100uutista 1/2016 by OSG Lehdet

Säkylän kunnan asukaslehti 1/2016

uutinen 2

Säkylän NOPEIMMAT SERKUKSET uutinen 35

HANNU RANTALASSA virtaa Lallin veri

uutinen 33

uutinen 50

Taitotalo innostaa oppimaan

Kehittyvä JPT JASKARI

PÄÄKIRJOITUS

Oppimisen ILOA

{ Kauppiaspariskunta Jussi ja Satu Tainio pelaa saumattomasti yhteen. Molemmilla on omat vastuualueet K-supermarket Säkylässä. SIVU 14

uomalaisen tutkimuksen mukaan taitoja taideaineiden oppiminen vaikuttaa myönteisesti aivoihin. Musisoidessa tai käsitöitä tehdessä aivot käsittelevät tietoa monialaisesti, jolloin ihmisen kyky ymmärtää kolmiulotteisuutta sekä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia paranee. Käsillä tekeminen tukee muuta oppimista, rentouttaa ja tuntuu hyvältä. Tämän tunnistavat varmasti useimmat peruskorjatun Taitotalon käyttäjät. Teknisen työn tunneilla viihdytään, koska niillä saa käyttää sekä käsiään että laitteita. Mikä parasta, työn tuloksena syntyy jotakin kouriintuntuvaa. Aikuisopiston opiskelijat iloitsevat muun muassa sähködreijasta, keramiikkauunista ja teollisuusompelukoneesta sekä niiden mukanaan tuomista tekemisen mahdollisuuksista. On hyvä, että harrastajille on saatu asialliset ja toimivat tilat. Oppimisen ilo, vaihtelunhalu ja ehkä myös samanhenkinen seura vetävät kursseille, vaikka kotonakin voisi tehdä yhtä ja toista. Tämä lehti esittelee muitakin ilon aiheita. Keskustan päiväkodin Pastorintien yksikössä on otettu käyttöön remontoidut tilat, jotka mahdollistivat päiväkotipaikkojen lisäämisen. Niitä olikin kunnalta toivottu. Päiväkotien ja perhepäivähoitajien yhteistyötä on tiivistetty. Vapaaehtoiset kylämummot ja -vaarit alkavat käydä päiväkodeissa virittämässä hyvää mieltä ja jakamassa kulttuuriperintöä. Tästä hyötyvät sekä lapset että mummot ja vaarit. Elinkeinoelämästä on lehteen poimittu tällä kertaa JPT Jaskarin konepaja, joka on kasvanut kymmenessä vuodessa alihankintapajasta omia tuotteita vientiin valmistavaksi kokoonpanotehtaaksi. Kädentaidot ja oppimisen ilo ovat epäilemättä kunniassa, kun luovia ideoita muokataan toimiviksi tuotteiksi. Hyviäkin tuotteita voi aina parantaa. Kesän tullen Simulan perhe vetäytyy mökilleen Köyliönjärven rantaan nauttimaan luonnon rauhasta, kuten monet muutkin. Ohjelmaa kyllä riittäisi. Perinteiset Kuhinat jatkuvat suoraan Köyliö-päivinä. Löytäneen lammen rannalla Sydänmaalla valvotaan heinäkuussa tervahaudan äärellä. Kesäteatterit, konsertit, iltatorit ja liikuntatapahtumat kutsuvat, ja Villa Linturissa tuoksuu raparperipiirakka. Kaikella on aikansa. Kesällä veistetään kaarnalaiva, sidotaan vihta ja lämmitetään sauna. Ja taas jaksaa. Säkylässä keväisen raekuuron jälkeen 2016 Teijo Mäenpää

kunnanjohtaja

Säkylän kunnan asukaslehti 1/2016

{ Vilma Kallio pääsi lastenhoitaja Tiina Sainion syliin Keskustan päiväkodin uusituissa tiloissa Pastorintiellä. SIVU 10

{ Tarmo Saarisella on kunnan teknisenä johtajana melkein aina sormensa pelissä, kun kunnassa suunnitellaan jotakin uutta. SIVU 16

1 Pääkirjoitus................................................................ 2 2 Jenna, Sofia ja Kalle Kompuinen: Säkylän nopeimmat serkukset........... 3 3–12 10 faktaa Säkylästä................................................... 4 13–21 Uutisia Säkylästä.................................................... 4 22 Gallup: Millainen kädentaitaja olet?...................................... 5 23–32 10 kunnan palvelua kesällä......................................... 6 33–34 Taitotalossa voi tehdä mitä vain..................................... 6 35 Hannu Rantala: Minussa virtaa Lallin veri................................ 8 36 Rasmus Paavola: Ilmakuvassa kaikki näyttää hyvältä..................... 9 37–46 10 palvelua lapsiperheille ja ikäihmisille.......................... 10 47 Pastorintiellä peuhataan uusissa tiloissa................................ 10 48 3 x kylämummot ja -vaarit............................................. 11 49 Lapset puheeksi – mitä se on?......................................... 11 50 JPT Jaskari kehittyy ja keskittyy........................................ 12 51 Erin Rosendahlin kolumni: Uusavuttomuus? Ei kiitos!................... 13 52–61 10 palvelua matkailijoille......................................... 14 62 Tainiot ovat iloisia työnarkomaaneja................................... 14 63 Korkea Tammi: Tarinoita ja lähiruokaa.................................. 15 64-73 10 liikunnallista vinkkiä Säkylästä................................. 16 74 Tarmo Saarinen: Mies monien hankkeiden ytimestä.................... 16 75 Simulan perhe mökkeilee: Rauhassa luonnon keskellä.................. 17 76–85 10 nähtävyyttä Säkylässä......................................... 18 86-98 Tapahtumia Säkylässä............................................. 18 99 Villa Linturi: Pian sitä raparperipiirakkaa taas saa....................... 20 100 Piipahda kylään!..................................................... 20

Säkylän kunnan asukaslehti Päätoimittaja: Teijo Mäenpää Toimitus: OS/G Viestintä: Toni Perez, Maija Rauha, Johanna Pelto-Timperi, Pirkko Soininen ja Annika Kujanpää Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä: Mikko Koistinen, www.osgviestinta.fi Kannen kuva: Mikael Soininen. Kuvassa Johanna Touronen ja Joakim Valli. Painopaikka: Euraprint Painos: 5 900 kpl Osoitelähde: Säkylän kunnan asukas- ja sidosryhmärekisterit Osoitteenmuutokset: Säkylän kunta, p. (02) 832 81

Säkylän nopeimmat serkukset

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN

Kompuisen juoksevat serkukset rakastavat omien ennätysten tekemistä.

un Jenna, Soﬁa ja Kalle Kompuinen kumartuvat lähtötelineisiin, voi odottaa ennätyksiä. Urheiluharrastus kulkee tällä kolmikolla geeneissä, sillä Kompuisen suvussa on urheilijoita monessa polvessa. Tyttöjen ja Kallen isoisän isä Aimo harrasti nuorena kilpapyöräilyä ja oli mukana muun muassa maakuntaviestin voittajajoukkueessa 1930-luvulla. Isoisä Seppo kilpaili hiihdossa ja ampumahiihdossa. Hän on toiminut valmentajana Ampumahiihtoliitossa ja Puolustusvoimissa sekä Porin Prikaatissa liikuntakasvatusupseerina. Isät Matti ja Jussi taas ovat kilpailleet nuorten sarjoissa ampumahiihdossa, hiihdossa, kolmiottelussa, ammunnassa ja yleisurheilussa. – Kalle aloitti säännöllisen ohjatun liikuntaharrastuksen 6-vuotiaana jalkapallon ja muiden pallopelien parissa. Hän innostui tosissaan yleisurheilusta nelisen vuotta sitten 13-vuotiaana, kertoo Kallen isä Matti Kompuinen.

Hän nauttii Sofian ja Jennan tapaan kilpailuista. Silloin adrenaliini virtaa ja kaikki yltävät parhaimpiin suoristuksiinsa. – Nopeustreenit ovat kivoja, mutta kestävyys- ja voimaharjoittelu on rankkaa, Sofia ja Jenna sanovat. Nuorten valmentaja on Säkylän urheilijoiden Markku Lax. Treenejä on viisi–kuusi kertaa viikossa.

SERKUKSIA JA LUOKKAKAVEREITA Serkukset ovat samalla luokalla lukion ensimmäisellä. Päivät täyttyvätkin koulusta ja treeneistä. Kalle tosin ehtii vielä käydä pianotunneilla musiikkiopistossa.

z – Omien ennätysten tekeminen on juoksussa parasta. Lähtötelineissä ajattelemme vain maalia ja sitä, miten sinne juoksee nopeimmin, sanovat Jenna, Kalle ja Soﬁa Kompuinen.

– Olen soittanut jo kymmenen vuotta, ei sitä ihan helposti malta lopettaa. Aiemmin Jenna ja Sofia harrastivat joukkuevoimistelua ja pituushyppyä, mutta nyt pikajuoksu vie kaiken ajan. Kalle taas pelasi jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa. Tulevaisuuden tavoitteista kaikki vaikenevat visusti. Pitkän harkinnan jälkeen Kalle sentään raottaa vähän suunnitelmiaan. – Tavoittelen taas ensi kesänä Suomen mestaruuksia. Olen treenannut kovasti 400 metriä, se kulkee hyvin. Toivottavasti pääsen joskus edustamaan Suomea kansainvälisiin kisoihin myös aikuisten sarjoissa, Kalle pohtii. ¢

TREENAAMISEN MERKITYS KOROSTUU – Yleisurheilu iski heti. Ja kun homma on toiminut, se on motivoinut kummasti, kertoo Kalle. Kalle on neljässä vuodessa kerännyt hämmästyttävän meriittilistan. Viime vuonna hän voitti Suomen mestaruuden 200 ja 400 metrillä ja edusti Suomea Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Georgian Tbilisissä sekä Tukholmassa nuorten Ruotsi-ottelussa. Hänet palkittiin myös Säkylän Urheilijoiden parhaana yleisurheilijana. – Kallelle menestys on tullut tähän asti melko helposti, mutta tästä eteenpäin treenaamisen merkitys kyllä kasvaa entisestään, Matti Kompuinen arvelee. – Eikä treenaaminen tosiaankaan ole aina herkkua, { Kallen isä Matti Kompuinen urheili itsekin kilpaa nuorena. Nyt roolina on kannustaminen, kuljettaminen ja talkootyö seurassa. Kalle nauraa.

Nopeustreenit ovat kivoja, mutta kestävyysja voimaharjoittelu on rankkaa.

3 Säkylän väkiluku on noin 7 200 henkeä ja pinta-ala 259 km2.

Säkylän vaakuna, alun perin Köyliön vaakuna, on saanut aiheensa Piispa Henrikin surmaa koskevasta legendasta.

Säkylä on maaseutumainen kunta, mutta valtaosa sen asukkaista asuu taajamissa. Sen taajama-aste on maakunnan suurin, 82,5 %.

Säkylän suurimmat työllistäjät ovat Porin prikaati, Säkylän kunta, Säkylän ja Köyliön terveyskeskus, Apetit Ruoka, Länsi-Kalkkuna, Sucros ja Kivikylän Kotipalvaamo.

7 Helmikuun työllisyyskatsauksessa Säkylän työttömyysaste oli Satakunnan toiseksi alhaisin, 9,2 %.

UUTISIA SÄKYLÄSTÄ KOONNUT MAIJA RAUHA

Näistä me ILOITSEMME

Myös viikon loppuna KIRJASTOON 17

1 2 3 4 5

Hyvät asumisen olosuhteet. Hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet. Hyvin toimivat kulttuuripalvelut. Luonnon ja ympäristön saasteettomuus. Hyvät harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS kysyi suomalaisilta, mikä asiat omassa kunnassa tuottavat heille iloa. Ilonaiheet poimittiin pitkästä listasta. z

ASUKKAAT MUKAAN harjakaisiin

äkylän Talojen yhden Jukantien kerrostalon muuttaminen kehitysvammaisten asuntolaksi etenee aikataulussa. Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää kertoo, että rakentajien kanssa on sovittu harjannostajaisista elokuussa. Tulevat asukkaat pääsevät tuolloin tutustumaan paikkaan. – Asuntola on tarkoitus ottaa käyttöön lokakuun lopussa. Sinne tulee 12 asuntoa. Neljä asukasta muuttaa nykyisestä tuetun asumisen yksiköstä, jonka toiminta loppuu, Mäkipää kertoo.z

TOIMITUS vastaa KYSYMYS: Miksei 100 uutista -lehdessä ole kaikkien kunnan palvelujen yhteystietoja? VASTAUS: Tärkeintä asukaslehdessä ovat säkyläläiset ja heidän tarinansa. Lehti sisältää myös valikoiman tapahtumaja yhteys tietoja, jotka valitaan kulloinkin käytettävissä olevasta tarjonnasta. Etusija on ajankohtaisilla, uusilla, muuttuneilla ja monia säkyläläisiä koskevilla tiedoilla. Täydentäviä ja tarkentavia tietoja löytyy Säkylän kunnan verkkosivuilta, paikallislehdestä ja muista luotettavista lähteistä. Tietoja tapahtumista voi toimittaa osoitteeseen sini.rekola@sakyla.fi. z

{ Kotipihan ei tarvitse olla näin hienossa kunnossa, jotta siitä voi ottaa kuvan.

Kuvaa kotimaisemasi! 16

Säkylä-seura ja Köyliö-seura järjestävät luonto- ja maisemakuvaus kilpailun, jonka yhteydessä on mahdollista saada palautetta kuvistaan.

eurat kannustavat taltioimaan kotiseudun maisemia, kotikylää ja kodin ympäristöä kaikille avoimella kilpailulla, johon voi osallistua 1.10. saakka. Säkylän kunnanvirastolla järjestetään lokakuussa tilaisuus, jossa palkintoraadin asiantuntijajäsenet arvioivat kuvia ja antavat palautetta kuvaajille. Parhaat otokset palkitaan. Arvioitavaksi voi lähettää enintään kaksi kuvaa kustakin aihepiiristä, yhteensä kahdeksan kuvaa. Näkökulman voi valita itse. Digitaalisten kuvien koko on enintään 8 megatavua. Säkylä-seuran kuva-aiheet ovat Pyhäjärvi, tapahtumakuva, kylämaisema ja kotipiha. Kuvat lähetetään sähköisinä osoitteeseen olavi.nenikam@elisanet.fi. Köyliö-seuran kuva-aiheet ovat Köyliönjärven kansallismaisema, tapahtumakuva, kylämaisema ja kotipiha. Kuvat lähetetään osoitteeseen samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

TALLENNETAAN KULTTUURIA Köyliö-seuran puheenjohtaja Samuli Vahteristo kertoo, että seurat alkoivat kuntien yhdistymisen myötä pohtia, mitä ne voisivat tehdä yhdessä. Kotiseudun ja sen kulttuurin tallentaminen valokuvien avulla tuntui luontevalta hankkeelta. – Nykyhetkikin on vielä joskus historiaa. Havahdumme aina tapahtumia järjestäessämme siihen, että edellisen tapahtuman kuvista on puute, ja siksi otimme tapahtumat yhdeksi aiheeksi. Kotipiha- ja maisemakuvista voi olla iloa myös kuntamarkkinoinnissa, kuten 100 uutista -lehdessä, Samuli perustelee. ¢

Lisätietoja kuvakisasta: Samuli Vahteristo, p. 050 5611455 Olavi Mäkinen, p. 050 566 1383. z Luontokuvassa voi olla myös ihmisiä. Samuli Vahteristo kuvasi Juuso Vahalan ja Sonja Vahteriston Kankaanpään uimarannan keväisellä rentukkapurolla.

äkylän ja Kepolan kirjastoissa otetaan loppukesän aikana käyttöön laitteisto, joka päästää lainaajat sisään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ovi omatoimikirjastoon aukeaa kirjastokortilla ja pin-koodilla. Samoilla välineillä hoidetaan myös lainaaminen automaatilla. Nelinumeroinen koodi on sama kuin verkkokirjaston pin-koodi. Ne, joilla ei ole sitä ennestään, voivat hankkia sen kirjastosta. Palautuksessa ei korttia ja koodia tarvita. Lainausautomaatti opastaa asiakasta esimerkiksi laittamaan palautetun ja varatun aineiston oikeisiin paikkoihin kirjastossa. Molempien kirjastojen henkilökunta perehdyttää automaatin käyttöön, joten yksin ei kenenkään tarvitse uutta systeemiä opetella. Kirjastotoimenjohtaja Sarianna Koivisto kertoo, että kokemukset omatoimikirjastoista ovat olleet hyviä niin maaseutukunnissa kuin kaupunkien lähiöissäkin. Monissa omatoimikirjastoissa lainaukset ja käynnit ovat lisääntyneet myös silloin, kun henkilökunta on paikalla. Ihmiskontakteja on luvassa siis jatkossakin. z

SAIRAALA supistaa kesäksi

erveyskeskussairaala supistaa toimintaansa kesällä seitsemän potilaspaikan verran seitsemän viikon ajan, 20.6.–7.8. Käytössä on tuolloin 20 paikkaa ja 2 lisäpaikkaa. Sijaisten palkkaamatta jättämisestä syntyy säästöä hoitajien lomien aikana. Viime kesä-heinäkuussa sairaalan käyttöaste oli vain 59 % eli iso osa vuoteista oli tyhjinä. Joulukuussa paikkoja vähennettiin pysyvästi kahdeksalla. z

Säkylän vahvuuksia ovat kirkas, puhdas pohjavesi, kasvava elinkeinoelämä, erinomaiset palvelut ja aktiiviset asukkaat.

Köyliön kirkko, Kirkkosaari Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi ja kahden maakunnan maakuntajärvi.

Köyliönjärven kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

ja sieltä kirkonkylään johtava koivukuja kuuluvat Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

12 Myös Säkylän kirkkoaukio kuuluu Museoviraston nimeämiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

GALLUP JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN

Millainen KÄDENTAITAJA olet? 22

Sumpeista tuli suositut

HANNA MALMI, Säkylä

Ikäihmisten sumpeille kokoonnutaan kerran kuussa. Tammikuussa oli aiheena uuden Säkylän kunnan synty. Kuvan otti Olavi Mäkinen.

Suursuosion saaneet Säkylän Ikääntyvien Sumpit on tarkoitettu kaikille kunnan ikäihmisille.

MIKA SALOMAA, Kokemäki

äkylän ja Köyliön kuntien yhdistyttyä valittiin uusi ikääntyvien neuvosto, joka on aloittanut aktiivisen toimintansa. 11-jäsenisen uuden neuvoston sihteerinä toimiva geronomi Taina Vehmanen kertoo, että kevään aikana on suunniteltu ohjelmaa jo melkein koko vuodeksi. – Kunkin kuukauden toisena keskiviikkona järjestettävillä Sumpeilla käy joka kerta käsittämättömät yli 80 säkyläläistä. He tulevat jopa tuntia ennen tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia, Taina kertoo. Sumpeille on mietitty valmiiksi kiinnostava aihe, alkupuheenvuoro ja yhteistä keskustelua. Esimerkiksi edunvalvonnasta, ravitsemuksesta ja liikenteestä on jo keskusteltu, ja tulossa on ainakin asiaa luonnosta sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluista. Sumppeja on nautittu sekä kunnanviraston valtuustosalissa, seurakuntatalolla että Pizzeriassa. Sumppien merkitys aktiivisen sosiaalisen kanssakäymisen edistäjänä on myös huomattu: Ikääntyvien neuvosto sai huomionosoituksen, jolla se päätti kustantaa kahvit Sumpeille loppuvuodeksi. – Olen aina paikalla siltä varalta, että joku haluaa jutella. Voin siinä samalla myös neuvoa ja ohjata palveluiden äärelle, jos tarvetta tulee esiin, Taina sanoo. Ikäihmisten neuvosto järjestää myös liikuntatapahtumia ja retkiä. Lokakuussa vietettävälle Vanhusten viikolle on suunnitteilla ohjelmaa joka päivälle yhteistyössä muiden muassa kunnan ja seurakunnan kanssa. Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista ja niiden aikatauluista löytyy esimerkiksi internetistä Säkylän ikäihmisten omilta nettisivuilta: sakylanikanuoret.fi. ¢

VARUSKUNNAN TERVEYSASEMA valmistuu

Jossakin mielessä olen kädentaitaja, koska tarvitsen osaamista työssänikin. Kotona ﬁksailen paikkoja. Se kuuluu asiaan, että kotona osaa tehdä remonttihommia. Unelmani olisi rakentaa mökki meren rannalle tai tehdä itse kitara. Käsillä tekemisessä on parasta, kun näkee lopputuloksen ja omia taitoja voi kehittää koko ajan. z

MARKKU HEINO, Eura/Köyliö Jaa, kai sitä jotakin osaa tehdä. Nyt olen kunnostanut kotimökkiä Kauttualla. Olen eläkkeellä, mutta töissä paperitehtaan kunnossapidossa kädentaidoille oli myös käyttöä. Hartiapankilla on tehty omakotitalo ja auton moottoriakin on joskus räplätty. Yrityksen ja erehdyksen kautta oppii. Se on hienoa, kun saa jotakin aikaiseksi. z

AINO VESALA, Köyliö Minulla on kudin esillä joka päivä. Neulon samalla, kun katson televisiota. Teen lastenlapsille sukkia ja muutakin, jos vain kelpuuttavat. Ja tietysti leivon pullaa, kakkuja ja pikkuleipiä, jos sekin olisi kädentaito. Käsillä tekeminen on rentouttavaa ja siinä näkee, että saa jotain valmiiksi. z

uovinrinteelle, vanhalle, tutulle paikalle valmistuu toukokuun lopussa uudisrakennus, joka tulee Porin prikaatin vartioston sekä Sotilaslääketieteen Keskuksen Säkylän terveysaseman käyttöön. Tämän jälkeen tiloihin tehdään hankintoja ja asennuksia, ja muutto tapahtuu arvion mukaan loppukesään mennessä. Samassa yhteydessä varuskunta luopuu Säkylän keskustan vuokratilasta, jossa terveysasema on toiminut viime vuodet. Majuri Rainer Kemppainen Porin prikaatista kertoo, että rakennuksen hyötyala on 1 423 m2 ja tilavuus 7 500 m3. Rakennuksen yhteydessä on pihavarasto ja katos. Rakennuksen rakennustekniset kustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana on ollut Skanska. Terveysaseman tiloihin tulee 34 työpistettä sisältäen myös apteekin ja kahden hammaslääkärin sekä laboratorion tilat. Terveysasemalle tulee 21 vuodepaikkaa. Terveyspalvelut saadaan näin lähemmäs käyttäjiä, ja liikenne Säkylän keskustan suuntaan vähenee. ¢

En ole yhtään käsityöihminen. Kouluaikoina olen viimeksi tehnyt jotakin. Olisihan se mukava askarrella lasten kanssa vaikka joulukoristeita ja ovikransseja. Siinä olisi mukavaa yhdessä tekeminen ja oppiminen. z

HOIVAKOTI nousee kohisten

speri Caren 30-paikkaisen hoivakodin rakennustyöt Säkylän liikealueen reunaan ovat hyvässä vauhdissa. Rakennusten väliin jää suojaisa piha, jossa asukkaat voivat oleskella turvallisesti. Hoivakoti on tarkoitettu ympärivuorokautisen tuen tarpeessa oleville. z

Kunnanviraston ovet ovat avoinna klo 8–15.45. paitsi 4.–22.7., jolloin kunnanvirasto on kesätauolla. Välttämättömät päivystys- ja muut palvelut järjestetään kuitenkin myös kesätauon aikana.

24 Säkylän kunnan puhelinvaihde p. 02 832 81 sekä

Vikapäivystys vesihuoltoasioissa:

yhteispalvelupiste ovat avoinna klo 9–15, paitsi kesätauon aikana. Kelan, Verohallinnon ja kunnan lomakkeet sekä neuvonta.

arkisin klo 8–16.15 p. 0440 594 712 tai 050 542 4038. Kiinteistötoimen ja vesihuollon päivystys muina aikoina p. 0440 590 182.

Säkylän pääkirjasto on avoinna ma–ke klo 12–19, to klo 10–15 Köyliön kirjasto on ja pe klo 10–17. Lehtilukusali aukeaa avoinna 1.6. alkaen ma, to klo 13–19, ma–ke klo 10, käynti yläovesta. Kirjasto ti, ke ja pe sekä 18.6. ja 23.6. klo 10–15. on suljettu viikot 27–29. Katso myös Suljettu viikot 28–30. www.satakirjastot.fi.

z Tapio Yli-Karro ja Teemu Huhta ovat tyytyväisiä Taitotalon monipuoliseen välineistöön. Uusissa tiloissa on helppoa ja turvallista työskennellä. Taustalla Elmeri Eskola ja Saku Tiukka.

TOIMIVA JA TURVALLINEN

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN

Niin oppilaat, opettajat kuin aikuisopiskelijatkin ovat odottaneet innolla Taitotalon remontin valmistumista. Ensimmäiset käyttökuukaudet ovat osoittaneet, että talossa voi tehdä oikeastaan ihan mitä vain.

Taitotalossa voi tehdä mitä vain 33

T 6

aitotalossa päästiin tositoimiin helmikuussa, kun koulukeskuksen oppilaat pukivat päälleen työtakit ja alkoivat tehdä metallitöitä. Alakerran aikuisopiston tiloissa talo korkattiin puukko- ja puutyö- ja entisöintikursseilla. Seitsemäsluokkalaiset Johanna Touronen ja Joakim Valli (kuva lehden kannessa) kehuvat uusia tiloja hyviksi. Metal-

lisen naulakon valmistuksessa on harjoiteltu materiaaliin tutustumista, hitsausta ja pinnoitusta – nyt töihin voidaan tehdä myös muovipinnoite uppopäällyslaitteella. Molempien mielestä teknisen työn tunnit ovat kivoja, koska silloin saa tehdä kaikkea mielenkiintoista. Johanna on vuosiluokkansa ainoa tyttö teknisissä töissä. Hän tykkää mieluummin hitsata kuin ommella koneella. Joakim valitsi teknisen työn myös valinnaisaineeksi ensi vuodeksi.

Koulukeskuksen rehtori Tapio Yli-Karro ja teknisen työn opettaja Teemu Huhta ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin. – Tämä on toimiva ja turvallinen. Valaistus ja ilmanvaihto ovat hyvät, kalusteissa on säädettävä korkeus, tilat on helppo pitää puhtaina ja pölynpoisto on hallinnassa, luettelee Tapio uudistuksia. – Tässä pitää itsekin opetella kaikki koneet ja laitteet. Puutyöpuolelle emme ole vielä ehtineet oppilaiden kanssa, Teemu kertoo. Teemu jatkaa, että nyt opetuksessa voi toteuttaa monipuolisesti erilaisia tekniikoita. Teknologialuokassa on muun muassa muovintyöstövälineet, tietokoneohjattu CNC-jyrsin ja lasertyöstöyksikkö. – Jatkossa voimme pitää siellä esimerkiksi tietoja viestintätekniikan tunteja. Voimme silloin yhdistää vaikkapa vektoripiirtämisen ja ohjelmoinnin, kun laserleikkuri on samassa tilassa, Teemu miettii. Uudet tilat ovat innostaneet nuoria teknisten töiden opiskeluun valinnaisaineena. Lyhyempiä teknologiakursseja saatetaan järjestää myös lukiolaisille. – On mukavaa, että kädentaidot ovat suosiossa, Tapio sanoo. Ensi syksynä koulukeskuksen oppilasmäärä kasvaa noin 80:lla Lallin koulun yläkoululaisella. Opetustilat käyvät niukoiksi, joten Taitotalon teknologialuokkaa saatetaan tarvita myös muiden aineiden opetukseen.

Terveyskeskuspäivystys on Säkylän pääterveysasemalla, Välskärintie 5. Ajanvaraus p. (02) 832 9255. Tiedot päivystysajoista verkosta www.sakyla.fi.

Kepolan terveysasema, Köyliöntie 14, ottaa vastaan pääasiassa ajanvarauksella. Vastaanotto ja ajanvaraus p. (02) 832 9201. Tiedot päivystys- ja vastaanottoajoista www.sakyla.fi.

Muina aikoina päivystävät

Loimaan aluesairaala, päivystyspoliklinikan p. (02) 314 3793 sekä Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystysyksikkö Porissa, p. (02) 627 6868.

Terveyskeskuksen sairaalan numero on (02) 832 31

9221. Vierailuaika on klo 12– 19. Potilaiden numero on (02) 832 9279

Yleinen hätänumero on 112. Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävä pelastusviranomainen on tavoitettavissa numerosta 044 701 7353.

Oletko KÄDENTAITAJA?

TAPIO YLI-KARRO Kun opiskelin käsityönopettajaksi, tein ensimmäiseen kotiimme kaikki huonekalut. Olen rakentanut tai remontoinut myös muutaman omakotitalon. Nyt ei ole suunnitteilla isompia projekteja, mutta uskon tulevilla eläkepäivilläkin puuhaa riittävän. Käsillä tehdessä joutuu pohtimaan asioita. z

{ Pyhäjärviseudun aikuisopistossa on tehty uusissa tiloissa jo verhoilua ja huonekalujen entisöintiä. Päivi Åberg kertoo, että korukurssit jatkuvat syksyllä, ja talon laserleikkuri ja tyhjiömuovainkin pääsevät käyttöön.

Uudet tilat ovat innostaneet nuoria teknisten töiden opiskeluun valinnaisaineena. HATTUJA HUOVUTTAMALLA Pyhäjärviseudun aikuisopiston apulaisrehtori Päivi Åberg kertoo aikuisopiskelijoiden tutustuneen uusiin tiloihin puukko- ja entisöintikursseilla. Niin opettajat kuin oppilaatkin perehtyvät vielä siihen, mitä kaikkea jatkossa voidaan tehdä. Opiskelijat ovat olleet innoissaan esimerkiksi maalaus- ja märkätiloista. Tulityötila lisää työskentelyn turvallisuutta. – Ensi syksynä on luvassa huovutuskurssi, jossa teemme hattuja. Nyt meillä on välineistöä värjäykseen ja erikoiskarstaukseen. Tulemme miettimään myös, miten esimerkiksi CNC-jyrsintää voidaan hyödyntää opetuksessa, Päivi toteaa. Aikuisopiskelijat ovat aktiivisia ja haluavat työskennellä mahdollisimman tehokkaasti. Nyt metallityöpuolella on välillä jouduttu jonottamaan. Koululaistöille mitoitettu hitsauspaikka on myös todettu liian pieneksi aikuisten isoille töille. Päivi muistuttaakin, että tilat ovat ensisijaisesti peruskoulun käytössä. Aikuisopiston kurssit ovat suosittuja, ja opiskelijoiden ikähaitari on tänä vuonna ollut kolmesta vuodesta 91 vuoteen. – Ensi syksynä kannattaa katsoa tarkoin kurssiohjelmaa ja tarttua myös viikonlopun kestäviin lyhytkurssei{ Taitotalossa on CNC-jyrsin ja lasertyöstölaitteet. hin. Uudet tilat ovat esteettömät, Päivi vinkkaa. ¢

TEEMU HUHTA Olen kädentaitaja ja päätin jo yläasteella, että minusta tulee teknisen työn opettaja. Vapaa-ajalla harrastan rakennustöitä. Olisi hienoa, jos olisi aikaa tehdä lapsille kaikkea kivaa ihan leluista lähtien. Käsillä tekemisessä on mukavaa suunnittelu ja lopputulos, itse tekeminen on rentouttavaa. z

PÄIVI ÅBERG Olen ihan pienestä lähtien tehnyt nukeille ja itselleni vaatteita. Vanhemmat kannustivat tekemiseen. Olen myös opiskellut laaja-alaisesti kädentaitoja. Parasta on se, että pystyy luomaan jotain uutta, suunnittelemaan ja soveltamaan eri tekniikoita. Haluaisin vielä oppia tekemään puu- ja metallitöitä ja tehdä kankaankudonnassa uusia aluevaltauksia. z

3 PARASTA Säkylässä

1 2 3

LUONTO. Säkylä elää luonnosta, ihan konkreettisesti. Ja minä tykkään liikkua luonnon helmassa. YHTEISÖLLISYYS. Kylät ovat vahvoja, osaamme puhaltaa yhteen hiileen. VAAKUNA. Köyliöläisille oli todella tärkeää, että uudessa kunnassa säilyi vanha Köyliön historiallinen vaakuna.

x Hannu Rantala alkoi puhua ensimmäisten joukossa kymmenisen vuotta sitten, että Köyliön olisi hyvä yhdistyä Säkylän kanssa.

KUNNOSTA ON HUOLEHDITTAVA Vapaapalokunta on ehkä rakkain Rantalan harrastuksista. Vanhassa Säkylässä on yksi vapaapalokunta ja kaksi laitospalokuntaa. Köyliössä taas on neljä vapaapalokuntaa. Vuorenmaan vapaapalokunnassa on parikymmentä aktiivia palomiestä ja nuoriso-osastossa toimii kolme eri ikäryhmää, uusimpana kokoonpanona 5–9-vuotiaiden Kipinä-naperoryhmä. – Tässä on pysyttävä hyvässä fyysisessä kunnossa. Minulla on savusukeltajan pätevyys, ja joudun joka vuosi suorittamaan rankat testit. Uusimman kuntotestin vaatimukset kyllä tiputtavat minut ja monet muut vapaapalokuntalaiset pois savusukellustehtävistä. Tämän takia Rantala harrastaa kaikkea mahdollista liikuntaa. Palokuntalaisilla on oma tehojumppa joka perjantai. Lisäksi Rantala käy salilla, lenkkeilee, hiihtää, luistelee, pyöräilee, ui ja käy tanssimassa.

YHDESSÄ OLEMME VAHVEMPIA

Minussa virtaa Lallin veri TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN

Hannu Rantalan suku on asunut satoja vuosia Köyliön ja Säkylän alueella. Rantala uskookin, että hänessä virtaa Lallin veri. Mies ei kyllä muistuta kuuluisaa surmamiestä, sillä viimeksi marraskuussa hän pelasti ihmisen hengen.

K 8

unnanvaltuutettu Hannu Rantala, 54, hyppää palomiehen housuihin. Lahkeensuissa odottavat valmiina saappaat, sillä pukeutumisen pitää käydä parissa minuutissa. Mies on tehnyt tämän satoja kertoja, onhan hän ollut mukana vapaapalokunnassa jo viidellä vuosikymmenellä. Nyt Rantala on Vuorenmaan vapaapalokunnan varapäällikkö.

Hannu Rantala alkoi puhua ensimmäisten joukossa kymmenisen vuotta sitten, että Köyliön olisi hyvä yhdistyä Säkylän kanssa. – Kaksi pientä kuntaa rinnakkain. Eihän siinä ollut taloudellisesti mitään järkeä. Nyt olemme saaneet purettua uuden kunnan johtoporrasta ja yksinkertaistettua organisaatiota, hän sanoo. Rantala johti ryhmää, joka vastasi paikkajaosta uudessa luottamushenkilöorganisaatiossa. – Jonkunlainen diplomaattihan siinä piti olla. Minä tulen kaikkien kanssa hyvin juttuun, ehkä minut siksikin valittiin siihen tehtävään. Uudessa valtuustossa on myös jännitteitä. Kaiken kaikkiaan Rantala kuitenkin arvioi, että yhteistyö poliittisten päättäjien kesken on lähtenyt hyvin käyntiin. Vaikka erimielisyyksiäkin on ollut, on päätökset aina pystytty tekemään keskustelemalla. – Itse johdan 22-jäsenistä keskustan valtuustoryhmää, ja yhdellä mielipiteellä olemme aina kokouksista kotiin lähteneet. Toki meillä on kaksi erilaista päätöksentekokulttuuria, joita nyt yritämme sovitella yhteen. Myös Keskusta puolueena on ollut hiukan erilainen Säkylässä ja Köyliössä. Rantala on itse jo seitsemättä kautta luottamustoimissa. – Halusin vaikuttaa kotikuntani asioihin ja ajattelin, että valtuustossa se parhaiten onnistuisi. Suvun perintönäkin tämä homma on kulkenut, koska pappani ja myös hänen isänsä ovat vaikuttaneet aikanaan Köyliön valtuustossa.

– Onhan tässä nähnyt paljon, kaiken syntymästä kuolemaan. Saavumme usein kolaripaikoille ensimmäisinä. Marraskuussa satuin olemaan tanssimassa vapaaaikanani, kun eräs mies sai sydänkohtauksen ja romahti tanssilattialle. Aloitin heti elvytyksen ja jatkoin sitä, kun- KUNTA KAIPAA LISÄÄ LAPSIA nes ensivasteyksikkö ja ambulanssi saapuivat paikalle. Rantala toteaa, että Köyliö ja Säkylä ovat rakenteeltaan Tuntuihan se hyvältä, että pystyin pelastamaan ihmisen erilaisia. Säkylässä on tiivis keskus, mutta Köyliö on todellakin kylien Köyliö, jonka palvelut on hajautettu. hengen.

{ Rasmus Paavolan kauko-ohjattavalla, 4K-kameralla varustetulla ilmakuvauskopterilla voi kuvata sekä sisällä että ulkona.

ILMAKUVASSA kaikki näyttää hyvältä 36

{ Hannu Rantala on innokas vapaapalokuntalainen. Tänä vuonna hälytyksiä on ollut tavallista enemmän eli keskimäärin yksi viikossa.

En osaa olla paikoillani ja lähden mielelläni mukaan kaikkeen. – Huoltosuhde on Säkylässä todella vääristynyt. Kun minä aloitin koulun, meitä oli kuutisenkymmentä minun ikäluokassani. Kun nuorin tyttäreni aloitti koulun, ekaluokkalaisia oli reilu parikymmentä. Ja tuostakin on syntyvyys vain laskenut. Rantala jäi leskeksi ja kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi vuosia sitten. Sittemmin hän löysi uuden puolison, ja uudesta liitosta hänellä on 11-vuotias tytär. Vanhemmat lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa opiskelemaan. – Tuntuisi todella oudolta, jollei kotona olisi enää lapsia.

LEIPÄTYÖKSI JUNAN OVIA Rantala on ollut vuosia teknisen lautakunnan puheenjohtajana, ja samassa pestissä hän jatkaa myös nyt. – Se on niin tuttua hommaa minulle. Tarjottiin muitakin pestejä, mutta tämä tuntui kotoisalta. Päivätyökseen Rantala on ollut jo 30 vuotta Huittisissa PMC Polarteknikillä, nyt tuotannon suunnittelijana ja ostajana. – Tekusta valmistuttuani pääsin tuonne hommiin ja hyvin olen viihtynyt. Ei ole ollut mitään tarvetta vaihtaa työpaikkaa, varsinkin kun firmalla on mennyt aina hyvin. PMC Polarteknik valmistaa Huittisten yksikössä luotijunien ovikoneistoja, ovia, väliseiniä ja pneumatiikkatuotteita. Lähes koko tuotanto menee vientiin Eurooppaan.

KASVANUT SOKERIJUURIKASPELLOLLA Rantala on rauhallisen oloinen mies. Tuntuukin ihmeelliseltä, että hän ehtii niin paljon. – Olen duracell-pupu. En osaa olla paikoillani ja lähden mielelläni mukaan kaikkeen. Jossakin kumman välissä tämä mies ennättää myös viljellä veljensä kanssa kotitilalla sokerijuurikasta. – Olen kasvanut sokerijuurikaspellolla, sillä työurani alkoi yli 40 vuotta sitten kesätöinä eri tilojen juurikaspeltoja perkaillen. Säkylä elää luonnostaan. Meillä on täällä varmasti Satakunnan elävin elintarviketeollisuus. On sekä alkutuotantoa että jalostusta. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten maatalouden tukien ja tuotteiden hinnan pieneneminen vaikuttaa viljelijöiden tulotasoon ja sitä kautta kunnan talouteen, hän sanoo. ¢

TEKSTI ANNIKA KUJANPÄÄ KUVAT RASMUS PAAVOLA

16-vuotias lukiolainen ja yrittäjä Rasmus Paavola näkee kotikuntansa eri tavalla kuin muut: lintuperspektiivistä. MITEN SINUSTA TULI ILMAKUVAAJA? Kun perheemme asui Kiinassa, ostin pieniä, kaukoohjattavia helikoptereita, jotka harvoin pysyivät kauan ehjinä. Lennätystaidot kehittyivät siinä pikkuhiljaa. Videoiden kuvaaminen ja editoiminen ovat kiehtoneet minua jo ensimmäisestä tietokoneestani lähtien. Kun sitten älysin, että voin yhdistää nämä harrastukset, asia alkoi todella kiinnostaa minua.

MITEN PERUSTIT YRITYKSEN? Kun olimme palanneet Suomeen, päätin tarjota ilmakuvausta kiinteistönvälittäjille. Aloitin tekemällä töitä ilmaiseksi koulun työelämään tutustumisviikolla. Selvitin viime vuoden kevään aikana ilmakuvauksen liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, ja viime kesänä perustin toiminimen, jotta pystyn laskuttamaan työt asiakkailta. Kiinteistöesittelyjen lisäksi ilmakuvia voi käyttää kartoitukseen, kuntotarkastukseen sekä teollisuuden ja maatalouden eri tarpeisiin. Myös tapahtumien kuvaaminen onnistuu. Sään on kuitenkin oltava sopiva, eikä kopterilla saa lentää 150 metriä ylemmäs.

Olen kuvannut Säkylän ja lähikuntien lisäksi esimerkiksi Turun saaristossa. Tykkään kuvata auringonlaskuja saaristossa, kun taivaan värit vaihtuvat kaiken aikaa. Kaikki paikat näyttävät lintuperspektiivistä hyviltä. Pyhäjärvi tekee Säkylästä toki ainutlaatuisen.

AIOTKO JATKAA YRITTÄJÄNÄ? Täysipäiväinen yrittäjyys voi olla mahdollista lukion jälkeen, jos liikeidea kantaa. Tekniikka kehittyy niin nopeasti, että tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Uskon kuitenkin vahvasti virtuaalitodellisuuden olevan seuraava iso juttu, joten sitä kohti Finndronekin tähtää. ¢

MISTÄ OLET SAANUT KANNUSTUSTA? Molemmat vanhempani ovat olleet yrittäjiä, joten heiltä on tullut paljon apua ja tukea Finndrone-yritykseni perustamiseen. Myös netistä saa hyviä vinkkejä esimerkiksi yrityssuomi.ﬁ-sivustolta. Olin mukana viime keväänä nuorille tarkoitetussa Yrittäjyysenergiahankkeessa, jonka liikeideakilpailun voitin.

ONKO NUORI IKÄ OLLUT ESTE? Välillä on vaikeaa päästä kuvauspaikoille ilman ajokorttia. Näin nuorena on myös pystyttävä hoitamaan asiat todella hyvin, jotta saavuttaa uskottavuuden asiakkaiden silmissä. Moni on ihmetellyt, miten olen aloittanut oman yritykseni jo näin nuorena, mutta työhöni on oltu hyvinkin tyytyväisiä.

MIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA? Kaikki kuvauskeikat ovat erilaisia. Työssä tulee eteen jatkuvasti uusia asioita ja haasteita, joista voi oppia.

{ Tältä näyttää keskellä Pyhäjärveä kelluva ponttoonisauna yläilmoista kuvattuna. Lisää Rasmuksen ottamia kuvia ja kuvaamia videoita löytyy osoitteesta www.finndrone.fi.

Säkylän 3 KAUNEINTA lintuperspektiivistä

1 2 3

Pyhäjärvi ja sen saaret. Säkylän kirkko. Säkyläläiset yritykset.

Säkylän päivähoitopaikkoja voi hakea ympäri vuoden, mutta varsinainen hakuaika on keväällä. Hakemuslomakkeita kunnanvirastolta, päiväkodeista ja kunnan verkkosivuilta www.sakyla.fi.

38 Säkylän terveysaseman yhteydessä toimivat perhesuunnitteluneuvola, äitiysneuvola ja lastenneuvola.

Lapsiperheiden kotipalvelun tai muun ennaltaehkäisevän tuen tarpeessa olevat perheet voivat ottaa yhteyttä Säkylän perhepalveluihin, p. 044 2807 215 tai perhepalvelut@sakyla.ﬁ

Sosiaalityöntekijät tavoittaa ma–to klo 9.30–10.15. Kiireellisissä asioissa virka-aikaisen päivystyksen tavoittaa kunnan vaihteen kautta (02) 83 281. Muulloin on käytettävissä Porin hätäsosiaalipäivystys numeron 112 kautta.

Säkylän nuorisotyöstä vastaa vapaa-aikasihteeri Lauri Parviainen, p. 044 5171 011. Häneen voi ottaa yhteyttä missä tahansa lasta tai nuorta koskevassa asiassa.

Pastorintiellä peuhataan uusissa tilossa 47

Koko kunnan alueelta on mahdollisuus hakea esimerkiksi päiväkotihoitoon.

{ Iiris Kalliolevo, Kätlin Pojo (oik. ylh.) ja Mikael Vahamäki pääsivät leikkimään välipalan jälkeen.

z Keskustan päiväkodin Pastorintien yksikössä on uudistetut toimivat tilat. Ryhmissä on useita alle 3-vuotiaita lapsia. Kuvassa myös päiväkodin johtaja Annukka Anttila (vas.) ja sivistysjohtaja Päivi Österman (toinen oik.).

Säkylän ikäihmisille

Ikääntyvien neuvosto

on omat nettisivut osoitteessa www.sakylanikanuoret.fi. Sieltä löytyvät ikäihmisten opas, tietoa hyvinvoinnista sekä tapahtumakalenteri.

on kunnan ikäihmisiä edustava elin. Se tekee aloitteita kunnalle ja järjestää toimintaa. Yhteyshenkilö on geronomi Taina Vehmanen, p. 044 732 8120.

44 Vehmasen ohella vanhuspalvelujen koordinaattori Armi Kreivilä, p. (02) 832 8466 tai 044 732 8123 avustaa vanhusten palveluihin liittyvissä asioissa.

Säkylän kotihoidon päivystysnumero on 044 723 8143 ja Köyliön kotihoidon päivystysnumero 050 552 8275. Kotisairaalan päivystysnumero on 044 732 8172.

Terveysneuvontaa saa Säkylän terveyseasemalla ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15 ajanvarauksella, p. (02) 832 9284. Diabetesneuvolan puhelinaika on klo 8–8.30 ja 12–13.30 p. (02) 832 9282

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN

Yhä useamman alle 3-vuotiaan vanhemmat haluavat lapsensa päiväkotiin. Myös vuorohoidon tarve on lisääntynyt. Säkylä kuuntelee vanhempia ja pyrkii tarjoamaan toivotunlaista päivähoitoa.

apset istuvat pöytien ääressä ja syövät karjalanpiirakoita. Muutama unikeko tosin tuhisee edelleen kaappisängyissään. Kun välipala on syöty, lapset ryntäävät leikkimään touhua täynnä. Kun loputkin unihiekat rapisevat silmistä, on aika aloittaa iltapäivän leikit. Olemme Keskustan päiväkodin Pastorintien yksikössä, ylätalossa, joka on hiljattain remontoitu ryhmiksistä päiväkodin osastoiksi. Päiväkoti sai laajennusosaan uuden, tilavan kuraeteisen. Samalla talo sai uuden huippuluokan ilmastoinnin, ja tilaratkaisuja muutettiin suuremman lapsimäärän tarpeita vastaaviksi. Leikkipihalle lisättiin valaistusta ja kasvillisuutta karsittiin. – Saimme osallistua tilojen suunnitteluun tarpeita vastaaviksi alusta loppuun saakka. Henkilökunta sai päättää muun muassa tilojen värit niin seinissä kuin verhoissakin, kertoo päiväkodin johtaja Annukka Anttila. Säkylän päiväkoteja on remontoitu viime vuosina kovasti. Onnimannin päiväkoti on siirtynyt remontoituihin tiloihin vanhalle Karhusuon koululle. Sinne siirtyi myös Nalle-ryhmä, jossa on hoidossa myös lapsia, jotka tarvitsevat erityistä hoitoa ja kasvatusta. Huovinrinteen päiväkodissa aloitti viime elokuussa eskariryhmä remontoiduissa tiloissa läheisessä rivitalossa.

YHTEISTYÖSSÄ LASTEN PARHAAKSI Päivähoito organisoitui uudelleen viime vuonna. Perhepäivähoitajat toimivat nyt päiväkodin johtajien eli aluejohtajien alaisuudessa. – Tästä hyötyvät sekä lapset että hoitajat. Yhteistyö eri päivähoitomuotojen välillä lisääntyi entisestään, ja perhepäivähoitajat saivat tällä tavalla paremmin työyhteisön tuen taakseen, kertoo sivistysjohtaja Päivi Österman. Uuden Säkylän alueella on tarjolla monipuolisesti eri päivähoitomuotoja. – Odotammekin vähän jännittyneinä päivähoitohakemuksia ja vanhempien valintoja siitä, mihin päivähoitomuotoon he lapsensa ensi syksynä haluaisivat. Koko kunnan alueelta on mahdollisuus hakea esimerkiksi päiväkotihoitoon, Österman kertoo.

PÄIVÄKOTIPAIKKOJA ON TOIVOTTU Pastorintien yksikössä on kaksi ryhmää, vuorohoitoa tarjoava Kastehelmi ja päiväryhmä Leppis. Molemmissa on hoidossa 1–5-vuotiaita lapsia. – Vanhemmat ovat toivoneet päiväkotipaikkojen lisäämistä. Toisaalta meidän on ollut hankala rekrytoida uusia perhepäivähoitajia. Siksi on ollut luontevaa lisätä myös alle 3-vuotiaiden päiväkotihoitoa, Österman kertoo. Hänen mukaansa lapsia tuodaan selvästi nuorempina päivähoitoon. Viime vuosina myös vuorohoidon tarve on lisääntynyt. Kastehelmi tarjoaa vuorohoitoa pääsääntöisesti aamulla puoli kuudesta iltakymmeneen vanhempien työvuorojen mukaan. ¢

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

3 x KYLÄMUMMOT JA -VAARIT

KEITÄ KYLÄMUMMOT JA -VAARIT OVAT?

He ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka alkavat käydä säännöllisesti päiväkodeissa auttamassa arjessa ja osallistumassa tapahtumiin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Säkylän yhdistys ja Pois syrjästä -Kaste-hanke kouluttivat viime syksynä kaksi mummoa ja kaksi vaaria, ja nyt he ovat aloittamassa työtään päiväkodeissa. Jos sinullakin on aikaa ja halua toimia lasten kanssa, voit ilmoittautua MLL:n Anu Alasmäelle, p. 0500 834 073. Jos vapaaehtoisia saadaan tarpeeksi, mummot ja vaarit voivat alkaa käydä myös kouluissa. Vanhassa Köyliössä jo onkin koulumuoreja ja -vaareja.

MITÄ HE TEKEVÄT?

MIHIN TÄLLAISTA TARVITAAN?

Kylämummot ja -vaarit ovat läsnä lapsille. Heistä on myös apua päiväkotien henkilökunnalle etenkin retkija tapahtumapäivinä. He voivat opettaa lapsille tietoja ja taitoja oman kiinnostuksensa mukaan. Esimerkiksi eräs luonnon tarkkailusta kiinnostunut vaari on luvannut osallistua päiväkodin kevätretkeen ja ottaa kiikarit mukaan. Yleensä he käyvät samassa päiväkodissa viikon tai parin viikon välein, jotta lapset tulevat tutuiksi.

Mummojen ja vaarien kanssa vietetty aika on lapsille mieluista ja tärkeää, mutta kaikilla ei ole omia isovanhempia lähellä. Sukupolvien välinen vuorovaikutus on hyvä asia jo kulttuuriperinnön siirtämisenkin takia. Vapaaehtoistyön yksi tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä. Lasten kanssa puuhaaminen on monien mummojen ja vaarien mielestä mukavaa. ¢

VASTAAJANA POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN PROJEKTITYÖNTEKIJÄ RONJA KUOKKANEN

LAPSET PUHEEKSI – mitä se on? 49

apset puheeksi on menetelmä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt osana Toimiva lapsi & perhe -hanketta. Kehittämistyötä koordinoi nykyään Suomen Mielenterveysseura. Menetelmää käytetään jo monissa kunnissa, ja nyt sitä ollaan tuomassa myös Säkylään, koska siitä on saatu paljon hyviä kokemuksia, kertoo Pois syrjästä -hankkeen projektityöntekijä Ronja Kuokkanen. Menetelmä on tarkoitettu tukemaan lapsen arkea sekä vanhempien, päiväkodin ja koulun keskinäistä yhteydenpitoa ja madaltamaan kynnystä ryhtyä juttusille lapsen asioista. Lapset puheeksi -keskustelua

voidaan ehdottaa perheelle esimerkiksi neuvolassa, päiväkodissa tai koulussa, mutta vanhemmat voivat pyytää sitä myös itse. Keskustelulla on tietty määrämuoto, joka ohjaa etsimään lapsen vahvuuksia mahdollisten huolenaiheiden ohella. Keskustelu voi olla myös alkusysäys neuvonpitoon, jossa mietitään, miten perheen arki saataisiin rullaamaan paremmin. – Säkylässä on koulutettu suuri joukko lapsiperheiden kanssa tekemisissä olevia menetelmän käyttöön. Keskustelumahdollisuudesta tiedotetaan vanhemmille tarkemmin syksyllä. Keskusteluihin osallistuminen on vapaaehtoista, Ronja kertoo. ¢

JPT Jaskari kehittyy ja keskittyy TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN

JPT Jaskari Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Jaskari on kiireinen mies, jonka aktiivisuus on tarttuvaa. Monipuolisesti palveleva konepaja onkin kasvanut 10 vuodessa alihankintayrityksestä omia tuotteita suunnittelevaksi ja valmistavaksi yritykseksi.

uha-Pekalla oli mielessä yrityksen laajentaminen jo vuonna 2005, kun yritystä vasta perustettiin. Iso askel otettiinkin jo vuoden päästä, kun yritys osti SERCO-tienhoitolaitteiden tuotemerkin ja valmistuksen. – Halusin heti, että meillä on alihankinnan lisäksi omia tuotteita. Näin emme ole niin riippuvaisia suhdanteiden muutoksista. Omien tuotteiden avulla saamme resurssit paremmin ja suunnitellummin käyttöön. Nyt alihankintaa ja omaa tuotantoa on noin puolet ja puolet kaikesta tekemisestä. Työntekijöitä on 23. Kun vuokratyövoima lasketaan mukaan, on työntekijöitä kolmisenkymmentä. – Valmistamme alihankintana monenlaisia teräsrakenteita, koneita, laitteita ja koneiden osia sekä ohutlevy- ja lankatuotteita. Kevyempää metallituotantoa ovat esimerkiksi tulisijojen teräsosat, Juha-Pekka kertoo. Oman tuotannon kivijalkana ovat SERCO-merkkiset tienhoitolaitteet, kuten nestesäiliöt sekä suola- ja hiekkasirottimet, katupesurit ja tielanat.

– Nyt olemme suuntautumassa palo- ja pelastus– Pidän itseänikin edelleen innovatiivisena ja luovapuolen kaluston valmistukseen. Uusin tuoteryhmämme na. Minulta sinkoilee ideoita, ja muut sitten yrittävät fyon siirrettävät palontorjuntakontit. siikan lakien sisällä muuttaa niitä toimiviksi ratkaisuksi. Tällä alalla ei koskaan tule valmista, vaan tuotteita voiERIKOISTUOTTEITA VIENTIIN daan aina kehittää ja parantaa. JPT Jaskarin kasvu on ollut nopeaa. Tuotantotiloja on Säkylä on Juha-Pekan mielestä ihanteellinen paikka laajennettu jo kolme kertaa, viimeksi vuonna 2013. Nyt toimia ja yrittää. Konepaja sijaitsee hyvien liikenneyhtetilaa on 3 500 neliötä. yksien päässä Ristolan teollisuusalueella ja isollakin ka– Kasvukipujakin on ollut, mutta alihankinnat ovat lustolla pääsee helposti perille. Työntekijöitä on löytynyt tukeneet toimintaa. Meillä on ollut onni saada hyviä ihan lähialueelta. Konepajalla työskentelee myös virolaitekijöitä. Nyt päällimmäisenä strategiana on kehittää sia, joiden ammattitaitoon Juha-Pekka on tyytyväinen. prosessitehokkuutta ja lisätä vientiä, Juha-Pekka sanoo. Tienhoitoon tarkoitettuja koneita ja laitteita menee TEHOKAS KOKOONPANOTEHDAS JPT Jaskarissa tehdään pääosin kokoonpanoa. Esivaljo nyt vientiin esimerkiksi Eurooppaan. – Toivomme palokalustosta uutta keihäänkärkeä mistelut ja alkukokoonpano, kuten leikkaus ja särmäys, vientimarkkinoille. Suomen taloudellinen tilanne näyt- on siirretty Euraan Tamminiitty Oy:hyn. JPT Jaskari on tää niin synkältä, ettei täältä ole odotettavissa kasvua. yrityksen osakas. – Täällä teemme hitsauskokoonpanon, pintakäsitViime vuosina, kun alihankintatöiden tilaukset ovat vähentyneet, olemme tehostaneet tuotekehitystämme. telyn sekä loppukokoonpanon ja testauksen. Olemme Tätä työtä tekevät yrityksen omilla kirjoilla olevat suun- kokoonpanotehdas, eikä ole järkevää investoida esimerkiksi alkutuotannon lasereihin ja automaattisahoihin. nittelijat.

KOLUMNI ERIN ROSENDAHL

UUSAVUTTOMUUS? Ei kiitos! 51

{ JPT Jaskarissa valmistetaan SERCO-tienhoitolaitteita. z JPT Jaskarin uusin aluevaltaus on palo- ja pelastuskaluston valmistaminen. Kuvassa Juha-Pekka Jaskari ja Mika Lintunen.

Toivomme palokalustosta uutta keihäänkärkeä vientimarkkinoille. Tavoitteenamme on entisestään selkeyttää prosessia ja saada osat mahdollisimman valmiina, jolloin tuotteen läpimenoaikaa voidaan lyhentää. JPT Jaskarin asiakaslista on vakuuttava. Tie- ja kunnossapitolaitteita menee isoille alan yrityksille, lentokentille ja kaupunkeihin. Myös monissa kiinteistönhuol- { Juha-Pekka Jaskari on nimennyt konepajan omia tuotteita lastensa Vilhon ja Kertun mukaan. toyrityksissä käytetään Jaskarin koneita.

RISTOLANTIE SÄILYI KÖYLIÖSSÄ Kuntaliitos ei Juha-Pekan mukaan ole näkynyt yrittäjän arjessa oikeastaan ollenkaan. – Sain pidettyä osoitteenkin entisenä. Yleissääntöhän oli, että samannimiset kadut muutetaan Köyliössä, mutta Ristolantie oli Säkylässä uusi, lyhyt kuja, joten oli järkevää jättää tiennimi tänne meille. Yrityksille olisi ollut iso menoerä muuttaa yhteystiedot. Juha-Pekka kiittelee, että vanhan Köyliön aikana asiointi sujui hyvin ja joustavasti. Tonttikaupat onnistuivat ja rakennusluvat sai nopeasti. – Minusta Köyliön ja Säkylän Yrittäjät voisivat entisestään lisätä yhteistyötä ja vaikka yhdistyäkin. ¢

3 PARASTA Säkylässä

1 2 3

Köyliön vaakuna. Köyliön historia. Säkyläläiset.

-vuotias tekee makkarakastiketta, 13-vuotias naulaa linnunpönttöä, 14-vuotias kutoo sukkaa ja yhteiskunta miettii, miksi nuoret eivät osaa peruskädentaitoja, kun juuri kukaan ei näytä näitä tekevän ja uusavuttomuus valtaa yhä uusia ikäluokkia. Valtaosa tuntemistanne 12–16-vuotiaista nuorista ei näitä aktiviteetteja harrasta eikä heiltä kovin paljoa näitä taitoja löydykään. Lähipiirini kautta olenkin huomannut, että nuorelta ei vaadita nykyään juuri mitään perusselviytymistaitoja. Ei tarvitse käyttää pyykkikonetta tai viikata vaatteita, eikä kukaan tolvana tässä maailmassa tiskaisi, kun äiti ja isi voivat täyttää tarkoituksensa kullannuppujaan palvellessaan. Ei tarvitse edes omaa huonetta siivota. Miksi turhaan, kun käsillä on niin oivaa palvelusväkeä? Onko ihme, etteivät 13-vuotiaat osaa keittää perunoita, tiskata tai neuloa nappia pehmolelun silmiksi, jos sitä ei ole koskaan heiltä vaadittu? Osasyy on nuorten opettamisen puute. Viidennellä luokalla lapsi valitsee, jatkaako seitsemännelle luokalle saakka tekstiili- vai puukäsitöitä. Nuoren käsitöiden opiskelu saattaa jäädä siihen vaiheeseen, ettei hän osaa edes laittaa lankaa ompelukoneeseen tai sahata suoraa viivaa, ellei hän valitse käsitöitä lukujärjestykseensä pidemmäksi aikaa. Kotitaloudenkaan kanssa ei välttämättä käy hyvin, sillä sen opiskelu aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla, ja ellei sitä valitse valinnaiseksi, ei kodinhoidon ja ruuanlaiton perustaitoja opi kunnolla. Vika ei ole yksin koulussa, sillä nuori kumminkin viettää kotona aikaa yli tuplasti sen mitä oppilaitoksessa. Luulisi lapsen edes osaavan laskostaa paitansa yläasteelle mentäessä, vaikkei sitä vielä osaisikaan ommella kaavojen mukaan. Eikä veden keittäminenkään niin ylivoimainen tehtävä ole, ettei siitä selviytyisi. En ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi polttanut veden pohjaan. Lasta tulee kannustaa kädentaitoihin. Mikä olisi sen mukavampaa kuin että osaisi tehdä gourmet-ruokia ystäville ja perheelle ja ettei tarvitsisi aina ostaa uutta kauluspaitaa, kun vanhasta putoaa nappi? Perinteiset käsityöammatit ovat vähenemässä teollisuuden muuttuessa konekeskeiseksi, mutta se ei ole mikään syy olla osaamatta ompelukoneen, manuaalisen sahan ja ruuvimeisselin käyttöä. Käsityöt ovat jännittäviä. En edes osaa sanoa, monestiko olen pistänyt sormeeni huovuttaessani tai sahannut käteeni pientä haavaa metallisahalla. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis riittää. Hyödyn lisäksi käsitöihin liittyy hupielementti. Musiikin, kuvataiteiden ja kokkisodan kautta ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja samaistuvat toisiinsa. Nauraminen pidentää ikää ja kädentaidot hyödyttävät kaikkia. Tahdommeko me kasvattaa nuorista aikuisia, jotka syövät mikropizzaa tai Mäkkärin ruokia, eivät pese pyykkiä vaan tuovat likaiset housunsa äidille tai ostavat uudet, käyttävät samoja astioita yhä uudestaan pesemättä niitä koskaan ja asuvat lian keskellä? Toivottavasti emme. Toisin sanoen: Äiti, voisitko jo kertoa, miten perunat keitetäänkään? Lupaan olla polttamatta taloa maan tasalle. Luulisin.z Kirjoittaja opiskelee Säkylän seudun lukiossa.

52 Säkylässä voi ruokailla esimerkiksi

Tupalan Hovissa, Jussilantie 1.

Lounasta on tarjolla arkisin klo 11–13.30, kesällä klo 10.30–14 ja kesälauantaisin 11.6. alkaen klo 12–15. www.larsunpidot.fi

Ravintola Myllynkivi

Jossun Grilli, Rantatie 267,

Iso-Vimmassa kuuluu Amicaketjuun. Sisäänkäynti Kivenhakkaajantieltä, lounasaika klo 10.30–13. Myös aamiaista ja kahvia. www.amica.fi

tarjoaa arkisin lounasta noutopöydästä ja iltaisin sekä viikonloppuisin à la carte -ruokia.

Huvila Haapsaaren kesäravintola aukeaa 5.6. Huvilassa on myös majoitusta, p. 050 558 6688. www.huvilahaapsaari.fi

Säkylän sotilaskoti on avoinna Huovinrinteellä joka päivä: ma–to 8.30–20.30, pe 8.30–20 ja viikonloppuisin 15–20. Mainiot munkit. www.sotku.fi

Tainiot ovat iloisia työnarkomaaneja 62

{ Ruokakauppiaiden omassa jääkaapissa ei ole useinkaan mitään syötävää. – Tyttäremme aina kitisevät, että miksei meidän jääkaapissa ole mitään! Onneksi ovat oppineet, että hekin voivat käydä kaupassa, vanhemmat nauravat.

 Jussi Tainio hoitaa usein iltapäivisin paperihommia. Satu viihtyy koko päivän myymälän puolella.

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN

K-supermarketin kauppiaspariskunta Satu ja Jussi Tainio tulevat kaupalle joskus jo aamuyöstä. Työ on niin kivaa, ettei sitä malttaisi jättää. Kotona ruokakauppiaiden jääkaappi ammottaa usein tyhjillään.

ello on puoli neljä aamulla. K-supermarketin varastoon syttyvät valot, ja kauppias Jussi Tainio purkaa tavaroita rullakoista. Satu Tainio hyllyttää kaupan puolella. Puoli viiden aikaan Keskon rekka porhaltaa paikalle ja kuljettaja ihmettelee, milloin kauppiaspariskunta oikein nukkuu. – Kyllähän me nukummekin, mutta olemme aamuvirkkuja. On tosi palkitsevaa tulla töihin aamuvarhain ja laittaa kaikki kuntoon, Tainiot nauravat. Mieluummin he lähtevät töistä ajoissa, kolmen neljän aikoihin. – Vaikka on se lähteminenkin hankalaa. Alkuaikoina varsinkin istuin työpöydän ääressä iltaan asti, kun tuntui, etten malttanut mennä kotiin, ennen kuin kaikki hommat oli tehty, Jussi sanoo.

Satu se alun perin houkutteli miehensä kauppiaaksi. Hän oli itse K-kaupassa töissä ja ajatteli, että olisi kivaa yrittää yhdessä. Tuohon aikaan Jussi oli HK:lla hommissa. Hänet oli helppo pehmittää. Mies meni kauppiasvalmennukseen ja muutaman vuoden päästä he vetivät jo K-kauppaa Eurajoella. Pariskunta pelaa niin saumattomasti yhteen, ettei heille tule edes erimielisyyksiä. – Ei me ikinä riidellä. Kummallakin on omat vastuualueet, Satu kertoo.

TÄRKEÄ NUORTEN TYÖLLISTÄJÄ

Jussi touhuaa yleensä aamupäivän kaupan puolella, ja iltapäivän hän hoitaa laskutusta, tilauksia, sähköposteja ja henkilöstöasioita. K-supermarket on merkittävä työllistäjä, erityisesti uraansa aloittavien nuorten. Kaupan listoilla on 12 työnTÄYDELLISTÄ YHTEISPELIÄ tekijää, mutta kesäksi palkataan kesätyöntekijöitä ja viiTainiot valittiin viime vuonna Säkylän vuoden yrittäjiksi. si Tutustu ja tienaa -nuorta eli alle 18-vuotiasta. Nimitys lämmittää mieltä, koska se tuli toisilta yrittäjiltä. – Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, koska moni – Hymyilin monta päivää valinnan jälkeen. Poskili- tulee tänne esimerkiksi lukion aikana, ja kun he pääsehakset olivat ihan hellinä, Satu nauraa. vät opiskelemaan, he jatkavat matkaa. Monelle työ meilTainiot tulivat K-kauppiaiksi Säkylään kymmenen lä on elämän ensimmäinen oikea työpaikka, Satu kertoo. vuotta sitten. Sitä ennen he olivat pari vuotta kauppi– Se yllätti aloittelevana yrittäjänä, että henkilöstöaina Eurajoella. asiat ovat niin vaikeita. Sitä kantaa myös työntekijöiden

Elävää musiikkia ja grilliruokaa tarjoaa St.Ranta, Rantatie 238. Avoinna ke–to 18–23, pe–la 18–04. Tiedot keikoista Facebookin kautta.

Kristalliranta tarjoaa

Toimintaloman

lounasta sekä majoitusja leirintäpalveluja osoitteessa Säkyläntie 275. Myös karaokeiltoja. www.kristalliranta.fi

alueella on mökkejä, savusauna, kotasauna ja uimalampia. www.toimintaloma.ﬁ. Lisää mökkien vuokraajien yhteystietoja www.sakyla.fi.

60 Kankaanpään kyläyhdistys ylläpitää eräelämyskeskus Kaarnikkaa, jossa on tupa, kota ja sauna, sekä Metsäjärven laavua ja kotaa. Lisätiedot verkosta kankaanpaankyla.net.

Tuiskulan Kotikolo on käsityö- ja lahjatavaratalo sekä tilausravintola, jossa on myös taidenäyttelyitä. Vähäjärventie 15, Tuiskula, p. (02) 554 6139.

Tarinaillat ovat maailmalla suosittuja, ja uskon niiden vetovoimaan.

{ K-supermarket Säkylä on myös tärkeä työllistäjä.

Varsinkin kesällä on myynnissä paljon paikallisia elintarvikkeita: vihanneksia, marjoja ja juureksia. murheita ja kyllähän ne vaikuttavat myös työyhteisöön, Jussi toteaa. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen oli Tainioiden mielestä hieno juttu. – Kauppiashan se parhaiten tietää, miten paikalliset ihmiset asioivat. Me pidensimme lauantaina aukioloa kahdeksaan ja avaamme nyt sunnuntaina jo yhdeltätoista. Yritämme tietysti palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, unohtamatta tietenkään henkilökunnan jaksamista.

SUOSIMME PAIKALLISIA TUOTTAJIA Varastotilaa on uudella liikealueella sijaitsevalla kaupalla hyvin vähän. Se tarkoittaa jatkuvaa rekkarallia pihalla, sillä tavaraa tulee päivittäin lisää – kierto on todella nopea. – Meillä on automaattinen järjestelmä, joka ehdottaa joka päivä, millaisia täydennyksiä keskusvarastolta pitäisi tehdä. Se on nopeuttanut tilausten tekemistä valtavasti, kertoo Satu. Tainiot ottavat valikoimiin hyvin herkästi uusia tuotteita, joita asiakkaat pyytävät. Erityisen mielellään he suosivat paikallisia tuottajia. – Meidän vastuumme lähikauppiaina on myydä paikallisia tuotteita. Varsinkin kesällä on myynnissä paljon paikallisia elintarvikkeita: vihanneksia, marjoja ja juureksia, Jussi kertoo. Säkyläläiset myös arvostavat paikallisia tuotteita. Ne menevät hyvin kaupaksi. – Esimerkiksi Apetitin pakasteet liikkuvat täältä todella nopeasti eteenpäin. Kun kesä ja mökkeilijät saapuvat, valikoimia pitää viilata. Helsinkiläiset kyselevät ihan erilaisia tuotteita kuin säkyläläiset, Satu kertoo. ¢

Säkyläläisten SUOSIKIT

1 2 3

Apetittuotteet. Härkälän vihannekset. Palvelutiskin lämmin lounas.

TARINOITA ja lähiruokaa 63

{ Riikka Palonen on suunnitellut yhdessä paikallisten käsityöläisten kanssa tunnelmallisen Korkea Tammi -ravintolan sisustuksen. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MIKAEL SOININEN

Korkea Tammi on elämys. Vanhaan navettaan kunnostettu, historiaa henkivä ravintola vie vieraansa tarinoiden maailmaan hyvän, itse tehdyn ruuan siivittämänä.

öyliön Yttilässä sijaitseva Korkea Tammi on Riikka Palosen vetämä tilausravintola ja tapahtumapaikka, jossa kuullaan tänä kesänä skotlantilaista kansanmusiikkia ja tarinoita Ylämaan nummien lisäksi kotoisilta toreilta ja turuilta. Myös paikka on tulvillaan historiaa. Riikan äidinpuoleinen suku on asunut Vanhakartanon Brunnilan torpassa toistasataa vuotta. Tilan päärakennuksen vanhin osa saattaa olla peräisin jopa 1600-luvulta. Tunnelmallinen ja mystisen keskiaikahenkinen ravintola on kunnostettu vuonna 1928 rakennettuun navettaan. – Olemme auki vain tapahtumien aikaan ja tilauksesta. Kasvatan jalostuskäyttöön Highland-karjaa. Välillä joudun kieltäytymään esimerkiksi juhlatilauksista, jos on kiireinen vasikoimis- tai rehuntekoaika meneillään. Valitettavasti meille ei voi piipahtaa ilmoittamatta. Riikka on taustaltaan valokuvaaja ja taiteilija. Tämä näkyy ravintolasalin tyylikkäässä sisustuksessa. Hän on maalannut itse paitsi seinät ja lattiat, myös salia koristavat värssyt ja maalaukset. Hänen muukin tuotantonsa on vahvasti sidoksissa kansantaruihin ja luontoon.

TARINAPITOJEN TUNNELMAA Tammen kevät alkoi toukokuussa äitienpäivälounaalla, jota sai syödä kaikessa rauhassa. Pysähtyminen ja nauttiminen onkin yksi Riikan ravintola- ja tapahtumatoiminnan periaatteista. Tammeen kokoonnutaan hyvän musiikin ja ruuan äärelle. Uutta tarjonnassa on 8. heinäkuuta järjestettävä Tarinafestivaali, jossa ovat mukana turkulainen tarinankertoja Anna-Maria Toivonen ja skotlanti-

lainen Claire Hewitt. Molemmat esiintyvät myös Edinburghin festivaaleilla lokakuussa. Riikka kertoo tarinaillassa paikallisia kertomuksia. 19. elokuuta on vuorossa englantilaisen Larkspur-yhtyeen konsertti. – Tarinaillat ovat maailmalla suosittuja, ja uskon niiden vetovoimaan myös Köyliössä. Tarinailtoihin kuuluvat keskiaikaiset pidot, joissa syödään oman tilan ylämaankarjan lihaa ja paikallisten viljelijöiden tuotteita. Tarjolla on esimerkiksi lanttua, sipulia, kaalia, leipäsiä, piiraita, puuroa ja savustettuja muikkuja. Niin keskiaikapidoissa kuin muissakin juhlissa haluan tarjota aitoja makuja. Riikalle on tärkeää, että ruoka laitetaan lähellä tuotetuista raaka-aineista. – Arvostan kotimaista tuotantoa ja tuotteita ja haluan nostaa niitä esiin. Myös juomamme ovat Vakka-Suomen Panimon tuotteita. Korkeassa Tammessa on 54 paikkaa ja kesäisin lisäksi 40 paikkaa terassilla. ¢ Ajankohtaiset lisätiedot: www.korkeatammi.ﬁ

3 PARASTA Säkylässä

1 2 3

Oma vanha talo. Se on sielukas. Köyliönjärven kansallismaisema. Siellä on muutamia todella kauniita näkymiä. Metsäpolku, jota kuljen joka aamu, polku ja metsänväki.

Eenokin frisbeegolfkenttä on hienolla paikalla Pyhäjärven rannassa. Koko radan pituus on 2 400 metriä. Kenttä on kaikille avoin.

Urheilupaikkoja löytyy niin vanhan Säkylän kuin Köyliönkin alueelta. Kepolan koulun monitoimikenttä Monikkari, Säkylän koulukeskuksen piha ja Isosäkylän liikkuntapuisto ovat käytettävissä.

66 Säkylän kunnan

päiväuimakoulut pidetään viikoilla 25 ja 26 hieman eri aikatauluilla kuin ennen. Alaikärajasuositus on 6 vuotta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sakyla.fi.

Euran Pallo järjestää säkyläläisille futiskoulun Iso-Vimman kentällä 13.–15.6. Maksullinen futiskoulu on tarkoitettu 6–12vuotiaille tytöille ja pojille. www.euranpallo.fi

Mies monien hankkeiden ytimestä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MIKAEL SOININEN

Säkylän tekninen johtaja Tarmo Saarinen on oman kylän poikia, jonka mielestä on hienoa saada olla mukana kunnan kehitystyössä. KUKA OLET?

MITÄ ISOJA HANKKEITA

Olen Tarmo Saarinen, Säkylän kunnan tekninen johtaja. Koulutuk- ON TOTEUTETTU VIIME VUOSINA? seltani olen talonrakennustekniikan rakennusinsinööri AMK. Olen Isoja ja toiminnallisesti tärkeitä hankkeita ovat olleet koulukeskotoisin Säkylän ja Köyliön rajamailta. Isäni oli säkyläläinen ja äitini kuksen peruskorjaus ja nyt tuoreena Taitotalon uudistaminen sekä Karhusuon kouluun kunnostettu Onnimannin päiväkoti. köyliöläinen. Olen sisarusparveni nuorimmainen. Yhdyskuntatekniikan puolella iso asia Säkylässä oli uuden liikeMITEN PÄÄDYIT NYKYISEEN TYÖHÖSI? alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä sen jälOlen ollut teknisen johtajan viroissa niin Yläneellä kuin Köyliössä- keen kiertoliittymän suunnittelu ja toteutus. Merkittävä hanke on kin. Sitä ennen olin töissä muun muassa RTP-Rakennus Oy:ssä sekä myös Pyhäjärven rannalla entisen leirintäalueen kaavoittaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksella järjestämässä varuskunta- asuinalueeksi sekä katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen. alueen investointeja ja ylläpitotehtäviä. Säkylän kunnan virkaan tu- Lisäksi esimerkiksi Vuorenmaantien kevyen liikenteen väylän toteutuminen oli monelle kuntalaiselle tärkeä asia. lin vuonna 2011 Pertti Fagerin jäädessä eläkkeelle.

MITÄ TEKNINEN JOHTAJA TEKEE?

MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN?

Tämä on laaja ja mielenkiintoinen työsarka. Talouden suunnittelu ja ohjaaminen on merkittävä osa työtä, ja varsinkin nyt kuntaliitoksen suunnittelussa se oli erityisesti esillä. Kunnanhallituksen alla toimin kaavoittajana ja teknisessä lautakunnassa toimin esittelijänä kokouksissa. Olen kunnan teknisen osaston osastopäällikkö. Toimin teknisen hallinnon, yhdyskuntatekniikan, vesihuoltolaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen tehtäväalueiden vastaavana vetäjänä. Työhöni kuuluu muun muassa talouden suunnittelu ja ylläpitotehtävien järjestäminen kunnan kiinteistöissä ja alueilla sekä vesihuollossa. Myös investointihankkeiden suunnittelun järjestäminen ja ohjaaminen sekä monenlaisten rakennushankkeiden teettäminen kuuluvat toimenkuvaani. Kaavoittajan osuus on noin 20 prosenttia työstäni. Teknisen osaston tehtävissä toimii yhteensä noin 35 henkilöä. Lisäksi rakennushankkeiden ja ylläpitotehtävien parissa työskentelee vuosittain vähintään yhtä paljon eri alojen urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Tälle vuodelle teknisen osaston käyttötalouden budjetti on noin 5 miljoonaa euroa sekä investointiosan budjetti noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kunnassa on taloudellisesti tiukat ajat menossa, ja kaikilla tehtäväalueilla mietitään menojen pienentämistä ja toimintojen kehittämistä. Palvelujen tasossa ja nopeudessa on jouduttu joustamaan, mutta on tärkeää silti pitää vähintään lain edellyttämät ja välttämättömimmät toiminnot riittävällä tasolla. Tulevista asioista kannattaa mainita Porsaanharjun uuden vedenottamon ja vesijohtojen rakentaminen valmiiksi lähivuosina. Hankkeella on tarkoitus muun muassa parantaa veden toimitusvarmuutta kunnan alueella. Kaavoituksen osalta lähitulevaisuudessa esimerkiksi asemakaavoitetaan Kankaanpään kylän ranta-aluetta sekä todennäköisesti laajennetaan ja muutetaan Ristolan teollisuusalueen asemakaavaa.

MITEN ASUT? Asun rintamamiestalossa Säkylän Karhusuolla. Minulla on kolme lasta ja kolme lastenlasta. Kaksi lapsista on jo muuttanut muualle, tytär Raumalle ja vanhempi poika Turkuun.

MITÄ HARRASTAT?

Olen aina pitänyt liikunnasta, mutta olen nivelvaivojen vuoksi joutunut sitä rajoittamaan. Edelleenkin punttisalilla käyminen ja lenkMIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA? keily ovat mielekästä puuhaa. Vanhassa talossa riittää aina kunnosOlen asunut tällä seudulla koko ikäni ja on mielenkiintoista olla ihan tettavaa ja pihatöitä. ¢ ytimessä toteuttamassa kunnan erilaisia hankkeita. Olen tyytyväinen, että olen voinut käydä töissä kotiseuduilla koko työelämäni ajan.

MITEN TYÖSI ON MUUTTUNUT? Monipuoliset atk-ohjelmat ovat muuttaneet paljon työskentelyä. Nykyään yhteydenpito hoidetaan suurelta osin sähköpostilla. Kuntaliitoksen jälkeen olemme alkuvuoden aikana yhtenäistäneet kahden kunnan ja kuntayhtymän toimintatapoja. Samalla on myös pyritty karsimaan tarpeettomia työtapoja ja työvaiheita. Henkilövähennysten takia lähes kaikkien osaston henkilöiden työtehtäviä on laajennettu.

{ Tarmo Saarinen toivottaa kaikki kunnan asukkaat tervetulleiksi asioimaan Säkylän kunnanvirastoon, jossa kunnanvirastojen henkilöstö työskentelee nyt samassa paikassa.

Alueen urheiluseurat järjestävät lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa, kuten pesiskoulun. Tarkemmat tiedot kunnan ja seurojen netti- ja Facebook-sivuilta.

Huovinretki järjestää kesällä pyöräretken sekä maantiellä että maastossa kerran viikossa paitsi heinäkuussa.

Tarkemmat tiedot Huovinretken

Katismaan saaren tiloissa

retkistä saa yhdistyksen Facebook-sivuilta ja Suomen Ladun tapahtumakalenterista.

valmistuu remontti toukokuun puolivälissä, jonka jälkeen siellä on taas tarjolla sauna, uintia ja ravintolapalveluja. www.katismaansaari.fi

patikointi- ja pyöräilytapahtumista sekä

72 Ilo Adventures vuokraa

kanootteja ja kajakkeja aivan Pyhäjärven rannassa sekä antaa opastuksen niiden käyttöön. P. 050 304 3867. Välineitä voi vuokrata myös Katismaan saaressa.

Kalastusretkiä ja -kursseja järjestää tilauksesta Kaiman Kalamatkat, p. 040 548 0725. www.kalakaima.fi

Rauhassa LUONNON KESKELLÄ 75

Olemme alkuvuoden aikana yhtenäistäneet kahden kunnan toimintatapoja.

TEKSTI ANNIKA KUJANPÄÄ KUVAT SIMULOIDEN PERHEALBUMI

Simulan perheen mökkikausi alkaa, kun valko- ja sinivuokot kukkivat. Suvi-iltaisin he nauttivat maisemasta ja katselevat Köyliönjärven yli lentäviä haikaroita.

{ Simuloiden 40-neliöinen mökki on pieni, mutta viihtyisä kesäkoti. 2 400 neliön tontilla on tilaa harrastaa ja oleilla kesäisin.

annan, Harrin ja Liida-tyttären

yhden huoneen ja keittiön kodikas kesämökki sijaitsee Köyliön Tuohiniemessä aivan Köyliönjärven rannalla. – Köyliönjärvi on paikkana todella rauhallinen. Täällä saa olla aivan rauhassa luonnon keskellä. Voi istua terassilla ja nauttia järvimaisemasta, Hanna kuvailee. Perhe asuu Vähä-Säkylässä, mutta viettää kaikki kesät mökillään – paitsi sateisena viime kesänä. He löysivät kesäasuntonsa vajaa kymmenen vuotta sitten paikallislehden myyntiilmoituksen perusteella. Isä Harri oli haaveillut omasta mökistä jo pitempään. – En ottanut ajatusta tosissaan. Mutta kun näin sen ilmoituksen, sanoin Harrille, että jos me joskus mökki ostetaan, niin se on tuo, Hanna muistelee.

OMANLAINEN MÖKKI Vaikka kesäasunto tuntui heti omalta, Simulat ovat remontoineet siitä vielä enemmän mielensä mukaisen. Alkujaan tontille tuli vain sähkö, nyt myös

{ Liida, Hanna ja Harri Simula rentoutuvat parhaiten luonnossa. Heille on tärkeää saada viettää tiivisti aikaa yhdessä.

Köyliönjärvi on paikkana todella rauhallinen. Täällä saa olla aivan rauhassa luonnon keskellä. Voi istua terassilla ja nauttia järvimaisemasta.

vesijohto. Kesäkodin kunnostamisessa on riittänyt tekemistä koko perheelle. – Olemme laajentaneet terassia, maalanneet koko mökin ja laittaneet sen kokonaan uuteen uskoon. Muutimme esimerkiksi avotakan varaavaksi takaksi. Sisustus sisällä ja pihalla on minun käsialaani ja olen myös Harrin apuna remonttihommissa, Hanna kertoo. Harrin kädenjälki näkyy erityisesti ulkorakennuksissa. Pihaa koristavat myös kukkaistutukset ja vehreä nurmialue. Perhe rentoutuu soutelemalla järvellä, pelaamalla sulkapalloa, lenkkeilemällä koiran kanssa ja marjastamalla läheisellä vadelmapaikalla. Iltaisin he pelaavat korttia.

YHDESSÄOLOA LÄPI KESÄN Mökin yhteydessä on puusauna, jossa Simulat kylpevät joka ilta. Aivan vesirajan tuntumassa sijaitsee paikan erikoisuus – vuonna 1963 rakennettu savusauna. Sen pehmeistä löylyistä pääsevät nauttimaan kerran kesässä myös perheen sukulaiset. Mökki on ollut Simuloille monivuotinen projekti, jota he aikovat jatkaa tulevinakin kesinä. Mökkeily on heille yhdistelmä tiivistä yhdessäoloa, ihanaa olemista ja työleiriä. – Tämän kesän tavoitteenamme on opetella kalastamista ja käydä kalassa. Tykkäämme savustaa kalaa, mutta vielä se ei ole ollut itse pyydystettyä. Kalastaminen on hyvä syy viettää aikaa järvellä, Hanna vinkkaa. ¢

{ Kesämökin yhteydessä on erillinen savusauna aivan vesirajassa. Perhe nauttii sen pehmeän lämpimistä löylyistä muutaman kerran kesässä.

3 SYYTÄ mökkeillä

1 2 3

Savusauna. Soutuvene. Savukala.

Kaikki tämän lehden tapahtumaja aukiolotiedot perustuvat huhtikuun tilanteeseen. Ajantasaisia ja laajempia tietoja löytyy esimerkiksi kunnan verkkosivuilta www.sakyla.fi sekä paikallislehdestä.

77 Järjestöt ilmoittavat toiminnastaan ja tapahtumistaan Alasatakunta-lehden Järjestötoimintaapalstalla sekä omilla netti- ja Facebook-sivuillaan.

Säkylän talvi- ja jatkosotamuseossa

Säkylän kotiseutumuseo on

Korvenkylän Alinen mylly,

Pihlavan saareen mentäessä oikealla. Avoinna kesä–heinäkuussa ma klo 12–15 sekä sopimuksen mukaan. Sini Rekola p. (02) 832 8446.

Korventie 89, on toimintakuntoinen vesimylly. Avoinna kesä–heinäkuussa ti klo 12–15 sekä sopimuksen mukaan. Kysy Sini Rekolalta.

avataan 21.6. uusi näyttely, Panssarintorjunta- ja pioneeritoiminta talvi- ja jatkosodassa. www.sakylantalvijajatkosotamuseo.fi

TAPAHTUMAT KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT JA DREAMSTIME.

Kuhinoilta KÖYLIÖPÄIVILLE 89

{ Sanni ja Arttu Wiskari huolehtivat osaltaan tunnelmasta Kuhinoiden 25-vuotispirskeissä.

Kuhinat jo 25. kerran Säkylän perinteinen kesänaloitus, Kaislikossa kuhisee -tapahtuma, viettää 25-vuotisjuhliaan markkinahumun, perinteisen kulkueen ja musiikkiohjelman merkeissä.

simakua tapahtumaan saadaan jo torstain Kuhinatorilla 16.6. Perjantaiaamuna 17.6. kauppiaat pystyttävät kojunsa Rantatien varrelle, ja Rantapuistoon rakennetaan ravintolat ja esiintymisareena. Ohjelma käynnistyy klo 17, kun Riesa-Pelle esiintyy lapsille. Klo 18 seuraa virallinen osuus: Säkylän Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola avaa tapahtuman ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäky-

nen pitää puheen. Säkylän järjestöt ja muut toimijat esittäytyvät Kuhinakulkueessa. Illan musiikkiohjelmasta vastaavat Arttu Wiskari klo 20 ja Sanni klo 21.30. Klo 23 soittaa Black Dreams, jonka laulusolisti on Lallin koulun rehtori Juha Kraapo. Puoliltaöin on vielä Laululintusen Karaoke. Säkylän Yrittäjät ry toteuttaa tapahtuman yhdessä Tori- ja Markkinakaupan keskuksen kanssa. ¢

SUVI-ILTANA soi

Onko tämä JOPO sinun?

äkylän seurakunta järjestää kesä-heinäkuussa tiistaisin klo 18 eri toimipisteissään Suvi-ilta soi -tapahtumia. Esimerkiksi 14.6. Säkylän kirkossa kanttori Mikko Pelkonen ja seurakunnan gospelkuoro musisoivat teemalla Läpi elämän – lauluja ihmisestä. Konsertin tuotto menee diakoniatyön hyväksi. 5.7. on vuorossa Eino Leinoa sanoin ja sävelin Köyliön kirkossa. Urkuhetket järjestetään vuoroviikoin Säkylän ja Köyliön kirkoissa kesä-heinäkuun torstaisin klo 12. Esimerkiksi 16.6. kanttori Juha Junnila soittaa Köyliön kirkossa. Juhannusaaton ehtookellojen jälkeen 24.6. klo 18 soi Säkylän kirkon tornista kirkontornisoitto. z

KUVA JAAKKO OJALA

öyliöseura tuo Kuhinoille pe 17.6. Köyliön naisen asut, upeat Köyliist-korut ja painotuoreen Köyliist-sarjan uuden kirjan. Lauantaina 18.6. yleisö pääsee kurkistamaan, mitä kaikkea löytyy Tuiskulan kesäteatterin lavasteiden takaa. Samassa tilaisuudessa verrataan Säkylän ja Köyliön murteita. Tuiskulan Kotikolossa on esillä käsityötaitajien tuotteita ja kaffepannu kuumana. Yttilässä pidetään Köyliö-päivien mölkkykilpailu, ja samalla voi tutustua museokouluun. Tyytyn koululla avautuu Anneli Hillin kesäateljee. Kankaanpään meijerillä puolestaan pidetään kyläiltamat ja julkistetaan Vuoden kylätoimija. Sunnuntain 19.6. ohjelma alkaa messulla Köyliön kirkossa, jonka jälkeen on lounas sekä Köyliö-päivän pääjuhla Kankaanpään meijerillä. Juhlassa julkistetaan Lalli ja Kerttu. Köyliön ystävät tapaavat Eräelämyskeskus Kaarnikassa. Anneli Hillin kesäateljee on avoinna Tyytyn koululla. Köyliö-seura tiedottaa tapahtumista tarkemmin myöhemmin. ¢

LINTU vai KALA?

öyliö-seura järjestää yhteistyössä Köyliönjärven suojeluyhdistyksen ja alueen ympäristöseurojen kanssa Köyliönjärven lintusoudun la 28.5. klo 18–su 29.5. klo 8. Lähtö- ja huoltopaikka on Yttilän Otta. Kilpailussa on kolmen hengen joukkueet. Ensikertalaisille on opastettu rantakiikarointi- ja kuuntelukierros klo 17 alkaen. Ilmoittautumiset: Lassi Kauko, p. 050 5453628 z

äkylän kunnanvirastolla järjestetään Kuhina päivänä, pe 17.6. klo 15–18 kunnan oma 100 syytä asua ja rakentaa Säkylässä -tapahtuma. Viidennen kerran kunniaksi kävijöiden kesken arvotaan uniikki 100 syytä -jopo, johon voi tutustua etukäteen kunnanviraston aulassa sekä Kuhinatorilla to 16.6. Limetinvihreä ajopeli on koristeltu aidoilla Säkylä-logoilla. Tapahtumassa esitellään monipuolisesti Säkylän kunnan palveluja Myös palveluntarjoajia ja yrityksiä on tulossa kertomaan toiminnastaan, niiden joukossa ainakin Esperi Care, paikalliset pankit ja asunnonvälittäjät. ¢

Kivirannan kotimuseo Sydänmaalla, Rannankulmantie 30, on auki sopimuksen mukaan. Pertti Kiviranta, p. (02) 867 4655, 050 3082743.

{ Ristolan kyläyhdistys kuljettaa pyhiinvaeltajat Kirkkokarille Ristellillä.

PYHÄN HENRIKIN jalanjäljillä

uomen katolilaiset järjestävät 17.6. alkaen perinteisen pyhiinvaelluksen, joka päättyy Köyliönjärven Kirkkokarilla pidettävään Pyhän Henrikin muistomessuun su 19.6. klo 13. Vaelluksen kävelyosuus alkaa Yläneeltä la 18.6. www.katolinen.fi Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksestä kerrotaan, että ekumeeninen Pyhän Henrikin pyhiinvaellus päättyy Köyliöön seuraavan kerran todennäköisesti ensi vuonna. Tänä vuonna vaelletaan Turun Maarian kirkolta Ruskon kirkolle 14.6. z

Taidematkailukohde

Räisälä-museo, Köyliöntie 2, esittelee esinein, tekstein ja kuvin luovutetun Karjalan Räisälää sekä kertoo siirtolaisuudesta ja sopeutumisesta. Avoinna sopimuksen mukaan, kirsti.makitalo@raisala.ﬁ.

Pelimannimäki,

Voitoistentie 39, Tuiskula, sopii koko perheelle ja on avoinna sopimuksen mukaan. www.pelimannimaki.com

4 x LIIKUNTATAPAHTUMA 93

SÄKYLÄ TRIATHLON 9.7.

Säkylä triathlonin kilpailukeskus on tänäkin vuonna kunnanviraston rannassa. Kuntoilijoille sopii sprinttimatka, edistyneemmille urheilijoille olympiamatka. Joukkueviestissä yksi ui, toinen pyöräilee ja kolmas juoksee, mikä tietenkin helpottaa suoritusta. Uutuutena on tänä vuonna omia sarjoja lapsille. Esimerkiksi alle 10-vuotiaat uivat 20 metriä, pyöräilevät 300 metriä ja juoksevat 300 metriä. 10–11-vuotiaille on sarja, samoin 12–13-vuotiaille ja 14–15-vuotiaille. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan maantiekilpapyörä. Kisan järjestävät Säkylän kunta, Säkylän Yritys, Säkylän Urheilijat ja Meripelastusseura Pyhäjärven Järvipelastajat yhteistyössä OP Säkylän kanssa. www.sakylatriathlon.ﬁ

SÄKYLÄN I MANSIKKAMARATON 23.7.

Kolme KONSERTTIA

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Säkylän mansikkamaratonin reitit kulkevat Köyliönjärven kansallismaisemassa. Lähtöpaikka on Kepolan koululla, Karjalantie 1. Sarjan voi valita kunnon mukaan: omat kympit hölkkääjille ja kovemmille menijöille, puolimaraton ja tietenkin varsinainen, virallisesti mitattu maraton. 11-, 13ja 15-vuotiaille on omat sarjat, joissa juostaan kolme kilometriä. Maratonin järjestävät Hiisirasti ja Köyliön Lallit yhteistyökumppaneineen. www.sakylanmansikkamaraton.ﬁ

POLKAISE POLULLE 11.8.

lämän aallokossa -konsertti pidetään Säkylän kirkossa su 15.5. klo 15. Jaana Pöllänen, Ville Uusitalo, Johanna Toivanen-Perko ja Johannes Perko esiintyvät. Ohjelma 10 euroa. Kuhinapäivänä pe 17.6. klo 19 esiintyy Säkylän kirkossa Joel Hallikainen kesäillan gospelkonsertissa, jonka teemana on Rakkautta etsimässä. Ohjelma 15 euroa. Su 3.7. klo 15 käynnistyy JärviGospel Säkylän kunnanviraston alapihalla. Kyseessä on koko perheen piknik-konsertti, jossa esiintyvät Tommi Kalenius trio ja EXIT. Lastenpuisto on avoinna jo klo 14 alkaen. z

Suomen Latu tuo elokuussa Säkylään Cube-kiertueensa, jonka tapahtumissa on mahdollista kokeilla maastopyöräilyä ilman omaa pyörää. Kyseessä on yhden illan mittainen ohjattu lajitutustuminen, joka on suunnattu maastopyöräilystä kiinnostuneille aikuisille. Osallistujien käytettävissä on 12 Cube-maastopyörää, ja ohjaajina toimivat Suomen Ladun koulutetut maastopyöräilynohjaajat. Huovinretki kertoo tapahtumasta tarkemmin. Myös www.suomenlatu.ﬁ

KERTUN KIRMAISU 13.8.

Kertun kirmaisu järjestetään elokuussa jo 21. kerran. Naisten kuntoilutapahtuman reitti kulkee Kepolasta Köyliönjärven kansallismaiseman halki Yttilän Ottaan, jossa on sauna lämpimänä.

HISTORIAN havinaa

auman seudun museoviikonloppuna on mahdollista tutustua useaan Säkylän museoon ja muuhun kohteeseen, joihin muulloin pääsee vain sopimuksen mukaan. Päivä on su 19.6. ja suositeltu aukioloaika klo 12–16. Tarkemmat tiedot Alasatakunta-lehdessä kesäkuun alkupuolella. z

Tuiskulan torpparimuseo, Ilmiintie 35, on avoinna kesäsunnuntaisin klo 13–15. Näytelmäviikkojen aikana suljettu. www.tuiskula.info

85 Yttilän museokoulu, Pyhän Henrikintie 348, on avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja antaa Sari Minkovitch, p. 050 344 0518.

KIRJASTO ihan pihalla

ILTATORI kutsuu

orstaina 23.6. on Säkylän torilla myynnissä kirjaston poistokirjoja. Omalla pihallaan kirjasto tempaisee to 30.6, jolloin poistokirjoja saa viidellä eurolla kassillisen. Ohjelmassa on elävää musiikkia Erkka Kallion johdolla klo 10–12. Lapsille on poniajelua, ja Toivo-nalle on luvannut piipahtaa paikalla klo 10 ja 12. Lapset voivat jumpata nallen kanssa. z

äkylän kuuluisa torstaitori vetää varmasti kansaa läheltä ja kaukaa tänäkin kesänä. Tori aukeaa klo 8 kuten ennenkin, mutta uusina iltatoripäivinä se on avoinna klo 18 asti. Kauppiaat voivat halutessaan olla paikalla klo 12:een, jatkaa siitä iltatorille tai tulla paikalle vasta puolilta päivin. Iltatori pidetään kunkin kuukauden ensimmäisenä torstaina. z

KESÄTEATTERISSA tänään

UISKULAN KESÄTEATTERIN näytelmäviikot ajoittuvat heinäkuun alkuun. Pekka Saaristo ohjaa kirjoittamansa näytelmän Silkkikivi, jonka loppuunmyyty ensi-ilta on pe 1.7. Näytelmä kuvaa kahden kulttuurin törmäyksiä kesällä 1945, kun siirtolaiset olivat paenneet sodan jaloista läntiseen Suomeen. Esityksiä on kaikkiaan 15. Katso lisää netistä osoitteesta www.tuiskula.info tai soita p. (02) 554 6370. z

ATISMAAN KESÄTEATTERISSA vietetään 25-vuotisjuhlakesää. Juhlanäytelmä on tutun kirjoittajaparin, Rami Saarijärven ja Ilkka Malmin, uutuusnäytelmä Kutsumattomat vieraat. Mökkielämän kommelluksista kertovan näytelmän ohjaa Anneli Heino. Kantaesitys on su 3.7. klo 14, muut näytökset 4.–8.7. klo 19, 10.7. klo 14 ja 19. Yönäytökset 12.–13.8. klo 21. Tiedustelut ja varaukset numeroista 040 558 1253 ja 050 587 9796. z

{ Vanhojen autojen ja rock-musiikin harrastajat kokoontuvat heinäkuussa.

Taas CRUISAILLAAN! 98

äkylässä cruisaillaan ja Eenokilla rokataan jo kolmannen kerran la 16.7. Tapahtuma alkaa perinteisesti kokoontumisella Säkylän torille, josta entisöityjen amerikanrautojen cruising starttaa klo 16 Köyliön kirkkosaaren suuntaan. Eenokille on varattu useita bändejä: Mr. Milkbox and His Minions Porin seudulta, The Sun Rockets Espanjasta ja Texas Oil pääkaupunkiseudulta. Lapsille on omaa ohjelmaa. Paikalla on myös ruoka- ja tuotemyyntiä. Tapahtuman järjestää Pyhäjärvi Cruisers ry.

JULKINEN TIEDOTE JOKA JAKELUPISTEESEEN

Piipahda KYLÄÄN!

YLÄYHDISTYKSET TEMPAISEVAT Avoimet kylät -päivänä la 11.6. Mukana ovat Vuorenmaa, Yttilä, Tuiskula, Lännen kyläyhdistys ja Räisälä-keskus.

www.avoimetkylät.ﬁ

Pian sitä RAPARPERIPIIRAKKAA taas saa! 99

{ Pirjo Kotiranta kertoo, että kyläyhdistys peruskorjasi Villa Linturin 1990-luvun lopulla yltä päältä vanhoja menetelmiä käyttäen. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN

Kepolan kyläyhdistyksen ylpeyden aihe on kylätalo Villa Linturi. Yhdistys pyörittää viehättävässä vanhassa rakennuksessa suosittua kesäkahvilaa.

illa Linturin sisällä on keväällä jäätävän kylmää. Kepolan kyläyhdistyksen kylätalo on talviteloilla, kosteus ja kylmyys ovat tiivistyneet vanhoihin hirsiseiniin. Päätämme tehdä haastattelun kuistilla, joka iltaisin houkuttelee kylän nuoria tapailemaan toisiaan. Kyläyhdistys osti talon kunnalta viime vuonna 3 000 eurolla ja maalasi sen keltamullalla perinteiseen tapaan. Ihastuttava talo on kesällä Kepolan matkailuvaltti, sillä kyläyhdistys pyörittää talossa kesäkahvilaa. – Täällä kävi viime kesänäkin pari tuhatta ihmistä. Meidän myyntivalttimme ovat Linturin raparperipiirakka ja jäätelötötteröt, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kotiranta. Kyläyhdistys palkkaa toimintaa pyörittämään kolme nuorta, jotka kukin vuorollaan huolehtivat koko kahvilasta, tarjoiluista, myynnistä, matkailijoiden opastuksesta ja siivouksesta. Se on ollut monelle mukava ja mieluisa kesätyö, jossa saa hyvää työkokemusta. – Jokaiselle nuorelle opetamme myös kädestä pitäen suuren salaisuuden eli raparperipiirakan reseptin. Loppukesästä raparperit sitten vaihtuvat muihin marjoihin.

KÄSITÖITÄ JA TAIDETTA Villa Linturi on kyläyhdistyksen ainoa rahasampo, jonka avulla muuta toimintaa voidaan pyörittää. Kyläyhdistys ottaa kahvilaan myyntiin myös paikallisten käsityöläisten töitä. Myynnistä yhdistys ottaa kymmenen prosentin provision. – Mutta meille kyllä kannattaa tarjota käsitöitä, sillä kahvilassa käy paljon matkailijoita. Perinteisesti kahvilassa on ollut myös jonkun taiteilijan näyttely. Keväällä tämän kesän taiteilija ei vielä ollut selvillä. Talo on kuvataiteilija Into Linturin lapsuudenkoti, jonka Linturin suku möi Köyliön kunnalle jo kymmeniä vuosia sitten. Kyläyhdistys vuokrasi talon kunnalta

Kesää vietetään meillä täällä talolla ja omenapuiden katveessa puutarhassa. vuonna 1998 ja peruskorjasi sen EU-rahoituksella yltä päältä vanhoja menetelmiä käyttäen. Mukana oli iso talkooporukka. – Nykyään on vaikea saada talkoolaisia. Meillä on yhdistyksessä seitsemän aktiivia ja oikeastaan teemme keskenämme kaiken. Siksi kyläyhdistyksen toiminta onkin hiljentynyt. Itse olen henkeen ja vereen talkooihminen, Pirjo sanoo.

HERKKUSUITA JONOKSI ASTI Kepolan kesätoiminta pyörii viehättävän talon ympärillä. – Kesää vietetään meillä täällä talolla ja omenapuiden katveessa puutarhassa. Villa Linturi avautuu 5.6. Uskon, että sinä päivänä meillä on oven takana ihmisiä jonoksi asti, Pirjo naurahtaa. Syyskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään perinteisiä Kepolan markkinoita, jolloin Villa Linturin pihaan saapuu torimyyjiä myymään tuotteitaan. ¢

LTATORI YTTILÄN MUSEOKOULULLA joka kesäkuukauden toinen tiistai klo 15–18. Pyhän Henrikintie 348.

UHANNUS YTTILÄN OTTALLA. Yttilän kyläyhdistys järjestää Ottalla perinteisen juhannusjuhlan pe 24.6. Kokko sytytetään klo 23.

IEKKI LEIMAHTAA. Sydänmaan perinteinen tervatapahtuma Löytäneen lammen rannalla, Sydänmaantie 110, käynnistyy sytytysjuhlalla ke 29.6. klo 20. Vanhat menopelit kokoontuvat to 30.6. klo 18, jolloin museorekisteröidyllä ajoneuvolla saapuvat saavat palkaksi kahvin ja pullan. Yhteislaulu raikaa pe 1.7. klo 17, ja tervatanssit pidetään la 2.7. klo 20. Sunnuntaina 3.7. terva tippuu koko päivän. Kioskista saa tänä vuonna myös tervalimonadia.

www.sydanmaa.net

YHÄJOELLA TANSSITAAN. Pyhäjoen perinteiset Suvitanssit pidetään la 23.7. klo 21–02 kyläyhdistyksen Suvisuulilla, Pyhäjoentie 107.

OITOISTEN ELOMARKKINAT. Uuden sadon herkut vaihtavat omistajaa Voitoisten vanhalla koululla su 21.8. klo 12–15. Vihanneksia, käsitöitä, kirpputoritunnelmaa, musiikkia, jäätelöä, lettuja, munkkeja. Lisätiedot esimerkiksi Facebookin kautta.

UORENMAAN TUOTETORI. Vuorenmaan perinteikäs Tuotetori pidetään su 28.8. klo 12–15 Vuorenmaan vanhan koulun pihapiirissä, Huittistentie 80. Lisätiedot esimerkiksi Facebookin kautta.

3 PARASTA Säkylässä

1 2 3

KANSALLISMAISEMA. Köyliönjärven ympäristö on Satakunnan ainoa kansallismaisema. Sitä kannattaa tulla ihailemaan kauempaakin. KÖYLIÖN KIRKKO. Kirkko on juuri remontoitu ja se on mahdottoman upea. YHTEISÖLLISYYS JA TALKOOHENKI. Toivottavasti tämä perinne jatkuu myös uudessa kunnassa.

K Y

EPOLAN MARKKINAT. Villa Linturin pihapiirissä järjestetään Kepolan markkinat 3.9. klo 8–14. TTILÄN SYYSMARKKINAT. Yttilän Museokoulun alueella on myynnissä syksyisiä tuotteita la 10.9. klo 9–13.