Naisjuristit 2 2017 by Naisjuristit ry

Naisjuristit ry JÄSENLEHTI 2/2017

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Naisjuristit ry:n hallituksen

sivu 4

Kokouskutsu sääntömääräiseen

SYYSKOKOUKSEEN

sivu 12

Marianne Saarikko Janson ja Fondian kolme menestyksen teesiä

sivu 10

Visit to Embassy of Italy

sivu 14

SISÄLLYS

Puheenjohtaja Anne Ihalainen anne.ihalainen@naisjuristit.org

Puheenjohtajan puheenvuoro

Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja Sari Summanen sari.summanen@naisjuristit.org Sihteeri Laura Kumpulainen laura.kumpulainen@naisjuristit.org Jäsenlehti Ulrika Nirkkonen ulrika.nirkkonen@naisjuristit.org Viestintä, jäsenrekisteri Katri Ojala katri.ojala@naisjuristit.org

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia Syyskokous ja coctailtilaisuus

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia Presidentti Sauli Niinistö tapasi Naisjuristit ry:n hallituksen 4 Naisjuristit ry:n kysely Lakimiesmessuilla 8 Marianne Saarikko Janson ja Fondian kolme menestyksen teesiä 10 Vieraily Finnkinoon 13 Visit to Embassy of Italy 14 Vierailu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon 16 Vierailu Alexander Tillanderille 19

Tapahtumat, uusjäsenhankinta Merva Hämäläinen merva.hamalainen@naisjuristit.org www.naisjuristit.org

Syksy on alkanut varsin vauhdikkaasti. Osallistuimme tänä vuonna pitkästä aikaa Lakimiesmessuille. Päivä täytti kaikki odotuksemme – ständillämme kävi runsaasti vierailijoita, keskustelu oli vilkasta, saimme lukuisia uusia jäseniä ja keräsimme arvokasta palautetta yhdistyksen toiminnan suunnittelun tueksi. Teimme samalla Naisjuristit ry:n brändiä tunnetummaksi. Lakimiesliiton ylimmän päättävän elimen eli valtuuskunnan lisäksi Naisjuristit ry:n jäseniä on mukana Lakimiesliiton valiokunnissa, jotka toimivat liiton valmistelevina eliminä. Jokaista valiokuntaa johtaa Lakimiesliiton hallituksen jäsen. Uudistuneen valiokuntamenettelyn myötä valiokuntien toimikausi alkoi heinäkuussa. Minulla on ilo ja kunnia olla mukana uudessa tulevaisuusvaliokunnassa, jonka puheenjohtajana toimii Antti Sorjonen. Teemme työtä neljän pääteeman alla: Yleinen Lakimiesliiton toimintaan liittyvä tiedon keruu, innovointi ja ideointi; Lakimiesten ja Lakimiesliiton identiteetti ja imago; Lakimieskoulutuksen ja lakimiesten ammatillisen osaamisen kehittäminen sekä Lakimiesliiton tutkimustoiminta. Alan muuttuessa yhä naisvaltaisemmaksi keskusteluun on noussut esimerkiksi vakiintunut termi lakimies. Kiinnostavia teemoja ja monipuolista ideointia! Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään marraskuussa ja samalla yhdistyksen hallitukseen valitaan uusia jäseniä. Ole rohkeasti yhteydessä allekirjoittaneeseen, mikäli olet kiinnostunut hallitustyöstä ja vaikuttamisesta sitä kautta. Keskustelen mielelläni myös tulevaisuusvaliokunnan työhön liittyvistä teemoista. Syysterveisin, Anne Ihalainen

Muistathan ilmoittaa, mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: info@naisjuristit.org Lehden toimitus: Ulrika Nirkkonen (päätoimittaja), Anne Ihalainen, Merva Hämäläinen, Sari Summanen, Laura Kumpulainen, Katri Ojala Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla ja ilmoittajalla Painopaikka ja taitto: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa / Harri Strandell Lehti on painettu ympäristöystävälliselle 70% PEFC certified ja EU-ympäristömerkki -merkitylle paperille. 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

HALLITUS 2017

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Merva Hämäläinen Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Naisjuristit ry:n hallituksen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Naisjuristit ry:n hallituksen puheenjohtajan Anne Ihalaisen ja hallituksen jäsenet Merva Hämäläisen, Laura Kumpulaisen ja Katri Ojalan Mäntyniemessä 18.5.2017. Tapaamisessa Ihalainen ja hallituksen jäsenet kertoivat Naisjuristit ry:n toiminnasta ja keskustelivat presidentti Niinistön kanssa naisjuristeihin liittyvistä kysymyksistä. Vierailijat olivat kiinnostuneita kuulemaan tasavallan presidentin lakimiesurasta ja presidentin tehtävistä. Presidentti Niinistö kertoi ensin miten hän päätyi lukemaan lakia. Presidentti Niinistön kasvatustieteilijä-veli oli ehdot4

jakoulutukseen, pääjohtaja Jouko Nordellin pyynnöstä Saloraan vai hakisiko virkaa hovioikeudesta. Niinistö toimi runsaan kymmenen vuoden ajan tuomioistuinjuristina Turun hovioikeudessa. Niinistölle tärkeimpiä oppeja hovioikeudessa työs-

kentelyn aikana olivat loogisen ajattelun ja selvän, pitävän ajatteluketjun kehittäminen. Niinistöllä on kokemusta myös asianajotoimesta sekä yritysten hallinnosta. Niinistöllä oli lakiasiaintoimisto vuosina

tanut, että Niinistö hakisi opiskelemaan yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Niinistö opiskeli yhden vuoden yhteiskuntatieteitä, mm. taloustieteitä ja tilastotiedettä. Veli ehdotti vuoden jälkeen, että Niinistön kannattaisi siirtyä opiskelemaan oikeustiedettä. Oikeustieteen opintoihin liittyen Niinistö korosti, että lakikirja oli aakkoset, josta ammennettiin tieto ja jonka jälkeen vasta alkoi juridiikka. Presidentti Niinistö kertoi omasta lakimiesurastaan ja tärkeimmistä opeista työssään. Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1974. Valmistuttuaan hänen oli tehtävä valinta: menisikö pankin johta5

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia 1978-1988 Salossa. Kun Niinistö työskenteli Turun hovioikeudessa, häntä pyydettiin mukaan kunnallispolitiikkaan. Niinistö valittiin Salon kaupunginvaltuustoon vuonna 1977 ja hän toimi kunnallisissa luottamustehtävissä 1990-luvulle. Niinistö lähti paikkakunnan kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleihin ja hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran 1987. Niinistö oli ensimmäinen Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustaja Salosta. Hän toimi Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajana 19942001. Niinistö toimi Paavo Lipposen hallituksessa oikeusministerinä ja pääministerin sijaisena vuonna 1995. Hän toimi valtionvarainministerinä vuosina 19962003 ja hän on Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri. Taloustilanne oli haastava 1990-luvun puolessa välissä: työttömyysaste oli 18 % ja valtion talousarvion lainoitustarve oli lähes kolmannes, menoja piti leikata paljon. Vaikeudet voitettiin, ja Suomi tuli uudelle vuosituhan6

nelle vahvana. Niinistö työskenteli Euroopan Investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa vuosina 2003-2007. Niinistöllä oli Euroopan Investointipankissa vastuualueenaan tutkimuksen ja kehityksen rahoitus sekä rahoitustoimet Pohjoismaissa ja Venäjällä. Hän oli myös puheenjohtajana Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmassa. Niinistö palasi eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa ja sai kaikkien aikojen suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä 2007-2011. Sauli Niinistö on Suomen tasavallan 12. presidentti ja hänen toimikautensa alkoi 1.3.2012. Presidentti Niinistö kertoi, että hänen mielestään presidentin tehtävissä erityisen tärkeää on vastuun ottaminen ja kyky tehdä havaintoja. Hän ei vain seuraa sivusta, vaan hänelle on ominaista tarttua asioihin. 7

Naisjuristien ständi ja edustajat Finlandia-talolla.

Naisjuristit ry:n

kysely Lakimiesmessuilla

Tärkeimmät asiat, joita Naisjuristit ry:n tulisi edistää Kyselyssä vastausvaihtoehtoina olivat yhdistyksen tarkoituksen mukaisesti naisjuristien ammatillinen kehittäminen, tasa-arvon edistäminen ja verkostoituminen. Kaikki vaihtoehdot saivat hyvin tasaisesti kannatusta eikä mikään tehtävistämme noussut selkeästi muita tärkeämmäksi. Myöskään sillä työsken-

telikö vastaaja yksityisellä sektorilla vai julkisella sektorilla, ei ollut merkittävää vaikutusta painotuksiin. Vastaajista kukaan ei käyttänyt annettua mahdollisuutta tuoda esille jokin muu vaihtoehto, mutta suuri osa vastaajista valitsi useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon – valinnan tekeminen osoittautui näin ollen monelle vaikeaksi. Naisjuristit ry:n jäsenten osalta painotus aihealueisiin jakautui täysin tasan eli ammatillisen kehittämisen, tasaarvon edistämisen ja verkostoitumisen painotukset olivat kaikki 33,3 %. Yhteenveto Kysely vahvisti, että Naisjuristit ry:n toiminnan painopistealueet koetaan tärkeiksi ja että eri osa-alueiden painotuksen toivotaan olevan tasapainossa. Kyselyn perusteella yhdistyksen voisi olla hyvä panostaa myös yleisen tunnettuuden lisäämiseen, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Muistathan siis kertoa Naisjuristit ry:n toiminnasta kollegoillesi ja tuttavillesi. Kiitokset kaikille vastanneille ja Naisjuristit ry:n messupisteellä vierailleille mahtavasta päivästä!

