Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 4/2022

Kun tie yrittäjäksi käy yritysoston kautta.

Uudistettua Finnveran yrittäjälainaa voi käyttää omistajanvaihdoksissa kauppahinnan maksamiseen. Ja kun yrityksesi alkaa kasvaa, yrittäjälainaa voi käyttää myös toimivan yrityksen oman pääoman vahvistamiseen.

Tästä se sitten lähtee.

vaikuttavat ajotapa sekä muut tekijät mm. lämpötila, tieolosuhteet, liikenne, ajoneuvon kunto, varustelu, kuorma ja matkustajien määrä. Kuvan auto erikoisvarustein. ESIMERKKILASKELMA: Toyota RAV4 2.5 Plug-in Hybrid AWD-i

4 • 2022

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus kasvanut Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kasvanut, osoittaa Suo men Yrittäjien Opiskelijabarometri. ”Työelämä on muuttunut ja yrittäjyyttä tuodaan enemmän esille uravaihtoehtona. Monilla alueilla korkeakoulut ovat aloittaneet uudenlaista yrittäjyysyhteistyötä”, koulutusasioiden asiantunti ja Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä sanoo. https://bit.ly/3SGxsdI

facebook.com/keskisuomenyrittajat @KSyrittajat instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

Yrittäjägallup: Lisää vapautta sosiaaliturvaan Kolme neljästä yrittäjästä katsoo, että yrittäjän vapautta valita sosiaalitur vansa taso ja tapa pitää lisätä. ”On tärkeää, että seuraavalla vaalikaudella tehdään koko YEL-järjestelmää koskeva tarkastelu ja kehittämisohjelma, joka joustavoittaa nykyjärjestelmää ja lisää yrittäjien luottamusta YEL:iin”, sanoo johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. https://bit.ly/3SMlEqk

PÄÄKIRJOITUS Täällä on kaikki mi kallista on

Keski-Suomen kotiseutulaulun sanat ovat tänä vuonna käyneet kirjaimellisesti toteen. Inflaatio laukkaa kymme nessä prosentissa, ja sen vaikutukset huomaa kaikkialla. Ei kuitenkaan niiden pk-yritysten hinnoittelussa, jotka eivät pysty siirtämään kustannusten nousua omiin hintoihinsa pit kien sopimusten vuoksi. Tämä koskee myös kilpailutettuja jul kisia hankintoja, joiden hinnat eivät jousta. Jokainen työteh tävä tuottaa pahimmillaan tappiota tekijälleen.

Ikäviä uutisia konkursseista on saatu, niitä on tullut myös aiemmin vakavaraisissa yrityksissä. Jokaisen kannattaakin laskea tarkkaan oma kantokykynsä talven kallistuvilla ener giahinnoilla ja tehdä selviytymissuunnitelma. Apua yrittä jäverkostosta ja asiantuntijoilta kannattaa hakea mieluum min varhain kuin myöhään, yksin ei kannata jäädä painiskele maan. Jos konkurssi tulee, sekään ei ole maailmanloppu.

Energiamarkkina on kansainvälinen, jossa kysynnän ja tar jonnan suhde ratkeaa laajalla alueella. Puhtaasti tuotanto- ja kulutusmääriä Suomen rajojen sisäpuolella tarkastellen oma tilanteemme ei ole heikoimpien joukossa. Jos ja kun Olkiluo to 3 saataisiin toimintaan, lähestyisimme käsittääkseni oma

varaisuutta sähkön tuotannossa nykyisillä kulutusmäärillä.

Sähkön kulutus kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa, ja mark kina on kansainvälinen. Ratkaisuja uusiutuvan energian tuo tannon kasvattamiseen kaivataan. Aurinko- ja tuulienergia täydentävät toisiaan, mutta tarvitsevat säätövoimaa rinnal leen, jotta niitä voidaan merkittävästi kasvattaa ja kaikki ener gia hyödyntää. Paikallisetkin ratkaisut säätövoimaan ovat mahdollisia, ja myös nykyisiä kaukolämpöverkkoja voidaan hyödyntää uudella tavalla. Ehkä näemme vielä pieniä ydinvoi maloita ja vetyratkaisuja osana energiajärjestelmää.

Tänä talvena on tärkeää säästää sähköä, vaikka itsellä olisi edullinen määräaikaissopimus. Kulutushuippujen tasaaminen auttaa kaikkia ja tukee elinvoimaa lähellä ja kauempana. Sar jayrittäjä ja tulevaisuustutkija Risto Linturi arvioi 9.11. Kes ki-Suomen Tulevaisuusfoorumissa, että tulevaisuuden ratkai su sähkön säästö ei ole. Sen sijaan panostaminen uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen laskee sen hintaa ja mah dollistaa yritysten hiilineutraalia kasvua läpi toimialojen.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhlaa juhlitaan Eteenpäin-teemalla 28.1.2023. Yrittäjäenergiaa riittää!

SANNA-MARI JYRÄKOSKI

Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

Vara ei venettä kaada

Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi kannustaa myös pkyrityksiä varautumaan poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin. Sivu 8

Yrittäjiä koetellaan nyt

”Yrittäjät tarvitsevat nyt toistensa tukea enemmän kuin koskaan”, sanoo Keski-Suo men Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jari-Pek ka Koponen. Sivu 14

harppasi kasvun tielle

kyetään järjestämään laadukkaasti. Sivut 16—17

Ira Viikari ja Matti Liimatainen investoivat 28 kilowatin aurinkovoimalaan hyvissä ajoin ennen nykyistä sähkökriisiä.

Navetassa kasvaa satapäinen sonnivasikoiden karja. Eläimet lähtevät Snellmanille puolitoistavuotiaina.

Suomalaista ruokaa aurinkosähkön ja maalämmön voimin

Rajusti kallistunut energia kurittaa yrityksiä, eivätkä maataloustuottajat ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Äänekosken Konginkankaalla toimiva Lamminmäen lihatila investoi aurinkoenergiaan ja maalämpöön jo ennen nykyisiä kriisejä, eikä päätöksiä ole tarvinnut katua.

TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Suomalaista ruokaa, tarkemmin sanottu na naudanlihaa ja viljaa, tuottavan Lam minmäen tilan isäntä Matti Liimatai nen on tyytyväinen mies. Vaikka lähes kaikki tuotantokustannukset ovat nous seet, helpotusta tuovat ennen nykyisiä kriisejä toteutetut energiainvestoinnit.

Tilalle asennettiin aurinkovoimala tou kokuussa 2022 ja samalla päärakennuk sen ja tuotantotilojen lämmitykseen käy tetty öljykattila vaihtui maalämpöpump puun.

Pakko myöntää, että olen investointi päätöksiin todella tyytyväinen. Ilman nii tä tilanne olisi paljon huonompi, Liima tainen sanoo.

Eläimet saavat hyvää hoitoa

Lamminmäki on sukutila vuodesta 1914. Matti Liimataisen isä aloitti vuonna 1985, ja sukupolvenvaihdos tehtiin kymmenen vuotta sitten. Tilan jatkaminen oli Liima taiselle luonnollinen valinta.

Tilalla kasvatetaan sonnivasikoita elin tarvikekonserni Snellmanille. Vasikat tu leva tilalle nuorina, viipyvät siellä noin puolitoista vuotta ja lähtevät sen jälkeen teuraaksi. Eläimiä on tilalla noin sata päätä kerrallaan, ja teurastusväli on 4–5 kuukautta.

Isäntä sanoo, että hän ei oikein ehdi kiintyä eläimiin. Tilan emäntä Ira Vii kari kuitenkin myöntää, että aina joku yksilö nousee suosikiksi. Siksi ilmassa on usein pientä haikeutta, kun ”pojat” lähte vät maailmalle.

Vaikka lihakarjan elämä on suhteel lisen lyhyt, juuri siksi on tärkeää hoi taa eläimet hyvin. Eläinten kohtelu nä kyy suoraan niiden hyvinvoinnissa ja si tä myötä kasvussa.

Jos eläimiä hoidettaisiin huonosti, ne eivät kasvaisi ja sehän ei olisi taloudel lisesti kannattavaa, Viikari huomauttaa.

Olosuhteet ovat Lamminmäen tilalla kunnossa. Eläinlääkäri käy kerran vuo dessa läpi rakennukset ja eläimet ja kir

t Koneurakointi tuo tilalle lisätuloa. Kohonneet polttoainekustannukset kuitenkin syövät katetta.

joittaa raportit nautatilojen terveyden huollon seurantajärjestelmään Nase vaan. Jos eläinlääkäri antaa jotain kehit tämisideoita, ne pyritään ottamaan heti käyttöön.

Eläinlääkärin käynti on tuottajalle hyvä asia, saa edes jostain kiitosta, Lii matainen ja Viikari huokaavat.

Tuotantokustannukset kovassa nousussa Maataloustuottajalla on paljon mietittä vää, varsinkin nyt. Kaikki tuotantokus tannukset ovat nousseet: niin polttoöljy, sähkö, siemenet kuin lannoitteet. Tuotta jahintakin on jonkin verran parantunut, mutta se ei riitä kattamaan kohonneita tuotantokustannuksia.

Kesällä hirvitti, kun teki lannoite tilauksia varastoon. Tällä hetkellä hin nat ovat vieläkin korkeampia, joten se kin päätös osoittautui oikeaksi, Liima tainen sanoo.

Tilalla on viljelyssä vuokrapeltoineen kaikkiaan 160 hehtaaria. Se on riittäväs ti siihen, että tarvittavat rehut saadaan omasta pellosta. Normaalivuosina viljaa riittää myös myyntiin.

Vaikka viljelykustannukset ovat nous seet, oma tuotanto on selvästi kannatta vampaa kuin rehun ostaminen. Lisäk si maailmantilanteen vuoksi viljasta saa nyt varsin hyvän hinnan.

Vuonna 2021 kuivuus haittasi, mutta tänä vuonna saimme hyvän sadon. Tulos oli paras kolmeen vuoteen, isäntä sanoo.

Puintikelitkin sattuivat kohdalleen ja vilja saatiin korjattua varsin kuivana. Näin kuivatuskustannukset pysyivät ku rissa.

On aina hyvä, jos viljat voidaan kui vata pellossa, isäntä tietää.

Aurinkovoimala ja maalämpöpumppu

Lamminmäen tilan sähkönkulutus on noin 35 000 kilowattituntia vuodessa. Eniten sähköä kuluu viljan kuivaami seen, mutta tänä syksynä kuivurillakin päästiin kohtuukulutuksilla. Sähköä on säästetty muun muassa vaihtamalla kaik ki tilan loisteputket ledivaloihin.

Tilalle hankittiin aurinkovoimalaitos keväällä 2022. Hankintapäätöstä tehtä essä loppuvuonna 2021 ei vielä tiedetty, mihin sähkön hinta tänä syksynä koho

NUMEROT 100

-päinen karja kerrallaan 160 hehtaaria peltoa 35 000 kilowattituntia sähkönkulutusta vuodessa 28 kilowatin aurinkovoimala

aisi. Investointi meni siis todellakin nap piin.

Aurinkopaneeleja on kahden raken nuksen katolla, toinen etelälappeella ja toinen jaettuna itä- ja länsilappeille, jo ten aurinkosähköä kertyy tehokkaasti ko ko päivän.

Puoli vuotta käytössä ollut 28 kilowa tin aurinkovoimajärjestelmä on kattanut ison osan tilan sähkönkulutuksesta. Ke säkuukausina sähkölasku on painunut lä hes nollaan, ja sähköä on riittänyt myös myyntiin.

Aurinkovoimalan kapasiteetin lisäämi nen on harkinnassa, mutta lisäinvestoin tiin vaikuttavat aurinkopaneelien hinta taso ja saatavuus.

Navetalla nuorten vasikoiden tarvitse ma lattialämmitys hoitui aikaisemmin öl jyllä. Puoli vuotta sitten tilalla investoi tiin maalämpöpumppuun.

Lämpökaivoa piti porata 230 met riä. Investointi on ollut kannattava, vaik ka maalämpöpumppu kasvattaakin säh könkulutusta entiseen verrattuna. Ha lusimme öljystä eroon ympäristösyistä, emme niinkään hinnan takia, Ira Viika ri huomauttaa.

Lisätuloa tilalla hankitaan koneura

koinnilla. Matti Liimatainen huolehtii yksityisten sorateiden kunnossapidos ta, kuten lanauksista, tienvarsien nii toista ja talvella aurauksesta. Polttoai neita kuluu vuodessa melkoinen mää rä, joten kohonneet öljytuotteiden hin nat tuntuvat kukkarossa.

Kohonneita kustannuksia ei voi siirtää kokonaan hintaan, joten on ol lut pakko tinkiä katteista. Aikaisemmin polttoaineen hinnat pysyivät aloillaan

muutaman viikon, viime aikoina koro tukset ovat tulleet melkeinpä päivittäin, hän toteaa.

Koska epävarmuustekijöitä on niin paljon, Matti Liimatainen ei ole varma siitä, mitä hän tekee kymmenen vuo den päästä.

Toivottavasti tilanpito on mahdol lista vielä silloin, mutta varmaa se ei ole. Tuotannon kannattavuus alkaa ol la jo nyt kipurajalla, hän sanoo.

Teollisuuden ja kaupan kattei ta pitäisi alentaa ja tuottajien katteita nostaa. Tilanne on epätasa-arvoinen. Kauppa piilottaa katteensa liikesalai suuksina, mutta kaikki tietävät sentil leen sen, mitä tuottaja saa. Jokaisen pi täisi pystyä tekemään tätä kannattavas ti ja kannattavuuden pitäisi muodostua markkinoilla, Liimatainen sanoo. n

Emäntä ja kauneudenhoitoalan yrittäjä

Lamminmäen tilan emäntä Ira Viikari pyö rittää päätyökseen omaa yritystä. Kosme tologiksi valmistunut Viikari käynnisti Kau neuspalvelut Puolikuun Äänekosken kes kustassa syyskuussa 2020.

Aikaisemmin hän oli toiminut saman alan yrittäjänä Mikkelissä vuoteen 2013 asti. Tässä välissä hän muutti Äänekoskel le ja opiskeli ammattikorkeakoulussa ag rologiksi.

Olen jonkin verran mukana tilan toi minnassa ja pääsen hyödyntämään agro logiopintojani, mutta päätoimisesti olen kauneushoitolan yrittäjä. Veri veti takai sin ihmisten pariin asiakaspalveluun, Vii kari sanoo.

Mikkelissä toimin vuokratuoliyrittäjä nä, mutta tällä kertaa halusin omat toimi

tilat. Yksin on hyvä tehdä töitä ja yrityk sestä voi rakentaa juuri omannäköisensä, hän jatkaa.

Alku ei koronaepidemian keskellä ol lut helppo, mutta syyskuussa kaksi vuot ta täyttänyt Puolikuu on menestynyt hy vin. Viikari on keskittynyt etenkin kyn si- ja manikyyri- sekä ripsi- ja kulmakarva palveluihin. Asiakkaat tulevat pääasiassa Äänekoskelta, mutta vakioasiakkaita käy myös muun muassa Viitasaarelta ja Jyväs kylästä.

Asiakkaiden kanssa toimiminen on tä män alan suola. Asiakkaat tekevät järjelli seksi joskus järjettömän yrittämisen. Itse kin saa voimaa, kun huomaa tuottavansa asiakkaalle hyvän mielen ja kohentaa itse luottamusta, Viikari toteaa. n

Matti Liimatainen on Lamminmäen sukutilan neljäs isäntä. Sukupolvenvaihdos tehtiin kym menen vuotta sitten. Ira Viikari on myös kauneudenhoitoalan yrittäjä.

”Teollisuuden ja kaupan katteita pitäisi alentaa ja tuottajien katteita nos taa.”

Matti Liimatainen

Suhdanne viilenee muttei jäädy

Talouden suhdanteita seuraaville ja ennustaville ekonomisteille ajat ovat aina poikkeukselliset. Koros tetaan epävarmuuksia ja ennustamisen vaikeutta. Se kuuluu pelin henkeen, sil lä tunnetusti tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Useinhan emme edes tiedä nykyhetken tilannetta.

edelliseen neljännekseen verrattuna ol laan lähellä nollaa.

kenteelliset ongelmat poistuvat vain ra kenteita muuttamalla.

KUISMANEN Johtaja, pääekonomisti Suomen Yrittäjät mika.kuismanen@yrittajat.fi

Venäjän brutaalin hyökkäyssodan al kamisesta lähtien kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot ovat ennusta neet talouden nopeaa viilenemistä. Toi sin on kuitenkin käynyt. Kuluvan vuo den ensimmäinen puolisko oli talous kasvun näkökulmasta varsin vahva. Ke väällä ja kesällä laadittuja synkkiä en nusteita on jouduttu korjaamaan ylös päin.

Suhdanteen viileneminen on alkanut, mutta mitään romahdusta ei ole näkö piirissä. Kuluvan vuoden kolmas nel jännes oli ennakoitua parempi. Näyttäi si siltä, että vuoden takaiseen verrattu na kasvua olisi vielä kertymässä, mutta

Tekniseen taantumaan, jossa kak si peräkkäistä vuosineljännestä supis tuvat, voidaan hyvinkin joutua viimei sen neljänneksen ja ensi vuoden ensim mäisen vuosipuoliskon aikana. Tekni nen taantuma ei kuitenkaan tarkoita si tä, että vuositasolla kasvu jäisi negatii visen puolelle. Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi muodostunee noin pari pro senttia ja ensi vuonna kasvua kertynee hiukan alle prosentin.

Suhdannetilannetta aliarvioimatta ta loudessamme on suurempia ongelmia. Nämä ongelmat valitettavasti sivuute taan ja tekemättömyys verhoillaan suh dannetilanteen taakse. Tästä klassisena esimerkkinä on Suomen julkisyhteisö jen alijäämä- ja velkakehitys. Päättäjät ovat jo vuosikausia peitelleet ilmiselvää ongelmaa seuraavasti: kun suhdanteet ovat olleet suotuisat on sanottu talous kasvun hoitavan ongelmat ja huonon suhdannetilanteen aikana on sanottu olevan väärä aika uudistuksiin. Näin on saatu aikaan kierre, jolloin milloinkaan ei ole ollut oikea aika talouden raken teiden muuttamiseen. Valitettavasti ra

Suomen talouden suurin ongelma on potentiaalisen kasvun alhaisuus yhdis tettynä ylisuureen ja osittain tehotto maan julkiseen talouteen. Meillä työpa nos on vajaakäytössä, katsotaan sitä sit ten korkean rakenteellisen työttömyys asteen tai kokonaan työvoiman ulko puolella olevien näkökulmasta. Se, et tä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sosiaaliturvan uudistamista ei saa da työn tarjontaa lisääväksi johtaa vain kasvaviin sosiaalipoliittisiin ongelmiin ja kasvupotentiaalin näivettymiseen ikääntyvässä Suomessa.

Valitettavasti näyttää siltä, että en si vuoden alussa aloittavat hyvinvoin tialueet eivät tule kestävyysvajeongel maa ratkaisemaan. Päinvastoin, aina kin alussa kestävyysvaje taitaa uudis tuksen myötä kasvaa, kun muutkin jul kisyhteisön toimijat jatkavat pöhöt tymistään. Talouskasvu ei meitä tästä suosta nosta.

Nyt olisi tilausta rohkeille tuotanto potentiaalia kasvattaville talouspoliiti koille. Julkisten menojen lisäämisellä ei saada aikaan kestävää talouskasvua.

YHTEISTYÖTÄ ASTETTA MONIPUOLISEMMIN

Tervetuloa yhteistyöhön kanssamme ja turvaamaan osaajien riittävyys nyt ja tulevaisuudessa. Parannetaan alojen vetovoimaisuutta ja rakennetaan houkuttelevia koulutuspolkuja työelämälähtöisesti. Esimerkiksi oppisopimuksella rekrytoit uusia tai koulutat nykyisiä työntekijöitäsi. Harjoittelijayhteistyöllä vahvistat työnantajamielikuvaa ja sitoutat uuden työntekijän.

Ota yhteyttä työelämäpalveluihin - pohditaan yhdessä lisää: p. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi

MIKA

”Julkisten menojen lisää misellä ei saada aikaan kestävää talouskasvua.”

Yritys menestykseen hallitustyön avulla

Pelkillä säilykkeillä ei pärjää

Kotivara koostuu ruuasta ja juo masta. Poikkeustilanteisiin varau tuminen tarkoittaa kuitenkin myös montaa muuta asiaa, joiden avulla selviää itsenäisesti häiriötilantei den aikana. Myös pk-yritysten tulisi herätä varautumiseen.

monipuolista ruokaa. Toki pitkään huo neenlämmössä säilyviä säilykkeitäkin on hyvä varata, Timperi sanoo.

Kotivaraa varten kannattaa hankkia sellaisia ruoka-aineita, joista pitää ja osaa laittaa ruokaa.

Ruuan ei tarvitse olla erityistä sissi muonaa tai retkipakkauksia, joiden hin natkin ovat tavallista ruokaa kalliimpia.

Muista myös vesi

miseen kuuluu myös muun kuin ruuan ja juoman hankkimista. Kotoa pitäisi lisäksi löytyä erikokoisia paristoja, taskulamp pu, kynttilöitä, lyhtyjä, polttopuita, lääk keitä, joditabletteja, side- ja desinfiointi tarvikkeita sekä varavirtalähteitä.

Näiden lisäksi kannattaa varata al kusammutusvälineet ja ilmastointiteip piä, jolla saa tukittua ikkunat esimerkik si estämään lämmönhukkaa tai kemial lista uhkaa.

lestaan tarkoitettu enemmän maaseudun toimijoille, kuten kyläyhdistyksille.

Yritykset voivat tilata Martoilta varau tumisteemaan liittyviä kursseja. Timperi sanoo, että isoissa yrityksissä on olemas sa varautumissuunnitelmat, mutta vii meistään nyt on myös pk-yritysten he rättävä asiaan.

Poikkeusaikoina ja talouden laskusuh danteissa Martoilta pyydetään tavallista enemmän neuvoja ja vinkkejä arjesta sel viämiseen.

Keski-Suomen Marttojen toiminnan johtaja Kati-Erika Timperi kertoo, et tä Ukrainan sodan ensimmäisten viikko jen aikaan Martoilta kysyttiin jopa päi vittäin varautumisesta ja kotivaran hank kimisesta. Yhteydenottoja tulee edelleen viikoittain.

Kotivaralla tarkoitetaan kotiin hankit tua vähintään kolmen vuorokauden ruo ka- ja juomavarastoa poikkeustilan varal le. Poikkeustila voi olla esimerkiksi oma sairastuminen, sähkökatko, vesihuollon häiriö, suuronnettomuus tai sotatila.

Ruokavaraston määrä saattaa vaikut taa äkkiseltään suurelta, sillä jokaiselle aikuiselle tulisi varata 2 300 kalorin ver ran ruokaa jokaista kolmea vuorokautta kohti. Kotivara ei ole mikään erillinen hä tävarasto lukitussa kaapissa vaan ruokia, joita käytetään normaalisti arjessa.

Kotivara ei ole liioin vain hernekeit to- ja lihasäilykkeitä vaan suhteellisen

Kolmen päivän kotivaraan kuuluu juo mavettä kuutisen litraa henkilöä kohti. Kati-Erika Timperi vinkkaa hankkimaan vettä varten puhtaita astioita tai kaniste reita.

Jossain tilanteessa voi olla vain muu tama tunti aikaa ottaa vettä talteen. Sil loin ei voi alkaa pesemään siivous- ja marjaämpäreitä.

Puhtaassa astiassa vesi säilyy juoma kelpoisena 2–3 vuorokautta ja jopa pi dempään. Marjaämpäriin voi sen sijaan ottaa vettä keitettäväksi tai vessan huuh teluun.

Martoilta kysytään usein vinkkejä säh köttömään ruuanlaittoon. Monesta oma kotitalosta löytyy leivinuuni tai takka, ja ruokaa voi laittaa myös kaasu- ja hiili grillillä.

Sprii- ja kaasukäyttöiset retkikeit timet, trangiat, ovat helppokäyttöisiä ja nopeita. Trangiassa onnistuu niin keiton, puuron kuin kahvin keittäminen.

Varautuminen on laaja käsite Kati-Erika Timperin mukaan ihmisille tulee usein yllätyksenä se, että varautu

Käteisen rahan varaamisesta onkin mediassa puhuttu viime aikoina paljon. Oleellista on, että kotona on etenkin pie niä, kuten viiden, kymmenen tai kahden kymmenen euron seteleitä.

Poikkeustilassa ei voi olla varma, et tä esimerkiksi kaupoissa riittää vaihto rahaa. Siksi pienemmät setelit ovat iso ja käyttökelpoisempia.

Timperi muistuttaa, että yksi tärkeim piä asioita on paristoilla toimiva radio. Viralliset tiedotteet kuulee vain radion kautta, jos televisio tai matkapuhelin ei vät toimi. Jos käytössä on vanha radio, kannattaa tarkistaa paristojen kunto.

Myös pk-yritysten on hyvä herätä Marttajärjestön valtakunnallisena tee mana on ensi vuonna varautuminen. Ka ti-Erika Timperin mukaan Keski-Suo messa teemaa on lähestytty etupainot teisesti.

Tällä hetkellä meillä on menossa kak sikin varautumiseen liittyvää hanketta. Yhteisöllisyydestä hyvinvointia -hanke on suunnattu muun muassa taloyhtiöil le. Varaudutaan taidolla -hanke on puo

Yritysten varautuminen liittyy erityi sesti sähköttömyyteen. Olisi hyvä miettiä, miten omien tuotteiden valmistus ja pal velut turvataan, jos tulee sähkökatkoja.

Koronapandemian aikaan käteisen rahan käyttö väheni, mutta nyt yritysten olisi hyvä varata edes jonkinlainen kä teiskassa. Lisäksi kannattaa selvittää lä hin väestönsuoja. n

• 6 l vettä ja juomia

• 600 g vihanneksia ja juureksia

• 400 g hedelmiä ja marjoja

• 200 g perunaa

• 750 g viljatuotteita

• 1 l maitotuotteita tai vastaavia kasvivalmisteita

• 60 g juustoa

• 400 g proteiininlähteitä, kuten kalaa, kananmunia, lihaa tai kasviproteiinia

• 150 g öljyä ja rasvoja

• 200 g kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä

• 100 g suklaata tai makeisia

• 100 g sokeria ja hunajaa

Lähde: Martat

”Koronapandemia ja Ukrainan sota lisä sivät varautumiseen liittyviä kyselyjä”, sanoo Keski-Suomen Marttojen toimin nanjohtaja Kati-Erika Timperi.

TEKSTI JA KUVA: PIA TERVOJA

Yhden aikuisen kolmen päivän kotivara

JYVÄSKYLÄN OMA HAUTOMO ANTOI EVÄÄT KASVUN KIIHDYTTÄMISEEN

Vaikka ilmaston lämpenemisen hallintaan ja ilmakehää saastuttavien päästöjen vähentä miseen ratkaisuja tuottavan Green Carbonin takana on kokenut yrittäjäkaksikko, tiesivät yrittäjät tarvitsevansa ulkopuolista apua yrityk sensä kasvun nopeuttamisessa.

- Tähän mennessä kertyneellä yrittäjähis torialla, olemme ymmärtäneet, että vaikka osaamme monia asioita, emme osaa kaikkea ja apua kaivataan monellakin sektorilla, Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivonen avaa syitä siihen, miksi yritys hakeutui Yritystehtaan Hautomoon.

Vakuuttavat tulokset kahdessa hautomovuodessa Yritystehtaan Hautomo on kaksivuotinen val mennusohjelma Jyväskylän alueen lupaavim mille skaalautuville startupeille. Hautomon aikana Green Carbon nousi kotimaisten kom pensaatioiden kärkinimeksi, kasvatti tiiminsä

”Rahoituksen järjestelyyn liittyvät asiat olisi tullut ehkä tehtyä yhtiön kannalta epäsuotuisammin ilman valmennusta Hautomossa.”

Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy

kahdesta 15 henkeen ja yrityksen kumulatiivi nen liikevaihto saavuttaa miljoonan euron ra jan pian. Hautomovalmennuksen aikana yritys on hankkinut yli sata B2B-asiakasta sekä ava si toimiston Jyväskylän lisäksi Helsinkiin.

Valmennuksella tunnistettiin bisneskriittisimmät kohdat Hautomon aikana yrityksen osakaspohjaa laa jennettiin sijoituskierroksella, jonka läpiviemi sessä Yritystehtaan kokeneiden yrittäjätaus taisten valmentajien apu tuli tarpeen.

- Hautomovalmennus auttoi ymmärtämään paremmin ulkopuolisen rahoituksen tarvetta ja antoi uusia näkökulmia. Rahoituksen järjeste lyyn liittyvät asiat olisi tullut ehkä tehtyä yhtiön kannalta epäsuotuisammin ilman valmennusta Hautomossa.

Hautomon tarjoaman säännöllisen valmen nuksen ja liiketoimintakatsausten lisäksi Matti korostaa Yritystehtaan tilojen sekä siellä syn tyneen työyhteisön ja kontaktien merkitystä.

- Erityisesti alkuaikaan, kun tiimimme oli vie lä pieni, saimme Yritystehtaalta oikean työ yhteisön ympärillemme. Hautomon aikana on syntynyt sellaisia kontakteja ja suhteita, jotka kantavat pitkälle hautomojakson jälkeenkin, Toivonen sanoo.

Ota askel uusille kasvun luvuille Hautomossa: www.yritystehdas.fi/hautomo

Valmennus Yritystehtaan Hautomossa tarjosi kokeneille yrittäjille Kimmo Koistiselle (vas.) ja Matti Toivoselle uusia näkökulmia muun muassa rahoitukseen.

Työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin asialla

Multialainen yrittäjä ja tervey denhuollon ammattilainen Pekka Lampinen on kehittänyt Turvaköysi-palvelun, jonka ta voitteena on auttaa yrityksiä vähentämään mielentervey den ongelmiin ja työuupumuk seen liittyviä sairauslomia.

TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVA: NATALIA LAMPINEN

Multialla toimivan Turvaköysi Oy:n yrit täjä Pekka Lampinen, 43, luettelee py säyttäviä lukuja suomalaisten henkisestä hyvinvoinnista. Kansaneläkelaitos mak soi viime vuonna masennuslääkkeistä korvausta lähes puolelle miljoonalle suo malaiselle.

Joka kymmenes meistä käyttää ma sennuslääkkeitä, ja työkyvyttömyyseläk keistä yli puolet on mielenterveysperus teisia. Psyykkiseen jaksamiseen liittyvät ongelmat näkyvät väistämättä kaikissa työyhteisöissä, Lampinen sanoo.

Mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi Suomessa menetetään joka vuo si lähes 17 miljoonaa työpäivää.

Luvusta puuttuvat alle yhdeksän päi vän mittaiset poissaolot sekä työkyvyn ja työtehon madaltuminen, huono työilma piiri ja osaamisen rapistuminen, Lampi nen luettelee.

Työnantaja ei saa sairausvakuutukses ta korvausta alle 10 päivän poissaolon ajalta. Elinkeinoelämän keskusliiton las

kelmien mukaan lyhyiden sairauslomien vuoksi menetetään vuodessa noin 10 mil joonaa työpäivää ja työpanosta noin 3,6 miljardin euron arvosta.

Koulutus ja omat kokemukset Turvaköysi-palvelun pohjana

Lampinen lähti opiskelemaan hoitoalaa kymmenkunta vuotta sitten: ensin lähi hoitajaksi ja sitten sairaanhoitajaksi. Tä nä vuonna hän sai valmiiksi kliinisen asi antuntijan YAMK -opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Olin ennen lähihoitajan opintoja pai notalossa työsuojeluvaltuutettuna. Kun huomasin, että pystyn auttamaan ihmi siä, alkoi itää ajatus kouluttautumisesta hoitoalalle.

Lampinen on nähnyt itse mielenter veysongelmiin liittyvien ”tulipalojen sammutusta” työskennellessään psykiat risilla akuuttivastaanotoilla muun muas sa Turun yliopistollisessa keskussairaa lassa.

Multialla syntynyt Lampinen muutti Turusta takaisin kotipaikkakunnalleen vuonna 2019.

Kaksi vuotta sitten syntyneellä esikois lapsella diagnosoitu Downin oireyhtymä merkitsi Lampiselle elämänkriisiä, jonka ratkaisuun hän päätti etsiä voimia omas ta itsestään.

Olin ennen melkoinen sohvaperu na. Muutin kriisin myötä elämäntapo jani radikaalisti. Aloin herätä aamuvii deltä kuntosalille, minkä jälkeen menin kylmään suihkuun tai Sinervä-järveen uimaan vuodenajasta riippumatta. Elä mänmuutos oli ilmaista masennuslääket

tä, mutta vaati sen, että otin itseäni nis kasta kiinni, hän kertoo.

Työterveyshuolto sammuttaa tulipaloja Lampinen alkoi hoitotyöstä ja omasta elämästään saamiensa kokemusten poh jalta miettiä, miten yrityksissä voitaisiin hyödyntää jokaisessa ihmisessä olevia voimavaroja erilaisten kriisien selättämi seen. Hän näki, että voisi tarjota asian tuntemustaan yrityksille ja työyhteisöille yrittäjänä. Asioita summattuaan Lampi nen perusti viime kesänä asiantuntijayri tyksen, Turvaköysi Oy:n.

Yritysten on työterveyshuoltolain mukaan tarjottava työntekijöilleen työ terveyshuollon palvelut. Lakiin perustu va velvollisuus on mahdollistanut laajan markkinan suurille terveysalan toimijoil le ja sitä kautta myös lääketeollisuudel le. Valitettavasti työterveyshuolto tarttuu yksittäisen työntekijän ongelmiin vasta myöhäisessä vaiheessa – ikään kuin sam muttamaan tulipaloa. Ja aika usein tuli paloja sammutetaan lääkkeillä, Lampi nen pohtii.

Turvaköysi on yrityksille suunnattu palvelu, jossa yhteistyössä asiakasyritys ten kanssa luodaan työssäjaksamista ja työhyvinvointia lisääviä toimintamalle ja. Näiden tavoitteena on havaita erilai set jaksamiseen ja mielenterveyteen liit tyvät ongelmat ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.

Yrityksissä toimivat samat lainalai suudet kuin muussakin elämässä. Yri tyksissäkin tarvitaan avoimuuden ilma piiriä, jossa työntekijät uskaltavat kertoa

epäkohdista ja omaan jaksamiseen liit tyvistä vaikeuksista. Sen voisi kiteyttää vaikkapa psyykkisen jätekuorman tyh jennyspisteeksi.

Lampisen mukaan ongelmiin puuttu minen jo aikaisessa vaiheessa ehkäisee niiden kehittymistä vaikeasti hoidetta vaksi burnoutiksi.

Työuupumus kehittyy pikkuhiljaa, ja usein työntekijä sinnittelee arjessa eteen päin hiipuvin voimin. Kun työyhteisöllä on keinot, joilla se voi tunnistaa oirei ta varhaisessa vaiheessa, korjausliikkei tä voidaan tehdä ennen työntekijän pu toamista murheen syvimpään laaksoon.

Kyseenalaistamassa

vakiituneita käytäntöjä

Yrittäjä luonnehtii Turvaköysi-palvelua välineeksi, joka estää mahdollisuudet liekin leimahtamiseen. Työterveyshuol lon palvelut hän näkee pikemminkin tu lipalon sammuttajana.

Olen kieltämättä kyseenalaistamas sa niitä keinoja, joita mielenterveyson gelmien hoitoon tänä päivänä tarjotaan –omasta koulutus- ja työtaustastani huoli matta. Ennaltaehkäisy tuottaa kuitenkin parempia tuloksia kuin jo pitkälle eden neiden ongelmien hoito.

Lampinen suunnittelee, että alkuvai heessa uudentyyppistä palvelua tarjo taan Keski-Suomen alueella toimiville yrityksille.

Uudenlainen kulttuuri merkitsee luonnollisesti työnantajalta panostus ta, mutta toisaalta hyvinvoiva työyhtei sö tuottaa omistajilleen tavoiteltua lisä arvoa, hän pohtii. n

• Perusti Turvaköysi Oy:n heinäkuussa 2022.

• Työskennellyt hoitotyössä lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten psykiatrisilla akuuttiosastoilla.

• Koulutus: lähihoitaja, sairaanhoitaja (AMK), sosiaali ja terveysalan YAMK, kliininen asiantuntija • www.turvakoysi.fi

Pekka Lampinen

Finn-Savotta kasvaa ja kansainvälistyy

Karstulalainen retkeilyvälineitä sekä sotilas- ja viranomaistarvikkeita valmistava FinnSavotta Oy on vahvassa vireessä. Maailmanpolitiikan epävarmuus näkyy Puolustusvoimien tilausten kasvuna, mutta samalla myynnin painopiste on siirtynyt yksityisten kuluttajien suuntaan eri puolille maailmaa. Tämä mahdollistaa vakaan ja jatkuvan kasvun.

20 prosenttia yksityisille kuluttajille.

Karstulasta kuuluu kummia. Kun monilla muilla aloilla odotetaan tulevaa, jos ei nyt peloissaan, niin ainakin hieman huolis saan, Finn-Savotta Oy:ssä valmistaudu taan laajentamaan toimitiloja, automa tisoimaan tuotantoa entisestään ja palk kaamaa uusia työntekijöitä.

Nykytilanne on usean tekijän sum ma. Isoin yksittäinen vaikuttaja on Suo men Puolustusvoimilta aiemmin tänä vuonna saamamme varustetaskusarjan tilaus. Usealle vuodelle jakautuvan tila uksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa, Finn-Savotta Oy:n toimitusjohtaja Tee mu Pohjonen sanoo.

Toinen merkittävä seikka on suhteel lisen nopeasti tapahtunut asiakasrakan teen muutos.

Vielä jokunen vuosi sitten Finn-Savo tan myynnistä 80 prosenttia meni eri vi ranomaistahoille sekä yritysasiakkaille ja

Nyt numerot ovat heilahtaneet toisin päin ja myynnistä jo 80 prosenttia me nee kuluttajille. Tämä mahdollistaa jat kossa myynnin jatkuvan ja tasaisen kas vattamisen, Pohjonen toteaa.

Kansainvälinen ja uskollinen fanikunta

Numerot puhuvat selvää kieltä. Vuonna 2021 Finn-Savotan liikevaihto oli seitse män miljoonaa euroa. Viennin arvo oli kaksi miljoonaa ja kuluttajamyynnin viisi miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi puo li miljoonaa.

Tänä vuonna liikevaihto kivunnee noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Toimi tusjohtaja uskoo vahvasti, että jo parin vuoden päästä liikevaihto nousee 12–14 miljoonaan euroon.

Kiinnostuksen kasvusta kertoo par haiten kaksi lukua. Eri Meta-alustoil la (muun muassa Facebook ja Instag ram) Finn-Savotalla on ollut 96 miljoo

naa näyttöä ja lokakuun 2022 puolenvä lin tilauskantamme oli 21 miljoonaa eu roa eli kolme kertaa liikevaihtoa suurem pi, Pohjonen sanoo.

Meille on syntynyt iso, kansainväli nen ja erittäin uskollinen fanikunta. Ai na, kun somekanaviimme ilmestyy jo tain negatiivista, meidän ei tarvitse teh dä mitään. Uskolliset seuraajamme rea goivat nopeasti ja oikaisevat virheelliset kirjoitukset meidän puolestamme, Poh jonen jatkaa.

Automaatiota ja uusia työpaikkoja

Finn-Savotta on kolmannen polven per heyritys, joka on perustettu vuonna 1955. Nykyiseen Finn-Savotta-konserniin kuu luvat emoyhtiö Finn-Savotta Oy, Viron tytäryhtiö Finn-Savotta Oü sekä FinnSavotta Systems Oy, josta Finn-Savotta Oy omistaa enemmistöosuuden.

Yhtiön pääkonttori ja toinen tehtaista sijaitsee Karstulassa ja toinen Viron Tar tossa. Yhtiö työllistää 135 ihmistä, joista 45 työskentelee Karstulassa. Finn-Savotan asiakkaita ovat ulkoil maharrastajien lisäksi pelastusjärjestöt, puolustusvoimat ja muut viranomaiset Suomessa ja ulkomailla.

Yhtiön päätuotteita ovat retkeilyvarus teet, kuten reput, rinkat, erikoiskantolai teet ja teltat. Näiden lisäksi Finn-Savot ta tekee erikoistuotteita esimerkiksi Puo lustusvoimille ja Suomen Punaiselle Ris tille.

Maailman levottomuudet ja krii sit näkyvät puolustusvälineteollisuuden tuotteiden kasvaneena kysyntänä. Aiom me lisätä tuotantokapasiteettiamme, jot

ta pystymme vastaamaan kysynnän kas vuun, Pohjonen toteaa.

Finn-Savotta on jo pitkään panosta nut tuotannon automatisointiin ja otta nut käyttöön robotiikkaa. Yhtiö toteuttaa muun muassa Karstulaan 1,2 miljoonan euron teknologiainvestointia, jonka osa on automaattisesti ompeleva robottiso lu. Sen ompelemien komponenttien ko koonpano-ompelu tapahtuu Karstulan ja Tarton tehtailla.

Tuotannon automatisoinnilla pys tymme vastaamaan halpatuontimaiden kilpailuun. Automaation lisäämisestä huolimatta palkkaamme yritykseen jat kuvasti uusia työntekijöitä, Pohjonen tähdentää.

Konsernin teknologiasta ja tuotannon kehittämisestä vastaava Finn-Savotta Systems Oy palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita. Se kehittää ja valmistaa eten kin turvallisuussektorille teknisiä ratkai suja, kuten aluevalvonta- ja ennakkova roitinjärjestelmiä.

Johdossa on nuorekas tiimi

Teemu Pohjonen valittiin Finn-Savot ta Oy:n toimitusjohtajaksi kesällä 2022. Vuodesta 2016 toimitusjohtajana ollut enemmistöomistaja Elmo Valkeinen siirtyi samalla liiketoimintajohtajaksi.

Elmo ja hänen isänsä, hallituksen puheenjohtaja Uljas Valkeinen, jatka vat hyvää työtään yrityksen kehittäjinä ja uusien avausten ideoijina. Omat vahvuu teni ovat luvuissa ja yrityksen suunnitel mallisessa kehittämisessä, kauppatietei den maisteri Pohjonen sanoo.

Hänen mukaansa Finn-Savottaa joh taa nyt nuorekas ja samalla aaltopituu della oleva tiimi. Johtoportaan keski-ikä on jossain kolmenkympin haarukassa ja 27-vuotias toimitusjohtaja on sieltä nuo rimmasta päästä. Takana on silti vankka liiketoiminnan osaaminen ja yritysjoh don kokemus. n

Finn-Savotta Oy on lähes 70-vuotias perheyritys, joka työllistää Karstulan ja Viron Tarton toimipaikoillaan 135 työntekijää. Yritys valmistaa kansainvälisille kuluttajille retkeily- ja ulkoilutarvikkeita, esimerkiksi reppuja, ahkiota, telttoja ja makuualustoja sekä erikoistuotteita Puolus tusvoimille, eri viranomaisille ja Suomen Punaiselle Ristille.

Teemu Pohjonen aloitti Finn-Savotta Oy:n toimitusjohtajana kesällä 2022. Hän jatkaa myös tytäryhtiö Finn-Savotta Systems Oy:n johdossa.

”Automaation lisäämises tä huolimatta palkkaam me jatkuvasti uusia työn tekijöitä.”

Suomalaisilta metsätyömailta maailmalle

Finn-Savotta Oy:n juuret ovat nimensä mu kaisesti suomalaisilla metsätyömailla. Yri tyksen perustivat Allan ja Marjatta Halme vuonna 1955 nimellä Pylkönmäen Nahka työ. Alkuun Halmeet valmistivat muun mu assa nahkarukkasia metsätyömiehille.

Myöhemmin yrityksen nimeksi vaih tui Savotta-retkeilyväline. Kun toiminta al koi 1970-luvulla kansainvälistyä, Savottaan liitettiin yhä käytössä oleva Finn-etuliite. Vuonna 1966 yrityksen toiminta siirtyi Kars tulaan, missä Finn-Savotta toimii edelleen samalla paikalla. 1960-luvun alussa yritys sai ensimmäisen merkittävän tilauksensa Puolustusvoimilta. Telttojen valmistuksen jälkeen seuraava etappi oli M85-taisteluvöi

den tilaus vuonna 1985. Vuonna 2017 FinnSavotta toimi alihankkijana C.P.E. Production Oy:lle, jolta Puolustusvoimat tilasi luotisuo jaliivejä (M17). Tuorein tilaus on tämän vuo den varustetaskusarja M23.

Yhteistyö Suomen Punaisen Ristin kanssa alkoi jo 1970-luvulla. Vuodesta 1999 lähti en Finn-Savotta on toimittanut SPR:n kautta telttoja eri puolille maailmaa. Asunto- ja sai raalatelttoja on ollut käytössä muun muassa Kosovon pakolaisilla, Aasian tsunamialueilla sekä Kiinan ja Haitin maanjäristysalueilla.

Takana kaksi sukupolvenvaihdosta Ensimmäinen sukupolvenvaihdos yritykses sä toteutettiin vuonna 1992, jolloin veto

vastuun ottivat Anita ja Riitta Halme. Kol mannelle sukupolvelle yritys siirtyi vuonna 2016, jolloin pääomistajiksi tulivat Elmo ja Julius Valkeinen

Elmo Valkeinen omistaa yrityksestä 50,3 prosenttia ja Julius Valkeinen 45 prosenttia. Finn-Savotta Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Uljas Valkeinen

Vuonna 2016 toiminta laajeni Viroon, kun Finn-Savotta avasi uuden tehtaan Tarttoon. Samalla perustettiin tytäryhtiö Savotta Oü. Vuonna 2020 perustettiin Finn-Savotta Sys tems Oy ostamalla Pohjonen Group Oy:n osake-enemmistö. Savotta Systems vastaa Savotta-konsernin teknologiasta ja tuotan non kehittämisestä.

Finn-Savotta Oy sai valtakunnallisen yrit täjäpalkinnon vuonna 2010. Savotta Oü puolestaan huomioitiin virolaisella kasvuyri tysten Gaselli-palkinnolla vuonna 2019. n

Finn-Savotta Oy

Kotipaikka: Karstula

Perustamisvuosi: 1955

Perustajat: Allan ja Marjatta Halme

Toimiala: Retkeily ja puolustustarvikkeiden valmistaminen

Liikevaihto: 7 miljoona euroa (2021)

Toimitusjohtaja: Teemu Pohjonen

Finn-Savotan Karstulan tehdas on pitkälle automatisoitu. Sasu Imppola käyttää leikkuurobottia, joka tekee muun muassa kaavojen mukaan leikattuihin kappaleisiin reiät hihnoille ja nauhoille.

”Parvi on koottava ehjäksi”

Korona, inflaatio, korkojen nousu, Ukrainan sota, energiakriisi. Maa ilmalla riittää huolia ja ne kaikki vaikuttavat suoraan pk-yritysten toimintaedellytyksiin. Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, liikenne asemayrittäjä Jari-Pekka Koponen, kamppailee samojen ongelmien kanssa itsekin. Koponen korostaa, että nyt jos koskaan yrittäjä tarvit see toista yrittäjää.

TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN

Yrittäjillä riittää mietittävää. Juuri kun koronan tuomista rajoituksista selvit tiin, alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrai naan. Sodan rinnalla, ja pitkälti sen aihe uttamana, tulivat inflaatio, nousevat ko rot ja rajusti kallistuva energia. Varsinkin sähkön ennennäkemättömän kovat hin nankorotukset ovat viemässä monet yri tykset vaikeuksiin ja täysin ilman niiden omaa syytä.

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjoh taja, liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen peräänkuuluttaa yrittäjien yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuut ta. Koponen löytää pk-yrityskentän tilan teeseen vertauksen luonnosta.

Kalaparvi on koottava ehjäksi. Itsek seen toimiva yksittäinen yritys on kuin parvestaan eksynyt Päijänteen muikku, joka ui missä sattuu ja on vaaroille altis. Kun parvi kasvaa ja pysyy ehjänä, sen jo kainen yksilö on paremmassa turvassa, koska muiden tuki on lähellä. Yrittäjät tarvitsevat nyt toisiaan enemmän kuin koskaan. Tarvitsemme kaikkien panos ta, koska yhdessä voimme ottaa iskut

paremmin vastaan. Me selviämme tästä, Koponen sanoo.

Keski-Suomen Yrittäjät on tämän yh teistyön perusta. Milloinkaan ei ole ollut näin tärkeää kuulua jäsenenä Suomen Yrittäjiin ja sen paikallisyhdistyksiin, hän lisää.

Pk-yritykset

vaikeassa asemassa

Pk-yritykset ovat isompiaan heikommas sa asemassa sähkön ostajina. Pk-yrityk sillä ei Koposen mukaan ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa tarvitseman sa sähkön hintaan.

Pk-yrityksistä puuttuu sähkön osta misen osaaminen, koska niillä ei yleen sä ole sähkön hankintaan erikoistunei ta työntekijöitä. Suuri osa pk-yrityksistä ostaa sähkönsä aina samalta toimittajal ta, eikä ole koskaan kilpailuttanut, saati vaihtanut, sähköyhtiötä, Koponen huo mauttaa.

Osa yrityksistä on suojannut kaiken tai ainakin osan ostamastaan sähköstä. Jot kut ovat osanneet ennakoida ongelmat, mutta suurimmalla osalla kyse on hyväs tä tuurista. Siis siitä, että vanha sähkö sopimus on voimassa, eikä hinnannousu heihin juuri tällä hetkellä vaikuta.

Tilanne olisi Koposen mukaan tasa puolisempi, jos kukaan ei suojaisi säh köään, vaan kaikki maksaisivat keski

hinnan. Hän kuitenkin myöntää, että tä hän ei varmaankaan olisi helppoa päästä. Askelia kohti omavaraista Suomea Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti säh kömarkkinat. Nyt julkisessa keskustelus sa toistellaan väittämää, että sähköä ei Suomessa riitä. Mutta entä jos riittääkin, Koponen kysyy ja lisää, että Suomi voi pi an, ehkä jo ensi vuonna, olla sähkön suh teen omavarainen.

Jos ja kun Olkiluoto 3 tuottaa säh köä täydellä teholla, silloin me olemme halutessamme omavaraisia. Kannattaako

tuolloin myydä sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin vai olisiko parempi pitää tuo sähkö itsellämme, Koponen pohtii.

Hän olisi valmis menemään vielä pi demmälle. Koposen mukaan Suomen kannattaisi miettiä sitä, pitäisikö Nord Poolista erota vähäksi aikaa kokonaan.

Suomi voisi olla asiassa aloitteelli nen. Tilapäinen eroaminen pohjoismai sesta sähköpörssistä on puhtaasti poliit tinen päätös. Ymmärrän toki, että se oli si päättäjille vaikea asia, mutta joskus on pakko tehdä itsekkäitä päätöksiä. Aina ei pidä olla se luokan kiltein oppilas, Kopo nen linjaa. n

Sähköön 100 000 euroa enemmän

Jari-Pekka Group koostuu kolmesta liiken neasemasta, jotka sijaitsevat Hankasalmel la, Hartolassa ja Joroisissa. Yrittäjä Jari-Pek ka Koponen laskee, että kaikkien kolmen aseman yhteinen sähkölasku nousee tänä vuonna noin 400 000 euroon. Nousua ker tyy pyöreät sata tuhatta euroa.

Kyllä tuo harmittaa ja kovasti. Meillä osa ostettavasta sähköstä on suojattu ja osa ei, joten kustannukset olisivat voineet nous ta paljon enemmänkin. Tähän asti kilowatti tunnin hinta on vaihdellut kolmen ja kuuden sentin välillä, mutta nyt puhutaan ihan eri laisista numeroista, Koponen sanoo.

Liikenneasemat ovat siinä mielessä eri koisia yrityksiä, että sähköä kuluu kesäl lä enemmän kuin talvella. Tämä johtuu siitä,

että asiakkaita eli autoilijoita käy kesäkuu kausina huomattavasti enemmän ja viileän ilman tekeminen maksaa.

Koponen suunnittelee aurinkovoimala investointia Hankasalmelle. Liikenneasemis ta Hankasalmi lämpiää hakkeella ja Harto la öljyllä. Ainoastaan Joroisissa lämmitys hoi tuu sähköllä.

Hankasalmen Jari-Pekkaan valmistuu tänä vuonna sähköautoille uusi suurteholataus asema. Se kertoo, mistä sähkönkulutuksessa nyky-Suomessa on kyse.

Latausasemaa varten maahan on kai vettu kolme käsivarrenpaksuista voimalin jaa. Koko liikenneasemarakennukseen sa man paksuisia linjoja tulee vain yksi, Kopo nen huomauttaa.

n

”Iso osa pk-yrityksistä os taa sähkönsä aina samalta toimittajalta eikä ole koskaan kilpailuttanut, saati vaihtanut sähköyhtiötä.”

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen muistuttaa, että yhteistyössä pk-yritykset selviävät tulevasta talvesta paremmin. Myös Jari-Pekka Groupin sähkölasku on noussut rajusti.

Sirkku Vahvaselkä-Vuorenpää on vuoden 2022 keskisuomalainen Yrittäjänainen

Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry on valinnut vuoden 2022 keskisuomalainen Yrittäjä nainen -tunnustuksen saajaksi pitkän yrit täjäuran tehneen Sirkku Vahvaselkä-Vuo renpään

Vahvaselkä-Vuorenpään yrittäjäura alkoi vuonna 1997 hänen perustaessaan päi väkoti Löytöretken Muurameen. Hän toimi yrittäjänä ja päiväkodin johtajana vuoteen 2017, jolloin hän myi yrityksen. Vahvasel kä-Vuorenpää jatkoi vielä pari vuotta töis sä päiväkodissa, minkä jälkeen hän siirtyi Ledimainos Oy:n ja K-S Ecoled Oy:n pää omistajaksi.

Yritykset fuusioituivat helmikuussa 2022 Ledi Group Oy:ksi.

Yrittäjänaisten tiedotteen mukaan Vah vaselkä-Vuorenpää on yrittäjänä päämää rätietoinen ja tavoitteellinen. Hän on luo nut loistavat verkostot ja toiminut esi merkkinä niin muille yrittäjille kuin nuorille aloittaville yrittäjille. Lisäksi hän on ihmi senä helposti lähestyttävä ja lämmin sekä pitää henkilöstöstä hyvää huolta ihmisläh töisellä johtajuudellaan. Vahvaselkä-Vuo renpää saa työntekijät puhaltamaan yh teen hiileen ja sitouttaa yhteisiin tavoit teisiin.

Valinnassa painotettiin erityisesti pit kää yrittäjäuraa sekä yrittäjän tuloksellis ta tahtotilaa yritysten eteen.

Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n 75-vuotisjuhlagaalassa Suomen Yrittäjä naisten pronssinen ansiomerkki myönnet tiin Mirkka Lampiselle, joka on työsken

nellyt yksityisyrittäjyyden hyväksi Kes ki-Suomen Yrittäjänaiset ry:ssä yli viiden vuoden ajan.

Suomen Yrittäjien timanttinen yrittäjä risti on tunnustus 30-vuotisesta ansiok kaasta yrittäjänä toimimisesta. Timantti sen yrittäjäristin sai hammaslääkäri Tuu la Koskela

Suomen Yrittäjien kultainen timanttiristi on tunnustus 20-vuotisesta ansiokkaasta yrittäjänä toimimisesta. Kultaisen yrittäjä ristin sai valokuvaaja Sari Muhonen n

KESKI-SUOMEN

Droonien ammattilaiset

Miehittämättömien ilma-alusten eli droonien markkina kasvaa vauhdilla. Muuramessa toimiva Nordic Drones Oy kehittää drooneja sekä niihin liittyviä järjestelmiä, joiden keräämän tiedon arvo voi olla asiakkaalle miljoonien eurojen arvoista.

Miehittämättömät lennot ovat lisäänty mässä. Niitä voivat hyödyntää niin viran omaiset kuin yritykset moniin eri käyt tötarkoituksiin, ja alan markkina kasvaa nopeasti.

Vielä nykyään miehittämättömät lennot liitetään pieniin drooneihin, mut ta kehitteillä on myös suurempia aluk sia henkilö- ja tavarakuljetuksiin. Koko skaala on valtava, sillä maailman pienin drooni painaa vain 33 grammaa ja mah tuu taskuun, kertoo Muuramessa toimi van Nordic Drones Oy:n toimitusjohtaja Pietari Sorri

Suuren yleisön mielikuva tekniikas ta on muodostunut pääasiassa kuvaus käyttöön tarkoitetuista drooneista, joi den hinta alkaa parista sadasta eurosta.

Nordic Drones puolestaan on keskitty nyt vaativaan ammattikäyttöön tarkoitet tujen droonien, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen kehittämistyöhön.

Laitteiden hinnat alkavat 20 000 eu rosta. Me keskitymme kokoonpanoon, tuotekehitykseen, koulutukseen ja laite tukeen. Teemme laajaa yhteistyötä viran omaisten, alihankkijoiden sekä laiteval mistajien kanssa. Esimerkiksi digitaali seen maanmittaukseen ja paikkatietoon erikoistunut Geotrim on yksi yhteistyö kumppaneistamme, Sorri kertoo.

Kemikaalikontin kuvaus herätti viranomaisten kiinnostuksen Yrityksen perusti vuonna 2014 Juha ni Mikkola nimellä VideoDrone Fin land niin sanottuna ”autotalliyritykse nä”. Elektroniikka-asentajan koulutuk sen saaneella Mikkolalla on pitkä tausta kauko-ohjattavien lennokkien ja helikop tereiden rakentamisesta.

Osaaminen tuli viranomaisten tietoi suuteen vuonna 2013, kun Forcitin teh taalla Laukaan Vihtavuoressa syntyi rä jähdysainejätteestä vaarallisten aineiden onnettomuuden uhka.

Viranomaisten pyynnöstä Mikkola kuvasi jätekonttia drooniin kiinnitetyllä videokameralla. Sillä saatiin reaaliaikais ta tietoa paikasta, jonne kukaan ei turval lisuussyistä voinut mennä. Tämä herätti viranomaisen kiinnostuksen laadukkaa seen drooniteknologiaan, Sorri kertoo.

Harppaus kohti kasvua otettiin vuonna 2020, kun Midinvest Management Oy te ki yritykseen pääomasijoituksen. Toimi tusjohtajaksi tuli Sorri, ja Mikkola jäi yri tykseen asiantuntijaksi.

Koska me emme tee ilmakuvaus

ta, vaan kehitämme teknologiaa, vaih doimme yrityksen nimen Nordic Drones Oy:ksi. Se kuvaa paremmin nykyistä toi mintaamme ja tukee kansainvälistymis tä. Kilpailemme samoista markkinoista muun muassa kiinalaisten valmistaman teknologian kanssa.

Tämän vuoden Kasvu Open -kilpailus sa Nordic Drones valittiin Suomen kym menen lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon.

Tavoitteena entistä kevyempää teknologiaa

Sorrin mukaan drooniteknologian rää tälöinti asiakkaan tarpeiden pohjalta on kasvavaa liiketoimintaa. Itse droo nikehityksessä yritys on keskittynyt yh teen mallisarjaan. Nordic Drones raken taa droonit Muuramessa itse ja käyttää laitteissaan myös alihankkijoiden kom ponentteja. Drooniin voidaan kiinnittää erilaisia antureita, mittauslaitteita ja ka meroita. Laitteet kiinnitetään gimbaaliin eli kuvanvakaimeen, joka eliminoi täri nän vaikutukset.

SkyDrone7:n runko on valmistettu hiilikuidusta ja sen ydin on valmistettu 3D-tulostimella titaanista. Meidän on et sittävä koko ajan keinoja vähentää droo nin ja sen oheislaitteiden painoa, jot ta lentoaika saataisiin mahdollisimman pitkäksi, Sorri sanoo.

Yrityksen valmistamassa droonissa kuorma voi olla noin 2,5 kiloa.

Uusimmassa tuotesarjassamme len toaika on yli tunti ja toimintasäde noin 15

kilometriä. Mitä enemmän kuormaa on, sitä lyhyempi on lentoaika. Siksi esimer kiksi kameroiden on oltava mahdollisim man kevyitä.

SkyDrone7 muuntelumahdollisuudet on viety mahdollisimman pitkälle. Tar vittaessa sen osat voi irrottaa niin, että koko laite mahtuu reppuun.

Testaamme lentämistä Suomen vaih televissa olosuhteissa. Se auttaa ymmär tämään, miten hankalat sääolosuhteet vaikuttavat droonin lento-ominaisuuk siin ja miten niitä voidaan edelleen pa rantaa.

Esimerkkejä droonien käyttökohteista

• Teolliset tarkastukset (esim. sähkölinjat ja rautatiet)

• Maanmittaus ja kartoitus

• Kaivostoimintaan liittyvä kartoitus ja massanlaskenta

• Digitaaliset metsäsuunnitelmat

• Ympäristötutkimuksiin liittyvät lämpöja spektrikuvaukset

Ketterämpi

kuin helikopteri tai lentokone

Muuramessa valmistettuja drooneja käy tetään Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Liettuassa ja Thaimaassa. Myös Israelin turvallisuuspalvelu hyödyntää yrityksen teknologiaa. Droonien avulla voidaan ke rätä ilmasta käsin erilaista dataa ja tar kastaa infrastruktuuria, kuten sähkölin joja ja rautateitä.

Metsien kartoituksessa suunnittele mamme kamerajärjestelmä tekee työstä tarkkaa ja tehokasta. Digitaalinen met säsuunnitelma kertoo tarkasti jokaisen puun paikan, pituuden, tilavuuden, si jainnin ja jopa terveystietoja. Pieni droo ni on työssä huomattavasti ketterämpi kuin helikopterit tai lentokoneet, Sorri kertoo.

Asiakas määrittelee yleensä käyttötar peet, ja Muuramessa etsitään niihin rat kaisuja.

• Laivojen rikkipäästömittaukset

• Palokaasumittaukset

• Turvallisuuteen liittyvät tehtävät

• Maataloudessa viljelyalueiden kartoitus

Lähde: Nordic Drones

Esimerkiksi Tanskassa kehittä määmme teknologiaa on käytetty satel liittiantennien kalibrointiin.

Sorrin mukaan pelkät lento- ja datan keräysominaisuudet eivät vielä riitä, kun halutaan laatua. On huolehdittava myös tietoturvasta.

Verkkoon itsensä päivittävät droonit voivat aiheuttaa asiakkaalleen tietoturva riskin. Droonilla kerätty tieto voi olla mil joonien eurojen arvoista, eikä se saa vuo taa vääriin käsiin. n

”Droonilla kerätty tieto voi olla miljoonien eurojen arvoista, eikä se saa vuotaa vääriin käsiin”, sanoo Pietari Sorri.

TEKSTI: TIMO SILLAPÄÄ

KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ, TOUHO HÄKKINEN

Kasvu vaatii lisää toimitilaa kokoonpanoon

Viranomaiset ja yritykset hyödyntävät toi minnassaan yhä enemmän drooneja, mikä on siivittänyt Nordic Dronesin vahvaan kas vuun. Yrityksen liikevaihtoennuste kuluvalle vuodelle on noin 4 miljoonaa euroa, edellisi nä vuosina liikevaihto on pysytellyt alle mil joonassa eurossa.

Kaikkiaan yritys on toimittanut maailmal le 164 ilmailujärjestelmää, joilla on tehty yli 20 000 lentoa. Kuluvan vuoden aikana toi mitettujen järjestelmien määrä kasvaa yli 250:n.

Olemme parhaillaan kaksinkertaistamas sa toimitilamme Muuramessa, jotta saam me lisää tilaa kokoonpanotyöhön. Tarvitsem me myös uusia yhteistyökumppaneita kehit tämään teknisiä ratkaisuja, toimitusjohtaja Pietari Sorri kertoo.

Määräykset tiukkenevat, laadun merkitys korostuu Sorri sanoo, että yritys jatkaa kansainvälis tymistä, mutta harkitusti. Nordic Dronesin palveluihin kuuluvat myös käyttökoulutus ja tuki sekä laitteiden tekninen huolto ja yllä pito. Droonitkin tarvitsevat määräaikaishuol toa, johon sisältyy esimerkiksi kuluvien osi en ja akkujen vaihtaminen sekä ohjelmisto päivitykset.

Meidän on kansainvälistymisessä huo mioitava se, että pystymme huolehtimaan huollosta ja tuesta kaikissa tilanteissa.

Yrityksen yksi haaste on se, että mikään koulutus ei suoraan valmista droonien asian tuntijaksi.

Meidän on itse koulutettava osaajat. Ta vallisesti heillä on taustallaan radio-ohjatta vien lennokkien tuntemusta tai alalle sopiva koulutustausta.

EU:n droonilennättämisen yhtenäistä vä asetus on tiukentanut lentojen toteutta

mista, mikä on tuonut liiketoimintaan yhden muuttujan lisää.

Riskienhallinta on huomattavasti aikai sempaa tarkempaa. Lennettäessä näköyh teyden ulkopuolella lento kuuluu erityinentai sertifioitu-toimintakategoriaan. Silloin siihen vaaditaan Liikenne- ja viestintäviras to Traficomin myöntämä toimintalupa. Us kon, että ajan myötä syntyy kauko-ohjaajien ammattikunta, joka hallitsee lentämisen.

Drooniinkin voi tulla tekninen häiriö ja se voi pudota. Ammattikäytössä olevissa lait teissa on pieni laskuvarjo, joka estää putoa misesta aiheutuvat vahingot.

Laatu on meillä kehitystyötä ohjaava te kijä, sillä laitteiden on oltava toimintavarmo ja ja turvallisia. n

Nordic Drones Oy

Yhtiön kotipaikka: Muurame

Perustamisvuosi: 2014

Perustaja: Juhani Mikkola

Toimiala: Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liittyvien koneiden valmistus

Liikevaihto: 4 Me (arvio v. 2022)

Työntekijöitä: 13

Toimitusjohtaja Pietari Sorri sekä dro nespealistit Juhani Mikkola ja Joni Peltonen testaavat droonia Muuramessa. Peltonen muutti pääkaupunkiseudulta Keski-Suo meen kesäkuussa.

Muuramessa valmistettuja drooneja käytetään Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Liettuassa, Isra elissa ja Thaimaassa.

TOUHO HÄKKINEN/NORDIC DRONES

”Kaikkien pitää nyt säästää energiaa”

Energia-asiantuntija Jukka Muilu suosittelee yrityksiä hyödyntämään tuntihinnoiteltuja sähkösopimuksia ja kysyntäjoustoa. Ja kannustaa yrittäjiä rohkeuteen.

Olemme ennennäkemättömässä tilan teessa. Sähkön hinnat ovat pompanneet ylös, ja yritysten sähkön ostosta päättävi en pitää etsiä uusia keinoja sähkön han kintaan, sanoo energia-asiantuntija Juk ka Muilu

Hän suosittelee yrittäjille kysyntäjous ton käyttöä. Kysyntäjousto tarkoittaa si tä, että tuntihinnoitellun spot-sopimuk sen tehnyt asiakas käyttää sähköä vähän silloin, kun sähköstä on pulaa ja hinta on korkealla. Halvimmilla tunneilla, yleen sä yöllä, käytetään sitten enemmän säh köä.

Myös kiinteähintaisia sähkösopimuk sia tehneiden pitää säästää energiaa ja hyödyntää kysyntäjoustoa.

Siten voimme välttää tilanteen, jossa joudumme turvautumaan valtakunnalli siin tai alueellisiin sähkökatkoksiin. Se hän olisi ihan katastrofaalista. Sähkön käytön rajoitukset eivät kuulu Suomen kaltaiseen vapaaseen markkinatalouteen, Muilu painottaa.

Onneksi tuulivoimaan on panostettu, ja kun Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikkö saadaan rullaamaan täysillä, tilanteem me paranee. Joka tapauksessa kesällä ku lutus pienenee.

Hän muistuttaa pitkällä tähtäimel lä myös paikallisen energiantuotannon merkityksestä. Siten aurinkopaneeleil la ja puuta käyttävillä lämpökeskuksilla on oma tärkeä tehtävänsä sähköjärjestel män kokonaisuudessa.

Energiansäästön tulee Muilun mieles tä koskea myös kaukolämpöä. Hän har mitteleekin sitä, että huoneistokohtais ten kaukolämpömittausten puuttuessa monen motivaatio kaukolämmön sääs tämiseen on kohtuullisen pieni.

Sähkön käytöllä on korvattu viime vuo sina fossiilisia polttoaineita, jotta ener giatehokkuutta on voitu parantaa ja hii lidioksidipäästöjä vähentää.

Sähkön varastointiin uutta teknologiaa

Tulevaisuudessa isoimmat kysymykset koskevat sähkön ja lämmön varastointia.

Sähkön varastoinnin mahdollista ma akkuteknologia on ikävä kyllä koh tuullisen kallista. Joillakin valmistajil la on tosin jo sähköautoja, joilla autosta voidaan ottaa virtaa verkkoon ja käyttää kotitaloudessa. Tämä tulee varmaankin olemaan suunta tulevaisuudessa. Se voi osaltaan olla toimiva kysyntäjoustokeino, jolla saadaan nykyisin niin järjetöntä yön ja päivän sähkönkäytön vaihtelua tasaan tumaan. Se näkyy sitten myös sähkölas kun pienenemisenä, Muilu toteaa.

Energian varastointiteknologian ke hittymistä hän kehottaa seuraamaan laajemminkin. Yksi esimerkki on tam perelaisen Polar Night Energyn keksin tö, jossa lämpöä on onnistuttu varastoi maan hiekkaan.

Aurinkovoimaa kukaan ei vastusta Tulevaisuuden energiaratkaisuista yh deksi tärkeimmistä Jukka Muilu arvioi vetyteknologian.

Vetyä voi tehdä uusiutuvalla energi

alla ja vetyä voidaan käyttää kannattavas ti monella tapaa 5–10 vuoden kuluttua.

Jukka Muilu oli perustamassa Solarigo Systemsia, joka on keskittynyt aurinko voimaloiden rakentamiseen ja aurinko sähkön myyntiin asiakkaille. Yritys on asentanut yli 50 Tokmannin myymälän katolle aurinkopaneelit. Asiakkaina ovat lisäksi muun muassa Halpa-Halli, Elo nen sekä Atria Nurmossa.

Kalajoella yritys on mukana rakenta

massa 13 megawatin hybridivoimalapuis toa, jossa on aurinkopaneeleja ja tuuli voimaa.

Muilun mukaan aurinkovoimalle on kysyntää sekä teollisuuden ja kaupan kiinteistöissä että omakotitaloissa. Yrit täjälle aurinkovoima on hyvä bisnes. Tekniikka on riskitöntä, luvituksia ei yleensä tarvita ja asennukset saadaan no peasti katoille tai maahan. Eikä kukaan ole aurinkovoimaa vastaan. n

Jukka Muilu oli mukana perustamassa Solarigo Systemsia, joka on keskittynyt aurinkovoimaloiden rakentamiseen ja aurinkosähkön myyntiin.

TEKSTI: ANNE REPO KUVAT: ANNE REPO, SOLARIGO SYSTEMS

Yrittäjät, enemmän tekemisen paloa!

Jukka Muilu on monessa mukana. Kun säh kömarkkinat vapautuivat, Jyväskylän Ener gian myynti- ja markkinointipäällikkönä sii hen asti työskennellyt sähkövoimainsinööri perusti kollegansa Pasi Valorannan kanssa Energiakolmion.

Yritys alkoi neuvoa yrityksiä sähköntoi mittajien kilpailuttamisessa. He saivat en simmäisiksi asiakkaikseen Keskon ja Saarioi sen. Konsulttiyritys laajeni nopeasti, ja kak sikko innostui tuntitehotiedoista, joita yri tykset voivat käyttää energiatehokkuuden parantamiseen.

Sittemmin he alkoivat myydä sähkösalkun hallintaa, jolla suojattiin sähkön hintaa pit källe tulevaisuuteen.

Vuonna 2008 he myivät yrityksen ja osti vat sen neljän vuoden kuluttua takaisin. Toi sen kerran Energiakolmion myytyään he läh tivät mukaan sijoitusyhtiöihin muun muassa jyväskyläläisen pääomasijoitusyhtiön Midin vest Management Oy:n kautta. Sitten Muilu

Olen huomannut sijoittajana, että vaikka tuote on ollut hyvä ja sillä olisi ollut markkinoita, yritys ei ole lähtenyt lentoon.

Jukka Muilu

Yritysparitus-tapahtuma ei jättänyt ketään kylmäksi

OmistajaKS-hankkeen toteuttamat Yritys paritus-yritysmarkkinat toteutettiin mar raskuun ensimmäisellä viikolla osana val takunnallista omistajanvaihdosviikkoa.

Yritysparitus-tapahtuma linkitti nimen sä mukaisesti yrityksiä myyviä ja yrityk siä ostavia konkreettisesti yhteen. Tapaa miset toteutettiin Business Maker -alustaa hyödyntäen paikan päällä Crazy Town Jy väskylässä tai vaihtoehtoisesti etälinjojen kautta. Tapahtumaan rekisteröityi tunnus telemaan yrityskauppoja noin 50 yritystä.

Aamupäivän ohjelmanumeroissa Yritys paritus-lavalla haastateltiin yrityskaup pojen asiantuntijakumppaneita sekä roh keasti esille tulleita, omaa yritystään myy viä yrittäjiä.

Yritysten myynti- ja ostoaikeista on usein vaikea puhua ääneen, joten halusim me toteuttaa tällaisen helposti lähestyttä vän, matalan kynnyksen tapahtuman, ker too projektipäällikkö Oili Eronen

Konkreettisten yrityskauppojen tunnus telun lisäksi tapahtuman kärkenä oli kun tien veto- ja pitovoiman arviointi yrittäjän näkökulmasta.

Päivän odotetuimman lavaohjelman, Katja Ståhlin juontaman kuntavisan voit ti Kinnulan kunta. Mukana oli myös Jäm sän, Laukaan, Toivakan ja Karstulan kun nanjohtoa.

Yritysparitus järjestettiin nyt ensim mäistä kertaa ja onnistuimme niin hyvin, että tästä on tavoite tehdä vuosittainen tapahtuma vauhdittamaan Keski-Suomen yritysten omistajanvaihdoksia, paljastaa Eronen. n

perusti sähkömarkkinoiden kysyntäjoustoja konsultoivan yhtiön.

Seuraava askel oli muun muassa yritys kiinteistöjä rakentava ja vuokraava yritys, jo hon hän lähti parin muuramelaisen yrittäjän, Matti Karilan ja Juha Mutasen, kanssa.

Aurinkovoimalayritys Solarigon Muilu pe rusti kollegoiden kanssa vuonna 2016.

Yrittäjien varovaisuus ihmetyttää Sijoittajana ja pitkän linjan monialayrittäjä nä Muilu harmittelee nyky-yrittäjien varo vaisuutta.

Monilla ei ole tarpeeksi nälkää ja teke misen paloa. Ollaan palkkatyössä ja oman toimen ohella kehitellään yritystoimintaa. Ja vasta sitten, kun saadaan yritykseen rahoi tus, uskaltaudutaan yrittäjäksi. Olen huo mannut sijoittajana, että vaikka tuote on ol lut hyvä ja sillä olisi ollut markkinoita, yritys ei ole lähtenyt lentoon.

Hän kaipaisikin aloittavilta yrittäjiltä enemmän itsensä likoon laittamista.

Että tehdään yrityksessä kokopäiväises ti töitä riippumatta siitä, pystyykö itselleen maksamaan palkkaa vai ei. Ja sitä hommaa tehdään niin kauan, että se alkaa rullata.

Kun me Pasi Valorannan kanssa aloitim me, yrittäjäkaverit ihmettelivät, miksi olim me koko ajan puhelimessa.

No, tietenkin sen takia, että meillä ei ol lut vielä asiakkaita! n

Henri Neuvonen on vuoden nuori yrittäjä

TEKSTI: KESKI-SUOMEN

YRITTÄJÄT KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

Keski-Suomen Yrittäjät on palkinnut Hen ri Neuvosen vuoden nuorena yrittäjänä 2022. Henri Neuvosen Sijoitusasunnot. com Group Oyj:n liiketoiminta perustuu ko konaisten asuinkerrostalojen ostamiseen. Talot yritys pääsääntöisesti myy myöhem min eteenpäin joko alkuperäisessä kun nossa tai täysin saneerattuina.

Jyväskylässä vuonna 2011 perustetun yrityksen asiakkaita ovat pääasiassa asun tosijoittajat. Sijoituskohteita yhtiö ostaa eri puolilta Suomea.

Yritys erottautuu jatkojalostuskohteil la, jotka ovat täysin saneerattuja, valmii ta tuottavia paketteja. Tällaisia kohteita ei ole juuri myynnissä muilla alan toimijoil la. Digitalisoitu, jouhevasti verkon kautta tapahtuva myyntiprosessi tehostaa ja no peuttaa kaupantekoa.

Yrityksen kasvu on ollut nopeaa, yritys on omavarainen ja sen liikevaihto on kas vanut kohisten.

Kovasta kasvusta ja taloudellisesta tu loksesta huolimatta yritys on vastuullinen ja pidetty työnantaja ja sillä on hyvät tule vaisuudennäkymät.

Raadin vakuutti yrittäjän innovatiivi suus, riskinottokyky sekä rohkeus. Poikke uksellisella draivilla on luotu alalle aivan

uudenlainen ja erittäin toimiva liiketoimin takonsepti. Yrityksen liikevaihto vuonna 2021 oli 44 miljoonaa euroa.

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailuun ilmoi tettiin kaikkiaan noin 200 nuorta yrittäjää eri puolilta Suomea. Yksityisyrittäjäin Sää tiö tukee valtakunnallisen kilpailun kolmen parhaan palkitsemista 30 000 euron suu ruisella summalla. n

Jukka Muilu on konsultoinut yrityksiä sähkön kilpailuttamisessa, sähkösalkun hallinnassa ja kysyntäjoustoissa sekä tehnyt sijoitus- ja kiinteistötoimintaa. Yksi tuoreimmista yrityksistä toimittaa aurinko paneeleita ja myy aurinkosähköä.

TEKSTI: SANNA TARKIAINEN KUVA: BUSINESS MAKER

”Kasvu on tavoitteena tulevaisuudessakin, mutta tahti ei ole enää yhtä hurjaa”, Henri Neuvonen sanoo.

Yritysparituksen järjestäjätiimi vas. Sanna Tarkiainen, Jonina Korander, Tarja Vartiainen, Anniina Salomäki ja Oili Eronen.

Monenlaista vääntöä rakennusten energiatodistuksista

”Energiatodistus on monille pakkopullaa”, sanoo Ari Järvinen. Ympäristöministeriö kaavailee uutta järjestelmää rakennusten vähähiilisyyden edistämiseksi.

1980-luvun lopulla energiainsinööriksi opiskellut Ari Järvinen on nähnyt ym päristö- ja energiavaatimusten muuttu misen työssään. Ensin tulivat teollisuu teen ympäristösertifikaatit ja sen jälkeen pakolliset energiatodistukset rakennuk sille. Nyt ollaan menossa kohti rakennus ten vähähiilisyyttä edistäviä päästötodis tuksia.

Jo 1990-luvulla Suolahdessa koneteol lisuuden palveluksessa työskennelles sään Järvinen aavisti, että energiatehok kuutta ja -säästöä lisääviä pakkoja on lu vassa. Siihen mennessä edelläkävijöinä olivat olleet auto-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus, kun oli vaadittu vähä päästöisiä moottoreita ja tehokkaampaa tuotantoa.

Vuonna 2008 laki velvoitti kaikkia uu disrakentajia ja talonmyyjiä hankkimaan energiatodistuksen. Järvinen oli vähän aiemmin siirtynyt energiakonsultiksi.

Energia-alan konepajassa päällik könä sain kokemusta ympäristöjärjes telmistä. Työtä oli paljon, ja ajattelin, että voisin tehdä saman omaan yrityk seen, vaikka itse työpaikka olikin hyvä. Muistan, kun yrittäjyyteni alussa seisoin energiamessuilla kolmen neliön osastol lani Helenin ja Fortumin osastojen välis sä, ja minun luokseni oli kahdesta suun nasta jonot.

Energiatodistukset puuttuvat usein

Järvisen yritykseen tuli päivässä 250 pu helua, ilman energiatodistusta kun ra kennuttaja ei saanut enää rakennuslu paa. Sama rumba koski myöhemmin myös remontoijia.

Järvinen saikin kunnian olla Suomen ensimmäisen energiatodistuksen laatija.

Energiatodistuksessa on samanlainen nuolikaavio kuin kodinkoneissa, eli sii tä näkee rakennuksen energialuokan. To distuksessa on myös kirjallinen selvitys laskennasta, johon luokitus perustuu.

Todistuksen hankkiminen ei ole ollut rakentajien ja asunnonmyyjien mieleen. Järvisen mukaan edelleenkään kaikki, joiden se pitäisi lain mukaan hankkia, eivät niin tee.

Energiatodistus tulee olla mukana muun muassa talojen myyntiesitteissä. Todistukset puuttuvat usein siksi, ettei asiaa systemaattisesti valvota.

Seuraavaksi tulossa vähähiilinen rakentaminen Järvisen mukaan aluehallintovirastot ovat toki antaneet huomautuksia ja ke hottaneet kiinteistönvälittäjiä opasta maan asuntojen myyjiä hankkimaan energiatodistuksen.

Parhaillaan ympäristöministeriön

suunnitelmissa on lisätä energiatodis tukseen myös päästötodistus.

Vähähiilisen rakentamisen kriteerit otetaan ensin käyttöön julkisissa raken nushankkeissa. Jo nyt aiheeseen koulute taan työntekijöitä. Hiilijalanjälkilaskenta pitäisi esittää saadakseen rakennus- tai korjausluvan.

Järvinen mukaan hiilijalanjälkilasken ta muuttaa rakentamista.

Rakennuttajalle tehdyssä tarjoukses sa esitetään palvelun tai tuotteen tuotta man päästön määrä. Pitäisi siis käydä niin, että yritys, joka löytää pienipäästöi simmät tuotteet, olisi tarjouskilpailussa vahvoilla. Ei se, joka tekee halvimmalla, sanoo Järvinen.

Uudet

määräykset

2020-luvun puolivälissä Ympäristöministeriön arvion mukaan vä hähiilisyyttä koskeviin määräyksiin siir rytään 2020-luvun puoliväliin mennessä. Järjestelmä ei ministeriön mukaan suo si yksittäisiä rakennusmateriaaleja, vaan materiaalien valmistus, kuljetus ja kier rätys muodostavat osan rakennuksen ko ko elinkaaren hiilijalanjäljestä.

Toisissa kohteissa voi olla järkevää keskittyä energiatehokkuuteen ja toisis sa kohteissa päästöjä vähennetään vähä hiilisillä tai pitkäikäisillä materiaaleilla. n

Energia-asiat ovat mukana remonttien suunnittelussa

Ari Järvisen Osakeyhtiö lamit.fi -yrityksen yksi päätuotteista on lämpöselvitys.

Lämpöselvitys laajentaa energiatodistus ta siten, että siinä otetaan huomioon rahan säästö: esimerkiksi miten lämpöpumpuilla tai eristyksillä saadaan rahansäästöä ja mil laisia takaisinmaksuaikoja eri investoinneil la on.

Parhaillaan Lamit tekee lisäksi taloyhti öille, kiinteistöille, teollisuudelle, isännöinti toimistoille ja kunnille laajoja energiatehok kuutta parantavia projekteja.

Teimme esimerkiksi Lohjan kaupungin omistamille, hyvässä kunnossa oleville kiin teistöille selvityksen, milloin ja mitä raken nuksille tulee energiansäästön kannalta teh dä, kun niitä joskus ruvetaan korjaamaan. On tärkeää, että energiaratkaisut ovat selvillä, kun taloa aletaan remontoida, hän sanoo. Eniten lämpöselvityksiä kysytään remon toitaviin taloyhtiöihin.

Yleensä paras tulos saadaan, kun mu kaan otetaan putkiurakka ja samalla teh dään energiaremontti. Energiaremontti tuo siten rahaa muuhunkin peruskorjaamiseen.

Lamit on laajentanut osaamistaan koko naisiin projektitoimituksiin.

Asiakkaan tilaaman palvelun jälkeen suosittelemme jatkotoimia. Kun asiakas on päättänyt niistä, teemme asiakkaan puoles ta energiatukihakemuksen. Seuraavassa vai heessa kilpailutamme toimittajat ja etsimme parhaan tekijän. Lopuksi valvomme projek tia. Sopimuksilla turvaamme sen, että asia kas saa sovitut säästöt investoinneista ja korjauksista.

Muuttuvat määräykset vaativat jatkuvaa koulutusta Järvinen näkee, että alalla työskentelevi en on jatkuvasti kouluttauduttava, sillä ko ko ajan tulee uusia määräyksiä ja lakeja. Ari Järvinen on itse käynyt kouluttamassa yli 17 000 energia-alan ammattilaista.

Seitsenhenkisen Lamit-yrityksen toimi paikkoina ovat Jyväskylä ja Tampere. Asiak kaita on pääosin Jyväskylässä, pääkaupunki seudulla, Tampereella, Turussa ja Äänekos kella. Lämpöselvityspyyntöjä tulee ympä ri Suomea. n

Ari Järvisen rakentajille ja remontoijille kehittämä lämpöselvitys kertoo, paljonko erilaisista energiaratkaisuista kertyy rahansäästöä ja millaisia ovat energiainvestointien takaisinmaksuajat.

TEKSTI JA KUVA: ANNE REPO

Vauhtia vihreään siirtymään ELY-keskuksen rakennerahastojen tuella

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yritystukien tämän vuoden viimeinen ha kujakso on käynnissä ja se päättyy joulu kuun lopussa. Keski-Suomessa on loppu vuoden aikana haettavissa yritystukia yh teensä noin 1 134 000 euroa. Rahoitus päätöksiä EAKR:n yritystuista tekee Kes ki-Suomen ELY-keskus. Rahoituksen pää paino on erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä.

Käynnissä oleva ohjelmakausi on ni meltään Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. Yritysrahoituksen painopis teitä ohjelmakaudella ovat digitalisaation hyödyntäminen, pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen, energiatehok kuustoimenpiteiden edistäminen, kasvi huonekaasupäästöjen vähentäminen se kä kiertotalouteen siirtymisen edistämi nen. EAKR-rahoituksesta 35 prosenttia pitää kohdistua ilmastotoimenpiteisiin. Avustuksen myöntäminen edellyttää aina yritysten perustoiminnasta erillis tä kehittämishanketta. Kehittämisavus tusta on haettava ennen hankkeen aloit tamista.

Hankkeet pisteytetään hakuajan päättymisen jälkeen. Käynnissä olevan viidennen hakujakson päätyttyä pääs tään hakujakson pisteytystä ja rahoitus päätöksiä tekemään tammikuusta alka en. Koko Länsi-Suomen alueella on vireil lä jo noin 300 yrityshanketta, mikä aihe uttaa viivettä päätöksen saamisessa al kuvuoden 2023 aikana, Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin sanoo.

Tukipäätöksissä noudatetaan DNSHeli Do no significant harm -periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että tukea ei voi saada ympäristöä vahingoittaviin hankkeisiin. Tämä koskee erityisesti investointeja.

UUTENA TUKIMUOTONA OIKEUDENMUKAISEN SIIRTYMÄN

RAHASTO

Kokonaan uusi tukimuoto on JTF eli oi keudenmukaisen siirtymän rahasto. Sen tavoitteena on helpottaa ja hallita pääs tövähennysten toteuttamisen aiheutta mia aluetaloudellisia ja sosiaalisia vaiku

tuksia. JTF-ohjelman valmistelu on par haillaan menossa ja yritystukien haku in vestointeihin ja kehittämiseen käynnis tyy vuoden 2023 alkupuolella. JTF-rahoi tuksen kohdentamista ohjaa alueellinen siirtymäsuunnitelma.

JTF-rahaston keskeisiä tavoitteita ovat elinkeinojen monipuolistaminen ja uusi en liiketoimintamahdollisuuksien luomi nen. JTF-rahaston avulla voidaan muun muassa kehittää turveyrittäjien valmiuk sia uuden liiketoiminnan käynnistämi seksi. Yhtenä tavoitteena on turvetuo tannosta poistuvien alueiden kunnostus ja kestävä jatkokäyttö.

MAASEUTURAHASTOSTA TUKEA UUSIUTUVAAN ENERGIAAN JA BIOPOLTTOAINEISIIN

Euroopan unionin maaseuturahaston ohjelmakausi ajoittuu vuosille 2023–2027. Tukialuetta on koko Keski-Suomi Jyväskylän keskusta-aluetta lukuun ot tamatta. Aikaisempaan ohjelmakauteen

verrattuna keskusta-aluetta on laajen nettu niin, että esimerkiksi Laajavuori ei tukialueeseen enää kuulu.

Maaseuturahaston tukia voi hakea yri tysten käynnistämiseen, investointeihin ja yritysten kehittämiseen.

Käynnistämistukea voidaan myöntää maatiloille, jotka monipuolistavat toimin taansa muuhun kuin maa- ja metsätalo uteen liittyvään yritystoimintaan. Tukea voi saada myös täysin uuteen yritystoi mintaan.

Investointituella helpotetaan esimer kiksi energialiiketoiminnan uudistamis ta eli se on tarkoitettu edistämään uusiu tuvan energian sekä biopolttoaineiden tuotantoa ja jakelua.

Tavoitteena on vahvistaa energia omavaraisuutta lisäämällä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia ja sitä kautta vähentämällä riippuvuutta fos siilisista energialähteistä, Keski-Suomen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Pertti Ruuska sanoo.

Tukea voidaan myöntää myös maata lous- ja luonnontuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen sekä monille muil le toimialoille mikro- ja pienyritysten tai monialaisten maatilojen investointeihin.

Yritysten kehittämistukea voi saada tuotteiden, palveluiden, menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen sekä in novatiivisten ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon.

LISÄTIETOJA

• Yritysten kehittämisavustuksiin liit tyvää neuvontaa tarjoaa ELY-keskus ten valtakunnallinen pk-yritysten ra hoitusneuvonta. Se on auki arkisin kello 9–15 numerossa 0295 024 800. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoi tusasiantuntijoiden yhteystiedot löy tyvät osoitteesta: rakennerahastot. fi/lansi-suomi/ely-keskus.

• Lisätietoa löytyy myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan verkkopalvelusta rakennerahastot.fi

Yrittäjä, tarvitsetko apua yrityksesi kehittämiseen?

Käytä kehpoja!

Analyysi-palvelussa käydään läpi yrityksen nykytilanne ja laaditaan yritykselle kehittämissuunnitelma. Palvelun kesto on 1-2 päivää. Hinta on yritykselle 260 euroa + alv / päivä.

Konsultointi-palvelussa ratkotaan analyysin pohjalta nousseita kehittämistarpeita. Kestoltaan konsultointi on tavallisesti 2-5 päivää.

Konsultointipalvelua voi käyttää mm. kansainvälistymisstrategian laatimiseen, omistusjärjestelyjen suunnitteluun, liiketoiminnan digitalisoimisen suunnitteluun tai IPR-selvityksiin.

Lue lisää ja ota yhteyttä: yritystenkehittamispalvelut.fi Kehittämispäällikkö Pirjo Suhonen puh. 0295 024 601 Keski-Suomen ELY-keskus

Yritysten kehittämispalvelujen Analyysi ja Konsultointi ovat tehokkaita välineitä yrityksen muutostilanteessa.

Keski-Suomen ELY-keskuksen Pertti Ruuska (vas.) ja Jaakko Ryymin kannustavat pk- ja mikroyrityksiä hyödyntämään EU:n rakenne- ja maaseuturahastojen tukimahdollisuuksia.

MAINOS

Ulkopuolinen hallitusjäsen auttaa yritystä menestymään

Hallitukset Töihin! -hanke kutsuu keskisuomalaisia yrityksiä ilmaiseen neuvontapalveluun.

Asiantunteva hallitustyöskentely on tut kitusti monen yrityksen menestystarinan taustalla. Monilla pienillä yrityksillä hal litustyöskentely tarkoittaa kuitenkin laki sääteistä vuosittaista kokousta, jossa on yrittäjän lisäksi varajäsenenä perheenjä sen tai lähisukulainen. Tilitoimistosta tu lee allekirjoitettavaksi tarpeelliset pape rit – ja se on siinä.

Tällainen hallitustyöskentely ei ke hitä yritystä, sanoo projektijohtaja Arto Maijala Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:stä.

Nyt ongelmaan on tartuttu Hallitukset Töihin! -hankkeen avulla. Vuoden alus sa käynnistynyt ja vuoden 2023 loppuun kestävä hanke tarkoittaa tätä: Arto Mai jala Hallituspartnerit Keski-Suomi ry:stä sopii tapaamisen yrittäjän kanssa. Ta paaminen kestää parista viiteen tuntiin. Maijala käy yrittäjän kanssa läpi hallituk sen toimintaa ja operatiivista toimintaa arviointiin kehitetyn sapluunan avulla.

Yrittäjä siis arvioi senhetkistä toimin taansa sekä tavoitteita, joihin haluaa päästä. Yrittäjän ei tarvitse valmistautua tapaamiseen. Tapaamisen jälkeen Maija la laatii yrittäjälle kehittämisraportin, jo hon hän kirjaa toiminnan kipupisteitä ja kehitysvinkkejä.

Palvelu on yrittäjälle maksutonta.

Puutteita erityisesti myynnin osaamisessa Tähän mennessä palvelua on käyttänyt 50 keskisuomalaista yritystä yksinyrittä jistä 30 henkilöä työllistäviin yrityksiin. ELY:n rahoittamaan hankkeeseen voi

osallistua osakeyhtiöyritys, jonka vuosi liikevaihto jää alle 10 miljoonan euron, henkilöstömäärä on alle 50 ja tase alle 10 miljoonaa euroa. Koska rahoitus tu lee Euroopan maaseudun kehittämis rahoista, hankkeeseen voivat osallistua kaikki keskisuomalaiset yritykset pait si Jyväskylän ydinkeskustan, Keljonkan kaan, Kuokkalan, Vaajakosken, SeppäläSeppälänkankaan ja Palokan suuralueen yritykset.

Maijalan mukaan ammattimainen hal lituksen jäsen voi auttaa aloittavan yrit täjän niin sanotun kuolemanlaakson yli. Startup-yrityksen vaikeimmat vai heet ovat alkumetreillä. Omistajilla on kyllä oman alansa osaamista, mutta har vemmin tietoa ja taitoa viedä bisnestä eteenpäin eli myydä palvelujaan tai tuot teitaan.

Toinen tärkeä ryhmä, joka selkeästi hyötyisi ulkopuolisesta ammattilaisesta, on yksinyrittäjät.

Kun ihminen tekee yksin töitä, pää ruksuttaa 24/7. Ennen pitkää yrittäjä vä syy eikä pysty keskittymään ja kehittä mään toimintaa.

Hallituksen jäsen voi olla yksi vaih toehto. Toinen voisi olla neuvonantaja. Hallituksen jäsenen ja neuvonantajan ero on siinä, että hallituksen jäsenellä on lakisääteinen vastuu toiminnasta, neu vonantajalla ei.

Kolmas ja ilmainen apu on Suomen Yrityskummien tarjoama palvelu, yritys kummitoiminta.

Maijala on törmännyt siihen, että ul kopuolista hallituksen jäsentä pidetään kalliina.

Kysyn usein, käytättekö joskus kon

sulttia. Kyllä, moni on käyttänyt. Konsul tin muutaman viikon käynnit maksavat yhtä paljon kuin hallituksen jäsenen vuo sipalkkio, hän huomauttaa.

Keskuskauppakamarin pk-yrityksille tekemän kyselyn mukaan hallituksen jä senen vuosipalkkio vaihteli 4 000–7500 euron väliltä. Maijala kertoo yleissääntö nä, että hallituksen jäsenelle maksetaan vuosipalkkiona toimitusjohtajan kuukau sipalkan verran.

Palkkion määrä on tietysti neuvotel tavissa ja riippuu yrityksestä ja sen elin kaaren tilanteesta.

Hallitukseen kannattaa valita sopivaa osaamista Sopivan partnerin löytämisessä on omat kiemuransa.

Yrityksen pitää ensin määritellä stra tegiansa: minkä tyyppistä asiantuntijaa yritys tarvitsee. Periaatteena voisi pitää, ettei esimerkiksi kolmen insinöörin toi mistoon tarvita ulkopuoliseksi asiantun tijaksi insinööriä, vaan eri alan tietotai toa omaava partneri.

Jos yritys haluaa hallitukseensa ulko puolisen jäsenen, sellaista voi lähteä et simään esimerkiksi Hallituspartnerei den kautta. Maijalan mukaan oikeanlai sen asiantuntemuksen lisäksi yrittäjän ja hallituskumppanin kemioiden tulee koh data. Jos kumppani ei ollutkaan sopiva, hänestä pääsee helposti ja riskittömästi eroon ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Maijala kuitenkin korostaa, että Halli tuksen Töihin! -hankkeesta ja siitä saa dusta kehittämisraportista on hyötyä, vaikkei olisikaan heti käynnistämässä hallitustyötä. n

”Kun saisi raapaistua jostain lisää aikaa”

Muutama viikko sitten joutsalaisen Joki ta Oy:n toimitusjohtaja Tero Toivonen lupautui parituntiseen keskusteluun Hal litukset Töihin! -hankkeen Arto Maijalan kanssa, vaikka työt painoivat päälle. Ta paaminen kannatti.

Avautui sellaisia asioita, mitä tämän kaiken hulabaloon keskellä ei ole tullut otettua huomioon. Minäkin olen aloitta nut yrittäjätoiminnan tyhjältä pöydältä, ilman yrittäjäkoulutuksia, ja homma on kasvanut vuosien myötä, hän selvittää. Jokita Oy työllistää Toivosen lisäksi kuusi henkilöä sekä ostopalveluna kiire apulaisia. Yrityksen päätoimiala on kiin teistönhoito. Lisäksi yritys tekee varti ointi-, remontti- ja lvi-töitä ja vuokraa ra kennuskoneita. Aputoiminimellä tehdään myös kotisairaanhoito- ja hoivapalveluja. Toivonen aloitti yhden miehen yrityk senä vuonna 1998. Yritys on kasvanut alueen tarpeiden mukaan.

Herkällä korvalla on kuunneltu asi akkaita ja lähdetty rakentamaan palve lupakettia.

Yrityksen hallituksessa ovat Toivosen lisäksi hänen isänsä ja yrityksessä sih teerinä työskentelevä siskonsa.

Hallitukset Töihin! -kehitysraportista hän sai ajattelemisen aihetta.

Monia asioita voisi tehdä toisin. Esi merkiksi omaan jaksamiseen pitää kiin nittää huomiota. Yrittäjän jaksaminen on koko yrityksen selkäranka. Myös talou den hallintaan ja budjetointiin on paneu duttava. Usein on kuitenkin niin kiire, et tä ajatus laukkaa vain käytännön töitä hoitaessa. Olisi tärkeää pysähtyä ja näh dä kokonaisuus, eikä koko ajan painaa eteenpäin laput silmillä. Kun on itse jat kuvassa oravanpyörässä, niin kuin monet muutkin yrittäjät, miettii vaan, miten sai si raapaistua ajan, että saisi vietyä asioi ta eteenpäin.

Ulkopuolisen hallituspartnerin palk kaaminen on pohdinnassa.

Toimitusjohtajan tukemisen lisäksi hän voi

Jos löydämme hyvän ulkopuolisen hallituksen jäsenen, uskon, että saisim me esimerkiksi talousasiat ja budjetoin nin jämäkämmin työn alle. Toimialamme ovat niin monisäikeisiä, että tarvitaan yleisnäkemystä taloudesta. n

Projektijohtaja Arto Maijala kertoo, että hallituksen jäsen tekee muutakin kuin istuu kokouksissa.

esimerkiksi kouluttaa henkilöstöä.

TEKSTI JA KUVA: ANNE REPO

Joutsassa toimivan Jokita Oy:n päätoimiala on kiinteistönhoito.

Hevosvoimia ja iloisia ilmeitä Yrittäjäraveissa

TEKSTI JA KUVA: SANNA TARKIAINEN

Moni oli uuden äärellä, kun yrittäjät kokoontuivat he vosurheilun, toto-pelaamisen ja hyvän ruuan pariin Killerin raviradalle. Raveja seurattiin palveluiden äärel tä lämpimästä Pegasus-ravintolasta, mutta lokakuisen illan sää mahdollisti myös tutustumiskierroksen talli alueelle.

Yrittäjäporukka starttasi illan jo tuntia ennen ravien alkua tutustuen hevosalan yrittäjyyteen. KSY:n ter vehdyksen toi toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski ja illan kulkua juoksutti raviradan toimitusjohtaja Mii ka Lähdeniemi

Ruotsin kielen opettajan työstä hevosten valmen nus- ja kuntoutustoimintaan johtaneen yrittäjätarinan kertoi Kaisa Tupamäki-Kukkamo Stall Blombackes ta ja Veikan Kartanosta Mikkelistä. Yläasteen TET-jak sosta saakka ponnisti puolestaan Laukaan ja Kuopion hevosklinikoiden yrittäjän, hevossairauksien erikois eläinlääkärin Tiina Eskosen ura.

Illan aikana kävi ilmi, että kilpahevosen ympärillä toimii laaja yrittäjien kaarti kengityssepästä ja hiero jasta heinäntuottajaan ja tarvikemyyjään.

Ravi-illan yleisöä kävi tervehtimässä myös Yrittäji en puheenjohtaja Petri Salminen. Hänelle ravirata on tuttu paikka, koska laji on tullut tutuksi vaimon hevos harrastuksen myötä. Sattumoisin lavalle saatiin myös Petrin anoppi, muun muassa raviradan johtotehtävis tä ja ravintolayrittäjänä tunnettu Maija-Liisa Itäran ta, joka muistutti vuonna 2024 Jyväskylässä järjes tettävien Kuninkuusravien mukanaan tuomasta osto voimasta.

Uudesta lajista innostuneella raviyleisöllä riitti ky symyksiä niin käsiohjelman lukemisesta, suomenhe vosen ja lämminverihevosen eroista kuin hevosten

Kaisa Tupamäki-Kukkamo valmistautumassa lähtöön valmennettavansa, lämminveriruuna Rudeboxin kanssa.

kuljettamisesta. Varikkokierroksella Kaisa TupamäkiKukkamo kertoi ravihevosen päivän kulusta ja kilpailu varusteita. Kierroksella pääsi tutustumaan myös Kille rin uudenuutukaiseen valjastus- ja pesuhalliin sekä si säänkirjautumiskäytäntöihin.

Yrittäjien ravi-ilta huipentui Keski-Suomen Yrittäji en nimikkolähtöön, jossa voiton vei suomenhevosori Viulan Voitto. Totovoitot jäivät turvanmitan päähän, mutta jäljelle taisi jäädä kipinä tulla kokeilemaan on nea toisenkin kerran.

Onhan tämä ehdottomasti parasta paikan pääl lä, hehkutti Jyvässeudun Yrittäjien puheenjohtaja Päi vi Leminen n

Petri Salminen on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja myös seuraavat kaksi vuotta

Jyväskyläläinen Petri Salminen jatkaa Suomen Yrittä jien puheenjohtajana. Valinnan teki Suomen Yrittäji en liittokokous Tampereella. Puheenjohtajavaali ratke si toisella kierroksella, jolla istuva puheenjohtaja Pet ri Salminen sai 962 ääntä ja vastaehdokas Anne Nie mi 855 ääntä.

Ensimmäisellä äänestyskierroksella oli mukana kol me ehdokasta. Anne Niemi sai ensimmäisellä kier roksella 835 ääntä, Petri Salminen 806 ääntä ja Pet ri Roininen 171 ääntä. Kun kukaan ehdokkaista ei en simmäisellä kierroksella saanut ehdotonta enemmis töä, mentiin toiselle äänestyskierrokselle.

Salminen on myös eurooppalaisen pk-yrittäjien kat tojärjestön SMEunitedin puheenjohtaja.

Järjestöä viimeiset kaksi vuotta luotsannut Salmi nen, 41, on myynnin ja johtamisen kehittämispalvelu

ja tarjoava yrittäjä Salminen & Tikka Oy:ssa ja kone pajateollisuudessa toimivan perheyrityksen AJ-Tools Oy:n osakas.

Olihan tämä tiukka jännitysnäytelmä. Yrittäjäjär jestö rakensi varsinaisen draaman. Ehdokasasetelma oli osaamiseltaan tasavertainen, Salminen kehui ää nestystuloksen ratkettua.

Kiitospuheessaan edessä Salminen lupasi lähteä ra kentamaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuutta.

Olemme läpivalaisseet kehittämiskohteita. Nyt tiedämme, miten parantaa juoksua. Ja piru vieköön, tehdään se yhdessä, Salminen iloitsi.

Äänestystä uudelleenvalittu puheenjohtaja kehui paitsi jännittäväksi, myös ennakoimattomaksi. Hän kertoi siitä huolimatta luottaneensa omiin mahdolli suuksiinsa koko vaalikamppailun ajan. n

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

23.11. Kuinka asiakkaita saadaan ja kuinka heidät pidetään etänä? Verkossa. 23.11. Yrittäjäfoorumi, aiheena Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun tilanne. Etäkoulutus. 25.11. Kahvikiihdytys: Tekijät kasvun takana 1.12. Doers Love 28.1.23 Keski-Suomen Yrittäjäjuhla, Paviljonki

Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät verkkosivuiltamme: www.yrittajat.fi/aluejarjestot/keski-suomen-yrittajat

SUOMEN YRITTÄJIEN ETÄKOULUTUKSET

16.11. Maksamisen trendit Suomessa 17.11. YOM etäkoulutus: Hallitse verkkosivustosi hakukoneoptimointi (digistarttaaja) 18.11. Pk-yrityksen arvonmääritys 22.11. Löydä julkiset kilpailutukset ja niiden bisnesmahdollisuudet 23.11. Työhyvinvoinnin vahvistamisella tukea muutokseen -valmennus 23.11. Mistä yrityksen kauppahinta muodostuu? 23.11. Haastavat tilanteet haltuun

Suomen Yrittäjien tapahtumakalenterin löydät Suomen Yrittäjien verkkosivuilta www.yrittajat.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT

Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Laitinen Jäsenhankkija 050 543 2891

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 4 • 2022

ISSN 2342-1533 (painettu)

ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu)

Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200

Päätoimittaja Sanna-Mari Jyräkoski sähköposti: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää sähköposti: etunimi.sukunimi@paprico.fi

Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/Keskisuomalainen Jani Ylönen p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl.

Paino Lehtisepät Oy 2022

Lehti ei

joka johtuu

ilmoituksen

tulleesta

toimitetusta puutteellises ta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen pois jäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajas ta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitus ta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapah tuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien ta pojen mukainen.

Marjut

Ei ole vain yhdenlaista yrittäjää.

Tärkeintä on uskaltaa, kokeilla ja yrittää. Tästä eteenpäin vakuutus tarkoittaa valmistautumista kaikkiin tulevaisuutesi mahdollisuuksiin.

Lue lisää fennia.fi