Naisjuristit 1 2017 by Naisjuristit ry

Naisjuristit ry JÄSENLEHTI 1/2017

Uusien

HALLITUSJÄSENIEN

esittelyt

sivu 4

Kokouskutsu sääntömääräiseen

KEVÄTKOKOUKSEEN kutsu

Alexander Tillanderille Tilaisuuteen

sivu 7

sivu 8

kannattaa tarttua!

sivu 9

Naisjuristit ry vieraili Stockmannilla

sivu 16

Naisjuristit ry vieraili Alma Mediassa

sivu 20

SISÄLLYS

Puheenjohtaja Anne Ihalainen anne.ihalainen@naisjuristit.org

Puheenjohtajan puheenvuoro

Uusien hallitusjäsenten esittelyt

Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja Sari Summanen sari.summanen@naisjuristit.org Sihteeri Laura Kumpulainen laura.kumpulainen@naisjuristit.org Jäsenlehti Ulrika Nirkkonen ulrika.nirkkonen@naisjuristit.org

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia Kevätkokous 7 Vierailu Alexander Tillanderille 8 Vieraskynä Menestyneet uranaiset - Tilaisuuteen kannattaa tarttua! Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia Vierailu Stockmannille Vierailu Alma Mediaan

16 20

Viestintä, jäsenrekisteri Katri Ojala katri.ojala@naisjuristit.org Tapahtumat, uusjäsenhankinta Merva Hämäläinen merva.hamalainen@naisjuristit.org

Naisjuristien hallitus vahvistui vuodenvaihteessa, kun hallituksen jäsenten lukumäärä nousi kuuteen. Hallituksessa aloitti tammikuussa peräti neljä uutta jäsentä, joiden esittelyt vastuualueineen voit lukea tästä lehdestä. Haluan tässä yhteydessä esittää vielä lämpimät kiitokset hallituskautensa päättäneille kollegoille! Jokaisen panos on arvokas, rakennamme yhdistyksen tarinaa ja viemme asioita eteenpäin yhdessä. Minua on ilahduttanut myös jäsenten aktiivisuus tapahtumissa, jotka on lähes poikkeuksetta varattu täyteen. Lehdessä jatkamme tutustumista menestyneisiin naisjuristeihin, kun Kirsti Rissanen kertoo upeasta, vaiherikkaasta urastaan mm. Marimekolla, ylipistomaailmassa ja oikeusministeriön kansliapäällikkönä. Vieraskynän osalta kuuntelemme myös jäsenistömme toiveita. Kerro meille oma suosikkisi! Suomen taloudessa on palattu kasvu-uralle, yritysten kannattavuus on yleisesti hyvällä tasolla ja taseet ovat vahvoja. Rahoitusta on saatavissa hyvin ja esim. yrityskauppamarkkinoilla on ollut aktiivista. Työllisyystilannekin on paranemaan päin. Naiset ovat vahvistaneet asemiaan yritysten hallituksissa ja toimitusjohtajina, mukana tietenkin myös juristeja. Positiivisia uutisia näin kesän kynnyksellä! Valon määrän lisääntyminen ja säiden lämpeneminen tuovat väistämättä lisäenergiaa. Upeasta luonnosta nauttiminen on mitä parhain keino niin nollata ajatuksia kuin saada uusia virikkeitä. Huhtikuu tuo tullessaan yhdistyksen kevätkokouksen, johon toivotan kaikki jäsenet tervetulleiksi.

www.naisjuristit.org Kevätterveisin Anne Ihalainen

Muistathan ilmoittaa, mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: info@naisjuristit.org Lehden toimitus: Ulrika Nirkkonen (päätoimittaja), Anne Ihalainen, Merva Hämäläinen, Sari Summanen, Laura Kumpulainen, Katri Ojala Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla ja ilmoittajalla Painopaikka ja taitto: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa / Harri Strandell Lehti on painettu ympäristöystävälliselle 70% PEFC certified ja EU-ympäristömerkki -merkitylle paperille. 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

HALLITUS 2017

Uusien

HALLITUSJÄSENIEN

esittelyt

Olen Sari Summanen, Naisjuristit ry:n tuore varapuheenjohtaja ja taloudenhoitaja. Lisäksi olen mukana kehittämässä yhdistyksen viestintää. Haluaisin, että yhdistyksemme tavoittaisi yhä useamman naisjuristin ja tarjoaisi jäsenilleen entistä enemmän tilaisuuksia keskustella ja verkostoitua. Yhdistyksestä tulee tehdä jatkossa yhä helpompi ja houkuttelevampi jäsenille paitsi liittyä niin myös osallistua sen toimintaan. Yhdistys on ennen kaikkea sen jäsenet. Juureni ovat Pohjanmaalla. Suoritin oikeustieteen maisterin tutkinnon Turussa erikoistuen sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen. Opiskelijavaihto vei minut myös muutamaksi kuukaudeksi Indonesiaan. Ennen valmistumistani OTM:ksi hankin usean vuoden ajan kokemusta harjoittelijana Lakiasiaintoimisto Petteri Snellillä. Lisäksi olen työskennellyt työn ohessa projektitutki4

jana Turun yliopistolla meriteollisuudenalan projektissa vahingonkorvausoikeudellisten kysymysten parissa. Tällä hetkellä työskentelen Asianajotoimisto Kärsämänoja Oy:llä Helsingissä. Työtehtäväni muodostuvat sopimus- ja yritysjärjestelyistä, oikeudenkäynneistä sekä välimiesmenettelyistä. Valtaosa työstäni on riitaprosessaamista niin yleisissä tuomioistuimissa kuin välimiesoikeudessakin. Lisäksi autan asiakkaita laaja-alaisesti liikejuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Kiinnostuin hallitustyöstä Naisjuristeissa jäädessäni perhevapaalle vuoden 2016 lopulla. Tahdon olla mukana laajentamassa yhdistyksen jäsenkuntaa etenkin nuoriin naisjuristeihin ja luoda lisää kanavia eri vaiheessa urapolkua olevien naisten väliselle keskustelulle. Viime vuosina erilaiset nuorten naisten yhteiset verkostoitumisryhmät ovat kasvattaneet suosiotaan. Tämä kertoo siitä, että etenkin uransa alkupäässä olevat naiset kaipaavat selkeästi lisää tilaisuuksia verkostoitumiselle ja tiedonvaihdolle esimerkiksi uusista työmahdollisuuksista.

Naisjuristit ei ole orgaanisesti syntynyt someryhmä, vaan rekisteröity, perinteikäs Lakimiesliiton jäsenyhdistys, jolla on muun ohella selkeä edunvalvontarooli ja tehtävä kehittää jäsentensä ammatillista osaamista. Verkostoitumisen kannalta ryhmästä tekee poikkeuksellisen antoisan sen jäsenistö. Naisjuristeihin kuuluu suuri joukko kokeneita, vaikutusvaltaisia ja eri tavoin upeaa uraa tehneitä naisia kaikilta juridiikan aloilta. Saamme lukea näistä jäsentemme kiehtovista uratarinoista Vieraskynä - Menestyneet uranaiset -palstalta. Yhdistys voisi jatkossa

Olen Katri Ojala, uusi Naisjuristit ry:n hallituksen jäsen. Vastuullani on erityisesti yhdistyksen jäsenrekisterin ylläpito sekä viestintä yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa. Ottaessasi yhteyttä Naisjuristit ry:hyn yhdistyksen sähköpostin kautta, asioit todennäköisesti minun kanssani. Toivonkin jäseniltä erittäin mielellään palautetta Naisjuristit ry:n toiminnan kehittämisestä, jotta voimme muokata toiminnasta sellaista, että se varmasti tuottaa parasta mahdollista lisäarvoa meille kaikille. Oma ammatillinen taustani on vahvasti kytkeytynyt Suomen työeläkejärjestelmään. Parin alaan liittyvän kesätyökokeilun jälkeen päädyin suoraan koulun penkiltä työeläkeyhtiöön lakimieheksi. Työeläkejärjestelmän parissa on nyt ehtinyt vierähtää jo reilu vuosikymmen hieman vaihtelevissa rooleissa. Tällä hetkellä työpanokseni keskittyy pääasiassa edunvalvontaan, kehittämiseen ja yhteiskuntasuhteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina motivoinut minua – asiat voidaan aina tehdä paremmin ja tähän jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Palasin noin vuosi sitten takaisin työelämään useamman vuoden perhevapaalta. Kotona lasten kanssa vietetyn ajan jälkeen sormeni syyhysivät päästä taas käsiksi paitsi ”oikeisiin” töihin, mutta myös vaikuttamaan merkityksellisiin kysymyksiin.

tarjota yhä paremmat puitteet jäsentemme kohdata - oli sitten juridiikan alalla jo mestari tai vasta kisällivaiheessa. Minut voi bongata yhdistyksen tapahtumien lisäksi etenkin lenkkipoluilta, kuntosalilta ja joogatunneilta. Vapaa-aikani vietän perheeni, johon kuuluu mieheni ja muutaman viikon ikäinen poikamme, ja ystävien seurasta sekä urheilusta nauttien. Viihdyn parhaiten lähellä merta, olin sitten rannalla helteessä tai hyisessä avannossa, ja suunnittelen aina uutta matkaa.

