Policy 1/2016 by Policy

POLICY 1/2016

VASTAKKAISET MAAILMAT uusinpohja 1 11.2..indd 1

15.2.2016 13:11:50

Policy 1/2016 Pääkirjoitus - 3 Mielipide - 5-6 VOOn hallitusesittely- 7 Opintouutisia - 8 Kuuba - 9 Henkilökunta- 18 Yhdysvaltojen presidentinvaalit- 20 Vujuskooppi - 24 Vihainen VOOlainen - 25 VOOlainen vieraiden vinkkelistä - 26 Puheenjohtajalta - 27 Päätoimittajat Onerva Martikainen Vilma Maukonen Meeri Smolander Kirjoittajat Maxmilien de Champs Jan Ihatsu Erik Immonen Veikko Isotalo Vilma Maukonen Onerva Martikainen Sade Mäntylä Emilia Nieminen Jarkko Nissinen Sergei Prozorov Annarosa Suojanen Meeri Smolander Kannen kuva: Jan Ihatsu Takakannen kuvat: Meeri Smolander Taitto Jan Ihatsu Vilma Maukonen Onerva Martikainen Meeri Smolander Yhteystiedot Valtio-opin opiskelijat ry PL 54 00014 Helsingin Yliopisto policy@voo.fi HYY:n järjestölehtituella tuetaan Policy-lehteä. Painos 140 kpl. ISSN 1235-4031 (painettu) ISSN 2323-9468 (verkkojulkaisu)

uusinpohja 1 11.2..indd 2

15.2.2016 13:11:51

Pääkirjoitus teksti: Onerva Martikainen, Vilma Maukonen, Meeri Smolander kuva: Jan Ihatsu

Rakkaat voolaiset, tervetuloa uuteen vuoteen 2016! Policyn toimituksessa valta on jälleen vaihtunut, ja tuleva vuosi tuo mukanaan paljon haasteita, niin meille lehden kirjoittajille kuin teille lukijoille. Parhaiten tunteita kuvaa kenties Aku Ankasta tuttu ja nyt Policyn hiukan vapaasti muokkaama sitaatti “Elämme mielenkiintoisia aikoja, ystävä hyvä!”. Äärimielipiteiden nousu, yliopistouudistus Iso Pyörä, Yhdysvaltojen presidentinvaalien ajoittain hupsut käänteet sekä ympäristön ongelmat (vesisadetta helmikuussa, oikeasti?) ovat kaikki merkkejä paitsi muutoksesta, myös tietystä hajaannuksesta ja vastakkainasettelusta useiden eri tahojen välillä. Jakautuuko Suomi, säilyykö oma oppiaine, tuleeko megalomaanisesta tupeepäisestä miljardööristä maailman vahvimman valtion presidentti ja voisiko näin tapahtua Suomessa? Ne ovat kysymyksiä, joihin osittain etsimme vastausta Policyn vuoden ensimmäisessä numerossa. Pelkäksi ahdistuksen vallassa lehteä ei kuitenkaan tarvitse lukea. Kuvaus vuodenvaihteessa toteutetusta VOO:n perinteisestä matkiksesta vie ajatukset paikkoihin, jossa aurinko paistaa useammin kuin kerran vuodessa ja ilmanala on kylmimmilläänkin lämpimämpi kuin viime kesänä koskaan. Myös vujuhehkutus on kuumimmillaan, ja “Vujuskooppi”-extra näkee jokaisen juhlijan sieluun. Ulkopuolisia näkökantoja ei myöskään sovi unohtaa, ja uusi sarja, “VOOlainen vieraan vinkkelistä”, pyrkii valottamaan muiden oppiaineiden mielipiteitä meille kaikille niin rakkaasta voolaisuudesta. Emme voi luvata, että tulevan vuoden Policy tulee olemaan jotain ennennäkemätöntä tai ainutlaatuista. Emme voi myöskään luvata, että se tulee miellyttämään kaikkia osapuolia. Emmekä todellakaan lupaa, että jokaisen numeron pääkirjoitus tekee ympäripyöreän huomion siitä kuinka kaikki muuttuu, ja siteeraa Aku Ankkaa.

Voimme kuitenkin luvata, että Policy tehdään jatkossakin huolella ja rakkaudella, perinteitä kunnioittaen ja välillä pilke silmäkulmassa tuikkien. Sillä pitäähän toimituskunnankin jostain oma huumorinsa repiä. Meeri, Onerva ja Vilma Päätoimittajat uskovat kahvin piristävään voimaan ja kollektiivisessa yhteisymmärryksessä pahoittelevat kaikkea synnyttämäänsä häiriköintiä Allussa. Policy 1/16| 3

uusinpohja 1 11.2..indd 3

15.2.2016 13:11:53

Policy 1/16 | 4 uusinpohja 1 11.2..indd 4

15.2.2016 13:11:53

M I

JärjeStys, vapaus, arvokKuus teksti: Erik Immonen, kuva: Kerkko Visuri

E L P I

Valitettavan moni Suomessa silti halveksii vapauttamme ja perustuslakiamme, tai kuvittelee voivansa omia itselleen viranomaisen tehtäviä sen päättämisessä, minkälainen toiminta tai puhe on hyväksyttävää. Esimerkkejä on helppo löytää: äärioikeisto lietsoo vaikkapa MV-lehden valheiden avulla rasismia, terrorisoi väärin ajattelevia tai toivoo ns. suvakkien joutuvan turvapaikanhakijoiden raiskaamiksi. Soldiers of Odinin kaltaiset katupartiotkin ovat usein saman vihamielisen mentaliteetin tuotoksia. Vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Äärioikeiston raivo saa vastakaikua laitavasemmistossa ilmenevästä halusta kontrolloida julkista keskustelua ja hiljentää vastustajansa väkivalloin. Kun nationalistit järjestivät viime itsenäisyyspäivänä 612 -kulkueen Helsingissä, joukko antifasistisiksi itseään luonnehtineita henkilöitä hyökkäsi tuota luvallista kulkuetta vastaan. Täyttääkseen tehtävänsä yleisen järjestyksen ylläpitäjänä poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin. Kuka tästä lopulta hyötyi, äärioikeistoa lukuun ottamatta?

Demokratian kulmakiviin kuuluu kaikkia koskevien lakien noudattamisen ohella avoin ideoista keskusteleminen. Vaikka aivan mitä tahansa ei saa eikä tule saada sanoa, kiistanalaisten aiheiden kommentoiminen ja toisten käsitysten kyseenalaistaminen on sallittua.

”Demokratia on vastakohtien yhteiseloa”

Aina lakia rikottaessa yhteiskunta kärsii, olipa kyse yllytyksestä väkivaltaan turvapaikanhakijoita vastaan tai hyökkäyksestä nationalistien kulkueeseen. Vaikka suvakin tai nationalistin mielipiteet ja teot ärsyttäisivät tai jopa järkyttäisivät, ei ole syytä raivostua, jos lakia ei rikota. Eriävän mielipiteensä saa toki esittää. Yhteisesti noudatetut säännöt suojaavat kaikkia: niin 612 -kulkue kuin vaikkapa Helsinki Pride -tapahtuma herättävät suuria tunteita, mutta laki turvaa molempia. Demokratia on vastakohtien yhteiseloa. Riehumisen tai vihapuheen sijaan pitäkäämme kiinni jokaisen oikeudesta tuoda mielipiteensä julki, sillä vain siten puolustamme avointa yhteiskuntaa ääriliikkeiltä ja säilytämme arvokkuutemme.

Policy 1/16| 5 uusinpohja 1 11.2..indd 5

15.2.2016 13:11:53

M I E L I P I D E

Keep Finland away from antitheses! Text: Maxmilien de Champs, Picture: Magnus Manske

o far, Finland has been rather preserved from history’s trials and tribulations. This is certainly what gives your country a lovely feeling of a population living on its own, without “bothering” others. This life among peers is certainly the explanation for Finnish trust, spontaneity and “innocence”, which makes you so likeable. I already appreciate your country so much that I would like to ask you to maintain its cultural characteristics that have long been central to its identity. Something we have failed to do in France. The recent attacks in Paris have shown that something is shattered within the French society. Of course, I do not intend to draw generalizations, nor with considering the scenes of joy in some suburbs, or regarding the refusal of some children for a minute of silence in schools after the Charlie’s attacks. But at least it may be the tip of the iceberg. Year after year, many of our suburbs have become lawless zones. The police has recently announced that they were asked to release minor delinquents because interpreters are too expensive. In Seine-Saint-Denis, the most immigrant-populated region in France, it is now impossible for a Jewish child to enter a public school. The RATP, the Parisian public-transport company, employs now only Franco-Arab bus conductors in some areas in order to avoid problems. General de Gaulle said once that immigration is good for France as it shows that France is universal. However, immigrants must remain a minority. Problems appear when the minority grows enough to become a community. A community is big enough to shape a parallel society, which breaks the cultural, ethnical and religious consistency of a country, and obliges the national culture to adapt itself. When does

a minority become a community?

Currently, 12 million immigrants and children of immigrants are living in the country. But this number does not contain naturalized and illegal ones. Statistics on ethnicity and religion are forbidden, but, regarding only Algeria, we recently learnt from its Ambassador that seven million Franco-Algerians live in France. Furthermore, the head of the French Muslim community declared that at least 10% of the population was Muslim. Having said this, we cannot judge whether Islam is good or not, but we can say that the society this religion promotes is on many points contradicting to ours. The best solution has mainly been to help people in their own country - personally, I have planned to go to Syria as a volunteer worker next year. Hence, I don’t call for enclosure, and above all not for hate. If you, like me, support multiculturalism, I would like to suggest you to hold on your cultural identity, in order to preserve its wonderful uniqueness. Writer is an exchange student of economics and political science from France, and has lived in Finland for half a year.

Policy 1/16 | 6 uusinpohja 1 11.2..indd 6

15.2.2016 13:11:58

Valtio opin opiskelijat ry:n hallitus on valittu Puheenjohtaja: Jarkko Nissinen jarkko.nissinen(at)helsinki.fi Taloudenhoitaja: Juulia Heikkinen juulia.heikkinen(at)helsinki.fi /

2. Alumni- ja yrityssuhdevastaava: Katariina Holma katariina.r.holma(at)helsinki.fi Ekskursiovastaava: Eveliina Hannikainen eveliina.hannikainen(at)helsinki.fi

Varapuheenjohtaja ja tilavastaava: Veronica Nyberg veronica.nyberg(at)helsinki.fi

2. Ekskursiovastaava: Pirita Martikainen pirita.martikainen(at)helsinki.fi

Varapuheenjohtaja: Alina Juote alina.juote(at)helsinki.fi

Kulttuuri-, ympäristö- ja tasa-arvovastaava: Saska Suvikas saska.suvikas(at)helsinki.fi

Opintovastaava ja sihteeri: Emilia Nieminen opintovastaava(at)voo.fi

Lehdistövastaava: Jan Ihatsu jan.ihatsu(at)helsinki.fi

2. Opintovastaava: Sade Mäntylä sade.mantyla(at)helsinki.fi

Urheiluvastaava: Eevi Näsänen eevi.nasanen(at)helsinki.fi

Viestintäkoordinaattori: Aino Vuorio aino.vuorio(at)helsinki.fi

Virkistysvastaava: Saana Annala saana.annala(at)helsinki.fi

2. Viestintäkoordinaattori: Vilma Lappalainen vilma.lappalainen@helsinki.fi

Ulkoasiainvastaava (suhde&kv): Linda Palenius linda.palenius(at)helsinki.fi

Alumni- ja yrityssuhdevastaava: Veikko Isotalo veikko.isotalo(at)helsinki.fi

Policy-lehden päätoimitus: Onerva Martikainen, Vilma Maukonen ja Meeri Smolander policy(at)voo.fi

Policy 1/16| 7 uusinpohja 1 11.2..indd 7

15.2.2016 13:11:58

Iso pyörä pyörii

Uusimmat paljastukset opintomaailmasta! teksti: VOO:n opintovastaavat Sade Mäntylä ja Emilia Nieminen

Vuosi 2016 lähti opintoasioiden osalta vauhdikkaasti käyntiin, kun opintotoimikunta kokoontui ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanolla tammikuun puolivälissä. Maanantai Weberissä venyi lähes kolmituntiseksi istunnoksi, kun uudet opintovastaavat ja hallopedit pääsivät kunnolla paneutumaan Ison pyörän viimeisimpiin pyörähdyksiin. Uusimpien tietojen mukaan Valtsikan mallin eri pääaineiden kandiohjelmien jaottelua oli kehuttu johtoryhmän kokouksessa. On siis mahdollista, että tiedekunnan esitys menee sellaisenaan läpi. Mutta hetkinen, mikä ihmeen Iso pyörä? Valtiotieteellinen on yksi suurimpien muutostenkohteena olevista tiedekunnista, joten jo tässä vaiheessa alkanut uusien kandidaattiohjelmien muodostaminen on hyvä asia. Syksy 2017 on ainakin opintomaailman näkökulmasta täällä varsin pian. Mitä kummallisia sekoituksia uudet kandidaattiohjelmat oikein ovat? Sinä fuksi tai n:nen vuoden opiskelija, joka et vielä(kään) ole perillä opiskeluaikasi isoimmasta ja yksittäisen opiskelijan kannalta merkittävimmästä muutoksesta, nyt korvat ja silmät auki. Kannun aiheesta koostamaa infopakettia lainaten: ”iso pyörä on koko yliopiston laajuinen koulutusuudistus, jossa pyritään tuomaan koulutusohjelmiin enemmän osaamisperustaisuutta ja parantamaan työllistyvyyttä, sekä helpottamaan hakukohteiden valintaa yliopistoon haettaessa”. Kriittinen mieli voi pohtia säästöjen roolia uudistuksen taustalla. Uudet Innovatiiviset Kandiohjelmat Hakukohteiden vähentämiseen tähtäävän uudistuksen on tarkoitus astua voimaan syksyllä 2017. Tämä toteutetaan käytännössä vähintään 40 aloituspaikan kandidaattiohjelmia rakentamalla. Lisäksi

kandidaattiohjelmien sisällä voi olla erillisiä opintosuuntauksia, joita voi verrata yleisen valtio-opin nykyisiin linjoihin. Valtsikan esityksessä sosiologia, sosiaalipsykologia, sosiaalityö ja yhteiskuntapolitiikka muodostaisivat “Sosiaalitieteet”- kandiohjelman, valtio-oppi ja viestintä “Politiikka ja viestintä”kandiohjelman. Yhteiskuntahistoria, sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä kehitysmaatutkimus muodostaisivat puolestaan “Yhteiskunnan ja kulttuurin muutos ja kehitys”- kandiohjelman. Lisäksi tiedekuntarajat ylittäviä ohjelmia tulisivat olemaan filosofia (käytännöllinen, teoreettinen ja ruotsinkielinen filosofia) ja ”Matematiikka, taloustiede ja tilastotiede”- kandiohjelma. Taloustieteen oppiaine on tosin ehdottanut omaa, erillistä kandiohjelmaa. Elämää veitsen terällä Hurjista uudistuksista huolimatta emme halua maalata kauhuskenaarioita tulevasta. Nykyisillä opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella nykyisissä koulutusohjelmissa vuoteen 2020 asti tai halutessaan vaihtaa uuteen ohjelmaan. Valtio-opin sisällä ainakin linjojen ja erityisesti HOT-linjan tulevaisuus puhuttaa, samoin tuleva yhteistyö viestinnän kanssa. Entä missä vaiheessa ja miten lopullinen pääaine valitaan? Millaisiksi maisteriohjelmat muodostuvat? Samoja asioita täällä kai kuitenkin yhä opiskellaan, vaikka sitten uudessa ulkomuodossa. Toisaalta uudistus tarjoaa mahdollisuuden myös sisältömuutoksiin: loppuvuoden oppiainekahveille osallistuneet pääsivät todistamaan professori Patomäen esitystä uudesta Poliittiisen talouden opintosuuntauksesta. Paljon on vielä päättämättä, ja keväällä käynnistyvä UPO eli yliopiston palveluorganisaation uudistus (toiminnan tehostaminen ja irtisanomiset leikkausten vaatimalla tavalla) sekä vuodeksi 2018 kaavailtu tiedekuntauudistus (keskustakampukselle yksi tai kaksi tiedekuntaa) sekoittavat pakkaa.

Policy 1/16 | 8 uusinpohja 1 11.2..indd 8

15.2.2016 13:11:58

KUUBA teksti: Emilia Nieminen kuvat: Meeri Smolander

Lähes kuusikymmentä vuotta sitten tapahtunut vallankumous ja siitä seurannut kauppasaarto ja sen vaikutukset ovat edelleen nähtävissä mielenkiintoisessa Kuubassa, joka on erikoinen yhdistelmä latinokulttuuria, sosialismia ja katolilaisuutta.

Policy 1/16| 9 uusinpohja 1 11.2..indd 9

15.2.2016 13:11:58

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA

Policy 1/16 | 10 uusinpohja 1 11.2..indd 10

15.2.2016 13:12:02

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA

uuba on erikoinen maa. Eristäytyneisyys lyö turistin kasvoille heti ensimmäisinä päivinä propagandan ja heikkojen yhteyksien muodossa. Propagandaa Kuubassa esiintyy näkyvimmin suurina mainostauluina teiden varsilla. Taulut huutavat jo Kuuban itsenäistymistaistelussa käytettyjä ”patria o muerte” -iskulauseita sekä esimerkiksi Yhdysvaltojen kauppasaartoa vastustavia lauseita. Propagandalla korostetaan myös vallankumouksen keskeisten hahmojen, Che Guevaran ja Fidel Castron henkilökultteja. Tämä pisti tottumattoman silmään, Suomessa samoilla paikoilla olisi ollut kaupallisia mainoksia – joita

Kuubassa sosialismista johtuen ei näkynyt lainkaan. Maan suurin sanomalehti Grandma ei tarjonnut juuri uutisia ajankohtaisista asioista, vaan korosti Kuuban saavutuksia ja jo ensimmäisellä sivulla komeili Fidelin kuva sekä teksti, jossa kehotettiin tekemään ahkerasti töitä. Uutispimentoa lisää internet-yhteyksien vähyys. Maailmanpankin arvion[1] mukaan noin 30 prosentilla kuubalaisista oli pääsy internetiin vuonna 2014. Suurin osa älypuhelimella netissä surfanneista vastaantulijoista olikin turisteja ja Havannassakin nettiyhteys oli tarjolla vain harvassa paikassa, puhumattakaan pienemmistä kaupungeista.

