Keski-Suomi ON 2013

Keski-Suomi

N!

4

Professori Jaakko Pehkonen:

Suomi on edelleen hyvinvointiyhteiskunta

KESKI-SUOMI ON

Porkkalan kyläyhdistys rakensi uuden kylätalon

Bioenergia on todellinen mahdollisuus Yliopisto pinnoittaa atomin tarkkuudella

12 16 28

KATSAUS EU-OHJELMAKAUTEEN 2007–2013

1

• t e kst i J A K U VA : to m m i sa lo

Ensin tulevat yritys ja sen tarve, vasta sitten hanke

Hankerahojen käyttökohteita on mietittävä koko ajan tarkemmin ja rahankäyttöä terävöitettävä. Vastaus on samankaltainen niin maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) nykyisellä kuin entisellä puheenjohtajalla.

Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Mikko Tiirola, joka otti kesäkuussa 2013 puheenjohtajuuden vastaan vuodesta 2005 MYRrin puheenjohtajana toimineelta Kauko Lehtoselta. ”Keski-Suomessa täytyy valita keihäänkärkiä, joista tämä maakunta elää. Näissä kärjissä pitää ehdottomasti muistaa viennin näkökulma, sillä pesemällä vain toistemme paitoja emme saa maakuntaa nousuun”, Tiirola katsoo tulevaa.

MYR on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahat ja vastaava kansallinen rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille.

Tiirola ja Lehtonen ovat yhtä mieltä siitä, että kehittämisrahan jaossa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että raha kohdentuu enemmän yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen kuin hankkeiden pyörittämiseen. ”Byrokratia ei katoa jatkossakaan kokonaan, mutta hankerahoituksen vaikuttavuutta on pystyttävä arvioimaan aiempaa tarkemmin”, Tiirola korostaa.

Lehtonen huomauttaa, että jos vaikutuksia ei pystytä arvioimaan tarkasti, ei kehittämissuunnissa voida tehdä muutoksia kesken ohjelmakauden. ”Kuluneella ohjelmakaudella yritimme kääntää rahoituksen suuntaa yksittäisten yritysten ja koko yrityselämän edellytysten parantamiseen. Kaikki toiminta pyrittiin saamaan yrittäjyyden sateenvarjon alle”, Lehtonen summaa.

Erimielisyyksiin ei ole varaa MYRrin puheenjohtajat näkevät Keski-Suomen keihäänkärjet puunjalostuksessa, metallissa ja bioenergiassa. Potentiaalia on myös matkailussa, cleantechissä ja tietoturva-alalla. Tiirolan mukaan olennainen kysymys kuuluu, miten suurteollisuudesta saadaan riittävää säteilyvaikutusta pk-yrityksiin yli toimialarajojen.

Globaali taantuma ei Lehtosen mukaan nakertanut koloja Keski-Suomessa eri organisaatioiden keskinäiseen yhteistoimintaan. Hän pitää toimivia välejä hyvänä perintönä tulevalle ohjelmakaudelle. ”Pienessä maakunnassa ei ole varaa eripuraisuuteen”, Lehtonen muistuttaa. 8

t Mikko Tiirola (alhalla) otti maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajuuden vastaan kesäkuussa 2013 Kauko Lehtoselta (ylhäällä). Edessä ovat ajat, jolloin kehittämisrahaa on suunnattava yhä tarkemmin Keski-Suomea kannatteleviin hankkeisiin.

2

u

u

SISÄLTÖ

4–7

8–9

Jaakko Pehkonen: Jyväskylästä on rakennettava houkutteleva väestö- ja yrityskeskittymä

Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat pian lähes jokaisen maaseudulla asuvan ihmisen saatavilla

12–13

Uuden kylätalon ja metsästäjien taukotuvan rakentaminen vahvisti kylän yhteishenkeä Jämsän Koskenpäällä

10–11

Amazing Lande – nuorekasta yhdessäoloa ja kasvutarinoita

16–19

Bioenergia on mahdollisuus Keski-Suomelle: JAMKin Bioenergiakeskukseen tänä vuonna hankitut 500 kW ja 40 kW kattilat auttavat vastaamaan polttoaineiden testauksen kasvavaan kysyntään

14–15

Työtä viennin edistämiseksi ja yritysten kehittämiseksi

20–21

22–23

Uutta puhtia työllistymiseen Välittäjä PLUS -hankkeen avulla

Pienten tilitoimistojen tulevaisuus on enemmän konsultoinnissa kuin vain lukujen kirjaamisessa

26–27

24–25

JAMKin Älykoti palvelee kaikkia asumisen älykkäistä ratkaisuista kiinnostuneita

Metsäteollisuus uudistuu vain uusien innovaatioiden ja tuotantoteknologioiden avulla

28–29

Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdytinlaboratorion ja NanoScience Centerin tutkijat etsivät atomikerroskasvatukselle uusia sovelluskohteita

30

31

Mika Maliranta: Yritystuet voivat vääristää markkinoiden toimintaa

Keski-Suomi

N!

Anita Mikkonen ja Juha S. Niemelä: Rahat vähenevät, mutta rohkeus ei saa kadota

Päätoimittaja Mikko Tiirola (puheenjohtaja, MYR) Julkaisija Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä

Toimituskunta Pirjo Ahapainen, Antti Hänninen, Merja Lahti, Hilkka Laine, Ulla Mehto-Hämäläinen, Pirjo Peräaho, Veli-Pekka Päivänen

Toimitustyö ja ulkoasu Viestintä-Paprico Oy, Jyväskylä

Painopaikka ja painos Kirjapaino Kari Ky, 1 600

u 3

Viennin kehitys Keski-Suomen maakunnassa (A–X Kaikki toimialat)

Työttömyysaste (%), kuukausikeskiarvo

160 150

15

2010=100

14

140

13

130 12

120

11

110

10

100 90

9

80

8

70

7 Alkuperäinen sarja

60 2000

4

2001

2002

2003

Kausitasoitettu sarja 2004

2005

2006

Trendisarja 2007

2008

2009

Keski-Suomi Koko Suomi

6 2010

2011

2012

2013

2007

2008

2009

2010

2011

2012 2013 (01-06)

5

prosentin maakunta ”Sopeutuminen jatkuvaan muutokseen vaatii globaalissa taloudessa työtä ja innovointia. Keski-Suomen on entistä kiinteämmin integroiduttava pääkaupunkiseutuun, josta on kasvamassa Suomen väestön ja pääomien keskittymä. Keski-Suomella on mahdollisuus menestyä teollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta – pessimismiin ei pidä vaipua. Jyväskylän seudun vetovoima on olennaista koko maakunnan tulevaisuudelle”, toteaa kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen.

• t e kst i J A K U VAT: t i m o s i l l a n pä ä • g r a f i i k k a : m a rt t i h ä n n i n e n

K

eski-Suomen vientiteollisuuden ongelmat alkoivat jo vuosituhannen alussa. Käytännössä vuosina 2000–2005 viennin volyymi pysyi samalla tasolla, kunnes se lähti maailmanmarkkinoiden imussa poikkeuksellisen kovaan kasvuun vuoden 2006 tienoilla. ”Koko Suomen vienti kasvoi voimakkaasti vuosina 2006–2007. Pudotus vuosina 2008–2009 oli raju. Nyt junnataan samalla tasolla kuin 2000-luvun alkupuolella”, analysoi kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Pehkonen ymmärtää, että maakunnassa kaipaillaan muutaman vuoden takaisia ripeän kasvun vuosia. Viennin ongelmat liittyvät teollisuuden rakenteisiin ja maailmantalouden tilaan, eikä nopeita keinoja ongelmien ratkaisemiseksi ole näköpiirissä. Yksinkertaistaen Pehkonen toteaa:

”Menestyminen edellyttää kovaa työtä ja tämän päälle hieman vetoapua maailmalta.”

Keski-Suomen vienti on perustunut teknologia- ja metsäteollisuuden tuotteisiin. ”Valitettavasti juuri näillä aloilla on ylikapasiteettia ja maailmanmarkkinahinnat ovat alhaalla. Tämän lisäksi globaalit yritykset siirtävät tuotantoaan sinne, missä on kysyntää ja tuotannon kustannustaso Suomea matalampi”, Pehkonen toteaa.

Pehkonen ymmärtää vientiteollisuudessa tehtyjä päätöksiä, sillä yritykset toimivat maailmanmarkkinoiden ehdoilla. ”Niillä ei pärjää ilman kilpailukykyä. On silti hyvä huomata, että monissa suomalaisyrityksissä työntekijämäärä on kasvanut. Kasvu on vain tapahtunut Suomen ulkopuolella.”

JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

Työpaikkojen määrä Keski-Suomessa

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Keski-Suomessa

112000

1800

110000

1500

108000

1200

106000

900

104000

600

102000

300

Aloittaneet

100000

Lopettaneet

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

2007

2008

2009

2010

2011

2012

5

”Jyväskylästä

uu Professori Pehkosen mielestä kansantalouden kehitystä

tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä.

Keski-Suomen väestö on kasvanut tasaisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Erityisesti yliopisto, ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymän oppilaitokset houkuttelevat nuoria ihmisiä maakuntaan.

Seutukuntien vertailu paljastaa maakunnan sisäisen kahtiajakautumisen: Jyväskylän seutu on kasvanut tasaisesti, muut ovat menettäneet väestöään. ”Maakunnassa on vain yksi vahva veturi, Jyväskylän seutukunta. Tämä on näkynyt väestöosuuksia kuvaavissa tilastoissa jo 1960-luvulta lähtien. Jos Jyväskylän seutukunta menettää vetovoimansa, koko maakunta taantuu. Samanlainen tilanne on monissa muissakin maakunnissa.”

on rakennettava houkutteleva, tiheä väestö- ja yrityskeskittymä.

Se on koko maakunnan etu.” ”Palveluiden kysyntä on samaa tasoa kuin niillä alueilla, joilla on korkea tulotaso ja runsaammat verokertymät.”

Suuret väestökeskittymät lisääntyvät

Uusia investointeja kaivataan

Pitkistä aikasarjoista kiinnostunut Pehkonen kehotPehkosen mukaan iso ongelma on se, ettei Keski-Suomi taa katsomaan historiassa taaksepäin. Siellä on palole pystynyt houkuttelemaan alueelle uusia investointejon myönteisiä asioita, joita ei voi unohtaa. Esimerkikja tai uutta omistajuutta. Väki ja työpaikat lisääntyvät si puunjalostusteollisuus on tuonut vuosikymmeniä hypalvelualoilla, mutta eivät korkean tuottavuuden teollivinvointia erityisesti Jämsän ja Äänekosken seuduille.

Viennin kehitys Keski-Suomen maakunnassa (A–X Kaikki toimialat) Työttömyysaste (%), kuukausikeskiarvo suudessa. ”Sotia ennen näiden seutujen elinkeinot perustuivat 160 15 ”Toinen iso haaste on koulutuksen rakenne.

Meillä ei pitkälti maa- ja metsätalouteen. Teollistuminen toi uusia 2010=100 150 14 ole lääketieteellistä tiedekuntaa eikä DI-koulutusta. Ylityöpaikkoja ja hyvinvointia.

Nyt ennusteet ovat huono140 opistokaupungeissa, joissa nämä koulutusalat ovat vahja. Ellei uutta työtä pystytä synnyttämään, alueen nuo13 130 voja, on yleensä yliopistollinen keskussairaala ja teknoret ihmiset hakeutuvat muualle.”

12 logiakeskittymiä, jotka houkuttelevat alueelle pääomia Ennusteiden mukaan maakunnan polarisoituminen 120 11 ja110yrityksiä”, Pehkonen toteaa. jatkuu tulevaisuudessa ja erot seutukuntien välillä kas”Meillä vahvoja aloja ovat muun muassa opettajanvavat. Pehkosen10mukaan polarisoituminen lisääntyy 100 koulutus ja yhteiskuntatieteellinen koulutus, joista valmyös muun Suomen ja Uudenmaan välillä.

9 90 mistuneet hajautuvat eri puolille maata, pääasiassa jul”Maakunnista ainoastaan Pirkanmaa on pysynyt jo8 80 kisen sektorin palvelukseen. Maakunnan koulutustartenkuten Uudenmaan vauhdissa.”

Keski-Suomi Koko Suomi jonta ei tue parhaalla mahdollisella tavalla teollista toiHän vertaakin Uuttamaata Pietarin ja Tukholman 70 7 mintaa ja vientiklustereita.

Toisaalta koulutuksessa väestökeskittymiin.

Alkuperäinen sarja Kausitasoitettu sarja Trendisarja 60 6 olemme Suomen sisällä nettoviejiä”, Pehkonen pohtii. ”Ne kilpailevat Uudenmaan kanssa investoinneista, 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keski-Suomessa asuu viisi prosenttia maan väestöstä, ihmisistä ja työpaikoista. Koska Uusimaa kasvaa, meimutta bruttokansantuoteosuus on neljä prosenttia. Tädän on integroitava Keski-Suomi entistä kiinteämmin mä haastaa julkisen sektorin palvelutuotannon. metropolialueeseen. Oikoradan rakentaminen takaisi

(01-06)

Keski-Suomen väestö 1990–2012 280000

Väestönmuutos 2007–2012 (%)

40000

KOKO MAA

270000

KESKI-SUOMI

30000

Joutsan sk

25000

Jyväskylän sk

260000

Jämsän sk

20000 15000

Keuruun sk

255000

SaarijärvenViitasaaren sk

250000

Äänekosken sk

245000

Keski-Suomi Koko Suomi

35000

275000

265000

6

BKT asukasta kohti 2000–2010

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

-6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6

10000 5000 0

00

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

nopean junayhteyden, joka parantaisi pääkaupunkiseudun saavutettavuutta.” ”Jyväskylästä on rakennettava houkutteleva, tiheä väestö- ja yrityskeskittymä. Se on koko maakunnan etu.”

EU-tuen merkitys ▶▶ Rakennerahastojen (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto, ESR) tavoitteena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä pienentää rakennemuutosten aiheuttamia eroja eurooppalaisten alueiden välillä. Tärkeä ohjelma tässä työssä on myös Manner-Suomen maaseutuohjelma, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. ▶▶ Ohjelmakaudella 2007–2013 Keski-Suomen maakunta sai EU-rahoitusta noin 210 miljoonaa euroa, kun mukaan huomioidaan myös valtion osuus. ▶▶ Vuonna 2014 alkava kausi merkitsee tuen pienenemistä noin kolmanneksella Keski-Suomessa. ▶▶ Tuen kohteena tulevat olemaan erityisesti pienet yritykset.

Erityisesti investointeihin kohdistuva rahoitus vähenee. Lisäksi infrastruktuuriin kohdistuva rahoitus lakkaa kokonaan. Sen sijaan nuorisotyöttömyyttä vähentäviin hankkeisiin kohdistetaan aikaisempaa enemmän tukirahaa. Maaseudun tuki säilynee nykyisellä tasolla.

Yritysten määrä ei kerro koko totuutta

”Työn tuottavuus on heikentynyt Suomessa suhteessa kilpailijamaihin, ja kilpailukyky rapautunut. Palkat ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin, teemme vähemmän töitä ja yritysten uudistuskyky on heikko. Lisäksi maailmanmarkkinat ovat olleet meille epäsuotuisia”, Pehkonen listaa.

Hän muistuttaa, että Suomessa materiaalinen elintaso on yhä korkealla tasolla – sekä historiallisesti että suhteessa moniin maihin. Suomi on edelleen hyvinvointiyhteiskunta. Eteenpäin päästään vain tekemällä töitä, kenties hieman eri tavalla kuin ennen. ”Ehkä meidän pitää tehdä 8 tuntia päivässä töitä 7 tunnin sijaan? Parempaa ja alhaisemmin kustannuksin? Menestys vaatii uutta teknologiaa, uusia tuotteiTyöpaikkojen määrä Keski-Suomessa ta ja markkinointitapoja. Kysyä sopii, olemmeko viime 112000 vuosina laiskistuneet tai olleet riittävän innovatiivisia”, Pehkonen pohtii.

110000 Parempaa ja tehokkaammin -vaatimus koskee Pehkosen mukaan myös julkista sektoria. Tehokkaasta jul108000 kisesta palvelutuotannosta pitää saada yritystoimintaa tukeva kilpailutekijä.

106000 Maakunnan yritysten määrä on kasvanut tasaisesti, mitä yleisesti pidetään myönteisenä asiana. Pehkonen 104000 kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota yritysrakenteeseen pikemminkin kuin yritysten määrään.

102000 ”Tilastoissa on paljon pieniä, juuri perustettuja yrityksiä, joiden tuottavuudesta tai kasvupotentiaalista on 100000 vaikea2000 sanoa mitään. Meidän kannattaa seurata ja tu2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 kea keskisuuria yrityksiä ja niiden tuottavuutta. Ne on saatava aiempaa ripeämpään kasvuun ja ruokkimaan mikroyritysten kasvua”, hän huomauttaa. 8

Kuntien lainakanta (€/asukas) 3000

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Keski-Suomessa 1800 Aloittaneet

Vanhat rakenteet murenevat

1500

1200

ETLAn tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun 900 professori Mika Maliranta näkee, että Suomessa on jälleen meneillään

luova tuho. ”Vielä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Suomi oli hyvin kilpailukykyinen maa. Valitettavasti hyvin menestyvässä kansantaloudessa syntyy usein tilanne, jossa luova tuho heikkenee ja yritysraken300 teiden uusiutuminen pysähtyy. Ongelmat luovan tuhon pysähtymisestä tulevat viiveellä.”

0 Malirannan mukaan Nokia-ilmiö hiipui samalla kun metsä- ja tekno2007 2008 2009 rakenteitaan.

2010 2011 2012 logiateollisuus joutui uudistamaan ”Itse asiassa hyvinvoinnin kannalta on hyvä, että käymme meneillään olevan muutosprosessin läpi. Suomi tarvitsee nyt uusia, korkean arvonlisäyksen työpaikkoja”, hän pohtii. 8 600

Kuntien vuosikate (€/asukas) 500

Keski-Suomi Koko Suomi

2500

EU-rahoituksen tulokset Keski-Suomessa 2007–2013

Keski-Suomi Koko Suomi

450

Lopettaneet

Uudet työpaikat

350

2000

1500

1 310

Tavoitteet 2007–2013

3 270

Toteutuma 2013

2 340

705

72 %

54 %

300 250

Uudet yritykset

200 1000

150 100

500 50 0

joista naiset

400

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

12

0

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

joista naiset 245

Tavoitteet 2007–2013

620

Toteutuma 2013

697

293

112 %

120 %

12

7

Konginkankaan kyl채yhdistyksen puheenjohtajan Matti Jokihalmeen mielest채 nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tervetulleita maaseudulle.

8

Tiedonsiirtoa valon nopeudella

Valokuituverkko on kestävä investointi, jonka käyttöikä on kymmeniä vuosia. Valokuidulla päästään huippunopeaan tiedonsiirtoon ja sen välityskapasiteetti on lähes rajaton. EU:n, valtion ja kuntien tuella nopeat laajakaistayhteydet saavuttavat myös maaseudulla asuvat.

• t e kst i : p i a t e rvo ja • k uva : p e t t e r i k i v i m ä k i

Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat pian lähes jokaisen maaseudulla asuvan ihmisen saatavilla. Keskisuomalaisiin kuntiin rakennetaan valokuituverkkoa, joka takaa vähintään sadan megabitin tietoliikennenopeuden. Tavoitteena on, että runkoverkko kulkee enintään kahden kilometrin päässä kotitalouksista ja yrityksistä. ”Tietoliikenneoperaattorit ovat ko­ke­neet kalliiksi kuparikaapeliverkoston yllä­pitämisen, minkä vuoksi asukkaiden ADSL-yhteyksiä on korvattu langattomilla mobiililaajakaistoilla. Nämä ’mokkulat’ ovat usein liian hitaita. Valokuitukaapelilla päästään riittäviin yhteysnopeuksiin”, kertoo maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta.

Valokuituverkko on kestävä investointi, sillä sen käyttöikä on kymmeniä vuosia. Lähitulevaisuudessa yhä useammat toiminnot siirtyvät

tietoverkkoihin, joten laajakaistalle on tarvetta. ”Televisiolähetykset ovat siirtymässä jollain aikavälillä kaapeleihin ja kaiken kaikkiaan viihdekäyttö lisääntyy. Yritykset tarvitsevat nopeita tietoliikennepalveluja esimerkiksi videoneuvotteluja varten. Useat laitteet, kuten lypsyrobotit, saattavat olla etävalvonnan piirissä. Myös verkon välityksellä toimivat terveysja koulutuspalvelut lisääntyvät.”

Rakentaminen etenee kunnissa eri vauhtia

Maaseudun valokuituverkkoa rakennetaan rahoituksella, joka muodostuu valtion, kuntien, EU:n ja operaattorien panostuksesta. KeskiSuomessa operaattoreina toimivat TeliaSonera Finland Oyj ja Verkkoosuuskunta Kuuskaista, jotka Keski-Suomen liitto on kilpailuttanut. ”Meillä Keski-Suomessa oli onni saada tarjous kaikkiin kuntiin.

Muualla Suomessa on monta kuntaa, jotka eivät ole saaneet yhtään tarjousta”, Jarmo Koskinen toteaa.

Runkoverkon rakentaminen on käynnistynyt Keski-Suomen kunnissa eri tahtia. Hankalan taloudellisen tilanteen takia muutama kunta on hylännyt saadun tarjouksen.

Osassa kuntia suunnitelmat ovat vielä valmisteluvaiheessa ja osassa rakentaminen on edennyt pitkälle. ”Verkkojen valmistuttua KeskiSuomesta tulee tietoliikenneyhteyksien laadussa valtakunnan kärkeä.

Tämä parantaa maakunnan kilpailukykyä ja huippunopeat yhteydet antavat perustan muulle maakunnan kehittämiselle”, Jarmo Koskinen toteaa. 8

▶▶ EU-TUKI 5,425 Me ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 12,267 Me

”Laajakaista kuuluu tähän päivään” Äänekosken Konginkankaan kyläyhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli Äänekosken laajakaistahankkeessa. Kyläyhdistys on ollut tiivisti mukana hankesuunnittelussa, järjestänyt laajakaistailtoja ja tiedottanut eri yhteyksissä asiasta kyläläisille.

Konginkankaalla runkoverkkoa rakentaa TeliaSonera Finland Oyj. Verkoston rakentaminen on edennyt jouhevasti ja pääosa runkoverkosta tehtiin kesällä 2013. ”Mielestäni laajakaistaliittymä on vesi-, viemäri- ja sähköliittymiin verrattava asia, joka kuuluu tähän päivään”, toteaa Konginkan-

kaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jokihalme.

Liittymä on suuri investointi Kyläaktiivin mukaan monelle kyläläiselle laajakaista tuntuu vielä kaukaiselta. Lisäksi liittymä on suuri taloudellinen investointi. ”Asuinpaikan sijainti vaikuttaa liittymäkustannuksen hintaan. Ne, jotka asuvat kauempana runkoverkosta maksavat enemmän kuin ne, jotka asuvat runkoverkon vieressä.