Lähdinkin mukaan Naisjuristien hallitukseen tästä näkökulmasta. Naisten asema työelämässä on toki mennyt eteenpäin, mutta vielä on paljon asioita, joita voimme edelleen edistää. Yhdistyksen toiminta on hieno keino naisjuristien verkostoitumisen, ammatillisen kehityksen tukemisen ja tasa-arvokysymysten edistämiseen. Pienten lasten äitinä vähäinen oma vapaa-aikani kuluu mm. liikunnan ja lukemisen parissa. Nautin myös erilaisista kulttuuririennoista. Välillä haluan tehdä ajatustyön lisäksi jotakin näkyvää käsilläni ja tähän tarpeeseen vastaa esim. vanhojen huonekalujen kunnostus, leivonta tai puutarhan hoito. Näkemisiin yhdistyksen tapahtumissa! 5

Nähdään tapahtumissa!

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Olen Laura Kumpulainen, Naisjuristit ry:n hallituksen uusi jäsen. Sihteerin tehtävien lisäksi vastuullani on yhdessä muiden hallituslaisten kanssa muun muassa yhdistyksen viestintä ja sen kehittäminen - jos Sinulla on ideoita tai haluat antaa palautetta, nykäise toki allekirjoittanutta hihasta tai lähetä vaikka sähköpostia! Olen valmistunut Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi lokakuussa 2014 erikoistumisalueena rikos- ja prosessioikeus. Myös suurin osa opiskeluaikaisesta työko-

kemuksestani keskittyi näiden oikeudenalojen soveltamiseen käytännössä. Tällä hetkellä työskentelen liikejuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa in-house-puolella vietetyn erittäin opettavaisen projektikoordinaattorin pestin jälkeen. Vapaa-aikani kuluu enimmäkseen suurimman intohimoni, urheilun, parissa. Pelaan rugbya SM-tasolla, minkä lisäksi harrastan lenkkeilyä ja käyn ryhmäliikuntatunneilla. Ystävien kanssa vietetty laatuaika tasapainottaa mukavasti kurinalaista urheilijaelämää. Aikaisempaa kokemusta luottamustehtävistä olen kartuttanut opiskelijajäsenenä Turun yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan eri toimikunnissa ja johtokunnassa. Nyt koin jälleen olevan oikea aika aktivoitua hyvän asian puolesta. Naisjuristit on erinomainen forum verkostoitua ja jakaa ajatuksia, minkä vuoksi olen itse lähtenyt mukaan yhdistyksen toimintaan. Toivon tuovani hallituskauteni aikana energistä otetta ja tuoretta näkökulmaa käsiteltäviin asioihin.

Kokouskutsu sääntömääräiseen

KEVÄTKOKOUKSEEN

Aika: 26.4.2017 klo 17.30 alkaen Paikka: Fondia, Lönnrotinkatu 5, Helsinki Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 mukaiset asiat. Kokouksen jälkeen Fondian perustaja Marianne Saarikko Janson puhuu perinteisen alan mullistamisesta ja Fondian tarinasta.

Ilmoittautumiset kevätkokoukseen sähköpostitse viimeistään 24.4.2017 osoitteeseen info@naisjuristit.org.

Lämpimästi tervetuloa! Naisjuristit ry:n hallitus

Nimeni on Ulrika Nirkkonen ja olen uusi Naisjuristit ry:n hallituksen jäsen. Vastuullani on erityisesti jäsenlehti. Työskentelen juristina Fondialla yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeudellisten toimeksi6

antojen parissa. Toimin myös muutaman listayhtiön hallituksen sihteerinä. Vapaa-ajallani vietän laatuaikaa perheeni ja ystävieni seurassa. Viihdyn parhaiten perheemme mökillä Turunmaan saaristossa ja laskettelurinteessä poikieni kanssa. Nautin myös hyvästä ruoasta, matkustamisesta ja uusiin kulttuureihin tutustumisesta. 7

Alexander Tillanderille

Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa.

Tilaisuuteen kannattaa tarttua!

Jalokiviseppäliike Alexander Tillander kutsuu Naisjuristit eksklusiiviseen kultaseppämestari Jouni Salon modernien korujen näyttelyyn osoitteessa Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki helatorstaita edeltävänä keskiviikkona 24.5. alkaen klo 18. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä osoitteeseen info@naisjuristit.org tai sari.summanen@naisjuristit.org. Tilaisuuteen mahtuu noin 30 - 40 osallistujaa.

Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt, mihin olisin suunnistanut, joskin yhteiskunnalliset alat kiinnostivat. Akateemista kokemusta suvussani ei ollut. Sitten koulukaverini lainasi minulle horoskooppikirjan. Sen mukaan jousimiehistä tulee hyviä juristeja. No miksipäs ei, lähdin lukemaan lakia Helsingin yliopistoon. Olin lopettamassa lukujani keväällä 1965, kun Naisjuristien kunniajäsenen ja perustajan Helvi Sipilän asianajotoimistossa töissä ollut opiskelutoverini Kaarina Sarvilinna kertoi, että heille etsittiin avustajaksi opiskelijaa. Menin haastatteluun ja aloitin työt. Ajoimme enimmäkseen asumusero- ja avioeroasioita. Poikkeuksen kohdallani teki Armi Ratian liikennejuttu. Hän oli sunnuntaina Moskovan junasta poistuessaan saanut seuraavaksi päiväksi haasteen Porvoon raastuvanoikeuteen syytettynä kuolemantuottamuksesta.

Siihen hätään Helvi Sipilällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähettää minut avustajaksi pyytämään lykkäystä. Vastavalmistuneen varmuudella pidin juttua kuitenkin selvänä ja jätin päätettäväksi. Syyte hylättiin. Jonkin ajan kuluttua Armi kutsui minut tutustumaan Marimekkoon ja tarjosi työtä. Armin visiot yhtiön kehittämisestä olivat kiehtovia ja otin tarjouksen vastaan. Ei tosin ollut oikein selvää, mitä tehtäviä juristilla olisi. Osoittautui, että suomalaisen, menestyneen design-yrityksen toiminta tarjosi uskomattoman värikkään ja mielenkiintoisen työkentän. Sain muun muassa olla mukana sopimusneuvotteluissa aloitettaessa lisensiointia; Suomessa trikoista raitapaitamallistoa, USA:ssa froteepyyhkeitä ja lakanakokoelmaa sekä Japanissa erilaisia kodin tekstiilejä. Reilut kaksi vuotta työni oli kokopäi9

Vieraskynä - menestyneet uranaiset

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

kutsu

Kirjoittaja: Kirsti Rissanen

Vieraskynä - menestyneet uranaiset

väistä, mutta muuttui sitten erään saneerauksen yhteydessä sivutoimiseksi. Palasin asianajajaksi. Odottaessani kolmatta lastani, aikaisempaa monipuolisempi asianajotyö usein pitkine päivineen alkoi mielenkiintoisuudestaan huolimatta tuntua raskaalta. Silloin hyvä ystäväni Naisjuristien kunniajäsen Pirkko K. Koskinen ehdotti, että hakisin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yksityisoikeuden laitoksella avoinna olevaa kauppaoikeuden yliassistentin toimen viransijaisuutta. Yliassistentin virkavelvollisuuksiin kuului luennoida ja se taas edellytti lisensiaatin tutkintoa. Sen olin suorittanut vuonna 1968. Tartuin tilaisuuteen ja ainoana pätevänä hakijana sain sijaisuuden ja jäin yliopistoon. Opetimme kauppaoikeudessa EEC-oikeuden perusteita. Yhteismarkkinoiden kilpailusäännöt olivat tärkeitä. Tavaramerkit merkkitavaroiden alueellisine yksinmyyntijärjestelyineen törmäsivät tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteeseen. Suomessakin kilpailun edistämistä koskenutta lainsäädäntöä tehostettiin asteittain. Kun tavaramerkit olivat minulle käytännöstä tuttuja, ryhdyin kirjoittamaan väitöskirjaa aiheesta Kilpailu ja tavaramerkit. Väittelin vuonna 1978. Kirjoitettuani vielä tutkimuksen Suomen vapaakaupan häiriöistä, minusta tuli vuonna 1987 kauppaoikeuden professori. Niihin aikoihin kävi yhä ilmeisemmäksi, että EEC-oikeudella tulisi olemaan myös Suomessa suuri merkitys. Yhdessä yliopiston nykyisen kanslerin Thomas Wilhelmssonin kanssa koimme, että edessä olisi suuri haaste maamme oikeudelliselle osaamiselle. Yhdessä kollegojen kanssa arvioimme vaikutuksia ja ehdotimme tiedekunnalle Kansainvälisen talousoikeuden perustamista. Tiedekunta empi, mutta teki kuitenkin konsistorille ehdotuksen. Konsistori empi vielä enemmän, mutta saimme KATTI-instituutin ja sille kirjaston. Thomas valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja minut johtajaksi. Vuoden 10

1991 alkaessa istuin sitten instituutin sihteerin ja kahden aloittelevan tutkijan kanssa Vuorikatu 6:n tyhjissä, maalilta haisevissa huoneissa ja mietimme, mistä saisimme tietokoneet ja puhelimet. Voin ylpeänä todeta, että instituutista tuli menestys. Tutkimusalue kiinnosti innostuneita, energisiä ja kielitaitoisia nuoria tutkijoita, ilokseni enimmäkseen naisia. He olivat valmiita uusiin haasteisiin. Onnistuimme hankkimaan rahoitusta ja tarjoamaan kannustavan ilmapiirin. Tutkijoistamme tuli sittemmin muun muassa professoreita, asiantuntijoita EU:n instituutioihin ja hallintoon sekä yksityiselle sektorille. Rakensimme aktiivisesti kansainvälistä tutkijaverkostoa. Vuonna 1994 järjestimme Suomessa kansainvälisen seminaarin aiheesta Principles of Justice and the Law of the European Union. Ilmassa oli historian siipien huminaa, kun seminaarin illallisella seurasimme TV:stä Suomen, Ruotsin ja Norjan EY-kansanäänestyksen tulosta. Nelivuotinen kauteni instituutin johtajana päättyi 1994. Olin saanut mahdollisuuden lähteä vierailijaksi Hampuriin. Se suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Olin Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, kun kokoushuoneeseen astuessani professorikollegat tervehtivät sanoin: ”Huomenta kansliapäällikkö”. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli, sanoo sananlasku. Jossain lehdessä oli oikein kuvan kanssa ollut juttu, että professori Rissanen on vahvoilla oikeusministeriön kansliapäälliköksi. Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki oli löytänyt minut siitä julkisuudesta, jota puheenjohtajuus paperisten osakekirjojen poistamista ja arvopaperimarkkinoiden sääntelyä koskevissa komiteoissa oli tuonut mukanaan. Ehkä osasyynä oli ollut myös vilkastunut EY-keskustelu. Pitkään mietin, että ottaako lehtijuttua todesta. Viihdyin nimittäin hyvin yliopistolla. Vuonna 1995 tulin sitten rikkoneeksi yhden lasikaton, kun minut nimitettiin 11

12 13

Kunniajäsenet sekä 70 vuotta täyttäneet jäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta.

Saaja: Naisjuristit ry IBAN: FI40 8000 1801 7399 30 (Danske Bank) BIC-viivakoodi: DABAFIHH Maksettava määrä: 25 euroa Eräpäivä: 25.4.2017 Kirjoita viestikohtaan oma nimesi ja vuosiluku 2017

Naisjuristit ry:n vuoden 2017 jäsenmaksu on 25 euroa. Yhdistyksen tulot koostuvat ainoastaan jäsenmaksuista. Yhdistyksen toiminnan kannalta on tärkeää, että jäsenmaksut suoritetaan eräpäivään mennessä. Jatkossa voit maksaa Naisjuristit ry:n jäsenmaksun myös E-laskuna. Voit tilata E-laskun omasta verkkopankistasi.

Naisjuristit ry:n vuoden 2017 jäsenmaksu

Toisella puheenjohtajakaudellaan, syksyllä 2006 Suomi onnistui samaan aikaan sovun pitkään neuvotellusta Euroopan perusoikeusvirastosta. Asia oli oikeusministereiden vastuulla ja juuri kriittisessä poliittisessa neuvotteluvaiheessa pääkaupunkikierroksen tuoksinassa oikeusministeri Leena Luhtanen sairastui. Onneksi ministerit Englannissa, Irlannissa ja Saksassa suostuivat ottamaan vastaan virkamiessijaisen. Väitän, että yliopistotaustasta oli hyötyä. Tunnustan, että Wienissä perusoikeusviraston avajaisissa tuntui hyvältä, kun meitä Itävallan valtiosihteerin kanssa nimeltä mainiten kiitettiin panoksestamme. Olen vilpittömän iloinen siitä, että Tiina Astola, seuraajani oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii nyt pääjohtajana EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla. Hän on siinä tehtävässä ehdottomasti nainen paikallaan. Suomessa Tiinan nimitys ensimmäiseksi suomalaiseksi komission pääosaston pääjohtajaksi on mielestäni saanut kohtuuttoman vähän huomiota. Jäin eläkkeelle syksyllä 2007. Ura muodostui toisiaan seuranneiden tehtävien ketjusta. Taaksepäin katsoessa nousee mieleen, miten paljon vallitseva tilanne vaikuttaa erilaisiin asioihin. Esimerkin tarjoaa Venäjä. Neuvostoliiton hajottua, hakivat niin Suomi kuin EU:kin aktiivisesti yhteistyötä Venäjän kanssa. Me oikeusministeriöläiset tapasimme itänaapurimme oikeusministerin Euroopan neuvoston kokouksissa ja onnistuimme solmimaan ministeriöidemme välille yhteistyösopimuksen ja sen pohjalta yhteistyöohjelman maan oikeusvaltiokehityksen vauhdittamiseksi. Osallistuimme puheenjohtajakausillamme myös oikeusasioiden kehittämiseen Venäjän ja EU:n välisissä suhteissa. Nyt tunnelma on toinen. Yhteistyömme on näivettynyt. Pakolaistulvien EU:ssa ihmis- ja perusoikeudet näyttävät tuntuvan vähemmän tärkeiltä. Venäjäsuhteille taas ovat lähentymisen sijasta ominaisia ristiriidat ja pakotteet. 15

Vieraskynä - menestyneet uranaiset

oikeusministeriön kansliapäälliköksi, ensimmäisenä naisena valtioneuvoston piirissä. Myöhemmin ihmettelin, miten olin uskaltanut ottaa näin ison askeleen ilman aikaisempaa ministeriökokemusta. Suomi oli juuri liittynyt EU:iin ja kaikissa ministeriöissä ryhdyttiin uudenlaiseen hallinnonalojen strategiatyöhön. Olen vakuuttunut siitä, että tutkimus- ja opetustyö oli antanut hyvän pohjan olla mukana muun muassa EU:n oikeusyhteistyön kehittämisessä. Amsterdamin sopimus tuli voimaan Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuuden kynnyksellä toukokuussa 1999. Unionin tavoitteisiin oli lisätty vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen. Yhteistyö oikeusasioissa oli Suomen aloitteesta siirretty yhteisön toimivaltaan. Pääministeri Lipposen johdolla valmisteltiin Tampereelle Eurooppa-neuvoston erityiskokous, jossa onnistuttiin vahvistamaan kunnianhimoinen toimenpideohjelma alueen kehittämiseksi. Tampereen nimi tuli tutuksi EU:ssa. Suomea edelsi Saksan puheenjohtajakausi. Saksan oikeusministeri esitti ensin epävirallisesti tunnustelevasti ja sitten Kölnissä pidetyssä seminaarissa ehdotuksen siitä, että EU:ssa olemassa olevat perusoikeudet kerättäisiin yhteen ja tehtäisiin näin kansalaisille paremmin näkyviksi. Aluksi hanketta epäiltiin yleisesti, myös Suomessa. Taisin olla lähes ainoa, jonka mielestä ajatus oli hyvä. Olin saanut kutsun Kölnin kokoukseen ja saatoin siinä vaiheessa luvata, että Suomi olisi valmis viemään hanketta eteenpäin, jos se saisi jäsenmaissa kannatusta. Se sai. EU:n perusoikeuskirja annettiin ensin vuonna 2000 instituutioiden juhlallisena julistuksena ja otettiin sittemmin Lissabonin sopimuksessa sitovaksi osaksi unionisopimusta. Alkuvaiheen kriittisyyden syy ei ollut perus- ja ihmisoikeuksien väheksyminen, vaan se, että tavoitteena oli ollut EU:n liittyminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen. Liittymistä EU:n tuomioistuin ei ole vieläkään hyväksynyt.

Kirjoittaja: Merva Hämäläinen

Naisjuristit ry vieraili Helsingin keskustan Stockmannilla 30.11.2016.

Stockmannille ovat tunnusomaisia laaja valikoima, erinomainen asiakaskokemus ja palvelun laatu

Tavaratalon johtaja Jessica Nyholm-Silvennoinen kertoi Stockmannista ja tavaratalon toiminnasta Stockmannin viihtyisässä First Loungessa. Näimme myös mielenkiintoisen videon Stockmannin historiasta. Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen pörssiyhtiö, joka harjoittaa vähittäiskauppaa. Konsernilla on kolme liiketoimintayksikköä: muotiketju Lindex, tavaratalo- ja verkkokauppaliiketoimintaa harjoittava Stockmann Retail ja kiinteistöliiketoimintaa harjoittava Real Estate. Henkilöstön määrä on noin 8000. Stockmannille ovat tunnusomaisia laaja valikoima kotimaisia ja kansainvälisiä merkkituotteita, erinomainen asiakaskokemus ja palvelun laatu. Dialogin syventäminen asiakkaiden kanssa on myös yksi Stockmannin yhteiskuntavastuun strategian tavoitteista. Stockmann haluaa tarjota asiakkailleen ensiluokkaisen ostoskokemuksen, joka 16

Kuva: Anne Niemi

koostuu asiakkaan huomioivasta palvelusta ja ajankohtaisista brändeistä ja uutuuksista ympäri maailmaa. Yhtiö jatkaa muotiin, kauneuteen, ruokaan ja kodintuotteisiin keskittyvän valikoiman kehittämistä, parantaa palvelujaan ja investoi tavaratalojensa uudistamiseen voidakseen tarjota entistä paremman asiakaskokemuksen. Yhtiön visio on olla inspiraation ensimmäinen lähde moderniin, urbaaniin elämään.

Stockmannin toimitusjohtaja on Lauri Veijalainen ja hallituksen puheenjohtajana toimii Jukka Hienonen. Stockmann- konsernin liikevaihto oli 1303,2 miljoonaa euroa vuonna 2016. Stockmann-konsernin oikaistu liiketulos vuonna 2016 kasvoi 48,7 miljoonaa euroa ja oli 20, 2 miljoonaa euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja B-osakkeisiin ja osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. 17

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Myös Herkun palveluihin, tapahtumiin sekä ajankohtaisiin resepteihin voi tutustua stockmann.com sivuston kautta. Tietoa Herkusta löytyy osiosta Tavaratalot – Stockmann Herkku. Herkusta saa ruokaan liittyvää neuvontaa Herkun palvelupisteestä juustotiskiä vastapäätä kassalinjaston läheltä, mutta myös verkosta löytyy paljon tietoa ruokaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja vaikkapa apua ruokaostosten kuljettamiseen kotiin ja työpaikalle. Vierailulla oli mukana yli 20 jäsentä. Vierailu oli oikein mielenkiintoinen ja mukava. Saimme paljon uutta tietoa Stockmannista.

Kuva: Päivi Viippola

Kuva: Anne Niemi

First Loungessa pukeutumisneuvoja Kimi Nurmi kertoi ajankohtaisesta juhlamuodista ja esitteli eri merkkien hienoja asukokonaisuuksia ja kosmetiikkaneuvoja Mari Ekholm esitteli kosmetiikan tuotteita. Tietoa Stockmannista ja muun muassa tapahtumista saa kotisivuilta www.stockmann.com. Tietoa kanta-asiakkuudesta ja 3:sta eri kanta – asiakastasosta saa verkkosivulta stockmann.com osiosta Kanta-asiakkuus. Sivuilta löytyy tietoa eri korttivaihtoehdoista, eduista, kanta-asiakastapahtumista ja myös sähköisen uutiskirjeen voi tilata sivuston kautta. Stockmannilla on tarjolla runsaasti 18

muoti-, sisustus- ja meikkipalveluita. Myös näistä palveluista löytyy lisätietoja verkkosivuilta osiosta Palvelut. Palveluiden varaaminen onnistuu myös sähköisesti. Stockmann Herkun myyntipäällikkö Milli Teivaala kertoi Herkun palveluista ja tapahtumista. Teimme myös kierroksen Stockmann Herkun eri osastoilla. Maistelimme muun muassa demokeittiössä vuohenjuusto- quichea ja kalaosastolla Stockmann Gourmet graavilohta, saaristolaisleipää ja Stockmann Gourmet mätikastiketta. Choco shopissa maistoimme samppanja- mansikkakonvehteja ja juusto-osastolla vielä tryffelibrietä. 19

Alma Media kiihdyttää yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan kestävää kasvua Naisjuristit ry vieraili Alma Mediassa Alma-talossa, Alvar Aallonkatu 3C, 16.2.2017.

Alma Talent Pro:n liiketoimintajohtaja Maria Ampiala toi esiin, että Alma Talent Pro on kirja- ja koulutusyksikkö. Alma Talent Pro järjestää joka vuosi lähes 160 seminaaria juridiikan eri aihealueilta. Alma Talent Pro julkaisee joka vuosi yli neljäkymmentä uutta tai uudistettua juridista teosta ja valikoima kattaa kaikki oikeudenalat. Ampiala kertoi että Alma Talent Pro järjestää esimerkiksi tieto-

Yhtiön brändejä ovat muun muassa Kauppalehti, Talouselämä, Affärsvärlden, Iltalehti, Etuovi.com ja Monster.fi. Alma Media toimii Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja KeskiEuroopassa. Yhtiössä on töissä noin 2300 ammattilaista (ilman jakajia) ja heistä noin 70 % työskentelee Suomessa. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Alma Median toimitusjohtaja on Kai Telanne ja hallituksen puheenjohtajana toimii Harri Suutari. Korttila kertoi yhdessä Legal Counsel Tiina Kerttulan kanssa lakiasiainosaston haasteista. Lakiasiainosastolla Suomessa

Kuva: Annemarie Pietilä

Lakiasiainjohtaja Mikko Korttila piti Alma Median liiketoimintakatsauksen. Alma Media on mediakonserni, joka keskittyy digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin sekä painettuihin julkaisuihin. Yhtiö tarjoaa journalististen sisältöjen lisäksi palveluja elämäntyylin, työuran, osaamisen sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Alma Median tehtävä on kiihdyttää yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan kestävää kasvua. Yhtiön vuoden 2016 liiketoiminnan kehitys oli hyvä. Alma Median koko vuoden liikevaihto kasvoi 21 prosenttia 353 miljoonaan euroon ja oikaistu liikevoitto 50 prosenttia 35 miljoonaan euroon.

työskentelee kaksi juristia: Mikko Korttila ja Tiina Kerttula. He hoitavat valtavan määrän sopimusasioita. Yrityskaupat työllistävät myös, kun 10 vuodessa on tehty 30- 40 yrityskauppaa. He työskentelevät paljon lisäksi kilpailuoikeuteen liittyvien kysymysten parissa. EU:n tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018 lähtien ja myös se aiheuttaa työtä.

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kuva: Kirsi Sunila-Putilin

Kuva: Annemarie Pietilä

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kirjoittaja: Merva Hämäläinen

Kuva: Kirsi Sunila-Putilin

strategiaa, olet osa jonkun toisen strategiaa. On ymmärrettävä eri medioiden erot. Media on nykyisin sosiaalisempaa ja visuaalisempaa. Sosiaalinen media on kasvattanut tarvetta vuoropuhelulle. Kullas johdatti meidät myös uutisdesk- kierrokselle. Juristikirjeen päätoimittaja Heini Larros oli mukana vierailulla. Hän mainitsi Naisjuristit yhdistyksen vierailun ja kirjoitti Kullaksen

esityksestä 22.2. ilmestyneessä juristikirjeessä. Juristikirjeen voi lukea ja tilata osoitteesta pro.almatalent.fi. Lisätietoja Alma Mediasta on saatavilla yhtiön internet- sivuilla osoitteessa www. almamedia.fi. Vierailulla oli mukana yli 25 jäsentä. Vierailu oli oikein mielenkiintoinen ja mukava. Saimme paljon uutta tietoa Alma Mediasta.

Kuva: Heini Larros, 22.2.2017 Juristikirje

kirjallisuuspalkinnon vuoden 2016 voittaja. Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas antoi esityksessään ”Miten saat viestisi läpi mediassa?” hyviä neuvoja. Talouselämä on pohjoismaiden suurin talouden viikkolehti. Lukijoita oli vuonna 2016 189.000. Lehti on perustettu 1938. Kullas toi esiin esityksessään sen, että mieti viestisi ennen kuin kukaan kysyy ja sen, että jos sinulla ei ole

Kuva: Annemarie Pietilä

suojavastaavan koulutusohjelman. Hän mainitsi myös sähköiset kirjat ja palvelut kuten ammattikirjojen verkkokirjahylly ja Suomen Laki-hakupalvelu. Alma Talent Events on liikkeenjohdolle, esimiehille ja asiantuntijoille suunnattujen koulutusten ja tapahtumien palveluntuottaja. Alma Talentin julkaisema Sari Torkkolan kirja, Lean asiantuntijatyön johtamisessa, on Suomen Ekonomien

Naisjuristit ry Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä noin 480 • jäsenmaksu 25 € DANSKE BANK: FI40 8000 1801 7399 30 BIC-koodi: DABAFIHH

Osoitelähde: Naisjuristien jäsenrekisteri

LÄHETTÄJÄ Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki