M
Y
N
T
H
O
S
2
/
1
4
Sisällysluettelo Pääkirjoitus Brad Warner in Discussion with Essi Mäkelä Vainottu vakaumuksen vuoksi Työsuunnitelma:Yksilöllisen uskonnon tie kohti instituutiota Tundran ja taigan tulilla: Mythoksen yhteistyö Helinä Rautavaaran museon kanssa Terveiset fuksiaisista Mynthos metsästää uusia tekijöitä Toimitus:
Toimittaja Mai Joutselainen
Toimittaja Piia Sorvoja
Toimittaja Essi Mäkelä
2
Kuvittajat Sofia Latva-Koivisto Roosa Haimila
Taittaja Anna Lindfors
U S K O N N O N V A P A U S Tervehdys päätoimittajalta! Valitsimme uskonnonvapauden vuoden ensimmäisen Mynthoksen teemaksi. Toimituksessa pyrimme ahkerasti ruokkimaan niin sanottua kirjoittamisen vapautta - jutut mukailevatkin teemaamme löyhästi. Kiinalaisen mielipidevangin Chen Zhenpingin tyttärien haastattelu (s. 710) piirtää rajun kuvan siitä, kuinka uskonnon- ja omantunnonvapautta pahimmillaan voidaan rajoittaa. Chen Zhenpingin perhe harjoittaa Kiinassa kiellettyä Falun Gong -henkisyyttä. Sivuilla 11-13 Essi Mäkelä puolestaan esittelee tutkimustaan uuspakanallisten liikkeiden pyrkimyksistä rekisteröityä uskonnollisiksi yhdyskunniksi Suomessa. Juttuja erottaa ja yhdistää se, miten niiden taustalla neuvotellaan uskonnonvapauden kannalta olennaisesta kiistakysymyksestä: uskonnosta. Essin tutkimuksessaan esiinmarssittamat uuspakanalliset liikkeet tavoittelevat uskonnollisuudelleen virallista tunnustusta. Falun Gongin harjoittajat puolestaan usein karttavat uskonnollisuuden leimaa. Taustalla voi havaita valtioiden pitkät ja hyvin erilaiset perinteet siinä, mikä on nimetty uskonnoksi ja miten siihen on suhtauduttu. Kurkistamme tässä numerossa lisäksi Mythoksen ja Helinä Rautavaaran museon yhteisprojektiin suomensukuisten kansojen elämästä Siperiassa Mai Joutselaisen johdolla (s. 14-15). Entä millaista jälkeä syntyy, kun maailmanluokan zen-guru Brad Warner kohtaa diskordianisti Essi Mäkelän? Piia Sorvoja selvittää asian sivuilla 4-6. Lopuksi korkkaamme alkavan vuoden asiaan kuuluvalla tavalla, eli villillä ja runollisella nuotiotanssilla.
Onnellista uutta vuotta 201 5! Toivottavat, Roosa Haimila ja toimitus
3
M
Y
N
T
H
O
S
2
/
1
4
Reality Check - Brad Warner in Discussion with Essi Mäkelä Teksti: Piia Sorvoja Ohiolaisen pikkukaupungin kasvatti Brad Warner on amerikkalainen zenbuddhalainen pappi, kirjailija, dokumentaristi ja muusikko. Hän kiertää ympäri maailmaa luennoimassa zen-buddhalaisuudesta sekä ohjaamassa retriittejä. Lokakuussa Warner vieraili Helsingissä zen-aiheisessa keskustelutilaisuudessa, jonka veti uskontotieteen jatko-opiskelija ja diskordianisti Essi Mäkelä.
4
Mikä on buddha? Historialliselta kantilta katsottuna buddha tarkoittaa Warnerin mukaan yksinkertaisesti herännyttä. Se on buddhalaisuuden perustajan, Gautaman, ansaitsema arvonimi. Historiallista Buddhaa ei yleensä pidetä jumalana tai jumaluutena. Myöhemmin buddhalle on syntynyt toinen, suurempi ja kosmisempi merkitys, jolla viitataan ikään kuin univer-
U S K O N N O N V A P A U S sumin mieleen. ”Buddha ei ole itsemme ulkopuolella, vaan me olemme kaikki buddhia. Suurin osa meistä ei vain tiedä sitä”, Warner kertoo. Mäkelän kysymykseen, kuinka saamme tämän selville, Warner toteaa yleisimmän vastauksen olevan meditaation avulla, koska sitä Buddha opetti. ”Buddhan harjoittama meditaatio ei varsinaisesti ollut hänen omaa keksintöään, vaan hänen yksinkertaistamansa versio jostakin, joka oli jo olemassa”, Warner huomauttaa. Hän kertoo Buddhan olleen nuorena prinssi, joka kyllästyi maineeseen ja mammonaan. Buddha etsi tyydyttävämpää elämäntapaa ja alkoi meditoida erinäisten intialaisten opettajien johdolla. Tämä meditaatio oli kuitenkin hyvin monimutkaista ja johti mystiseen kokemukseen. Buddha ei etsinyt mystistä kokemusta, vaan pikemminkin kaiken kokemuksen alkulähdettä, joten hän alkoi harjoittaa hyvin yksinkertaista meditaatiota. ”Buddhalaiset riitelevät keskenään siitä, mitä tämä yksinkertainen meditaatio oli. Zen-koulukunnassa me olemme riisuneet meditaatiosta kaiken. Me vain istumme ja tuijotamme seinää”, Warner nauraa.
leekin siinä, että meillä on tapana pitää käsitystä itsestämme täydellisenä. Istumameditaatio zazenia harjoittamalla alat huomata, että käsityksesi itsestäsi on yhtä rajoittunut kuin käsityksesi muista. Yllätät itsesi ja yllätyt reaktioistasi.”
Buddhalaisuus ei ole uskonto Warner ei kutsuisi buddhalaisuutta uskonnoksi. ”Uskonto käsitteenä on länsimaista perua, eikä buddhalaisuudessa pohdita, mikä on uskonto ja mikä ei ole”, Warner sanoo. ”Minulle uskonto on formaalia palvontaa ja siinä on joukko vakiintuneita kaikille yhteisiä
kan s s a, n a im o v e m m e l e t n ” T yö s ke ä vä är in ” ä t t y ä k n a a id o v j o ta
”Jos näet buddhan tiellä...” Zen-buddhalaisuudessa esiintyy lause ”Jos näet buddhan tiellä, tapa hänet.” Mäkelä pohdiskelee, tarkoittaako tämä sitä, että meidän on tapettava itsemme, koska emme voi tavata buddhaa ulkopuolellamme. ”Tavallaan kyllä”, Warner toteaa. ”Meillä kaikilla on käsitys itsestä eli siitä, keitä olemme. Mutta meillä on myös käsitys toisistamme. Ymmärrän kuitenkin, että käsitykseni jopa hyvin tuntemistani ihmisistä on puutteellinen. Ongelma pii-
5
uskomuksia. Buddhalaisuudessa tällaista ei ole sen tiettyjä muotoja lukuun ottamatta.” Mäkelä huomauttaa, että buddhalaisuudessa on vakiintuneita käytäntöjä. Warner myöntää tämän, mutta korostaa buddhalaisuuden dogmittomuutta. Buddhan elämään liittyy paljon mytologiaa, mutta ei ole mitään sellaista, johon buddhalaisten olisi pakko uskoa. Warnerin mielestä tämä tarkoittaa tavallaan sitä, että buddhalaisuudessa ei ole tiettyä uskomusjärjestelmää eikä hän näin ollen näe sitä uskontona.
Kappale Jumalasta Mäkelä ihmettelee, miksi Warner puhuu Jumalasta vaikka totesi juuri, ettei buddhalaisuus ole uskonto. Warner kertoo käyttävänsä sanaa Jumala, koska se on ainoa sana, joka antaa kuvan jostakin tarpeeksi isosta. Kyseessä on kuitenkin ongelmallinen sana. Hänelle Jumala ei ole
N
T
H
O
mies vaan jotakin muuta. ”Buddhalaisuudessa ei palvota taivaan tai minkään muunkaan Jumalaa”, Warner sanoo. ”Kuitenkin ennen pitkää suurin osa buddhalaisuuden harjoittajista kokee jonkin suuremman läsnäolon. Toisaalta ’läsnäolo’ on kummallinen sana. Kyseessä on pikemminkin kokemus siitä, että emme ole vain erillisiä yksilöitä, vaan olemme myös osa jotakin suurempaa sekä sen ilmenemismuotoja. Tämä ’jokin suurempi’ ei ole kuollutta materiaa vaan elossa. Sana ’Jumala’ ei ole paras sana, mutta se on ainoa sana, joka meillä on kuvaamaan jotakin näin suurta. En kuitenkaan usko pilven reunalla istuvaan Jumalaan, joka jakelee rangaistuksia siitä, että olet pilvessä”, Warner tarkentaa. Yleisöstä tulleeseen kysymykseen, miksi Warner käyttää Jumalasta sanaa ”he” eikä esimerkiksi sanaa ”she” tai ”it”, hän toteaa vastauksen olevan varsin yksinkertainen. Englantia puhuvissa maissa Jumalaa on totuttu luonnehtimaan sanalla ”he”, joten jos Häneen viitattaisiin sanalla ”she” tai ”it”, sanavalinta varastaisi kuulijoiden kaiken huomion.
”Valaistuminen ei ole kovin tärkeää” Warnerin mielestä valaistuminen ei ole sellaista, millaiseksi sen kuvittelemme. Hänen mukaansa valaistumiseen liittyvä mytologia saa ihmiset helposti ajattelemaan, että valaistuminen tekisi heistä auto-
S
maattisesti parempia ihmisiä. Ongelma on hänen mielestään siinä, että valaistumisen jälkeen olet edelleen sama ihminen kuin ennenkin. Vaikka kokisit hienon kokemuksen ja saisit käsityksen syvimmästä olemuksestasi, se ei tarkoita, että ymmärtäisit sitä täysin. ”Aivan kuin olisit elänyt koko
6
/
1
4
ikäsi paperipussi päässä ja yhtäkkiä joku nostaisi sen hetkeksi pois. Tajuat, että paperipussin ulkopuolella on jotain muutakin, mutta et saa sitä enää päästäsi. Se ei tarkoita sitä, että kohtelisit paperipussi päässä kulkevia ihmisiä yhtään sen ystävällisemmin. Itse asiassa olen nähnyt joidenkin ihmisten muuttuvan tämän kokemuksen myötä manipuloiviksi heidän saavutettuaan etulyöntiaseman toisiin nähden erityisen tiedonjyvänsä ansiosta”, Warner selittää. Juuri tämä on syynä siihen, että sekulaari meditaatio ei innosta Warneria. Hänen mielestään sekulaarin meditaation ongelma piilee siinä, että sen yhteydessä vältellään puhumasta moraalista ja etiikasta. ”Kun olet harjoittanut meditaatiota tarpeeksi pitkään, pääset tiedon äärelle, johon on suhtauduttava vastuullisesti. Tämän vuoksi zen-buddhalaisuudessa painotetaan moraalia ja etiikkaa, sillä sen piirissä ymmärretään, että työskentelemme voiman kanssa, jota voidaan käyttää väärin. Enkä henkilökohtaisesti pidä kovin tärkeänä, että kokisimme jonkin muille tuntemattoman kokemuksen”, Warner kertoo.
ja
is tu m m e vain "M e tu ij o tam m e se in ää."
2
Grafitti: Banksy
Y
Valokuva: cc-by-nc-nd-2.0 Mike Richardson
M
U S K O N N O N V A P A U S
Vainottu vakaumuksen vuoksi Teksti: Roosa Haimila Siskokset Jin Zhaoyu ja Jin Zhaohuan ovat matkustaneet Rovaniemeltä Helsinkiin puhuakseen äidistään. He ovat kotoisin Kiinasta, jossa siskosten äiti, Chen Zhenping, on vangittuna henkisen vakaumuksensa vuoksi.
tenkin arkea. He kampanjoivat aktiivisesti pitääkseen äitinsä hengissä.
Tavallisista ihmisistä “rikollisiksi”
Iloiset tervehdykset ja puheensorina täyttävät aulan, kun Jin Zhaoyu, Jin Zhaohuan ja heidän ystävänsä Sarah Lu ripustavat takkejaan naulaan. Tapaamme Amnestyn toimistolla, joka on kaikille tuttu paikka. Ehkä näin on helpompaa puhua vaikeista asioista, mietin sopiessani haastattelua. Siskosten äiti, Chen Zhenping, on ollut kuusi vuotta kiinalaisessa vankilassa Falun Gong -henkisyyden harjoittamisen vuoksi. Jin Zhaoyulle ja Jin Zhaohuanille vaikeista asioista, kuten kidutuksesta, puhuminen on kui-
7
Siskosten äiti, Chen Zhenping, oli harjoittanut Falun Gongia neljä vuotta, kun Kiina vuonna 1999 kielsi liikkeen ja aloitti harjoittajien vainon. “He kertoivat televisiossa, kuinka Falun Gong -ihmiset ovat hulluja, tekevät itsemurhia ja haluavat tappaa naapureitansa”, kertoo Jin Zhaoyu kiihtyneenä. Falun Gongin harjoittajat halusivatkin puhdistaa maineensa, ja he kirjoittivat kirjeitä vedotakseen Pekingiin ja paikallishallintoon. Vainon alkamisen jälkeen Chen Zhenping ja hänen ystävänsä myös matkustivat Pekingiin. “He yrittivät mennä Tiananmenille näyttämään banderollia, ja äiti vangittiin ensimmäisen kerran”, Jin Zhaoyu kuvai-
M
Y
N
T
H
O
S
2
/
1
4
lee. Falun Gongin kieltämisen jälkeen Chen Zhenping oli monella eri “uudelleenkoulutusleirillä”, joissa vankeja rangaistaan pakkotyöllä. Pidätyksistä tuli osa perheen elämää, eikä vaino kohdistunut vain äitiin. “Vuonna 1999 siskoni oli 11vuotias. Kun äitini pakeni Pekingiin toisen kerran, heidät molemmat pidätettiin ja heitä pidettiin erillisissä pimeissä huoneissa. He löivät äitiä kasvoihin ja polttivat häntä”, vanhempi sisar Jin Zhaoyu kertoo. “Muistan, että aina kun he tulivat kotiini hakemaan äitiäni, he myös tyhjensivät kotimme. Ottivat paperit, CD:t, DVD:t – kaiken. Joskus he saattoivat sanoa ‘Tiedän, että olette hyviä ihmisiä, mutta tämä on työtäni, minun täytyy tehdä näin.’”
Chen Zhenpingin ja hänen tyttärensä. Vuonna 1995 sisarten äidillä todettiin myöhäisessä vaiheessa oleva maksasyöpä, ja hänelle annettiin vain vuosi elinaikaa. “Äitini ystävät sanoivat, että sinun pitää kokeilla Falun Gongia, ja kolme kuukautta myöhemmin huomasimme hänen kuntonsa muuttuvan paremmaksi ja
Terve ruumis ja mieli
paremmaksi – se oli erittäin vaikuttavaa. Siksi myös minä ja nuorempi siskoni aloimme harjoittaa Falun Gongia”, Jin Zhaoyu kertoo innostuneeseen sävyyn. “Muistan, kun juoksimme puistoon tekemään [fyysisiä] harjoituksia. Meillä on viisi fyysistä harjoitetta ja yksi meditaatioharjoitus. Minä ja siskoni seurasimme äitiämme puistoon, jossa oli paljon ihmisiä – teimme kaikki harjoituksia yhdessä. Emme käyneet joka aamu – olimme niin nuoria, mutta äiti kävi päivittäin. Hän oli kotiäiti, joten hänellä oli aikaa.”
Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat nostaneet esiin Falun Gongin harjoittajien vainon Kiinassa, ja sen sanotaan toisinaan rikkovan uskonnonvapautta. Onko Falun Gong siis uskonto? Jin Zhaoyun mukaan näin ei ole. “Mutta lännessä useimmat ihmiset ajattelevat sen olevan uskonto.” Myös siskosten ystävä Sarah Lu on viettänyt kaksi vuotta pakkotyöleirillä vakaumuksensa vuoksi. Hänen mukaansa Falun Gong sisältää moraalisia periaatteita, mutta ei seremonioita, temppeleitä tai varsinaista jäsenyyttä. “Joskus minulta kysyttiin, että kun on taolaisuutta, buddhalaisuutta ja kristillisyyttä, miksi olet valinnut juuri Falun Gongin. Luulen, että vastaus on hyvin yksinkertainen, sillä opettajamme kirjat ovat vastanneet kaikkiin kysymyksiini.” Sarah painottaa. “Lukemalla niitä, harjoittamalla, saat terveen ruumiin ja terveen, rauhallisen mielen.” Juuri kokemukset Falun Gongin vaikutuksesta terveyteen vakuuttivat myös
Suomeen olympialaisten alta
Syyskuussa 2008 Jin Zhaoyun oli tarkoitus vain käydä Lapissa suomalaisen poikaystävänsä, nykyisen miehensä, vanhempien luona. Tultuaan Suomeen Jin Zhaoyu kuitenkin kuuli, että poliisi oli jälleen pidättänyt äidin ja tyhjentänyt heidän kotinsa. “Syy siihen oli, että pian Pekingissä järjestettiin olympialaiset. Tämän vuoksi silloin otettiin kiinni mo-
8
U S K O N N O N V A P A U S nia, ei vain Falun Gongin harjoittajia, vaan myös asianajajia ja heitä, jotka haluavat aina puhua ihmisoikeuksista. Tietysti olin silloin vapaassa maassa, joten ensimmäinen asia, jonka halusin tehdä oli kertoa medialle ja ottaa yhteyttä paikallisiin Falun Gongin harjoittajiin.” Pian Kiinan poliisi pidätti myös nuoremman sisaren, Jin Zhaohuanin, saadakseen selville vanhemman siskon olinpaikan. Toisena päivänä puolenyön jälkeen Jin Zhaohuan kuitenkin vapautettiin. “Joten nopeasti, minä ja mieheni ostimme siskolleni lentoliput, yrittäen auttaa häntä pakenemaan Kiinasta Malesiaan.” Jin Zhaoyu kertoo. Sisar ei kuitenkaan päässyt koneeseen asti, sillä hänet pysäytettiin lentokentällä. “Virkailija näki siskoni nimen mustalla listalla ja yritti kutsua lentokenttäpoliisin hakemaan hänet. Joten siskoni kysyi ‘Ah, voinko käydä vessassa’ ja vain jätti kaiken – laukun, rahat ja pakeni. Hän pakeni ja piileskeli kaikkialla, ulkona, kuukauden.” Hetken kuuntelemme nyyhkytystä ja hiljaisuutta, jonka rikkoo neuvotteluhuoneessa sijaitsevan modeemin ääni. Jin Zhaoyu jatkaa, “Paikalliset Falun Gongin harjoittajat auttoivat häntä piiloutumaan melkein 20 päivää. Maksoimme rahaa ihmissalakuljettajalle, jotta siskoni pystyi kävelemään Bangkokiin Myanmarin halki. Hän pääsi Thaimaahan odottamaan turvapaikkaa, ja Amnesty auttoi, todella, otti yhteyttä moniin paikkoihin, jotta siskoni sai turvapaikan. Hän tuli Suomeen 2012.“
Vainojen taustalla
Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen korostaa, ettei ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapaus toteudu Kiinassa. “Virallisesti hyväksyttyjen instituutioiden ulkopuolella uskontoaan har-
9
joittavien ryhmien jäseniä on kidutettu, pidätetty mielivaltaisesti ja vangittu. Vakaumuksensa takia vainottuihin kuuluvat myös Falun Gongin harjoittajat.” Tuukkasen mukaan vaino on systemaattista ja hyvin resursoitua. “Falun Gong sai Kiinassa 1990-luvulla suuren suosion, ja menetelmää harjoittivat kymmenet miljoonat kiinalaiset. Huhtikuussa 1999 tuhannet Falun Gongin harjoittajat osallistuivat Tiananmenin aukiolla järjestettyyn kokoontumiseen. Pian viranomaiset julistivat Falun Gongin harhaopiksi ja sanoivat sen olevan ‘uhka yhteiskunnalliselle ja poliittiselle vakaudelle’. Tämän jälkeen kymmeniä tuhansia Falun Gongin harjoittajia on pidätetty mielivaltaisesti, tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä tai lähetetty ilman oikeudenkäyntiä työleirille ‘uudelleenkoulutukseen’.” Jin Zhaoyu uskoo Falun Gongin saavuttaman suosion olevan vainojen taustalla. “Hallitus ei pidä siitä, sillä he haluavat kontrolloida kiinalaisia. Et voi uskoa Jumalaan tai muihin asioihin – voit uskoa vain puolueeseen.” Sarah Lu esittää uhan piilevän myös opetuksissa. “Falun Gong elvyttää muinaiset kiinalaiset perinteet. Nämä on vallankumouksen jälkeen yritetty kitkeä, sillä ne vaikeuttavat ihmisten hallitsemista.”
Tällä hetkellä Jin Zhaoyu ja Jin Zhaohuan opiskelevat kielikoulussa Rovaniemellä ja kampanjoivat äitinsä puolesta. Anu Tuukkanen kertoo Chen Zhenpingin terveydentilan olevan Amnestyn tietojen mukaan erittäin huono. Sisaret eivät toistaiseksi ole saaneet yhteyttä äitiinsä. “Enoni ja asianajaja yrittivät taas noin kolme neljä kuukautta sitten kysyä, voiko äitiämme tulla tapaamaan. Mutta vastaus
M
Y
N
T
H
O
oli ei.” Jin Zhaoyu pyytääkin kirjoittamaan vankilaan Chen Zhenpingin puolesta. “Siitä on iso apu äidilleni.” Haastattelun lopussa Jin Zhaoyu summaa, “Se on outoa -– he kiduttavat sinua, hakkaavat sinua, vain saadakseen paperinpalan jossa sanot, että luovut Falun Gongin harjoittamisesta.” Pohdinta muuttuu pian astetta kiihtyneemmäksi. “Tämän jälkeen he antavat sinulle opettajamme kuvan ja käskevät astua sen päälle. Kuin kristityn käskettäisiin astua Jeesuksen kuvan päälle. Miltä se tuntuisi, mitä ajattelisit? Se tekee ihmiset hulluiksi.” Lopuksi puhumme siitä, kuinka sisarukset huomenna kertovat äidistään ihmisoikeusjärjestön seminaarissa. Jin Zhaohuan ja Jin Zhaoyu käyttävät kaikki mahdollisuutensa vaikuttaa. Väsyneellä kliseellä passiivisesta uhrista voi pyyhkiä lattiaa. Lähteet: David Ownby: Falun Gong and the future of China (2008, Oxford University Press) http://www.falundafa.fi/
Auta näin: Lähetä kortti Chen Zhenpingin vankilaan. Eri puolilta maailmaa saapuvat kortit painostavat vankilaa pitämään Chen Zhenpingin hengissä. Osoite: Chen Zhenping, Henansheng Nuzi Jianyu, Xinyuan Iu No. 1 6, Xinxiangshi 453700, Henansheng, CHINA Amnesty Internationalin vetoomus Chen Zhenpingin puolesta: https://www.amnesty.fi/vetoomu kset/kiinalainen-mielipidevankichen-zhenping-vapautettava/
S
2
/
4
Falun Gong - kiinalaisen Li Hongzhin vuonna 1 992 perustama oppijärjestelmä, joka tunnetaan myös nimellä Falun Dafa - pohjautuu 1 950-luvulla kehitettyyn qigong-oppiin, jonka tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää terveyttä fyysisten harjoitusten, hallitun hengityksen ja meditaation avulla - fyysisten qigongharjoitusten lisäksi korostetaan myös henkilökohtaisen moraalin ja luonteenlaadun kehittämistä eli pyritään totuudenmukaisuuteen, laupeuteen ja kärsivällisyyteen - täysin maksuton ja vapaa kaikille, toisin kuin muut qigong-koulukunnat - 1 990-luvun lopulla arvioitu kannattajia olleen Kiinassa useita kymmeniä miljoonia ja satojatuhansia maan ulkopuolella - kiellettiin Kiinassa vuonna 1 999, jonka jälkeen yli 3000 Falun Gongin harjoittajaa on kuollut vankeudessa ja satojatuhansia harjoittajia on pidätetty, vangittu, pahoinpidelty ja kidutettu - harjoittajat korostavat nykyään henkisyyden lisäksi sananvapauden tärkeyttä ja pitävät liikettä myös ihmisoikeudellisena liittyen kokemiinsa vainoihin
Infolaatikko: Tiia Martiskainen
10
1
U S K O N N O N V A P A U S
Työsuunnitelma: Yksilöllisen uskonnon tie kohti instituutiota Essi Mäkelä Tausta ja tavoitteet Tutkimuksessa tarkastellaan uusiin uskonnollisiin liikkeisiin liittyvien yhdyskuntien rekisteröintiprosesseja. Tarkastelen viiden eri uuspakanallisen yhdyskunnan vaiheita suomalaisessa rekisteröintiprosessissa ja kysyn, miksi individualistiseen uskonpolkuun painottavat liikkeet hakevat rekisteröintiä hyvinkin jäykkiin perusteisiin nojaavan lain puitteissa. Lisäksi vertailen suomalaisia tapauksia Ruotsin ja Iso-Britannian vastaaviin 2000-luvulla käytyihin prosesseihin. Minkälaisia uusia määritelmiä uskon eri puolille joudutaan yhteisön sisällä antamaan, jotta hakemus saataisiin hyväksyttyä ja minkälaisia motiiveja uususkonnollisuutta harjoittavien keskuudessa on esimerkiksi kirjoittaa laissa mainittu uskontunnustus vain hakemusta tukemaan, eli ”varmuuden vuoksi”? Tutkimus kartoittaa Suomen tilastoissa näkymättömiksi jäävien ryhmien suhdetta valtion rekisteröintijärjestelmään ja asenteita muuhun yhteiskuntaan. Tilastot suomalaisten uskonnollisuudesta vaikenevat hiljaisiksi kaikki rekisteröimättömät liikkeet, mikä omalta osaltaan lisää uususkon-
11
nollisten liikkeiden halua tulla yhteiskunnassa havaituiksi. Uusien uskonnollisten liikkeiden hakemusten määrä Suomessa on lähtenyt 2000-luvulla kasvuun. Suomen vapaa wicca yhdyskunta ja Pastafarinen kirkko eivät onnistuneet rekisteröinnissään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta vuonna 2013 rekisteröidyn suomenuskoisen Karhun kansan tapauksen jälkeen ainakin uskonnollisuuden rajoja koettelevat diskordianistit ja pohjoismaiseen perinteeseen pohjaavat aasainuskoiset ovat muodostamassa omia yhdyskuntiaan tavoitteenaan virallinen tunnustus. Maailmanlaajuisesti uuspakanuus on huomattava aatesuuntaus, jonka tutkimus kasvaa erityisesti Euroopan kontekstissa jatkuvasti. Koska kiinnostus rekisteröintiin Suomessa on kasvanut, on tutkimus erityisen relevantti tarkasteltaessa rekisteröintijärjestelmän toimivuutta nyky-yhteiskunnassa aktivoituvien uskonnollisten yhdyskuntien parissa. Koska uskonnollisilla suuntauksilla ei ole uskontunnustuksia tai pyhiä kirjoja, on uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröinti ollut jossain määrin hankalaa Suomen lain puitteissa. Vanhempi uskonnonvapauslaki määritteli uskonnon pääasiassa uskontunnustuksen ja pyhien kirjoitusen kautta. Vuonna 2003 uusittu uskonnonvapauslaki sanoo rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista seuraavaa: ”Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena on järjestää ja tukea uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen kuuluvaa yksilöllistä, yhteisöllistä ja julkista toimintaa, joka
M
Y
N
T
H
O
pohjautuu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin.” (2. luku, §7) Määritelmään jää siis jonkin verran enemmän tulkinnanvapautta. Vakiintuneen perinteen vaatiminen suomalaisessa kontekstissa on luonnollisesti ollut hankalaa uuspakanuuden aktiivisen harjoittajakannan nuoruudesta ja toiminnan lyhytaikaisuudesta johtuen. Pelkkä vetoamus esikristillisiin perinteisiin ei ole toistaiseksi vakuuttanut hakemuksia arvioivia tahoja yhdyskunnan uskonnonharjoituksen ylläpitomahdollisuuksista. Tähän asti eri uuspakanauskontojen harjoittajat ovatkin lähinnä järjestäytyneet eri kattojärjestöjen kautta yhdistyksiksi (kuten Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry tai Pakanaverkko ry). Yhdistykset ovat toimineet alustana sosiaalisten yhteistyöverkostojen ja toisaalta uskontospesifien ryhmien luomiseksi sekä suurelle yleisölle usein vieraiden uskontojen julkisuuskuvan luomiselle. Median väitteet pakanauskonnoista ovatkin hiukan rauhoittuneet 1990-luvun saatananpalvontasyytöksistä ja kytkennöistä paloittelusurmiin. Tieteellistä tut-
“E u r o o pas suas ko n t o j e n väh e m m is t öe n j a val t io ide n o n täl l ä ko h ta am in är ke ä h e t ke l l ä t h d e .” t u t kim u s ko kimusta suomalaisista pakanoista on vähän verrattuna kansainvälisiin uuspakanuutta koskevien tutkimusten määrään, johon Mika Lassanderin tuore
S
2
/
1
4
kirja, Post-Materialist Religion: Pagan Identities and Value Change in Modern Europe (2014), onkin pitkään odotettu lisä. Teoksessa Lassander kuvaa uskonnollisuuden arvomuutosta pakanauskontojen keskuudessa, joihin suurin osa minunkin kohderyhmistäni kuuluu. Lassanderin aineistona on käytetty muun muassa suomalaisten pakanoiden tutkimusvastauksia. Aiheesta on ilmestynyt jonkin verran opinnäytetöitä viime vuosina. Suomen vapaa wicca yhdyskunnan rekisteröintiprosessista on kirjoitettu kirja Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm, Like 2005), joka kuvaa samalla myös yksittäisten wiccojen uskonnonharjoitusta epäonnistuneen rekisteröinnin ja wiccan yhteiskunnallisen statuksen analysoinnin lisäksi. Liikkeiden vakiintuessa myös tieteellinen kiinnostus on siis kasvamaan päin ja rekisteröintiaktiivisuus viitannee myös toiminnan vakiintumiseen. Euroopassa vähemmistöuskontojen ja valtioiden kohtaaminen on tällä hetkellä
12
U S K O N N O N V A P A U S tärkeä tutkimuskohde. Suomalainen konteksti on erityinen jo korkeiden kirkon jäsenyyslukujen takia ja siksi suomalainen kontribuutio uususkonnollisuuskeskusteluun on tarpeen. Viime vuosiin asti uuspakanallisten uskontojen harjoittajat ovat virallisten tilastojen näkökulmasta kuuluneet sosiologi Grace Davien käyttämään luokitteluun "usko ilman kuulumista", belief without belonging, mikä on kyseenalainen tulkinta aktiivisesti yhteistyössä toimivien harjoittajien näkökulmasta.
Aineisto ja menetelmät Aineistona tutkimuksessa käytän rekisteröintiprosessissa olevien (diskordianismi) ja sen läpikäyneiden (wicca, pastafarismi, suomenusko sekä ulkomaiset ryhmät: kopimismi, aasainusko ja druidismi) yhdyskuntien jäsenten haastatteluja, hakemusasiakirjoja, sekä rekisteröimistä suunnittelevien ryhmien (aasainusko) haastatteluja ja sisäistä keskustelua internetin keskustelupalstoilla. Tavoitteena on prosessitutkimus rekisteröintiprosessien eri vaiheista ja vertaileva tutkimus ruotsalaisiin ja britannialaisiin rekisteröityihin tapauksiin (kopimismi, aasainusko ja druidismi). Analyysimenetelminä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysissa analyysi tavoittelee systemaattisuutta ja objektiivisuutta tiivistäen ja järjestäen aineiston johtopäätösten tekoa varten. Se sopii niin strukturoidun, kuin strukturoimattomankin aineiston analyysimenetelmäksi. Erilaiset laadullisen tutkimuksen analyysimenetel-mät perustuvatkin
13
usein sisällönanalyysille, kun analyysin kohteena on joko kirjoitettu, kuultu tai nähty aineistosisältö. Jotta analyysini ei jäisi vain aineiston esittelyksi ja teemoitteluksi, sovellan sisällönanalyyttiseen tutkimusotteeseen retorisen analyysin näkökulmaa. Käyttämäni retorinen analyysimenetelmä perustuu uuden retoriikan löyhään teoreettiseen kehykseen, jossa yleisesti ottaen tarkastellaan puhujan tai kirjoittajan argumentointitapaa eli keinoja vedota yleisöön ja vakuuttaa heidät asiastaan. Uskontotieteessä retorista analyysiä on kehittänyt muun muassa Tuula Sakaranaho. Tutkielmassani käytän tekstilähtöistä analyysitapaa ja pyrin tulkitsemaan, miten kirjoittajien luomat merkitykset rakentuvat tekstien sisällä.
Essi Mäkelä on uskontotieteen jatko-opiskelija Helsingin yliopistolla.
M
Y
N
T
H
O
S
2
/
1
4
Tundran ja taigan tulilla: Mythoksen yhteistyö Helinä Rautavaaran museon kanssa Teksti: Mai Joutselainen Mythoksen yhteistyö Helinä Rautavaaran museon kanssa sai alkunsa viime vuoden alkupuolella, kun museolta otettiin yhteyttä ja kysyttiin opiskelijoiden kiinnostusta vapaaehtoisprojektiin. Aihealueena oli Siperian luonnonkansojen elämää kuvaava näyttely, johon opiskelijoiden toivottiin tuottavan materiaalia. Uskontotieteilijöiden laadukkaasta opiskelija-aineksesta loppujen lopuksi 8 innokasta ihmistä, joilla ei ollut minkäänlaista hajua siitä, mitä projektin puitteissa tulisi tehdä. Museo puolestaan antoi likipitäen vapaat kädet sen suhteen millaista materiaalia voisimme näyttelyn oheen tuottaa, budjetti vain oli olematon. Pienellä museolla ja pienellä ainejärjestöllä ei
kummallakaan ollut rahallisesti mahdollista panostaa oheistoimintaan, mutta innokkuus ja omatoimisuus korvasi puuttuvan pääoman. Ongelmana tuntui olevan vain lamaannuttava runsaudenpula: mitä tehdä, kun voi tehdä melkein kaikkea? Erilaisia vaihtoehtoja pyöriteltiin kokouksissa ja tapaamisissa, joissa harvemmin päästiin ajatusta pidemmälle. Pohdittiin työpajojen, leffailtojen, performanssien, keskusteluiltojen ja opastusten mahdollisuuksia. Opiskelijat halusivat kuitenkin tehdä asiat kunnolla: miksi työstää jotakin huonosti kun sen voi tehdä hyvin. Vaikka kysessä olikin vain opiskelijoiden projekti, hiipi jostain kunnianhimo, joka motivoi toimimaan.
14
U S K O N N O N V A P A U S Innostuksen, turhautumisen ja päättäväisen toiminnan tuloksena syntyi näyttelytekstejä, opastuksia sekä keskusteluilta. Keskusteluillassa näyttelyn esineistön koonnut Marianne Flinkenberg-Gluschoff ja Karina Lukin keskustelivat Siperian kansojen luontosuhteesta ja nykypäivän tilanteesta. Pienissä opastushetkissä opiskelijat pääsivät kertomaan museovieraille mm. samanismista ja kodinhaltioista, ja samalla tarjoutui mahdollisuus harjoitella asiantuntijana toimimista sekä oman osaamisen ja esiintymisen kartuttamista. Mitä tästä jäi käteen? Museo sai erilaista materiaalia näyttelyynsä ja opiskelijat pääsivät kokeilemaan omaa osaamistaan ja kehittämään ammattitaitoaan. Humanistin tie ei ole aina kovinkaan helppo, mutta oman ammattitaidon kehittäminen juuri tällaisissa projekteissa tuo opiskelijoille luottamusta siihen koulutukseen jota olemme yliopistolta saaneet. Meistähän koulutetaan asiantuntijoita, joiden tulee osata toimia mm. museoalan kentällä. Myös projekteissa toimiminen tuli kokonaisuudessaan tutuksi, samoin itsenäinen tekstin työstäminen jonkin muun tahon käyttöön. Niille joille museo on entuudestaan vieras lienee hyvä kertoa muutama fakta. Museon kokoelmat perustuvat Helinä Rautavaaran esineistöön, joka jäi nykyisin museota pyörittävän säätiön haltuun Rautavaaran kuoltua vuonna 1998. Säätiön johtokuntaan kuuluu edustajia mm. Helsingin yli-
opistosta, Museoliitosta ja Suomen antropologisesta seurasta. Vuonna 2006 museo avattiin nykyisessä muodossaan Espoon Tapiolassa, näyttelykeskus WeeGeessä. Museon tehtävänä
ä d h e t i o v n u k , ä d h “ M itä t e aikke a?” m e l ke in k on esitellä Euroopan ulkopuolisia kulttuureja runsaiden taide-ja rituaaliesinekokoelmien avulla. Esineistöä on Latinalaisesta Amerikasta, Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-Idästä. Tundran ja Taigan tulilla näyttely on museon vaihtuva näyttely, ja sen esineistö on Marianne FlinkenbergGluschoffin matkoilta Siperian suomensukuisten kansojen asuinalueille. Näyttely kuvaa alueen alkuperäiskansojen elämää nykyajan haasteiden edessä: kuinka öljynporaus ja kaasuputket vaikuttavat perinteiseen paimentolaiselämäntapaan ja millaiseksi esimerkiksi uskonnollinen elämä muuttuu?
Tundran ja Taigan tulilla -näyttely on avoinna 1 .3.201 5 asti. Mai Joutselainen on uskontotieteen opiskelija, ja työskentelee nykyään Helinä Rautavaaran museolla.
15
Runo rastin tuoto ksia - Fuksi aiset 201 4
16
4 1 / 2 S O H T N Y M
U S K O N N O N V A P A U S
t iwat it t a H , e l l o is r o u n It ku vir s i n yky Sateen kasvot atkaan Realismi aikam inalossa rankkasateen ka aukut periytyvät Leskien ensiapul
E r o o t t in e n kap Wo n d e r f u l l ital is m in j u m al al l e , Te am Vyölaukut ovat pullollaan rahaa Saako Max W eber ostettua k apitalismin lort (Osta minut!) toja? Kurjuudesta no usemme älykk äinä Amsterdamin p unaisten lyhtyje n kadulle Heikkoina anta udumme kapit alismin hengelle
17
M
Y
N
T
H
O
S
2
/
1
Hoi lukija! Jäikö jokin mietityttämään? Haluatko jakaa palautteesi ja mielipiteesi kanssamme? Kirjoita toimitukselle! Vuoden 201 5 päätoimittajia Jani Mastolaa ja Hanna Ingmania voi lähestyä osoitteisiin: jani.mastola@helsinki.fi ja hanna.ingman@helsinki.fi. MYNTHOS HAKEE RIVEIHINSÄ... KIRJOITTAJIA ja JUTTUJA Haluatko kartuttaa kirjoituskokemustasi? Mynthos vastaanottaa ideoita 4-5/201 5 ilmestyvään numeroonsa. Erityisesti toivomme kirjoittajaa 31 .3. järjestettävästä Buddhabarista kertovalle jutulle, teemana kansalaisuskonto.
18
4