Asiakaslehti 2011 2 by Porvoon Energia

Porvoon Energia -yhtiöiden asiakaslehti 2/2011

Lasitaiteilija työssään

Näin säästät energiaa keittiössä

Lähiruokaa

lähienergialla

Lammaskaaliresepti

Uusi biovoimalaitos rakenteilla

Haastattelussa

Kimmo Kajaste Nukketeatteri Olipa kerran...

Elonkorjuun aika

Keskiaukeama

PÄÄKIRJOITUS

Eko kannattaa, vaikka maksaa Eko on päivän sana. Mutta kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa – ei myöskään kaikki, mitä ekoksi kutsutaan, ole sitä. Jopa uusiutuva energiamuoto voi joissakin tapauksissa olla ympäristölle vahingollista. Jos sähkö on saanut Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiamerkin, kuluttaja voi olla varma, että se on aidosti vihreää, mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa sähköä. Toistaiseksi Suomessa vain yksitoista energiayhtiötä myy Ekoenergia-merkittyä sähköä. Porvoon Energia on yksi niistä. Myymämme Ekoenergia-sähkö tuotetaan puupolttoaineella Tolkkisten höyryvoimalaitoksessa. Tuotantokapasiteettimme kasvaa tuntuvasti, kun nykyisen voimalan vierellä rakenteilla oleva biovoimalaitos otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Myös uusi voimala tulee olemaan yhteistuotantolaitos, jossa puusta saadaan paitsi kaukolämpöä myös sähköä. Loviisan kaukolämpökeskuksessa käytetään niin ikään puuta polttoaineena. Kaukolämpöpuolella Porvoon Energia on jo nyt yksi kokoluokkansa vihreimmistä energiayhtiöistä. Uusi biovoimalaitos vankistaa tätä asemaa entisestään. Investoinnit ympäristöystävälliseen tuotantoon ovat yhtiöllemme sydämen asia. Arvojemme mukaisesti pyrimme ekologisen jalanjäljen järjestelmälliseen pienentämiseen. Yhteiskunnan toivoisi omalta osaltaan tukevan tämänsuuntaisia pyrkimyksiä. Valitettavasti tuki näyttää monesti jäävän juhlapuheiden tasolle. Näin uhkaa käydä myös Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen kohdalla nyt, kun ollaan siirtymässä sanoista tekoihin.

KUVA: Eeva Kangas

Sähköntoimitus ei katkea Sähkön puhelinmyyntiä harrastava Market Energia joutui kesällä markkinaoikeuteen kyseenalaisten myyntitapojensa takia ja on sittemmin ajautunut maksuhäiriöihin. Tämä on nostanut esille kysymyksen siitä, mitä seurauksia asiakkaalle on, jos sähkönmyyjä menee konkurssiin tai joutuu maksukyvyttömäksi. Katkeaako sähköntulo? Ei katkea. Asiakkaalla on kohtuullisesti aikaa etsiä itselleen uuden sähkönmyyjän sen jälkeen, kun jakeluverkon haltija on ilmoittanut joutuvansa lopettamaan sähköntoimitukset myyjästä johtuvasta syystä.

Sähköä voi tänä päivänä ostaa mistä vaan. Sähkön jakelijaa ei sen sijaan voi valita. Sähkö tulee paikallisen verkon kautta, ja verkon omistava yhtiö veloittaa kuluttajaa siitä, että sähkö siirretään hänelle. Porvoon seudulla jakeluverkon omistaa Porvoon Energian tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko. Verkkoasiakkaittemme ei tarvitse olla huolissaan sähköntoimituksesta yllä kuvatussakaan tilanteessa. Meihin kannattaa silti olla yhteydessä, jos kokee epävarmuutta tai on muutoin kysyttävää.

Patrick Wackström toimitusjohtaja

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, 06101 Porvoo puh. 019 661 411 faksi 019 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA | Patrick Wackström TOIMITusneuvosto | Mikael Hämäläinen,

Niina Kokko, Tomas Nordström, Ari Raunio, Markus Weckström TOIMITUS & ULKOASU | peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa Nordenskiöldinkatu 23, 06100 Porvoo www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

Sisältö Uutisia…...................................................................... 4 Porvoon Energian biovoimalaitoksen . peruskivi muurattiin. . Sähkönkäyttö vaihtelee kunnittain. . Kaukolämpö pitää pintansa.. Hehkulamput tiensä päähän.

Suurinvestointi vihreään tulevaisuuteen…. 6 Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen nousee . uusi biovoimalaitos.

Porvoolaisen sähkölasku.................................. 10 Porvoon Energia tarjoaa sähköä kilpailukykyiseen

Näin säästät energiaa keittiössä................... 11 Vinkkejä laitteiden käyttöön ja hankintaan.

Lähiruokaa lähienergialla................................ 12 Anton & Anton on uusi ekoenergia-asiakas.

Lasin lumoissa...................................................... 14 Lasitaitelija Liisa Heimo-Elonen nauttii lasin monimuotoisuudesta.

Valon ja varjon leikkiä....................................... 17 Tervetuloa varjonukketeatteriin!

Haastattelussa Kimmo Kajaste...................... 18 Kaukolämpö auringosta maistuisi .

s. 12

maakuntaneuvokselle.

s. 6

Elonkorjuun aika. ....................... Keskiaukema

Lukijakilpailu Vastaa ja sivulla 19. voita! Osallistu! Keskiaukeama

Uutiset

Peruskivi muurattu

KOONNEET: Rolf Gabrielsson ja Seppo Iisalo Graafit: peak press

kuvat: Studio Lindell/O scar

Sähkönkäyttö vaihtelee Suomen kaupungeista Porvoossa käytetään sähköä kahdeksanneksi eniten, ilmenee Energiateollisuuden keräämistä tiedoista. Helsinki on selvä ykkönen. Porvoon edelle pääsevät lisäksi Kouvola, Lappeenranta, Jämsä, Rauma, Oulu ja Tornio.

Suurimmat sähkönkäyttäjät 2010

4 688 3 569

Helsinki Kouvola Lappeenranta Jämsä Rauma Oulu Tornio Porvoo Espoo Imatra

3 283 3 099 2 715 2 695 2383 2188 2001 1966

GWh

Tilastoon on laskettu kuntien alueella tapahtunut asumisen ja maatalouden, teollisuuden sekä palvelujen ja rakentamisen sähkönkulutus vuonna 2010. Lähde: Energiateollisuus

Vasemmalla Ljunghard Lindroos ja Patrick Wacström, yllä Mikaela Nylander.

Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander sai kunnian tarttua ensimmäisenä muurauskauhaan, kun Tolkkisten biovoimalan peruskivi muurattiin elokuussa. Peruskiveä muuraamassa oli kaikkiaan toistakymmentä henkilöä edustaen kaupungin luottamus- ja virkamiesjohtoa, Porvoon Energian hallitusta, johtoa ja työntekijöitä sekä voimalahankkeessa mukana olevia yrityksiä. Myös Porvoon Energian hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, eläkkeellä oleva yli-insinööri Ljunghard Lindroos osallistui muuraustilaisuuteen.

Tervehdyspuheen piti hallituksen nykyinen puheenjohtaja Johan Söderberg. Hän totesi peruskiven päälle nousevan biovoimalaitoksen edustavan alan viimeisintä tekniikkaa ja osaamista. Laitoksessa tullaan polttoaineena käyttämään puuta, jota pyritään hankkimaan mahdollisimman paljon lähialueilta. Söderbergin mukaan on vaikeata ajatella, mikä voisi olla kokonaistaloudellisempaa ja ympäristön kannalta parempaa kuin paikallisella uusiutuvalla polttoaineella tapahtuva lämmön ja sähkön tuotanto.

Kuva: Studio Lindell/Oscar

Helsingin ja Porvoon sähkönkäytön jakautuminen, 2010 Porvoo

Helsinki

Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Helsingissä asumisen, palvelujen ja rakentamisen osuus sähkönkäytöstä on suuri. Porvoossa taas teollisuus sekä sairaala, isot oppilaitokset ja hotellit kuluttavat sähköstä leijonanosan, yli 80 prosenttia. Lähde: Energiateollisuus

Joen alta sähköä Sikosaareen Uddaksesta Sikosaareen porattiin keväällä Porvoonjoen pohjan alle noin viiden metrin syvyyteen putki, johon syksyn aikana vedetään sähkökaapeli. Porvoon Sähköverkko Oy:n suunnittelupäällikkö Kari Janhunen kertoo, että vedenalainen kaapeli korvaa Sikosaaren tien varrella olevat ilmajohdot, jotka poistetaan. – Tämän ansiosta noin 300 sähkönkäyttäjän sähkökatkosten riski pienenee

lähes olemattomiin. Ilmajohdoista on myös ollut haittaa linnuille, joita on joka vuosi törmännyt johtoihin. Kevätkummusta lähtevällä lähdöllä on vielä ilmajohdot Aunelassa. Nekin korvataan vuoden loppuun mennessä maakaapelilla. Uddaksesta maakaapelointia jatketaan Gammelbackan suuntaan.

Sähkön- ja lämmönkulutus laski Hehkulamput tulossa tiensä päähän Hehkulamppujen alasajo jatkuu, kun 60 watin lamppuja ei enää syyskuun alun jälkeen kauppoihin tule. Kaikki mattapintaiset ja 100 watin hehkulamput poistuivat markkinoilta jo vuonna 2009 ja 75 watin viime vuonna. Ensi vuoden syyskuussa luovutaan lopuista, eli 40 ja 25 watin hehkulampuista. Korvaavia valonlähteitä löytyy paljon energiasäästö- ja ekohehkulampuista aina led-lamppuihin. Lamppua vaihdettaessa on otettava huomioon käyttökohde ja sen asettamat vaatimukset. Esimerkik-

si saunaan ei mitä tahansa lamppua kannata asentaa. Oikean lampun valitsemisessa neuvoo Motivan ja lampunvalmistajien yhteinen Lampunvalintakone (www.lampunvalintakone.fi), joka antaa käyttäjälle ehdotuksia kuhunkin tilaan parhaiten sopivista valonlähteistä. Vanhoja hehkulamppuja ei voi kierrättää, vaan ne on laitettava sekajätteen mukana roskiin.

Vuoden alkupuolisko oli edellisvuotta huomattavasti lämpimämpi. Se näkyy Porvoon Energia -yhtiöiden sähkön ja lämmön myyntiluvuissa. Sähköä kului 1.1.-30.6.2011 välisenä aikana 4,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Porvoossa lämmön kulutus laski 4,2 prosenttia. Loviisassa sen sijaan lämmönkulutus jatkoi kasvuaan ollen 3,4 prosentin vauhdilla. Porvooseen verrattuna suurempi lämmönmyynti johtuu viime vuoden toukokuussa emoyhtiöön fuusioituneesta Lovlämpö Oy:stä.

Markkinahinnat nyt vakaat Sähkön markkinahinta on ollut noin 5 euroa/MWh eli noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna. Tällä hetkellä sähkömarkkinoiden hintakehitys näyttää kuitenkin vakaalta. Rakennustoiminta on edelleen hiljaista, ja se heijastuu uusien liittymien määrässä.

Kaukolämpö pitää pintansa suosituimpana lämmitysmuotona

Liikevaihto kasvanut 1,9 prosenttia

Kaukolämmön asema säilyy merkittävänä Suomen energiajärjestelmässä jatkossakin, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ja Energiateollisuus ry:n teettämä kaukolämmön tulevaisuusselvitys, joka ulottuu vuoteen 2030.

Puolivuotiskatsauksen mukaan Porvoon Energia -yhtiöiden liikevaihto oli 27,1 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen 1,9 prosenttia. Myyntikate oli 9,4 miljoonaa euroa, liikevoitto 0,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 0,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tuloksen arvioidaan jäävän edellisvuotta hieman alhaisemmalle tasolle.

Selvityksen mukaan kaukolämpö saa uusia asiakkaita lähinnä öljylämmitteisistä kohteista. Arvion mukaan kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä kasvaa ainakin vuoteen 2020.

lsi

ner

int

rauhala

ntie

Harmaakallio

o Valk

Kaukolämpöverkosto

Määrlahti

nka

mi hei

alakaupunki

myllyharju

Loviisanlahti

Tullis

ilta

Loviisassa Porvoon Energian kaukolämpöverkko on laajentunut tänä vuonna muun muassa Tullisillan alueelle ja historialliseen alakaupunkiin. Tällä hetkellä Loviisan kaukolämpöverkon pituus on yli 25 kilometriä, joista 89 pientaloja, 88 rivi- ja kerrostaloja sekä 57 liike-, teollisuus-, toimisto- ja koulurakennuksia. Bioenergian osuus Loviisan kaukolämmöntuotannosta on noin 70 prosenttia.

Tuulivoimaa lisää 81 prosenttia Tammi-kesäkuussa sähköä käytettiin Suomessa 44,6 terawattituntia. Siitä katettiin lähes 36 prosenttia sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP), runsaat 24 prosenttia ydinvoimalla, 16 prosenttia lauhdutustuotannolla ja vajaat 13 prosenttia kotimaisella vesivoimalla. Nettotuonti kattoi 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,5 prosenttia, mutta sen suhteellinen kasvu vuoden alkupuoliskolla oli ylivoimaisesti suurinta – 81 prosenttia. Nettotuonti lisääntyi 13 prosenttia, sähkön ja lämmön yhteistuotanto 5 prosenttia ja ydinvoima prosentin. Erillistuotanto pieneni 6 prosenttia ja kotimainen vesivoima 16 prosenttia.

Treksilä

Ernestas Ölstens

Porvoo

Augustinranta

Gammelbacka Sikosaari

Lehtimäki Hamari

Haikkoo

Kråkö

Tolkkinen

vihreään tulevaisuuteen

Suurinvestointi

Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen nousee uusi biovoimalaitos, joka nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden Porvoon Energian kaukolämmöntuotannossa nykyisestä noin 70 prosentista noin 90 prosenttiin. Teksti: Rolf Gabrielsson KuvaT: peak press

orvoon Energia on järjestelmällisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuotantolaitoksissaan. Esimerkiksi Tolkkisten lämpövoimalaitos ja Loviisan lämpökeskus käyvät puuperäisellä biopolttoaineella. Myös rakenteilla olevassa biovoimalaitoksessa tullaan käyttämään puuhaketta ja hakkuujätettä polttoaineena. Yhteensä sitä lasketaan tarvittavan noin 600 000 irtokuutiota vuodessa. Merkittävä osa polttoaineesta hankitaan nyt ja tulevaisuudessa lähialueilta. Paras vaihtoehto valittiin Nykyinen Tolkkisten voimalaitos on

otettu käyttöön vuonna 1979. Vaikka sen tuotantoa on tehostamisinvestoinneilla pystytty lisäämään, on lisäkapasiteetin tarve viime vuosina käynyt yhä ilmeisemmäksi. Porvoon Energian arvion mukaan sähkön- ja lämmöntarve kasvavat parilla prosenttia vuodessa. Tuotantokapasiteetin lisäämisestä tehtiin selvityksiä vuosina 2007–2008, jolloin tarkasteltiin yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon sekä pelkkään lämmöntuotantoon perustuvia vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus oli kaukolämmön hankkiminen Neste Oilin öljyjalostamolta Kilpilahdesta. Uuden sekä lämpöä että sähköä tuottavan biovoimalaitoksen rakentaminen osoittautui kuitenkin par-

haaksi vaihtoehdoksi. Hinnat pyritään pitämään kurissa Porvoon Energia hankkii yli 60 prosenttia asiakkailleen toimittamastaan sähköstä markkinoilta. Tavoitteena on vähentää markkinariippuvuutta noin 45 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Tolkkisten uuden biovoimalaitoksen nykyistä voimalaa tuntuvasti suurempi sähköteho on askel tähän suuntaan, ja samaa tavoitetta edistetään hankkimalla lisää tuuli- ja vesivoimaosuuksia. Kasvava riippumattomuus markkinasähköstä auttaa Porvoon Energiaa pitämään sekä kaukolämmön että sähkön hinnan kilpailukykyisenä, mikä

Rakennushanke on 42,6 miljoonan euron kustannusarviollaan yhtiön kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi.

Polttoaineen varastointi

Vanha selluloosatehdas

Toimistorakennus

Biovoimalaitos rakennetaan nykyisen voimalaitoksen viereen ja osaksi siihen kiinni, kun molempien laitosten ohjaus- ja valvomotoiminnot keskitetään yhteen paikkaan. Nykyinen laitos jää vara- ja huippulaitokseksi.

on yhtiön ensisijainen strateginen tavoite. Porvoon Energian tariffit kuuluvat maan edullisimpien joukkoon. Tuotanto tehostuu Viime vuonna Tolkkisissa tuotettiin sähköä 43 gigawattituntia (GWh). Biovoimalaitoksen ansiosta tuotanto pystytään nostamaan 70 GWh:iin. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti nousee vastaavasti 210 GWh:sta 300 GWh:iin vuodessa. Uudella laitoksella tuotetaan enemmän sähköä kuin samalla polttoainemäärällä nykyisessä laitoksessa, joten

se tulee näkymään myös yhtiön tulopuolella selvänä kasvuna.

Vajaan kahden vuoden savotta

Päästöt vähenevät

Työmaa avattiin huhtikuussa tänä vuonna, jolloin myös maatyöt aloitettiin. • Asennukset ja rakennustyöt on aloitettu syyskuussa. • Voimalaitoksen käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan marraskuussa vuonna 2012. Luovutuksen ajankohta on helmikuu vuonna 2013. • Kustannukset ovat yhteensä 42,6 miljoonaa euroa. • Kaukolämpöteho savukaasun talteenotolla on 36 MW ja sähköteho 12 MW.

Biovoimalaitos saa oman 75 metriä korkean savupiipun. Nykyinen savupiippu on 60 metriä korkea. Myös uusi savupiippu varustetaan savukaasulauhduttimella, joka nostaa voimalaitoksen tehoa. Uusi voimalaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä suoraan että välillisesti. Sillä korvataan osittain nykyistä maakaasua käyttävää kaukolämpötuotantoa Harabackan yhteistuotantolaitoksessa.

Tuotantotoiminnot keskitetään Tolkkisiin Nykyinen voimalaitos

Biovoimalatyömaa

Voimalaitosten sijainti Tolkkisten sataman kyljessä on logistinen lisäetu.

Porvoon Energia keskittää vähitellen kaikki tuotantotoimintonsa Tolkkisiin. Sitä varten yhtiö hankki keväällä omistukseensa toimistorakennuksen Stora Ensolta. Asiakastoiminnot pysyvät pääkonttorissa Porvoon Mannerheiminkadun varrella. Stora Enson kanssa tehtyyn kauppaan sisältyvät myös Tolkkisten vanha selluloosatehdas, kerhotalo, niin sanottu vierastupa, tehdaspalokunnan varikko ja voima-asema sekä yli viisi hehtaaria maata. – Olemme kasvava yritys ja tarvitsemme tulevia haasteita varten vahvan tukikohdan, toimitusjohtaja Patrick Wackström sanoo ja toteaa sijainnin Tolkkisissa olevan monessa suhteessa erinomainen. Hän perustelee kauppaa myös biovoimalaitoshankkeella. – Tarvitsemme varasto-, konttori- ja muita tiloja voimalaitoksen rakentamisen ajaksi. Kaupan myötä Porvoon Energian maaomistus vanhalla saha-alueella kasvoi yli 13 hehtaariin.

Tolkkisten sataman ja saha-alueen vanha teollisuusmiljöö luo arvokkaat puitteet uudelle biovoimalaitokselle ja henkilöstön toiminnalle.

Kuluttaja

Porvoon Energian sähkölasku 37–185 euroa alhaisempi kuin keskimäärin Omakotitalossa asuvan Porvoon Energian sähkölämmittäjäasiakkaan vuosilasku on noin 185 euroa alhaisempi kuin keskimäärin Suomessa. Kerrostaloasukkaan säästö on reilut 37 euroa. Teksti: Seppo Iisalo KUVITUS: Sanna Nylén

dessa, kun suomalaiset keskimäärin maksavat yli 356 euroa samasta kulutuksesta. Energiamarkkinaviraston tuoreesta vertailusta ilmenee, että Porvoon Energian listahinta on ollut koko kahden vuoden vertailuajan selvästi alle keskitason. Toimitusjohtaja Patrick Wackströmin mukaan tämä on johdonmukaista. – Haluamme tarjota Porvoon asukkaille

nergiamarkkinaviraston elokuun puolivälin hintatietojen mukaan Porvoon Energian asiakkaana oleva, omakotitalossa asuva 18 000 kWh vuodessa sähköä kuluttava perhe maksaa vuodessa sähköstään 2 128 euroa. Keskimäärin lasku on Suomessa 2 313 euroa. Kerrostaloasukkaan lasku Porvoossa on esimerkkitapauksessamme 319 euroa vuo-

sähköä ja lämpöä kilpailukykyiseen hintaan. Puolueettoman Energiamarkkinaviraston vertailu osoittaa, että olemme tässä myös onnistuneet. Hinta noussut alkuvuonna Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan kuluttajien maksama sähkön verol-

Suomen keskihinnat ja Porvoon Energian listahinnat 1.7.2009–15.8.2011 10,0 9,5

9,17

9,0

8,51

8,5 snt/kWh

8,0 7,5

7,68 6,93

6,5

5,0

5,90

5,85 1.10.09

1.1.10

1.4.10

1.7.10

1.10.10

1.1.11

6,21

1.4.11

1.7.11

Keskimääräiset toimitusvelvollisuushinnat Suomessa Porvoon Energian keskihinta

Sähkölämmittäjä, 18 000 kWh/vuosi

7,23

6,51

6,14

6,0

1.7.09

7,74

7,39

7,0

5,5

8,19

Kerrostaloasukas, 2 000 kWh/vuosi

6,59

15.8.11 1.8.11

Keskimääräiset toimitusvelvollisuushinnat Suomessa Porvoon Energian keskihinta Hinnat sisältävät myynnin perus- / kuukausimaksut veroineen. Tietolähde: Energiamarkkinavirasto

kuva: peak press

Market Energia markkinaoikeuteen Kuluttajavirasto on vienyt sähkösopimuksia puhelimitse kauppaavan Market Energia -yhtiön markkinaoikeuteen. Virasto vaatii yhtiön markkinoinnin ja sopimuskäytäntöjen kieltämistä. Market Energian puhelinmyynnistä on tehty ympäri maan satoja valituksia, osa myös Porvoon seudulta, eikä yhtiö ole kehotuksista huolimatta korjannut toimintaansa. Kuluttajaviraston mukaan Market Energia on muun muassa lainvastaisesti laskuttanut asiakkaitaan useita kuukausia ennakkoon ja lähettänyt laskuja ihmisille, jotka ovat kertoneet vain haluavansa esitteitä – mutta eivät ole sopineet saati vahvistaneet uutta sähkösopimusta. Lain mukaan puhelimessa tehtävän sopimuksen jälkeen asiakkaalle on lähetettävä sopimusvahvistus. Sopimus tulee voimaan, jos asiakas ei peruuta sopimusvahvistusta kahden viikon sisällä.

linen kokonaishinta nousi tämän vuoden tammi-kesäkuun aikana Suomessa noin 2,6 prosenttia. Kokonaisuudessaan kuluttajien sähkölasku on kasvanut Suomessa karkeasti viidenneksen. Toinen peräkkäinen kova talvi näkyy varsinkin omakotitalossa asuvan sähkölämmittäjän laskussa. Myös vuodenvaihteessa voimaan tulleet veronkorotukset ovat heijastuneet kuluttajahintoihin. Lisäksi vuoden alkukuukausina oli pohjoismaiden vesitilanne erittäin alhaisella tasolla. – Tilanne ei ole ollut näin huono moneen vuoteen, ja tämä heijastui vesivoiman tuotantoon ja hintaan. Tälläkin hetkellä vesialtaat ovat keskimääräistä alhaisemmalla tasolla, toimitusjohtaja Patrick Wacström kertoo.

Näin säästät energiaa keittiössä Kun hankit kodinkoneita ja -laitteita • Tarkista energiamerkintä. Se kertoo laitteen suorituskyvyn ja sähkönkulutuksen vertailukelpoisesti. • Energiamerkintä löytyy muun muassa kylmäsäilytyslaitteista, astianpesukoneista, uuneista ja ilmastointilaitteista. • A+ kertoo, että laite on energiaa säästävä. Kaikkein energiapiheimmät laitteet sijoittuvat luokkiin A++ ja A+++. • Joutsenmerkin saanut laite täyttää tiukat ympäristökriteerit koko tuotteen elinkaaren aikana.

Kun käytät laitteita • Säädä kylmälaitteesi lämpötilat oikein. Suosituslämpötila säilytykselle jääkaapissa on +5°C ja pakastimessa -18°C. • Kylmälaitteen ympäristön lämpötilan nousu +25°C:sta +32°C:een voi kaksinkertaistaa laitteen kulutuksen. • Tarkista, ettei pakastuskytkin ole turhaan päällä. • Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa. • Älä turhaan availe kylmälaitteiden ovia, se voi lisätä sähkönkulutusta jopa 50 %. • Tarkista käyttöohjeesta, saako koneen liittää lämpimään veteen.

Se vähentää vedenkulutusta ja pienentää sähkönkulutusta 20–60 %. • Pesuveden lämpötilan laskeminen 65 asteesta 55 asteeseen vähentää astianpesukoneiden sähkönkulutusta jopa 50 %.

Kun valmistat ruokaa • Sulata, kuumenna tai kypsennä pienet annokset mikroaaltouunissa. Mikroaaltouuni on tällöin noin 30 % energiatehokkaampi kuin vastuksilla kuumeneva keittoalue tai -levy. • Käytä veden- ja kahvinkeittimiä. Ne ovat energiataloudellisempia kuin keittoalue tai -levy. • Induktiokeittoalue kuluttaa sähköä noin 30 % vähemmän kuin valurautalevy ja 20 % vähemmän kuin vastuksilla lämpenevä keraaminen keittoalue. • Hyödynnä uunin esilämmitysaika ja jälkilämpö. Monet ruuat ja leivonnaiset voit panna jo kylmään uuniin. • Kiertoilmauunia ei tarvitse esilämmittää. Tällä toiminnolla voi uunissa paistaa 2–3 pellillistä samanaikaisesti. Lähde: Ekotehokkaan asumisen opas, TTS-tutkimus 3/2010

Yritys

Lähiruokaa lähienergialla Ruokakauppa Anton & Anton on liittynyt Porvoon Energian kasvavaan ekoenergia-asiakkaiden joukkoon. Teksti: Rolf Gabrielsson KuvaT: Studio Lindell/Oscar

olme vuotta sitten perustetun Anton & Antonin tuotevalikoimalle asetettuja valintakriteereitä ovat muun muassa maku ja tuoreus. Yrityksen perustajan Niina Hietalahden mukaan ekoenergiasähkön valitseminen oli luonteva ratkaisu. – Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa tulevaisuuteen, olipa kyse ruoasta tai energiasta, hän sanoo. Porvoo tiennäyttäjänä Anton & Antonin ensimmäinen ruokakauppa avattiin vuonna 2008 Porvooseen, josta

aiemmin oli tullut Helsingin Lauttasaaresta muuttaneen Niina Hietalahden perheen uusi kotikaupunki. Nyttemmin kauppoja on myös Helsingissä: toinen Töölössä ja toinen Kruununhaassa. – Porvoon ruokakauppa on toiminut eräänlaisena koelaboratoriona. Täällä olemme testanneet toiminta-ajatustamme tarjota maukasta, lähellä tuotettua ruokaa elämyksellisessä myymäläympäristössä. Hietalahti korostaa, että kuljetuksen aiheuttamat haitat ovat sitä pienemmät, mitä lähempänä tuotanto- ja kulutusalue sijaitsevat, eikä tuotteita tarvitse pakata kestämään

useiden päivien kuljetuksia. – Hankimme suurimman osan tuotteista suoraan tuottajilta, leipomoista, kalastajilta, lihantuottajilta, viljelijöiltä ja meijereistä, hän kertoo. Kivijalkakauppa kunniaan Hietalahti korostaa, että Anton & Anton ei ole erikoiskauppa, vaan ruokakauppa joka sijaitsee lähietäisyydellä, niin sanottu kivijalkakauppa, jollaisia on kaivattu takaisin. Yrityksen konsepti on osoittanut toimivuutensa, vaikka Porvoossa asiakkaita saisi

Oy Anton & Anton Ab • Perustettu vuonna 2008 • Toiminta-ajatuksena tarjota maukasta, lähellä tuotettua ruokaa elämyksellisessä myymäläympäristössä • Valikoimissa tuoretta leipää, pakkaamatonta tuoretta lihaa ja kalaa, parhaita juustoja ja luomutuotteita sekä herkkuja maailmalta Porvoon ruokakauppa Jokikatu 7 puh. 040 595 2999 Aukioloajat: arkisin klo 9–19 ja lauantaisin klo 9–16 Lisätietoja www.antonanton.fi

olla nykyistä enemmänkin. – Olisi kiva kun ihmiset asiointikäyttäytymisellään osoittaisivat, että puheet tällaisten kauppojen tarpeellisuudesta eivät ole tyhjää sanahelinää. Niina Hietalahden mukaan on harmi, että auto muokkaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä niin paljon. Ajetaan kauas marketteihin hakemaan teollisesti tuotettua persoonatonta massaruokaa, vaikka

lähellä olisi tarjolla hintavertailun kestäviä tuotteita asiantuntevan palvelun ja miellyttävän miljöön kera. – Helsinkiläiset pitävät myymäläämme porvoolaisia enemmän päivittäistavarakauppana, eivätkä näe meissä mitään elitismiin viittaavaa. Kuluttajapalautteessa kerrotaan elämänlaadun parantuneen lähikortteliin tulleen ruokakaupan myötä.

Syksyyn sopiva lammaskaali • 750 g luullista lampaan lapaa • 1 rkl voita • 750 g kaalia • 2 porkkanaa • 2 sipulia • 1 1/2 tl suolaa • 15 kokonaista maustepippuria • 1 tl meiramia • 2 laakerinlehteä • 4 valkosipulin kynttä murskattuna • noin 5 dl vettä • persiljasilppua koristeluun

Paloittele liha annospaloiksi. Ruskista palat kevyesti voissa valurautapadassa. Pane pataan kerroksittain ruskistetut lihapalat, suikaloitu kaali, viipaloidut porkkanat, lohkotut sipulit ja mausteet. Kaada kylmä vesi pataan. Vettä saa olla sen verran, että puolet aineksista peittyvät. Hauduta pataa kannen alla liedellä 1 1/2 tuntia tai uunissa 180 asteessa noin 2 tuntia. Hartaasti haudutettua pataruokaa tarjotaan etikkapunajuurten ja suolakurkkujen kanssa. Lammaskaalireseptin on laatinut Niina Hietalahti.

Mikä ekoenergia? Ekoenergia on vihreää sähköä, jolle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki. Vihreää sähköä tuotetaan vesi-, tuuli- ja bioenergialla. Porvoon Energia tuottaa Ekoenergiaa biopolttoaineilla Tolkkisten lämpövoimalaitoksessa. Porvoon Energia on yksi Suomen yhdestätoista energiayhtiöistä, joilla on Ekoenergia-merkittyä sähköä myytävänä. Pistorasiasta tuleva sähkö on aina sekoitus eri voimalaitosten tuotannosta, mutta Ekoenergia-merkittyä sähköä ostava kuluttaja vaikuttaa siihen, että vihreän sähkön osuus verkossa kasvaa. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, joudutaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia lisäämään. Ekoenergiaa voivat ostaa sekä kotitaloudet että yritykset. Porvoon Energialta saa tarkempia tietoja niin hinnoista kuin siitä, miten Ekoenergiaan vaihtaminen tapahtuu. Lisätietoja: www.porvoonenergia.fi, www.ekoenergia.fi

Ihminen

Lasin lumoissa Liisa Heimo-Elonen rakastaa lasia. Lasitaitelija nauttii lasin monimuotoisuudesta ja sen arvaamattomuudesta. Loviisan kirkon ikkunoiden restaurointi on hänelle kuin palapeliä. Teksti: Reija Kokkola KuvaT: Virpi Lehtinen

Fakta Nimi: Liisa Heimo-Elonen Ikä: 53 vuotta Yritys: X-Glass, Mestarintie 28, Porvoo Asuinpaikka: Veckjärvi, Porvoo Koulutus: Porvoon matkailuopisto, lasialan kursseja Suomessa ja ulkomailla Ammatti: käsityöläinen, yrittäjä Parasta lasissa: arvaamattomuus ja monimuotoisuus

”Lasin arvaamattomuus on työn suola.”

Liisa Heimo-Elosen lasitaide perustuu usein johonkin tarinaan tai mieleen juolahtaneeseen ajatukseen.

alo leikkii ja välkkyy Liisa Heimo-Elosen lasitaideliikkeen ikkunoissa. Kaikkialla on eriväristä lasia, ja valmiita lasitöitä on asetettu esille työhuoneen ikkunoihin. Heimo-Elonen asettelee ensin erilaisia laseja vierekkäin ikkunalle ja katsoo miten ne käyttäytyvät keskenään, sillä luonnonvalo tuo värit parhaiten esiin. Lampunlasit hän valitsee valopöydällä, koska sähkövalo muuttaa monien lasien väriä. Itse työ tapahtuu suuren työpöydän äärellä. – Mielikuvitukseni ei riitä arvaamaan lopputulosta. Näen kokonaisuuden vasta, kun nostan lasiteoksen luonnonvaloa vasten. Sadut, tarinat ja runot kiehtovat Mutta mennäänpä ennen tarkempaa tarkastelua hetkeksi oven suuhun. Siinä asiakkaita odottaa vanha Prinssi, tuo jokaisen

– Lasitaidetta voi käyttää periaatteessa missä tahansa, hän sanoo.

naisen unelma. Ihan tavallinen keraaminen pihasammakko on saanut kiiltävän mosaiikkikuorrutuksen. Samalla se muuttui sadunhohtoiseksi prinssiksi. Heimo-Elonen kertoo pitävänsä saduista, tarinoista ja runoista. – Asiakkaatkin haluavat joskus suukottaa Herra Prinssiä. Lasitaiteeni perustuu usein johonkin tarinaan tai mieleeni juolahtaneeseen ajatukseen, hän kertoo. Ikkunassa on yksi lasitaulu, joka poikkeaa hieman muista värimaailmaltaan. Siinä on kaksi puuta, pyöreä ja neliskulmainen. – Opin aikoinaan Saksassa erään mestarin opissa, että kantikas puu on mies ja pyöreä kuvaa naista. Minulla oli kova koti-ikävä, ja ikävä kahta poikaamme. Siksi teoksen puilla on vahvat juuret, ja nuo kaksi ylälaidasta ulos nousevaa oksaa kuvastavat poikiamme, Heimo-Elonen kuvailee. Hän avaa mustan muistikirjan ja poimii

käteensä kirjeen. Se on tullut asiakkaalta, jolle Heimo-Elonen teki lasityön 50-vuotislahjaksi. – Kerroin, mihin tarinaan työ perustui. Hän lähetti kauniin kiitoskirjeen. Lasin kauneus kiehtoo Heimo-Elonen pyöritti 15 vuotta miehensä Henry Elosen kanssa Porvoon lasi -liikettä, joka toimii edelleen eri omistuksessa hänen X-Glass-liikkeensä vieressä. – Teen lyijy-, tiffany- ja mosaiikkitöitä sekä lasin sulatustöitä. Minulta tilataan paljon myös sisustukseen käytettäviä lasitöitä, kuten ikkunoita ja ovia. Lasitaidetta voi käyttää periaatteessa missä tahansa. Kiinnostus lasitaiteeseen syttyi 20 vuotta sitten, kun hän miehensä maanittelemana lähti tutustumaan silloiseen PK-lasi -yritykseen, jonka omistaja Pirkko Kossi 15

”Kädet pitää suojata eikä työskennellessä saa jauhaa purukumia.”

Nokea, hiekkaa ja luodinreikiä Heimo-Elonen on konservoinut maaliskuusta asti Loviisan kirkon lyijylasi-ikkunoita yhdessä Marjut Kalinin kanssa hänen lasipajassaan Iitissä. Konservoinnin yhteydessä 130 vuotta vanhat ikkunat irrotettiin varovasti. Kuin ihmeen kaupalla vain yksi putosi kehyksistään, mutta lasiosat säilyivät ehjinä. – Siinä olivat enkelit mukana, Heimo-Elonen sanoo. Kaikkiaan heidän korjattavakseen tuli 26 ikkunaa, joista suurin osa on nyt valmiina. Heimo-Elonen kuvailee konservointityötä palapelin kokoamiseksi. – Se on mielenkiintoista työtä. Olen nähnyt luodinreikiä, ja lyijylistojen alta on löytynyt nokea ja hiekanjyviä. Lisäksi ne haisivat todella voimakkaasti tupakalta. Loviisan kirkossa on ilmeisesti saanut aikoinaan polttaa, olihan kirkko myös suosittu kokous- ja tapaamispaikka. Hiekka on luultavasti peräisin vieressä kulkeneelta hiekkatieltä, hän pohtii.

– Paras hetki työssä on suunnitteluvaihe, jolloin lasitaiteilija näkee tulevan esineen mielessään, Liisa Heimo-Elonen sanoo.

johdatteli hänet taiteen pariin. – Ihastuin valtavasti taidelasien maailmaan. Pirkko Kossi oli lisäksi erittäin mukava ja innostava ammattilainen, joten lähdin kotiin mukanani liuta tarvikkeita. Innostus oli melkoinen. Työpäivän jälkeen Heimo-Elonen saattoi uppoutua uuteen harrastukseensa niin, että ajantaju katosi. – Pojat soittivat ja kysyivät, syödäänkö meillä tänään mitään, hän naurahtaa. Heimo-Elosen mielestä paras hetki työssä on suunnitteluvaihe, jolloin lasitaitelija näkee tulevan esineen mielessään. – Työ voi kuitenkin muuttua matkan varrella. En ole hyvä piirtämään, eli se ei ole tässä työssä välttämätön taito.

Työhuoneen katosta lähtee merkillinen putki, jonka suuttimet osoittavat kohti työpöytää. Se on lasiateljeelle välttämätön imuri, sillä työssä käytetään hengitykselle vaarallista tinaa sekä juotosaineita. – Kädet pitää myös suojata, eikä työskennellessä saa jauhaa purukumia, Heimo-Elonen opastaa. Mahtava sulatusuuni on luonnollisesti välttämätön, jos haluaa tehdä lautasia, kulhoja tai tavallisia tasotöitä sulatustekniikalla. – Uunin lämpötila nousee nopeasti 800 asteeseen, mutta jäähdytys tapahtuu hitaasti. Kokonaisen uunillisen jäähdytysvaiheeseen menee lähes kaksi vuorokautta. Lasin sulatuksen lopputuloksen näkeminen on aina jännittävä hetki.

”Tarvitaan kangas, valot, kädet, esine ja sopiva musiikki.”

Valon ja varjon leikkiä Nukketeatteri Olipa kerran…täyttää 30 vuotta. Tervetuloa varjonukketeatteriin! Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

iedättehän taskulampputempun, jossa leuan alle asetettu valo saa kasvot muuttumaan mörköäkin pelottavammiksi? Valoilla ja varjoilla leikitään myös kaksikielisessä nukketeatterissa Olipa kerran… Det var en gång Riti, Rati ja Ralla -varjonukke-esityksessä. Mahtavat efektit saadaan aikaan, kun näyttelijöille ja nukeille luodaan uudet hahmot taitavalla valojen käytöllä. Teatterin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, kolmatta vuotta nukketeatterissa mukana ollut Arja Kuusimurto on innoissaan syksyn näytöksestä. – On ihan mieletöntä kokea, mitä kaikkea valoilla saadaan aikaan! Koko näytös perustuu valojen ja varjojen luomaan tunnelmaan, niiden sävyihin ja visuaaliseen maailmaan. On ollut jännittävää huomata, että ammattilaisen opastuksella löytyy juuri se oikea

tunnelma, jota haetaan. Valoilla ja varjoilla ilmaistaan monenlaisia tunteita, Kuusimurto kertoo. Kankaan taakse asetetaan erilaisia valonlähteitä: spotteja, taskulamppuja, valonheittimiä värjättyinä erilaisilla värikalvoilla sekä piirtoheittimiä. Juhlanäytöksessä tapahtumat sijoittuvat kahden linnan väliin. Näyttelijät hääräävät niin kankaan takana kuin edessäkin. – Kun esimerkiksi piirtoheittimen kalvolle piirretään hahmoja, ne saadaan liu´uttamalla liikkumaan maisemassa, Kuusimurto paljastaa. Melko vaatimattomilla satsauksilla saadaan aikaan näyttävä visuaalisen elämys. – Tarvitaan kangas, valot, kädet, esine ja sopiva musiikki. Varjonukketeatterissa ohjaajan rooli korostuu. Meitä on ohjannut alan huippuammattilainen Anne Lihavainen, Kuusimurto kiittää.

Nukketeatteri Olipa kerran... • Perustettu vuonna 1981 • 40 kannattajajäsentä • Perustuu vapaaehtoistyöhön • Näytöksiä voidaan järjestää tiloissa, jotka saadaan pimennetyiksi www.ntolipakerran.net

Haastattelu

”Kaukolämpö

auringosta

maistuisi hyvältä”

– Olen todella tyytyväinen, että Porvoon Energia on järjestelmällisesti panostanut uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja ympäristöystävälliseen tuotantoon, sanoo pitkäaikainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Vastuuta yhteisestä ympäristöstä peräänkuuluttava luonnonystävä Kimmo Kajaste on lapsuudestaan asti viettänyt kesiä mökillään Koivuniemessä, Porvoon Energian Strömsbergin vesivoimalaitoksen naapurissa.

simerkkeinä Kajaste mainitsee Tolkkisten biovoimalaitoksen suurinvestoinnin ja yhtiön osallistumisen Skaftkärrin energiatehokkaaseen asuinalue-hankkeeseen, johon liittyy myös aurinkoenergian mahdollisuuksien selvittäminen. – Kuulun itse siihen joukkoon, joka näkee aurinkoenergiassa vastauksen moneen aikamme haasteeseen. Esimerkiksi kaukolämpö auringosta maistuisi hyvältä taloudellisesti ja ekologisesti. – Ilahduttavana jo tänään olisi myös Neste Oilin Porvoon jalostamon hukkalämmön hyödyntäminen, Kajaste lisää. Kaupunkilaisten omaa yhtiötä ei saa myydä Kajaste oli Porvoon kaupunginvaltuuston jäsen vuoteen 2004 asti, pitempään kuin kukaan muu, joten hänellä on ollut mahdollisuus seurata pitkäjänteisesti energiapolitiikkaa ja -tuotantoa paikallisesti. Samanaikaisesti hän on valtakunnallisissa tehtävissään joutunut pohtimaan laajempia ympäristö- ja energialinjauksia. 18

Haastattelu: Rolf Gabrielsson Kuva: Studio Lindell/Oscar

– Olen tyytyväinen siihen, että Porvoon kaupunginvaltuustossa ymmärrettiin tehdä kehittämispolitiikan mahdollistava kunnallisen energialaitoksen yhtiöittämispäätös vuonna 1991. Sittemmin on aina silloin tällöin noussut esiin lyhytaikaista taloudellista hyötyä hakevia voimia, jotka olisivat valmiit myymään kaupunkilaisten oman yhtiön. – Sain itsekin olla voimalla tekemässä töitä, jotta tuota tyhmyyttä ei tehtäisi ja kruununjalokiveä myytäisi. Kimmo Kajaste muistuttaa, että Porvoon Energia maksaa omistajalleen erikseen sovittavaa osinkoa ja kykenee siitä huolimatta tarjoamaan valtakunnallisesti keskimääräistä edullisempaa energiaa. – Tätä yhtiötä ei pidä lähteä myymään. Visiona energian ja veden yhdistäminen Kajasteen mukaan yhtiötä pitää kehittää yhdessä kaupungin kanssa omistajapolitiikan keinoin ja yhtiön omaa päätösvaltaa kunnioittaen. Hän näkee energian ja veden yhdistämi-

sen yhtenä mielekkäänä kehityssuuntana. – Olin aikoinani esittämässä, että Porvoon Energia ja Porvoon Vesi yhdistettäisiin, koska laskin, että siitä olisi selkeää taloudellista ja käytännön hyötyä. Esitys ei toteutunut, mutta Kajaste sanoo ymmärtäneensä, että asiaa ei ole kokonaan haudattu – vaan tutkittu ja sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyväksi havaittu. – Vastaavia ratkaisuja on tehty ainakin Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Nyt olisi nähdäkseni mainio hetki kaivaa laskelmat esiin ja seurata näiden kaupunkien esimerkkiä. Kajasteen visioihin kuuluu myös toiminnan laajentaminen kattamaan koko itäinen Uusimaa. – Kovasti toivon, että sekä Kymenlaaksossa että muissa ilmansuunnissa nähtäisiin alueellisen yhteistyön merkitys myös energian tuotannossa ja myynnissä. Hän kannustaa Porvoon Energiaa ekspansiiviseen, laajenevaan yhteistoimintaan. – Itäinen Uusimaa ansaitsee oman sähköstä ja kaukolämmöstä sekä niiden tuottamisesta huolehtivan yhteisen yhtiön.

a Vastaa j

voita!

Vastanneiden kesken arvotaan porvoolaisen ravintola Vanhan Laamannin illalliskortti kahdelle. Lähetä vastauksesi 31.10.2011 mennessä.

Minkä suuruiseksi kasvaa biopolttoaineen osuus Porvoon Energian kaukolämmöntuotannossa, kun Tolkkisten uusi biovoimalaitos otetaan käyttöön noin puolentoista vuoden jälkeen?

Vastaa ja

Vastaukseni:

80 %

Lukijakilpailu Asiakaslehden 1/2011 lukijakilpailussa kysyttiin, mistä haluttaisiin lukea seuraavassa lehdessä. Vastauksia tuli 431 kappaletta. Niiden perusteella suurin mielenkiinto kohdistuu energiansäästöön (197) ja paikallisiin asioihin (161). Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 200 euron arvoinen lahjakortti Haikon kartanon kylpylään. Sen voitti Susan Lassila, joka kuvassa saa onnitteluhalaukset Rosita Holmbergilta vastaanotettuaan häneltä palkinnon ja kukkakimpun.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

90 %

100 %

voita!

Nimi: Porvoon Energia -yhtiöt Osoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

Tunnus 5006633 00003 . VASTAUSLÄHETYS

Puhelin:

SÄHKÖLASKU HELPOSTI VERKKOPANKKIISI! Tee sopimus verkkopankissasi ja huomaa, miten vaivaton e-lasku voi olla. Se on helppoa ja turvallista. - lasku tulee suoraan verkkopankkiisi - vältyt näppäilyiltä ja virheiltä, koska tiedot ovat valmiina - helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa - laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi - kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua - e-lasku säästää sekä aikaa että paperia - e-lasku säästää luontoa

Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme 019 661 4230, www.porvoonenergia.fi

Syksy on kiireistä aikaa, kun luonto suo antimiaan. Elonkorjuu päättää kesän helteet. On aika korjata sato.

Tuoretta kalaa - Färsk fisk

”Syksy tuo vaihtelua ammattik alastajan arkeen. Lohta on nostettu koko kesä , mutta nyt kalastetaankin siikaa, kuhaa ja ahv enta. Ahven on mielestäni erittäin maukas ja erin omainen kala. Myös vaimoni Johanna on ammattik alastaja. Hän aloitti kalastajana viisi vuotta sitten, kun minulla oli koko ajan liian kiire. Edelleen työp äivät venyvät helposti jopa 16-tuntisiksi. Halu an kuitenkin jatkaa ammattikalastusta vanhempien i jalanjäljissä. Syksy huipentuu Helsingin silak kamarkkinoihin, joihin olemme perinteisesti osallistu neet.” Ammattikalastaja Jörgen Kellgren, Pellinki

”Hösten för med sig omväxlin g i yrkesfiskarens vardag. Lax har fångats hela sommaren, men nu fiskar vi sik, gös och abb orre. Abborren är en mycket god och förträffli g fisk. Också min fru Johanna är yrkesfiskare. Hon började för fem år sedan då jag hela tiden had e alltför bråttom. Fortfarande blir arbetsdaga rna upp till 16 timmar långa. Jag vill ändå forts ätta yrkesfisket i mina föräldrars fotspår. Hös ten kulminerar i strömmingsmarknaden i Hels ingfors, som vi traditionellt deltagit i.” Yrkesfiskare Jörgen Kellgren, Pellinge

TOTEUTUS: Jukka Salminen

Raikasta lähiolutta - Friskt näröl

”Då andra ännu njuter av sensommarens värme ”Kun muut vielä elonkorjuuaikaan nauttivat loppuhar vi här på bryggeriet redan julstämning. Då jo olemme lla panimo täällä me kesän lämmöstä, man brygger öl lever man alltid med ett halvt n eletää joulun tunnelmissa. Oluenvalmistuksessa års framförhållning. Julölen mognar nu för fullt hos aina puoli vuotta edellä. Jouluoluet ovat kypsyoss för att hinna bli färdiga för leverans till bukaupan saada mässä hyvää vauhtia, jotta ne tiker och Alko då säsongen börjar. Våra julöl är poihin ja Alkoihin sesongin alkaessa. Jouluoluemmörkare, mustigare produkter. Det starkare Arctic ta. tuottei n makuje n me ovat tummempia, tukevie Circle Ale –ölet, som säljs i Alko, kryddar vi med Vahvemman, Alkossa myytävän Arctic Circle Ale bland annat lokalt plockade enbär.” muassa muun me kerääm varten -oluen valmistusta paikallista katajaa mausteeksi.” Malmgård gård Malmgårdin kartano mästare Tuomas Markkula brygg ula Markk as Tuom ari panimomest

Hösten är en brådskande tid då naturen dukar upp sina rikedomar. Skördetid betyder slutet på den heta sommaren. Det är dags att skörda.

Ravitsevaa viljaa – Närande spannmål

a on kiireistä, sil”Kiialan kartanossa elonkorjuuaik josta heinää on a, aari heht 400 lä peltoalaa on kauraa, vehnää a, noin kymmenen prosenttia. Ruist Se tarkoittaa llä. kiiree lla kova aan ja rapsia puid on palkitseu korju elon pitkiä työpäiviä. Toisaalta tuottoa aan saad , tuloa se n ähä tietä vaa, sillä hieno on en talte en amin satsauksille. Sadon korja tä tulevat luonmyö n syksy in tenk muu n kute , juttu sieniä ja riistaa. non aarteet. Saadaan marjoja, ”. llista Illan pimeneminenkin on tunnelma kartano lan Kiia Jensen ael Mik aja joht itus toim

hektar åker”På Kiala gård är det med 400 vallodling, ent proc areal, varav ungefär tio och raps vete e, havr , Råg en. höst på bråttom tsdagar. arbe a lång der skördas för fullt. Det bety an för det möd för lön det ger n sida ra Å and får avkastning. betyder ju intäkter, satsningarna m hela den likso sak Skördebärgningen är en fin Vi får bär, ren. natu i nar öpp en höst skattkammare ningsfullt stäm det är m svamp och vilt. Dessuto are.” mörk blir larna när kväl Kiala gård ael Jensen Mik ktör verkställande dire

Omenamehua ja hilloja - Äppelsaft och sylt

”Rakastan syksyä. Elonkorju u on ihanaa aikaa. On aivan mahtavaa saada luon non antimet pulloihin ja purnukoihin. Yrittäjä lle se tietää lähes ympäripyöreitä päiviä, mutta silti se on palkitsevaa. Yleensä mehuasemallamme on valtava kiire, jos omenasato on hyvä. Viim e kesä oli poikkeuksellisen vähäsatoinen, mutta mehuasemaa työllistävät myös muut hedelmät ja marjat. Yrittäjä saa itsekin hyvän mielen, jos asia kas on tyytyväinen. Omat 850 omenapuutamme vaativat syksyisin myös leikkuuta.” Wildemansgård yrittäjä Mia Aitokari

”Jag älskar hösten. Skördetide n är en underbar tid. Det är fantastiskt att få nat urens rikedomar satt på flaska och i burk. För en före tagare betyder det arbete nästan dygnet runt , men det är trots det givande. På vår saftstation är det i allmänhet väldigt bråttom om äppelskörd en är god. Senaste sommar var skörden except ionellt dålig, men också andra frukter och bär syss elsätter saftstationen. Företagaren blir själv på gott humör om kunden är nöjd. Våra 850 egna äpp elträd kräver också beskärning på hösten.” Wildemansgård företagare Mia Aitokari