Olisi toivottavaa, että ihmiset olisivat tasavertaisessa asemassa tietoliikenneyhteyk-

sien hankkimisessa. Paikallisesti toivomme auttavaa kättä esimerkiksi ELY-keskukselta.”

Jokihalme toivoo, että kustannuksista huolimatta kyläläiset miettisivät tulevaisuuttaan. Nopeilla yhteyksillä on vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin ja jopa turvallisuuteen. ”Puhutaan, että palveluita ajetaan alas ja osa vaikkapa terveydenhoitopalveluista hoidetaan verkon kautta. Myös television näkyvyysongelmat poistuvat, kun jatkossa televisiolähetykset tulevat valokuitukaapelia pitkin. Silloin eivät myrskyt eivätkä myräkät vaikuta kuvan laatuun.” 8

9

1

2

Maaseutu on mahdollisuus

Pohjoisen Keski-Suomen Amazing Lande -hanke on tutustuttanut nuoret EU:n Leader-hankkeisiin ja maaseudun kehittämistoimintaan. Nuoret ovat innostuneet kansalaisaktiivisuuteen ja ideoimaan toimintaa, joka lisää viihtymistä maaseudulla. Omaa kotikuntaa on alettu katsoa uudesta vinkkelistä.

• t e kst i : p i a t e rvo ja • k uvat: A m a z i n g La n d e - ha n k e

”Leader ei ollut käsitteenä vieras, mutta uutena tuli se, mitä kaikkea rahalla on tehty”, toteaa Saarijärveltä kotoisin oleva Kaisa Koskimäki, 16, joka oli kahden vuoden ajan mukana Pohjoisen Keski-Suomen alueella toteutetussa Amazing Lande -hankkeessa.

Hankkeen aikana yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret ideoivat omissa kunnissaan seikkailuleirin, jonka toimintarasteilla tutustuttiin EU:n maaseudun kehittämisohjelmaan ja Leader-rahoitusta saaneisiin kohteisiin. Saarijärveläisten leirin aikana uitiin muun muassa Lanneveden Saharannassa ja esitettiin improvisaatioteatteria Lumperon kesäteatterissa. Molemmat kohteet ovat saa-

10

neet kunnostukseen Leader-tukea.

Hankkeen aikana nuoret ideoivat ja toteuttivat yhdessä paikkakunnan taiteilijoiden ja käsityöläisten kanssa lastenfestivaalin, jossa yli 300 lasta ja vanhempaa seurasi konserttia, osallistui taidetyöpajoihin ja muuhun puuhailuun. ”Oli hienoa, että saimme leirin ja festivaalin toteuttamiseen lähes vapaat kädet ja rahoituksen, jolla pystyttiin tekemään jotain vähän erikoisempaa”, Koskimäki kiittää.

Hanketoiminta tuli lähemmäksi

Amazing Lande -hankkeella on haluttu kannustaa nuoria katsomaan omaa kotikuntaansa hieman eri näkökulmasta.

”Halusimme avata nuorten silmät näkemään oman kunnan hyviä puolia sekä sitä, mitä maaseudun kehittämistoiminta voi tarkoittaa. Toiveena on myös, että nuoret palaisivat kotikuntaan takaisin, kun opiskelut ovat ohi ja työkokemustakin hankittu”, toteaa projektikoordinaattori Jannina Lahti.

Hanketoiminta on usein nuorille vierasta, ja siksi Lahti pohti, miten teemaa voisi esitellä helposti pureksittavassa muodossa. Konkreettiset esimerkit Leader-kohteista ja niiden ympärille ideoitu tekeminen olivat hyvä tapa lähestyä aihetta. ”Idea tuli kansainvälisestä Amaze Me Leader -hankkeesta, jossa suomalaiset ja eurooppalaiset nuo-

3

1. Seikkailuleireillä nuoret ovat pääs-

seet kokeilemaan uusia taitoja ja haastamaan itseänsä.

2. Michaël Fandi piti nuorille Amazing Piispala -leirillä dj-työpajan.

3. Kannonkosken Amazing Piispala -leirillä eri kuntien nuoret tutustuivat toisiinsa ryhmäytymisharjoituksissa.

4. Kivijärven nuoret ideoivat ikärajat-

4

toman ja pääsymaksuttoman Harbour’s night -nuorten tapahtuman.

ret tutustuivat Leader-kohteisiin eri puolilla Suomea. Olimme tuossa hankkeessa osatoimijoina. Amazing Lande -hankkeessa samaa ideaa tuotiin lähemmäksi, omalle toiminta-alueelle”, kertoo toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:stä.

Varmuutta omiin kykyihin

Amazing Lande -hankkeessa on ollut mukana nuoria Kannonkoskelta, Karstulasta, Kinnulasta, Kivijärveltä, Kyyjärveltä, Pihtiputaalta, Saarijärveltä ja Äänekoskelta.

Jannina Lahden mukaan osassa kuntia toiminnassa on ollut mukana useita nuoria, toisissa kunnissa

on ollut enemmän vaikeuksia saada nuoria sitoutumaan toimintaan.

Yksi syy tähän on ollut se, että toiminta-alueella on ollut käynnissä muitakin hankkeita, jotka ovat ”kilpailleet” samoista nuorista. ”Hankkeen aikana olen nähnyt upeita kasvutarinoita. Mukaan lähteneet nuoret ovat kokeneet, että ’minäkin pystyn ja voin’ ja heille on tullut uutta puhtia. He ovat saaneet tuntumaa esimerkiksi tapahtuman järjestämisestä ja siitä, millainen nippu paperia yhtä tapahtumaa varten tarvitaan.”

Seikkailuleireillä nuoret ovat pistäneet itsensä peliin ja kokeilleet muun muassa näkötornista laskeutumista, tandemhiihtoa, lumenveis-

toa ja elokuvan tekemistä työpajassa. Seikkailuleireille on kutsuttu mukaan myös naapurikuntien nuoria.

Osallistujamäärältään suurin tapahtuma oli Äänekoskella huhtikuussa järjestetty 5.4. @ Painotalo -harrastemessut, johon osallistui 1 200 koululaista.

Lisäksi nuoret tekivät opintomatkan Tarttoon, jossa tutustuttiin paikallisen maaseudun kehittämisyhdistyksen Tartumaa Arendusseltsin toimintaan. 8

▶▶ EU-TUKI 61 000 e ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 150 000 e

11

• t e kst i : t i m o s i l l a n pä ä • k uvat: p o r k k a l a n ky l äy h d i st ys ja t i m o s i l l a n pä ä • g r a f i i k k a : m a rt t i h ä n n i n e n

Kyläläiset sen tekivät

Päättäväisyyttä, yhteishenkeä, talkootyötä ja kärsivällisyyttä. Näitä palikoita tarvitaan, kun lähdetään rakentamaan uutta kylätaloa ja metsästysseuran taukotupaa. Jämsän Koskenpäällä Porkkalan kyläyhdistys onnistui tavoitteessaan ja uudet rakennukset seisovat jykevästi Hietaojanmäen rinteessä Keuruuntie 766:ssa.

Keuruu

Jyväskylä

18

23

9

58 604

Keuruuntie 58

Porkkalan kylätalo

56

Roosinpohjantie Koskenpää

12 Jämsä

u ”Koskenpäällä on noin 800 asukasta.

Kesäisin asukasmäärä kaksinkertaistuu, sillä alueella on runsaasti loma-asutusta. Metsästysseurassa on jäseniä eri puolilta Suomea”, kertoo Porkkalan Riistapoikien sihteeri Sakari Puttonen.

Porkkalan kyläyhdistyksen uusi kylätalo valmistui maaliskuussa 2013. Uudessa talossa on tilaa kaikkiaan noin 240 neliömetriä. Lisäksi kylätalon viereen vuonna 2011 valmistuneessa Porkkalan Riistapoikien taukotuvassa on 50 neliön tilat.

Kun uutta lähdettiin rakentamaan, asiat haluttiin tehdä kerralla hyvin. Jo suunnitteluvaiheessa päätettiin, että kylätalo varustetaan uusimmalla energiatekniikalla, jotta sen käyttökulut pysyvät alhaisina. Lämmityksessä ja viilennyksessä hyödynnetään maalämpöä, ilmastointi hoidetaan koneellisesti. Varustukseen kuuluvat lisäksi suurtalouskeittiö ja suurehko saunaosasto.

Salissa on tilaa 130 hengelle ja käytössä nykyaikainen kokoustekniikka. Suuriin tapahtumiin saadaan tarvittaessa lisätilaa riistapoikien taukotuvasta. ”Kylätalo soveltuu erilaisten juhlien, koulutustilaisuuksien, kokousten ja vaikkapa leirikoulujen pitopaikaksi. Tilat ovat kaikkien vuokrattavissa”, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja kylätalon puuhamies Markku Koponen. vuosia jatkunut tilaongelma

Jämsän Koskenpään luoteisosassa sijaitsevan Porkkalan eli Porkkakylien asukkailla oli ollut pitkään puute yhteisistä kokoontumistiloista. Ongelman ratkaisemiksi perustettiin vuonna 2007 Porkkalan kyläyhdistys. Monivaiheisen projektin ensimmäinen askel oli oli kyläsuunnitelman laatiminen. Vesuri-toimintaryhmästä saatiin käytännön apua hankerahoituksen hakemiseen.

Kyläläisten halusta yhteisen päämäärän saavuttamiseen kertoo sekin, että viisi maanomistajaa tarjosi tonttia lahjoituksena kylätalon ja metsästysmajan sijoituspaikaksi. t Kyläyhdistys rahoittaa toimintaansa vuokraamalla kylätaloa ja Riistapojat taukotupaansa. Lisäksi toimintaa rahoitetaan talkoilla, kertovat Sakari Puttonen (vas.) ja Markku Koponen.

Talkootyötä tehtiin 120 000 euron edestä. Yksi henkilötalkootyötunti on laskennallisesti EU-tukihankkeessa 10 euroa. Omasta rahoitusosuudesta kolme neljäsosaa on talkootyötä. Sen lisäksi yhdistykset ottivat omarahoitusosuuksiin pankkilainaa. EU-tukea rakentamiseen saatiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (Leader) suurin mahdollinen määrä. ”Lisäksi olemme saaneet runsaasti lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä”, Koponen kertoo.

Tarkat suunnitelmat vakuuttivat kyläläiset

Ensimmäisissä kokouksissa oli vielä ”epäileviä tuomaksia”, mutta tarkat suunnitelmat saivat kaikki kyläläiset vakuuttumaan hankkeesta. Vankkaa pohjaa suunnitelmille toi myös se, että mukana oli kaksi yhdistystä. ”Pankki luotti meihin lähtiessään rahoittamaan omarahoitusosuuttamme. Suurin riski tämänkaltaisissa hankkeissa on se, että projektin vetäjiltä ja talkoolaisilta loppuvat voimat ja hanke jää kesken”, Koponen pohtii.

Kyläyhdistys tarvitsee jatkossa tuloja lyhentääkseen velkaansa ja rahoittaakseen rakennusten kiinteät kulut.

Kyläyhdistys kerää varoja toimintaansa vuokraamalla tiloja. Lisäksi toimintaa rahoitetaan talkoilla.

Talkootyö yhdisti kyläläisiä

Porkkalan kylätalon rakennushankkeen vetäjät ovat hankkineet oppinsa kantapään kautta ja tietävät, mistä naruista kannattaa vetää, kun kylätalon rahoituskuvioita suunnitellaan. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä hankehakemuksen käsittelemiseen menee aikaa. ”Harvemmin kylissä rakennetaan uusia kylätaloja, yleensä remontoidaan olemassa olevia rakennuksia.

