Naisjuristit 1 2016 by Naisjuristit ry

Naisjuristit ry JÄSENLEHTI 1/2016

Kuva: Annemarie Pietilä

www.ateneum.fi © Ateneumin taidemuseo. Kuva: Ville Malja

Kutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen | Hallituksen uusi jäsen

Puheenjohtaja Anne Ihalainen anne.ihalainen@naisjuristit.org Varapuheenjohtaja, jäsenlehti Saana Heiskanen saana.heiskanen@naisjuristit.org Taloudenhoitaja, sihteeri Paula Tuononen paula.tuononen@naisjuristit.org Viestintä, jäsenrekisteri Maire Laitinen maire.laitinen@naisjuristit.org Tapahtumat, uusjäsenhankinta Merva Hämäläinen merva.hamalainen@naisjuristit.org www.naisjuristit.org

Puheenjohtajan puheenvuoro

Hallituksen uusi jäsen, Maire Laitinen

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia Uratilaisuus – vinkkejä henkilöbrändäykseen ja rekrytointiprosessiin 6 Nära band mellan Sverige och Finland 8 EWLA:n XVI kongressi 10 Naisjuristit ry:n vuoden 2015 stipendinsaajan kirjoitus 13 Tutustuminen Ateneumin Henri Cartier-Bresson –näyttelyyn 14 Naisjuristit ry:n syyskokous 2015 yritysvastuuteemalla 15 Vieraskynä Muistio EWLA:n 15. kokouksen ensimmäisestä päivästä Lillessä

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia Kokouskutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen 21 Marimekko-vierailu 21 Vierailu Sinebrychoffin Taidemuseoon 22

Muistathan ilmoittaa, mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: info@naisjuristit.org

Naisjuristien 71. toimintavuosi on käynnistynyt aktiivisella toimintasuunnitellulla hallituksen voimin. Uutena jäsenenä hallituksessa aloitti vuoden alussa Maire Laitinen, joka vastaa jäsenrekisteristä ja viestinnästä. Mairen esittelyn voit lukea tästä lehdestä. Haluan myös kiittää lämpimästi hallitustyöstä Mirja Wynn-Williamsia ja Orvokki Lohikoskea, jotka luopuivat hallituksen jäsenyydestä vuodenvaihteessa. Kuluvalle vuodelle on suunnitteilla jäsentapahtumia niin ammatillisten tilaisuuksien, yritysvierailujen kuin kulttuuririentojen merkeissä. Tulemme tekemään kevään aikana vierailun ainakin Sinebrychoffin taidemuseolle, ja kuluvan vuoden yritysvierailujen kohteita ovat Marimekko ja Wärtsilä. Olemme iloksemme saaneet myös uusia jäseniä, jotka toivotan lämpimästi tervetulleiksi mukaan yhdistyksen toimintaan. Kirjoitan puheenjohtajan palstaa Etelä-Suomen hiihtolomaviikolla. Loma-ajan huomaa työmatkaliikenteestä, mutta toimistolla ja omassa työssä eroa aiempiin viikkoihin ei näy. Projektien määrä on valtaisa, ja työpäivät ovat tiiviitä. Lähes kaikissa hankkeissa muutos on merkittävässä roolissa. Tunnenkin itseni varsinaiseksi muutosagentiksi - transformaatio tuntuu vakiintuneen uudeksi normaaliksi, niin toimintaympäristössä kuin organisaatioissa. Kollegoiden kanssa keskustelut heijastavat vastaavaa – niillä, joilla on töitä, töitä on paljon. Tämä tuntuu olevan ajan trendi, mutta onneksi suuri osa työnantajista panostaa nykyään merkittäväsi myös työntekijöiden hyvinvointiin. Työssä jaksaminen on kaikkien etu. Viime syksyn Lakimiesliiton valtuuskunnan vaaleissa pääsimme tavoitteeseemme ja saimme pidettyä kaksi paikkaa. Valtuuskuntaan tulivat valituiksi Anne Horttanainen ja Outi Raekivi, jotka molemmat ovat yhdistyksen entisiä puheenjohtajia. Sitoutuminen Naisjuristien toimintaan ja vaikuttamiseen on upeaa. Kiitän vielä kaikkia ehdokkaita ja vaaleissa äänioikeuttaan käyttäneitä. Myös Lakimiesliiton valiokuntien jäsenten ehdokasasettelu on päättynyt. Pyrimme saamaan jäsenen neljään valiokuntaan. Toivon tapaavani teistä mahdollisimman monen yhdistyksen kevätkokouksessa 20.4.2016. Energistä kevättä toivottaen, Anne Ihalainen

Lehden toimitus: Saana Heiskanen, Anne Ihalainen, Merva Hämäläinen, Paula Tuononen Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla ja ilmoittajalla Painopaikka ja taitto: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

HALLITUS 2016 SISÄLLYS

Hallituksen uusi jäsen

Maire Laitinen

Hallituksen uusi jäsen Maire Laitinen (Varatuomari, Senior Advisor)

Jäin helmikuussa eläkkeelle, mutta jatkan Fondialla nimikkeellä Senior Advisor myynnissä ja markkinoinnissa. Olen toiminut Fondialla vuoden 2008 alusta juristina ja B2B-asiakassegmentin juristitiimin vetäjänä. Vuoden 2012 alusta lukien olen vastannut Fondian lakipalvelujen myynnistä ja tehnyt myyntiä sekä markkinointia. Juridiikassa pääasiallisin osaamisalueeni on ollut corporate governance, yhtiöoikeus ja erilaiset liiketoiminnan sopimukset. Vapaa-aikana harrastuksiini kuuluvat kesäisin golf ja talvisin erilaiset liikuntamuodot. Matkustelen jonkin verran ja käyn myös silloin tällöin erilaisissa kulttuuriharrastuksissa. Naisjuristit ry:n jäsenenä olen ollut muutaman vuoden ja vastasin myöntävästi, kun minua pyydettiin hallitukseen. Toivoisin voivani vaikuttaa siihen, että yhdistykseen liittyisi lisää myös yritysjuristeja, liikejuristeja ja asianajajia. Yhdistys voisi pyrkiä edistämään juristien pääsyä yritysten hallituksiin. 4

Taustaani: Minulla on jo yli 40 vuotta työelämää takana. Aloitin vakituiset työsuhteet syksyllä 1975 Teollisuudenvoimassa projektisihteerinä. Olinhan aiemmin keväällä valmistunut ylioppilasmerkonomiksi. Kauppaopistossa oli yhtenä oppiaineena kauppaoikeus, ja kiinnostuin siellä juridiikasta. Hain avoimena ollutta sihteerin paikkaa Asianajotoimisto Forsström, Örndahl & Brandtilla ja pääsin Peter Örndahlin sihteeriksi toukokuusta 1976 alkaen. Hankin pääsykoekirjat Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja pääsinkin Helsingin yliopistoon lukemaan lakia vuonna -77. Jatkoin pari vuotta vielä Örndahlin sihteerinä ja sitten siirryin toimistossa muihin tehtäviin ja osa-aikaiseksi. Valmistuin oikeustieteen kandiksi joulukuussa 1981 ja jatkoin asianajotoimistossa Petri Haussilan ja sittemmin toisen juristin sijaisena. Keväällä 1983 aloitin auskultoinnin Pieksämäen tuomiokunnassa. Sieltä palattuani toimin pari kuukautta Helsingin raastuvanoikeudessa apujäsenenä ja aloitin 1.7.1984 Posti- ja telehallituksen ostojuristina. Siinä sivussa toimin lähes vuoden Helsingin hovioikeudessa esittelijänä puolin esittelyvelvollisuuksin. Ostojuristin tehtävä muodostui nopeasti hyvin kansainväliseksi. Laadin ja neuvottelin telelaitteiden ostosopimuksia isojen telelaitetoimittajien kanssa. Osallistuin myös moniin telealan yhteistyöhankkeisiin juristitiimissä eri Euroopan maissa, ehkä tärkeimpänä yhteisen eurooppalaisen matkapuhe-

