Policy 4/16

POLICY 4/2016

VALTA VAIHTUU

Päätoimittajat Onerva Martikainen Vilma Maukonen Meeri Smolander Kirjoittajat Jan Ihatsu Erik Immonen Veikko Isotalo Alina Juote Kaisa Matikanen Vilma Maukonen Onerva Martikainen Sade Mäntylä Emilia Nieminen Veronica Nyberg Jarkko Nissinen Meeri Smolander Janne Suutarinen Vivi Säiläkivi Saimi Vesala Kansien kuvat: Onerva Martikainen Taitto Jan Ihatsu Vilma Maukonen Meeri Smolander

Policy 4/2016 Pääkirjoitus - 3 Fuksikolumni - 4 Analyysi - 5 Mielipide - 7 Opintouutiset - 8 NiUnaMenos- ei ainuttakaan vähempää - 9 Kun valta vaihtuu Vatikaanissa - 11 HYY:n edarit - 13 POP-päivät 2016 - 19 Policyn suuri viina-arvostelu - 23 Vihainen VOOlainen - 27 Darraskoopit - 28 Dear Weki - 29

Valtio-opin opiskelijat ry PL 54 00014 Helsingin Yliopisto

VOO vieraan vinkkelistä - 31

Yhteystiedot policy@voo.fi HYY:n järjestölehtituella tuetaan Policy-lehteä.

Sarjakuva - 34

Painos 100 kpl.

ISSN 1235-4031 (painettu) ISSN 2323-9468 (verkkojulkaisu)

Puheenjohtajien terveiset - 33

Policy 4/16 | 2

PÄÄKIRJOITUS Policyn vuoden viimeisen numeron teemana on vallan vaihtuminen. Valta vaihtuu myös Policyssa, kun suuri osa kuluneen vuoden toimituksesta siirtyy kohti uusia haasteita. Tätä kirjoitettaessa on Valtio-opin opiskelijat ry:n vaalikokous vielä edessä ja kyseisessä kokouksessa valitaan myös Policylle uusi toimitus vuodelle 2017. Pääkirjoituksessa toimitus kertoo tuntemuksiaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä Policyn uusille luotsaajille!

Jan: Tulin Policyyn täytenä ummikkona, mutta päätös lähteä mukaan oli aivan ehdottomasti yksi parhaimpia mitä opiskeluaikana olen tehnyt.

Policyn tekeminen on ollut samaan aikaan opettavaista ja ihan mielettömän hauskaa. Parasta on kuitenkin kuulla lukijoiden palautetta jutuista ja lehdestä ylipäänsä. Kulunut vuosi on lisäksi ollut kertakaikkisen mehukas poliittisen journalismin näkökulmasta, eikä juttuja ole todellakaan tarvinnut nyhjäistä tyhjästä. Juttua kuitenkin riittää vielä, ja aionkin asettua vaalikokouksessa ehdolle tulevan vuoden toimitukseen. Wish me luck!

Vilma: Herkkä hetkihän tämä on. Vuosi Policyssä on ollut sanoinkuvaamaton, ja henkilökohtaisesti olen päässyt osaksi aivan mielettömien juttujen tekoa ja mahtitiimiä! Erityisen mieleenpainuvia tapauksia matkan varrelta ovat olleet tämän numeron edarijuttu, aikanaan ilmestynyt juttu tulevaisuuden teknologiasovelluksista sekä legendaarinen vappuPolicyn puistokierros. Enemmän kirjallisen puolen sujuvuudesta vastannena päätoimittajana on tullut kohdanneeksi vaikka millaisia teoksia ja tekeleitä, ja on ollut mahtavaa nähdä myös kirjoittajien kehittyvän Policyn kanssa samaa vauhtia. On siis aika kiittää ja kumartaa- seuraava Policy nautitaan allekirjoittaneen puolesta Ranskasta käsin ja viinin kera!

Onerva: *toim. huom.* Chilessä on tätä kirjoitettaessa yö eikä Onerva siten voi vaikuttaa osuuteensa, mutta varmasti uneksii Policysta ja jakaa meidän muiden käsitykset kuluneesta vuodesta Policyn parissa. <3

Meeri: Vuosi Policyn päätoimituksessa on ollut niin hermoja koetteleva kuin mieltä ylentävä.

Kun lehden pitäisi lähteä painoon, Allun vaksi huutelee ”rakennuksen sulkeutuvan 15 minuutin kulttua” ja muutenkin kurssien deadlinet koputelevat jo ovella, suurin osa lauseista koostuu painokelvottomasta sisällöstä.

Toisaalta, aina siitäkin on selvitty, ja kyseiset hetket jäävätkin kaiken sen superiuden varjoon, jota Policy on elämään tuonut. Tunne, kun saa käteensä juuri painosta tulleen, uutuutta hehkuvan Policyn ja korkkaa sen kunniaksi oluen– se vasta on sitä jotakin!

Policy 4/16 | 3

Policyn toimitus 2016 kiittää lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

F U K S I K O L

Huikea fuksisyksy 2016 ”Teillä on aivoton ryhmämentaliteetti.” Näin VOOn vuoden 2016 fukseja luonnehdittiin Jodelissa viikon jatkuneen VOO-aiheisen spämmäysrupeaman tuloksena. Ensimmäisen vuoden opiskelijan innolla tuoreet VOOlaiset olivat levittäneet ainejärjestön ilosanomaa myös sosiaalisessa mediassa sillä seurauksella, että asiaa puitiin jopa VOOn hallituksen kokouksessa. Millaista ja millaisia sitten on olla VOOn tämän vuoden fuksi?

Opiskelun sijaan VOOn fuksit stressaavat tapahtumiin ilmoittautumisesta. Vuoden kovin kuumotus syntyi, kun ilmoittautumiset Puolustusministeriön ekskuun sekä julkisoikeuden kurssille aukesivat täsmälleen samaan aikaan. VOOn fuksit osallistuvat kaikkeen intoa puhkuen. Kun kuultiin, että kaatomökin osallistujamäärä on rajattu kahteenkymmeneen ihmiseen, ehti osa jo julistaa tulevansa paikalle vaikka teltassa, sillä näin hienoa tapahtumaa ei millään voi jättää väliin. Onneksi pian selvisi, että tuo kaksikymmentä henkeä perustui edellisen vuoden matalaan osallistujamäärään, ja kaikki halukkaat pääsivät mukaan.

Valtsikan laulukirjasta löytyvän, VOOn virallisen laulun sekä VOO Anthemin lisäksi VOOn fuksit ovat tähän mennessä oppineet sanat myös Rihannan Umbrellaan ja tietävät, että kyseisen kappaleen alkaessa soida ainoa oikea asia on kiirehtiä tanssilattialle vannomaan ikuista rakkautta opiskelijatovereita kohtaan.

VOOn fuksit ovat yhteisöllisiä ja kannustavia.

Johdatus valtio-oppiin -kurssin verkkotenttien aikana tekstiä syntyi Moodlen lisäksi myös fuksien ryhmächattiin. Kaiken kaikkiaan VOOn fuksit 2016 ovat vuosikurssi vailla vertaa, ja tähän jaloon ihmisryhmään kuuluminen on mitä suurin ylpeyden aihe. Ainakin mikäli se, mitä tapahtuu risteilyllä, pysyy risteilyllä.

Pre-wappua odotellessa.

Saimi Vesalainen Kirjoittaja on ensimmäisen vuoden HOTtilainen

U M N I Policy 4/16 | 4

A N A L Y Y S I

Lännen uusi ”hullu vuosi”Lyhyt analyysi Trumpin voitosta ja tulevasta

E

nsin Brexit ja nyt Trump. Vuosi 2016 on läntisen maailman uusi ”hullu vuosi”. 1848 syynä oli nationalismi ja tänä vuonna populistinen oikeistonationalismi, vai onko? Rohkenen väittää, ettei kyseessä ole suurimman läntisen demokratian halusta palata ”juurille” 1800-luvun johtaviin poliittisiin ajatuksiin: rasismiin ja naisvihaan.

Liberaali valtavirtamedia Suomessa yhtä lailla kuin Yhdysvalloissa on joutunut raapimaan päätään, kun Republikaanipuolueen ehdokas, työväen toivo ja miljardööri Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen 45. presidentiksi voitettuaan demokraattien Hillary Clintonin tiukan vaalitaiston jälkeen.

Republikaanit onnistuivat pitämään myös senaatin ja kongressin alahuoneen hallinnan itsellään.

Vaalituloksellaan Clinton liittyi Al Goren jälkeen enemmän vastapuolta ääniä saaneiden, mutta silti hävinneiden presidenttiehdokkaiden sarjaan. Vain vähän yli 100 000 Trumpille annettua ääntä Michiganin, Wisconsinin ja Pennsylvanian osavaltioissa veivät Clintonilta vaalivoiton. Saattoiko FBI:n uudelleen käynnistämä sähköpostitutkinta viikkoa ennen vaaleja maksaa Clintonille vaalivoiton? Sitä emme voi koskaan tietää.

Trumpin nousun taustalla täytyy olla muitakin tekijöitä kuin uskomus, että maahanmuuttajat ovat ongelma. Vai täytyykö? Jos tämä on se viesti, joka

Policy 4/16 | 5

ihmisiin on vedonnut, niin 1/6 yhdysvaltalaisista on jonkinasteisia rasisteja. En itse usko tähän narratiiviin.

Voiko mediaa syyttää vaalituloksesta?

Media hyötyi valtavasti Trumpin letkautuksista, jotka ylläpitivät korkeaa levikkiä. Tämä johti siihen, että Trumpin oudoimmatkin ehdotukset saivat mediassa suhteettomasti palstatilaa. Sosiaalisessa mediassa Trumpilla oli takanaan vaihtoehtouutissivustojen armeija, joiden tekaistuja tarinoita jaettiin innokkaasti Facebookissa. Median piittaamattomuus faktoista on huolestuttavaa.

Media ei myöskään kyennyt luomaan dialogia eri kannattajaryhmien välille, vaan se pyrki polarisaatioon. En usko, että media yksinään ratkaisi vaaleja Trumpille, vaikka se ehkä mahdollistikin osittain hänen nousunsa vallan kahvaan.

Taustalla muutoksen tarve Uskon, että näissä vaaleissa oli kyse kipeästä tarpeesta poliittiseen muutokseen. Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä ei ole kyennyt huomioimaan tavallisten amerikkalaisten ahdinkoa, joka näkyy amerikkalaisen keskiluokan köyhtymisenä.

Siinä missä Clinton edusti poliittista ja taloudellista eliittiä, Donald Trump oli täydellinen ulkopuo-

linen, jonka varaan ihmiset saattoivat laittaa toivonsa muutokseen.

Demokraattien tulee uudistua Julkkisfilosofi Slavoj Žižekin mukaan Clinton rakensi mahdottoman liittouman, jossa Occupy Wall Street -liikkeen jäsenet ja maan johtava talouseliitti nousivat yhdessä vastustamaan Trumpia. Naomi Klein vieritti syyn Clintonin tappiosta Demokraattiselle puolueelle, joka on etääntynyt tavallisista amerikkalaisista ja ajaa ensisijaisesti suuryritysten ja lahjoittajiensa etua. Nykymuotoisessa Demokraattisessa puolueessa näkyy vahvasti Clintonien poliittinen ja taloudellinen kädenjälki. Tappion jälkeen puolueen tulevaisuus tulee kuitenkin miettiä uudelleen. Jäävätkö Obama ja Clinton puolueen kärkikasvoiksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi vai siirtyykö manteli Bernie Sandersille ja Elizabeth Warrenille?

Jos puolue ei kykene puhdistautumaan rahaliitoksistaan eikä puoluekomitean (DNC) johtohenkilöitä vaihdeta, on hyvin todennäköistä, että Yhdysvaltoihin perustetaan Sandersin johdolla uusi progressiivinen puolue.

Mitä seuraavaksi?

Mitä Trumpin voitosta seuraa? Tulossa on sekä sisäettä ulkopoliittinen myllerrys (olettaen, että Trump kykenee johtamaan maata kautensa loppuun asti).

Trump voi kaudellaan äärimmäisessä tapauksessa nimetä jopa 2-4 uutta korkeimman oikeuden tuomaria, jotka sinetöivät hänen politiikkansa jatkuvuuden tuleviksi vuosikymmeniksi. Maailman kannalta Trumpin suurimmat vaikutukset voivat olla kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, jonka romuttaminen voi tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä mahdotonta. On olemassa pieni mahdollisuus, että Trumpin hallinnon vastustamisesta voi tulla amerikkalaisille aikamme sukupolvikokemus kuin Vietnamin sota. Se voi herättää nuoret, liberaalit, naisten, vähemmistöjen ja ilmaston puolustajat rauhanomaiseen vastarintaan. Vastarinnan luoma kollektiivisuus voi johtaa amerikkalaisen demokratian elpymiseen.

Veikko Isotalo Kirjoittaja on kolmannen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija, joka on tarkkaillut Yhdysvaltojen presidentinvaaleja intohimoisesti

kuvat:

https://www.flickr.com/photos/cornstalker/24057965985/ Policy 1/14 | 6 https://www.flickr.com/photos/giuseppemilo/25700287565/

Älä provosoidu, senkin …

M V I E L I P I D

alta vaihtuu. Uskomukset, itsestäänselvyydet, valtakunnat ja valtakaudet muuttuvat ja liikkuvat. Jotkut ajattelevat, että nytkimme kameleontin lailla eteenpäin ottaen välillä takapakkia. Toisten mielestä progressiota on vain alati uutta päin jyräävä kehitys.

Joidenkin mukaan taas kuljemme loputtomissa sykleissä, joissa samat virheet ja mullistavat oivallukset toistuvat toistumistaan kuin kuumeisessa unessa. Yhteisöjen käsitykset, tunnetilat ja tarpeet ovat jatkuvassa muutostilassa ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja muiden yhteisöjen kanssa. Muutokset olosuhteissa ravistelevat yhteisöjen sisäistä dynamiikkaa, mikä taas heijastuu takaisin ympäristöön. Reaktiot tuottavat reaktioita, Palefacen sanoin: ”voimalla kuin voimalla on aina vastavoima”.

E

Muutokset ovat kautta aikain kulkeneet käsi kädessä tuskastuttavan inhimillisen ilmiön kanssa. Tämä ilmiö on päivitteleminen.

Päivittelemisen suuri suosio ei ole yllättävää, sillä se tuo mukanaan sosiaalisia ja psykologisia etuja. Tuoreen uutisen kauhistelu on kelpo keino löytää yhteinen puheenaihe ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Julkiseen henkilöön kohdistuva yhteinen paheksunta tarjoaa sivistyneen vaihtoehdon läheisistä juoruamiselle. Yhteisöt ovat identiteettien ahjoja, joita mikään ei vahvista niin tehokkaasti, kuin yhteinen vihollinen. Kolikolla on tietysti myös toinen puoli, jossa yhteinen vihollinen löydetäänkin päinvastaisesta suunnasta. Ja sitten päivitellään. Voi hyvää päivää.

Näin mutkattomasti syntyvät vastakkaiset rintamat, jotka harvoin kykenevät kunnioittavaan ja hedelmälliseen vuoropuheluun.

Tarve kuulua joukkoon on myös tarvetta torjua vastapuolen ajatukset. Tyhmien ja pahojen kanssa ei myöskään kannata veljeillä, sillä

Policy 4/16 | 7

silloin voi nousta kyseenalaiseksi lojaliteetti omaa porukkaa kohtaan. Olkiukkojen pystyttämisen lomassa tulisi kuitenkin muistaa välillä poistua rintamalinjalta ja tehdä taktisia tiedusteluretkiä.

Kenenkään ei kannata poteroitua liian tiukasti aloilleen. Kaikkein vähiten tämä sopii yhteiskuntatieteilijälle. Dramaattisen ehdottomalla asemoitumisella voi menettää kyvyn tarkastella vastapuolien ajatuksia sellaisena, kuin ne oikeasti ovat. Yhteiskuntatieteilijän on syytä tyylikkäästi sivuuttaa provokaatiot ja keskittyä selvittämään ja ymmärtämään ilmiöitä juuresta latvaan. Jos haluaa tehokkaasti seisoa näkemyksiensä takana, täytyy kokonaisasetelman olla kristallinkirkas.

Pohjimmiltaan omaa näkemystään on vaikea perustella, mikäli se pohjautuu virheellisille käsityksille kilpailevista näkemyksistä.

Ole ovela, opi tuntemaan vihollisesi ja sen heikkoudet. Samassa rytäkässä voi tajuta olleensa itse väärässä, tai jopa väyrysmäisen oikeassa.

Janne Suutarinen kuva: Matias Hänninen

Iso pyörä pyörii Uusimmat paljastukset opintomaailmasta!

Juttusarja käsittelee Valtiotieteellisen tiedekunnan opintouudistusta.

Tästäpä tämä lähtee, vuoden 2016 opintovastaavien viimeinen Policy-kirjoitus .

OPINTONEUVONNAN UUSI TOIMIPISTE

Valtsikan tasolta terveisiä on välitettävänä ainakin opintoneuvonnasta, joka toimii nykyään Siirtyminen yhdisteettyyn opintolinjaan helpottaa mais- Kruunuhaassa, osoitteessa kruunuhaka@student. fi. Kruunuhaasta toivotaan, että heihin saa ja pitää teriopintoihin pääsyä ottaa yhteyttä kaikissa opintoja koskevissa asioissa.

Ensi keväänä sitten haetaan Opintopalvelut ovat vielä Iso Pyörä on edennyt yksityisuusia, mutta mitä enemmän kohtaiseen suunnitteluun. Kanensimmäistä kertaa näihin käyttäjiä saadaan sitä paremditutkintojen suunnitteluryhmiin maksi palveluita on mahuudistettuihin ohjelmiin, on valittu VOOsta kolme dollista kehittää! opiskelijaedustajaa, ja ryhmät ovatkin jännää! jo ehtineet kokoustaa ainakin kerran.

VALMISTUMISTA HELPOTETAAN Uusien tutkintorakenteiden tarkat yksityiskohdat Lisäksi valmistuminen muuttuu tulevaisuudessa jatsaadaan tietoon tämän vuoden lopulla.

Nyt on jo varmaa, että POLVI-linjalla (eli politiikan kuvaksi ja tutkinto rekisteröidään vastaanottopäivän mukaan. Myös harjoitteluapurahojen hakua ollaan tutkimuksen ja viestinnän yhteislijalla) on yhteiset yksinkertaistamassa koko Helsingin yliopiston taperus- sekä menetelmäopinnot ja joitakin yhteisiä soiseksi, minkä pitäisi tiedekunnan mukaan helpotaineopintoja, jonka jälkeen opiskelija valitsee kaksi opintosuuntaa, joista toisesta sitten tekee myös kan- taa valtiotieteellisen opiskelijoita.

Vaikka vuosi alkaa olla melkein olla paketissa, din. Tämä helpottaa siis maisterivaiheeseen hakepäästään vielä viettämään aikaa henkilökunnan mista, koska opiskelijoilla tulee olemaan tarvittavat valmiudet hakea ainakin kahteen maisteriohjelmaan kanssa oppinainekahveilla marraskuun lopussa ja ja todennäköisyys, että pääsee johonkin haluamaan- pikkujouluissa joulukuun aikana. sa ohjelmaan kasvaa. Ensi keväänä sitten haetaan ensimmäistä kertaa näihin uudistettuihin ohjelmiin, Tsemppiä loppusyksyn opiskeluihin! jännää!

“

UUSIA OPETTAJIA

Opetukseen olemme saamassa lisää resursseja. Niin maailmanpolitiikan kuin pot-hot -linjoilla ollaan palkkaamassa uusia luento-opettajia. Voolaisten iloksi ensi keväänä valtio-opissa aloittaa siis yhteensä kaksi uutta opettaja.

Terkuin, Emilia ja Sade Kirjoittajat ovat vuoden 2016 VOOn hallituksen opintovastaavia

Policy 4/16 | 8

NiUnaMenos – ei ainuttakaan vähempää J

2008 ja 2014 välisenä aikana 1808 naista menehtyi oka 31. tunti Argentiinassa yksi nainen tai Argentiinassa femicidion uhrina. tyttö menehtyy sukupuoleen kohdistuvan väkivallan seurauksena. Kesällä 2015 ryhmä taiteilijoita, toimittajia ja aktivisteja sai tarpeekseen ja aloitti ”Ni una mujer menos, ni una sovinistista väkivaltaa vastustavan kansanliik- muerta más” keen.

La Academia Real Española (RAE) määrittelee sovinismin – machismon – miesten naisiin kohdistuvana valtakäyttäytymisenä ja valta – aseman näyttämisenä. Machismo on naisia, sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia miehiä, syrjivää käyttäytymistä ja voi ilmetä niin fyysisenä kuin psyykkisenäkin. Machismoa on ollut Argentiinassa jo vuosikymmeniä. Mutta, mikä katkaisi kamelin selän?

Toukokuussa 2015 vain 14- vuotias Chiara Paéz katosi jälkiä jättämättä Rufinon kylässä itäisessä Argentiinassa. Kolmen päivän kuluttua katoamisesta Chiara löydettiin haudattuna poikaystävänsä isovanhempien terassin alle. Poliisin tutkimuksissa ilmeni, että raskaana oleva tyttöä oli pahoinpidelty ja lopulta ammuttu kuoliaaksi. Lisäksi tytön kehosta löytyi jäämiä aborttiin käytettävästä lääkkeestä.

Chiaran poikaystävä Manuel Vallejos tunnusti syyllisyyden murhaan paikallisella poliisiasemalla. Vain kuusitoistakesäisen pojan äiti, isäpuoli ja isovanhemmat olivat epäiltynä avunannosta.

Chiara kuoli femicidion uhrina. Argentiinassa naisten murhia tilastoivan La Casa del Encuentron määritelmän mukaan femicidio- termia voidaan käyttää, jos nainen joutuu kuolettavan hyökkäyksen kohteeksi läheisensä toimesta ja hyökkäyksen motiivina on rangaista. Suomenkielinen vastine femicidio-termille voisi olla naisen murha. Vuosien Policy 4/16 | 9

Naisiin kohdistuva väkivalta ja sovinismi ovat Argentiinassa ja monessa muussakin Latinalaisen Amerikan maassa niin laaja ongelma, että niitä vastustavalle liikkeelle on ollut tilausta. Buenos Airesissa 3. kesäkuuta 2016 Argentiinassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan järjestetty #NiUnaMenos- mielenosoitus ei jäänyt ainoaksi laatuaan. Reilun vuoden aikana vastaavat mielenosoitukset ovat levinneet muiden muassa Peruun, Uruguayhyn ja Brasiliaan. Viimeksi lokakuussa 100 000 mielenosoittajaa vastusti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Santiago de Chilen ydinkeskustassa. #NiUnaMenos- liikkeen iskulause ”Ni una mujer menos, ni una muerta más”, ei yhtäkään naista vähempää – ei yhtäkään kuolemaa enempää, on peräisin meksikolaisen runoilijan ja aktivistin Susana Chávez Castillon kynästä. Chávez kuoli itsekin väkivaltaisesti puolustettuaan voimakkaasti ihmisoikeuksia. Lause korostaa jokaisen tapetun naisen tärkeyttä ja ihmisarvoa, mutta viestii, että väkivallan on loputtava. #NiUnaMenos- liikehdinnän perusviesti onkin ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Jokaisella on oikeus omaan ajatteluun yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolesta riippumatta. Liike ei vastusta ainoastaan naisiin kohdistuvia murhia ja väkivaltaa: Kritiikin kohteena on myös sovinismi laajemmin, naisiin kohdistuva arvostuksen puute ja epätasa-arvo. Arvostuksen puutteen ja sovinismin katsotaan yleistävän naisten murhia.

Latinalaisessa Amerikassa mielenosoittamisella on pitkät perinteet. #NiUnaMenos onkin kehittynyt valtavaksi liikkeeksi, josta on uutisoitu laajasti muiden muassa Chilen ja Argentiinan lehdistössä.

Barrikadeille ovat lähteneet niin tavalliset perheenisät kuin feministiaktivistitkin. Ainakin osittain liikkeen vaikutuksen ansiosta Argentiinan korkein oikeus päätti perustaa naisten murhia tilastoivan rekisterin. Nähtäväksi jää, yltääkö mielenosoittajien vaatimus laajempiin muutoksiin. Massiiviset mielenosoitukset ovat ainakin nostaneet sovinismin puheenaiheeksi katubanderollien lisäksi yliopistoluennoilla ja lounaskeskusteluissa. Eräs luennoitsija totesi skeptisesti, että sovinismi ongelmana

puhuttaa Chilessä sykäyksittäin. Joskus sovinismin pohtiminen on IN, joskus OUT ja merkittävät muutokset ovat vielä näkemättä. Toisaalta suuria muutoksia ei saavuteta hetkessä.

teksti: Onerva Martikainen Kirjoittaja on yksi Policyn päätoimittajista, joka viettää vaihtovuottaan Chilessä

Lähteet: http://definicion.de/machismo/ http://www.lanacion.com.ar/1905389-rufino-chiara http://niunamenos.com.ar/ http://www.lacasadelencuentro.org/ http://www.diarioregistrado.com/sociedad/-ni-una-mujer-menos--ni-una-muerta-mas--la-frase-que-inspiro--niunamenos_a56339d2517bfa0004e87c269 kuva: https://www.flickr.com/photos/kinderforever/18431901316/in/photolist-u5Lj71-tbfsWV-txRBWp-tMCKt5-u6Dwk2-KSnVL1-KSnAz5-LbU2gH-LfLwMy-KSmCwd-LiBRux-L9k6LJ-L9jKT7-LbRCJT-L9izrN-KmJ7aw-LbPoee-LiyaRR-LixGSF-LfE6B5-KmF2gj-KmE7Vh-KSdGS3-LbKgaH-KScQju-KmCGah-KScazq-Lito6R-tmQqr6-u2efzVuiS34z-uihoY9-u26zTS-ugm7Y1-u25Vfs-tmQkj2-u26ybo-u25U6o-ugm5Yu-uiRXYk-uiRX8T-u26vVb-tmQh6D-u25RaJ-tmQg8X-ugm2x1-u2e7yp-u26tgJ-u26sMs-ugkZ3G

Policy 4/16 | 10

KUN VALTA VAIh A

rgentiinalaissyntyinen paavi Franciscus on 265. apostoli Pietarin seuraaja Rooman piispan virassa. Yli miljardin katolilaisen hengellinen hyvinvointi on ollut hänen vastuullaan vuodesta 2013 lähtien, kun kardinaalit valitsivat hänet virastaan eronneen Benedictus XVI:n seuraajaksi. Vaikka moni asia on säilynyt katolisessa kirkossa entisellään tuon vallanvaihdoksen jälkeen, myös muutoksia on tapahtunut.

Akateemisella urallaan kunnostautunut paavi Benedictus XVI oli konservatiivi, olipa kyse messun vietosta vanhojen kaavojen mukaan, latinan kielen asemasta kirkossa tai paavin perinteisistä vaatteista ja punaisista kengistä. Benedictuksen visiona ei ollut kirkon mullistaminen, vaan hän edusti vastakulttuurista voimaa katolisen uskon äänenä modernin maailman keskellä. Hänen konservatiiviset lausuntonsa uutisoitiin yleensä irti kontekstistaan, eikä suuri yleisö ymmärtänyt niitä, vaan piti paavia ahdasmielisenä vanhuksena. Hänen työnsä kirkon puhdistamiseksi lapsia hyväksikäyttäneistä pappien

Policy 4/16 | 11

irvikuvista taas jäi vähälle huomiolle. Siten hänen paaviutensa aikana katolilaiset ehtivät tottua siihen, että paavista ei maallisessa mediassa juuri ole myönteisiä uutisia.

Franciscusta taas on kirkon ulkopuolella kiitelty toistuvasti. Hänen ajatellaan painottavan lähimmäisenrakkautta ilman tuomitsemista ja uskonnollisuutta ilman dogmaattista puolta. Näennäisen puolihuolimattomilla lausahduksillaan hän on saanut lukuisia ihailijoita. Noiden lausuntojen innoittamana moni on toivonut, että Franciscus kumoaisi kirkon perinteiset opetukset vaikkapa abortista raskaana syntinä ja naispappeudesta teologisena mahdottomuutena. Siitä huolimatta, että hän ei ole sitä sanonut suunnittelevansa. Ei hän sellaista edes voisi tehdä: nämä periaatteet lukeutuvat kantoihin, jotka on määritelty pysyviksi ja katolilaisia sitoviksi. Paavin epätarkkuus muualla on silti herättänyt muutoksista haaveilevissa väärää toivoa näissä asioissa.

TUU VATIKAANISSA Valta ei toki ole vaihtunut vain Pietarin istuimella, vaan myös sen ympärillä. Tietyissä kirkon viroissa perinteisiä kantoja edustavia teologian asiantuntijoita on siirretty syrjään usein vähemmän ansioituneiden uudistajien tieltä. Jälki on sen mukaista: konservatiiviset ja liberaalit kardinaalit puhuvat toistensa ohi. Monet katolilaiset tuntevat muutenkin uskonsa huonosti, joten tämän kiistelyn myötä kaikki eivät ole varmoja kirkon kannasta oikeastaan mihinkään.

“

Valta ei toki ole vaihtunut vain Pietarin istuimella, vaan myös sen ympärillä.

Traditionalistit pitävätkin paavi Franciscusta haasteellisena ja jopa vahingollisena. Silti moni ajattelee, kaikesta huolimatta, hänen olevan uskon perinteiden puolustaja, jonka harkitsemattomia lausuntoja media vain ylitulkitsee. Olipa kyse huolimattomuudesta tai tietoisesta pyrkimyksestä modernisoida kirkkoa välittämättä traditiosta, hänen toimintansa on silti ongelmallista. Kun paavi painottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta teologisen oikeaoppisuuden ylitse ja keskittyy mieluummin uskontojen väliseen keskusteluun kuin kirkon liturgiaan ja doktriineihin, monille jää epäselväksi, miksi messussa pitäisi käydä tai miksi dogmeja alun perinkään on määritelty. Kun taas niiden paikkaa kirkon ajattelussa ei perustella, ne näyttävät helposti mielivaltaisilta.

Kirkko on sekavassa tilassa, ja katolilaiset ovat keskenään erimielisiä siitä, onko Franciscuksen paavius kirkolle siunaus vai koettelemus. Aika näyttää, minkälaisia jälkiä vuonna 2013 nähty vallanvaihdos Vatikaanissa tulee jättämään.

teksti:Erik Immonen kuva: Kerkko Visuri Kirjoittaja on katolilainen ja maailmanpolitiikan tutkimuksen kolmannen vuoden opiskelija.

Policy 4/16 | 12

HYYN EDARIT MITÄ JOKAISEN VOOLAISEN TULEE TIETÄÄ EDARIVAALEISTA 2016

“

Ootko sä kuullu edustajistovaaleista?” No tottakai jokainen itseään kunnioittava voolainen on kuullut! Myös tuttavallisemmin edarivaaleina tunnettu tapahtuma täytti kampukset lokakuun lopulla muutamaksi viikoksi ilmaisesta karkista ja kahvista, ja viimein yliopistodemokratia on puhunut!

Edarivaalien lyhyt oppimäärä: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYYn edustajistovaali järjestetään kerran kahdessa vuodessa, jolloin valitaan 60 edaattoria ja 120 varaedaattoria.

Edustajistoryhmät valitsevat 12 jäsenisen vuodeksi kerrallaan. Edustajistoryhmät neuvottelevat hallituksen kokoonpanon keskenään ja sen vahvistaa edustajisto.

Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskunnan kiinteistöjen tilajaosta, ostamisesta ja myymisestä, talousarviosta, säännöistä sekä tilinpäätöksestä.

Esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksu sekä järjestötukien määrä ovat HYYn vaikutusvallan alaisia päätöksiä.

What-to-know edarivaaleista 2016 ja niiden lopputuloksesta: Vaaleissa oli ehdokkaana 597 henkeä, joista 60 eli noin 10 % valittiin edustajistoon. Äänestysprosentti oli 31,6 %. Äänestysaktiivisuus on ollut kohtuullisen tasaista 80-luvun alusta lähtien, ja koko 2000-luvun, pyörien 30 % kieppeillä. Uusi sähköinen äänestysmenetelmä ei ennakko-oletuksista huolimatta nostanut äänestysprosenttia.

Vaaleissa eniten paikkoja sai HYAL eli Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset 18 paikallaan. Voittoasemastaan huolimatta HYALin kannatuksessa on tapahtunut laskua, sillä vuoden 2012 vaaleissa äänet riittivät 22 paikkaan ja vuonna 2014 20 paikkaan.

Toiseksi eniten paikkoja saivat HYVi eli Helsingin Policy 4/16 | 13

yliopiston vihreät (9) sekä Sitoutumaton Vasemmisto SitVas (8), joiden vaaliliitto Maailmanpyörä sai koko 13- vuotisen historiansa parhaan tuloksen ja lisäsi paikkamääräänsä neljällä. Maailmanpyörän kanssa vaaliliittoon tullut kansainvälisiä opiskelijoita edustava Tsemppi menetti kaksi paikkaansa edustajistossa.

Muut: Help (oikeustieteen, lääketieteen, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen sekä farmasian opiskelijoiden ainejärjestöliitto) 9 paikkaa. Paikkamäärä oli sama kuin edellisissä vaaleissa.

Edistykselliset eli kokoomusopiskelijat ja keskustaopiskelijat saivat yhteensä 6 paikkaa, mikä on kolme enemmän kuin vuonna 2014. Kokoomusopiskelijoiden KansY olikin suhteellisesti vaalien suurin voittaja.

Osakuntalainen vaalirengas eli eri osakuntien listoista koostuva ryhmä sai 5 paikkaa, ja oli suhteellisesti yksi vaalien suurimpia häviäjiä, sillä vuonna 2014 vaaleista paikkoja irtosi 8.

Snäf eli ruotsinkieliset ainejärjestöt ja osakunnat saivat kolme paikkaa, mikä on sama määrä kuin vuonna 2014.

Osy eli Opiskelijoiden sosiaalidemokraattinen yhdistys sai 2 paikkaa, mikä on myös sama kun 2014 vaaleissa.

Poliittisista ryhmistä vaalien selkeät voittajat olivat vihreät 9, sekä vasemmisto 8. Kokoomus sai 5 paikkaa, OSY eli Sosiaalidemokraatit 2, ja Keskusta yhden.

Tämän kauden hallituksessa siis ovat ovat HYAL, HYVi, SitVas, Osakunnat ja OSY Viime kaudella hallitus koostu seuraavista: HYAL, Osakunnat, Edistykselliset, HELP, OSY ja SNÄF.

HYYN EDARIT

Kuka siis voitti ja kuka hävisi?

Ilmenikö hallituskähmintää? Miltä näyttää HYYn tulevaisuus?: Analyysi lopputuloksesta yhteistyössä HYYn varapuheenjohtaja Ada Saarisen kanssa.

Valtatasapaino muuttuu

Poliittisesti sitoutuneet ryhmät olivat näiden vaalien voittajia, erityisesti SitVas että Kansy. Myös HyVi kasvatti paikkamääräänsä ja demari-ja keskutaopiskelijoiden tulosta voi molempia pitää puolustusvoittoina.

Kritiikkiä hallituksenmuodostusprosessille

Vuoden 2016 HYYn hallituksenmuodostusprosessi on ehtinyt kerätä kritiikkiä muun muassa HELPiltä, jonka mukaan neuvottelut käytiin hyvän hallinnon periaatteita kyseenalaistaen. Normaalisti useamman päivän kestävät Muut ryhmät pitivät hallitusneuvottelut Menetyksiä kokivat eniten Osakunnat juhlapuheita avoimuudesta saatiin heidän mukolmen sekä Hyal kahden paikan edestä.

Tietyllä tasolla tämän voi siis nähdä ja hyvästä hallinnosta mut- kaansa päätökseen tunnissa, ja tappiona sekä ainejärjestöille että poikkita eivät noudattaneet omia parissa neuvottelupöytään tieteellisille poliittisesti sitoutumattomille kriteereitään” ensimmäistä kertaa järjestöille. istuttaessa saivat tietyt edustajistoryhmät jo kuulla, että ne on jo HYYn hallituksessa ja tapahtuu kaiken kaikkiaan käyty ja hallitus muodostettu, eikä näille selkeä liike vasemmalle, sillä viime hallituksen hallitukseen kuuluneet Edistykselliset ja HELP ovat edustajistoryhmille annettu edes ensimmäistä mahdollisuutta tarjota omia tavoitteitaan vastapainoksi. korvautuneet HYVillä ja SitVasilla. Monille tuli myös yllätyksenä, että esimerkiksi Osakunnat jatkavat hallitustaipalettaan menetettyään lähes kolman- Tämä herätti monissa kysymyksen siitä, noudatettiinko hallitusneuvotteluissa hyvää hallintoa, johon neksen edellisvuoden paikoistaan. liittyy oleellisesti se kuinka korruptoimattomalta ja avoimelta kyseinen toiminta näyttää ulospäin.

Ada Saarinen: “Valtatasapaino on nyt muuttunut Virallisen kannan mukaan neuvottelut loppuivat melko selkeästi. Poliittiset ryhmät kasvattivat paikkamääräänsä yhteensä seitsemällä. Toivon, että tiistaina, mutta monien kokemuksen mukaan ne olivat ohi jo paljon aiemmin, ja olisi ollut asiallispoliittisten ryhmien paikkojen lisääntyminen virkistää edustajiston keskustelua esimerkiksi HYYn ta ja hyvän hallinnon mukaista kuunnella kaikki neuvotteluosapuolet ensin, huolimatta siitä, olisiko linjojen osalta ja vahvistaa polittista aktiivisuutse muuttanut neuvottelujen lopputulosta vai ei. tamme.

Anonyymia HELPin edustajaa lainaten: Osakunnat olivat vaalien suurimmat häviäjät. Vielä 2009 ne olivat jaetulla paikalla toiseksi isoin ryhmit- “Muut ryhmät pitivät juhlapuheita avoimuudesta ja hyvästä hallinnosta mutta eivät noudattaneet omia tymä Maailmanpyörän kanssa 12 paikallaan, mutta kriteereitään” ovat tasaisesti pudonneet sen jälkeen, ja ovat nyt viidenneksi isoin ryhmä viidellä paikalla. TulevisAda Saarinen: “Olin itse ehdolla, joten en voinut sa vaaleissa nähdään sitten, saavatko osakunnat mitenkään ryhmäni käytäntöjen mukaisesti osallistuotua itsensä taas relevanteiksi opiskelijoille ja tua tai kuulla hallitusneuvotteluista niiden ollessa äänimääränsä kasvuun.

“

Policy 4/16 | 14

HYYN EDARIT käynnissä. Sen verran voin kuitenkin kommentoida, että kaikki ryhmät olivat etukäteen suostuneet neuvottelujen sääntöihin, ja on normaalia, että ryhmät menevät neuvotteluihin etukäteispreferenssein.

HYYn hallitusneuvottelut eivät myöskään ole tässä tapauksessa hallintolain tarkoittamaa hallintoa.

Myös viime vuonna hallitusneuvottelut olivat tavanomaista lyhyemmät, ja vaikka maailmanpyörää ei silloin valittu hallitukseen, emme kuitenkaan epäilleet neuvotteluiden rehellisyyttä, sillä olimme sitoutuneet neuvottelujen sääntöihin. Neuvottelijat ovat olleet Hyalilla ja Maailmanpyörällä samat myös tuolloin”.

Mitä HYYssä tapahtuu konkreettisesti tulevana kautena?

Jäsenmaksut ja HYYn kiinteistöjen tilajako ovat HYYn valtapiiriin kuuluvia ikuisia

keskustelunaiheita. Valtakunnan poliittisella tasolla sekä YTHS:n asema että koulutuspoliitttiset leikkaukset vaikuttavat opiskelijan tulevaisuuteen.

Ada Saarinen: “HYYn tärkein edunvalvontakysymys ensi vuonna ovat ehdottomasti kuntavaalit ja kaupunkivaikuttaminen. Myös YTHS:n kohtalo sote-uudituksessa vaatii jatkuvaa tarkkailua ja edunvalvontaa. Nyt toimintasuunnitelmassa oleva linjapaperi-uudistus on hoidettava järkevällä tavalla.

HYYn viestinnnän tasoa ja linjaa on yhtenäistettävä.

Jäsenmaksua vähennetään nykyisen suunitelman mukaan tulevana vuonna 2 euroa. Tämä on sekä linjassa keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman kanssa, että oman ryhmäni linjojen mukaista. Maailmanpyörä on ollut yksi ryhmistä jotka ovat kaikkein johdonmukaisimmin vastustaneet korotuksia jäsenmaksuun viimeisen neljän vuoden aikana.

Kiitämme Ada Saarista yhteistyöstä juttua kirjoittaessa Policy 4/16 | 15

Teksti: Vilma Maukonen Kuva: Wikimedia Commons

HYYN EDARIT Pikahaastattelu, Voolaiset HYYn vallan kahvassa 1)Kuka olet?

2)Miten päädyit ylioppilaspolitiikkaan?

3)Miten valitsit edustajistoryhmäsi?

1)Olen Ada Saarinen, 4. vuoden maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija, HYY:n varapuheenjohtaja 2)Olen jo yläasteikäisestä ollut kiinnostunut vaikuttamisesta ja kun tuutorini ehdotti minulle fuksivuonna HYYn Vihreiden uusien iltaa, se oli menoa.

3)Minulle tärkeimpiä arvoja yliopistopolitiikassa on sivistys, yhdenvertaisuus ja eettinen- ja ekologinen kestävyys. Minulle on tärkeä kuulua poliittiseen ryhmään, sillä koen, että kaikki poliittinen keskustelu, myös se mikä koskee HYYn sisäisiä asioita, on arvokeskustelua ja silloin arvoiltaan yhtenäinen ryhmä pystyy luomaan mielestäni yhtenäisimmän linjan ja puolustamaan sitä.

1) Olen Laura Kolehmainen, 3. vuoden maailmanpolitiikan ja 2. vuoden oikeustieteen opiskelija.

Harrastan myös taiteen tutkimuksen kurssien käymistä humanistisessa aina kun ehdin. HYY:n edaattori 2) Samaa kautta kuin päädyin vaikuttamiseen yleensäkin. Ylioppilaskunta on se yhteisö, jossa vietän ison osan ajastani, joten käy järkeen vaikuttaa nyt täällä. Politiikkaan olen päätynyt pikkuhiljaa varmaan ainakin siksi, että olen liian kärsimätön katsomaan vierestä, jos voin itse parantaa jotain toimintatapaa, systeemiä tai mekanismia, joka on mielestäni epäreilu tai kehno.

3) Sitvas, koska sosiaalinen oikeudenmukaisuus, eriarvoisuuden vakavasti ottaminen ja omasta etuoikeutetusta asemasta johtuvat hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että etuoikeutettuja asemia olisi koko ajan vähemmän. Moni individualistinen ideaali on mulle tosi vieras, ja paljon mieluummin lähden siitä, että ihmiset on toisiaan varten kuin toisiaan vastaan. Lisäksi kaikki yhteiskunnan kestävän olemassaolon vaatimukset viittaavat vahvasti vihervasemmalle.

1) Laura Luoto, viidennen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija. HYY:n puheenjohtaja 2) Olin kolme vuotta Kannussa ja sitten aloin miettiä mitä tehdä seuraavaksi. Halusin haastaa itseni ja lähdin tutustumaan HYALin toimintaan. Huomasin että se innosti mua ja lähdinkin vaaleihin ehdolle.

Toimin myös HYAL-valtsikan listavastaavana 2014 vaaleissa eli järjestin meidän valtsikalaisten ehdokkaiden vaalityön. Menin vaaleissa läpi ja minut valittiin ainejärjestöläisten edustajistoryhmän puheenjohtajaksi. Nyt olen HYYn hallituksessa ja ensi vuonna hallituksen puheenjohtajana.

3) Valitsin Hyalin erityisesti siksi että mielestäni ylioppilaskuntaan ja yliopistoon tuli vaikuttaa nimenomaan niistä kumpuavien arvojen kautta.

Hyalissa tiesin olevan ihmisiä 7 eri tiedekunnasta ja toiminnan olevan sellaista että kaikille löytyi jotain tekemistä.

Policy 4/16 | 16

HYYN EDARIT

FUKSINA EHDOLLE EDARIIN,

MIKSI?

Ninette Kouhia

Kaisa Matikainen

Juttu on kirjoitettu ennen edustajistovaalien tulosten selviämistä.

V

altio-opin opiskelijat ovat tunnettuja huomattavasta aktiivisuudestaan opiskelijapolitiikassa, ja tämä piirre korostuu aina edustajistovaalien alla. Tänäkin vuonna noin kuusi innokasta fuksia löysi tiensä eri edustajistoryhmien listoille. Millaista on olla ensimmäisen vuoden opiskelija ja edariehdokas? Millä perusteella fuksit valitsevat listansa? Kaisa Matikainen Opiskelijoiden sosiaalidemokraattisesta yhdistyksestä sekä Ninette Kouhia Sitoutumattomasta Vasemmistosta avaavat syitään ehdokkuuteen.

Kaisa Matikainen Opiskelijoiden sosiaalidemokraattisen yhdistyksen listalta kertoo, että häntä pyydettiin OSY:n ehdokkaaksi jo kesällä.

Perusasiat HYY:stä Kaisa kertoo tietäneensä jo aiemman järjestötoiminnan kautta, enemmän hän perehtyi asiaan ehdokaspyynnön jälkeen ennen lukukauden alkua. Hänen motivaatiotaan selittää se, että HYYn toiminta näyttää hänelle ”mielenkiintoiselta ja houkuttelevalta”.

Sitoutumattoman vasemmiston ehdokas Ninette Kouhia halusi lähteä ehdolle heti fuksivuonna, sillä kahden vuoden odottaminen seuraaviin vaaleihin tuntui liian pitkältä. Ninette haluaa olla mukana

Policy 4/16 | 17

mielekkäässä omien arvojensa mukaisessa opiskelijapolitiikassa, johon HYY:n edustajisto tarjoaa hänelle mahdollisuuden. Ninetelläkin aiemmat luottamustehtävät vaikuttivat edustajistoon hakemiseen, tehden siitä hänelle luonnollisen jatkumon. Kaverit ja tutut, jotka olivat toimineet aiemmin edaattoreina, olivat kertoneet hänelle perusasioista. ”Ajattelin, ettei minulla ole mitään menetettävääkään” Ninette kertoo.

LISTAN VALITSEMINEN ON HAASTAVAA Listan valitseminen on varmaankin suurin kysymys vaaleissa kaikille ehdokkaille. Kuitenkin voisi luulla, että erityisesti fuksille se on vaikeaa vähäisemmän pohjatiedon vuoksi, mikä voikin altistaa jonkinlaiselle yksisilmäisyydelle listaa valitessa.

Ninette oli pohtinut Vihreiden ja Sitoutumattoman vasemmiston listoille ehdolle lähtemisen välillä.

Sitoutumattoman vasemmiston arvot olivat kuitenkin hänelle läheisemmät. Myös samalta listalta ehdokkaaksi lähteneet ystävät kannustivat häntä.

Kaisalle listan valitseminen oli vaikeampaa. Hänen puoluepoliittinen sitoutumattomuutensa rajoitti valintaa jonkin verran, mutta hänelle oli kuitenkin selvää, ettei hän halunnut ei-poliittiselle listalle. Hän suhtautuu kriittisesti tiedekuntien ja osakuntien listoihin, sillä samalla listalla voi olla hyvin erilaisia ehdokkaita hyvin erilaisilla arvoilla. ”En haluaisi missään nimessä joutua tilanteeseen, jossa minulle annettu ääni auttaisi oikeistolaista ehdokasta pääsemään läpi edariin” kertoo Kaisa. Kaisa myös myöntää, että ryhmän vaikutus voi olla suuri heille, jotka eivät arvioi tietoa kriittisesti tai hae tietoa itsenäisesti. Kaisa kertoo tiedostavansa monien ajattelevan, ettei fuksi tunne ylioppilaskuntaa tarpeeksi hyvin ehdokkuutta varten. Hänen mukaansa uskottavuusongelmat kuitenkin ratkeavat, sillä aito

HYYN EDARIT kiinnostus asiaan auttaa saamaan tarvittavat tiedot selville ja edariin valitut koulutetaan tehtäviinsä.

Kaisa kyseenalaistaisikin enemmän edarivaalien eikä fuksien uskottavuuden johtuen vaalien matalasta äänestysprosentista.

muun muassa työryhmien toimintaan. Tämän vuoksi fuksinkin kannattaa lähteä ehdolle.

KANNATTAAKO EHDOKKAAKSI LÄHTEMINEN? Kannattaako fuksina todella lähteä ehdolle? Eivätkö fuksisyksyn tapahtumat ja puoli-ikuinen krapula estä tehokasta kampanjointia? Ninette myöntää kiirettä pitäneen yleisen elämänhallinnan kannalta, mutta hänelle ehdokkaaksi lähteminen oli kuitenkin hyvä päätös. ”Olen saanut tutustua moniin inspiroiviin tyyppeihin ja saanut paremman käsityksen HYY:stä ja opiskelijapolitiikasta” hän sanoo.

Kaisalle läpipääsy ei ole olennaisin kysymys, sillä myös varaedaattorina on mahdollista osallistua

teksti: Vivi Säiläkivi Kirjoittaja on maailmanpolitiikan tutkimuksen fuksi

Voolaiset edarivaaleissa: Voolaisista HYYssä vaikuttavat jatkossa HYYn hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto, HYAL, HYYn hallituksen varapuheenjohtaja ja edaattori Ada Saarinen HYVi, sekä edaattori Laura Kolehmainen, SitVas. Voolaisia varaedaattoreita on useita. Erityisen lähelle edaattorinpaikkaa pääsivät SitVasin Lauri von Pfaler, Kokoomuksen Jarkko Nissinen ja OSYn Joonas Aitonurmi.

Sivuhuomiona mainittakoon, että Ada Saarisen tekemien laskelmien mukaan voolaiset saivat jotakuinkin 400 ääntä koko vaaleissa, mikä olisi riittänyt kolmeen paikkaan mikäli voolaiset olisivat olleet yksi yhtenäinen lista. Hyvä Voo!

Policy 4/16 | 18

POP-päivät 2016

Matka Manseen ja takaisin; VOO Politiikan opiskelijoiden päivillä 2016

M

ikä yhdistää politiikan opiskelijoita, gambinaa ja jännittävää maakuntamatkailua ympäri Suomen? No Politiikan Opiskelijoiden Päivät eli POP-päivät tietty. Viime vuonna Helsinkiin päätynyt kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Tampereella, tuolla mustan makkaran ja rauhantutkimuksen luvatussa maassa (kaupungissa).

Matkaan lähti monipuolisesti kolmen eri vuositason voolaisia yhteensä noin 11 kappaletta, ylittäen Polholaisen edustuksen määrän (2 hlö) ensimmäistä kertaa sitten tapahtuman ensimmäisen järjestämisen Turussa vuonna 2011.

Tiukkaa debattia poliittisesta luottamuksesta Kuten aina ennenkin, vietettiin perjantain päiväosuus tutustumalla paikalliseen tutkimustarjontaan luentojen ja paneelin muodossa. Kuudessa tunnissa ehdittiin käydä läpi EU:n globaalistrategian tulkintaa, Suomen Venäjä-puheen muutoksia, kvantitatiivisia tilastoja poliittisesta luottamuksesta sekä Suomen ja EU:n yhteistä suhdetta. Loppuhuipennuksena järjestetty Arktinen paneeli kokosi taas niin tutkijoita kuin poliitikkojakin puhumaan Suomen ja pohjoisten jäävyöhykkeiden tulevaisuudesta.

Erityisen mielenkiintoisina voolaiset pitivät valtio-opin professori Tapio Raunion pitämää Policy 4/16 | 19

Brexit-fokusoitunutta luentoa (tuleeko ”kova” vai ”pehmeä” Brexit?) sekä Elina Kestilä-Kekkosen kvantitatiiviseen aineistoon pohjautunutta poliittisen luottamuksen luentoa, jossa voitiin todeta muun muassa positiivisen talouskehityksen ja EU-luottamuksen välisiä yhteyksiä. Jälkeenpäin pohdittiin muun muassa demokratian oikeutusta tilanteessa, jossa koetaan kansan valitsevan ”väärin”.

Venäjän mafia ja muuta kivaa sitseillä Iltaohjelmaan kuuluivat perinteiset toverisitsit maakuntamalliin. Sitsien teemana oli jokaiselle kaupungille etukäteen annettu jokin pohjoinen maa, Tampereen itse edustaessa Suomea.

Helsingille jäi tässä ruletissa rakas naapurimaamme Viro, joka pukeutumisen suhteen näkyi voolaisten keskuudessa lähinnä viinan tunnollisena nautiskeluna sekä ajoittaisena risteilyemäntälookina.

Erityismaininnan pukeutumisesta ansaitsivat tässä tapauksessa Rovaniemen valtio-opin dopingista kärähtänyt hiihtoasuinen edustus. Myös Jyväskylän Venäjä-teemainen mafiapukeutuminen karvalakkeineen oli mieleenpainuva. Erityisesti, kun allekirjoittaneen jyväskyläläinen yllätysavec iski pöytään täyden pullon Smirnoffia ennen kuin alkuruoka oli edes tarjoiltu. Ymmärrettävistä syistä loppusitsit kuluivat hilpeissä tunnelmissa.

POP-päivät 2016

”PUNISHMENT, PUNISHMENT!” Maakuntasitseistä mainittakoon vielä se tärkein ja helsinkiläisille omituisin piirre, eli rangaistuskulttuuri. Jos teet jotain sitsietiketin vastaista (et esimerkiksi katso skoolatessa pöytäseuruettasi silmiin), voidaan sinut ilmiantaa ns. ”toastmastereille”.

Nämä sitsietiketin valvojat keksivät sinulle rangaistuksen jonka tulet sitten muiden rikkeistä kiinni jääneiden kanssa suorittamaan koko sitsiyleisön eteen.

Rangaistukset vaihtelevat klassisesta kossuviestistä aina useamman hengen tanssispektaakkeleihin, mitä toastmasterit ikinä hyvän maun rajoissa keksivätkään (tosin kerran Jyväskylässä paikallisen puheenjohtajan käsiin teipattiin dildo, mutta se taisi olla vasta jälkiruualla). Tänä vuonna todistimme muun muassa erilaisten Gambina-piimä-rypsiöljy-yhdistelmien nauttimista, useamman poliittisen performanssin, sekä väkiviinietikan juomista suoraan pullosta. Ei dildoja, onneksi.

Rangaistukset lienevätkin yksi syy sille, minkä takia maakuntasitseillä ihmiset tuntuvat olevan niin kovin päissään jatkuvasti; et sinäkään väkiviinaetikkaa selvin päin joisi, tai ainakin yrittäisit peittää maun jollain muulla viinalla jälkeenpäin. Toisaalta suurin osa rangaistuksista liittynee myös alkoholin nauttimiseen, mikä lisää sitsiseurueen kännin määrää huomattavaksi.

Voolaisista erityisesti puheenjohtajamme Jarkko Nissinen kävi monta kertaa hakemassa itselleen rangaistuksen, hyvässä hengessä toki, eikä toisen vuoden opiskelija Leevi Saarikaan kovin kauas kakkoseksi jäänyt. Jokainen läsnäoleva voolainen taisi päästä osaksi rangaistusperinnettä viimeistään siinä vaiheessa, kun Tampereelle lahjaksi annettu pullo Saaremaa vodkaa kiersi pakollisen rinkinsä antajien keskuudessa. Hyi. Muista yksityiskohdista olikin sitten vaikea pitää lukua. Tunnelma oli poliittis-valtiotieteellinen ja tamperelaisten sitsilaulukulttuuri, erityisesti kappale ”Näin me tehdään Tampereesta Helsinki” Shangri-La-sanojen pohjalta oli huippu.

Policy 4/16 | 20

POP-päivät 2016

Viinillä ex-suurlähettilään kanssa Lauantaihin herättiin lievässä tai ei-niin-lievässä krapulassa mutta muuten hyvässä kunnossa.

Kukaan ei ollut kadonnut lopullisesti Mansen yöhön. Pääohjelmanumerona osallistui VOOn edustus tamperelaisten politiikan opiskelijoiden ”Viiniä sohvalla”-tapahtumaan. Konsepti on itsessään nerokas: sen sijaan että joku merkittävän uran tehnyt politiikan henkilö tai virkamies kutsuttaisiin puhumaan luentosalille ihmisiä, kutsuttiin hänet tällä kertaa jonkun opiskelija-asunnon sohvalle juttelemaan, juomaan viiniä ja kertomaan urastaan.

Tamperelaiset olivat kutsuneet erään opiskelijan sohvaa lämmittämään entisen Suomen YK-suurlähettilään Kirsti Lintosen. Yksi ensimmäisistä KAVAKU:un valituista naisista ikinä osasi kertoa tarttuvia tarinoita niin opintoajoistaan Helsingissä kuin ajastaan ulkoasiainministeriössä, sekä tapaamistaan ihmisistä.

Policy 4/16 | 21

Pitkän uran tehneenä Lintosella oli myös mielipiteitä YK:n uudesta pääsihteeristä aina Syyrian konflitkin potentiaalisiin ratkaisuyrityksiin asti, ja debattia syntyi paljon. Alhainen keskustelukynnys ja viini auttoivat asiaan, ja moni voolainen varmasti toivoisi samanlaisen konseptin leviävän myös Helsinkiin, mikäli jollain tarpeeksi iso olohuone vain tähän tarkoitukseen olisi.

POP-päivät lopetettiin iltapäivällä yhteiseen saunaja naposteluhetkeen, jossa käytiin myös läpi taannoisen Helsingissä järjestetyn, Iltakoulun, VOOn ja Maanpuolustuskorkeakoulun välisen konfliktinratkaisusimulaation tuloksia. Kunkin järjestön edustajat esittelivät omaa näkemystään aiheesta, ja hyvästejä heitettiin niiden puolesta, jotka jo tuolloin joutuivat lähtemään paluumatkalle kohti opiskelijakaupunkiaan.

Teksti: Vilma Maukonen Kuvat: Maarika Kujanen

POP-päivät 2016 Mitä mieltä VOOlaiset olivat POP-päivien tunnelmasta ja ohjelmasta?

uri oli tosi erilainen, ja oli kiva että siinä ehti jutella vierustovereitten kanssa toisin kuin esimerkiksi voon sitseillä -Ninette, VOOn fuksi

POP-päivissä parasta oli yhteishenki. Mieleenpainuvinta oli puheenjohtajien kanssa tyhjennetty jallupullo saunassa. Lopputuloksena kansallinen strategia.

-Jarkko, 3. vuoden opiskelija ja VOOn pj.

Miten hyviä jokainen puhe ja paneeli oli, oli oikeesti todella mielenkiintosia! Tapio Raunion Brexit oli hyvä. Ja no sitseil nyt oli tottakai älyttömän hauskaa! Varsinkin se viiniä sohvalla tapahtuma, ihana et sinne oltiin saatu niin pitkän ja hienon uran tehnyt henkilö rennosti juttelee opiskelijoiden kanssa.

-Laura, VOOn fuksi

POP-päivät keräsivät jälleen ihanan politiikan tutkijoiden klaanin kasaan ja ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua! Ympyrän sulkeutuessa Tampereelle korostui, miten tärkeää on päästä tutustumaan ihaniin opiskelijatovereihin ympäri Suomea. Vaikka yliopistomme kasvattina sitsikulttuurin erilaisuus vähän järkyttikin, oli tunnelma odotetun letkeä ja riehakas. Ensi vuonna nähdään!

-Jasmin, 3. Vuoden opiskelija Siellä tuli semmoinen akateeminen yhteenkuuluvuuden tunne! Luennot oli hyviä, oli mielenkiintoista kuulla miten tärkeetä politiikan tutkimus on esimerkiksi vallan vahtimisen kannalta. Sitsikulttu-

Parasta ja mieleenpainuvinta oli kyl se jengi jota siel oli! Ja yksittäisenä tapahtuna ehdottomasti kovin oli tää viiniä sohvalla Hämeentiellä!

-Leevi, 2. Vuoden opiskelija Parasta oli ehdottomasti Viiniä sohvalla, koska siinä sai aivan uudenlaisen kuvan huippudiplomaatin työstä. Mieleenpainuvinta oli tamperelaisten erilainen sitsikulttuuri!

-Saska, 2. Vuoden opiskelija

Policy 4/16 | 22

POLICYN SUURI VIINA-ARVOSTELU

O

n marraskuinen sunnuntai, ja lumi leijailee hiljakseen maahan. Pakkanen kiristyy. Jätkäsaaren suojissa on alkamassa Policyn nykyisen ja uuden toimituksen ilta, jossa tiukkaakin tiukempi arvosteluraati tutustuu Alkon ja Viron viinavalikoimaan.

Mikä onkaan talvi-iltaan parhaiten sopiva lämmittävä, ja mikä kannattaa jättää hyllyyn? Tähän kysymykseen etsimme ratkaisua kuuden tiukan alkoholijuoman kautta, jotta te, rakkaat lukijat, tiedätte mihin turvautua Suomen synkässä talvessa.

Viina numero 1: SHIPS SCHNAPPS ≈ noin 7 euroa

Arvostelu toteutettiin anonyymeinä kommentteina, ja ensivaikutelma muodostettiin hajun ja ulkonäön perusteella. Seitsemän hengen raadille paljastettiin maisteluun otetut viinat vasta siinä vaiheessa, kun kaikkia oli vedetty se yksi pakollinen shotti. Näin luonnollisesti varmistettiin tutkimuksen reliabiliteetti. Viinoiksi valikoitui tuotteita eri alkoholimäärien, hinnan ja toimituksen senhetkisen varastotilanteen mukaan. Arvostelu toteutettiin asteikolla 1-5 1 tarkoittaen tosi pahaa ja 5 tarkoittaen tosi hyvää.

“Ei niin paha kuin luulin”

Policy 4/16 | 23

Ensireaktio ”Tärpätti tuoksuu, kynsilakanpoistoaine?”

“ONKO PAKKO JUODA???”

“Geneerinen tuoksu” “Joku perus viina, aika mieto. Ei pistävää hajua”

Maistelun jälkeen

“Keskimääräistä viinaa pahempaa, hapokasta” “Talviyötä lämmittävää” *juo kokista heti maistettuaan…*

Yhteenveto: Ship Schnapps jakoi mielipiteitä, niin

hajun kuin maunkin suhteen. Vanhat tekijät julistivat juoman perustavaraksi. Osa raadista koki maun

hedelmäiseksi, osa taas näki viinan selkeästi olevan maustamaton. Osa koki, että kyseinen viina meni alas helposti ja oli mietoa, muutama taas koki kurkkupoltetta ja hapokkuutta. Viinaa veikattiin muun muassa Smirnoffiksi. Kaiken kaikkiaan erittäin paljon mielipiteitä jakanut viina.

Mihin sopii: Väittelyn aloittamiseen joulupöydässä

siitä, lämmittääkö tämä nyt oikeasti ketään talvella vai ei. Tai onko sitä makua.

Kokonaisarvosana: 20/35 Viina numero 2: SUOMIVIINA ≈ noin 11 euroa Ensireaktio ”Ei haise miltään” “Epäilyttävää, kun ei haise miltään”

Maistelun jälkeen “TOSI HYVÄÄ” “Eieieieieeiii” “Joku sivumaku” “Ihan kuin vettä, raikas annos jäävettä, koskenkorvamainen, mieto” “Ei niin katkeraa jälkimakua”

Yhteenveto: Hajuton yleisolemus herätti osassa raatia hilpeyttä, osassa epäluuloa. Moni ei tiennyt mitä odottaa. Maistelussa raadin yleinen konsensus yhtä osallistujaa lukuun ottamatta totesi, että viina oli kohtuullisen miellyttävä, sillä mitään pistävää jälkimakua ei tullut. Mauttomana sitä ei kukaan kuitenkaan pitänyt, ja alkoholin sivujuonteita pohdittiin. Viinaa veikattiin Russian Standardiksi.

Positiivisen vastaanoton saanut viina.

Raati reagoi usein voimakkaasti ainutlaatuisiin makuelämyksiin

Mihin sopii: Kaiken ja kaikkien kanssa-viina, pikkujoulujen piilopullo nro 1, jota voi siemailla myös opiskelija itsenäisyyspäivänä Finlandia-vodkan puutteessa.

Kokonaisarvosana: 24/35 Viina numero 3: KULLI VODKA≈ noin 8 euroa Ensireaktio “ Haisee voimakkaasti viinalta” “ Saatanan kamala haju, ykkösen haju”

Maistelun jälkeen “Ihan kamalaa” “Hyi saatana” “Lievä sitruuna maistuu” “Desinfiointiaineitta” Yhteenveto: Mainittakoon, että mikään muu viina

ei saanut raadilta yhtä yksimielistä vastaanottoa kuin tämä virolainen ihmejuoma, joka natiivikielellään tarkoittaa “Haukkaa”. Sekä haju että

Policy 4/16 | 24

varsinkin maku saivat tuomaristolla vedet silmiin. ”Hyi saatana” kuului niiden suusta, ketkä juomaa nautittuaan enää pystyivät puhumaan. Juoman veikattiin olevan Viru Valgea tai Vergiä. Joku onneton oli tuntevinaan juomassa hennon sitruunan maun, prosentteja povattiin olevan paljon, ja jälkipolte oli kamala. Tuomaristo oli yksimielinenEI.

Mihin sopii: Fuksiaisiin fuksien juotavaksi ja tuh-

mille lapsille joululahjaksi risujen sijaan. Lämmittää liikaakin

Kokonaisarvosana: 7/3 Viina numero 4: EESTI STANDARD ≈ noin 7 euroa + laivalippu Tallinnaan Ensireaktio “Marjaisa tuoksu, mutta haisee silti viinalle”

ok”, tosin viimeisin mielipide saattoi olla Kullin vaikutusta. Prosentteja todettiin olevan paljon, poikkeuksena yksi raatilainen, jonka mielestä tämä “ei ollut viinaa lainkaan”. Joku veikkasi juomaa värjätyksi Viru Valgeksi. Kaiken kaikkiaan pettymys oli kuitenkin suuri, sillä juoman odotukset olivat korkealla.

Mihin sopii: Muiden huijaamiseen, kuin kaunis joululahjapaketti täynnä sanomalehtipaperia. Juomassa lämmittää lähinnä väri

Kokonaisarvosana: 15/35 Viina numero 5: VANILIJAKOSSU ≈ noin 17 euroa Ensireaktio: “Haisee vaniljalle”

“Ei voi olla pahempaa kun 3”

“Haisee kynsilakanpoistoaineelle, semmoista hoitavaa kynsilakanpoistoainetta”

“Tää on kuitenkin jotain karpalolonkeroa”

“Esanssi”

Maistelun jälkeen: “Gambinan oloinen, ei kuitenkaan sama” “Karpalolonkeron makuinen, ihan ok” “Tuoksuu paremmalta kun maistuu, odotukset oli korkeammalla” “Yskänlääkettä” “On tämä parempaa kuin 3” ”Hyi”

Yhteenveto: Kullista toipuminen vei aikansa, mut-

ta Viron laatutarjonta ei loppunut siihen. Kauniin jouluinen punajuoma ei kerännyt raatia taakseen, vaikka karpaloinen tuoksu herättikin toivoa paremmasta. Maku todettiin olevan joko “paska” tai “ihan

Policy 4/16 | 25

Loppua kohden nautittu alkoholi alkoi näkymään myös raadin hilpeässä mielentilassa

Maistelun jälkeen

“Kevyt juotava oli”

“Vaniljaviinaa”

“60% ainakin”

“Kermainen mutta siinä oli vähän poltetta matkalla”

Yhteenveto:Hajustahan sen jo arvaa: viimeisenä

“Tosi jees”

maisteltiin giniä. Nenätuntuma oli monille miellyttävä, maku ei aina niinkään. Toimitusta jäi kovasti kiinnostamaan, miltä mainittu katajanmarjapontikka oikein maistuu. Oikein makuisa, ei-viinainen viina. Todettiin jatkoilla sopivan kovin hyvin yhteen tonic-veden kanssa

Yhteenveto: Tiukkojen virolaisten jälkeen oli aika

Mihin sopii: Joulusaunaan- ennen, jälkeen ja kos-

“Suklainen, pehmeä” “Viinajäätelöön sopiva” “Kossucolaa kun tekisi tästä, tulisi vaniljakolaa”

hiukan hengähtää vaniljalla maustetun koskenkorvan muodossa. Haju todettiin miellyttäväksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joista toinen julisti juoman haisevan kynsilakalta, ja toinen taas piti hajua turhan esanssisena. Maku sai lähinnä positiivisen vastaanoton, jopa ryhmän skeptikoilta, ja juomaa oltiin lisäämässä niin jäätelöön kuin kokikseenkin (Pro tip: se toimii hyvin kokiksen kanssa). Ei poltetta.

ka vaan

Mihin sopii: Sille krantulle kaverille joka ei juo viinaa, mutta joka ei huomaa jos sekoitat tätä hänen glögiinsä

3.Ships Schnapps 20

Kokonaisarvosana: 21,5/35

Viina numero 6: TANQUERAY GIN ≈ 31,90 euroa Ensireaktio: ”Tämä on giniä” “Hyi saatana” ”Katajanmarja tuoksuu, haisee yrtiltä”

Maistelun jälkeen: “Hyi saatana, niin vittu giniä” ”Katajanmarjapontikkaa”

Kokonaisarvosana: 16,7/35

Lopputulos: 1.Suomi-viina 24 2.Vaniljakossu 21,5 4.Tanqueray Gin 16,7 5.Eesti Standard 15 6.Kulli Vodka 7 Voittajaksi viinavertailussa selvisi kaikkien yllätykseksi Suomi-viina, jonka raikkaus ja jälkipoltteen puute miellytti raatia. Vaniljakossu selvisi makeudellaan kakkoseksi, ja virolainen halpaviina Schips Schnaps jäi tiukasti kolmanneksi johtuen mielipiteiden jakautumisesta.

Gini ylsi neljänneksi jopa ilman tonicia ja Eesti Standard petti monien odotuksen jääden viidenneksi. Kullin jumbosijaa ei kyseenalaistanut kukaan. Tutkimus sen osoittaa, suosi koti-

maista!

Teksti ja kuvat: Meeri Smolander, Vilma Maukonen & Policyn toimitus Kirjoittajat ovat innokkaita viinifaneja ja skumppa-addikteja Policy 4/16 | 26

VIHAINEN VOOLAINEN

ITUTUKSEEN KUOLLA?

VOIKO V

P

alstanpitäjää ei satu kiinnostamaan pätkääkään, missä vaiheessa opintojaan itse kukin sääty räpiköi – vihaisen VOOlaisen vihaisuus on näet viime kuukaudet kohdistunut lähinnä kanditutkielman kanssa taisteluun. Toistaiseksi kyseisessä sodassa on ollut vain häviäjiä, ja lähestyvät deadlinet tuottanevat vielä lisää kuolonuhreja. Viimeistä tuomiota odotellessaan (ja kandinteosta laistaessaan) VOOlainen päättikin suorittaa akateemista synninpäästöä laatimalla KYMMENEN KANDIKÄSKYÄ, joita jokaisen sielun sietäisi noudattaa: 1. Tämä on kandidaatintutkielma, sinun päätehtäväsi. Sinulla ei saa olla muita päätehtäviä.

Lopputili töistä, koira piikille ja lapset huostaanottoon – nyt keskitytään vain ja ainoastaan asiaan.

Esteet sinun ja tutkielman välillä ovat pelkkiä tekosyitä. Riuhdo häiriötekijät irti juurineen.

2. Älä käytä väärin kandidaatintutkielmasi teorioiden nimiä.

Tai mitään muutakaan teorioihin liittyvää, ne kun ovat tässä hommassa sitä mitä hallituksen sekoilut opposition kannatukselle. Ajattelit tulla toimeen ilman teoreettista viitekehystä? Nauti hylätystä kandistasi.

5. Älä tapa kiinnostusta tutkielmasi aiheeseen.

Se kuolee kyllä muutenkin, kun jokaisen päivän jokaisella kellonlyömällä metsästät tietoa teemastasi 6. Älä tee aiheenvaihtorikosta.

Tovin yhtä teemaa runkattuasi alkavat ihan mitkä tahansa muut aiheet tuntua kiihottavammilta. Vaikka miten tekisi mieli tehdä huorin jonkun toisen aineiston tai aihealueen kanssa, pysy lestissäsi. Erityisesti jos suhteesi alkuperäiseen teemaan on ollut pitkä ja tuottanut jo joitakin sivuja jälkikasvua.

7. Älä varasta, niin että jäät kiinni.

Ja aivan varmasti muuten jäät, terveisin jokaista neronleimaustasi aina askelen edellä olevat plagiaatintunnistusjärjestelmät.

8. Älä lausu väärää todistusta lähdekirjallisuudestasi.

Viittauskäytännöt ovat ankarampia kuin rotupolitiikka Natsi-Saksassa. Noudata niitä kuin olisi kyse muustakin kuin parista vuosiluvusta tai sivunumerosta – vaikka harvemmin on.

9. Älä tavoittele lähimmäisesi tutkielmaa.

Mikäpä onkaan vittumaisempaa kuin opponoida opiskelutoveria, jonka tutkielma on aivan törkeän paljon parempi kuin omasi. Niele kateutesi – se kasvattaa luonnetta. Ehkä.

3. Älä missään tapauksessa pyhitä lepopäivää.

Ei yhtä kanditonta päivää ilman kahta – laiskottelukierre syntyy kuin itsestään. Parasta siis olla pitämättä lainkaan taukoja. Mikään tilanne ei ole liian pyhä tutkielman teolle – vähintään lähdeluette- 10. Älä tavoittele lähimmäisesi, puolisosi, työntekiloa voi rustata vaikka mummon uurnanlaskussa. jöittesi, karjasi tai kenenkään muun sellaisen tahon apua, joka ei työprosessiisi kuulu.

4. Kunnioita kandiohjaajaasi.

Antaa lehmien märehtiä laitumellaan ja kumppanin Jos saat kuulla jonkun ideasi olevan paska, se on täyttää toimeentulotukihakemusta keittiössä, sinä luultavasti aivan uskomattoman paska. Hyvät neuv- selviydyt tästä toimesta omin neuvoin. Se joka leikot ovat tässä todellisuudessa lakeja, joista ei jousteta. kiin ryhtyyy, se loppuun saakka kärsiköön.

Kirjoittaja on anonyymi voolainen, joka kamppailee kandinsa kanssa Policy 4/16 | 27

DARRASKOOPIT Darra, tuo olotiloista esoteerisin, on saanut monenkin valtiotieteilijän harrastamaan sivuaineena tähtitiedettä kun aamulla näkökentässä näkyvät kaikki eläinradan merkit ja päivän ennuste näyttää heikolta. Policyn astrologinen osasto kertoo sinullekin muutokset darraelämässäsi tulevana vuonna.

Darraskoopit kirjoitettiin luonnollisesti darrassa.

Oinas 20.3.–19.4.

Oinaan darra on ulkopuolisen silmään ärsyttävän kivuttoman oloinen. Tämä johtuu siitä, ettei Oinas ole henkisesti edes paikalla. Oinaan sielu liitää jossain aivan muualla samalla kun keho vain suorittaa perustoimintojaan vailla sen suurempaa tiedostamista.

Härkä 20.4.–20.5.

Härkä on sen luokan kaataja, ettei darraa ehdi kokea kun herää vasta kahden päivän päästä. Näin Härkä ei ymmärrä kaikkien muiden valitusta jomottavasta päästä ja yleisestä homeisesta olosta, sillä ei koskaan tajuttomuudeltaan niitä ole päässyt kokemaan.

Kaksonen 21.5.–20.6.

Kaksonen on darrassa elementissään, silllä Kaksosen koko elämä on eriasteista krapulaa päivästä toiseen ja tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä alkoholin kanssa. Kaksonen kärvistelee mutta nauttii samalla darran parhaista puolista: armollisuudesta omaa itseä kohtaan ja kokiksesta.

Rapu 21.6.–22.7.

Rapua kolottaa darrassa kuin olisi vanhempikin valtiotieteilijä. On noidannuolta, suonenvetoa, lonkkakipua, niskakipua, yleistä kipua ja maailmantuskaa. Kaiken tämän syy on Ravun mukaan darra, mutta kannattaisi silti käydä vaikkapa hierojan juttusilla.

Leijona 23.7.–22.8.

Leijona suhtautuu darraan filosofisesti, nöyryyttä opettavana kokemuksena. Kaikesta voi oppia jotain ja Leijona siteeraakin darrassa toveriensa olotilojen iloksi historiaa, sillä jo muinaiset roomalaiset orgioidensa jälkeen…

Neitsyt 23.8.–22.9.

Puuh puuh...kirjoittajan välikuolema iski tässä vaiheessa Neitsyen tähtimerkkiin. Ei pysty, ei pysty enää ennustamaan…. Toisaalta, Neitsyenkin darra on pelkkää välikuolemaa kännien välissä.

Vaaka 23.9–22.10.

Vaaka tasapainottaa darran olotiloja mitä mielenkiintoisimmilla rohdoilla ja kotikonsteilla, jotka ihan takuuvarmasti toimii. On raakaa kananmunaa, piimää sitruunan kera, jauhettua buranaa kokiksessa, you name it!

Noitarumpukaan ei ole liian kaukaa haettu vaihtoehto kun olotilat ovat näin maagisia.

Onko darra?

Skorpioni 23.10.–21.11.

Konservatiivinen Skorpioni luottaa vanhoihin, hyviksi havaittuihin darransietokeinoihin. Edellisenä iltana on tuotu kotiin joko pitsa tai vanha kunnon Jaskan grillin Kannibal, jota sitten jääkaappikylmänä aamulla nakerretaan kera kokiksen. Vanhassa vara parempi, sanoi Skorpioni.

Jousimies 22.11.–21.12.

Jousimiehen krapula on vimmainen. Morkkista koitetaan paikata siivoamalla kämppä, pesemällä pyykit ja tamppaamalla matot vaikka henki menisi. Kyllä siinä veto jossain vaiheessa loppuu kesken ja Jousimieskin laskeutuu muiden kuolevaisten joukkoon, mutta ainakin on puhtaat lakanat ja kämppä tuoksuu sitruunalle!

Kauris 22.12.–20.1.

Hitto vieläkö näitä on...pakko saada kahvia…Kauris jotain...en mä tiedä enää hyi hitto….Kauris on kaunis darrassakin, sovitaanko niin?

Vesimies 21.1.–18.2.

Jaksaa vielä….Vesimies on jokaisen valtiotieteilijän vertaistuki kun krapula on pahimmillaan. You’ll get over it, toteaa Vesimies lempeällä radioäänellään ja maailma näyttää ainakin hetkellisesti valoisammalta. Poteeko Vesimies itse darraa, sitä ei kukaan tiedä. Hän on kuitenkin darrassa läsnä, juuri Sinun kanssasi.

Kalat 19.2.–19.3.

Kala on tunnettu kielitieteilijä ja norjan puhuminen onkin Kalojen darran keskeinen muoto. Siinä jäävät Gorgorothin ja Immortalin kaltaiset true norwegian black metal-mestaritkin kakkoseksi kun Kalat aloittaa örinäsoolon Gustavsbergin WC-vahvistimella.

Policy 4/16 | 28

DEAR WEKI Palstalla vastaillaan valtiotieteilijöiden ja valtiotieteilijöiksi identifioituvien kysymyksiin elämästä ja sen elämisestä

Hei pikku hupsuttelijat! Kiitos lukuisista kysymyksistä! Lomat on nyt lusittu, syksyn lehdet varisseet, nyt jo kurkkivat tontut... Ainoa varma ja pysyvä on muutos sekä se, että Wekin puoleen voi aina kääntyä (eikä SE ole mikään komposti).

Moikku Weksa!

Mitä teet sillon kun et auta meitä eksyneitä löytämään sivistyksen valoa? Onko sulla esim. lemmikkiä? t. Koirafani90 Hyvä Koirafani90, vaikka noloja kysymyksiä ei olekaan, menee tämä kysymys hieman ihon alle... Jo kysymyksen asettelu, saanen huomauttaa, on kovin normatiivinen ja rajoittunut!

Parahin HOT-poju, Käytäntö (lat. practicus nonexistemus) on harvinainen olento, jonka luonnollinen elinympäristö harvoin risteää teidän HOT-pojujen, puhumattakaan MAP-pojujen elinympäristön kanssa. Lähimmäksi valtio-oppineet itsensä etsijät ovat käytäntöä päässeet teoretisoimalla sitä.1) Ei ole lainkaan ihme, jos hämmentyneet HOT-pojut pitävät sitä urbaanilegendana tai teekkareiden kiusoitteluna.

Mikäli haluat tutustua käytäntöön lähemmin, kehotan sinua soittamaan jollekin isovanhempiesi sukupolven edustajalle tai sille kaverillesi, joka ei valinnut perustaa tulevaisuuttaan päämäärättömälle haahuilulle, vaan meni oikeisiin töihin.2) Älä kuitenkaan vaivu epätoivon alhoon; sinullekin on paikka kiertokulussa. Muiden nauru ja pilkka jäisi täysin turhaksi, jollei sille olisi kohdetta. Kohde olet sinä.

1).A. Holma, 2016: ”Kireä esinahka on yllättävän yleinen vaiva, eikä se liity tähän välttämättä mitenkään.”

Entä jos se olenkin minä joka nauttii pitkistä kävelyistä Keskuspuistossa? Panta kaulani ympärillä, hihna kireällä ja kaikki neljä tassua lenkkipolulla. Mutta kuka voisi olla hihnan toisessa päässä? Mietipä sitä, tirkistelijä. Vuh ja räyh.

2.)B. Spears, 2013: ”You better work, bitch.”

Hei taas rakas Weki! Kiitos edellisestä vastauksestasi, sain siitä hetken mielenrauhan. Nyt kuitenkin ihmetyttää taas! Nimittäin, minulle sanottiin työhaastattelussa etten omaa mitään käytännön taitoja. Jäin miettimään, että mitä on käytäntö?

Jotain syötävää? Ja mihin niitä käytäntöjä tarvitaan? Voinko kirjoittaa graduni käytännön taidoilla? Weki, auta mua...tuu mua vastaan!

Tervehdys! Joku oksensi tuossa taannoin matkailuauton ylälaverilta ystäväni tavaroiden ja vaatteiden päälle sekä itse punkalle, joka oli varattu samaisen herrasmiehen petipaikaksi. Irvileuat syyttävät teosta allekirjoittanutta. Toki tilanne näyttää kannaltani lohduttomalta, sillä olin sattumoisin kömpinyt kyseiselle patjalle sammumaan ja rinnuksiltani löytyi erinäisiä laatan jäämiä. Uskon kuitenkin, että kyseessä oli muuan Hannes. Se on muutenkin ollut viime aikoina hieman outo. Siskonikin haukkui hepsankeikaksi*.

Yours, HOT-poju Policy 4/16 | 29

Katso myös: B. Spears: ”What’s practical is logical, what the hell, who cares?” (Teoksesta I’m a slave 4 U, 2001)

Miten on, kuka todellisuudessa oli tämän katalan tempauksen takana? yst. terv. yks Rami vaan Parahin Rami, ensimmäinen askel asian ratkaisemiseksi on myöntää, että sinulla on ongelma. Miten tämä nyt taas tähän meni.

“

Kireä esinahka on yllättävän yleinen vaiva, eikä se liity tähän välttämättä mitenkään.”

Rakas Weki, mitä tehdä kun alokoholitoleranssi on Alkoholi voi kohtuullisesti käytettynä olla oikein mu- yliopistoelämän myötä kasvanut niin suureksi, että kava seurajuoma. Jopa pieni hassuttelu sen vaikutuk- sopivan hiprakan saavuttamiseen menee nykyään sen alaisena saattaa toisinaan olla ihan paikallaan. kerralla koko opintotuki?

Liika on kuitenkin liikaa.

Nimim. Juoppo-Justiina Päätös väkijuoman vähentämiseksi sinun on tehtävä itse.

Parahin Juoppo, Voin nostaa sinulle muutaman varoittavan ja toivottavasti herättelevän esimerkin taannoisesta tutkimuksestani Milloin meni yli – mikä on liikaa (E.K. Weki, 2016), jossa olen tutkinut valio-opin opiskelijoiden alkoholinkäyttötottumuksia ja seurauksia liian antaumukselliselle kossuviestittelylle.

Tilanteesi ei ole tavoiteltava, mutta todennäköinen. Vaikken itse pärjäävänä, menestyvänä ja hyvin toimeentulevana valioyksilönä tällaisiin kikkoihin turvaudu, tiedän velvollisuudekseni neuvoa teitä köyhiä talousasioissa. Siispä esitän muutaman ratkaisuvaihtoehdon helppoon ja halpaan humalaan:

Liikaa on, jos pykälistien ilmaisen viinan bileiden jälkeen erityisen riipaiseva krapula ja vapina jatkuu seuraavan vuorokauden Allun yöavaintunneille asti.

Liikaa on, kun samaiset fyysiset oireet eivät lakkaa, mutta henkisesti uskoo olevansa valmis hakemaan helpotusta Alkon väkevien hyllyvälistä. Siinä sitten hikoilet myyjättären edessä ja yrität pitää litran jallua vapisevissa käsissäsi tietäen, että tämän tarinan tulee kyllä kuulemaan koko ainejärjestö. Liikaa on, kun erehtyy taksimatkalla Vantaalta Helsinkiin luulemaan olevansa Porissa. Porissa. Koetetaan nyt edes läänintarkkuudella pysyä kartalla omasta sijainnista, jooko?

1. Hyväksikäytä ystävääsi. Näppäräksi ja edulliseksi todettu tapa on viedä kaverin juuri ostettu ja korkattu juoma. Kokenut näpistäjä odottaa toverinsa kevyttä humaltumista, jolloin anastus on huomattavasti helpompi suorittaa. Toinen vaihtoehto on näytellä itse humaltuvansa hieman; hiprakan piikkiin on helppo laittaa ”epähuomiossa” omistajaa vaihtaneet juomat.

Kippis ja parempiin suihin!

2. Hyväksikäytä tuntematonta. Jos ystävältä anastaminen ei luonnistu, on toinen kätevä tapa jäädä passiin anniskeluravintolan ovensuuhun. Alkoholilainsäädäntö on tässä täysin puolellasi: se on nimittäin paikka, jonne pahaa-aavistamattomat kanssajuhSiispä Rami, toivon sinulle tahdonvoimaa, mielenlu- lijat jättävät juomansa poistuessaan ulos savukkeelle. juutta ja pieniä mutta eteenpäin vieviä askelia kohti Kun sekä ovimiehen että röökisuiden katseet välttävät, raittiuden ja kohtuukäytön kuivan karua aroaavik- tulet sinä, ovela kettu, ja nappaat sisälle jätetyt koa. juomat. * Weki on ottanut vallan vahvoihin, mutta lempeisiin 3.Mene marjaan, köyhä. käsiinsä ja muuttanut Ramin käyttämän halventavan ja vulgaarin termin lukijaystävällisempään Tässä kaikki tällä kertaa! muotoon.

-Weki Policy 4/16 | 30

VOO VIERAAN VINKKELISTÄ

JODEL Edition

A

lunperin Saksasta lähtöisin oleva anonyymi viestipalvelu Jodel on kiinnittänyt kuluvan vuoden aikana monen opiskelijan huomion. Akkua intensiivisellä tahdilla polttava applikaatio on tukeutunut osaksi arkipäivän rutiineja, puuduttavia luentoja sekä kirjastoreissun prokrastinaatiohetkiä.

Jodelia on markkinoitu aggressiivisesti muun muassa Porthanian luentosaleissa, ja se onkin löytänyt uskollisen käyttäjäkunnan opiskelijoiden keskuudesta ympäri Suomea.

M

yös moni valtio-opin opiskelija on löytänyt tiensä Jodeliin. Applikaation anonymiteetti on kuluneen syksyn aikana houkutellut monet mukaansa ja palvelun kanavilla on nähty monia VOOta ylistäviä tunteenpurkauksia.

Herkkyyttä huokuvat viestit, jodlaukset, eivät kuitenkaan ole olleet kaikkien Jodelin käyttäjien mieleen ja VOO:ta koskevalta kritiikiltäkään ei ole vältytty.

Policy 4/16 | 31

Olikin siis aika selvittää totuus: mitä mieltä Jodelin kansa todella on VOOsta?

Mielipiteen mittaus osoittautui pienen pohdinnan jälkeen hieman hankalaksi. Kysymyksen olisi toki voinut kysyä suoraan, mutta etenkin aiemmin saatujen kriittisten kommenttien jälkeen, vastaukset olisivat saattaneet osoittautua turhankin vihamielisiksi. Palvelussa on nimittäin havaittu esimerkiksi viesti, jossa voolaisia syytettiin aivottomasta ryhmämentaliteetista. Kysymystenasettelussa Oli siis käytettävä hieman luovuutta.

Kysymys #1

”Tuntuu siltä, että nykyinen pääaine ei miellytä yhtään. Haen varmaan ensi keväänä uudestaan, oon miettiny valtio-oppia?”

Kysymys veti puoleensa lähinnä VOO:n omaa porukkaa ja synnytti lopulta pitkäksi venyneen väittelyn pääaineen tulevaisuudesta. Vastauksissa pohdittiin muun muassa sitä, onko valtio-oppia enää ensi vuonna olemassa ja kuumeneeko naisvalikoima viestinnän opiskelijoiden myötä. Muutama kannustavakin vastaus löytyi.

Kysymys #2

”Onko Jodelin kansa kiinnostunut maailmanpolitiikasta?”

Tähän vastaukset olivat pääosin positiivisia ja vaikuttaakin, että MAP on Jodelin kansansuosikki.

Osan mielestä Jodel ei kuitenkaan ollut oikea alusta keskustella aiheesta. Tästä voivat kaikki vetää omat johtopäätöksensä. Alustaan kohdistuvasta epäilystä huolimatta keskustelu äityi lopulta Trump vs. Clinton -väittelyksi.

Kysymykset #3 ja #4 ”Mitä mieltä HOTista/POTista?”

Kysymykset 3 ja 4 eivät saaneet aikaan samanlaista vastaustulvaa kuin aiemmat, minkä lisäksi vähäisetkin vastaukset olivat luultavasti voolaisilta itseltään.

Voi siis ehkä ajatella, että edes kysymys ei ollut muiden aineiden opiskelijoille tarpeeksi kiinnostava herättääkseen mitään ajatuksia. Kommentteina kuultiin kuitenkin, että politiikkaa ei esimerkiksi tarvitse mihinkään.

Kysymysten kautta kerättyjen tieojen ohella, Jodelissa on havaittu muitakin voo-aiheisia viestejä, kuten esimerkiksi: ”Lopettakaa sen VOO:n jodlaaminen t. Kaikki Otaniemessä” ”VOO:n kampukselle sentään tulee metro.”

Eniten hilpeyttä voolaisissa aiheutti POP-päivillä julkaistu jodlaus-ketju, jossa varsinkin voolaiset miehet joutuivat syyniin: ”Näin ulkopuolisena POP-päivillä kiinnitin huomiota, että lähes kaikki politiikan tutkimuksen äijät näyttää siististi pukeutuneilta pullapojilta, joiden iskä on antanu niille kaiken mitä ne on halunnu, ja nyt ne haluaa poliitikoiksi.” ”No semmosiahan ne onkin, ja tytöt jotain wannabe vasemmistolaisia, jotka jauhee richsplainingista lattelasiensa äärellä ja äänestää vihreitä.” ”Tunnistin kuvauksesta kaverini.”

VOO:n aktiivisesta Jodel-käyttäjäkunnasta johtuen on kuitenkin täysin mahdollista, että jokainen ylläolevista viesteistä on todellisuudessa voolaisten itsensä kirjoittamia. Tutkimuksen virhemarginaalisiksi voisi siis asettaa 100%.

VOO:lla on tätä nykyä oma ”voo”-niminen kanavansa Jodelissa. Kanavalla pohdinnassa oli tämän artikkelin kirjoitushetkellä muun muassa tulevan risteilyn tapahtumat, punamekkoiset naiset sekä VOO ry:n tuleva puheenjohtaja. Liity sinäkin!

Kaisa Matikainen Kirjoittaja on ensimmäisen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija

Policy 4/16 | 32

Puheenjohtajien tervehdys

P U H E E N J O H T A J I L T A

VOOn hallituksen kausi on päättymässä ja tällä kertaa tahdomme tervehtiä teitä koko puheenjohtajiston voimin. Järjestöllisiä vauhti- ja vaaratilanteita on riittänyt, joten nostamme vuoden mehevimmät jutut koko kansan tietoisuuteen.

Mikä on ollut vuoden oudoin kokemuksenne?

Alina: Hallitustyöskentely Jarkon kanssa.

Yksittäinen outo kokemus oli sitsit teekkareiden kanssa, jotka päättyivät mun osalta sammumiseen Alinan vessan lattialle.

Jarkko: Sitsaaminen teekkareiden kanssa oli kieltämättä unohtumatonta. Hallitusnakeista kummallisin oli Prewapun jälkeen viedä yömyöhään sumopuvut Suutarilaan. Sumopuvut meinasivat lähteä lentoon Tuusulanväylällä. Onneksi sain pidettyä kuorman loppuun asti kasassa.

Veronica: Maanpuolustuskorkeakoulun vujuilla edustaminen. Ne olivat uskomattomat vujut, mutta hyvin erilaiset kuin mihin olen tottunut. Juomien yltäkylläinen tarjoilu yllätti ja vaikutti mm. jatkojen keskustelujen tasoon. Myös seuraavan päivän työvuoro oli mielenkiintoinen vujujen jälkeen.

Missä on ollut vuoden parhaimmat bileet?

Jarkko: PreWappu oli aivan mieletön! Parhaimmat kuppalabileet vuosikausiin! Beer pong- turnauksen finaali oli niin käsinkosketeltavan tiukka ja dramaattinen käänne KTTO:n tiimin hyväksi räjäytti tunnelman kattoon!

Alina: Ehdottomasti PreWappu vaikkei vieläkään saatu paljuu!! VOOn pitäis järjestää Valtsikan vappu.

Policy 4/16 | 33

Veronica: PreWappu sekä vujut! Olin itse vujuilla kipeänä ja melkein ilman ääntä, mutta oli kyllä mahtavat juhlat! PreWapun beer pong-turnaus oli ehdottomasti yksi päivän kohokohdista.

Järjestelyjen kulissien taustalla tapahtunut suurin kuumotus?

Alina: Trump-merkki -gate! Myös VOOn väärän kirjoitusasun viljeleminen ja pikkujoulu-sanan unohtaminen risteily-eventistä kuumotti pahasti.

Jarkko: Haha! Wanhojen woolaisten neuvoja on riittänyt matkan varrella. Lisäisin _pikkujoulu_risteilyn osalta sen, että ei vaihdettu ryhmän nimeä ilmoa varten. Ensi vuonna FC Jormat reissaavat Ruotsiin. Käykö wanhoille?

Veronica: Ehdottomasti tuo Trump-merkin spekulaatio, joka päätyi onneksi/epäonneksi allekirjoittaneen tilausvirheeseen.

Yksi neuvo vuoden 2017 hallitukselle?

Veronica: Muistakaa keskinäisen kommunikaation tärkeys ja että hallitustoiminnan pitäisi olla hauskaa. Se on teidän käsissä, millainen tulevasta vuodesta tulee.

Jarkko: Sopikaa yhdessä ja pitäkää siitä kiinni. Yhteisellä pelikirjalla voidaan toteuttaa suuria asioita.

Alina: Ottakaa chillisti. Yleensä kaikki (tai mikään) ei mee niinku ootte suunnitellu, mut loppujen lopuks jengi on silti tyytyväisii lopputulokseen. teksti: Jarkko Nissinen, Alina Juote ja Veronica Nyberg Kirjoittajat ovat VOO ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

SARJAKUVA

Policy 4/16 | 34