Tämä on ollut Vesurin alueella suurin kylätalohanke”, Porkkalan Riistapoikien sihteeri Sakari Puttonen kertoo. ”Mittavasta ponnistuksesta saimme ’Vuoden koskenpääläinen teko’ -maininnan vuonna 2011. Lisäksi Keski-Suomen Kylät ry valitsi Koskenpään vuonna 2010 vuoden Keski-Suomen kyläksi, yhtenä perusteena juuri kylätalohanke.” 8

▶▶ EU-TUKI 120 000 e ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 319 000 e

Jo rakennushankkeen alkuvaiheessa kyläyhdistys sai lahjoituksena puutavaraa, joka sahattiin laudaksi keväällä 2008 talkootyönä. Mittavan rakennushankkeen tukena ovat olleet kyläläiset, jotka tekivät talven pakkasillakin talkootöitä. Talkoihin osallistui noin 200 henkilöä alakouluikäisistä 80-vuotiaisiin.

13

­

• t e kst i : p i a t e rvo ja • k uvat: J y k e s ja m uu r a m e ta lot

Muurametalojen Kotiranta T88 rakennetaan mahdollisimman pitkälle säältä suojassa Tornion tehtaalla.

Moduulit kuljetetaan Torniosta Pietarin alueelle ja OOO Lapinhongan asentajat hoitavat talon pystytyksen.

Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka (vas.) esittelee Topcoatulkovuoraustuotteen ominaisuuksia Jykesin Pietarin edustajalle Marina Golovkolle ja OOO Lapinhongan työnjohtajalle Andrey Protsenkolle.

Venäläiset työmiehet asentavat Siparilan ulkovuorausta Muurametalojen toimittamaan tilaelementtitaloon.

Klusteriyhteistyöllä joukkovoimaa vientiin Pietarin läheisyyteen nousi kesäkuussa 2013 tilaelementtitalo, jossa oli mukana kuuden Jyväskylän seudulla toimivan yrityksen osaamista.

Uudelle 134 tontin omakotialueelle noussee syksyn aikana lisää suomalaistaloja. Tavoitteena on jatkuva vienti Venäjälle ja yritysten yhteisen vientiyhtiön perustaminen.

Rakennusalan pk-yritysten yhteenliittymä alkaa viedä yhdessä suomalaisia tilaelementtitaloja Venäjälle.

Uudentyyppisen viennin käynnistyminen on tärkeää Keski-Suomelle, jonka yritysten vienti on supistunut huippuvuodesta 2008 noin viidenneksen.

Muurametalojen toimitusjohtaja Lauri Vappula odottaa ryhmävienniltä positiivisia tuloksia. ”Meillä on kovat odotukset merkittävän vientikaupan syntymiselle.

Tässä on hyvä konsepti. On ehdottomasti parempi mennä Venäjälle yhdessä kuin yksin. Tavoitteena on muodostaa yhteistyöyritysten kanssa vientiyhtiö, joka sopii tulevista askelmerkeistä.”

Yritysryhmähanketta eteenpäin luotsanneen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kehittämispäällikön Matti Paatolan mielestä yritysten yhteenliittymä tuo uskottavuutta vientiin ja nopeuttaa keskusteluja isoistakin projekteista. ”Mukana olevilla yrityksillä on yhteensä yli sadan miljoonan euron liikevaihto ja jokainen yritys tuo oman lisäarvonsa kokonaisuuteen.”

Syksyllä 2013 käynnistyneessä jatkohankkeessa pyritään kehittämään muun muassa vientirutiine-

Seuraavaksi viedään korjausrakentamista

Jykes etsii parhaillaan yrityksiä mukaan yritysryhmään, joka veisi Venäjälle korjausrakentamisen suunnittelua ja toteuttamista.

“Pääteemoina ovat terve rakentaminen ja asuminen. Nämä asiat tulevat nousemaan esille lähivuosina voimakkaasti Venäjällä”, Paatola toteaa. 8

”Mukana olevilla yrityksillä on yhteensä yli sadan miljoonan euron liikevaihto ja jokainen yritys tuo oman lisäarvonsa kokonaisuuteen.” matti paatola, jykes

14

ja, kuten kuljetukseen, tullaukseen ja huolintaan liittyviä asioita, jotka ovat osapuolille vielä uusia. Lisäksi vientiä pyritään vakiinnuttamaan ja kasvattamaan.

Asumisen osaamista Venäjälle -yhteishankkeen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana kuusi yritystä. Muurametalojen lisäksi Siparila Oy vastaa ulkoverhouksesta ja sisustuksesta, LämpöYkkönen Oy tuo taloihin talotekniikan, SunSauna Oy saunapaketin ja Allaway Oy keskuspölynimuripaketin.

Osakeyhtiö lamit.fi huolehtii energialaskennasta, -mittauksesta ja -todistuksesta.

Ryhmä on täydentynyt myöhemmin ilmanvaihtoon, salaoja- ja sadevesijärjestelmiin erikoistuneella Meltex Oy Plasticsilla.

­

• t e kst i ja k uva : p i a t e rvo ja

Eristämisen ammattilainen laajensi omaan tuotantoon

Jyväskyläläinen KSPT-Insulation Oy käynnisti vuoden 2013 alussa peltisten eristepäällysteiden tuotannon.

Omalla tuotannolla ja parhaillaan rakentuvalla toiminnanohjausjärjestelmällä tavoitellaan mittavaa kasvua.

Teollisuus- ja LVI-eristeurakoinnin ammattilainen KSPT-Insulation Oy on kasvattanut liikevaihtonsa kymmenkertaiseksi viimeisen 10 vuoden aikana. Liiketoimintakaupan myötä yritys on laajentanut teollisuuden teline- ja eristysprojektien kautta kunnossapitoon. Yritys on päämiestensä vanavedessä myös kansainvälistynyt ja saanut omiakin kansainvälisiä asiakkaita.

Projektien tuntuva kasvu on kasvattanut myös hankinnan roolia.

Puolisen vuotta sitten käynnistynyt oma esivalmistus leikkaa hankintakuluja ja tuo yritykselle kustannustehokkuutta. ”Kun peltisten eristepäällysteiden valmistus on omissa käsissä, saamme toimintaan vakautta ja voim-

me varmistaa laadun. Samalla toimitusvarmuus paranee ja tavara on työmaalla oikeaan aikaan, vaikka projektien aikataulut tai laajuudet muuttuisivat”, toteaa toimitusjohtaja Harri Parkkinen.

Verkostomaisen työtavan kehittämistä

Tuotannon käynnistämiseen KSPTInsulation sai Keski-Suomen ELYkeskukselta yrityksen kehittämisavustusta. Harri Parkkisen mukaan kehittämisavustus jakoi riskiä ja helpotti investointipäätöstä. ”Tuotteista valtaosa menee omiin projekteihin, mutta myös ensimmäiset toimitukset jälleenmyyjille ovat alkaneet. Seuraava vaihe on tilaustoimitusprosessiin liittyvän toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen”, kertoo tuotantopäällikkö Petri Kolehmainen.

Kehittämishankkeeseen on niin ikään saatu yrityksen kehittämisavustusta. Tavoitteena on järjestel-

mä, joka kokoaa pirstaleisen tiedon yhteen paikkaan sekä tuo hallittavuutta ja läpinäkyvyyttä toimintaan. ”Tavoitteena on kehittää verkostomaista työtapaa yhteistyökumppanien kanssa. Jatkossa toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen vapauttaa myös työntekijöiden työaikaa rutiininomaisista työtehtävistä tuottavampaan työhön. Haemme yhä parempaa tulosta”, mainitsee Harri Parkkinen lähitulevaisuuden tavoitteista. 8 q KSPT-Insulation aloitti vuoden 2013 alussa oman esivalmistuksen Jyskän toimipaikassa. Kuvassa toimitusjohtaja Harri Parkkinen ja tuotantopäällikkö Petri Kolehmainen.

15

p Fixteri Oy:n testikuljett tä paalattuna energiapuun k kasta.

t Fixteri Oy:n toimitusjoh kuljettaja Heikki-Jussi Saarim ti Oy:stä sekä myynti-insinö kuljettaja Pasi Puttonen Fixt -runkopuupalaimen toiminta

u Fixteri FX15 -runkopuup menomaan pienpuun korjuus oleva laite on nyt valmis tuo

Ratkaisu pienpuun toim Jyväskyläläinen Fixteri Oy tarjoaa pienpuun korjuuseen ainutlaatuisen korjuuteknologian ja toimitusketjuratkaisun.

• t e kst i ja k uvat: i s m o m y l ly l ä

”Se ei ole sinänsä ihme. Pelkästään Suomessa on 600 000 hehtaaria nuorta metsää, jossa kunnostustyöt ovat tekemättä tai tarvittaisiin ensiharvennusta. Hyvää ja tehokasta tapaa tehdä sitä ei ole vain oikein ollut tarjolla”, Lappalainen sanoo.

Kokonainen toimitusketjuratkaisu

Fixteri FX15 -runkopuupaalain liikkuu ketterästi tiheässä metsässä. Pitkävartinen hakkuulaite tarttuu kerralla useampaan runkoon, katkaisee ne aivan maan tasalta, työntää puut paalaimeen, joka katkoo ne halutun mittaiseksi ja paalaa tiiviiksi ”energiatukiksi”. Tasakokoiset tukit vierähtävät paalaimesta ajouran varrelle siistiksi jonoksi. Tämä tapahtuu työnäytöksessä parinkymmenen kilometrin päässä Kauhavan keskustasta. ”Tällaiset työnäytökset antavat meille mahdollisuuden esitellä konkreettisesti, millä tavalla uusi paalaimemme toimii ja millaista jälkeä sillä saadaan aikaan todellisissa olosuhteissa”, Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen sanoo.

Samanlaisia näytöksiä on järjestetty jo eri puolilla Suomea sekä Virossa. Syksyn mittaan työnäytöskiertue ulottuu myös Ruotsiin. Kiinnostusta on riittänyt.

16

Fixteri FX15:ssä on paljon ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka on tarkoitettu nimenomaan energiapuun korjuuseen nuorista metsistä. ”Hakkuulaitteessa on giljotiinikatkaisu, joka pystyy katkaisemaan useamman rungon kerrallaan ja aivan tyvestä. Tämä nopeuttaa työtä, kuten myös 360 astetta kääntyvä kuljettajan hytti. Paalain puolestaan katkoo ja paalaa rungot sopivan ja tasaisen kokoisiksi nipuiksi automaattisesti”, Lappalainen esittelee.

Kyse ei ole hänen mukaansa kuitenkaan pelkästä yksittäisestä koneesta, vaan toimitusketjuratkaisusta, joka mahdollistaa energiapuun korjuun ja toimittamisen käyttäjille tehokkaasti. ”Kaadon ja paalaamisen lisäksi olemme ratkaisseet ’energiatukkien’ siirron tien varteen ja sieltä edelleen välivarastoon tai suoraan käyttöpaikalle. Lähtökohta on

ttaja Pasi Puttonen sanoo, etkuljetus on helppoa ja teho-

htaja Minna Lappalainen, mäki JP Metsäkoneurakoinööri Miika Järvinen ja testiteristä esittelevät FX15 aa.

paalain on suunniteltu niseen. Neljättä sukupolvea otantokäyttöön.

mitusketjuksi se, että paalien kuljettamiseen ei tarvita erikoiskalustoa, vaan tukkien kuljetukseen käytetty kalusto sopii.”

Myös metsässä työ tapahtuu tehokkaasti. Fixteri XF15 hakkaa ja paalaa 15–20 paalia tunnissa leimikosta riippuen. Kaksi paalia vastaa energiamäärältään 200 litran öljytynnyriä, joten tunnissa syntyy 1 500–2 000 öljylitran edestä uusiutuvaa energiaa.

Tulosta pitkästä kehitystyöstä

Tilanne näyttää Fixteri Oy:n kannalta tällä hetkellä hyvältä. Yhtiöllä on tarjolla ainutlaatuinen menetelmä energiapuun korjuuseen nuorista metsistä, ja sen mahdollistavasta FX15-paalaimesta on jo tehty tilauksia. Jyväskylän Vaajakoskelle on puolestaan valmistunut tehdas kokoonpanoa varten.

Tätä ennen on ehtinyt tapahtua paljon. Kehitystyötä on tehty 10 vuotta ja FX15-paalain edustaa jo neljättä sukupolvea. ”Se ei olisi ollut mahdollista ilman kaukonäköisiä rahoittajia”, Lappalainen sanoo.

Fixterin kehitystyötä on tuettu mm. Tekesin ja ELYkeskuksen myöntämällä rahoituksella. Myös sijoitusyhtiö VNT Management ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ovat sijoittaneet yritykseen. 8

Bioenergia

on todellinen mahdollisuus Keski-Suomessa on bioenergiaksi soveltuvaa raaka-ainetta, puuta ja turvetta. Keski-Suomessa on myös paljon bioenergiaan liittyvää osaamista niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, VTT:llä kuin alueen yrityksissäkin. Investoinneille ja alan yritystoiminnalle on siten olemassa hyvä pohja. ”Bioenergia on meille todellinen mahdollisuus”, summaa maakuntajohtaja Anita Mikkonen.

Tätä mahdollisuutta on myös pyritty realisoimaan päättyvällä EU-ohjelmakaudella. Bioenergia on ollut yksi kolmesta KeskiSuomen kärkiklusterista, jonka edistämiseen on panostettu merkittävästi. Aluksi tavoitteena oli erityisesti maakunnan energiahuollon turvaaminen. Vuodesta 2011 lähtien päähuomio on kiinnitetty alaan liittyvän yritystoiminnan kehittämiseen ja koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen bioenergia-alalla. ”Katsoimme tuolloin, että energiahuollon turvaaminen oli hyvällä mallilla ja toisaalta bioenergiaan liittyvässä yritystoiminnassa oli potentiaalia. Siten painopisteen vaihtaminen oli luontevaa”, Mikkonen perustelee.

Samalla näkökulma on laajentunut Keski-Suomesta valtakunnalliseksi. Katseita on käännetty myös Suomen rajojen ulkopuolelle. ”Mahdollisuuksia osaamisemme hyödyntämiseen kansainvälisillä markkinoilla löytyy ja niihin on alettu myös tarttua. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Bioenergiakeskus ja Fixteri Oy.” 8

BIOENERGIA JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

17

Bioenergiatiimin vetäjä Markku Paananen ja yrityspalvelupäällikkö Kari Sänkiaho kertovat, että tänä vuonna hankitut 500 kW (kuvassa) ja 40 kW kattilat auttavat vastaamaan polttoaineiden testauksen kasvavaan kysyntään.

• t e kst i ja k uvat: i s m o m y l ly l ä

Bioenergiakeskus auttaa yrityksiä menestymään uu JAMK Bioenergiakeskus on

konkreettinen esimerkki siitä, mitä panostuksilla bioenergiaan on saatu aikaan Keski-Suomessa.

Saarijärven Tarvaalassa toimivassa JAMK Bioenergiakeskuksessa kattilanvalmistajia ja muita asiakkaita palvelee Suomen ainoa ja Euroopassakin harvinainen akkreditoitu kattilantestauslaboratorio. Bioenergiakeskus järjestää myös bioenergiaan liittyviä koulutuksia sekä tarjoaa konsultointi- ja tutkimuspalveluja. ”Toiminta on hyvässä vauhdissa. Olemme päässeet tuotteistamaan ja markkinoimaan palvelujamme toden teolla sen jälkeen, kun uudet toimitilat valmistuivat vuonna 2010, ja kattilantestauslaboratorio otettiin käyttöön vuoden 2011

18

alussa”, sanoo yrityspalvelupäällikkö Kari Sänkiaho.

Bioenergiakeskuksessa työskentelee tällä hetkellä noin 30 henkilöä ja liikevaihto lähestyy neljää miljoonaa euroa.

Palvelujen tarve kasvaa

Tulevaisuudessa Kari Sänkiaho ja bioenergiatiimin vetäjä Markku Paananen näkevät Bioenergiakeskuksen ja sen tarjoamien palvelujen merkityksen vain kasvavan. Tärkeä yksittäinen tekijä ovat EU:n tiukentuvat vaatimukset lämmityskattiloiden suhteen. ”Jatkossa edellytetään, että kaikki myyntiin menevät kattilat täytyy testata tehokkuuden ja päästöjen osalta akkreditoidussa laboratoriossa”, he toteavat.

Palvelujen tarvetta lisää toisaalta

bioenergia-alan kasvu. Tutkimusta, kehitystä, koulutusta ja niihin liittyvää erityisosaamista tarvitaan jatkossa entistä enemmän. ”Jo nyt kattilantestauslaboratorion palveluja käyttävät monet muutkin toimijat kuin kattilanvalmistajat. Muun muassa polttoaineita testataan paljon. Asiakkaita on eri puolilta Suomea”, Sänkiaho kertoo. ”Meillä on hyvät edellytykset vastata osaamisen tarpeiden kasvuun, Yksi Bioenergiakeskuksen kiistaton vahvuus on asiantuntijuus, jonka mahdollistaa toiminta osana ammattikorkeakoulua. Tähän liittyy myös valmius toimia kansainvälisillä markkinoilla”, Paananen lisää.

Laajapohjainen hanke

Paanasen mukaan näin pitkälle on päästy, koska bioenergiakeskusta on

Cyril Bajamundi etsii keinoja biomassojen ja jätteiden puhtaaseen polttamiseen Osaava energiantuotanto KeskiSuomessa -hanke (OSER) toi filippiiniläisen Cyril Bajamundin Jyväskylään tutkimaan, miten biomassojen ja jätteiden yhteispoltossa syntyviä päästöjä ja korroosio-ongelmia voitaisiin vähentää kemiantutkimuksen keinoin.

kehitetty alusta lähtien laajalla pohjalla. Mukana ovat olleet niin kunnat, JAMK kuin yrityksetkin. Ratkaiseva merkitys on ollut myös EUrahoituksella, jolla hanketta on tuettu alusta lähtien. 8

Akkreditoitua testausta ▶▶ JAMK Bioenergiakeskuksen kattilantestauslaboratorion tilat ja laitteet on akkreditoitu VTT Expert Service Oy:n (FINAS T0011.19) toiminnan piirissä ja se pystyy tarjoamaan akkreditoitua kattilantestausta 500 kW teholuokkaan asti sekä EN-303-5 mukaista mittaustoimintaa alle 1 MW:n kokoluokassa.

▶▶ EU-TUKI 2,014 Me ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 3,425 Me

Kun energiaa tuotetaan polttamalla biomassoja ja jätteitä yhdessä, syntyy haitallisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat kattilan elinikää lyhentävää korroosiota sekä PCDD/F-aineita, jotka aiheuttavat päästöjä. Cyril Bajamundi on tutkinut keväästä 2011 lähtien VTT:llä, miten näiden yhdisteiden syntymistä voitaisiin vähentää tai estää vaikuttamalla polton yhteydessä syntyviin epäorgaanisiin yhdisteisiin, joilla on katalyyttisiä ominaisuuksia.

Työtä hän tekee Jyväskylän yliopiston Uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia -tutkimusohjelmassa, joka on osa OSERhanketta. Arvokkaan tutkimustiedon tuottamisen lisäksi hankkeessa on luotu perusteita VTT:n, yliopiston ja yritysten väliselle yhteistyölle biopolttoaineiden polttoprosessiin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä.

EAKR-rahoitusta saaneessa hankkeessa on mukana kolme tohtorikoulutettavaa sekä kaksi ohjaajaa Jyväskylän yliopistolta ja yksi VTT:ltä.

Teknologista osaamista Cyril Bajamundia ohjaava professori Jukka Konttinen uskoo, että OSER-hankkeen tutkimukset vievät teknologista osaamista eteenpäin Suomessa tärkeällä tavalla. Niissä tuotettu tieteellinen tieto tarjoaa kilpailuetua kattilaratkaisujen suunnitteluun ja markkinointiin. ”Väestön kasvaessa myös jätteiden määrä maailmassa lisääntyy, ja suurta osaa jätteistä on lähes mahdotonta hyödyntää muuten kuin energiantuotannossa. Myös erilaisia biomassoja on käytettävissä lähes kaikkialla.

Varmasti kysyntää on sellaisella tekniikalla, jolla yhteispoltto onnistuu puhtaasti ja korroosiota välttäen”, hän sanoo.

VTT ja Jyväskylän yliopiston kemian laitos ovat pystyneet tarjoamaan Cyril Bajamundin tutkimustyölle rahoituksen OSER-hankkeen kautta.

Myös Bajamundi arvioi, että bioenergiaalan tutkimukseen Suomessa kannattaa ja on luonnollista panostaa. ”Metsissä on valtavasti potentiaalia. Se kannattaa hyödyntää. Samoin uusien ratkaisujen etsiminen jätteiden energiahyötykäyttöön on tärkeää. Esimerkiksi Manilassa Filippiineillä jätteet menevät kaatopaikalle. Tärkeä syy on se, että pelätään niiden polttamisesta syntyviä päästöjä”, hän sanoo.

Suomeen Manilan lentokentältä Bajamundin Suomeen ja Jyväskylään toi osittain sattuma. ”Satuin huomaamaan Jyväskylän yliopiston ilmoituksen netissä keväällä 2010 odotellessani myöhässä olevaa lentoa Manilassa.

Otin tänne yhteyttä, hain paikkaa ja keväällä 2011 aloitin työt VTT:llä”, hän kertoo.

Suomeen hakiessaan Bajamundi oli jo valmistunut kemian insinööriksi University of Philippinesissä Manilassa ja toimi siellä opettajana. Ratkaiseva tekijä Jyväskylään lähdön takana oli mahdollisuus tutkia itseä kiinnostavaa aihetta ja tehdä siitä tohtorinväitöskirja. Tosin se ei ollut lahjakkaalle tutkijalle ainoa syy. ”Skandinavia kiinnosti minua alueena ja halusin nähdä lunta”, Bajamundi naurahtaa.

Sen verran hyvin hän sanoo myös viihtyneensä, että suunnittelee Suomeen jäämistä senkin jälkeen, kun tutkimus parin vuoden päästä valmistuu. 8

▶▶ EU-TUKI 450 000 e ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 535 000 e

19

me välitetään

Hei,

Nuorten työllistymiseen ja elämänpolulla navigoimiseen tarvitaan joskus aikuisten tsemppiä. Juha Okker sai lisää puhtia opintoihinsa Välitän 2 -hankkeen pienryhmätoiminnasta.

• t e kst i : p i a t e rvo ja • k uvat: p e t t e r i k i v i m ä k i

Hankasalmelainen Juha Okker (29) valmistui vuoden 2012 lopulla tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Okker kokee, että Hankasalmen 4H-yhdistyksen Välitän 2 -hankkeen opintojen tsemppausryhmällä oli tärkeä rooli opintojen loppuunsaattamisessa. ”Minulla on käsissäni synnynnäisiä motorisia rajoitteita, jotka hankaloittivat opintojen eteenpäin työstämistä. Tuntui, että puhti loppuu. Pienryhmästä sain tosi hyvää apua. Isossa koulussa on vaikeaa puhua ongelmista, mutta ryhmässä tuli kerrottua vakavistakin asioista, jotka olivat olleet taka-alalla.”

Okker innostui lähtemään mukaan myös kuntosali- ja rentoutusryhmään. Opintojen jälkeen hän osallistui kolmen kuukauden mittaiseen kuntsariryhmään, jonka kautta avautui mahdollisuus kuntouttavan työtoiminnan paikkaan Hankasalmen sivistystoimessa.

Turvaryhmä kokoaa nuorisotoimijat

Hankasalmella toteutetussa Välitän 2 -hankkeessa väliinputoajanuoret ovat päässeet mukaan pienryhmätoimintaan ja tekemään tiekarttaa elämänpolulleen. Samalla kunnan nuorisotoimijat ovat saaneet työkaluja nuorten tukemiseen.

Välitän 2 -hankkeessa välitän-sanalla on monta merkitystä. Hanketoi-

20

mijoille se on tarkoittanut nuorista välittämistä ja arvostamista sekä työ- ja koulutuspaikkojen välittämistä. Keskeinen osa toimintaa ovat olleet eri teemoihin keskittyneet 3–8 nuoren pienryhmät. ”Usein lähdetään nuorten elämänhallintataitojen lisäämisestä ja yhdessä tekemisestä. Kun itsellä on hyvä olla, on helpompi lähteä miettimään työ- tai opiskelupaikkaa. Ryhmätoiminnan tulokset ovat olleet rohkaisevia. Nuorten usko omiin kykyihin on vahvistunut, katkolla olleet opinnot ovat edistyneet ja nuoret ovat päässeet opinnoissa maaliin”, kertoo Hankasalmen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sirkka Suomäki.

Hankkeen aikana Hankasalmen nuorisotoimijoille on kehitetty yhteisiä työskentely- ja toimintatapoja. Samalla syntyi muun muassa työkirja Me välitämme!, jossa on ideoita nuorten kanssa työskentelyyn ja ryhmätoimintaan. ”Tätä työtä ei voi tehdä yksin vaan tarvitaan yhdessä tekemistä. Hankkeen kuluessa on syntynyt kunnan nuorisotoimijoiden yhteinen Turvaryhmä, jossa ovat mukana sosiaali- ja nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpaja, TE-toimisto, Jyväskylän psykiatrian poliklinikan Hankasalmen toimipiste ja Välitän 2 -hanke.

Turvaryhmä elää myös hankkeen jälkeen”, kertoo asiantuntija Tiina Honkonen Myötätuuli Ky:stä. 8

Työllistymiseen uutta puhtia Yhdistyksillä on hyvä kontakti oman alueensa ihmisiin ja tietoa siitä, millaiset ovat paikalliset tarpeet. Hyvät toimintatavat tarvitsevat tuekseen taloudellisia resursseja, joita ilman alueen hyvinvointia edistävää työtä on vaikea tehdä.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry käynnisti kesällä 2011 haun, jossa etsittiin pienehköjä kolmannen sektorin toimijoita mukaan ESRhankkeeseen, jonka tavoitteena oli lisätä yhdistysten hankeosaamista ja kehittää niiden työllistämistoimintaa. ”Yhdistyksillä ei useinkaan ole kokemusta EU-rahoituksen hakemisesta, jolloin me haimme rahoituksen ja yhdistykset lähtivät mukaan kuudella eri osahankkeella”, kertoo Välittäjä PLUS -hankkeen projektipäällikkö Eija Lappi.

Osahankkeissa yhteisenä tekijänä on ollut pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Työllistymispolkuja on haettu muun muassa nuorille, työttömille maahanmuuttajille sekä MS-tautiin sairastuneille. Hankkeiden aikana on voitu muun muassa kehittää asiakkaiden ohjausta, valmennusta sekä motivointia.

Lapin mukaan hankkeet ovat saaneet paikallista näkyvyyttä, mikä on lisännyt työnantajien, kuten kuntien, seurakuntien ja kotitalouksien työtarjouksia hankkeiden työttömille asiakkaille.

Yhdistykset päässeet vuoropuheluun Välittäjä PLUS -hankkeen projektisihteerin Päivi Varakkaan mukaan hankkeet tekevät usein työtään yksin. Hankkeen aikana toimijoilla on ollut mahdollisuus tavata toisiaan ohjauspäivissä ja jakaa hyviä käytäntöjä. ”Yhdistykset ovat päässeet verkostoitumaan myös seminaareissa ja koulutuksissa ja saaneet yhteistyökumppaneita.”

Välittäjä PLUS -hankkeen aikana on voitu kokonaisuudessaan parantaa tiedottamista työllistymismahdollisuuksista. Yksi kanava on internetin www.palkkatuki.fi -sivusto, jossa kolmannen sektorin toimijat voivat ilmoittaa palkkatukipaikoistaan. 8

Juha Okker lähti ennakkoluulottomasti mukaan Välitän 2 -hankkeen pienryhmätoimintaan. Hanketyöntekijä Pauliina Akselinin mukaan nuorten reaktiot voivat alkuun olla kyltin tavoin painokelvotonta tekstiä, mutta pienryhmätoiminta on koettu hyväksi toimintatavaksi.

▶▶ EU-TUKI 0,943 me ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 1,096 Me

21

• t e kst i ja k uva : to m m i sa lo

Mitä talousluvut oikeasti tarkoittavat?

Pienten tilitoimistojen tulevaisuus on enemmän konsultoinnissa kuin vain lukujen kirjaamisessa. Töitä automatisoimalla aikaa jäisi syvempään yhteistyöhön asiakasyritysten kanssa.

Johanna Vuori Jyväskylän Yrityskonsultit Oy:stä sanoo suuren kysymyksen olevan, millä vahvuuksilla pienet ja keskisuuret tilitoimistot menestyvät seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Olennaista on erottua joukosta nykyistä konsultatiivisemmilla palveluilla.

22

Tilitoimistoalalla toimivat ovat itse noteeranneet alansa olevan muutoksessa. Yksi muutoksen voima on ollut tietoteknisessä murroksessa. Kysymys on kuulunut, millaista osaamista pienissä tilitoimistoissa jatkossa tarvitaan. Keski-Suomessa tilitoimistot ovat lisäksi tunteneet heikosti toisiaan. ”Pienissä tilitoimistoissa on tehty turhaa manuaali- ja paperityötä, eikä automatisoinnin mahdollisuuksia ole osattu hyödyntää”, projektipäällikkö Liinamaaria Hakola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta taustoittaa.

Muutosta lähdettiin hakemaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun lokakuusta 2010 syyskuuhun 2012 toteuttamalla Tilitoimis”Halusimme tojen asiantuntijuukehittää omaa den kehittämishanktoimintaamme keella. Hankkeessa oli ja oppia mukana 14 keskisuotuntemaan malaista tilitoimistoa. toisia Kaikki olivat alle 20 hengen toimistoja. tilitoimistoja.” ”Me halusimme ke­hittää omaa toimintaamme ja oppia tuntemaan toisia tilitoimistoja. Meidän on hyvä ymmärtää, että teemme asiantuntijatyötä ja myymme asiantuntijapalveluita”, hankkeessa mukana olleen Jyväskylän Yrityskonsultit Oy:n talouskonsulttien tiimin vetäjä Johanna Vuori sanoo.

Enemmän sparraaja kuin kirjanpitäjä

Vuoren mukaan tilitoimistojen toiminnan tulee olla asiakkaiden kanssa yhä enemmän vuorovaikutteis”Asiakkaan ta. Hän arvioi tikanssa pitäisi litoimistojen tukeskustella levaisuuden olevan konsultatiivitarkemmin siitä, sessa toiminnasmitä talousluvut sa ja talouslukuoikeasti jen tulkinnassa. tarkoittavat, Vuori laskee asija samalla akkaiden olevan neuvoa asiakasta valmiita maksaratkaisuissaan.” maan konsultoinnista, kun löydetään yhdessä tekemisen edut. ”Asiakkaan kanssa pitäisi keskustella tarkemmin siitä, mitä talousluvut oikeasti tarkoittavat, ja samalla neuvoa asiakasta ratkaisuissaan. Tilitoimistojen on ymmärrettävä uudella tavalla perinteisen kirjanpitäjän rooli”, Vuori korostaa.

”Moni asiakas hyötyisi, jos saisi tilitoimistostaan laajempaa palvelua. Pienten tilitoimistojen kannattaisi uskaltaa ottaa isompi rooli talousasioiden sparraamisessa. Hankkeessa mukana olleet toimistot halusivat pyrkiä lopputulokseen, jossa perustyötä automatisoimalla resursseja jäisi nykyistä syvempään yhteistyöhön”, Hakola täydentää.

Kehittämisen kipinä jäi palamaan

Hankkeen aikana tilitoimistoille kerrottiin tietoa niiden uusista toimintamahdollisuuksista, järjestettiin koulutuspäiviä ja tarjottiin mentorointiapua. JAMKin opiskelijat tekivät toimistoille myös opinnäytetöitä ja asiakastutkimuksia. ”Kokoontumi­ ”Jokaiselle sia järjestettiin tilitoimistolle yhteisesti kaikiljärjestettiin myös le toimistoille, jotomaa sparrausta, ta niitä saatiin jossa käytiin verkostoitumaan läpi juuri sille keskenään ja tuntemaan toisiaan. yritykselle Jokaiselle tilitoitärkeitä asioita.” mistolle järjestettiin myös omaa sparrausta, jossa käytiin läpi juuri sille yritykselle tärkeitä asioita”, Hakola kertoo.

Pienten tilitoimistojen tulevana vahvuutena on pidetty erikoistumista. Vuori kannattaa jonkintasoista erikoistumista, mutta mieluummin tilitoimiston sisällä ja useammalle kuin yhdelle toimialalle. ”Johonkin keskittyminen syventää osaamista, mutta samalla kaventaa koko tarjontaa”, hän muistuttaa.

Hankkeen päätyttyä syksyllä 2012 monille osallistujille jäi Hakolan mukaan kipinä toiminnan edelleen kehittämiseen. ”Ei kai tämä lopu vielä tähän”, hän kertoo kuulemistaan jatkotoiveista.

Vuori sanoo hankkeen jättäneen paljon kehittämisintoa. Hankkeen aikana tehty työ herätti suunnittelemaan tulevia toimia konkretiaan saakka. ”Tilitoimistoilla täytyy olla rohkeutta tuotteistaa ja hinnoitella palveluitaan”, Vuori kiteyttää. 8

▶▶ EU-TUKI 129 000 e ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 177 000 e

23

Näköpiirissä

uutta bisnestä Metsäteollisuus uudistuu vain uusien innovaatioiden ja tuotantoteknologioiden avulla. VTT:n Testaahankekokonaisuudessa pk-yritykset ja suuryritykset on saatu tuottavaan vuoropuheluun, joka tähtää metsäklusterin kilpailukyvyn parantamiseen.

• t e kst i : p i a t e rvo ja • k uvat: p e t t e r i k i v i m ä k i

Metsäteollisuus on perinteisesti nojannut paperiin, kartonkiin ja sahatavaraan. Nyt se etsii aktiivisesti tuoteinnovaatioita, jotka tuovat puukuidulle lisäarvoa. Metsäteollisuutta kiinnostavat myös tuotantoteknologiat, joilla voidaan parantaa teollisuusyritysten kilpailukykyä ja -etua.

Pk-yrityksillä olisi tuoreita tuoteinnovaatioita ja teknologiaosaamista, mutta niillä on harvoin mahdollisuus hyödyntää tutkimuslaitosten ja veturiyritysten tutkimusympäristöjä. VTT:n Jyväskylän yksikkö on tunnistanut metsäklusterin tarpeet ja kehittänyt usean vuoden ajan Testaa-toimintamallia. ”Julkisen rahoituksen tuella pkyritykset ovat päässeet hyödyntämään VTT:n tutkimusympäristöjä ja osaamistamme sekä kehittämään ideoitaan eteenpäin. Samalla pk-yritykset ovat voineet esitellä omaa osaamistaan suuryrityksille, jotka ovat vanhastaan tottuneet tekemään yhteistyötä VTT:n kanssa”, kertoo teknologiapäällikkö Janne Poranen.

Suurten kumppanien vanavedessä pk-yritysten liiketoiminta on

24

päässyt kasvamaan ja myös kansainvälinen markkinointi ja vientitoiminta ovat saaneet uutta potkua.

Bulkkituotannon rinnalle erikoistuotteita

Testaa-toimintamallissa on keskitytty erityisesti kuitupohjaisten tuotantoprosessien energiatehokkuuteen ja vedenkäytön vähentämiseen uusien teknologioiden avulla. Projektissa on sovellettu muun muassa VTT:llä kehitettyä vaahtorainausteknologiaa uudenlaisiin kuitupohjaisiin tuotteisiin. ”Metsäteollisuus on aikaisemmin keskittynyt puupohjaisiin bulkkituotteisiin, joiden kysyntä on notkahtanut. Uudet lisäarvotuotteet voisivat olla esimerkiksi biopohjaisia sisustuslevyjä, ilmansuodattamiseen liittyviä tuotteita, puu- ja muovikomposiittirakenteita sekä tekstiili- ja hygieniatuotteita”, Janne Poranen toteaa. 8

▶▶ EU-TUKI 1,736 Me ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 3,177 Me

Konenäön sovellukset tehostavat tuotantoa Optisen mittaustekniikan ja konenäön asiantuntija Vision Systems Oy on yksi Testaa-hankkeisiin osallistuneista yrityksistä.

Vision Systemsin laitteet ja ratkaisut lisäävät metsäteollisuuden kilpailukykyä parantamalla laitosten käyntiastetta ja vähentämällä materiaalihukkaa. ”Tutkimusintensiiviselle pk-yritykselle on ollut huomattava etu, että olemme voineet hyödyntää VTT:n laite- ja henkilöresursseja.

Olemme testanneet VTT:llä uusia anturiteknologioita ja suojausratkaisuja. Varhaisilla prototyypeillä ei voi mennä suoraan asiakkaan luokse, joten hanke on ollut yksi mahdollisuus protoiluun”, toteaa toimitusjohtaja Kari Rahkola Vision Systems Oy:stä.

Kehittämistyön tuloksena syntynyt älykameraan perustuva tuote Visieye on ollut markkinoilla pian vuoden verran. Visieye on tarkoitettu paperiteollisuuteen ratakatkojen ilmaisuun ja reunamittauksiin.

Paperiteollisuus on Vision Systemsille tärkeä toimiala. Yrityksen laitteilla ja ratkaisuilla teollisuuslaitokset voivat parantaa kilpailukykyään muun muassa lisäämällä laitosten käyntiastetta. ”Tavoitteena on, että prosessi käy mahdollisimman stabiilisti ilman ennalta määrittelemättömiä seisokkeja. Ratkaisumme säästävät myös raaka-aineita prosessin eri vaiheissa”, Rahkola toteaa.

Teknologiaa viedään uusiin ympäristöihin

Testaa-hankekokonaisuuden aikana selluloosasta on kehitetty muun muassa huokoisia materiaaleja, joita voidaan käyttää esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, eristeissä ja suodattimissa. VTT:n Joni Myyryläinen ja Marjo Järvinen ovat olleet mukana kehittämässä huokoisten tuotteiden valmistusteknologiaa.

Vision Systemsillä on parhaillaan menossa mittava liiketoiminnan kehittämishanke, joka tähtää paitsi kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamiseen myös avauksien tekemiseen uusille toimialoille. Kari Rahkolan mukaan ELY-keskuksen myöntämän EUosarahoitteisen kehittämisavustuksen turvin yrityksen kasvuun tähtääviä toimenpiteitä voi tehdä pidemmällä aikajänteellä. ”Olemme kehittämishankkeessa kartoittaneet nousevia trendejä, joista mielenkiinto kohdistuu hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Näköaistin tunnistusteknologioilla ja anturoinneilla voidaan lisätä kotona asuvien vanhusten turvallisuutta. Hoitohenkilökunta käy kotona tiettyyn aikaan, mutta teknologialla valvonta saadaan ympärivuorokautiseksi.”

Varatoimitusjohtaja Pasi Salosen mukaan uudet toimet ovat alkaneet purra ja konkreettisia asioita on jo tapahtunut viennissä ja uusissa liiketoiminnoissa. ”Yhtenä tärkeänä osa-alueena on meille syntyneen erikoisosaamisen myynti projekti- ja suunnittelupalveluiden muodossa.”

Kehittämisen kruunaa tuleva tutkimushanke, jolla on varsin haasteelliset tavoitteet. ”Olemme tunnistaneet, etteivät kaikki nykyiset perustuotteemme tuo meille ylivoimaista kilpailutekijää etenkään viennissä, jossa kilpailu muiden valmistajien kanssa on erittäin kovaa.

Tulemme kehittämään teknologioita, jotka vievät yrityksen kokonaan uudelle tasolle”, Rahkola ennakoi. 8

25

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Älykoti palvelee kaikkia asumisen älykkäistä ratkaisuista kiinnostuneita. Oppimisen ja kehittämistoiminnan lisäksi uudenlainen ympäristö avaa yrityksille mahdollisuuden oman toiminnan esittelemiseen ja tilaisuuksien järjestämiseen.

26

Älykoti

Paljon enemmän kuin testikoti

• t e kst i : to m m i sa lo • k uvat: p e t t e r i k i v i m ä k i ja ja m k

Älykoti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hyvinvointiyksikköön rakennettu oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa kehitetään ja testataan turvallisen asumisen ratkaisuja. Älykotiympäristön muodostavat kylpyhuone, makuuhuone, keittiö, olohuone, opetustila, tarkkaamo ja piha-alue.

Loppukesästä 2011 avatussa Älykodissa voidaan tehdä esimerkiksi aivohalvauspotilaalle toimintakyvyn kartoitus keittiössä toimimisesta. Makuuhuoneen ja WC:n välillä on siirtokuljetin, jolla voidaan kokeilla erilaisia potilassiirtoja. Tiloissa on kameroita, joiden keräämän tiedon avulla pystytään analysoimaan haluttua toimintaa jälkikäteen.

Yritykset kohtaavat uusia työntekijöitään

Älykodissa yritykset pääsevät testaamaan, millaisia uusia ratkaisuja ne voivat kehittää palvellakseen asiakkaitaan aiempaa paremmin.

Yritykset voivat myös esitellä omaa osaamistaan ja järjestää tuotteidensa ja palveluidensa esittelytilaisuuksia. Yrityksillä on käytössään Älykodin modernit tilat ja ammattikorkeakoulun asiantuntijat. ”Älykoti-konsepti on kiinnostanut myös Suomen ulkopuolella.

Täysin vastaavanlaisia kodinomaisia ympäristöjä ei ole muualla tarjolla”, laboratoriopäällikkö Margit Tenosalmi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sanoo.

Älykoti on kohtauspaikka. Yrityksille se tarjoaa puitteet kohdata esimerkiksi JAMKin opiskelijoita, siis potentiaalisia tulevia työntekijöitään. Opiskelijoille Älykoti tarjoaa erinomaisen paikan oppimiseen, käytännön harjoittelun tekemiseen sekä yritysihmisten ja monen eri alan asiantuntijoiden tapaamiseen. ”Opiskelijat ovat hyödyntäneet laajasti Älykodin mahdollisuuksia.

He pääsevät kehittämään omaa moniammatillista osaamistaan ja tekemään yhteistyötä yritysten kanssa”, Tenosalmi muistuttaa.

DEXtilillä erilainen työpäivä

Millainen olisi tavallisesta poikkeava työpäivä yllättävässä paikassa?

Tätä pohdittiin lähes 30 henkilöä työllistävässä tilitoimistossa Dextili Oy:ssä.

Mietinnän lopputuloksena yritys järjesti keväällä 2013 työpäivän JAMKin Älykodissa. Dextilin väelle esiteltiin ensin Älykodin tiloja ja toimintamahdollisuuksia. Iltapäivä oli varattu leikkimieliseen kokkikisaan, jossa yrityksen väki valmisti kilpaa itselleen herkut yhteiseen ruokailuun. ”Olimme solmineet ammattikorkeakoulun kanssa aiemmin yhteistyösopimuksen, ja sitä kautta Älykoti nousi esille tällaisen poikkeavan työpäivän tapahtumapaikkana. Älykoti oli oikeankokoinen paikka reilulle 20 ihmiselle, ja se oli varustelutasoltaan sopiva muun muassa

Dextilin henkilökunta pääsi viettämään Älykodissa erilaista työpäivää, muun muassa kokkaamalla kisassa itselleen ruoat.

kokkikisaamme ja yhteiseen ruokailuun”, Dextilissä johdon assistenttina toimiva Toni Pasanen kertoo.

Dextilin vierailu on yksi esimerkki Älykoti-ympäristön hyödyntämisestä. Älykotia hyödyntävät yritysten lisäksi JAMKin opiskelijat, henkilökunta ja yhteistyökumppanit.

Dextilin Pasanen pitää mahdollisena, että Pihtiputaalla kotipaikkaansa pitävä tilitoimisto järjestäisi tulevaisuudessa oman asiakastilaisuutensa oppimis- ja kehittämisympäristössä. ”Älykoti on muista poikkeava paikka tilaisuuksien järjestämiseen”, Pasanen sanoo. 8

▶▶ EU-TUKI 227 000 e ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 345 000 e

27

Suomessa 1970-luvulla kehitetty atomikerroskasvatus (ALD, Atomic Layer Deposition) mahdollistaa kappaleiden pinnoituksen atomikerroksen tarkkuudella. Menetelmän avulla syntyviä ohutkalvoja on jo pitkään hyödynnetty puolijohdeteollisuudessa.

Nyt Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdytinlaboratorion ja NanoScience Centerin tutkijat etsivät ALD-teknologialle uusia sovelluskohteita.

Kalevala Korut eivät tummu, koska ne on pinnoitettu ALD-ohutkalvolla. Korujen suojaaminen on yksi arkinen esimerkki atomikerroskasvatuksella valmistettavien ohutkalvojen mahdollisuuksista. Näköpiirissä on lukuisia sovelluskohteita, joissa atomikerroskasvatus voi parantaa tuotteen ominaisuuksia.

Menetelmän avulla atomit muodostavat tasapaksuisen ja yhtenäisen pinnan huokoisenkin kappaleen jokaiseen kohtaan. ”ALD tarjoaa mahdollisuuden muunnella pinnoitteen ominaisuuksia. Pinnoitteen paksuutta voidaan säätää jopa atomikerroksen tarkkuudella. Sen ominaisuuksia voidaan muokata. Pinnoite voi olla sähköä johtava tai eristävä. Pinnoite voi myös hylkiä likaa, rasvaa tai kosteutta ja estää hapettumista.

ALD:llä voidaan muodostaa kiiltäviä tai värikkäitä pintoja”, luettelee

ALD-ohutkalvotekniikalla valmistettu Al2O3/TiO2-nanolaminaatti.

(Photo courtesy of Aalto University)

28

Atomin tarkkuudella • T e kst i : T i m o S i l l a n pä ä • Kuva : p e t t e r i k i v i m ä k i

yliopistonlehtori Timo Sajavaara Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.

ALD:lla voidaan kasvattaa atomikerroksittain esimerkiksi oksidi-, nitridi-, suldifi-, fluoridi- tai metallikalvoja lähes minkä tahansa materiaalin päälle.

Kalvojen paksuus voi olla yksittäisistä atomikerroksista useisiin mikrometreihin – eli tuhansiin nanometreihin.

Ohutkalvoja uudella laitteella

Sajavaara uskoo, että Jyväskylällä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ohutkalvo-osaamisen keskittymäksi.

Syksyllä 2011 käynnistyneen NanoScience Centerin (NSC) ja Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion NANOPALVA-hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää Jyväskylän yliopiston ohutkalvo-osaamista sekä etsiä yhteistyössä keskisuomalaisten yritysten kanssa uusia sovelluskohteita ohutkalvopinnoitukselle. ”Meidän ei kannata etsiä sovelluskohteita isojen toimijoiden hallitsemasta puolijohdeteollisuudesta.

Sen sijaan meidän on viisasta erikoistua ja etsiä uusia sovelluskohteita ohutkalvoille muilta aloilta”, Sajavaara toteaa.

Merkittävä osa tutkimushanketta on Jyväskylän yliopistolle hankittu pinnoituslaite, suomalainen Beneq TFS200, joka mahdollistaa pin-

noitteiden testauksen hankkeessa mukana olevien yritysten tuotteisiin ja tarpeisiin. Laite on tarkoitettu vain tutkimustarkoituksiin ja pienimuotoiseen koetuotantoon, eikä sillä ajeta suuria sarjoja.

Jyväskylässä on jo ennestään ALD-laiteosaamista usean vuoden ajalta. Yliopistollekin tuleva laite kootaan Palokassa Mecania Automation Oy:ssä. ”Ohutkalvojen kasvattaminen tehdään yleensä 100–300 asteen lämpötilassa pulssittamalla kappaleen pintaan kasvatettavan kalvon alkuaineita sisältäviä molekyylejä.

Tarkoituksemme on muun muassa selvittää, miten kasvatuslämpötilojen vaihtelu vaikuttaa kalvojen ominaisuuksiin. Haastavaa on myös analysoida, mitä ohutkalvo kestää eri käyttökohteissa ja sovelluksissa.” monitieteistä yhteistyötä

NANOPALVA-hankkeessa on mukana kolme yritystä, jotka haluavat selvittää ALD-menetelmän soveltuvuutta omiin tuotteisiinsa.

Jyväskylän yliopistossa ohutkalvojen tutkimus puolestaan on monitieteistä yhteistyötä: fyysikoiden lisäksi kalvojen ominaisuuksien tutkimukseen osallistuu kemian ja biologian osaajia. 8

▶▶ EU-TUKI 0,753 Me ▶▶ KOKONAISKUSTANNUKSET 1,336 me

Yliopistotutkija Kai Arstila (vas.), tohtorikoulutettava Mikko Laitinen, Mecania Automation Oy:n toimitusjohtaja Matti Kyllönen ja yliopistonlehtori Timo Sajavaara tarkastelevat yliopiston käyttöön tulevaa ALD-pinnoituslaitetta.

Analysointi maailman huippua Ohutkalvojen analysointiin Jyväskylän yliopistossa on käytössä Sajavaaran mukaan maailman kärkeä edustava teknologia. Tutkittavaa kappaletta ”pommitetaan” hiukkaskiihdyttimestä saatavilla ionisuihkuilla, minkä jälkeen yliopistossa tehtyjen mittalaitteiden ja analyysiohjelmistojen avulla tulkitaan kalvon alkuainerakenne. ”Jo tällä hetkellä meille tulee analysoitavaksi näytteitä ympäri maailmaa. Tilaajaa saattaa vaikkapa kiinnostaa, minkä verran näytteessä on happea, koska hapettuminen muuttaa aineen ominaisuuksia tehden esimerkiksi johtavaksi tarkoitetusta kalvosta eristävän”, Sajavaara kertoo.

Sajavaaran mukaan myös ohutkalvojen analysoinnista voi tulla kannattavaa liiketoimintaa, sillä tutkimuslaitoksia on harvassa. ”Uskon, että meneillään oleva tutkimus tuo uusia mahdollisuuksia tuotteiden kaupallistamiseen. Lääketieteessä on lukuisia sovelluskohteita. Implanttien, kuten keinonivelten, päällystäminen ohutkalvolla nopeuttaa niiden sopeutumista elimistöön ja vähentää

komplikaatioita. Myös kertakäyttöisten lääketieteellisten testien käsittely ohutkalvolla voi parantaa niiden diagnostisia ominaisuuksia tai pidentää niiden käyttöikää.”

Tutkijoiden tavoitteena on tuottaa perinteisten pinnoitteiden lisäksi suprajohtavia ALD-kalvoja, mikä on vielä verraten vähän tutkittu alue.

Opiskelijoille tutkimuslaitteisto tarjoaa uusia näkökulmia tutkimukseen ja työelämään. ”Jo tällä hetkellä atomikerroskasvatukseen liittyviä väitöskirjoja on tekeillä useita. Kaikkiaan yli kymmenen tutkijaa on mukana projektissa, kun testit uudella kasvatuslaitteistolla aloitetaan.”

Sajavaara uskoo, että ALD-tutkimus herättää myös alan yritysten kiinnostusta ja tuo lisää haasteellisia aiheita lopputöille ja väitöskirjoille. ”Opiskelijoille tämä voi tarjota yhden väylän työllistyä alan teknologiaa hyödyntävän yrityksen palvelukseen.” 8

29

• T e kst i : T i m o S i l l a n pä ä • Kuva : M ATTI R A J A L A

ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta:

”Yritystuet voivat vääristää markkinoiden toimintaa” ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo suhtautuvansa myönteisesti Euroopan unioniin, mutta kriittisesti yrityksille suunnattuihin EU-tukiin. Yritystuet vääristävät normaalia yritysten välistä kilpailutilannetta, hidastavat toimialojen uudistumista ja sitovat mittavan byrokratiansa vuoksi sekä elinkeinoelämän että yritysten resursseja.

ETLAn tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta on pohtinut EU-tukien vaikutusta analysoidessaan alueelliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Jo 2000-luvun puolivälissä hän havaitsi, että varsinkin Itä-Suomi oli pärjännyt tuottavuuden kasvussa huomattavasti Uuttamaata heikommin. ”Keskeinen syy oli luovan tuhon puute. Menestyvät yritykset eivät vieneet markkinoita heikoilta yrityksiltä, mikä yleensä parantaa toimialan keskimääräistä tuottavuutta. Yritysrakenteet eivät uudistuneet tuottavuutta vahvistavalla tavalla.”

Yritystuki luovan tuhon esteenä

Malirannan mukaan toimiala voi kehittyä vain, jos yritysten välinen kamppailu virittää kunnianhimoista innovatiivisuutta ja tuottamatto-

30

mat yritykset poistuvat.

Taloustieteessä luovalla tuholla tarkoitetaan prosessia, jossa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät tuottavampien tieltä. Yksi luovan tuhon este voivat Malirannan mukaan olla yritystuet. ”Terveessä kilpailutilanteessa yri­ tysten menestys perustuu tuotteeseen, jonka kysynnän määräävät markkinat. Yritystuet sitovat yrityksen voimavaroja jo niiden hakuvaiheessa ja sen jälkeen tukien käyttöön ja hallinnointiin liittyvissä tehtävissä. Yritystuki myös helposti vääristää normaalia yritysten välistä kilpailutilannetta”, Maliranta toteaa.

Yritystukia myöntävät viranomaiset eivät Malirannan mukaan aina voi olla ajan tasalla, kun puhutaan nopeasti muuttuvilla markkinoilla toimivista yrityksistä. ”Yritystuen myöntäminen saattaa perustua hakemuksen sisältöön, ei siihen, mitä markkinoilla tarvittaisiin.”

Malirannan mukaan perusongelma koskee kaikkia yritystukia, mutta erityisesti EU:n kautta tulevaa rahoitusta hän pitää ongelmallisena. Siihen liittyy hänen mukaansa eräänlainen moraalikato-ongelma. ”Minulla on sellainen tuntuma, että EU-raha mielletään ’ilmaiseksi rahaksi’, jota kannattaa käyttää.

Siihen liittyy jäykkä byrokratia ja tukien monimutkainen hakuproses-

si sitoo sekä yhteiskunnan että yritysten resursseja.”

Voiko tuen vaikuttavuutta arvioida?

Maliranta suhtautuu epäluuloisesti valtion ja EU:n mahdollisuuksiin tukea yritysten kilpailukykyä. ”Vaikuttavuuden arviointi on erittäin vaikeaa. EU-tukien yhteydessä voidaan hyvin arvioida, onko hakuprosessi ja raportointi hoidettu juridisesti oikein. Mutta tuen vaikuttavuuden mittaamisessa mennään spekulaation puolelle.”

Maliranta korostaa, että hän ei ole EU-vastainen tutkija, vaan pitää EU:ta tärkeänä taloudellisena ja poliittisena projektina. ”Olisiko kenties järkevää, että Suomi maksaisi vähemmän jäsenmaksuja ja alueelliset yritystuet jaettaisiin pelkästään kansallisena tukena? EU-tuet pitäisi ohjata mittaviin, kansainvälisiin tiede- ja teknologiahankkeisiin”, hän ideoi. 8

• T e kst i : To m m i sa lo • KuvaT: P EKK A R ÖTKÖ NEN J A P ETTERI KI V IMÄKI

Rahat vähenevät, mutta

rohkeus ei saa kadota

Ylijohtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus

Armoton fakta on se, että tulevalla EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella EU:n kehittämisrahaa on Keski-Suomessa käytössä aiempaa vähemmän. Maakunnan tulevaisuuden turvaamiseksi on silti uskallettava ottaa riskejä ja kokeilla uuttakin. ”Tämä vaatii rahoituksen myöntäjiltä ja hankkeiden toteuttajilta tarkkuutta ja rohkeutta. Rahan jaossa on kyettävä tekemään painotuksia. Rahoittamisen fokuksen on oltava pitkäjänteisesti talouskasvussa ja yleisessä hyvinvoinnissa”, Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Juha S. Niemelä sanoo.

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitosta myöntää, että Keski-Suomella on kova haaste edessään kuroessaan kiinni taantumassa menetettyjä vientieuroja.

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto

Viennin hiipumisen kerrannaisvaikutukset ovat näkyneet muun muassa työttömyyslukujen kasvussa, kuntatalouden haasteissa ja yritysten vaikeuksissa. ”Voimme kuitenkin parantaa Keski-Suomessa itse toimintaympäristöämme. Esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen ovat vielä alkutekijöissään. Meillä on maakunnassa todella paljon korkeaa osaamista”, Mikkonen korostaa.

Perinteisen teollisuuden ja uusien avauksien liitto

Niemelä ja Mikkonen näkevät maakunnan tulevaisuuden edelleen perinteisessä teollisuudessa ja sen vientipotentiaalissa. Samaan aikaan uusia ovia avautuu ja on jo avautunut ICT-alalta ja kypertur-

vallisuudesta. Käyttämätöntä potentiaalia nähdään myös hyvinvointialalla ja liikuntatieteissä. ”Keski-Suomi menestyy jatkossakin perinteisen teollisuuden ja uusien avausten sopivalla liitolla. Iso haasteemme on muuttaa tutkimuksesta saatu tieto liiketoiminnaksi”, Niemelä arvioi. ”Meillä on edelleen raaka-aineita esimerkiksi metsässä. Maakunta tarvitsee pitkälle jalostettuja tuotteita. Yksi mahdollisuus on myös tuotteistaa palveluja ja viedä niitä ulkomaille”, Mikkonen täydentää.

Hän muistuttaa hedelmällisten innovaatioiden syntyvän eri alojen rajapinnassa uusien ihmisten kohdatessa toisensa. Hyvinvoivan Keski-Suomen takaamiseksi on osattava tuotteistaa maakunnan huippuosaamista. 8

31

KUVA: REIMA VÄLIVAARA

32