linjärjestelmän (GSM:n) pystyttämiseen. Lisäksi olin mukana monen yhteisyrityksen perustamisessa lähinnä Baltiassa ja Unkarissa. Minut valittiin silloisen Telecom Finlandin lakiasianjohtajaksi 1993, jossa tehtävässä toimin yhtiön muuttuessa pörssiyhtiö Soneraksi vuoden 2002 loppuun saakka. Tämän jälkeen vastasin noin 2,5 vuoden ajan TeliaSonera Internationalin juridiikasta ja hoidin Venäjällä toimivien tytär-ja osakkuusyhtiöiden omistajuuteen liittyviä juridisia asioita. Moskovakin tuli silloin tutuksi. Soneran lakiasiainjohtajana ja hallituksen sihteerinä (Sonera oli listattu sekä Helsingissä että Yhdysvalloissa) perehdyin corporate governance -ohjeisiin ja vastasin mm. pörssiyhtiön yhtiökokousten organisoimisesta. Voidakseni jatkaa näiden asioiden parissa hain ja pääsinkin pörssiyhtiö Aspocomp Group Oyj:n lakiasiainjohtajaksi, johtoryhmän jäseneksi ja hallituksen sihteeriksi vuonna 2005. Aspocompin liiketoiminnan pienennyttyä vuonna 2007 siirryin lakiasioiden palvelupuolelle, Fondiaan. Olen toiminut yhteensä 11 vuoden ajan myös muutaman yhtiön (Raskone Oy, norjalainen Kitron ASA ja Arctia Shipping Oy) hallituksen jäsenenä. Lisäksi olen ollut mukana perustamassa Board Professionals ry:tä ja toiminut siellä hallituksen puheenjohtajana vuosina 2006-2007. Viimevuosina olen lisäksi toiminut mentorina Lakimiesliiton ja Suomen Mentorit ry:n ohjelmissa. Minulle myönnettiin 6.12.2015 Valkoisen Ruusun Ritarikunnan kunniamerkki. 5

Uratilaisuus – vinkkejä henkilöbrändäykseen ja rekrytointiprosessiin

Yhdistys järjesti uratilaisuuden 1.10.2015 Lakimiesliiton ylähuoneella. Tilaisuudessa olivat puhujina Jaana Toppari Suorahakutoimisto Jaana Toppari Consulting Oy:stä ja Johanna Tuutti proOPPS Oy:stä. Jaana Toppari alusti naisjuristeille rekrytointiprosessista ja henkilöbrändäyksestä. Henkilöbrändäyksellä tarkoitetaan lyhyesti sanottuna oman osaamisen näkyväksi tekemistä. On olennaista keskittyä myös siihen, kenelle haluaa tulla näkyväksi ja millaisessa roolissa. Toppari on suorahaun (headhunting) kokenut ammattilainen. Hän antoikin naisjuristeille mielenkiintoisia näkemyksiä tästä tavasta löytää ammattilaisia. Suorahaussa konsultti ottaa suoraan yhteyttä kiinnostaviin ehdokkaisiin. Ehdokkaat valitaan huolellisesti ja monen seulan kautta suorahakulistalta. Toppari kertoi naisjuristeille, miten ammattilainen voi itse edistää suorahaun ehdokkaaksi pääsemistä. Osaamisen saa näkyväksi ensinnäkin ja ennen kaikkea kasvattamalla ammattitaitoa ja onnistumalla omassa työssä. Itsensä esiin tuomista edistävät myös esimerkiksi kouluttautuminen ja esiintyminen oman alan seminaareissa, ammattiartikkeleiden kirjoittaminen sekä LinkedIn-profiilin ja oman verkkosivuston luominen.

Toppari antoi vinkkejä myös yleisesti rekrytointiprosessiin. Hän painotti, että työhakemuksen tekemiseen kannattaa panostaa, sillä sen olennaisena tarkoituksena on toimia pääsylippuna haastatteluun. Ilmoitus pitää tulkita huolella, ja omat vahvuudet täytyy tunnistaa. Olennaista hakemuksen kirjoittamisessa on napakkuus ja lyhyys. Työnhakijan pitäisi pystyä vastaamaan reilusti alle A4:n pituisessa hakemuskirjeessä, miksi hakee paikkaa, mitä osaa ja miksi sopii kyseiseen paikkaan. Palkkatoive esitetään vain kysyttäessä. Hakemukseen laitetaan vain hyvä kuva tai ei kuvaa ollenkaan. Kun työhaastatteluun on päästy, kannattaa välttää yleisiä sudenkuoppia. Ei pidä olla tuppisuu muttei toisaalta saa olla äänessä liikaa. Sanattomaan viestintään kannattaa kiinnittää huomiota; ei saa olla kädet puuskassa tai heiluttaa jalkaa pöydän alla. Lisäksi ulkoasun pitää olla siisti ja täytyy muistaa perinteiset, kohteliaat käytöstavat. Haastattelussa on tärkeää, että hakija on tutustunut yritykseen huolella etukäteen ja miettinyt valmiiksi olennaisia kysymyksiä sekä pohtinut kehittämisalueitaan valmiiksi. Kannattaa myös tunnustella tilannetta, ja jos haastattelijat antavat vinkkejä haastattelun lopettamisesta, silloin vinkistä kannattaa ottaa vaari. Toppari kertoi myös, että on tärkeää muistaa olla assistenteille ystävällinen. Heiltä saatetaan kysyä mielipidettä haastateltavasta. Toppari neuvoi myös, että haastavissa tilanteissa kannattaa palauttaa itselleen mieleen jokin voimaannuttava mielikuva menneisyyden haastavasta, mutta loppujen lopuksi onnistuneesta koitoksesta. Näin itselleen voi luoda tarvittavaa itsevarmuutta ja luottamusta omaan osaamiseen. Toppari kertoi myös tyypillisistä vir-

heistä ansioluettelossa. Tällaisia ovat yllättävän itsestään selviltä vaikuttavat, mutta silti usein ilmenevät asiat, kuten yhteystietojen puuttuminen, liika lavertelu ja kirjoitusvirheet tai se, että oma erikoisosaaminen ei tule esille. Johanna Tuutti puolestaan alusti ammatillisen henkilöbrändin luomisesta ja sen uusimmista tuulista - LinkedIn-palvelun systemaattisesta hyödyntämisestä oman henkilöbrändin rakentamisessa. Tuutti totesi esityksen alkupuolella osuvasti, että ”Henkilöbrändisi on uranhallintajärjestelmäsi ja muutosturvasi. Ihmissuhteet ovat turvaverkkosi.” Tuutin mukaan brändillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vahvoja ominaisuuksia ja mielikuvia henkilöstä. Henkilöbrändin peruskivet rakentuvat muun muassa työn tuloksista, ihmissuhteista ja niihin liittyvistä taidoista, ammatillisesta osaamisesta sekä persoonaan liittyvistä ominaisuuksista. Tuutin mukaan ammatillinen henkilöbrändi tulee näkyväksi jokaisessa kohtaamisessa ja yhteisöllisessä viestinnässä brändiä rakennetaan koko elämän ajan. Hän otti erityisesti esille myös sen, kuinka naisjuristin henkilöbrändi tulee esille LinkedIn-palvelussa. Naisjuristin henkilöbrändistä tulee näkyväksi LinkedIn-palvelun kautta muun muassa seuraavia asioita: ensivaikutelma, toimiala ja tehtävä, työhistoria ja elämäntehtävä, erityisosaaminen, vuorovaikutustyyli, koulutus ja ammatillinen pätevyys, ammatillinen verkosto, kiinnostuksen kohteet ja tulevaisuuden tavoitteet. Tuutti neuvoi lopuksi, että kannattaa ottaa oppia henkilöbrändäykseen LinkedIn-palvelussa esimerkiksi oman erikoisalansa huipuista sekä omilta sidosryhmiltä ja kontakteilta.

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kirjoittaja: Saana Heiskanen

Kirjoittaja: Merva Hämäläinen

Föreningen Kvinnliga jurister r.f. var välkommen att besöka Sveriges ambassad den 15 oktober 2015. Ambassadör Anders Lidén talade om aktuella frågor rörande Sverige och Finland. Han har tagit filosofie doktorsexamen i statskunskap vid Lunds universitet 1980 och varit anställd i Utrikesdepartementet sedan 1979. Han har bland annat varit ambassadör i Tel Aviv (Israel och Cypern), FN-ambassadör i New York och ambassadör i Harare (Zimbabwe, Malawi och Mauritius) innan han 2012 blev ambassadör i Helsingfors. Sveriges ambassad ligger på Norra esplanaden 7 vid Salutorget bredvid presidentens slott, Högsta domstolen och Stadshuset. Det markerar de nära banden mellan Sverige och Finland. 8

Sverige och Finland har en lång gemensam historia. I Sverige bor hundratusentals finländare och många rikssvenskar har rötter eller släkt i Finland. Till exempel stannade cirka 15000 finska krigsbarn i Sverige och på 60- och 70-talet flyttade många finländare till Sverige. I dagens svenska regering har flera ministrar finska band. I Finland är svenska och finska nationalspråk och i Sverige är finska det största av de nationellt erkända minoritetsspråken. De nära förbindelserna mellan Sverige och Finland gäller också till exempel EUsamarbetet, FN-frågor, nordiskt samarbete, näringslivets integration och samarbete i försvarsspörsmål och säkerhetspolitik. Ambassadör Lidén konstaterade att i till exempel EU och FN uppträder Sverige och Fin-

Kuva: Annemarie Pietilä

Nära band mellan Sverige och Finland

Anders Lidén har som diplomat på olika håll i världen verkat för ett närmare nordiskt samarbete. Han önskar kunna, tillsammans med sin hustru Linnéa och med sina medarbetares hjälp, fortsätta detta arbete och medverka till att ytterligare fördjupa de nära relationerna mellan Sverige och Finland. Det var både mycket intressant och mycket trevligt att besöka Sveriges ambassad. Vi fick mycket ny information om frågor rörande Sverige och Finland. Ytterligare information finns i www.swedenabroad. com/sv-SE/Ambassader/Helsingfors.

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kuva: Anne Niemi Kuva: Anne Niemi

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

land många gånger tillsammans för att vinna gehör för gemensamma värderingar och synsätt. I Finland finns det cirka 770 svenska företag och dotterbolag som sysselsätter cirka 66000 människor medan i Sverige finns det cirka 600 finska företag som sysselsätter cirka 68000 människor. De många företagsfusionerna har också stärkt banden mellan Sverige och Finland. Enligt Lidén står Sverige och Finland i dag närmare varandra än någonsin efter Finlands självständighet och de behöver varandra.

EWLA:n XVI kongressi

”Come On Boards – Women in Leadership Positions” EWLA:n kongressi järjestettiin viime marraskuussa jo kuudennentoista kerran. Kongressipaikkana toimi Novotel hotelli Cardiffissa, Walesissa. Syksyinen kaupunki oli sumun ja tihkusateen verhoama koko viikonlopun, mutta se ei kokouksen tunnelmaa laimentanut. Kongressiin osallistui yhteensä noin 30 naisjuristia, ja edustettuna olivat lähes kaikki Euroopan Unionin jäsenmaat. Kongressi alkoi vapaamuotoisella tilaisuudella ja illallisella perjantai-iltana. EWLA:n puheenjohtaja, professori Jackie Jones kiersi osallistujien joukossa toivottamassa heidät lämpimästi tervetulleiksi. Harpisti ja laulaja Bethan Nia soitti taustalla kaunista harppumusiikkia. Gaalaillallisella oli tarjolla perinteistä walesilaista ruokaa. Rentoa tunnelmaa loi kongressia sponsoroiva irlantilainen juristi Michael McGarvey, pakolais- ja turvapaikkajuridiikkaan erikoistuneesta McGarvey Immigration and Asylum Practitioners -yrityksestä. Hän lauloi irlantilaisia lauluja ja sai osallistujat mukaan yhteislauluosuuteen. Osallistujat saivat muistoksi pienet, perinteiset walesilaiset ”Love Spoonit”. Lauantaiaamuna Jackie Jones avasi varsinaisen kongressin. Ensimmäinen puhuja oli professori Jane Harrington Bristolin yliopistosta. Jane puhui johtajuudesta yliopistomaailmassa ja kävi läpi oman uratarinansa. Jane kertoi mm. raskaasta lapsuudenkokemuksestaan, joka oli vaikuttanut hänen elämänsä valintoihin myöhemmässä vaiheessa. Jane oli vasta 5-vuotias, kun hänen äitinsä oli jäänyt yksinhuoltajaksi kahden pienen lapsen kanssa Janen isän kuoltua liikenneonnettomuudessa. Kotitalo oli kiinnitetty ja pantattu isän yritystoiminnan velkojen vakuudeksi, ja se oli myytävä velkojen maksamiseksi. Janen kouluttamaton kotiäiti oli kui10

tenkin kekseliäs ja periksiantamaton. Hän osti kuolinpesään jääneillä varoilla pienen lelukaupan, jonka yläkertaan perhe muutti asumaan. Janen äiti kannusti lapsiaan hankkimaan koulutuksen avulla paremman aseman elämässä. Jane kiinnostui tasa-arvosta ja naisten aseman edistämisestä yhteiskunnassa seuratessaan äitinsä ponnistelua yksinhuoltajana. Yksinhuoltajaäidin arkea hankaloitti esimerkiksi se, että Jane ja hänen veljensä eivät päässeet uimaan uimahalliin äitinsä kanssa, koska uimahallissa vaadittiin yksi aikuinen lasta kohden. Opiskelussa Professori Jane Harington Bristolin yliopistosta kertoi, että tällä hetkellä Iso-Britanniassa 18 % professoreista on naisia, vaikka yliopisto-opiskelijoista yli puolet on naisia.

Jane valitsi aineet, joihin tunsi intohimoa, ja hän jatkoi opiskeluja maisterintutkinnon jälkeenkin. Heikko taloudellinen tilanne ajoi hänet tilanteeseen, jossa hänen oli mietittävä keskeyttäisikö hän tohtorinväitöskirjan valmistelun ja menisi töihin. Jane halusi jatkaa opiskelua ja onnistui ensimmäisenä naisena puhumaan itselleen yliopistolta apurahan väitöskirjan tekoa varten. Hän korosti, että muodollisen oppiarvon saavuttaminen on tärkeä menestystekijä elämässä ja avaa uusia mahdollisuuksia. Valmistuttuaan Jane hakeutui työpaikkoihin, joita kohtaan hän tunsi suurta kiinnostusta ja intohimoa. Kun Jane pääsi johtavaan asemaan yliopistossa, hän huomasi kuinka vähän naisia oli vastaavissa korkeissa asemissa ja kuinka yksinäistä huipulla voi olla. Tällä hetkellä Iso-Britanniassa 18 % professoreista on naisia, vaikka yliopistoopiskelijoista yli puolet on naisia. Jane kertoi myös kuinka hänellä ainoana naisena oli totuttautumista yliopiston johtajien kokouksissa käytettävään kieleen – miehet kuin olivat tottuneet käyttämään kokouksissa militaarista protokollaa ja ilmaisuja. Janen mielestä johtamistyössä pitää olla rohkeutta kyseenalaistaa asioita, jos kehityssuunta vaikuttaa väärältä. Keskustelu alaisten kanssa on tärkeää, ja mahdolliset ongelmati-

Janen neuvot ”Be passionate about what you do and work hard to achieve qualifications and your goals.” ”The more senior position the more lonely you are, so use networking to share your experiences.”

lanteet ratkaistaan keskustelemalla. Johtaminen on viime kädessä ihmisten johtamista. Jane sanoi, että on aina ollut aidosti kiinnostunut ihmisistä ja heidän elämistään ja siksi kuunteleminen on hänelle luontainen ominai-

Vanessa Williams kertoi, että riskien otto on tutkitusti hallitumpaa ja varovaisempaa pörssiyhtiöissä, joiden hallituksissa on kumpaakin sukupuolta.

suus. Hänellä on myös aina ollut halu oppia uutta ja ryhtyä häntä innostaviin haasteisiin. Kongressin toinen puhuja oli johtaja ja juristi Vanessa Williams Awen Consultants Limited yrityksestä. Hän esitteli tilastoja liike-elämän johtoasemassa olevista naisista erityisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tilastot osoittavat, että naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on korkein Norjassa, jossa on lakisääteiset naiskiintiöt. Maissa joissa ei ole kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituk-

Vanessan kommentit ”Companies with more women on boards achieved 42% higher return on sales, 66% higher return on invested capital and 53% higher return on equity.”

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kirjoittaja: Mirja Wynn-Williams Kuvat: Mirja Wynn-Williams

sissa on kuitenkin kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana ja on edelleen kasvussa. Kehityssuunta on hyvä pörssiyhtiöissä, jotka ovat sitoutuneet pörssiyhtiöiden hallinnointikoodiin. Nykyisin naisten osuus esimerkiksi Suomessa suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on 30 %, kun se joissakin Euroopan maissa on vain 5 %:n luokkaa. Maissa joissa lakisääteiset kiintiöt on lähes saavutettu, naisten osuuden kasvu pörssien hallituksissa on pysähtynyt. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaikissa FTSE 100 -yhtiöiden hallituksissa on ainakin yksi nainen. Naisten osuus hallituspaikoista on 23,8 %. FTSE 250 yhtiöiden hallituksissa naisia on 18 %. FTSE 250 yhtiöiden joukossa on 23 yhtiötä, joiden hallituksissa on ainoastaan miehiä. Vanessa esitteli myös McKinsey & Co’n tilastoja pörssiyhtiöiden osakekurssin kehityksestä vuosina 2005–2007. Yhtiöt, joiden johtoryhmissä oli kumpaakin sukupuolta, menestyivät tässä vertailussa hyvin, sillä niiden osakekurssi oli noussut keskimäärin 17 % verrattuna yrityksiin, joiden johtoryhmä koostui vain toisen sukupuolen edustajista. Riskien otto on tutkitusti hallitumpaa ja varovaisempaa pörssiyhtiöissä, joiden hallituksissa on kumpaakin sukupuolta. Kolmas puhuja oli tohtori Ruth Sacks Westminster Business Schoolista. Hän esitteli vuonna 2014 aloitetun, ainoastaan naisille suunnatun koulutusohjelman, jolla johtavissa asemissa olevia naisia koulutetaan yritysten hallitustyöskentelyyn. Ruthin mukaan naiset kannustavat toisiaan ja jakavat enemmän tietoa keskenään kuin miehet. Hän mainitsi kuitenkin, että kaikki johtavassa asemassa olevat naiset eivät kuitenkaan kannusta ja helpota naisalaistensa etenemistä johtoasemiin. Johtamiskurssi koostuu kuudesta kurssipäivästä kerran kuussa puolen vuoden ajan. Puhujiksi on valittu hallitustyöskentelykokemusta omaavia asiantuntijoita eri sektoreilta. Kurssilla opetetaan hallitustyösken12

Ruth Sacks kertoi esityksessään ainoastaan naisille suunnatusta koulutusohjelmasta, jolla johtavissa asemissa olevia naisia koulutetaan yritysten hallitustyöskentelyyn.

telyssä tarvittavia ilmaisutaitoja, vakuuttavaa esiintymistä ja näkyvyyden luomista eri medioissa. Kurssiohjelmaan kuuluu luonnollisesti taloudellisten raporttien analysoiminen ja riskien hallinta, ja kurssilla käydään läpi myös yritysetiikan perusasiat. Hallitusammattilaisen pitää tuntea vastuunsa ja ymmärtää lakisääteiset velvollisuutensa. Päivän päätti EWLA:n vuosikokous. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin hallituksen jäsenet. Suomen edustajana EWLA:n hallituksessa jatkaa Tytti Peltonen. Kokouksen aikana walesilainen europarlamentaarikko Derek Vaughan käväisi kertomassa Brysselin kuulumisia. Seuraava EWLA:n kongressi järjestetään Luxemburgissa vuonna 2017.

Ruthin neuvot “Be authentic.” ”Demonstrate that you are the person with the skills and integrity to be a board member.”

Naisjuristit ry:n vuoden 2015 stipendinsaajan kirjoitus

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Minni Leskinen

Tasa-arvo oikeusteoriana:

oikeudellisesta käsitteestä oikeudelliseen käytäntöön Tasa-arvo on minulle kutsumus, aihe, johon palaan aina uudelleen. Idea, jonka asetan suhteessa todellisuuteen, toisaalta metodi, jolla tutkin todellisuutta. Se voi olla synonyymi yhdenvertaisuudelle ja samassa hetkessä sen vastakohta. Mutta koskaan se ei ole toteutunut tai totta vaan aina tuleva, vaade kohti tulevaisuutta. Tasa-arvo oli minulle myös syy opiskella oikeustiedettä. Olin tutkinut elokuva-alan tasa-arvoa ja törmäsin ongelmiin, joille en osannut antaa nimiä saati ratkaisuehdotuksia. Ajattelin, että oikeustiede voisi olla avain vääryyksiksi kokemieni asioiden korjaamiseen. Lienee selvää, että odotukseni perustuivat liian yksinkertaisiin ennakkokäsityksiin oikeuden luonteesta. Pro graduni seitsemän vuotta myöhemmin on välitilinpäätös: yhteenveto siitä, miksi oikeuden ja oikeudenmukaisuuden suhde on jännitteinen, miksi niiden suhdetta ei voida koskaan lopullisesti ratkaista ja miten tasa-arvo/yhdenvertaisuus kaikissa ilmenemismuodoissaan asettuu osaksi tätä jännitettä. Väitän, että kysymystä siitä, mitä oikeus on, ei voida koskaan esittää kysymättä samalla, mitä tasa-arvo/yhdenvertaisuus on, ja samalla kumpikin kysymys jää kuitenkin lopulta aina avoimeksi. Luettuani tarkemmin keskeisiä suomalaisia oikeusteoreettisia teoksia ja tuoreita väitöskirjoja huomasin, että termit tasa-arvo tai yhdenvertaisuus eivät niissä juuri esiinny eikä niille ole löydettävissä oikeusteoreettista oppikirjamääritelmää. Lainopillisia määritelmiä toki on, mutta myös lainopissa tasa-arvon määritelmät ovat vielä kesken, kuten edellä mainitsemani tasa-arvon (sukupuolen) ja yhdenvertaisuuden (muiden syrjintäperusteiden) välinen jännite tai sukupuolen moninaisuuden haaste perinteisinä pidetyille tasa-arvokäsityksille. Halusin kuitenkin tutkimuksessani keskittyä teoreettisiin käsityksiin, ja oikeusteoriaa lukemalla tasa-arvon teema oli paikannetta-

vissa useisiin keskusteluihin koskien muun muassa oikeutta ja kohtuutta, hyvinvointivaltiota, tuomarivaltiota, ihmisoikeuksia, sääntöjä ja faktoja, yksilöä ja yhteisöä, valtaa ja vastarintaa, jopa kritiikkiä ja sen mahdollisuutta. Oikeusteoria valikoitui tutkimuskohteekseni siitä syystä, että uskon teorian muokkaavan sitä, millaisia toiminnan mahdollisuuksia juristit uskovat itsellään käytännössä olevan. Olen keskustellut esimerkiksi vanhemman kollegani kanssa Aulis Aarnion tuotannosta ja sen merkityksestä. Hänelle Aarnio oli tärkeä ajattelija, koska Aarnio korosti yhden ainoan oikean ratkaisun sijaan useiden mahdollisten ratkaisujen joukkoa, mikä vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli varsin raikas ja vapauttava tapa ajatella. Jos taas Aarnion ajattelua tarkastelee ihmisoikeuksien tai demokratian uudempien diskurssien kautta, voisi Aarnion sanoa olevan taipuvainen jopa pienoiseen elitismiin tai oikeusoppineen hybrikseen (mikä tosin lienee ammattitauti). Oikeusteorian pakollisissa tutkintovaatimuksissa Helsingin yliopistossa on 2000-luvulla korostunut Kaarlo Tuorin vaikutus, mistä syystä etenkin Tuorin kriittisen oikeuspositivismin käsittelyltä ei voinut välttyä. Tasa-arvohan voidaan paikantaa Tuorin tasoteoriassa syvätason periaatteeksi, jonka rooli on toimia uusien lakihaihatusten suitsijana. Tämä keskustelu ei voisi olla ajankohtaisempi, kun pohditaan esimerkiksi hallituksen suunnitteleman pakkolakipaketin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Suhtaudun kuitenkin Tuorin teoriaan kriittisesti lähinnä siitä syystä, että teoriaan uskominen eräällä tavalla sementoisi tasa-arvon/yhdenvertaisuuden ja tekisi siitä instrumentin, jolla voidaan kritisoida jotakin, mutta jota itseään ei voi kritisoida. Kuitenkin etenkin nais-/sukupuolentutkimuksen yksi keskeisiä lähtökohtia on jatkuva itsetutkiskelu ja kritiikki jo hyväksytyiksi oletettuja paradigmoja koh14

taan, niin pitkälle kuin kukin sen uskoo olevan mahdollista. Kuten pro graduni otsikko kertoo, olen näkevinäni oikeusteoriassa muutoksen, joka siirtää tasa-arvoa käsitteellisen määrittelyn ojasta kohti oikeudellisen käytännön allikkoa. Viittaan tällä erityisesti Samuli Hurrin oikeudellisen käytännön teoriaan ja Susanna Lindroos-Hovinheimon oikeudellisen tulkinnan etiikkaan. Hurrin mukaan oikeudellinen käytäntö on vallan käyttöä yksilöön mutta samalla oikeus käytäntönä tarjoaa myös position/tilan, tietoa ja välineitä tämän ylivallan vastustamiseen, normaalina pidetyn kyseenalaistamiseen ja tiedon (niin juridisen kuin faktuaalisenkin) uudelleen määrittelyihin. Lindroos-Hovinheimon tulkinnan etiikkaa luen puolestaan niin, että tulkinnan epävarmuus ja kommunikaation avoimuus edellyttävät sitä, että missä tahansa juridisessa tulkintatilanteessa on siirryttävä universaalin säännön deduktiosta oikeutta hakevien kuuntelemiseen. Uudet teoreettiset avaukset mahdollistavat myös tasa-arvon jatkuvan uudelleen määrittelyn ja singulaarin kärsimyksen kuulemisen, ja ovat siksi tervetulleita keskustelun avauksia. Lopuksi on todettava, että siirtymistä/ murtumista huolimatta en usko, että tasaarvon ja oikeuden suhde on tullut vielä käsitellyksi riittävässä laajuudessa. Myös sukupuolentutkimuksen lukuisat teoreettiset suuntaukset haastavat oikeuden ja sukupuolen tutkimusta laajentamaan teoreettista perspektiiviään diskurssianalyysistä ja sosiaalisen rakentumisen teorioista kohti muita, vähemmän teksti-/kielikeskeisiä teoreettisia suuntauksia. Jatkan tutkimustani jatko-opiskelijana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Kiitän Naisjuristit ry:tä stipendistä ja tästä mahdollisuudesta jakaa ajatuksiani yhdistyksen jäsenistölle. Pro graduni saa luettavaksi lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen minni.leskinen@helsinki.fi.

Tutustuminen Ateneumin HENRI CARTIER-BRESSON –näyttelyyn www.ateneum.fi © Ateneumin taidemuseo. Kuva: Ville Malja

Naisjuristit järjesti 26.11.2015 jäsenilleen mahdollisuuden tutustua yhden viime vuosisadan merkittävimmän valokuvaajan, Henri Cartier-Bressonin valkokuvanäyttelyyn Ateneumissa. Tilaisuus oli suosittu, ja paikalle saapui 25 naisjuristia vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan taiteesta. Aloitimme kulttuuri-illan vapaamuotoisella seurusteluhetkellä ja kuohujuomalla, jota tarjoiltiin Ateneumin sisäpihalla. Iloinen ja vilkas puheensorina säesti aktiivista verkottumista ja rentoa tunnelmaa. Oppaan johdolla siirryimme tutustumaan näyttelyyn 45 minuutin kierrokselle, jonka aikana saimme yksityiskohtaista tietoa valokuvaajan tekniikoista ja kuvien aiheista. Cartier-Bresson

mm. jätti valokuvien reunoille negatiivista mustan kehikon, joka oli todistamassa sitä, että kuvat olivat käsittelemättömiä. CartierBressonin retrospektiivinen näyttely sisälsi lähes 300 valokuvaa taiteilijan pitkän uran ajalta. Tammikuun lopussa päättynyt näyttelyssä vieraili yli 128 000 kävijää. Ateneumin upeat tilat ja hieno näyttely loivat vierailullemme erinomaiset puitteet. Osa naisjuristeista jäi tutustumaan näyttelyyn tarkemmin vielä kierroksen jälkeen joidenkin suunnatessa Teatteriin jatkamaan vapaamuotoista keskustelua. Saimme illan aikana jäsenistöltämme myös arvokasta palautetta ja vinkkejä siitä, millaista toimintaa yhdistykseltä toivotaan jatkossa. 15

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Naisjuristit ry:n vuoden 2015 stipendinsaajan kirjoitus

Kirjoittaja: Anne Ihalainen

Naisjuristit ry:n

Déroulement de la première journée du 15 ème Congrès d’EWLA à Lille

SYYSKOKOUS 2015 yritysvastuuteemalla

Naisjuristit ry:n syyskokous pidettiin 11.11.2015 Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n tiloissa. Syyskokouksen jälkeen asianajaja, MBA, Anne Vanhala Castrén & Snellmanilta piti esityksen yritysvastuusta ja sen liittymäpinnoista juristin työhön. Anne Vanhala neuvoo työssään yrityksiä ja muita organisaatioita compliance- ja yritysvastuuliitännäisissä kysymyksissä. Yritysvastuuseen liittyvät asiat ovat nousseet otsikoihin viime vuosina muun muassa laajasti uutisoitujen skandaalien johdosta. Vastuullisuuskysymyksistä huolehtimiseen panostetaan yhä enemmän yrityksissä, ja yritysvastuuverkosto FIBSin yritysvastuututkimuksen 2015 vastaajista 83 prosenttia katsoo, että vastuullisuuden merkitys kasvaa olennaisesti seuraavan viiden vuoden aikana. Yritysvastuu voidaan määritellä tasapainotteluna sen välillä, kuinka yritykset voivat kunnioittaa ympäristöä ja ihmisiä organisaation ympärillä kestävällä ja reilulla tavalla ja silti toimia taloudellisesti kannattavasti pitkällä tähtäimellä. Yritysvastuukysymyksistä huolehtiminen tulisi olla olennainen osa strategiaa jo brändin hallinnan ja erilaisiin skandaaleihin liittyvien maineriskien vuoksi. Vastuullinen toimintatapa auttaa yritystä luomaan uutta liiketoimintaa, säästää kustannuksia ja lisää asiakkaiden ja työntekijöiden sitoutumista yritykseen. Vastuullisuuskysymykset nousevat liikejuristin työssä esiin usein sopimusneuvotteluissa esimerkiksi ulkoistus- tai yritysostotilanteissa. Yritysvastuuseen liittyvien kysymysten painopiste vaihtelee toimialasta ja organisaatiosta riippuen ja kattaa laajan ja mielenkiintoisen kirjon juridisia kysymyksiä 16

Anne Vanhalan mukaan yritysvastuukysymyksistä huolehtimisen pitäisi olla olennainen osa yrityksen strategiaa brändin hallinnan ja skandaaleihin liittyvien maineriskien vuoksi.

muun ohella lahjonnan ja korruption estämisestä työsuhdelainsäädäntöön, kilpailuoikeuteen ja verosuunnitteluun. Lähtökohtana voidaan pitää, että johdon tulisi soveltuvien lakien ja määräysten noudattamisen lisäksi varmistaa, että yrityksellä tai muulla toimijalla on sen oman toiminnan vaatimat selkeät sisäiset pelisäännöt, jotka ulottuvat myös alihankintaketjuun. Yhtä tärkeää on huolehtia, että nämä pelisäännöt ovat ymmärrettävät ja että niiden noudattamisen valvontaan on tehokkaat mekanismit, jotta mahdolliset ongelmatilanteet saadaan ratkottua jo kauan ennen niiden kärjistymistä.

L’Association Européenne des Femmes Juristes (EWLA) a tenu son 15ème Congrès annuel à Lille les 5 et 6 mars 2015. Le thème retenu pour 2015 a été « 5 Years to realize gender equality in Europe”. Il a rassemblé une centaine de femmes juristes et avocates et quelques hommes de toute l’Europe, en particulier l’Union Européenne : France, Royaume-Uni, Allemagne, Finlande, Suède, Espagne, Italie, Belgique, Suisse... Le Congrès, axé sur le genre, a été plus qu’à propos quelques jours avant la célébration de la journée de la femme. Il s’est tenu le premier jour au Tribunal de Grande Instance de Lille où venait de se dérouler le fameux procès du Carlton de Lille, ce qu’a d‘ailleurs relevé non sans pointe d’humour le Président du Tribunal de Lille, Tristan Gervais de Lafond, lors de son discours d’ouverture.

mesures toutes très redoutées par les employeurs. L’intervention du célèbre avocat pénaliste français Maître Léon Lef Forster sur la discrimination Homme/Femme en droit pénal a fait ressortir que dans la pratique pénale, la discrimination se fait de manière plutôt positive pour les femmes. Par exemple, les prévenues recevaient un traitement et des conditions d’enquête plus favorables que ceux réservés aux hommes. Les peines auxquelles elles sont condamnées ont aussi tendance à être moins sévères que celles appliquées aux hommes pour un même délit ou crime. La première journée de Congrès s’est enfin clôturée par un discours de Madame MaryDaphné Fishelson, Avocate française et Présidente de l’Association Française des Femmes Juristes (AFFJ).

Les interventions Les interventions de l’après-midi du 5 mars se sont faites en français. Elles ont porté sur la discrimination entre hommes et femmes dans le droit du travail. La première présentation, faite par Monsieur Andreas Stein, Chef de l’Unité législation sur l’égalité de traitement à la Direction Générale de la Justice à la Commission européenne, a porté sur la Discrimination Homme/Femme en droit du travail européen. Le même thème a ensuite été traité au regard du droit du travail français par Maître Emmanuelle Boussard Verrachia, avocate française spécialisée en droit du travail et discrimination, et Madame Florence Tarlee, inspectrice à la Direction Régionale des Entreprises, de la Concurrence, de la Consommation, du Travail et de l’Emploi du Nord Pas-deCalais. Maître Nathalie Leroy, avocate française et organisatrice de ce congrès à Lille, a notamment cité lors de son exposé la nullité du licenciement suite à une discrimination, le droit à la réintégration de la victime de discrimination, ainsi que les conséquences indemnitaires,

Olivia Rajerison Avocat au Barreau de Madagascar DISCRIMINATIONS ET HARCELEMENT SEXUELS AU TRAVAIL À MADAGASCAR Pour les femmes malgaches, le monde du travail est le terrain de beaucoup d’injustices. Même si plusieurs droits et aménagements leur sont accordés par la loi concernant entre autres la grossesse et l’allaitement (congé maternité, pauses allaitement, protection contre le licenciement, droit de reprendre le même poste, etc.), elles restent pour la grande plupart victimes de discriminations et de harcèlement. Les discriminations hommes/femmes au travail Madagascar a ratifié les 8 conventions de base de l’Organisation Internationale du Travail (OIT) dont la Convention N°100 (1951) sur l’égalité de rémunération qui consacre le principe de l’égalité de rémunération entre hommes et femmes pour un travail de valeur égale, et la Convention N°111(1958) sur la discrimina17

Vieraskynä

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kirjoittaja: Paula Tuononen

des industries chimiques. Les travaux interdits à la gente féminine sont déterminés par Décrets pris après avis du Conseil National du Travail. Le harcèlement sexuel Le harcèlement sexuel constitue une infraction pénale passible de peines pouvant aller de un à trois ans de prison ainsi que d’une amende de un à quatre millions d’Ariary (440$ à 1.764$). Si la victime a été forcée ou a dû s’adonner à un acte sexuel suite à une pression, les peines augmentent à eux à cinq ans d’emprisonnement avec une amende de deux à 10 millions d’Ariary (882$ à 4.410$). Il en est de même si la victime a été punie pour avoir refusé de telles avances. Malgré cela, le harcèlement sexuel est très courant dans tous les secteurs et domaines. Une étude réalisée par les Nations Unies en 2009 a indiqué que 50% des employées dans les entreprises de zones franches de Madagascar seraient victimes de harcèlement sexuel. Il est pourtant à déplorer que rares sont les victimes qui portent plainte. Ainsi pour l’année dernière, selon le rapport des Etats-Unis sur la situation des droits de l’Homme à Madagascar en 2014, il n’y a eu aucune affaire de harcèlement sexuel portée devant les tribunaux malgaches. Les réticences à porter plainte sont surtout motivées par la peur de perdre son travail, la crainte des représailles mais aussi celle de perdre sa réputation ou faire l’objet d’un rejet social. Le harcèlement reste donc un phénomène de société répandu et largement impuni. Si le cadre juridique malgache comporte plusieurs dispositions contre la discrimination sexuelle et le harcèlement sexuel au travail, leur application n’est pas toujours effective. Il faut encore une évolution des mentalités pour refuser, dénoncer et condamner ces discriminations et lutter ouvertement et efficacement contre le harcèlement. Olivia Rajerison Avocat au Barreau de Madagascar

Hieman lyhennetyt käännökset Muistio EWLA:n 15. kokouksen ensimmäisestä päivästä Lillessä Euroopan naisjuristien yhdistys (EWLA) piti 15. vuosittaisen kokouksensa Lillessä 5.–6. maaliskuuta 2015. Teemana oli ”5 Years to realize gender equality in Europe” (Viidessä vuodessa sukupuolten tasa-arvoon Euroopassa). Kokoukseen osallistui satakunta naispuolista juristia ja asianajajaa, joukossa myös muutama mies. Osallistujat tulivat kaikkialta Euroopasta, erityisesti EU-maista. Kokouksen ajankohta osui sopivasti kansainvälisen naistenpäivän kynnykselle. Ensimmäinen päivä pidettiin Lillen tuomiostuimessa, jossa oli käyty kuuluisa Carltonhotellin oikeudenkäynti, minkä Lillen tuomioistuimen presidentti Tristan Gervais de Lafond humoristisesti mainitsi avajaispuheessaan. Asialista Ensimmäisen iltapäivän puheenvuorot pidettiin ranskan kielellä. Ne käsittelivät miesten ja naisten eriarvoista kohtelua työelämässä. Ensimmäinen puhuja, Euroopan komission oikeusviraston tasa-arvolainsäädännön esimies Andreas Stein käsitteli aihetta EU:n osalta. Samaa teemaa Ranskan työlainsäädännön näkökulmasta käsittelivät työoikeuteen ja syrjintään erikoistunut asianajaja Emmanuelle Boussard Verrachia sekä Nord Pas-de-Calais´n yritysten, kilpailun, kulutuksen, työn ja työllisyyden aluehallinnon tarkastaja Florence Tarlee. Lillen kokouksen järjestäjä, ranskalainen asianajaja Nathalie Leroy, korosti esityksessään syrjinnästä johtuvien irtisanomisten olevan pätemättömiä, ja että syrjinnän uhreilla on oikeus työpaikkansa palauttamiseen sekä korvauksiin. Työnantajapuolella vieroksutaan voimakkaasti kyseisiä työntekijöiden oikeuksia. Tunnettu ranskalainen rikosasianajaja Léon Lef Forster otti esille naisten ja miesten eriarvoisen kohtelun rikosoikeudessa.

Hänen esityksessään kävi ilmi, että rikosoikeuden rangaistuskäytännössä syrjintä muotoutuu enemminkin naista suosivaksi. Esimerkiksi naispuoliset tutkintavangit saavat paremman kohtelun ja tutkimusolosuhteet kuin miehet. Rangaistuksilla, joihin heidät tuomitaan, on taipumus olla lievempiä kuin samoista rikoksista tuomituilla miehillä. Ensimmäisen kokouspäivän päätti puheellaan ranskalainen asianajaja ja Ranskan naisjuristien puheenjohtaja MaryDaphné Fishelsonin. Alkuperäinen teksti: Olivia Rajerison Madagaskarin asianajajaliitto Sukupuoleen perustuva syrjintä ja seksuaalinen ahdistelu työpaikoilla Madagaskarilla Madagaskarilaisille naisille työelämä on täynnä epäoikeudenmukaisuuksia. Vaikka laissa heille on myönnetty useita oikeuksia ja parannuksia koskien mm. raskautta ja imetysaikaa (äitiysloma, imetystauot, irtisanomissuoja, oikeus säilyttää työpaikka jne.), heistä huomattava osa on syrjinnän ja ahdistelun uhreja. Miesten/naisten syrjintä työpaikoilla Madagaskar on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia, joista yleissopimus nro 100 (1951) koskee samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa ja yleissopimus nro 111 (1958) työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää. Madagaskarin perustuslaki ja muu lainsäädäntö kieltävät kaikenlaisen syrjinnän, näin ollen myös sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Työlainsäädäntö määrää, että saman ammattipätevyyden omaaville, samanarvoista työtä tekeville ja samanarvoista tulosta tuottaville työntekijöille on maksettava samansuuruista palkkaa riippumatta heidän alkuperästään, sukupuolestaan, iäs19

Vieraskynä

tion dans l’emploi et la profession. La constitution et la loi interdisent toute forme de discrimination incluant celle basée sur le genre. Le Code du travail dispose qu’à qualification professionnelle égale, à emploi égal et rendement égal, le salaire est égal pour tous les travailleurs quels que soient leur origine, leur sexe, leur âge et leur statut. En pratique toutefois, la situation est autre et de nombreuses femmes, qui pour la plupart ignorent leurs droits ou n’osent pas réclamer leur application, sont bien moins payées que leurs collègues du sexe opposé pour un même travail. La dernière enquête auprès des ménages publiée par l’INSTAT (Institut National de la Statistique) en 2011 révèle que le salaire moyen des femmes est inférieur à celui des hommes bien que cet écart se soit réduit de manière significative par rapport aux chiffres de 2005. En effet, les femmes doivent se contenter de 84% de ce que touchent les hommes, contre 65% en 2005. Cette faiblesse du salaire féminin se retrouve dans toutes les branches et à tous niveaux de qualification et de statuts. A Madagascar le travail des femmes n’est, en grande partie, pas reconnu. Il existe de nombreuses barrières à l’entrée pour elles dans l’entrée dans la population active. Le niveau d’insertion des hommes dans la vie économique est plus élevé par rapport à celui des femmes. Les femmes sont aussi plus vulnérables par rapport au chômage. Le taux de chômage des femmes est beaucoup plus important que celui des hommes (4,8% contre 2,9% en 2010). Par ailleurs, pour protéger les femmes, le législateur malgache a prévu que certains postes leur soient interdits, comme ceux présentant un danger imminent contre leur sûreté, leur santé ou la morale. Ainsi, il existe par exemple des restrictions concernant le travail de nuit. Les Codes du travail et de la protection sociale définissent ces emplois pouvant leur nuire sont ceux qui impliquent des rotations de nuit dans le secteur fabrication ainsi que certains emplois dans la filière de la métallurgie, des mines et

Seksuaalinen ahdistelu Seksuaalinen ahdistelu on rikos, josta voidaan langettaa yhdestä kolmeen vuotta vankeutta sekä yhdestä neljään miljoonan ariaryn (440–1764 dollarin) sakko. Jos uhri on 20

pakotettu tai painostettu seksuaaliseen aktiin, rangaistus kasvaa jopa viiteen vuoteen vankeutta ja 2–10 miljoonan ariaryn (882–4410 dollarin) sakkoon. Sama koskee tapauksia, joissa uhria on rangaistu lähentely-yritysten torjumisesta. Kaikesta huolimatta seksuaalinen ahdistelu on hyvin yleistä kaikilla aloilla. Vuonna 2009 YK:n teettämä tutkimus osoittaa, että puolet Madagaskarin vapaakaupanalueen yritysten naistyöntekijöistä on seksuaalisen ahdistelun uhreja. Kuitenkin vain valitettavan harva uhri nostaa kanteen. Yhdysvaltojen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan viime vuonna Madagaskarin tuomioistuimissa ei ollut vireillä yhtään ainoaa seksuaalista ahdistelua koskevaa kannetta. Epäröintiä kanteen nostamiseen aiheuttavat etupäässä pelot työpaikan menettämisestä ja mahdollisista kostotoimenpiteistä, mutta myös pelot maineen menettämisestä ja sosiaalisen syrjinnän kohteeksi joutumisesta. Ahdistelu pysyy siis laajalle levinneenä ja enimmäkseen rankaisemattomana yhteiskunnallisena ilmiönä. Vaikka Madagaskarin lainsäädäntö sisältää lukuisia säädöksiä, jotka kriminalisoivat sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja seksuaalisen ahdistelun työpaikalla, niiden soveltaminen ei käytännössä ole aina tehokasta. Tarvitaan vielä asenteiden muutosta, jotta yleinen mielipide olisi syrjinnän vastainen, sattuneet tapaukset annettaisiin ilmi ja syylliset tuomittaisiin oikeudessa. Lisäksi ahdistelua vastaan tulisi kaikkien taistella avoimesti ja tehokkaasti. Alkuperäinen teksti: Olivia Rajerison Madagaskarin asianajajaliitto

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Vieraskynä

tään tai asemastaan. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Lukuisille naisille, joista suurin osa ei tunne oikeuksiaan tai ei uskalla vaatia niitä, maksetaan samasta työstä huomattavasti vähemmän kuin miespuolisille kollegoilleen. Viimeisin Madagaskarin kansallisen tilastokeskuksen (INSTAT) kotitaloustutkimus vuodelta 2011 paljastaa, että naisten keskimääräinen ansiotulo on alhaisempi kuin miesten. Tosin ero on huomattavasti pienentynyt vuoden 2005 luvuista. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan naisten ansiotulo on 84 % miesten ansiotulosta, kun vuonna 2005 vastaava luku oli 65 %. Naisten palkat ovat alhaisempia kaikilla toimialoilla koulutustasosta tai ammattiasemasta riippumatta. Madagaskarilla naisten työssäkäynti ei ole yleisesti hyväksyttyä. Heidän siirtymistään työelämään on hankaloitettu monin estein. Miehiä sijoittuu talouselämään enemmän kuin naisia. Naiset ovat myös haavoittuvaisempia työttömyyden suhteen. Naisten työttömyysaste vuonna 2010 (4,8 %) oli huomattavasti korkeampi kuin miesten (2,9 %). Lisäksi naisten suojelemisen varjolla madagaskarilaiset lainlaatijat ovat kieltäneet heiltä tietyt työt, jotka uhkaavat heidän turvallisuuttaan, terveyttään tai moraaliaan. Tämän seurauksena naisten yötyötä on rajoitettu. Työelämään ja sosiaaliseen suojeluun liittyvä lainsäädäntö määrittelee vaarallisiksi töiksi teollisuuden työpaikat, jotka edellyttävät yövuoroissa työskentelyä. Lisäksi haitalliseksi luokiteltuja paikkoja on metalli-, kaivos- ja kemianaloilla. Naisilta kielletyt työpaikat on määrätty asetuksissa, joiden laadinnassa on konsultoitu Madagaskarin kansallista työneuvostoa.

Naisjuristit ry

Kokouskutsu sääntömääräiseen

KEVÄTKOKOUKSEEN

Aika: 20.4.2016 klo 17:15 Paikka: Fondia Oy, Lönnrotinkatu 5, 00120 Helsinki. Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 mukaiset asiat. Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 18.4.2016 osoitteeseen: info@naisjuristit.org.

Lämpimästi tervetuloa! Naisjuristit ry:n hallitus

Marimekko toivottaa Naisjuristit tervetulleeksi maanantaina 9.5.2016 klo 18 Marimekon lippulaivamyymälään, Mikonkatu 1, 00100 Helsinki. General Councel Tiina Lencioni kertoo Marimekosta ja työstään.

LK:n laatiman käännöksen ranskan kielestä editoi Valentina Vannesluoma (valentina.vannesluoma@gmail.com)

Ilmoittautumiset viimeistään 2.5.2016 Merva Hämäläiselle, merva.hamalainen@helsinki.fi tai 0407472316. 21

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

VIERAILU SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEOON

Naisjuristit ry:n vuoden 2016 jäsenmaksu

Aika: 27.4.2016 klo 17:00 Paikka: Sinebrychoffin taidemuseon ala-aula, Bulevardi 40, 00120 Helsinki

Tarjoilua: pientä suolaista ja makeaa Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 20.4.2016 osoitteeseen: info@naisjuristit.org.

Naisjuristit ry:n vuoden 2016 jäsenmaksu on 25 euroa. Yhdistyksen tulot koostuvat ainoastaan jäsenmaksuista ja valitettavasti useat yhdistyksen jäsenmaksun maksamiseen velvolliset jäsenet jättivät vuonna 2015 jäsenmaksunsa maksamatta. Toivomme erittäin lämpimästi, että jäsenet osallistuvat vuonna 2016 aktiivisesti yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin ja maksavat jäsenmaksunsa alla olevien tietojen mukaisesti viimeistään 15.4.2016:

Kuva: www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Ohjelma: • Sinebrychoffit – teollisuutta ja taidetta: tutustuminen 2. kerroksen kotimuseoon oppaan kanssa • Sinebrychoff tänään – Marja-Liisa Weckström, viestintä- ja lakiasiainjohtaja • Sinebrychoffin lakiasioiden hoitaminen osana kansainvälistä konsernia – lakimies Jari Leppänen

Saaja: Naisjuristit ry IBAN: FI4080001801739930 (Danske Bank) BIC-koodi: DABAFIHH Maksettava määrä: 25 euroa Paul ja Anna perheineen.

Viite: 20161

Kuva: www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Kunniajäsenet sekä 70 vuotta täyttäneet jäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta.

Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo

Naisjuristit ry Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä noin 480 • jäsenmaksu 25 € • viite: 20161 DANSKE BANK: FI40 8000 1801 7399 30 BIC-koodi: DABAFIHH

Osoitelähde: Naisjuristien jäsenrekisteri

LÄHETTÄJÄ Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki