Proviisori 1/16

Page 1

06 09

Lääkkeen lanseeraus

18

Näin lääke säilyy

19

Tabletin murskaus

24 26 Jäsenedut

ProMentortunnelmat

30

Askeleet uneen

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1.2016

Zikarokote

Tervetuloa Proviisoripäiville! Suvi Heiskasen, Jonna Korkeaviidan ja Anne Tammimäen tärpit Päivän ohjelma ■ Proviisoripäivä täyttää 30


HENGITÄ HYVIN, NUKU HYVIN.

VAIKUTUS

10 TUNTIA

Otrivin avaa tukkoisen nenän noin 10 tunniksi. Lue lisää: www.otrivin.fi

Otrivin (ksylometatsoliini) nenäsumutteet nenän tukkoisuuden lievittämiseen nuhassa ja poskiontelotulehduksessa. Aikuisille ja yli 12-vuotiaille 1 mg/ml -vahvuista nenäsumutetta tarvittaessa korkeintaan 3 kertaa päivässä enintään 10 päivän ajan. 1-11-vuotiaille aikuisen valvonnassa 0,5 mg/ml -vahvuista nenäsumutetta tarvittaessa iästä riippuen 1-2, korkeintaan 3 kertaa päivässä enintään 5 päivän ajan. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteen sisältämistä aineista, jos sinulla on karstanuhaa tai atrofinen nuha tai jos sinulla on ahdaskulmaglaukooma, älä käytä Otrivinia. Keskustele valmisteen käytöstä lääkärin kanssa tai kysy neuvoa apteekista, jos sinulle on äskettäin tehty jokin nenä-nielualueen leikkaus, jos käytät muita lääkkeitä tai jos sinulla on jokin pitkäaikaissairaus. Ei tule käyttää raskauden aikana. Imetysaikana lääkärin ohjeen mukaan. Päänsärkyä, nenän kuivumista, poltteluntunnetta nenässä tai pahoinvointia voi esiintyä haittavaikutuksina. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. FI1510397372 • novartis.itsehoito@novartis.com


sisältö 1.2016 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen kirjoittaa.

6

AJASSA Zikarokote kehitteillä. Sähköisessä reseptissä parantamisen varaa. Antibiootit ja lasten suolistomikrobit. Onnistuneen lääkelanseerauksen avaimet.

12

PROVIISORIPÄIVÄ TÄYTTÄÄ 30 Anne Tammimäki, Jonna Korkeaviita ja Suvi Heiskanen kertovat, mitä päivä heille merkitsee.

16

FARMASIAN PÄIVÄT Munuaisten vajaatoiminta on vaativa hoidettava. Kylmästä lämpimään – säilyykö lääke? Saako tabletin murskata? Turvallisuusteorioista apua riskinhallintaan.

21 22 23 24 25 26 28 29 30 31

IN MEMORIAM Sanna Heikkilä-Tuderman.

12

30-vuotias Proviisoripäivä kerää jälleen 19. maaliskuuta kollegat Arcadaan. Yhdistyksen järjestö- ja edunvalvontaproviisori Suvi Heiskanen, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Jonna Korkeaviita ja puheenjohtaja Anne Tammimäki toivottavat kaikki tervetulleiksi kouluttautumaan ja pitämään hauskaa. ■

24

Lähdössä matkalle? Muistathan, että Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksuun kuuluu vapaa-ajan matkustajaja matkatavaravakuutus. Tarkista myös muut jäsenedut. ■

KOULUTUSTA Apteekkariksi-seminaari. JÄSENSIVUT Kevät täynnä mahdollisuuksia! AJANKOHTAISTA Jäsenedut. Vuosilomalakiin muutoksia. PUHEENJOHTAJALTA Anne Tammimäki arvioi alan haasteita. PROMENTOR Toinen ProMentor-kausi on päättynyt. KOULUTUSTA Apteekkariksi ProMentor -haku alkaa. PROVIISORIPÄIVÄ 2016 Tarkentunut ohjelma. OTX 10 askelta parempaan yöuneen. YHTEYSTIEDOT

26

ProMentor-kauden aikana mentoreista ja mentoroitavista tuli kollegaystäviä. Toinen mentorointikausi päättyi ja uudet ovat suunnitteilla ProMentor-työryhmässä. ■

■ toimittajalta YÖUNEN TÄRKEYDESTÄ on paljon tutkimustietoa, ja useimmat tunnistavat valvomisen vaikutukset myös omassa kehossaan ja mielessään. Leeni Peltosen kirja Valvomo – Kuinka uneton oppi nukkumaan (Otava) on kattava tietopaketti unesta ja samalla koukuttava kuvaus suorittajasta, joka häpesi unettomuuttaan, mutta päätti murtaa tabut ja oppia nukkumaan ilman unilääkkeitä. Suosittelen kirjaa, jos sivun 30 OTX jätti halun tietää lisää. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

1.16 PROVIISORI 3


FI/GEN/16/0016/6/2016

Potilaasi kiittää, kun kirjoitat reseptiin ratiopharm Teemme joka päivä työtä sen puolesta, että laadukkaat ja edulliset lääkkeet saa omasta lähiapteekista silloin, kun niitä tarvitsee.

Markkinoija: ratiopharm Oy

ratiopharm.fi


pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Anne Tammimäki, Suvi Finne, Henna Kyllönen, Saara Nuutinen, Sanna Janhunen ja Susanna Partti PAINO Kirjapaino Uusimaa, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

Vahva inhimillinen pääoma on hyvinvoivan ja tuottavan työyhteisön tuntomerkki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ teetti viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten inhimillistä pääomaa ja sen myönteisiä vaikutuksia voidaan edistää työpaikoilla. Raportin ydinviesti oli selvä; vahva inhimillinen pääoma on hyvinvoivan ja tuottavan työyhteisön tuntomerkki. ORGANISAATION INHIMILLISELLÄ pääomalla tarkoitetaan organisaation menestymistä edesauttavia aineettomia, organisaation työntekijöihin ja johtoon sitoutuneita voimavaroja, joita voidaan mitata ja kehittää. Yksilötasolla näitä ovat esimerkiksi henkilön tiedot ja taidot, asenteet ja psykologinen pääoma kuten sitkeys, itseluottamus, optimistisuus ja toiveikkuus. ORGANISAATION NÄKÖKULMASTA työntekijöiden hankkiminen, palkitseminen, kehittäminen ja heidän hyvinvointiinsa panostaminen on investoimista inhimilliseen pääomaan. Yksilö investoi omaan inhimilliseen pääomaansa kouluttautumalla, verkostoitumalla ja huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan. TYÖHYVINVOINTI TULEE tutkijoiden mukaan ottaa organisaatioissa strategisen ja tietoisen kehittämisen kohteeksi. Työpaikoilla on huolehdittava, että esimiehillä on mahdollisuus ja riittävä osaaminen työhyvinvoinnin ja inhimillisen pääoman kehittämiseen ja tukemiseen. INHIMILLINEN PÄÄOMA on kuitenkin viimekädessä aina yksilön hallinnassa. Epämotivoitunut työntekijä ei käytä kaikkea poten-

tiaaliaan ja osaamistaan organisaation hyväksi. Huomionarvoista onkin, missä määrin organisaatio pystyy hyödyntämään työntekijöidensä koko potentiaalia ja osaamista ja toisaalta tukemaan heitä kehittämään organisaation tarvitsemaa osaamista. SE, MILLAINEN inhimillinen pääoma on organisaation kilpailukyvyn kannalta olennaista, määrittyy organisaation strategian ja toisaalta myös markkinatilanteen kautta. Tutkijoiden mukaan Inhimillisestä pääomasta on pidettävä huolta varsinkin muutostilanteissa. Erityisesti silloin on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen, saavat riittävästi tietoa muutoksesta ja että heitä autetaan kehittämään osaamistaan muutosta tukevalla tavalla. Vahva inhimillinen pääoma on avain toimintaympäristön muutoksesta selviämiseen. INHIMILLINEN PÄÄOMA on yhteydessä myös työhyvinvointipääomaan. Tämän strategisen resurssin kasvattaminen ja ylläpitäminen pitkällä tähtäimellä on kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Oiva mahdollisuus kasvattaa omaa tai työntekijän inhimillistä pääomaa ja siten organisaation kilpailukykyä tarjoutuu jälleen maaliskuussa Proviisoripäivillä. Nähdään siellä! VILLE-MATTI MÄKINEN

päätoimittaja

LÄHDE RIITTA-LIISA LARJOVUORI, MARJA-LIISA MANKA, SANNA NUUTINEN: INHIMILLINEN PÄÄOMA – TYÖHYVINVOINTIA, TULOKSELLISUUTTA, PIDEMPIÄ TYÖURIA? STM 2015.

441 763 Painotuote

1.16 PROVIISORI 5


¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ epidemia

■ itsehoito

Zikavirusta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat hyttyset, jotka levittävät myös muun muassa denguekuumetta.

Zikarokote vielä kaukana FORTUNE-LEHDEN tietojen mukaan ainakin kolmella lääkeyrityksellä on meneillään tai suunnitteilla hanke rokotteen kehittämiseksi zikavirukseen. Pienen Inovio Pharmaceuticalsin arvoidaan olevan työssä pisimmällä. Inovio testaa DNA-perustaista rokotettaan parhaillaan hiirillä. Vaiheen I kliinisiin tutkimuksiin päästäneen aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Inovio on kehittänyt Ebola-rokotteen kliinisten tutkimusten I vaiheeseen 18 kuukaudessa. DNA-rokotteet vaikuttavat siten, että ihmiskeho alkaa tuottaa samoja antigeenejä kuin kuollut virus tuottaisi. Perinteisen, kuollutta tai heikennettyä virusta sisältävän rokotteen kehittäminen vie 10–15 vuotta. ■

Yli puolet lääkäreistä arvioi, että apteekki on oikea taho neuvomaan potilasta oikean lääkkeen valinnassa.

LÄHTEET FORTUNE, INC.COM, INOVIO

■ lääkkeet

Triptaania myös itsehoitoon LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS Fimea jatkaa reseptilääkkeiden vapauttamista lisäneuvontaa vaativiksi itsehoitolääkkeiksi. Kolmantena LVI-kategorian lääkkeenä tulee myyntiin migreenilääke sumatriptaani. Sumatriptan Teva tulee saataville kahden tabletin läpipainopakkauksessa alkuvuoden aikana. ■ LÄHDE APTEEKKARI

6 PROVIISORI 1.16

Lääkäreiden mielestä itsehoito riittäisi usein Yli 60 prosenttia lääkäreistä katsoo, että potilailta on hävinnyt kyky arvioida omien oireidensa vakavuutta.

P

otilaat hakeutuvat lääkäriin silloinkin, kun itsehoito riittäisi. Yli 60 prosenttia Lääketeollisuus ry:n TNS Gallupilla teettämään kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että apteekit osaavat auttaa potilaita arvioimaan, vaatiiko vaiva lääkärikäyntiä. Yli puolet lääkäreistä arvioi, että apteekki on oikea taho neuvomaan potilasta oikean lääkkeen valinnassa.

Vastanneita oli 200. –Terveydenhuoltoa voidaan tehostaa ja terveyskeskuksiin kohdistuvaa painetta keventää itsehoitolääkkeiden turvallisella käytöllä. Näin terveyskeskuslääkäri voi keskittyä nimenomaan lääkärin hoitoa vaativiin sairauksiin ja niiden ehkäisyyn, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio yhdistyksen tiedotteessa. ■


■ sähköinen resepti

■ allergiakausi

Sähköistä reseptijärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman sujuvaa.

Parantamisen varaa sähköisessä reseptissä Sähköisen reseptin käyttö ei ole farmaseuttisen henkilöstön mielestä vielä teknisesti täysin sujuvaa.

S

ähköisen reseptin yleisin ongelma on reseptin tai apteekkitietojärjestelmän joustamattomuus. Tätä mieltä oli 60 prosenttia vastaajista Itä-Suomen yliopiston kyselyssä, joka oli suunnattu apteekkien farmaseuttiselle henkilökunnalle. Toinen kehittämiskohde olivat väärin tai puutteellisesti kirjoitetut reseptit, jotka mainitsi 27 prosenttia vastaajista. Reseptimerkinnät saattoivat olla väärissä kentissä tai puuttua, ja annosohjeet oli usein kirjoitettu lyhenteillä, mikä hidasti toimittamista ja saattoi aiheuttaa tulkintaongelmia. Sähköisen reseptin korjaamista pidettiin vaikeana ja hitaana.

17 prosenttia vastaajista oli havainnut, että potilailla oli vaikeuksia pysyä ajan tasalla omista resepteistään. Se oli vaikeaa etenkin iäkkäille ja niille, joilla ei ole käytössään tietokonetta, internetiä tai verkkopankkitunnuksia. Tietosuojaan liittyviä asioita piti pulmallisina 15 prosenttia. Kyselytutkimus tehtiin syksyllä 2014. Kyselylomake lähetettiin kolmasosalle apteekkien farmaseuttisesta henkilökunnasta, ja vastaus saatiin 933:lta. Vastausprosentti oli 67. Kysely oli osa laajempaa sähköisen reseptin tavoitteiden toteutumista luotaavaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Kela. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ sanottua

Fimean päätoimipaikan säilyminen Helsingissä on eduksi Suomelle ja Fimealle kansainvälisessä kilpailussa lääkealan investoinneista. LÄÄKETEOLLISUUS RY:N KANNANOTTO FIMEAN ALUEELLISTAMISTA POHTINEEN JATKOSELVITYSRYHMÄN RAPORTTIIN 9.2.2016

Suomessa tehtiin viime vuonna

184

kliinistä lääketutkimusta. Kasvu edellisvuoteen on 44 %. LÄHDE FIMEA

Koivun kukinnasta odotetaan tänä vuonna hieman keskimääräistä voimakkaampaa.

Norkkoappsi näyttää siitepölytilanteen TURUN YLIOPISTON aerobiologian yksikkö on julkaissut mobiililaitteille kehitetyn Norkko-siitepölytiedotuspalvelun osoitteessa app.norkko.fi. Mobiilipalvelu hyödyntää paikkatietoa ja kertoo siitepölyennusteen meneillään olevalle sekä kahdelle seuraavalle päivälle. Siitepölytilanteen kehittymistä voi seurata kahden tunnin tarkkuudella. Palvelu koskee tänä vuonna koivun siitepölykautta, mutta sitä on tarkoitus laajentaa ensi vuonna lepän, heinän ja pujon kausiin. Selvästi entistä tarkemmat siitepölyennusteet mahdollistaa uusi menetelmä, joka perustuu sää- ja siitepölyn kulkeutumismalleihin, havaintoaineistoon sekä aerobiologiseen ja meteorologiseen asiantuntijatulkintaan. Siitepölykauden odotetaan alkavan tänä keväänä varhain. – Pähkinäpensas ja leppä kukkivat jo eri puolilla Keski-Eurooppaa, ja eteläiset ilmavirtaukset saattavat tuoda niiden siitepölyä Suomeen hyvinkin pian, sanoo aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto. ■ LÄHDE TURUN YLIOPISTO

1.16 PROVIISORI 7


¢

ajassa ■ lääkehoito

■ tutkimus

Antibiootit häiritsevät lasten suolisto­ mikrobeja

Terveyskeskuksissa ei läheskään aina tiedetä, mitä reseptilääkkeitä ikäihmiset tosiasiassa käyttävät.

Vanhusten lääkitystiedot usein pielessä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON tutkimuksen mukaan 83 prosentilla kotihoidon 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista terveyskeskuksen sairauskertomuksen lääkitystieto poikkesi todellisesta lääkkeiden käytöstä. Poikkeamat olivat yleisimpiä yli kymmentä lääkettä käyttävillä ja niitä oli eniten ikäihmisillä, jotka huolehtivat lääkkeistään itse. Kaikista lääkitystiedon poikkeamista 40 prosenttia koski lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa merkittävän terveyshaitan iäkkäille. Näitä olivat muun muassa sydänlääkkeinä käytettävät beetasalpaajat, ACE-estäjät ja sartaanit, psyykenlääkkeistä bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet sekä vahvat kipulääkkeet, opioidit. Puutteelliset lääkitystiedot altistavat hauraat kotihoidon asiakkaat lääkitysvirheille ja niiden mahdollisille haitoille niin terveyskeskuksessa kuin erikoissairaanhoidossakin, kun uusia lääkehoitoja joudutaan aloittamaan ilman oikeaa tietoa käytössä olevista lääkkeistä. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

8 PROVIISORI 1.16

Antibioottien käyttö varhaislapsuudessa häiritsee suolistomikrobiston normaalia kehitystä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Haitallisia vaikutuksia on etenkin makrolideilla.

P

rofessori Willem de Vosin johdolla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 142 lasta, iältään 2–7-vuotiaita. Tulokset osoittivat, että lasten suolistomikrobiomin koostumus oli selvästi yhteydessä antibioottien käyttöön. Antibiootit vähensivät mikrobiston lajirikkautta ja hidastivat sen iänmukaista kehitystä. Erityisen selvästi mikrobisto poikkesi tavanomaisesta niillä lapsilla, jotka olivat viimeisten kahden vuoden kuluessa käyttäneet laajakirjoisia makrolidi-antibiootteja, kuten esimerkiksi atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä. Mitä vähemmän aikaa makrolidikuurista oli kulunut, sitä suurempia poikkeavuuksia mikrobistossa esiintyi. – Näyttää siltä, että suoliston mikrobiston toipuminen antibioottikuurista kestää yli vuoden. Jos lapsi joutuu ensimmäisinä elinvuosinaan toistuvasti antibioottikuureille, mikrobisto ei ehkä missään välissä ehdi täysin toipua, sanoo tutkija, FT Katri Korpela, jonka väitöskirjaprojektiin nyt julkaistu tutkimus sisältyy.

VAIN TODELLISEEN TARPEESEEN Makrolidien käyttö lisäsi suolen mikrobistossa sellaisia piirteitä, jotka on aiemmin

Runsas antibioottien käyttö liittyy tuoreen tutkimuksen mukaan lasten korkeampaan painoindeksiin ja astmariskiin. yhdistetty lihavuuteen ja metabolisiin sairauksiin. Kahden ensimmäisen ikävuoden aikana useita makrolidikuureja saaneilla lapsilla lääkekuurien määrä olikin selvässä yhteydessä korkeampaan painoindeksiin. Runsas makrolidien käyttö ensimmäisten kahden vuoden aikana oli yhteydessä kohonneeseen astmariskiin. Makrolidit näyttävät myös edistävän antibioottiresistenssin kehittymistä, sillä makrolidejä käyttäneiden lasten suolistobakteereiden vastustuskyky näitä lääkkeitä kohtaan oli kohonnut. – Penisilliinin tyyppisillä antibiooteilla näytti olevan selvästi vähäisempi vaikutus bakteeriston koostumukseen ja toimintaan kuin makrolideilla, Korpela toteaa. Tulokset tukevat suositusta välttää makrolidejä ensisijaisena antibioottina ja ylipäätään rajoittaa antibioottien käyttö todelliseen tarpeeseen. Tutkijat painottavat, ettei antibiootteja tulisi käyttää itsestään rajoittuvien infektioiden hoitamiseen eikä koskaan vain varmuuden vuoksi. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO


■ väitös

■ rohdoskasvit

Kataja on kansanlääkinnästä tuttu rohdoskasvi.

Katajaista kansaa jo kivikaudella

Onnistuneen lääkelanseerauksen avaimet Proviisori Minna Martikaisen väitöstutkimus kartoitti, mitkä tekijät vaikuttavat uuden lääkkeen lanseerauksen onnistumiseen Suomessa. Tulos yllätti.

J

oulukuussa Helsingin yliopistossa väitellyt Martikainen keräsi Suomessa toimivilta lääkeyrityksiltä ainutlaatuisen aineiston, joka kattaa 109 tuotelanseerausta. Yllättävin väitöskirjan tulos on havainto siitä, että asiakassuhteiden hoito ja suhdemarkkinointi ovat kriittisiä tekijöitä, joita ilman parhaatkaan lääkkeet eivät menesty edes niitä tarvitsevilla markkinoilla. – Onnistunut uuden lääkkeen lanseeraus sisältää tarkoituksenmukaisia ja lääkäreiden lääkkeenmääräämiskäytäntöihin sopivia suhdemarkkinointitoimia lanseerauksen eri vaiheissa, kiteyttää Matikainen. Lääketeollisuuden kannalta kysymys on elintärkeä, sillä ainoastaan joka viides markkinoille hyväksytty lääke saavuttaa keskimääräiset tutkimus- ja tuotekehityskustannukset ennen patenttiajan umpeutumista. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lääkärien ja lääketeollisuuden välistä suhdetta. Se on kehittynyt vuosien myötä henkilökohtai-

sista eduista eettisesti kestävämmän ja ammatillista kehittymistä korostavan yhteistyön suuntaan. – Lääkärin ja lääketeollisuuden välinen laadukas yhteistyö tukee parhaimmillaan lääkärin ammatillista kehittymistä, edistää potilaiden hoitoa ja vapauttaa lääkärien resursseja, Matikainen jatkaa. Strategisen markkinoinnin ja johtamisen professorin Petri Parvisen mukaan väitöstutkimuksen tulokset mullistavat ajatteluja toimintatapaa lääkemyynnin, markkinoinnin, lanseerausten johtamisen ja viranomaistoiminnan kannalta. – Paikallista suhdeverkostotoimintaa on pidetty tukitoimintona. Se onkin välttämättömyys, jotta uusia lääkeinnovaatioita tulee markkinoille ja potilaat ja yhteiskunta saavat nauttia niiden terveyshyödyistä laajasti. Siitähän lääketeollisuudessa lopulta on kyse, Parvinen summaa. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

HIILTYNEIDEN KASVINJÄÄNTEIDEN perusteella on selvinnyt, että Suomessa käytettiin kivikaudella (noin 8900– 1800 eaa) ainakin sataa luonnonkasvia. Ruuaksi käytettiin pähkinöitä, juuria, marjoja ja siemeniä. Katajanmarjoja ja neulasia poltettiin tautien välttämiseksi, ja katajan oksia ja neulasia hyödynnettiin savustamisessa. Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu. Kivikauden kasvien käyttöä kartoittanut tutkimus liittyy arkeologian tohtorikoulutettava Santeri Vanhasen väitöskirjahankkeeseen. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Harvinaisten sairauksien päivää vietetään

29.2. Harvinaisia arvioidaan olevan EU:ssa 6–8 % väestöstä. WWW.HARVINAISET.FI

1.16 PROVIISORI 9


¢

ajassa ■ järjestöt

■ kirjat

KUTSU TERVETULOA Helsingin proviisorikerhon loisteliaaseen 70-vuotisjuhlaan Katajanokan kasinolle 2.4.2016 klo 18. Juhlaan ovat tervetulleita kerhon nykyiset, vanhat ja uudet jäsenet aveceineen.

Lääketieteen perimmäisenä tavoitteena on vähentää kärsimystä. Tämä pätee myös kuoleman läheisyydessä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

15.2. alkaen osoitteessa www.helsinginproviisorikerho.fi/ 70-vuotisjuhlat

Palliatiivisen hoidon tarve on kasvanut Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että joka kolmas kuoleva ihminen tarvitsee palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Palliatiivinen hoito -oppikirjan kolmas painos (Duodecim) kokoaa eri alojen asiantuntijoiden tietämyksen aiheesta.

W ■ hallitusohjelma

Rationaalisen lääkehoidon ohjelma sai ohjausryhmän JÄSENET SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN asettamaan rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman ohjausryhmään on valittu. Ohjausryhmä toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitetta edistää rationaalista lääkehoitoa. Rationaaliseksi määritellään tässä lääkehoito, joka on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Ohjausryhmän on tarkoitus laatia rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma. Toimeenpano-ohjelma käsittelee lääkehoitoa koko lääkehoitopolun matkalta lääkkeiden tutkimuksesta ja lääkkeiden määräämisestä niiden käyttöön asti. Ohjausryhmään kuuluu 22 jäsentä. Sen puheenjohtaja on johtaja Riitta-Liisa Voipio-Pulkki STM:stä. ■

10 PROVIISORI 1.16

HO:n määritelmän mukaan palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Järjestön arvion mukaan tätä hoitoa tarvitsee 20 miljoonaa potilasta vuosittain. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys EAPC on nostanut palliatiivisen hoidon perustavaksi ihmisoikeudeksi. – Palliatiivinen hoito tulee ymmärtää laajemmaksi kokonaisuudeksi kuin saattohoito. Hyvä palliatiivinen hoito edellyttää hyvää oirehoidon osaamista, psykososiaalisen ja henkisen tuen ja saattohoidon osaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja, yksi kirjan toimittajista, professori ja ylilääkäri Tiina Saarto sanoo. Suomessa on noin 300 saattohoitovuodepaikkaa. Siinä on vajausta EAPC:n suositukseen noin 40 prosenttia. Kotisaattohoito toteutui vain alle 500 potilaalla, mikä on alle viisi prosenttia kaikista saattohoitoa

tarvitsevista. Lukumäärä on pieni, kun otetaan huomioon yleinen toive saada kuolla kotona. – Kuolevat potilaat hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Kysymys on pitkälti toiminnan uudelleen järjestämisestä ja resurssien ohjaamisesta toiminnan kannalta järkevästi, Saarto sanoo. Varhainen palliatiivinen hoito mahdollistaa kotona asumisen ja pienentää sairaalahoidon tarvetta. Sen voi olettaa tuottavan kustannussäästöjä samalla kun se parantaa hoidon laatua. Palliatiivinen hoito -oppikirjaa on kolmatta painosta varten laajennettu muun muassa somaattisten oireiden ja eri potilasryhmien osalta. Tietoa on päivitetty näyttöön pohjautuvan tutkimustiedon valossa ja samalla hoitokäytäntöjä tarkentaen. Uudistetussa kirjassa huomioidaan palliatiivisen hoidon tarve syövän lisäksi myös muissa kroonisissa kuolemaan johtavissa sairauksissa ja etenkin vanhuspotilailla. ■

Suoliston parhaaksi SUOLISTON HYVINVOINNISTA huolehtiminen on trendikkäämpää kuin koskaan. Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen Superhyvää suolistolle -kirja (Otava) neuvoo, miten herkkävatsainen tai ärtyvän suolen oireryhmästä kärsivä voi saada vatsansa rauhoittumaan ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla. Kirjan reseptiosio sisältää noin 25 ruokaohjetta kuvineen. Ruoat ja leivonnaiset eivät sisällä vatsaa ärsyttäviä, imeytymättömiä FODMAP-hiilihydraatteja. Leena Putkonen on vatsa- ja suolistovaivoihin erikoistunut ravitsemusterapeutti ja terveystieteen maisteri. ■


KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Järjestösi neuvotteleman jäsenedun ansiosta saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä kaupan p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.


¢

proviisoripäivä

Tavataan pian Arcadassa! TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

Proviisoripäivän tärkeät taustavaikuttajat Anne Tammimäki, Jonna Korkeaviita ja Suvi Heiskanen kertovat, millä mielellä he itse valmistautuvat 30. Proviisoripäivään ja antavat vinkkinsä tulijoille: näin saat Proviisoripäivästä eniten irti.

12 PROVIISORI 1.16


ANNE TAMMIMÄKI

Laatua ja lisäarvoa

Proviisoripäivä on pidetty jo useita kertoja Arcadassa, kun edellinen paikka kävi liian pieneksi. Anne, Jonna ja Suvi kiittävät Arcadan valoisia tiloja ja pätevää henkilökuntaa.

Tämä on ensimmäinen Proviisoripäiväni Suomen Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen vuoden tavoitteet kytkeytyvät tiiviisti Proviisoripäivän otsikkoon Laatua ja lisäarvoa. Pyrimme parantamaan yhdistyksen toiminnan laatua ja kehittämään sitä siten, että jäsenet kokisivat saavansa jäsenyydestään entistä enemmän lisäarvoa. Yhdistyksessä on juuri aloitettu useita hyviä hankkeita, joita viedään nyt eteenpäin. Esimerkiksi hienosti liikkeelle lähtenyt ProMentor jatkuu nyt hieman eri muodossa. Lääketeollisuuspoolin toiminta on viriämässä, ja uutena hankkeena tarjoamme farmasian tohtoreille mahdollisuuden luoda vertaisverkosto. Olen itsekin farmasian tohtori, ja toimin Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa farmakologian ja lääkehoidon osastolla lääkehoidon lehtorina. Väittelin vuonna 2008, jonka jälkeen lähdin kolmeksi vuodeksi Coloradoon post doc -paikalle. Palattuani Suomeen työskentelin Suomen akatemian rahoituksella tutkijatohtorina viime elokuun loppuun asti. Tutkimustyöni on ollut luonteeltaan neurofarmakologista. Toivon, että tohtoriverkosto saisi siivet alleen. Haluaisin myös, että yhdistys osallistuisi nykyistä näkyvämmin lääkealaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Proviisoripäivillä julkistetaan Proviisoriyhdistyksen apurahat. Apurahatoimikunnan puheenjohtajana on ollut ilo nähdä, miten runsaasti niitä on haettu. Yhdistys ei pysty jakamaan suurta summaa kullekin, mutta tuemme mielellämme opiskelijavaihtoon lähteviä sekä PD-opintoja suorittavia, koska heillä on vain vähän muita rahanlähteitä. Myös väitöskirjan tekijöiden kongressimatkat ovat tuettavien listalla.” 1.16 PROVIISORI 13


¢

proviisoripäivä Ilmapiiri huokui myönteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta ja oli oikeasti mahdollisuus luoda kontakteja ja kohdata vaikuttajia. Kerta kaikkiaan mahtavan hyvin onnistunut ja järjestetty tapahtuma! PROVIISORIPÄIVÄN PALAUTE 2015

1. VINKKISI ENSIKERTALAISELLE? ANNE: Proviisoripäivän tunnelma on lämJONNA KORKEAVIITA

Jokaiselle jotakin Proviisoriyhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtajana tehtäväni on yhdessä noin kymmenen valiokuntalaisen ja yhdistyksen toimiston kanssa suunnitella Proviisoripäivän ohjelma. Kokoamme syksyllä ideat, päätämme päivän teemoista ja lähdemme siitä tarkentamaan, millaisia puheenvuoroja tarvittaisiin. Keskustelemme jatkuvasti myös muiden kollegojen kanssa ajankohtaisista koulutustarpeista ja kiinnostavista teemoista. Alussa työ sisältää myös epävarmuuden sietämistä, mutta kun kokonaisuudet alkavat hahmottua ja palaset loksahdella kohdilleen, se tempaa täysillä mukaansa. Farmasian Päiviin mennessä ohjelmarunko on yleensä valmis. Luennoitsijoita harkitaan ja teemoja tarkennetaan vielä vuodenvaihteen yli. Pyrimme siihen, että kaikille proviisoreille olisi jotakin. Apteekissa työskenteleville tarjoamme käytännön työssä hyödynnettävää tietoa ja lääketeollisuudessa työskenteleville heille ajankohtaisia aiheita. Esimiestyöhön, itsetuntemukseen ja itsensä johtamiseen liittyviä luentoja voi hyödyntää sektorista riippumatta. Jo päivän aikana on helppo aistia, miten suunnittelutyö on onnistunut, mutta palautelomakkeista näemme sen tarkemmin. Luemme palautteen huolellisesti ja hyödynnämme sen suunnittelussa. 30-vuotisen historiansa aikana Proviisoripäivä on jatkuvasti laajentunut ja sen koulutustarjonta on monipuolistunut. Monet takavuosien teemat ovat jatkuvasti ajankohtaisia, kuten uudet lääkehoidot. Proviisoripäivä on aina ollut ajan hermolla.”

14 PROVIISORI 1.16

min, ja proviisorit ovat helposti lähestyttävää joukkoa. Voit ryhtyä juttusille kenen kanssa tahansa. Tule rennolla ja myönteisellä mielellä ja nauti tapahtumasta täysillä! JONNA: Ennakkosuunnittelusta ei ole ainakaan haittaa. Voi olla hyvä tutustua teemoihin ja jopa henkilöihin hieman jo ennalta. Siten luennoista ja keskusteluista saa eniten irti. SUVI: Verkostoitumismahdollisuudet ovat Proviisoripäivillä todella ainutlaatuiset, koska paikalla on valtava määrä alan ihmisiä. Kannattaa tulla heti aamusta ja varata koko päivä! On vain itsestä ja omasta aloitteellisuudesta kiinni, miten paljon tapahtumasta saa.

2. PARHAAT OHJELMATÄRPPISI? ANNE: Paneelikeskustelu kiinnostaa minua tänä vuonna erityisesti, koska teemana ovat tulevaisuuden lääkehoidot ja osallistujat edustavat useita eri tahoja. Toivon runsasta osanottoa iltapäivän Farmasian tohtorit -workshopiin, jossa on tarkoitus ideoida tohtoreiden verkoston toimintaa ja kerätä siihen liittyviä toiveita. Cocktail-tilaisuutta ei missään tapauksessa kannata jättää väliin. JONNA: Olen innoissani palveluiden ulkoistamista lääketeollisuudessa käsittelevästä sessiosta, koska haluan tietää, minne sillä saralla ollaan menossa. Myös iltapäivällä puhuva Tuula Kiuru-Ahvonen on yksi suosikeistani. Olen kuullut hänen luennoivan aikaisemminkin, ja sain hänen esityksestään paljon irti. Hänen aiheenaan on vahvuuksien löytäminen. Paneelissa on tärkeä aihe ja hyvä kokoonpano. Keskustelu on ollut yleensä vilkasta, ja toivon samaa nytkin. SUVI: Aamupäivän lääketeollisuusosiossa kuullaan Proviisoripäivien toistaiseksi ai-

nut terveysteknologiaa koskeva puheenvuoro. Uskon, että health appsien käyttö yleistyy tulevaisuudessa, joten on hienoa päästä tutustumaan aiheeseen. Samaan aikaan meneillään oleva apteekkiosio on tarkkaan mietitty kokonaisuus. Esimerkiksi luentoa apteekinhoitajan vastuista on toivottu paljon. Odotan myös iltapäivän viimeistä osiota, joka on perinteisesti liittynyt oman osaamisen kehittämiseen tai esimiestyöhön. Tämänkertaisista teemoista kehityskeskustelut voi kuulostaa lattealta, mutta toivon, että yleisö ymmärtää, miten iso potentiaali kehityskeskusteluissa on työyhteisön ilmapiirin ja viihtyvyyden kehittämisen kannalta.

3. SINULLE TÄRKEÄÄ PÄIVÄSSÄ? ANNE: Toivon, että kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi ja viihtyvät hyvin. Proviisoripäivä on yhdistyksen tärkein vuosittainen tapahtuma. On hienoa olla mukana saattamassa näin suurta määrää ihmisiä yhteen ajankohtaisen tiedon äärelle. JONNA: Minulle tapahtumassa on tärkeintä kollegojen tapaaminen ja kuulumisten vaihto. Toki myös ajankohtaiset ammatilliset aiheet kiinnostavat.

Aivan mahtava osio! Näin asioita pitää esittää. Koko luentosali hiljeni kouluttajan puheenvuoron aikana. PROVIISORIPÄIVÄN PALAUTE 2015, ISA JÄRVELÄISEN LUENTO


Hieno avara ja aurinkoinen näyttelytila. Kiinnostavia näytteilleasettajia ja rento meininki. Vuoden paras ja hyödyllisin lääkealan näyttely! SUVI HEISKANEN PROVIISORIPÄIVÄN PALAUTE 2014

SUVI: Se, että kaikki järjestelyjen pienet palaset loksahtavat kohdalleen, päivä onnistuu ja saamme koko vuoden kestäneen projektin päätökseen. On mahtavaa seurata, millaisia puheenvuoroja ideoistamme ja suunnitelmistamme kehkeytyy. Minulle on tärkeää myös tavata tuttuja, joita en muuten tapaisi, ja vahvistaa ammatillisia verkostojani. 4. SOSIAALISEN OHJELMAN MERKITYS? ANNE: Jokainen mahdollinen hetki kannattaa ottaa käyttöön, jotta ehtii tavata kaikki vanhat tutut ja luoda myös uusia kontakteja. Verkostoituminen on tärkeää myös uramahdollisuuksien kartoittamisen kannalta, ja siihen Proviisoripäivä tarjoaa hyvät puitteet. JONNA: Sosiaaliset kohtaamiset ovat palautteenkin perusteella Proviisoripäivässä yhtä tärkeitä kuin luento-ohjelma. En ihmettele sitä, koska vuodessa ei ole kovin monta tapahtumaa, jossa pääsisi tapaamaan eri puolille maata ja eri toimialoille hajaantuneita kollegoja. SUVI: Proviisoripäivillä on aivan omanlaisensa tunnelma. Päivän jälkeen posket ovat kipeinä naurusta ja hymyilystä. Tapahtuma on erittäin energisoiva.

me myös yritysten ja potilaiden välissä. On tärkeää, että meillä on ajantasaiset tiedot tutkimustuloksista, eri hoitovaihtoehdoista ja tuotevalikoimasta.

6. AMMATTI-IDENTITEETIN LUJITTAJA? ANNE: Nimenomaan proviisorien tarpeista lähtien suunniteltu koulutus- ja verkostoitumistapahtuma vahvistaa ammattikunnan me-henkeä. Olemme levittäytyneet laajasti eri sektoreille ja tehtäviin, ja Proviisoripäivä antaa itse kullekin vinkkejä siitä, mihin olisi mahdollista suuntautua. JONNA: Proviisoripäivillä saa kollegoilta uusia ajatuksia siitä, miten omaa ammattitaitoa voisi hyödyntää vielä paremmin. Meiltä proviisoreiltahan löytyy osaamista vaikka mihin, kunhan sitä vain osattaisiin markkinoida ja hyödyntää paremmin. Muiden myönteiset kokemukset kannustavat. SUVI: Ammattikuntamme on harvinaisen tiivis ja yhteisöllinen, koska olemme pieni porukka. Sekin on upeaa, että meillä on mahdollisuus saada alojensa huiput puhumaan Proviisoripäiville, ja heitä on myös helppo lähestyä ja rakentaa yhteistyösuhteita. Noin puolet luennoitsijoista on proviisoreita itsekin. ¢

5. NÄYTTELYN PAIKKA KOKONAISUUDESSA? ANNE: Koska näytteilleasettajien joukko on monipuolinen, näyttelyllä on annettavaa myös muille kuin apteekeissa työskenteleville. Se tarjoaa tuotetietoa ja vinkkejä uutuuksista, mutta myös verkostoitumismahdollisuuksia. JONNA: Näyttely tarjoaa mahdollisuuden tavata yhteistyökumppaneita ja saada tietää, mitä heillä on meneillään. Näyttelyyn tutustuessa on myös helppo tavata kollegoja. SUVI: Tutustuminen näyttelyyn on kiinteä osa ammattitaidon päivittämistä, jossa Proviisoripäivässä on kysymys. Olemme terveydenhuollon ammattilaisia ja toimim-

Huomasin, että juuri nyt opinnoissa käsitellään osittain samoja ajankohtaisia asioita olemme ajan hermolla! PROVIISORIPÄIVÄN PALAUTE 2014

Uskalla kysyä! Proviisoripäivän suunnittelu ja käytännön järjestelyt ovat tärkeä osa työtäni Proviisoriyhdistyksen järjestö- ja edunvalvontaproviisorina. Havainnoin jatkuvasti, missä mitäkin tapahtuu, miten eri toimijat järjestävät tilaisuuksiaan ja millaisesta sisällöstä jäsenet ovat kiinnostuneita. Mitä lähemmäksi Proviisoripäivää tullaan, sitä kovemmaksi vauhti kiihtyy. Jos Proviisoripäivä olisi 100 palan palapeli, viimeiset 50 palaa löytäisivät paikkansa jo jokseenkin vauhdikkaasti. Proviisoripäivän aamuna ja jo edellisenä iltanakin on perhosia vatsassa, vaikka kaikki aina lopulta järjestyy. Arcada on meille tuttu ja hyvä yhteistyökumppani, jonka ammattilaiset ovat tukenamme käytännön asioissa. Moni asia menee jo omalla painollaan. Proviisoripäivän järjestäminen on palkitsevaa työtä, jossa tuntee saavansa jotakin konkreettisesti aikaan ja palvelevansa jäseniä. On ilo nähdä suuri joukko hyväntuulisia kollegoja nauttimassa koulutuksesta, jota on itse ollut mukana järjestämässä. Jatkuva kouluttautuminen on itsellenikin tosi tärkeää. Palasin syksyllä opintovapaalta, jonka aikana opiskelin kauppatieteiden tutkintoa varten. Kauppatieteiden kandin tutkinto tulee valmiiksi tänä keväänä. Proviisoriopintojen jäkeen silmäni ovat avautuneet uusille mahdollisuuksille ja olen huomannut, että uudet näkökulmat tuovat mukanaan hyviä oivalluksia. Monet asiat voi tehdä myös toisella tavalla. Opiskeleminen kasvattaa henkistä pääomaa. Rohkaisen esittämään tyhmiä kysymyksiä Proviisoripäivillä. Voi olla vaikeaa avata suunsa kokeneen asiantuntijan seurassa, kun ei mielestään ymmärrä asioita riittävän hyvin, mutta juuri se on tärkeää. Keskustelusta voi saada itselleen valtavasti. Asiantuntijat tulevat paikalle, koska heillä on sanottavaa, ja kuulijoiden rooli on käyttää tilanne hyväkseen kysymällä.” 1.16 PROVIISORI 15


¢

farmasian päivät

Munuaisten vajaatoiminta on vaativa hoidettava TEKSTI SUVI FINNE KUVA DREAMSTIME LÄHTEINÄ MYÖS MUNUAIS- JA MAKSALIITTO JA DUODECIMIN TERVEYSKIRJASTO

Munuaisten vajaatoiminta huomataan usein vasta, kun munuaisfunktiota on jäljellä enää muutama kymmenen prosenttia. Farmasian päivillä käsiteltiin munuaisten vajaatoiminnan hoitoa etenkin lääkehoidon näkökulmasta ja dialyysin kannalta.

N

efrologian erikoislääkäri Virpi Rauta HUS:stä kertoi munuaisten vajaatoiminnan synnystä, ennaltaehkäisystä ja lääkehoidosta. Sairaanhoitaja Ulla Sandholm HUS Lastenklinikalta kertoi dialyysihoitojen käytännöistä. HUS-Apteekin osastofarmaseutti Anna Santamäki valotti lääkkeiden annostelun erityispiirteitä munuaisten vajaatoiminnassa ja dialyysihoidoissa. Terveet munuaiset poistavat elimistöstä kuona-aineet, säätelevät verenpainetta ja nestetasapainoa ja erittävät punasolujen tuottamiseen tarvittavaa erytropoietiinia. Kun munuaiset eivät toimi, elimistön toiminta järkkyy monin tavoin. Monitulkintaisten oireiden vuoksi munuaisten vajaatoiminta huomataan usein vasta, kun munuaisfunktiota on jäljellä enää muutama kymmenen prosenttia. Munuaisten toimintaa mitataan laskennallisella glomerulusfiltraatiolla (eGFR). eGFR voidaan laskea erilaisilla kaavoilla, joiden tarkkuudessa on pieniä eroja. Internetistäkin löytyy laskureita. Munuaistoiminta voidaan jakaa viiteen luokkaan vajaatoiminnan vaiheiden mukaan.

POTILAALLA USEIN 5–7 LÄÄKETTÄ Lääkehoidon kulmakivi on verenpaineen hoito, jonka kannalta suolarajoitus on erittäin tärkeä. Yhtäaikaisessa käytössä voi olla eri verenpainelääkeryhmiä, mutta ei yleensä yhdistelmävalmisteita. Tavoitteena on normotensio, alle 130/80 tai jos virtsaan erittyy proteiinia, alle 120/80. Verenpainelääkeryhminä ovat yleensä ACE-estäjät ja AT2-reseptorin salpaajat. Näiden lääkkeiden käytössä sallitaan pieni kreatiniinin nousu (eGFR:n lasku). Nestehukassa nämä lääkkeet on tauotettava, koska silloin ne saattavat vaurioittaa munuaisia. ACE-estäjillä ja AT2-salpaajilla sanotaan kuitenkin olevan munuaisia suojaavaa vaikutusta, sillä niillä on antifibroottista ja antiproteiurista vaikutusta. Niitä kannattaa munuaispotilaan lääkärin ohjeen mukaan siis käyttää, vaikka verenpaine ei olisi kovin korkea, kunhan verenpaine ei laske liian alas. Proteiinivirtsaisuutta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, elektrolyyttitasapainon, happo-emästasapainon ja kalsium-fosfaattitasapainon häiriöitä sekä anemiaa hoidetaan tarpeen mukaan. Taudista johtuvia monia muita oireita hoidetaan oireenmukaisesti. Munuaisten vajaatoimintapotilailla onkin yleensä vähintään viisi, mutta jopa yhdeksän eri lääkettä.

TAULUKKO 1. Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan vaiheet, Renbase-määritelmä, 2015.

Munuaisten toiminta heikkenee normaalistikin iän myötä, joten väestön ikääntyessä taudin esiintyvyys on lisääntynyt.

16 PROVIISORI 1.16

Vaihe 1. 2. 3. 4. 5.

Kuvaus Normaali Lievä Kohtalainen Vaikea Loppuvaiheen munuaistauti (ESRD)

eGFR (ml/min) yli 90 60–89 30–59 15–29 alle 15


Lääkitystä on seurattava ja päivitettävä jatkuvasti, ja myös ruokavalio-ohjeet muuttuvat sairauden ja hoidon edetessä.

LÄÄKKEET VAJAATOIMINNAN SYYNÄ

AKUUTIT VAURIOT YLEISTYVÄT

Merkittävimpiä munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavia lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet (NSAID) sekä litium, kulta ja röntgenvarjoaineet. Muita hankalia lääkkeitä ovat metformiini, allopurinoli, kaliumia säästävät diureetit, uuden polven antikoagulaatiolääkkeet ja myös ACE-estäjät ja AT2-reseptorin salpaajat. Näitä kahta jälkimmäistä käytetään kuitenkin potilaan tilaa seuraten. Antibiooteista munuaisten vajaatoimintaa voivat aiheuttaa erityisesti aminoglykosidit, siproksiini, vankomysiini ja penisillamiini. Osteoporoosilääkitystäkin on tarkkaan harkittava. Terveysportin Renbasesta löytyvät suositukset eri lääkeaineiden annosteluun munuaisen vajaatoiminnan eri vaiheissa. Kliinikon näkökulmasta Renbase on varovainen, mutta luotettava. Munuaispotilaalla lääkkeiden annostusta voidaan joutua pienentämään ja/tai annosteluväliä pidentämään munuaistaudin vaikeusasteen mukaan. Tätä varten on välttämätöntä seurata eGFR:ää. Jos potilas on dialyysissä, pitää huomioida, miten dia­ lyysi vaikuttaa lääkeaineeseen (lääkkeen dialysoituminen). Lisäksi lääkeinteraktiot on huomioitava munuaispotilaan lääkitystä suunniteltaessa.

Akuutti munuaisvaurio on yleistyvä ongelma, jonka sairaalahoidon kustannusten ennustetaan kaksinkertaistuvan. Sille altistavat korkea ikä, diabetes, valtimokovettumatauti, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli, rhabdomyolyysi, röntgenvarjoaineet, myrkytykset, lääkehoito erityisesti kuivuman yhteydessä (NSAID, metformiini, ACE-estäjät/AT2-salpaajat), infektiot ja antibiooteista esimerkiksi aminoglykosidit ja vankomysiini. Akuuttia munuaisvauriota voidaan monissa tilanteissa ehkäistä. Hoitona on kuivuman hoito. Nesteytyksessä kannattaa varoa yleisimpiä nesteytyslääkkeenä annettavia kaliumia sisältäviä iv-nesteitä. Turvotuksia ja ylinesteytystä hoidetaan neste- ja suolarajoituksella. Hyperkalemiaa, asidoosia ja myrkytyksiä voidaan hoitaa ja toivoa, että pysyviä vaurioita munuaisiin ei ole ehtinyt tapahtua.

DIALYYSI PUHDISTAA VEREN Munuaisfunktion laskettua 5–10 prosenttiin joudutaan turvautumaan dialyysihoitoon (terminaalinen uremia, ESRD, end state renal disease). Dialyysia saatetaan tarvita myös tilapäisesti esimerkiksi myrkytysten yhteydessä, akuuttia munuaisten vajaatoimintaa hoidettaessa. Dialyysihoidolla puh-

TAULUKKO 2. Munuaisten vajaatoiminnan (lääke)hoitoa. Sairaus

Hoito ja lääke suolarajoitus, ACE-estäjät ja AT2-reseptorin salpaajat, joskus beetasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat, kohonnut verenpaine alfasalpaajista pratsosiini ja diureeteista furosemidi, lievässä vajaatoiminnassa hydroklooritiatsidi proteinuria (proteiinia virtsassa) suolarajoitus, verenpainelääkitys, antikoagulaatiolääkitys hyperlipidemiat statiinit (pravastatiini), joskus etsetimidiin (Ezetrol®) yhdistäen elektrolyyttitasapainon häiriöt, natriumpolystyreenisulfonaatti (Resonium®) ja erityisesti hyperkalemia kalsiumpolystyreenisulfonaatti (Sorbisterit®) happo-emästasapainon häiriöt kalsiumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti kalsium-fosfaattitasapainon fosforirajoitus (ruokavalio), fosforia sitovat häiriöt (hyperfosfatemia, karbonaattivalmisteet. D3-vitamiini, alfakalsidoli (Etalpha®), hypokalsemia), johtavat parikalsitoli (Zemplar®), sinekalsiitti (Mimpara®) lisäkilpirauhasen liikatoimintaan suun kautta otettavat rautalääkkeet, iv-rauta, ESA anemia (erytropoieesia stimuloivat valmisteet), esim. darpoetiini (Aranesp®) parasetamoli, tramadoli, kodeiini kipu (NSAIDeja vältetään aina jos omaa diureesia jäljellä) perusvoiteet, antihistamiinit, kutina mahdollisen hyperfosfatemian hoito neuropaattinen kipu, kutina pregabaliini (Lyrica®) rotigotiini (Neupro®), gabapentiini, levottomat jalat mahdollisen raudanpuutteen korjaus

distetaan veri poistamalla kuona-aineet ja ylimääräinen vesi. Hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti. Hoitomuotoja ovat kotidialyysi, itsenäinen dialyysi (ns. kioskidialyysi), omatoiminen dialyysihoito satelliittiyksiköissä, dialyysi sairaalassa sekä assistoitu dialyysi kotona tai hoitolaitoksessa. Dialyysi voidaan suorittaa joko hemodialyysina (HD), veriteitse, tai peritoneaalidialyysina (PD), vatsakalvon pinta-alaa hyödyntäen.

DIALYYSI JA LÄÄKITYS Erityisesti hemodialyysi vaikuttaa lääkeaineeseen. Pienimolekyyliset, vesiliukoiset, vähän proteiineihin sitoutuvat ja pienen jakautumistilavuuden lääkkeet dialysoituvat eli poistuvat dialyysin yhteydessä elimistöstä helpoiten. Tällöin voidaan joutua antamaan lisäannoksia dialyysin yhteydessä. Esimerkiksi Lyrica® (pregabaliini) ja Valcyte® (valgansikloviiri) ovat tällaisia helposti dialysoituvia lääkkeitä. Peritoneaalidialyysillä on pienempi vaikutus lääkkeiden dialysoitumiseen kuin hemodialyysilla. PD-pusseihin voidaan lisätä lääkkeitä. Näistä lääkelisäyksistä on olemassa kansainvälisiä suosituksia ja internetistä ilman tunnuksia löytyviä informaatiolähteitä, mm. ”Dialysis of Drugs”. PD-dialyysiliuokseen lisätään aina hepariinia estämään katetrien tukkiutumista aiheuttavan fibriinin muodostumista. Fibriini on vatsakalvon läpi vatsaonteloon päässyttä valkuaisainetta, joka saostuu. Hepariini vaikuttaa vain paikallisesti vatsaontelossa eikä pääse imeytymään muualle elimistöön. Dialyysipotilaan lääkityksenä ovat yleensä aina vesiliukoiset vitamiinit (Renavit®) ja D3-vitamiini. Lähes aina lääkityksenä ovat jokin fosfaatin sitoja, rautavalmisteet, erytropoietiinia stimuloiva valmiste (ESA), furosemidi ja ACE-estäjä tai AT2-reseptorin salpaaja. Usein käytetään myös statiinia. Jos potilas saa munuaissiirteen, saa hän hyljinnänestolääkityksen (siklosporiini, takrolimuusi, mykofenolaatti, atsatiopriini, sirolimuusi tai kortikosteroidit).

HYVÄ MOTIVAATIO TARPEEN Potilas joutuu sopeutumaan taudin eri vaiheissa hyvinkin erilaisiin elämäntapaohjeisiin. Hänellä on käytössä useita lääkkeitä. Lääkitystä on seurattava ja päivitettävä jatkuvasti, ja myös ruokavalio-ohjeet muuttuvat sairauden ja hoidon edetessä. Tämä kaikki vaatii potilaalta hyvää hoitomotivaatiota. Hyvin toteutettu lääkehoito saattaa joissakin tapauksissa estää tai hidastaa taudin etenemistä, mutta huonosti toteutunut lääkehoito saattaa nopeuttaa dialyysihoidon aloittamista ja lisätä kuolleisuutta. Suomessa iso osa potilaista jää kolmanteen tai neljänteen munuaisen vajaatoimintavaiheeseen, mikä kertoo hoidon onnistumisesta: aina ei edetä dialyysiin tai munuaisensiirtoon asti.¢ 1.16 PROVIISORI 17


¢

farmasian päivät

Kylmästä lämpimään – säilyykö lääke?

Poretablettien liukenevuus ja poreilu muuttuvat kosteuden vaikutuksesta.

TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI KUVA DREAMSTIME

Lääkkeen säilyvyys on monen tekijän summa. Sairaala-apteekkari Joni Palmgren kertoi farmasian päivillä, miten ympäristön olosuhteet vaikuttavat lääkkeisiin.

S

atakunnan sairaanhoitopiirin diagnostisia ja lääkehuollon palveluja tuottavan liikelaitoksen SataDiagin johtaja, sairaala-aptekkari, FaT Joni Palmgren totesi, että lääkkeen säilyvyydellä tarkoitetaan lääkevalmisteen eli lääke- ja apuainekokonaisuuden säilyvyyttä. Siihen vaikuttavat lääkeaineen reaktiivisuus, säilytysolosuhteet, varastointi, valmisteen apuainekoostumus ja valmistemuoto, valmistustapa, pakkaus, jakelu sekä käyttötapa. Lääkkeen säilyvyys voidaan luokitella kemialliseen, fysikaaliseen ja mikrobiologiseen säilyvyyteen. Lisäksi puhutaan valmisteen terapeuttisesta säilyvyydestä, kun tarkoitetaan lääkeaineessa tapahtuvia hajoamismuutoksia, jotka vähentävät valmisteen terapeuttista vaikutusta, sekä toksikologisesta säilyvyydestä, kun tarkoitetaan haitallisten hajoamistuotteiden tai epäpuhtauksien syntymistä lääkeaineen tai -valmisteen hajotessa.

KEMIALLINEN SÄILYVYYS Kemiallista säilyvyyttä eli vaikuttavan aineen määrää, muuttumista tai hajoamista voidaan kiistattomasti mitata analysointimenetelmillä. Yleisin lääkeaineiden hajoamisreaktiotyyppi on veden katalysoima hydrolyysi, jolle ovat alttiita muiden muassa esteri-, amidi- ja glykosidirakenteiset lää-

18 PROVIISORI 1.16

keaineet. Hydrolyysiä voidaan välttää säilyttämällä lääkevalmiste kuiva-aineena tai stabilisoimalla valmisteen pH. Hapettumisreaktiolle alttiita lääkeaineita ovat muiden muassa askorbiinihappo, adrenaliini ja noradrenaliini. Niiden säilyvyyttä voidaan parantaa pakkaamalla valmiste suojakaasuun, säätämällä pH sopivaksi tai lisäämällä valmisteeseen apuaineita, kuten sulfiitteja, jotka itse hapettuessaan suojelevat lääkeainetta hapettumiselta. Isomerisoitumista saattaa tapahtua lääkeaineilla, joilla esiintyy optista (r- ja s-enantiomeerit) tai geometrista isomeriaa (cis- ja trans-isomeerit). Isomerisaatio­ reaktiossa isomeeri siis muuttuu toiseksi, esimerkiksi trans-isomeeri cis-isomeeriksi. Tyypillisesti toinen isomeereistä on huomattavasti toista potentimpi, joten isomerisoituminen vaikuttaa valmisteen tehoon. Raseemisessa seoksessa eri muotojen hajoaminen saattaa myös tapahtua eri nopeudella, jolloin niiden keskinäinen suhde seoksessa muuttuu. Lääkevalmisteessa säilytyksen aikana tapahtuvia fysikaalisia muutoksia voivat olla tasa-aineisuudessa, ulkonäössä, värissä, hajussa tai maussa. Tasa-aineisuutta lukuun ottamatta nämä muutokset eivät yleensä vaikuta valmisteen tehoon tai vaikutukseen, mutta niillä voi olla merkitystä siedettävyyden kannalta.

MIKROBIOLOGINEN SÄILYVYYS Mikrobiologinen säilyvyys on olennaisin lääkkeiden säilyvyysturvallisuuden osatekijä. Mikrobiologista säilyvyyttä on mahdollista tutkia, mutta haasteena on saada tutkimustulokset käyttöön riittävän nopeasti valmisteen loppukäyttöä ajatellen. Yleispäteviä ohjeita valmisteiden mikrobiologisesta säilyvyydestä on lisäksi vaikea antaa, koska eri toimijoiden tilojen ominaisuudet vaikuttavat säilyvyysaikaan. Mikrobikasvu aiheuttaa valmisteen hajun ja värin muutoksia sekä muuttaa liuosten pH:ta, mistä seuraa saostumia liukoisuuden muuttuessa. Mikrobit eivät yleensä kasva kiinteissä lääkevalmisteissa ja suun kautta otettavissa lääkevalmisteissa ne tuottavat harvoin ongelmia. Parenteraalisten valmisteiden suhteen on kuitenkin oltava huolellinen. Injektioiden ja infuusioiden tulee olla mikrobiologisesti puhtaita, ja moniannospakkauksissa on huomioitava kontaminaatioriski, kun valmiste on otettu käyttöön. Erityisesti keittosuolaliuoksen kaltaisten edullisten valmisteiden kyseessä ollessa onkin turha ottaa riskejä, vaan joka annostelua varten olisi avattava uusi pakkaus.

YMPÄRISTÖN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS Tietyt lääkeaineet, kuten furosemidi, voivat hajota kemiallisesti valon vaikutukses-


Lämpö vaikuttaa lääkevalmisteisiin kiihdyttämällä kemiallista ja fysikaalista hajoamista sekä nopeuttamalla mikrobien kasvua. ta, mikäli lääkeaine absorboi valoa. Riski on sitä suurempi, mitä lyhyempi aallonpituus valolla on. Valon vaikutusta valoherkkiin lääkeaineisiin voidaan torjua säilyttämällä ne valoa huonosti läpäisevässä pakkauksessa käyttöhetkeen saakka. Useat valoherkät lääkeaineet säilytetään jääkaapissa, jolloin oven materiaalilla (lasi vai valoa läpäisemätön) voi olla merkitystä pidempiaikaisessa säilytyksessä. Lämpö vaikuttaa lääkevalmisteisiin kiihdyttämällä kemiallista ja fysikaalista hajoamista sekä nopeuttamalla mikrobien kasvua. Kylmäsäilytettävien tuotteiden kohdalla on kiinnitettävä huomiota kylmäketjuun myös kuljetusten aikana. Esimerkiksi jääkaapin rikkoutuessa lämpimässä olleet valmisteet saattavat kuitenkin olla vielä rajoitetun ajan käyttökelpoisia. Erikoistilanteissa valmisteen säilyvyys ja käyttökelpoisuus kannattaa tarkistaa myyntiluvan haltijalta. Ilman kosteus vaikuttaa lääkevalmisteeseen jo valmistuksen aikana. Kosteus altistaa hydrolyysiherkät lääkeaineet hajoamiselle. Hygroskooppisia aineosia sisältävät valmisteet voivat kostua, tabletit rapautua ja kuiva-aineet paakkuuntua kosteuden vaikutuksesta. Poretablettien liukenevuus ja poreilu muuttuvat kosteuden vaikutuksesta. Pakkauksella on suuri merkitys myös suojattaessa valmistetta kosteudelta.

MISTÄ TIETOA? Lääkkeiden säilyvyystieto perustuu myyntilupaa varten tehtyihin säilyvyystutkimuksiin, jotka perustuvat EMA:n viranomaisohjeistoihin (www.ema.europa.eu, Human Regulatory: Scientific guidelines: Quality: Stability). Myyntiluvan hakijan on osoitettava esi- ja rasitustutkimuksien lisäksi myös valmisteen pitkäaikaissäilyvyys sekä vaikuttavan aineen että apuaineiden osalta. Säilyvyystutkimuksien kelpoisuusrajat vaihtelevat ilmastovyöhykkeittäin. Myyntiluvan yhteydessä osoitetaan myös mikrobiologinen säilyvyys sekä muiden olosuhdetekijöiden vaikutus säilyvyyteen. Apteekkien ja sairaala-apteekkien valmisteiden säilyvyyden tulee myös perustua tutkittuun tai osoitettuun tietoon (Fimean määräys 6/2011).¢

Saako tabletin murskata? TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA DREAMSTIME

Kun tabletti tai kapseli kokonaisena nielaistuna ei käy, on etsittävä vaihtoehtoisia tapoja lääkkeen annosteluun.

O

n monia syitä etsiä uutta annostelutapaa tablettimuotoisille lääkkeille: nielemisvaikeudet esimerkiksi aivovamman, syövän tai parkinsonin taudin seurauksena, erityisryhmät kuten lapset ja vanhukset sekä esimerkiksi nenämaha- tai PEG-letkua käyttävät. Muita myyntiluvallisia vaihtoehtoja ei kuitenkaan aina ole saatavilla, erityisesti avohoidossa. Murskaaminen ei ole vaihtoehto, jos on kyseessä debot- tai enterotabletti tai -kapseli, resoribletti, bukkaalitabletti tai imeskeltävä tabletti. Se ei käy myöskään, jos lääkeaineella on kapea terapeuttinen le­veys. Murskaamisen seurauksena lääkeaineen huippupitoisuus voi aiheuttaa kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia, joita lääkkeen käyttäjä ei osaa huomioida. Haittavaikutuksen voi aiheuttaa myös lääkeaineen ominaisuus, kuten sen limakalvoja ärsyttävä vaikutus. Toisaalta lääkkeen teho voidaan menettää, jos lääkeaine joutuu liian nopeasti mahaan tai kosketuksiin sen happamuuden kanssa. On terveydenhuollon ammattilaisen, apteekissa viime kädessä proviisorin, tehtävä ottaa kantaa lääkkeen murskaamiseen. Jos lääkemuoto itsessään tai valmisteyhteenveto ei anna vastausta, voidaan kääntyä myyntiluvanhaltijan puoleen. Kalvopäällysteisten tablettien murskaaminen on selvitettävä valmistekohtaisesti. Session puheenjohtaja, sairaala-apteekkari Joni Palmgren muistutti, että lääkkeiden murskaamisasioihin liittyvät kysymykset saattavat lisääntyä apteekeissa tilanteissa, jolloin palvelutalojen asukkaiden lääkejakelu siirtyy yksityiselle apteekille. Huomioitavaa on myös, että tablettimurske tai avatun kapselin sisältö on annosteltava lääkkeen säilyvyys huomioiden välittömästi.¢ PERUSTUU HUS-APTEEKIN LÄÄKEINFORMAATIOPROVIISORI ELINA HONKOILAN FARMASIAN PÄIVILLÄ 13.11.2015 PITÄMÄÄN LUENTOON. 1.16 PROVIISORI 19


¢

farmasian päivät

Turvallisuusteorioista apua riskinhallintaan TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI KUVA DREAMSTIME

Turvallisuuden arvioinnissa on olennaisinta ihmisen toiminnan ymmärtäminen, sillä kukaan ei tietoisesti päättäne tehdä virhettä. Miten virheellinen prosessi voidaan vastaavassa tilanteessa pysäyttää ajoissa?

E

nsihoidon lehtori Patrik Nyström ammattikorkea-

koulu Arcadasta luennoi turvallisuusteorioiden hyödyntämisestä inhimillisten tekijöiden vaikutuksen minimoimisessa ja tiimityön riskinhallinnassa. Nyström tarkasteli riskinhallintaa ensihoitotiimien näkökulmasta, mutta samoja keinoja voidaan suurelta osin hyödyntää myös muussa terveydenhuollon alan tiimityössä. Ihmisen luonnolliset fysiologiset ja psykologiset ominaisuudet sekä rajoitteet ovat niin kutsuttuja inhmillisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat vahinkojen syntymiseen ja läheltä piti -tilanteiden muodostumiseen. Kun inhimillisten tekijöiden vaikutusta toiminnan turvallisuuteen ryhdytään arvioimaan, tulee ensin pyrkiä ymmärtämään järjestelmän toimintaa sekä ihmisen että organisaation tasolla.

STRESSI USEIN TAUSTALLA Usein esitetään näkemys, että kaikista tehdyistä virheistä 70 prosenttia johtuu inhimillisistä tekijöistä ja loput 30 prosenttia koneiden, ohjelmistojen ja muun sellaisen virheistä. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki virheet ovat ihmisestä johtuvia, sillä ihminenhän koneet ja ohjelmistotkin suunnittelee. Turvallisuuden arvioinnissa on olennaisinta ihmisen toiminnan ymmärtäminen, sillä kukaan ei tietoisesti päättäne tehdä virhettä. Mistä väärä ajatus, tulkinta tai toiminta johtui? Miten virheellinen prosessi voidaan vastaavassa tilanteessa pysäyttää ajoissa?

20 PROVIISORI 1.16

Hyvät tiimin jäsenet ottavat muut työn­tekijät huomioon ja auttavat toisiaan. Usein virheen taustalla on kognitiivinen kuormitus, joka vaikuttaa haitallisesti tiedonkäsittelyyn ja luovaan ongelmanratkaisukykyyn. Stressaavassa tilanteessa aivomme pystyvät kompensoimaan häiriötekijöiden vaikutusta. Kyky on kuitenkin rajallinen, ja stressitekijöiden kasvaessa kompensaatiorajan yli suorituskyky alkaa laskea. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa työssä kohdattavat arkipäiväiset, mutta stressaavat häiriötilanteet ja pohtia, miten niihin voitaisiin vaikuttaa.

Hyvässä tiimi­ työssä virheen mahdollisuus pienenee ja sen havaitsemisen mahdollisuus kasvaa. KOLME KULMAKIVEÄ Tehtävänhallinta auttaa minimoimaan virheriskiä ja on siten yksi riskinhallinnan kulmakivistä. Tehtävänhallinta tarkoittaa resurssien ja tehtävien organisointia tapauskohtaisesti tai pitempiaikaisesti niin, että toiminnan tavoitteet saavutetaan. Siihen kuuluu suunnittelu ja valmistautuminen, tehtävien onnistunut priorisointi, va-

kiintuneiden toimintatapojen määrittely ja niiden noudattaminen sekä tieto- ja muiden resurssien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Toinen tärkeä osa-alue riskinhallinnassa on onnistunut tiimityö. Tiimiläisillä tulee olla taito työskennellä yhdessä missä roolissa tahansa niin, että tiimityön tavoitteet saavutetaan sekä asiakkaan että tiimiläisten tyytyväisyyden suhteen. Onnistunut tiimityö vaatii toimintojen koordinointia ja valmiuksien arviointia yhdessä ja tehokasta tiedon jakamista – oletuksia ei tule tehdä edes itsestäänselvyyksistä. Hyvät tiimin jäsenet ottavat muut työntekijät huomioon ja auttavat toisiaan. Tiimillä on oltava myös selkeä, määrätietoinen ja jämäkkä johtaja, joka toisaalta on myös selvästi tiimin jäsen. Hyvässä tiimityössä virheen mahdollisuus pienenee ja sen havaitsemisen mahdollisuus kasvaa. Kolmas riskinhallinnan kulmakivi on tilannetietoisuus, joka vaatii silmää ymmärtää tiimiä ja asiakasta sekä käytettävissä olevaa aika, tietoa ja välineitä. Näiden tekijöiden pohjalta muodostetaan käsitys siitä, mitä voi tapahtuva seuraavaksi, kyetään siis ennakoimaan tulevia tapahtumia. Tilannetietoisuus auttaa tekemään oikeita päätöksiä eli valitsemaan oikea toiminnan suunta sekä normaaliolosuhteissa että aikapaineen alla. Päätöksentekijän tulee tunnistaa käytettävissä olevat vaihtoehdot, arvioida niihin liittyvät riskit ja tehdä arvionsa pohjalta valinta. Päätöksen vaikutuksia tulee myös seurata ja arvioida tilanne tarvittaessa uudelleen.¢


in memoriam

Sanna HeikkiläTuderman Y

Muistoja ystävästäni Sannasta Sanna oli jo opiskellut Uppsalassa, tiesi paljon yliopisto-opiskelusta ja oli minulle esimerkki monessa asiassa. Muistan, miten opettelin tekemään luentomuistiinpanoja katsomalla Sannalta mallia. Muistiinpanoni farmasian teknologian harjoitustyöstä olivat pitkälti suoraa kopiota Sannan harjoitustyökansiosta. Innostuin grafiikasta Sannan myötä, ja ihailin hänen esteettistä silmäänsä ja viivasuoraa järjestystä Hakaniemen soluasunnossa. Sannan kauniin käsialan muistavat varmasti kaikki hänen tunteneet. Muistan Sannan käyneen värianalyysissä, ja edelleen, kun valitsen vaatetta, Sanna tulee mieleen, ja mietin, sopiiko väri vaalealle kevätihmiselle. Tumma Sanna käytti värianalyysiin perustuen vain hopeisia koruja. Minulla on monta mahtavaa muistoa juhlista, joissa olen Sannan kanssa ollut. Aina, kun tapasimme ja kädessä oli juotavaa, nostimme Sannan kanssa maljan sanomalla: ”Skål på toremifen!” Toremifeeni on Orionin suomalainen alkuperäiskeksintö, jolle oli meidän mielestämme tärkeää muistaa nostaa aina malja. Elämä ei mene suunnitelmien mukaan, ja Sannan aika lähteä oli aivan liian varhain. Olen kuitenkin iloinen, että sain tuntea Sannan.” ¢ KIRJOITUS ON LYHENNETTY SAARA NUUTISEN MUISTOPUHEESTA.

stävämme ja kollegamme, proviisori Sanna HeikkiläTuderman menehtyi vaka­ vaan sairauteen Helsingissä 7.1.2016. Sanna oli iloinen, myönteinen ja räiskyvä persoona, jolla oli viiltävän terävä äly ja mahtava huumorintaju. Vaikka hän piti järjestyksestä ja kurista, hän osasi pitää hauskaa, ja hänen hersyvä naurunsa kuului usein väkijoukon yli. Sanna syntyi Kouvolassa 5.7.1973. Hän kävi peruskoulun ja lukion Alavudella. Vapaa-aikanaan hän oli innokas ja taitava partiolainen, joka jo nuorella iällä järjesti partiotapahtumia. Partio ja rakkaus koiriin olivatkin yhdistäviä tekijöitä Sannan monissa ystävyyssuhteissa. Sanna kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1992 ja lähti opiskelemaan farmasiaa Apotekarelinjalle Uppsalaan. Hän jatkoi proviisorin opintoja P94-kurssilla Helsingissä. Sanna vieraili Uppsalassa useammankin kerran kurssitovereidensa kanssa myöhempinä vuosina. Hän valmistui proviisoriksi vuonna 2000 ja työskenteli sen jälkeen muun muassa tuoterekisteriyksikön esimiehenä Suomen Lääkedatassa, rekisteröintipäällikkönä ja vastuunalaisena johtajana Alpharmassa sekä lääketurva- ja lääkeinformaatiopäällikkönä, Medical Affairs Managerina ja vastuunalaisena johtajana GlaxoSmithKlinella. Moni P94-kurssilainen muistaa vieläkin ensitapaamisensa Sannan kanssa, miten hän tupsahti kauniina ja valovoimaisena kurssille. Sanna oli monisäikeinen persoona, värikäs, hoksaava ja aito, eikä hän liikaa murehtinut muiden odotuksia. Hän eli vahvasti tunteiden koko kirjolla. Jos Sanna koki tulleensa väärin kohdelluksi, hän antoi siitä palautetta ja puolusti oikeuksiaan. Hän oli kuitenkin huolellinen ja hyväkäytöksinen, tunsi etiketin, käyttäytyi kunnioittavasti sen mukaan ja toivoi muiltakin hyvää käytöstä. Hän rakasti juhlia, hyvää ruokaa ja juomaa. Sanna oli aktiivinen ainejärjestö- ja yhdistystoiminnassa, opiskeluaikana YFK:ssa,

SFaO:ssa ja HYY:n edustajistossa, myöhemmin jo työelämässä ollessaan Proviisoriyhdistyksessä. Sanna opiskeli kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti, teki tehtävänsä huolella, otti vastuunsa vakavasti ja paneutui aiheisiinsa. Hän oli aktiivinen, osasi yhdistää tekijän ja työn, aktivoi muita mukaan ja kannusti kokeilemaan uusia asioita. Hän työllisti useammankin ystävän ja työtoverin mukaansa messuille, projekteihin ja loma­ sijaisiksi. Vastapainona farmasian vaatimalle tarkkuudelle Sanna oli luova, kädentaitoinen ja taiteellinen. Hän oli taitava piirtämään, maalaamaan ja ompelemaan, ja hän sisusti kotia hyvällä maulla. Hänellä oli tyylitajua ja laatutietoisuutta. Hän piti suomalaisesta designista, ja monet kauniit lahjat ystäville olivat Marimekkoa. Sanna oli huomaavainen ja näki vaivaa läheistensä eteen, järjesti yllätyksiäkin tilaisuuden tullen. Ystävänä Sanna oli luotettava, lojaali ja syvällinen. Hänellä oli paljon hyviä ystäviä eri vuosikymmeniltä, mikä näkyi siunaustilaisuuden valtavassa kukkamuistamisien, adressien ja muistopuheiden määrässä. Muistotilaisuus oli Sannan näköinen. Seinällä oli paljon valokuvia ja taustalla soi musiikki, tunnelma oli surullinen ja liikuttunut, mutta muistosanojen kautta myös iloinen ja toiveikas. Monista kauniista muistopuheista piirtyi hyvin samanlainen aito, avoin, rohkea ja huumorintajuinen Sanna. Kaikkein tärkeintä Sannalle olivat perhe ja läheiset. Hän oli aina läheinen Aune-äitinsä ja Tiina-siskonsa kanssa. Oma perhe, Petter, Elsa ja Emmi, oli Sannan elämän kohokohta ja täyttymys. Sanna toivoikin, että hänet muistettaisiin ennen kaikkea rakkaana ja rakastavana perheenjäsenenä ja ystävänä.¢ KIRJOITUS PERUSTUU SANNA HEIKKILÄ-TUDERMANIN PROVIISORIYSTÄVIEN MUISTOSANOIHIN, JOTKA KOKOSI SANNA JANHUNEN. SANNA HEIKKILÄ-TUDERMANIN AJATUKSIA SAIRAUTENSA AJALTA VOI LUKEA HÄNEN BLOGISTAAN OSOITTEESTA TERVESAIRAS.COM. 1.16 PROVIISORI 21

¢


21.– 22.4.2016 Marina Congress Center, Helsinki

APTEEKKARI.FI apteekkariksi aikoville proviisoreille torstaina 21.4. klo 13 –17 Seminaari on tarkoitettu proviisoreille, jotka aikovat hakea apteekkilupaa lähiaikoina. Seminaari on maksuton, mutta aiheettomasta peruutuksesta peritään 18.4. jälkeen 50 euron peruutusmaksu. Buffet-lounas ennakkoon varanneille (35 eur) klo 12 –13. Seminaariin mahtuu 90 ensin ilmoittautunutta. 13:00 13:10 13:30 14:00 14:30 15:00 15:45 16:30 16:50 17:00

Avaus, puheenjohtaja, apteekkari Risto Kanerva, Apteekkien työnantajaliitto Onko minusta yrittäjäksi? yrittäjä, puheenjohtaja Carita Orlando, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Mitä pitää ottaa huomioon apteekin haussa? Fimean edustaja Miten apteekkikauppa tehdään? apteekkari, apteekkikauppias Anders Karlsson, Kirkkonummen Uusi apteekki Yhteistyökumppanin puheenvuoro ja kahvitauko Apteekkitalouden ABC, talous- ja hallintojohtaja Ilkka Harjula, Suomen Apteekkariliitto Mitä tulee huomioida työnantajana? toimitusjohtaja Kirsi Mäkinen, Apteekkien työnantajaliitto Tuoreen apteekkarin kokemuksia, apteekkari Sari Westermarck, Tammelan apteekki Miksi liittyä Apteekkariliittoon ja Apteekkien työnantajaliittoon, puheenjohtaja, apteekkari Risto Kanerva, Apteekkien työnantajaliitto Seminaari päättyy

APTEEKKARI.FI

Ilmoittautumislinkki: Apteekkariliitto.fi > Apteekkaripäivät APTEEKKARIKSI-seminaarin järjestävät Suomen Apteekkariliitto ja Apteekkien työnantajaliitto. Yhteistyökumppani Ratiopharm Oy.

Näyttely on avoinna torstaina klo 9:00 -18:00

APTEEKKARI.FI Myös sinulle, farmaseutti! Tilaa Apteekkarin uutiskirje ja seuraa meitä Facebookissa tai Twitterissä, niin tiedät, Tilaa maksuton uutiskirje osoitteessa mistäApteekkarin apteekeissa puhutaan. Apteekkari.fi ja seuraa meitä Facebookissa tai Twitterissä, Apteekkari.fi – alan uutisia joka päivä.

niin tiedät, mistä apteekeissa puhutaan. Apteekkari.fi. – alan uutisia joka päivä.

apteekkarilehti

apteekkarifi

youtube.com/user/apteekkari


Jäsen- ja koulutussivut Jäsen- ja koulutussivuilla esitellään yhdistyksen uusi hallitus ja päivitetään ProMentor-ohjelman kuulumiset. Puheenjohtaja Anne Tammimäki arvioi palstallaan alan haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tutustumme vuosilomalain muutoksiin ja kertaamme jäsenedut.

KALENTERIIN! Joka proviisorin ajankohtaisseminaari Päivitä tietosi ja verkostoidu alan toimijoiden kanssa!

14.10.2016, Helsinki Yritys, haluatko tilaisuuteen yhteistyökumppaniksemme? Ota yhteyttä: suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net

Opiskelijan ProMentor -ohjelma käynnistyy kick off -tilaisuudella maaliskuussa. YHDISTYKSEN JÄSENET VERKOSTOITUIVAT ORIONILLA. Proviisoriyhdistyksen lääketeollisuuspoolin järjestämä Proviisori lääketeollisuudessa -ohjelma sai jatkoa, kun lähes 50 proviisoria ja proviisoriopiskelijaa kokoontuivat Orionille helmikuussa. Upea ilta piti sisällään orionilaisten huikeita uratarinoita sekä tietysti verkostoitumista. Seuraavan kerran lääketeollisuuspooli kokoontuu Proviisoripäivillä lounastapaamisen merkeissä. Nähdään siellä!

Tämä ryhmämentorointiohjelma järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan kanssa. Opiskelijan ProMentor -ohjelma rantautuu ohjelmapilotin jälkeen myös Kuopioon.

Valmistaudu verkostoitumaan – kevät on täynnä mahdollisuuksia! Kaikki koulutustiedot osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net PROVIISORIPÄIVÄ 19.3. – LAATUA JA LISÄARVOA Ilmoittaudu edullisesti 29.2. mennessä! KOULUTUSPÄIVÄ ESIMIEHILLE Järjestetään yhteistyössä KRKA Finland Oy:n ja Pohjolan proviisorien kanssa. 9.4.2016 Ravintola Rauhalan kokoustilat, Oulu

NUOREN PROVIISORIN ESIMIESILLAT Järjestetään yhteistyössä Oriolan kanssa. 11.4.2016 Sokos hotelli Vaakuna, Ravintola Kaarre, Helsinki 13.4.2016 Puijonsarvi, Kuopio

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Suvi Heiskanen ja Ville-Matti Mäkinen: toimisto@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16

APTEEKKARIKSI PROMENTOR -OHJELMA Ensi syksynä käynnistyy Proviisoriyhdistyksen ja Apteekkariliiton yhteinen mentorointiohjelma, johon voivat hakea mukaan järjestöjen jäsenet.

OVATKO TIETOSI AJAN TASALLA? EIKÖ VIESTIMME TAVOITA SINUA? Voit päivittää tietosi kätevästi sivuillamme

TALOUDEN PERUSTEET PROVIISOREILLE Yhteistyökoulutus Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa. 12.–13.4.2016 Helsinki Tiedustelut:

Haku mentoriksi on käynnissä 6.3. asti, ja mentoroitavien haku käynnistyy huhtikuussa. Lue lisää:

suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net

www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi

www.proviisoriyhdistys.net/ota-yhteytta tai toimisto@proviisoriyhdistys.net

1.16 PROVIISORI 23


¢

ajankohtaista

Suomen Proviisori­ yhdistyksen jäsenedut Proviisori, järjestäydy ja hyödynnä etusi proviisoriyhdistyksessä! Opiskelija, voit liittyä omaan yhdistykseesi jo opintojen aikana! Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääset lukemaan myös mm. Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan käyttöönsä terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun fimnet.fi-päätteisen sähköpostiosoitteen. KOULUTUS. Oman osaamisen kehittäminen ja verkostojen laajentaminen on paras tapa vahvistaa työmarkkina-asemaansa. Proviisoriyhdistys tarjoaakin jäsenilleen vuosittain laajan valikoiman ammatillisia kouluttautumismahdollisuuksia, joista suurimmat ovat maaliskuussa järjestettävä Proviisoripäivä ja lokakuussa järjestettävä Joka proviisorin ajankohtaisseminaaari. Jäsenet osallistuvat koulutuksiin edulliseen jäsenhintaan. Järjestämme lisäksi yhteistyökoulutuksia alan eri toimijoiden, kuten Suomen Apteekkariliiton, Oriolan ja lääkeyritysten kanssa.

TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme Suomen 2. suurimmassa työttömyyskassassa (IAET). TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen toimistolta jäsenet saavat neuvontaa työsuhde- sekä työlainsäädännön asioissa. ASIANAJOPALVELUT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot asianajajaamme Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin. MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on ottanut jäsenilleen vapaa-­ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Erillisen todistuksen voit pyytää Proviisoriyhdistyksen toimistolta. Lisätietoja jäsensivuilta ja If asiakaspalvelusta p. 010 19 19 19, ma–pe 8–20, www.if.fi/proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenetuhintaan.

ProMentor-ohjelmasta on tullut merkit­ tävä osa Proviisoriyhdistyksen ammatillisia palveluita. Mentoroinnin avulla löydetään uusia ajatuksia ja ideoita, kontakteja sekä kannustusta urahaasteisiin. Tutustu ohjelmaan: www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi APURAHAT. Jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Apurahojen saajat julkaistaan perinteisesti Proviisoripäivillä. OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia esimerkiksi opintonsa aloittaville ja valmistuville proviisoreille. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjotaan proviisoriopiskelijoille edulliseen jäsenhintaan myös yhdistyksen yleisissä koulutustapahtumissa. JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijajäsenillemme kotiin.

Liity jäseneksi! Katso lisää www.proviisoriyhdistys.net 24 PROVIISORI 1.16


puheenjohtajalta Muutosten aallokossa Muutoksia vuosiloma­ lakiin VUOSILOMALAKIIN ON ESITETTY muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.4. On kuitenkin vielä mahdollista, että lakiesitys muuttuu joiltakin osin eduskunnassa. Perhevapaita pitävien vuosiloman laskemiseen tulee muutoksia. Esityksen mukaan jatkossa työssäolon veroista aikaa on äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta enintään kuusi kuukautta yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden. Kuusi kuukautta vastaa 156 arkipäivää, joten työssäolon veroista aikaa on jatkossa enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivää tai 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivää yhden synnytyksen tai adoption osalta. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäiviä ovat sairausvakuutuslain mukaan arkipäivät, joihin lasketaan mukaan myös lauantait ja muun muassa jouluaatto ja juhannusaatto. 156 päivän laskentaa sovelletaan sekä 14 päivän että 35 tunnin ansaintasäännön piirissä oleviin työntekijöihin. Työnantajan tulee seurata äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäiviä vuosilomakirjanpidossa. SAIRAUSPÄIVÄT LOMAN AIKANA

Jatkossa työntekijän tullessa työkyvyttömäksi vuosiloman jo alettua hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Jos työntekijälle on siis kertynyt vain enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule omavastuupäiviä. Omavastuupäivät voivat kertyä kesäloman aikana, talviloman aikana tai ne voivat kertyä yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijän tulee viivytyksettä pyytää loman siirtämistä sekä esittää työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Sairausvakuutuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että työnantajalla on jatkossa oikeus vuosilomakustannuskorvaukseen vain lakisääteiseltä vuosilomalta kertyneen vuosilomapalkan osalta. ¢ LÄHDE HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

ASTUN UUTEEN tehtävääni Proviisori­ yhdistyksen puheenjohtajana aikana, jolloin toimintaympäristömme on keskellä suuria muutoksia. Yhtäällä valtio leikkaa menojaan rajusti, mikä vaikuttaa välittömästi yliopistojen henkilökunta- ja palvelurakenteeseen. Toisaalla vaaditaan yhä kovaäänisemmin norminpurkua, minkä seurauksena kauppojen aukioloaikoja onkin jo muutettu. Lääketeollisuudessa fuusiot jatkuvat. Sote-uudistuksen synnytyksen pitkittyminen herättää huolta, onko uudesta tulokkaasta lopulta eläjäksi. HELSINGIN YLIOPISTON organisaatiomuutos koskee lähinnä hallinto- ja tukihenkilöstöä, mutta jonkin verran henkilöstöleikkaukset vähentävät myös opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevien määrää. Kaikkiaan noin 12 prosenttia koko henkilökunnasta saa lähtöpassit joko irtisanomisen, määräaikaisen työsuhteen loppumisen tai eläkkeelle siirtymisen muodossa. Hallinto- ja muut tutkimuksen ja opetuksen tukipalvelut järjestetään uudenlaisiksi palveluyksiköiksi, joiden vastuulla on aiempaa suurempi määrä asiakkaita. Vaikka opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä säilyy lähes muuttumattomana, leikkauksilla on väistämättä vaikutusta myös opetukseen ja tutkimukseen. ESIMERKIKSI OPETTAJIEN tulee jatkossa hoitaa entistä enemmän sellaisia opetuksen hallinnointi- ja suunnittelutehtäviä, joista on aiemmin huolehtinut tiedekunnan kanslia. Tutkimuspuolella aikaa tulee kulumaan rutiinilaboratoriotehtäviin, kun laboranttien vähenevä työpanos jaetaan uudelleen eri yksiköiden kesken. Tämä aika on pois siitä työn ydin­aineksesta, johon korkeasti koulutettu henkilökunta ainoana pystyy, eli opetuksen sisällön valmistelusta ja kurssien kehittämisestä sekä ajattelua vaativasta tutkimustyöstä. Valitettavasti on ennustettavissa, että leikkaukset tätä kautta tulevat vaikuttamaan opetustarjontaan ja korkealaatuisen tutkimuksen määrään. Valmistuneiden tutkintojen sekä tieteellisten julkaisujen määrän vähenemisen kautta muutokset heikentävät rahoitustilannetta edelleen. ORGANISAATIOMUUTOS ON muutakin kuin henkilöstöleikkauksia ja uudelleen järjesteltyä palveluntuotantoa. Myös tiedekuntarakennetta uudistetaan pienten yksiköiden itsenäisyyden kustannuksella. Farmasian tiedekunnan professorit ovat ilmaisseet tahtonaan, että tiedekunta säilyisi itsenäisenä. Näillä näkymin itsenäisyyttä jatkuu vuoteen 2018, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Mi-

hin suuntaan Helsingin farmasiaa viedään? Alana haluamme profiloitua kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa apteekki- ja sairaala-apteekkitoiminnan sekä sote-uudistuksen myötä mahdollisesti aukeavien uusien tehtävämahdollisuuksien kautta. Tukeeko koulutuksemme tulevaisuus tätä tehtävää? APTEEKKILUVAT HERÄTTÄVÄT aika ajoin suuria tunteita samoin kuin taksilupajärjestelmä ja Alkon monopolikin. Viime aikoina järjestelmän uusimisvaatimuksia on tuntunut nousevan julkisuuteen aiempaa tiheämmin. Vaikka apteekkilupajärjestelmässä lienee varaa myös keventämiseen ja uudistamiseen, se puolustaa kuitenkin paikkaansa lääkkeiden turvallisen ja kattavan saatavuuden varmistajana. Apteekit ovat monilla pienillä paikkakunnilla terveydenhuollon ainoa toimiva osa. Ne ovat tämän tehtävän kautta löytämässä aivan uudenlaisia palvelukonsepteja, jotka ovat hyvässä sopusoinnussa ammattiapteekin ydintoimintojen kanssa. JATKUVANA HAASTEENA tuntuu olevan se, kuinka viestiä apteekin terveydenhuollon roolista niille, jotka kyllä lukevat verotilastoja, mutta eivät käytä hyväkseen lääkeneuvontapalveluita. Jokainen apteekkilainen voi myös omalta osaltaan tukea ammattiapteekin asemaa käyttämällä työssään aktiivisesti ja monipuolisesti hyväkseen koulutuksensa antamia tietoja ja taitoja sekä pitämällä ammattitaitoaan jatkuvasti yllä. MUUTOKSET OVAT paitsi haaste myös mahdollisuus ja niukkenevat resurssit ohjaavat usein kekseliäisyyteen. Suhtaudun siis alamme ja maamme tulevaisuuteen kuitenkin toiveikkaasti. Tärkeintä olisi luoda sellainen ilmapiiri, jossa on lupa olla luova ja yritteliäs ja uskon, että ammattikunnastamme näitä ominaisuuksia löytyy! Anne Tammimäki puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 1.16 PROVIISORI 25

¢


¢

promentor

Joukko kollegaystäviä koolla 2

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVAT SUSANNA PARTTI JA HENNA KYLLÖNEN

Niin vain joutui talvinen tammikuun ilta, kun järjestyksessään toista promentor-ohjelmaa pistettiin pakettiin. Mentorointi­vuosi oli ollut useille osallistujille täynnä henkilökohtaisia haasteita ja avoimia urasuunnitelmia, mutta jokainen vaikutti päässeen lentoon ainakin suunnitelmissaan, jos ei vielä ihan urallaan.

1

monipuolisesti mennyttä mentorointivuotta, ensin pienryhmissä ja tämän jälkeen yhteisesti. Osallistujat loivat katseensa myös tulevaan antamalla muodon unelmilleen. Unelmatehtävässä Liisa Kanninen pyysi pienryhmiä pohtimaan omia unelmiaan ja jakamaan niistä yhden kaikkien kanssa, koska ääneen kerrottuna unelmilla on suurempi todennäköisyys toteutua (kuva 2).

ANTAMISTA JA SAAMISTA

O

sallistujilla oli jokaisella takana hieno mentorointivuosi. Actaviksen auditorio Espoossa täyttyi alkuun puheensorinalla, kun kollegaystävät vaihtoivat kuulumisia. Niiden jälkeen siirryttiin kuvausten pariin. Jokaisella oli mahdollisuus päivittää CV-kuvansa tai napata kollegansa yhteiskuvaan. Kuvassa 1 Anne Leinosen ja Eeva Teräsalmen otos. Sitten oli Actaviksen ajankohtaisten asioiden vuoro, jonka jälkeen pohdittiin

26 PROVIISORI 1.16

Seminaarin päätösosiossa mentorit ja mentoroitavat kertoivat, mitä heidän mentorointivuoteensa kuului. Mentorina toimineen Mikko Surakan mielestä mentorointi ei todellakaan ole yksisuuntaista, vaan molemmat antavat ja saavat. – Kiireisen arjen keskellä sain runsaasti energiaa keskusteluistamme, hän jatkoi. Toiselle mentorille, Hanna-Maija Koponen-Piiroselle, ohjelma tarjosi mahdollisuuden aikamatkailla menneisyyteen: muistella omia tiettyjen aikojen ajatuksia ja samalla tavata vanhoja tuttuja.

VERKOSTOITUMISTA PIENRYHMISSÄ Työryhmän puolesta oli ilahduttavaa havaita, että ohjelman osallistujaparit olivat

myös itse aloitteellisesti organisoituneet keskenään pienryhmätapaamisiin ryhmämentorointia varten. Tähän oli myös kannustettu erityisesti tässä toisessa ohjelmassa ensimmäisestä ohjelmasta saadun palautteen perusteella. Olihan osallistujilla ohjelman myötä ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ja verkostoitua omaa pariaan laajemminkin. – Jatkossa yhtenä tavoitteena voisikin olla, että ohjelman jälkeen oma verkosto olisi laajentunut niin, että tarpeen vaatiessa voisi olla yhteydessä kehen tahansa ohjelmassa mukana olleelle, ehdotti Mikko Lähdevuori ohjelman palautekeskustelun yhteydessä. Joku pari oli hyödyntänyt mentoroinnissa mentorin verkostoja niin, että sovittuun teemaan liittyvään tapaamiseen osallistui kolmaskin henkilö, joka toimi ikään kuin keskustelun alustajana. Kohtaamispaikka saattoi olla myös valittu sen mukaan, mitä aihetta tapaaminen käsitteli. Aina ei kuitenkaan esimerkiksi maantieteellisestä etäisyydestä johtuen voitu tavata kasvotusten. Tästä huolimatta parit eivät antaneet mentorointisuhteen kärsiä, vaan ratkoivat nämä haasteet videopuheluiden avulla.


Niina Suni ja Jukka Pesonen osoittivat tällä ProMentor-kaudella, että oman mentorin voi hankkia menestyksekkäästi myös itse.

Uusi tehokas nikotiinipurukumi

a Mainont ohjaa n kuluttaja in apteekki

Aktoreista ja mentoreista

Kun farmaseutti suosittelee Nicoveria, asiakas palaa aina apteekkiin.

oli tullut ohjelman myötä kollegaystäviä.

Yhtä kaikki, aktoreista ja mentoreista oli tullut ohjelman myötä kollegaystäviä, jotka aikoivat pitää yhteyttä toisiinsa myös tulevaisuudessa. – Mentori ei ole minulle enää vain mentori, vaan myös kollegaystävä, jonka puoleen voin kääntyä tarpeen mukaan ja jonka mielipiteitä arvostan suuresti, totesi Krista Merras omassa päätöspuheenvuorossaan.

PROMENTOR JATKAA Vaikka toinen ProMentor-kausi on nyt päättynyt ja seuraava vastaava ProMentor-ohjelma alkaa vuoden 2017 puolella, jatkavat työryhmän jäsenet aktiivista työtä hankkeen parissa tänäkin vuonna. Seuraavaksi polkaistaan käyntiin Opiskelijan ProMentor, proviisoriopiskelijoiden oma ryhmämentorointiohjelma, yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa sekä Apteekkariksi ProMentor yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa. Molemmat vielä tämän vuoden puolella. – Ja mikäli valmis ohjelma ei tunnu itselle sopivalta, mutta mentorointi kiinnostaa, voi myös etsiä itse oman sopivan mentorin ja harjoittaa itsenäistä mentorointia. Viime vuonna uudistettu ProMentor-mentorointiopas palvelee erinomaisesti myös tätä tarkoitusta, muistuttaa hankkeen uusi puheenjohtaja Susanna Partti.¢ LISÄTIETOA: PROVIISORIYHDISTYS.NET/MENTOROINTI

Mainonnan ja farmaseuttien neuvonnan avulla voidaan apteekin nikotiinikategoria kääntää taas takaisin kasvuun.

www.nicover.fi www.verman.fi/perhe ®

Nicover Fruit ja Nicover Mint 2 mg ja 4 mg lääkepurukumi. Tupakoinnin lopettamiseen ja vähentämiseen liittyviin vieroitusoireisiin aikuisille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Hoidosta tulee keskustella lääkärin kanssa vakavien sydän- ja verisuonitautien, muiden vakavien sairauksien sekä raskauden ja imetyksen yhteydessä. Ei lasten ulottuville. 2/2016


Suomen Proviisoriyhdistyksen ja Suomen Apteekkariliiton yhteinen

Apteekkariksi ProMentor -ohjelma starttaa syksyllä 2016!

PROVIISORI

, onko tulevaisuuden haaveenasi apteekkarin ura? Haluatko jakaa ajatuksia apteekkitoiminnasta ja yrittäjyydestä kokeneen apteekkarin kanssa? PROVIISORI

APTEEKKARI

Hae mentoriks i 6.3. mennessä

Haku mentoro itavaksi alkaa h uhtikuussa 2016

Haku mentoroitavaksi alkaa huhtikuussa 2016. Mentoroitaviksi voivat hakea kaikki Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet sekä kannattajajäsenapteekkarit.

APTEEKKARI

, tule mukaan kehittämään apteekkialaa ja sparraamaan tämän päivän proviisoreista tulevaisuuden ammattitaitoisia apteekkareita! Hae mentoriksi Suomen Proviisoriyhdistyksen ja Suomen Apteekkariliiton yhteiseen mentorointiohjelmaan 6.3. mennessä. Mentoreiksi voivat hakea kaikki Apteekkariliiton jäsenet.

Lue lisää mentoroinnista: www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi


PROVIISORIPÄIVÄ 2016 30 vuotta – Laatua ja lisäarvoa

19.03.2016 Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki LAAJA LÄÄKEALAN NÄYTTELY – YHTEISTYÖKUMPPANI, VARMISTA NÄKYVYYTESI!

8.30 OVET AVATAAN, AAMUKAHVIT JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 1A 9.15–11.15 APTEEKKI MUUTOKSESSA – MITÄ TEKEE PROVIISORI? Puheenjohtajana JARNO KAARLAS, proviisori, Järvenpään II apteekki

15.00–16.00 FARMASIAN TOHTORIT -WORKSHOP VERKOSTOITUMISTILAISUUS FARMASIAN TOHTOREILLE JA JATKO-OPISKELIJOILLE Farmasian tohtorien uratarinat, verkostoidu, keskustelua farmasian tohtoreista nyt ja tulevaisuudessa. Ilmoittaudu tilaisuuteen Proviisoripäivän ilmoittautumislomakkeella.

APTEEKINHOITAJAN VASTUUT, APTEEKKITARKASTUKSET TUOREEN APTEEKKARIN APTEEKISSA ANNA VON BONDSDORFF-NIKANDER, yliproviisori, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

III 15.30–17.45 PROVIISORI – VAHVA KEHITTÄJÄ Puheenjohtajana VILLE OINIO, proviisori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

APTEEKINHOITAJAN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET APTEEKKARIN NÄKÖKULMASTA KIRSI PIETILÄ, apteekkari, Kontulan apteekki

TUULA KIURU-AHVONEN,

APTEEKKARI VAIHTUU – MUUTOS HALLINTAAN RISTO HOLMA, apteekkari, Reskan Apteekki AMMATTIAPTEEKIN KEHITTÄMINEN UUDESSA APTEEKISSA apteekkari, Karvian apteekki

ANTTI VAARA,

1B 9.30–11.30 PALVELUIDEN ULKOISTAMINEN LÄÄKETEOLLISUUDESSA – LAATUA JA LISÄARVOA? Puheenjohtajana KATERE SHARIFPOUR, lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy

OMAT VAHVUUDET JA TYÖ VTM, työnohjaaja STO ry, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, NLP-Master, työyhteisö- ja esimiesvalmentaja, Luotain Consulting Oy KEHITYSKESKUSTELUJEN TULEVAISUUS JA TRENDIT Senior Consultant, HR4 Solutions Oy

HARRI SIRÉN,

RATIONAALINEN LÄÄKEHOITO professori (farmakologia), farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto HANNU RAUNIO,

18.00–23.00 COCKTAILTILAISUUS ARCADASSA JUHLAPUHEENVUOROJA, MUSIIKKIA, HYVÄÄ RUOKAA JA UPEITA KOLLEGOJA Apurahojen, opintopalkintojen ja Proviisorikollega-palkinnon julkistaminen.

ULKOISTAMISEN TRENDIT MEILLÄ JA MAAILMALLA MINNA SIBELIUS, myyntijohtaja, Farenta Oy FARMASEUTTISTEN KÄÄNNÖSTEN LAATU HALLINTAAN! PALVELUNTARJOAJAN NÄKÖKULMA SEIJA ANTTILA, Translator B.A., DRA Consulting Oy ULKOISTETTUJEN PALVELUIDEN LAATU HALLINTAAN! OSTAJAN NÄKÖKULMA MINNA SYRJÄLÄ, laatujohtaja, vastuunalainen johtaja, Biogen Finland Oy HEALTH APPSIT – TULEVAISUUDEN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISET? TUUKKA PEURANIEMI, developer, NetMedi Oy LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN LOUNASTAPAAMINEN KLO 12–13 II 13.00–14.45 PANEELIKESKUSTELU: UUDET LÄÄKEHOIDOT – RIITTÄVÄTKÖ RAHAT JA TAIDOT Puheenjohtajana ANNE TAMMIMÄKI, FaT, yliopiston lehtori, Helsingin yliopisto; puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys TEEMAT: TUTKIMUKSEN TASO, OSAAMINEN, RAHOITUS, TULEVAISUUDEN VISIOT, SYÖPÄHOIDOT. Panelisteina KERSTIN CARLSSON, apteekkari, HUS sairaala-apteekki; AKSELI HEMMINKI, Onkologian professori, Helsingin yliopisto, toimitusjohtaja, Tilt Biotherapeutics; LAURI SIPPOLA, toimitusjohtaja, NetMedi Oy; ELINA HANNUKSELA, Head of Market Access Unit, Roche Oy ILTAPÄIVÄKAHVIT JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN

ILMOITTAUTUMINEN JA AJANTASAINEN OHJELMA: www.proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu kattaa luennot, seminaaripäivän luentomateriaalit (sähköisessä muodossa), aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Lisäksi Proviisoripäivän aikana on aiempien vuosien tapaan mahdollisuus tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn. Illan cocktail-tilaisuudessa musiikista vastaa jälleen suosittu Nitrodisco. Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattaja-apteekkarit: 1.1.2016–29.2.2016: 89 EUR 1.3.2016–11.3.2016: 129 EUR Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenet: 39 EUR Muut osallistujat: 1.1.2016–29.2.2016: 129 EUR 1.3.2016–11.3.2016: 149 EUR Muut proviisoriopiskelijat: 59 EUR


¢

otx

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

10 askelta uneen Kun uni karkaa oikein kauas, ei mikään auta. Näitä keinoja kannattaa kuitenkin kokeilla.

10

7

9

6

8

5

Säännöllinen, kohtuullisesti kuormittava LIIKUNTA lisää unen kestoa ja parantaa sen laatua, sanoo UKK-instituutti. Rauhallinen iltakävely tai venyttely sopii vaikka jokaiseen iltaan, mutta älä rehki enää klo 20:n jälkeen. Toistaiseksi ei tiedetä, mitkä liikuntalajit parantavat unta eniten. Unitutkijat suosittelevat pientä, HIILI- ­ HYDRAATTIPITOISTA ILTAPALAA. Pureskeltava ruoka nukuttaa tutkitusti paremmin kuin nestemäinen eväs. Tryptofaani tehoaa etenkin nuorten naisten unihäiriöihin. Sitä on esimerkiksi banaaneissa, maitotuotteissa, hunajassa, kaurassa, katkaravuissa, manteleissa ja pähkinöissä. Ihanteellinen iltapala olisi vaikkapa jogurtti myslin tai granolan kanssa ja muutama banaaniviipale tai manteli. Rohtovirmajuuri eli VALERIAANA on perinteinen unta edistävä yrtti, jota myydään itsehoitolääkkeenä. Valeriaanan annos lievänä unilääkkeenä on Terveyskirjaston mukaan 300–600 mg. Yksilölliset erot herkkyydessä valeriaanauutteelle ovat suuria. Rauhoittava YRTTITEE voi sisältää esimerkiksi kamomillaa, humalaa ja sitruunamelissaa.

30 PROVIISORI 1.16

.MELATONIINI on käpyrauhasen tuottama unirytmin tahdistaja, jonka nauttiminen pillereinä on auttanut monia. Melatoniini otetaan joka ilta samaan aikaan, useita tunteja ennen nukkumaanmenoa. Sen avulla voi yrittää myös muuttaa viivästynyttä unirytmiä, jos töihin nousu aamuisin alkaa olla työlästä. Moni nukkuu parhaiten pimeässä, joten PIMENNYSVERHOT voivat olla hyvä hankinta. Paras huonelämpö on hieman viileä, mutta palelevat varpaat tuhoavat unen varmasti. Pehmeät unisukat pelastavat. Kehon viilentäminen ennen nukkumaanmenoa voi olla hyvä idea. Silmälaput ja korvatulpat tuovat avun, jos nukkuja on herkkä ärsykkeille. Unen laatua voi tutkia myös kotona. PUHELIN­TEN UNISOVELLUKSET toimivat niin, että puhelin sujautetaan patjan alle, ohjelma rekisteröi puhelimen liikkumista yöllä ja tekee siitä päätelmiä. Unen laadun seuraaminen onnistuu myös HYVINVOINTIRANNEKKEELLA. Tieto voi auttaa muuttamaan unta haittaavia tottumuksia. Lisätietoja ja luettelo apuvälineistä esimerkiksi verkkosivustolta biohakkerit.fi.

4 3 2 1

Säännöllisyys on uniasioissa tärkeää, mutta älä silti yritä liikaa. Mene nukkumaan VASTA, KUN UNETTAA. Ellei uni tule vartissa, nouse vuoteesta ja puuhastele jotakin pientä. Lue kirjaa tai lehteä, väritä värityskirjaa tai tee pari rauhallista venytystä. Palaa peiton alle, kun jälleen nukuttaa. Valvottavatko huolet? HUOLIPÄIVÄKIRJA voi auttaa. Kirjoita sinne joka ilta ennen nukkumaanmenoa, mikä rasittaa. Kun huolet ovat kirjoissa ja kansissa, niitä ei tarvitse pohtia koko yötä. Jokainen ansaitsee lempeyttä ja silityksiä. Kuulostaa hölmöltä, mutta HALAA ITSEÄSI ja silitä olkapäitäsi tai hiuksiasi, ellet voi pyytää sitä läheiseltä. Kosketus auttaa rentoutumaan.

Kehon ja mielen rentouttaminen tuo lähes samat hyödyt kuin uni. Etsi sopiva RENTOUTUSMENETELMÄ ja harjoittele sitä niin pitkään, että siitä tulee automaatio. Ja muista, ettei elämä ole pilalla, vaikka et tänä yönä nukkuisikaan. Päästä irti! Ja pian ehkä huomaat, että on aamu.


Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2016 PUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, anne.tammimaki@gmail.com

VARAJÄSENET:

VARSINAISET JÄSENET:

SAMI HYVÖNEN, Country Manager, Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab sami.hyvonen@bms.com

1. VARAPUHEENJOHTAJA VILLE OINIO, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi 2. VARAPUHEENJOHTAJA, LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN EDUSTAJA KATERE SHARIFPOUR, lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy katere.sharifpour@fimnet.fi TALOUDENHOITAJA MINNA PAPPILA, proviisori, Keravan 1. apteekki minna.pappila@keravanapteekki.fi LIISA KANNINEN, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com VIESTINTÄVASTAAVA MARKKU HELMINEN, proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto markku.helminen@fimnet.fi OPISKELIJAVASTAAVA HEIDI HELMINEN, proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto heidi.helminen@helsinki.fi

HENNA KYLLÖNEN, henna.kyllonen@fimnet.fi

HELINÄ MINKKINEN asiantuntijaproviisori, HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi

Hermoston * tueksi!

TIINA SILÉN proviisori, Farenta Oy tiina@silen.fi LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN EDUSTAJA JOUNI KUSNETSOFF, lääketehtaan ja -tukkukaupan vastuunalainen johtaja (QP), Oy AGA Ab, Linde Healthcare jouni.kusnetsoff@gmail.com PROMENTOR-VASTAAVA SUSANNA PARTTI, rekisteröintipäällikkö, ratiopharm Oy – Teva Group Member susanna.partti@gmail.com KOULUTUSVASTAAVA NIINA SUNI,asiantuntijaproviisori, DRA Consulting Oy, niina.m.suni@gmail.com

UUTUUS

JARNO KAARLAS proviisori, Järvenpään 2. Apteekki jarno.kaarlas@pp.inet.fi

CHARLOTTA SANDLER, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto charlotta.sandler@gmail.com JUULI LAMBERG, proviisori, Pirkkalan apteekki, juulilamberg@gmail.com

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN, proviisori, Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 352 0771, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTAPROVIISORI SUVI HEISKANEN, proviisori, gsm 045 636 0196, suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net

Uusi Bethover Neuro päivittäisen B1-, B6- ja B12-vitamiinien saannin turvaamiseen ja hermoston tueksi. Valmiste sopii hyvin myös pitkäaikaiseen käyttöön. Bethover Neuro on pieni, helposti nieltävä kapseli. Valmistettu Suomessa. Apteekista.

*B1-, B6- ja B12-vitamiinit edistävät hermoston normaalia toimintaa.

www.verman.fi/perhe ®


Uu

KYSY APTEEKISSA

12 tunniksi

Pronaxen 250 mg – lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke

! Tämä valmiste kuuluu lisäneuvontaa vaativiin itsehoitolääkkeisiin. Saat apteekista lisätietoa valmisteesta, sen käytöstä ja varotoimista lääkevalmisteen luovuttamisen yhteydessä.

!

Pronaxen 250 mg on uusi tulehduskipulääke itsehoidossa. Se vaikuttaa pitkään ja sopii lyhytaikaiseen käyttöön. Kysy Pronaxenia farmaseutilta. Valmistettu Suomessa. Pronaxen 250 mg, tabletit. Tilapäisten kiputilojen, kuten hammassärky, päänsärky ja kuukautiskivut, hoito sekä kuumeen alentaminen. Vaikuttava aine naprokseeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, sydän-, munuais- tai maksasairaus, kuivumistila tai olet raskaana. Ei tule käyttää alle 12-vuotiaille nuorille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoko 10 tabl.

Lisätietoja numerosta 010 426 2928 010 426 ark. klo 8–16 8–16.

2/2016

s u tu


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.