Teksti: Katri Ojala

Naisjuristit ry toteutti 6.10.2017 Finlandiatalossa järjestetyillä Lakimiesmessuilla kyselyn yhdistyksen tunnettuudesta juristien keskuudessa. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi sitä, mikä vastaajien mielestä on tärkein asia, jota Naisjuristit ry:n tulisi edistää. Naisjuristien messupisteellä oli kova kuhina, ja kyselyyn osallistui ilahduttavan moni Helsinki Day Spa -lahjakorttiarvonnan innoittamana. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 183 kappaletta. Vastaajien selkeä enemmistö oli 20–30-vuotiaita (43,7 %). Muiden ikäryhmien jakauma oli seuraava: - 21,9 % oli 31–40-vuotiaita, - 14,8 % oli 41–50-vuotiaita, - 12,6 % oli 51–60-vuotiaita ja - 7,1 % oli yli 60-vuotiaita. Enemmistö vastaajista työskenteli julkisella sektorilla (46,4 %), yksityisellä sektorilla 8

työskenteli 20,7 %. Opiskelijoita vastaajista oli 35 % ja eläkeläisiä 2,1 %. Osa opiskelijoista ja eläkeläisistä myös työskenteli. Naisjuristit ry:n jäseniä kyselyyn vastanneista oli noin joka kymmenes (9,3 %). Naisjuristit ry:n tunnettuus Vastaajista, jotka eivät olleet yhdistyksen jäseniä, 34,6 % oli kuullut yhdistyksestä aiemmin. Yhdistyksen tunnettuus oli matalin nuoremmissa ikäluokissa. Nuorimmista vastaajista (20–30-vuotiaat) 18,8 % oli kuullut yhdistyksestä aikaisemmin. Yhdistyksen tunnettuus nousi tasaisesti jokaisessa ikäluokassa siten, että vanhimmassa ikäluokassa jo selkeä enemmistö tunsi yhdistyksen entuudestaan. Yhdistyksestä oli kuullut aiemmin noin 40 % 31–40-vuotiaista, 46 % 41–50-vuotiaista, puolet 51–60-vuotiaista ja 73 % yli 60-vuotiaista.

Sari ja Katri odottavat messuvieraita saapuviksi.

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Lakimiesmessuilla tavoitimme satoja juristeja, mikä antoi mahdollisuuden kertoa yhdistyksen toiminnasta. Lukuisissa kyselyn avoimissa kommenteissa tuotiin esille, että yhdistyksen toimintaa pidettiin hyvin mielenkiintoisena ja tärkeänä. Avoimissa vastauksissa myös kiiteltiin yhdistyksen tapahtumia. Erityisesti opiskelijat olivat kiinnostuneita yhdistyksestä, ja avoimissa vastauksissa toivottiinkin opiskelijajäsenyyden mahdollisuutta. Lisäksi avoimissa vastauksissa toivottiin tapahtumia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Saimme messuilla hienon määrän uusia jäseniä yhdistykseen.

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Marianne Saarikko Janson ja Fondian kolme menestyksen teesiä Teksti: Mari Aulio, Fondia ja Sari Summanen

Naisjuristien kevätkokous Fondialla.

Marianne Saarikko Janson

Naisjuristit Ry:n kevätkokous pidettiin huhtikuussa Lakipalvelutalo Fondian tiloissa Helsingin Lönnrotinkadulla. Kokouksen jälkeen saimme kuulla Fondian menestystarinasta ja perinteisen alan mullistamisesta. Fondian perustaja Marianne Saarikko Janson työskenteli Helsingin yliopistosta valmistuttuaan muutaman vuoden perinteisemmässä asianajotoimistossa. Oma liikeidea ei jättänyt yritteliästä naista kuitenkaan rauhaan. Mielessä jalostunut ajatus näki päivänvalon Fondiana 2004. Saarikko Jansonoli tuolloin vasta alle 30-vuotias juristi. Saarikko Janson kertoi pohtineensa 10

asianajotoimistossa associate-tehtävissä ollessaan, voisiko olla myös muita tapoja ottaa asiakas vastaan kuin perinteinen. Yhdeksi tärkeimmäksi menestykseen johtaneeksi teesikseen Saarikko Janson nostaakin ennakkoluulottomuuden. Keskisuurten yritysten ei usein kannata palkata omaa lakimiestä, kun jatkuvan juridiikan tarve vaihtelee ajallisesti, määrällisesti ja laadullisesti. Syntyi idea lakimiehestä, joka on yhtäältä yrityksen oma ja toisaalta kuitenkin ulkoinen. Siinä missä yrityksen oma lakimies tuntee talon tavat, on ulkoisen asiantuntijan käyttö joustavampaa. Ulkoa on usein myös mahdollisuus saada

korkeampaa asiantuntemusta. Fondia yhdistää molemmat. Fondian asiakas saa käyttöönsä kokonaisen juristitiimin, joka on perillä yrityksen asioista ja jolla on juuri asiakkaan tarvitsema eritysosaaminen. Fondia on muuttanut alan toimintatapoja. Yritys sijoittuu liikeidealtaan yrityksen oman lakimiehen ja liikejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoimiston väliin. Ulkoistettua lakiosastoa käyttävien LDaaS (Legal Department as a Service)-lakiosastoasiakkaiden määrä onkin kivunnut yli kahteensataan. Saarikko Janson kertoo joskus kysyneensä kollegaltaan yhdessä aikaisemmista työpaikoistaan mitä tämä harrastaa. ”Ei täällä kellään ole harrastuksia”, kuului vastaus. Tämä sai hänet mietteliääksi. Saarikko Janson kertoo suhtautuvansa kunnianhimoisesti työhönsä. Mutta se, ettei elämässä olisi mitään muuta, on siitä liian kova hinta, hän jatkaa. Saarikko Janson tekee vertauksen elämästä karkkikauppana, jossa ura on yksi asia, mutta on niin paljon muitakin mielenkiintoisia juttuja. Hän kertoo miettineensä,

siirtyisikö asianajotoimistosta virastoon töihin maltillisempien työaikojen vuoksi, vaikka kunnianhimo suuntautuikin asianajomaailmaan. Sen sijaan hän keksi ajatuksen fantastisesta työpaikasta. Se on toinen hänen menestyksen teeseistään. Fantastisen työpaikan ajatuksena on kunnianhimoinen työ, jossa asiakkaiden odotukset ylitetään, mutta samalla pidetään palkkalistoilla riittävästi väkeä eikä kuormiteta yksittäisiä juristeja. Kuormittavuutta vähentämään on Fondialla käytössä muun muassa työaikapankki. Maine fantastisena työpaikana on myös auttanut siinä, että on saatu palkattua hyviä ihmisiä, Saarikko Janson summaa. - Jokaisen palkattavan henkilön on kovatasoisen ammattilaisen lisäksi oltava hyvä tyyppi. Kolmantena teesinä Saarikko Janson tuo esiin vastuullisuuden. Juristilla on iso vastuu huolehtiessaan oma-aloitteisesti yrityksen lakiasioista ilman että hän on samalla sisällä yrityksessä verrattuna siihen, että juristi hoitaisi asioita asiakkaan antamien toimeksiantojen kautta. 11

merkittävään tilaisuuteen. Lausahdus pitää sisällään paljon: Fondia haluaa pitää työntekijöistään hyvää huolta. Ei siis mikään ihme, että Lakimiesliitto myönsi myös Fondian perustajille Saarikko Jansonille ja tämän puolisolle Mårten Jansonille yrittäjyyspalkinnon Lakimiespäivän yhteydessä lokakuussa 2017: ”Fondia on osoittanut, että lakimiehen työtä voi tehdä vakiintuneista tavoista poikkeavalla tavalla huomioiden samalla työntekijöiden työsuhdeturvan ja työssäjaksamisen. Asianajoalallakin työ voi joustaa elämäntilanteesta riippuen”, kertoi Lakimiesliiton hallituksen varapuheenjohtaja Antti Sorjonen palkinnon luovutuksen yhteydessä.

Kutsu sääntömääräiseen

SYYSKOKOUKSEEN Aika: 23.11.2017 klo 17.15 - 19.30 Paikka: Fondia Osoite: Lönnrotinkatu 5, Helsinki Syyskokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 mukaiset asiat. Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 21.11.2017 osoitteeseen info@naisjuristit.org. Kokouksen jälkeen pidetään coctailtilaisuus, jossa nostamme yhdessä maljan 100-vuotiaalle Suomelle.

Finnkinon tavoitteena on luoda elokuvakäynnistä kokonaisvaltainen elämys tarjoamalla laadukkaiden elokuvien lisäksi paras mahdollinen katselumukavuus sekä monipuoliset oheispalvelut Finnkino Oy toivotti Naisjuristit–yhdistyksen tervetulleeksi 18.1.2017 Finnkino Sellon VIP-saliin. Event manager Saara Porkka kertoi Finnkinosta ja sen tuotteista ja sen jälkeen saimme nähdä Whit Stillmanin ohjaaman hurmaavan Love & Friendship- elokuvan. Se perustuu Jane Austenin kirjeromaaniin Lady Susan, joka on julkaistu suomeksi nimellä Tahto ja toiveet. Mm. Helsingin Sanomat antoi 23.9.2016 elokuvalle 4 tähteä. Helsingin Sanomat kehui arvostelussa erityisesti pääosanesittäjä Kate Beckinsalen roolisuoritusta ja elokuvassa huumorin avulla esitettyä yhteiskuntakritiikkiä. Myös ulkomaisissa lehdissä elokuvaa on kehuttu. Tim Robey antoi The Telegraph lehdessä elokuvalle 5 tähteä ja totesi elokuvasta, että kerrassaan hulvaton ja että Jane Austen ei ole milloinkaan ollut hauskempi. Finnkino Sellon VIP-salissa on 32 paikkaa ja yli 25 jäsentä oli mukana vierailulla. Finnkino tarjosi meille myös leffaeväät. Finnkino Oy on perustettu vuonna 1986. Finnkinolla on Suomessa yhdellätoista paikkakunnalla kaikkiaan 14 elokuvateatteria. Vuonna 2016 teattereissa kävi lähes 6 miljoonaa katsojaa. Finnkino kuuluu elokuvateatteriketju Odeon Cinemas Groupiin, jonka omistaa amerikkalainen elokuvateatteriketju AMC. Finnkino kehittää teatteripalvelujaan jatkuvasti ja sen tavoitteena on luoda elokuvakäynnistä kokonaisval-

tainen elämys tarjoamalla laadukkaiden elokuvien lisäksi paras mahdollinen katselumukavuus sekä monipuoliset oheispalvelut. Se toimii myös elokuvien maahantuojana ja levittäjänä. Finnkino Oy:n toimitusjohtaja on Veronica Lindholm ja sen palveluksessa on noin 360 työntekijää. Finnkinon elokuvateattereissa voi järjestää monenlaisia tapahtumia mm. kokouksia ja seminaareja. Myös oman elokuvanäytöksen voi tilata Finnkino Yritysmyynnistä ja hintaan sisältyy elokuvan lisäksi 20 minuuttia omaa presentaatioaikaa ennen elokuvaa, jolloin voi esimerkiksi esittää yrityksen tervehdyksen tai esityksen ennen elokuvaa. Yritysleffalipuilla voi esimerkiksi palkita henkilöstöä tai muistaa asiakkaita. Finnkino Yritysmyynnin myyntijohtaja on Jukka Pelkonen ja myyntipäällikkö on Kaisa Rakemaa. Eräs jäsenemme sanoikin, että hän aikoo järjestää tiimilleen kokouksen ja sen jälkeen oman elokuvanäytöksen Finnkinossa. Lokakuussa 2017 Finnkinon TOP -listalla ovat mm. Tuntematon sotilas ja Ikitie elokuvat. Lisätietoa Finnkinosta, Yritysmyynnistä ja mm. ohjelmistoon tulevista elokuvista saa Finnkinon kotisivuilta www. finnkino.fi. Finnkinon kotisivuilla voi myös liittyä Finnkino Labin jäseneksi. Saimme paljon uutta tietoa Finnkinosta ja oli mukava nähdä hurmaava elokuva. Paljon kiitoksia Finnkinolle!

Lämpimästi tervetuloa! Naisjuristit ry:n hallitus Naisjuristit ry:n hallituksesta vapautuu paikkoja ja syyskokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Ole rohkeasti yhteydessä puheenjohtajaan (Anne Ihalainen, anne.ihalainen@naisjuristit.org), mikäli olet kiinnostunut hallitustyöstä ja vaikuttamisesta sitä kautta! 12

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Yrityksen rekrytointipolitiikkana onkin palkata juristeja, joilla on monen vuoden kokemus alalta, ja Fondian juristeilla onkin keskimäärin 17 vuoden työkokemus. Töitä ei kuitenkaan tehdä yksin. - Fondian juristeilla on loistava kollegiaalinen tuki, Saarikko Janson kehuu. Huhtikuussa Fondia listautui ensimmäisenä pohjoismaisena lakitoimialan yrityksenä Nasdaq Helsingin ylläpitämälle First North Finland -markkinapaikalle. Kun yleensä kaupankäyntiä juhlistetaan pörssissä, Fondia kutsui pörssin Lönnrotinkadulle. Pörssin kelloa kaupankäynnin alkamisen merkiksi kilisti vuoden 2016 fondiaani Fondia Cafén baristana toimiva Riitta Sarkkinen. Taustalla oli halu saada osa yrityksen uusista omistajista, eli henkilökunta mukaan

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Merva Hämäläinen Kuvat: Kirsi Sunila-Putilin

RELATIONS BETWEEN ITALY AND FINLAND ARE EXCELLENT AND CHARACTERIZED BY STRONG, FRUITFUL CO-OPERATION AND CLOSE-KNIT DIPLOMATIC INTERACTION AT POLITICAL LEVEL The Embassy of Italy welcomed members of the Association of Women Lawyers on their visit to the Residence on 21 March 2017. Italian Republic bought the beautiful building at Tehtaankatu 32 c-d in 1925. Ambassador Gabriele Altana gave a speech about current issues concerning Italy. In the Italian economy, the service sector accounts for almost three-quarters of the GDP, industry 23.6 per cent and agriculture 2.2 per cent. After the years of the economic crunch, the Italian economic cycle showed a mild improvement in 2015: in particular, Italy’s GDP experienced some growth (+0.8 per cent). Italian companies are among the most competitive in the world. One of the most important parts of the Italian economy is tourism. The historic-artistic heritage of Italy comprises hundreds of archaeological sites and over 3000 museums. Italy is the third greatest economic power in the Eurozone and the eighth in the world with a domestic mar14

nated by Italy and every year a few hundred thousand Finns visit Italy and he also mentioned the excellent relations between Finland and Italy. During the visit we also met other members of the personnel of the Embassy of Italy such as Mario Alberto Bartoli, Deputy Head of Mission, Minister-Counsellor, who is a lawyer, and Gabriella Navarra, Head of Commercial Affairs. Many of us were planning a trip to Italy and some members were learning Italian, and we discussed Italy with Ambassador Altana and other members of personnel of the Embassy. Ambassador Altana suggested that we visit Italy at least once a year and next time we should visit a place or a city in Italy that we have not yet visited. The Embassy offered us excellent Italian food, delicacies and Italian wine. We also got a book, La Residenza d’Italia in Finlandia – 100

anni di storia. The Embassy of Italy is organizing interesting events. For example, to celebrate the 60th Anniversary of the Rome Treaties the Embassy of Italy organized in Helsinki an interesting public debate on “European integration: What´s next?” on 28 March 2017. For more information about Italy and the function and the events of the Embassy of Italy and the Italian Cultural Institute, see for example the homepages of the Embassy of Italy www. ambhelsinki.esteri.it and the facebook page of the Embassy of Italy www.facebook.com/ AmbasciataDItaliaAHelsinki and the homepages of the Italian Cultural Institute www. iichelsinki.esteri.it. Over thirty members participated in the visit. The visit was very interesting and enjoyable, and we got a lot of new information about Italy. Grazie mille!

ket of 60 million people. Italy is the secondlargest manufacturing country in Europe with an extraordinary know-how in strategic sectors such as machine- tools and automation, fashion and design, foodstuffs and cuisine. More than twenty Italian universities are classified among the top 500 universities in the world. Italy can offer a very good quality of life through its landscapes, art, history, culture and cuisine. Ambassador Altana also said that relations between Italy and Finland are excellent and characterized by strong, fruitful co-operation and close-knit diplomatic interaction at political level. President of the Italian Republic Sergio Mattarella paid a state visit to Finland on 26-28 September 2017. President of the Republic of Finland Sauli Niinistö gave a speech at the banquet held in honour of President Mattarella on 27 September 2017 in which he said that Finnish people are fasci15

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Merva Hämäläinen Kuvat: Annemarie Pietilä

”Yhteiskunnan ilmapiiri on koventunut ja polarisoitunut”

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Sari Summanen

Naisjuristit vierailivat yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla 19. syyskuuta. Tapaaminen herätti suurta kiinnostusta jäsenistössämme ja osoittautui jopa odotettua ajankohtaisemmaksi.

Meille esiteltiin kattavasti yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston alaan kuuluvia asioita. Saimme kuulla puheenvuorot yksityisistä palveluista, poliisista, ja turvallisuudesta, ulkomaalaisasioista ja turvapaikka-asioista, maastapoistamisen valvonnasta sekä ihmiskaupasta vastaavilta ylitarkastajilta. Etenkin maastapoistamiset, niin kutsutut pakkopalautukset, olivat olleet otsikoissa aina vierailupäivään saakka. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä puhui yhteiskunnan ilmapiirin koventumista ja polarisoitumista. Tämä kirvoitti nopeasti keskustelun siitä, kuinka suomalaiset nuoret näkevät suurimpana uhkana juuri yhtenäisyyden puuttumisen. Vierailupäivänä uutisoitiin kyberturvallisuuden professoreiden Jarno Limnéllin ja Jari Rantapelkosen kirjasta, jossa käsitellään nuorten turvallisuuden tunnetta. Nuorisobarometrin mukaan nuoret kaipaavat yhteiskunnalta yhtenäisyyttä ja näkevät kansakunnan sisäisen yhtenäisyyden eli koheesion olevan murtumassa. Saman tutkimuksen mukaan nuoret korostavat tasa-arvoa ja luottamusta kaikkein tärkeimpinä turvallisuuden kannalta säilytettävinä asioina. Näiden teemojen ympärillä liikuttiin myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla. Se mitä ymmärrämme tasa-arvolla ja yhdenvertaisuudella ei ole staattinen asia, vaan muuttuu ajan mukana. 16

Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta on vuodelta 2014. Kirsi Pimiä on toiminut virassa vuodesta 2015 alkaen. Vuosien 2002 - 2015 välillä Suomessa oli Vähemmistövaltuutetun virka. Sitä taas edelsi Ulkomaalaisvaltuutetun toimi. Kyse ei ole enää pitkään aikaan ollut vain ulkomaalaisten henkilöiden syrjintään puuttumisesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiä kertoi alustuksessaan siitä, miten yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintä on kielletty laissa määritellyillä perusteilla, joita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Pimiän mukaan jatkossa tulevat kuitenkin lisääntymään tapaukset etenkin viimeisenä mainitun “muun syyn” perusteella. Tällainen muu syy voi hänen mukaansa olla esimerkiksi monisairaus, asuinpaikka, köyhyys tai ulkonäkö. Pimiän mukaan toimiston jatkuva haaste on vähäiset resurssit. Vaikka esimerkiksi palautusten valvontavelvollisuus on tullut lakiin, ei tämä näy valvontaan kohdistetuissa resursseissa. Samaan aikaan maastapoistamiset tulevat poliisin mukaan lisääntymään ja hankaloitumaan. Eli valvonnan tarve lisääntyy entisestään. Ylitarkastaja Päivi Keskitalo kertoi tar-

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tehtävistä.

kemmin maastapoistamisen valvonnasta. Keskitalo viittasi vuoden 2008 palautusdirektiiviin, jonka Suomi saattoi voimaan viiveellä. Sen mukaan valvonnan on oltava tehokkaasti järjestetty. Keskitalo peräänkuulutti sitä, että palautukset on saatava “inhimillisempään ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaan suuntaan”. “Toiminnan on oltava läpinäkyvämpää ja siinä on huomioitava paitsi palautettavien henkilöiden niin myös poliisin oikeusturva. Valvonta hälventää asian ympärillä liikkuvia epäluuloja ja ennakkoluuloja”, Keskitalo totesi. Keskitalon mukaan valvojalla ei ole oikeutta puuttua esimerkiksi palautuksen aikatauluun tai voimakeinojen käyttöön, vaan keinona on antaa jälkikäteen palautetta poliisille ja poliisihallitukselle. Valvonnassa seurataan erityisesti ihmiskauppatilanteita, pieniä lapsia ja lapsiperheitä yleensä, heikossa terveydentilassa olevia ja riskimaihin kuten Irakiin ja Afganistaniin tehtäviä palautuksia. Työ on jatkuvaa yhteistyötä poliisin kanssa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla saaduista alustuksissa korostui inhimillisyys

myös maastpoistamisessa, yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että maastapoistettava henkilö saisi hyvästellä läheiset ihmiset. Naisjuristien kesken nousi keskustelua myös median roolista. Pimiän mukaan media ja aktivistit ovat tehneet yhteistyötä ja huhuja on oiottu. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla törmätään jatkuvasti uusiin asioihin muun muassa viranomaisten toimivallan rajojen suhteen. Alustuksissa vilahtikin monta uutisista tuttua tapausta, kuten yhdenvertaisuuslautakuntaan viety tapaus natsilipusta opiskelija-asunnon parvekkeella ja tapaus, jossa henkilö oli muun kuin jehovan todistaja -vakaumuksensa vuoksi kieltäytynyt asepalveluksesta. Ensiksi mainitussa tapauksessa asia vietiin yhdenvertaisuuslautakuntaan. Yksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asioita on vihapuheeseen ja rasismiin puuttuminen. Häirintä katsotaan syrjinnäksi. Jälkimmäisessä tapauksessa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto lähti avustamaan asepalveluksesta kieltäytynyttä hovioikeuteen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston 17

pääasiallinen työkalu on yhdenvertaisuuslautakunta omien kannanottojen ohella. Valtuutettu ei ole vielä toistaiseksi vienyt yhtään juttua itsenäisesti yleiseen tuomioistuimeen. Vierailu päättyi ylitarkastaja Venla Ruuthin pitämään alustukseen ihmiskaupasta. Ruuth antoi esimerkin ihmiskauppatilanteesta, jossa lukiolaisen unelmana on mallintyöt maailmalla, mutta vastaaminen työpaikkailmoitukseen johtaakin ihmiskaupan uhriksi. Suomi heräsi ihmiskauppakysymykseen varsin myöhään. Ihmiskaupasta tuli Suomessa rangaistava teko vasta vuonna 2004 ja silloinkin taustalla olivat YK:n ja EU:n lainsäädäntöinstrumentit. Vuodesta 2007 saakka ihmiskaupan uhreille on tarjottu apua Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Ihmiskaupan suhteen on Ruuthin mukaan kuitenkin tärkeää huomata, ettei kyse ole pelkästään ulkomaalaisista henkilöistä. “Pitkään puhuttiin siitä, ettei Suomessa ole ihmiskauppaa. Ei ole kohdemaa eikä sitä