Moni yhteiskunnallinen ilmiö jää piiloon paikallisten ystävällisten hymyjen taakse. Mielenosoituksiin osallistuvia pidätetään ja vapaa mielipiteen ilmaiseminen on edelleen vaikeaa. Turisti toki huomaa ränsistyneet talo, päällystämättömät tiet ja vanhat autot, jotka kielivät maan heikosta taloudellisesta tilanteesta ja kauppasaarron vaikutuksista, mutta osa hallinnon harjoittaman politiikan seurauksista jää piiloon, ainakin jos ei pääse puhumaan paikallisille. Erilaisia näkemyksiä sosialismista Kuubalaiset, joiden kanssa ke-

Policy 1/16 | 11 uusinpohja 1 11.2..indd 11

15.2.2016 13:12:04

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA

skustelimme, olivat melko avoimia kertomaan mielipiteitään maan nykyisestä poliittisesta järjestelmästä. Ennen syvällistä keskustelua he tosin varmistivat, että arkaluontoisella keskustelulla ei ollut ylimääräisiä kuulijoita. Ihmiset kertoivat tyytymättömyydestään huonoihin palkkoihin (valtion tehtävissä palkka on n. 20 peso convertiblea eli vajaa 20 euroa kuukaudessa), matkustusrajoituksiin ja ennen kaikkea mahdollisuuksien rajallisuuteen. Kuubasta muuttaakin vuosittain etenkin nuoria ihmisiä ulkomaille paremman elämän toivossa ja monessa majoituspaikassamme joku omistajan perheestä oli muuttanut tai loikannut ulkomaille. Vaikka valtio tarjoaakin esimerkiksi ilmaisen terveydenhuollon ja koulutuksen, elää osa ihmisistä silti todella köyhissä

oloissa vailla ehjiä vaatteita. “TOKI JÄRJESTELMÄLLÄ ON MYÖS AITOJA KANNATTAJIA, JOIDEN KANNATUS KUMPUAA IKÄVISTÄ MUISTOISTA BATISTAN AJALTA” Heille sosialismi oli tuonut vapauden Yhdysvaltojen vaikutusvallan alta, joka oli ollut kasvussa aina 1900-luvun alun itsenäistymisen jälkeen vallankumoukseen saakka. Kaupankäyntiä ja taloutta sosialistiseen tyyliin Sosialistinen talousjärjestelmä näkyy turistin arkipäivässä: kaupassa ei ole laajaa valikoimaa ja etenkin iltapäivisin tuotteet ovat usein lopussa. Ravintolat saattavat ilmoittaa, että heiltä on ruoka loppu, koska sitä on varattu kullekin päivälle rajallinen määrä.

Kysyntää olisi selvästi enemmän, mutta tarjonta on rajoitettua, ja ihmiset joutuvat jonottamaan tuotteita välillä pitkissäkin jonoissa. Hieman lohtua jonottamiseen tuo kuubalainen jonotusjärjestelmä: pankin edessä seisoo rykelmä ihmisiä, uusi jonottaja huutaa paikalle saapuessaan ”viimeinen”, viimeisenä jonossa oleva nyökkää ja uusi jonottaja on vuorossa hänen jälkeensä. “TURISMIN PIIRISSÄ LIIKKUIVAT ISOMMAT RAHAT KUIN ESIMERKIKSI VALTION TEHTÄVISSÄ.” Harvardin yliopiston vuonna 2002 julkaiseman tutkimuksen[2] mukaan Kuuba alkoi painottaa turismia keskeisenä osana talouttaan 1990-luvulla. Vuonna 1997 asetettiin tavoitteeksi saada maahan yli kaksi miljoonaa turistia ja sen myötä 2,6 miljardia dollaria

Policy 1/16 | 12 uusinpohja 1 11.2..indd 12

15.2.2016 13:12:06

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA vuoteen 2000 mennessä. Tämä osoittautuikin menestykseksi ja turismista tuli erittäin dynaaminen osa Kuuban taloutta peitoten nopeasti sokerintuotannon, joka vielä 1990-luvun alussa loi 70-75% maan tuloista turismin tuodessa 6% tuloista. Harmaaseen talouteen törmäsimme ruohonjuuritasolla esimerkiksi majoittuessamme casa particulareissa, joiden omistajat eivät aina kirjanneet kaikkia talossa tai huoneistossa majoittautuneita ylös välttäen näin valtiolle jokaisen turistin yöpymisestä maksettavan noin 50 prosentin suuruisen veron. Turismi on WTTC:n (The World Travel & Tourism Council) tilastojen[3] mukaan kasvattanut Kuuban bruttokansantuotetta, luonut uusia työpaikkoja ja vaurastuttanut maata viime vuonna merkittävästi. Turismi kiihdyttää myös epäsuorasti taloutta, sillä se luo uusia työpaikkoja palvelusektorille, kuten esimerkiksi ravintola-alalle.

kuukausien aikana. Väkivaltarikollisuus ja ryöstöt eivät kuitenkaan ole maan pääongelma: musta pörssi sen sijaan kukoistaa etenkin Havannassa. Valtiolla ei ole intressejä puuttua mustan pörssin toimintaan, vaikka tiedostaakin sen olemassaolon. Tämä johtuu Kuinka kauan Kuuba pysyy siitä, että mustan pörssin tuotturvallisena? teet pitävät turistit tyytyväisinä. On Kuuban järjestelmässä Esimerkiksi länsimaisia ruoka-aineita tai brändejä ei olisi hyviäkin puolia. “LATINALAISEN AMERIKAN valtiolla tarjota. Vertailu Neuvostoliittoon on tässä suhteessa KONTEKSTISSA KUUBA ON hieman hankalaa, sillä siinä missä AINAKIN VIELÄ TURVALvaltion oli helppo ohjata tuottaLINEN VALTIO” mien raaka-aineiden kysyntää Rikollisuutta on vähän: esimerkiksi läheisiä Keski-Amerikan Neuvostoliitossa, turismi pemaita vaivaavia aseellisia ryöstöjä rustuu väkisinkin järjestelmän ulkopuolisten kuluttajien kysynei Kuubassa esiinny. Rikollisuus tään, jota on vaikeaa ennustaa. saattaa lisääntyä kasvavan turismivirran myötä, etenkin jos kuu- Sääntelytaloudelle tämä aiheuttaa vaikeuksia. balaisten elintaso säilyy edelleen Myös autoritaariselle järjestheikkona ja tuloerot kasvavat. elmälle tyypillistä henkilökultin Merkkejä tästä on jo havaittavissa: näpistykset ja raiskaukset ovat palvontaa näkyy, etenkin Che Guevaran kohdalla. On paradokyleistyneet Havannassa viime saalista, että henkilöpalvontaa vastustanut, sosialismin esikuva Che Guevara on lukuisten matkamuistojen aihe. Ikoninen kuva Chestä koristaakin t-paitoja, mukeja, kortteja ja kalentereita. Löytyypä sama kuva myös maan sisäministeriön seinästä, joka muun valtiohallinnon rinnalla, sijaitsee Plaza de la Revoluciónilla. Toisaalta tulojen kasvu turismin parissa työskentelevillä ihmisillä voi johtaa tuloerojen kasvuun, mikä puolestaan voi vaikuttaa maan turvallisuuteen. Suuret tuloerot keikuttavat usein yhteiskuntarauhaa.

Uskontojen Kuuba Sosialismista huolimatta Kuuba on hyvin katolilainen maa ja kaikkialla näkyy vielä viime syyskuiseen paavin vierailuun liittyviä tervetulotoivotuksia. Katolinen Policy 1/16| 13 uusinpohja 1 11.2..indd 13

15.2.2016 13:12:07

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA kirkko tekee arvokasta työtä köyhien parissa, mutta toisaalta pelkona on, että liika vaikutusvalta johtaisi valtion ajamaan kirkolle mieleistä politiikkaa. Katolisen kirkon valta politiikkaan näkyy muissa Keski-Amerikan valtioissa esimerkiksi abortin kieltämisenä. Kuubassa abortti on tällä hetkellä laillinen ja ilmainen kaikille. 1990-luvun alkupuolelta katolilaisuutta on noussut haastamaan myös kuubalainen santeria- uskonto, jossa yhdistyvät katolilaiset ja afrikkalaisten uskontojen perinteet. Santeria näkyy kuubalaiskaupunkien katukuvassa: uskonnon kannattajat liikkuvat usein kokovalkoisiin pukeutuneina. Miltä Kuuba näyttää kauppasuhteiden elpymisen jälkeen? Kuuban tulevaisuuteen vaikuttavat keskeisesti niin Yhdysvaltojen tulevat kuin Venezuelan menneet vaalit. Venezuelan ja Kuuban välit olivat lämpimät Hugo Chávezin presidenttikauden aikana: Venezuela on toimittanut Kuuballe edullista öljyä ja Kuuba vuorostaan korkeakoulutettuja työntekijöitä, esimerkiksi lääkäreitä.[4] Kuuba on ilmoittanut tavoitteekseen lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 24 prosenttia sähköntuotannosta tulisi olla uusiutuvaa. Kuuba on kuitenkin hyvin riippuvainen tällä hetkellä edullisesta öljystä. Kuuban valtiollinen öljy-yhtiö on aloittanut viime vuonna yhteistyön muun muassa Angolan Sonangolin kanssa ja nähtäväksi jää, tuovatko mah-

dolliset öljylöydökset Kuuballe uusia liittolaisia ja yhteistyökumppaneita Venezuelan tilalle. Venezuelassa viime vuoden joulukuussa käydyissä parlamenttivaaleissa 17 vuotta vallassa ollut sosialistinen puolue koki tappion

innin aloittamisesta. Tämä näkyy jo Kuuban katukuvassa: pääsimme todistamaan, kuinka Coca Cola -pullot sekä amerikkalaisturistit olivat löytäneet tiensä Kuubaan. Monen muualta tulleen turistin reaktio

keskustakonservatiivisen opposition voittaessa vaalit. Tämä on todennäköisesti loppu Venezuelan ja Kuuban lämpimälle yhteistyölle, jota korostetaan jopa tienvarsikylteissä ympäri Kuubaa. Venezuelan paikan Kuuban ulkopolitiikassa voinee korvata Yhdysvallat, sillä syksyllä 2016 käytävät presidentinvaalit tulevat vahvasti vaikuttamaan Yhdysvaltojen harjoittamaan politiikkaan Kuuban suhteen. Etenkin osa republikaaniehdokkaista ajattelee, että Kuuban tulisi tehdä mittavia poliittisia reformeja sosialistiseen järjestelmäänsä, jotta kauppasaarto purkautuisi. Muutosta on kuitenkin tapahtunut, ja Yhdysvallat ja Kuuba solmivat diplomaattisuhteet pitkän tauon jälkeen viime vuonna, reilu vuosi suhteiden normaliso-

yhdysvaltalaisten matkustusrajoitusten purkamiseen tuntui olevan negatiivinen, mutta kuubalaiset vaikuttivat pitävän amerikkalaisturistien saapumista positiivisena asiana - tuovathan turistit mukanaan paljon tuloja. Voidaanko Kuuban tilannetta verrata sen entiseen liittolaiseen Neuvostoliittoon ja siellä tehtyihin talouden reformeihin reilu parikymmentä vuotta sitten? Avoimuuspolitiikka ja taloudellisen sääntelyn vapauttaminen käynnistivät ketjureaktion, jossa koko valtio ja sen järjestelmä romuttuivat äkkiarvaamatta. Voiko Castro ja kommunistinen hallinto säilyttää sosialismin hengen, jos sen kirjainta ei enää noudateta? Millä nykyinen hallinto oikeuttaa olemassaolonsa, jos paikalliset ihmiset huomaa-

Policy 1/16 | 14 uusinpohja 1 11.2..indd 14

15.2.2016 13:12:09

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA vat talouden esteiden poistamisen tuovan enemmän hyvää kaikille? Vai johtaako järjestelmän mahdollinen purkaminen sekasortoon ja valtatyhjiöön tai järjestelmään, jossa hyväonniset kuubalaiset pääsevät nauttimaan talouskasvun hedelmistä, mutta huonommassa asemassa olevat menettävät valtion turvaverkon? Kuuba jättää paljon avoimia kysymyksiä matkailijan mieleen. Letkeästä kuubalaisesta elämänmenosta huolimatta ilmassa oli aistittavissa tietynlainen muutoksen odotus. Etenkin nuoret ihmiset, joille vallankumous on vain julisteita teiden varsilla, tarinoita ja alakoulussa opeteltuja runoja tuntuvat kaipaavan ja olevan valmiita uuteen aikaan. Kuuban tilanne on erittäin mielenkiintoinen ja nähtäväksi jää, miten Yhdysvaltojen tänä vuonna käytävät presidentinvaalit ja niiden lopputulos tulee vaikuttamaan Kuuban tilanteeseen. Tuleeko Castrojen syrjään astuminen viemään mukanaan viimeisenkin linkin vallankumouksen ja nykyisyyden välillä? [1] http://data.worldbank.org/ indicator/IT.NET.USER.P2 [2] http://revista.drclas.harvard. edu/book/tourism-development-cuban-economy-english-version [3] https://www.wttc.org/-/media/files/reports/economic%20 impact%20research/countries%202015/cuba2015.pdf [4] http://www.brookings.edu/ research/papers/2014/06/16-cuba-venezuela-alliance-piccone-tr inkunas

Valtio-opin toisen vuosikurssin opiskelijat viettivät kuukauden Kuubassa. Matkaajia hämmästyttivät maanteillä kulkevat hevoskärryt, propaganda ja mauton ruoka. Värikäs luonto, lempeä Karibian meri ja elämäniloinen kulttuuri ihastuttivat vastoinkäymisistä huolimatta.

Policy 1/16| 15 uusinpohja 1 11.2..indd 15

15.2.2016 13:12:10

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA

KUUBA

auringonpaistetta ja letkeää elämänmenoa Teksti: Annarosa Suojanen Kuva: Meeri Smolander

Havanna – kuhiseva ja lumoava pääkaupunki Kuuban pääkaupunki Havanna lumoaa rosoisuudellaan ja rennolla tunnelmallaan. Kaupungissa riittää nähtävää ja paras tapa tutustua kaupunkiin on liikkua kävellen. Pienet ja vilkkaat kadut vilisevät ihmisiä ja kulkuneuvoja, joten aikaa säästyy huomattavasti kuljettaessa jalan. Mojitoja ja rommia myydään lähes joka kadunkulmassa, joten jano tuskin pääsee yllättämään. Juomaveden löytäminen saattaa sen sijaan olla kovan työn takana. Havannan kuuluisimpiin nähtävyyksiin kuuluvat noin viiden kilometrin pituinen rantabulevardi El Malecón ja Havannan siirtomaatyylinen, ränsistynyt vanha keskusta Habana Vieja. Vanhan kaupungin arkkitehtuuri on peräisin Espanjan valtakaudelta ja useat rakennukset henkivät kolonialistisen ajan koristeellista arkkitehtuuria. Ominaista rakennustyylille on erityisesti ranskalaisen arkkitehtuurin jäljittely. Vuoden 1959 sosialistiseen vallankumoukseen voi uppoutua vierailemalla Museo de la Revoluciónissa ja Plaza de la Revoluciónilla. Likaisuus ja saasteet ovat Havannassa arkipäivää. Jätteiden ja roskien määrä kaduilla ihmetyttää monia turisteja. Hygieniataso ei myöskään vastaa länsimaisia vaatimuksia, joten on suotavaa varautua kantamalla laukussaan käsidesiä ja vessapaperia. Kuubassa ei ole taattua, että ravintoloiden vessoista löytyisi paperia, saati saippuaa.

“

Likaisuus ja saasteet ovat Havannassa arkipäivää.

Riisiä ja rommia – kuubalainen ruoka- ja juomakulttuuri Kulinaarisia makuelämyksiä Kuuballa ei juuri ole tarjota, etenkään budjetistaan tarkalle matkailijalle. Uusia, yksityisiä ravintoloita perustetaan koko ajan lisää, mutta ruoan laatu ei silti päätä huimaa. Yleisimpiä ruokalajeja ovat erilaiset liha, kana ja kalaruoat, jotka tarjoillaan riisin kera. Kasvisruokailijalle riittää haasteita, koska kasvissyöntiä ei Kuubassa juuri tunneta. Usein saattaakin saada annoksen, jossa on lihaa, vaikka pyytäisikin erikseen kasvisversion. Ruoka ei ole sykähdyttävin osa Kuubaa, mutta juomakulttuuri on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Kahvi on erinomaista ja se nautitaan usein pienenä annoksena tai runsaan lämpimän maidon kera. Kahvi on tummaa ja täyteläistä ja hivelee kahvinystävän makuhermoja. Rommin, tuon paikallisen ylpeyden, nauttiminen kuuluu varmasti jokaisen turistin matkaohjelmaan. Halpa hinta ja loistavat drinkkivariaatiot takaavat letkeän illan salsan soidessa taustalla. Vaarana on, että tanssijalka alkaa vipattaa, mutta ei hätää! Kuubassa on jopa suositeltavaa lähteä rohkeasti salsaamaan tanssitaidoista riippumatta. Majoittuminen – Casas particulares Turisteilla on hotellien lisäksi mahdollisuus majoittua niin sanotuissa casas particulareissa. Idea on, että paikalliset vuokraavat ylimääräisiä huoneita kodeistaan turistien käyttöön. Hotelliin verrattuna casa particular on turistin näkökulmasta monestakin syystä miellyttävämpi. Hinta on yleensä vain noin 8 -15 euroa yöltä, kaupan päälle pääsee tutustumaan paikallisiin ja näkemään aitoa arkea.

Policy 1/16 | 16 uusinpohja 1 11.2..indd 16

15.2.2016 13:12:10

MAAILMA MURROKSESSA – KUUBA

Kuubalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita. Siksi casan omistajilta ei kannata epäröidä pyytää apua. Kuubalaiset suhtautuvat turisteihin positiivisesti ja haluavat auttaa. Toisaalta paikallisten kanssa kannattaa olla tarkkana. Vaikka turisteista pidetään, yritetään heiltä usein huijata rahaa. Hinnoista tuleekin aina neuvotella etukäteen. Myös prostituutio on Kuubassa yleistä: kannattaa käyttää maalaisjärkeä, jos kuubalaisia liittyy seuraan klubeilla tai kaduilla yöaikaan.

Matkavinkit aurinkoiseen Kuubaan Kuubaan kannattaa matkata avoimin mielin. Henkisesti on syytä varautua yllättäviin tilanteisiin ja ongelmiin käytännön asioissa. Asiat, jotka länsimaissa ovat itsestään selviä, eivät päde Kuubassa. Matkasta saa kaikesta huolimatta paljon irti ja uusia kokemuksia sekä uutta perspektiiviä. Kuuba on ehdottomasti mielenkiintoinen matkakohde erityisesti valtio-oppineelle ja tarjoaa paljon enemmän kuin vain loikoilua palmujen alla. Älä kuitenkaan väheksy turkoosina kimmeltävää Karibiaa, vaan nauti lempeästä ilmastosta täysin siemauksin!

Policy 1/16| 17 uusinpohja 1 11.2..indd 17

15.2.2016 13:12:12

HENKILÖKUNTA

Sergei Prozorov GIVING FORM TO LIFE: BIOPOLITICS AND IDEOLOGY

iopolitics is an increasingly popular field of study in social sciences, yet the popularity of this concept often comes at the cost of ambiguity about its meaning. Biopolitics is usually defined in terms of the expansion of the objectives of political power from the protection of territory and the enforcement of laws towards the positive management of the life of the population, the optimization of its vital processes. Michel Foucault’s famous work on biopolitics in the late 1970s used the concept in order to distance political inquiry from the more familiar concerns of state-centred political philosophy and ideology critique. Foucault’s provocative demonstration of the way life was governed in much the same way by ideologically disparate regimes lent credence to this separation of biopolitics from ideology and the dismissal of the latter problematic as superficial and blind to the realities of politics. Nonetheless, this separation has also had problematic effects. Firstly, we have ended up with a reductionist understanding of biopolitics as almost literally ‘biological politics’, i.e. the governmental regulation of health and reproduction, hygiene, bodily conduct, physical demeanour, sexual practices, which may then be located in a variety of ideological contexts. Such an understanding is simultaneously too general and too specific. It is too general, since political power has always concerned itself with these things, among other things. It would be impossible to find a period of human history, in which the governance of life in the aspects of sexuality, child-rearing, hygiene, etc. was entirely absent.

On the other hand, if this concern is elevated to the main principle of politics, prescribing and determining practices of government in every domain, we end up with a model that would be so specific as to be entirely inapplicable to most political regimes in the Western tradition and beyond.

“

IT WOULD BE IMPOSSIBLE TO FIND A PERIOD OF HUMAN HISTORY, IN WHICH THE GOVERNANCE OF LIFE IN THE ASPECTS OF SEXUALITY, CHILD-REARING, HYGIENE, ETC. WAS ENTIRELY ABSENT.

Secondly and more importantly, the division between biopolitics and ideology obscures the way ideology itself acquires a biopolitical dimension, rather than simply function as a context for biopolitical rationalities. As long as one considers biopolitical techniques in isolation from the ideology of a regime, one may safely expect to be able to point to the similarities between e.g. the Soviet Union, liberal Britain and Nazi Germany: after all, there are only so many ways to clean one’s teeth or treat venereal disease, even if one is a Bolshevik or a Nazi. Of course, one shall also find that the respective regimes often utilized these techniques in different ways, more or less violently and more or less effectively. The difference is then explained either by the absence of democracy, constitutionalism, rule of law, etc. that tempered biopolitical

Policy 1/16 | 18 uusinpohja 1 11.2..indd 18

15.2.2016 13:12:17

interventions in the liberal regimes, or the presence of radical ideology that intensified these interventions beyond belief in Nazism and Stalinism. In short, ideology is first downgraded as insufficient and then rehabilitated as indispensable.

the lives of the individuals it governs. Similarly, Soviet socialism, which denounced naturalism and biologism, nonetheless possessed a clearly biopolitical orientation as it ventured to fulfil its revolutionary ideal in social reality, making socialism no

Yet, what if we invert the perspective? Rather than ask how a uniform biopolitical rationality is given particular twists in disparate ideological contexts, we may inquire what biopolitical rationalities first emerged out of these contexts themselves, how various ideologies have problematized their relationship to life in different ways. This is the path I have taken in my recently completed Academy of Finland research project, whose results are presented in the book Biopolitics of Stalinism (Edinburgh University Press, 2016). The key feature of Soviet socialism was its attempt to produce a ‘new life’, proclaimed in Marxist-Leninist ideology, by radically transforming social reality. This logic diverged fundamentally and from the outset from liberal and fascist modes of biopolitics, which, in very distinct ways, oriented themselves towards securing life as it was, not producing life as it should be. Thus, the ideology of socialism did not simply serve to modify the meaning or function of Western biopolitical techniques but was rather itself to be transformed into one and it is this transformation that accounts for the specificity of the Soviet biopolitical project.

longer a doctrine to be learned but a life to be lived. Thus, rather than function as an outdated and discredited alternative to biopolitics, ideology is essential to grasping its very concept. What defines biopolitics is not simply life as its object, but the distinct ways that power engages with it: how should life be lived in accordance with an idea, or how should a given idea be transformed into life?

Thus, instead of approaching biopolitics in terms of techniques of population management simultaneously separated from and contextualized in ideology, I suggest that it should be rearticulated with the ideological aspect of politics, which determines the form, in accordance with which life is to be governed. The phrase ‘giving form to the life of the people’ was offered in 1936 as the very definition of politics by a Nazi scholar Ottmar von Verschuer. While his vision of this life-forming politics unsurprisingly took the form of racial hygiene, racism is evidently not the only way to give form to the life of the people. For instance, the biopolitics of neoliberalism, which dispenses with the notions of both race and the people, continues to impose a particular, this time an entrepreneurial, form on

It is from this perspective that my new Academy of Finland project attempts to rethink the relationship between biopolitics and democracy. In much of current research the two are viewed as inherently opposed due to the incompatibility of the particularist and naturalist presuppositions of biopolitics with the universalist and egalitarian ambitions of democracy. Instead, our project team is looking into a variety of combinations of biopolitical and democratic rationalities, also posing the question of whether democracy itself might not be reinvigorated by being thought of as a form of life rather than a set of norms and institutions.

WHO? Lecturer, World Politics, University of Helsinki Doctoral Thesis 2004, University of Tampere Specializes in international relations theory, biopolitics, totalitarianism, political violence

Policy 1/16| 19 uusinpohja 1 11.2..indd 19

15.2.2016 13:12:17

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTINVAALIT 2016

SUOMI SUUREKSI – TANELI PRESIDENTIKSI! teksti: Jan Ihatsu piirros: Rasmus Rantonen

iistaina, 8. marraskuuta 2016 Yhdysvalloille valitaan uusi presidentti. Kyseessä ovat periaatteessa sekä käytännössäkin maailman tärkeimmät vaalit, sillä johtavan supervallan presidentti määrittää pitkälti, miten Yhdysvallat maailmalla toimii. Tämä luonnollisesti vaikuttaa myös Suomeen. Onkin suorastaan absurdia seurata ehdokasasettelua suomalaisen näkökulmasta ja ajatella, että yksi heistä tulee olemaan, kuten sanotaan, vapaan maailman johtaja. Yksi on ehdokaskilvassa ylitse muiden, ainakin jos katsotaan huomion määrää. Kukaan ei nimittäin nouse kilvassa esille yhtä usein ja yhtä laajasti kuin New Yorkin oma poika, Donald Trump. Miestä on lähes mahdotonta asettaa suoraan Suomen poliittisen järjestelmän kontekstiin, sillä niin suurta persoonaa tuskin mahtuisi loiskimaan suomalaisen politiikan mutalammikkoon. Vaalikampanjatkin ovat Yhdysvalloissa hieman eri luokan spektaakkeleita, puhumattakaan kampanjointiin syydetyistä rahasummista rahoista. Onkin kenties syytä skaalata Trump helpommin pureksittavaan muotoon. Luokaamme fiktiivinen suomalainen poliitikko, Taneli Trumppi häntä kuvaamaan.

Heitetään soppaan vielä hieman Björn Wahlroosia ja some-Stubbia, niin syntyy Suomen seuratuin, someaktiivisin ja keskustelluin poliitikko, joka ei koskaan ole toiminut poliittisessa virassa. Twiitatuin poliitikko on viime aikoina ollut myös suosituin, ja Tanelin kannatus noin vuosi ennen vaaleja olisi 41 % kaikkien äänestäjien keskuudessa. Tällä kannatuksella hän olisi varmasti mukana presidentinvaalien toisella kierroksella, kannatuksen ollessa hieman vastaehdokkaan alapuolella. Tyypillinen kannattaja olisi 45-64v nainen, joka ansaitsee vuodessa noin 45 000 euroa.[1] Tämä ei siis varmaankaan eroaisi vaikkapa Tarja Halosen tyypillisestä kannattajasta vuoden 2006 vaalien alla. Halosen kannatus oli tosin aikanaan laajempaa. Leikitään, että räiskyvästä kampanjoinnista, poskettomasta rahankäytöstä ja kohahduttavista lausahduksista huolimatta tai niiden seurauksena Taneli valittaisiin Suomen tasavallan presidentiksi. Big deal. Skaalattaessa alaspäin katoaa nimittäin se asia, mikä tekee Donald Trumpista Taneli Trumppia verrattomasti kutkuttavamman hahmon. Tullessaan presidentiksi kumpikin voisi kullata virka-asuntonsa vessanpöntöt, mennä naimisiin vaikka joka vuosi uuden ulkomaalaisen mallin kanssa ja samaan hengenvetoon käskeä kaikkia ulkomaalaisia suksimaan hittoon hänen maastaan. Tanelin kohdalla asia jäisikin tähän. Donald taas pääsisi käsiksi ydinaseisiin. Ihan oikeasti.

Suomalaisissa vaaleissa Taneli edustaisi konservatiivista oikeistoa vahvasti populistisin äänenpainoin, kenties Kokoomuksen tai Perussuomalaisten riveissä, jommankumman puolueen suureksi päänvaivaksi. Hän olisi suosituin presidenttiehdokas laajalla marginaalilla, haastaen perinteiset vallanpitäjät kan- [1] http://www.hoover.org/research/decodsaan vetoavalla suorasukaisuudellaa, jota jopa Timo ing-trumps-supporters Soinin kaltainen ”maisterisjätkä” voisi vain kadehtia. Policy 1/16 | 20 uusinpohja 1 11.2..indd 20

15.2.2016 13:12:17

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTINVAALIT 2016

@aitoTaneli ”Rakentaisin muurin Torniojoen rannalle (huom. kukaan ei rakenna muureja kuten minä) ja laittaisin ruotsalaiset maksamaan sen.”

IOWA 1. Ted Cruz 27, 6% 2. Donald Trump 24, 3 %

NEW HAMPSHIRE 1. Donald Trump 35,3% 2. John Kasich 15,8%

@aitoTaneli

”Tehdään Suomesta taas Suuri!”

@aitoTaneli ”Julkinen terveydenhuolto on katastrofi. Ei enää massarokotuksia, lapset eivät ole hevosia!”

@aitoTaneli ”Minuun ei koskaan voi kohdistua vaalirahakohua koska minua ei voi ostaa – olen jo helvetin rikas.”

@aitoTaneli

@aitoTaneli ”_Jokainen_ maahanmuuttaja on karkotettava. HERÄTKÄÄ!”

“Olen tosi kiva tyyppi.”

@aitoTaneli ”Jokelan ja Kauhajoen tragediat olisi voitu välttää, mikäli opettajat olisivat kantaneet aseita. Aseeton koulu on turvaton koulu.”

@aitoTaneli ”Minä ja Putin tulisimme hyvin toimeen. Paasikiven-Kekkosen-Trumpin-linja.”

@aitoTaneli ”Ilmastonmuutos on kiinalaisten juoni ja heidän agenttejaan Suomessa ovat Vihreät.”

Policy 1/16| 21 uusinpohja 1 11.2..indd 21

15.2.2016 13:12:18

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTINVAALIT 2016

ESIVAALIT ARPAPELIÄ – KOLIKKO VALITSI VOITTAJAN teksti: Veikko Isotalo, kuvat: Flickr Phil Roeder (Sanders), Ted Eytan (Clinton)

emokraattipuolueen Iowan osavaltion esivaalissa (1.2.2016) kolikkoon jouduttiin turvautumaan vähintään kuusi kertaa (puhutaan jopa 12 kolikonheitosta), kun äänet menivät tasan osavaltion äänestyspiireissä. Hillary Rodham Clinton selviytyi kolikonheitoista voittajana, mutta heitot eivät kuitenkaan todennäköisesti ratkaisseet historiallisen tiukkaa esivaalia. Clinton vei Iowan vain neljän osavaltion delegaatin erolla Bernie Sandersiin (Clitnon 701 delegaattia, Sanders 697). Kolikonheitot määräsivät vähintään kuuden alueellisen delegaatin kohtalon, mutta ne eivät vastaa arvoltaan osavaltion delegaatteja. Ääntenlaskentaprosessi oli kokonaisuudessaan erittäin kaoottinen äänestyskäytännöstä ja laskentatavasta johtuen. Republikaanien esivaalissa ei ollut samoja ongelmia, sillä äänestys tapahtui ‘secret ballot’ -menetelmällä. Harva olisi uskonut ennen vuodenvaihdetta, että demokraattipuolueen sosiaalidemokraattista siipeä edustava Bernie Sanders kykenisi haastamaan puolueen selvän ykkösehdokkaan. Kuka on Bernie Sanders ja voiko hän voittaa? Senaattori Bernie Sanders kutsuu itseään demokraattiseksi sosialistisiksi. Sosialisti-sana on punainen vaate republikaaneille ja useille demokraateillekin, esimerkiksi Donald Trump on hyökännyt Sandersia vastaan raivokkaasti. Muilta kandidaateilta saamallaan huomiolla Sanders on kyennyt osittain paikkaamaan valtavirtamedian vähäistä uutisointia. Sandersin kampanja ei halunnut jättää iowalaisia arvailemaan, mitä hän edustaa. Sandersin televisiomainokset pyörivät Iowassa molempien puolien kandidaateista eniten, yhteensä 113 tuntia lokakuusta lähtien.

Yllättävää kyllä, Sandersin kampanja on onnistunut pitkälti määrittelemään demokraattien vaaliteemat. Hänen kampanjassaan yhdistyvät muun muassa taloudellisen epätasa-arvon vähentäminen, naisten oikeuksien edistäminen, halu rajoittaa Wall Streetin valtaa politiikkaan ja talouteen pilkkomalla suuret pankit, julkiset investoinnit infrastruktuuriin ja koulutukseen (sisältäen mahdollisuuden ilmaiseen yliopistokoulutukseen), sekä vaalirahoitusjärjestelmän uudistaminen. Clinton on kopioinut Sandersin kampanjan, mutta muuttanut sitä hiukan maltillisemmaksi esimerkiksi 15 $ minimituntipalkan sijaan Clinton ehdottaa 12 $ minimipalkkaa. Kandidaattien erot ovat selvimmät suhtautumisessa pankkeihin ja Wall Streetiin. Clintonin kampanjan ottaessa vastaan suurten pankkien lahjoitukset on Sanders pysynyt asialleen uskollisena. Toisin kuin Sanders, Clinton on keskittynyt kampanjassaan enemmän oman kyvykkyytensä korostamiseen viestien saavutuksistaan ulkoministerinä ja ensimmäisenä naisena, jättäen progressiivisen politiikan vähemmälle. Clintonin keskeisiä vaaliteemoja ovat olleet naisten oikeuksien puolustaminen, lääkkeiden hintojen korotusten estäminen, sekä aselakien tiuken-

Policy 1/16 | 22 uusinpohja 1 11.2..indd 22

15.2.2016 13:12:23

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTINVAALIT 2016 taminen. Aselait ovat Clintonin agendalla hyvin pitkälti siksi, koska Sandersilla on epäjohdonmukainen äänestyshistoria aselakien suhteen. Kokonaisuudessaan ei demokraattien puolella ole nähty yhtä likaista peliä kuin republikaanien leirissä. Fokus on pysynyt vahvasti asioissa eikä henkilöissä. Sanders on julkisesti pidättäytynyt kritisoimasta Clintonia, vaikka mahdollisuuksia tähän olisi ollut esimerkiksi sähköpostikohun myötä. Iowan äänestystulos kertoo, että Sandersin populistisempi viesti vetoaa erityisesti nuoriin, sekä keski- ja alempiluokkaisiin amerikkalaisiin. Sanders saikin Iowassa 84 % alle 30-vuotiaiden äänistä. Hillaryä äänestäneitä oli enemmän vasta yli 50-vuotiaissa. New Hampshireen (9.2) Sanders lähtee luottavaisena, sillä hänellä on mielipidemittausten mukaan yli 15 prosenttiyksikön johto Clintoniin nähden. Hillary todennäköisesti tulee vain käymään New Hampshiressä keskittyen jo Nevadaan (20.2), sekä Etelä-Carolinaan (27.2), jossa hänellä on vahvempaa kannatusta. Iowan vaalitulos osoitti, että Sanders on kykenevä haastamaan Clintonin ja edessä on luultavasti pitkä esivaalitaisto.

DEMOKRAATTIEN TULOKSET

IOWAN ESIVAALIT Hillary Clinton 49, 9% Bernie Sanders 49, 6%

NEW HAMPSHIREN ESIVAALIT Bernie Sanders 60, 4 % Hillary Clinton 38,0 %

*Martin O’Malleyta ei artikkelissa mainittu, koska hän keskeytti kampanjansa saatuaan alle prosentin äänisaaliin Iowassa.

Policy 1/16| 23 uusinpohja 1 11.2..indd 23

15.2.2016 13:12:25

VUJUSKOOPPI Löydätkö vujuilta elämäsi rakkauden vai heräätkö aamulla Turusta? Tsekkaa vujubiisisi ja anna palaa!

Oinas 21.3.–20.4. Kevään lapsena Oinas kukoistaa vujuilla niin hyvässä kuin pahassa– pöydässä ei kannata ryppyillä, koska Oinaan vastaisku on raju. Sinkku-Oinas hurmaa alta aikayksikön, seurusteleva Oinas kärrää toisen puoliskonsa vujuille, ja päätyy intiimeihin tunnelmiin tanssilattialla. David Guetta ja Nicki Minaj: Hey mama

Vaaka 23.9.-23.10. Tasapainoinen Vaaka unohtaa korrektin habituksensa saapuessaan vujupaikalle. Alkuillasta Vaaka viihtyy väittelyjen parissa, ja taskumatin laatuviski pitää huolen siitä, että illan muistikuvat loppuvat ennen jatkoja ja seuraavana aamuna olo on rapeaakin rapeampi. Taio Cruz: Hangover

Härkä 21.4.–20.5. Ulkonäöstään tarkka Härkä sonnustautuu muodin mukaisiin vaatteisiin, ja on nautinnonhaluisena onnensa kukkuloilla vujuruoan hivellessä makunystyröitä–viinin kruunatessa elämyksen. Härkää ei saa helposti joraamaan, mutta lähtiessään lattialle hän tanssii muut vujuttajat pöydän alle! Lily Allen: Fuck You

Skorpioni 24.10.-22.11. Skorpionit ovat vuosijuhlien supliikkirikkaimpia pöytäseuralaisia ja parkettien partaveitsiä. Vuosijuhlien juhlinta tuleekin päättymään vasta sunnuntai-iltana, kun Skorpioni vihdoin löytää monien etkojen ja jatkojen kautta kotiinsa– ääni käheänä ja jalat krebaamisesta rakoilla. Jason Derulo: Talk dirty to me

Kaksoset 21.5–21.6. Älykäs Kaksonen puhuu vujukansan pyörryksiin: poliittinen debatti kehittyykin hämmentävän käsitteelliseksi. Idearikas Kaksonen järjestää eeppisimmät jatkojen jatkot, vaikka ei bileissään ei kauaa viivykään. Seikkailunhaluinen Kala herää Turusta. Fergie: A Little Party Never Killed Nobody

Jousimies 23.11.-21.12. Valloittava Jousimies sopii vujujen seurapiireihin kuin Gambina voolaisen käteen. Juhlien tähtenä viihtyvä Jousimies nostattaa tunnelmaa jo alkuillasta eikä tämä johdu vain anteliaasta viinojenjakelusta. Läpäheitolta Kauris ei tanssilattialle ehdi. Robin: Boom Kah

Rapu 22.6–22.7. Rapu nauttii vujujen tiiviistä tunnelmasta ja on juhlien empaattisin vieras. Hätään joutuessa, Rapu auttaa. Jos voitat Ravun rakkauden, olet saanut uskollisen vujukumppanin. Seurusteleva Rapu puolestaan juhlii kulta kainalossa – vujujen kaltaiset tähtihetket jaetaan rakkaimman kanssa. Rihanna: We found love

Kauris 22.12.-20.1. Energinen Kauris viilettää pitkin juhlapaikkaa etsien ensin kenkäänsä ja sen jälkeen kavereitaan. Vauhdikas Kauris tuskin jaksaa pöytäosuudella istua paikoillaan Jatkoilla vauhtihirmun löytää baarista jallu kourassa, jotta virtaa riittää pilkkuun asti ja sen yli. Teflon Brothers: Pämppää

Leijona 23.7.-22.8. Kesän lapsena Leijonaa masentaa talven pimeys, ja helpotus löytyy VUJUSKUMPASTA, jota nauttiessa on hyvä tilaisuus etsiä itselleen sulattajaa kylmiin talvi-iltoihin. Vaikka Leijona ei ketään löytäisi, ei ilta ole pilalla, sillä skumppa virtaa ja kesähitit soivat. TCT: Rannalla

Vesimies 20.1–19.2. Vesimies on kuin kotonaan merellisillä vujuilla. Eteerinen vesimies flirttailee häikäilemättömästi ja tanssilattialla Vesimies hurmaa sitkeimmätkin sinkut. Vujut päättyvät pulahdukseen juuri sulaneeseen Havis Amandaan. JVG: Häissä

Neitsyt 23.8.-22.9. Vujut ovat vuoden villein juhla, ja Neitsyen siveä ulkokuori kätkee alleen vujujen kuumista metsästävän flirttisankarin. Odota kuumia ja kosteita vujutunnelmia, Neitsyeen motto kuuluukin: ”Mitä vujuilla tapahtuu, se vujuille jää”. Antti Tuisku: Peto on irti

Kalat 20.2 – 20.3. Kala päätyy syvällisiin keskusteluihin ja onnistuu läikyttämään punaviintä asulleen! Tämä ei Kalan iltaa pilaa, vaan vujutus jatkuu kuin vettä vaan. Loppuillasta Kala lähtee tanssimaan ja bailaa pikkutunneille asti. Sinkku-Kala eksyy jatkoille Otaniemeen. Robin Schulz: Sugar

Policy 1/16 | 24 uusinpohja 1 11.2..indd 24

15.2.2016 13:12:26

ITUTUKSEEN KUOLLA?

VOIKO V

VIHAINEN VOOLAINEN kuvitus: Rasmus Rantonen

yllä minä niin mieleni pahoitin, kun taas kerran kesken luennon ryhdyin selaamaan facebookia. Ne ovat hivuttautuneet keskuuteemme. Siellä, söpöjen koiranpentukuvien ja ”Top 15 Russian Fails”-videokokonaisuuksien välissä, ne vaanivat ja iskevät silloin kun muuten niin vihaisen voolaisen päivä on parhaimmillaan. Itseään he kutsuvat ”maahanmuuttokriitikoiksi”, jossa tosin allekirjoittanut pitää kohtaa ”kriitikko” hiukan kyseenalaisena. Kaikki tuntevat muutaman. Kyseessä on yleensä joko ala-tai yläasteella, joskus jopa lukiossa tavattu ikätovereista koostuva joukko, jolle Facebook on oman onnellisen ideologian välittämisen väline. Ensimmäinen kannattaa maahan (VÄLI) muuttoa yhdistettynä hautausmaan kuvaan, toinen syyttää kaikkia raiskaajiksi. Neljäs syyllistää koko hommasta milloin porvarihallitusta, milloin Kallion vassarifeministisuvakkihomolesboja. Viides mediakriittinen totuuden soturi on linkannut todisteeksi maahanmuuttajien läpikotaisesta pahuudesta MV-lehden raiskauspeittelyjutun, joka onnistuu kieltämään tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvien ihmisyyden lisäksi holokaustin, maapallon pyöreyden ja evoluutioteorian. Koko homma olisi mitä suurinta viihdettä ellet tietäisi näiden ihmisten olevan tosissaan. Kommenttiosiossa toisinajattelijat teurastetaan välittömästi ja armotta, koska sananvapaus sen sallii ja faktat ovat pohjimmiltaan subjektiivisia. Eikä tuo toinen puolikaan aina puhtaan paperein selviä, homma toimii myös toiseen suuntaan. Rasistin leima tulee joissain tapauksissa heti jos edes vähänkin ehdottaa, että rajojen yli liikkuvaa ihmisjoukkoa pitäisi jotenkin

reguloida tai Suomen kotoutuspolitiikkaa muuttaa. Tietty kitka on normaalia, ja on suomalaisen ahdaskatseisuuden vika, jos joku ei sovellu joukkoon. Se on kaikki halukkaat sisään tai koko Suomi on rasistinen ja ruotsinlautta ainut tie ulos tästä asenneilmastosta. Näiden kahden ääripään väliin putoavat ne, jotka postailevat juttuja niistä söpöistä kissanpennuista tai lauantain illanvietosta, välillä liitettynä johonkin mielenkiintoiseen uutisartikkeliin. Me tavalliset ihmiset. Emme pidä itseämme rasisteina, ketään ei tule syrjiä etnisen alkuperän perusteella, ja koemme että maahanmuutossa täytyy olla joitain sääntöjä joita tulee noudattaa. Näistä asioista on vaikea raivota sosiaalisessa mediassa, joten jatkakaa samaa rataa ihmiset. Postailkaa niitä kissavideoita. Teette jonkun maailmasta paremman paikan elää. Vihainen voolainen oli tässä numerossa niin vihainen että vakavaksi meni. Hilpeämpään tyyliin palataan seuraavassa numerossa, jotta fuksit eivät säikähdä pois.

Policy 1/16| 25 uusinpohja 1 11.2..indd 25

15.2.2016 13:12:26

VOOlainen vieraan vinkkelistä

VALTA, LEGITIMITEETTI & DEMOKRATIATEORIAT teksti: Saila Kurki, kuva: Mikko Virta

irjoittaisinko nimimerkillä? Tämä oli ensimmäinen kysymykseni, kun Policyn toimitus pyysi minua kirjoittamaan kolumnin koskien ajatuksiani voolaisista. ”Ei käy, muuten ne (siis te arvoisat lukijat) luulevat, että me keksittiin sut omasta päästämme,” kuului vastaus. Olkoon tämä siis kolumnini ensimmäinen havaintoni siitä, millaisia voolaiset ovat. Olette tunnetusti hyvin kriittisiä tyyppejä eikä teitä pysty hämäämään huonolla argumentoinnilla. Varomattomasta kommentista voi kanssanne saada helposti aikaan kiivaankin väittelyn. Se on kuitenkin (lähes aina) äärimmäisen virkistävää, sillä olette mitä erinomaisimpia keskustelijoita. Viittaatte keskustellessanne mielellänne erilaisiin teorioihin vaikkapa demokratiasta ja legitimiteetistä. Siksi laitoin nämä sanat myös tämän kolumnin otsikkoon, sillä uskon niiden avulla saavani kiinnostuksenne heräämään. Olinko oikeassa? Ensimmäiseksi sanaksi otsikkoon päätyi kuitenkin valta, sillä sitä keskivertoteikäläinen tuntuu rakastavan yli kaiken. Ei olekaan siis ihme että teistä usein tulee yhteiskuntamme merkkihenkilöitä. Kenties se onkin yksi siihen siihen, miksi polholaiset yleensä tulevat toimeen voolaisten kanssa hieman muita paremmin; mehän rakastamme historian menneitä, nykyisiä ja alitajuisesti myös tulevia suurmiehiä ja -naisia. Jaamme lisäksi kanssanne rakkauden heittää toisinaan liiankin epäkorrektia poliittista läppää, jota esimerkiksi tasolaisen on toisinaan vaikea ymmärtää. Vaikka Yhiksen rakkaustarina on valtsikan tunnetuimpia, todellisuudessa pisin suhde Polholla on VOO:hon. Tästä todisteena toimii jo vuonna 1968

tehty yhteinen matka Leningradiin. Yhteinen maailmanvalloituksemme on saanut jatkoa viime vuosina kun VOO:n perinteiselle pikkujouluristeilylle on osallistunut myös polholaisia. Nykyistä poliittista ilmapiiriä kunnioittaen matka suuntautuu kuitenkin läntiseen naapuriimme Ruotsiin. Yhden merkittävän eroavaisuuden olen kuitenkin välillämme havainnut. Polholainen tuntuu politikoivan voolaista useammin saunassa. Olenkin huomannut, että useampi tuoreemman polven voolainen ei edes välttämättä tiedä, missä Uuden ylioppilastalon alasauna sijaitsee eikä hän myöskään näin ole koskaan käynyt siellä. Siinä missä VOO pitää itseään ”suurimpana ja kauneimpana”, olen muutaman kerran maakuntien yliopistoissa vieraillessani kuullut tämän tarkoittavan ”ylimielisiä hesalaisia.” Ei hätää. Kuten ympäristöönne, myös itseenne sekä voolaisuuteen osaatte suhtaudutte sopivalla määrällä itseironiaa ja -kriittisyyttä. Parasta onkin kun pääsee tutustumaan teihin pintaa syvemmälle yksilöinä. Muutamasta voolaisesta on opiskeluvuosieni aikana tullut minulle hyvin läheisiä ja rakkaita. Ystävinä olettekin välittäviä ja luotettavia; tuette, sparraatte ja puolustatte loppuun asti. Taipumusta pieneen mahtipontisuuteen on toisinaan vain yritettävä ymmärtää. Saila Kurki Kirjoittaja on tänä keväänä konfliktintutkimusta Ruotsissa opiskeleva polholainen ja VOO ryn kummitätivirkailija 2016, jolle Voon risteilyn maksuohjeet tulevat nykyään huolimatta siitä onko hän oikeasti ilmoittanut itsensä mukaan vai ei. Juttusarja kertoo, miten eri alojen opiskelijat näkevät voolaiset ja valtio-opin. Ensimmäisenä puheenvuoron saa poliittinen historia.

Policy 1/16 | 26 uusinpohja 1 11.2..indd 26

15.2.2016 13:12:26

P U H E E N J O H T A J A L T A

Onnea upea VOO ry! Rakkaalle ainejärjestöllemme on erinomaisen sopivaa omistaa yksi päivä vuodessa. Hallitus kiistelköön siitä, kuuluuko se pakkolakipakettiin loppiaisen ja helatorstain seurassa. Vapaapäiväksi se pitäisi kuitenkin julistaa. Ehtisi paremmin suunnitella sillistäkin tai ainakin jättää suunnittelematta. On aika käynnistää voolainen kalenteri Valtio-opin opiskelijat ry:n juhlapäivästä!

Olemme läsnä kun niin toivotte. Toiseksikin, emme anna hätäisesti valmisteltujen uudistusten hämätä. Valtio-opin opiskelijat ry:n ääntä ei ole hiljennetty vuodesta 1960.

SIIS MALJA SILLE NOSTAKAA!

Kalenteri on täynnä perinteisiä, moderneja ja voolaisille tärkeitä tapahtumia. Syksyn alumnien mentorointiohjelma ja voittoisa CV-katsastus jatkuvat. Kevätsitseistä tulevat ratkiriemukkaat ja PreWappu jatkaa vuosia kampusta valloittanutta beer pong-turnauksien mestaruussarjaa. Tärkeintä on muistaa, että hallituksemme haluaa tarjota sinulle elämyksiä, oivalluksia ja hauskoja kommelluksia. Tämä hitsaa opintomenestyksesi osaksi voolaista saagaa, jossa hurjimmat stoorit jäävät elämään vuosikymmeniksi, kuten Policyn päätoimittajan tuolin entisen haltijan, V. Siivosen kokemus kertoo: "vuosijuhliin kuuluu ennen kaikkea rento yllätyksellisyys ja epätietoisuus; miellyttävä juhlava leijuminen" (2001a; U37, Helsingin yliopisto, Helsinki). Vuosijuhlissa on elämästä nauttivien vieraiden seurassa tällä kertaa kuokkavieras. Helsingin yliopisto irtisanoo 570 ihmistä ja vähentää yhteensä 980 henkilöä vuoteen 2017 mennessä. Tämä asettaa ennennäkemättömän haasteen opetuksen laadulle ja yhteisön hengen turvaamiselle. Ammattitaidon lisäksi saleistamme poistuu iloa, yhteisiä muistoja, tunnelman nostattajia, huumoria ja sitoutumista yliopiston arvojen edistämiseen. Ainejärjestömme hallitus on sitoutunut ensiksikin asettumaan irtisanottujen tueksi.

Kirjoittaja on VOO ry:n puheenjohtaja, joka muistuttaa vielä Vuosijuhlien ABC-etiketistä, jossa: "hyvän tavan mukaan varsinaisessa vuosijuhlaravintolassa oltaessa herrojen ei tule riisua housujaan eikä nousta luonnon asussaan pöydälle tanssimaan ennen kuin VOOn puheenjohtaja näin on tehnyt" teksti: Jarkko Nissinen kuva: Mikko Virta

Policy 1/16| 27 uusinpohja 1 11.2..indd 27

15.2.2016 13:12:27

uusinpohja 1 11.2..indd 28

15.2.2016 13:12:27