.

Pysytkö mukana kevään vauhdissa?

Lämmin kevätsää on vaikeasti ennustettavissa ja se yllättääkin meidät joka vuosi. Kevään vihdoin saapuessa kaikki tuntuu tapahtuvan pikavauhtia ja mukavaa tekemistä on niin paljon. Rakennusprojekti, puutarha, vene, moottoripyörä, pyöräretket, villivihannesten keräily, ensimmäinen kahvihetki ulkosalla ja pulahdus raikkaaseen veteen.

Toivomme, että pääset nauttimaan lehdestämme ensimmäisten lämpimien ja energisten auringonsäteiden keraa.

Porvoon Energia toivottaa sinulle upeaa kesäkautta!

Liikevaihto kasvoi, tulos parani

6

Asiakaspalvelumme tärkeä rooli

6

Sähköverkkomaksuilla on hintakatto

7

Loviisan biolämpölaitos valmistumassa

8

Kaukolämpö maalämpöä halvempi

9

Jekku

10

Porvoolainen mukana monessa aurinkoenergiahankkeessa

12

ekoy:n aurinkovoimalaitos Porvoossa

15

Iso aurinkovoimalahanke Mäkelänkankaalla

17

Autotallin katolta sähköä

18

Mökki ja sähkö valmiina kesään

19

Kesä laskettelumäessä

20

Kokeilussa sähköpyörä

21

Dokumenttia ja satumaailmaa

22

Hyvä hetki suunnitella pihavalaistus

24

Fredrikan Lähde

26

Kevätpuuhaa

29

Energiapäivä 2015

30

Lue meistä lisää www.porvoonenergia.fi

Porvoon Energia 1/2016 | 5

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVA MARIKA KANGASKOLKKA

Liikevaihto kasvoi, tulos parani PORVOON ENERGIA -konsernin liikevaihto kasvoi ja tulos parani viime vuonna.

Edellisvuoteen verrattuna vuosi 2015 oli lämpimämpi, mikä näkyy energian kulutusluvuissa. SähkÜnkulutus pieneni 2,2 prosenttia ja kaukolämmÜnkulutus Porvoossa 6,8 prosenttia ja Loviisassa 6,4 prosenttia. SähkÜn markkinahinta oli noin 17,5 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 2014. Rakennusalaa vaivaavan taantuman vuoksi uusien liittymien määrä oli edelleen pieni.

Muita viime vuoden toimintaan vaikuttavia tekijÜitä olivat Porvoon Energian voimalaitososuuksissa tapahtuneet muutokset Pohjolan Voiman purkaessa yhden voimalaitoksen ja sulkiessa toisen EU:n 2020 energiaja ilmastotavoitteista johtuen. Tämän lisäksi Teollisuuden Voima Oy:n hallitus päätti, että Olkiluoto 4:lle ei haeta rakennuslupaa tässä vaiheessa. Näistä toimenpiteistä aiheutui Porvoon Energialle alaskirjauksia ja alasajokustannuksia.

Toimintavuoden aikana tytäryhtiÜ Porvoon SähkÜverkko Oy osti kolmanneksen Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeista Fingrid Oyj:ltä ja toisen kolmanneksen Porvoon Energia Oy:ltä vahvistaakseen asemansa alueen johtavana sähkÜnjakelijana.

Osakekauppa vaikutti nostavasti konsernin liikevaihtoon, joka kasvoi 11 prosenttia 58,5 miljoonaan euroon.

Myyntikate oli 27,9 miljoonaa euroa, eli 8 prosenttia parempi kuin edellisvuotena. MyÜs käyttÜkate parani, 9 prosenttia 11,9 miljoonaan euroon.

Liikevoitto oli 14 prosenttia edellisvuotta parempi, noustuaan 3,1 miljoonaan euroon. Tulos poisto- ja korkokulujen jälkeen, ennen veroja, oli 1,8 miljoonaa euroa, eli jonkin verran vuotta 2014 parempi.

Konsernin muodostavat emoyhtiÜ Porvoon Energia Oy ja sen tytäryhtiÜ Porvoon SähkÜverkko Oy, joka vastaa sähkÜverkkotoiminnasta.

Toimintakertomus 2015, www.porvoonenergia.fi đ&#x;”˛

Asiakaspalvelumme aina yhtä tärkeässä roolissa PORVOON ENERGIALLE on kunnia-asia hoitaa myynti- ja asiakaspalvelutyÜ itse, eikä ulkoistetun palvelun kautta, kuten monessa yrityksessä tänä päivänä on tapana tehdä. Kun asiakaspalvelu hoidetaan omalla tutulla henkilÜkunnalla, saamme heti myÜs palautetta asiakkailta, ja voimme nopeasti reagoida jos jotain yllättävää sattuisi.

Ella Kaasinen on myynti- ja asiakaspalveluryhmämme uusi jäsen. Ella, jolla on jo

entuudestaan kokemusta energia-alalta, aloitti tyĂśt helmikuun alussa ja palvelee pääasiassa kuluttaja-asiakkaita. TyĂśpäivä asiakaspalvelussa on monimuotoista ja sisältää myyntityĂśn lisäksi sopimusasioita ja energianeuvontaa esimerkiksi sähkĂśnkulutukseen liittyvistä asioista ja hinnoittelusta. đ&#x;”˛ TEKSTI JA KUVA PAMELA WESTERLUND

6 | Porvoon Energia 1/2016

MYYNTI JA ASIAKASPALVELU arkisin klo 8.00 – 16.00 puh. 019 661 411 mail@porvoonenergia.fi VIKAILMOITUKSET puh. 020 690 144 Arkisin klo 16.00 – 8.00 ja viikonloppuisin vikailmoitukset ohjautuvat Itä-uudenmaan pelastuslaitokselle.

TEKSTI JA KUVAT PAMELA WESTERLUND

ymmärrettävä kokonaisuus. Monimutkaisuus lisääntyi edelleen lehdistÜn korostaessa sähkÜnsiirtoyhtiÜ Carunan merkittävää hinnankorotusta jonka johdosta valtakunnanpolitiikassa syntyi aiheesta väittely, jotta hintakorjaus saataisiin aikaiseksi.

Paine hinnankorotuksiin on ulottunut myÜs Porvoon SähkÜverkon asiakkaisiin ja jo maaliskuun laskussa näkyy sähkÜn hinnassa 9 prosentin korotus. Tämä johtuu osaksi Fingridin kantaverkkomaksujen 14 prosentin korotuksesta ja osaksi lisääntyvästä tarpeesta panostaa sähkÜverkkoon toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Mitä sähkÜlasku siis oikeasti sisältää ja kuka valvoo Porvoon SähkÜverkon hinnankorotuksia?

Energiavirasto valvoo Valtion Energiavirasto valvoo tinkimättÜmästi niin Porvoon SähkÜverkkoa kuin muitakin yhtiÜitä alalla. Kaikille ovat voimassa samat säännÜt ja valvonta tapahtuu neljän vuoden jaksoina. Energiaviraston asettamat vaatimukset kohtuulliselle hinnoittelulle tulee täyttyä jokaisen valvontajakson aikana. On muun muassa asetettu hintakatto, eli mikä on asiakkaalle suurin mahdollinen sähkÜverkkomaksu, sekä määritetty vaatimukset sähkÜverkon toimitusvarmuudelle ja toiminnan tehokkuudelle.

Porvoon SähkÜverkko on paikallinen yritys ja Porvoon kaupungin omistama, mistä on yrityksen asiakkaille selkeä hyÜty. Tuottopaineet voidaan pitää kohtuullisella tasolla, päätÜkset tehdään paikallisten päättäjien toimesta ja huomattavasti suurempi osa yrityksen liike-

% 34

VEROT

19,4 % 26,5 %

36 %

SĂ„HKĂ–N HINTA on monelle asiakkaalle vaikeasti

M Y TI YN

SähkÜverkkomaksuilla on hintakatto

14,9 % 9,3 %

Hankinta 26,5 %

2,6 % 27,3 %

Myynti 9,3 %

JAK EL U 3 0 %

Jakeluverkko 27,3 %

SähkÜverkkomaksu koostuu useasta osasta.

Se sisältää kanta- ja jakeluverkon maksut sekä sähkÜ- ja arvonlisäveron. Porvoon SähkÜverkko laskuttaa nämä maksut asiakkailtaan ja tulouttaa tämän jälkeen verot valtiolle sekä kantaverkkomaksun kantaverkkoyhtiÜlle.

Kantaverkko 2,6 % SähkÜvero 14,9 % Alv 19 %

Energiavirasto 1.1.2016, 5 000 kWh/vuosi

vaihdosta voidaan sijoittaa seudun sähkÜverkkoon ja takaisin yrityksen toimintaan.

Rahaa investoiheihin Porvoon SähkÜverkko Oy:n sähkÜnsiirron toiminnan liikevaihto oli 2015 noin 13 miljoonaa euroa, ja tästä summasta käytettiin suoraan 7 miljoonaa sähkÜverkon investointeihin. Sama investointitahti jatkuu edelleen. Viranomaiset sekä sähkÜmarkkinalainsäädäntÜ vuodelta 2013 asettavat sähkÜverkkoyrityksille kovia vaatimuksia. Vuoteen 2028 mennessä tulee maakaapeloinnin osuus nousta 35 prosentista 60 prosenttiin.

Porvoon SähkÜverkolle tämä tarkoittaa 60 miljoonan euron investointia 15 vuoden aikana. Aikapaine on erittäin kova ja olisi ollut toivottavaa, että siirtymäjakso vuoden 2028 jälkeen olisi ollut vähintään 5 vuotta pidempi. Tämä tiukka vaatimus todennäkÜisesti lisää hinnankorotuspaineita entisestään, noin 5–10 prosenttilla vuosina 2017–2019.

Tästä huolimatta on tosiasia, että ilmajohdot hajaasutusalueilla ovat aina aiheuttaneet ylimääräisiä kunnostustĂśitä ja korjauskustannuksia. On hyvä että Porvoon SähkĂśverkko pystyy, investointien myĂśtä, vähentämään näitä kustannuksia. Lisäksi on hyvä muistaa, että nyt rakenteilla oleva sähkĂśverkko on käytĂśssä seuraavat 40 vuotta ja että vaatimukset luotettavasta sähkĂśnsiirrosta tulevat yhä vain tiukentumaan. đ&#x;”˛

Porvoon SähkĂśverkko Oy:n kunnossapito rahoitetaan sähkĂśverkkomaksulla SähkĂśverkkomaksu sisältää verkon käytĂśnvalvontaa ja 24 tuntia vuorokaudessa toimivan vikailmoituspalvelun, vikojen korjauksen kaikissa tilanteissa, puhelin- ja verkkopalvelut sekä asiakkaiden sähkĂśnkulutuksen mittauksen. Tämän lisäksi Porvoon SähkĂśverkko maksaa korvausta valtakunnallisesta sähkĂśnsiirrosta sekä sähkĂśverkon häviĂśkustannukset. đ&#x;”˛

Porvoon Energia 1/2016 | 7

TEKSTI JA KUVA ROLF GABRIELSSON

ď ˛ Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva (oikealla) muurasi biolämpĂślaitoksen peruskiven 14. syyskuuta 2015. Kuvassa vasemmalta toimitusjohtaja Patrick WackstrĂśm, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek–WirĂŠn ja Porvoon Energian hallituksen puheenjohtaja Johan SĂśderberg. Kuva Nina Fransas. ď ś Savupiippu nostettiin marraskuussa ja ulkopuolisista tĂśistä suurin osa oli jo tehty helmikuussa.

Loviisan biolämpÜlaitos valmistuu toukokuussa LOVIISAN biolämpÜlaitoksen rakentaminen alkaa olla loppusuoralla.

Ellei mitään odottamatonta tapahdu, voi laitoksen luovutus tapahtua aikataulun mukaisesti toukokuussa.

Porvoon Energian kehitysjohtaja Jukka Rouhiainen toteaakin aikataulun pitäneen toistaiseksi hyvin. – Viime vuonna heinäkuussa aloitetut maansiirtotyÜt saatiin valmiiksi jopa laskettua nopeammin huolimatta vaativista olosuhteista valtavine kivineen ja suurine maamassoineen, jotka piti poistaa.

Marraskuussa ohitettiin tärkeä virstanpylväs, kun kattila asennettiin paikoilleen ja savupiippu oli jo seuraavana päivänä nostettu.

Helmikuun alussa oltiin jo niin pitkällä, että seinät ja katot oli rakennettu, savukaasupesuri asennettu, lämpÜkeskusrakennuksessa lämmitys oli päällä, pääprosessi oli asennettu ja putkivedot suoritettu. SähkÜ- ja automaatiotyÜt olivat täydessä vauhdissa.

8 | Porvoon Energia 1/2016

Porvoon Energialle lämpÜkeskuksen rakentaminen merkitsee noin kahdeksan miljoonan euron investointia kaukolämpÜhuoltoon Loviisaan. Uuden biolämpÜkeskuksen teho on 12 megawattituntia verrattuna vieressä olevaan vanhan laitoksen seitsemään megawattituntiin.

Vanha lämpÜkeskus jää varalle, käytettäväksi uuden laitoksen huoltoseisokkien aikana ja myÜs tarvittaessa kaukolämpÜkulutuksen ollessa suurimmillaan. Porvoon Energia haluaa päästä käyttämästä lämpÜkeskusten yhteydessä olevia varaÜljykattiloita.

MyÜskään Valkossa sijaitsevia Üljykattiloita ei enää tarvita, kun siellä oleva paikallinen kaukolämpÜverkko on liitetty pääjakeluverkkoon ja sitä kautta uuteen biolämpÜlaitokseen ja sen vieressä olevaan vanhaan lämpÜkeskukseen.

Sekä vanhassa että uudessa laitoksessa käytetään metsähakkeesta tehtyä biomassaa polttoaineena. Uuden laitoksen myÜtä uusiutuvan poltto-

aineen osuus kaukolämpÜtuotannossa Loviisassa nousee noin 70 prosentista noin 90 prosenttiin.

Uuden biolämpĂślaitoksen tekniikka mahdollistaa polttoainespesifikaatioiden harmonisoimisen Porvoon Tolkkisten kahden biovoimalaitoksen spesifikaatioiden kanssa. – Sen ansiosta voimme käyttää samoja jakeita sisältävää polttoainetta kaikissa kolmessa laitoksessa, mikä helpottaa polttoainehankintaa, Rouhiainen sanoo. đ&#x;”˛ LOVIISAN BIOLĂ„MPĂ–LAITOS KäyttĂśssä:

toukokuu 2016 alkaen

Teho:

12 megawattia

Poltoaine:

metsäperäisiä polttoaineita kuten puuhaketta ja kaarnaa.

HenkilĂśkunta

Porvoon Energian käyttÜhenkilÜkunta hoitaa sekä Loviisan että Porvoon laitokset.

TEKSTI ROLF GABRIELSSON | KUVA MAX BACKMAN

MaalämpÜä vai kaukolämpÜä? - KaukolämpÜ ilman muuta, Kjell Rosenqvist vastaa, eikä vain sen takia, että hän on Porvoon Energian kaukolämpÜmyyjä.

KaukolämpÜ maalämpÜä halvempi MAALÄMPÖ VAI KAUKOLÄMPÖ? KaukolämpÜ on yksinkertaisesti selvästi edullisempi, jos huomioidaan kaikki maalämpÜÜn liittyvät kulut. Se on myÜs ympäristÜn kannalta parempi.

Viimeiseksi mainittua väitettä Porvoon Energian kaukolämpÜmyyjä Kjell Rosenqvist perustelee sillä tosiasialla, että maalämpÜ tarvitsee avuksi sähkÜä, kun pakkanen kiristyy. – Ja se sähkÜhän saattaa esimerkiksi tulla Üljy- tai hiilivoimalaitoksesta, koska niitäkin käynnistetään sähkÜnkulutuksen lähestyessä huipputasoa. Eikä tuontisähkÜ sekään perustu vain uudistuviin energianlähteisiin.

Porvoon Energian kaukolämpÜ sen sijaan on lähes 100-prosenttisesti vihreää Porvoossa myÜs silloin, kun pakkanen paukkuu nurkissa. Pian se on myÜs Loviisassa sitä lähes 90-prosenttisesti rakenteilla olevan biolämpÜlaitoksen käynnistyttyä myÜhemmin tänä vuonna.

Yleensä kustannukset kuitenkin ratkaisevat lämmitysmuotoa valittaessa ja mikäli valinta on tehtävä kaukolämmÜn ja maalämmÜn välillä on kaukolämpÜ näistä kahdesta edullisempi, minkä Rosenqvist osoittaa parin tosiasioihin perustuvan esimerkin avulla.

Miten tulimme tähän tulokseen?

Esimerkissämme verrataan kahta vuonna 2014 valmistunutta omakotitaloa. KaukolämpÜtalon liittymismaksu 3 200 euroa ja lämmÜnvaihdin asennettuna 4 300 euroa, yhteensä 7 500 euron investointi, mikä 20 vuoden takaisinmaksuajalla ja 4 prosentin korolla tekee 546 euroa vuodessa. LämpÜä kului tässä talossa viime vuonna 8 MWh 79,65 euron keskihinnalla per MWh, eli 640 euroa vuoden aikana. Investointi plus kulutus 1 186 vuodessa.

Vastaavasti maalämpÜtalon investointikustannus oli 18 000 euroa ja lämpÜkulutus 7 MWh å 120 euroa.

ISTOCK

ď ˛ KaukolämpĂśputkien asennus Porvoon portin alueella.

Samalla 20 vuoden takaisinmaksuajalla ja 4 prosentin korolla maksettavaksi tulee 1 310 euroa vuodessa. Kun siihen lisätään vuotuinen 840 euron lämpÜlasku saadaan yhteiskustannukseksi 2 150 euroa vuodessa, eli 964 euroa enemmän kuin kaukolämpÜtalossa.

Kjell Rosenqvist muistuttaa myÜs siitä, että sähkÜlasku nousee, jos ja kun lämpÜtila laskee niin alas, että maalämpÜ ei yksin riitä pitämään taloa lämpimänä, vaan varalla olevat sähkÜvastukset kytkeytyvät päälle. – Kerrostaloissa on myÜs muistettava, että sähkÜtehotarve kasvaa, jos siirrytään kaukolämmÜstä maalämpÜÜn. Tarvitaan isompaa ja kalliimpaa sähkÜliittymää, mikä yhdessä suuremman sähkÜkulutuksen kanssa nostaa sähkÜlaskua. Mikäli tätä ei huomioida investoinnin kokonaiskustannusta arvioitaessa ei saada oikeaa kuvaa maalämmÜn kuukausittaisista kustannuksista.

Rosenqvistin mukaan ei myÜskään pidä unohtaa maalämpÜjärjestelmän uusimistarvetta. – Voidaan laskea, että ainakin kompressori saatetaan joutua vaihtamaan 8–9 vuoden jälkeen.

KaukolämpĂś on maalämpÜä halvempi vaihtoehto myĂśs siinä tapauksessa, että mukana on lämmĂśn talteenottojärjestelmä. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 1/2016 | 9

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

Jekku löysi Yrittäjänkadun Kuono maata viistäen iso musta susikoira liikkuu nopeasti eteenpäin. Välillä käännytään jyrkästi takaisin tai sivulle. Välillä katse nousee maasta ja tavoittaa ohjaajan.

– Etsi tarkasti Jekku, Esa Puolakka opastaa.

Kohta Jekku pysähtyy, nuuskii keskittyneesti ja käy makuulle.

Tässä se on!

10 | Porvoon Energia 1/2016

KOHTA KOLMEVUOTIAS saksanpaimenkoirauros Jekku on koulutettu löytämään maastosta kaukolämpöputkien vuotokohtia. Jekku on toistaiseksi todennäköisesti ainoa koira tässä työtehtävässä Suomessa. Koiran hajuaisti on erittäin kehittynyt ja yksi koiran tärkeimmistä aisteista. Koira erottaa satoja eri tuoksuja ja hajuja, jopa veden alta. Siis miksipä ei myös maan alta tulevaa kaukolämpöveden hajua.

Esa Puolakka on ammattikoirakouluttaja ja kouluttanut muun muassa koiria vartiointi- ja etsintätehtäviin jo yli 20 vuotta. Hänellä on myös ollut useita omia saksanpaimenkoiria, mutta Jekku on omaa luokkaansa.

Jekku tekee tällä hetkellä töitä sekä homekoirana että putkikoirana.

– Jekku on vahvasti työ- ja yhteistyöhaluinen, yksi parhaimmista koirista mitä minulla on ollut, kertoo Esa ja heittää Jekulle pallon, hyvin tehdyn työn paras palkinto koiran mielestä.

Jekun koulutus alkoi jo pentuna Koiran koulutus aloitetaan heti kun pentu saapuu uuteen kotiinsa. Koulutukseen kuuluu tietysti vahvasti koiran oppiminen talon tavoille, koiran sosiaalistaminen sekä normaali tottelevaisuuskoulutus. Ruuanhankkimisvietti on pentuna ylimmillään ja koiranpentu saakin tehdä hiukan töitä ruokansa eteen eli nuuskimalla löytää

JEKKU Hellraiser’s Nico on Jekun kennelnimi, mutta koira sai Jekku-nimensä jo ihan pentuna. – Koska se oli niin jekun näkÜinen ja sÜi muun muassa kaikki vessanharjat, nauraa Esa. MyÜs nimi Putkikoira tulee siitä että Jekku pentuna aina syÜksyi kävelytien ali menevän putken läpi mutaojaan.

Porvoon keikka Tammikuisena pakkaspäivänä ohikulkijat hämmästelivät Porvoon teollisuusalueella liikkuvaa isoa mustaa koiraa, tämän ohjaajaa sekä Porvoon Energian miehiä huomiotakeissaan.

Putkikoira Jekku ja Esa Puolakka olivat tulleet etsimään epäiltyä kaukolämpÜveden vuotokohtaa. Porvoon Energian Oskar Tillander ja Max Backman olivat tuoneet mukanaan tuoreen kaukolämpÜvesinäytteen. Jekku nuuhkaisi näytettä ja etsi sitten samaa tuoksua maastosta. Jekku ilmaisi vuotokohdan käymällä makuulle ja katsomalla ohjajaa Esa Puolakkaa tiukasti.

Jekku lÜysi epäillyt vuotokohdat ja yhden mahdollisen uuden.

kaukolämpÜvuodot piilotettu annos. Vähitellen käytÜsmalleja jalostetaan ja puolen vuoden ikäisenä aloitetaan tarkempi koulutus.

Silloin myÜs koirasta tietää mihin tehtävään se parhaiten soveltuu, eli koiran luonteen ehdoilla edetään. – Hajujen erottelu on suurin koulutustyÜ, kertoo Esa. Tuleville etsintäkoirille voidaan jäljestämiskoulutus aloittaa jo ihan pentuna, mutta hajukoirille hajuerottelu tosiaan vasta 6–10 kuukauden ikäisenä. Esa vertaa hajuerottelua lukemaan oppimiseen, ensin opitaan lukemaan ja sitten eri kieliä. Uuden hajun kouluttaminen vie, riippuen tehtävän vaikeusasteesta, kahdesta viikosta pariin kuukauteen. Ylläpitokoulutus on jatkuvaa ja esimerkiksi kaukolämpÜveden hajuerottelua harjoitellaan maastossa vesinäytteen kanssa. KaukolämpÜveteen lisätään korroosionestoainetta ja vihreää väriä.

KaukolämpÜveden ominaishaju muodostuu juuri näiden aineiden yhdistelmästä mutta Jekku tunnistaa myÜs pelkän veteen lisätyn väriaineen hajun.

Paljon leikkiä tyÜn ohella Yleensä Esa ja Jekku aloittavat tyÜtehtävän kaukolämpÜveden kaivosta, jossa vettä on varmasti ja siitä he palaavat takaisin putkea pitkin etsien vuotokohtaa.

TÜitä tehdään noin 30 minuuttia yhteen menoon, sitten pidetään puolentoista tunnin levähdys- ja leikkitauko.

Päivässä voi kuitenkin olla useampia kohteita. Jekku on

tehnyt tÜitä hajukoirana vasta puolitoista vuotta, mutta lÜytää jo 80 prosenttia vuodoista. Betonikanavat, joita on aiemmin käytetty kaukolämpÜvesiputkien ympärillä, voivat joskus hiukan hankaloittaa tarkan vuotokohdan määrittelyä sillä vesi pääsee maa-ainekseen yleensä vasta betonielementtien liitoskohdassa.

Porvoon Energian suunnittelija Oskar Tillander kertoo, että myÜs Porvoossa on aikoinaan käytetty betonikanavaelementtejä suojaamaan putkia ja näitä putkistoja on vielä jäljellä. Vanhoja putkistoja korvataan uusilla materiaaleilla aina mahdollisuuksien mukaan. – Meillä on Porvoossa ja Loviisassa, isompiin kaupunkeihin verrattuna, harvemmin kaukolämpÜvesivuotoja, kertoo Oskar.

Jekku teki tyĂśpäivän Porvoossa Lumisena talvena isompi vuoto on helpompi havaita sillä vuotokohdassa lumi on yleensä sulaa. Muina aikoina käytetään pääasiassa lämpĂśkameraa, mutta sekin vaatii hiukan kylmempää säätä toimiakseen varmasti. Hajukoira toimii säästä riippumatta ja onkin kiinnostava lisä kaukolämpĂśputkien ylläpitäjien tyĂśkalupakkiin. Porvoossa tammikuussa Jekku merkitsi sekä epäillyt vuotokohdat että Yrittäjänkadun kohdalla mahdollisen uuden vuodon. MyĂśs Hansatien vuotopaikka lĂśydettiin Jekun ansiosta. Jekkua eivät kaukolämpĂśvuodot jekuta. đ&#x;”˛ Porvoon Energia 1/2016 | 11

”Keräimet ovat toinen ja aurinkopaneeleja tehokkaampi tapa käyttää aurinko energianlähteenä.

12 | Porvoon Energia 1/2016

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON | KUVA PAMELA WESTERLUND (KESÄMÖKKI)

Porvoolainen mukana monessa kansainvälisessä aurinkoenergiahankkeessa SUOMESSA AURINGON hyödyntäminen energiantuotan-

nossa on vielä marginaalista. Toisin kuin muualla maailmassa. Tämän tietää hyvin Christer Nyman Porvoon Vessöstä. Hänellä on vuosikausien kokemus kansainvälisistä aurinkoenergiahankkeista muun muassa YK:n ja EU:n ohjauksessa, mutta myös Suomen kehitysyhteistyöohjelmien puitteissa.

Diplomi-insinööri Christer Nyman on ollut aurinkoenergian kanssa tekemisissä aina opiskeluvuosista lähtien ja alkoi jo monta vuotta sitten kutsua itseään aurinkoenergiakonsultiksi. Hänellä on oma, tänä vuonna 25 vuotta täyttävä alan yritys ja hän on myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistys perustettiin 1970-luvun lopulla levittämään tietoa aurinkoenergiasta ja aurinkoenergian käytöstä Suomessa.

Nymanin johti aurinkoenergian pariin puolijohdeteknologia-alan edelläkävijä Suomessa, professori Tor Stubb.

– Opiskelin Helsingin yliopistossa, jossa Stubb opetti.

Hän houkutteli meitä opiskelemaan puolijohdeteknologiaa, johon aurinkopaneelien toiminta perustuu. Sain pro graduani varten valita muutamasta aiheesta ja päädyin aurinkopaneeleihin ja aurinkotutkimukseen. Näin se alkoi.

”Jo silloin maailmalla tapahtui paljon enemmän kuin Suomessa.

Opiskeluvuosien jälkeen seurasi työtehtäviä VTT:llä aina vuoteen 1991 asti, jolloin Nyman etabloitui yksityisyrittäjänä aurinkoenergia-alalla. Työ VTT:llä oli muun muassa kytkenyt hänet IVO:n Inkoon aurinkovoimalahankkeeseen, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Nyman huomasi jo silloin, että maailmalla tapahtui tällä alalla paljon enemmän kuin Suomessa. Ensimmäisen oman kokemuksensa kansainvälisestä aurinkoenergiahankkeesta hän sai 1990-luvun alkupuolella Seychelleillä.

– Sikäläinen hotellinomistaja oli kiinnostunut aurinkoenergiasta ja halusi jonkun paikalle katsomaan, miten aurinkoenergiaa voitaisi hyödyntää hänen hotellissaan.

Sähkön tuottamiseen käytettiin silloin dieselvoimaloita, ja näin tehdään edelleen monilla alueen suurilla saarilla.

Hotellinomistaja tunsi Nymanin konsulttikollegan ja niin siinä kävi, että nämä kaksi konsulttia matkustivat arvioimaan tilannetta. He antoivat myös aikanaan konkreettisen ehdotuksen hotellinomistajalle.

Aurinkorikkaissa kehitysmaissa aurinkoa käytetään yhä enemmän sähkön tuottamiseen. Kuva Christer Nyman.

– Siihen aikaan olivat aurinkopaneelit kuitenkin vielä kovin kalliita ja hotelli sähköasennuksineen oli vanha, joten investoinnista muutostöineen olisi tullut sen verran hintava että hanke jäi toteuttamatta.

Näin oli kuitenkin vessöläisen kansainvälinen ura aurinkoenergia-alalla alkanut. Tänä päivänä hän on täystyöllistetty erilaisilla konsulttitehtävillä eri puolilla maailmaa. Viime aikoina hän on esimerkiksi ollut 15 kuukauden komennuksella Thaimaassa, Aasian Mekongalueen ympäristö- ja energiakumppanuusohjelman teknisenä neuvonantajana. Ohjelma on käynnistetty Suomen aloitteesta ja osittain rahoitettu kehitysyhteistyövaroilla.

”Vastaanottajamaiden ihmisille on opetettava, että kaikki maksaa.

– Tämä on nykypäivän avustushankemalli. Perustetaan esimerkiksi aurinkoenergiahankkeita, mutta ei anneta niitä ilmaiseksi, vaan luodaan liikemalli, joka tekee hankkeet kannattaviksi niihin osallistuville sijoittajille.

Vastaanottajamaiden ihmisille on Nymanin mukaan opetettava, että kaikki maksaa.

– Siitä pienestä tulosta, jolla kehitysmaissa on tultava toimeen, menee 60–70 prosenttia energian hankkimiseen esimerkiksi kalliin kerosiinin ostamiseen. Paljon edullisemmaksi tulee maksaa jotain aurinkoenergiahankkeen tuottamasta sähköstä, ja siihen on rahaa. Sen sijaan rahaa ei ole aurinkoenergiajärjestelmän raken-

 Aurinkoenergia-asiantuntija Christer Nyman esittelee talonsa pihamaalla Vessössä aurinkokeräimen hienouksia.

➽

Porvoon Energia 1/2016 | 13

tamiseen. Siinä nämä kumppanuusohjelmat tulevat kuvaan mukaan.

Mekongohjelma koostui yli 30 hankkeesta, koskien sekä aurinkoenergiaa, biokaasua että biomassaa.

Nyman osallistui tapansa mukaan hankesuunnitteluun. Joissakin tapauksissa hän on ollut mukana myÜs hankkeen konkretisointivaiheessa, kuten tapahtui YK:n UNDP-ohjelman kohdalla Guinea-Bissaussa. – Siellä olin valvojana ja ohjaajana, mutta autoin myÜs konkreettisessa implementoinnissa opettamalla esimerkiksi asentamista.

900–1 000 tuntia. Tästä johtuen tuotantokustannukset ovat meillä korkeammat, mutta onhan toisaalta meidän sähkÜnhintamme myÜs paljon korkeammalla tasolla, joten kyllä näilläkin leveysasteilla on mahdollista päästä kannattavuuteen, jopa ilman syÜttÜtariffeja.

�Ajatuksena on syÜttää sähkÜä aurinkovoimaloista olemassa oleviin dieselvoimapohjaisiin sähkÜverkkoihin.

EU-tasolla kyse on suunnitelmien laatimisesta. Rahoitus hoidetaan EEP-rahaston puitteissa. Melkein kaikki Afrikan maat ovat sitä kautta saaneet tai ovat saamassa ympäristÜ- ja energiakumppanuushankerahoitusta. Eritrea on esimerkiksi saamassa EEP-rahoitusta aurinkoenergiaan perustuvaan sähkÜn tuottamiseen. Tässäkin hankkeessa Nyman on mukana. – Suurin osa Afrikan maista käyttää edelleen vanhoja dieselaggregaatteja sähkÜn tuottamiseen. Kuitenkin siellä on aurinkoa vaikka kuinka paljon ja esimerkiksi pelkästään Nigeriassa on suunnitteilla aurinkovoimaloita yhteisteholtaan tuhansia megawatteja.

MyÜs monilla etelän saarialueilla sähkÜä tuotetaan tuontidieselillä, vaikka aurinkoa on yllin kyllin. Salomonsaaret ovat näistä yksi esimerkki. Sinne Nyman matkusti tämän vuoden alussa valvomaan aasialaiseen kehitysohjelmaan kuuluvaa hanketta. – Ajatuksena on, että ryhdytään syÜttämään sähkÜä aurinkovoimaloista olemassa oleviin sähkÜverkkoihin, jotka on rakennettu dieselvoimaloiden varaan. Ne jäävät säätÜvoimaa tuottamaan sekä sähkÜn saantia takaamaan vuorokauden pimeinä tunteina. Tarkoitus on lisäksi ryhtyä käyttämään paikallisesti tuotettua biodieseliä polttoaineena.

MyÜs Pohjolasta lÜytyy aurinkoenergiahankkeita investointimielessä hakevia. – Mutta kun aurinko antaa Nigeriassa 2 000 tuntia huipputehoa vuodessa saadaan sitä täällä meillä vain

Aurinkopaneelit yleistyvät kovaa vauhtia saaristossa.

14 | Porvoon Energia 1/2016

Tariffituetun aurinkoenergiatuotannon aika alkaa Nymanin mukaan olla ohi. Aurinkopaneeleita voidaan esimerkiksi asentaa teollisuuslaitosten ja vastaavien rakennusten katoille ja myydä sähkÜ suoraan teollisuusyritykselle ja syÜttää vain mahdollinen ylijäämäsähkÜ sähkÜverkkoon.

�Suomessa ollaan päästy yhteen megawattiin vuodessa. – Suomessa tuli vasta muutama vuosi sitten mahdolliseksi käyttää aurinkotuotettua sähkÜä omaan lukuun ja uusiutuvaan energiaan liittyvä yleinen skeptisyys sekä byrokratia ovat tehneet sen, että maastamme ei lÜydy yrityksiä, jotka voivat lähteä kilpailemaan suureen maailmaan 100–200 megawatin kokoluokan aurinkovoimalaitoksista. Osaamista saattaa lÜytyä, mutta tarvittavia referenssejä ei.

Nyman ei halua väittää, että juna olisi Suomen kohdalla mennyt tässä suhteessa, mutta kirittävä etumatka on hänen mukaansa pitkä. – Vuonna 2014 asennettiin maailmalla 40 000 megawattia aurinkovoimaa ja Suomessa ollaan hädin tuskin päästy yhteen megawattiin vuodessa.

Nyman näkee, että aurinkoenergian käyttÜ tulee kyllä lisääntymään myÜs meidän maassamme, mutta uskoo henkilÜkohtaisesti enemmän pienimuotoisiin kuin suuriin voimalaitosyksikkÜihin, mallia paneeleita teollisuuslaitosten ja ostoskeskusten katoilla. Hän arvioi, että voidaan päästä noin 10 prosenttiin Suomen sähkÜnkulutuksesta.

Aurinkokeräimillä on aurinkopaneeleita parempi hyÜtysuhde ja ovat näin ollen paneeleita tehokkaampi vaihtoehto auringon hyÜdyntämiseen energialähteenä.

Aurinkokeräimissä kiertää neste, jota aurinko lämmittää. Porvoon Energia on suunnitellut kaukolämpĂśverkkoon liitettävän aurinkokaukolämpĂślaitoksen rakentamista. đ&#x;”˛

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON, MARIKA KANGASKOLKKA (RAMI KORHONEN)

Oman voimalan tuotanto kattaa lähes 10 prosenttia ekoy:n vuosittaisesta sähköntarpeesta

ekoy:lla on Porvoon toistaiseksi suurin aurinkovoimala PORVOON TOISTAISEKSI suurin aurinkovoimala on rakennettu ekoy:n (Eino Korhonen Oy) tehdaslaitoksen katoille Tarmolassa. Tammikuun lopussa käyttöön otetussa voimalassa on 346 aurinkopaneelia yhteisteholtaan 90 kW. Porvoolaisyrityksen tytäryhtiö Harju-Ristin kylässa Viron Harjumaalla otti noin kuukausi aikaisemmin käyttöön 330 aurinkopaneelista koostuvan 85 kWhaurinkovoimalan. Porvoosta poiketen paneelit asennettiin siellä maan tasalle tehtaan yhteyteen, eikä katoille.

Yhteensä puhutaan yli 200 000 euron investoinnista kohta 40 vuotta täyttävälle perheyritykselle, joka on sähkötarvikkeiden, muoviosien ja metallikomponenttien sopimusvalmistaja. Asiakkaina yrityksellä on muun muassa Lival, Ensto, Kone ja Airam.

Tuotanto on sähkövaltainen. Porvoossa sähköä kuluu vuositasolla noin 1,3 gigawattituntia. Yrityksen toimitusjohtaja Rami Korhonen laskee oman aurinkovoimalan tuotannon riittävän kattamaan noin seitsemän prosenttia vuosittaisesta sähkön tarpeesta.

Yhtiön aurinkovoimalainvestoinnille on kuitenkin myös muita kuin taloudellisia syitä. Korhosen mukaan investointi olisi tehty siinäkin tapauksessa, että tämän tapaisille hankkeille myönnettävää 30 prosentin investointitukea ei olisikaan saatu, ja vaikka investoinnin takaisinmaksuaika saattaa olla jopa viisi kertaa normaalina pidettyä noin kolmea vuotta pitempi.

– Tämä on osa yhtiömme imagoa. Toimintamme on niin Porvoossa kuin Virossakin varmennettu Lloyd´s Registerin laatu- ja ympäristösertifikaatilla ja pyrimme

➽

Porvoon Energia 1/2016 | 15

ekoy Eino Korhonen Ab • Perustaja Eino Korhonen, vuonna 1978 • TytäryhtiÜ EKOY Elektroonika Viron Harjumaassa perustettiin vuonna 2005 • Liikevaihto Suomessa 10,5 M₏ ja 1 M₏ Virossa • HenkilÜkuntaa 122, josta 42 Porvoossa ja 80 Harjumaassa • Arvot: kunnioitus, kehitys, yhteistyÜ, ammattimaisuus • Lloyd´s Registerin laatusertifikaatti ISO 9001:2008 ja ympäristÜsertifikaatti ISO 14001:2004

Toimitusjohtaja Rami Korhonen esittelee ekoy:n Porvoon tehtaan pitkälle automatisoitua tuotantoprosessia, johon tarvittavaa sähkÜä saadaan osittain omasta tehtaan katoilla sijaitsevista aurinkopaneeleista. Osa loppukokoamistyÜstä tapahtuu tytäryhtiÜn tehdaslaitoksilla Harjumaan Harju-Ristin kylässä Virossa. Kuljetukset Porvoon ja Harju-Ristin välillä hoidetaan omalla kalustolla.

määrätietoisesti yhä tehokkaampaan ja ympäristÜystävällisempään energiankäyttÜÜn ja tuotantoon. Muoviruiskuvalukoneet tuottavat paljon lämpÜä, jota otetaan talteen ja kierrätetään.

Tähän kontekstiin aurinkovoima istuu hyvin, vaikka Viron tehtaalla olikin alun perin tarkoitus panostaa tuulivoimaan. – Tuulivoiman hyÜtysuhde on kuitenkin huono ja jonkin aikaa asiaa mietittyämme, päädyimmekin aurinkovoimaan. Harju-Ristin tehtaalla meillä on myÜs maalämpÜä. Putket on kaivettu maahan aurinkopaneelien alle. Käytämme hyväksi siis sekä maapinnan alla että sen yläpuolella olevia energianlähteitä.

Areva Solar toimittaa aurinkovoimalaitoksia Arevan perheen omistama salolainen yritys Areva Solar on toimittanut ja asentanut molemmat aurinkovoimalat.

Niin Porvoossa kuin Virossa yli jäävä sähkÜ menee sähkÜn jakeluverkkoon. Tätä tapahtuu lähinnä viikonloppuisin, kun tehtaat ovat kiinni ja oma sähkÜn kulutus on arkipäiviä pienempää. Virossa sähkÜn johtaminen jakeluverkkoon on Suomea kannattavampaa.

Virossa maksetaan tariffilisä, Korhonen kertoo, alleviivaten kuitenkin jälleen omavaraisuusnäkÜkohdan ja ympäristÜn huomioonottamisen olleen tärkeimmät motiivit aurinkovoimainvestoinnille eikä ensisijassa talouden.

Hyvä yhteistyÜ myÜs aurinkoenergiakysymyksissä Eino Korhonen Oy on alusta alkaen ostanut sähkÜnsä Porvoon Energialta, eikä kilpailuttaminen ole Rami Korhosen mukaan tuntunut perustellulta. – Meistä ennakoitavuus on tärkeämpää, meille on mahdollista pientä euromäärän säästÜä suurempaa hyÜtyä siitä, että tiedämme, mitä sähkÜ tulee maksamaan lähivuosina. – MyÜs aurinkovoimalahankkeessa yhteistyÜ Porvoon Energian kanssa sujui mallikkaasti. Kysymys on pitkän aikavälin investoinnista, kestäväthän aurinkopaneelit 30 vuotta ja pitempäänkin.

Voimalaa voidaan laajentaa, invertterit on esimerkiksi mitoitettu nykyistä suurempaa paneelipinta-alaa varten. đ&#x;”˛

Miten voin myydä sähkÜä Porvoon Energialle?

Onko sinulla aurinkopaneeleja tai pieni tuulivoimala?

Jos olet sähkÜnmyyntiasiakkaamme, etkä tarvitse aina kaikkea tuottamaasi sähkÜä itse, voit pienentää sähkÜlaskuasi ja myydä sähkÜverkkoon syÜttämääsi energiaa meille.

Turvallisuussyistä meille on aina ilmoitettava mikäli olet kytkemässä mikrotuotantoa sähkÜverkkoomme!

Näin pääset alkuun: www.porvoonenergia.fi/fi/sahko/mikrotuotanto

16 | Porvoon Energia 1/2016

TEKSTI ROLF GABRIELSSON I KUVA MĂ„KELĂ„NKANGAS

Porvoon Energia mukana isossa AURINKOENERGIAHANKKEESSA PORVOON ENERGIA osallistuu Suomen oloissa isoon aurinkoenergiahankkeeseen. Kesällä valmistuva aurinkovoimalaitos tullee olemaan maan sillä hetkellä suurin.

Voimalaitoksen rakentaa Suomen Voima Oy. YhtiÜn omistavista kuudestatoista paikallisista ja alueellisista energiayhtiÜistä kahdeksan on mukana hankkeessa ja saa käyttÜÜnsä kukin osan voimalan sähkÜn tuotannosta. Yhtenä näistä kahdeksasta Porvoon Energian osuus voimalaitoksen 725 kW:n huipputehosta tulee olemaan noin 104 kW. Suomen Voiman kehitysjohtajan, Kimmo Tynin mukaan voimalaitos

tulee tuottamaan noin 680 000 kWh sähkÜenergiaa vuodessa, mikä vastaa yli 300 kerrostalohuoneiston vuosittaista tarvetta. – Porvoon Energian osuus vuosituotannosta on lähes 98 000 kWh, Tyni kertoo.

Voimalaitoksessa on 2 784 aurinkopaneelia, jotka asennetaan maan pinnalle Suomen Voiman tuulivoimapuiston yhteyteen Mäkelänkankaalla Haminassa. Laitos kytketään suoraan runkoverkkoon, mikä on uutta Suomessa.

Kimmo Tyni sanoo voimalaitoksen maksavan noin 980 000 euroa, josta Porvoon Energian maksuosuus on reilu 14 prosenttia. – TyÜ- ja elinkeinoministeriÜ on myÜntänyt hankkeelle 30 prosentin investointituen.

Aurinkoenergiahanke on sekä Suomen Voimalle että Porvoon Energialle ensimmäinen laatuaan. Tynin mukaan vastaavanlaisia ja samaa suuruusluokkaa olevia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla Suomea. – Osa niistä valmistunee tänä vuonna. Meidän laitoksemme tulee kuitenkin todennäkÜisesti olemaan maan suurin, kun se käynnistetään kesällä.

Vertailu toistaiseksi suurimpaan aurinkovoimalaan kertoo jotain Mäkelänkankaan laitoksen suuruusluokasta. Helenillä, eli entisellä Helsingin Energialla on SĂśrnäisissä Helsingissä Suomen tällä hetkellä suurin aurinkovoimala. – Se on noin kolmanneksen meidän voimalahankkeesta, Tyni toteaa. đ&#x;”˛

ď ˛ Ylhäällä olevasta havainnekuvasta nähdään, miten aurinkovoimalan paneelit sijoitetaan Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuistoon.

Yhteensä 2 784 paneelista Porvoon Energia saa käyttÜÜnsä 400.

Porvoon Energia 1/2016 | 17

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

Autotallin katolta sähköä omaan ja muiden tarpeeseen

KENNETH ÅBERGILLA on monen vuoden kokemus

auringon käyttämisestä energianlähteenä. Hän hankki ensimmäisen aurinkopaneelinsa kesämökilleen saaristoon yli 20 vuotta sitten. Nyt paneeleja on jo viisi ja viime vuoden keväällä oli Porvoossa sijaitsevan omakotitalon autotallin vuoro saada katolleen aurinkopaneeleja.

– Kesämökki on saaressa ja olisi tullut aivan liian kalliiksi vetää sinne verkkosähköä, joten valitsin aurinkopaneelin, vaikka se siihen aikaan oli aika kallis, 50–60 markkaa (8,50–10,10 €) wattia kohti. Tänään paneeleja saa jopa alle euron watilta. Åberg kertoo perheen tänä päivänä olevan saaressa, jossa ei käydä talvisin, täysin omavarainen sähkön suhteen.

– Meillä on kaksi paneelia mökin katolla ja kolme saunan katolla ja lisäksi pieni 450 watin tuulivoimala.

Omavaraisuuden selittää osaksi led-valaistus, jonka sähkön kulutus on vain murto-osa vanhoista hehkulamppujen kulutuksesta.

Hyvät kokemukset sai Åbergin miettimään aurinkosähkön hankkimista myös omakotitaloasuntoon kaupunkiin.

Viime vuoden toukokuussa antennialan yksityisyrittäjä ottikin sitten ratkaisevan askeleen, osti kymmenen aurinkopaneelia, asensi ne länteen viettävälle autotallin 18 | Porvoon Energia 1/2016

katolle, hankki invertterin aurinkopaneelisähkön muuttamiseksi vaihtovirraksi ja huolehti pääosin itse koko järjestelmän asentamisesta. Kolmevaihe-invertteri, jonka Åberg osti Luxemburgista kun sellaisen löytäminen Suomesta osoittautui mahdottomaksi, oli investoinnin kallein osa. Investoinnin yli 3 000 euron kokonaishinnasta invertteri vei noin kolmanneksen.

Viime vuoden toukokuusta tämän vuoden tammikuuhun mennessä Åbergin aurinkopaneelijärjestelmä oli tuottanut 1 560 kWh sähköenergiaa, josta 866 kWh oli syötetty Porvoon Sähköverkko Oy:n verkkoon. Niin paljon oli jäänyt yli, kun perheen oma sähköntarve oli katettu. Ylijäämäenergiasta yhtiö maksaa 3–4 senttiä kilowattitunnilta. Åbergin perheen omakotitalossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Kuution vetävän tankin vesi lämmitetään yösähköllä kuten myös 300 litran lämminvesivaraajan kotitalousvesi. Kenneth Åberg on rakentanut aurinkopaneelijärjestelmään automatiikan, joka mahdollistaa paneeleista saadun sähkön käyttämisen myös 1 000 litran tankin veden lämmittämiseen, eikä vain kattamaan niin sanottua standbytarvetta päiväsaikaan, mikä oli aurinkopaneelien hankkimisen alkuperäinen motiivi.

– Kokemukset ovat hyviä. Tuotamme nyt itse noin viidenneksen tarvitsemastamme sähköstä. Tämä ei kui-

TEKSTI JA KUVAT PAMELA WESTERLUND, JARI KURVINEN (MĂ–KKI)

�Kymmenellä 250 watin aurinkopaneelilla tuotamme viidenneksen tarvitsemastamme sähkÜstä.

MÜkki ja sähkÜ valmiina kesään!

– Kenneth Åberg –

KEVÄÄLLÄ on monenlaista puuhaa ja myÜs ensimmäinen

Kenneth Åberg tarkistaa etäluettavasta sähkÜmittarista sähkÜnkulutuksen. Aurinkopaneelien tuottamasta sähkÜstä perhe myy omasta kulutuksesta yli jäävän osan Porvoon SähkÜverkolle.

tenkaan tarkoita, että sähkÜlaskumme olisi vastaavasti 20 prosenttia aikaisempaa pienempi. Tämä on tärkeää pitää mielessä. Åbergin mukaan olisi mahdollista kymmenkertaistaa aurinkopaneelijärjestelmän tuottaman sähkÜn määrää, jos järjestelmä olisi säädettävissä seuramaan automaattisesti auringon liikettä. Nyt paneelit antavat maksimaalisen tehon vain noin kahden tunnin aikana vuorokaudessa kesäkautena.

Kenneth Ă…berg kertoo hänen 2 500 watin aurinkopaneelijärjestelmänsä antaneen parhaimmillaan 3 066 watin tehon. Elokuisena päivänä viime kesänä järjestelmä tuotti yhteensä 16 kWh. Niin tyytyväinen Ă…berg on, että järjestelmän laajentaminen myĂśs omakotitalon katolle asennettavilla paneeleilla saattaa tulla ajankohtaiseksi. đ&#x;”˛

käynti mÜkillä talven jälkeen häämÜttää. Mikäli mÜkki on liitetty sähkÜverkkoon, on sähkÜt kiva napsauttaa päälle heti ensikäynnillä.

MÜkkiläinen, joka on katkaissut virran etäluettavasta sähkÜmittarista pääkytkimen sijaan, on talven aikana saanut tietoa mikäli mÜkin sähkÜt ovat olleet poikki. Tieto on aina reaaliaikaista ja lähetetään automaattisesti. Uusi viesti kertoo myÜs milloin vikatilanne on korjattu.

Ennen Porvoon Energian siirtymistä etäluettaviin sähkĂśmittareihin, oli mahdollista, että mĂśkkiläistä keväällä odotti yllättäen mĂśkki ilman sähkÜä, koska kaatunut puu oli vahingoittanut sähkĂślinjaa. Uuden teknologian avulla sähkĂśyhtiĂś valvoo koko sähkĂśverkkoa ja pystyy puuttumaan vikatilanteisiin ilman mĂśkkiläisen tekemää vikailmoitusta. Mutta valvonta onnistuu vain jos mĂśkissä on ollut sähkĂśt kytkettyinä läpi talven tai jos virta on katkaistu etäluettavasta mittarista. Mikäli sähkĂśt on katkaistu pääkytkimestä, Porvoon Energia ei pysty valvomaan sähkĂślinjoja mĂśkille asti. YhtiĂś ei myĂśskään tällĂśin saa tietoa todellisesta kulutuksesta, joten laskutus toimii arvioiden pohjalta. đ&#x;”˛

SÄHKÖN KYTKENTÄ Painamalla vasenta näppäintä muutat tekstin dCON joksikin muuksi tekstiksi. Pidä tämän jälkeen näppäin pohjaanpainettuna noin 6 sekunnin ajan. SähkÜnsyÜttÜ on kytketty.

SÄHKÖN KATKAISU Paina vasenta selausnäppäintä kunnes teksti cDON näkyy oikeassa yläkulmassa. Pidä näppäin pohjaanpainettuna noin 6 sekunnin ajan. SähkÜnsyÜttÜ on katkaistu.

KäyttÜohjeen pikalinkki.

Porvoon Energia 1/2016 | 19

KASPER NYMAN

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

Kesä laskettelumäessä Kokonniemen hiihtohissit ovat nyt vuoden ympäri käytössä.

ALAMÄKIAJO, tai downhill kuten harrastajat sanovat, ei ole uusi pyöräilylaji Kokonniemessä. Jo 15 vuotta sitten kaivettiin ensimmäisiä ratoja talkoovoimin. Silloin pyörät työnnettiin mäkeä ylös ihan itse omin voimin.

– Vuonna 2015 Kokonniemen hiihtohissit olivat ensimmäistä kertaa käynnissä myös kesällä, kertoo toimitusjohtaja Niklas Blomander. Tai nyt pitäisi ehkä puhua pyörähisseistä, ei hiihtohisseistä.

– Suomessa ei vielä ole kovin montaa mäkeä joihin kesäksi rakennetaan pyöräradat. Suurin osa radoista löytyy Lapin hiihtokeskuksista, ja tämän takia Kokonniemen Bikeparkissa käy pyöräilijöitä muun muassa Helsingistä, Lahdesta ja Tampereelta, kertoo Blomander. Tänä päivänä Suomessa on päälle 300 aktiivista 20 | Porvoon Energia 1/2016

Kokonniemi on ollut lasketteluharrastajien käytössä jo 1950-luvulta. Tänään kuudettatoista vuotta toimintaa pyörittää perheyritys Oy Kokon-Sport Ab .

Niklas Blomanderille Kokonniemen kaikki mäet ja hyppyrit ovat hyvinkin tuttuja yli 30 sesongin jälkeen.

alamäkiajoa harrastavaa pyöräilijää. Useimmat ovat 25–40 vuotiaita.

Kahdeksan rataa eri vaikeusluokissa Kokonniemen ratamestari ja suunnittelija on Kasper Nyman. Hän on harrastanut alamäkiajoa jo 15 vuotta ja viimeiset viisi vuotta kilpaillut aktiivisesti Suomessa.

Kokonniemessä on kahdeksan eri vaikeusasteista rataa. Aloittelijoille löytyy ratoja tai polkuja joiden alusta on tasaisempaa. Haasteellisemmat radat kulkevat osittain metsässä, kivien ja kallioiden yli. Vaikeimmissa radoissa on nopeat kaltevat kurvit sekä hyppyreitä, niin kutsuttuja droppeja. Alamäkiajo on maastopyöräilyn kaltaista, mutta vain paljon nopeampaa.

KASPER NYMAN

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

Kokeilussa sähkÜpyÜrä PATRICK WACKSTRÖM kokeili Specialized Turbo FLR

merkkistä sähkÜavusteista pyÜrää jonka napamoottori sijaitsee takapyÜrässä.

Moottorin voimaa voidaan kätevästi säätää ohjaustangossa sijaitsevasta ohjausyksikÜstä ja pyÜräily tuntuu helpolta ja mukavalta, jopa ylämäessä.

Ladattava akku on integroitu pyÜrän runkoon ja latausajaksi on merkitty 5–7 tuntia.

Erinomainen autonkorvike lyhyillä matkoilla SähkÜavusteinen polkupyÜrä on oiva kulkuväline esimerkiksi jokapäiväisille tyÜmatkoille. Se on myÜs energiatehokas ja ympäristÜystävällinen valinta ja korvaa erinomaisesti auton lyhyillä matkoilla. Parkkitilan lÜytäminenkin on pyÜrälle helpompaa.

SähkÜavusteinen polkupyÜrä on hyÜtyliikuntaa ja raitista ilmaa ilman hikiponnistuksia. Jos kuitenkin haluaa saada liikunnasta enemmän vastusta, niin moottorin voi halutessa jättää pois päältä esimerkiksi kotimatkan ajaksi.

Specialized sähkĂśavusteisia pyĂśriä myy mm. Porvoon pyĂśräkeskus Oy. đ&#x;”˛

– Radalla pitää oli sopiva flow, niin ettei vauhti pysähdy, muttei kuitenkaan tarvitse jarruttaa koko ajan. Olemme pääasiassa saaneet positiivista palautetta radoista, vaikka ovatkin niin uusia, kertoo Nyman.

Alamäkiajossa varusteet ovat tärkeät. On hauskempaa, ja ennenkaikkea turvallisempaa, ajaa alamäkiajoon tai maastoon tarkoitetulla pyÜrällä. Nämä ovat yleensä paljon kestävämpiä kuin tavalliset pyÜrät ja niissä on iskunvaimennus sekä, kaikkein tärkein, kunnolliset levyjarrut. PyÜräilijän varusteisiin kuuluu kypärä, vartalopanssari, hanskat, lasit sekä polvi- ja kyynärpääsuojat.

Pakollinen kypärä on niin kutsuttu fullface kypärä, eli se on varustettu kiinteällä leukasuojalla. – Kokonniemen Bikepark vuokraa sekä maastopyÜriä että suojavarustuksia, joten mikään ei estä kokeilemasta, kertoo Blomander. Suunnitelmissa on myÜs pitää kursseja aloittelijoille, tarjota vetäjiä ryhmille sekä järjestää kilpailuja, lisää Blomander. Silloin tavoitteena on tulla rataa alas niin nopeasti kuin mahdollista.

Kokonniemelle alamäkiajo on erinomainen kesätoiminta. Energiaakin kuluu paljon vähemmän kun ainoastaan yksi hissi 30 kilowatin moottorilla on käynnissä.

Tavallisena laskettelusesongin talvipäivänä tehotarve on jo 160 kilowattia, kun käytĂśssä on 4–5 hissiä sekä valaistus. Alkutalvesta myĂśs lumitykit pauhaavat täysillä. đ&#x;”˛

�Toimii .

Kevyt polkea!

SähkÜavusteinen polkupyÜrä on varustettu sähkÜmoottorilla joka toimii vain poljettaessa ja joka automaattisesti kytkeytyy pois toiminnasta kun nopeus ylittää 25 km/h.

Patrick WackstrĂśm testasi Specialized Turbo FLR. Hinta noin 2 999 â‚Ź.

Porvoon Energia 1/2016 | 21

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA

Dokumenttia ja satumaailmaa Itä-uusmaalaisilla on elokuvien suhteen valinnan varaa. Kevään ohjelmiston yllättäjiä on ollut dokumentti Järven tarina, jossa osa luontokuvauksista on tapahtunut Porvoon edustalla.

KINO

MARILYN

Loviisassa on indie Cinema, eli itsenäinen elokuvateatteri.

Pienemmillä paikkakunnilla edes harvemmin on omaa elokuvateatteria, mutta Loviisassa Kino Marilyn on löytänyt omat uskolliset kävijänsä. Viime vuonna Marilynissä kävi noin 11 000 katsojaa. Elokuvia näytettiin yli 140 erilaista ja näytöksiä oli kaikkiaan peräti 648.

– Suosituimmat elokuvat meillä viime vuonna olivat Onnelin ja Annelin talvi ja 007 Spectre eli Bond, kertoo Rainer Santapukki Kino Marilynistä. Kymmenen suosituimman elokuvan joukossa on useita kotimaisia elokuvia sekä perhe- ja lastenelokuvia. Asiakkaista

enemmistö onkin lapsiperheitä sekä keski-ikäiset ja siitä varttuneemmat ihmiset. Alkuvuoden 2016 tilastokärjessä on toistaiseksi elokuva Mies joka rakasti järjestystä (Ove) sekä dokumentti Järven tarina, mutta tilanteet voivat muuttua nopeastikin sillä uusia mielenkiintoisia elokuvia on tulossa keväällä.

Elokuvat ovat kulttuuria – Elokuvissa käynti on osa kulttuurikasvatusta ja ennenkaikkea sosiaalinen kokemus. Elokuvien avulla voi matkustaa maailmalla, kokea tunteita, joita ei ehkä omassa elämässään ole kokenut. Osa kulttuurikasvatusta tänä päivänä on toki sekin, että noin puolentoista tunnin aikana pitää kännykkä olla pois päältä, listaa Santapukki elokuvien hyviä puolia.

Kino Marilyn pyrkii, katsojasuosikkien lisäksi, näyttämään myös pienempiä ja skandinaavisia elokuvia ja näille onkin löytynyt omat uskolliset kävijänsä. Muuta-

KUVA NORDISK FILM

Onneli ja Anneli ONNELI JA ANNELI elokuvat saavat jatkoa. Kolmannen,

itsenäisen jatko-osan kuvaukset alkavat Loviisassa loppukesästä.

Saara Cantell, elokuvien ohjaaja, valoittaa tarinasta että Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen kertoo Ruusukujalle muuttavasta lastenkodista ja sieltä karkaavasta pojasta.

– Marjatta Kurenniemen kirjat ovat tänäkin päivänä hyvin ajankohtaisia ja niistä on helppo tehdä elokuvia koska ne kertovat oikeasti tärkeistä asioista. Kirjojen asenne on vahvasti perushumaani.

22 | Porvoon Energia 1/2016

KUVA TUUKKA KOVASIIPI

Edgar Nieminen, joka vastaa Bio Rexin elokuvatarjonnasta Porvoossa toivoo, että dokumentti Takaisin pintaan houkuttelisi porvoolaisia elokuviin. Elokuva kertoo sukeltajien hurjasta operaatiosta Norjassa. Yksi neljästä sukeltajasta on porvoolainen luolasukeltaja ja palomies Patrik GrÜnqvist. (Elokuvalla oli ensi-ilta 19.2.2016)

kin toimintaa on paljon, on lastenlauantaita ja seniorinäytÜksiä, on oopperaa ja balettia. Kesälläkin on toimintaa, mutta kuinka paljon, se riippuu siitä mitä elokuvia tulee ohjelmistoon. – Meitä motivoi se että Kino Marilyn on viihtyisä, tavallisten ihmisten paikka, jonne tullaan nauttimaan elämyksistä, ajan henkeen, kertoo Santapukki. – Erikoista meillä on se, että elokuvat alkavat ilmoitettuna ajankohtana. Mainokset ja muiden elokuvien trailerit pyÜrivät aiemmin, eli lipunostoon kannattaa tulla ajoissa. Kahvilassa voi sitten vaikka nauttia kupin tuoretta kahvia ennen elokuvaa, jos aikaa jää.

Ison kaupungin menoa Porvoossa, Bio Rex Bio Rex ketjuun kuuluu jo seitsemän elokuvateatteria ja kahdeksas avataan vielä tänä vuonna. Porvoon Bio Rexin vuositavoite on 120 000 kävijää ja viime vuonna oltiin jo lähellä, toteutuma oli 200 kävijää vaille 100 000. Suosituin elokuva oli Bond-leffa 007 Spectre, joka ensi-iltansa 30.10.2015 jälkeen pyÜri ohjelmistossa melkein neljä kuukautta. Seuraavina tulivat Luokkakokous ja viimeisin StarWars elokuva. Top kymmenen joukossa ovat myÜs lastenelokuvat Risto Räppääjä sekä Onnelin ja Annelin talvi. – Hyvät lastenelokuvat toimivat aina, vaikka Porvoossa yleensä eivät kotimaiset elokuvat kuulu suosituimpien

joukkoon, kertoo Edgar Nieminen, Porvoon Bio Rexin teatterivastaava. Kevään suosikkeja Porvoossakin ovat toistaiseksi ruotsalainen Mies joka rakasti järjestystä sekä luontodokumentti Järven tarina. – Heinäkuussa, kun kesälomat alkavat, on taas blockbusterien aika, ja silloin ohjelmistoon tulee yleensä jokin iso ja odotettu lasten elokuva, Nieminen kertoo.

Ohjelmistossa on myÜs paljon erikoisnäytÜksiä, on perheleffapäivää ja seniorinäytÜksiä tai äiti ja vauva -näytÜksiä, joiden aikana elokuvien ääntä on madallettu. Elokuvateatteriin voi myÜs tulla katsomaan oopperaa, balettia tai konsertteja, joko suorina lähetyksinä tai nauhoitettuina. Esimerkiksi Monty Python jäähyväisshow näytettiin Porvoon Bio Rexissä suorana.

Digiaika vähensi romantiikka Suomessa siirryttiin elokuvien digiaikaan vuodenvaihteessa 2011–12 eli ei niin kauan sitten. Nykyään kaikki ohjelmointi tapahtuu tietokoneen äärellä ja tyĂś on tietysti helpompaa. Isot filmirullat sekä filmin leikkaaminen ja teippaaminen esityskuntoon on jäänyt historiaan. – Osa tyĂśn romantiikasta on tietysti poissa, mutta toisaalta voin vaikka etätyĂśnä ohjelmoida elokuvien, mainoksien ja elokuva-trailerien esitykset, sanoo Nieminen ja lisää, kyllä tätä tyĂśtä tehdään rakkaudesta elokuvaan, ei rahan takia. đ&#x;”˛

KUVA NORDISK FILM

Kolmas Onneli ja Anneli elokuva pysyy jo tutuksi tulleessa Kissanmintun kaupungissa eli Loviisassa. Tarina tuo tullessaan joitakin uusia kuvauspaikkoja ja näyttelijÜitä, kuten lastenkodin lapsia ja mukana on todennäkÜisesti myÜs Loviisalaisia kykyjä. Mukana ovat edelleen myÜs Tingelstiina ja Tangelstiina sekä talvi-elokuvasta tutut Vaaksanheimolaiset. Ja tietysti Onnelia ja Annelia näyttelevät Aava Merikanto ja Lilja Lehto.

Aiemmat elokuvat saivat oikein hyvät katsojaluvut koko Suomessa. Onneli ja Anneli noin 180 000 ja Onnelin ja Annelin talvi yli 220 000 katsojaa.

Elokuvat sopivat kaikenikäisille katsojille ja vaikka jännitys tarinassa tihenee niin perheen pienimmätkin ovat pysyneet juonessa mukana. Kolmatta elokuvaa odotetaankin jo innokkaasti. đ&#x;”˛

Porvoon Energia 1/2016 | 23

TEKSTI JOHANNA VIREAHO | KUVAT MARIKA KANGASKOLKKA JA SARI TAMMIKARI (MATALAT PUUTARHAVALAISIMET)

Hyvä hetki suunnitella pihavalaistus PIHAVALAISTUKSEN merkitys korostuu vuoden pimei-

nä aikoina, mutta suunnittelu ja toteutus on hyvä pohtia jo taloa ja pihaa rakennettaessa tai piha-alueita uudistaessa.

Moni ryhtyykin kevään tullen innokkaasti pihanrakennuspuuhiin ja unohtaa kevään ja kesän runsaassa valossa valaistuksen tarpeen. Hyvä valaistus luo turvallisuutta, mutta lisää myös viihtyisyyttä ja pidentää puutarhan käyttöaikaa.

Sisääntulo, portaat ja pääkulkureitit on syytä valaista tarpeeksi tiheään sijoitetuilla valaisimilla. Patiot, terassit ja lasten leikkipaikat kaipaavat myös valaistusta.

Suunnittelun yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. valaisimen ulkonäköön, valaistustasoon, valon ja valaisinten määrään ja valon väriin. Mieti erityisesti kulkureittien ja turvallisuutta lisäävän valaistuksen tarve.

Tunnelmavalaistuksella voi sen sijaan leikitellä.

Ulkovalaisimia käytetään yleensä talon seinissä, pylväissä, katossa tai maantasossa upotettuna. Rakennusten seinien valaisimet ja korkeammat, 2–3 m korkeat valaisinpylväät antavat hyvän perustan pihan valaisemiseen. Talon läheisyydessä voidaan käyttää myös matalampia, 1–1,5 m valaisintolppia. Tarkista, että matalat

Suunnittelu kannattaa Ulkovalojen suunnittelussa on monta huomionarvoista asiaa, johon ammattilainen löytää talon tyyliin, tarpeisiin, turvallisuus- ja sähkövaatimuksiin sopivat ratkaisut. Ammattilaisen käyttäminen suunnittelussa voi myös säästää monelta virheeltä. Varsinkin uuden talon omistajalle voi olla järkevää käyttää suunnittelussa ammattilaista ja toteuttaa valaisinsuunnitelma yhdessä pihasuunnitelman kanssa. Näin maakaapelit asennetaan pihan rakennusvaiheessa eikä istutusalueita tarvitse moneen kertaan kaivaa auki.

Valaise piha turvallisuuden ja tunnelman vuoksi.

24 | Porvoon Energia 1/2016

Kuituvaloja ja led-valaisimia voi käyttää pihassa ja sen rakenteissa, esimerkiksi upotettuna patioihin tai puutarhan kiveysten väleihin, jolloin valaisimet eivät korostu. Ledien käyttÜ on pihavalaisimissa nousussa.

Periaatteessa ledit toimivat myÜs viileissä lämpÜtiloissa, mutta valaisinta hankittaessa on syytä tarkistaa ko. valonlähteen käyttÜlämpÜtila. Välttämättä kaikissa vanhoissa valaisimissa eivät ledit toimi.

ď ˛ Kasvillisuutta voidaan korostaa erilaisilla matalilla valaisimilla.

valaisintolpat ovat tarpeeksi korkeat lumen ja kinosten kertymisen varalta ja näkyvät myÜs jatkossa ympärÜivän kasvillisuuden kasvaessa.

Sääolojen mukaan Ulkovalaisinten tulee kestää Suomen ilmasto-oloja ja täyttää ulko-olosuhteiden kotelointivaatimukset eli IP-luokan. Valaisinten tulee olla suojamaadoitettuja, -eristettyjä ja korroosiosuojattuja. Taloudellisuuteen on hyvä myÜs kiinnittää huomiota. Joskus rakennusvaiheen kalliimpi investointi kannattaa ja on käytÜssä edullisempi ratkaisu.

Asennukseen ammattilainen Ulkovalaistus kytketään usein hämäräkytkimellä tai ajastimella toimiviksi, jolloin ne syttyvät ja sammuvat automaattisesti. Taloudellisuuden ja ekologisuuden kannalta on järkevää, että tunnelmavalaistus kytketään yÜksi pois päältä, kulkureittien valaistus sen sijaan pidetään läpi yÜn. Tunnelmavalaistuksen voi laittaa esimerkiksi talon sisältä manuaalisesti kytkettäväksi, jolloin sitä käytetään haluttaessa. Liiketunnistimen käyttÜ on myÜs järkevää, kunhan sen kytkeytyminen päälle ja pois ei häiritse talossa oleilijoita tai naapureita.

Kiinteät valaisinasennukset suorittaa aina ammattitaitoinen sähkĂśurakoitsija, joka pitää huolen kaivettavien kaapeleiden oikeasta asennussyvyydestä ja suojauksesta. Kaapelit kannattaa asentaa mieluummin nurmen ja käytävien alueelle, ei istutusalueiden alle, jotta puutarhatĂśitä tehtäessä ei osuisi kaapeleihin. đ&#x;”˛

Katseenvangitsijat esille VALO VOI TOIMIA myĂśs katseenvangit-

sijana. Kohdevalaisimin korostetaan puiden runkoa, pensaita, veistoksia, kivimuureja tai suurta kivenlohkaretta. Kaunis riippapuu, peikonpähkinä tai jykevä mänty ovat sopivia valaisimin korostettavia. Vesialtaan reunoille sijoitetut pollarivalaisimet valaisevat laajemmalti vesiaihetta ja sen ympäristÜä. Veteen sijoitetut valaisimet luovat puolestaan taianomaisen tunnelman.

Matalilla pylväsvalaisimilla voit valaista puutarhan kasvillisuutta. Pylväs kannattaa varustaa samalla kertaa myÜs pistorasioin, jotta sähkÜkäyttÜisiä puutarhavälineitä voi vaivatta puutarhassa käyttää tai jos havittelet vastaisuudessa uutta vesiallasta alueelle. Pistorasian pitää olla suojatussa, lukitussa kotelossa. Puut ja pensaat valaistaan yleensä alhaalta ylÜspäin ja matalat kasvit ylhäältä käsin. Harkitse puutarhavalaistusta tarkkaan, liiallinen valon määrä ulkoa käsin voi häikäistä sisätiloissa.

SähkÜvalosarjoja voi käyttää joulusesonginkin ulkopuolella, vaikka pihan juhlahetkiä koristamaan tai katseenvangitsijaksi pensaiden katveeseen. Valitse sellainen valosarja, jonka ulkoasu ei tuo joulua mieleen. Muista kuitenkin käyttää valosarjoja hienotunteisesti ja hyvän maun rajoissa. Auringon energiaa varaavat aurinkokennovalaisimet luovat tunnelmallista valoa, mutta turvallisuuden vuoksi niitä ei kannata käyttää ainoina pihan valaisimina.

Tunnelmavalaistukseen käytetään usein elävää valoa, Ăśljyroihuja ja kynttilĂśitä. Puutarhan oleskelutiloja suunnitellessa voi lyhdyille miettiä sopivia paikkoja, esimerkiksi kivimuureihin, sora-alueille sijoitettavilla askelmakiville tai pergolaan erilaisia koukkuja. Loppukesän hämärtyviin iltoihin kaipaa tunnelmallista valoa, kun lämpiminä iltoina nauttii puutarhan tunnelmista patiolla istuen. Ulkotakan tulen äärellä, tähtitaivaan alla on kuitenkin ehkä se kaikkein taianomaisin tunnelmavalaistus. đ&#x;”˛

ď ś Porvoolaisen talon seiniin kiinnitetyt valaisimet luovat yleisvalon. Valo korostaa myĂśs portaita ja puita. ď ˇ Porvoon Energia 1/2016 | 25

TEKSTI MARIKA KANGASKOLKKA | FOTO MARIKA KANGASKOLKKA JA MAIJA LUOMA (SALAATTI)

Fredrikan Lähde tarjoaa ekonautintoja Täällä jokainen tekee helposti ekotekoja. tä kaikille talossa toimiville on tarjota mahdollisimman luonnollisia ja hellävaraisia tuotteita luontoa kuormittamatta. Fredrikan Lähde on kuin olohuone jonne on helppo tulla. Palvelussa otetaan ihminen yksilönä huomioon niin ruuan kuin ulkoisen hyvinvoinninkin suhteen.

Kasvisravintola Ani’s PORVOON EMPIREKAUPUNGINOSASSA, aivan J.L.

Runebergin kotimuseon vieressä, sijaitsee Fredrikan Lähde -niminen vaaleankeltainen puutalo. Talo on aikoinaan toiminut Borgå Folkakademin rehtorin asuntona, mutta nyt talon alakerrassa toimii kasvisravintola & kahvila Ani’s ja yläkerrassa monipuolinen parturi-kampaamo Eco Salon Amla, jossa myös tarjolla muun muassa hierontaa, savikäsittelyjä ja sokerointia. Yhteis26 | Porvoon Energia 1/2016

Anja Sorasalo on kasviskokki ja Fredrikan Lähteen kasvisravintolan hyvä hengetär. Anja on syntyjään saksalainen ja keskieurooppalaisena tottunut, että myös kasvisravintoloita on siinä missä pihviravintoloitakin. Hän toteaa, että pikkuhiljaa Suomessakin alkaa kasvisruuan tunnettuus muuttua ja sitä pidetään täysipainoisena vaihtoehtona.

– Tänä päivänä meillä käy yhä enemmän raksamiehiä, nuoria pareja, eläkeläisiä ja urheilijoita eikä pelkästään kasvissyöjiä. Aiemmin meillä käyneet miehet eivät tulleet välttämättä omasta tahdostaan vaan vaimojen ja tyttöystävien seurassa, mutta heidän reaktionsa ruokaan oli melkein aina ”Vau!”, kertoo Anja.

”Ekokampaaja on kampaaja, joka vain käyttää erilaisia tuotteita ja välineitä.

– Kaisa Luukka –

 Anja Sorasalo toivottaa kaikki tervetulleeksi Fredrikan mukavaan ympäristöön lounastamaan ja kokeilemaan raakakakkuherkuja.  Tiia Peltonen levittää mineraalipitoista savea hiuspohjaan. Kaisa Luukka viimeistelee asiakkaan hiusleikkausta.

Helppoa ja hyvää sesongin mukaan Anjan ruokafilosofia voidaan kiteyttää sanoilla hyvänmakuinen, ravitseva, lähituotettu ja hauska. Anja kiertää itse aika ajoin lähi- ja luomutuottajat, pienviljelijät sekä tuoretukut. Hän valitsee ja tilaa ravintolaansa parhaimmat kasvikset ja päivän menuu saa loppusilauksensa yleensä vasta samana aamuna, eli sesonkien ja saatavuuden mukaan. Ruoka-aineet eivät ole sataprosenttisesti luomua, vaan Anja valitsee aina lähituotetun ennemmin kuin kaukaa rahdatun vastaavan luomutuotteen.

”Kun tuntee leipäjuurensa, niin tietää kuinka paljon jauhoja tarvitaan.

– Kasvisruokani on mahdollisimman monipuolista ja helposti lähestyttävää. Teen paljon keittoja asiakkaitteni toiveiden mukaisesti ja salaattipyödässä pitää olla paljon muutakin kuin vain vihreää salaattia, Anja kertoo.

Ruoka on täyttävää ja proteiinirikasta sillä tarjolla on myös paljon erilaisia papuja, linssejä ja ituja. Eikä vain papusalaattimuodossa, vaan esimerkiksi monissa hyvänmakuisissa tahnoissa ja levitteissä. Anja leipoo myös itse tarjolla olevat sekä vaaleat että hapanleivät, ja hän kertoo ettei leivänteossa noudata reseptejä.

– Kun tuntee oman leipäjuurensa niin tietää kuinka paljon jauhoja tarvitaan, tunteella ja sydämellä. Anja tunnustaa olevansa suuri leipäfani. Ja Anjan leipää voi ostaa myös mukaan. Pääosin ruokatarjonta on kuitenkin viljatonta ja maidotonta eikä sisällä lisäaineita. Mikäli jossain ruuassa on käytetty esimerkiksi maitotuotteita, niin se mainitaan erikseen, ja yleensä tarjolla on vastaava tuote joka myös sopii vegaaneille.

Trendikkäät raaka-kakut Kahvi- ja teehetkeä varten on tarjolla monta erisorttista teetä ja kahveja sekä tietysti myös oma nimikkokahvi. Makeannälkään löytyy erilaisia kakkuja ja torttuja, perinteisiä sekä nyt niin trendikkäitä raakaherkkupaloja ja -kakkuja. Tänne on helppo tulla maistelemaan pieniä raakaherkkuja elleivät ne ole entuudestaan tuttuja. Esimerkiksi mansikkaraakakakkuun Anja käyttää muun muassa tuoreita mansikoita, cashewpähkinöitä ja kookosöljyä.

– Nämä herkut ovat terveellisiä, kakkupala käy vaikka välipalasta – mikä on sen parempaa, kysyy Anja ja lisää että syömisen pitää olla kivaa!

Eco Salon Amla KAISA LUUKKA JA TIIA PELTONEN ovat yläkerran Eco

Salon Amlan parturi-kampaajia, jotka kummatkin ovat jatkokouluttaneet itsensä ekokampaajiksi. Kaisa toimii tänä päivänä myös ekokampaajakouluttajana sekä kasvisperäisten hiustuotteiden maahantuojana.

Kaisan kiinnostus ekotuotteisiin heräsi oman lapsen allergian myötä ja hän rupesi tutkimaan mitä aineita työssään oikein levitti ihmisten iholle, mitä höyryjä itse hengitti sisään sekä mitä viemäristä huuhtoutui luontoon.

– Tänä päivänä käytän työssäni kampaajana kasvisperäisiä hiustuotteita sekä kasvisjauheista sekoitettuja hiusvärejä, kertoo Kaisa.

Hiusten ja varsinkin harmaiden hiusten värjäys kasvijauheilla vie toki enemmän aikaa kuin kemikaaleilla

➽

Porvoon Energia 1/2016 | 27

�Nyt halutaan korostaa omaa luonnollista kauneutta. värjääminen. Kasvisvärjäys aloitetaan usein puhdistavalla savi- tai leväkäsittelyllä. Värin vaikutusajan voi Eco Salon Amlassa hyÜdyntää esimerkiksi ottamalla kannettavan tietokoneen mukaan ja tekemällä tÜitä, tai käymällä lounaalla tai kahvilla alakerran ravintolassa. – Ekokampaaja on kampaaja, joka vain käyttää erilaisia tuotteita ja välineitä, kiteyttää Kaisa. Eco Salon Amla tarjoaakin hiusten värjäyksen lisäksi naisten ja miesten tukan leikkuutta, herkkäsilmäisillekin sopivaa ripsien värjäystä ja miehille amerikkalaista parranajoa veitsellä. Ainoastaan kiharaa ei saa ekologisilla aineilla joten permanentteja ei tehdä.

Luonnollinen ja rentouttava savi Saven nimeen Tiia vannoo sekä kampaajana että koulutettuna hierojana. – Päänahan savipuhdistuksen voi tulla tekemään jo ihan sen itsensä takia, eikä vain kasvivärjäyksen yhteydessä. Savi puhdistaa sekä päänahan että hiuksen tyven kertyneestä talista ja muotoilutuotteiden, esimerkiksi silikonien, jäämistä. Puhdas hius ikään kuin vapautuu ja kohoaa itsestään tehden kampauksesta kuohkeamman.

Savipuhdistuksen voi tehdä parin kuukauden välein,

sillä vaikka savi onkin puhdas luonnontuote niin se on erittäin tehokas.

Hieronnassa Tiia paikallistaa ongelmakohdat kuten yläselän tai hartiat ja levittää alueelle hieronnan jälkeen kylmää savea jonka joukossa on hiukan mentolia.

�Ei yhtään sotkuista. – Mineraalipitoinen savi edistää kudosten aineenvaihduntaa ja poistaa turvotusta, mentoli lieventää kipuaistimusta, kertoo Tiia. Kylmä savi yhdistettynä hierontaan tekee hyvää, ja sopii myÜs reumaatikoille ja nivelpotilaille. – Helppoa ja siistiä! Ei ole yhtään sotkuista vaikka siltä kuulostaakin, Tiia lisää.

Intialainen päänhieronta on helppo vastaanottaa sillä se tehdään istuen ja siinä käsitellään pään lisäksi myÜs niska ja hartiat sekä korvat. Erinomainen rentouttava hetki varsinkin paljon päätetyÜskentelyä tekeville.

Monet kanta-asiakkaat yhdistäväkin päänahan savipuhdistuksen ja päänhieronnan.

Sokerina pohjalla Kampaamopalveluiden ja hieronnan lisäksi Eco Salon Amla valmistaa myĂśs geelikynsiä sekä poistaa ihokarvoja sokerilla. Tahmea ekologinen sokerimassa levitetään iholle vastakarvaan ja poistetaan nopealla ranneliikkeellä myĂśtäkarvaan. – Sokerointi on tekniikkalaji, naurahtaa Tiia ja lisää että mentelmä samalla kuorii ihon pehmeäksi ja on kivuttomampaa kuin vahaus. Ei ärsytä herkkääkään ihoa kuten kainaloja. đ&#x;”˛

Fredrikan Lähteen ravintola ja kahvila on avoinna tiistaista perjantaihin. Puutarhasta on tullut erittäin suosittu ja vieraat viihtyvät ulkona keväästä myÜhään syksyyn.

Eco Salon Amla palvelee ajanvarauksella.

Fredrikan Lähde: Runeberginkatu 18.

28 | Porvoon Energia 1/2016

IT.

V TO T U MU

AL MI

TEKSI JA KUVAT PAMELA WESTERLUND

Ä

LI NN UN PÖ

NTÖT OVAT

Kevätpuuhaa & raikas jälkiruoka A IST TARK

T ET

TEE NÄIN

Valuta mahlaa koivusta

Poraa koivun runkoon pieni ohuen letkun tai mehupillin mentävä reikä.

KOIVUNMAHLAN JUOKSUTUS on monelle jokakeväinen

Laita letku reikään ja letkun toinen pää pulloon. Pullon suu on hyvä sulkea kumikorkilla jossa on reikä letkulle.

Tarkista että pullo on tukevasti paikoillaan maassa.

Pidä mahlan valutusta silmällä.

Kun olet valmis, tilkitse reikä oksalla niin että mahlaa ei pääse valumaan.

Valitse ensi keväänä toinen koivu.

perinne. Aikoinaan koivunmahla oli tärkeä vitamiinilähde, kun pitkän ja kovan talven jälkeen vihanneksia ja hedelmiä oli enää niukasti tarjolla.

Juomana koivunmahla on virkistävää mutta mahlaa voi käyttää myös leivän teossa. Keittämällä mahlasta taas saa hienoa siirappia ja mahlaa voi myös käyttää ulkoisesti hiusten ja kasvojen hoidossa. Internetistä löytyy paljon vinkkejä ja tietoa koivunmahlasta.

MAKU Koivunmahlan maku on mieto ja makeahko. Mahla on väritöntä, kuin kirkas vesi.

AJANKOHTA Paras mahlanjuoksutusaika alkaa noin kuukausi ennnen silmujen puhkeamista ja kestää lehtien ilmestymiseen asti. Hyvällä onnella voi yhdestä ainoasta juoksutusreiästä saada yli litran mahlaa vuorokaudessa. Varaudu useammalla pullolla jos virtaus on voimakasta.

SÄILYVYYS Mahla säilyy jääkaapissa 2–3 päivää. Mahlaa voi myös pakastaa.

HUOM! Mahlaa saa ainoastaan valuttaa omista koivuista tai maanomistajan luvalla. Kun mahlan juoksutus on ohi, on reikä tilkittävä oksalla tai muutoin koivusta tihkuu mahlaa koko kesän.

Appelsiini panna cotta, noin 5 annosta Panna cotta 5 dl maustamatonta jogurttia (tetrassa) 2 tl vaniljasokeria 6 rkl tomusokeria 1,5 dl puristettua appelsiinimehua 1 tl appelsiiniraastetta 5 liivatelehteä

Appelsiinikiisseli 2 dl puristettua appelsiinimehua 1/2 dl vettä 1 rkl perunajauhoa 3 rkl sokeria

Helppoa & kivaa!

Yhteensä tarvitaan 2–3 appelsiinia.

Kiisselin voi korvata hedelmillä.

Panna cotta: Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 10 minuuttia.

Pese appelsiini kuumalla vedellä ja raasta kuoren keltainen kerros raastimella. Sekoita keskenään jogurtti, vaniljasokeri, tomusokeri, appelsiinimehu sekä kuoriraaste. Lämmitä miedolla lämmöllä 2–3 rkl vettä, purista liivatteista vesi pois ja sulata ne kattilassa. Lisää liivate muiden aineksien joukkoon koko ajan sekoittaen. Annostele kauniisiin laseihin ja laita kylmään hyytymään 3–4 tunniksi. Kiisseli: Sekoita perunajauhoihin 2 rkl vettä. Lämmitä vastapuristettu appelsiinimehu, vesi ja sokeri. Lisää perunajauhoseos ja sekoita koko ajan kunnes kiisseli sakenee. Älä anna seoksen kiehahtaa. Kun kiisseli on jäähtynyt, tai juuri ennen tarjoilua, kaada kiisseliä panna cotan päälle.

Porvoon Energia 1/2016 | 29

Kiitämme mukavasta päivästä!

Vi tackar för en trevlig dag!

ENERGIAPÄIVÄ 12.9.2015 ENERGIDAGEN

Mannerheiminkatu 24, PORVOO Mannerheimgatan 24, BORGÅ  019 661 411 www.porvoonenergia.fi – www.borgaenergi.fi