esiinny Suomen sisällä, vaan olemme pelkkä kauttakulkumaa. Sen jälkeen myönnettiin, että voimme olla kohdemaa, kun ulkomaalaisia tuodaan Suomeen. Sittemmin on vasta ymmärretty se, että myös suomalainen voi joutua ihmiskaupan uhriksi”, Ruuth kertoi. Tunnetuimmat suomalaisten ihmiskauppatapaukset mediassa ovat olleet nuorten tyttöjen hyväksikäyttötapauksia, joihin on liittynyt mallitoimistounelmia. Ylitarkastajan mukaan kyseessä on ikiaikainen ongelma, mutta keinot sitä vastaan ovat aika uusia. Venla Ruuth korosti, että ihmiskaupan saralla on saatu paljon aikaan, mutta paljon on myös tehtävää. Tämä viesti välittyi kaikista illan alustuksista. Vaikka paljon on jo tehty yhdenvertaisuuden edistämisen ja syrjinnän ehkäisyn suhteen, nähtiin työsarkaa olevan etenkin nyky-yhteiskunnan polarisoituneessa ilmapiirissä. Toivoa lisäsivät illan aikana kuullut lukuisat esimerkit siitä, kuinka viranomaiset ja muut toimijat tekevät jatkuvaa yhteistyötä näiden asioiden parissa.

Naisjuristit keskustelevat Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla esiin nousseista teemoista.

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Sari Summanen

Jalokiviseppäliike Alexander Tillander kutsui Naisjuristit modernien korujen näyttelyyn 24.5.2017

Näin Jouni Salo päätyi suunnittelemaan

Minttu Räikkösen vihkisormuksen

Hymyilevä kultaseppämestari Jouni Salo seisoi ovella vastaanottamassa ryhmän naisjuristeja Alexander Tillanderilla helatorstaita edeltävänä iltana. Salo aloitti esityksensä näyttämällä naisjuristeille pehmeästä materiaalista tehtyjä kaulakoruja, joiden ihasteltiin sopivan, vaikka kesähäihin morsiamen kaulalle. Korujen materiaaliksi paljastui lopulta markettien muovikassit. Tästä puhkesi keskustelu korujen hinnoista. - Hinta perustuu tehtyyn käsityöhön, ei materiaaliin sinänsä. Aivan niin kuin te juristitkin laskutatte tehdyistä työtunneista ja osaamisestanne, Salo veisteli. Täytettyämme vatsamme sushilla ja kuohuviinillä, saimme kultaseppä OttoEmil Lambergin esityksen Fifty Shades of Gray -tyylisistä kaulapannoista, kuten naisjuristien keskuudesta kuului korujen luonnehdinta. Korujen materiaalina oli käytetty muun muassa osia Formula 1 -tähti Valtteri Bottaksen autosta. Seuraavaksi siirryimme HeVi-osastolle. Kultaseppien mukaan ihan naisjuristeja varten oli tehty esillepano, jossa sormukset oli pujotettu porkkanoihin ja ananas toimitti korutelineen virkaa. Aika kului Salon ja Lambergin kanssa kuin siivillä. Keskusteluissa vilisivät niin norsunluun salametsästys kuin Suomi 100 -juhlavuosi ja suomenhevosetkin. Salo puhui työpöytänsä äärellä siitä, miten hän nauttii työstään. Hän ei menetä yöuniaan töiden vuoksi, mutta työ sekoittuu vapaa-ajan kanssa. Eikä hän edes koe tarpeelliseksi erottaa niitä toisistaan. Vastaava tilanne lienee monella työhönsä intohimoisesti suhtautuvalla naisjuristillakin. Toisi-

naan on silti hauska käydä virkistäytymässä jonkin ihan muun asian äärellä - vaikka sitten sushin, kuohuvan ja korujen merkeissä. Mutta miten Jouni Salo päätyi suunnittelemaan formula-kuski Kimi Räikkösen vaimon, Minttu Räikkösen vihkisormuksen? Salo näki lehdestä häiden lähestyvän, yksinkertaisesti lähetti viestin tulevalle rouva Räikköselle ja kutsui hänet Alexander Tillanderille. Tuossa vaiheessa morsiamella oli ollut jo sormus valittuna, mutta sittemmin se vaihtuikin Salon suunnittelemaan. Sattumalla ei siis ollut osuutta asiaan. Vastaavalla tavalla Salo otti Naisjuristeihinkin yhteyttä. “Hei, Olen lukenut lehdestänne, että te teette kaikenlaisia virkistäytymisjuttuja...” Saimme kaikki mukaamme ratsastusvalmentaja Marco Björsin suunnittelemat Suomi 100 -sankarinaularintakorut ja osalle tarttui mukaan muutakin pientä. Aikamoinen seppä tämä Salo, mietin, kun poistuimme liikkeestä aurinkoiselle Aleksanterinkadulle monta hauskaa tarinaa rikkaampana.

Kultaseppämestari Jouni Salo Alexander Tillanderilla.

Naisjuristit ry Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä noin 480 • jäsenmaksu 25 € DANSKE BANK: FI40 8000 1801 7399 30 BIC-koodi: DABAFIHH

Osoitelähde: Naisjuristien jäsenrekisteri

LÄHETTÄJÄ Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki